Olli Olli Olli Olli Elämän Kosken Hevonlinna Olli Olli Hevonlinna Jaakko Eksyssuo Olli Reksuo

Olli Olli Rekijoen Olli Ei Toivo Paimionjoki Marttilan Liipolanjärvi Vainottu Jaakko

Olli Jaakko Kosken

Olli Kosken Jaakko Olli Jaakko Koski Retki Olli Koski Olli Koskelaisia

Kosken Olli

Piirrokset,

mustavalkoista

Suominen Suominen Suominen Suominen Suominen Suominen

Suominen

Suominen Suominen

Suominen

Suominen Suominen

Suominen Suominen

Suominen

Suominen

tuoksumaailmaan

TI.

metsäkanalintujeri

TI.

seudun Heinonen

—alkuperäisluonnon

Heinonen

yöpetolinnut Heinonen ylläpitäjä

Heinonen Heinonen koulukeskuksen

seudun

notkot

kanahaukka —

vuosisadan —

korpi

valokuvat

ja —

erämaista

valkoinen —

luontokohteita

—seudun

Linturahka

Kosken

SISÄ saviseudun

suot

—kallioiden

luonnonsuojelukohteet

—valtakunnallisesti

maaseutual

LL.YS

alussa

vuonna

teksteineen

maisemaa

seudun

läiskä

Kansikuva:

suurin

peipporeviirit

elpymisestä

vuonna

virta

ja

kasvitieteen

saareke

1979

järvi

komein

soiden

viljelyalueen

1959

ja

Reksuon

arvokas jälkikirjoitukset

alkaa

mosaiikkia harju

vuonna

kartalla

riutua

allikkoista

kohde

keskellä

1987

(P.S.)

keskustaa

Sivu

12

13 15

21

25

26

30

34 44 37 46

48

49

53 50

54 56 62

4

5 tapahtuvaan teydenpitoa voi ja kouluja tuntemus. oppilaiden koista. dun Jos on lakin. rohkaista nen lisäämiseksi. Opettajana Toivottavasti Nämä maantiedon kuitenkin mielenkiinto

tehokkaimmin Yhteyksiä luonnontuntemuksen kiinnostuu Tämä kaikkialla artikkelit ala-asteen Nykyisin vaatimaton on luontoon. kaiken eli on opettamiseen. hyvä kirjoitukset herää konkreettiseen kaukaisemmistakin ollut Suomessa on koulut oppimisen innostaa asia, opettajia Erityisesti kirjoitettu sitä yllättävää lähiympäristönsä mutta järjestävät ja kohtaan, aktivoivat Tällä ja lapsia arvostuksen lähtökohta. luonnossa ulkomail kotiseutu biologian haluaisin kotiseu havaita tavalla oma- ihmi leiri- pai

yh luontoon aihetta. ta. esittelemättä. kohteet, kymmenen kustasta. nitelman kyisen kun. rastustoimintoihin kohtaiseen Alueen Elämyksellisiä Tästä Esiteltävät Vähättelevään kotiseutupainotteisen julkaisusta mutta toteuttamiselle. luonto Mukana kilometrin havainnointiin, alueet siitä retkiä! on suhtautumiseen ja yllättävän löytää ovat huolimatta valittiin säteeltä kiehtoviin merkittävimmät materiaalia Olli erilaisiin opetussuun Kosken monipuolis noin Suominen paljon 6.11.1989 löytöret ei parin kes har ole ny jäi 3 ta dessaan tävissä, täkään nutlaatuista sa peritehtaissa, käynyt taan sen. loosamolekyylin nut. MÄNNYN 4 kulietus yhteyttämistuotteiden Kuva Nilan Tällaiseen Kuitenkin On ole tuotantolaitosta. Neulanen ne soluissa juuri mahdollista, Pintasolukko miljardeja syytä. otettiin on Lehden ja että ainekset, käteensä

[laman varastointi kaksi NEULASEN mitään tuhahtelija tapahtuu ja paljaalla tunneilmaisuun keskellä tuhahtaa Sikäli 1.. siis ohtojännettä: äärimmäisen Kosken perusrakenneyksiköt, joista männyn maksavissa tekee erotettavissa. että reaktio olevan Neulasessa silmällä POIKKILEIKKAUS pitää puu halveksivasti henkilö, esimerkiksi seudun vaivaisen lehtisuonen on on monimutkais ei käsissään .. sellu- ei ole muodostu ymmärret neulases valmiste yläasteen joka pienin neula ja sisällä sellu saa pa on ai ih

yiiapitaja ympärillä Pihkatiehyt rauhassoluja mikroskoopilla II.. teyttämissolukossa giaa, dessä taisia: energia sokeria. see happea. eristetään nousee neet misen ilmarakojen solu ja Putkisolut Tapahtumasarja Neulanen, ravinteita raaka-aineita. ille käsitellään ja joka maasta ks rakentamssa vettä Siinä hiilidioksidissa Lisäksi i. kuljettavat nämä yhteyttäville ja kautta on kuten on ja kameralla. johtosolukon O jo se samat auringonvalon muuttunut ravinteita, Ne vettä on valmistetut hiilidioksidia. ja sisältää kaikki tehtaassa OOOOO ovat varsin lopputuloksena alkuaineet eli Suurennos Yhteyttävä varsin tehtaat, hiiltä, auringonener ilmasta kuljettamana kemialliseksi monimutkai rako Ilma kuidut. ainoastaan avulla Nämä yksinker vetyä kuin solu tarvit oli tulee yh ve on 56 ai ja x.

vitasangot,

avulla joonia

men neet mutta ton sen

Nämä juuret sien

muodostunut muuttuneet vuotta Ne

seudun vuoristo. hyödylliset

iältään Ruotsista

mitystä maisemat, kellä sisään.

Luonnon

myös

neisto

pi

ko,

näkyy kerroksen

yhteyttävistä

sesti

neista.

Maapallon

säksi mitä

eli

tyy

elämän

loksena

nen

Kosken

Kosken

Pinnan

Neulasen

pääsee

ottavat

fotosynteesi

joiden

muotoisia

lähes

biokemiallisen

miljoonien

yleisin

ja

seudun

tai

tahansa

jääkauden

kolmikerroksinen.

seudun

ovat

vielä

nuorimmat sen

Hevonlinna pystytään

vuosia

myös

sitten

Myös

varsin

eli

gneissit

osin

lähtökohta

Svekofennidit.

Geologit

valmistamaan

välillisesti

eroosiovoimat

alla

Etelä-Suomen

merenpinnan

suojavaippa.

kallioperä

kautta

luonnolla

päällä

pois

valoa

jäljellä,

mutta

maalaji),

yhteyttämissolukko,

kivilajit.

kaikki

hiekkakentät, aallonpituudet

pinnassa

rasvoja

selvittämätön.

maisemaa

muutama

kasvisoluista.

alueella

ilmakehän

nuorta

sitten.

ja

muita

on

irtaimista

vuosien

ja

ja

on

parhaiten

sisältävät

ylimääräinen

vastaan,

aikana. oleva

kerrostumat

varsinainen

ovat

hiilidioksidi

eläimet

muut noin

ja

maapallolla.

kuitenkin

rakennustoiminnan

riippuvaisia

irtolohkareet,

sekä

on

Vain

on

(noin

hiilihydraatteja

on

siitä

oli

käyttäneet

säädeltävä

hallitsevat Oheisessa

tasolle

historia.

Se

maaperä,

sokerista

Solut

noin

poikki

kuluttivat happi

2

takanaan

metamorfiset

erittäin

mahtava

maalajeista,

imevät

Jääkausiteorian

ovat

moreenit

000

Svekofennidien

selittämään valkuaisaineita.

viherhiukkasia.

10000

ovat

ja

ulottui

Yhteyttäminen

kolmen

komein lähes

tuotantoko

ovat

vesi

ovat

on

vastaavasti

heijastavat

satoja

todisteena

Karjalaan.

miljoonaa

Tällä

Kasvi

näistä

suoranai

joka

itseensä

joka

vanhaa,

vuotta).

kuvassa

tasaiset

peräisin

melkein

siitä

silokal

poimu

ja

ilmara

vuoris

tuhan

erikoi

kaiken

synty

Keski-

(Suo

ja

solu-

hap

het

mil

pys

sa

on

on

on

eli

ni

tu

ai

li

taan

aines,

Tähän

peitossa ta ken seurausilmiöitä

dostunut

sen

nista Salpausselkä

maa-ainekset selkä

minen on

loin Synty koon.

kaan kronologiaan se

reuna mannerjäätikön kaikki

liot,

luvat loin keria

ka

kahden pienempi

suoni.

solujen

piaukkoinen si

det.

huono

pois

Koko

Lehtien

Hevonlinnankukkulan

Lehden

pihkarauhasta

Poikkileikkauskuvassa

soluseinän

välittävät

aineksesta.

kuljetetaan

seudun

ehto

suppakuopat,

muodostui

muodostuu

perustuu

käytettiin

Vihreä

maisemanpiirteet.

sulavan

1:n

tehdään

vähemmän

Täällä

oli

i

savi,

Suomen

Suomen

n

Siinä

on

harju

johtojänteen

Uusima

ympäröimä

ta!

ja

kohdalla

sekä

tässä

koko

hyvinvointi

vakava

keskellä

metsissä.

yhteyttämistuotteita.

jäätiköltä

laskeutui

sokeriyksiköt

kuljettaa valo

on

Kosken

1

aineita.

perustuvien

tärkeä

kasautuivat

jäätikön

Uudenmaan

moreenista (katso

yhteyttämissolukossa,

paikassa

nimitystä

on

maapallolla.

Aikaisemmin

luontoon

kyseinen

oloissa johtosolukkoa

oli

kaksi

tiehyeineen.

sulamisvaiheeseen.

kuituista

hiidenkirnut on

hyödylliset

noin

havaittavissa

ongelma,

tähän

johtosolukko

on

perusaine.

välissä

karttaa).

Esimerkiksi

siis

vettä

tullut

eri

on

jääjärven

8800 reuna

hyvään

noin

suurien

poikittaisharju.

näkyy

reunamoreeni

olennaisesti

synty

aikaan

että yhdistetään, putkistoa:

kasvin

ihmisten

laskelmien

sen

selluloosaa.

voimaperäinen

ja

on

Ilman

200 eKr.

hienojakoisin

jonka

reunamoree

oli

ravinteita

Se

aallonpituu

ja

lajittunees

pitkin

eteen,

soluja,

kasvualus

myös

myös

kytkeytyy

vaaleiden

jääjärven

vuotta

harjut

pohjaan.

rypäleso

on

jäätikön

Salpaus

kannalta

eli

saastu Näiden

elämi

ikäviä

muo

isom

Savi

josta

lehti

kuu

Kos

kuu

mu run

jol

jot

jol

eli

eli

Se

ja

ja 5 maatalous tällä hetkellä. Samaan aikaan Hevonlinnankukkula kuuluu pitkittäis kun Uusimaa oli veden peitossa, Kosken harjujaksoon, joka alkaa Somerniemeltä ja seutu oli jään peitossa. suuntautuu katkonaisena Someron Jyrkin Sulamisen nopeutuessa jään reuna ve harjun, Kertunsalon ja Pitkäjärven kautta täytyi, mutta pysähtyi jälleen noin 200 Kosken Santiolle. Yhtenäisenä se jatkuu vuodeksi ilmaston kylmetessä. Tällöin Hevonlinnalta Mellilän, Oripään ja Säky muodostui Salpausselkä II. Se ei ole niin Iän kautta Euraan. Mahtavimmillaan harju yhtenäinen reunamoreeni kuin 1. Vieläkin on Porsaanharjun kohdalla Porin Prikaatin katkonaisempi on Salpausselkä III, joka alueella. Toinen katkonainen harjuketju kulkee Kemiön, Perniön, Muurlan ja Kuka tulee Kiikalasta Kerkolan kautta Liipolaan. lan kautta Renkoon. Nummijärvi, Kalaton ja Liipolajärvi kuulu Sulamisvaiheen aikana syntyivät myös vat tähän harjujaksoon. pitkittäisharjut eli varsinaiset harjut. Ne Harjujen yleiskulkusuunta on luode kulkevat kohtisuoraan Salpausselkiä, en kaakko. Myös mannerjäätikkö vyöryi Suo tistä jäänreunaa, vastaan. Harjut ovat voi men ylitse luoteesta kaakkoon kuluttaen neet syntyä jäätikön sisäisen joen peräk samalla muutamalla metrillä maamme käisinä suistomuodostelmina. kallioperää.

11 ••• SALPAUSSLXT

Kartta Lounais-Suomen harjuista (tumma Ila). Kolme Saipa usselkää on osoitettu nuolin. Kosken, Marttilan ja Mellilän kirkonkylät näkyvät kartassa ristein. He vonlinnan kukkula on itä-länsi -suunnassa Meliilän ja Kosken välissä. Näkyvissä ovat myös Santion, Liipo lan ja Kerkolan ha rjusora-a lueet. Suhteellisen luon nontilaisia alueita löytyy Säkylän ja Kiikalan alueilta. Säkylän harjua voidaan pitää Turun seudun komeim pana muodostumana. Eräät harjut on hyödynnetty lähes täydellisesti esim, väli Turku—Rauma. Kartassa Kosken seutu on ympyröity.

6

tun

sään

järvi

länsipuolella. toon. etenemisvaiheen

osa

on

osuus

kerrostuneita.

H taavan

ron että

vät

löytyy ne dot Rakenne

tuma.

kä taan

osana

evo

Suppakuopat

Kaikissa

Vaikka

Kokemäenjoenlaaksossa,

ovat

kuolleen jääkontaktirinne,

kivistä

jokisuiston

Piilikankaalta

ja

hautautumisen

ja

n

tyypillinen

Niitä

linna

on

reunamoreeneissa.

Tähän

lakitasanteet.

pitkittäisharjuun,

pienempiä

veden

pienempi

tavallisia

suuri.

on

deltoissa

on

II

Hevonlinnankukkula

a

jään

viittaavat

Suppa

kulkeutunut

alueella

vaikutuksesta

Kivet

eli

liittyvät

Lähin

harju,

aikana.

punaisten

soistunut

(jäälohkareen)

ja

deltan

deltoja

sekä

ja

on

maa-ainekset

Kerkolasta.

ovat

Hevonlinnassa

kukkulan

hiekkakiviesiintymä

kaksi:

sulamisen

vaan

syntynyt

pohjoispuolen

se

usein

pitkittäisharjuissa

tunnuspiirteet,

pyöristyneitä

mannerjäätikön

Ypäjän

Paikkakunnalta

kuoppa

ei

reunamuodos

lajittuneita

Hevonlinnan

josta

h

ole

i

harjumaas

ek

reunamuo

niin

hiekan

jälkeen.

kak ovat

—

muodol

ainakin

kuuluu

järven

on

Some

sano

ivi

jyrk

vir

sel

en

si

ja

ja

ja

ven

käyrien

sillä

lähinnä

kensä

taterasseina

Komein

teiköllä

alueena.

ras

imikkää kuisat

kiilto-, dulla

mal.

veden

joisrinteen

lehväsammalia

kä

javeden

pan

Parissa

Muinainen

Lähdealueen

Jos

lähdealue

ja

pohjan

pohjoispuolelle.

on

Oman

kukkulan

ainutlaatuista.

pohjaveden

saniaiset

korpi-imarre).

purkautumispaikka.

(95—98

korpi-,

soranottokuopassa

Yoldiameri kivikko

on

yli

ja

pinnan

juurella

tesmaa

yläpuolelle,

Hevon!innanj5rvi

kilometri. merkitystä

rehevän

(näkyy

Itämeri

ja

lähde-

kasvillisuus

m)

(metsäalvejuuri,

rinteisiin.

on

on

alapuolelle.

rantavalleina-kivikkoina.

pinta

suuntaisesti

on

on

merkitty

runsaasti: kartassa).

ja

Jopa

on

lisäyksen

Erityisesti

Se

ja

noin

Itämeren

löydettävissä.

Ancylusjärvi

kasviston

on

jättänyt

on

kulkee

Ne poimulehväsam

—

mustaherukkaa,

on

syntynyt

on

100

ulottunut

harjualueen

karttaan

näkyvät

Se

Lisäksi

Kosken

menty

antavat

esimerkiksi

ja

metriä

isolehtisiä

hiirenpor

omat

on

vaiheista

korkeus

pituutta

suojelu

pohja-

lampi.

ovat

Läh

poh

poh

kuo

keidas

ran

seu

jär

jäl

pit

lu 7 Soranottoalue von Suppakuoppa alue

Jyrkkä Hevonlinnankukkula

Lähdealue

Kolmiomittaustorni

Kivikko

vuotta nen, Maantie jan nopeaa. ulottuneet harjujakson ken

Merkitys taista tään

sangolle la 8 paikallisella

paikalta hienot:

Itämeren

Kosken

Kaukonäkymät

ei

Ii

päälle.

n

seudun

joka

tämä

nanj

ole

rinne

sitten.

geologista

(muinaisranta)

onhan (noin

Suot

noin

toista

ä

II.,

on

tekee rvi)

Hevonlinnan

vaiheisiin

tasolla. savikkojen

molemmille

ollut

(pienempi

Marttilan

40

125

E

ovat

Hevonlinnankukkulan

pudotusta siitä

metriä.

kukkulan

muodostumaa. m)

savipohjaisilla

ja

selvästi

merkittävän

ympäräivälle

liittyvät

sen

ja synty

rinteille

soistunut

Lähes

puolille

Kartta

Mellilän

jatkeen

korkeimmalta

päältä keskittyneet

ja

myös

suoraa

Hevonlinnankukkulan

soistumi yli

kohteen savipat

alueilla

ja

Pelkäs

alueel

savita

9 sora-

Kos

ovat

He-

000

kal

pu

dotusta

käyttömuodot metriä. lisesti

maastona, uintipaikkana hiihto-, kelmien sora- kaasti joonaa muodoista.

harjun ranotto kukkulalla %. ilmeisesti

Merkittävyyttä

Myös

Historiallista b.OO

Vedenotto

ja

0

arvokas

se

Hevonlinna

m3,

geologiaa, alueesta

soranotto lenkkeily-, kylläkin.

hiekkavaroja

on

mukaan

voi

toiminut

marjastus-

on

josta

/

Tosin

pohjoisrinteeltä

syrjäyttää

ja

rajavarustuksena, kohde.

ja

koulujen

pohjavedenottoalueena.

soraa

merkitystä

metsätalous lisäävät

on

pohjaveden

mutta suunnistus-

on

kristityn

laajetessaan

yksi

on ja

siis

60

Mellilä—Koski muut. maantie

sienestysalueena,

yhteensä

kukkulan

opetuskohteena,

ylimitoitettu

%

myös

vielä

Kankaan

maakunnan

ja

Hevonlinnan

melkein

eivät

Eräiden

ja

yläpuolisia

hiekkaa

maisemal jona

moninais

retkeily

voimak

30

käyttö-

uhkaa

koulu

se

mil

las

TI.

so

30

on

40

ja

ei

on

on osuus

maisemallisesti on ottoa. huomattava

tällä käytölle.

va

sessa

tenkaan mällisesti

ehkä-alueilla. tuuston

on nee

nonolosuhteissa”.

Maisemaselvitys

jen siitä

ulottuvia mista,

houtumista

selkeästi:

mahdollistui

puolinen voi

tarpeettomuudesta,

ko

kulkeva

20

määrästä valleista

rakuoppia

kästä

vaita,

päristötutkimuksessa.

Tämä

varhain

ettei

nanvaltuutetut

mieltä,

Suojelu

tienoilla.

pakanallisten

harjujaksoa

Heinäkuussa

Selvityksen

suotavaa

Maa-aineslain

Kuitenkin

Aika

tarkoin

oleellisesti

ohjeellinen

mahdollista

rajoitettava

totuutta.

