DOCSLIB.ORG

Sukuselvityksen Kohde Sven Stenholm

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Sukuselvityksen Kohde Sven Stenholm Sukuselvityksen kohde Sven Stenholm s. 12.1.1838 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218 [email protected] SUKUJUTUT -ohjelma ATK-palvelu Luhtasaari Seinäjoki Söörmarkku, k. 6.9.1816 Noormarkku ja Hedvig Maria TAULU 1 Gyllenberg, Söderlund, s. 1.12.1761 Lempäälä, k. I Sven Stenholm , rakennusmesta- 31.1.1833 Noormarkku. ri, sahanhoitaja (kirkonkirjoissa rää- Lapset: täli), s. 12.1.1838 Noormarkku, k. Katariina Johanna Stenholm, s. 26.9.1828 Noormark- 9.1.1908 Pihlava. Sven Stenholm on ku, k. 28.2.1836 Noormarkku kirkonkirjoihin merkitty ammatil- Juho Kustaa Stenholm, seppä, s. 2.11.1832 Noor- taan räätäliksi, kuitenkin hän oli markku, k. 24.5.1888 Noormarkku 28-vuotiaana työskennellyt Kuus- Maria Loviisa Stenholm, s. 23.12.1835 Noormarkku, kosken sahalla Noormarkussa, oli k. 24.4.1836 Noormarkku pannut alulle oman asunnon raken- Sven Stenholm, s. 12.1.1838 Noormarkku . Tau- tamisen ja omisti kirvesmiehen työ- luun 1. kaluja. Herman Stenholm, torppari, s. 14.3.1841 Noormark- Vanhemmat taulusta 2 Kustaa Ju- ku, k. 9.11.1918 Noormarkku honpoika Stenholm, s. 18.10.1803 Ahlainen, k. 5.3.1877 Noormarkku ja Maria Esaiantytär Söderlund, Stenholm, s. TAULU 3 18.6.1795 Noormarkku, k. 18.1.1857 Noormarkku. III Johan Mikonpoika Birkala , torppari, s. 15.3.1766 Puoliso: 19.12.1858 Noormarkku Eva Luvia, k. 12.2.1822 Ahlainen Kellahti. Kustaantytär -, Stenholm , s. 23.11.1834 Vanhemmat taulusta 4 Mikko Matinpoika Kukola, s. Noormarkku, k. 25.12.1921 Hiitola. 27.9.1728 Luvia, k. 28.3.1788 Luvia Mikola Kukola ja Vanhemmat Gustaf Eerikinpoika, s. 1781, Eva Erikintytär -, Kukola, s. 9.10.1745 Luvia Peräkylä k. 17.7.1859 Noormarkku ja Johanna Iisa- Esko, k. 5.8.1810 Luvia Mikola Kukola. kintytär Kero, s. 8.3.1795 Ulvila, Suolisto, 1. puoliso: 9.11.1784 Anna Juhontytär -, Birkala , Tau- Kero, k. 20.3.1838 Porin maalaiskunta, lusta 2 , s. 2.10.1765 Pori, k. 30.12.1813 Ahlainen Kellah- Ruosniemi, Noukka. ti. Lapset: Vanhemmat taulusta 11 Juho Juhonpoika, s. 23.5.1710, k. Maria Sofia Stenholm, s. 10.9.1858 Noormarkku, k. 7.5.1785 Ahlainen ja Liisa Erikintytär, s. 3.10.1727 Ah- 20.5.1920 Helsinki lainen Tahkoluoto, k. 6.1.1809 Ahlainen. Karl Konstantin Stenholm, s. 12.10.1860 Noormark- Lapset: ku, k. 24.9.1948 Viinijärvi Johan Birkala, s. 3.12.1791 Ahlainen Frans Maurits Stenholm, s. 3.5.1862 Noormarkku, k. Adam Birkala, s. 24.12.1793 Ahlainen, k. 1793 Ah- 15.3.1863 lainen Aleksandra Stenholm, s. 31.12.1864 Noormarkku, k. Salomon Birkala, s. 14.11.1795 Ahlainen, k. 1796 4.1.1869 Abel Birkala, s. 10.1.1798 Ahlainen Amanda Stenholm, s. 31.12.1864 Noormarkku, k. Abraham Birkala, s. 2.11.1800 Ahlainen 2.11.1954 Kustaa Juhonpoika Stenholm, s. 18.10.1803 Ahlai- Johan Gustaf Stenholm, s. 16.6.1870 Hollola, k. nen . Tauluun 2. 