Suominen Olli Kosken Seudun Luonto 1989.Pdf
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
SISÄ LL.YS Sivu Elämän ylläpitäjä 4 Olli Suominen Hevonlinna — Kosken seudun komein harju 5 Olli Suominen Kosken seudun suot 12 Olli Suominen Hevonlinna ja Linturahka vuonna 1959 13 Olli Suominen Eksyssuo — erämaista maisemaa viljelyalueen keskellä 15 Olli Suominen Reksuo —alkuperäisluonnon saareke 21 Olli Suominen Ei mustavalkoista maaseutual 25 Jaakko Heinonen Rekijoen notkot —valtakunnallisesti arvokas kohde 26 Olli Suominen Paimionjoki — saviseudun virta 30 Olli Suominen Liipolanjärvi —seudun suurin järvi 34 Olli Suominen Marttilan korpi —kallioiden ja soiden mosaiikkia 37 Olli Suominen Toivo metsäkanalintujeri elpymisestä alkaa riutua 44 Jaakko Heinonen Vainottu kanahaukka 46 Jaakko Heinonen Kosken yöpetolinnut vuonna 1979 48 Olli Suominen Kosken koulukeskuksen peipporeviirit vuonna 1987 49 Olli Suominen Koski TI. — valkoinen läiskä kasvitieteen kartalla 50 Jaakko Heinonen Retki tuoksumaailmaan 53 Jaakko Heinonen Koski TI. vuosisadan alussa 54 Olli Suominen Koskelaisia luontokohteita 56 Olli Suominen Kosken seudun luonnonsuojelukohteet 62 Olli Suominen Piirrokset, valokuvat teksteineen ja jälkikirjoitukset (P.S.) Olli Suominen Kansikuva: Reksuon allikkoista keskustaa Yhteyksiä luontoon Nämä artikkelit on kirjoitettu kotiseu kohtaiseen havainnointiin, erilaisiin har dun luonnontuntemuksen ja arvostuksen rastustoimintoihin ja kiehtoviin löytöret lisäämiseksi. kun. Opettajana on ollut yllättävää havaita Tästä julkaisusta löytää materiaalia ny oppilaiden vaatimaton lähiympäristönsä kyisen kotiseutupainotteisen opetussuun tuntemus. Nykyisin koulut järjestävät leiri- nitelman toteuttamiselle. kouluja kaikkialla Suomessa ja ulkomail Esiteltävät alueet valittiin noin parin lakin. Tämä on hyvä asia, mutta kotiseutu kymmenen kilometrin säteeltä Kosken kes on kuitenkin kaiken oppimisen lähtökohta. kustasta. Mukana ovat merkittävimmät Jos mielenkiinto herää sitä kohtaan, ihmi kohteet, mutta siitä huolimatta paljon jäi nen kiinnostuu kaukaisemmistakin pai esittelemättä. koista. Alueen luonto on yllättävän monipuolis Toivottavasti kirjoitukset aktivoivat yh ta. Vähättelevään suhtautumiseen ei ole teydenpitoa luontoon. Erityisesti haluaisin aihetta. rohkaista ala-asteen opettajia luonnossa Elämyksellisiä retkiä! tapahtuvaan eli konkreettiseen biologian Olli Suominen ja maantiedon opettamiseen. Tällä tavalla 6.11.1989 voi tehokkaimmin innostaa lapsia oma- 3 [laman1.. .. yiiapitajaII.. O OOOOO On mahdollista, että henkilö, joka on misen rakentamssa tehtaassa ainoastaan käynyt miljardeja maksavissa sellu- ja pa eristetään nämä jo valmistetut kuidut. peritehtaissa, tuhahtaa halveksivasti saa Neulanen, kuten kaikki tehtaat, tarvit dessaan käteensä männyn vaivaisen neula see raaka-aineita. Ne ovat varsin yksinker sen. taisia: maasta johtosolukon kuljettamana Tällaiseen tunneilmaisuun ei ole pienin nousee vettä ja ravinteita, ilmasta tulee täkään syytä. Sikäli reaktio on ymmärret ilmarakojen kautta hiilidioksidia. Nämä ai tävissä, että paljaalla silmällä ei neulases neet käsitellään auringonvalon avulla yh sa ole juuri mitään erotettavissa. teyttämissolukossa ja lopputuloksena on Kuitenkin