DOCSLIB.ORG

Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki Pohjois­Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET ALA­KÄÄNTÄ Kääntä maakunnallisesti arvokas Käännänpuhto (Isokääntä ­ Kääntä ja Simonen) maakunnallisesti arvokas Vetenojan puhto maakunnallisesti arvokas ETELÄNKYLÄ Etelänkylän raitti maakunnallisesti arvokas Hietalan pappila maakunnallisesti arvokas Kärjän talo maakunnallisesti arvokas Ojala­Siipola ja Vanha Ylänkö maakunnallisesti arvokas Omatupa (entinen Suojeluskunnan yhdistystalo) maakunnallisesti arvokas Seuratupa paikallisesti arvokas Siipola maakunnallisesti arvokas HIMANKA Himankakylän raitti ja kalasatama maakunnallisesti arvokas Himanka (Ala­Himanka) maakunnallisesti arvokas Himankakylän koulu maakunnallisesti arvokas Keiski maakunnallisesti arvokas Niemelä maakunnallisesti arvokas Ylitalo maakunnallisesti arvokas Ylä­Himanka maakunnallisesti arvokas KANNUS Juoponperä maakunnallisesti arvokas Ahdistus paikallisesti arvokas Juopo paikallisesti arvokas Pitkäkangas paikallisesti arvokas Tuliniemi maakunnallisesti arvokas Tuorila maakunnallisesti arvokas Kannuskylän raitti maakunnallisesti arvokas Iso­Tilus maakunnallisesti arvokas Kannuskyläntie 179 paikallisesti arvokas Lainajyvämakasiini ja muuntaja maakunnallisesti arvokas Maa­Tilus maakunnallisesti arvokas Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Heikkilä (Reinola) paikallisesti arvokas Jokela maakunnallisesti arvokas Kanta­Märsylä maakunnallisesti arvokas Keski­Märsylä (Laksonmäki) maakunnallisesti arvokas Koskenranta paikallisesti arvokas Koski­Paavola maakunnallisesti arvokas Koskivirta (Keskivirta) maakunnallisesti arvokas Lahdensuun verkkovajat maakunnallisesti arvokas Mäkirinne paikallisesti arvokas Nurmi valtakunnallisesti arvokas Penninki paikallisesti arvokas Pikkuranta paikallisesti arvokas Raumankarin Piispanrannan verkkovajat maakunnallisesti arvokas Siltala maakunnallisesti arvokas Tanskasen kirjakauppa maakunnallisesti arvokas Tyynelä paikallisesti arvokas Väinölä maakunnallisesti arvokas MEHTÄKYLÄ Jylkän talonpoikaistila (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Jylkkä valtakunnallisesti arvokas POHJANKYLÄ Kalajoen pappila (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Plassin vanha markkinapaikka (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas 1950­luvun Osuuskauppa maakunnallisesti arvokas Havula maakunnallisesti arvokas Jokisuun koulu valtakunnallisesti arvokas Kalajoen 1950­luvun kunnansairaala paikallisesti arvokas Kalajoen kalastusmuseo valtakunnallisesti arvokas Kauppatorin markkinapuodit valtakunnallisesti arvokas Kruunun puoji valtakunnallisesti arvokas Pienelä valtakunnallisesti arvokas Puistola valtakunnallisesti arvokas Santaholman sahan rakennukset valtakunnallisesti arvokas Teatteritalo (työväentalo) valtakunnallisesti arvokas Tervatori ja vanha kalasatama valtakunnallisesti arvokas Änkilä (Haarala) valtakunnallisesti arvokas RAHJA Kallankarien kalastajatukikohta ­ Maakalla (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Maakallan kirkko ja pappila valtakunnallisesti arvokas Kallankarien kalastajatukikohta ­ Ulkokalla (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Ulkokallan majakka valtakunnallisesti arvokas Pohjanmaan rantatie ­ Roukala­Himankakylä (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Roukalan mäki maakunnallisesti arvokas RAUTIO Rautio maakunnallisesti arvokas Petäistö maakunnallisesti arvokas Raution kirkko, kirkkopuisto ja hautausmaa maakunnallisesti arvokas Raution kotiseutumuseo maakunnallisesti arvokas Raution seurakuntakoti paikallisesti arvokas TYNGÄNKYLÄ Tyngän mylly ja Hihnalankoski maakunnallisesti arvokas Tyngän mylly ja saha maakunnallisesti arvokas VASANKARI Pohjanmaan rantatie ­ Juolanpää (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Pohjanmaan rantatie ­ Vasankari (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Vasankarinpuhto maakunnallisesti arvokas Lanteri maakunnallisesti arvokas Vasankarinpuhto maakunnallisesti arvokas MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET, JOTKA EIVÄT SISÄLLY ALUEISIIN Kohteet on merkitty luetteloon maarekisterikylittäin ETELÄNKYLÄ Alila Iso­Pahkalan ateljeerakennus Kalajoen kirkko ja tapuli Kelloseppä Hoffrenin, leipuri Lehtisen ja herra Viljamaan kalamaja Saari Vihaspauhan kalamökit ja Vihasniemen mökit HILLILÄ Ala­Hillilä Hakala Hillilä Hillilän koulut Kinaren talot Tapio ja Kinare Kinaret Ojatalo Piikki Uusi­Hillilä Vanha Holmantie HIMANKA Hihnala Kivelä Lahdensuun koulu Mikko Mäkelä Pajala Peltola Rantala (Entinen Osuusmeijeri) Särkelän kansakoulu Tuorila Urheiluseura Roiman talo Uus­Juhola KANNUS Himangan höyrysahan piippu ja konttori Sautinkarintie 26 b KÄRKINEN Mäkitalon mäki MEHTÄKYLÄ Ala­Sorvari, Kivelä ja Mehtäkylän osuusmeijeri Keski­Sorvari Mehtäkylän kyläkaupat Mehtäkylän vanha koulu Silvasti Yli­Nikula PITKÄSENKYLÄ Ala­Nauha Etelänkylän koulu (Rantala), Keski­Naatus ja Naatus Kivirinta Nauha (Yli­Nauha) Niemelä Tavasti (Saukko) POHJANKYLÄ Entinen poikakansakoulu (Kansalaisopisto) Kalajoen kotiseutumuseo Kalajoen Osuuskauppa Kivioja Laitala Lepistö Merenoja Omapohja (Entinen Kalajoen Säästöpankki) Pahikkala Rahkola Ventelä RAHJA Alajoki Joensuu Juusolanmäki Jätkälä Kurikkala Piekkon Aukkon mökki Siiponkosken mylly Siirasen kalamökki RAUTIO Ala­Typpö Haapamäki Raution entinen pappila (Koivumaa) TYNGÄNKYLÄ Entinen Yli­Tyngän kansakoulu Kalajoen Osuuskaupan viljamakasiini Keski­Simi ja Simintien asutus Kiviojan savipaja Peltola Rantatalo Siminsilta Tavasti (Tynkä) Tavastin koulu Tyngän kyläkauppa VASANKARI Hirsikarin verkkovajat Manninen Puskala Vasankarin nuorisoseurantalo alueen nimi: Kääntä pääas. kunta: Kalajoki pääas. kylä/k.osa: Ala­Kääntä tyyppi: agraarimaisema arvottaminen: maakunnallisesti arvokas alueen sisältämät kohteet: Käännänpuhto (Isokääntä ­ Kääntä ja Simonen) Vetenojan puhto kuvaus: Käännänpuhto ja Vetenojanpuhto sijaitsevat Käännäntien tuntumassa Alavieskan ja Kalajoen rajalla paikassa, missä Kalajoki mutkittelee todella lähdellä tietä muodostaen lukuisia pieniä koskia. Joen varsilla on maisemallisesti hienoja paikkoja, joilla on myös vanhaa asutusta. Joen eteläpuoli on ollut asuttuna 1560­luvulta saakka. Esimerkkejä perinteisestä jokivarren asutuksesta ovat Korvan piha aittoineen maisemallisesti hienolla niemenkärjellä sekä Jokelan ja Heikintalon upea hyvin säilynyt pihapiiri navettoineen metsäsaarekkeen suojassa koskien suvantopaikassa. Aktiiviviljelyssä olevat puhdot antavat alueen maisemaan kerroksellisen, mutta maaseutumaisen eheän kuvan. Käännänpuhdossa on