%

saada

tai

yleissuunnan

hetkellä

aiheutuu

aluejaossa

sitä

luo

Sen

että

kävi

luonnon ja

pohjoisrinteestä,

erikoisten

hyväksymä että

voi

kuin

Soranotto- moni

anneta.

ja

soranottoprosentti

käyttö.

rajattu,

“Aineksia

kannata

yhdestä

tulkinnanvaraisuutta.

ja

vastuu

vieläkin

vahingollisia

harkittava

Vanha

suurin

on

taikka

ilmi

(alue

supista

tulla

maisemaselvityksen

pitkin.

Hevonlinna

vilkaisemalla

tulevaisuus

Kokonaiskuvaa

harjun

se

mukaan

rajoitettava

luonnonsuojeluvuonna

Riittäviä

1983

alueiden

kukkulan

luonne.

arka

tarveharkinnan

koskelainen

maisemankuvan

merkittävien

(alue

lukiolaisten

olivat

todetaan,

elin,

Maa-aineslain

astuttua

on

F3). mutta

vakuuttuneeksi

osa

Esimerkiksi

huomattavia suojella.

näkökulmasta.

Huovintie

luonnonesiintymien

Hevonlinnan

pienempi.

ja maisemaselvitys

mutta on

ei

Kosken

(alue

suojelu

suuri.

(alue

joka

D2

Näiden

kukkulan

rajoitettu

suojelualue

saa

tätä

Kunnanhallitus

luonnontilassa.

perusteita

lähteiköstä,

ehkä-alueen

välillä

muutoksia

on

pinta-alasta

ja

Fi) (alue

että

se

säätelee

ottaa

E2),

karttaa

voimaan

Jopa

TI.

tekemässä

jo

on

mieltä

eli

on

kauneusarvo

Ei),

tilanteesta

ei

ja

kulkee

epämääräis

Tietä

maisemalli

niin

perusteella kunnanval

soranottoa

soranottoa

tai

koko

Di),

Lisäksi

3

1

vastaa

sen laesta,

soranotto

soranotto

eräät

turmeltu ollut

niin,

tulevalle

200-luvun

suositta

alue

suojelun

§

laajalle

on

ei

voi

pilattu,

soran

niinkin

sanoo

ottoa

moni

pitkin

ranta

suuri anta

luon

1970.

1982

sora-

myös

noin

että

kui

täs

kun

ym

on sitä

on

ko

jyr

on

tu

So

ha

ei

piha

kanervan

Kanerva

n santeita seen

115

linnasta sen

poikki.

Mellilän

kohteena. haiten.

95—100

110—115

Koko reunakolmannekset

dostunut omaan

kaikkiaan

teen

santeiden

kea

ten

ösm

Korkeimmasta

Erityisen

kuvattuna.

luonteensa.

suositusten

toimia.

metrin

on kuuluu

harjua

kohtalo.

on

Olisi

lehden

u

eri

puutteellisesti.

tulisi

me

m

kuivan

suunnasta

kokonaisuus.

Luontopolku

lue

m

neljä:

tasolla

ja

(Hevonlinnanjärvi).

n

tasanne

arvokkaita vahinko

ongelman

(ampumarata),

tt

poikkileikkaus

ei

itäpään

i.

ihmisten

kankaan

Kukkulan

ole

Varsinaiseen

pohjalta

120—125

lakitasanteesta

olevista

taloudellisen

jäljellä.

tuleva

jos

menettäisi

kaartaa

valtakasveja.

Selviä

pitkittäisharjuselän

Ilman

kohteita,

muodostaa

muotoilema

myös

päättäjien

yläasteen

seutu

tasanteista

m

105—110

havaitsee

Nämä

(korkein

suojelualuee

kanerva

tasanteita

niitä

laajin

hyödyntämisen

on

alkuperäi

Kuvassa

ovat

mutta

mikroskoo

kyttyrät

Hevon

kankaan

on

nimen

110—

lakita

jään

muo

laki),

m

vain

par

vai

ta

on

on

ja 9 Maisemaselvityksen

maankäyttöalueet

fiilit kanssa. eivät kitty sella pinnanmuotoihin. deta tyskartassa peruskartan Leikkaukset linnankukkulasta

10

Seuraavat

1

piirrettiin.

ehjien

otto-ja

mahdollisen ole

Poikkiprofiilit

-.

700

yhteneväisiä

0

alueiden 1 näkyvät 4---

korkeuskäyrien

m

muina

ehkä-alueet, viisi

piirrettiin =

01

Koska

ottoalue

Ii,..

isranta

poikkileikkausta soranottoa

suojelu ehkä-alue

sorakuoppa

kattavat

soranoton 1

linjaukset,

poikki. -

profiileihin

vedettiin

uuden —

alunperin

400m

alue

jokainen

mukaan,

E Maisemaselvi

koko

lue =

vaikutuksen

peruskartan

joista

ehk-aIue

tarkoituk

on

400

vanhan

alueen.

Hevon

voi

A

jotka

mer

pro

m

to

B

C

sivu

Poikkileikkauskaaviot

A—B

D

S

ilta

voisi viettää törmärinteen rajana. lilän la länteen =

Ensimmäinen

suojelualue

on

C—D

olle

puolelta

selvä

F

loivasti

huippu

suojelun

rantatörmä

Li

rantatörmämuodostuma,

läntisimmän

100

etelään.

E—F

muinaisrannasta

linjaus

on

G löytyvät

m H

ja

110

soranoton

(A—B)

105

G—H

metrissä

B

pään

seuraavilta

115

110

105

100

metrin

95

kulkee

m

Mellilä

poikki.

kukkulan

välisenä ja

Koski

l—J

tienoil

rinne

Mel

joka

Se-

TI. Toinen leikkaus (C—D) menee kukkulan senkin profiilin kohdalta. Ehkä-alueen raja korkeimman laen poikki. Lähes suoraa pu on aivan kukkulan juurella ja otto-alue tu dotusta Mellilän puoleisen törmän juurelle lee rantatörmän kohdalle. Linjauksen itä- on noin 24 metriä. Kosken puolella rinne ja länsipuolella suuret sorakuopat hallitse viettää loivemmin. Rantatörmä löytyy sa vat maisemaa. malta tasolta (105—102,5 m) kuin edelli 125 m 120 C—D 115

110

rantatörmä 105 100

95 700 m 400 m

Tämä linjaus E—F on noin 400 metriä alapuolella. Koko lakitasanne on ehkä- edellisen itäpuolella ja leveästä lakitasan aluetta. Tien vieressä soranotto on ulottu teesta johtuen soravarat ovat suurimmat. nut noin 92 metrin tasoon asti eli tienpin Lähteikkö- ja korpikasvillisuutta on tör nan alapuolelle. män juurella 105 metrin korkeuskäyrän 120 m

E—F 115

110 Iähteikkö 105

100

95 E

Poikkiprofiili G—H on kukkulan mata selvityksessä törmärinteen suojelu on lo loituvasta itäpäästä. Suojelualuetta on ka petettu tähän, vaikka rinne jatkuu tästä pea kaistale tasanteen keskellä. Maisema- vielä noin 600 metriä. 110 m G—H 105

100

95 H G 400m 100m

I—1 Hevonlinna muodostaa vain pienen 110 m osan Säkylän suuntaan ulottuvasta pitkit täisharjusta. Ainoastaan tässä kohdassa 105 Hevonlinnaa sillä on tyypillinen pitkittäis 100 harjun muoto noin 400 metrin matkalla. Suojelualueeksi harjannetta ei kummin 95 kaan ole kelpuutettu. 300m 1 10Dm 11 Kosken seudun suot

] — — — - Kunnan raja Taajama Ojitettu Maantie + Kirkko

Kontolanrahka on Varsinais-Suomen suurimpia soita, mutta silti pieni (n. 850 ha) Torronsuohon verrattuna (n. 3000 ha). Jäikimmäisestä on tulossa kansa ilispuisto ja edellinen kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perus ohjelmaan. Kontolanrahkan ylittämätöntä kuilu- eli silmäkenevaa suon länsipäässä. 12 ovat

Peruskartta hyvin nosti. tuvat järvi sessa TVH:n koskematon juuri tuvat mentä

seutu

I-Ievonlinnan

Linturahkan

Hevonljnnankukkula Salaojitettuja Alue

näin

ja

lainkaan.

kuvassa päässä

selvästi.

kehittyneessä

Vain

vuotta iso

kukkulan

oli

selviä.

kuoppa

varsin

vanhassa

oli

Hevonljnna

sitten

hyvin.

soranoton

pinnanmuodot

llmakuvassa

juuri

peltoja

jyrkkä

Kankaan

erinäköjnen

(ks.

kohosuossa vuonna

avattu.

ja

näytti

ilmakuva

ei

pohjoisrinne

poikkeuksellisen

suhteen.

— 50-luvulla

koulun sarkaojat

Hevonlinnan•

olevan

näkyvät

kolmekym Linturahka

rakenteet

s.

puolei

14).

lähes

erot Vain ollut erot

hie

1989

ja

1959 tämiä on suuntautuvat

Kosken sittää suon (k

kanervamättäiden rahkasammaleen keskustaa tä himmassa

u

Linturahkan Toinen Suon

@Maanmjttausha//jtuksen

allikkoa. myös

lj

ut).

Linturalikan

keskeisen

silmäkkeitä kolmisenkymmn

keskellä,

kunnissa,

muutamia

suurempi

kehämäisesti osassa,

Mätäspinnat

Jounaasta

kumpareen

eteläosissa,

sen

peittämiä

(ruoppakuljuja)

on

mättäät välissä

laajahkoja

allikkoalue

korkeimmassa

seitsemisenkymm•

luvalla

koilliseen

Näiden

(kermit)

lammikkoa

on

juurella.

silmäkealueita

ja

Marttilan

mudan

tummempia

silmäkkeet

vaaleicjen

on

kiertävät

ja

Täällä

Se

koho

peit

van

kä

ja

13 Koko MelIilän puoli suosta on nykyisin ojitettu: keskusta tosin vain kapein sala ojin.

Linturahka

Ilmakuvan apupiirros

reunaräme Mellilän tie

mätäspinta

HevonhinnankukkUla

mutasilmäkkeitä allikko (ruoppakuljuja)

Ilmakuva Hevonhinna — Liriturahka 1959 @Maanmittaushallituksen luvalla

päättänyt

maamme

moitettujen kitty

hansa

Mellilään,

kosteikon vähän

lometriä. matkaa maan

Sijainti

Eksyssuo

Viiden

320

uusiin

kosteikko,

yli

savialueen

hehtaarin

kymmenisen

suopinta-alasta.

kunnan

suojella

ja

alueella.

koskelaiset

tai

peruskarttoihin,

kastiin

Kyröstä

viljelyalueen

erämaista

[ksyssuo

Öksyssuo

koska

rajojen

Eksyssuo

keskellä.

kuuluu

sen.

Suurin

parisenkymmentä

kilometriä,

omistavat

Tähän

valtioneuvosto

kuten

leikkauspiste

vain

viipale

ei

Loimaalta

sijaitsee

ole

samaan

4,7

se

Koskelta

mikä

on

%

lähinnä

kuuluu

isän-

mer

Loi

ar

on

ta

on

ki on

maisemaa

mäen—Joenperän, ympäröivät Ypäjän

matta. Suokulman

Kosken koinen Haalinrahka ko

lähes kaikkein

tien

reuna-alueita

Historia

Vajaan

on

rajat

kokonaan

sen

keskellä

vajaan

pienoiserämää

Metsäkulman

pienin.

tuhannen

leikkaavat itäpuolella.

—

suokompleksia.

on

Kuusjoen,

kuten

100

Kosken

Someron

Sen

hehtaarin

Mellilän

hehtaarin

sijaan

loimaalaisetkin.

Pirttiniemen

Someron

pellot

silloin

kunnassa.

alueella.

Loimaan

Huhmassuo

Seutu

olivat

Lapinsuon

erillinen

metsäalueet

kun

kaistale

kärjessä.

Ojitettu

oli

Ypäjän

raivaa

Nihti

Kun

mel

Joh

on

on

ja 15 koska ta. sa tästä yllättävä, ilmestynyt

Myöhemmin kin nut täin pystytetty löydettiin

Maisemat metri paksuuskasvu hansia

kukset on 16 tuu neva. leveyttä juja. keaa pääsuon jän mättäitä ko seen. hosoista, puuttuvat.

Myös

Vuonna

Kaksi Suon

Maisemallisesti

Pintarakenteen

Keskikokoiseksi

suolle

syystä

käytössä. karun

Katavasaarenrahkan

monipuolinen, puolelta yli

johtuu,

Tosin

melko

Pituutta metsäiset vuodessa.

ovat vuosia.

kehittymiseen

suopinta-ala

neljä lasta

kilometrin

lahdeke. eli

on

koska

kuolleena 1741

joissa

puuristi.

kaunis: Eksys

nimi

Mahtavalla

näitäkin

ja Ypäjän

kermejä

että

paljon

annettu

lasten eksyi

ja

sillä metriä,

on

Turpeen

pinnanmuodot

piirretyssä

Oksyssuo.

suotyypit

olisi

Vanhimmat

nykyinen

on

uusiin

Salmistonmäestä

puolesta

Eksyssuon keskimäärin tasaisen

suoksi

on

verran.

ja

alueelle

lähialueen

suon

vain

hyvin ja

löytyy

oli

parempi

löytymispaikalle

on

parisen Mellilän

ja

nimi

silmäkkeitä

peruskarttoihin

paksuus Torronsuolla

paljon

puolelle,

mennyt

nykyisin

Eksyssuo

olivat

Loimaan reunasta.

Osittain

on Nimi

kunnon

ruskea muodostuneita

ydinalue

Oxesuo.

varsinkin

1897.

soistumiskes

keskinen

kilometriä

jo

kuin

puolella.

noin

muista

suurempi, ojittamat

on

on

vakiintu aikaa

turpeen

joka

on

se

puuton kartas

Heidät

Oksys.

eli

pohjoi

melko

Tästä

allikot

nimit

Ehkä milli

poik

ulot

niitä Ypä

mel

kul

osa

ko tu on

on

on

ja

on takunta.

ta. kin tapauksissa asti. Mustasaari) Suotyypit metsäsaarekkeet vin (LkN). eli Salmistonmäki,

suuntaan kenttäkerroksen on si tystä Reunaosissa ovat koin. (SR maisemia. hytkorsinevan syntynyt na

maisema ohella runsaasti laista aloittaa peen lispuolella.

Metsät

Yleisin

Kohde

Kuljunevaa

Kivennäismailta

Tupasvillan tuhatkunta

(RR).

Avohakkuualoja

kohosoihin,

runsaasti

karua

ravinteita

ja

paikallaan.

Kapea

rahkaneva

Itse

ollessa

Etelä-Suomen

SN).

Se

suomalaista

paikan

Puuttomana

ensimmäisenä,

hieman

kuuluu

(RaLkN)

asiassa ja

muun ympäröivät

on

muuttuu

suotyyppi

ovat

kulissipuuvyöhyke

hakkuut Tupasvilla

tästä

Ypäjän

vielä

välipintakasvillisuutta,

ja (KuN)

neva

suon

yhdistelmiä

Enemmistö

yleisin

muassa

(RN).

Pirttiniemi,

Someron

siemenkarvojen

valtalajina arkoja

(Katavasaari,

ren Näkymä Kelot Varsinkin sararämeitä ollaan hiihtomaastoa.

eteläsuomalaisiin

nämä

syystä

ja

jäässä.

tulee

on suuntaan.

lohkossa.

eli

laiteeseen.

sykähdyttäväksi.

muuttuu lopulta soiden

on siitä

“puuvillapeltoa”

aluetta vilja-Suomen

on

kuuluvat

kasvi.

keidasrämeet

on

silmäkenevaa paljon,

kohteita.

jo

on

Katavasaaren

ojituskelvotonta.

sadeveden

ulotettu

Reksuollakin

käytetään

huhtikuussa

alueesta Me//hän

rahkasammalen

on

lyhytkorsineva

sisään

Talvella

on

Pikkusaari

rahkarämeek

tyypillisimpiä

ja

Ei

Tämän

Kukinnan

Patsassaari,

olisi

jokapuolel

ja

monin

saranevoja

rahkaiseen Eksyssuohon.

tupasvilla.

uskoisi,

Tänne

keskellä.

monissa reunaan

Patsassaa

auettua

oiva/lista

keidas

täällä

jäävät

on

muka

(KdR)

jossa

ja nimi

(SiN)

koil

pai Täl

sa

että

tur hy

on

on

ly

ja

se

etelässä

täk

Alueen

muurainkesinä marjat.

reuna-alueilla, nyt kon

(1979).

helmipöllö sirkku,

muassa nyt

ro, Niiden

lajeja: räkki kin on tuen

Elämistö

mälinnustoon

Tämä

Avosuo

Ympäröivissä

Karpalonpoimijoita

Ilveksenkin

Metsä-

Karuudesta

i

n.

talvisaikaan.

pienempi.

reunarämeillä.

taivaanvuohi,

jokakeväisenä

neliökilometriä

linnusto

ei

ovat

pensastasku,

kurki

Huhmassuolla

lisäksi

Samalla

ole

korppi,

nykyinen

soilla

ja

toimii

yleisimmät

ja

villa

niittykirvinen

ja

lehtopöllö.

kuuluu

on

ja

on

tassuttelun

peltoa,

hillan

joilta

käki.

voi

värikkäintä.

kanahaukka,

vähäallikkoisuudesta

metsissä

parinkymmenen

muutama

melko

soidintantereena.

töyhtöhyyppä,

ihailla

kapustarinta,

käyttö

kohti

Myös

14

vaan

etsijöitä

löytyvät

parimäärä

linnut

liikkuu

lajia

vaatimaton.

saranevaa

sekä

jälkiä

ruskaa,

pesivät

metso

vain

pari

(4/5)

Hyvinä

ja

hiirihaukka,

löytyy

suurimmat

keltavästä

parimäärä

seuraavia

on

on

syksyisin

kiuru,

noin

kaikista.

suon

on

joka

teeriku

pohjan

muun

näky

vielä

tääl

pesi-

Pesi

suo

itäpäässä.

joh

on

50

Ii

Metsäautoteitä

se

ja

naan erämaista dollisimman

ti

vään

on tioitua

väisiin

eräiden

vaaminen

sa

mista.

kuulla

kuun

kasten

sin

kaan denaikoina.

lanut,

kasvanut

Kesämökkejä

tietoa

Alpo

Teeren

Tunrielmallinen

Retkeilyä

on

oltava

parhaimmillaan.

on

vähän

ollessa

paikka

aikaan

sopeutettu

mutta

tapoihin.

jälkeen

Jaakolan

myös

helppo

monia

loimaalaisten

ja

soitimen

tunnelmaa

kärsiväliisyyden viime

piilokojusta

taitoa,

jokapuolelta.

vähän

on

kiihkeimmillään.

Hiihtäjien

turve

voi

pöllöjen

kiimaisten

ja

liikkua

muitakin

oiva

tulee

ei

Siinä

vuosina.

piilopirtti

maisemaan

keväisin,

harrastaa

vierailuhetki

että

on

onneksi

seuraaminen

eläimistöä.

kohde.

