� � � � � � �� � � � � � � ��������������������� �����������

������������������������ ������������������������� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ����������� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � �������������� ������������������ ������������������

� � � �

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

SISÄLLYS

1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET...... 4 2. SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS...... 5 2.1. LIIKENNEVERKON JA ALUERAKENTEEN KEHITYS ...... 5 2.2. VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE...... 7 2.3. TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE ...... 12 2.4. TYÖSSÄKÄYNTI...... 15 3. LIIKKUMISKÄYTTÄYTYMINEN...... 19 3.1. SUOMALAISTEN KULKUTAVAT ...... 19 3.2. ERI KULKUTAPOJEN KÄYTTÖEDELLYTYKSET LOIMAAN SEUDULLA ...... 21 4. LIIKENTEEN JA LIIKENNEVERKKOJEN TILA...... 28 4.1. TIE- JA KATUVERKKO JA TIELIIKENNE ...... 28 4.1.1. Tieverkon toiminnallinen luokitus ...... 28 4.1.2. Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus...... 29 4.1.3. Yleisen tieverkon tila ...... 38 4.1.4. Kadut ...... 52 4.2. KÄVELY JA PYÖRÄILY ...... 53 4.2.1. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset – yhdyskuntarakenne ja palvelut ...... 53 4.2.2. Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet ...... 54 4.3. YKSITYISTIET ...... 58 4.4. RATAVERKKO JA JUNALIIKENNE ...... 59 5. JOUKKOLIIKENNE...... 64 6. LIIKENNETURVALLISUUS ...... 65 6.1. ONNETTOMUUSTILANNE...... 65 6.2. LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEET ...... 69 7. YMPÄRISTÖ ...... 75 7.1. POHJAVEDET ...... 75 7.2. LIIKENTEEN MELU JA TÄRINÄ ...... 76 7.3. UUSIEN VÄYLÄHANKKEIDEN LUONTOVAIKUTUKSET...... 77 7.4. MAISEMATIET ...... 77 8. RAHOITUS ...... 78 8.1. TIEHALLINNON RAHOITUS...... 78 8.2. KUNTIEN RAHOITUS ...... 79 8.3. RATAHALLINTOKESKUKSEN RAHOITUS ...... 81 8.4. LÄÄNINHALLITUKSEN RAHOITUS...... 81 8.5. KELAN RAHOITUS...... 81 9. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET ...... 83 9.1. TAVOITTEIDEN ASETTELUSTA ...... 83 9.2. LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET ...... 83 10. TOIMINTALINJAN LÄHTÖKOHTIA JA REUNAEHTOJA...... 90 10.1. LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET ...... 90 10.2. SUURTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN TOTEUTTAMISNÄKYMÄT...... 92 10.3. PERUSTIENPIDON INVESTOINTIEN PAINOTUS JA RAHOITUSMAHDOLLISUUDET ...... 93 10.4. VANHOJEN TEIDEN ASEMA...... 96 10.5. JUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISPOLKU ...... 97 10.6. JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISLINJAUKSET ...... 97

LIITTEET

2

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

ESIPUHE

Loimaan liikennejärjestelmän taustaselvitys ”Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalin- jan lähtökohdat” on tehty palvelemaan sen jälkeen laadittua Loimaan seudun liikennestra- tegiaa ja siihen liittyvää toimenpideohjelmaa. Selvityksen alustava luonnos kävi kesällä 2004 laajalla kommenttikierroksella seudun kunnissa ja muissa sidosryhmissä. Nyt käsissä oleva julkaisu on kommenttien perusteella muokattu lopullinen taustaselvitys. Tämän taustaselvityksen lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laadittiin kolme laajempaa erillistä osaselvitystä: 1. Joukkoliikenne ja matkaketjujen kehittäminen, jossa on kuvattu Loimaan seudun joukko- liikennejärjestelmä, sen kehittämistarpeet sekä kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet. 2. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma, jossa on kuvattu Loimaan seutu- kunnan yksityisteiden tienpidon nykytila ja kartoitettu yksityistienpidon keskeisimpiä ke- hittämistarpeita. 3. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu, jossa on tarkasteltu alueen kuntakeskusten ja suurimpien kylätaajamien maankäyttöä ja maankäyttösuunnitelmia kahdesta näkö- kulmasta: toisaalta on tarkasteltu maankäytön kehityksen tuomia haasteita liikennever- kon kehittämiselle ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Taustaselvityksen laatimista ja samalla koko liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä ohjanneen projektiryhmän kokoonpano on seuraava: Aimo Suikkanen, puh.joht. Kosken kunta Jorma Kopu Loimaan kunta, Loimaan kaupunki Tapio Mikkola Loimaan kaupunki Seija Niskala Loimaan kaupunki Kari Jokela Pöytyän kunta Sami Suikkanen Seutu-hanke (1.9.2004 saakka) Pasi Oksanen Seutu-hanke (1.9.2004 alkaen) Eero Löytönen Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Toivo Javanainen Turun tiepiiri Hanna Kari Turun tiepiiri Pertti Postinen Länsi-Suomen lääninhallitus Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus Arja Aalto Ratahallintokeskus Peter Ulmanen Linja-autoliitto Konsulttina työssä on ollut Linea Konsultit Oy, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Sakari Somerpalo ja projektisihteerinä dipl.ins. Annu Korhonen. Lähtötietojen ko- koamisesta ja paikkatietotarkasteluista ovat vastanneet HM Mikko Seila ja tekn. yo. Niklas von Schanz.

3

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa käsitellään yhdessä eri liikennemuotoja, liikenneverkkoja, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteis- työtä ja liikennejärjestelmän rahoitusta sekä liikenteen vaikutuksia. Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys liikenne järjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista sekä sopia yh- dessä sovittujen painopisteiden edistämisestä.

Tämä nykytilan ja tulevaisuudennäkymien analyysin sisältävä taustaselvitys on osa Loi- maan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Selvitykseen on koottu liikennejärjestelmä- suunnitelman lähtötiedot tiiviiksi ja havainnolliseksi kokonaisuudeksi helpottamaan varsinai- sen liikennestrategian laatimista ja tukemaan sidosryhmien välistä keskustelua strategian painopisteistä. Taustaselvitykseen on pyritty mahdollisimman laajasti kokoamaan erilaisia aikaisemmissa suunnitelmissa jo olevia tai sidosryhmien esiin nostamia liikennejärjestelmän kehittämistar- peita. Tarpeita on paljon, eikä lähivuosien aikana ole resursseja toteuttaa kuin pieni osa niistä. Siksi varsinaisessa liikennestrategiassa keskeinen tehtävä on tämän selvityksen si- sältämän laajan toimenpidejoukon priorisointi realistiseksi toimenpideohjelmaksi. Luvuissa 8-10 on kuvattu toimenpideohjelman laatimista ohjaavia lähtökohtia, tavoitteita ja reunaeh- toja.

Kuva 1.1. Loimaan seudun kunnat

4

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

2. SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS

2.1. Liikenneverkon ja aluerakenteen kehitys

Loimaan seutukuntaan kuuluu 12 kuntaa: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl, Loimaa, Loi- maan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne. Seutukunnan keskus on sen koillisosassa sijaitseva Loimaan kaupunki. Loimaan kaupunki ja kunta yhdistyvät vuo- den 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Loimaan kaupunki. Myös Pöytyä ja Ka- rinainen yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Pöytyä.

Kuva 2.1. Loimaan seutukunnan sijainti.

Seutukunnan eteläisimmät kuntakeskukset Aura ja Tarvasjoki sijaitsevat runsaan 30 kilo- metrin etäisyydellä Turusta. Loimaan keskustasta on matkaa Turkuun 66 kilometriä ja Tam- pereelle 93 kilometriä. Forssaan on matkaa 37 kilometriä ja sieltä edelleen 110 kilometriä Helsinkiin.

5

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Liikenneyhteyksien näkökulmasta Loimaan seutukunta rakentuu viuhkamaisesti Turusta lähtevien neljän tiensuunnan varaan: • Loimaan kaupunki ja kunta, Mellilä, Karinainen ja Aura tukeutuvat Turku-Toijala rauta- tiehen ja Turun ja Tampereen väliseen valtatiehen 9. Alun perin tämä liikennekäytävä on rakentunut vuonna 1876 valmistuneen Turku–Toijala–Tampere radan vaikutuksesta ja vasta myöhemmin valtatie 9:n rakentamisen myötä siitä muodostui myös tieliikenteen pääyhteys Turun ja Tampereen välillä. Aiemmin historiassa Loimaan seutu on ollut Sa- takuntaa ja Loimaiden ja Alastaron tieyhteydet ovat tukeutuneet Loimijokea seuraavaan vanhaan tieyhteyteen Satakunnasta Forssaan ja Uudellemaalle. • Vanhempi Turun ja Tampereen välinen tiesuunta on Aurajokea seuraileva historiallinen tieyhteys Auran, Pöytyän ja Oripään kautta Huittisiin ja edelleen Tampereelle (vanha Tu- run/Tampereentie). Nykyisin tämän tiesuunnan runkona toimii vanhan joenvarsitien rin- nalle rakennettu, valtatieltä 9 Aurassa erkaneva, kantatie 41. • Seudun läntisimmän kunnan Yläneen pääyhteytenä toimii Liedon Asemanseudulla val- tatieltä 9 erkaneva Turusta Euraan johtava seututie, maantie 204. Maantien pohjois- ja eteläosat seuraavat perustuvat historiallisiin Yläneen-Säkylän ja Turun-Paattisten tieyh- teyksiin, mutta ne yhdistävä Paattisten ja Yläneen välinen keskiosa rakennettiin vasta 1940-luvulla. • Seudun kaakkoisosan kunnat Koski, Marttila ja Tarvasjoki ovat aikoinaan syntyneet his- toriallisen Hämeen Härkätien varteen. Nykyisin tämän alueen tieverkon runkona toimii Härkätien rinnalle rakennettu Turusta Hämeenlinnaan ja Lahteen johtava päätieyhteys, valtatie 10. Pohjois-eteläsuunnassa Loimaan seutua palvelee edellä kuvattu tiheä ja hyvätasoinen pää- ja seututieverkko. Sen sijaan seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhteydet rakentu- vat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Uusia yhteyksiä ovat ainoastaan Ypäjältä Loimaan kautta Säkylään johtava maantie 213, jonka vuosia kestänyt vaiheittainen rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 2003 sekä Salosta Auraan johtava maantie 224 (ns. Hakutie), jonka jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on suunniteltu jo vuosi- kymmeniä. Lisäksi Yläneen ja Hinnerjoen välille on aikoinaan rakennettu hyvätasoinen seu- tutie (maantie 210). Se on osa Raumalta Loimaalle johtavaa seututieyhteyttä, josta on kui- tenkin toteuttamatta Lapin ja Hinnerjoen sekä Yläneen ja Loimaan välisten tieyhteyksien parantaminen seututietasoisiksi. Kuvassa 2.2 on esitetty asutuksen sijoittuminen Loimaan seutukunnan alueelle. Radan myötä syntynyt Loimaan kaupungin keskusta ja sitä vanhempi Loimaan kunnan keskusta Hirvikoski muodostavat lähes yhtenäisen taajama-alueen. Väestökeskittyminä erottuu kun- takeskusten lisäksi vanha nauhamainen jokivarsia noudattelevien teiden varsiin kehittynyt asutusrakenne Aurajokilaaksossa (Lieto-Aura-Riihikoski-Oripää), Paimionjokea seuraavan Hämeen Härkatien varrella (Tarvasjoki-Marttila-Koski), Tarvasjokilaaksossa (Tarvasjoki- Karinainen), Yläneenjoen varrella (Yäne-Uusikartano) ja Loimijoen varrella (Loimaa- Alastaro). Myös Alastarolta Melllilän kautta Kosken tuntumaan ulottuvan Niinijoen varsi hahmottuu harvempana nauhamaisena rakenteena. Turku-Toijala radanvarsi puolestaan rakentuu helminauhamaisesti vanhoista asemapaikkakunnista Aura-Kyrö-Mellilä-Loimaa. Taajamien yhdyskuntarakennetta ja maankäytön kehittämistä on tarkasteltu tarkemmin eril- lisessä osaselvityksessä.

6

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 2.2. Asutuksen sijoittuminen Loimaan seutukunnan alueelle v. 2003 (Lähde: Raken- nus- ja huoneistorekisteri).

2.2. Väestönkehitys ja -ennuste

Asukasmäärän kehitys Loimaan seutukunnan 12 kunnassa oli vuoden 2003 lopussa yhteensä 37 152 asukasta. Näistä 35 % asui vuoden 2005 alussa yhdistyvien Loimaan kaupungin ja kunnan alueella. Myös Pöytyän ja Karinaisten kunnat yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Tämän uuden Pöytyän asukasluku on yhteensä 17 % koko seutukunnan asukasmäärästä.

7

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

asukasluku osuus seutukun- asukasluvun muutos 31.12.2003 nan väestöstä 1993-2003 Alastaro 3 017 8 % - 8,9 % Aura 3 514 9 % + 8,7 % Karinainen 2 499 7 % + 3,1 % Koski Tl 2 559 7 % - 6,7 % Loimaa 7 185 19 % - 0,1 % Loimaan kunta 5 909 16 % - 7,5 % Marttila 2 081 6 % - 9,0 % Mellilä 1 252 3 % - 7,7 % Oripää 1 346 4 % - 4,0 % Pöytyä 3 684 10 % - 2,7 % Tarvasjoki 1 949 5 % + 3,1 % Yläne 2 157 6 % - 8,7 % Loimaan seutu 37 152 100 % - 3,2 %

Seutukunta Koko maa 1,40

1,20

1,00

0,80

0,60

0,40

0,20

0,00 1950 1960 1970 1980 1990 2000

Kuva 2.3. Väkiluvun kehitys Loimaan seutukunnassa ja koko maassa v. 1950 - 2002 suh- teutettuna vuoteen 1950.

Seutukunnan asukasmäärä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Kokonaisuutena se on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut noin 3 %. Väestökehitys kuitenkin poikkeaa selvästi seudun eri osissa. Aura, Tarvasjoki ja Karinainen ovat selvästi kasvavia Turun pendelikuntia. Myös Pöytyältä käydään paljon Turussa töissä ja kunnan väkiluku on pitkällä aikavälillä ollut lievässä nou- sussa. Oripäässä, Marttilassa, Koskella, Mellilässä ja Yläneellä tasainen, lievästi vähenevä väestönkehitys. Näistä kunnista erityisesti Yläneellä on Turkuun pendelöivien osuus suuri. Koskelta ja Marttilasta pendelöidään merkittävästi myös Saloon. Väestöltään selvästi vähe- neviä kuntia ovat olleet Loimaan kunta ja Alastaro.

8

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Loimaan kaupunki on ollut selvä kasvukunta 1990-luvulle saakka, sen jälkeen kehitys on ollut melko tasaista. Loimaan kaupungin ja kunnan yhteenlaskettu väestömäärä on pitem- män aikaa pysynyt lähes ennallaan.

Väestömuutos 1980-2002 suhteessa kunnan etäisyyteen Turusta

1500

1000 Aura

Loimaa 500 Tarvasjoki Karinainen Pöytyä 0 Oripää

Väestömuutos Marttila Koski -500 Yläne Mellilä Loimaan kunta Alastaro -1000 0 1020304050607080 Etäisyys Turkuun [km]

Kuva 2.4. Väestömuutos Loimaan seudun kunnissa v. 1980 - 2002 suhteessa kuntakeskuk- sen etäisyyteen Turusta.

Väestömuutos 1990-2002 suhteessa kunnan etäisyyteen Turusta

600 Aura 400

200 Tarvasjoki Karinainen

0 Pöytyä Oripää Loimaa Koski -200 Väestömuutos Marttila Yläne Mellilä -400 Alastaro Loimaan kunta -600 0 1020304050607080 Etäisyys Turkuun [km]

Kuva 2.5. Väestömuutos Loimaan seudun kunnissa v. 1990 - 2002 suhteessa kuntakes- kuksen etäisyyteen Turusta.

9

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Tarkasteltaessa väestömuutosta vuosina 1980-2002 suhteessa etäisyyteen Turusta näh- dään, että kasvavia kuntia ovat olleet alle 50 kilomerin työssäkäyntimatkan etäisyydellä Tu- rusta sijaitsevat kunnat. Poikkeuksena on noin 40 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitseva Marttila, jossa asukasluku ei ole kasvanut sekä Loimaan kaupunki, joka on pitkään ollut kas- vukunta. Jos tarkastellaan vastaavaa kuviota kehityksestä vuosina 1990-2000, merkittävin muutos on, että Loimaan kaupunki on pudonnut väestötappiokunnaksi. Kuntatasoa tarkemmin tarkasteltuna väestömäärältään kasvavia alueita ovat olleet kunta- keskusten uudet alueet, eräät suurimmista kyläkeskuksista sekä lähimpänä Turkua sijaitse- vissa Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella myös eräät tienvarsilla sijaitsevat haja- asutusalueet. Varsinais-Suomen liiton laatiman, Tilastokeskuksen uusimpaan (syyskuu 2004) trendien- nusteeseen pohjautuvan väestöennusteen mukaan seutukunnan yhteenlaskettu väestö- määrä kasvaa hieman, noin 4 % vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu on ennustettu Au- raan, jossa väkimäärän on ennustettu kasvavan lähes kolmanneksen. Oripään ja Mellilän väestön ennustetaan kasvavan noin 13 % sekä Tarvasjoen noin 8 % vuoteen 2030 men- nessä. Suurinta asukasvähenemää sen sijaan on ennustettu Alastarolle ja Marttilaan (4- 5 %). Loimaan väkimäärä pysyy kuntaliitoksen myötä jokseenkin ennallaan. Kaiken kaikki- aan Tilastokeskuksen uusin väestöennuste on Loimaan seudulle positiivisempi kuin aiem- mat vastaavat trendiennusteet.

Loimaan seutukunnan asukasluku 1950-2030 60 000

50 000

40 000

30 000

20 000

10 000

0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030

Kuva 2.6. Loimaan seutukunnan asukasluvun kehitys v. 1950 - 2030. Väestöennuste: Ti- lastokeskus syyskuu 2004.

10

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuntien asukasluvun kehitys 1950-2030 10 000 Loimaa 9 000 Loimaan kunta

8 000 Aura

7 000 Pöytyä Alas taro 6 000 Karinainen 5 000 Koski

4 000 Yläne

3 000 Tarvasjoki

2 000 Marttila Oripää 1 000 Mellilä 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030

Kuva 2.7. Loimaan seutukunnan kuntien asukasluvun kehitys v. 1950 - 2030. Loimaan kau- pungin ja kunnan väestömuutoksiin ovat vaikuttaneet myös kuntaliitokset. Väestöennuste: Tilastokeskus syyskuu 2004. Kuvan taustalla olevat luvut on esitetty liitteessä 1.

0-14 v. 15-64 v. 65 v. ja yli 100 % 13 % 18 % 17 % 19 % 15 % 90 % 21 % 20 % 22 % 22 % 23 % 22 % 24 % 24 % 20 % 80 % 70 % 60 % 65 % 61 % 58 % 50 % 63 % 62 % 62 % 67 % 63 % 62 % 62 % 61 % 60 % 60 % 60 % 40 % 30 % 20 % 22 % 22 % 23 % 10 % 16 % 18 % 19 % 17 % 17 % 16 % 18 % 15 % 16 % 18 % 18 % 0 % Aura Koski Yläne Mellilä Oripää Pöytyä Loimaa Marttila Alastaro Tarvasjoki Karinainen Koko Suomi Koko Loimaan kunta

Varsinais-Suomi Kuva 2.8. Loimaan seudun kuntien väestön ikäjakauma v.2002.

11

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Useimpien seutukunnan kuntien väestö on keskimääristä iäkkäämpää. Nuorten osuus on korkein eteläosan kasvavissa kunnissa Karinaisissa, Aurassa, Tarvasjoella ja Pöytyällä. Vanhinta väestö on pohjoisimmissa kunnissa Alastarolla ja Yläneellä. Koko maan tavoin iäk- kään väestön osuus tulee lähivuosina kasvamaan edelleen myös Loimaan seutukunnassa, mutta osa seudun kunnista on jo nyt saavuttanut tilanteen, joka monessa kunnassa on vas- ta edessä, eikä yli 64-vuotiaiden osuus enää merkittävästi kasva. Sen sijaan sitä vanhempi- en ikäryhmien osuuteen on niissäkin edelleen odotettavissa kasvua.

2.3. Työpaikat ja elinkeinorakenne

Alkutuotannon merkitys on keskimääräistä suurempi Loimaan seutukunnan kunnissa lukuun ottamatta Loimaan kaupunkia ja Turun lähikuntia Auraa, Karinaista ja Tarvasjokea. Aura on elinkeinorakenteeltaan seudun teollisuusvaltaisin kunta. Teollisuuden osuus on suhteelli- sesti suuri myös Karinaisissa, Tarvasjoella ja Loimaan kunnassa. Loimaan kaupunki on sel- västi palveluvaltaisin kunta. On huomattava, että osuudet on laskettu kunnan työpaikoista. Kunnan asukkaiden työpaikkojen toimialajakauma voi poiketa tästä huomattavastikin; näin erityisesti kunnissa, joista pendelöidään runsaasti muualle. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on esitetty kuvassa 2.9.

Kuva 2.9. Loimaan seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna 2001.

12

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Seutukunnan suurimmat yksittäiset kuljetuksia aiheuttavat yritykset ovat Finnforest Oyj:n Kyrön saha sekä Raunion saha Koskella. Seudun länsiosan – Yläneen, Pöytyän, Alastaron ja Oripään – erityispiirteenä on virkistys- palvelujen ja luontomatkailun asema kasvavana elinkeinona. Kuhankuonon retkeilyalue, Kurjenrahkan kansallispuisto, Vaskijärven luonnonpuisto sekä Virttaankankaan ja Oripään- kankaan retkeilyreitistöt houkuttelevat alueelle vuosittain huomattavan määrän ihmisiä, min- kä varaan on syntynyt ja pyritään synnyttämään erityyppisiä matkailupalveluyrityksiä. Ylä- neellä vapaa-ajan viettäjiä ja matkailijoita houkuttelee myös Pyhäjärven rannat ja Alastaron Virttaalla moottorirata toimintoineen. Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen läpi kulkee Turun ja Hämeen linnoja jo 11 vuosisataa yhdistänyt Hämeen Härkätie. Tiehen ja sen varren nähtä- vyyksiin ja palveluihin tukeutuvan matkailun merkitys työpaikkojen ja alueen vireyden lisää- jänä on lisääntynyt voimakkaasti vuosi vuodelta.

Alkutuotannossa Jalostuksessa Palveluissa Tuntematon 100 % 90 % 80 % 34 % 39 % 38 % 40 % 41 % 40 % 47 % 39 % 70 % 47 % 47 % 49 % 60 % 69 % 50 % 28 % 30 % 37 % 40 % 16 % 14 % 23 % 28 % 19 % 30 % 37 % 37 % 47 % 20 % 31 % 30 % 27 % 27 % 26 % 26 % 10 % 26 % 25 % 23 % 14 % 12 % 0 % Aura Koski Yläne Mellilä Oripää Pöytyä Loimaa Marttila Alastaro Tarvasjoki Karinainen

Loimaan kunta Kuva 2.10. Loimaan seudun kuntien työpaikat toimialoittain.

13

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

6 000 Alastaro Aura 5 000 Karinainen Koski Tl 4 000 Loimaa Loimaan kunta 3 000 Marttila Mellilä 2 000 Työpaikkamäärä Oripää Pöytyä 1 000 Tarvasjok i Yläne 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Ennuste: V:S liitto

Kuva 2.11. Loimaan seudun kuntien työpaikkamäärien kehitys. Ennuste Varsinais-Suomen liiton arvio. Kuvan taustalla olevat luvut ovat liitteessä 1.

Kuvassa 2.11 on esitetty Loimaan seudun kuntien työpaikkamäärien kehitys kymmenvuosit- tain vuodesta 1950 lähtien sekä Varsinais-Suomen liiton laatima ennuste vuoteen 2020. Kuvasta näkyy selvästi 1950- ja 1960-luvuilla tapahtunut maatalouden rakennemuutos sekä teollisuus- ja palveluelinkeinojen kasvu, joka Loimaan seutukunnassa kohdistui erityisesti Loimaan kaupunkiin. Sen jälkeen muutosvauhti on tasaantunut lukuun ottamatta Loimaan kaupungin työpaikkojen selvää vähenemistä 1990-luvulla. Kuvassa ei täysimääräisesti näy 1990-luvun alun laman aiheuttamaa ”kuoppaa”, koska työpaikkamäärät on esitetty vain ta- sakymmenvuosilta. Suurimmassa osassa kunnista viime vuosikymmenen työpaikkakehitys on ollut vähän tai selvästi laskeva. Ainoastaan Aurassa työpaikkamäärä on selvästi kasva- nut. Ennusteen mukaan työpaikkamäärät kasvavat useimmissa kunnissa hieman. Eniten työ- paikkamäärän ennustetaan lisääntyvän eteläisimmissä kunnissa Aurassa, Pöytyällä ja Tar- vasjoella.

14

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

2.4. Työssäkäynti

Yleisenä kehitystrendinä on myös Loimaan seudulla ollut se, että työssäkäynti oman kun- nanulkopuolella on lisääntynyt ja samalla keskimääräinen työmatkapituus on kasvanut. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus on suurin Loimaan kaupungissa, sielläkin vain noin 70 % työvoimasta käy töissä omassa kunnassa, vaikka kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 124 %. Lähes yhtä paljon omassa kunnassa työssä käyviä on Koskella. Pienin omassa kunnassa työssä käyvien osuus on Turun lähikunnissa Aurassa ja Tarvasjoella.

100 % 16 % 15 % 90 % 23 % 18 % 22 % 23 % 21 % 26 % 23 % 23 % 25 % 28 % 80 % 7 % 6 % 70 % 5 % 7 % 8 % 13 % 6 % 17 % Muu 12 % 26 % 14 % 30 % 6 % 60 % 13 % 16 % Forssa 23 % Salo 50 % Lieto 40 % Turku 67 % 70 % 61 % Loimaa 30 % 56 % 60 % 57 % 53 % 52 % 51 % 55 % 45 % Oma kunta 20 % 42 %

10 %

0 % Aura Yläne Mellilä Oripää Pöytyä Loimaa Marttila Koski Tl Alastaro Tarvasjoki Karinainen

Loimaan kuntaLoimaan Kuva 2.12. Kuntien työssäkäyvien asukkaiden työpaikkojen sijainti 31.12.2001.

Työssäkäyntivirrat Turkuun ovat suuria Turkua lähimpänä sijaitsevista kunnista, erityisesti Aurasta. Turussa työssäkäyvien suhteellinen osuus työvoimasta laskee vähitellen etäisyy- den kasvaessa ja yli 50 kilometrin etäisyydellä se jää alle 10 prosentin (kuva 2.13). Poikke- uksena on kuitenkin 55 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitseva Yläne, jossa Turussa työs- säkäyvien osuus on noin 15 %.

15

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 2.13. Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä vuonna 2001.

Kuvassa 2.15 on esitetty kuntien väliset yli 30 hengen työmatkavirrat Turkuun ja kuvassa 2.16 muualle kuin Turkuun. Turun työssäkäynnin ohella kuvista hahmottuu selvästi seudun koillisosan kuntien työmatkojen suuntautuminen Loimaalle sekä Auranmaan (Aura, Pöytyä, Karinainen, Tarvasjoki) muodostama oma pieni työssäkäyntialue. Erityisen suuria ovat Loi- maan kaupungin ja kunnan välisen työssäkäyntivirrat. Mm. joukkoliikennepalvelujen kehit- tämisen kannalta huomattavia ovat myös työmatkavirrat Alastarolta Loimaalle ja Pöytyältä Auraan. Seudun kaakkoiskulmalta Koskelta, Marttilasta ja Tarvasjoelta on merkittävää työssäkäyntiä myös Saloon, samoin Loimaalta ja Loimaan kunnasta Forssaan.

16

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä (2001)

50 % 45 % 40 % 35 % 30 % Au ra

25 % Tarvasjoki 20 % Pöytyä Yl ä ne 15 % Marttila 10 % Karinainen Mellilä

Turussa työssäkäyvien osuus työssäkäyvien Turussa 5 % Loimaa Alastaro Oripää Koski 0 % Loimaan kunta 0 1020304050607080 Etäisyys Turkuun [km]

Kuva 2.14. Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä suhteessa matkaan Turkuun vuonna 2001.

Kuva 2.15. Työssäkäyntivirrat Loimaan seutukunnan ja Turun välillä (yli 30 hengen työmat- kavirrat 31.12.2001).

17

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 2.16. Suurimmat kuntien väliset työssäkäyntivirrat Turku pois lukien (yli 30 hengen työmatkavirrat 31.12.2001).

18

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

3. Liikkumiskäyttäytyminen

3.1. Suomalaisten kulkutavat

Vuosina 1998-1999 tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT 1998-99) mu- kaan yli 5-vuotiaat suomalaiset tekevät päivittäin keskimäärin 2,84 matkaa. Tutkimuksessa matkalla tarkoitetaan ”siirtymistä kävellen tai jollakin kulkuvälineellä paikasta toiseen, esi- merkiksi kauppaan tai työpaikalle. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkoiksi luetaan kaikki matkat, myös lyhyet, jos ne ulottuvat pihapiirin ulkopuolelle.” Suomalaiset tekevät keskimäärin 54 % kaikista matkoistaan henkilöautolla, 39 % kuljettaja- na ja 15 % kyydissä istuen. Jalan tai pyörällä tehdään yli kolmasosa matkoista. Kävelyn osuus on 24 % ja pyöräilyn 11 %. Kävelyn osuus matkoista on suurempi talvella kuin kesäl- lä päinvastoin kuin pyöräilyn. Niiden yhteenlaskettu kulkutapaosuus pysyy kuitenkin melko tasaisena läpi vuoden vaihdellen tammikuun 31 %:sta syyskuun 36 %:iin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus matkoista on 7 %. Liityntämatkat eivät ole mukana luvuissa, vaan kulku- tavalla tarkoitetaan matkan pääasiallista kulkutapaa. Lyhyillä, alle kilometrin matkoilla kävely on selvästi suosituin kulkumuoto. Yli kilometrin pitui- sista matkoista puolestaan yli puolet tehdään henkilöautolla. Asukasluvultaan suuremmissa kunnissa ja kaupunkimaisesti rakennetussa ympäristössä kävellään ja käytetään joukkolii- kennettä enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla tai rakenteeltaan hajanaisessa ympäris- tössä. Kävelyn ja pyöräilyn osuus on keskimääräistä suurempi lasten ja nuorten sekä iäk- kään väestönosan tekemistä matkoista. Työikäinen väestö puolestaan tekee 2/3 matkoista henkilöautolla.

Kuva 3.1. Suomalaisten tekemien matkojen kulkumuoto-osuudet matkan pituuden suhteen. Vaaka-akseli kuvaa pituusluokan osuutta kaikista matkoista.

19

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 3.2. Matkojen kulkutapajakauma eri kokoisissa kunnissa.