tiivis rakenne ja lukuisia säilyneitä 1700­luvun aittoja. Pohjoisrannalla Käännästä seuraava puhto alajuoksulle päin on päärakennuksiltaan merkittävä Vetenojanpuhto. Käännänpuhdon sekä Vetenojanpuhdon asutus on yhä puhtomaisen tiheää. Käännän päärakennuksista Kerälän ja Ahon (Simonen) perinteiset pohjalaistalojen hahmot erottuvat maisemassa. Isokäännän ­ Käännän vanhat aitat ovat merkittäviä maamerkkejä maisemassa ja Simosen pihapiiri rakennuksineen on hyvin säilynyt. Vetenojanpuhdon rakennuksista merkittäviä ovat Käännän koulu sekä Vetenojan ja Aksilan rakennukset, jotka ovat yksityiskohdiltaan hyvin säilyneitä. Aksilan tilan historiaan kuuluu Kalajoella vaikuttanut merkittävä Helanderien messinkivalurien suku. historia: Suur­Kalajoen historian mukaan Käännänkoskella mainitaan ensimmäinen talo vuonna 1556. Vielä 1540­luvulla maat ovat olleet Alavieskan talojen kaukoniittyjä. Varsinainen Käännän talo (Matti Erkinpoika) sijaitsi Kalajoen etelärannalla ja joen pohjoispuolelle Niku Ollinpoika perusti Raution vuotta myöhemmin. Tätäkin taloa alettiin myöhemmin kutsua Käännäksi. Seuraavaksi tulivat ylemmäs juoksulle Haapakosken talo sitten Niskala, josta ensimmäinen maininta on vuodelta 1562. Alimmaksi kylässä sijoittui Vetenojan talo (ensimmäinen maininta v. 1577). Uudistilojen perustaminen lakkasi kunnes Niskalan ja Käännän veljekset alkoivat jakaa talojaan 1500 ja 1600 lukujen taitteissa. Jakamisten myötä kylään syntyi kaikenkaikkiaan kahdeksan taloa. lähteet: Pohjois­Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Osa 3, Pohjois­Pohjanmaan seutukaavaliitto, Oulu 1993. Inventointiaineisto. Vanhat rakennukset ­projekti. Pohjois­Pohjanmaan ympäristökeskus 2003­2004. Alajoki, Sari. Huurre, M., Virrankoski, P. & Vilkuna, K.. Suur­Kalajoen historia 1, Esihistoriallisesta ajasta isoonvihaan. Keski­ Pohjanmaan historiasarja 1. 1956. kohteen nimi: Käännänpuhto (Isokääntä ­ Kääntä ja Simonen) kunta: Kalajoki kiinteistötunnus: 208­401­2­32 kylä/k.osa: Ala­Kääntä tyyppi: maa­ ja metsätalous ajoitus: 1722­1808 arvottaminen: maakunnallisesti arvokas kuvaus: Käännänpuhto sijaitsee Käännäntien tuntumassa Alavieskan ja Kalajoen rajalla paikassa, missä Kalajoki mutkittelee tien läheisyydessä muodostaen lukuisia pieniä koskia. Pohjoisrannalla Käännästä seuraava puhto on alajuoksulle päin maakunnallisesti merkittävä Vetenojanpuhto. Alueen vanha rakennuskanta on harventunut. Eniten alueella on säilynyt aittoja, joista useat on tiettävästi rakennettu jo 1700­luvulla. Käännänpuhdon asutus on yhä puhtomaisen tiheää ja päärakennuksista Kerälän ja Ahon (Simonen) perinteiset pohjalaistalojen hahmot antavat itsestään viitteitä maisemaan, vaikkakin talouskeskukset navettoineen ovat pitkälti uusittuja. Näkyvällä paikalla julkisivut maantien suuntaisesti sijaitsee vierekkäin kaksi läpiajettavaa luhtikäytävälllä varustettua kolmiosaista aittaa. Tanhuan varteen sijoitetut aitat toimivat maamerkkimäisenä porttina vanhalle puhtoasutukselle ja ovat lähes ainoa ulospäin näkyvä merkki Käännän vanhasta asutuksesta uusieen talouspihojen keskellä. Käännän (nyk. Rantalan) rakennuksiin kuuluu suora­aukkoinen
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Salon/Piippolan Tuomiokunnat, Nivalan Pitäjä Perukirjoitukset 1739-1918