Hyvällä

latistamaan.

yhteydessä

soidinääntelyn

vielä

kylläkin

ja

käsin

hän

ensimmäisten

määrä

ilvesten

koskelaisten

Hankikannon

tapahtumia

lisäksi

tosin

kun

jäässä.

ole

Samoin

häiritsisi

kaikkina

täydellisesti.

on

Retkeilijäliä

onnella

lumi on

on

ilmestynyt

suon

on, ja

tulee

kuulunut

riittäväs

mourua

Taiteili

valoku

täyden-

selvästi

syksyi

mutta

on

olles

mah

reu

vuo

pak

tai

ke

voi

ke

su

ai 17 18

mustin Reunojen

Soukkaselän kiemurtelee

tien kapeana

suisto- Eksyssuon deltamuodostumaksi. laajenee

E P

1

tuntumassa

Salmiston-

mäki

Epssaaatava5a_

-EZ

km

viivoin

eli

Huhmassuon

Piilikankaalla

[ksyssuo

lähiympäristöineen

ojitukset

välissä.

matalana

harju

—S—----

se

Ypäjän

on

merkitty

ja

ja —

erikseen Suojelualuerajausta

merkitty

Mellilän

suojelualuetta. Suurin aarnimetsäsaareke,

Huhmassuon Huhmassuosta

O

osa =

puolella.

ei

RISTEYS

Eksyssuosta

VIIDEN =

ole

Suosaari

(NEVA)

AVOSUO

Me Y So

L

Ko on

valtion

Soukkaselän

E5jjsaariE = = = = =

Osa

KUNNAN

YPÄJÄ

MELL1LÄ SOMERO

LOIMAA

KOSKI

on

on

TL tasainen, tukasvuisia kilpikeitaita. ja tuntevat tyyppiä esille: MiLkN Eksyssuonkin SN VIR Ra LkN KrRR Alueen Kaikkiaan Suot leton. Lk N suotyyppejä ovat ======alatyyppeineen. Eksyssuolla päätyypit joten suot ravinteinen saraneva varsinainen rahkainen lyhytkorsineva kanervarahkaräme mäntyjä) Suomessa Eksyssuo

moni-ilmeisiä Eksyssuon kohdalla ovat kyseessä on korven, yleensä on ja lyhytkorsineva monia. on lyhytkorsineva nevaa isovarpuräme on eniten tämä on kuitenkin Yleensä ekosysteemejä. satakunta rämeen, kohosoita laakiokeidas (avosuota). tulee rämettä ihmiset päältä nevan hyvin suo- (ki eli SR RiSN RN KuN RR

Kd suofyypit taan sevat kohosoiden tyyppi. lee ovat ma havaittavissa. Vain Se Tasainen R näkyy sadeveden lyhytkorsineva ravinteita kilpikeitaan reunoilla, suon Ravinteikkaammat ======hyvin sararäme kuljuneva rimpinen rahkaneva rahkaräme keidasräme ja keskustan vanhimmassa puuton mukana ei jonne poikkileikkausprofiileissa. juuri “kakkumaiset” (LkN) saraneva karuus. tupasvillan kivennäismailta ravinteita. tule. on suotyypit lounaisosassa Tästä yleisin hallitse Keskus piirteet johtuu sijait suo tu 19 4 3[LILÄ TURPEEN metriä PAKSUUS

Västäräkki Töyhtöhyyppä Metsäkirvinen Niittykirvinen Aikaa Kiuru Havaitut kolmeen Keltavästäräkki nut. Pensastasku Eksyssuon

20

Takseeraus

Ojitusalueet

100

käytettiin 100

100

Turpeen 100 Eksyssuon

linnut

osaan,

ETÄISYYS

linnusto

200

200

200

suoritettiin

200

joilta

jätettiin

15

46 36 50

SUON 1 4 1 4

300

300

3O

300

tuntia.

laskettiin paria “ “ “ “ “ “

pois.

REUNASTA

22.5—5.6.1979.

400

400

400

400

Alue

pesivä pesivä pesivä pesivä pesivä pesivä pesivä

kaikki

jaettiin

500

metriä

paksuus

lin

johtuu vuotta. nelisen naisosassa muodostuma. osoittautui pinta puolella ikäisyys

500

500

eri

Suon

Pisimmälle

oli

Taivaanvuohi Tiltaltti Metso Varis Kapustarinta Pohjansirkku Käki L K Korppi Vi Kulorastas N Harmaalokki

i

u 700

ä ro kallioseinämästä.

metriä.

700 Nuorimmat

vanhimmisssa he

linjalla varsin rk

rh

tarkoittaa

rva

i

i

tyypillisen

(A—C), kohdissa

suon

rp

Tässä

tasaista.

unen

Kyseessä

D—B.

kehitys

osat

jonka

muutamaa

tapauksessa

kuperaksi.

osissa

Reunojen

D

ovat on

Pohjalla

2 1 4 on 1 2 1 2 3 1 1 1 1 1 1

KOSKI poikkileikkaus

yksilö yksilöä

yksilö

pari

paria

keski-ikäinen

edennyt “ “ “ “ “ “

on

Kosken

T

Muualla jyrkkyys

turvetta

tuhatta

L

oli

keski

pesivä pesivä pesivä pesivä pesivä

pesivä pesivä

lou

sa

TL

YPÄJÄ Teen 15 yksilöä Huhmassuon linnusto Kivitasku 1 yksilö Metsäpyy Takseeraus suoritettiin 7.6.1979 ja se viisi Talitiainen 1 pari kesti tuntia. Hiirihaukk a 1 Pesivä linnusto

iryinen 11 Sepelkyyhky 1 yksilö Metsäk paria Yhteensä Niittykirvinen 8 11 lajia Keltavästäräkki 7,, ja 40 paria Kiuru 3 94,4 heh Lintuja havaittiin 27 lajia, joista 14 pesi Paju lintu 3 taarin vänä eli yhteensä 156 paria. Nämä parit Kapustarinta 2 alueella eli olivat 305,6 hehtaarin alueella, joten pari- Töyhtöhyyppä 2 42,4 pa määrä neliökilometriä kohti oli 51. Käk i 1 2ria/km Isokuovi Liro Harmaasieppo 1 Reksuo alkuperäis luonnon saareke

Monien vaiheiden jälkeen Someron ja ta 13 kilometrin säteellä ei ole toista ojitta Kosken Tl. rajalla sijaitseva Reksuo on matonta suota. Lounaisella savialueella on päätymässä suojelusuoksi. Näin ensimmäi vain muutama tämän kokoinen suo. nen suurempi aluekokonaisuus saviseudul Kohosuon keskusta on noin kuusi metriä la on saamassa pysyvän rauhoituksen. korkeammalla kuin pellot, jotka ympäröi Vuonna 1983 metsähallitus osti Åvikin kar vät sitä jokapuolelta. Kulttuurimaiseman tanolta 142 hehtaarin suuruisen alueen keskellä on siis komea alkuperäisluonnon suon keskiosasta. Alunperin suojelualuera saareke, joka merkittävällä tavalla moni jaus käsitti 460 hehtaaria, mutta reunatar puolistaa paikallista maisemaa. kistusten jälkeen sitä kavennettiin 60 heh Keskustan kasvit voivat saada ravinteen taanIla. sa vain sadevedestä. Tällaisesta suosta Reksuon arvo suotieteilijät käyttävät nimitystä ombro trofinen kermikeidas. Kermit eli mättäät ja Tarkoituksena on ollut suojella noin kuljut eli painanteet kiertävät suon keskus 6000 vuotta vanha suokokonaisuus varsin taa samankeskisesti. Ne ovat sijoittuneet vähäsoisella alueella. Reksuon keskustas kohtisuoraan veden virtaussuuntaa vasten.

Kapustarinta on kahlaaja, jota tavataan Etelä-Suomessa vain soilla.

21 Kesäkuinen

Allikot

kustan satakunta. 22 kitty la pitäisi ulpukoita.

me, ja neva nen kytkeytyy tyyppejä.

eri vät muassa paria), hin lokki vit suota määrä

kohtuulliseisti.

muuraimiakin

Suotyypeistä

Suolla

Suojelun Tutkimus- Karpalosuona

muotojen

useita

(suokukka, lajista.

lounaisen

myös karttapiirros.

rahkaneva,

ja

puutteellisesti, (16

on

riekko olla tuntumassa

ja

eli

kuljuneva.

keltavästäräkki

näkymä

asustaa

käytetty

yksilömäärä

metrejä.

paria),

monet Karuudestaan

esteettisiä

Pesiviä

Eräissä

lammikot

Peruskartoissa

ansiosta

mukanaan

moninaisuudessa.

(2

ja

Suomen

suomuurain,

on

yli

paria)

yleisimmät

isovarpuräme,

kalatiira

vain paikka

opetustarkoituksiin

tuhatkunta

lintuja kasvaa

jo

Reksuon

Allikkoja ja

saatu Kaikki

lintujen

entuudestaan.

kauneusarvoja

syvyyttä

sijaitsevat

siksi

ja

suolla on

soihin

ilmakuva

(41

kurki

huolimatta

(1979)

on

jopa melko joinakin

suurimman

(5

ovat

allikot

suoretkeilijällä

suovillat

paria-

ovat

paria), mukana on

kasvavat hyvä verrattuna.

lintua

(1 niillä

lumpeita

karuja

ovat

lyhytkorsi

suon

suuri kaikkiaan

pari).

tai

on

rahkarä

harmaa

vuosina

ja

allikon.

voi

tavi

värien

yli

jne.). niihin muun

ohei

säily

mer

mui suo kes

Laji- Rek

suo

kas

ol

40

ja

(5

Taustalla

lokkilintuja, Parhaimpina

muassa Kala

muutama

tiirakin

nokan

joista

suon vuosina

on

musta

kuulunut

suurin

sadasta

kärki Reksuolla

ja

aifikosta.

erottaa

komein

pesimälinnustoon.

oli

sen

melkein oli

harmaa

lapintiirasta.

40

lokki.

Muun

paria joilta käytettiin Metsäkirvinen kimiseen.

Varis Niittykirvinen Peippo Havaitut Linnusto Keltavästäräkki Paiulintu Töyhtöhyyppä Tavi Kiuru Keltasirkku Kapustarinta Harmaalokki Västäräkki Heinäsorsa Teen Naakka Kuovi Naurulokki Hömötiainen Sepelkyyhky Talitiainen Kalatiira Sirittäjä Harmaasieppo Mustarastas Räkättirastas Töyhtötiainen Kurki Riekko Käki

Suokukko Tiftaltti Pikkulepinkäinen Taivaanvuohi Tuulihaukka Paiusirkku Mehiläishaukka Kiriosieppo Metsäpyy Hernekerttu Fasaani Pensaskerttu Punarinta Lehtokerttu

Suo

laskettiin

takseerattiin

linnut

noin

Alue

60 67 63 16 41 41 25 10 16 10 11

25

kaikki

7 7 9 6 7 8 4 7 5 2,, 2 5 5 3 2,, 2 4 2 2 1 3 1 1,, viereisellä 1 1 1 1

jaettiin

paria ,, ,, ,, ,, ,, ,, ,, ,, ,, ,, ,, ,, ,, ,, ,,

koiras yksilö yksilö yksilö yksilö

tuntia

23.5.

1 1 2

1 1 pesät keskusta 1 1 neva neva 1 neva soitimella 1 2 ruokailemassa neva 1

2

linnut. allikon neva

neva

pesää, pesä,

pesä, poikue pesä, pesä, pesä, pesää pesä pari

pesää

pesä,

577 viiteen

vaivaiskoivulla

—1.6.1979.

tyhjennetty

pesivänä

rämemännyssä

5

4 3 2

2

5

hehtaarin 2

poikasta,

munaa, munaa munaa,

munaa

munaa,

Avosuon

poikasta,

koealaan,

Somer

neva

neva

neva

munista,

neva

neva

Aikaa

suon

tut

(nevan)

välinen

Tämän arvioitiin terva- 72,6 sen melkoisia säsaareke. osa suon kin konneet tuntumassa. tyn 1983 selvyyden misen linnustossa poistuminen rinsaaret ma, näkyvät

ja

Tutkimus Yhteensä

suojelualuerajaus Suo Allikot Valtio

metsäisen

samoilla

on lintujen

alueen.

vain

paria/km2.

käytännöllisen

katkoviivalla

ja

on

kaaressa

seurauksena. lisäksi

raja

suolta

kartassa

ovat

haarapääskyjä.

eli

kolmessa

419, osti

muutoksia.

lähes

Näistä

suorittamalla

havaittiin

pitäisi

Tämä

kantoihin.

on

lammikot, menetelmillä. on

suon

suolla

Kosken

Åvikin

37

ilmeisesti

kokonaan

ehkä

keskustan

tapahtunut

Assomäki

mustina

tehdä

REKSUO

toimenpide

suon lintulajista,

(rämeen)

kulmauksessa

suojelun.

saalistelee

44

Lokkilinnut

vaikuttanut Lokkien

TI.

kartanolta

Näistä

joita

keskustaan

lajia

uudestaan,

Pesiviksi

ja

jatkuvan

uusintakseerauk

ympärillä. peltojen

täplinä.

on

Someron

on

ja

1980-luvulla

asioista

suurin.

aloitti

joka

ja

910

kymmeniä

satakunta,

ovat

muiden

on

pareiksi

vuonna

vainoa

tiirojen

saarta

Suurin lintua.

merki

koska

tekee

rajan

met

Rek

Lau

kai

saa

23

+ Suurin osa Reksuon turpeesta on rahka Allikoitten suuri syvyys on yllättävä sammalen muodostamaa. Alkuvaiheissa seikka. Kovempi pohja tulee vasta monen turvetta syntyi nopeammin sarojen vaiku metrin päästä. tuksesta. Rahkoittumisvaiheessa on turvet Vuoteen 1988 mennessä turpeen subfos ta arvioitu muodostuvan noin millimetrin siileja ei ollut tutkittu. Siitepölyanalyysin vuodessa. suorittaminen selvittäisi esimerkiksi lähi- Yleensä allikot kiertävät suon keskus seudun kasvillisuuden kehittymisen tuhan taa, mutta linjauksessa C-D allikoita näyt sien vuosien aikana. tää olevan keskelläkin, koska linjaus kulki varsinaisen keskialueen itäpäästä — siis reunasta.

REKSUON TIJRVEKERROSTENPOIKKILEIKKAUSPROFIILIT

TURVEKERROSTENPAKSUUSON SUON KESKI ESILLE KUIASSAKIN POIKKILAEIKKAUK—

OSISSA (LINJA C—D)NOIN SEITSEMÄNHET— SESSA. RIA TURVE1IU000STUMANALUSTANAON SAVI — ALLIKOITTEN SYVYYSON USEITA METREJÄ. POHJA KOIIOSUONPERUSRAKENNETULEE HYVIN

A

TURPEEN KOSKI 8T.L SOHERO PAKSUUS 2 c METRIÄ

200 400 600 800 1000 1200 1600 METRIÄ

ETÄISYYS SUON REUNASTA

8

TIJRPEEN

PAKSUIS

HETRIA

200 600 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 METRIÄ

Muutamissa allikoissa kasvaa lumpeita ja ulpukoita. Lammik koa kiertää sarareunus.

24 sen säalueen taarinen,

polkurutkulla. möyrivät jäänne ni lainkaan kotin

vänkkyrää, nuoret kettäin

saapasansaksi kuitenkin ten van kamaralla. kassa,

johon valmis. kouristavana

reunassa Laajoilla kivikkopuutarhat. maita, pientareita on, la.

noksien tit, tuoksuvien sä tiäiset, semista.

kyajan me, turha visto,

korvaavan

Vähän

Rusottavassa Voiko

Siellä

En

Mutta, Se

toiveet

Niin,

ovat

kartan

Talojen

kukkajäärät

jossa

tuohiston

hidas

u

niittyjen,

on

tiedä rk

jolla

entisen

kuvitella laidunniittyjä,

piilossa

On viljelyksilläkö

maaseutumme

i

sitten

ja

missä ja kuusitureikot II

tietoinen. mustavalkoista

harvennetussa mataroista, vihreä

aikaa hirsiladot

Missä

oja sydämeen olla

osoittivat, a.

alueilla

ei

Ei pentele, leuhtoivat maaseutua!

vuodelta

kypsyminen

kesäisten

sitten

vain on juuriltaan

muuta

töyräiden

tonteilla oliko

kukkakedot.

ole

ja

tajusin

ahojen vahva seisoin

kaiho

tottakaan.

Kansallisromanttisen

parihehtaarisen juuriperhosten illassa sitten

elävät sen

naamioitunut

ylämaan niittyläiskä,

yksioikoista

ja

enää

valtavan

meillä

ehtooväreihin

muutos

kuin

ja

niittymuurahaiset. takana

mikä

1952.

että

oli

kuvien

yhteys

tai kuismista mustavalkoista

sen

korkeina hirvenkellot.

kukkaketoja.

leikatut

löysin

ja ajaa

ne kulunutta

kamerakaluineni

perhoset

heinäsirkat,

mitään

kestoteiden ahdistelivat. syynä

maaseutua! merkitty

vauhdilla

monien

laidunmaiden on

olin

elävät?

koivikossa,

alhossa

ikävän

Suurehkon

sellainen

Päinvastoin.

Niittykulttuurin

rahistelin

öljykasviviljelyn

metsä.

on

hyönteisiin.

lempeistä josta

kasviperintöm

vinniltä

peltoa,

oikeassa

nurmikot jäljellä

siihen,

toukat.

ja

jo

ja piikkilanka

niittymaan

ja

koivua

kokemus

suunnan,

pukeutu

pariheh

en

aivoissa

melkein apiloista

Ei

melkein

mesipis

hepoka

Ei

luisuu.

luiskil

pellon

Suomi

sielu sinne

haka

ollut risai

met

edes

jota

Pari

mai mai että

Mis pai

kas

äs Ny

Mi-

On

ja

ja

voikukkaseppeleen

nua kuoriaisarmeijat on niin vahtimisella, kin virratakin. suus ruusuruoho), jä koiksi. maten joukko

Olen kineet maan ja malaisia Vai maisilla asuva on kedoilla varren koululaisparven

esitettyyn vaivalla kin kettipelloista pellot vaikka paikkoja tä

Avomaiden

Asia

Varmasti

Asia

huimille

kasvilajia

hoidettava,

kaskikauden

esikoiden

hullua

kuskannut

ajatus

liiaksi

pitäisi ainakin

kuullut

poijaat

eivät

viikatteella

vaatii kuusettuvia Toisaalta

pahoittaa

häviävät

meillä lienee

väsyttänyt

kedoilla

ja

tai

ruveta

rantaniittyjä.

ongelmaan.

enää

alkaa Uutisista

voi

lakeuksilleen

savulla

ole

vielä

parturoineet joku

lienekään

siis

myös

vaan

ovat eivät

harvinaistuvat rypsipeltojen

turvapaikkaa kuitenkin ei

kun

valtakuntaa

vielä ratkaisu

farmari-lenkkitossuasuisen hoivailemaan!

hevillä

ovat katajakedot, lajit

hikeä,

ketjussa yhtään alkavat

rehottaa.

on

mielensä

alopekuria

pakettipeltojen

pahuksen ei

ja istuttaneet

tapauksesta,

päähänsä.

niiden

järjestetä

itseään

tule

näin,

myös

uusiakaan (esim.

joskus vesottuvia

sitkeät

vastuullamme.