Kuva 3.3. Eri matkaryhmien kulkumuotojakauma. Vaaka-akseli kuvaa matkaryhmän osuutta kaikista matkoista.

20

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 3.4. Kulkumuotojakauma ikäryhmittäin. Vaaka-akseli kuvaa ikäryhmän tekemien mat- kojen osuutta kaikista matkoista.

3.2. Eri kulkutapojen käyttöedellytykset Loimaan seudulla

Henkilöauton omistus Loimaan seutukunta on selvästi keskimääräistä autoistuneempaa aluetta (taulukko 3.1). Osittain henkilöautotiheystietoja vääristää autokaupat, joihin rekisteröidyt autot nostavat mm. Loimaan ja Mellilän henkilöautotiheyslukuja.

Taulukko 3.1. Autotiheys vuonna 2003 henkilöautoja /1000 as. henkilöautoja ja pakettiautoja /1000 as. Alastaro 486 578 Aura 524 606 Karinainen 513 612 Koski Tl 504 623 Loimaa 615 698 Loimaan kunta 403 478 Marttila 513 624 Mellilä 609 766 Oripää 483 599 Pöytyä 430 522 Tarvasjoki 492 570 Yläne 497 581 Loimaan seutu 505 597 Varsinais-Suomi 456 510 Manner-Suomi 435 483

21

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Vaikka suurimmalla osalla seudun asukkaista onkin henkilöauto tai jopa useampia autoja käytettävissään, seutukunnassa on myös paljon autottomia asuntokuntia (liite 4). Heidän kannaltaan on välttämätöntä, että jokapäiväisen elämän edellyttämät toiminnot on mahdol- lista saavuttaa myös jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Luonnollisesti mm. ympäristö- ja terveysnäkökulmien kannalta on toivottavaa, että myös auton omistavat kotitaloudet liikku- vat mahdollisimman paljon omin jaloin tai joukkoliikenteellä. Pääosa autottomista asunto- kunnista on siellä, missä suurin osa asukkaistakin eli kuntakeskuksissa ja suurimmissa ky- läkeskuksissa. Kuitenkin myös haja-asutusalueella on laajasti autottomia asuntokuntia, mikä yhdessä lähipalvelujen puuttumisen kanssa merkitsee suurta haastetta joukkoliikenteen ja kuntien kuljetuspalvelujen järjestämiselle. Joukkoliikenteen palvelutasoa on käsitelty tarkemmin erillisessä osaselvityksessä ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä seuraavassa luvussa.

Kävely ja pyöräily Matkan pituudella on ratkaiseva vaikutus edellytyksille tehdä matka jalan tai polkupyörällä. Kahden kilometrin matka vastaa noin 20 minuutin kävelyaikaa ja viiden kilometrin matka noin 20 minuutin pyöräilyaikaa. Seuraavassa on tarkasteltu yksityisten ja julkisten palvelujen saavutettavuutta jalan ja pyörällä käyttäen esimerkkinä kuntakeskusten palveluja, lähintä päivittäistavarakauppaa sekä ala-asteen kouluja.

Väestön osuus eri etäisyyksillä kuntakeskuksesta

Loimaa 51 % 37 % 12 % Karinainen 51 % 13 % 12 % 24 % Koski 43 % 8 % 25 % 24 % Oripää 43 % 16 % 16 % 25 % Aura 43 % 22 % 18 % 16 % Mellilä 39 % 13 % 23 % 26 % Alastaro 38 % 7 % 17 % 38 % Yläne 35 % 9 % 15 % 40 % Marttila 33 % 10 % 27 % 30 % Pöytyä 32 % 6 % 19 % 42 % Tarvasjoki 28 % 16 % 42 % 14 % Loimaan kunta 26 % 12 % 8 % 54 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 1km 1-2 km 2-5 km yli 5 km

Kuva 3.5. Alle 2 kilometrin kävelyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 20 minuutin käve- lymatkan sekä alle 5 kilometrin pyöräilyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 15-20 minuu- tin pyörämatkan päässä kuntakeskuksista asuva väestö kunnittain vuonna 2003 (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri).

22

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 3.6. Loimaan seutukunnan kuntakeskusten 1-5 km etäisyysvyöhykkeet.

Pinta-alaltaan pienessä Loimaan kaupungissa lähes 90 % väestöstä asuu kävelyetäisyydel- lä, alle kahden kilometrin päässä keskustasta. Myös Aurassa, Karinaisissa ja Oripäässä suuri osa asutuksesta painottuu melko tiiviisti kahden kilometrin säteelle keskustaajamasta (65 %, 64 % ja 59 %). Muissa kunnissa osuus vaihtelee Kosken ja Mellilän runsaasta 50 prosentista Loimaan kunnan vajaaseen 40 prosenttiin. Alle viiden kilometrin pyöräilymatkan päässä kuntakeskustan palvelut ovat parhaimmillaan kaikilla asukkailla Loimaalla. Yli 80 % väestöstä asuu alla viiden kilometrin säteellä keskus- tasta myös Tarvasjoella ja Aurassa. Pienimmillään alle viiden kilometrin etäisyydellä asuu 46 % asukkaista Loimaan kunnassa. Jos tarkastellaan päivittäistavarakaupan saavutettavuutta, tilanne on samansuuntainen, mutta kuntien väliset erot ovat melko pieniä, koska päivittäistavarakauppoja on jäljellä myös suurimmissa kyläkeskuksissa. Parhaiten kauppa on saavutettavissa sekä jalan että pyörällä Loimaalla. Heikoimmin kauppa on saavutettavissa jalan Loimaan kunnassa ja Tarvasjoella. Loimaan kunnassa tilannetta parantaisi kyläkaupan saaminen Niinijoelle. Tarvasjoella tilan-

23

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat netta heikentää se, että suuri osa uudesta asutuksesta sijoittuu Juvan alueelle, jonka kas- vavat reuna-alueet (Hankaanmäki, tulevaisuudessa Paimionjoen eteläpuoli) etääntyvät jo yli kahden kilometrin päähän kaupallisesta keskustasta. Kuntaliitokset muuttavat luonnollisesti tuloksia näin laaditussa kuntakohtaisessa tarkaste- lussa ja yhdistyvien kuntien luvut sijoittuvat nykyisten lukujen välille. Käytännössä asukkai- den todellisten asiointimatkojen pituudet eivät muutu, sillä Loimaan kunnasta asioidaan ny- kyisinkin kaupungissa ja Pöytyän itäosan asukkaiden asiointi suuntautunee nytkin enem- män Kyröön kuin Riihikoskelle. Tämä on huomioitu myös nyt tehdyssä tarkastelussa, sillä kaupallisten palvelujen tarkastelu on tehty ilman kuntarajoja, ts. on oletettu, että palveluja voidaan hakea myös naapurikunnan puolelta.

Väestön osuus eri etäisyyksillä päivittäistavarakaupoista

Loimaa 94 % 5 % Aura 66 % 18 % 16 % Karinainen 64 % 12 % 24 % Mellilä 62 % 32 % 6 % Oripää 59 % 27 % 14 % Alastaro 58 % 23 % 19 % Yläne 55 % 25 % 20 % Marttila 54 % 38 % 9 % Pöytyä 53 % 36 % 11 % Koski 51 % 27 % 21 % Loimaan kunta 45 % 33 % 23 % Tarvasjoki 44 % 43 % 13 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 2 km 2-5 km yli 5 km

Kuva 3.7. Alle 2 kilometrin kävelyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 20 minuutin käve- lymatkan sekä alle 5 kilometrin pyöräilyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 15-20 minuu- tin pyörämatkan päässä päivittäistavarakaupasta asuva väestö kunnittain vuonna 2003 (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri).

24

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 3.8. Loimaan seutukunnan päivittäistavarakauppojen 1-5 km etäisyysvyöhykkeet.

Kuvassa 3.9 on tarkasteltu ala-asteikäisten lasten sijoittumista kolmen ja viiden kilometrin vyöhykkeillä oman kunnan ala-asteelta. Viisi kilometriä on lakisääteinen koulukuljetusraja, mutta useimmissa kunnissa alimpien luokkien oppilaat kuljetetaan kouluun jo yli kolmen ki- lometrin matkoilla. Lyhyemmillä matkoilla kuljetus järjestetään vain, jos koulureitti on arvioitu liian vaaralliseksi kävellä ja pyöräillä. Loimaalla lähes kaikki koululaiset asuvat alle kolmen kilometrin etäisyydellä ala-asteen kou- lusta, Karinaisissakin 94 %. Myös Aurassa, Mellilässä ja Pöytyällä kouluverkko kattaa hyvin kunnan pinta-alan, sillä yli 80 % koululaisista asuu alla kahden ja 95-100 % alle viiden kilo- metrin etäisyydellä koulusta. Suhteellisesti eniten pitkiä koulumatkoja on Oripäässä ja Mart- tilassa, jonka luvuissa näkyy koulun puuttuminen yli viiden kilometrin etäisyydellä keskus- taajamasta sijaitsevasta Ollilasta, sekä hieman yllättäen Tarvasjoella, jonka luvuissa näkyy koulun puuttuminen Liedonperästä.

25

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Koulumatkayhteyksiin kuntaliitokset tuovat myös todellisia muutoksia, kun nykyiset kuntara- jat eivät enää vaikuta koulumatkojen suuntautumiseen. Jos kouluverkko pysyy entisellään, nykyistä suurempi osa oppilaista sijoittuu alle kolmen ja viiden kilometrin etäisyydelle kou- lusta.

7-12-vuotiaiden osuus eri etäisyyksillä ala-asteista

Loimaa 98 % Karinainen 94 % 5 % Aura 86 % 9 % 5 % Mellilä 84 % 16 % Pöytyä 80 % 16 % 4 % Yläne 68 % 17 % 14 % Koski 65 % 14 % 21 % Loimaan kunta 61 % 25 % 13 % Oripää 60 % 8 % 32 % Alastaro 57 % 24 % 19 % Tarvasjoki 57 % 15 % 28 % Marttila 55 % 17 % 28 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 3 km 3-5 km yli 5 km

Kuva 3.9. 7-12-vuotiaiden osuus eri etäisyyksillä oman kunnan ala-asteen kouluista.

26

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 3.10. Loimaan seutukunnan ala-asteen koulujen 1-5 km etäisyysvyöhykkeet.

27

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

4. LIIKENTEEN JA LIIKENNEVERKKOJEN TILA

4.1. Tie- ja katuverkko ja tieliikenne

4.1.1. Tieverkon toiminnallinen luokitus Loimaan seudun tieverkon rungon muodostaa pohjois-etelä- tai koillis-kaakkosuuntainen Turkuun johtava säteittäinen päätieverkko: valtatie 9 Turku-Tampere, valtatie 10 Turku- Hämeenlinna-Lahti sekä kantatie 41 (Turku-)Aura-Huittinen(-Tampere). Turkuun johtavaan säteittäistieviuhkaan kuuluu myös seutukunnan länsiosaa palveleva hyvätasoinen seututie, maantie 204 (Turku-)Lieto-Eura-(Pori).

Kuva 4.1. Yleiset tiet toiminnallisen luokituksen mukaan.

28

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Seudun pääteistä merkittävimmäksi luokiteltuun ns. pääteiden runkoverkkoon ovat kuulu- neet valtatie 9 sekä aivan seudun pohjoisreunaa leikkaava Helsingistä Poriin johtava valta- tie 2. Parhaillaan on liikenne- ja viestintäministeriössä käynnissä työ, jossa tarkistetaan pää- tiestön luokitusta määrittelemällä tärkein osa päätieverkosta ns. runkoteiksi. Seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhteydet rakentuvat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Uusia yhteyksiä ovat ainoastaan Ypäjältä Loimaan kautta Säky- lään johtava seututie, maantie 213, jonka vuosia kestänyt vaiheittainen rakentaminen saa- tiin päätökseen vuonna 2003 sekä Salosta Auraan johtava seututie, maantie 224 (ns. Haku- tie), jonka jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on suunniteltu jo vuosikymmeniä. Lisäksi Yläneen ja Hinnerjoen välille on aikoinaan rakennettu hyvätasoinen seututie (maan- tie 210). Se on osa Raumalta Loimaalle johtavaa seututieyhteyttä, josta on kuitenkin toteut- tamatta Lapin ja Hinnerjoen välinen uusi seututie sekä Yläneen-Oripään-Loimaan välisen seututien 210 parantaminen seututietasoiseksi. Näiden poikittaisyhteyksien ohella seututeitä ovat myös jo aikaisemmin mainittu Lieto-Eura maantie 204, Alastarosta valtatielle 2 johtava maantie 231, Aurasta Turkuun johtava maan- tie 222 (vanha Turuntie) sekä Tarvasjoelta alkava Paimioon ja Kemiöön johtava maantie 181.

4.1.2. Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus Liikennemäärät Seudun suurimmat liikennemäärät, keskimäärin yli 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ovat Loimaan keskustassa maantiellä 213 vt 9:n ja Aleksis Kivenkadun välisellä osuudella. Alek- sis Kivenkadun ja Heimolinnankadun välinen osuus seututiestä on kaupungin katua, jonka liikennemäärä on 8000-11000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2020 mennessä maan- tien 213 liikennemäärien ennustetaan kasvavan Aleksis Kivenkadun liittymässä lähes 20 000 ajoneuvoon vuorokaudessa (lähde: yleissuunnitelma 1998). Valtatie 9:n länsipuolella maantien 213 liikennemäärä on noin 9500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja laskee Hirvikosken kohdalla noin 3200 ajoneuvoon vuorokaudessa. Loimaan keskustan itäpuolella liikenne- määrä on noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtateiden 9 ja 10 liikennemäärien kehityksestä antaa käsityksen kuvassa 4.2 esitetty kes- kimääräisen vuorokausiliikenteen kehitys valtatien 9 (Auran ja Liedon aseman välillä) ja val- tatien 10 (Marttilan keskustan ja Ollilan välissä) laskentapisteissä. 10 viime vuoden aikana valtatien 9 liikenne on kasvanut 22 % ja valtatien 10 liikenne 13 %.

29

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 4.2. Liikenteen kehitys valtateiden 9 ja 10 laskentapisteissä vuosina 1991-2003 (vt 9 Arosuo ja vt 10 Ollila).

Valtatien 9 keskimääräinen liikennemäärä on Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella runsaat 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Auran ja Loimaan välillä 5000-6000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Loimaan pohjoispuolella runsaat 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suu- rimmillaan valtatien 9 liikennemäärä on seudun ulkopuolella Turkuun saavuttaessa, mootto- ritieosuudella lentokentän kohdalla noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä liikennemäärien ennustetaan kasvavan kantatien 41 liittymän eteläpuolella yli 14 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Auran ja Loimaan välillä liikenne-ennuste on 8000-9000 ja Loimaan pohjoispuolella noin 6500 ajoneuvoa vuorokaudessa (lähde: valtatie 9 Turku – Tampere yhteysvälin kehittämisselvitys, 2003). Valtatien 10 liikennemäärä on suunnittelualueella noin 3500-3800 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Suurimmillaan valtatien 10 liikenne on Liedon eteläpuolella noin 12 000 ajoneuvoa vuo- rokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä kevyen autoliikenteen ennustetaan kasvavan 24 %

30

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat ja raskaan liikenteen 46 % (lähde: Vt 10 Turku–Hämeenlinna yhteysvälin kehittämisselvitys, 2004). Kantatien 41 liikennemäärät ovat tien eteläpäässä noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja laskevat siitä noin 2600 ajoneuvoon Virttaan pohjoispuolella. Valtatien 2 liikennemäärät Loi- maan kohdalla ovat noin 3500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muun tieverkon liikennemäärät jäävät alle kolmen tuhannen auton keskivuorokausiliikenteen (kuva 4.3).

Kuva 4.3. Keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2003.

Tiehallinnon liikenne-ennusteen (Tieliikenne-ennuste 2002-2030, Tiehallinto 2003) mukaan liikenteen kasvukertoimet Varsinais-Suomen tieverkolla ovat taulukon 4.1 mukaiset. Päätei- den liikenteen ennustetaan kasvavan keskimäärin 40 % ja seututeiden 30 % vuoteen 2030 mennessä. Yhdysteillä liikenne ei juurikaan lisäänny, kasvuennuste on vain 10 %.

31

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Taulukko 4.1. Liikenteen kasvukertoimet Varsinais-Suomen yleisillä teillä vuosina 2002- 2030 (Tieliikenne-ennuste 2002-2030, Tiehallinto 2003). Kasvukerroin 2002-2010 2002-2020 2002-2030 Valtatiet 1,18 1,32 1,41 Kantatiet 1,16 1,29 1,36 Seututiet 1,14 1,23 1,31 Yhdystiet 1,07 1,09 1,10 Yhteensä 1,14 1,24 1,31

Pääteiden liikennevirtoja on ennustettu tarkemmin julkaisussa Pääteiden linkkikohtaiset lii- kenne-ennusteet (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2001). Tämän ennusteen mukaan val- tatien 9 eteläpäässä liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä 1,4 – 1,5-kertaiseksi ja Kyrön pohjoispuolella 1,3 – 1,4-kertaiseksi. Valtatien 10 liikenteen ennustetaan kasvavan 1,3 – 1,4-kertaiseksi ja kantatien 41 liikenteen 1,2 – 1,3-kertaiseksi. Pääteiden liikennemäärien absoluuttinen kasvuennuste koko maassa on esitetty kuvassa 4.4.

32

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 4.4. Liikenteen kasvu 2000-2030 pääteillä, ajon/vrk (Lähde: Pääteiden liikennevirrat ja linkkikohtaiset liikenne-ennusteet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2001).

33

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Raskaan liikenteen määrä on suurimmillaan valtatiellä 9 Aurassa kantatien 41 liittymän ete- läpuolella runsaat 1100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Auran pohjoispuolella samoin kuin valtatiellä 10 raskasta liikennettä on noin 650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös kanta- tien 41 eteläpäässä raskaan liikenteen määrä ylittää 500 auton rajan.

Kuva 4.5. Keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen vuorokausiliikenne vuonna 2003.

34

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Liikenteen toimivuus Tien palvelutaso on liikenneoloja kuvaava laadullinen mitta. Palvelutasoa kuvataan liiken- teen nopeuden, ajoväljyyden, matka-aikojen, liikennevirran tasaisuuden sekä liikkujan ko- keman liikenteen joustavuuden ja turvallisuuden avulla. Palvelutasoluokitus on esitetty ku- vassa 4.6. Seudun sisällä liikenteen toimivuusongelmia on ainoastaan Pikatien liittymissä, mm. vt 9:n ja Pikatien liittymässä jonot ulottuvat joskus valtatielle saakka. Pikatien palvelutaso vaihte- lee nykyliikenteellä luokissa E-D (palvelutasoluokka vuoden 100. vilkkaimpana tuntina, läh- de: Pikatien muuttaminen osaksi Ypäjä-Säkylä maantietä 213, yleissuunnitelma 1998). Vuonna 2020 ruuhkaisimman osuuden palvelutaso laskee luokkaan F, mikä tarkoittaa, että tieosuus on täysin ruuhkautunut ja liikenne pysähtelee. Tiepiiri ja kunta laativat Pikatien muuttamisesta yleiseksi tieksi yleissuunnitelman vuonna 1998. Siinä esitetään mm., että kaksi suojatietä korvataan alikuluilla, Pikatie levennetään nelikaistaiseksi ja Puistokadun liittymään rakennetaan kiertoliittymä tai liikennevalot ja tienvarren asutus suojataan melulta. Esitettyjen liittymäjärjestelyjen jälkeen liittymien toimivuus olisi hyvä vuoden 2020 ennuste- tuilla liikennemäärillä. Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan ole etenemässä kaupungin ja Tiehallinnon yhteishankkeena, sillä kaupunki on päättänyt säilyttää Pikatien katuna.

Kuva 4.6. Palvelutasoluokkia on kuusi.

Pikatien kuormitusta voidaan vähentää myös rakentamalla Kartanonportin kohdalle suunni- teltu eritasoliittymä, jonka myötä rakentuu samalla katuyhteys valtatien 9 poikki. Kaupungin toimesta rakennettava eritasoliittymä korvaa nykyisen tilapäisluvalla rakennetun tasoliitty- män. Tällöin poikittaisliikenteellä on käytettävissä katuyhteys valtatien poikki myös taajaman eteläosassa. Taajaman eteläpuolella on myös maantien 210 ohitustievaraus ja siihen liittyvä eritasoliittymävaraus valtatiellä 9. Loimaan itä-länsisuuntainen ohikulkutievaraus on kuiten- kin ehdotettu siirrettäväksi taajaman pohjoispuolelle, jossa se palvelisi paremmin itä- länsisuuntaista pääyhteyttä, seututietä 213. Samalla taajaman eteläosan poikittaisyhteyksiä

35

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat voidaan perustellusti suunnitella paremmin Hirvikosken ja Loimaan keskustan välisiä yh- teystarpeita palvelevaksi. Pohjoisen ohikulkutien tarve ja toteuttavuus on kuitenkin ensin selvittävä tarkemmin yleis- ja maakuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka seutukunnan tieverkolla ei ole Pikatien lisäksi muita toimivuusongelmakohtia, Tar- vasjoen, Marttilan ja Kosken kannalta suuri ongelmana on valtatien 10 ruuhkautuminen Tu- run ja Liedon välillä. Ruuhkautuminen hidastaa jo nyt tienvarren kunnista Turun seudulle suuntautuvaa työmatkaliikennettä, mikä vaikuttaa mm. kuntien houkuttelevuuteen asuin- paikkana. Turku-Lieto välin liikenteellinen palvelutasoluokka on nykytilanteessa D ja vuoden 2030 ennustetilanteessa se laskee luokkaan E (palvelutasoluokka vuoden 300. vilkkaimpa- na tuntina, lähde: Vt 10 Turku–Hämeenlinna yhteysvälin kehittämisselvitys, 2004). Tieosan pääliittymien turvallisuutta ja toimivuutta parannetaan vuonna 2004 rakentamalla liittymiin kääntymiskaistoja ja kevyen liikenteen alikulkuja. Loukinaistentie liittymä varustetaan liiken- nevaloilla. Kääntymiskaistat parantavat pääsuunnan liikenteen sujuvuutta; sen sijaan valo- ohjaus turvaa sivusuunnan liikenteen toimivuuden ja parantaa liittymän turvallisuutta, mutta samalla katkoo pääsuunnan liikennettä.

Kuva 4.7. Pääteiden palvelutasoluokka vuoden 100. vilkkaimpana tuntina vuonna 2003 (Lähde: IVAR 2.1.0-tarkastelu huhtikuu 2004 /Tieliikelaitos).

36

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Valtatiellä 9 liikenne on nykytilanteessa sujuvaa. Palvelutaso on Turun ja Toijalan välillä luo- kissa A–C (palvelutasoluokka vuoden 300. vilkkaimpana tuntina, lähde: Valtatie 9 Turku – Tampere yhteysvälin kehittämisselvitys, 2003). Pitkällä tähtäimellä Liedon aseman ja Auran välinen leveä kaksikaistainen osuus varaudutaan muuttamaan keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi.

Liikenteen toimivuuden edellyttämät toimenpidetarpeet vuoteen 2020 mennessä: Loimaan Pikatie • Pikatien kuormituksen vähentäminen toteuttamalla vt 9:n länsi- ja itäpuoliset taajama- alueet yhdistävä eteläinen alikulku/eritasoliittymä • Pikatien toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen (liittymäjärjestelyt, lisäkaistat, kevy- en liikenteen alikulut, melusuojaukset) • Pitkällä tähtäimellä (v. 2020 jälkeen) maantien 213 ohitustievaraus Loimaan keskustan pohjoispuolelle Valtatie 10 • Valtatien 10 toimivuuden turvaaminen Liedossa liittymien kaistajärjestelyillä ja liikenne- valoilla sekä täydentämällä rinnakkaiskatuverkkoa paikallisen liikenteen ohjaamiseksi osin sinne • Pitkällä tähtäimellä (v. 2020 jälkeen) Liedon ohitustien rakentaminen Valtatie 9 • Pitkällä tähtäimellä (v. 2020 jälkeen) Auran ja Liedon aseman välin muuttaminen keski- kaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi

37

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

4.1.3. Yleisen tieverkon tila Yleisen tieverkon laajuus Loimaan seutukunnan alueella on noin 1 100 km yleisiä teitä, mikä on runsaat 13 % Turun tiepiirin alueen yleisten teiden kokonaispituudesta. Niillä ajetaan runsaat 10 % koko tiepiirin tiestön liikennesuoritteesta. Seudun yleisistä teistä 150 km on toiminnalliselta luokaltaan valta- tai kantateitä, 160 km seututeitä ja 800 km yhdysteitä. Yleisten teiden verkon katta- vuutta voidaan pitää hyvänä, sillä suunnittelualueen kunnissa on yleisiä teitä keskimäärin 30 metriä asukasta kohti, mikä on paljon verrattuna koko tiepiirin keskimääräiseen lukuun 12 metriä/asukas. Kevyen liikenteen väyliä seudun yleisten teiden varsilla on 41 km. Valaistuja yleisiä teitä on noin 120 km. Kevyen liikenteen väylien ja valaistun tiepituuden osuus on pienempi kuin seu- dun osuus tiepituudesta ja liikennesuoritteesta, mutta suurempi kuin seudun osuus tiepiirin alueen asukkaista. Kevyen liikenteen väylien ja valaistuksen osuus on suurin isoilla kau- punkiseuduilla.

0 % 5 % 10 % 15 % 20 %

Asukkaita 5,4 %

Yleisiä teitä 13,4 %

Valta- ja kantatiet 13,5 %

Seututiet 15,6 %

Yhdystiet 13,0 %

Kestopäällyste 13,0 %

Kevytpäällyste 13,6 %

SOP 6,5 %

Sora 16,4 %

Valaistus 7,6 %

jk+pp 6,0 %

Suorite 10,4 %

Heva-onnettomuuksia 12,8 %

Kuolleita 15,5 %

Kuva 4.8. Loimaan seudun osuus Turun tiepiirin alueen asukkaista ja yleisten teiden tiedois- ta.

38

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Puuttuvat ja standardiltaan heikot tieyhteydet Loimaan seutukunnan kokonaan puuttuvista tai nykyisiä heikkotasoisia teitä korvaavista pää- ja seututieyhteyksistä merkittävin on Salon ja Kustavintien välisen ns. Hakutien (mt 224) puuttuva länsipää Aurasta Mietoisiin ja siihen liittyvät Auran keskustan ohittavat tiejär- jestelyt. Hakutie on Turun kaupunkiseudun uloin kehätie, joka länsipään rakentaminen val- miiksi merkitsisi nyt kokonaan puuttuvan tieyhteyden aikaansaamista Loimaan seudun ete- läosasta valtatie 8:n ja Kustavintien suuntiin. Maantien 210 Loimaa-Hinnerjoki taso on välillä Yläne-Oripää-Loimaa selvästi seututiestan- dardia heikompi. Tien parantamiseen suunnitelmien mukaan lähes nykyisellä paikallaan liit- tyy tienvarren asutuksen kannalta myös ongelmia, koska sujuvampi tie merkitsee samalla autoliikenteen korkeampaa nopeustasoa ja siitä aiheutuvia turvallisuusriskejä. Maantien 210 koko parantamishankkeeseen sisältyy vielä seutukunnan ulkopuolelle sijoittu- va hanke tien jatkamiseksi Hinnerjoelta Lappiin (nykyisen paikallisten korvaava tieyhteys), mikä parantaisi Loimaan seutukunnan länsi- ja eteläosien yhteyksiä Rauman suuntaan eri- tyisesti raskaan liikenteen kannalta. Kuntakeskusten välisistä yhteyksistä ongelmallisin on vuoden 2005 alussa yhdeksi kunnak- si yhtyvien Karinaisten ja Pöytyän nykyisten kuntakeskusten, Kyrön ja Riihikosken, välinen tie. Nykyisin taajamien väliltä puuttuu suora kokoojaluokkainen tieyhteys. Pääosa taajamien välisestä liikenteestä kulkee valtatien ja päällysteleveydeltään vain kuuden metrin levyisen Jalkalan paikallistien 12449 kautta. Toinen, pitempi vaihtoehto kulkee pitkin Riihikoski- Karhunoja maantietä 2255, jonka rakenne ja geometria ovat hyvin puutteellisia. Kyrön ja Riihikosken välisestä uudesta tieyhteydestä (Karhunoja-Kurkelankulma) on laadittu yleis- suunnitelma vuonna 1995. Suunnitelma sisältää myös Riihikosken ohitustien, sillä uusi tie on linjattu Riihikosken pohjoispuolitse ja edelleen kantatien poikki maantielle 2043. Hank- keen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole löytynyt rahoitusta ja siksi kuntien yhdistymisen yh- teydessä on suunniteltu hanketta, joka sisältää Jalkalan paikallisten parantamisen (pahim- pien mutkien oikaisu, tien leventäminen ja vt 9 liittymän parantaminen tai siirtäminen) sekä kevyen liikenteen väylän rakentamisen maantien 2255 varrelle Riihikoskelle etelään Lank- kistentien liittymään. Parantamista kaipaava kuntakeskusten välinen yhteys on myös Niittykulman paikallistie 12573, joka on osa Yläneeltä Virttaan kautta Alastarolle johtavaa tieyhteyttä. Niittykulman paikallistie on kelirikosta kärsivä soratie, jonka heikko kunto edellyttää rakenteen paranta- mistoimia lähitulevaisuudessa. Tien parantaminen myös geometrialtaan paremmaksi loisi uuden hyvätasoisen poikittaisen tieyhteyden Mynämäki-Yläne-Virttaa-Alastaro-vt 2. Samalla uusittu tie palvelisi Yläneen yhteyksiä Loimaan suuntaan ennen kuin maantie 210 paranta- mishanke toteutuu. Kyse on yhdystiestä, mutta tien mahdollisen parantamisen yhteydessä tulisi kuitenkin harkita, onko perusteltua ehdottaa Tiehallinnon seututieverkkoluokituksen tarkistusta siten, että muodostuisi uusi seututieyhteys Mynämäeltä Yläneen ja Alastaron kautta valtatielle 2. Nykyisellään Alastarolta valtatielle 2 johtavan seututien 231 verkollinen merkitys on pieni. Kemiö-Tarvasjoki maantien 181 pohjoispää on vuosia sitten peruskorjattu Paimion kunnan puoleiselta osaltaan, mutta Tarvasjoen kunnan puoleinen lyhyt tiejakso on vielä toteuttamat- ta. Mutkainen tieosa päättyy valtatien 10 suoraan ylittävään liittymään, jossa on tapahtunut vakavia liikenneonnettomuuksia. Parantamishanke sisältää sekä tieosan suuntauksen että liittymän parantamisen. Loimaan yhteyksiä palvelee myös kantatie 52, jonka pohjoispää Ypäjältä Somerolle on geo- metrialtaan selkeästi kantatiestandardia alhaisempi. Yleisten teiden leveydet on esitetty kuvassa 4.9. Suurimmat leventämistarpeet liittyvät edel- lä kuvattuihin tasonostohankkeisiin maantien 210 parantaminen välillä Yläne-Oripää-Loimaa ja Jalkalan paikallistien 12449 parantaminen.