    Sivu 1 / 37 Salon/Piippolan tuomiokunnat, Nivalan pitäjä Perukirjoitukset 1739-1918 Tila/ Vainajan nimi Vainajan Kuolin- Kylä Pitäjä Vainajan Vainajan lapset Perukirjan Tuomio- Signum Sivu Sivu sukunimi titteli pvm puoliso ja muut perilliset pvm kunta /Peru- /Perin.- kirj. jako Ahistus Greeta Esantr 26.2.1897 Järvikylä Nivala 15.3.1897 Piippola EcIV:1 5 Ahlholm Anna Maria Antintr talonemäntä 24.9.1889 Sarjankylä Nivala Antti Jaakonp lapset Lyydia Henrika 22v, Juho 19v, 21.1.1891 Piippola EcIV:1 1 Matti 16v, Liisa 14v, Kustaava 11v, Taneli 7v, Iida 5v, Elsa 2v, Weera Maria +pso tal. Matti Hihnala Sundström Greta maanvilj.vmo _.5.1848 Nivalankylä Nivala Carl Gabriel äiti Walborg Ahlholm, 2.2.1849 Piippola EcII:1 193 o.s. Ahlholm sisarukset Jakob lukkari, Esaias itsell., Johan lukkari, Senobia +pso tal. Pekka Pakola k. Ahlholm Johan lukkari 17.10.1843 Nivalankylä Nivala Valpuri Juhontr lapset Jakob, Matti, Esaias, Johan, Zenobia, 9.1.1844 Piippola EcII:1 110 Greta +pso maanvilj. Car Gabriel Sundström Ahola Anders Andersinp verotalokas 11.1.1826 Pidisjärvi Kalajoki Maria Matintr lapset Henrik, Johan, Matti, Eskil, Anders, 28.3.1826 Salo EcIII:3 845 Pehr, Erik, Elias, Valborg +pso Esajas Andersinp Niemi Ahola Elias Juhonp uudistilall Kalajoki Margareta Ollintr lapset Elias, Olli, Karin 21.6.1770 Salo 152 472 Ahola Greta Erkintr talonemäntä 2.2.1845 Nivalankylä Nivala Pekka Pekanp lapset Pekka, Jakob, Liisa, Greta, 7.4.1846 Piippola EcII:1 137 (pk 19.7.1847 s.166) Kaisa +pso tal. Pekka Karjaluoto Ahola Heikki Antinp talollinen 27.1.1847 Nivalankylä Nivala Liisa Pekantr lapset Antti, Pekka, 6.4.1847 Piippola EcII:1 161 Maria +pso itsell.
    [Show full text]
  • (Puhelin Ja Sähköposti) Kunnittain
    Kokeiluun osallistuvat kunnat Työllisyyden kuntakokeiluun osallistuvat kunnat ovat Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska. Kokeilun yhteyshenkilöt ja yhteystiedot (puhelin ja sähköposti) kunnittain Alavieska: kunnanjohtaja Kari Pentti (puh. 050 5590 450, [email protected]) Pappilantie 1 85200 Alavieska Kalajoki: hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi (puh. 044 4691 546, [email protected]) työtoiminnan päällikkö Saija Heikkilä (puh. 044 4691 284, [email protected]) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki Merijärvi: kunnanjohtaja Kari Jokela (puh. 044 4776 202, [email protected]) kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Marjo Nahkala (puh. 040 7267 565, [email protected]) Kunnantie 1 86220 Merijärvi Oulainen: perusturvajohtaja Päivi Rautio (puh. 044 4793 280, [email protected]) vs. hallintojohtaja Riikka Moilanen (puh. 044 4793 201, [email protected]) Oulaistenkatu 12 86300 Oulainen Ylivieska: hallintojohtaja Toni Saranpää (puh. 044 4294 212, [email protected]) projektipäällikkö Mervi Mäkihonka (puh. 044 4294 205, [email protected]) Kyöstintie 4 84100 Ylivieska Kuvailkaa kokeilun täsmennetyt tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Kokeiluun osallistuvat kunnat ovat (Alavieskan kunta, 2 573 asukasta), Kalajoen kaupunki (12 387 asukasta). Merijärven kunta (1 104 asukasta), Oulaisten kaupunki (7 430 asukasta), sekä Ylivieskan kaupunki (15 212 asukasta). Alueella on yhteensä 38706 asukasta. Alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa kaukana
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Keski-Pohjanmaan Tilastokatsaus 2001
