DOCSLIB.ORG

Näennäismarkkinat Vaihtoehtona Sosiaali- Ja Vanhustenhuollossa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Näennäismarkkinat Vaihtoehtona Sosiaali- Ja Vanhustenhuollossa Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 27 MARKKU HEINO Näennäismarkkinat vaihtoehtona sosiaali- ja vanhustenhuollossa – Varsinais-Suomen pienten kuntien avainhenkilöiden ja tuottajien suhtautuminen näennäismarkkinoihin ja palvelutuotannon tilastollinen kuva Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 27 Turun ammattikorkeakoulu Turku 2008 Kannen suunnittelu: Erkki Tuomi ISBN 978-952-216-033-1 (painettu) ISSN 1457-7917 (painettu) ISBN 978-952-216-034-8 (elektroninen) ISSN 1796-9964 (elektroninen) http://julkaisut.turkuamk.fi /isbn9789522160348.pdf Painopaikka: Tampereen yliopistopaino – Juvenes Print Oy, Tampere Myynti: http://julkaisumyynti.turkuamk.fi TIIVISTELMÄ Markku Heino Näennäismarkkinat vaihtoehtona sosiaali- ja vanhustenhuollossa – Varsinais-Suomen pienten kuntien avainhenkilöiden ja tuottajien suhtautuminen näennäismarkkinoihin ja palvelutuotannon tilastollinen kuva / Markku Heino - Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 2008. - 255 s. - (Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia, ISSN 1457-7917 ; 27). ISBN 978-952-216-033-1 (painettu). ISSN 1459-9964 (verkkojulkaisu), ISBN 978-952-216-034-8 (verkkojulkaisu). Julkaisu perustuu lisensiaatintyöhön (Turun yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, yhteis- kuntatieteellinen tiedekunta 2007). __________________________________________________________________________ Kunnallisten palvelujen tuotannon tehostamiseen on kiinnitetty kasvavaa huo- miota 2000-luvulla. Tehostamista on tavoiteltu palvelurakenteita uudistamal- la ja markkinoita hyödyntämällä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Varsinais- Suomen pienten kuntien avainhenkilöiden ja yksityisten palveluntuottajien mielipiteitä sosiaali- ja vanhustenhuollon palvelujen toteuttamisvaihtoehdoista. Vaihtoehtoina käsiteltiin kuntaliitoksia, kuntien yhteistyötä ja erityisesti näen- näismarkkinoita. Huomiota kiinnitettiin palvelujen turvaamiseen, sosiaalipal- velujen tuottamisvaihtoehtoihin, palvelujen kilpailutettavuuteen, kilpailuttami- sen seurauksiin, kilpailuttamisen toteuttamiseen ja näennäismarkkinoiden to- teutumiseen. Erityisesti keskityttiin näennäismarkkinateoriassa esille tuotuihin markkinaehtoisiin vaihtoehtoihin, kuten tilaaja-tuottaja-malleihin. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä sekä Sotka- ja Hilmo-tietokannoista. Postikyselyyn vastaajat koostuivat palvelujen tilaajista ja tuottajista. Palvelun- tuottajia edustivat kuntien vanhustenhuollon asumis- ja kotipalveluyksikköjen johtajat sekä Varsinais-Suomen vanhustenhuollon koti- ja asumispalvelujen yk- sityiset palveluntuottajat. Kunnallista palvelujen tilaajaa edustivat sosiaalitoi- men toimialajohtajat ja sosiaalilautakuntien jäsenet. Sotka- ja Hilmo-tietokan- noista muodostettiin kuva kuntien ulkoistamista palveluista ja niiden tuottajista ja eroteltiin palveluja paljon ja vähän ulkoistaneet kunnat. Avainhenkilöiden enemmistö näki palvelujen kilpailuttamisen ja sen seurauk- set sekä markkinaehtoiset ratkaisut myönteisesti. Enemmistö vastaajista piti os- topalvelujen roolia kunnallista tuotantoa täydentävänä, ei korvaavana. Luotta- musmiehet ja toimialajohtajat korostivat markkinaehtoisia vaihtoehtoja, joissa kunnalliselle tuotannolle annetaan mahdollisuus. Tämä näkyi mm. toiminta- malleissa, jotka muodostettiin kuntavastaajien yleisimmistä valinnoista. He oli- vat mm. valmiita kilpailuttamaan palveluja, varsinkin jos kunnalliset tuottajat osallistuvat kilpailuun. Vanhustenhuollon palvelut eivät olleet halutuimpia kil- pailutettavia, mutta osaa niistäkin oltiin val miita kilpailuttamaan, varsinkin ko- tipalvelun tukipalveluja. Toimialajohtajat uskoivat muita vastaajaryhmiä vahvemmin kuntien yhteis- työhön