Pohjois­Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET ALA­KÄÄNTÄ Kääntä maakunnallisesti arvokas Käännänpuhto (Isokääntä ­ Kääntä ja Simonen) maakunnallisesti arvokas Vetenojan puhto maakunnallisesti arvokas ETELÄNKYLÄ Etelänkylän raitti maakunnallisesti arvokas Hietalan pappila maakunnallisesti arvokas Kärjän talo maakunnallisesti arvokas Ojala­Siipola ja Vanha Ylänkö maakunnallisesti arvokas Omatupa (entinen Suojeluskunnan yhdistystalo) maakunnallisesti arvokas Seuratupa paikallisesti arvokas Siipola maakunnallisesti arvokas HIMANKA Himankakylän raitti ja kalasatama maakunnallisesti arvokas Himanka (Ala­Himanka) maakunnallisesti arvokas Himankakylän koulu maakunnallisesti arvokas Keiski maakunnallisesti arvokas Niemelä maakunnallisesti arvokas Ylitalo maakunnallisesti arvokas Ylä­Himanka maakunnallisesti arvokas KANNUS Juoponperä maakunnallisesti arvokas Ahdistus paikallisesti arvokas Juopo paikallisesti arvokas Pitkäkangas paikallisesti arvokas Tuliniemi maakunnallisesti arvokas Tuorila maakunnallisesti arvokas Kannuskylän raitti maakunnallisesti arvokas Iso­Tilus maakunnallisesti arvokas Kannuskyläntie 179 paikallisesti arvokas Lainajyvämakasiini ja muuntaja maakunnallisesti arvokas Maa­Tilus maakunnallisesti arvokas Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Heikkilä (Reinola) paikallisesti arvokas Jokela maakunnallisesti arvokas Kanta­Märsylä maakunnallisesti arvokas Keski­Märsylä (Laksonmäki) maakunnallisesti arvokas Koskenranta paikallisesti arvokas Koski­Paavola maakunnallisesti arvokas Koskivirta (Keskivirta) maakunnallisesti arvokas Lahdensuun verkkovajat maakunnallisesti arvokas Mäkirinne paikallisesti arvokas Nurmi valtakunnallisesti arvokas Penninki paikallisesti arvokas Pikkuranta paikallisesti arvokas Raumankarin Piispanrannan verkkovajat maakunnallisesti arvokas Siltala maakunnallisesti arvokas Tanskasen kirjakauppa maakunnallisesti arvokas Tyynelä paikallisesti arvokas Väinölä maakunnallisesti arvokas MEHTÄKYLÄ Jylkän talonpoikaistila (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Jylkkä valtakunnallisesti arvokas POHJANKYLÄ Kalajoen pappila (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Plassin vanha markkinapaikka (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas 1950­luvun Osuuskauppa maakunnallisesti arvokas Havula maakunnallisesti arvokas Jokisuun koulu valtakunnallisesti arvokas Kalajoen 1950­luvun kunnansairaala paikallisesti arvokas Kalajoen kalastusmuseo valtakunnallisesti arvokas Kauppatorin markkinapuodit valtakunnallisesti arvokas Kruunun puoji valtakunnallisesti arvokas Pienelä valtakunnallisesti arvokas Puistola valtakunnallisesti arvokas Santaholman sahan rakennukset valtakunnallisesti arvokas Teatteritalo (työväentalo) valtakunnallisesti arvokas Tervatori ja vanha kalasatama valtakunnallisesti arvokas Änkilä (Haarala) valtakunnallisesti arvokas RAHJA Kallankarien kalastajatukikohta ­ Maakalla (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Maakallan kirkko ja pappila valtakunnallisesti arvokas Kallankarien kalastajatukikohta ­ Ulkokalla (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Ulkokallan majakka valtakunnallisesti arvokas Pohjanmaan rantatie ­ Roukala­Himankakylä (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Roukalan mäki maakunnallisesti arvokas RAUTIO Rautio maakunnallisesti arvokas Petäistö maakunnallisesti arvokas Raution kirkko, kirkkopuisto ja hautausmaa maakunnallisesti arvokas Raution kotiseutumuseo maakunnallisesti arvokas Raution seurakuntakoti paikallisesti arvokas TYNGÄNKYLÄ Tyngän mylly ja Hihnalankoski maakunnallisesti arvokas Tyngän mylly ja saha maakunnallisesti arvokas VASANKARI Pohjanmaan rantatie ­ Juolanpää (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Pohjanmaan rantatie ­ Vasankari (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Vasankarinpuhto maakunnallisesti arvokas Lanteri maakunnallisesti arvokas Vasankarinpuhto maakunnallisesti arvokas MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET, JOTKA EIVÄT SISÄLLY ALUEISIIN Kohteet on merkitty luetteloon maarekisterikylittäin ETELÄNKYLÄ Alila Iso­Pahkalan ateljeerakennus Kalajoen kirkko ja tapuli Kelloseppä Hoffrenin, leipuri Lehtisen ja herra Viljamaan kalamaja Saari Vihaspauhan kalamökit ja Vihasniemen mökit HILLILÄ Ala­Hillilä Hakala Hillilä Hillilän koulut Kinaren talot Tapio ja Kinare Kinaret Ojatalo Piikki Uusi­Hillilä Vanha Holmantie HIMANKA Hihnala Kivelä Lahdensuun koulu Mikko Mäkelä Pajala Peltola Rantala (Entinen Osuusmeijeri) Särkelän kansakoulu Tuorila Urheiluseura Roiman talo Uus­Juhola KANNUS Himangan höyrysahan piippu ja konttori Sautinkarintie 26 b KÄRKINEN Mäkitalon mäki MEHTÄKYLÄ Ala­Sorvari, Kivelä ja Mehtäkylän osuusmeijeri Keski­Sorvari Mehtäkylän kyläkaupat Mehtäkylän vanha koulu Silvasti Yli­Nikula PITKÄSENKYLÄ Ala­Nauha Etelänkylän koulu (Rantala), Keski­Naatus ja Naatus Kivirinta Nauha (Yli­Nauha) Niemelä Tavasti (Saukko) POHJANKYLÄ Entinen poikakansakoulu (Kansalaisopisto) Kalajoen kotiseutumuseo Kalajoen Osuuskauppa Kivioja Laitala Lepistö Merenoja Omapohja (Entinen Kalajoen Säästöpankki) Pahikkala Rahkola Ventelä RAHJA Alajoki Joensuu Juusolanmäki Jätkälä Kurikkala Piekkon Aukkon mökki Siiponkosken mylly Siirasen kalamökki RAUTIO Ala­Typpö Haapamäki Raution entinen pappila (Koivumaa) TYNGÄNKYLÄ Entinen Yli­Tyngän kansakoulu Kalajoen Osuuskaupan viljamakasiini Keski­Simi ja Simintien asutus Kiviojan savipaja Peltola Rantatalo Siminsilta Tavasti (Tynkä) Tavastin koulu Tyngän kyläkauppa VASANKARI Hirsikarin verkkovajat Manninen Puskala Vasankarin nuorisoseurantalo alueen nimi: Kääntä pääas. kunta: Kalajoki pääas. kylä/k.osa: Ala­Kääntä tyyppi: agraarimaisema arvottaminen: maakunnallisesti arvokas alueen sisältämät kohteet: Käännänpuhto (Isokääntä ­ Kääntä ja Simonen) Vetenojan puhto kuvaus: Käännänpuhto ja Vetenojanpuhto sijaitsevat Käännäntien tuntumassa Alavieskan ja Kalajoen rajalla paikassa, missä Kalajoki mutkittelee todella lähdellä tietä muodostaen lukuisia pieniä koskia. Joen varsilla on maisemallisesti hienoja paikkoja, joilla on myös vanhaa asutusta. Joen eteläpuoli on ollut asuttuna 1560­luvulta saakka. Esimerkkejä perinteisestä jokivarren asutuksesta ovat Korvan piha aittoineen maisemallisesti hienolla niemenkärjellä sekä Jokelan ja Heikintalon upea hyvin säilynyt pihapiiri navettoineen metsäsaarekkeen suojassa koskien suvantopaikassa. Aktiiviviljelyssä olevat puhdot antavat