    KESKI-POHJANMAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu ISBN 951-39-1052-0 ISSN 1236-598X Käyttäjälle Tilastokatsaus on tehty Keski-Pohjanmaan liiton ja sen jäsenkuntien käyttöön ja se kattaa pää- osin Keski-Pohjanmaan liiton aluekehitysvastuulla olevan alueen, ns. ydinmaakunnan. Kult- tuurisesti ja toiminnallisesti sekä historiallisesti Keski-Pohjanmaan maakunta ulottuu ruotsin- kieliseltä rannikolta Kalajokilaaksoon. Koska Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutukunta esiin- tyvät muiden maakuntien liittojen tilastokatsauksissa, kunnittaisia tietoja on esitetty vain niistä kunnista, jotka ovat myös Keski-Pohjanmaan liiton jäseniä. Tilastokatsaus sisältää pääosin kunnittaista tilastotietoa, jota on summattu edelleen Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien ja Keski-Pohjanmaan liiton alueen toimintaa kuvaaviksi luvuiksi. Koska Haapajärvi on liittynyt Keski-Pohjanmaan liiton jäseneksi vuonna 2001, se on otettu mukaan tähän tilastokatsaukseen ja Haapajärveä koskevat luvut on summattu Keski-Pohjan- maan liiton alueeseen. Tämän vuoksi liiton aluetta koskevia lukuja ei voi verrata aiemmissa tilastokatsauksissa julkaistuihin lukuihin. Julkaisuun on kerätty uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja. Tilastojen erilaisen valmistu- misajankohdan vuoksi kaikkien aihealueiden tiedot eivät ole samalta vuodelta. Tilastokatsaus on tällä kerralla julkaistu pelkästään verkkojulkaisuna. Julkaisua saa vapaasti tulostaa
    [Show full text]
  • FINGRID O YJ Annual Report 2011
    FINGRID OYJ Annual Report 2011 Fingrid. Powering Finland. FINGRID OYJ, Arkadiankatu 23 B, P.O. Box 530, FI-00101 Helsinki, Finland Tel. +358 30 395 5000, fax +358 30 395 5196, www.fingrid.fi I41200550_Fingrid_Kannet_EN.indd 1 13.3.2012 17.34 Contents of annual report and reporting principles Fingrid draws up the consolidated financial statements and interim reports in accordance with the IFRS reporting standards accepted by the European Union and in accordance with the Finnish Se- curities Market Act. The annual review and the financial statements of the parent company of the Group are prepared in accordance with the Finnish Accounting Act as well as the guidelines and statements of the Finnish Accounting Standards Board. The information on personnel is based on the calculation systems used by human resource management, and the calculation of the rel- evant information is in compliance with the general guidelines of the Finnish Accounting Stand- ards Board concerning the preparation annual reviews. The environmental data is collected from the information reported to the authorities and from the company’s own data compilation systems. An external emissions trading verifier has verified our carbon dioxide emission report. In other re- spects, the corporate responsibility information has not been verified. Sustainability reporting covers the economic, social and environmental impacts of Fingrid Group’s own operations in 2011. We apply the international GRI G3.0 (Global Reporting Initiative) report- ing guidelines for the first time to our sustainability reporting. Moreover, we report selected indi- Graphic design and layout: cators stated in GRI’s Electric Utility Sector Supplement.