Ellei

joka

löydä,

yhteenkään

Saariston

niin,

täysin

lintujen

lulankajoen

jo

autetuksi

tallomaan

elinympäristöjä

vapaaehtoinen miten

kämmeköiden hirvenkello aikaansaamat

tästä

sitten

kasvit,

on

kasveille.

saada

putsaamassa.

nurin hirvittää. tyttäret

joistakin

että myyränpesä

vuorimänty

jos

että

kotoperäis

jo

synny.

jossa

niittyjä.

lymypai

alkanut kasvilli

jutustu. Pohjan

paketti-

rahalla,

pistäisi

kataja

varsin puisto

lähellä

tuulta,

edellä

yksin

joku

joki

rois

Sa

pa

Se

ju

Ei ja

25 26 nen man kuu. säilyy, oloissa sa. sivuhaaroista

puroraviineineen. Rekijoen Ainutlaatuisten — Rekijoki vaatii Alueelle Ihmisen puolikulttuurimaiseman jos

poikkeuksellisen valtakunnallisesti ihmiseltä laiduntaminen on ja Someron Rekijoen on yksi luonnon muodostunut Salon- notkojen aktiivista vartta

ja notkot komea yhdessä rinneniityillä Kiikalan eli alkukesästä Uskelanjoen panosta. kasvillisuus säilyttämi jokilaakso muovaa Suomen kunnis Hän jat lh tälän kylän ta vaessa peitossa. perin jen taa minen misen Karja Luonto tuli tuntumassa. perusmuodot,

loput. arvokas paikka tulee avolaidunaluetta. on metsä on Karjatalouden on vaikuttanut estänyt luoda on joutui muokannut ollut mutta edellytykset heinittymisen väistymään ilmeisesti ratkaisevasti. kasvillisuuteen merkityksen

Rekijoen kohde ja ja ja karja kuusikon aluees metsit notko Alun kas hoi ih tymisen ja luonut näin olosuhteet tiettyjen Notkojen maisema on erittäin kaunista. niitty- ja ketokasvien esiintymiselle. Täällä esiintulevia esteettisiä elementtejä Tällaisia avoimia tai puoliavoimia bio ovat avaruus, selkeys ja vaihtelevuus. Mai tooppeja Suomessa on ollut ennen huo sema ei ole liian yksinkertainen eikä liian mattavan runsaasti. Kaskiahot, hakamaat, monimutkainen. keto- ja nurminiityt, niittyrannat, lehto- ja Kylistä Syvänoja, Häntälä ja Talvisilta suoniityt kuuluvat kaikki niihin. sijaitsevat notkojen edustavimmilla pai Suurimmillaan niittyala oli 1860-luvulla, koilla. Rakennuskanta sopeutuu melko hy ja silloin se oli kaksinkertainen peltoalaan vin maisemaan. Sen sijaan harmonisuutta nähden. Sen jälkeen niittyala on jatkuvasti eivät lisää ne notkopaikat, joita on käytet supistunut, koska sitä on raivattu pelloiksi. ty kaatopaikkoina. Monelle ihmiselle kau Rekijoen varsilla pellot tulevat aivan neuden vaaliminen ja ymmärtäminen on notkojen törmälle asti, josta alkavat lai vaikea asia — jopa omalla kotiseudulla. dunniityt tai rinnemetsät.

+ 27 Kevään kukat sen kasvupaikkojen ja rautakautisten asuinpaikkojen välillä on selvä vastaa Ehkä parhaimmillaan maisema ja kasvis vuus. to on keväällä. Toukokuussa tapaa kaik Kulleroita on jonkin verran Rekijoen var kialla kasveja, joita ei Kosken seudulla ko silla. Kanta on siksi pieni, ettei niitä saisi vin laaja-alaisesti esiinny tai ei ollenkaan. viedä puutarhojen kukkapenkkeihin. Kul Tällaisia lajeja ovat muun muassa kiurun leron keltaisia kukkia pölyttää pieni kärpä kannus, keltavuokko, kevätesikko, imikkä, nen, jonka munintakohde kukka on. Touk kevätlinnunherne ja kevätiinnunsilmä. ka syö osan kehittyvistä siemenaiheista, Talven jälkeen nämä kukkivat kasvit en mutta silti suhteesta on hyötyä molemmil siviherryksen keskellä sykähdyttävät ret le osapuolille. keilijän mieltä. Erityisesti kiurunkannus, keltavuokko ja kevätesikko muodostavat Pikkuapollo monin paikoin laajoja yhtenäisiä mattoja. suurharvinaisuus Kevätesikon runsas esiintyminen on Suo messa rajoittunut rannikon tammivyöhyk Pikkuapolloa (Parnassius mnemosyne) ei keeseen ja Ahvenanmaalle. Vain näillä Uskelan- ja Halikonjoen vesistöalueiden alueilla se on yleinen ja todella yleinen ulkopuolella manner-Suomessa tavattane ainoastaan Ahvenanmaalla, jossa se on mistään. maakuntakukka. Tämä perhonen rauhoitettiin vuonna 1976 yhdessä isoapollon kanssa. Harvem min on Suomessa selkärangattomia rau hoitettu. Kiurunkannuksen laajat esiintymät selit tävät osittain pikkuapollon esiintymistä notkoissa. Perhosen toukka käyttää ravin tonaan pelkästään tätä kasvia. Linnustoon kuuluu tyypillisiä puolikult tuuribiotoopin lajeja, esimerkiksi punavar pusia on runsaasti.

Vain Ahvenanmaalla kevätesikko on yfeisempi ja run saampi kuin Rekijoen varsilla. Kesän kedot Myöhemmin kesällä tilanne muuttuu täysin kevätkasvien kukinnan loputtua ja kesäkasvien päästessä kasvun vauhtiin. Pikkuapollo ei ole niin korea kuin isoapollo, mutta Rinteille muodostuu päivänkakkaraketoja, suurharvinaisuudesta on kyse. Kuitenkin se on Häntä kurjenpolvi- ja heinäniittyjä. Mukana on Iän kylän alueella yhtä yleinen kuin kaaliperhonen aina runsaasti poimulehteä, metsäapilaa, muualla. niittyleinikkiä, ketoneilikkaa, keto-orvok jälkeen kia, kärsämöjä ja kaunokkeja. Jääkauden Kosteimmissa ranta- ja notkopaikoissa Rekijoen laakso on syntynyt jääkauden mesiangervo kasvaa nopeasti ja muodos jälkeen. Mannerjään reuna oli Salpaussel taa korkeita tiheikköjä. kien kohdalla vähän yli 10000 vuotta sit Kuivilla rinteillä natojen, virnojen ja nät ten. Kosken ja Someron seutu oli siis täl kelmien joukossa kasvaa myös sikoanger löin vielä jään peitossa. Jäätikön sulami voa, jonka pieniä juurimukuloita on ennen sen ja maankohoamisen myötä Itämeri ke käytetty ravintona. Varsinais-Suomessa hittyi monen vaiheen kautta. 28 Yoldiamerivaiheen aikana kerrostuivat jälleen nopeasti sopivissa olosuhteissa. savet nykyisten Häntälän ja Talvisillan ky Muodoiltaan ne ovat lyhyitä, usein moni lien kohdalla. Nämä savet olivat hienoja haaraisia ja V-mallisia. koisia ja sisälsivät vähän suolaa ja humus Raviineita on kaikkialla Rekijoen varsil ta. Ancylusjärveen, joka seurasi Yoldia la, kuten maanvieremiäkin. Suurimmat merta, kerrostui tasalaatuista ja hieman vieremät ovat olleet kuitenkin Uskelan karkeampaa savea. Sitä on suurin piirtein joen alajuoksulla (esimerkiksi Veitakkala maantiestä 240 (Salo—Somero) etelään noin 10 hehtaaria). Maanvyörymät voivat Uskelanjokeen asti. Paksuimmat savipatjat aiheuttaa nopeankin jokilaakson levene alueella ovat 25—30 metriä. misen. Näitä muun muassa vettymisestä Virtaava vesi on nykyään merkittävin johtuvia massaliikuntoja on eniten kevääl Suomen maanpinnan muotoja synnyttävä lä ja syksyllä. tekijä. Veden aiheuttaman kulutuksen eli Runoilija ja luonnonmaantieteilijä Aaro eroosion tehokkuus riippuu lähinnä alus Hellaakoski tutki vieremiä näillä seuduin tan laadusta, kaltevuudesta ja veden mää jo vuosisatamme alussa. rästä. Sateen määrässä ei ole kovin suuria eroja Etelä-Suomessa, mutta Rekijokivar Tulevaisuus? savi ja melkoinen kalte ren hienojakoinen Rekijoen notkojen tulevaisuus on turvat vuus lisäävät eroosiota. Samoin alue on karjatalouden jatkuvuus taataan paljastunut tu, jos maankohoamisen myötä en alueella. Tällaisella taloudellisella toimin simmäiseksi, jolloin kulutuksella on ollut nalla ja ympäristönsuojelulla on siis “yh on myös vähän aikaa eniten. Joessa kallio ojassa”. Ihmisen ja luonnon tehokkaasti teinen lehmä kynnyksiä, jotka säätelevät yhdessä muovaaman ainutlaatuisen mai pohjaeroosiota. semakokonaisuuden säilyminen vaatii ih alla oleva moreeni on Savikerroksen lä miseltä entisenlaista aktiivista panosta. paljastunut joen pohjas hes kauttaaltaan Karja hoitaa loput. pohjaeroosio on nykypäi ta. Tästä syystä Alueen laajuus mahdollistaa myös met vinä huomattavasti hidastunut, rinne-eroo sätalouden harjoittamisen, mutta ketojen sio sivustoilla on sen sijaan edelleen voi ja niittyjen jatkuva metsittäminen uhkaa vesi on savenharmaata makasta. Virtaava ennen pitkää kaikkia näitä elinpaikkoja. Paimionjoen alajuoksun ja ravinnerikasta. Jokivarren vanhat kuusikot, haavikot ja varrella on todettu aineksia huuhtoutu harmaalepikot lisäävät laakson moni-il keskimäärin 2 700 kg heh neen vuosittain meisyyttä, kunhan niiden osuus ei kasva taarilta. Sateisina vuosina rinnepelloilta liian suureksi. jopa yli 7 000 on laskettu huuhtoutuneen Koska on kyseessä valtakunnallisesti kg hehtaarilta. merkittävä alue, ympäristöviranomaisilta Sivueroosiota aiheuttavat pintavirtauk odottaisi toimenpiteitä notkoalueen ky set, purot ja massaliikunnot. lien karjanlaiduntamisen tukemiseksi. rinteisiin syviä Purot kaivavat laakson Metsittymiseen verrattuna kevätkasvien uomia eli raviineita. Vettä niissä virtaa ta siirtoistutukset ja repiminen on pienempi vain keväällä ja syksyllä. Raviinit vallisesti uhka. Harvinaisille lajeille tosin sekin voi nopeasti, voivat olla syntyvät yleensä pit olla tuhoisa. kään lähes muuttumattomina ja kasvavat

Rekijoen valoisia rinneniittyjä. Kuusettuminen on uhka tälle maisemalle. 29 jL:

Kevättalvea Myllykylän koskessa Raunion sahan luona. Paimionjoki saviseudun virta

Vesistöistä Paimionjoki hallitsee selvästi ron puolella Rekijoessa pudotus on toista Kosken TI. ja Marttilan maisemaa. Joki vir luokkaa ja kulutuksen seurauksena on syn taa kummankin kunnan keskeisten aluei tynyt syvä rotko. den halki. Useissa paikoissa joki on löytä Paimionjoen vesi on saven samentama nyt uomansa kallioperän murtuma- ja siir ja varsinkin tulva-aikoina siinä on mukana roskohtiin. Komein tällainen jakso ulottuu huomattava jätevesikuormitus. Tämä joh Somerniemeltä Santiolle (Koski Tl.). Joen tuu haja-asutuksesta, maanviljelyksestä, laajentumia ovat Myllylampi, Pitkäjärvi, karjataloudesta ja metsätaloudesta. Koko Åvikinjärvi, Pusulanjärvi ja Rautelanjärvi. valuma-alueella voi tulla veteen jopa 130 Kaikki ovat Someron alueella kuten myös tonnia fosforia (P) vuodessa. Ei ole ihme, Painionjärvi, josta Paimionjoki saa alkun että on ilmennyt kasviplanktonin eli kei sa• juston massaesiintymistä, joka ei ole ihan Joki ei ole uurtanut ympäröivään savita tavallista virtaavissa vesissä. Veden hap sankoon syvää raviinia, koska korkeuserot piarvot ovat kylläkin pysyneet hyvinä eli ovat pienet. Muutamassa koskipaikassa on hapen kyllästyneisyysprosentti on ollut pudotusta jonkin verran, mutta niiden vä noin 80 %. Happikadosta ei siis ole vaaraa lissä vesi virtaa varsin verkkaisesti. Some vesieläimille, mutta myrkyistä on. Esimer 30 Koskikara — Kosken TI. nimikkolintu — valmiina sukellukseen Myllykylän koskella. kiksi kloorifenoli on aiheuttanut kalakuo jen varsilla. Monin paikoin metsätyyppiä lemia Tarvasjoessa, joka on Paimionjoen voi luonnehtia lehtomaiseksi. Näissä pai suurin sivujoki. Kloorifenoleita on käytet koissa kasvaa tuomea, leppää, mustahe ty sahatavaran sinistymisen ja homeen es rukkaa, imikkää, sudenmarjaa, liekosam toon. maIta ja monia maksasammaleita. Keväi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys sin valkovuokko peittää laajoja pintoja. on luokitellut Paimionjoen veden kahden Marttilan puroista on Hrvasoja maise viimeisen vuosikymmenen aikana lievästi mallisesti hienoimpia. Valtatie 10 leikkaa likaantuneeksi ja käyttökelpoisuudeltaan puron Siutilan kohdalla. Sana hirvas tar tyydyttäväksi. koittaa kolmivuotiasta tai sitä vanhempaa Taajamissa jätevesien puhdistus on te urospeuraa. Paikannimenä se on varsin hostunut, mutta samalla hajakuormituk harvinainen Suomessa. Lähin vastaava on sen vaikutus joen tilaan on korostunut. Ke Hämeessä Tuuloksen—Luopioisten suun nenkään edun mukaista ei ole, että osa nalla ja useita Jyväskylän seudulla, Nimi lannoitteista ja lannasta pääsee vesistöön. viittaa ilmeisestikin metsäpeuraan, joka Professori Hannu Mansikkaniemi Turun on ollut merkittävä riistaeläin. Suomessa yliopiston luonnonmaantieteen laitokselta elää tällä hetkellä muutama sata peuraa on tutkinut Paimionjoen alajuoksun rinne- lähinnä Kuhmon itärajalla (Elimyssalo). peltojen kulutus- eli eroosioalttiutta. Hän Etymologisesti mielenkiintoisia paikan- on todennut, että vuosittain huuhtoutuu nimiä ovat myös Lapinoja ja Lappalais noin 3 000 kg hehtaarilta, sateisina vuosina tenoja. Marttilan alueella sivupuroista on jopa 7000 kg. Kiintoainekset ovat käytän pisin Ihmistenoja. nöllisesti katsoen kokonaan peräisin pel 4 loilta, metsistä aineksia ei juuri huuhtoudu ja tasaisilta pelloiltakin vain noin 1 000 kg. Huuhtoutuva kiintoaine antaa joen ve delle sen savenharmaan värin. Tätä ainesta on noin puolet ja toinen puolisko huuhtou tuu liuenneena. Näin suuret eroosiomää rät köyhdyttävät peltoja ja rehevöittävät vesistöjä. Oikealla muokkauksella ja lan noitteiden levittämisellä kulutusta ja rehe vöitymistä voidaan vähentää. Erityistä huomiota tulisi osoittaa kaltevimmille maille. Suojavyöhykkeet auttavat asiaa, mutta laaja-alaisina samalla huonontavat tilojen elinkelpoisuutta. Maisemallisena tekijänä koskineen, su vantoineen ja sivupuroineen Paimionjoki on hallitseva. Kosken Tl. ja Marttilan luon to on rehevimmillään erityisesti sivupuro Koskikaraa ei pelota kylmä jää eikä hyinen vesi. 31 Häijynoja eli Hepo-oja vaiko vuokkojen aikaan.

. :1.

Kosken alueella ehkä rehevimmät pai kee Paimionjokeen Hongiston Vanhakylän kat ovat Häijynojan eli Hepo-ojan ja He kohdalla. Maisemallisesti kauniita kohtia linojan— Anjanojan varsilla. Jälkimmäiset löytyy myös Halliniitunojan varsilta. syk ovat Vähäjoen sivupuroja. Vähäjoki mean syllä sen multaisilla rinteillä kasvaa muun deroi eli mutkittelee voimakkaasti ja las- muassa herkkusieniä, ukonsieniä ja sinival muskoja.

OSKEI SEUDUNVESIsT;iiLuEEI JA VEDENIM,.JAT

ALIKo:JJOK1

\‘ecierijakajat on merkiLLy katkoviival te 32 Suurin osa Koskesta TI. ja Marttilasta vaihe 1 vaihe 2 vaihe 3 vaihe 4 kuuluu Paimionjoen vesistöalueeseen. Koskelta vain pari pienempää aluetta ei tähän sisälly: Liipolanjärven eteläpuolelta Satopäänkulmalta vedet valuvat Viepjo keen ja Penninkulman — Ruonan seuduilta Niinijokeen. Viepjoki kuuluu Halikonjoen ja Niinijoki Kokemäenjoen vesistöaluee seen. Hevonlinnan harjujakso korkeampa na paikkana on vedenjakaja. Sen eteläpuo Vaiheessa 1 joki mutkittelee lievästi. lelta vedet virtaavat Paimionjokeen ja Ajan myötä kulutustoiminnan edistyessä pohjoispuolelta Niinijoen ja Loimijoen meanderointi kasvaa ja muodostuu silmu kautta Kokemäenjokeen. koita. Kun vesi pääsee puhkaisemaan vii Kosken itäpuolella pintavedet päätyvät meisen kapean kannaksen, syntyy joen vir Rekijokeen, joka on osa Salon- eli Uskelan tauksesta irrallisia niin sanottuja makkara joen valuma-alueesta. Täällä päin ei ole järviä eli juoluoita, jotka paikkakunnan mitään Hevonlinnankukkulan kaltaista ve pikkujoissa ja puroissa eivät kovin suuria denjakajaa maan tasaisuudesta johtuen. ole. Liipolan- ja Nummijärven välinen harjujak so ei myöskään erottele vesiä katkonaisuu

L

.1 I••

Paimionjoen vähäisestä kaltevuudesta johtuen maan vyörymät eivät ole niin yleisiä kuin esimerkiksi Hali konjoessa. desta johtuen tässä tapauksessa. Esimer kiksi Anjanoja virtaa suoraan harjujakson läpi Anjalan talon lähistöllä. Marttilan ja Halikon rajalla vedenjaka iana toimii runsaskallioinen suo- ja met säerämaa. Korkein kallio on Tupamäki (108 m). Paimionjoki ei ole mikään serpentiinivir ta: se mutkittelee vähän ja loivin kaarrok sin. Sen sivujoista eniten meanderoiva on \/ähäjoki. Mellilän Niinijoessa kaarroksia LKe!lotapuk viljamakasiini, Härkätie, Härkätien van ja silmukoita on 1 vieläkin enemmän. Ne ha kivisilta ja myllyn juoksutusränni kuuluvat vielä syntyvät virran kulutus- ja kasaustoimin tänäkin päivänä Paimionjoen varren maisemaan Kos nan vaikutuksesta seuraavasti: ken TI. keskustassa. 33 (143 sempi Saman Kosken teita Nummijärvi, den sissä na paljon typpeä on Liipolanjärvellä vyyttä tuu ravinteita ran lassa alkaa planktontuotanto rostumiin Erityisesti lista, 34 Molemmat Järvi Nummijärvi Kesän 360 suurin ja ja lämpötilakerroksia vähemmän lähes hehtaaria).

seudun koska järvessä laskea (näkösyvyyttä

pinta-ala [1 on 000 syvempi sen harjun muutama TI. liittyy kuluessa vain laskeutuneet pääsee piirtein kevättulvat kymmenkertainen. m3, Liipolasta valuma-alue Kalaton pohjasedimentteihin alusvedessä.

ipolanjärvi järvet on viipyy harjujaksoon, metrin tämäkin kupeessa on on (noin ja Pienuudesta Liipolanjärveen Liipolanjärveen kymmenen on järveä samankokoinen, 13 happamuus pituutta ja 7 järvessä ovat Someron verran. 20 hehtaaria. runsasta m). tuovat fosforiyhdisteet Kakarlampi. ja tuntuu on m) sijaitsevat Tämä rehevöittämään. Siinä kilometrin pitkänomaisia. happipitoisuus ja joka sangen runsaan kiloa. on fosforia huolimatta Kerkolaan. ja kirkasveti on ja Vesi, on verrattu muodos pintave eli ulottuu näkösy vaaral näkyy: mutta Mata ravin myös pieni vuo -ker jota ver suurin al ja (“mädäntynyt voidaan sissa. dessä Tämä mää. muus 1978 jun see sellisuus liumpermanganaatilla puskurikapasiteetti nut veteen kavat nes auttaa koska lanne neljän nen nais-Suomen liukenemaan Järvi Turun päällysveden ja lisääntymisen. mittauksissaan eli esimerkiksi Suolojen Toisaalta metrissä (pH) on on se niiden metrin pelkistyä. planktonlevien ja ei eloperäinen osoittaa vesi- kuitenkin onkin todettu huonoin, ole mahdollistaa on pitoisuus sisäjärvien syvyydessä. kananmuna”). herkkä lähellä ja on jääpeitteen eli selvästi suoloja sattui sähkönjohtokykymittauk tuotantokerrokseen. ympäristöpiiri Tällöin todettu vedestä ravinteiden koska säilyy Onneksi on

järvi happikatoalueen aines happosateille, neutraalia hyvä. (voimakas kalakuolemia selvästi kasvua lisääntynyt. planktonlevien on keskipitoisuuden. eikä happea rikkivedyn fosfori Talvella eloperäinen läpi. lisääntyy. veden tullut Veden Keväthuumaa vesistöjen varsilla. määrä fosfori ylittää ja on eli ei liukenee hapetin) orgaani Vuonna happiti veteen, kerrok happa toden seitse koska pääse hajua Ja edes Lou pää alle Ka vii ra ai noin kat

rannan

den tymisiä (“sinilevä”) kykenee dyskunta, Sinibakteeri mm.