7.8.1872 Anna Lovisa Birkala, s. 1806 Ahlainen Frans Oskar Stenholm, s. 18.12.1871 Kymi, k. 6.12.1882 2. puoliso: Anna Greta Johanintytär -, Birkala , s. Otto Wilhelm Stenholm, s. 1.2.1874 Pori, k. 5.4.1944 27.12.1772, k. 11.10.1833. Pirkkala Lapset: Alma Aleksandra Stenholm, s. 7.10.1875 Pori, k. Josef Johaninpoika Birkala, s. 10.3.1817, k. 16.1.1818 2.2.1962 Lahti Johan Fredrik Stenholm, s. 15.8.1877 Pori, k. TAULU 4 11.11.1948 Pihlava IV Mikko Matinpoika Kukola , torppari, s. 27.9.1728 TAULU 2 Luvia, k. 28.3.1788 Luvia Mikola Kukola. Vanhemmat taulusta 5 Matti Tuomaanpoika, s. 18.6.1688, II Kustaa Juhonpoika Stenholm , itsellinen, s. k. 31.1.1773 Luvia ja Marketta Matintytär, s. 5.1.1697, k. 18.10.1803 Ahlainen, k. 5.3.1877 Noormarkku. Avioliit- 12.3.1765 Luvia. toon vihittäessä Kustaa Juhonpoika ei vielä käyttänyt Stenholm nimeä. Se ilmestyy rippikirjaan myöhemmin. 1. puoliso: 6.12.1761 Luvia Anna Matintytär -, Kukola , Vanhemmat taulusta 3 Johan Mikonpoika Birkala, s. s. noin 6.1729, k. 17.12.1763. 15.3.1766 Luvia, k. 12.2.1822 Ahlainen Kellahti ja Anna Lapset: Juhontytär -, Birkala, s. 2.10.1765 Pori, k. 30.12.1813 Anna Kukola, s. 5.12.1763 Luvia Ahlainen Kellahti. 2. puoliso: 29.5.1765 Luvia Eva Erikintytär -, Kukola , Puoliso: 29.4.1827 Noormarkku Maria Esaiantytär Sö- Taulusta 3 , s. 9.10.1745 Luvia Peräkylä Esko, k. 5.8.1810 derlund , Stenholm , Taulusta 1 , s. 18.6.1795 Noormark- Luvia Mikola Kukola. ku, k. 18.1.1857 Noormarkku. Vanhemmat taulusta 6 Eric Antinpoika, s. 5.4.1700 Lu- Vanhemmat taulusta 13 Esaia Söderlund, s. 27.3.1758 via, k. 23.2.1766 Luvia Peräkylä Esko ja Eva Jacobinty- Peräkylä Esko. tär, s. 20.4.1716 Luvia Peräkylä Esko, k. 20.1.1784 Luvia Vanhemmat taulusta 9 Eric Juhonpoika, s. 1652, k. Peräkylä Esko. 2.4.1718 Luvia Peräkylä Esko ja Maria Reekontytär, s. 1644, k. 4.5.1737 Luvia Peräkylä Esko. Lapset: Anna Kukola, s. 6.5.1765 Luvia Mikola Kukola Lapset: Johan Mikonpoika Birkala, s. 15.3.1766 Luvia . Johan, s. 18.11.1712 Luvia Esko, k. 27.12.1713 Tauluun 3. Jakob, s. 25.7.1714 Luvia Esko, k. 11.6.1715 Tuomas Kukola, s. 7.12.1768 Luvia Mikola Kukola Eva Jacobintytär, s. 20.4.1716 Luvia Peräkylä Es- Maria Kukola, s. 28.12.1771 Luvia Mikola Kukola ko . Tauluun 6. Leena Kukola, s. 4.3.1773 Luvia Mikola Kukola Valborg, s. 2.2.1720 Luvia Esko Liisa Kukola, s. 27.6.1775 Luvia Mikola Kukola Eric, s. 14.3.1721 Luvia Esko Abraham Kukola, s. 1.3.1778 Luvia Mikola Kukola Micael, s. 27.7.1722 Luvia Esko Kaisa Kukola, s. 5.7.1780 Luvia Mikola Kukola TAULU 8 Eva