    [Show full text]
  • Iin Taksiasema
    JAKELUnro 7/2017 KAIKKIIN TALOUKSIIN - JA YRITYKSIIN IISSÄ. nomat IILÄINENIIN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI HUHTIKUU 1/2017 Iin Taksiasema IlahdutaKukat kaikkiinkesän 0200 81 000 juhlijoitaelämän- Kelan suorakorvausmatkat numerosta 0100 86 500 vaiheisiin Puhelun hinta 1,16 € + ppm/min Mimosan hetki kukkasin. Riipus 149€ Korvakorut 149€ ...ym IIN KUKKAKAUPPA Haminantie 1 • (08) 8176 100 ma-pe 9-17, la 9-13 www.arvokovaoy.fi RENKAAT IISTÄ ASENNETTUNA EDULLISESTI * myös pienkonehuolto* T:MI ILKKA RAUTIO Kirkkotie 1, 91100 Ii | 045 650 7256 Pihlajatie 5, Ii, P. 0500 937 739 www.kulta-aalto.com LIITY JÄSENEKSI WWW.YRITTAJAT.FI/LIITY Yrittäjät palvelee jäsen- • Energiatehokkaat ja yksilölliset valmis- yrityksiään ja valvoo kodit laatua ja palvelua arvostaville pk-yrittäjien etua yli 25 vuoden joka päivä. kokemuksella. Älä TINGI LAADUSTA, VAlitse KODIKSESI JT-TAlo KODINOMAISTA ASUMISTA MIELENTERVEYS- KUNTOUTUJILLE 30 VUODEN AJAN Tervetuloa aurinkoiseen Merihelmeen www.pohjanteko.fi Jokisuuntie 15, 91100 Ii www.merihelmi.fi puh. 08-817 7940 Avoinna su-to 8-18, pe-la 8-20 Aamupala klo 8.00-10.00 joka päivä 0400 253 270 Lounas joka päivä alkaen klo10.30-16.00 Lea Tumelius Keittiö sulkeutuu 30 min. ennen ravintolan kiinnimenoa Tässä lehdessä sisäsivuilla 12-sivuinen IiSanomat nro 7/2017 [email protected] | 050 455 8404 | Rynkyntie 9, 95100 Kuivaniemi liitteenä ( 8 sivua + Keskustan vaaliliite 4 sivua) 2 IILÄINEN nro 1/2017 Jokainen Iihin jätetty euro tuottaa yhteistä hyvinvointia Kirjoitin viimeksi ilmestyneessä Yrit- lot ja menot), niin lie tosiasia, että val- jissä on edelleen Paikallista-liike. Yrit- täjien lehdessä puheenaiheesta SOTE. tuusto voi käyttää tosiasiassa enemmän täjät halutessaan osallistuvat kestävän Asia on toki edelleen ajankohtainen valtaa kuin aiemmin.
    [Show full text]
  • Hiekkasärkät
    HIEKKASÄRKÄT Ulkokalla Maakalla 20 km 16 km Aktivoidu Lankkupolku Tahkopauha 1 km Rentoudu Polku / Latu Syö ja juo Luontopolku Shoppaile Polku Majoitu Laavu Uimaranta Näkötorni Leirintäalue Kota Opastuspiste 22 Keskuskari Venesatama Keskuskarintie Tahkokorvan Pikku Keskuskari Kissanviiksi Simppup. Lohipolku venevalkama Kiiski- Pikku Keskuskarint. Silakkatie polku Hietapolku Kallanportti Haukipolku 51 Ravintola Kallenkuja Tahkokorvantie 8 48 Ahvenpolku 5 Taimenpolku 23 Muikkupolku Leirikuja Kesäkuja 2 km Klubi50 Särkipolku 6 Aurinkolamment. 80 Aurinkohiekat Tiipolku Tiitaival Etutii K Takatii Allastie l u 32 b Kuusikkonokantie i 47 76 A 1 km t i u i r Teatteripolku i n k 4 81 o t Matkailutie i 11 e Isokoukku 10 46 77 DYYNI Luhtap. Dyynitie JäkälätiePikkukoukku Ravirata Ravitie Vesisarantie Keskuskarintie 79 56 63 73 26 85 57 49 Hytinportti Atrainpolku Rysätie Verkkotie Saraluhdantie Maisematie 36 38 Tuomipakkaintie 18 74 Tähtisarantie Mertakuja Katiskatie Matkailutie 37 Keihäsojantie 78 Hilmantori Rysätie J u 17 84 k 1 Pakkainpolku 43 u Sumppukuja Virpipajuntie 45 p 19 o 34 l Röllipolku k 86 Pallosarantie Tapiontanhua u Jukukalla 64 54 Rantajuku Rantajuku Pyydyskuja Tapionkaari Luhtavillant. Matkailutie M 39 82 e r Usvametsäntie i 7 s Ratsutie ä Johtojuku Usvametsäntie r 9 r k 21 3 16 58 60 ä n 71 55 t i e Kokkolantie Jäniksen- 22 8 km 8 käpälä 2 75 31 44 Metsolantie Noste Oravanpesä KATUJUNA JUMBO | Kesäkaudella ma-la klo 11-19 (juhannukselta elokuun puoliväliin) Kuivatjärventie Liput 5,50€ aikuinen Lipulla voi matkustaa koko päivän! 15 82 3,50€ lapsi alle 12v. Kyytiin voi nousta ja poistua Lentokenttä oman halunsa mukaan junan 37 Pysäkki Reitti lukuisilta pysäkeiltä.