palvelujen kilpailuttamisessa. Tuottajat näkivät kunnallisten palvelujen avautumisen todennäköisenä ja merkittävänä mahdollisuutena. Vastaajaryhmät olivat suhteellisen yksimielisiä valtaosasta kunnallisten sosiaali- ja vanhusten- huollon palvelujen tuottamiseen liittyvistä valinnoista. Yhteenvetona voidaan todeta, että asenteellista estettä näennäismarkkinoiden rajoitetulle sovelta miselle ei tullut ilmi. Avainhenkilöiden mielestä markkinaeh- toisia menettelytapoja voidaan vali koidusti käyttää sosiaali- ja vanhustenhuol- lon palveluja tuotettaessa. Asiasanat: Näennäismarkkinateoria, markkinat, kilpailuttaminen, ulkoistami- nen, tilaaja-tuottaja-malli, palveluseteli. SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 9 2 MITÄ NÄENNÄISMARKKINAT OVAT? 14 2.1 Markkinat hyvinvoinnin sekataloudessa 15 2.2 Tuotannon ohjaus ja tehokkuustavoitteet 19 2.3 Tilaaja-tuottaja-mallit 32 3 PÄÄTÖKSENTEKO JA AVAINHENKILÖT 51 4 TUTKIMUSONGELMAT, -MENETELMÄT JA -AINEISTOT 55 4.1 Tutkimusongelmat 55 4.2 Tutkimusaineistot 58 4.3 Tutkimusmenetelmät 69 5 VARSINAIS-SUOMEN PIENET KUNNAT JA TUTKITTAVAT PALVELUT 71 6 OSTOPALVELUT JA NIIDEN TUOTTAJAT 84 7 TILAAJIEN JA TUOTTAJIEN MIELIPITEET PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA MARKKINAEHTOISTAMISESTA 98 7.1 Suhtautuminen kuntaliitoksiin ja palvelujen turvaamisen vaihtoehtoihin 98 7.2 Sosiaalipalvelujen ensisijaiset järjestämistavat 106 7.3 Sosiaali- ja vanhustenhuollon palvelujen kilpailutettavuus 113 7.4 Näkemykset kilpailuttamisen seurauksista 127 7.5 Oikeat markkinaehtoistamisen ja kilpailuttamisen tavat 148 7.6 Tarjouskilpailun vaiheet ja valinnat 165 7.7 Näennäismarkkinoiden edellytysten täyttyminen 176 7.8 Kilpailuttamisen kannattajien ja vastustajien taustat ja kuntakonteksti 180 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 194 8.1 Keskeiset tutkimustulokset 194 8.2 Tutkimuksen arviointia 198 8.3 Haasteita jatkotutkimukselle 199 LÄHTEET 201 LIITTEET LIITE 1 Luottamusmieslomake 210 LIITE 2 Virkamieslomake 221 LIITE 3 Tuottajalomake 232 LIITE 4 Liitetaulukot 53–54 241 LIITE 5 Liitetaulukot 55–61 248 LIITE 6 Varsinais-Suomen kuntayhtymät ja niiden jäsenkunnat 255 KUVIOT 1. Yksinkertaistettu jaottelu hyvinvoinnin tuotantotavoista 17 2. Näennäismarkkinat palvelutuotannon ohjausmuotojen kentässä 21 3. Tehokkuuskäsitteitä 27 4. Markkinaehtoistumisen asteet ja niiden tunnuspiirteitä 35 5. Lammertzin prosessimalli 43 6. Vanhustenhuollon palvelujen porrastus 59 7. Avainryhmien mukaan ryhmitellyt tutkimusaineistot 77 8. Vanhuseläkkeiden arvo (miljoona euroa) vuonna 2002 96 9. Vastaajaryhmien tilaaja-tuottaja-mallien / vaiheet ja valinnat 171 10. Vastaajaryhmien tilaaja-tuottaja-mallien vaiheet ja valinnat (pääkomponenteista) 175 11. Varsinais-Suomen kuntayhtymät ja niiden jäsenkunnat 254 TAULUKOT 1. Kuntien luottamusmiesten vastausprosentit 61 2. Kunnan ulkopuolisten palveluntuottajien vastausprosentit 62 3. Varsinais-Suomen pienten kuntien yli 65-vuotiaiden osuudet 74 4. Varsinais-Suomen seutukunnat ja niihin kuuluvat kunnat 76 5. Ulkoistettujen vanhustenhuollon asiakaspalvelujen ja niiden tuottajien osuudet 85 6. Ulkoistettujen vanhustenhuollon palvelujen käyttäjien ja niiden tuottajien osuudet 88 7. Varsinais-Suomen vanhustenhuollon koti- ja asumispalveluyksikköjen sijoittuminen seutukunnittain ja kunnittain 97 8. Palvelujen turvaamisen keinot 104 9. Palvelujen turvaamisen keinot. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 105 10. Vastaajaryhmien mielipide-erot palvelujen turvaamisen keinoista 106 11. Osto- ja yksityisten palvelujen rooli sekä yksityisten palvelujen osuus kunnallisten palvelujen tuotannossa 107 12. Sosiaalipalvelujen ensisijaiset järjestämistavat 111 13. Sosiaalipalvelujen ensisijaiset järjestämistavat. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 112 14. Vastaajaryhmien mielipide-erot palvelujen ensisijaisista järjestämistavoista 112 15. Sosiaalipalvelujen kilpailutettavuus 115 16. Sosiaalipalvelujen kilpailutettavuus. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 117 17. Vastaajaryhmien mielipide-erot sosiaalipalvelujen kilpailutettavuudesta 117 18. Vanhustenhuollon palvelujen kilpailutettavuus 119 19. Vanhustenhuollon palvelujen kilpailutettavuus. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 120 20. Vastaajaryhmien mielipide-erot vanhustenhuollon palvelujen kilpailutettavuudesta 120 21. Kotipalvelujen kilpailutettavuus 122 22. Kotipalvelujen kilpailutettavuus. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 125 23. Vastaajaryhmien mielipide-erot kotipalvelujen kilpailutettavuudesta 126 24. Kilpailuttamisen positiiviset seuraukset 129 25. Kilpailuttamisen positiiviset seuraukset. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 133 26. Vastaajaryhmien mielipide-erot kilpailuttamisen positiivisista seurauksista 135 27. Kilpailuttamisen kielteiset seuraukset 137 28. Kilpailuttamisen kielteiset seuraukset. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 142 29. Vastaajaryhmien mielipide-erot kilpailuttamisen kielteisistä seurauksista 143 30. Pienten kuntien näennäismarkkinoiden esteitä 144 31. Pienten kuntien näennäismarkkinoiden esteet. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 147 32. Vastaajaryhmien mielipide-erot näennäismarkkinoiden toteutumisen esteistä 147 33. Miten markkinaehtoistumista tulisi edistää työ- tai kotikunnassa? 149 34. Markkinaehtoistamisen tavat. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 151 35. Vastaajaryhmien mielipide-erot markkinaehtoistamisen tavoista 152 36. Tarjouskilpailun järjestämistavat 153 37. Tarjouskilpailun järjestämistavat. Pääkomponenttianalyysi (Varimax-rotaatio) 154 38. Vastaajaryhmien mielipide-erot tarjouskilpailun järjestämistavoista 155 39. Vastaajien mielipiteet mahdollisista kilpailuttamisen yhteistyökunnista 157 40. Tuottajan tulo kunnalliseen palvelutuotantoon 158 41. Kenelle tuottajien palveluja ensisijaisesti myydään? 159 42. Tuottajien arviot kuntien tai kuntayhtymien ostamien palvelujen osuudesta palvelujen liikevaihdosta/tuotannon kokonaisarvosta 160 43. Tuottajien voitettujen tarjouskilpailujen perusteella kunnilta tai kuntayhtymiltä saatujen palvelujen toimitussopimusten
Load more

Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective
    Ruralia Institute Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Publications 4 Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Seinäjoki 2005 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 952-10-2562-X (paperback) 952-10-2563-8 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword An essential component of the food production sector in Finland’s lagging regions consists of small-scale enterprises located in rural areas. A high proportion utilise traditional pro- duction methods, emphasising local identity and distinctiveness, thereby differentiating products and servicing niche or segmented markets. Such enterprises frequently integrate with other sectors of the local economy, such as raw material suppliers, distributors, tour- ism and catering, thereby enhancing local activity. Thus the assessment and development of food supply chains from rural small and medium-sized enterprises (SMEs) is crucial, not only from the perspective of SME performance but also for the economic health of the region. The development of marketing and distribution systems for products from SMEs is one of the most essential activities of business operations. A critical problem for many rural SMEs is market access. Distance from major population centres, low output volume and the dispersed nature of enterprises add to the dilemma. The objective of this report is to review and evaluate the factors infl uencing supply chain development and performance in Finland, their likely evolution, and their impact on small-scale food enterprises and rural development in terms of benefi ts and problems.