Juliana Kukola, s. 28.11.1783 Luvia Mikola Ku- kola VII Johan ,. Riitta Kukola, s. 24.9.1786 Luvia Mikola Kukola Lapset: TAULU 5 Jacob Johaninpoika, s. 1688 Kokemäki . Tauluun 7. V Matti Tuomaanpoika , s. 18.6.1688, k. 31.1.1773 TAULU 9 Luvia. VII Eric Juhonpoika , talollinen, s. 1652, k. 2.4.1718 Puoliso: Marketta Matintytär , Taulusta 4 , s. 5.1.1697, Luvia Peräkylä Esko. k. 12.3.1765 Luvia. Vanhemmat taulusta 10 Juho ja Margetha Grelsintytär, k. Lapset: 1.4.1686. Mikko Matinpoika Kukola, s. 27.9.1728 Luvia . Puoliso: Maria Reekontytär , Taulusta 7, s. 1644, k. Tauluun 4. 4.5.1737 Luvia Peräkylä Esko. Matti, s. 15.9.1733 Luvia Juho Matinpoika, itsellinen, s. 18.5.1738 Luvia, k. Lapset: 2.2.1807 Ahlainen Johan, s. Luvia Peräkylä Esko Britha, s. Luvia Peräkylä Esko Perhe tavataan ensikertaa Luvian seurakunnan rippikir- Jacob, s. 8.7.1681 Luvia Peräkylä Esko, k. 26.5.1696 jassa sivulla Sirbiö? Ragonhåll noin 1748. Eric, s. 1.4.1683 Luvia Peräkylä Esko, k. 5.6.1683 Mikael, s. 20.7.1684 Luvia Peräkylä Esko TAULU 6 Matias, s. 10.2.1686 Luvia Peräkylä Esko, k. V Eric Antinpoika , talollinen, s. 5.4.1700 Luvia, k. 25.3.1686 23.2.1766 Luvia Peräkylä Esko. Valborg Ericintytär, s. 20.4.1687 Luvia Peräkylä Esko . Tauluun 7. Puoliso: 1732 Eva Jacobintytär , Taulusta 4 , s. 20.4.1716 Anna, s. 9.12.1688 Luvia Peräkylä Esko Luvia Peräkylä Esko, k. 20.1.1784 Luvia Peräkylä Esko. Maria, s. 30.1.1690 Luvia Peräkylä Esko, k. 1711 Vanhemmat taulusta 7 Jacob Johaninpoika, s. 1688 Ko- Anna, s. 13.10.1695 Luvia Peräkylä Esko kemäki, k. 21.2.1752 Luvia Peräkylä Esko ja Valborg Ericintytär, s. 20.4.1687 Luvia Peräkylä Esko, k. 1.6.1753 TAULU 10 Luvia Peräkylä Esko. VIII Juho ,. Lapset: Liisa, s. 18.7.1733 Luvia Peräkylä Esko Puoliso: Margetha Grelsintytär , Taulusta 9 , k. 1.4.1686. Mathias, s. 28.1.1736 Luvia Peräkylä Esko, k. Lapset: 18.7.1737 Eric Juhonpoika, s. 1652 . Tauluun 9. Anna, s. 9.9.1738 Luvia Peräkylä Esko Henricus, s. 5.1.1741 Luvia Peräkylä Esko TAULU 11 Johannes, s. 25.12.1743 Luvia Peräkylä Esko, k. IV Juho Juhonpoika , torppari, s. 23.5.1710, k. 2.1.1744 7.5.1785 Ahlainen. Eva Erikintytär -, s. 9.10.1745 Luvia Peräkylä Es- ko . Tauluun 4. Puoliso: 7.4.1745 Ahlainen Liisa Erikintytär , Taulusta Valborg, s. 19.1.1749 Luvia Peräkylä Esko 3, s. 3.10.1727 Ahlainen Tahkoluoto, k. 6.1.1809 Ahlai- nen. TAULU 7 Vanhemmat taulusta 12 Erik Markunpoika, s. 1692, k. VI Jacob Johaninpoika , talollinen, s. 1688 Kokemäki, 5.1.1760 ja Liisa Mikontytär. k. 21.2.1752 Luvia Peräkylä Esko. Lapset: Vanhemmat taulusta 8 Johan. Johan, s. 4.4.1744 Puoliso: 1.11.1709 Luvia Valborg Ericintytär , Taulusta Anna Creta, s. 6.12.1752 6, s. 20.4.1687 Luvia Peräkylä Esko, k. 1.6.1753 Luvia Stina, s. 3.10.1758 