    [Show full text]
  • Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI
    Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen This volume is based on a selection of papers presented at Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) the conference FinnForum XI: Transnational Finnish Mobili- ties, held in Turku, Finland, in 2016. The twelve chapters dis- cuss two key issues of our time, mobility and transnational- ism, from the perspective of Finnish migration. The volume is divided into four sections. Part I, Mobile Pasts, Finland and Beyond, brings forth how Finland’s past – often imagined TRANSNATIONAL as more sedentary than today’s mobile world – was molded by various short and long-distance mobilities that occurred FINNISH MOBILITIES: both voluntarily and involuntarily. In Part II, Transnational Influences across the Atlantic, the focus is on sociocultural PROCEEDINGS OF transnationalism of Finnish migrants in the early 20th cen- tury United States. Taken together, Parts I and II show how FINNFORUM XI mobility and transnationalism are not unique features of our FINNISH MOBILITIES TRANSNATIONAL time, as scholars tend to portray them. Even before modern communication technologies and modes of transportation, migrants moved back and forth and nurtured transnational ties in various ways. Part III, Making of Contemporary Finn- ish America, examines how Finnishness is understood and maintained in North America today, focusing on the con- cepts of symbolic ethnicity and virtual villages. Part IV, Con- temporary Finnish Mobilities, centers on Finns’ present-day emigration patterns, repatriation experiences, and citizen- ship practices, illustrating how, globally speaking, Finns are privileged in their ability to be mobile and exercise transna- tionalism. Not only is the ability to move spread very uneven- ly, so is the capability to upkeep transnational connections, be they sociocultural, economic, political, or purely symbol- ic.
    [Show full text]
  • Pohjois-Suomen Alue Pohjois-Suomen Alueen Seutukaupunkien Sisäisen Kehityksen Tarkastelu Ja Kuntakohtaiset Tulokset SISÄLTÖ
    Pieni kaupungistuminen: Pohjois-Suomen alue Pohjois-Suomen alueen seutukaupunkien sisäisen kehityksen tarkastelu ja kuntakohtaiset tulokset SISÄLTÖ 1.Johdanto 2.Yleisen tason tarkastelu 3.Kaupunkikohtainen tarkastelu 1. Johdanto Pohjois-Suomen alueen seutukaupunkien tarkastelu • Tässä esityksessä on kuvattu seutukaupunkien ”pieni kaupungistuminen” tarkastelun kaupunkikohtaiset tulokset Pohjois-Suomen alueen (osa Itä- ja Pohjois-Suomen suuraluetta) seutukaupungeissa. Pohjois-Suomen suuralue koostuu Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakunnista. Muiden suuralueiden tulokset sekä koko seutukaupunkiryhmän yhteinen tarkastelu on erillisissä esityksissä. • Esityksessä on kaksi osiota: 1. osiossa on kuvattu Pohjois-Suomen alueen kaikkien seutukaupunkien sisäistä väestönkehitystä ja sisäisen väestönkehityksen dynamiikkaa. 2. osiossa on esitetty kunkin alueen seutukaupungin kevyt osa-alueittainen analyysi. • Tarkastelun tavoitteena on kuvata, miltä kaupungistuminen ja 2010-luvun väestönkehitys on näyttänyt Pohjois-Suomen kussakin seutukaupungissa ja nostaa esille eroja seutukaupunkien eri tyyppisten alueiden kehityksessä ja dynamiikassa. • Kaikissa alueen maakunnissa Kainuuta lukuun ottamatta oli seutukaupunkeja. Yhteensä alueella sijaitsi kymmenen seutukaupunkia, joista kuusi sijaitsi Pohjois-Pohjanmaalla, kolme Lapissa ja yksi (Kannus) Keski-Pohjanmaalla. 1. Osa-alueittainen 2. Osa-alueiden 3. Käytetyt Seutukaupunkien sisäisen data luokittelu selvityksen Tilastokeskukselta kehityksen tarkastelu tarkastelualueet Keskustaajama
