Maatalous, Isojako Ja Talonpoikainen Päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Maatalous, Isojako Ja Talonpoikainen Päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850  Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 Kuva Elsa Hietala Kirsi Laine Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaa 2020 Turun yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia Tohtoriohjelma Juno Työn ohjaajat Kirsi Vainio-Korhonen Johanna Ilmakunnas Teppo Vihola Esitarkastajat Ann-Catrin Östman Petri Talvitie Vastaväittäjä Petri Talvitie Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. Ulkoasu ja taitto: Johanna Marttila Kansikuva: Elsa Hietala Takakannen kartta: Ilolan, Vännilän ja Hennijoen isojakokartta. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. © Kirsi Laine ja Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen maatalousmuseo Sarka Maatalousmuseon tutkimuksia 2 ISBN 978-952-69213-1-0 (sid.) ISBN 978-952-69213-2-7 (PDF) ISSN 2489-9771 Grano Oy, 2020 Tiivistelmä TURUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia LAINE, KIRSI: Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850. Väitöskirja, 394 sivua Tohtoriohjelma Juno Huhtikuu 2020 Väitöskirja tarkastelee maataloutta ja talonpoikien päätöksentekoa Lounais-Suomessa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa toteutetun maanjakouudistuksen, isojaon, kautta. Tutkimuksessa huomio kiinnittyy siihen, minkälainen vaikutus isojaolla oli maa- talouteen. Avaimena isojaon vaikutuksiin on talonpoikien päätöksenteko taloudestaan vastaavina isäntinä ja isojaon osakkaina. Talonpoikien tekemillä ratkaisuilla oli olennai- nen merkitys sille, minkälaisena kyläyhteisön yhteistyö jatkui isojaon jälkeen ja miten viljely ja maankäyttö muuttuivat isojaon seurauksena. Tutkimus perustuu isojaon karttojen ja asiakirjojen laaja-alaiseen käyttöön. Tutki- mus yhdistää isojaon tilastollisen analyysin sekä asiakirjojen tarkan lähiluvun, jolloin tilastollisesti luotu yleiskuva saa selityksensä laadullisesta aineistosta. Samalla laadullisen tutkimuksen ilmiöt asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin tilastollista taustaa vasten. Tutkimus osoittaa, että omaa talouttaan koskevissa päätöksissä talonpojat olivat ak- tiivisia sekä vaikutuskanavat ja -keinot tuntevia toimijoita. Talonpojat arvostivat yhteisön tuomia taloudellisia etuja, mutta pyrkivät saavuttamaan ne niin, että yhteisö mahdolli- simman vähän rajoitti yksilön toimintaa. Taloudellinen asema vaikutti heidän valintoi- hinsa. Isojako muutti maankäytön tapoja, mutta ei tuonut muita muutoksia maatalou- den menetelmiin, viljelykasveihin tai kasvinviljelyn ja karjanhoidon suhteeseen. Entistä suurempi maankäytön vapaus mahdollisti maatalouden tuoton lisäämisen laajentamalla viljelyä entisillä menetelmillä ja työtavoilla useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Asiasanat: maatalous, talonpojat, isojako, toimijuus, päätöksenteko, kylät, maanomistus, maanviljely, karjatalous, historia, taloushistoria, sosiaalihistoria, Lounais-Suomi 5 Abstract UNIVERSITY OF TURKU Faculty of Humanities School of History, Culture and Art Studies Finnish History LAINE, KIRSI: Agriculture, enclosure and the decision making of peasants in South- West Finland 1750–1850. Doctoral Dissertation, 394 pages Doctoral Programme Juno, April 2020 This dissertation examines agriculture and the decision making of peasants in South- West Finland through the process of land reallocation called enclosure (storskifte) that was carried out at the end of the 18th century and the beginning of the 19th century. The main focus is on the effects the enclosure had on farming. The key to understanding these effects is looking at the decision making of peasants as heads of households and as stakeholders in the enclosure. The decisions made by the peasants fundamentally effected the form the cooperation of the village community took after the enclosure as well as how farming and land use changed as a result of the enclosure. The research is based on an extensive use of land survey maps and documents. The research combines a statistical analysis of the enclosure with a close reading of the docu- ments. Consequently, the overall picture formed on the basis of the statistical analysis is explained through the qualitative data and, vice versa, the phenomena that rise from the qualitative analysis can be correctly situated with the use of the statistical data. The research reveals that peasants were active in decisions regarding their own households and that they were well aware of the enclosure practices and how to influ- ence them. The peasants valued the economic advantages of the community but they aimed to achieve them so that the community restricted their individual agency as