tuhahtelija pitää käsissään ai sokeria. Siinä on samat alkuaineet kuin ve nutlaatuista ja äärimmäisen monimutkais dessä ja hiilidioksidissa eli hiiltä, vetyä ja ta tuotantolaitosta. Neulasessa valmiste happea. Lisäksi se sisältää auringonener taan ne ainekset, joista puu on muodostu giaa, joka on muuttunut kemialliseksi nut. Neulanen siis tekee esimerkiksi sellu energia ks i. loosamolekyylin perusrakenneyksiköt, ih Tapahtumasarja on varsin monimutkai MÄNNYN NEULASEN POIKKILEIKKAUS Pihkatiehyt Pintasolukko ympärillä Yhteyttävä solu rauhassoluja Lehden keskellä olevan lehtisuonen sisällä on kaksi ohtojännettä: Putkisolut kuljettavat vettä Ilma Nilan soluissa tapahtuu ja ravinteita yhteyttäville rako yhteyttämistuotteiden solu ille kulietus ja varastointi Kuva otettiin Kosken seudun yläasteen mikroskoopilla ja kameralla. Suurennos oli 56 x. 4 nen ja osin selvittämätön. Yhteyttäminen pois vähemmän hyödylliset aallonpituu eli fotosynteesi on kuitenkin lähes kaiken det. Vihreä valo on siis kasvin kannalta elämän lähtökohta maapallolla. Kasvi pys huono i n ta! tyy biokemiallisen rakennustoiminnan tu Poikkileikkauskuvassa näkyy myös kuu loksena valmistamaan sokerista melkein si pihkarauhasta tiehyeineen. mitä tahansa muita hiilihydraatteja ja li Lehden keskellä on suurien vaaleiden säksi vielä rasvoja sekä valkuaisaineita. solujen ympäröimä johtosolukko eli lehti Maapallon kaikki eläimet ovat suoranai suoni. Siinä on kaksi eri putkistoa: isom sesti tai välillisesti riippuvaisia näistä ai piaukkoinen kuljettaa vettä ja ravinteita ja neista. Myös ilmakehän happi on peräisin pienempi yhteyttämistuotteita. Näiden yhteyttävistä kasvisoluista. kahden johtojänteen välissä on soluja, jot Neulasen pinnassa on noin kolmen solu- ka välittävät aineita. Esimerkiksi rypäleso kerroksen suojavaippa. Oheisessa kuvassa keria tehdään yhteyttämissolukossa, josta näkyy myös muutama säädeltävä ilmara se kuljetetaan johtosolukkoa pitkin run ko, joiden kautta ylimääräinen vesi ja hap koon. Täällä sokeriyksiköt yhdistetään, jol pi pääsee pois ja hiilidioksidi vastaavasti loin muodostuu kuituista selluloosaa. Se sisään. on soluseinän tärkeä perusaine. Pinnan alla on varsinainen tuotantoko Lehtien hyvinvointi on ihmisten elämi neisto eli yhteyttämissolukko, joka on sen ehto koko maapallolla. Ilman saastu myös kolmikerroksinen. Solut ovat erikoi minen on vakava ongelma, jonka ikäviä sen muotoisia ja sisältävät viherhiukkasia. seurausilmiöitä on havaittavissa myös Kos Ne ottavat valoa vastaan, imevät itseensä ken seudun metsissä. hyödylliset aallonpituudet ja heijastavat Hevonlinna Kosken seudun komein harju Kosken luonnolla on takanaan tuhan liot, suppakuopat, hiidenkirnut ja harjut eli sien miljoonien vuosien historia. Tällä het kaikki Suomen luontoon olennaisesti kuu kellä seudun maisemaa hallitsevat tasaiset luvat maisemanpiirteet. maisemat, mutta noin 2 000 miljoonaa vuotta sitten alueella oli mahtava poimu Synty vuoristo. Geologit ovat käyttäneet siitä ni mitystä Svekofennidit. Se ulottui Keski- Hevonlinnankukkulan synty kytkeytyy Ruotsista Etelä-Suomen poikki Karjalaan. mannerjäätikön sulamisvaiheeseen. Savi Luonnon eroosiovoimat kuluttivat vuoris kronologiaan perustuvien laskelmien mu ton lähes merenpinnan