    [Show full text]
  • From the Baltic Sea to Wild Wooded Hills (5 Days)
    From the Baltic Sea to Wild Wooded Hills (5 Days) Highlights Wetlands with rich birdlife, Kalajoki’s sand 600 metres from the centre (also accessible to dunes, the Rahja Archipelago, Rokua National Park, disabled visitors). Rokua Geopark, Syöte National Park, City of Oulu Drive on for an hour to Kalajoki where you can Finland’s finest wetlands, coastal sand dunes, lovely stroll among Finland’s most famous sand dunes, wooded hills and traces of the Ice Age can all be walk along the beach, or enjoy a bracing dip in the seen along this route through the Oulu region sea. The Spa in Kalajoki offers alternative indoor – together with two national parks (Rokua and relaxation with its saunas and spa treatments. Syöte), which offer the peace of nature, as well as Enjoy dinner and an overnight stay by the dunes enjoyable activities and experiences. at Kalajoki. Services: www.nationalparks.fi/liminkabayvisitorcentre Day 1: Coastal Dunes and Wetlands with Rich Activities: exhibition, birdwatching, swimming, spa Bird Life Accommodation: Hotels, holiday cabins and cottages around Kalajoki www.kalajokikeskusvaraamo.fi Tourist information: www.nationalparks.fi/liminkabayvisitorcentre www.nationalparks.fi/kalajokivisitorcentre www.visitkalajoki.fi Day 2: Marine Life and Cultural Heritage Your journey starts with a half-hour drive from Oulu to Liminka Bay , Finland’s best known wetlands, which are internationally important for their bird life. At Liminka Bay Visitor Centre you can visit a fascinating featuring the “Eight Seasons of a Bird’s Year”, discover
    [Show full text]
  • Educational and Technical Visits Program
    OULU FINLAND EDUCATIONAL AND TECHNICAL VISITS PROGRAM 1 OULU Oulu is Northern Finland’s largest city, with easygoing inhabitants and a vibrand cultural life. Oulu is so close to the nature that you might even spot an elk in a park some evening. In addition to the green zones and urban atmosphere, you will enjoy its Arctic magic: the Northern Lights in the winter and a summertime sun that never sets. ARCTIC CIRCLE KALAJOKI Kalajoki is known for its long beach, which is ideal for lying in the OULU sun, relaxing and doing water sports. In summer, the sun shines almost around the clock. In winter, the snow-covered dunes and sea are a startling sight. Kajajoki with its sand dunes area called FINLAND ”Hiekkasärkät” is a compact holiday resort fering a wide range of services and activities for the whole family throughout the year. visitkalajoki.fi HELSINKI LIMINKA Liminka, the most rapidly growing municipality in Finland, is a dream come true for nature lovers. More than 160 bird species nest in the area in the spring, and you can spot thousands of birds in the sky during the spring and autumn migrations. You can even go birdwatching on a fatbike, as Liminka has one of northern Finland’s best mountain biking networks. Along with a hotel, coffee shop and nature exhibition, the Liminka Bay Visitor Centre offers an extensive range of program services. visitliminka.fi ROKUA GEOPARK Rokua UNESCO Global Geopark, the Finnish Outdoor Destination of the Year 2018, is an amazing nature experience. Its landscapes were shaped during the Ice Age.
    [Show full text]