Jyrkimmin

Anabaena-suvun

on

83

pallomaisen

ja

merkitty

metriä

(“vedenkukintaa”).

sitomaan

Mikolan

joka

Eraita planktonelioita

viettävä

merenpinnan

voi

nuolilla.

solun .OO

talon

ilmakehän

muodostaa

nauhamainen 1— ‘‘‘Il_Inh, ranta

200

läpimitta

länsipuolelta.

LipoJanjärven

Järven

Ketjun

m yläpuolella.

löytyy

harju

typpeä.

massaesiin

Liipolanjarven

pinta

on

iso

soluyh OO

uima

0,006

Pai

solu

on

Yh

syvyyssuhteet O..O

länsipäässä Kuuden uimarannan

pituus sioita. (Ta sissä. Piilevä

Järven

Piilevät 1,

bel ,

Solut

“‘,,lähde

on

Niiden

la

metrin

itäpäässä

ri

0,01 OOO

syvyyttä

ovat

a)

ovat

tuntumassa.

seinissä

—0,05

syvänne

hyvin

kuin

ovat Is,,

Mikola

on

mm.

pieniä

on

yleisiä

alle

syvimmät

on

Koko

piiainetta.

kaksi

aivan

kannellisia

kylmissä

kapeassa

metriä.

kohdat.

kunnan

Solun

ve

ra

35 Piilevä (Asterionella formosa eli keijutähtönen) Hyvin yleinen Liipolanjärven vedessä syysaikaan. Muoto auttaa vesikellunnassa. Panssarisiimalevä Yhdyskunta on muodostunut 8 solusta. So (Ceratium hirundinella) Tulla on pituutta 0,04—0,1 mm, siis varsin Soluseinä on panssarimainen. Useimmat suuri edellisiin verrattuna! lajit elävät merissä. Tämä laji on järvissä tavallinen ja sitä on kaikkialla maapallol la. Solun pituus n. 0,3 mm.

Silmälevä Viherlevä (Phagus Iongicauda) (Micrasterias) Tämä sydänsilmälevä kykenee liikku Viherlevien kauneimmat edustajat kuu maan siimansa avulla ja suunnistautu luvat korulevien lahkoon. Runsaimmin ko maan valoa kohti suuren punaisen silmä ruleviä esiintyy humuspitoisissa suolam täpiänsä avulla. Esiintyy seisovissa humus missa (esim. Kakarlampi). Solun läpimitta rikkaissa vesissä. Solun koko n. 0,1 mm. n. 0,2 mm. 36 jyrkän Haapasuon tan yksi säalueita. Onnenperänrahkan nen ria. suunnassa matta Kosken hellä Vedenjakajaseudut siis linjassa kuutisen Itä-länsi Kosken Monin Enin

Marttilan

kallioiden mosalikkia asumaton Korpialueen — suurimmista. rajan metsätaloudellisesti 5000 asutusta voi osa TI. — -suunnassa kaakkoisreunassa soistuma paikoin seudulla kilometriä Marttilan kolmisen kulkea Myllykylän hehtaaria, alueesta kompassisuunta alue tai lie. kokonaispinta-ala maisema yli Pelkästään peltoa. ei kattaa Haapasuota sitä kallioseudut. on kilometriä. ovat eteläosassa 10 juuri ja jos metsät on suota on kilometriä pohjois—etelä mukaan laajoja yli yleensä ole vajaatuottoista. kartan on lounas—koilli 2000 ei ja oheisen ja laajoja erämainen. ole ja kalliota Marttilan oleva Suorassa upotta alueella kelpuutettu otetaan hehtaa kohtaa karuja, on met kar on via lä ja - saranevoja. suojelua

korpi vitse on niin useiden luomuksiaan. seksi. Se puiston lääninhallituksen mikäli sin päristöä merkiksi le ja metsätalous maiseman lasta Vielä tarjoaa kulkijalle karuudesta lueeksi, tämäkin. luonnontilainen, Metsäinen liittyä Kyllä on luonto tasoinen. 1960- soiden tulevan kansallispuistomaiseman vaikka rakennettu piirteitä. rauhaa

soiden Marttilan lohduttomuus, Karuuteen antoisia on ja kallio on Kymmenien huolimatta muodostama se 1970-luvuilla virkamies saanut on jakso ja Kurjenrahkan muuttanut Ruskolaisista korven esteettisyyttä korpi mutta metsäautotie vaellushetkiä. muodostaa ei rauhassa komein kuitenkaan on vaan monipuolinen. luonnehti kallioiden kokonaisuus sen alue vieläkin melkoisesti taaempana suo. kansallis kauneus, ja työstää jälkeen oli etsiväl veroi Sima koko Eräs var ym tar esi ja ‘1 37 0

0

0

0 korven poikki, ja samalla vajaatuottoisten kalliomänniköiden hakkuut ovat yleisty neet. Kaikkien soiden reunarämeitä on oji tettu. Suurimmat ja maisemallisesti ru mimmat ja epätarkoituksenmukaisimmat valtaojat on vedetty Orhijoenrahkan kaut ta. 1950-luvulla oli ojitettu ainoastaan Haapasuon itäreuna, ja jokainen voi käydä toteamassa millaisia tuloksia 4,5 kilomet rin ojankaivuu on tuottanut. Vain kiven näismaan reunassa metsänkasvu on ollut voimakasta. Ensi lumi syksylJä 1987 Juomastenkalliolla ja luoma kivenrahkalla. Oikeassa reunassa on Rajakallio, jon ka takana Lotikonmäki kellareineen. Juomakivenrah Kallioiden kirjavoima maisema kan valtioneuvosto on hyväksynyt suojelusuoksi.

Peruskartassa (Pampari 202207) on kym edellinen. Pienempiä siirtolohkareita on menistä kallioista nimetty vain muutama. nummella runsaasti. Tämä tuntuu oudolta, koska kulkijoita on Matala soramuodostelma ulottuu Kau varmasti riittänyt aikojen kuluessa. Ilmei niinnummelta pitkin Palaistentien vartta. sesti eräperinne on päässyt katkeamaan ja Soranoton seurauksena niihin on syntynyt vanha nimistö on unohtunut. Oheiseen pohjavesilammikoita Ropakonmäen poh karttaan on joitakin keskeisiä kallioita ni joispuolella. metty omaperäisesti. Hieno näköalapaikka löytyy myös Raja- Seudun korkein paikka on Tupamäen vuoren läheiseltä kalliojyrkänteeltä Orhi laella noin 108 metriä, ja sinne on pystytet joenrahkan ja Ohramaanrahkan suuntaan. ty kolmiomittaustorni. Takakalliot on suurin yhtenäinen kallio- Metsokalliolla on metsonsoidinpaikka, alue Marttilan korvessa. Se ulottuu Haapa ja aina viime vuosiin asti sieltä on löytynyt suon reunaan asti. Linnustosta mainitta aarnimetsämäisiä piirteitä keloineen, kilpi koon kehrääjä. kaarnapetäjineen ja kolopuineen. Lähistön Haapasuon pohjoispäässä oleva Kupari pienet rämeet on ojitettu (esim. Kurjenal mäki tarjoaa aitoa luonnonmaisemaa jä honjuova). Vain kallion keskellä oleva pie reällä puustolla höystettynä. Varsinaisen ni suopainanne on säästynyt. kalliomäen ja suon välissä on pieni aarni- Lotikonmäessä on Lotikonkellari, johon metsän sirpale. liittyy vanhoja taruja. Kellari on kapea kaI Kuparimäen kaltainen kaunis kallio on liohalkeama, jonka kattona on irtolohka Jyrkkämäki. Vahinko vaan, että jyrkänne reita. Näin on muodostunut luolamainen on Vähä Rahkamaan puolella eikä Haapa onkalo. Mäen päältä on laakeat näkymät suon suuntaan. Ruskolaisten suuntaan. Kantinmäki ei ole korkea, mutta aivan Rajakallion kautta kulkee Palaisten ja Haapasuon reunassa olevana sillä on mai Ruskolaisten kylien välinen rajalinja. Kal semallista arvoa. lio on kaunis ja luonnontilainen, varsinkin Juomakivenrahkan reunassa. Soiden runsautta Juomastenkallion paras näköalapaikka on suuren irtolohkareen päältä Juomaki Suot ovat ehkä olennaisin osa Marttilan venrahkan suuntaan. Kyseessä on yksi korpea. Aikaisemmin ne ovat olleet enem Marttilan kauneimmista maisemista. Kivi män tai vähemmän yhteydessä toisiinsa, on merkitty karttaan (.), mutta sitä ei ole mutta nykyisin selvärajaisia ojitusten seu nimetty, kuten ei myöskään Kauniinnum rauksena. Soista on ojitettu lähes koko mella olevaa seudun suurinta irtolohkaret naan Onnenperänrahka ja Tuomarojanrah ta. Näinkö välinpitämättömästi suhtaudu ka. taan kotiseudun luontoon, vai eikö kartan- Valtioneuvoston hyväksymään soiden- tekijä käynyt haastattelemassa paikkakun suojelun perusohjelmaan on kelpuutettu nan ihmisiä? Juomakivi on sentään huo Karhunperän- ja Juomakivenrahkat, joiden mioitu, vaikka se on paljon pienempi kuin yhteispinta-ala on noin 210 hehtaaria. Va 39 Haapasuon neitseellistä hilepintaa helmikuun pakkasissa vuonna 1984. hinko vain, ettei Haapasuo kuulu suojelu- orava on näyttäytynyt haavikossa. Nykyi luetteloon seudun komeimpana suona. sin metsäautotie halkoo alueen. Kooltaan se on Karhunperänrahkan luok Suon kaakkoisreunan kallioilta on hyvä kaa: yli 100 hehtaaria. Koko suoalueen laa näköala. Niiden edustalla on täysin puu juus on kuutisensataa hehtaaria (Marttilan tonta saranevaa, joka syksyisessä aurin korpi). gonpaisteessa hehkuu kauniin keltaisena. Suurin osa Haapasuosta on ojituskelvo Täällä itäreunassa suo on upottavin. Tie tonta, koska karut suotyypit rahkaneva ja tyissä paikoissa suon pinta on pysynyt su rahkaräme ovat enemmistönä. Metsät lana —10° C:n pakkasissa. Näissä lämpöti saartavat suon joka puolelta, ja suurehko loissa saappaan kasteleminen on vähem na avosuona se on maiseman koristus. män miellyttävää. Paikan nimikkohaavikko voisi sijaita Ku Aivan eteläpäässä on metsäsaareke ja parimäen itäpuolella. Siellä kasvaa järeitä sen tuntumassa muutama allikko ja pikku haapoja, joissa on runsaasti koloja. Liito ruinen puro.

Haapasuon poikkileikkausprofiili

A

B

4m

2 m 13mm f A 250 500 750 m 8 40 ____

Turvekairaus suoritettiin Kantinmäestä vain, että metsäautotie on muutaman sa Haapaniemen pohjoispuolelle. Linjaus kat dan metrin päässä. toi suon vanhimmat osat ja matkaa kertyi Rajavuoren itäpuolella on kilometrin pi kilometrin verran. Nuijamäen ja Haapanie tuinen kapea ja karu suo, joka tosin on men välissä paksuimmat turvekerrokset nimetön. Sopisi vaikka Pitkustaksi. ovat yli neljän metrin luokkaa. Täällä on myös selvimmin havaittavissa konsentri sen kohosuon pintatopografia. Tietyissä paikoissa pohja oli kovaa kalliota ja toisis sa savea. Myös hyvin pehmeitä paikkoja löytyi Haapaniemen pohjoispuolelta: il meisesti täällä on joskus ollut lampi.

Tupasvilla on kaikilla paikkakunnan soilla valta laje ja. Se aloittaa kukintansa jo huhtikuussa, vaikka tur vepohja on jäässä.

Orhijoenrahka on monin paikoin hyvin karua rahkarämettä ja rahkanevaa. Isot valtaojat on vedetty Orhijoenrahkan ja Ohramaanrahkan väliseen painanteeseen sekä Linnussuon pohjoispäähän. Ojien yli tys ei aivan helpolla onnistu. Painanteessa on pieni halavaesiintymä, Halava on puu mainen pajulaji kuten raitakin. Juomakivenrahka on muodostunut kaI lioiden väliseen painanteeseen. Lähiympä Teen on yleinen lintu suoalueella läpi vuoden. Keväi ristössä on runsaasti muinaisen mannerjää sin ne pitävät soidinmenojaan nevapinnoilla ja talvel tikön kuljettamia irtolohkareita, erityisesti la yöpyvät lumikiepeissä. Kauniinnummella. Juomastenkalliolla, ai van rahkan reunassa, on 90 metrin korkeus Marttilan korven soiden linnusto ei ole käyrän tuntumassa todennäköisesti Itäme kovin runsas eikä monipuolinen. Seitse ren muinaisranta. Vastaavanlainen on män tunnin takseerauksessa 8.6.1 979 tavat- myös kallion koillispäässä, joka on jäänyt tim14 lintulajia ja pesiväksi parimääräksi kartoittajalta huomaamatta kivien sam muodostui 32,5 neliökilometriä kohti. Eni malpeitteisyydestä johtuen. Juomastenkal ten oli niitty- ja metsäkirvisiä 21 paria, kel liolla on paljon pieniä hiidenkirnumaisia tavästäräkkejä oli yhdeksän, kapustarinto muodostumia. ja neljä, kiuruja kolme ja peippoja—paju Suon upottavimmat paikat ovat lähellä lintuja kaksi paria. Havainnot tehtiin lisäk kallion reunaa. Kairauksilla voisi varmis si heinäsorsasta, lirosta, järripeiposta, väs taa onko paikalla muinoin ollut lampi. täräkistä, hömötiaisesta, käestä ja metsos Juomakivenrahkan keskellä sijaitsee muu ta. tama melko edustava allikko. Rajakallion ja Juomastenkallion välissä on saranevaa. Ohramaanrahkan ja Rajavuoren lähistöl Karhunperänrahkassa ovat parhaiten nä lä on Haapasuohon verrattuna täysin toi kyvissä konsentrisen kohosuon piirteet, jol sentyyppistä maisemaa. Pienikuvioinen lei ojitettua Tuomarojanrahkaa oteta huo kallio- ja suomosaiikki on täällä tunnus mioon. Suon keskustaa kiertävät silmäke omaista. Ei ole ihme, että kurjen kohtaa ja mätäsmuodostumat. Kunnon allikoita usein. Jopa tavi on pesinyt Ohramaanrah rahkalta ei löydy. Sateisina kesinä voivat kan reunassa. Suon pohjoispää on samalla jotkut silmäkkeet eli kuljut saada allikko Marttilan korven sydänaluetta. Vahinko maisia piirteitä. 41 Juomastenka Ilion siirtolohka reen päältä on upea maisema Juomakivenrahkalle.

Suon ja kallion reunaa kiertää lohkarevyöhyke, joka varmasti liittyy jääkauteen ja todennä köisesti myös Itämeren muina i sun vaiheisiin.