39

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 4.9. Päällysteen leveys yleisillä teillä.

40

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 4.10. Tieyhteyspuutteet ja merkittävimmät tasonnostotarpeet.

Tieyhteyspuutteet ja merkittävimmät tasonnostotarpeet: Perustienpidon hankkeet: 1. Jalkalan paikallistien 12449 parantaminen Riihikosken ja Kyrön väliseksi pääyhteydeksi 2. Niittykulman paikallistien 12573 rakenteen ja suuntauksen parantaminen ja päällystämi- nen osaksi maantieyhteyttä Mynämäki-Yläne-Virttaa-Alastaro-vt 2 (koko yhteyden luokit- teleminen seututieksi, nyt väli Alastaro-vt 2 seututietä 231) 3. Kemiö-Tarvasjoki maantien 181 pohjoispään suuntauksen parantaminen ja vt 10 liitty- män parantaminen 4. Karhunoja-Kurkelankulma, uusi tieyhteys Kyrön ja Riihikosken välille 5. Lappi-Loimaa maantien 210 parantaminen välillä Oripää-Loimaa 6. Lappi-Loimaa maantien 210 parantaminen välillä Yläne-Oripää

Kehittämishankkeet: 7. Hakutien (mt 224) jatke Aura-Mynämäki-Mietoinen 8. Hakutiehen liittyvä Auran ohitus ja kantatien 41 liittymäjärjestelyt 9. Kantatien 52 pohjoispään uusi linjaus

41

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Talvihoito Nykytila Talvihoitoluokkien määrittäminen perustuu tien liikennemäärään ja toiminnallisen luokituk- seen. Sen lisäksi otetaan huomioon yhtenäiset tiejaksot, ympäristövaikutukset, ja liikenne- turvallisuus. Valtatie 9 välillä Turku-Kyrö, valtatie 10 välillä Turku-Liedon keskusta sekä maantie 213 vä- lillä Loimaan keskusta-Hirvikoski kuuluvat nykyisin korkeimpaan talvihoitoluokkaan Is (paljas ja pitävä, läpi talven suolattava). Syksystä 2004 lähtien valtateiden talvihoidon yöajan laatu- tasoa parannetaan. Samalla valtatien 9 väli Kyrö-Loimaa nostetaan talvihoitoluokkaan Is. Muut valta- ja kantatiejaksot kuuluvat talvihoitoluokkaan I (paljas, läpi talven suolattava, öi- sin mahdollisesti lievää liukkautta). Alueen seututeistä maantie 204 Lieto-Eura, maantie 224 Aura-Halikko, maantie 213 välillä Alastaro-Loimaa-vt 10 sekä maantie 210 välillä Oripää-Loimaa kuuluvat talvihoitoluokkaan Ib. Luokassa Ib tiet pidetään paljaina lumesta ja jäästä syksyisin ja keväisin, mutta sydän- talven aikana tietä ei suolata, vaan tiellä voi olla riittävän pitävä ja tasainen lumi- ja jääpinta, jonka liukkaudentorjunta tehdään hiekoittamalla. Seututeistä välit Oripää-Yläne-Hinnerjoki (mt 210), Alastaro-Kanteenmaa (mt 231), Aura- Liedon asema (mt 222) ja Tarvasjoki-Paimio (mt 181) sekä kuntakeskusten väliset yhdystiet kuuluvat pääosin talvihoitoluokkaan II (lumipintainen, pistehiekoitettava, ongelmakelillä hie- koitetaan koko tie). Muut yhdystiet kuuluvat pääosin luokkaan III (kuten II, mutta toimenpi- deajat ovat hieman pitemmät). Vuoden 2004 syksystä alkaen Puntamäki-Tarvasjoki maan- tien 2251, Mellilänkylä-Hurskala maantien 2102, Sorvasto-Ypäjä maantien 2805 sekä Kolla- nen-Koskenranta maantien 2294 pohjoisosan hoitoluokka nousee luokasta III luokkaan II. Luokissa II ja III toimenpideajat ovat melko pitkiä, mikä johtuu tieverkon pituudesta. Luokkiin II ja III kuuluvia teitä on Turun tiepiirin alueella yhteensä noin 6 000 kilometriä, eikä mikään kohtuullinen kalustomäärä riitä hoitamaan niitä kaikkia yhtä aikaa kuntoon. Hoidon tasoa voidaan parantaa tietyllä tiejaksolla tai tienkohdalla normaalista hoitotavasta poikkeavalla täsmähoidolla. Täsmähoito voi olla aikaan, paikkaan tai hoitotapaan kohdistu- vaa. Sen tarve voi johtua tiestöllisistä ja/tai liikenteellisistä syistä. Tiestölliset täsmähoitokoh- teet hoidetaan tien geometrian (esim. jyrkkä mäki), rakenteen tai paikallisten olosuhteiden vuoksi poikkeavalla tavalla. Liikenteelliset kohteet hoidetaan tien erityiskäytön (esim. turve- kuljetukset), tietyllä ajanjaksolla tapahtuvan liikennemäärien merkittävän kasvun (esim. syk- syiset juurikaskuljetukset) tai tiettyyn vuorokaudenaikaan ajoittuvan säännöllisen liikenteen (esim. linja-autoliikenne) vuoksi tehostetusti.

42

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 4.11. Yleisten teiden talvihoitoluokitus talvikaudella 2003-2004. Syksyllä 2004 joiden- kin tieosuuksien talvihoitoluokkaa tarkistetaan ylöspäin. Tiet on mainittu tekstissä.

Talvihoidon tehostamistarpeet Pääteillä teollisuuden, kaupan ja perustuotannon tavaravirtojen siirtyminen enenevässä määrin ympärivuorokautisiin, usein tiukasti aikataulutettuihin kuljetuksiin merkitsee lisäänty- vää tarvetta korkeaan hoitotasoon myös yöaikaan. Syksyllä 2004 valtatiellä 9 talvihoitoluok- kaan Is sisältyvää tiejaksoa jatketaan Kyröstä Loimaalle saakka. Kuntahaastattelun perusteella talvihoidon tason nostoa erityisesti alimpiin hoitoluokkiin II ja III kuuluvilla teillä toivotaan yleisesti. Talvihoitoluokkaa nostetaan syksyllä 2004 Puntamäki- Tarvasjoki maantiellä 2251 (Tarvasjoki), maantiellä 2102 Mellilänkylä-Hurskala (Loimaan kunta), maantiellä 2805 Sorvasto-Ypäjä (Koski) sekä maantien Kollanen-Koskenranta 2294 välillä Metsämaa-vt 2 (Loimaan kunta). Liukkaudentorjuntaa voidaan jossain määrin tehos- taa myös kuljetustarpeiden aikatauluihin sovitetulla täsmähoidolla, erityisesti säännöllisen joukkoliikenteen ja koululaiskuljetusten käyttämällä tiestöllä.

43

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Päällysteet Nykytila Päällysteen valinta perustuu tien liikennemäärään. Loimaan seutukunnan yleisistä teistä 26 % (283 km) on kestopäällysteisiä, 38 % (422 km) kevytpäällysteisiä, 4 % (49 km) SOP- teitä (soratien pintaus) ja 32 % (349 km) sorateitä. Päällysteen valintaa ohjaa liikennemäärä. Aikaisemmin sorateiden päällystämisen kriteerinä käytettiin kesäajan keskimääräistä liikennemäärää, joka yleensä on koko vuoden keskimää- räistä liikennettä suurempi. Ohjearvo oli 350 ajon./vrk. Raja perustuu taloudellisiin laskelmiin siitä, että ohjearvoa vilkkaammilla teillä tien päällystys ja päällysteen ylläpito on pitkällä täh- täimellä keskimäärin edullisempaa kuin soratien hoito. Nykyisen toimintalinjan mukaan tie- piiri osallistuu sorateiden päällystämiseen sillä summalla, joka säästyy 10 vuoden kunnos- sapitokustannuksista.

Kuva 4.12. Yleisten teiden päällysteet

44

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Tiehallinnon toimintalinjan mukaan huonokuntoisia päällystettyjä teitä voidaan myös muut- taa takaisin sorateiksi, jos liikennemäärät ovat hyvin pieniä (alle 150 ajoneuvoa/vrk) ja pääl- lystettä ei kohtuullisin kustannuksin voida pitää liikenteen edellyttämässä kunnossa. Tällöin sorapinta on liikenteenkin kannalta parempi vaihtoehto kuin huonokuntoinen päällyste. Loi- maan seudulla ainoastaan Oripään ja Yläneen välisen Santanummen paikallistien 12554 päällyste on purettu joitakin vuosia sitten.

Sorateiden päällystystarpeet Sorateiden päällystäminen on yleinen toive tienkäyttäjien keskuudessa ja myös Loimaan seudulle asukkaat ja kunnat ovat toivoneet useiden sorateiden päällystämistä. Seudun ai- noa soratie, jonka kesän keskimääräinen liikennemäärä (tien alkupäässä) ylittää vanhan ohjearvon 350 ajoneuvoa vuorokaudessa, on Petäjoen paikallistie 12611 Loimaan kunnas- sa. Myöskään yli 300 ajoneuvon kesäliikenteen sorateitä seudulla ei ole muita. Loimaalla kaupungin ja kunnan liitoksen yhteydessä on tarkoitus käyttää osa valtion avus- tusrahoista alemman tieverkon parantamiseen, esimerkiksi päällystämiseen. Ehdolla on ol- lut mm. Orisuon paikallistien 12623, Petäjoen paikallistien 12611 ja Haaran paikallistien 12617 päällystäminen.

Päällystetyn tieverkon kunto ja parannustarve Nykytila Päällystettyjen yleisten teiden kuntoa mitataan mm. urien, epätasaisuuden, tienpinnan vau- riosumman ja kantavuuden perusteella. Kolme ensimmäistä mittaa tien pinnan kuntoa, kan- tavuus tien kykyä kantaa liikenteen siihen kohdistama kuormitus. Pintakunnolla ja tieraken- teen kunnolla on kuitenkin yhteys toisiinsa, sillä rakenteeltaan heikko tie vaurioituu nopeasti. Siten päällystetyn tiestön perusparannustarvetta kuvaa myös tien vauriokehitys eli tienpin- nan vauriosumman muutosnopeus. Tiestön kuntoa mitattaessa nousevat esiin osin eri tiet riippuen siitä, mitä mittareita tarkastellaan. Luotettava käsitys tien kunnosta edellyttää usei- den mittareiden yhtäaikaista tarkastelua ja kunnon kehityksen seurantaa. Siksi tässä yhtey- dessä ei ole esitetty karttakuvaa yksittäisten kuntomittareiden arvoista Loimaan seudun tie- verkolla. Muutaman vuoden takaisella ylläpidon ja perusparannusten rahoitustasolla alemman tiever- kon päällysteiden vauriot vähitellen lisääntyivät, mutta Tiehallinnon nykyisenä linjauksena on pitää koko päällystettyjen teiden keskimääräinen laatutaso nykytasolla. Yksittäisen tien päällysteen kunto luonnollisesti vähitellen aina heikkenee, kunnes se uudelleenpäällystyk- sen yhteydessä hyppäyksenomaisesti paranee. Päällystyskohteet valitaan vuosittain pääl- lystysohjelmaa laadinnan yhteydessä. Yksittäisten päällystyshankkeiden ohjelmointia ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella pitkän aikavälin suunnitelmissa, koska kaikkien teiden päällysteet joka tapauksessa uusitaan, kun ne ovat riittävästi heikentyneet. Merkittävin lin- jaus koskeekin sitä, säilyykö päällysteiden keskimääräinen kuntotaso ennallaan, annetaan- ko sen heiketä vai nostetaanko sitä. Rakenteeltaan heikko tie edellyttää kuitenkin perusparantamista erillisenä investointihank- keena. Tiepiirin tiestön perusparannustarvetta on selvitetty alla Loimaan seudun osalta ku- vatussa, vuonna 2002 laaditussa tarveselvityksessä ja sen vuonna 2003 tehdyssä päivityk- sessä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että rakenteeltaan huonokuntoisia teitä on lähinnä yhdys- ja seututieverkolla, sen sijaan päätiestön kunto on hyvä.

45

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Rakenteen parantamistarpeet Turun tiepiirin vuonna 2002 laatimassa tarveselvityksessä ”Päällystettyjen teiden rakenteel- linen kunto Turun tiepiirissä” tien kunnon sekä tien merkitystä kuvaavien laatupisteiden pe- rusteella seuraavan 3-4 vuoden perusparannushankkeiksi ehdotettuun hankejoukkoon si- sältyivät Loimaan seutukunnasta tai seutukunnan yhteyksiä palvelevista tieosista kiireelli- syysjärjestyksessä (suluissa seudun ulkopuoliset tieosat): 1. Veitakkala-Koski mt 2407, tieosa 2 Mäenala-Raatala (Kuusjoki, Koskelta Saloon johtava tie) 2. Mynämäki-Yläne mt 2020, tieosa 5 Uusitalo-Otsola (Yläne) 3. Koiviston pt 12595, tieosa 1 (Mellilä) 4. Mynämäki-Yläne mt 2020, tieosa 1 Mynämäki-Tarvainen (Mynämäki, Yläneeltä Mynä- mäelle johtava tie) 5. Metsämaan pt 12624, tieosa 1 (Loimaan kunta) 6. Peuran pt 12301, tieosa 1 (Tarvasjoki) 7. Koski-Mellilä mt 2260, tieosa10 Mellilä-vt 9 (Mellilä, taajamatie) 8. Vilvaisten pt 12599, tieosa 1 (Loimaan kunta) 9. Lappi-Loimaa mt 210, tieosa 12 Niinijoki-Loimaa (Loimaan kunta)

Uudemmassa tarvelistauksessa vuodelta 2003, jossa pisteytykseen vaikuttivat vain kunto- muuttujat sekä tien liikennemäärä, Loimaan seudun kärkikohteiksi nousevat mm.:

- Lappi-Loimaa mt 210 laajasti välillä Yläne-Oripää-Loimaa - Marttila-Koski mt 2264 Kosken keskustan tuntumassa - Tammiaisten pt 12727, tieosan 1 eteläpää (Alastaro) - Kanteenmaa-Alastaro mt 231, tieosa 2 (parantamishanke käynnissä) - Lieto-Eura maantien 204 eteläosa - Hirvikoski-Metsämaa mt 2292 - Kyrön taajamatie (mt 2250) - Aura-Pöytyä vanha Tampereentie (pt 12477, mt 2255) - Tarvasjoen sisääntulo (mt 2230) - Kojonkulman pt 12619 eteläosa (Loimaa) - Pinniojan paikallistie 12588 Virttaalla

Tiepiirin saamassa palautteessa sekä tämän työn kuntakierroksen ja sidosryhmäkyselyn yhteydessä esiin nousseita perusparannuskohteita ovat (myös): - Hihnala-Tarvasjoki mt 2230 (Tarvasjoki, Hämeen Härkätie) - Marttila-Koski mt 2264 (Marttila, Koski, Hämeen Härkätie) - Turku-Aura mt 222 (Lieto, Aura, vanha Turuntie) - Niitynpään pt 12547 (Yläne) - Santanummen pt 12554 (Yläne) - Liedonperän pt 12443 (Aura, Tarvasjoki) - Haaroinen-Vuorenmaa maantie 2101 (Alastaro, Vampula) - Tarvasjoki-Kyrö mt 2250 välillä Karhunoja-Kirkonseutu (Karinainen)

46

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Sorateiden kunto ja parannustarve Nykytila Kelirikko ja painorajoitukset ovat alemman soratieverkon ongelmia. Tilanne Loimaan seu- dun yleisillä teillä on kuitenkin melko hyvä lukuun ottamatta seutukunnan luoteisosaa, jossa useita kelirikosta kärsiviä sorateitä. Tiepiirin listauksen mukaan keväällä 2004 runkokelirikon uhan alaisia teitä olivat: • Otsolan paikallistie 12542 (Yläne), • Sydänojan paikallistie 12553 (Yläne), • Ordenojan paikallistie 12555 (Yläne, Pöytyä), • Niittykulman paikallistie 12573 (Yläne, Alastaro), • Lauroisten paikallistie 12587 (Alastaro, Oripää), • Hauenkuonon paikallistie 12603 (Alastaro, Loimaan kunta) ja • Pihlavajärven paikallistie 12463 (Pöytyä).

Sorateiden parantamistarvetta ja –järjestystä arvioitaessa otetaan huomioon sekä tien kunto että tien liikenteellinen merkitys. Tien heikon kunnon aiheuttamaan haittaan vaikuttavat mm. tietä käyttävän liikenteen määrä ja koostumus sekä kiertotiemahdollisuus kelirikkoaikana.

Sorateiden parantamistarpeet Sorateiden parantamistarpeista on perusteltua nostaa erityisesti esiin Yläneen Keihäskos- kelta Alastaron Virttaalle johtava Niittykulman paikallistie 12573, joka palvelee myös läpikul- kevaa liikennettä ja jonka rakenteen ja suuntauksen parantamista osaksi kuntakeskusten välistä pääyhteyttä tai jopa seututietä on ehdotettu edellä luvussa Puuttuvat ja standardil- taan heikot tieyhteydet. Liikenteelliseltä merkitykseltään voidaan nostaa esiin myös Otsolan paikallistie 12542 Yläneellä, joka on pääyhteys Yläneen kuntakeskuksesta Heinijoen kylä- keskukseen.

Taajamatiet ja vanha tienvarsiasutus Nykytila Kuntakeskusten läpi kulkevat yleiset tiet puolestaan muodostavat useissa kunnissa samalla keskustan pääkauppakadun, jolla on paljon taajaman sisäistä asiointiliikennettä ja paljon tietä ylittävää kevyttä liikennettä. Samalla tie ja siihen liittyvät kiinteistöjen piha-alueet toimi- vat taajaman julkisivuna ja asukkaiden oleskelutilana. Nykytilanteen ongelmina ovat yleises- ti kevyen liikenteen turvattomuus sekä monin paikoin taajamateiden ankea ilme, kun tietila, pihat ja pysäköintialueet ovat aukeata ja jäsentymätöntä asfalttikenttää. Oman erityiskysymyksensä muodostavat seudun historialliset maantiet, joiden varsilla on paljon vanhaa ja uutta tienvarsiasutusta aivan tiessä kiinni. Toisaalta tiet palvelevat tien var- ren asutuksen, palvelujen ja taajamien välistä autoliikennettä, toisaalta ne toimivat tienvarsi- talojen tonttiteinä. Liikenteen kasvaessa ongelmaksi on muodostunut liikenneturvallisuus, koska kevyen liikenteen väyliä ei kuntakeskusten ulkopuolella ole ja nopeusrajoitukset on asetettu autoliikenteen sujuvuutta suosien melko korkeiksi, 60-80 km/h tasolle. Toisaalta nopeusrajoitusten laskeminen voi aiheuttaa ongelmia joukkoliikennepalveluille, koska linja- autoreitit kulkevat suurelta osin näitä vanhoja teitä pitkin. Liikenneturvallisuus ja korkeampi- en nopeusrajoitusten yhteensovittamista voidaan osin helpottaa juuri kevyen liikenteen väy- lien rakentamisen avulla. Tyypillisimpiä esimerkkejä ovat Aurajokea seuraava vanha Turun-Tampereentien Aurassa ja Pöytyällä sekä Hämeen Härkätie Koskella, Marttilassa ja Tarvasjoella. Monilla muillakin

47

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat seudun vanhoilla teillä tilanne on vastaavan kaltainen, mutta ongelma korostuu seudun ete- läosien kunnissa, joissa väestö ja samalla liikenne jatkuvasti kasvaa. Koskella ja Kyrössä ongelmana on myös se, että Raunion ja Kyrön sahojen raskas liikenne, joka valtatielle päästäkseen joutuu kulkemaan osin taajamateitä pitkin. Koskella rekkaliiken- ne rasittaa myös Härkätietä.

Toimenpidetarpeet Taajamateillä tavoitteena on useimmiten liikenneturvallisuuden parantaminen selkeyttämällä liittymä- ja pysäköintijärjestelyjä ja rauhoittamalla autojen nopeudet turvalliselle, keskustan muihin toimintoihin sopivalle tasolle. Taajamakeskustoissa sopiva nopeustaso on korkein- taan 40 km/h, mikä useimmiten edellyttää nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisia toimenpi- teitä. Useimmiten taajamatien saneeraushankkeeseen sisältyy turvallisuustoimien ohella myös toimenpiteitä keskustaympäristön ilmeen parantamiseksi. Vuonna 1994 laaditussa Turun tiepiirin maaseututaajamien tarveselvityksessä Kosken, Ky- rön, Auran, Hirvikosken, Oripään, Yläneen ja Alastaron taajamat luokiteltiin toimenpideluok- kaan II (luokitus I-III, luokka I edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä. Tarvasjoki, Marttila, Mellilä, Riihikoski sijoitettiin luokkaan III. Kosken ja Kyrön taajamiin on laadittu ideasuunnitelmat taajamateiden parantamisesta vuo- sina 1994 ja 1995. Niistä on kuitenkin toteutettu vain pieni osa (Kyrössä Huitinperäntien ke- vyen liikenteen väylä ja hidasteet, Koskella Härkätien ja Koskentien liittymä sekä Kosken- tien suojatiejärjestelyt) ja suurempien taajamahankkeiden toteuttaminen on siirtynyt. Auras- sa keskustan liikennejärjestelyjä uusittiin rata-alikulun rakentamisen yhteydessä mm. muut- tamalla keskustan pääliittymä kiertoliittymäksi ja rakentamalla suoralle, koviin ajonopeuksiin houkuttelevalle Yhdystielle hidasteita. Suunnitelmissa on vielä mm. Yhdystien ja Sillankor- ventien liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi. Pienempiä keskustatoimenpiteitä on esitetty mm. vuonna 2002 seudun kuntiin laadituissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa kaikkiin seudun kuntakeskuksiin. Vanhan Turun-Tampereentien ja Härkätien tiheimmin asuttujen osien asemaa ensisijaisesti tienvarren nauha-asutusta palvelevana turvallisena taajamateinä tulisi parantaa tarkistamal- la nopeusrajoitukset vastaamaan paremmin tienvarsien maankäyttöä, jatkamalla taajama- keskustojen kevyen liikenteen väyliä sekä ohjaamalla raskasta ja läpikulkuliikennettä valta- teille. Kuntien (erityisesti Auran, Pöytyän, Marttilan ja Kosken) maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa kantaa siihen, miten pitkälle taajamakeskustojen ulkopuolelle Härkätien ja Van- han Turun-Tampereentien varsia kehitetään asumisen alueina, mikä asukkaiden näkökul- masta tulisi merkitä mm. kannanottoa kevyen liikenteen rakentamisen laajuuteen. Härkätien ja samalla Kosken keskustan turvallisuutta on suunniteltu parannettavaksi raken- tamalla Raunion sahalta suora tieyhteys valtatie 10:lle, mikä ohjaisi tukkirekat pois Härkä- tieltä. Kyrön sahan liikennejärjestelyjä on suunniteltu parannettavan niin, että raskas liiken- ne ei enää kulkisi taajamatiellä koulun vieressä olevan liittymän kautta.

48

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Tienvarsipalvelut Nykytila ja kehittämisperiaatteet Tienvarsipalvelulla tarkoitetaan tien välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa tienkäyttäjille tarkoitettua palvelua. Ne voivat olla Tiehallinnon ylläpitämiä palveluja tai yksityisten ylläpi- tämiä huoltoasema- ja muita kaupallisia palveluja. Tiehallinnon ylläpitämät alueet on jaettu levähdys- ja pysäköimisalueisiin. Levähdysalueen perusvarustukseen kuuluu pysäköintitilan ja jäteastian lisäksi eri ajoneuvoryhmille merkityt pysäköintipaikat, WC ja opaskartta. Lisäva- rusteena voi olla kioski tai kahvila, sähköpiste ja kunnan järjestämä jätekeräys. Korkeatasoisimpia levähdysalueita nimitetään palvelualueiksi. Niitä on lähinnä vilkkaasti lii- kennöidyillä valta- ja kantateillä. Palvelualueella on aina ravintolapalvelut, matkailuinfo, jät- teiden lajittelupiste, sähköpisteitä sekä pesu- ja lepotilat. Tiehallinto rakentaa palvelualueille liikenneyhteydet sekä pysäköinti- ja ulkoilualueet ja yksityinen yrittäjä huoltoaseman sekä kahvilaravintolan. Korkeaa palvelutasoa tarjoavat myös varustukseltaan palvelualueisiin ver- rattavissa olevat kaupalliset yritykset, palveluasemat, joissa Tiehallinto huolehtii palvelu- aseman tarvitsemista yleisen tien liittymäjärjestelyistä ja viitoituksesta. Levähdys- ja pysäköimisalueiden rakentaminen ja hoito ovat Tiehallinnon vastuulla. Leväh- dys- ja pysäköimisalueita koskevien toimintalinjojen mukaan yrittäjät voivat järjestää alueille kaupallisia palveluja ja kunta opastuskartan lähialueesta. Levähdys- ja palvelualueiden pal- velut kuitenkin vain täydentävät yksityisten toimesta yleisten teiden varteen toteutettuja pal- veluja. Siten ravintola- ja huoltoasemapalvelut toteutetaan yleisten teiden varteen pääsään- töisesti yksityisten yrittäjien toimesta näiden hankkimille alueille. Levähdysalueilla on yleen- sä korkeintaan kioski- tai kahvilatasoisia kaupallisia palveluja. Polttoainemyynti toteutetaan muualla kuin valtion maa-alueella moottoriväylien levähdysalueita lukuun ottamatta. Uusia levähdys- ja pysäköimisalueita on joissakin tapauksissa mahdollista sijoittaa olemas- sa olevien kaupallisten palvelujen yhteyteen. Etenkin taajamissa ja niiden läheisyydessä voidaan olemassa olevia palveluja kehittää yhteistyössä kuntien ja yrittäjien kanssa. Tiehal- linto voi osallistua palvelujen kehittämiseen järjestämällä viitoituksen ja huolehtimalla turval- lisista liikennejärjestelyistä. Nykyisin Loimaan seudulla on kaksi Tiehallinnon levähdysaluetta: huoltoasema- ja ravinto- lapalveluja sisältävä palvelualue valtatien 9 ja kantatien 41 liittymässä Aurassa sekä uusi kahvilalla varustettu levähdysalue valtatien 10 ja seututien 224 liittymässä Marttilassa. Py- säköimisalueita alueen tiestöllä on runsaasti. Turun tiepiirin pääteiden pysäköinti- ja levähdysalueista laaditaan kehittämisselvitykset vuo- den 2005 aikana. Valtatien 8 osalta selvitys on jo tehty.

49

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 4.13. Valta-, kanta- ja seututeiden levähdys-, pysäköimis- ja palvelualueet.

50

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kehittämistarve Tiehallinnon tavoitteena on harventaa jonkin verran nykyistä ylitiheää pysäköinti- ja leväh- dysalueverkostoa poistamalla vähän käytettyjä, ilman palveluita olevia alueita sekä nostaa jäljelle jäävien alueiden palvelutasoa. Tiepiirin toimintalinjan mukaan pääteillä tavoitteena on pysäköimis- tai levähdysalue noin 20 kilometrin välein. Korkealuokkaisia palvelualueita on suunniteltu koko tiepiiriin kymmenkunta. Niiden sopiva välimatka on noin 50 km. Palvelu- ja levähdysalueita täydentävät yksityisten yrittäjien eritasoliittymien läheisyyteen toteuttamat palvelut, jotka palvelevat myös rinnakkaisen tieverkon tienkäyttäjiä. Muulla tieverkolla le- vähdysalueita kehitetään ensisijaisesti pitkämatkaisen liikenteen käyttämällä tieverkolla, matkailuliikenteen suosimilla reiteillä sekä raskaan liikenteen paljon käyttämillä reiteillä. Koska nämä tiet kulkevat usein taajamien ja kyläkeskusten läpi, uusien levähdysalueiden tarve on yleensä vähäinen. Loimaan seudun näkökulmasta alueen halki kulkevien pääteiden liikenne tarjoaa mahdolli- suuden hyödyntää ohikulkevan liikennevirran palvelutarpeita ja ostovoimaa tienvarsipalvelu- ja tarjoamalla. Luontevia tienvarsipalveluja ovat huoltoasema- ja kahvilapalvelut sekä liiken- nemyymälätyyppiset kaupalliset palvelut. Sen sijaan alueen kuntien palvelutason kannalta on ehdottomasti syytä välttää tilannetta, jossa kuntakeskusten päivittäis- tai erikoistavara- liikkeet siirtyvät pois keskustasta ohikulkevan tien varteen. Kuitenkin silloin, jos kuntakeskus sijaitsee aivan tien vieressä tiessä, keskusta- ja tienvarsisijainti voidaan yhdistää ja hyödyn- tää ohikulkevan liikenteen ostovoimaa myös kuntakeskuksen palvelujen kehittämiseen. Alustavat kehittämisehdotukset: - Valtatien 9 varrella luontevin paikka korkeatasoisen liikenteen palveluaseman kehittä- miselle on nykyinen palvelualue kantatien 41 liittymässä Aurassa, jossa se palvelee mo- lempien pääteiden liikennettä. Aluetta kehitetään korkeatasoisena liikennepalvelujen alueena, joka ei kuitenkaan kilpaile Auran keskustan päivittäistavarakaupan kanssa. Auran keskusta sijaitsee niin lähellä ja näköetäisyydellä valtatieltä, että päivittäistavara- kauppaa tarvitsevat ohikulkijat voidaan opastaa keskustaan tukemaan sen palvelujen kehittämistä. - Seuraava luonteva paikka ohikulkevan liikenteen palvelukohteeksi on Loimaan keskus- ta, jossa seututie 213 risteää valtatien. Huoltoaseman lisäksi Loimaan keskustan suu- rimmat päivittäistavarakaupat sijaitsevat aivan valtatien ja maantien 213 vieressä, joten monipuoliset palvelut ovat jo nyt helposti tarjolla. Alueen liikennejärjestelyjä ja palveluja tulee kehittää kunnan, Tiehallinnon ja yrittäjien yhteistyönä. Erillinen, selkeästi vain val- tatien liikenteelle suunnattu korkeatasoinen palvelualue on mahdollista toteuttaa myös Loimaan keskustasta etelään tai pohjoiseen esimerkiksi nykyisten levähdysalueiden kohdalle. Tällöin kuitenkin menetetään synergiaetu keskustan palvelujen kehittämisen kanssa. - Valtatiellä 10 tiepiiri on rakentanut uuden kahvilapalveluilla varustetun tasokkaan leväh- dysalueen Marttilaan seututien 224 liittymään. Alueella on tilaa palveluvarustuksen edelleen kehittämiselle kunnan ja yksityisten yrittäjien toimesta. Keskustan palvelujen kanssa kilpailevia kaupallisia palveluja alueelle ei ole tarkoitus sijoittaa. - Kantatien 41 varrella Oripään keskusta sijaitsee aivan tien varressa ja keskustan liitty- mässä sijaitsee jo nyt huoltoasema. Paikkaa on luonteva kehittää keskustaan tukeutu- vana liikenteen palvelupisteenä. Mahdollinen paikka erilliselle liikenteen palvelualueelle on Virttaankangas, jossa jo toimii mm. moottorirata ja ulkoilupalveluja. - Myös Euraan johtavan seututien 204 varrella on edellytyksiä palvelujen kehittämiseen. Kuhankuonon retkeilyalueen kehittämiseen voi liittyä myös seututien liikennettä hyödyn- tävien palvelujen kehittäminen. Tien varrella sijaitseva Yläneen keskusta puolestaan tar- joaa myös ohikulkijoille kuntakeskustason palvelut.