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA
    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
    [Show full text]
  • SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003
    SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003 Jakelussa mainituille VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINNAN JÄRJES- TÄMISESTÄ VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSTOIMEN ALUEELLA Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 §:n 1 momen- tin mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien on tehtävä sopimus pelastus- toimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. So- pimuksen hyväksymisestä on saman säännöksen mukaan voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 79 §:n 2 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muutta- misesta. Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoi- minnasta säädetään kuntalaissa. Saman lain 4 §:n 2 momentin mukaan, jos kunnat eivät sovi pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä 1 momentissa säädetyssä määräajassa, valtioneuvosto määrää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttä- mättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston määräys on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat. Valtioneuvosto on edellä mainitun lain 3 §:n nojalla 7.3.2002 antamallan päätöksellä (174/2002) vahvistanut pelastustoimen alueet. Varsinais-Suomen alueeseen kuuluvat Alastaro, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Kisko, Korppoo, Koski Tl, Kustavi, Kuusjoki, Laitila, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen,
    [Show full text]
  • Maatalous, Isojako Ja Talonpoikainen Päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 
    Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 Kuva Elsa Hietala Kirsi Laine Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaa 2020 Turun yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia Tohtoriohjelma Juno Työn ohjaajat Kirsi Vainio-Korhonen Johanna Ilmakunnas Teppo Vihola Esitarkastajat Ann-Catrin Östman Petri Talvitie Vastaväittäjä Petri Talvitie Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. Ulkoasu ja taitto: Johanna Marttila Kansikuva: Elsa Hietala Takakannen kartta: Ilolan, Vännilän ja Hennijoen isojakokartta. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. © Kirsi Laine ja Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen maatalousmuseo Sarka Maatalousmuseon tutkimuksia 2 ISBN 978-952-69213-1-0 (sid.) ISBN 978-952-69213-2-7 (PDF) ISSN 2489-9771 Grano Oy, 2020 Tiivistelmä TURUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia LAINE, KIRSI: Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850. Väitöskirja, 394 sivua Tohtoriohjelma Juno Huhtikuu 2020 Väitöskirja tarkastelee maataloutta ja talonpoikien päätöksentekoa Lounais-Suomessa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa toteutetun maanjakouudistuksen, isojaon, kautta. Tutkimuksessa huomio kiinnittyy siihen, minkälainen vaikutus isojaolla oli maa- talouteen. Avaimena isojaon
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Ijjm Tilastokeskus Lul Tilastokeskus ¡Sm Statistikcentralen 11 Statistics Finland Länsi-Suomen Katsaus