little as possible. The economic status of the peasants affected their decisions. The enclo- sure changed the way land was used but did not bring about other changes in farming techniques, crops or the relationship between crop and animal husbandry. The greater freedom in land use enabled the increase in agricultural output for decades to come by leading to an expansion in the cultivated area, yet this land was farmed with existing methods and customs. Key words: agriculture, peasants, enclosure, agency, decision making, villages, history, economic history, social history, South-West Finland 6 Sisällys Taulukot, kaaviot, kartat ja liitteet ...............................................................................10 Kiitokset ...........................................................................................................................13 1. Johdanto .........................................................................................15 Tutkimuskysymys ja työn rakenne ............................................................................19 Talonpojan talous ja toimijuus ..................................................................................26 Perinteinen maatalous ja isojako aikaisemmassa tutkimuksessa ...........................33 Tutkimusalue ja rajaukset .........................................................................................40 Lähteet ja menetelmät ................................................................................................45 Maanmittaustoimitusten kartat ja asiakirjat ...................................................... 45 Maanmittausaineistoa tukevat lähteet ................................................................ 53 2. maanomistus ja maankäyttöoikeudet ......................................55 Kuka omisti maan? ....................................................................................................57 Maahan kohdistuneet oikeudet .................................................................................61 Isojako ja maanomistus .............................................................................................69 3. isojakotoimitusten lähtökohdat ja eteneminen ....................73 Mahdollistavasta ohjaavaan lainsäädäntöön ...........................................................75 Maanmittareiden puute isojaon hidasteena .............................................................80 Maanjako-oikeudet isojakotyön edistäjinä ...............................................................87 Maaomistajat ja viljelijät isojaon käynnistäjinä ......................................................92 Isojaon anojan muotokuva ................................................................................... 95 Ratkaisuja maanomistuskiistoihin ja yhteistyön ongelmiin ..........................103 7 Hallinnolliset isojakoaloitteet osakkaiden aloitteellisuuden seurauksena ja yllyttäjänä .............................................................................................................112 Isojaon vastustaminen ..............................................................................................119 Jakotoimituksia vuodenaikojen rytmissä, päätöksiä odotellessa ja sodan melskeissä .......................................................................................................124 Isojakotoimitusten eteneminen vaiheittain .............................................................128 4. vainiot – peltoviljelyn perusta ja kyläyhteisön ydin .........133 Vainioiden viljely ja rooli kyläyhteisössä ................................................................135 Yhteistyö aitaamisessa eli vitsaksilla sidottu kyläyhteisö ...............................135 Sopiva viljelymenetelmä tasaisen tuoton takeena ...........................................139 Kyläosuus sarkoina – oikeutta tangonmitalla ..................................................144 Yhteistyön edut ja ongelmat viljelyssä ..............................................................155 Vainioiden jako – pyrkimys pieneen lohkojen määrään .......................................159 Päätöksenteon palapeli .............................................................................................167 Ratkaisuja edelläkävijänä tai kokemuksia vertaillen.......................................167 Erilaisten tilojen viljelijät ratkaisuiden tekijöinä .............................................170 Kokemus oikeudenmukaisuudesta ja miten se toteutetaan kaikille .............177 Maanmittarit jakoratkaisun kätilöinä ...............................................................186 Kylässä vaihtoehdot vähissä, muuttamalla mahdollisuuksia .........................189 Käytännöllisyys, itsenäisyys ja kompromissi ...................................................199
Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Talkoot! - Perinteen Tallentaminen, Talkoohengen Etsiminen Ja Hyvien Talkoiden Reseptin Laatiminen
    RAPORTTI TALKOOT! - PERINTEEN TALLENTAMINEN, TALKOOHENGEN ETSIMINEN JA HYVIEN TALKOIDEN RESEPTIN LAATIMINEN. 8.6.2020-7.10-2020 SATAKUNNAN MUSEO Osa Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisia yhteistyö- ja kehittämishankkeita Emilia Merisalo 30.9.2020 Sisällysluettelo 1. Johdanto ............................................................................................................................................................................... 1 1.1. Projektin taustaa .......................................................................................................................................................... 1 1.2 Talkoot ................................................................................................................................................................................ 3 1.3 Talkooperinteen harjoittaminen ........................................................................................................................................... 5 1.4 Talkooperinteen taustaa ja historiaa ..................................................................................................................................... 7 1.5 Perinteen eteenpäin välittäminen......................................................................................................................................... 8 2. Kyselyn tulokset .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective
    Ruralia Institute Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Publications 4 Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Seinäjoki 2005 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 952-10-2562-X (paperback) 952-10-2563-8 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword An essential component of the food production sector in Finland’s lagging regions consists of small-scale enterprises located in rural areas. A high proportion utilise traditional pro- duction methods, emphasising local identity and distinctiveness, thereby differentiating products and servicing niche or segmented markets. Such enterprises frequently integrate with other sectors of the local economy, such as raw material suppliers, distributors, tour- ism and catering, thereby enhancing local activity. Thus the assessment and development of food supply chains from rural small and medium-sized enterprises (SMEs) is crucial, not only from the perspective of SME performance but also for the economic health of the region. The development of marketing and distribution systems for products from SMEs is one of the most essential activities of business operations. A critical problem for many rural SMEs is market access. Distance from major population centres, low output volume and the dispersed nature of enterprises add to the dilemma. The objective of this report is to review and evaluate the factors infl uencing supply chain development and performance in Finland, their likely evolution, and their impact on small-scale food enterprises and rural development in terms of benefi ts and problems.
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA
    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
    [Show full text]
  • UFF Keräys K-Kaupat Page 1 Akaa Toijala Holkerintie 2 K-Supermarket
    UFF keräys K-kaupat Akaa Toijala Holkerintie 2 K-supermarket Alajärvi Kurejoentie 15 K-supermarket Asikkala Vääksy Maakaupantie 1 K-supermarket Espoo Pohjois-Tapiola Kalevalantie / Louhentie K-market Espoo Malminmäki Malminkorpi 2 K-market Espoo Mankkaa Sinikalliontie 2 K-supermarket Espoo Haukilahti Toppelundinportti 3 K-market Espoo Suvela Sokinsuontie K-market Espoo Niipperi Niiperinkuja 4 K-extra Espoo Kilo Kilonpuistonkatu14 K-supermarket Eura Hinnerjoki Hinnerjoenraitti 8 K-extra Eura Keskusta Satakunnankatu K-market Forssa Yhtiönkatu K-citymarket Haapajärvi Kustaa Vaasankatu 3 K-supermarket Hanko Esplanadi 67 K-supermarket Harjavalta Harjavallankatu 12 K-supermarket Hattula Keskusta Tallitie 4 K-supermarket Hausjärvi Ryttylä as. Ryttyläntie K-extra Heinola Sinilähde Hevossaarentie 1 K-citymarket Helsinki Herttoniemi Hiihtäjäntie K-supermarket Helsinki Itäkeskus Kauppakartanonkatu / Visbyntie K-citymarket Huittinen Keskusta Särmänkatu 1 K-supermarket Hyvinkää Hakalanmäki Lehmustie / Eteläinen kehäkatu K-market Hyvinkää Terrisuo Hyvinkäänkatu 15 K-market Hämeenlinna Tiiriö Katsastusmiehentie 6 K-citymarket Hämeenlinna Lammi Mommilantie 12 K-market Iisalmi Eteläntie 4 K-citymarket Iisalmi Satamakatu 10 K-supermarket Iisalmi Tuumakatu 1 K-market Iitti Kausala Merrankuja 2 K-market Ikaalinen Vanha Tampereentie 18 K-supermarket Imatra Mansikkala Lukiolaisenkuja K-citymarket Joensuu Pilkko Linjatie 2 K-citymarket Joensuu Heinävaara Joensuunväylä 911 K-market Jokioinen Keskusta Koulutie 3 K-market Page 1 UFF keräys K-kaupat Joroinen Valtatie