tasolle satoja mil kaan sulavan jäätikön reuna oli Salpaus joonia vuosia sitten. Vain Svekofennidien selkä 1:n kohdalla noin 8800 eKr. jäätikön juuret ovat jäljellä, ja siitä ovat todisteena reuna oli tässä paikassa noin 200 vuotta ja seudun gneissit ja muut metamorfiset eli maa-ainekset kasautuivat sen eteen, jol muuttuneet kivilajit. loin muodostui kyseinen reunamoreeni eli (katso karttaa). Se on muo Kosken kallioperä on erittäin vanhaa, Salpausselkä 1 mutta sen päällä oleva maaperä, joka on dostunut sekä moreenista että lajittunees muodostunut irtaimista maalajeista, on ta aineksesta. Aikaisemmin reunamoree iältään varsin nuorta (noin 10000 vuotta). nista käytettiin nimitystä poikittaisharju. Nämä nuorimmat kerrostumat ovat synty Koko Uusima oli tähän aikaan jääjärven neet jääkauden aikana. Jääkausiteorian peitossa ja jäätiköltä tullut hienojakoisin avulla pystytään parhaiten selittämään sa aines, savi, laskeutui jääjärven pohjaan. vitasangot, hiekkakentät, moreenit (Suo Tähän Suomen oloissa hyvään kasvualus men yleisin maalaji), irtolohkareet, silokal taan perustuu Uudenmaan voimaperäinen 5 maatalous tällä hetkellä. Samaan aikaan Hevonlinnankukkula kuuluu pitkittäis kun Uusimaa oli veden peitossa, Kosken harjujaksoon, joka alkaa Somerniemeltä ja seutu oli jään peitossa. suuntautuu katkonaisena Someron Jyrkin Sulamisen nopeutuessa jään reuna ve harjun, Kertunsalon ja Pitkäjärven kautta täytyi, mutta pysähtyi jälleen noin 200 Kosken Santiolle. Yhtenäisenä se jatkuu vuodeksi ilmaston kylmetessä. Tällöin Hevonlinnalta Mellilän, Oripään ja Säky muodostui Salpausselkä II. Se ei ole niin Iän kautta Euraan. Mahtavimmillaan harju yhtenäinen reunamoreeni kuin 1. Vieläkin on Porsaanharjun kohdalla Porin Prikaatin katkonaisempi on Salpausselkä III, joka alueella. Toinen katkonainen harjuketju kulkee Kemiön, Perniön, Muurlan ja Kuka tulee Kiikalasta Kerkolan kautta Liipolaan. lan kautta Renkoon. Nummijärvi, Kalaton ja Liipolajärvi kuulu Sulamisvaiheen aikana syntyivät myös vat tähän harjujaksoon. pitkittäisharjut eli varsinaiset harjut. Ne Harjujen yleiskulkusuunta on luode kulkevat kohtisuoraan Salpausselkiä, en kaakko. Myös mannerjäätikkö vyöryi Suo tistä jäänreunaa, vastaan. Harjut ovat voi men ylitse luoteesta kaakkoon kuluttaen neet syntyä jäätikön sisäisen joen peräk samalla muutamalla metrillä maamme käisinä suistomuodostelmina. kallioperää. 11 ••• SALPAUSSLXT Kartta Lounais-Suomen harjuista (tumma Ila). Kolme Saipa usselkää on osoitettu nuolin. Kosken, Marttilan ja Mellilän kirkonkylät näkyvät kartassa ristein. He vonlinnan kukkula on itä-länsi -suunnassa Meliilän ja Kosken välissä. Näkyvissä ovat myös Santion, Liipo lan ja Kerkolan ha rjusora-a lueet. Suhteellisen luon nontilaisia alueita löytyy Säkylän ja Kiikalan alueilta. Säkylän harjua voidaan pitää Turun seudun komeim pana muodostumana. Eräät harjut on hyödynnetty lähes täydellisesti esim, väli Turku—Rauma. Kartassa Kosken seutu on ympyröity. 6 Hevon!innanj5rvi — harjualueen keidas Rakenne Vaikka Hevonlinnankukkula kuuluu Jos pohjaveden pinta on ulottunut kuo osana pitkittäisharjuun, se ei ole muodol pan pohjan yläpuolelle, on syntynyt lampi. taan tyypillinen harju, vaan reunamuodos Parissa soranottokuopassa on menty poh