    Länsi-Suomen katsaus 1997 mmrnmmmmm ijjm Tilastokeskus lUl Tilastokeskus ¡Sm Statistikcentralen 11 Statistics Finland Länsi-Suomen katsaus Oulu 1997 Tiedustelut: Esko Syrjäkari (08) 5372045 Leena Jäntti (08) 5372046 Sirkku Hiltunen(08) 5372046 Kansikuva: Mervi Heusala, Tatsi Oy ISSN 1239-7482 ISBN 951-727-386-X © 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Multiprint, Oulu 1997 ALKUSANAT Länsi-Suomen katsaus 1997 on yksi neljästä Tilastokeskuksen tekemästä aluekatsausjulkai- susta. Muut vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla toteutetut aluejulkaisut ovat Pohjois-Suo- men, Itä-Suomen ja Etelä-Suomen katsaukset. Katsausjulkaisujen aluerajaukset noudattavat uuden läänijaon mukaisia rajoja. Lapin ja Oulun läänien tiedot on kuitenkin esitetty samassa julkaisussa - Pohjois-Suomen katsauksessa. Tässä katsauksessa esitetään tiedot uuden Länsi- Suomen läänin alueesta (Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Vaasan Rannikkoseudun, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat). Julkaisusarja on jatkoa ja laajennus aiemmin kuudesti Oulun läänikatsauksen ja kahdesti Pohjois-Suomen katsauksen nimellä tuotetulle vuosijulkaisulle. Se oli usean vuoden ajan Tilastokeskuksen ainoa tiettyyn Suomen aluekokonaisuuteen keskittyvä kokoomajulkaisu. Katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Länsi-Suomesta, sen maakunnista, seu­ tukunnista sekä kunnista ja niiden keskinäisistä eroavaisuuksista. Tiedot esitetään visuaalisesti joko kuntapohjaisina teemakarttoina tai diagrammeina. Tietolähteinä on käytetty
    [Show full text]
  • Yritysperhe 12015.Pdf
    1/2015 Yritysperhe 1/2015 YRITYSPERHE-lehti Tässä numerossa Ilmoitus YRITYSPERHE-lehdessä. Yritysperhe ry julkaisee jäsenlehteä, josta voi tilata ilmoitustilaa. Ilmoitus- ta varten tarvitaan seuraavat tiedot: uheenjohtaja tarkastelee palstallaan muutoksen tuulia, joita tuntuu riittävän. Yrityksen nimi tai logo P Matkamuistoja saadaan Saksan pääkaupungista viime Joulun alta. Tästä lehdestä lyhyt informaatio yrityksen löytyy myös ennakkotietoa syksyn 2015 Yrittäjäpäivistä Päijät-Hämeessä. Käymme päätuotteesta tai -palvelusta artikkelin puitteissa Kiinassa, joka on nousemassa maailman johtavaksi suurval- puhelinnumero ja osoitetiedot laksi, eikä syyttä. Se pohjaa Mestari Kongin eli Kung Fu-Tsen vakaaseen etiikkaan sähköposti + www sivut ja filosofiaan, joka on peräisin ajalta, jolloin meidän Mestarimme ja koko ihmis- 4-värin 4-värinen en kunnan Vapahtaja näkyi vasta profeettojen ennustuksissa. Huomaa, että konfutse- Etusivu 650 EUR laisuus ei ole uskonto vaan opetus hyvästä elämästä. Takasivu 550 EUR koko sivu 505 EUR 1/2 " 280 EUR Alueraportit alkavat 1/3 " 240 EUR 1/4 " 180 EUR Aloitamme tässä numerossa hallituksen päättämän Suomen alueiden läpikäynnin. Palveluosoitesivut: Ensimmäiseksi valikoitui Varsinais-Suomi, jonka nimikin puhuu puolestaan. Erään 1 palsta 30 mm 50 EUR puolueen vaaliteema 2015 olikin sattuvasti ”Varsinais-Suomi Paras paikka asua 1 palsta 60 mm 85 EUR ja yrittää”. Yritysperhe-verkosto syntyi Heikinsuolla 1979, kuten artikkelistamme 2 palstaa 30 mm 125 EUR Yritysperheen alkutaival selviää. Valtakunnallinen startti tapahtui sitten Pihtipu- 2 palstaa 60 mm 140 EUR taalla 1993. Yhdistysmuotoon verkosto siirtyi 1998. jatkuva ilmoitus/sama aineisto –20% Jos haluat Yritysperhelehteen ilmoi tu k- Pääartikkelissa käsitellään syntysijoja kunnioittaen Heikinsuon yrittäjyyttä. Siinä sen, ota yhteys Pekka Kemppaiseen näkyy jo monta kerrostumaa alkuperäisen maatalouden päällä. Kehitys ei varmaan 0400 538 900.
    [Show full text]
  • Häiriötiedottaminen Kaipaa Kehittämistä ?