3.2.1795 Eura, Sorkis. Anna Juhontytär -, s. 2.10.1765 Pori . Tauluun 3. Vanhemmat taulusta 20 Juhanna Landanus, s. 1703 Tur- ku, k. 18.4.1742 Kiukainen Lättylä Sillanpää ja Maria TAULU 12 Laihiander, Landanus, Hellenius, s. 30.8.1712 Säkylä V Erik Markunpoika , s. 1692, k. 5.1.1760. pappila, k. 24.12.1788 Eura. Puoliso: Liisa Mikontytär , Taulusta 11 ,. Lapset: Gabriel Gyllenberg, s. 29.4.1754 Ulvila, Haistila, k. Lapset: 15.2.1790 Sääminki Liisa Erikintytär, s. 3.10.1727 Ahlainen Tahkoluo- Tauluun 11. Henrik Gyllenberg, s. 28.1.1756 Ulvila, Haistila to . Gustavus Gyllenberg, s. 2.9.1757 Ulvila, Ravanti TAULU 13 Johan Frederic Gyllenberg, s. 2.12.1760 Lempäälä, Sotavalta III Esaia Söderlund , lukkari, s. 27.3.1758 Söörmarkku, Hedvig Maria Gyllenberg, s. 1.12.1761 Lempäälä . k. 6.9.1816 Noormarkku. Esaia Söderlund on valittu Tauluun 13.
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
    FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St.
    [Show full text]
  • Ajan Jäljet -Kohteista Löytyy Paljon Viikko Heinäkuussa Tuo Vilskettä Rauman Kaupunkikuvaan
    ELÄVÄÄ HISTORIAA KIVIKAUDELTA PURJELAIVA-AIKAAN RAUMA, EURA, EURAJOKI, SÄKYLÄ, KÖYLIÖ AJAN JÄLJET -SYMBOLIT MUSEO MUINAISJÄÄNNÖS MATKAILUNÄHTÄVYYS KAHVILA RUOKAILU NÄYTTELY MYYNTIPISTE MAJOITUS MAAILMANPERINTÖKOHDE Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Rautakausi (n. 500 eKr - 1155 jKr) 1500 - 1900 luku Euran Hinnerjoki, Honkilahti, Euran Luistari, Käräjämäki Vanha Rauma, Vuojoen Kartano Kauttua ja Kiukaisten Kulttuuri ja Kauttuan Linnavuori ja Irjanteen kirkko Eurajoella sekä Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa ESIHISTORIA KESKIAIKA UUSI AIKA 1155 jKr 1500 500 eKr 1500 eKr Pronssikausi (n. 1500 - 500 eKr) Keskiaika (n. 1155 - 1500) Kodisjoki, Euran Panelia, Rauman Köyliön Kirkkosaari ja Kirkkokari, Vasaraisten Kylmänkorvenkallio Pyhän Henrikin tie ja Vanha Rauma ja Lapin Sammallahdenmäki Rauman seudun historia herää eloon myös monissa alueen tapahtumissa. Euran Muinaisaikaan -tapahtuma kesäkuussa tutustuttaa viikinkien elämään ja Pitsi- Ajan Jäljet -kohteista löytyy paljon viikko heinäkuussa tuo vilskettä Rauman kaupunkikuvaan. Elokuussa vietetään kiintoisaa tekemistä myös lapsille! Lapissa löylypäiviä sekä pimenevän kesäillan Suviehtoota Vuojoen kartanolla. Li- Katso lisää esitteen takasivulta. sätietoja näistä ja monista muista Rauman seudun historia- ja kulttuuritapahtu- mista löydät osoitteesta www.visitrauma.fi. terveisin: Murre ESIHISTORIALLISIA VIERAILUKOHTEITA Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä. Niinpä muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat tutkijoiden ainoat lähteet. Esihistoria jaetaan kivi-, pronssi- ja rautakauteen.