Karhunpaalupuu on ollut vielä vuosisa mioon ja kulki Someron puolella Saaren dan alussa suon reunassa. Puuhun oli ri taan Linnamäeltä Häntälän ja Talvisillan pustettu kaadetun karhun kallo. Viime kylien kautta Kerkolannummelle. Täältä vuosisadan alussa karhuja ja susia liikus johti ratsutie Kosken Hongistolle ja Liipo keli alueella yleisesti. Viimeisin karhuper lanjärven pohjoispuolitse Marttilaan. he lienee nähty Heikolan Nakolanmäessä Kalevantie sen sijaan suuntautui Num vuonna 1843. mijärven eteläpuolelta Koskelle nykyisten Kankareen ja Mäentaustan talojen kohdal Korven vanhat tiet la. Vanha kartoitus varmentaa kulun vielä Pässinkurkun tienoille asti, mutta sitten Pyörällisten ajoneuvojen kausi alkoi jäljet katoavat ja tulevat uudelleen esiin Suomessa vasta 1600-luvulla. Sitä ennen tarinoiden myötä Kuusjoen Raatalassa. liikuttiin jalan, ratsain ja talvella rekikul Värikkäitä tarinoita on kerrottu varsin kuneuvoin. Syntyneitä kulku-uria nimitet kin Raatalan Kaupinlinnasta. Ehkä Kale tiin teiksi, mutta tuskin ne olivat polkuja vantie on ollut niin merkittävä Hämeentie, kummallisempia. Näitä muinaisteitä on että Kaupinlinna on toiminut jonkinlaisena kulkenut myös Marttilan korven poikki. vartioasemana. Linna paikantuu silloisen eli Hämeen rajoille kuten Hevonlinnankukku Kalevantie Turkutie lakin. Kalevantiestä ei ole paljon jäänyt doku Kaupinlinnasta reitti on todennäköisesti mentteja, mutta viitteitä kulku-urasta on kulkenut Rajakankareen kautta, jossa on olemassa. Se suuntautui Somerolta Pai Kosken TI,, Marttilan ja Kuusjoen raja. HeI- 42 poimmin Paimion suuntaan pääsee Martti pankäynti pakottivat asioimaan Uskelassa. lan korven eteläpuolisia kallioita pitkin, Oman kirkon valmistuttua käynnit vähe suunnilleen Halikon ja Marttilan rajaa nivät Paavintiellä, mutta sitä kerrotaan noudattaen. Rajavuoren tuntumassa polku käytetyn 1700-luvulle asti. on painunut Halikon puolelle ja samalla Marttilan Simalan ja Siutilan suunnalta on tultu Orhijoen latvoille. Paavintiehen yhtyi polku-ura, kuten myös Linnussuon eteläpuolisten kallioiden Tauselan ja Liipolan kylistä ja Hongistolta. juurille on 1700-luvun kartoissa piirretty Tauselan polku kulki Siltasuon keskeltä polku. Tässä voi olla Kalevantien jatke kohti Kuusjokea, jonka Raatalan kylän kohti Marttilan Laurilaa ja Paimion Kale isonjaon 1700-luvun asiakirjoissa on mai vaa. Laurilassa kerrottiin vanhana perimä ninta Paavintien jatkeesta. Tietä oli määrä tietona Turkutien kulkeneen kylän taka ylläpitää yhteisin voimin Simalaan asti. metsien poikki. Nykyisin näiden kylien välissä ei ole suo Varman linjauksen vetämiseksi Kalevan- raa tieyhteyttä. tielle tarvittaisiin paljon enemmän tietoja Marttilan kunnan kaakkoiskulmassa Ka kuin mitä nyt on saatavilla. Tien merkitys levantie leikkasi Paavintien. väheni ratkaisevasti hämäläisten kauppa Raatalasta kuljetettiin Impolan kautta kuormien siirtyessä Härkätielle. Uskelan emäkirkolle, joka vaurioitui jou luaaton vastaisen yön maanvyörymässä, Paavintietä Uskelaan eikä sitä rakennettu uudestaan entiselle Marttilan ensimmäiset uudisasukkaat paikalle. käyttivät Uskelaan päin kulkiessaan polku uraa, joka myöhemmin sai Paavintien ni Nummitieltä Marttilan taistelun men. Katolisuuden aikana se toimi kirkko ratkaisuun tienä Uskelan emäkirkolle eli Pyhän Mar tin kirkolle. Sinne tultiin jumalanpalveluk Ikivanhaa Nummitietä pitkin on kuljettu seen, ja vainajat tuotiin haudattavaksi. kauan Palaisten ja Krouvin suunnilta Ha Marttilan kirkkopitäjä lienee perustettu likkoon ja Uskelaan. 1800-luvun alkuun as 1300-luvun puolivälissä, ja nykyisellä pai ti sitä on ylläpidetty pitäjäntienä. kalla kirkko on ollut noin vuodesta 1500. Palaisista lähtien se on kulkenut monin Toinen kirkko rakennettiin 1645 ja kolmas paikoin sora- ja hiekkamaita pitkin, joita ei eli nykyinen 1765. Marttilan vanhin kirkko Marttilassa liiemmälti ole. Juomakivi on rakennettiin Mäntsälän kylään, mutta se toiminut reitin varrella lepo- ja juottopaik koki saman kohtalon kuin Uskelan emä kana. kirkko: maanvyörymä vei mennessään. Kauniinnummella tie on Juomakivenrah Paavintie alkoi Huovariston Ristimäen kan ja Karhunperänrahkan välissä. Sieltä tienoilta ja suuntautui Ruskolaisten kylän se suuntautui etelään kallioiden reunoja poikki ilmeisesti nykyisen kylätien mukai kaartaen kohti Halikon Onnenperän kylää. sesti, On vaikea arvioida kulkiko reitti Si Täällä Nummitie kohtasi samalla Kalevan- malan puolelle Simamäen vai Tupamäen tien. tuntumasta, mutta jokatapauksessa tie ha Erityistä väriä Nummitielle antaa Martti keutui Haapasuon ja Tuomarojanrahkan lan taistelu vuonna 1599. Tällöin Kaarle väliselle kannakselle. Tänään kannaksen herttua 2000 ruotsalaisen sotilaan kera halki kulkee metsäautotie, mutta polusta saapui Paimiosta Nummitielle. Hän oli il on pätkiä jäljellä autotien tuntumassa. On meisesti edennyt Kalevantietä tavoittee täysin mahdollista, että juuri tätä polkua naan Marttilan kyliin majoittuneet Aksel pitkin tallusteltiin 1100-, 1200- ja 1300-lu Kurjen suomalaiset joukot. Tyylipuhdas si vuilla kohti Uskelan emäkirkkoa, joka si vustakoukkaus Nummitietä pitkin onnis jaitsee vajaan 40 kilometrin päässä. Mar tui: Kurjen huovit yllätettiin ja lyötiin. Pai tinpäivän juhlamessu oli marraskuussa, ei mionjoen varteen jäi yli 100 vainajaa. Kur kä matka varmasti ollut aivan helppo sil ki pääsi pakoon, mutta takaa-ajoa jatket loisissa varusteissa syystalven räntäsateen tiin Somerolle, jonka pappilaan Kaarle sattuessa kohdalle. Myös veroasiat ja kau herttua majoittui taistelupäivän iltana.

43 teeriä

ovat tuja näinä kohtalaisesti senkin puharvinaisuus. mittari” asiaa nyt. olleet man kauan. misenkymmentä sadalla että Silloin juuri ti, kin lisi luvun si nousu. nähtiin loin metsäretkellä

44

Toive

elpymisestä

Kuka

Suomessa

Viimeinen

Henkilökohtaisesti

metsoa,

suorastaan

teerien

viimeiset

pitäisi

keväällä viimeinen

paineita. siellä

Metsokin

sitten

ennen

ja

loppua. päivinä

oli

kannat

aaltomaisessa Tieteellisesti sen

syntynyt

Yhdellä,

kuin

metsojen

pyitä

lintuja

kun

uhanalaisia.

olla?

määrää,

laulusta.

geneettisesti

ensimmäistä

pyy,

huippu,

maailma kohtuulliset

metsäkanalintukannat

valtavasti.

saattoi olisi

pärjäillyt

Viitisen ovat

reittinsä todella paljon.

pärjää

DDR:stä

Tällaiset

ja

vuotta.

vanha

noin

on

metsäkanalintukantojen

viimeinen

Keski-Euroopan

oravia

kuinka

liian

se

Se

esim.

r

nähdä

muistan

joskin

vuotta O

todella laskussa

hyvä

kolmen Sellainenkin paremmin,

Lähes

on

sopivasti

taisi

metsämies

tai

pienet

“maailmanlopun

kai

Eräs

määrät

teerivuodet,

todella

maailmansotaa.

Saksoissa

todettu paljon

jopa tulevia

riistavuosi jo

olla

lähes

kohtuullinen

myöhemmin

kaikki

vielä värisi

viimevuosi

muita

ajatellaan kilometrin

jo

sovitti.

neljä,

metsoja,

juuri

kanalin

runsaas

oloissa

vaikka

jo

kertoi, maail hävin

alkaa

täällä

joten

ja hyvin

huip

ovat

lajit

kol

pal

jol

50- vii he ‘O0

oli

jon

sojen jälkeen kampoihin

vin, jo nat semmin on loin lella suoseuduilla ten eille. ron pienkin vat suolla.

luslinnuista Monta tus. majakanvalo varmasti. ainakin melko metsistä. monista tuhoon.

Riekko,

Ilmeisesti Lumettomat vuosikymmeniä

nykyään

heiluvat

joskus matalampi,

teen

kanalinnut pieniksi

Vaikeassa

ehkä

Muutamia Reksuolla,

viimeiset

riutua

varmasti

lumetonta

on

talvella maiden

se

Ilmaston

on

peltojen

täydennystä

joka ollut

oli huolestuttavammin

pahaa

pohjoisempaa.

suurempien

lähes taantunut

eristyneiksi

eristyneet

ja

suhteellisen

tummassa

vielä talvet

talviasussaan

osui

sinnittelevät

-66,

riekkoja asukas,

hidasta

täällä

eteläisten

Mellilän—

Marttilan

lämpeneminen

entisellään.

jaisiaan.

ollut maailmaa tä Eksyssuol!a

talvea

pajupensaikoista,

jolloin

teertä kerran

80-luvun

ovat

80-luvun

ja

harvinainen.

riekkokannat

Lounais-Suomessa taantumista.

soiden mutta

kannoiksi

asuu

peräkkäin

pitänyt

uutta

suomaisemassa.

yleinen

Sellainen

riekolle

yrittivät

Kosken

riekkokantojen riekkoja

on

kaakkoisosan

vastaan.

kumman

lintu

esim.

alkuun,

parisenkymmen

taantui

ja

asukas,

verta

keväisin

loppupuo

tekee

pyykan

on

kovem

suoalu

kauhis

panna

johtaa

Some

Eksys

Aikai

tapasi

sattui

Met

vael

jopa

kuin

saa Sen

jol

turna

hy

sen

sit

on on vielä yli kahdenkymmenen. Metson paikkauskollisuuden huomioon ottaen se on kuitenkin liian vähän. Metsokannan uu siutuvuus ei toimi enää kunnolla niin pie nellä lintumäärällä, sillä lisääntyvyys pe rustuu ryhmäsoitimeen. Tosin kaksikin metsoa, koiras ja naaras, voivat lisääntyä, kuten on huomattu, mutta pitkän päälle se ei ole kestävä pohja. Olen osaksi tilastotieteelliseltä pohjalta ennustanut, että noin vuonna 2000 metso on sukupuuton partaalla Etelä-Suomessa. Toistaiseksi ei ole löytynyt syytä muuttaa ennustusta. Tällaisissa tapauksissa kun on aina hyvä kysyä asiaa toisinpäin; miksi ih meessä metsokanta alkaisi vahvistua? Teerikannat olivat keväällä -89 heikot, heikommat kuin ehkä koskaan. Mutta tee ren jonkinasteiseen nousuun sentään voi vielä uskoa. Ratkaisun vuodet lähestyy Pyy on nyt runsaslukuisin metsäkanalin tu Koskella ja varmasti laajemmallakin Kosken pitäjä ei ole suuri, ja vaikka met alueella. Niitä saattoi hyvinkin olla syksyl sää on vain puolet pinta-alasta, silti on lä -89 pitäjän alueella yli kahdensadan lin mahdotonta sanoa tarkasti, kuinka paljon nun kanta. alueella on kanalintuja. Sen vain koke muksesta tiedän, että niitä on hiukan enemmän kuin luulisi. Aivan mahdotonta on tietää esim, vuosi sadan alun teerikannan suuruutta. Mutta koska silloin oli tuolla Tapalassa, Reksuon tietämillä melko helppo tavisin ampua he vosvetoinen kolareki täyteen teeriä, saat toi koko pitäjän teerikanta olla hyvinkin yli kaksituhatta lintua. Senaikaisesta met sojen määrästä en uskalla paljon sanoa, mutta se lienee ollut ainakin puolet pie nempi. 60-luvun alkupuolen lintuvuosina Kos ken teerikanta oli ehkä lähellä tuhatta lin tua. Metsokanta oli vajonnut jo suhteessa alemmas, jonnekin vähän päälle kahteen sataan. Rehtori Silvolan organisoima talvi lintukysely v. 1963—64 antoi metsokan naksi 173 yksilöä. Pyykannan olisi pitänyt olla noina vuosina hyvin lähellä metsojen tiheyttä. Silvolan tutkimuksessa pyiden lu : kumääräksi tuli 239. Metsolta soiclinkumppanit alkavat loppua. Ehkä tässä Viime vuosina olemme erittäin intensii on yksi syy sekoilevien niin sanottu jen “hullujen met visesti yrittäneet selvittää metsojen luku sojen” esiintymiselle. Tämä metso sekoili huhtikuus määrää ja ainakaan mitään huomattavaa sa 1980 Eksyssuon lähistöllä ja iski siivillään muun kannan piristymistä emme ole havainneet. muassa lommon auton sivupeltiin. Kankaan koululla taas yksi koppelo pyrki väkisin Kevätaikaan -89 saimme Koskelta tieto ihmisseuraan. Täällä vastaanotto oli ystävällinen, mutta tehometsätalous ja yhdeksästä eri metsosta, olen mutta ei ole ollut metson ystävä, koska monet soiclinpaikat kohtuullisen varma, että siinä ei ollut puo ovat tuhoutuneet. Pienialaiset soidinpaikat voisi jät liakaan pitäjän metsoista. Ilmeisesti kanta tää hakkaamatta tai käsitellä varoen. 45 vaa vartevassa vuosia kanahaukan toimesta. kaan sään, nes jonkin teertä, suuri paikassa maalla. väisessä puolisoista ka naarashaukka, netonta. teeren paavaa 46

Vainottu Haukka Ensimmäinen Reviiriä alueesta pystyi tukkikuusta, otus. josta löytyi matkaa pyydystystä pesän mutta Siinä katsella metsässä lintujen Lähes muutti asutti kuusikossa, menetti Sen pesä vaakalennossa tehtiin pesä parin haukka löytymisen etelään, useimmiten käsittämättömän säräjävä joka jo petolinnun elämä poikasten myös Hongiston sijaitsi kauas reviirillään 1960-luvulla vuoden henkensä peltoa. takaa-ajamalla. pesi kesä puolivälissä todelliseen komein oli ja huuto melko jälkeenkin, vielä ainakin oli kerrassaan tämä kiljunnan mielihommaa, päästä. saavuttamaan kylän metsästäjien pesäpaikkaa henkeä kuului muutamia löytämäni näkemäni näkyvästi vaalea pelastui mahta ikimet metsä- toinen Hauk Tässä kun mu sai on ke

kanahaukka ja 1968. siivillään! tuon kiinni. suoraan ta puksi muuttui keltaiseksi nahaukan maasto sä ka auringon aurinkoisena tempulla, kohti pisen pääkin lisen lani. Tällä Epäilemättä myös ylle. pyöri Kaartaessaan lähes puolella. äärettömään viiieitä linnun Olin Ja valkealia ei välkähti vaihtopesä vain ylös kilossa. kertaakaan yläpuolellani, ollut juuri kanssa ja vaikean, koivikkonotkelmassa pilkuksi kaartelevan taivaita. tummeni iltapäivänä, suuntautuvalla kaunein Sekin erityistä” ennen siivekkäällä lähes Minuuttikaupalia sopivassa sattui taivaan 400 huomattavan en taivaalla, oli Väri metrin puhtaan hitaasti, kuin nähnyt kohtaamiseni kohoten kevään kuusessa, kanahaukkakuu aivan kun sineen muuttui kulmassa, oli haukka päässä häviten sen katapultti yläpuolel huomasin pari kun valkeana korvalla pitkäsii reviirin kauniin hitaasti lyövän mutta hauk ensin vuot lintu koil sen iski ka lo sikkoa”, vaikka puronvartta kylläkin. Met le Kurjen taloa. Nytkin pesä oli haavassa. sästäjät löysivät tämänkin pesän. Eräänä Parin vuoden päästä tulivat hakkuut ja ta vuonna jälkeenpäin pesää käytti vuoden kamaan tuntu hävisi. Linnut jättivät pai myös mehiläishaukka. kan. Pesä on vielä kuitenkin puussa, eikä “Suuri vaalea” ei kuitenkaan nähnyt pesimispaikkanakaan aivan mahdoton. matkansa päätä vaihtopesässä, vaan se Haukkoja vain ei ole näkynyt. ammuttiin haulikolla ykköspesään kesken P.S. Myös Kosken kunnan pohjoisosissa hautomisen. Sillä oli paha tapa. Se ei jättä kanahaukalla on ollut yhtä huono onni. nyt hautomista, vaikka ihminen oli pesän Jättälän kylässä lähellä Perkon autiota alla. Poikasaikana se oli sen sijaan erittäin loa kaadettiin 1970-luvulla lintujen pesä varovainen, vain harmaana haamuna saat puu. Tuimalan kylässä, valtatie 10:n luo toi jossain vilahtaa. Koiras vain lenteli ylä teispuolella, tuhoutui metsänhoitotoimen puolella ja kiljui kuin peijakas. piteiden seurauksena vanha pesintäpaikka Säränmäen kakkospesä on jo pudonnut muutama vuosi sitten. Tällä alueella oli puusta, mutta ykköspesä on vielä toistai viihtynyt myös varsin harvinainen varpus seksi rapistuneena paikallaan vaivaisessa pöllö. Sorvastolla taas myrskytuuli kaatoi metsäsaarekkeessa, parikymmentä metriä pesäkuusen. Metsäkulman Munamäen lä metsätiestä. Ei siinä voi haukka enää asua. histön avohakkuussa kanahaukan pesäkoi Reviirillä ei ole enää vakituista paria ollut. vu jätettiin pystyyn, mutta pesintää on ol Huonosti ovat asiat myös Kosken lou lut turha odotella. Koskenkallion reviiri on naiskulman haukkareviirillä. Mahtava, rno myös autioitunut. nivuotinen ykköspesä oli suuren haavan Luulisi Suomen laajoihin metsiin mahtu haarukassa, lähellä Petsamon peltoa. Met van muutama tuhat paria kanahaukkoja, sänhakkuut autioittivat paikan, vaikka pe jotka pyytävät saalista vain elääkseen. säpuu säästettiin. Lopuksi puu jäi aukealle Haukkavihan seurauksena vasta nyt on ja tuuli pudotti koko rakennelman. Haapa päätetty kanahaukan eli Accipiter gentilik km on jo kaadettu. Haukat rakensivat sen suojelusta läpi vuoden. vaihtopesän pienen matkan päähän, lähel

Helmipöllö on lehtopöllön ohella Kosken runsaslu kuisin yöpetolintu. Lehtopöllö on ihmisen seuralai nen eli kulttuurilintu, helmipöllö on varsinaisesti suu rempien metsien lintu. Tämä pällö pesi Hevonlinnan Haapaniemen autiotalon lähellä sinne asetetussa Kanahaukkanuoruka inen Muna mäen pesäkoivussa. suuressa pöntössä. Eräät pöllöt ovat aggressiivisia pe Myöhemmin alue avohakattiin, mutta koivu jätettiin sällä, niinpä tämäkin rastaankokoinen helmipöllö si pystyyn. paisi pesäntarkkailijan päätä. 47 Kosken TI yöpetolinnut 1979: pöllölajit ja parimäärät

Selvitys perustui soidinhuhuilevien yksi peltomyyriä voi olla 600 yksilöä hehtaaril löiden tunnistamiseen. Apuna käytettiin a. Jyrsijät kylläkin säätelevät pöllöjen nauhuria pesimäpiirin löytämiseksi. Ilmei kantaa. Esimerkiksi viime vuonna kumpia sesti muutama on voinut jäädä havaitse km oli runsaasti, mutta jyrsijäkannan ro matta, samoin lintujen liikkuvuuden takia mahdettua ei pöllöjäkään ole kuulunut tä jokin pari on voinut tulla lasketuksi kah nä keväänä (1987). desti. Yleensä petojen merkitystä liioitellaan. Parimäärä osoittautui melko suureksi. Tehokas saalistaja kuitenkin tuhoaisi myös Jos 18 paria Kosken kokoisella alueella voi itsensä ravintolähteen ehdyttyä. Haukko pitää suurena. Tällainen parimäärä ei pys jen määrä on täällä vielä pöllöjäkin pie ty säätelemään mainittavasti pikkujyrsijä nempi. kantoja. Hyvänä myyrävuonna pelkästään c lehtopöllö

varpuspöllö 1 pari/1065 ha

Sarvipöllöstä ja huuh kajasta saatiin myös Mellilä. 0 vihjeitä.

Härk ät ie

Härkätie

0 Kuusjoki

Kuusjoki

48 Kosken koulukeskusalueen peipporevnrit 1987

O Laulava koiras reviirissä eli pesimäpiirissä.

. . \\

van5tetai9 \ .\\ 0 . 1 /4 Reviirejä löytyi ,‘ kaikkiaan 15 8 hehtaarin alueelta eli 187,5 paria/km2. 0

Ensimmäiset laulavat peippokoiraat ha kunnan alueella on pöllöjä tai haukkoja. vaittiin alueella perjantaina 10.4. Naaraat Pöllöt ovat ravinnonkäytön suhteen spe ilmestyivät pari viikkoa myöhemmin, va sialisteja, peipot sen sijaan ovat generalis pun tienoilla. teja eli kaikki kelpaa hyönteisistä sieme Lintujen parimäärä on varsin suuri ot niin. Erikoistumalla pöllöt ovat välttäneet taen huomioon puuston vähäisen määrän. lajienvälisen kilpailun, mutta ovat samalla Pelkästään koulukeskuksen ympäristössä hyvin haavoittuvia, jos jyrsijäkanta romah on peippoja enemmän kuin koko Kosken taa.