51

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

4.1.4. Kadut Nykytila Katuverkon hoito, ylläpito ja rakentaminen ovat kuntien vastuulla. Eniten katuverkkoa on Loimaan kaupungissa, 66 kilometriä vuonna 2001, ja vähiten Marttilassa ja Mellilässä, 6 ki- lometriä vuonna 2001. Kaikkien kuntien katuverkon pituudet on esitetty seuraavassa taulu- kossa: Katuverkon pituus vuonna 2001 Alastaro 18 km Aura 22 km Karinainen 14 km Koski tl 11 km Loimaa 66 km Loimaan kunta 21 km Marttila 6 km Mellilä 6 km Oripää 10 km Pöytyä 15 km Tarvasjoki 9 km Yläne 11 km

Toimenpidetarpeet Taajamissa on tavoitteena, että tie- ja katuverkko yhdistää uudet maankäyttöalueet luonte- vasti muuhun taajamaan eikä lisäliikenne kohtuuttomasti ruuhkauta nykyisiä liittymiä. Uusille kaava-alueille kunnat luonnollisesti rakentavat niiden edellyttämän katu- ja kevyen liiken- teen verkon alueiden rakentamisen myötä, mutta sen lisäksi suurimmissa kunnissa on eräi- tä erillisiä, kustannuksiltaan merkittäviä katuhankkeita: - Loimaalla valtatien 9 yli tai ali keskustan eteläpuolella Kartanonportin kohdalla johtava katuyhteys, joka luo taajaman eteläosaan uuden poikittaisliikenteen yhteyden, ja jota myöhemmin voidaan täydentää laajemmin Hirvikosken ja Loimaan keskustan eteläosan välistä liikennettä palveleviksi yhteyksiksi. - Loimaalla Aleksis Kivenkadun autosilta Loimijoen yli joen pohjoispuolen uusiin, laajene- viin kaupunginosiin, joka ohjaa liikennettä pois ydinkeskustasta tai valtatien kautta kul- kevalta reitiltä. - Aurassa siltayhteys joen yli keskustasta Harakkamäen tulevalle asuntoalueelle. Nyt lii- kenne keskustasta Harakkamäkeen kulkee valtatien kautta, mutta uuden sillan myötä Harakkamäen liittymä valtatielle voidaan kokonaan sulkea. Laaja pitkän ajan kehittämiskokonaisuus on Loimaan ydinkeskustan viihtyisyyden ja houkut- televuuden lisääminen mm. kohentamalla katuympäristön ilmettä, parantamalla pysäköinti- järjestelyjä ja luomalla jalankulkijalle miellyttäviä katutiloja. Jo toteutettuja toimenpiteitä on mm. torin uusiminen.

52

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

4.2. Kävely ja pyöräily

4.2.1. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset – yhdyskuntarakenne ja palvelut Yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehitys määrää hyvin pitkälle eri kulkumuotojen toi- mintaedellytykset eikä niitä sen jälkeen ole mahdollista ratkaisevasti muuttaa liikennesuun- nittelun keinoin. Kävely on ylivoimaisesti suosituin kulkumuoto alle kilometrin matkoilla, mut- ta sen suosio laskee jyrkästi matkanpituuden kasvaessa. Polkupyörän kilpailukyky on par- haimmillaan 1-5 kilometrin pituisilla matkoilla. Jotta palvelut, työpaikat ja muut yhdyskuntien toiminnot olisivat myös autottomien asukkaiden saavutettavissa ja jotta kävely ja pyöräily tarjoaisivat kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle, matkanpituuksien kasvua taajamissa tulee hillitä suuntaamalla taajamien kasvu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle tai tiiviisti siihen liittyen. Tärkeää on myös tukea jalan ja pyörällä helposti saavutettavien lä- hipalvelujen säilymistä ja kehittymistä. On selvää, että pinta-alaltaan laajoissa ja useista kylistä koostuvissa maatalousvaltaisissa kunnissa kaikki asutus ei voi sijaita palveluiden välittömässä läheisyydessä. Tavoitteena voidaan kuitenkin niissäkin pitää uuden asutuksen ohjaamista vahvistamaan kuntakeskus- ten ja kylien lähipalveluja. Kehityksen suunta on ollut sellainen, että maaseudun asukas- määrä on vähentynyt ja väestö on keskittynyt taajamiin. Samalla entistä useammalla asuk- kaalla on periaatteessa mahdollisuus saavuttaa taajamakeskusten palvelut jalan ja pyörällä. Samalla kuitenkin maaseudun kyläkeskusten kaupalliset ja julkiset palvelut on harventu- neet. Myöskään työmatkojen osalta kävelyn ja pyöräilyn edellytykset eivät välttämättä ole lisääntyneet taajamoitumisen myötä, koska samanaikaisesti työmatkat kuntarajojen yli ovat yleistyneet ja työmatkojen keskipituus on kasvanut. Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma kaikissa ikäluokissa. Arkiliik- kuminen esimerkiksi jalan tai pyörällä kuljetun työ- tai koulumatkan muodossa on luonteva tapa saada liikuntaa. Arkiliikkumisen edistämien on myös paikallisesti erittäin merkittävä asia, sillä liikunnan puute tulee tulevina vuosina näkymään voimakkaasti kasvavina tervey- denhuollon kustannuksina myös kuntatasolla. Erityisen huolestuttavaa on, että nykyisin myös lapset liikkuvat liian vähän. Siksi olisi arvokas asia, että mahdollisimman moni koulu- lainen voisi kävellä tai pyöräillä kouluun. Koulumatkojen kulkutapaan voidaan vaikuttaa maankäytön ohjauksella, kouluverkon rakenteella ja turvallisten kevyen liikenteen yhteyksi- en rakentamisella. Luvun kolme kuvissa on esitetty eri etäisyyksillä kuntakeskuksen palveluista ja päivittäista- varakaupoista asuvan väestön osuus kunnittain samoin kuin ala-asteen oppilaiden teoreet- tinen koulumatkojen pituusjakauma kunnittain. Kahden kilometrin etäisyys vastaa noin 20 minuutin kävelyetäisyyttä ja viiden kilometrin etäisyys noin 20 minuutin pyöräilyetäisyyttä.

Kehittämistarpeet Kuntien maankäyttösuunnitelmia on käsitelty tarkemmin mm. kevyen liikenteen edistämisen näkökulmasta osaselvityksessä ”Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu”. Palveluverkon kannalta merkittävimmät kevyen liikenteen edellytyksiä parantavat uudet pal- velut olisivat: - Loimaan kunnassa kyläkauppa Niinijoelle ja Tarvasjoella kauppa myös taajaman itä- osaan Juvan seudulle - kouluverkon kehittäminen ja säilyttäminen tiheänä, mm. ala-asteen koulujen säilyttämi- nen tai perustaminen kasvaviin kyläkeskuksiin ja yläasteen rakentaminen Auraan

53

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

4.2.2. Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet Nykytila Loimaan seudun yleisten teiden varsilla on 41 km kevyen liikenteen väyliä. Väylät sijoittuvat seudun kuntakeskuksiin (kuva 4.14). Kuntakeskuksissa on myös kuntien ylläpitämiä väyliä. Laaja kunnan kevyen liikenteen väylästö on kuitenkin ainoastaan Loimaan kaupungissa. Taajamien kevyen liikenteen verkko on esitetty tarkemmin osaselvityksessä ”Liikennejärjes- telmän maankäyttötarkastelu”. Kevyen liikenteen alikulkuja on valtatien 9 ali Loimaalla ja Kyrössä, kantatien 41 ja seututien 210 ali Oripäässä, seututien 204 ali Yläneellä sekä seututien 213 ja Pikatien ali Loimaan kaupungissa ja kunnassa. Aurassa on rautatiesillan yhteydessä kevyen liikenteen silta seu- tutien 224 yli.

Kuva 4.14. Kevyen liikenteen väylät suunnittelualueen yleisten teiden varsilla.

54

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Taulukko 4.2. Kuntien kevyen liikenteen väylästön pituus vuonna 2001 (Lähde: Kuntaliitto). Alastaro 2 km Aura 2 km Karinainen 1 km Koski tl 4 km Loimaa 29 km Loimaan kunta 5 km Marttila 2 km Mellilä 0 km Oripää 0 km Pöytyä 3 km Tarvasjoki 2 km Yläne 1 km

Tarpeet Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen on talvihoidon ohella asia, johon alueen asukkaat yleisimmin esittävät parannustoiveita. Kuntakeskuksissa kevyen liikenteen väyläs- töä on tarvetta täydentää jatkamalla väylästöä taajamien reuna-alueilla ja myös kyläkoulu- jen yhteyteen toivotaan turvallisempia kevyen liikenteen reittejä. Päätiestöllä on useita ali- kulkutarpeita. Suurempia taajamia, joista kevyen liikenteen väylästö puuttuu kokonaan, ovat Marttilan Ollila, Alastatron Virttaa ja Loimaan kunnan Metsämaa. Turvallisuusnäkökulmasta kevyen liikenteen väylien rakentamistakin tärkeämpää on usein tienylitysten turvaaminen alikulkuja rakentamalla tai suojatiejärjestelyjä parantamalla ja ajo- nopeuksia rajoittamalla kohteissa, jossa on paljon kevyen liikenteen tienylityksiä. Suurin osa kevyen liikenteen onnettomuuksista tapahtuu ajorataa ylitettäessä. Mahdollisia toimenpide- kohteita on käsitelty kohdassa Liikenneturvallisuus. Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Hyviä ympäristön ominai- suuksia ovat kauneus, yksityiskohtien rikkaus, virikkeellisyys ja elävyys. Häiriötekijöitä puo- lestaan ovat mm. liikennemelu ja -pöly sekä huono pienilmasto, kuten väylän tuulisuus ja varjoisuus. Tärkeimpiä toimenpiteitä liikkumisympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi ovat taa- jamakeskustojen jalankulkuympäristöjen viihtyisyyttä lisäävät parantamistoimet, mm. Kyröön ja Koskelle suunnitellut taajamateiden saneeraushankkeet. Seudun tärkein jalankulkuympä- ristön parantamiskohde on Loimaan keskusta, jossa tulisi jatkaa torin parantamisella aloitet- tua hanketta jalankulkuympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi. Keskustan kehittämisen ohella Loimaalla on tarpeen panostaa erityisesti Hirvikosken ja kau- pungin keskustan välisiin hyviin pyöräilyolosuhteisiin, sillä vaikka Hirvikoskella onkin tarjolla kaikki peruspalvelut, suuri osa palveluista haetaan Loimaan keskustasta. Myös työpaikoista iso osa sijaitsee Loimaan keskustassa. Matka Hirvikoskelta Loimaan keskustaan on ihan- teellinen pyöräilyn edistämisen kannalta, runsaat neljä kilometriä. Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulisi monin paikoin parantaa mm. madaltamalla kor- keita reunakiviä, rakentamalla riittävän loivia luiskia sisäänkäyntien ja portaiden yhteyteen sekä parantamalla jalankulkuväylien ja tienylitysten johdattavuutta ja turvallisuutta näkö- vammaisten ja heikkonäköisten henkilöiden kannalta. Erityisen tärkeää esteettömyyden li- sääminen on Loimaan keskustassa, jossa asuu ja asioi paljon ikääntyneitä tai muutoin lii- kuntaesteisiä henkilöitä.

55

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Yleisten teiden kevyen liikenteen väylätarpeet (lähde Kevyen liikenteen väylätarpeet 1–6 luokkalaisten koulumatkareiteillä – tarveselvitys, Turun tiepiiri 2004, osa hankkeista yhdis- tetty): Alastaro Mt 231, Lepistön jkp-tie Alastaro Pt 12577, Virttaan jkp-tie Aura Vt 9, Karviaisten jkp-tie (mt 222-Karviaistentie-kt 41) Aura Mt 222, Auran kirkon jkp-tie Aura Mt 222, Kirkonkylä - Aura jkp-tie Aura Mt 224, Aura - Kuusirahka jkp-tie Aura Mt 2042, Karviaistentien jkp-tie Karinainen Mt 2250, Karinaisten kirkon jkp-tie Karinainen Mt 2250, Kyrön koulun jkp-tien jatke Karinainen Mt 2253, Vesimäen jkp-tie Koski Mt 2260, Kosken keskustan jkp-tien jatke Koski Mt 2260, keskusta - vt 10 jkp-tie Koski Mt 2264, Kosken läntinen jkp-tie (keskusta - mt 2047 th) Koski Mt 2810, Patakosken jkp-tie (kosken ylitys pt 12344 liittymään) Koski Mt 2810, Pt 12344-mt 2805 jkp-tie Koski Pt 12344, Kosken keskustan jkp-tien jatke Loimaan kaupunki Vt 9, Keskusta-Kaunissaarentie jkp-tie Loimaan kaupunki/kunta Mt 213, Myllykylä-mt 210 jkp-tie Loimaan kaupunki Pt 12607, Karhulan pt:n jkp-tie Loimaan kaupunki Pt 12609, Juvantien jkp-tie Loimaan kaupunki Mt 2293, Onkijoki - Hulmi jkp-tie Loimaan kunta Mt 2103, Kössin jkp-tie (Hirvikoski, Vanhankirkontie) Loimaan kunta Pt 12605, Hirvikosken pt:n jkp-tie (Hirvikoski, Kanta- Loimaantie) Loimaan kunta Mt 213, Raikkolan jkp-tie (Hirvikoski-Raikkolan th) Loimaan kunta Mt 2102 ja pt 12601, Niinijoen jkp-tie (Niinijoki) Loimaan kunta Pt 12624, Metsämaan pt:n jkp-tie (Metsämaa) Loimaan kunta Mt 2292, Huikankulman jkp-tie (Metsämaa) Loimaan kunta Mt 2294, Rotkolankulman jkp-tie (Metsämaa) Loimaan kunta Mt 2294, Hurrinkulman jkp-tie (Metsämaa-vt 9) Loimaan kunta Mt 2812, Korpin jkp-tie Loimaan Kunta Pt 12610, Köyliönkylän pt:n jkp-tie (Köyliönkylä) Loimaan Kunta Pt 12617, Haaran pt:n jkp-tie (Köyliönkylä) Loimaan Kunta Pt 12619, Kojonkulman pt:n jkp-tie (Köyliönkylä) Marttila Mt 2264, Ollilan jkp-tie Marttila Mt 2264, keskustan jkp:n jatke Ollilan suuntaan Marttila Pt 12309, Keskusta – koulun liittymä – vt 10 jkp-tie Marttila Pt 12311, Marttilantie-Riiheläntie jkp-tie Marttila Mt 2264, Vättilä - Marttilan kk jkp-tie Mellilä Mt 2260, Koivulan jkp-tie (koulu-vt 9)

56

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Mellilä Mt 2260, Pelto - Kurpan jkp-tie (keskusta-mt 2261) Mellilä Pt 12595, Haapaniemen jkp-tie Pöytyä Mt 2255, Lankkistentie - Riihikoski jkp-tie Pöytyä Pt 12451, Riihikoski – Lallin th jkp-tie Pöytyä Pt 12451, Lallin th - Kirkonkylä jkp-tie Tarvasjoki Mt 2230, Keskustan jkp-tien jatke Tarvasjoki Mt 2250, Keskustan jkp-tien jatke Tarvasjoki Mt 2251, Liedonperäntien jkp-tie Yläne Mt 204, Rannanmäen koulun jkp-tie (pt 12549 - 12547) Yläne Pt 12549, Uusikartano-Rannanmäki jkp-tie Yläne Pt 12547, Rannanmäen jkp-tie (Kirkonkylä) Yläne Mt 2020, Ristinummen jkp-tie (Kirkonkylä) Yläne Pt 12557, Vainionperän jkp-tie (Kirkonkylä)

Lisäksi mm. liikenneturvallisuussuunnitelmien väylähankkeet yleisillä teillä: Oripää Mt 210 Yläneentien jkp:n jatke Oripää Pt 12586 välillä Urheilukenttä - pt 12585 (uimaranta), jkp-tie Oripää Pt 12452 välillä kt 41 – Koulutie, jkp-tie Pöytyä (Kyrön keskusta) Mt 2250, Vt9-Uusitalo jkp-tie Pöytyä Mt 2043, Vt41-Kivimäentie, jkp-tie Pöytyä Pt 12447, Auvaistentie-pt12439, jkp-tie Tarvasjoki Mt 2250, Liedonperäntie (mt 2251)-mt224 jkp-tie

Yleisten teiden kevyen liikenteen alikulkutarpeet (lähde Kevyen liikenteen väylätarpeet 1–6 luokkalaisten koulumatkareiteillä – tarveselvitys, Turun tiepiiri 2004): Alastaro Kt 41, Rekon akk Aura Vt 9, Karviaistentien akk Aura Vt 9, Perkon akk Aura Vt 9, Kuuskosken akk Loimaan kaupunki Vt 9, Tuulensuun akk (Kartanonmäki, Patruunankuja) Loimaan kaupunki Vt 9, Kartanonportin akk Loimaan kaupunki Vt 9, Suokulman akk Loimaan kunta Vt 9, Hurrinkulman akk Marttila Vt 10, Marttilan pt:n akk Marttila Mt 224, Härkätien liittymän akk Mellilä Vt 9, Aseman liittymän akk Pöytyä Vt 9, Kumilan akk Pöytyä Kt 41, Yläneentien liittymän akk Tarvasjoki Vt 10, Härkätien akk (mt 2250 liittymä)

Kuntien kevyen liikenteen väylä- ja alikulkuhankkeet: Aura Urpontien ja Kuuskoskentien jkp-tie välillä koulu - vt 9

57

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Aura Kisatien jkp-tie välillä Sillankorvantie- Pajulantie Aura Sillankorvantien jkp-tie välillä Mäkitie - vt 9 Loimaan kaupunki Pikatien alikulku (Puistokadun liittymä) Loimaan kaupunki Pikatien alikulku (Urheilukujan kohta) Loimaan kaupunki Loimijoen kevyen liikenteen silta (Vapaudenkadun jatke) Loimaan kaupunki Turuntien jkp välillä Satakunnantie–Pikatie Loimaan kaupunki Turuntien jkp-tie kadun itäpuolelle välillä Paloasema– Papinkatu Loimaan kaupunki Turuntie jkp-tien välille Ollintie–Mustarastaantie Loimaan kaupunki Jkp-tie keskustaan Loimijoen pohjoispuolelle, yhteydet kun- taan ja Vesikoskelle Marttila Myllypellontien jkp-tie välillä Härkätie - Kiertotie Mellilä Sahantien jälkakäytävä välillä Melliläntie - matonpesupaikka Oripää Loimaantien jkp-tie välillä Pt 12585 – uimaranta Pöytyä Urheilupuistontien jkp-tie välillä rivitalot - Yläneentie Pöytyä Urheilupuistontien jkp-tie välillä Sankarintie - rivitalot Pöytyä Kulhuantie-Yhdystie jkp-tie Tarvasjoki Perkontien jkp-tie välillä Naavatie - Pajatie Tarvasjoki Virolantien jkp-tie välillä Mt 2250 – Vaahteratie Tarvasjoki Jkp-tie mäen länsipuolelta Tuomistonkujalta - mt:lle 2251

4.3. Yksityistiet

Yksityisteitä, niiden tienpitoa ja yksityisteiden avustusjärjestelmiä on käsitelty laajasti erilli- sessä osaselvityksessä ”Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma”.

58

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

4.4. Rataverkko ja junaliikenne

Loimaan seutukunnan poikki kulkee yksi maamme rataverkon pääradoista, Turku – Toijala - rata, joka rakennettiin alun perin jo vuonna 1876 yhdistämään Varsinais-Suomen Hämee- seen ja edelleen pohjoiseen. Nykyisin Turku – Toijala -rataosa on yksiraiteinen kohtauspai- koilla varustettu rata, jonka suurin sallittu nopeus on 140 km/h. Tavaraliikenteessä suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Vuonna 2003 rataosalla tehtiin 645 000 matkaa ja kulje- tettiin 1,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Rataosan sähköistys, suojastus, kauko-ohjaus ja kulun- valvonta valmistuivat vuonna 2000.

Radan kunto ja tavaraliikenne Radan päällysrakenne Turun ja Loimaan välillä on yli-ikäinen ja radan kunto paikoin heikko. Huonokuntoisille rataosille joudutaan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi asettamaan nopeusrajoituksia. Tavaraliikenteessä kustannustehokkaan liikennöinnin edellytys on myös riittävien akselipainojen käyttö, jolloin junissa voidaan kuljettaa raskaampia kuormia. Tämä edellyttää radalta hyvää kantavuutta. Radan kantavuuden paraneminen merkitsee myös, että kevyempiä tavarajunia voidaan liikennöidä suuremmalla nopeudella, mikä lisää kulje- tuskapasiteettia. Turku-Toijala -rataosan merkitys tava- raliikenteen päärataverkossa on mer- kittävä ja Varsinais-Suomen elinkei- noelämälle, mm. Turun, Naantalin ja Uudenkaupungin satamien liikenteel- le, Fortumin Naantalin jalostamolle, Masa Yardsin Turun telakalle ja Kemi- ra GrowHow:n Uudenkaupungin teh- taille se on elintärkeä. Varsinais- Suomen tavarajunaliikenne kulkee lähes kokonaan Toijalan radan kaut- ta, Rantarata palvelee lähinnä henki- löliikennettä. Vuonna 2003 rataosalla kuljetettiin 1,7 miljoonaa tonnia tava- raa. Suunnittelualueella VR Gargon toimintaa on Loimaan ja Kyrön ase- milla lähinnä metsäteollisuuden kulje- tusten osalta.

Kuva 1. Rataverkon päällysrakenteen ikä (Rautatietilasto 2002).

59

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 2. Tavaraliikenteen kuljetusvirrat vuonna 2001.

Vuoden 2004 alussa mietintönsä jättäneen liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministeri- työryhmän ns. teemapaketeista yksi on yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen rataverkolla, joka sisältää Turku-Toijala radan päällysrakenteen uusimisen nykyiselle 22,5 tonnin akseli- painolle. Suunnitelmien mukaan parantamishanke alkaa vuonna 2006, mikäli radanpidon rahoitus mahdollistaa työn aloittamisen tällöin. Ratahallintokeskuksen TTS-suunnitelmassa Turku-Toijala-yhteysvälin päällysrakenteen uusiminen on esitetty rahoitustasosta riippuen vuosille 2006-08 tai 2007-09. Varsinais-Suomen liitto on pitänyt päällysrakenteen uusimisen siirtymistä vuosille 2007- 2009 uhkana radan normaalille liikennöinnille, rautatieliikenteen kilpailukyvylle ja tavaralii- kenteen ennustetulle kasvulle. Liitto katsoo myös, että Turku-Toijala rataosan palvelutaso tulee nostaa niin, että se mahdollistaa 25 tonnin akselipainon.

60

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Nykyisin rataverkolla sallitaan 25 tonnin akselipaino Harjavallasta Mäntyluotoon ja Kirk- niemestä Hankoon. Ratahallintokeskuksen pitkän tähtäimen Rataverkko 2020 – suunnitel- man mukainen tavoitetaso on, että kaikilla merkittävillä tavaraliikenteen rataosilla korotetaan akselipainoja 25 tonniin. Myös Turku – Toijala-väli kuuluu tähän verkkoon. Akselipainojen nosto 25 tonniin ja nopeuden nosto yli 140 km/h edellyttää, että radan päällysrakenne on kunnossa ja nykytekniikan mukainen. Lisäksi on varmistettava siltojen, rumpujen ja pohjara- kenteiden riittävä kunto sekä parannettava sähköistys ja turvallisuus. Jotta kuljetuksissa voi- daan hyödyntää parannuksia, on niiden katettava koko kuljetusreitti. Tasoristeysturvallisuus Viime vuosina Turku-Toijala -radan tasoristeysturvallisuutta on parannettu poistamalla joita- kin vaarallisimpia tasoristeyksiä ja varustamalla Mellilän keskustan tasoristeys kaksoispuo- milaitoksella. Turun ja Toijalan välillä on kuitenkin edelleen jäljellä 62 tasoristeystä. Suurin osa tasoristeyksistä on yksityisteillä, mutta myös useita yleisten teiden tasoliittymiä on jäljel- lä, mm. aivan Kyrön ja Mellilän ydinkeskustoissa. Yksityisteiden tasoristeyksistä 23 on ilman varoituslaitteita. Mahdollisten tasoristeysonnettomuuksien seurausten vaarallisuutta lisää se, että radalla on runsaasti vaarallisten aineiden kuljetuksia.

Henkilöliikenne Loimaan seutukunnan alueella on ainoastaan yksi henkilöliikenteen asema Loimaalla. Ase- man nykyinen matkustajamäärä on noin 93 500 matkustajaa vuodessa. Seutukunnan ete- läosaa palvelevat Helsinkiin suuntautuvassa liikenteessä myös Turun ja Salon asemat. Pa- rempien liityntäyhteyksien järjestämistä Salon rautatie- ja linja-autoasemille onkin toivottu laajasti, mm. nopeaa aamun ja iltapäivän linja-autovuoroa välille Aura-Marttila-Salon ase- mat. Turun ja Tampereen välillä liikennöi tällä hetkellä yhdeksän junaparia, josta kahdeksan on pikajunia ja yksi IC-juna. Yhteystarjonnan suurin puute on, että työ- ja asiointiliikenteen kan- nalta kysytyin yhteys, juna Tampereelta ja Loimaalta aamuyhdeksäksi Turkuun puuttuu. Ju- nat saapuvat Turkuun kahdeksaksi ja kymmeneksi. Sekä Loimaan yhteyksien että Turku- Tampere-välin palvelutasoa parantaisi myös iltapäivällä viiden jälkeen Turusta lähtevä juna (nykyisin lähdöt ennen klo 16 ja 18). Turusta Loimaalle suuntautuvia työ- ja opiskelumatkoja palvelisi myös Turusta aamulla yhdeksäksi Loimaalle saapuva juna. Lisäjuna Turusta aa- mukahdeksaksi Tampereelle tarjoaisi Loimaalta vaihtoyhteyden Helsinkiin kello yhdeksäksi. Nyt Loimaalta ei ole lainkaan joukkoliikenneyhteyttä Helsinkiin yhdeksäksi. Muutoin ratavälin junatarjonta on kattava ja yhteyksiä on tarjolla myös illalla. IC-junavuoroa lukuunottamatta rataosalla liikennöivä junakalusto on vanhaa ja kulunutta. Junamatkustamisen suosion kasvattaminen edellyttää lisäpanostusta matkustusmukavuu- teen ja kaluston tasoon. Ongelmana on se, että uusi nopeampi junakalusto kannattaa ensi- sijaisesti sijoittaa reiteille, joilla lisänopeutta voidaan hyödyntää. Ratahallintokeskuksen tavoitteena on pitkällä aikavälillä kehittää rataverkkoa siten, että myös Turku – Toijala -väli kuuluu ylimpään palvelutasoluokkaan, jolla nopeustaso on 160 – 200 km/h. Rataverkko 2020 -suunnitelmassa Turku-Toijala radan nopeuden noston valmis- tuminen on ajoitettu vuodelle 2011 (silloinen nykyrahoitustaso) tai vuodelle 2019 (valtion budjettikehyksen mukainen alempi rahoitustaso). Tehtyjen selvitysten mukaan Turku-Toijala välin henkilöliikenteen nopeuksien nosto yli 140 km/h on yhteiskuntataloudellisesti kannat- tavaa. Tällä hetkellä 140 km/h suuremmat nopeudet ovat sallittuja vain rataosilla Kirk- konummi – Turku, Tikkurila – Seinäjoki ja Jämsänkoski – Jyväskylä. Junien nopeuden nostaminen edellyttää radan rakenteen parantamista ja turvallisuutta li- sääviä investointeja kuten tasoristeysten poistamista. Yksiraiteisella radalla tarvitaan yleen- sä myös lisäraiteita nopeamman aikataulun edellyttämiin uusiin kohtauspaikkoihin. Radan

61

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat parantaminen nopealle junaliikenteelle mahdollistaisi henkilöliikenteen junien nopeustason noston IC-kalustolla 160 kilometriin tunnissa ja Pendolinokalustolla 200 kilometriin tunnissa. Nykyisin Turun ja Tampereen välinen matka-aika on nopeimmillaan 1 h 42 minuuttia; radan parantamisen myötä voidaan päästä alle puolentoista tunnin matka-aikaan.

HENKILÖLIIKENTEEN MATKAT VUONNA 2001 (Kaukoliikenne 11,561 milj. matkaa + lähiliikenne 43,426 milj. matkaa) Yhteensä 54,987 milj. matkaa

MATKOJEN MÄÄRÄ KOLARI RATAOSITTAIN alle 0,1 m ilj.

0,1 - 0,5 milj. 50 ROVANIEMI 0,5 - 1 milj. KEMIJÄRVI 40 1 - 2 m ilj. 465 2 - 3 m ilj. KEMI 3 - 5 m ilj. 670 yli 5 m ilj.