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Cycle to Prehistory and National Landscape in Pyhäjärvi Lake District, Eura-Säkylä, Circle Route | 40 Km
    Cycle to prehistory and national landscape in Pyhäjärvi lake district, Eura-Säkylä, circle route | 40 km The route goes along the lake Pyhäjärvi which is the regional lake of Sights Satakunta and through the historically valuable national landscape • Prehistoric sites of lake Köyliönjärvi. Along the route there are interesting prehistoric • The ironworks area of Kaut- sights like ancient monuments and museums. The route leads the cyc- tua Ruukinpuisto list to prehistory and to the early stages of the arrival of Christianity to • National landscape of lake Finland Köyliönjärvi Difficulty level: Easy Good to know Suitability: Cycling hobbyist There are different types of activities along the route. In Duration: 1-2 days Säkylä in the vicinity of Eenokki there is a disc golf area Route description and the lake Pyhäjärvi offers an opportunity for fishing, canoeing and boating. There are several beaches along The starting place of the route is the Laughing Dragon the route and in Katismaa Saari (14) you can also go to Prehistory Guidance Centre (1) where the route goes sauna. In Säkylä Kiviterassi (12) and the barbecue shelter towards the ironworks area of Kauttua Ruukinpuisto. (15) located near the beach in Kankaanpää are great rest The ancient monument areas Käräjämäki (3), the ancient places for picnic and there are also campfire sites. There park of Luistari (4), the hill fort of Kauttua (9) and the an- are two tourist infos along the route that are located in cient remains of Harola (10) are located in the first part Kauttua in Kahvila Kyöpeli (7) and in Säkylä in Villa Lin- of the route.
    [Show full text]
  • Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland
    1 1 Triangular-shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland 3 Mäkinen, J.a, *, Kajuutti, K.a, Palmu, J.-P.b, Ojala, A.b and Ahokangas, E.a 4 a Department of Geography and geology, University of Turku FI-20014 Turku, Finland. 5 b Geological Survey of Finland, P.O. Box 96 (Betonimiehenkuja 4) FI-02151 Espoo, Finland. 6 * corresponding author ([email protected]). 7 8 ABSTRACT 9 The aim of this study is to present the first evidence of triangular-shaped till landforms and related erosional 10 features indicative of subglacial drainage within the ice stream bed of the Scandinavian ice sheet in Finland. 11 Previously unidentified grouped patterns of Quaternary deposits with triangular landforms can be recognized from 12 LiDAR-based DEMs. The triangular landforms occur as segments within geomorphologically distinguishable 13 routes that are associated with eskers. The morphological and sedimentological characteristics as well as the 14 distribution of the triangular landforms are interpreted to involve the creep of saturated deforming till, flow and 15 pressure fluctuations of subglacial meltwater associated with meltwater erosion. There are no existing models for 16 the formation of this kind of large-scale drainage systems, but we claim that they represent an efficient drainage 17 system for subglacial meltwater transfer under high pressure conditions. Our hypothesis is that the routed, large- 18 scale subglacial drainage systems described herein form a continuum between channelized (eskers) and more 19 widely spread small-scale distributed subglacial drainage. Moreover, the transition from the conduit dominated 20 drainage to triangular-shaped subglacial landforms takes place about 50-60 km from the ice margin.