49 Koski Tl. valkoinen läiskä kasvitieteen kartalla varittyy hitaasti

Kosken ja oikeastaan sen ympäristökun tienkin kasvisto on hyvin huonosti tunnet tu. Turun yliopiston kasvimuseossa tämän alueen kasvimaailma ja sen mahdollisuu det näyttävät näihin päiviin asti olleen muutaman näytteen ja arvailujen varassa. Se johtuu paljolti siitä, että paikkakunnal le ei ole siunaantunut ensimmäistäkään in tomielistä kasvi-ihmistä. Koski on Loimaan savialueen reunaa ja siksi täältä puuttuvat tai ovat vähissä sa vea karttavat kasvit, kuten sinivuokko ja ruusuruoho. Täällä on myös kummallinen aukko kalliokielon ja mäkitervakon esiin tymisessä. Kosken pohjoisosassa, jossa nä kyvissä ovat vanhan vuoristopohjan emäk sisemmät magmakivet, kasvisto on paljon Sarjarimpi on etelärannikolla yleinen, lehtoisempaa. Siellä kasvaa mäkitervak mutta muualla harvinainen. Kukan verho/ehdet Ovat keskeltä purp koakin, mutta kalliokieloa on ainakin tois puranpunaiset, terälehdet valkoiset-vaaleanpunaiset taiseksi tarvinnut hakea Pitkäjärveltä asti. ja punasuoniset. Sarjakukinnossa on yleensä muuta Pitäjämme pohjoisosan kallioperän erilai ma kymmenen kukkaa. suutta osoittaa myös se, että sieltä on löy tynyt näsiää (Daphne mezereum) ja metsä lehmusta (Tilia cordata) kasvaa paikottain melko runsaasti. Pari kasvia antaa Koskelle oikeastaan oman erikoispiirteensä. Paimionjoen kos kisuvantojen takia sarjarimpi (Butomus umbellatus) on täällä yleinen. Sen komeita ja korkeita kukkavarsia on ainakin vielä toistaiseksi ollut nähtävänä satamäärin se kä Tuimalan, että Myllykylän koskilla lop pukesän puolella. Toinen vesikasvi, joka muualla on mel ko harvinainen, mutta Paimionjoen takia täällä yleinen, on kalmojuuri (Acorus cala mus). Se on aikanaan istutettu maahamme lääkekasviksi ja on oikeastaan kotoisin Aa siasta. Ehkä moni ei ole sitä huomannut kaan, sillä kasvin lehdet muistuttavat aika- Kalmojuuren pienet kukat sijaitsevat paksussa tähkäs lailla kurjenmiekan lehtiä, mutta kalmo sä. Lehtimäinen varsi on kol juuren varsissa on kolme särmää. Kasvin j misärmäinen ja lehdet reu leviämistä rajoittaa siementen itämättö noista ryppyiset. Juurakosta myys maassamme, vaikka se tuottaakin lähtee sitruunamainen tuok kuivia marjoja. su. 50 sesti sen tuoksuva.

hävinnyt Uhanalainen viisi kaisussa, sana, kasvit, (Trollius

seksi tymä

sesti muut (Eriophorum km

lassa. niimpaa

koko Liipolanjärven laisen on laa Kasvi Anianojan muistuttaa ja levaa enää on kaansa.

vaarassa

monet joukossa. nallisestikin topäänkulmalta.

Varsinais-Suomessa Hirvenkello sina nyt

teeksi rantuneeksi

nia tä. joskus on

Kalmojuurta

Varsinais-Suomen

Ensimmäinen

Toinen

Syy

Pahaksi

Neljännen

kirjassa

Viides

paikassa,

purosätkin

juuriosa

vain

Kirkiruohon merkkiä. ollut

kasvupaikaltaan lienee

conopsea),

vahvistavana on

jossakin

kuten

Varsinais-Suomessa.

kadonnut esiintymät

tilliä.

kolmanteen

löytynyt. ihmeen

Tapalan

Kosken

on niistäkin

Koskelta,

vuosikymmeniä

löytynyt

europaeus),

ja

Kahtena

merkki muutama

valtava.

hävitä

merkki Varsinais-Suomen

onneksi se

esiintymä

kovasti

pian alle

leinikkien

Kukka komeampaa

(Campanula lajiksi.

Someron

merkin Tosin on

kasvi on

latifolium)

Paimionjokivarressa

läheltä

on löysin

(Ranunculus —

kohdalle

merkki

vanhoja.

kauniin

huomaatte.

alamäki kymmenen

merkitty

Koko

on monilta

Puotinojalta.

mutta

ovat vahvasti

Koskelta Hirvenkello

maakunnasta.

ennen

Se merkkiin kesänä

markkeeraa

vain tieto

rentona

siunaus

on lääkkeenä.

kirkiruohon

purosätkinhavainto

seutukaavaliiton

sanoma

ja

Kosken

Hongistolla

jota

jokunen

on

lähteiköltä.

Häntälässä

Kuusjoella

tarkoittaa

sukulainen,

Varsinais-Suomesta

ei silmälläpidettävien on

sitten

se

ei

kämmekän.

on

Kasvi Lounais-Suomessa tupasvillan sukulaista.

suuressa

cervicaria) säilyneeksi.

pureskeltu

kasvupaikoiltaan

vain

ainakin

sätkintä vain enää

aivan aromaattiselta

on

vedessä

katsotaan

kirjan

trichophyllus).

siunaantunut kasvupaikkaa

on

Liipolasta,

on

kerätty uhanalaiset

vuosi

ehkä

on

tiedetä

myös yksi

Lähimmät Iettovillaa Varsinkin

(Gymnade

pidä

Valtakun

viimevuo on

erilainen.

kulleroa

ja

Lettovil

kartassa suuressa

parissa-

vaarassa

toistai

Martti

aaltoi

ei väärä

vanha mutta

ilmei

sitten

esiin

hävin

Tuol

Se

ylei

paik

karu:

kau

näyt

jul

vaa

mis

ole

Sa

on

ja

on hävitä tietysti

tukaavaliiton ajan seuralaislajit. na on täällä kalailla

kaalit koina.

on

Harvinaiset alueen tietää ovat vallisesti osien mittakaavassa

dilatata), ta, Se Koskella tuli ten Turun juuren

ettei ren la min si.

muualtakin. la. rijuuri kivarressa. ko löydetty toinenkin kasvi, suus sia

(Selinum ei Someron nut

joen lista,

Aikojen

jo

Paikallisesti

Eniten lähinnä

Toinen

tullut rannikolla.

Kirjatietojen

tasaisilla

mutta

Kosken

Luultavasti löytyi

liukuva

hyvinvoivasti

vasta rinnelepikossa. läheltä

Liipolanjärven

lääkekasvit

hävinnyt.

lajia

aikalailla

muualta sitä

katsella ovat rinnekedolla. ennen

että

kanssa,

paljon

maakunnan

humalavieras,

yliopistoon.

muuttunut,

vasta

pitäisi (Agrimonia

kasviston

vain

lienee

puhetta

ole myös

on saatossa virallinen

carvifolia) saman melko

oikeastaan

äskettäin,

Häntälässä. mieleen

sitä

harvinaisuus,

kovasti

löytö

mielenkiintoinen

ja

Siellä

kirja

mailla,

Peltojen ei

Suomessa

käsite

muitakin

lainkaan

Se kasvu

yksi kasvaa

maarianverijuurta silloin,

mutta jonkin

harvinaisuutta näinollen eri

Koskelta. saattaisi

sitä

ole

etelänalvejuuri monia

mukaan

pistää ja

on

suurikokoinen

ei

melko nostattanut

Koivukylässä,

asia. eliömaakunnan

esiintymä

ja

eupatoria).

lähellä tulee

levittäytyneet

Koskelta

Oikeastaan

rantalehdon

kasvistosta,

hyväksyminen

Sitäkään tavattu.

löytyy

puhu

vanhan

mutta aina

on

kun

joka

juuri

rikkaruohosto ainoastaan rannikko

jo

lajin

sisämaassa.

kun

kasveja,

On

uusia

todella

vain

kasvaa

harvinainen

on

vuosikymmen

jota tarkkaan.

muutamat

löydetty

Toinen näyte

myös mitään.

kurittelee

siihen

jonkin

kovasti

hyvällä muuten

harvinaisuuden

tuntee

syntynyt

Ahvenanmaal

maanviljelyn

Esim. on

on

en

peilataan

lajeja,

harvinaisuus

ja

Koskelta

Sitä

mietteliääk

joista (Dryopteris

muuallakin, ja

etelänalve

kiikutettiin

maarianve

särmäputki

Paimionjo

on

saniainen.

yläreunal

Koskelta ole

hävinnyt

lajistoon

lounaisel

mahdolli

viimeai

Sellaisi

puron

vain

taantuva

Yleisem

sisämaa löydölle

muiden

kanan mahdol

on

onnella

Pitäjän

ainakin

on

jonkin

kasvaa entis

nokko

lounai

tavan

joita

seu usko,

mel

me

ai

sit

ta

on

tai

51

52

täyttä temattomia (Brachypodium

Suuret

kangaskorte-esiintymä

maailma le), voisi

ranheiden Aivan

hä-Sorvastolta,

Hongistolta, veihin

Sorvastolla. (Corallorhiza

mirabilis).

mää vaatimattoman

Iässä na. dulla.

destä tolta. esimerkiksi

keaa

Pallas—Ounastunturin Kotkansiipeä

la. hiopteris), neet

lään nen

Olen

Samaan

Harvinaisuudeksi

ja Toinen

varjossa

kasvi.

toistaiseksi

esim.

ja

kahdesta

vielä

totta.

Näin

Sorvastolta

paikasta

viimeisinä

voidaan

tutkimusretket

aivan

Hongistolla.

kätkee

Perniössä,

Löytöpaikat

jota

(Viburnum

esiintymä

kotkansiiven

Sitä

esiintyy

kahden

ollen

viihtyvää

mainita

purokosken

harvinaisuuksia

trifida).

varma,

olemme

paikasta

pinnatum).

viedä

Tapalasta

Kartanonnummelta

olemme

tiedossa

vielä

se

mutta

kämmekän,

löydöksinä

mäkilehtoluste-kasvusto

koko

kansallispuistoon.

saniaista

ylittää

esiintymispaikan

voi

luonnonvaraisen

on

sisäänsä

lehto-orvokki

opulus)

(Equisetum

Vain

että

hyvin

ovat

maassa

ovat

tavanneet

tiedossa

(Matteuccia

Koskelta,

silti

pientareelta. Koskelta,

kai

luonnonvaraise

on

jo

vähän

Kosken

Hongistolla

kaksi

vuodelta

melko

nyt

täällä

lukea

esiintymisel

etelärannikolta

ja

tapaamisen

monia

harajuuren

Kosken

Kuusjoel

jo

vain

löytöjä.

hyema Tätä

Hongis

Värme

esiinty

runsaasti

(Viola

kasvi-

löytyi

löytä

myös

vielä

strut

tun

kas

koi

Vä

seu

-89

yh

uh

ja

on

joukosta

toinen,

oikeastaan

silön.

sia,

kämmekkä syssuolla.

tavia.

ta

vain

rehevien

kämmekkä

Eksyssuolta. incarnata). nen saniaista kolehdokki.

puolella. paikasta. syssuon

Iän

tön Punakämmekkä

Varsinais-Suomessa

P5.

sen

uhanalainen,

kivennäismaalla

täplättömiä

kuntien

muutamassa

Myllykylän

Varsi

Jos

lisäksi

Kotkansiipeä

ilmoitti

Valta

on

soiden

Vieläkin Toinen

—

olemme

Sen

Varsinais-Suomessa

on

(Dactylorhiza

on

Mellilän

kyse.

on

vain

rajalla

Yleensä

on

tupasvillan

paksu

ilmeisen

lehdet

ensimmäisenä

löydetty

tätä

ja

laji, muutamalla

sen

tuoksuu

on

löytänyt

Pirttimäen

paikassa.

viistosti

harvinaisempi

tarkkoja,

komeaa

Penninkulmalla

aivan

verran

mutta

ja puolella.

—

ovat

punakämmekkä

ontto.

nuori

ja

toinen

parista

Suomen

incarnata

valkoisenkin

Kosken

suolla.

orkideaa

suokukan

ylöspäin

kapean

ei Kosken

pienestä

tilan

esiintymä

ja

kämmekkä,

niinkään

Lajina

Matti

sitä

Populaatio

muustakin

monimuo

Lähi

on

kasvaa

ja

suurinta

pohjois

seudul

kourui

seurassa.

kasvaa

siirrot ympäris

subsp.

ja

kasvi-

Melli

puna

puna

Valta

toi

yk

Ek

on

vai

on Ek siitä, va suuntaan. kuin että päivisin. varsin kirpeiltä. samoissa missään si set ringon myönnettävä, povellaan

Harvakseltaan

Retki

M,eluusti

on

Yövilkan

Yhtäkaikki

Kirjatietojen

suitsutus.

kasvaa eivät

perimästä

se

sukulaisensa

vahvistuuko

kaari

miellyttävästi,

ei

erikoisen

Kukan

ole

pieninä

Kukkiminen

mielistele

kasvattaa.

tuoksu vilkkakuusikoissa.

harvakseltaan

jo riippuen

kasvia

En

että

yövilkan

alenee

ryhminä

rakenteesta

iukaan

ole

koko

lehdokin

runsas,

harva

ei

joko yövilkan

koskaan

ainakaan

vielä

ole

Useimmat ja

alkaa

sanoisinko tuoksumaailmaan

kasvava

harsu

Suomessa

mustikat

kukat kuusikko

yhtä

yövilkka

vaikka

päässyt

yöksi

melkein

voisi

tai

vasta

nähneet.

tuoksu

yöperhosten

yövilkka

voimallinen

tiheä.

Tosin

tuoksuvat

suomalai

sitä voimistu

kypsyvät

päätellä,

viikkoja

makean

kun

selville

ei

pitäi

ehkä on

koko

ole au

on

paikoin

näyttävä

sa. tussa sataa. etäisyydellä maassa, onko maan ojituksen. Viime kea sittemmin kymmenen kymmeniä, kolla, kun, haimmillaan

Se nen —

Sitä

Samalta

muutamia

onkin

Näin

yövilkkakeidas,

ei

herttakaksikon,

se

saviseudun

noin

kesänä metsäkortekorvessa.

Laji

löydä

merkillisempää kasvi.

lähinnä runsastunut

ovat

sitten

Kun

myös

alueelta puolen

on

paikkeilla.

mutta

Jopa

kotoiselta

koskaan,

satoja

yövilkan

niitä

asiat

kasvanut

ojat

kämmekkä,

kangasmaisissa kymmensenttinen

kovan

reunalla.

hehtaarin

yhtään

oli

löytyi

eräässä

kotikulmillanikin,

yövilkan

vai

lehtiä

kaivettiin,

jollei

arviolta

porraskiveltä

vaatimattoman

onkin,

hakemisen

taantunut

paikalla

vahingossa

en

ja

Alavalla

konttaa nykyisin jota

alalla,

kukkavarsia. kukkavarsia.

että

osaa

kahdeksan-

kukkatähkä

olin

kuusikois

likinäköi

jo

jälkeen

on

huuto

kautta

vuosi

on

sanoa

pitkin

vasta

ojite

savi

—ja

par

Loi

ser

oi

53 korpia. Ja luultavasti ei sittenkään, sillä la Polkupyörää, joka sinänsä on ihmisen ji tuntuu taantuneen nyky-Suomen mellas vähän kehnonlaisen haistimen parhaita tuksissa. Herttakaksikon löytymisen kun apuvälineitä, ei voisi käyttää, kun ei ole niaksi harkitsin spontaanin riemunkiljah ajoväylää. (Hiljaa pyöräillen vaihtuvat duksen päästämistä, sillä olin hakenut la tuoksut tuntee lähes kaikkein parhaiten.) jia ahman sitkeydellä pitkin hyttysten par Pitää siis valita paras mahdollinen hetki ja haita kotomaita. mielentila. Vaikka yövilkkakorvessa pienellä Kun lämpimän päivän lopuksi huomaa alueella kukkavarsia onkin tavattoman saunan herkistämin aistein haapapuun vai paljon, henkeäsalpaavaa kuvaa ei ole kenevan ja vähäisen tuulen riutuvan tykkä mahdollista saada. Kukat ovat pieninä ryh nään lepoon, silloin lyö hetki. Silloin kos minä melko sankan aluskasvillisuuden ja tuvaan metsäilmaan nousevat tuoksut pienten kuusipusikoiden seassa. Kauem kuin näkymättömät maisemat. Eivät sekoi paa sivusta katsoen alueella ei näytä ole tu, eivät laudu tuulen mukana, vaan pysy van ainuttakaan kämmekkää. Se on tietys vät ihmeen selvärajaisina, vaikka lämpöti ti pettymys luontokuvaajalle. Kämmeköitä laeroista johtuen ilma metsässä aina vä ympärillä satoja, mutta todistapa se kame hän henkäilee. ralla. No tulihan pitkän odottelun jälkeen lo pulta sopiva ilta, ja astelin hämärään kuu Uudenlainen kokemus sikkoon, satojen yövilkkojen tuoksullaan kyllästämään kortteiseen viheriyteen. En tiedä, mistä tai keneltä olen perinyt Mutta miten osaisin tuon näkymättö omalaatuisen kiinnostukseni luonnon eri män tuoksumaiseman teille sanoiksi pu tuoksuihin, mutta vakava tosiasia se ylty kea. Vaikka yövilkkojen makean kirpeä vä hulluus on. Kun lehdokkien maailmaan tuoksu uutuutena tuntuikin hallitsevalta ja olen tehnyt lähes koko kurjan elämäni jännittävältä, se oli kuitenkin vain osa kos ajan “ylösrakentavia tuoksuretkiä”, väläh tean kuusikon monista tutuista tuoksuista. ti mielessäni ajatus jostain samanlaisesta Keskittymällä pystyi erottamaan samoilta yövilkan kohdalla. Nyt kun niitä peijakkai jalansijoilta seitsemän eri tuoksua, vaikka ta kerrankin oli lähellä ja paljon. Lähes ne kaikki leijuivat yhdessä ja sekoittunei professionaalisena haistelijana suunnitel na hyttysten ja kärpästen hallitsemassa, mani oli hetkessä valmis. liikkumattomassa korpi-ilmassa. Koski vuosisadan alussa

Vanhoihin karttoihin kytkeytyy runsaas niittyjen ja metsien käytön aktiivisuudes ti erilaista tietoa maankäytöstä, varsinkin ta. Varsinkin Häijyn- eli Hepo-ojan, Halli jos kartta on niin hyvin tehty kuin oheinen. niitynojan ja Helinojan varsilla oli paljon Tämän vuosisadan alkupuolelta peräisin niittyjä. olevat venäläiset topografikartat ovat var Marttilan emäseurakunnan alueesta oli sin laadukasta jälkeä. 1700-luvun alussa peltona noin 4 % ja niit Asutus oli keskittynyt Paimionjoen var tynä noin 20 %. Vuonna 1900 prosenttilu teen. Laajat metsäalueet ympäröivät joki vut olivat 24 ja 11 eli melkein puolet nii varsipeltoja. Vain muutama yksinäistalo tyistä oli kynnetty pelloiksi ja sen lisäksi sijaitsi korpialueella. Kartassa nämä talot vielä raivattu metsiä. Kylvöheinä tuli nii on merkitty T-kirjaimella, ja ainoastaan yk tyillä käyttöön vasta 1800-luvun lopussa. si niistä on nimetty: (Jlwiinona)eli Liipola Talojen lähialueilla oli useita tuulimyl Liipolanjärvestä länteen. Siitä ei ole mi lyjä. Tauselan (Tayceiia) kylässä niitä oli tään merkkiä jäljellä Raatalan tien varres kaksi, Liipolassa (JliiHnorIa) samoin kaksi, sa. Jättälässä (ITTeiie), Halikkolassa (XailIIK Metsissä oli runsaasti niittyjä, joista osa icoJia),Iso Sorvastossa (LIco CopBacTo) ja oli aidattu. Polkuverkoston runsaus kertoo Patakosken (flaTa-KocKII) suunnalla yksi. 54 Suurin osa sijaitsi siis Paimionjoen ala- Kosken sepät olivat varmasti tärkeitä juoksun varrella. ammattimiehiä. Heidän pajansa sijaitsivat Tieyhteydet eivät olleet kehuttavia. Ai Patakoskella neljän tien risteyksessä Yli-Si noat mainitsemisen arvoiset maantiet oli molan kohdalla ja Härkätien varrella vajaa vat Härkätie, Sorvaston ja Hongiston (X0H. kilometri Kosken kartanon kujanteesta KIICTO) tie. Kuusjoen Raatalan suuntaan pohjoiseen (KocKeH-cennI). vanhin väylä kulki Tauselan ja Siltasuon Nykyisessä keskustassa ei ollut havaitta kautta. Nykyisen Melliläntien paikalla oli vissa taajamarakennetta. Suurimmat talo jo jonkinlainen kulku-ura ja vielä käyte rykelmät on merkitty Hongiston, Tapalan tympi suuntautui Halikkolasta Hepo-ojaa (Tanana) ja Talolan (TaTana) kohdalle lä myötäillen Kankaalle. helle Paimionjokea.