OULU (9883) Läh iliikenteen matkat RATAOSITTAISET LUVUT OSOITTAVAT KO. RATAOSAA KÄYTTÄVIEN MATKUSTAJIEN 145 MÄÄRÄÄ VUODESSA (1000 KPL) 1000 Lähde: VR Henkilöliikenne, RHK YLIVIESKA KONTIOMÄKI KOKKOLA

1030 220 45 NURMES IISALMI VAASA 35 1235 395 LIEKSA

380 KUOPIO 70 SEINÄJOKI 735 JOENSUU 130 PIEKSÄ- JYVÄSKYLÄ MÄKI VARKAUS 1840 HAAPA- 120 125 MÄKI PARKANO 50 430 VILPPULA 180 330 640 SAVONLINNA 85 1895 885 MIKKELI 80 PORI TAMPERE ORIVESI 290 4330 1050 740 450 PARIKKALA TOIJALA 3850 LAHTI 2105 605 IMATRA 710 KOUVOLA LAPPEENRANTA RIIHIMÄKI 2495 140 1075 1330 (9585) 240 TURKU 5870 KOTKA KARJAA (23958) HELSINKI 165 1460 PIETARI HANKO (9883) RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- 25.2.2002 HL/ M-LR CENTRALEN Kuva 3. Kaukoliikenteen matkustajavirrat rataverkolla vuonna 2001

Etelä-Suomen junaliikenteen aikataulut on nykyisin rakennettu vakioaikatauluperiaatteella siten, että eri suunnista tulevat junat kohtaavat risteysasemilla aina samaan aikaan tasa- tai puolitunnein, jolloin vaihdot eri suuntiin ovat joustavat. Uuden järjestelmän myötä Loimaalta on hyvät vaihtoyhteydet Turussa ja Toijalassa Helsingin juniin sekä Tampereella kaikkiin

62

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat suuntiin. Turun ja Tampereen välinen nykyinen matka-aika on optimaalinen tähän järjestel- mään. Siksi yhteysvälillä nopeustason noston aikaansaamaa hyötyä voidaan osin käyttää hyväksi myös lisäpysähdysten muodossa, vaikka keskeisenä tavoitteena radan kehittämi- sessä onkin Turun ja Tampereen välisen matka-ajan selvä lyhentäminen. Esimerkiksi lisä- pysähdys Aurassa tai Kyrössä olisi radan parantamisen jälkeen mahdollista nykyisen tai jo- pa sitä nopeamman matka-ajan puitteissa. Turun ja Loimaan välinen 66 kilometrin pituinen asemaväli on maan rataverkon pisimpiä, vaikka kyse on tiheästi asutusta Etelä-Suomesta. Auranmaata palvelevien asemien (Aura, Kyrö) lakkauttaminen on johtanut tilanteeseen, jossa junaliikenne ei palvele eikä myöskään pysty hyödyntämään Turkua ympäröivien kasvukuntien lisääntyvää työmatkaliikennettä. Jos oletetaan, että työpaikan sijainnista riippuen esimerkiksi 10 % Turussa työssäkäyvistä asuk- kaista käyttäisi junaa, työmatkoja palvelevat junapysähdykset merkitsisivät Aurassa 46:tta ja Kyrössä 12:ta päivittäistä edestakaista junamatkaa. Lisäksi Auran seisaketta pystyisi hyö- dyntämään myös osa Pöytyän 280 hengen työmatkavirrasta. Pelkästään tällä tavoin arvioitu noin 50 hengen työmatkaliikenne merkitsisi vuositasolla yli 20 000 junamatkaa. Työmatko- jen lisäksi Auranmaahan sijoittuva asema palvelisi noin 10 000 asukkaan muita liikennetar- peita. Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvityksen (2000) mukaan vuonna 2000 alle 1,2 km päässä asemasta oli Aurassa runsaat 1500 asukasta ja noin 450 työpaikkaa. Vuo- teen 2020 mennessä määrien ennustetaan kasvavan 1700 asukkaaseen ja 500 työpaik- kaan. Vastaavat luvut Kyrössä ovat nykytilanteessa vajaa 1400 asukasta ja runsaat 500 työpaikkaa. Vuoteen 2020 mennessä asukasmäärän ennustetaan kasvavan 1400 asukkaa- seen. Vertailun vuoksi todettakoon, että 1,2 km etäisyydellä Loimaan asemasta oli vuonna 2000 lähes 3800 asukasta ja noin 2000 työpaikkaa. Paimiossa, jonne myös on suunniteltu seisaketta Turku-Salo-Helsinki junaliikenteelle, vastaavat luvut ovat 1800 asukasta ja noin 1250 työpaikkaa. Kehittämisselvityksessä sekä Auran että Kyrön seisakkeen rakentamiskustannukset on ar- vioitu noin 65 000 euroksi (laituri, katos ja info, valaistus, tieyhteys ja P-paikka). Kustannuk- siltaan merkittävämpi seikka onkin se, edellyttäisivätkö junien lisäpysähdykset uusien koh- tauspaikkojen rakentamista. Kyrössä kohtauspaikka jo on ja suuri osa junista pysähtyykin siellä, mutta vain odottaakseen vastaantulevaa junaa. Kohtauspaikkojen määrä ja sijainti on suunniteltava yhtä aikaa liikennöinnin suunnittelun kanssa tasoristeysten poistohankkeen yhteydessä, koska radan nopeutumisen myötä muuttuva liikennöinnin reunaehtona on koh- tauspaikkojen sijainti. Keskeinen lähtökohta henkilöliikenteen kehittämisessä on junaliikenteen kehittäminen osa- na koko joukkoliikennejärjestelmää. Yhdessä junan ja linja-auton tarjoama palvelutaso voi tarjota nykyistä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon yksityisautoilulle. Yksi tärkeimmistä tähän suuntaan vievistä toimenpiteistä olisi junaliikenteen saaminen mukaan seutulippujärjestel- mään.

Rataverkon ja junaliikenteen kehittämistarpeet - Puuttuvat junayhteydet: Loimaalta aamuyhdeksäksi Turkuun ja Turusta yhdeksäksi Loi- maalle, viiden jälkeen Turusta Loimaalle, yhteys Toijalan kautta Helsinkiin aamuyhdek- säksi - Turku-Toijala päällysrakenteen uusiminen - Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen (näkemät, odotustasanteet, liikennemerkit, varoituslaitteet, nopeusrajoitukset, jne.) ja vaarallisimpien tasoristeysten poistaminen (yksityistiejärjestelyt, alikulut). - Radan kantavuuden parantaminen 25 tonnin akselipainolle

63

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

- Turku-Toijala nopeustason nosto (tasoristeysten poistaminen, muut turvallisuustoimen- piteet, kohtauspaikat, mahdollisesti Loimaa-Humppila mutkien oikaisu) - Auranmaata palveleva seisake Auraan ja/tai Kyröön

5. JOUKKOLIIKENNE

Joukkoliikenteen nykytilaa ja kehittämistarpeita on käsitelty laajasti erillisessä osaselvityk- sessä ”Joukkoliikenne ja matkaketjut”.

64

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

6. LIIKENNETURVALLISUUS

6.1. Onnettomuustilanne

Loimaan seudulla on viime vuosina tapahtunut keskimäärin 82 henkilövahinkoihin johtanutta poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuodessa, joista 90 % on sattunut yleisillä teillä. Yh- teensä tieliikenteen onnettomuuksissa on vuosittain loukkaantunut keskimäärin 118 hen- keä, joista 92 % yleisillä teillä. Loimaan seudulla on viime vuosina tieliikenneonnettomuuk- sissa kuollut keskimäärin 8 henkeä vuodessa, joista 86 % yleisillä teillä tapahtuneissa on- nettomuuksissa.

0 50 100 150 200

1998 heva- onn. 78 9

loukkaantuneet 115 kuolleet 9 1 1999

heva- onn. 79 9 loukkaantuneet 117 9

kuolleet 5 2 2000 heva- onn. 70 5

loukkaantuneet 89 3 kuolleet 10 1

2001 heva- onn. 68 12

loukkaantuneet 108 8 kuolleet 7 1 2002

heva- onn. 61 3 loukkaantuneet 81 0

kuolleet 3 2 2003 heva- onn. 89 6

loukkaantuneet 146 35 kuolleet 8

yleiset tiet muut tiet ja kadut

Kuva 6.1. Poliisin tietoon tulleiden henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä sekä niissä loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä Loimaan seudulla vuosina 1998-2003.

65

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

hevaonn. lkm 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 (3,0) (5,0) (5,3) (5,7) (11,0) Oripää Marttila (4,7) (3,0) Loimaa Koski Tl Koski Alastaro Loimaan Tarvasjoki Yläne (6,3) Karinainen Aura (10,5) Mellilä (4,0) Mellilä kunta (12,8) kunta Pöytyä (9,2) Pöytyä

1998 1999 2000 2001 2002 2003

Kuva 6.2. Henkilövahinkoon johtaneiden poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien määrä Loimaan seudun kunnissa vuosina 1998-2003. Kuuden vuoden keskiarvo kunnan nimen jälkeen suluissa. (sis. kaikki tieliikenneonnettomuudet) (Lähde: Tilastokeskus)

Koko maa 1,3 Seutukunta yhteensä 2,2 Yläne 3,0 Tarvasjoki 2,3

Pöytyä 2,4 Oripää 2,1 Mellilä 3,2 Marttil a 2,4 Loimaan kunta 2,1 Loimaa 1,6 Koski Tl 2,1

Karinainen 1,4 Au ra 3,1 Alas taro 1,8

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 hevaonn./v/1000 as.

Kuva 6.3. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä Loimaan seudun kunnis- sa keskimäärin vuosina 1998-2003 asukasmäärän suhteessa (heva-onnettomuuksien lkm/v/1000 as.) (sis. kaikki tieliikenneonnettomuudet) (Lähde: Tilastokeskus)

66

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Loimaan seudun tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet v. 1998-2003 (yht. 49 henkeä)

Muu Jalankulk. 4 7 8 % 14 %

Polkupyörä 8 16 %

Mopo 3 Ha 6 % 26 54 % Moottorip. 1 2 %

Loimaan seudun tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet v. 1998-2003 (yht. 711 henk.) Jalankulk. 24 Polkupyörä Muu 3 % 37 115 5 % Mopo 16 % 26 4 % Moottorip. 41 6 %

Ha 468 66 % Kuva 6.4. Poliisin tietoon tulleissa henkilövahinkoon johtaneissa tieliikenneonnettomuuksis- sa Loimaan seudulla kuolleet ja loukkaantuneet v. 1998-2003 yhteensä (Lähde: Tilastokes- kus)

Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista noin puolet on ollut henkilöauton kuljettajia tai mat- kustajia ja 30 % kävelijöitä tai pyöräilijöitä. Näiden tietojen luotettavuus on hyvä, sillä kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tulevat poliisin tietoihin. Sen sijaan henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien tietojen peittävyys on ongelmallisempi. ”Peittävyys on henki- lövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osalta 18-prosenttinen. Eri onnettomuustyyppien tietoontulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Puutteellisuudet johtuvat lähinnä siitä, etteivät onnettomuudet tule polii- sin tietoon. Syy siihen, ettei onnettomuuksia ilmoiteta poliisille, on valtaosassa onnetto- muuksia vahinkojen pienuus ja korvauksesta sopiminen. Puuttuvista loukkaantumiseen joh- taneista onnettomuuksista valtaosa on lieviä loukkaantumisia, sillä tieliikennelaki velvoittaa

67

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku on loukkaantunut vakavas- ti.”(Tilastokeskus, Liikenneturva: Tieliikenneonnettomuudet 2002)

Kuva 6.5. Poliisin tietoon tulleet henkilövahinkoihin johtaneet yleisten teiden onnettomuudet Loimaan seudulla.

Loimaan seudulla tapahtuneet henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet keskittyvät val- ta- ja kantateille sekä vilkkaimmille seututeille.

68

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Taulukko 6.1. Onnettomuustiedot yleisillä teillä v.1998-2002 yhteensä Turun tiepiirissä ja Loimaan seutukunnassa Turun Loimaan seutu- Loimaan seutukunnan tiepiiri kunta osuus HEVA-onnettomuudet 2776 356 13 % Loukkaantuneet 3853 514 13 % Kuolleet 219 34 16 % Kaikki hirvieläinonnetto- 5176 1236 24 % muudet Henkilövahinkoihin johta- 186 26 14 % neet hirvieläinonnetto- muudet

Turun tiepiirin yleisillä teillä vuonna 1998-2002 sattuneista henkilövahinkoon johtaneista hir- vieläinonnettomuuksista on Loimaan seudun alueella sattunut 14%, mikä on jokseenkin sama osuus kuin henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa yleensä. Kaikista poliisin tietoon tulleista yleisten teiden hirvieläinonnettomuuksista vastaava osuus oli kuitenkin sel- västi suurempi, 25 %. Tämä selittynee osin sillä, että erityisesti peuraonnettomuuksien mää- rä on seudulla suuri. Lähes kolmannes Turun tiepiirin alueen peuraonnettomuuksista tapah- tuu Loimaan seudulla. Vuosina 1998-2002 sattuneista henkilövahinkoon johtaneista 26 hirvieläinonnettomuudesta 11 tapahtui Pöytyällä, Aurassa 4 ja Loimaan kunnassa 4. Pöytyän suuri osuus yleisten tei- den onnettomuuksissa selittynee suurelta osin sillä, että Pöytyän kunnan alueella kulkevien pääteiden osuus on suuri – sekä valtatie 9 että kantatie 41 kulkevat kunnan kautta (yht. 35,3 km).

6.2. Liikenneturvallisuustoimenpiteet

Liikenneturvallisuussuunnitelmat Loimaan seudun kaikissa kunnissa on tehty liikenneturvallisuussuunnitelmat kuntien, Turun tiepiirin ja Liikenneturvan yhteistyönä vuosina 2001-2002. Suunnitelmissa on määritelty kuhunkin kuntaan liikenneturvallisuustyön päätavoitteet. Näis- tä tavoitteista kolme yleisintä olivat: 1. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen. Myös koulujen ympäristöjen ja koulu- laisten liikenneturvallisuus nousi useassa kunnassa päätavoitteiden joukkoon. 2. Keskustojen liikennejärjestelyjen, turvallisuuden ja sitä kautta niiden viihtyisyyden parantaminen (mm. Kyrö, Marttila, Koski Tl, Loimaan kunta, Alastaro, Mellilä, Riihi- koski). 3. Nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen noudattaminen sekä liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen, turvavälineiden käytön lisääminen Tavoitteiden ohella suunnitelmissa on määritetty ja ajoitettu liikenneympäristön parantamis- toimenpiteet. Liikenneturvallisuussuunnitelmissa listatuista liikenneympäristön parantamis- toimista merkittävimmät on esitetty liitteessä 2 Liikenneturvallisuussuunnitelmiin sisältyy myös liikenneturvallisuustyötä ohjaavat kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelmat, joissa painottuu asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen vai- kuttaminen. Toimintasuunnitelmissa on asetettu toimia usean hallintokunnan vastuulle; so- siaalitoimen (vanhustyö, päivähoito), sivistys/opetustoimen (koululaiset) sekä vapaa-ajan toimen vastuulle.

69

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Liikenneympäristön parantaminen Kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen on noussut seudulla tärkeimmäksi liikennetur- vallisuutta parantavaksi aihepiiriksi. Väylätarpeita on paljon, niin Tiehallinnon kuin kuntienkin vastuualueella. Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa on nostettu esiin erityisesti tar- peet taajamissa ja kyläkoulujen kohdilla. Siellä, missä seututie kulkee taajaman läpi ydin- keskustan ulkopuolella, tulee huolehtia erityisesti turvallisista kevyen liikenteen yhteyksistä tien eri puolilla olevien alueiden välillä joko kevyen liikenteen eritasojärjestelyin tai hidasta- malla läpikulkevan liikenteen vauhtia nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisin keinoin. Kevyen liikenteen väylätarpeet on esitelty laajemmin luvussa 4.2.2. Pienempinä kevyen lii- kenteen turvallisuutta parantavina hankkeina suunnitelmissa oli listattu paljon suojateiden ja suojatiesaarekkeiden rakentamisia, suojateiden korottamisia ja korjaamisia. Suojatieparan- nukset ovat usein edullisia ja paikallisesti erittäin tehokkaita liikenneturvallisuustoimenpitei- tä. Liikenneturvallisuutta parannettaessa tulee muistaa huolehtia myös liikenneympäristön esteettömyydestä. Toinen liikenneturvallisuussuunnitelmissa korostunut hankejoukko oli liittymien parantami- set, erityisesti valtateillä 9 ja 10. Hankkeet sisältävät liittymien kanavointia, liittymien porras- tamisia (nelihaaraliittymien muuttamista kahdeksi erilliseksi T-liittymäksi), kiertoliittymiä, väis- tötilojen rakentamisia. Liikenneturvallisuussuunnitelmissa on määritetty runsaasti tarpeita myös näkemäraivauksil- le. Näkemien parantaminen on tarpeen useissa liittymissä, mutta myös liittymäväleillä eläinonnettomuuksien vuoksi. Loimaan seudulla hirvi- ja erityisesti peuraonnettomuuksien määrä on suuri. Turun tiepiirin toimintalinjan mukaan riista-aitoja rakennetaan tieosuuksille, joissa on enemmän kuin kaksi ajokaistaa. Suurempina tiehankkeina liikenneturvallisuussuunnitelmissa oli mainittu uuden tieyhteyden rakentaminen Koskella sahalta vt 10:lle sekä Pöytyällä mt 2255:n päällysteen uusiminen ja mt 2250:n parantaminen välillä Karhunoja-Kirkonseutu. Taajamakeskustojen liikennejärjestelyjen, turvallisuuden ja sitä kautta niiden viihtyisyyden merkittävä parantaminen oli nostettu useassa suunnitelmassa päätavoitteeksi (mm.. Kyrö, Marttila, Koski Tl, Loimaan kunta, Alastaro, Mellilä, Riihikoski). Kehittämistoimenpiteiksi ni- mettiin mm. • liittymien tai suojateiden korottaminen • ajoradan kaventaminen suojateiden kohdalla • suojateiden rakentaminen ja parantaminen • pysäköinnin jäsentely • kevyen liikenteen väylien korottaminen.

Tiepiiri laati kesällä 2004 tarveselvityksen valtateiden tasoliittymien pienistä parannustoi- menpiteistä liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden näkökulmasta. Pienillä parannustoimenpi- teillä tarkoitetaan nelihaaraliittymän porrastamista kahdeksi kolmihaaraliittymäksi, turvasaa- rekkeen rakentamista sivutielle tai kolmihaaraliittymän varustamista väistötilalla tai kana- voinnilla. Tarveselvityksessä parantamista vaativat liittymät on asetettu tärkeysjärjestykseen pisteytysmenetelmällä, joka painottaa liikenneturvallisuustekijöitä 70 % ja sujuvuutta 30 %. Turvallisuustekijöinä ovat liittymän onnettomuushistoria sekä nykyisen liittymätyypin turvat- tomuus. Loimaan seutukunnan liittymistä kiireellisimmäksi nousi Mellilänkylän (mt 2102 ja mt 2260) nelihaaraliittymä valtatie 9:llä, jonka porrastamisesta ja kanavoimisesta tiepiiri on jo tehnyt toimenpidepäätöksen. Myös valtatiellä 9 Aurassa sijaitsevan Kuuskosken nelihaaraliittymän (pt 12447 ja Kuuskoskentie) porrastuksesta ja alikulusta tiepiiri on tehnyt toimenpidepäätök- sen.

70

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Tarveselvityksessä on esitetty jatkosuunnittelutarve 20 sellaiselle kärkiliittymälle, joiden pa- rantamisesta ei vielä ole tehty suunnitelmia. Loimaan seutukunnasta kärkijoukossa ovat seuraavat liittymät (liittymän nimen edellä sijoitus 20 kärkihankkeen joukossa): 2. Paunan pt:n liittymä (vt 9 / mt 2293 ja pt 12615), Loimaa 4. Säästökallion liittymä (vt 9 / mt 2042 ja yksityistie), Aura 10. Koskenrannan liittymä (vt 9 / mt 2294 ja mt 2812), Loimaan kunta 15. Kaulanperän liittymä (vt 9 / mt 2254 ja mt 12461), Pöytyä 20. Ristimäenkulman liittymä (vt 2 / pt 12627 ja yksityistie), Loimaan kunta Kantateille vastaava tarveselvitys laaditaan vasta myöhemmin, mutta onnettomuustilastojen mukaan turvattomimpia liittymiä Loimaan seudulla ovat - Kantatien 41 ja maantien 213 liittymä Virttaalla (6 henkilövahinko-onnettomuutta vuosina 1999-2003) - Oripään keskustan liittymä kantatien 41, paikallistien 12586 ja maantien 210 välillä (5 henkilövahinko-onnettomuutta vuosina 1999-2003). Työn aikana kunnat ovat nostaneet esiin myös seuraavien liittymien parantamistarpeet: - Kt 41, Riihikosken keskustan (mt 2255) liittymän kanavointi ja alikulku, Pöytyä: liit- tymän läheisyyteen tulossa uusi liikekeskus - Vt 9, Kutojakadun liittymän kanavointi, Loimaa: liittymän käyttö kasvaa vuonna 2006 valmistuvan Aleksis Kivenkadun jokisillan myötä - Vt 10, Tarvasjoen sisääntulotien (mt 2230) liittymän valaistus: suuri vasemmalle kääntyvä työmatkavirta, väistötila jo on - Vt 10, Marttilan sisääntulotien (pt 12309) liittymän oikealle kääntymiskaista: suuri oikealle kääntyvä työmatkavirta

71

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Ajonopeudet Valtaosa suunnittelualueen yleisestä tiestöstä on 80 km/h yleisrajoituksen tai tiekohtaisen 80 km/h rajoituksen piirissä. Valtateillä on pääosin 100 km/h rajoitus. 50 km/h nopeusrajoi- tuksia on lähinnä taajamissa, aivan taajamakeskustoissa pienillä jaksoilla on myös 40 km/h rajoitus. Taajamien reuna-alueilla ja vanhoilla teillä on tieosuuksia, joilla on 60 km/h nopeus- rajoitus.

Kuva 6.6. Yleisten teiden nopeusrajoitukset vuonna 2003.

Autojen nopeus on tärkein liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Siksi alueen tieverkon nopeusrajoitukset, niiden loogisuus ja yhteensopivuus ympäröivän maankäytön ja tiestön kanssa on tarpeen käydä kokonaisuudessaan läpi. Nyt 80 km/h yleisrajoitus on varsin laa- jasti käytössä seudun alemmalla tieverkolla. Yleisrajoituksen piirissä olevalla geometrialtaan pienipiirteisellä tiestöllä tulisikin harkita nopeusrajoituksen alentamista erityisesti paikoissa, joissa tien varrella on runsaasti asutusta. Myös taajamien reuna-alueet tulisi käydä läpi ja tarkistaa tarvittaessa taajamarajoituksen alkamispaikat. Kuntakeskusten läpi kulkevat yleiset tiet puolestaan muodostavat useissa

72

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat kunnissa samalla keskustan pääliikekadun, jolla on paljon taajaman sisäistä asiointiliiken- nettä ja paljon tietä ylittävää kevyttä liikennettä. Taajamakeskustoissa tavoitteena on liiken- teen nopeuden rauhoittaminen turvalliselle ja keskustan muihin toimintoihin sopivalle tasol- le. Sopiva nopeustaso on korkeintaan 40 km/h, mikä useimmiten edellyttää nopeusrajoituk- sen lisäksi rakenteellisia toimenpiteitä. Useimmiten taajamatien saneerauksen yhteydessä pyritään samalla saamaan kunta ja yksityiset tahot parantamaan taajamaympäristön ilmettä.

Valaistus

Turun tiepiirin tavoitteena valaistuksen rakentamisessa on, että tärkeimmät työmatkayhtey- det tulisi olla valaistuja. Loimaan seudulla tievalaistuksen kehittäminen tästä näkökulmasta olisi tärkeää erityisesti vanhalla Turuntiellä (mt 222) Aurasta Turun suuntaan. Muutoin tieva- laistuksen laajentaminen on tarpeen lähinnä taajamien reuna-alueilla sekä valtateiden liit- tymissä.

Kuva 6.7. Yleisten teiden valaistus.

73

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Valtateiden 9 ja 10 kehittämisselvitykset Valtatie 9:n kehittämisestä on tehty vuonna 2003 selvitys koko välillä Turku-Tampere. Vas- taavia yhteysväliselvityksiä on tehty koko maan tärkeimmille pääteille eli ns. runkoverkolle. Selvityksen mukaan vt 9 kuuluu Turku-Toijala välillä kuoleman- ja henkilövahinkotiheyksien osalta runkoverkon toiseksi vaarallisimpaan viidennekseen. Liikenneturvallisuutta paranta- vina toimenpiteinä on Loimaan seudun alueella ehdotettu mm. • reunaympäristön pehmentämisiä • liittymäparannuksia, yksityistiejärjestelyjä • keskikaiteellisia ohituskaistoja • tievalaistuksen rakentamisia maanteiden ja paikallisteiden liittymiin • automaattisen nopeudenvalvonnan rakentamista • pitemmällä tähtäimellä eritasoliittymien rakentamisia (mm. Kyrö, Mellilä. Loimaa)

Myös vt:n 10:n kehittämisestä välillä Turku-Hämeenlinna on tehty kehittämisselvitys, joka on kuitenkin laajuudeltaan suppeampi kuin vastaava vt 9:lle tehty selvitys. Selvityksen mukaan yhteysväli kuuluu onnettomuustiheytensä puolesta pääteiden vaarallisimpaan viidennek- seen. Onnettomuustiheydet ovat suurimmat Turun seudulla, Loimaan seudun tieosuuksilla onnettomuustiheydet ovat lähellä koko maan päätieverkon keskiarvoja. Liikenneturvallisuut- ta parantaviksi toimenpiteiksi on Loimaan seudun alueella ehdotettu mm. • yksityistieliittymien vähentämisiä yksityistiejärjestelyin • liittymäparannuksia (kääntymiskaistoja, turvasaarekkeita, liittymien porrastamisia) • eritasoliittymän varaus mt 224 liittymään Marttilassa

74

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

7. YMPÄRISTÖ

7.1. Pohjavedet

Loimaan seudun halki luoteesta kaakkoon kulkee pitkä pohjavesialue, joka ulottuu Virttaan- ja Oripäänkankaalta kapeampana nauhana aina Kosken kunnan pohjoisosiin. Pohja- vesisuojauksia on toteutettu Alastarolla ja Oripäässä kantatiellä 41, seututeillä 213 ja 210 sekä paikallistiellä 12585. Alastaron Virttaalla on edelleen tarve jatkaa kantatien pohja- vesisuojausta pohjoiseen ja samalla suojata lentokoneiden varalaskupaikkana toimivan tie- osan vieressä sijaitseva puolustusvoimien polttoainevarasto. Alueelle on suunnitteilla pinta- veden imeytysalue, josta johdetaan vettä Turun kaupunkiseudun tarpeisiin. Koskella ja Marttilassa pohjavesialueen kaakkoispäässä Hevonlinnanharjulla kulkee sora- pintainen yksityistie – Huovintie –, jota pitkin kulkee mm. sora- ja turvekuljetuksia. Koska Huovintie sijaitsee pohjavesialueella, on sorapintaisella tiellä pölyn sidontaan käytetty suola noussut ongelmaksi. Ongelman poistaisi tien päällystäminen. Loimaan kunnan pohjoisosaan ulottuu Leppikankaanselän pohjavesialue, jota halkoo valta- tie 2. Valtatielle olisi tarpeen rakentaa pohjavesisuojaus. Valtatien 9 yhteysväliselvityksessä on esitetty pohjavesisuojauksia mm. Mellilän kohdalle.

75

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuva 7.1. Pohjavesialueet, pohjavesialueella sijaitsevat tiealueet ja pohjavedensuojaukset.

7.2. Liikenteen melu ja tärinä

Melusuojauksia seutukunnan alueella on toteutettu Loimaan keskustassa valtatien 9 varrel- la. Turun seudun vesi rakentaa kantatien 41 varteen runkolinjan Virttaalta Turkuun. Sen tuottamia ylijäämämassoja hyödyntäen on mahdollista toteuttaa edullisesti melusuojaus kantatien 41 viereen Pöytyän Riihikosken taajaman kohdalle. Myös kantatien varrella sijait- sevassa Oripään keskustaajamassa tiemelua ei ole koettu ongelmaksi. Loimaalla radanvarren asukkaat ovat kokeneet yöaikaisen tavarajunaliikenteen tärinän on- gelmaksi. Asiasta on käynnissä selvitys, toistaiseksi tavarajunien nopeuksia on laskettu kes- kustan kohdalla.

76

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

7.3. Uusien väylähankkeiden luontovaikutukset

Taajama-alueiden ulkopuolella uusilla liikenneväylähankkeilla on aina vaikutuksia luon- nonympäristöön. Useimmiten kyse on paikallisista vaikutuksista, mutta suuremmilla hank- keilla vaikutukset voivat olla merkittäviäkin. Loimaan seutukunnan alueella suuria investoin- tihankkeita, joissa on kyse kokonaan uuden liikenneväylän rakentamisesta, on suunnitel- missa vain yksi: Haku-tien jatke Aurasta länteen Mynämäelle ja edelleen Kustavintielle. Pie- nempi kokonaan uusi tievaraus on Karhunoja–Kurkelankulma, uusi tieyhteys Kyrön ja Riihi- kosken välille. Kantatien 52 pohjoispään uusi linjaus Somerolta valtatielle 2 sijoittuu seutu- kunnan ulkopuolelle. Haku-tien yleissuunnitelman mukaan Haku-tie leikkaa Kangenmiekan-Vahdonkorven- Kurjenrahkan-Vajosuon laajan metsäalueen sen etelälaidasta. Metsäluonnon kannalta ar- vokkaimmat pohjoiset alueet säilyvät kuitenkin ehyinä. Tielinjauksen sijoittuminen mahdolli- simman etelään on edullista alueella viihtyvien pohjoisten erämaalajien kuten lapinpöllön ja ilveksen kannalta. Alueen arvokkaimmat osat sisältyvät Kurjenrahkan-Vajosuon kansallis- puistoon, joka sijaitsee kauempana pohjoisessa tielinjasta katsottuna.

7.4. Maisematiet

Julkaisussa Tiet ja kulttuuriympäristö – Turun tiepiirin yleiset tiet ja kulttuuriympäristöt (Turun tiepiiri 1996) on ehdotettu tiepiirin alueelle muodostettavaksi maisematieverkkoa. Julkaisun mukaan maisematien kriteereinä voidaan pitää sitä, että - tien linjaus on pääosiltaan sopusoinnissa ympäristön kanssa - tienvarsimaisemat ovat avarat tai vaihtelevat - tien varrella on arvokkaita luonnon- tai kulttuuriympäristöjä - tiellä on historiallista arvoa. Loimaan seutukunnasta maisemateiksi ehdotetaan seuraavia tiejaksoja: - Hämeen Härkätie: mt 2230, mt 2250, pt 12307, mt 2264 (Tarvasjoki, Marttila, Koski) - Aurajokea seuraava vanha Turun/Tampereentie: mt 222, pt 12447, mt 2255, pt 12451 (Aura, Pöytyä, Oripää) - Niinijoen vartta seuraava Koski-Mellilä maantie 2260 - Loimijoen rantaa seuraava maantie 2101 Vampulasta Alastaroon (Alastaro) Kulttuurimaiseman arvostuksen ohella maisemateissä on kyse myös matkailua palvelevista reiteistä. Hämeen Härkätietä onkin jo pitkään ja menestyksekkäästi kehitetty matkailua pal- velevana historiallisena tienä. Tiehallinnossa maisemateille ei ole olemassa erityistä statusta, mutta matkailuteiden osalta Tiehallinto on valtakunnan tasolla määrittänyt kriteerit, joiden mukaisesti matkailutielle voi- daan myöntää viitoituslupa (Tiehallinnon julkaisu Matkailuteiden määrittelyperiaatteet, 2004). Loimaan seudulla Härkätie on viitoitettu matkailutienä. Vanhaa tienvarsiasutusta on käsitelty luvussa myös 4.1.3. Samassa luvussa on käsitelty taajamatieympäristön parantamishankkeita. Kuntien tiestöön liittyviä keskeisiä kulttuuriym- päristökohteita on lueteltu Maankäyttö-osaselvityksessä.