    [Show full text]
  • Vedenhankinnan Yleissuunnitelma, Tiivistelmä.Pdf
    Kokemäenjokilaakso 1 2021-02-25 Suunnittelualue Eurajoki Nakkila Harjavalta Kokemäki Pori Ulvila 2 2021-02-25 Suunnitelman tausta ja tavoitteet • Pohjavedenotto keskittynyt samoille pohjavesialueille ja harjujaksoille • Kokemäellä ja Harjavallassa pohjavedenpinnan ennustetun laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan samoja määriä kuin nykyään. • Eurajoella ja Ulvilassa nykyiset pohjavesivarannot hyödynnetään jo käytännössä • Eurajoen keskustan ja Harjavallan verkostoon ei ole varavesiyhteyksiä èTarvitaan uusia alueellisia vedenhankintaratkaisuja èVedenhankinnan turvaaminen tulevaisuudessa (v. 2040) sekä lyhyt- ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa 3 2021-02-25 Vesijohtoverkoston liittyjämääräennuste Vedenkulutuksen ennuste (m3/vrk) (as) 25000 140000 100 % 90 % 120000 20000 80 % 100000 70 % 60 % 15000 80000 50 % 60000 40 % 10000 40000 30 % 20 % 20000 5000 10 % 0 0 % 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Pori Ulvila Yhteensä 2019 2040 2019 % 2040 % 2019 2040 yhteensä 2040 varaus teollisuudelle 4 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 – Vireillä olevat vedenhankintaan – Kehitetään ja saneerataan omia – Kehitetään yksittäisten kuntien ja jakeluun liittyvät hankkeet, vedenottamoita ja välisiä yhdysvesijohtoja ja joiden toteutuksesta on vedenkäsittelylaitoksia varavesijohtoja päätetty – Uusia ylikunnallisia vesijohtoja toimintavarmuuden ei rakenneta parantamiseksi – Lisäksi saneerataan omia ottamoita 5 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 – Rakennetaan
    [Show full text]
  • Girlstech Projecet Meeting Monday 4Th and Tuesday 5Thjune
    GirlsTech Projecet Meeting Monday 4th and Tuesday 5thJune Sunday 3rd June Arrival to Pori, Finland You can get the taxi from the airport to Hotel Scandic PORI, Itsenäisyydenkatu 41. It´s about 5 minutes drive. It´s about the same from the bus station or train station, too. We don’t arrange any dinner, but we hope you´ll enjoy your evening in Pori. Monday 4th June Restaurant Raatihuoneen Kellari (Juhlasali, 2.floor), Hallituskatu 9, PORI There will be a short walk (about 15 minutes) from the hotel to the restaurant. Please find the map as attached. 8.45 Meet in the front of Restaurant Raatihuoneen Kellari. 9.00 Wellcome to Finland and 8th GirlsTech -meeting. Mr Marko Kemppinen, Head of International Affairs, Sataedu Mr Manfred Polzin, MBO Raad, Netherlands Presentation participants of meeting 9.30 Presentation of Finnish Education System and Satakunta Educational Federation Mr Matti Isokallio, director of the Educational Federation Mrs Anne Laine, principal of Sataedu 10.00 Instrument 1: Science Day care center Oivallus, manager Anu Avelin-Rahtu. revital break and fruits 10.45 Instrument 2: “Increasing girls interest in technology education as a way advance women in technology” University Teacher, PhD, Sonja Niiranen, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä 12.15 Lunch (by your own cost) 13.15 Instrument 3: Vocational teacher education – reflecting the need of Finnish society. Principal lecturer Annukka Tapani, Tampere University of Applied Science. Development of Vocational Education. 14.00 Instrument 4: The SEGLI -project. The mitigation of segregation in working life and education. Specialist Eija Leinonen, Koulutusavain Ltd. Coffee and conversation 15.15 The summary of the day, Manfred Poltzin, MBO Raad, NL Short break to walk to hotel 16.15 Bus from the hotel to Noormarkku Works.
    [Show full text]