I3O 000 5, Koskelaisia luontokohteita

Sulkalammi

Sulkalammi sijaitsee Paimionjoen var raja, suokortetta, korpikastikkaa, katkeraa ren painanteessa. Kyseessä on umpeenkas tatarta, mustaherukkaa, vesikuusta, aja vava lampi, jonka lähiympäristössä kasvaa kaalia ja vuohennokkaa. mielenkiintoisia kosteikkokasveja: mm. Syksyisin alueella on ollut kymmeniä halavaa, pohjanpajua, harmaapajua, han sorsia ja lähipelloilla on äänellyt ruisrääk henpajua, kiiltopajua, piilipuuta, useita sa kä.

Sorvastonjärvi Sorvastonjärvi on Paimionjoen laajentu ma Santion sahan luona. Rantakasvilli e koulu suusvyöhykkeet ovat hyvin säilyneitä. Pii samikanta on runsas.

Säärensuo Reunat on ojitettu. Kosken suopinta-ala on erittäin pieni, siksi kaikki jäljelläolevat ovat suojelunar voisia: Linturahka, Katavasaarenrahka (Ek syssuon reuna), Siltasua ja Kiimaspahka. Suotyypiltään Säärensuo on lähinnä ka rua rahkarämettä. Kohosuon piirteet ovat selvästi havaittavissa. Itäreuna on maise mallisesti kaunis: saranevaa hieman ja pie nialaisia kallioita. Karpaloa on kohtalai sesti. Huovintie Kiimaspahka

Kosken keskustan tuntumassa sijaitseva kohosuo, jossa on turvetta 3—4 m. Keski määräinen paksuus on 2,5 m. Pehkuturpeen otto on pilannut suon pin tarakenteen, mutta luonnontila on osittain palautumassa. Turpeenotto alkoi viime Kiimaspahka vuosisadan loppupuolella ja päättyi 1940- luvulla.

Siltasuo Muutaman hehtaarin Siltasuo on lähin n tie nä rahkarämettä. Länsireunassa on rehe \aatla vämpiäkin suotyyppejä. Alueelta on jon kin verran otettu turvetta. Suon pohjois- ja itäreunaa kiertää pie noisharju, joka on muodostunut erillisistä sorakumpareista ja minisupista. Länsipäässä on paistalla 1:6 vanhaa luonnontilaista metsää (1988).

Hepo-oja eli Häijynoja Tämä kolmisen kilometriä pitkä puro Jättälän kylässä virtaa kymppitien pohjois- puolelta etelään Paimionjokeen. Luonnontilaista lehtomaista metsää on palstalla 2:28 (1988). Alueella on runsaasti valkovuokkoa, imikkää ja liekosammalta. Mustaherukkaa, tervaleppää ja tuomea on myös monin paikoin. Sienistä mainitta koon iso voirousku ja savurousku. Seuraa valla palstalla 3:14 on runsaasti lähdemäis tä tihkupintaa. Järeät kuuset varjostavat kummallakin puolella puroa. Eteläosissa on tiheitä harmaalepikoita.

Imikär, kukat ovat violetin väriset ja kukinta on ke väällä. Kesälehdet ovat suuret varsinkin kalkkipitoi sula paikoilla Suomessa. ‘7 ta. tomaista Halliniitynoja enemmistönä, rella niiden muun ja hän

taiseksi nen

Ukonsieni Vähäjoki— Erinomainen

vään vä- pi

nojan suutta. 58

Molemmat

Käenkaalityypin

Halliniitynojan

ukonsieni.

Kyseessä

Kesämökkejä

pikkupurojen

ja jäljellä

haju

viitisen

kasvillisuuteen

puronvarsien

maksasammalet.

muassa

varrella

ja

on

metsää.

saattaa

lakki

puronvarsiniittyä.

on

kappaletta.

miellyttävä

ruokasieni.

Helinoja—Anjanoja

sijaitsevat

jonkin

on herkkusieni,

ehkä

yli

ja

on

verkosto.

keskiosissa

Sienilajistoon tulla

edustavaa

30 Puotinoja

rehevät

maisemat

parin

edellisiäkin

verran

kuuluvat

cm:n

Anjanojan

puolen

ja

Patakoskella

pähkinämäinen.

kilometrin

Rantojen

levyiseksi.

syysvalmuska

on

metsät

on

lähdekasvilli

ovat

metrin

monet

myös

vielä kuuluvat

komeam

eli

kaunii

Ania ovat

rehe

var

leh

mit

Sie

vä leh

ja

sini-harmaaseen. Sinivalmuska tettavissa tikarikkeessa.

valkokärpässieni. ovat on varma Kuusiherkkusieni

ruokakäytössä

dostunut Anjanlähteikkö

järvikorte

Palmusammal Iso

Pituutta Iso

Harjun

ltiökasveista

valkoinen

näkinsammal

näkinsammal

kuitenkin

Iajinmäärityksessä.

voi

haisuseitikkeihin.

pienialainen

kupeeseen

(E.

olla

kasvaa

kuten

fluviatile)

Väri

kannattaa tummat.

(C.

mainittakoon

Haju

jopa

tuoksuu

(F.

dendroides)

vaihtelee

Herkkusienen

tappavan

antipyretica)

suurina

on puron

50

lähdehetteikkö.

Valkoisten

erikoinen. olla

cm

anikselle.

varteen

ryhminä

(1982):

sinivioletista

ehdottoman

myrkyllinen

sienien

Sekoi

heltat

Sieni

muo

leh Metsäalvejuuri

Vaalearahkasammal Purosuikerosammal Okarahkasammal Lähdelehväsammal Korpilehväsammal

Heterahkasammal Korpikerrossammal Luhtakuirisammal Suokeltto

Mustaherukka Lehtovirmajuuri Mesiangervo Kevätlinnunherne Koppisiemenisiä: Sudenmarja

Harmaaleppä Rantamatara Karhunputki Käenkukka Rentukka

Pikkulimaska Linnunsilmä Amerikanhorsma Suohorsma Nokkonen Terttualpi bescens) Maariankämmekkä Huopaohdake Rönsyleinikki

Helpi Korpikastikka Kurjenjalka Karhea Luhtalemmikki kaisia Lehtotähtimö Nurmilauha

Punanata

teen joka tä

Kyseessä Hevonlinriankukkulan

Lähteikkö

ei

juurella.

juuri on

(P.

paljon

nurmikka

etupäässä

arundinacea)

(C.

(C.

(F.

on (L.

(U.

ole.

(E. (L.

(P.

(C.

(C.

(D.

(A.

(F.

paludosa) (G.

palustris)

rubra)

thyrsiflora)

(L.

(A.

(R. sijaitsee

(S.

Kosken dioeca)

(C.

(R.

(C. flos-cuculi) Pituutta

(D.

palustre)

quadrifolium)

palustre)

alternifolium)

(V.

ulmaria)

(M. sifvestris)

caespitosa)

minor)

palustris)

incana) repens) nemorum)

(S.

(L. (E.

phragmitoides) (P. (C. nigrum)

heterophyllum) (S.

spinulosa)

(P.

(R.

(H.

(B.

excelsa)

(0.

tihkupintaa.

(S.

scorpioides)

squarrosum)

vernus)

trivialis)

warnstorfii)

adenocaulon cordifolium)

ellipticum)

magnifolium) edustavin

rivulare)

umbratum)

sillä

centrale) kukkulan

maculata)

lähteukkö

on

runsaasti

noin

Avolähtei

lähteikkö,

punakuk

koillisrin

ssp.

100

ru

m. Anjanlähteikkä harjun välissä.

Koski sijaitsee

la

sorakuoppa Anjanojan

Anjanoja

Lehtotähtimö

Kuusjoki eli

lähteikkö Anianojan ja

59

60

Mustaherukka

Veiholehti

Korpisara

Suovehka Metsänätkelmä Ojakellukka

Tesma

Lehmus Korpikastikka Mesiangervo Suokeltto

Koppisiemeniset:

Huopaohdake Leskenlehti

Aarnisamma!

Metsäalvejuuri

Maariankämmekkä Korpi-imarre Soukkalehväsammal

Rentukka Metsäliekosammal

Hiirenporras

Hetesirppisammal

Korpiliekosammal

Korallisammal Vaalearahkasammal

Poimulehväsammal Lähdelehväsammal Korpikerrossammal Okarahkasammal

Isokynsisammal Korpilehväsammal Korpirahkasammal

Kiiltolehväsammal seuraavista

Heterahkasammal

Itiökasvit

Kasvillisuus

(M.

(T.

(C.

(C. (C. (C.

(C.

effusum)

cordata)

(T.

lajeista

(G.

(A.

(D.

(F.

Ioliacea)

palustris) palustris)

paludosa)

(5.

(C.

alpina)

(C.

(R.

farfara)

(P.

(D.

muodostuu

(L.

ulmaria) filix-femina)

rivale)

(D.

phegopteris)

pennata)

phragmitoides)

heterophyllum)

nigrum)

(S.

ciliare)

(W.

(R.

(S.

silvester)

carthusiana)

(P.

(R. (P.

(S.

(0.

(P.

(1982,

(H.

(P.

majus)

(5.

(M.

squarrosum

warnstorf

subpinnatus)

ellipticum)

cinclidium)

girgensohnii)

triquetrus)

exannulatus)

magnifolium)

undulatum)

maculata)

umbratum)

centrale)

hornum)

1983):

muun

ii)

muassa

Suo-orvokki

Rönsyleinikki

Sudenmarja

Lillukka

Herttakaksikko

Kevätlinnunherne Valkovuokko

Imikkä

Suovehka

(P.

Suden

(R.

officinalis)

saxatilis)

(V.

(P.

(R.

marja

(A.

quadrifolia)

(L.

palustris)

repens)

nemorosa)

kaimpia

Molemmat

(L. mutta Kotkansiipeä

cordata)

vernus)

hiirenporrasta

yleinen

Herttakaksikko

saniaisia.

ovat

ei

Suomen

kämmekkä

alueella

kylläkin.

kook

ole, on Koskenkallio Koskenkallio on Kosken TI. korkein paik ka (128,9 m). Kallion länsirinteellä kasvillisuus on var sin rehevää: muun muassa kymmeniä leh muksia, joista monet puumaisia. Myös nä siää kallion juurella esiintyy paikoitellen. Näköalapaikkana Koskenkallio ei vedä vertoja Hevonlinnankukkulalle, mutta jo ka tapauksessa se on kuulunut Kosken vä häisten kallioiden ryhmässä komeimpien joukkoon. Murskeen teko on vähitellen hä vittämässä kallion.

Kullanvuori Tause1a Kosken harvoja näköalavuoria, jolta on komeat näkymät Tauselan pelloille Pai mionjokilaaksoon. Korkein paikka on 102,8 metriä meren- pinnan yläpuolella ja pudotusta Paimion jokeen, joka on noin kilometrin päässä, on yli 30 metriä. Palstalla 3:48 on komeaa vanhaa metsää (1987) ja pari siirtolohkaretta. Liipolanjärven suunnalta tuleva matala harjumuodostelma ulottuu tänne asti. Niinimäen kalliot Leivonlinnanmäki Tapalassa sijaitseva laajahko kallioalue, jonka korkein paikka on 103,1 metriä me Linnamäkimäisen kaunis kallio kymppi renpinnan yläpuolella. tien varrella. Munamäki Munninmäki Nimensä mukainen kalliomäki Eksys Värmelässä sijaitseva komeahko kallio- suon lähistöllä Metsäkulman kylässä. Met alue. säautotie menee aivan vierestä.

61 18 62 17 16 Ha 15 14 12 13 11 Ku 10 So Mellilä

Marttila Kosken Koski metty 9 8 6 7 4 5 2 3 1 mero usjoki Somerojan Ii naislinna Perälän Kakossuo Kaupinlinna, Pyörteenkoski Pinta-alaltaan Syvänojan Raatalan Impola, Pitkäjärven kuopat Pitkäjärven Pitkäjärven Reksuo Pitkäjärven Huhmassuo kylissä Rekijoen alue Pesänsuo Kuljunjärven Krookinkulman Haarukangas Eksyssuo Karinainen, Parranvahan Juomakivenrahka Lotikonkellari rahka) Pappilan Karhunperänrahka ra la Hevonlinnanjärvi Eksyssuo kko h k TI. karttaan, a) ja notkot Pyörre, käärmekuusi notkot Koskenpään — harjuhauta joenvarsilehto uhrilähde surukuusi Nummelan

Syrjälän seudun Pöytyä) Kankaannummen Katavasaarenrahka varhaiskeskiaikainen rajakivi niitä suuremmat — ympäristöineen Vaskiossa mäyrän kivinenä Häntälän Kakarlammin ja ei (entinen (entinen katajat Hevonlinnankukku ole (Koski joenvarsilehto katajat tuola numeroitu.

kohteet suojelukohteet ja Tl., Vähäniityn Riitaniityn Talvisillan ämmän nummi- Mellilä, on mui ni (esimerkiksi sia jaa. 29 vaatimukset nen, ta 33 25 24 alueita MM:2L). 35 32 30 Ypäjä 28 Tarvasjoki 34 27 Pesänsuo louteen 31 23 22 21 20 luonnonsuojelualueita 26 Oripää 19 lunäkökohdat. 1 Pöytyä Paimio Karinainen Loimaan a) Nämä Varsanojan (suurin enemmistö Tarvasjoen Perttulan Heinismäen Huhmassuo Rapakon Krekilän Palmussaaren Hyrsynkulman Karhulan Kontolanrahka, Kalevanhauta, Karhulan Niittukulman Palikkalan Eksyssuo Pappisten ranta Riitamaan Rahkion Kontolanrahka Kalevan suojelukohteita. Lisäksi joka ovat liittyvä Näillä 35 kunta Mellilässä.

osa kunnittain siirtolohkare, täyttää joenvarsilehto lehmusmetsikkö kallio kohdetta sypressimäinen Isolähde muun niitty- liuskalehtinen ja löytyy mänty rapautunut keskustan on vanha ei pylväskuusi toiminta lsolähde sallitaan luonnonympäristön koskimaisema käärmemänty Seutukaavassa ole riippakuusi Loimaan harjusuppa Eksyssuo ja muassa Osa maisemansuojelulliset kalkkilouhos vielä maa-metsätalous- metsäalue ja ovat joenvarsilehto Parranvaha), ja on maa- ns. kallio Haarukangas (kaavamerkintä koivu saanut ympäristöineen kunnan hajarakentami varsin kataja jo “Alttarvaha” ja ja rauhoitettu metsäta muinais eritasoi tällaisia lainsuo puolel suoje mut ja ja 0 0 26 34 2 2\ 27 23 0 25 0 24 Loimaa Kontolanrahka 33 Ypäjä 1 O 0 32

Me iiä Huhmassuo 0 31 Pöytyä 0 30

0 12 Karinainen O

0 Koski TI. So me ro 21 7 Reksuo

OO . JOO Marttila . 0 13 \ OO TarvasjoY Rekijoen notkot O 30 O

o f Juomakivenrahka : 17 \ Karhunperänrahk.’ Kuusjoki 0 O 016

15 .O 0 19 •14 Kakossuo 0 Halikko O 0 Paimio Pertteli O Perälän O Salo 0 1 notkot 18

63 alaisia tie dalla tä. ta Tämä jatkeen, niä. aarnimetsissä ja mutta pikkulampia, Kuparimäeltä nimetsää, katsoen yi, tantoa jääneet listuisivat. jonka keytyy hin kasti. rajojen paturma. haittaisi, ri laIla. luonnonmetsä 64 osa Suojelukohteita Huhmassuon Kosken Kakarlampi metsää. Soidensuojelu liekopuineen. kulkee. ei inventoijille siitä Vain Suurimmat ei kohdistu poikki ei seudun eliöitä, Hevonlinnankukkulan risteyspaikka

luonnonsuojelukohteet Kosken juurikaan Isonkankaan, huomioimatta. mutta voi lainkaan Linturahka seudulla Alueelta on samoin Täällä Samanlaista Haapasuo vanha kuten koskematonta. olla löytyy elää komein ja varsinkin ei pieni suuria maisemat Liirunlampi. on niistä Etelä-Suomen on on aarni- oikein. on taloudellista löytyy ei Marttilan lukuisa Mustajärvi, metsäsuojelukohteita. historiallinen siis metsäsaareke vanhaa Parranvaha sattunut myös oli alueella taloudellisia maisema-alueeseen, ole suo, ja ovat eli melko on hyönteisiä Haapasuon ennen Linturahka vanhoja Muutama käytännöllisesti kyllä ja viiden kimetsiä joukko myös Lisäksi paikkoja, koskematon ja vieläkin paha Haapasuon varsin hyvällä sen Kuljunjär toimintaa monipuo

seudun harvoissa turvetuo ja Huovin kunnan Kosken metsiä, on pyytei se ja useita työta harju uhan- pieni kelo ovat koh suu aar kyt niu sie joi to Tohnankangas, suudesta viä hakattu. Katteluksen seksi nialaisia ja jen ta runsaasti kunnan nialainen ken Mellilän lähteet kukkulasta maisemaselvityksessä linnanjärven tavana. sessäkään suojeltu rauhoituskohteita. narvoisena. men sen runsaasti nais-Hämeessä Luonnonsuojelullisesti Seutukaavaliitto Luonnonmuistomerkit Hepo-ojan arvokohteiksi varsilla. luonnonsuojeluyhdistyksen Hevonlinnankukkulan lehtomaisia jäänyt ympäristöä Krekilänkankaan Keltakankareen vanhoja sijaitsevat johtuen seudun vain Metsänomistuksen kustantamassa luonnonmuistomerkkejä lähteikkö ei Täällä luonnontilaan. kylän luokiteltu soranottoa tuntumassa. lähiympäristöineen. Parranvahan jota on jokien Haarukankaan kangasmetsiä metsiä pidettiin muutamia Hirsinummi on on on Näistä esimerkiksi Oripään rauhoitettu on noteerannut myös tosin suojelunarvoiseksi. ja pidetty on ja osa (Isolähde) arvokkaita, maisemaselvityk ovat Merkittävimmät niiden samoin juurella. Sammakkolam ainakin on viime muutama muitakin rajakivi. Hevonlinnan pirstoutunei ja ja toimesta. täällä on Anjanojan ja virallisesti yksittäisiä sivupuro Loimaan Mellilän erityisen vuosina suojelu paikalli harjuis Kosken Hevon toistai ja melko rehe Kos suo Lou pie pie

Pitkälehtikihokki (Drosera anglica) Reksuon ruoppakuljussa

SASApaino, Salo 1989