77

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

8. RAHOITUS

8.1. Tiehallinnon rahoitus

Tiehallinnon perustienpidon rahoitusta on Loimaan seudulle kohdentunut viime vuosina kes- kimäärin 6,9 milj. euroa vuodessa. Tämä on ollut lähes kokonaan hoidon ja ylläpidon sekä peruskorjausten menoja. Laajennus- ja uusinvestointeihin käytettävissä oleva rahoitus on koko Tiehallinnossa ollut viime vuosin erittäin pieni. Alkavalla TTS-kaudella 2004-2008 Loi- maan seudun alueelle ohjelmoitu rahoitus on 6,4 milj. euroa, mikä on noin 13 % tiepiirin ko- ko perustienpidon rahoituksesta ja se vastaa Loimaan seudun osuutta tiepiirin yleisistä teis- tä. Perustienpidon rahoituksen painopiste on jatkossakin päivittäisen liikennöinnin turvaami- sessa sekä nykyisen tieverkon kunnon ylläpitämisessä. Käytettävissä olevat laajennus- ja uusinvestointirahat keskitetään liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin.

TIEHALLINTO Loimaan seutukunta, toteutunut rahoitus Loimaan s. Koko tiepiiri Loimaan s. TTS 2004- TTS 2004- keskim. 2008 keskim. 2008 keskim. Osuus TTS- v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 milj. €/v milj. €/v milj. €/v kaudesta Hoito 2,38 2,71 2,83 2,81 2,68 2,77 19,65 14,1 % Ylläpito 1,71 2,02 2,44 1,95 2,03 2,07 14,69 14,1 % Perusparannusinvestoinnit 0,66 1,28 2,39 2,30 1,66 1,29 11,75 11,0 % Laajennus- ja uusinvestoinnit yht. 1,45 0,10 0,25 0,49 0,57 0,29 3,44 8,3 % joista erikseen nimettyjä hankkeita Leveäkaistatie välillä Lieto as.-Aura 0,17 Oripäänkankaan pohjavesisuojaus 0,87 Tievalaistus vt 9, Lieto-Aura 0,00 0,21 Kojonkulman pt:n parantaminen 0,16 Vättilän levähdysalue 0,16 Perustienpito yhteensä 6,20 6,11 7,90 7,55 6,94 6,42 49,53 13,0 % Kehittämishankkeet kehittämishanke x kehittämishanke y kehittämishanke z … Kehittämishankkeet yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 Tiehallinnon rahoitus yhteensä 6,20 6,11 7,90 7,55 6,94 6,42 49,53 13,0 %

= summa ei vertailukelpoinen muiden kanssa (erilainen budjetointisysteemi)

Yleisten teiden tienpidon lisäksi valtio avustaa yksityisteiden parantamishankkeita. Yksityis- tieavustukset eivät sisälly Tiehallinnon menoihin, mutta avustusten jaosta huolehtivat tiepii- rit. Vuonna 2003 Turun tiepiiri myönsi koko tiepiirin alueella yksityisteiden parantamishank- keisiin (36 hanketta) 460 000 euroa. Lisäksi yksityistielossien käyttö- ja kunnossapitoon maksettiin avustuksia 781 000 €. Parantamishankkeista yksi, Kotosuon yksityistie, sijaitsi Loimaan kunnassa ja siihen tiepiiri myönsi 7 000 euroa tien siirtoon.

78

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

8.2. Kuntien rahoitus

Loimaan seudun kuntien yhteenlaskettu panostus kadunpitoon ja yksityisteihin on viime vuosina ollut keskimäärin noin 2,3 milj. euroa eli noin 63 €/asukas. Kadunpidon menoista 40 % kuluu katujen ja kunnan kevyen liikenteen väylien kesä- ja talvihoitoon sekä valaistusku- luihin. Kadunpidon investointeihin, kuten katujen ja kunnan kevyen liikenteen väylien raken- tamiseen ja päällystämiseen sekä katuvalaistuksen rakentamiseen kuluu 34 % kadunpidon menoista. Yksityistieavustuksiin kuluu yhteensä 25 % kuntien kadunpidon menoista.

keskim. euroa/v 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000

Alas taro

Aura

Karinainen

Koski Tl

Loimaa

Loimaan kunta

Marttila

Mellilä

Oripää

Pöytyä

Tarvasjoki

Yläne

hoito ja kunnossapito investoinnit yksityistieavustukset

Kuva 8.1. Loimaan seudun kuntien kadunpidon ja yksityistieavustusten menot vuosina 2000-2003 keskimäärin.

Loimaan seudun kuntien kadunpito ja yksityistieavustukset vuodessa vuosina 2000-03 keskimäärin Hoito ja Investoin- Yksityistie- Kunta kunnossapito nit avustukset Yhteensä €/asukas Alastaro 31 935 27 674 85 000 144 609 47 Aura 76 325 95 412 33 000 204 737 60 Karinainen 55 978 31 907 50 000 137 886 56 Koski Tl 43 897 90 781 62 000 196 677 77 Loimaa 325 175 427 150 12 000 764 325 107 Loimaan kunta 52 665 97 538 113 000 263 203 44 Marttila 19 934 15 091 57 000 92 025 44 Mellilä 20 326 2 135 20 000 42 461 34 Oripää 11 305 6 172 16 000 33 476 25 Pöytyä 40 400 104 500 71 000 215 900 58 Tarvasjoki 45 400 1 925 32 000 79 325 41 Yläne 78 934 58 539 26 000 163 472 76 Yhteensä 802 273 958 823 577 000 2 338 096 63 (34 %) (41 %) (25 %) (100 %) Huom: Auran kunta on lisäksi osallistunut vuosina 2000-2001 yhteensä 90 000 eurolla Tiehallinnon investointeihin Karinaisten kunta on lisäksi osallistunut vuosina 2001-02 yhteensä 170 000 eurolla Tiehallinnon investointeihin Pöytyän kunnan yksityistieavustukset vuosina 2002-03 sisältävät 20 000 e/v yksityisteiden päällystämiskustannuksia

79

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kadunpidon lisäksi seudun kunnat panostavat lähes saman verran, eli noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa opetustoimen ja sosiaalitoimen kuljetuksiin sekä joukkoliikenneostoihin. Näistä selvästi suurin osa (75 %) kuluu opetustoimen kuljetuksiin.

keskim. euroa/v 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000

Alas taro

Au ra

Karinainen

Koski Tl

Loimaa

Loimaan kunta

Marttil a

Mellilä

Oripää

Pöytyä

Tarvasjoki

Yläne

joukkoliikenne opetustoimen kulj. sosiaalitoimen kulj.

Kuva 8.2. Loimaan seudun kuntien joukkoliikenne- ja kuljetuskustannukset vuosina 2000- 2002 keskimäärin.

Loimaan seudun kuntien kuljetuskustannukset vuosina 2000-2002 keskimäärin

Joukkoliiken- Opetustoimen Sosiaalitoi- Kunta ne kulj. men kulj. Yhteensä €/asukas Alastaro 5 687 166 343 81 540 253 569 82 Aura 8 450 44 786 33 223 86 459 25 Karinainen 4 293 341 596 20 128 366 016 149 Koski Tl 6 694 237 296 35 074 279 065 109 Loimaa 626 174 290 67 675 242 592 34 Loimaan kunta 11 389 272 767 78 968 363 123 60 Marttila 5 254 86 492 57 155 148 901 71 Mellilä 67 34 879 29 880 64 827 52 Oripää 2 954 24 961 15 380 43 296 33 Pöytyä 4 734 64 014 44 405 113 153 31 Tarvasjoki 1 518 85 282 9 955 96 754 50 Yläne 8 722 113 700 18 307 140 729 65 Yhteensä 60 389 1 646 406 491 689 2 198 484 59 (3 %) (75 %) (22 %) (100 %)

Kadunpidon menot ja kuljetuskustannukset on esitetty tarkemmin liitteen 3 taulukoissa.

80

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

8.3. Ratahallintokeskuksen rahoitus

Ratahallintokeskus vastaa rataverkon hoidosta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Perusradan- pidon menoja ei ole tämän työn yhteydessä erikseen yksilöity eri rataosille. Turun ja Toijalan väliselle radan kehittämiseen kohdistui merkittäviä investointeja 1990-luvun lopulla, jolloin rataosalle rakennettiin vuonna 2000 valmistunut sähköistys, suojastus, kauko-ohjaus ja ku- lunvalvonta. Viime vuosien merkittävimpiä yksittäisiä investointeja ovat olleet Mellilän kes- kustan kaksoispuomilaitos sekä jo joitakin vuosia sitten rakennettu Auran keskustan eri- tasoristeys samoin kuin Loimaan asemalaitureiden korottaminen.

8.4. Lääninhallituksen rahoitus

Lääninhallitus tukee joukkoliikennejärjestelmää pääasiassa ostamalla muutoin kannattamat- tomia linja-autovuoroja. Loimaan seudulle tällaisena tukena kohdentuu lähes 300 000 eu- roa, joka on noin 4 % koko läänin ostoliikenteestä. Tämän lisäksi lääninhallitus on maksanut 48 % seutulipputuesta. Tuesta loput (52 %) maksavat alueen kunnat. Joukkoliikenteen ra- hoitusta on käsitelty tarkemmin erillisessä Joukkoliikenne-osaselvityksessä

Lääninhallituksen joukkoliikennerahoitus v. 2003 Läänin ostoliikenne (v.2003) Loimaan seutu 290 000 koko lääni 6 968 000 Seutulipputuki (v. 2002) 22 849 Kaupunkilipputuki 0 Tuki Loimaan seudulle yhteensä 312 849

8.5. KELAN rahoitus

Kela osallistuu liikennejärjestelmän rahoitukseen tukemalla keskiasteen opiskelijoiden kou- lumatkoja Loimaan seudulla yhteensä noin 430 000 eurolla vuosittain.

Kelan maksamat koulumatkatuet vuonna 2003 Ammatilli- nen oppilai- Muu oppi- Kunta Yhteensä Lukio tos laitos Alastaro 43 998 27 210 15 446 1 342 Aura 56 803 23 403 33 400 0 Karinainen 36 108 3 784 32 324 0 Koski Tl 26 517 1 224 25 293 0 Loimaa 11 746 2 141 9 293 312 Loimaan kunta 26 071 10 731 15 298 42 Marttila 35 188 17 005 17 933 250 Mellilä 13 153 7 367 5 786 0 Oripää 28 270 10 741 16 670 859 Pöytyä 75 218 26 971 48 027 220 Tarvasjoki 36 851 22 742 13 911 198 Yläne 41 166 9 884 31 282 0 Loimaan seutukunta 431 089 163 203 264 663 3 223 (100 %) (38 %) (61 %) (1 %)

81

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kelan sairausvakuutuslain perusteella korvaamia yhdensuuntaisia matkoja seutukunnassa tehtiin kaiken kaikkiaan vuonna 2002 lähes 38 000 kappaletta ja näiden matkojen korvaus- ten määrä oli yhteensä noin 1 140 000 euroa. Noin 49 % korvatuista matkoista tehtiin taksil- la tai invataksilla ja näiden matkojen osuus korvauskustannuksista oli 613 000 euroa. Lisäk- si myös ambulanssilla tehtyjen matkojen osuus Kelan korvaamista matkakustannuksista oli huomattava ja kustannukset ambulanssilla tehdyistä matkoista vuonna 2002 oli noin 32% (361 620 euroa) kokonaiskustannuksista.

Kelan maksamat sairausvakuutuslain mukaiset matkakorvaukset sekä korvattujen matko- jen määrä vuonna 2002.

Korvaukset Taksi- ja Yhdensuuntai- Taksi- ja yhteensä invataksikorvaus- sia matkoja invataksimat- Kunta (€) ten osuus yhteensä (kpl) kojen osuus Alastaro 130 591 66 % 5 366 60 % Aura 77 098 48 % 2 158 63 % Karinainen 73 038 44 % 2 119 55 % Koski Tl 86 290 47 % 3 097 32 % Loimaa 152 250 48 % 5 283 31 % Loimaan kunta 141 183 49 % 5 615 37 % Marttila 68 993 41 % 1 905 47 % Mellilä 38 966 67 % 1 401 62 % Oripää 55 394 67 % 1 725 58 % Pöytyä 110 986 47 % 3 428 47 % Tarvasjoki 68 288 66 % 2 016 69 % Yläne 134 484 64 % 3 813 60 % Loimaan seutukunta 1 137 561 54 % 37 926 49 %

82

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

9. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET

9.1. Tavoitteiden asettelusta

Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden asettelussa on tehtävä arvovalintoja, sillä kaik- kia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Tavoitteet ovat myös keskenään ristiriitaisia. Tavoitteiden realistisen määrittelyn ja tärkeimpien tavoitteiden painottamisen avulla pyritään löytämään saavutettavissa ja hyväksyttävissä oleva toivottu- jen asioiden ja niiden sivuvaikutusten yhdistelmä, jonka edistämiseen seudun kunnat ja muut toimijat sekä valtionhallinto ovat valmiita sitoutumaan. Toimenpideohjelma tulee tarjoamaan keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävissä ole- vien resurssien puitteissa. Tavoitteita tarvitaan myös vaikutusten arvioinnissa, jossa kuva- taan valittujen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta suhteessa tavoitteisiin. Kaikkia ta- voitteita ei toimenpideohjelmalla voida saavuttaa, mutta toimenpiteiden linja voidaan säätää tärkeimpien tavoitteiden mukaiseksi. Parhaan toimintalinjan löytämiseksi voidaan eri tavoin painotettuja toimenpidekokonaisuuksia vertailla keskenään. Vaikka tavoitteet määritellään etukäteen, niitä voidaan tarkentaa suunnittelun edetessä.

9.2. Loimaan seudun liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet

Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on seuraavassa jaettu viittä erilaista näkökulmaa kuvaavaan ryhmään: 1. Ihmisten liikkuminen: esim. työmatkaliikenteen toimivuus, koulumatkojen turvalli- suus, peruspalvelujen saavutettavuus, eri väestöryhmien liikkumismahdollisuudet 2. Elinkeinoelämän tarpeet ja kilpailukyky: esim. kuljetusten toimintavarmuus ja täs- mällisyys, kuljetusten kustannustehokkuus, maaseudun perustuotannon tarpeet, matkailuelinkeinon tarpeet 3. Alueiden elinvoima ja kehittyminen: esim. alueiden kehitystä jarruttavien liikenteel- listen ongelmien poistaminen, alueiden vahvuuksien ja houkuttelevuuden tukemi- nen, yhdyskuntarakenteen kehitys 4. Ympäristö: esim. luonnonympäristö, maisema ja taajamakuva, melu ja päästöt 5. Turvallisuus ja terveys: esim. liikenneturvallisuus, koettu turvallisuus, arkiliikunta

Sarakkeessa tavoitetila on kuvattu tavoiteltavaa asiaintilaa ihmisten, organisaatioiden tai yhteiskunnan toiminnan näkökulmasta. Sarakkeessa tavoite tavoitetila on jaettu konkreettisiin, pitkälti mitattavissa oleviin osatavoit- teisiin. Sama tai samankaltainen osatavoite voi esiintyä useamman näkökulman alla. Sarake tärkeys on varattu tavoitteiden painotusta varten. Tehtävänä on merkitä kunkin ta- voitteen kohdalle sen tärkeys asteikolla 0-3: 0=ei lainkaan tärkeä tavoite, 1=jonkin verran tärkeä tavoite, 2=tärkeä tavoite, 3=erittäin tärkeä tavoite. Viimeisessä sarakkeessa on esimerkkejä Loimaan seudulla esiin nousseista toimenpi- teistä ko. tavoitteen saavuttamiseksi. Sama toimenpide voi luonnollisesti edistää useitakin tavoitteita. Esimerkkilista ei pyri olemaan täydellinen lista Loimaan seudun toimenpidetar- peista, vaan sisältää ainoastaan esimerkkejä kyseeseen tulevista toimenpidetyypeistä.

83

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kaikki tavoitteet ovat tärkeitä, mutta projektiryhmä on nostanut vihreällä varjostetut tavoit- teet erityisen tärkeiksi tavoitteiksi työn kuluessa käytyjen keskustelujen sekä kunnanjohtajil- le suunnatun kyselyn perusteella.

ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ TAVOITETILA TAVOITE TAVOITTEEN SAAVUTTAMISEKSI

1. Ihmisten liikkuminen ƒ 1.1.1 Taajamissa on yhte- näinen taajama-alueen kat- - Useita väylähankkeita taajamien reu- tava kevyen liikenteen ver- noilla ja kyläkoulujen kohdilla kosto ja tärkeimmillä koulu- - Kokonaan ilman väyliä olevia taaja- matkareiteillä on turvallinen mia mm. Ollila, Virttaa ja Metsämaa kevyen liikenteen reitti. ƒ 1.1.2 Pää- ja seututeiden1 - Vt 10 toimivuus Liedossa (nykyisen taso, hoito ja liikenteen riittä- tien parantaminen, ohikulkutie) vä sujuvuus tarjoavat turval- - Vt 9 kehittäminen ja Pikatien liittymien toimivuus liset edellytykset työssä- - Mt 210 Yläne – Oripää – Loimaa ta- käynnille, opiskelulle ja asi- son nosto oinnille Loimaalla, Turussa ja - Mt 2407 Koski – Salo kunnon paran- 1.1 Liikenneverkko Salossa. taminen palvelee seudun kai- ƒ 1.1.3 Päätaajamien välillä on kissa osissa hyvin - Pt 12449 parantaminen (yhteys Riihi- kunnoltaan hyvä, päällystetty koskelta Kyröön) asukkaiden koulu-, tieyhteys, jonka hoitotaso - Mt 2010 Alastaro-Vampula paranta- työssäkäynti-, opis- varmistaa turvalliset ja toimi- minen kelu- ja asiointimat- vat olosuhteet asukkaiden - Pt 12705 Keihäskoski (Yläne)-Virttaa koja sekä seudun päivittäiselle liikkumiselle. parantaminen/päällystäminen palveluiden tarkoi- - Täsmähoito esim. koulukuljetustarpei- tuksenmukaista työn- ƒ 1.1.4 Haja-asutusalueen yh- den mukaan jakoa. Mahdollisim- dystieverkon1 kunto ja hoito- - Keskimäärin yhdystieverkon kuntotaso säilytetään ennallaan man suuri osa mat- taso vastaa tietä käyttävän koista voidaan tehdä - Useita parantamishankkeita, esim. liikenteen tarpeita. Heinijoen pt 12542 (Yläne), Härkätie turvallisesti myös ja- (Tarvasjoki, Marttlila) jne…. lan tai pyörällä. ƒ 1.1.5 Yksityisteiden kunto ja - Valtionavustuksen tason nostaminen liikennöitävyys vastaa maa- - Yksityisteiden uudet kunnossapitomal- seudun asumisen ja toi- lit, tiekuntien yhdistäminen meentulon tarpeita ja tiestön - Muutokset yleiseksi tieksi tai kaduksi, ylläpidosta asukkaille aiheu- mm. Loimijoen rantatie (Hirvikoski) tuva kustannusrasitus on - Parantamishankkeet, esim. Huovintie kohtuullinen. (Koski, Marttila, Mellilä) ƒ 1.1.6 Turku – Loimaa -radan kunto, turvallisuus ja kapasi- - Tasoristeysten poistaminen teetti tarjoavat edellytykset - Kohtauspaikkoja, jotka luovat edelly- sekä nopeille junayhteyksille tykset monipuolisiin aikatauluratkai- että alueellista liikkumista suihin palveleville junayhteyksille.

1 Yleiset tiet ovat toiminnalliselta luokaltaan pääteitä (valta- ja kantatiet), seututeitä (kolminumeroiset maantiet) tai yhdysteitä (nelinumeroiset maantiet ja paikallistiet)

84

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

- Kaikille avoimen ostoliiken- ƒ 1.2.1 Pääosa koulu- ja muis- teen lisääminen ta kuntien kuljetuksista on - Koulujen alkamisaikojen muu- tokset järjestetty avoimena liiken- - Kuntien ja hallintokuntien vä- teenä, joka palvelee kaikkia linen yhteistyö kuntien osta- asukkaita. mien kuljetuspalvelujen suun- nittelussa ja hankinnassa - Pikavuoroliikenteen hyödyn- täminen: yhteydet pysäkeille, uudet pikavuoropysäkit Olli- laan ja Yläneen Uusikar- 1.2 Julkisen liiken- tanoon teen yhteydet palve- ƒ 1.2.2 Tärkeimpiin työssä- - Turun kaupunkiliikenteen hyö- levat hyvin asukkai- käynti-, opiskelu- ja asioin- dyntäminen: Tortinmäen vuo- den koulu-, työssä- tisuuntiin sekä merkittäviin rojen jatkaminen kesäaikaan Kurjenrahkalle käynti-, opiskelu- ja vapaa-ajan kohteisiin on tar- asiointimatkoja sekä - Työ- tai opiskelumatkat junal- jolla tarvetta vastaavat jouk- la: seudun palveluiden koliikenneyhteydet. o lisäjunat Loimaa-Turku ja tarkoituksenmukaista Turku-Loimaa (-> 9.00) + työnjakoa. Turku-Loimaa (17.00->) o työmatkoja palvelevat ju- napysähdykset Ky- röön/Auraan? - Valtio ja kunnat tukevat seutu- lipun hinnan pitämistä koh- ƒ 1.2.3 Joukkoliikennepalvelu- tuullisella tasolla jen hintataso tarjoaa edelly- - Junaliikenne mukaan seutu- lippujärjestelmään (työmatka- tykset joukkoliikenteen joka- lippu) päiväiselle käytölle. - Linja-autoihin opiskelija- alennus myös alle 80 kilomet- rin matkoille 1.3 Liikennejärjes- - Jalankulkuympäristön esteet- telmä ottaa huomi- ƒ 1.3.1 Liikennejärjestelmä on tömyyden parantaminen oon myös heikom- turvallinen ja esteetön myös - Liikenteen rauhoittaminen ja turvallisten kevyen liikenteen massa asemassa lapsille, vanhuksille ja eri ta- yhteyksien rakentaminen olevien ryhmien tar- voin liikkumisesteisille. - Matalalattiakalustoa juna- ja peet. linja-autoliikenteeseen

85

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

2. Elinkeinoelämän tarpeet ja kilpailukyky - Vt 10 toimivuus Liedossa (nykyisen tien parantaminen, ohikulkutie) - Kt 52 pohjoispään uusi linjaus (yhteys 2.1 Elinkeinoelämän Loimaa-Somero-Helsinki) kuljetusten käytettä- ƒ 2.1.1 Päätiet tarjoavat toimivat - Paikallisilla maankäyttö- ja liikennerat- vissä on yhdistävyy- yhteydet muualle maahan ja kaisuilla ei heikennetä pääteiden toimi- deltään ja kunnoltaan pääteiden liikennöitävyys on vuutta (liittymät, paikallisen liikenteen hyvät, hoitotasoltaan korkealla tasolla. reitit) luotettavat ja matka- - Talvihoitotason muutokset (pääteiden ajoiltaan ennustetta- yöajan hoitotaso paranee ja vt 9:n hoi- toluokka välillä Kyrö-Hämeen piirin raja vat pää- ja seutu- nousee syksystä 2004 lähtien) tieyhteydet seudun ƒ 2.1.2 Seutu- ja yhdystieverkko - HAKU-tien jatkeen rakentaminen sisällä ja muualle tarjoaa toimivat poikittaiset tie- - Kyrö (Karinainen)-Riihikoski (Pöytyä) maahan. Seutua pal- yhteyden parantaminen / uusi tie yhteydet sekä seudun sisällä velee myös kustan- - Mt 210 Yläne-Oripää-Loimaa tason nos- että seudun ulkopuolelle. nustehokas ratayhte- to ys. ƒ 2.1.3 Rataverkon kantavuus ja kapasiteetti mahdollistaa - Turku-Toijala-radan kantavuuden nosto kustannustehokkaat tavara- 25 tonnin akselipainoille kuljetukset junalla. ƒ 2.2.1 Yhdystieverkon kelirikos- ta aiheutuvat painorajoitukset - Parantamishankkeita esim.: 2.2 Yhdystieverkon ja - Heinijoen pt 12542 (Yläne) poistetaan ja kuntotason säi- - Patakosken pt 12349 (Koski) yksityisteiden kunto lyminen turvataan. ja liikennöitävyys ƒ 2.2.2 Yhdystieverkon hoitota- mahdollistaa maa- so turvaa maa- ja metsätalou- - Täsmähoito kuljetustarpeiden mukaan? seudun perustuotan- den kuljetusten toimintaedelly- nolle ja muulle elin- tykset. keinoelämälle tar- - Valtionavustuksen tason nostaminen peelliset kuljetukset - Yksityisteiden uudet kunnossapitomallit, kaikkina vuodenai- ƒ 2.2.3 Yksityisteiden kunto ja tiekuntien yhdistäminen koina. liikennöitävyys vastaa elinkei- - Muutokset yleiseksi tieksi tai kaduksi, noelämän tarpeita. mm. Loimijoen rantatie (Hirvikoski) - Parantamishankkeet, esim. Huovintie (Koski, Marttila, Mellilä) ƒ 2.3.1 Seudun kaikista kunta- keskuksista tai kuntien pika- 2.3 Elinkeinoelämälle vuoropysäkeiltä on aamu- ja - Juna Loimaalta yhdeksäksi Turkuun tärkeät asiointi- ja - Alastarolta paremmat yhteydet Turkuun iltapäivän sujuvat asiointi- ja (vaihtoyhteydet Virttaalla/Loimaalla) neuvotteluyhteydet neuvotteluyhteydet Turkuun Loimaalle, Turkuun ja linja-autolla tai junalla. Helsinkiin on mahdol- ƒ 2.3.2 Seudun eri osista on lista tehdä joukkolii- aamu- ja iltapäivän asiointi- ja - Loimaalta junayhteys Toijalan kautta tai linja-autoyhteys Forssan kautta Helsin- kenteellä. neuvotteluyhteydet Helsinkiin kiin aamuyhdeksäksi junalla tai linja-auton pikavuo- - Yhteydet Saloon Helsingin bussiin/juniin roilla.

86

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

3. Alueiden elinvoima ja kehittyminen

ƒ 3.1.1 Päätiet tarjoavat toimivat - Vt 10 toimivuus Liedossa (nykyisen yhteydet muualle maahan ja tien parantaminen, ohikulkutie) - Kt 52 pohjoispään uusi linjaus (yhteys pääteiden liikennöitävyys on Loimaa-Somero-Helsinki) korkealla tasolla. - Pääteiden talvihoitotason muutokset ƒ 3.1.2 Seutu- ja yhdystieverkko - HAKU-tien jatkeen rakentaminen tarjoaa toimivat poikittaiset tie- - Kyrö (Karinainen)-Riihikoski (Pöytyä) yhteydet sekä seudun sisällä - Mt 210 Yläne-Oripää-Loimaa tason 3.1 Liikenneverkko että seudun ulkopuolelle. nosto tukee Loimaan seu- ƒ 3.1.3 Yhdystieverkon ja yksi- - Yksityisteiden valtionavustuksen ta- dun tasapainoista tyisteiden kunto ja liikennöitä- son nostaminen kehitystä ja takaa vyys mahdollistaa maaseudun - Yhdysteiden täsmähoito kuljetustar- peiden mukaan palvelujen saavutet- perustuotannolle ja muulle - Yhdysteiden ja yksityisteiden paran- tavuuden seudun eri elinkeinoelämälle tarpeelliset taminen esim. Heinijoen pt 12542 osissa. kuljetukset kaikkina vuodenai- (Yläne), Huovintie (Koski, Marttila, koina. Mellilä) ƒ 3.3.4 Hyvin suunnitellun pal- - Pääteiden levähdysalueverkon suun- velualueverkon avulla hyö- nitelmallinen kehittäminen (Marttila, dynnetään ohikulkevan liiken- Aura…) teen ostovoimaa siten, että - Kiinni tienvarressa sijaitsevien taaja- asukkaiden päivittäispalvelut makeskustojen palvelujen suuntaami- eivät siirry taajamien ulkopuo- nen myös ohikulkevalle liikenteelle lelle. (Loimaa, Oripää…) - Nopeudeltaan kilpailukykyiset työmat- ƒ 3.2.1 Tärkeimpiin työssäkäyn- kat: yhteydet pikavuoropysäkeille, uu- 3.2 Joukkoliiken- ti-, opiskelu- ja asiointisuuntiin det pikavuoropysäkit Ollilaan ja Ylä- neen Uusikartanoon neyhteydet palvele- sekä seudun merkittäviin va- paa-ajan kohteisiin on tarjolla - Turun kaupunkiliikenteen hyödyntä- vat asukkaiden ja minen: Tortinmäen vuorojen jatkami- tarvetta vastaavat sujuvat elinkeinoelämän yh- nen kesäaikaan Kurjenrahkalle teystarpeita ja ver- joukkoliikenneyhteydet. Seu- - Työ- tai opiskelumatkat junalla: lisäju- kottumisedellytyksiä. dulta on hyvät asiointi- ja neu- nat Loimaa-Turku ja Turku-Loimaa (-> votteluyhteydet Turun lisäksi 9.00) + Turku-Loimaa (17.00->) myös Helsinkiin. - Junayhteys/linja-autoyhteys Helsinkiin aamuyhdeksäksi ƒ 3.3.1 Tie- ja katuverkko yhdis- tää uudet maankäyttöalueet - Loimaalla Aleksis Kivenkadun silta 3.3 Nykyisten ja uu- luontevasti muuhun taaja- Loimijoen yli ja Loimaan-Hirvikosken eteläinen poikittaisyhteys sien maankäyttöalu- maan eikä lisäliikenne koh- - Aurassa siltayhteys joen yli Harakka- eiden liikenneyhtey- tuuttomasti ruuhkauta nykyisiä mäkeen det ovat toimivat ja liittymiä. turvalliset ja liiken- ƒ 3.3.2 Uusilta kaava-alueilta on hyvät kevyen liikenteen yh- - Vastuunjako (kunta/valtio) neympäristöt tukevat - Loimaan Kartanonportti (vt 9:n ylitys) seudun houkuttele- teydet muuhun taajamaan jo - Työpaikka-alueiden yhteydet vuutta asuinympäris- alueen rakentuessa. tönä. ƒ 3.3.3 Taajamat ovat miellyttä- - Taajamateiden parantaminen (Kyrö, Koski …) viä jalankulkuympäristöjä ja - Loimaan keskustan katuympäristö viihtyisiä asumisen alueita. - Liikenteen rauhoittaminen taajamissa