    1 Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä ? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä ? 16.10.2003 / JHE 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 66 68 694 Virrat Kihniö 23 3 Vilppula 274 66 346 Parkano Kuru Mänttä 332 Ruovesi 347 23 348 65 337 344 58 Pirkanmaa 276 Juupajoki 261 Ikaalinen Viljakkala 338 Orivesi Längelmäki Tampere Suodenniemi 249 3 9 Ylöjärvi 259Mouhijärvi Hämeenkyrö 11 12 58 325 Kuhmalahti Nokia 3 9 Sahalahti 249 Pirkkala 310 Äetsä 44 12 Lempäälä Kangasala Pälkäne 130 322 Luopioinen 249 Vammala 301 252 3 Vesilahti 307 12 Viiala Valkeakoski Urjala 130 Toijala3 Pyhäranta Varsinais-Suomi 230 Kylmäkoski 9 284 Alastaro231 2 43 8 213 Laitila 196 210 Oripää Loimaan kunta 210 Yläne Loimaa Uusikaupunki 204 41 9 213 Mynämäki 196 Vehmaa Pöytyä Mellilä 194 Mietoinen 10 Vahto Karinainen 52 282 192 Nousiainen Aura Koski Tl Taivassalo 192 9 224 Kustavi 192 Askainen 8 Tarvasjoki Somero MaskuRusko Marttila 222 10 280 Raisio Kuusjoki Naantali Lieto Merimasku Turku Iniö Lemu Paimio 224 Piikkiö 1 Rymättylä Kaarina Halikko Pertteli Kiikala Velkua Salo 181 1 Houtskari Parainen Muurla Suomusjärvi Sauvo 52 186 Nauvo Perniö Kisko Korppoo Kemiö181 183 Helsinki 183 Dragsfjärd Särkisalo Västanfjärd Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä ? 16.10.2003 / JHE 3 Tutkimus tehtiin rekisteritietoja vertaamalla Pelastuslaitoksen rekisteri PRONTO Poliisinhälytysilmoitusrekisteri Poliisin rikosilmoitusrekisteri Tiehallinnon liikennekeskuksen tietokanta Yleisradion tiedotukset
    [Show full text]
  • Suomen Säädöskokoelma
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367—1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista ..................................................................................... 5611 1368 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 5613 N:o 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 Työministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 4 §:n 5 momentin nojalla: 1§ 3§ Määräaika työvoimapoliittisen lausunnon Ammattitaitosuojan poistaminen antamiselle Työvoimatoimikunnan antaessa kielteisen Työvoimatoimikunnan tulee antaa työvoi- työvoimapoliittisen lausunnon työttömyystur- mapoliittinen lausunto viimeistään 30 päivän valain 2 luvun 13 §:n 3 momentissa tarkoi- kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut tetussa tilanteessa, lausunnosta on käytävä vastauksensa vaadittuine liitteineen toimikun- ilmi, että hakijalle on selvitetty, ettei hänelle nan selvityspyyntöön tai kun määräaika sel- ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukau- vityksen antamiseen on päättynyt. den aikana osoitettavissa hänen ammattitai- Työvoimatoimiston on annettava työvoi- tonsa huomioon ottaen sopivaa työtä hänen mapoliittinen lausunto viipymättä sen jälkeen, työssäkäyntialueellaan. kun lausunnon antamiseksi tarpeellinen sel- vitys
    [Show full text]
  • Short Reports
    ©Entomologica Fennica. 30.1V .1992 Short reports The following reports have been presented during the last year at the meetings of the Entomological Society of Finland (ESF), the Societas Entomologica Helsingforsiensis (SEH), the Lepidopterological Society of Finland (LSF) and the Entomological Club of the Zoological and Botanical Society of Turku (ECT). For biogeographical provinces, Finnish grid coordinates, and UTM squares see inside back cover of yearly issues 2, 3 and 4, respectively. Attica carduorum (Guerin-Meneville) and 1966 Entomol. Mon. Mag. 101:203). It has been Attica quercetorum saliceti Weise (Coleo­ found in Denmark and Sweden (E. Palm in !itt.), ptera, Chrysomelidae) new to Finland and a study of those specimens standing as A. rubi in the collection of the Zoological Museum in Esko Kangas Helsinki showed that it is also widespread in Alkutie 66 A, SF-00660 Helsinki, Finland Finland. Both species seem to be common in southern Finland. The northernmost specimens Together with Ilpo Rutanen, the author has been identified as A. brunnipennis have thus far been preparing an identification key for the females of collected in Om: Nykarleby and Oja, and Kb: the genus Altica. During this work, two species Kontiolahti. For A. rubi the northernmost records have been found as new for the Finnish fauna. So are from Ok: Saraisniemi and Ks: Kuusamo. Both far only one Q of A. carduorum is known, from species were also found in the Karelian Isthmus Kb: Ilomantsi, l.VI.l980 (Leimo Kangas leg.). and in Russian Karelia. The place was a gravelly forest road. The nearest A. brunnipennis is somewhat smaller than records of this species are from the Baltic coun­ A.
    [Show full text]