alueen maisemaan kerroksellisen, mutta maaseutumaisen eheän kuvan. Käännänpuhdossa on tiivis rakenne ja lukuisia säilyneitä 1700­luvun aittoja. Pohjoisrannalla Käännästä seuraava puhto alajuoksulle päin on päärakennuksiltaan merkittävä Vetenojanpuhto. Käännänpuhdon sekä Vetenojanpuhdon asutus on yhä puhtomaisen tiheää. Käännän päärakennuksista Kerälän ja Ahon (Simonen) perinteiset pohjalaistalojen hahmot erottuvat maisemassa. Isokäännän ­ Käännän vanhat aitat ovat merkittäviä maamerkkejä maisemassa ja Simosen pihapiiri rakennuksineen on hyvin säilynyt. Vetenojanpuhdon rakennuksista merkittäviä ovat Käännän koulu sekä Vetenojan ja Aksilan rakennukset, jotka ovat yksityiskohdiltaan hyvin säilyneitä. Aksilan tilan historiaan kuuluu Kalajoella vaikuttanut merkittävä Helanderien messinkivalurien suku. historia: Suur­Kalajoen historian mukaan Käännänkoskella mainitaan ensimmäinen talo vuonna 1556. Vielä 1540­luvulla maat ovat olleet Alavieskan talojen kaukoniittyjä. Varsinainen Käännän talo (Matti Erkinpoika) sijaitsi Kalajoen etelärannalla ja joen pohjoispuolelle Niku Ollinpoika perusti Raution vuotta myöhemmin. Tätäkin taloa alettiin myöhemmin kutsua Käännäksi. Seuraavaksi tulivat ylemmäs juoksulle Haapakosken talo sitten Niskala, josta ensimmäinen maininta on vuodelta 1562. Alimmaksi kylässä sijoittui Vetenojan talo (ensimmäinen maininta v. 1577). Uudistilojen perustaminen lakkasi kunnes Niskalan ja Käännän veljekset alkoivat jakaa talojaan 1500 ja 1600 lukujen taitteissa. Jakamisten myötä kylään syntyi kaikenkaikkiaan kahdeksan taloa. lähteet: Pohjois­Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Osa 3, Pohjois­Pohjanmaan seutukaavaliitto, Oulu 1993. Inventointiaineisto. Vanhat rakennukset ­projekti. Pohjois­Pohjanmaan ympäristökeskus 2003­2004. Alajoki, Sari. Huurre, M., Virrankoski, P. & Vilkuna, K.. Suur­Kalajoen historia 1, Esihistoriallisesta ajasta isoonvihaan. Keski­ Pohjanmaan historiasarja 1. 1956. kohteen nimi: Käännänpuhto (Isokääntä ­ Kääntä ja Simonen) kunta: Kalajoki kiinteistötunnus: 208­401­2­32 kylä/k.osa: Ala­Kääntä tyyppi: maa­ ja metsätalous ajoitus: 1722­1808 arvottaminen: maakunnallisesti arvokas kuvaus: Käännänpuhto sijaitsee Käännäntien tuntumassa Alavieskan ja Kalajoen rajalla paikassa, missä Kalajoki mutkittelee tien läheisyydessä muodostaen lukuisia pieniä koskia. Pohjoisrannalla Käännästä seuraava puhto on alajuoksulle päin maakunnallisesti merkittävä Vetenojanpuhto. Alueen vanha rakennuskanta on harventunut. Eniten alueella on säilynyt aittoja, joista useat on tiettävästi rakennettu jo 1700­luvulla. Käännänpuhdon asutus on yhä puhtomaisen tiheää ja päärakennuksista Kerälän ja Ahon (Simonen) perinteiset pohjalaistalojen hahmot antavat itsestään viitteitä maisemaan, vaikkakin talouskeskukset navettoineen ovat pitkälti uusittuja. Näkyvällä paikalla julkisivut maantien suuntaisesti sijaitsee vierekkäin kaksi läpiajettavaa luhtikäytävälllä varustettua kolmiosaista aittaa. Tanhuan varteen sijoitetut aitat toimivat maamerkkimäisenä porttina vanhalle puhtoasutukselle ja ovat lähes ainoa ulospäin näkyvä merkki Käännän vanhasta asutuksesta uusieen talouspihojen keskellä. Käännän (nyk. Rantalan) rakennuksiin kuuluu suora­aukkoinen