87

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

4. Ympäristö

ƒ 4.1.1 Liikenteen melu ja tärinä - Tavarajunien tärinän vähentäminen Loimaalla eivät häiritse alueen asukkai- - Kt 41 melusuojaus Riihikoskella ta. - Ei uusia asuntoalueita melualueille ƒ 4.1.2 Raskas ja läpikulkeva - Suora tieyhteys Raunion sahalta vt 10:lle (Koski) liikenne ei aja asuntoalueiden - Kyrö: sahan tiejärjestelyt ja keskustojen läpi. 4.1 Liikennejärjes- - Aleksis Kivenkadun silta Loimijoen yli - Taajamateiden parantaminen (Kyrö, telmä tukee ja edis- ƒ 4.1.3 Taajamat ovat miellyttä- Koski…) viä jalankulkuympäristöjä ja tää elinympäristön - Loimaan keskustan katuympäristö viihtyisyyttä. viihtyisiä asumisen alueita. - Liikenteen rauhoittaminen taajamissa ƒ 4.1.4 Vältetään väylänpidon toimenpiteitä, joista aiheutuu - Vältetään uusien teiden rakentamista uhkia arvokkaiden maisema- arvokkaille maisema- ja kulttuurialu- eille ja sovitetaan parantamistoimen- ja kulttuurialueiden säilymisel- piteet ympäristöön le ja sopeutetaan ratkaisut - Rata-alikulkujen sovittaminen taaja- maisemaan ja taajamaku- makuvaan vaan. - Pohjavesisuojaukset: vt 2 Leppikan- kaanselkä, kt 41 Virttaa pohjoinen (ml. ƒ 4.2.1 Tienpito ja tieliikenne ilmavoimien tankkauspaikka), vt 9 4.2 Luonnonympäris- eivät aiheuta pohjaveden pi- Mellilä töön kohdistuvat pai- laantumisriskiä. - Suolaus: määrä, menetelmät, aineet - Sorateiden hoito: Huovintien päällys- kalliset haitat ovat täminen mahdollisimman vä- ƒ 4.2.2 Vältetään väylänpidon - Ei rakenneta uusia teitä arvokkaille häiset. toimenpiteitä, joista aiheutuu luontoalueille uhkia arvokkaiden luontokoh- - Väylänpidon ympäristövaikutukset teiden ja luonnon monimuo- selvitetään perusteellisesti ja otetaan toisuuden säilymiselle. huomioon toimia suunniteltaessa - Kevyen ja joukkoliikenteen toiminta- ƒ 4.3.1 Liikenteen pakokaasu- edellytysten tukeminen, esim. palve- luverkko ja toimintojen sijoittumisen päästöt ja energiankulutus 4.3 Ympäristöön koh- ohjaus, kevyen liikenteen väylien ra- ovat nykyistä alhaisemmat distuvat globaalit hai- kentaminen, joukkoliikenteen seutu- tat ovat mahdolli- lipputuki … simman vähäiset. ƒ 4.3.2 Väylänpidossa käyte- - Olemassa olevan päätieverkon palve- tään säästeliäästi luonnonva- lutaso turvataan mm. parantamalla liittymien toimivuutta ja ottamalla roja ja hyödynnetään ensisi- maankäytön suunnittelussa huomioon jaisesti nykyistä verkostoa. pitkämatkaisen liikenteen sujuvuus

88

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

5. Turvallisuus ja terveys - Vt 9 ja 10 kehittäminen, mm. nope- ƒ 5.1.1 Pääteitä parannetaan vai- uksien automaattivalvonta, reuna- heittain tasoon, jota turvallisuus- ympäristön pehmentäminen, liittymi- en parantaminen, kevytliikennejär- vision saavuttaminen edellyttää jestelyt 100 km/h nopeusrajoituksen tiel- - vt 9 Lieto-Aura ohituskaistatieksi, vt tä. 10 Liedon ohitustie - riista-aitojen rakentaminen pääteille ƒ 5.1.2 Alemman tieverkon riski- - Nopeusrajoitusten tarkistaminen kohteita vähennetään ja ajono- (yleisrajoituksen alentaminen / tie- kohtaisten rajoitusten tarkistaminen, peuksia ohjataan vastaamaan tienvarsiasutuksen ja muiden riski- paremmin tie- ja liikenneolosuh- kohteiden rajoitusten tarkistaminen) 5.1 Liikennejärjes- teita. telmä suunnitellaan - Seututiestön liittymien parantaminen ƒ 5.1.3 Taajamissa ja kyläkeskuk- siten, ettei kenen- sissa kevyt liikenne on erotettu kään tarvitse kuolla autoliikenteestä fyysisesti tai va- eikä loukkaantua va- - Nopeusrajoitusten tarkistaminen taa- lo-ohjauksella tai autoliikenteen jamissa ja tienvarsiasutuksen kohdil- kavasti liikenteessä. nopeustaso on sovitettu kevyen la liikenteen turvallisuuden varmis- - Tienylitysten turvaaminen tavalle tasolle. Myös tienvarsi- - Kevyen liikenteen väylähankkeet asutuksen kohdilla ajonopeudet on sovitettu turvalliselle tasolle. ƒ 5.1.4 Tielläliikkujat kantavat vas- tuun myös muiden turvallisuu- - Kasvatus, valistus desta ja ajotapa on sen mukai- - Valvonta sesti turvallinen ja maltillinen. ƒ 5.1.5 Junaliikenteessä tai junien - Tasoristeysten poisto ja tielläliikkujien kesken ei tapah- - Tasoristeysten muu turvaaminen du lainkaan onnettomuuksia. ƒ 5.2.1 Yhdyskuntarakenne tukee kevyen ja joukkoliikenteen toi- - Maankäytön suunnittelu mintaedellytyksiä: matkanpituu- det ovat lyhyitä. - Tuetaan lähipalvelujen säilymistä ja 5.2 Mahdollisimman ƒ 5.2.2 Palveluverkko tukee kevy- en ja joukkoliikenteen toiminta- eikä ohjata keskustapalveluja kau- suuri osa ihmisten kana asutuksesta sijaitseville tien- edellytyksiä: palvelut ovat pää- arkiliikkumisesta ta- varsialueille osin taajamien sisällä ja lähipal- pahtuu terveellisesti - Julkisten palvelujen verkko (mm. velut ovat säilyneet. jalan tai pyörällä. koulut) - Koulujen ja työpaikkojen kevyen lii- ƒ 5.2.3 Kohtuullisen kävely- ja pyö- kenteen yhteydet räilymatkan päässä toisistaan si- - Vanhan tienvarsiasutuksen kevyen jaitsevien toimintojen välillä on liikenteen olosuhteet: liikenteen rau- hyvät kevyen liikenteen yhteydet. hoittaminen, raskaan liikenteen oh- jaaminen muille reiteille 5.3 Yhteiskunnan pe- rusturvallisuuden edellyttämä välttämä- ƒ 5.3.1 Yhdystieverkon ja yksityis- tön liikenne (esim. teiden liikennöitävyys on riittävä - Yhdysteiden ja yksityisteiden talvi- palo- ja pelastustoi- hälytysajoneuvojen pääsylle va- hoitotaso mi, poliisi, sairaskul- kituisen asutuksen luo. jetukset) turvataan.

89

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

10. TOIMINTALINJAN LÄHTÖKOHTIA JA REUNAEHTOJA

10.1. Loimaan seudun liikennejärjestelmän kehittämisen painopisteet

Valtionhallinnon panostuksia Loimaan seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen ohjaavat ja sitovat valtakunnan tasolla tehdyt toimintalinjaukset sekä maakunnan tasolla yhteisesti hyväksytyt painotukset. Nämä valtakunnalliset ja maakunnalliset ”reunaehdot” voidaan tiivis- tää seuraaviin liikennejärjestelmän kehittämislinjauksiin: • Tie- ja rataverkon kunto säilytetään • Liikenneturvallisuutta parannetaan • Maakunnan pääliikenneyhteyksien toimivuus turvataan • Ympäristötavoitteet otetaan huomioon (pohjavesi, melu, kevyen ja joukkoliikenteen tukeminen)

Loimaan seudun omissa kehittämistarpeissa ja tavoitteissa korostuvat painopisteinä seudun elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen sekä seudun aseman parantaminen houkuttelevana asumisen alueena. Näiden kahden painopisteen edellyttämät tärkeimmät liikennejärjestelmän kehittämiskokonaisuudet voidaan tiivistää seuraavasti: Elinkeinoelämän edellytykset - seudullisten ja ulkoisten yhteyksien toimivuus - pääteiden liikennevirtojen hyödyntäminen Loimaan seutu houkuttelevana asuinalueena: - asuinympäristön laatu (viihtyisyys, liikenneturvallisuus) - työssäkäyntiyhteyksien toimivuus (auto, joukkoliikenne)

Seuraavassa taulukossa on kuvattu esille nousseiden suurten investointihankkeiden sekä perusväylänpitoon sisältyvien keskeisten investointityyppien suhdetta em. kehittämislinjauk- siin. Suurten investointihankkeiden toteuttamista käsitellään tarkemmin luvussa 10.2 ja pe- rusväylänpitoa luvussa 10.3. Jo tässä vaiheessa on syytä nostaa esiin poikittaisten tieyhteyksien parantaminen sekä ke- vyen liikenteen väylien rakentaminen sellaisina merkittävinä investointikokonaisuuksina, joi- den tarpeen ja resurssien välillä näyttäisi olevan suurin epäsuhta. Jatkossa joudutaankin pohtimaan erityisesti sitä, - miten rakennetaan poikittaisten tieyhteyksien kehittämispolku, jota voidaan toteuttaa vaiheittain: alkuvaiheessa alueen omilla päätöksillä ja resursseilla samalla kun pyritään vaikuttamaan valtakunnallisiin hankkeisiin? - miten rahoitetaan edes osa kevyen liikenteen väylätarpeista tilanteessa, jossa kaikkien rakentaminen veisi 30-40 vuotta, vaikka kaikki tiepiirin perustienpidon laajennusinves- tointirahat käytettäisiin niihin?

90

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Taulukko 10.1. Investointihanketarpeiden suhde keskeisiin kehittämislinjauksiin VALTAKUNNALLISET JA MAAKUNNALLISET SEUDUN TAVOITTEET REUNAEHDOT 1. Infra- 2. Pää- 3. Liiken- 4. Ympä- Seutu Seudun struktuu- väylien neturval- ristöta- asuinym- elinkei- rin kunto toimivuus lisuus voitteet päristönä noelämä

Isot investointihankkeet Toijalan radan päällysrakenne Vt 2 yhteysväli Toijalan radan tasoristeykset Vt 9 yhteysvälihanke Turku-Tampere Vt 10 yhteysvälihanke Turku-Hämeenlinna Mt 224 Haku-tie Mt 210 Oripää–Yläne parantaminen Mt 210, Loimaa-Oripää parantaminen Vt 10 Liedon ohikulkutie Mt 224/vt9/kt41 Auran tiejärjestelyt Kt 52 / mt 213 Somero–Palikkala Valtatie 2 leventäminen Perusväylänpito Pysäkkien/pysäkkiyhteyksien kehittäminen Kevyen liikenteen väylät/alikulut Taajamateiden/katujen saneeraus Pienet turvallisuustoimenpiteet Pääteiden pienet liittymäjärjestelyt Tienvarsipalvelujen kehittäminen Poikittaisteiden parantaminen Muiden seutu/yhdysteiden perusparantam. Sorateiden perusparannukset Yksityisteiden parantaminen Pohjavesisuojaukset Melusuojaukset

keskeinen kehittämislinjaa tukeva investointihanke selvästi kehittämislinjaa tukeva investointihanke

91

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

10.2. Suurten investointihankkeiden toteuttamisnäkymät

Liikenneväyläpolitiikan linjaukset 2004-2013 Liikenneväyläpolitiikkaa valmisteleva ministerityöryhmä julkaisi 10.2.2004 mietintönsä lii- kenneväyläpolitiikan linjauksista vuosille 2004-2013. Työryhmä on mitoittanut esityksensä hallituskauden investointiohjelmaksi niin, että liikenneverkon kehittämisen volyymi säilyy ai- empien hallituskausien tasolla. Lisäksi liikenneverkon kunnossapidon tehostamiseksi on esi- tetty teemahankkeita, joihin käytetään perusväylänpidon määrärahoja. Investointiohjelma vuosille 2004-2007 sisältää kaksi Loimaan seutua koskevaa hanketta: - Kehittämishankkeena Valtatie 2 Helsinki-Pori –yhteysvälin parantaminen - Teemahankkeeseen ”Yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen rataverkolla” sisältyvä Tur- ku-Toijala –rataosuuden päällysrakenteen uusiminen (22,5 tonnin akselipainolle, Varsi- nais-Suomen liitto edellyttänyt lausunnossaan 25 tonnin akselipainoa) Investointiohjelma vuosille 2008-2013 sisältää yhden Loimaan seutua koskevan hankkeen: - Teemahankkeeseen ”Tasoristeysten poistaminen” sisältyvä rataosa Turku-Toijala

Turun tiepiirin PTS- ja TTS-suunnitelmat Turun tiepiirin vuonna 2002 valmistuneessa PTS-suunnitelmassa Tienpidon toimintalinjat 2015 on mahdollisina perustienpidon hankkeina on tarkasteltu ainoastaan hankkeita, jotka voidaan toteuttaa järkevästi kahdessa vuodessa siten, että hanke sitoo vuositasolla korkein- taan noin puolet maakunnan perustienpidon investointirahoista. Tällä perusteella Varsinais- Suomessa yli 5,1 miljoonan euron hankkeet edellyttävät toteuttamista valtion budjetissa erikseen nimettyinä kehittämishankkeina tai budjetissa osoitetun teemarahoituksen (kuten rautateiden tasoristeysten poisto) puitteissa. Suuret investointihankkeet on jaettu kolmeen jaksoon siten, että ensimmäiselle jaksolle, vuosina 2001-2006 alkaviksi hankkeiksi, sijoittui- vat keskushallinnon silloisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa näille vuosille ehdolla ol- leet hankkeet. Vuosien 2007-10 ja 2011-2015 aloitusjaksoille sijoittuvat muut kehittämis- hankkeet, joiden oletettiin toteutuvan vuoteen 2015 mennessä. PTS-suunnitelman mukaiset Loimaan seutua koskevat kehittämis- ja teemahankkeet: Vuosina 2001-2006 alkavat: - Turku-Toijala radan tasoristeysten poisto (toteutettu, Tiehallinnon osuus 2 milj.€) - Valtatie 2, Helsinki-Pori yhteysvälin parantaminen (Turun tiepiirin osuus 17 milj.€) Vuosina 2007-2010 alkavat: - Turku-Loimaa radan tasoristeysten poisto (Tiehallinnon osuus 4 milj.€) - Maantie 210, Lappi–Hinnerjoki välin parantaminen (8 milj.€) Vuosina 2011-2015 alkavat: - Valtatie 9, Aura-Loimaa yhteysvälin parantaminen (5 milj.€) - Maantie 224 (Haku-tie), uusi tie Aurasta Mietoisiin, ei sis. Auran ohitustietä (33 milj.€) - Maantie 210, Oripää–Yläne välin parantaminen (7 milj.€) Vuoteen 2015 ulottuvien hankekorien ulkopuolelle jäivät: - Valtatie 10, Liedon ohikulkutien rakentaminen (51 milj.€) - Maantie 224, Auran tiejärjestelyt: ohikulkutie, kantatien siirto, eritasoliittymä (12 milj.€)

92

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

- Maantie 210, Loimaa-Oripää välin parantaminen (6 milj.€) - Valtatie 2, leventäminen väleillä Lauttakylä–Kanteenmaa–Humppilan raja (7+3 milj.€) - Kantatie 52 / maantie 213, parantaminen kantatietasoon+tieverkon täydentäminen välil- lä Somero–Jokioinen/Palikkala (10 milj.€) Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) vuosille 2004-2008 sisältää yhden pie- neltä osin Loimaan seutua koskevan kehittämishankkeen: - Valtatie 2, Vihti-Pori yhteysvälin parantaminen (40 milj.€)

Ratahallintokeskuksen PTS- ja TTS-suunnitelmat Ratahallintokeskuksen viimeisimmässä vuonna 2002 valmistuneessa pitkän tähtäimen suunnitelmassa ”Rataverkko 2020” Turku-Toijala radan nopeuden noston valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2011 (silloinen nykyrahoitustaso) tai vuodelle 2019 (valtion budjettikehyk- sen mukainen alempi rahoitustaso). Hanke sisältää tasoristeysten poiston ja muita paran- tamistoimia. Kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) vuosille 2005-2008 on laadittu kahdella eri rahoitustasolla: kehittämissuunnitelma, jossa perusradanpidon rahoitustaso on n. 360 milj. euroa/v ja kehyssuunnitelma, jossa perusradanpidon rahoitustaso on n. 310 milj. euroa/v. Turku-Toijala-yhteysvälin päällysrakenteen uusimista on esitetty kehittämissuunni- telman mukaisella rahoitustasolla vuosina 2006-08 ja kehyssuunnitelman mukaisella rahoi- tustasolla vuosina 2007-09. Turku-Toijala –rataosan tasoristeysten poisto sisältyy osittain yhteen RHK:n ministerineuvostolle esittämään teemahankkeeseen, mutta tämä teema ei päässyt mukaan vuosien 2004-2013 investointiohjelmaan.

10.3. Perustienpidon investointien painotus ja rahoitusmahdollisuudet

Rahoitustaso Loimaan seutukunnan osuus tiepiirin tiepituudesta on 13,4 % ja liikennesuoritteesta 10,4 %. Pitkällä tähtäimellä Loimaan seutukunnan osuuden perustienpidon uus- ja laajennusinves- toinneista voidaan arvioida olevan liikennesuoritteen osuuden suuruusluokkaa. Liikenne- suorite on peruste, jolla perustienpidon uus- ja laajennusinvestointien rahoitus jaetaan tiepii- rien kesken. TTS-kaudella 2004-2008 koko tiepiirin rahoitus uus- ja laajennusinvestointeihin on keski- määrin 2,5 milj.euroa vuodessa. Loimaan seutukunnan hankkeita on mukana keskimäärin 0,3 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä merkitsee noin 8,5 %:n osuutta koko tiepiirin rahoi- tuksesta. Nimettyjä hankkeita on vain yksi, vuonna 2006 alkavaksi ohjelmoitu Kyrön taaja- mateiden parantaminen (0,8 milj.€). Liikennesuoritteen mukainen 11 %;n osuus TTS- tasosta merkitsisi noin 0,35 miljoonan euron keskimääräistä vuosittaista rahoitustasoa Loi- maan seutukunnan uus- ja laajennusinvestointeihin. Tiepiirin PTS-suunnitelmassa vuonna 2002 perustienpidon uus- ja laajennusinvestointien rahoitustaso oli arvioitu tavoitteellisesti keskimäärin tasolle 5,9 milj. euroa vuodessa. Liiken- nesuoritteen mukainen 11 %:n osuus siitä merkitsisi Loimaan seutukunnalle noin 0,65 mil- joonan euron keskimääräistä vuosittaista rahoitustasoa.

93

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Loimaan seutukunnan perustienpidon uus- ja laajennusinvestointien ennakoitavissa oleva rahoitustaso:

TTS-taso PTS-taso v. 2005-2010 (6 v.) 2,1 milj.€ 3,9 milj.€ v. 2011-2015 (5 v.) 1,75 milj.€ 3,25 milj.€ v. 2016-2020 (5 v.) 1,75 milj.€ 3,25 milj.€ Yhteensä 16 vuodessa 5,6 milj.€ 10,4 milj.€

Tiestön peruskorjauksiin käytettävissä oleva rahoitus on suurempaa. Tiehallinnon linjaus- ten mukaisesti yleisen tieverkon keskimääräinen kunto ylläpidetään ennallaan. Linjauksen edellyttämä rahoitus on etusijalla uus- ja laajennusinvestointeihin nähden. Tiestön raken- teen parantamishankkeet (entiset korvausinvestoinnit, nykyiset perusparantamishankkeet) valitaan kuntoperusteella tasapuolisesti koko tiepiirin alueella. Alueiden näkemys vaikuttaa kuitenkin tietyissä rajoissa vaikutusta kuntoperusteella valittujen kohteiden toteuttamisjärjes- tykseen. Joskus peruskorjausten yhteydessä parannetaan samalla tien tasoa. Myös tähän on mahdollista vaikuttaa. TTS-rahoitustasolla Loimaan seutukunnan perusparannushankkeisiin on käytettävissä 1,3- 1,5 miljoonaa euroa vuodessa eli vuosina 2005-2020 yhteensä 21-24 milj.€. Tiepiirin TTS vuosille 2004-2008 sisältää Loimaan seutukunnan osalta kymmenen nimettyä perusparan- nushanketta, joista kahdeksan on siltojen perusparannushankkeita. Kaksi muuta ovat käyn- nissä oleva Lampisuon kohdan parantaminen Alastarossa maantiellä 231 sekä vuodelle 2006 ohjelmoitu vt 9:n ja kt 41:n liittymän parantaminen Aurassa.

Loimaan seutukunnan perustienpidon investointien painotus Loimaan seutukunnan perustienpidon investointitarpeet sisältävät muutaman selvästi erot- tuvan suuremman hankejoukon sekä suuren joukon pienempiä kehittämistarpeita. Koska rahoitusresurssit eivät mahdollista kaikkien niiden toteuttamista, liikennejärjestelmäsuunni- telmassa tulee ottaa kantaa sekä hanketyyppien keskinäiseen painotukseen että merkittä- vimpien investointien osalta niiden väliseen kiireellisyysjärjestykseen. Kuten edellä luvussa 10.1 todettiin, suurimmat ongelmat tarpeiden ja rahoitusmahdollisuuksien välillä liittyvät seudun poikittaisyhteyksien parantamiseen sekä kevyen liikenteen väylien rakentamisen. Laajennusinvestointeihin kuuluvat mm.: - Kevyen liikenteen väylät ja alikulut (tiepiirin tiedossa olevia väylätarpeita seudulla on yli 90 km, yhteiskustannukseltaan 12,5 milj.€, ja alikulkuja 14 kpl, yhteiskustannukseltaan 4,5 milj.€). o Kaikkien kohteiden rakentaminen tiepiirin rahoituksella ylittäisi selvästi vuo- teen 2020 mennessä näköpiirissä olevan kaikkien uus- ja laajennusinvestoin- tien rahoituskehyksen. - Taajamateiden parantaminen: erilliset taajamahankkeet, pienemmät turvallisuustoimen- piteet (Kyrön taajamateiden parantamisen tie- ja rakennussuunnitelman mukaisten toi- menpiteiden kustannusarvio on 0,79 milj.€, Kosken taajamateiden parantamisen yleis- suunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannusarvio on noin 0,7 milj.€, liikennetur- vallisuussuunnitelmissa runsaasti pienempiä hankkeita). - Levähdys- ja palvelualueverkon kehittäminen (korkeatasoisen palvelualueen rakenta- miskustannukset keskimäärin 0,4-0,5 milj.€, levähdysalueen kuntoonpano 0.1 milj.€)

94

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

- Kiertoliittymät, valo-ohjaukset, eritasojärjestelyt ja muut liittymien suuremmat paranta- mishankkeet, turvallisuus- ja sujuvuusperuste (esim. Loimaalla Kartanonportin eri- tasojärjestely, jossa kuitenkin kaupunki vastaa kustannuksista). o Valtateiden liittymähankkeet voivat sisältyä yhteysvälihankkeisiin. - Erillisenä isona hankkeena Kyrö-Riihikoski uusi tieyhteys (I vaihe 2,5 milj.€, II vaiheen Riihikosken ohitus + eritasojärjestelyt 2,5 milj.euroa). o Nykyisellä rahoitustasolla hankkeen ensimmäinen vaihe ”söisi” seutukunnan viiden vuoden investointirahat.

Perusparannusinvestointeihin kuuluvat: - Nykyisten poikittaisyhteyksien parantaminen ƒ pt 12449 Kyrö-Riihikoski 0,6 milj.€ ƒ pt 12573 Keihäskoski-Virttaa ƒ mt 2407 Koski-Salo ƒ mt 2020 Mynämäki-Yläne o Koska on nähtävissä, että seudun poikittaisyhteyksiä pystytään parantamaan kehittämisrahoitusta tai valtakunnallisia teemapaketteja edellyttävillä suurilla hankkeilla (mt 210 Yläne-Oripää-Loimaa, HAKU-tie) parhaimmillaan aikaisin- taan kymmenen vuoden kuluttua (ks. luku 10.1), poikittaisyhteyksien paran- taminen lähivuosina edellyttää yllä mainittuja kevyempiä hankkeita: esimer- kiksi seudun eteläosassa valtatien 9 ja kantatien 41 välisen yhteyden paran- taminen parantamalla Jalkalan paikallistie 12449, pohjoisempana yhteys Yläneeltä, Vakka-Suomesta ja Mynämäen suunnasta Loimaalle toteuttamalla paikallisten 12573 Keihäskoski-Virttaa selvä tason nosto ja mt 2020 Mynä- mäki-Yläne tien kevyt parantaminen tai maantien 210 selvästi suunniteltua kevyempi parantaminen nykyisellä paikallaan. - Liittymien pienet parantamishankkeet, lähinnä turvallisuusperustein (liitteessä 2 olevat Loimaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmien yli 30 000 euron liittymähankkeet yh- teensä noin 1,5 milj.euroa, lisäksi liikenneturvallisuussuunnitelmissa on lukuisa joukko pienempiä liittymien ym. parantamishankkeita). o Osa valtateiden liittymäjärjestelyistä voi sisältyä yhteysvälihankkeisiin. Toi- saalta kiireellisimpiä yhteysvälihankkeisiin sisältyviä turvallisuustoimenpiteitä pyritään toteuttamaan erillisinä hankkeina, jos yhteysvälihankkeen toteutta- minen ei ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa. - Muut sorateiden ja päällystetyn tieverkon parantamishankkeet.

Erillisrahoituksen kautta on mahdollista saada osa rahoituksesta joihinkin hankkeisiin esi- merkiksi elinkeinoperusteilla. Mahdollisia hanke-esimerkkejä - Raunion sahan uusi tieyhteys - Matkailua palvelevat hankkeet (Kuhankuonon hankkeet, levähdysalueet, Härkätien ke- hittäminen).

95

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

10.4. Vanhojen teiden asema

Erityisenä kysymyksenä suunnitelmaa laadittaessa on noussut esiin seudun vanhimpien teiden asema ja kehittämislinjaukset. Kysymyksessä ovat jokivarsia seuraavat historialliset tiet, joiden varsilla on runsaasti vanhaa ja uutta nauhamaista asutusta: - Paimionjokea seuraava Hämeen Härkätie (mt 2230, mt 2250, pt 12307, mt 2264) Tar- vasjoella, Marttilassa ja Koskella - Aurajokea seuraava vanha Turun/Tampereentie (mt 222, pt 12447, mt 2255, pt 12451) Aurassa, Pöytyällä ja Oripäässä - Tarvasjokea seuraava maantie 2250 Tarvasjoella ja Karinaisissa - Loimijoen rantaa seuraava maantie 2101 Alastarolta Vampulaan - Yläneenjoen vartta seuraava paikallistie 12557 Yläneen keskustasta Uuteenkartanoon - Niinijoen vartta seuraavat Koski–Mellilä maantie 2260 ja mt 2102 välillä Mellilä-Niinijoki

Toisaalta vanhat tiet palvelevat tien varren asutuksen, palvelujen ja taajamien välistä auto- liikennettä, toisaalta ne toimivat tienvarsitalojen tonttiteinä. Teiden varsilla on paljon vanhaa ja uutta tienvarsiasutusta rakentamista aivan tiessä kiinni. Liikenteen kasvaessa ongelmaksi on muodostunut liikenneturvallisuus, koska kevyen liikenteen väyliä ei kuntakeskusten ul- kopuolella ole ja nopeusrajoitukset on autoliikenteen sujuvuuden ehdoilla asetettu melko korkeiksi, 60-80 km/h tasolle. Ongelma korostuu seudun eteläosassa Aurajokea seuraavalla vanhalla Turun-Tampereen- tiellä sekä Hämeen Härkätiellä, joiden varsilla asukasmäärä ja samalla liikenne ovat selväs- sä kasvussa. Kysyntää kohdistuisi myös vanhan tienvarsiasutuksen kunnostamiseen ja uu- disrakentamiseen, mutta sitä hillitsee mm. kevyen liikenteen olosuhteiden turvattomuus. Kuntien maankäytön suunnittelussa on tarpeen ottaa kantaa siihen, miltä osin vanhoja tien- varsia kehitetään painottaen niitä myös asumisen alueina. Asukkaiden näkökulmasta sen tulisi merkitä mm. selvää kannanottoa teiden tulevaan nopeustasoon ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen tavoiteltavaan laajuuteen. Tiehallinnon kannalta tarvitaan myös kan- nanottoa teiden mahdollisissa parantamishankkeissa sovellettavista standardeista: onko lähtökohtana selkeästi tien parantaminen mahdollisimman pitkälle nykyisellä paikallaan ja geometrialtaan nykyisen tasoisena vai pyritäänkö geometriaa parantamalla lisäämään auto- liikenteen sujuvuutta ja nopeutta. Oman haasteensa vanhojen teiden kehittämiseen tuo niiden historiallinen arvo ja potentiaali matkailua palvelevina vetovoimatekijöinä. Osa teistä on suojelukohteita, mikä on otettava huomioon niiden kehittämisessä. Hämeen Härkätien ympärille on jo rakennettu hyvin mark- kinoitu matkailutuote, mutta matkailuun liittyviä mahdollisuuksia on myös muilla teillä. Lii- kennejärjestelmäsuunnitelmassa voidaan tehdä ehdotus matkailua palvelevina maisematei- nä ylläpidettävistä ja kehitettävistä tiejaksoista.

96

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

10.5. Junaliikenteen kehittämispolku

Junaliikenteen kehittäminen edellyttää useita vaiheittaisia toimenpiteitä, joista osa liittyy ra- tainfrastruktuuriin, osa liikennöintiin ja osa liikenteen edellyttämän matkustajakysynnän li- säämiseen. Liikenteen kehittäminen on kiinteästi sidoksissa radan parantamiseen, esimer- kiksi nopeammasta kalustosta ei nykytasoisella radalla ole hyötyä. Turkuun suuntautuvaa työmatkaliikennettä palvelevan liikenteen kehittämisedellytykset puolestaan edellyttävät asemapaikkakuntien maankäytön pitkäjänteistä kehittämistä junaliikenteen edellytyksiä tu- kevaan suuntaan. Pääpiirteissään tavoiteltava kehittämispolku voidaan hahmottaa seuraavaksi:

Liikennöinti ja Matkustajakysyntään Aika Ratainfrastruktuuri asemapalvelut vaikuttaminen ƒ Liikennöintiedellytysten ƒ Loimaan aseman liityntä- turvaaminen uusimalla ra- pysäköinnin parantaminen dan päällysrakenne (tee- (auto, polkupyörä) ƒ Liikenteen markkinointi mahanke v. 2006) ƒ VR:n ja Matkahuollon yh- ƒ Junaliikenne mukaan ƒ Tasoristeysten turvallisuu- teistyö asemapalveluissa seutulippujärjestelmiin den parantaminen (esim. ƒ Juna-aikataulujen paran- Kyrön kaksoispuomilaitos) taminen (mm. yhteys aa- ƒ Yksittäisten tasoristeysten muyhdeksäksi Turkuun) poisto (mahdollisesti osa- ƒ Junakaluston uusiutumi- na teemahanketta vuosina nen vanhan kaluston pois- 2008-2013) tuessa käytöstä ƒ Loimaan keskustan ja asemanseudun maan- ƒ Radan kantavuuden pa- käytön kehittäminen rantaminen 25 tonnin ak- ƒ Matka-aikojen selvä lyhen- selipainolle täminen ƒ Kaikkien tasoristeysten ƒ Pendolinoliikenne ƒ Auran/Kyrön keskusto- jen maankäytön kehit- poisto ja junaliikenteen su- ƒ Auranmaata palveleva täminen juvuuden parantaminen seisake Auraan ja/tai Ky- (mm. nopeamman liiken- röön osalle Turku- teen edellyttämät kohta- Tampere junatarjontaa uspaikat)

10.6. Joukkoliikenteen kehittämislinjaukset

Joukkoliikenteen kehittämislinjauksia on käsitelty laajasti erillisessä osaraportissa ”Jouk- koliikenne ja matkaketjut”.

97

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

LIITE 1: Väestö- ja työpaikkataulukot

A. VÄESTÖNMUUTOS 1970 – 2002 SUHTEESSA KUNNAN ETÄISYYTEEN TURUSTA

Väestömuutos suhteessa vuoteen 2002 Kunta Vuosi Loimaa Loimaan Pöytyä Aura Alastaro Koski Kari- Yläne Marttila Tarvas- Oripää Mellilä kunta nainen joki 1970 801 -1 438 -383 957 -1 198 -662 130 -836 -452 44 -411 -791 1980 491 -671 105 987 -634 -325 184 -350 -176 249 -154 -384 1990 -89 -509 -13 497 -304 -250 84 -232 -180 93 -88 -141 Etäisyys Tur- 66 67 38 31 74 57 42 55 40 32 55 57 kuun (km)

B. KUNTIEN JA SEUTUKUNNAN ASUKASLUVUN KEHITYS JA ENNUSTEET 1950 – 2030 (Tilastokeskuksen ennuste syyskuu 2004)

Vuosi Alastaro Aura Karinai- Koski Loimaa Loimaan Marttila MelliläOripääPöytyä Tarvasjo- Yläne Seutu yh- nen kunta ki teensä 1950 5 713 2 867 2 677 4 201 3 365 10 082 3 499 2 896 2 284 5 635 2 443 3 756 33 960 1960 5 203 2 698 2 571 3 893 6 053 7 211 3 046 2 485 2 047 4 875 2 178 3 582 31 477 1970 4 249 2 500 2 338 3 215 6 348 7 429 2 554 2 014 1 737 4 065 1 888 2 990 29 025 1980 3 685 2 470 2 284 2 878 6 658 6 662 2 278 1 607 1 480 3 577 1 683 2 504 26 449 1990 3 355 2 960 2 384 2 803 7 238 6 500 2 282 1 364 1 414 3 695 1 839 2 386 26 718 2000 3 109 3 338 2 425 2 550 7 184 6 046 2 135 1 246 1 342 3 733 1 921 2 174 25 781 2010 2 928 3 887 2 560 2 568 7 374 5 515 2 009 1 310 1 409 3 658 1 997 2 116 37 331 2020 2 899 4 298 2 648 2 623 7 650 5 245 1 974 1 373 1 486 3 655 2 056 2 129 38 036 2030 2 894 4 564 2 720 2 656 7 859 5 114 1 967 1 417 1 533 3 672 2 106 2 143 38 645

C. KUNTIEN TYÖPAIKKAKEHITYS JA ENNUSTEET 1950 – 2020

Vuosi Alastaro Aura Karinainen Koski Loimaa Loimaan Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne kunta 1950 2 935 1 223 1 375 2 255 1 563 5 077 1 984 1 516 1 207 2 984 1 335 1 913 1960 2 216 918 1 143 1 895 3 134 2 840 1 555 1 070 990 2 083 963 1 731 1970 1 630 852 1 026 1 557 3 477 2 179 1 117 841 685 1 591 717 1 348 1980 1 436 830 1 032 1 323 3 833 2 226 888 549 608 1 415 630 969 1990 1 136 1 059 948 1 111 4 111 2 241 840 491 610 1 437 598 768 2000 891 1 189 936 949 3 546 2 149 586 401 512 1 302 556 624 2020 958 1 343 997 917 3 596 2 076 653 460 522 1 468 653 668

98

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

D. KUNTIEN TYÖSSÄKÄYVIEN ASUKKAIDEN TYÖPAIKKOJEN SIJAINTI 31.12.2001.

Asuinkunta Aura Aura Yläne Mellilä Oripää Pöytyä Pöytyä Loimaa Marttila Marttila Koski Tl Koski Alastaro Alastaro Tarvasjoki Tarvasjoki Karinainen Työpaikka Loimaan kunta Oma kunta 716 715 560 699 2 039 1 341 464 253 345 851 351 470 Loimaa 148 22 37 22 0 661 15 78 36 48 5 3 Turku 32 474 118 57 124 92 111 37 34 263 194 113 Lieto 1 60 19 11 6 3 26 4 11 18 68 7 Salo 2 22 6 69 12 1 57 6 2 7 36 5 Forssa 12 1 0 15 60 55 6 9 2 1 4 0 Muu 271 290 256 171 685 373 207 111 146 354 176 228 Yhteensä työlliset 1 182 1 584 996 1 044 2 926 2 526 886 498 576 1 542 834 826

E. TURUSSA TYÖSSÄKÄYVIEN OSUUS KUNNAN TYÖLLISISTÄ VUONNA 2001.

Turussa Alastaro Aura Karinai- Koski Loi- Loimaan Martti- Melli- Ori- Pöytyä Tar- Yläne työssäkäyvät nen maa kunta la lä pää vasjoki Kunnan 1 182 1 584 996 1 044 2 926 2 526 886 498 576 1 542 834 826 työlliset Turussa 32 474 118 57 124 92 111 37 34 263 194 113 työssäkäyvät Osuus 2,7 % 29,9 % 11,8 % 5,5 % 4,2 % 3,6 % 12,5 % 7,4 % 5,9 % 17,1 % 23,3 % 13,7 % prosentteina

99

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

LIITE 2: Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien hankkeet

ALASTARO

Toimenpiteet yli 30 000 € Kevyen liikenteen väylät ja alikulut

Liittymien parantaminen

Muut toimenpiteet

Pienemmät toimenpiteet Mm. Suojateiden rakentamisia ja parantamisia taajamassa (3 kpl) Liittymäparannuksia (5 kpl; liittymän korottaminen, kaventaminen, saareke tms.)

AURA

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä [1000 €] tuotto-aste ajankohta [väh./v] 3TUrpontie ja Kuuskoskentie välillä Kunta 135 2 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen koulu - Vt 9 4TKisatie välillä Sillankorvantie- Kunta 75 2 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Pajulantie 7TSillankorvantie välillä Mäkitie - Vt 9 Kunta 50 2 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen 18 H Mt 222, välillä Lahdontie - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 42 0,003 2,8 4 Simolankuja 20 H Mt 222, Kirkonkulma Jalkakäytävien rakentaminen Tiepiiri 69 0,002 1,1 4 21 T Vt 9 X Kuuskoskentie Kevyen liikenteen alikulku Tiepiiri 168 0,034 7,8 MUU

Liittymien parantaminen 14 T Mt 224 X Urpontie X Sillankorventie Kiertoliittymän rakentaminen Tiepiiri 336 0,052 6,0 4

15 T Vt 9 X Kuuskoskentie Liittymän porrastus, eteläpuolen tien siirto Tiepiiri 100 0,064 24,8 4

19 H Vt 9 huoltoasemien liittymä Liittymäjärjestelyjen uudelleen rakentaminen Tiepiiri 150 0,005 1,3 4 => kanavointi 23 T Vt 9 X Mt 2042 (ns. välitie) X 9-tien liittymän voimakkaampi porrastaminen Tiepiiri 100 0,014 5,4 MUU Sillankorvantie 24 T Vt 9 huoltoasemia vastaapäätä liittymien vähentäminen yhdistämällä ne Tiepiiri 100 0,02 7,7 MUU olevat yksityistieliittymät, 3 kpl

Muut toimenpiteet 13 T Mt 224, Aurajoen ylittävä silta Sillan leventäminen, molemmin puolin Tiepiiri 80 0,014 6,8 4

Pienemmät toimenpiteet Mm. Pysäkkiparien rakentamisia (4 kpl) Suojateiden parantamisia (3 kpl; maalaus, saarekkeiden rakentaminen) Hidasteiden rakentamisia (2 kpl)

KARINAINEN

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä (1000 €) tuotto-aste ajankohta [väh./v] 12 T Mt 2250 välillä Kyrön koulu - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 515 0,017 1,3 1 (PIKA) Laurilantie 13 T Mt 2250 välillä Uusitalo - Vt 9 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 73 0,001 0,5 4

Liittymien parantaminen 14 T Mt 2253 (Ollilantie) X Mt 2250 Tasauksen laskeminen Tiepiiri 60 0,006 3,9 4 (Kyröntie)

Muut toimenpiteet

Pienemmät toimenpiteet Mm. Saarekkeellisten suojatieden rakentamisia (8 kpl) Kevyen liikenteen väylien parantamisia ja rakentamisia (6kpl) Hidasteiden rakentamisia (3 kpl) Näkemäraivauksia Pysäköinnin järjestelyä

100

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

KOSKI TL

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä (1000 €) tuotto-aste ajankohta [väh./v] 14 H Mt 2264 (Härkätie) Kevyen liikenteen väylän jatkaminen Tiepiiri 308 0,018 2,3 4 16 T Mt 2810 välillä Kasperintie - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 52 0,02 14,9 MUU Patakoskentie 20 H Mt 2260 (Koskentie) Kevyen liikenteen väylän jatkaminen Tiepiiri 500 0,027 2,1 MUU valtatielle 10

Liittymien parantaminen 18 H Mt 2810 (Hämeentie) Y Mt 2805 Muutetaan T-liittymäksi Tiepiiri 30 0,001 1,3 MUU (Sorvastontie) 21 H Vt 10 X Mt 2805 Liittymän porrastaminen Tiepiiri 70 0,03 16,6 MUU

Muut toimenpiteet 4HMt 2264 (Härkätie) Rakennetaan uusi tieyhteys sahalta Kunta/ 450 2 valtatielle 10, alkupiste 2264/3/2900 -> saha 10/9/400 12 T Mt 2264, 2810 ja 2260 / Keskustan Valaistuksen uusiminen Tiepiiri 61 0,01 6,3 4 valaistus

Pienemmät toimenpiteet Mm. Liittymäparannuksia (3 kpl) Saarekkeellinen suojatie Liikennemerkkien asettamisia

LOIMAA

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä (1000 €) tuotto-aste ajankohta [väh./v] 1 Puistokatu / Pikatie Kevyen liikenteen alikulku Kaupunki 336 1

2 Urheilukuja / Pikatie Kevyen liikenteen alikulku Kaupunki 336 1

41 Turuntie välillä Suuntaispysäköinti ja kevyen liikenteen väylä Kaupunki 50 2 Satakunnantie–Pikatie tien idänpuoleiseen reunaan 57 Turuntie välillä Kevyen liikenteen väylän jatkaminen tien Kaupunki 42 4 Paloasema–Papinkatu itäpuolelle 58 Turuntie välillä Kevyen liikenteen väylä tien itäpuolelle Kaupunki 151 4 Ollintie–Mustarastaantie 61 Vt 9 Patruunankujan kohta Kevyen liikenteen alikulku Tiepiiri 168 4 63 Loimijoki, Kauppalankadun kohta Kevyen liikenteen silta Loimijoen yli Kaupunki 252 4

64 Loimijoki, Ofan tehdas Kevyen liikenteen väylä Loimijoen Kaupunki 168 4 pohjoispuolelle, yhteydet Loimaan kuntaan ja / tontin Vesikoskelle omistaja

Liittymien parantaminen 65 Vt 9 (Aura–Pirkkatie) / Liittymäalueen porrastus Tiepiiri 67 4 Tampereentie / Haarantie

Muut toimenpiteet 39 Vt 9 (Aura–Pirkkatie) / Kutojankatu Valaistuksen jatkaminen Hulmin liittymään Tiepiiri 37 2

56 Pikatie välillä Yleissuunnitelman mukaiset toimenpiteet Kaupunki 2355 4 Heimolinnankatu–Aleksis Kivenkatu Pikatiellä.

56b Pikatie välillä Väliaikaisratkaisuna valaisinten vaihto Kaupunki 37 4 Heimolinnankatu–Aleksis Kivenkatu myötääviin pylväisiin ja siirto pois keskeltä kevyen liikenteen väylää 60 Vt 9 (Aura–Pirkkatie) Kartanoportti (sis. ajoneuvo- ja kevyen Tiepiiri 673 4 liikenteen alikulun)

Pienemmät toimenpiteet Mm. Saarekkeellisten suojateiden rakentamisia (14 kpl) Korotettujen suojateiden rakentamisia (3 kpl) Liittymien korottamisia (3 kpl) Liittymien kaventamisia (7 kpl) Ajoradan yksipuoleisia kaventamisia (7 kpl)

101

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

LOIMAAN KUNTA

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut

Liittymien parantaminen HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä (1000 €) tuotto-aste ajankohta [väh./v] 25 H VT 9 Karhulan risteys Liittymän porrastaminen, maantien 2262 Tiepiiri 100 0,045 17,4 MUU siirto länteen päin

Muut toimenpiteet

Pienemmät toimenpiteet Mm. Näkemäraivauksia (11 kohdetta) Suojatieparannuksia (6 kpl; korottaminen, keskisaarekkeen rakentaminen tms.) Liittymäparannuksia (3 kpl; keskisaarekkkeet, väistötila) Mutkan taustamerkkien asettamisia (3 kpl)

MARTTILA

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä (1000 €) tuotto-aste ajankohta [väh./v] 1TMyllypellontie välillä Härkätie - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kunta 319 3 Kiertotie 10 T Pt 12309 (Marttilantie) välillä Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 64 0,007 4,2 4 Paloasema - Metsämarttilantie 11 T Pt 12309 (Marttilantie) välillä Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 225 0,006 1,0 4 Metsämarttilantie - Vt 10 19 T Pt 12311 välillä Marttilantie - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 57 0,003 2,0 MUU Riiheläntie

Liittymien parantaminen 18 T Vt 10 X Pt 12309 Oikeallekääntymiskaistan rakentaminen Tiepiiri 50 0,008 6,2 MUU valtatien eteläpuolelle ja kunnollisten sivutiesaarekkeiden rakentaminen

Muut toimenpiteet

Pienemmät toimenpiteet Mm. Suojateiden parantamisia (5 kpl; maaluakset, keskisaarekkeet) Kevyen liikenteen väylien rakantamisia tai parantamisia Näkemäraivauksia Liittymäjärjestelyjä Taajamaportti

MELLILÄ

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä [1000 €] tuotto-aste ajankohta [väh./v] 2-4 T Sahantie välillä Melliläntie - Rakenteellisia hidasteita, kevyen liikenteen Kunta 125 2 matonpesupaikka väylä korotettuna jalkakäytäväna

6TMt 2260 välillä Koulu - Vt 9 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 178 0,007 1,5 4 9HMt 2260 väillä Neitsytpolku - Mt Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 100 0,008 3,1 4 2261 16 T Vt 9 X Mt 2260 Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen Tiepiiri 168 0,106 24,4 MUU

Liittymien parantaminen 12 H Vt 9 X Mt 2260 Liittymän kanavointi / porrastaminen Tiepiiri 250 0,018 2,8 4 15 T Pt 12595 X Mt 2260 Asematien liittymän siirto itäänpäin Tiepiiri 50 0,008 6,2 MUU

Muut toimenpiteet

Pienemmät toimenpiteet Mm. Näkemäraivauksia Kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen Taajamaportti Väistötila

102

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

ORIPÄÄ

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä [1000 €] tuotto-aste ajankohta [väh./v] 1HLoimaantie välillä Pt 12585 - kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kunta 65 2 Uimaranta 1T/HPt 12586 välillä Urheilukenttä - Pt Kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja Tiepiiri 74+6,4 0,004 1,9 4 12585 (Uimaranta) paikallistien 12585 ylitys saarekkeelisella suojatiellä, saareke lisää alueen taajamamaisuutta. 12 T Pt 12452 välillä Kt 41 - Koulutie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 60 0,001 0,6 4

Liittymien parantaminen 16 T Pt 12586 X Pt 12451 (Keskusta) Koko liittyämäalueen uudelleen suunnittelu, Tiepiiri 30 0,003 3,9 MUU selkeäksi T-liitymäksi. Kauppojen edessä olevien parkkipaikkojen siirto kauppojen sivustoille ja näille parkkipaikoille selkeät liittymät.

17 T Kt 41 / Mt 210 I Vaihe: kanavointi / Tiepiiri 100 0,05 19,3 MUU Porrastaminen(edellyttävät alikulun jatkamista) II Vaihe: Mt:n 210 liittymän siirto pohjoiseen lähemmäksi itäpuolella jatkuvaa maantietä 210

Muut toimenpiteet

Pienemmät toimenpiteet Mm. Suojateiden parantamisia tai rakentamisia (2 kpl) Näkemäraivauksia Väistötiloja liittymiin kantatielle 41 (2 kpl) Valaistuksen rakentamista ja tehostamista (2 kohdetta)

PÖYTYÄ

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä [1000 €] tuotto-aste ajankohta [väh./v] 1TUrheilupuistontie välillä rivitalot - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kunta 58 2 Yläneentie 2TUrheilupuistontie välillä Sankarintie - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen / Kunta 92 3 rivitalot hidasteiden rakentaminen 3TKulhuantie-Yhdystie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kunta 378 3 13 H Mt 2255 välillä Lankkistentie - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 185 0,015 3,1 4 Sankarintie 14 H Mt 2043 Välillä kt 41 - Kivimäentie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 72 0,001 0,5 4

15 H Pt 12447 välillä Auvaistentie - Pt Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 185 0,003 0,6 4 12439 16 H Mt 2250 välillä Uusitalo - Vt 9 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 74 0,001 0,5 4 17 T Kt 41 X Mt 2255 (Yläneentie) Alikulun rakentaminen Tiepiiri 168 0,005 1,2 4 25 H Vt 9 välillä kumilantie - Mt 2261 Kevyen liikenteen väylä ja alikulku Tiepiiri 218 0,001 0,2 MUU 26 H Pt 12451 välillä Kulhuantie - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 794 0,019 0,9 MUU Pöytyän kirkonkylä

Liittymien parantaminen 18 T Kt 41 X Mt 2255 (Yläneentie) Liittymän kanavointi Tiepiiri 150 0,028 7,2 MUU 19 T Mt 2255 / Sankarintie Liittymän siirto ja maantien siirto itään päin Tiepiiri 150 0 0,0 MUU

22 H Vt 9 X Pt 12449 (Jalkalantie) Oikeallekääntymiskaistan rakentaminen Tiepiiri 34 0,005 5,7 MUU 27 H Kt 41 / Lallin teollisuusalue Väistötilan rakentaminen kantatien Tiepiiri 15+30 0,005 4,3 MUU länsipuolelle, yksityistien liittymän siirto eteläpuolella olevaan seuraavaan yksityistieliittymään. 28 H Mt 2254 X Mt 2250 Liittymän parantaminen, suunnitelman Tiepiiri 330 0 0,0 MUU vuodelta 1995 29 H Mt 2254 X Mt 2255 Liittymän parantaminen, suunnitelman Tiepiiri 330 0,002 0,2 MUU vuodelta 1996

Muut toimenpiteet 20 T Mt 2255 (Yläneentie) Päällysteen uusiminen Tiepiiri 75 0,006 3,1 MUU 24 H Mt 2250 (Kirkkotie) välillä Karhunoja Tien parantaminen Tiepiiri 1900 0,0 MUU - Kirkonseutu

Pienemmät toimenpiteet Mm. Suojateiden rakentamisia ja parantamisia (3kpl; mm. keskisaarekkeita) Näkemäraivauksia Liikennemerkkien asettamisia

103

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

TARVASJOKI

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä [1000 €] tuotto-aste ajankohta [väh./v] 1TPerkontie välillä Naavatie - Pajatie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kunta 134 2

2TVirolantie välillä Mt 2250 - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen: I Kunta 115 2 Vaahteratie vaiheessa välille Mt 2250 - Kuusikuja, II vaiheessa Kuusikuja - Vaahterantie 4TMt 2250 välillä Keskusta - Mt 2251 Kevyen liikenteen yhteys mäen länsipuolelta Kunta 42 2 Tuomistonkujalta - Mt:lle 2251

28 H Mt 2250 välillä Mt 2251- Mt 224 Valaistus, kevyen liikenteen väylä Tiepiiri 360 0,011 1,2 MUU

Liittymien parantaminen

Muut toimenpiteet

Pienemmät toimenpiteet Mm. Näkemäraivauksia Suojatieparannuksia Liittymäparannuksia (7 kpl; korotuksia, väistötiloja, turvasaarekkeita) Korotetun kevyen liikenteen väylän rakentaminen Taajamaportit

YLÄNE

Toimenpiteet yli 30 000 €

Kevyen liikenteen väylät ja alikulut HEVA- Sijainti- Tien- Kustannus 1. vuoden Toteutus- Nro KOHDE TOIMENPIDE vähenemä kartta pitäjä [1000 €] tuotto-aste ajankohta [väh./v] 25 T Mt 2020 välillä Urheilukenttä - Mt Kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Tiepiiri 189 0,004 0,8 4,0 204 Kunnalla on käytöstä poistettu puusilta, sen soveltuvuus Savonjoen vesistösillaksi kannattaa selvittää (tieosoite 2020/6/3555).

27 H Mt 204 / Rannanmäki Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tiepiiri 118 0,004 1,3 MUU

Liittymien parantaminen 26 T Mt 204 X Pt 12563 (Yläneen Liittymän porrastaminen Tiepiiri 100 0,054 20,9 MUU keskusta)

Muut toimenpiteet 5TKoulutie Koulutien jatkaminen Hovilanmäentielle. Kunta 50 2 Saattoliikenteen järjestäminen kiertämään yksisuuntaisesti 16 T Pt 12563 välillä Mt 204 - Mt 210 Valaistuksen tehostaminen Tiepiiri 34 0,001 1,1 4,0

Pienemmät toimenpiteet Mm. Liittymien korotuksia (4kpl) Näkemäraivauksia Saarekkeellisia suojateitä (3 kpl) Valaistuksen rakentamisia (4 kohdetta) Bussipysäkkien rakentamisia (2 kpl)

104

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

LIITE 3: Loimaan seudun kuntien liikennemenot

Kuntien kadunpito ja yksityistiet väestö hoito ja yksityistie- vuosi 31.12. kunnossapito investoinnit avustukset yhteensä euroa euroa euroa euroa e/asukas Alastaro 2000 3109 30 657 17 215 2001 3076 32 841 29 236 2002 3051 30 742 38 948 2003 3017 33 500 25 297 85 000 keskim. 31 935 27 674 85 000 144 609 47 Aura 2000 3338 58 405 91 633 Huom. 2001 3378 69 936 93 010 2002 3457 87 691 98 991 2003 3514 89 268 98 014 33 000 keskim. 76 325 95 412 33 000 204 737 60 Karinainen 2000 2425 47 522 20 002 Huom. 2001 2457 52 477 73 267 2002 2468 56 398 34 360 2003 2499 67 516 0 50 000 keskim. 55 978 31 907 50 000 137 886 56 Koski Tl 2000 2550 33 436 32 686 2001 2553 52 778 108 357 2002 2553 43 571 115 405 62 000 2003 2559 45 801 106 675 keskim. 43 897 90 781 62 000 196 677 77 Loimaa 2000 7184 279 300 397 200 2001 7177 341 000 348 900 2002 7149 325 200 380 200 2003 7185 355 200 582 300 12 000 keskim. 325 175 427 150 12 000 764 325 107 Loimaan kunta 2000 6046 40 280 193 280 2001 6049 41 530 112 810 2002 5991 59 230 20 690 2003 5909 69 620 63 370 113 000 keskim. 52 665 97 538 113 000 263 203 44 Marttila 2000 2135 15 066 5 713 2001 2093 18 390 18 633 2002 2102 21 437 34 699 57 000 2003 2081 24 843 1 319 keskim. 19 934 15 091 57 000 92 025 44 Mellilä 2000 1246 15 752 0 2001 1258 17 301 8 540 2002 1223 24 090 0 2003 1252 24 161 0 20 000 keskim. 20 326 2 135 20 000 42 461 34 Oripää 2000 1342 13 149 18 911 2001 1317 11 380 0 2002 1326 8 168 0 2003 1346 12 521 5 776 16 000 keskim. 11 305 6 172 16 000 33 476 25 Pöytyä 2000 3733 35 000 97 000 59 000 Huom. 2001 3691 39 600 90 000 61 000 2002 3682 39 000 91 000 82 000 2003 3684 48 000 140 000 82 000 keskim. 40 400 104 500 71 000 215 900 58 Tarvasjoki 2000 1921 50 500 2 100 2001 1921 50 900 5 600 2002 1932 42 400 0 32 000 2003 1949 37 800 0 keskim. 45 400 1 925 32 000 79 325 41 Yläne 2000 2174 78 001 26 728 2001 2155 81 090 42 271 2002 2154 76 025 65 323 2003 2157 80 619 99 832 26 000 keskim. 78 934 58 539 26 000 163 472 76 koko Loimaan seutu yhteensä 2000 37203 697 068 902 468 2001 37125 809 223 930 624 2002 37088 813 952 879 616 2003 37152 888 849 1 122 583 keskim. 802 273 958 823 577 000 2 338 096 63 Huom: Auran kunta on lisäksi osallistunut vuosina 2000-2001 yhteensä 90 000 eurolla Tiehallinnon investointeihin Karinaisten kunta on lisäksi osallistunut vuosina 2001-2002 yhteensä 170 000 eurolla Tiehallinnon investointeihin Pöytyän kunnan yksityistieavustukset vuosina 2002 ja 2003 sisältävät 20000 e/v yksityisteiden päällystämiskustannuksia

105

Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat

Kuntien kuljetuskustannukset (lähde:lääninhallitus) väestö joukko- opetus-toimen sos.toimen vuosi 31.12. liikenne kulj. kulj. yhteensä e e e e e/asukas Alastaro 2000 3109 7 274 152 698 83 906 243 877 78 2001 3076 5 967 170 875 67 558 244 400 79 2002 3051 3 821 175 456 93 155 272 431 89 2003 3017 keskim. 5 687 166 343 81 540 253 569 82 Aura 2000 3338 6 325 37 258 23 572 67 156 20 2001 3378 8 335 56 949 30 476 95 760 28 2002 3457 10 691 40 150 45 620 96 461 28 2003 3514 keskim. 8 450 44 786 33 223 86 459 25 Karinainen 2000 2425 4 397 333 310 16 003 353 710 146 2001 2457 4 283 337 851 20 966 363 100 148 2002 2468 4 198 353 626 23 415 381 239 154 2003 2499 keskim. 4 293 341 596 20 128 366 016 149 Koski Tl 2000 2550 3 990 239 262 41 067 284 319 111 2001 2553 7 756 232 370 23 261 263 387 103 2002 2553 8 337 240 256 40 895 289 488 113 2003 2559 keskim. 6 694 237 296 35 074 279 065 109 Loimaa 2000 7184 622 165 485 67 363 233 470 32 2001 7177 810 166 823 56 021 223 654 31 2002 7149 446 190 563 79 642 270 651 38 2003 7185 keskim. 626 174 290 67 675 242 592 34 Loimaan kunta 2000 6046 13 264 267 015 90 653 370 932 61 2001 6049 10 802 258 537 70 542 339 881 56 2002 5991 10 101 292 748 75 708 378 557 63 2003 5909 keskim. 11 389 272 767 78 968 363 123 60 Marttila 2000 2135 6 074 79 760 51 565 137 399 64 2001 2093 4 932 87 767 64 658 157 357 75 2002 2102 4 758 91 949 55 241 151 948 72 2003 2081 keskim. 5 254 86 492 57 155 148 901 71 Mellilä 2000 1246 0 33 498 34 948 68 447 55 2001 1258 144 35 872 24 066 60 082 48 2002 1223 58 35 267 30 626 65 951 54 2003 1252 keskim. 67 34 879 29 880 64 827 52 Oripää 2000 1342 1 298 20 926 13 875 36 099 27 2001 1317 3 731 26 470 16 863 47 064 36 2002 1326 3 834 27 487 15 403 46 724 35 2003 1346 keskim. 2 954 24 961 15 380 43 296 33 Pöytyä 2000 3733 3 559 63 641 29 225 96 425 26 2001 3691 5 692 64 918 38 051 108 661 29 2002 3682 4 950 63 484 65 938 134 372 36 2003 3684 keskim. 4 734 64 014 44 405 113 153 31 Tarvasjoki 2000 1921 0 71 160 0 71 160 37 2001 1921 1 452 84 326 11 654 97 432 51 2002 1932 3 101 100 360 18 210 121 671 63 2003 1949 keskim. 1 518 85 282 9 955 96 754 50 Yläne 2000 2174 8 411 112 903 21 490 142 804 66 2001 2155 8 344 115 078 16 304 139 726 65 2002 2154 9 411 113 120 17 126 139 658 65 2003 2157 keskim. 8 722 113 700 18 307 140 729 65 koko Loimaan seutu yhteensä 2000 37203 55 213 1 576 916 473 667 2 105 797 57 2001 37125 62 248 1 637 836 440 420 2 140 504 58 2002 37088 63 706 1 724 466 560 980 2 349 152 63 2003 37152 keskim. 60 389 1 646 406 491 689 2 198 484 59

106 AUTOTTOMAT ASUNTOKUNNAT 2002

asuntok. / km2 Pyhäranta 1 - 5 Alastaro

Laitila

6 - 19 Loimaan kunta Oripää Yläne 20 - 750 Uusikaupunki Loimaa

751 - 1500 Mynämäki

Pöytyä Mellilä 1501 - 3601 Vehmaa

Nousiainen Karinainen Mietoinen Vahto Aura Koski Tl

Kustavi Lemu Marttila Somero Taivassalo Tarvasjoki Askainen Masku Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Merimasku Velkua Naantali Paimio Iniö Turku Kiikala Pertteli Kaarina Piikkiö Halikko

Rymättylä Salo

Suomusjärvi Muurla

Sauvo Houtskari Parainen ka 19,79 Kisko Korppoo max 3601 asuntok./km2 Perniö Nauvo yht. 69894 asuntok. Kemiö km 05 10203040 Dragsfjärd Särkisalo Västanfjärd

km 05 10203040

Alastaro

Laitila Loimaan kunta Oripää Mynämäki Yläne Loimaa

Mietoinen Pöytyä Mellilä

Nousiainen Karinainen Vahto Aura Koski Tl Somero ka 5,56 Turku max 525 asuntok./km2 Masku Marttila Tarvasjoki yht. 3933 asuntok. Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Paimio Halikko

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS 07.06.2004 Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04

� �����������������������������������������������������

�������������������������������� ������������������������������������������������������ �������������������������������������������� ���������������������������������������������������������������

�������������������� ����������������������� ����������������������������� ������������������ ����������������������

����������� ����������������������� �������������� ����������������������������� ������������������ ��������������������������������� �������������������������