    [Show full text]
  • Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike
    Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike 994 Pirkkala 1.1.1922 536 Nokia 321 Kyyrölä 1.1.1934 - Luovutetulla alueella 013 Antrea 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 080 Harlu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 087 Heinjoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 093 Hiitola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 147 Impilahti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 162 Jaakkima 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 168 Johannes 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 215 Kanneljärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 234 Kaukola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 258 Kirvu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 264 Kivennapa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 268 Koivisto 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 269 Koiviston mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 296 Kuolemajärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 302 Kurkijoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 314 Käkisalmen mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 313 Käkisalmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 397 Lahdenpohja 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 412 Lavansaari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 437 Lumivaara 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 488 Metsäpirtti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 497 Muolaa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 591 Petsamo 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 628 Pyhäjärvi Vi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 690 Rautu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 703 Ruskeala 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 706 Räisälä 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 731 Sakkola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 733 Salmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 745 Seiskari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 757 Soanlahti
    [Show full text]
  • SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003
    SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003 Jakelussa mainituille VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINNAN JÄRJES- TÄMISESTÄ VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSTOIMEN ALUEELLA Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 §:n 1 momen- tin mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien on tehtävä sopimus pelastus- toimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. So- pimuksen hyväksymisestä on saman säännöksen mukaan voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 79 §:n 2 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muutta- misesta. Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoi- minnasta säädetään kuntalaissa. Saman lain 4 §:n 2 momentin mukaan, jos kunnat eivät sovi pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä 1 momentissa säädetyssä määräajassa, valtioneuvosto määrää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttä- mättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston määräys on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat. Valtioneuvosto on edellä mainitun lain 3 §:n nojalla 7.3.2002 antamallan päätöksellä (174/2002) vahvistanut pelastustoimen alueet. Varsinais-Suomen alueeseen kuuluvat Alastaro, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Kisko, Korppoo, Koski Tl, Kustavi, Kuusjoki, Laitila, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen,
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]
  • Esittelykohteitamme
    ESITTELYKOHTEITAMME SATAKUNTA, LÄNSI- JA POHJOIS PIRKANMAA, VARSINAIS-SUOMI JA FORSSAN SEUTU Paikkakunnittain alkukirjaimen mukaan. Lähes kaikki kohteet näkyvät hyvin kadulle. Eura Suojantie 16 B (Panelia) Sin/Harm. Huittinen Asevelikuja 14 Kelt/Hiekka Eura Peltovaarantie 97 (Panelia) Kelt. Huittinen Katajarinne 24 Kelt. Eura Kaskistontie 202 (Panelia) Vihr. Huittinen Oikotie 1 Vihr. Eura Kärmemäentie 24 (Kauttua) Harm. Huittinen Hirvenpääntie 12 Kelt/Valk. Eura Kärmemäentie 34 (Kauttua) Kelt. Huittinen Rantakatu 17 Sin. Eura Selkätie 14 Vihr. Humppila Järventie 12 Vihr. Eura Ruosteenojantie 108 Kelt/Hiekka Hämeenkyrö Sarantie 309 (Herttuala) Sin. Eura Keskitie 28 (Kauttua) Kelt. Ikaalinen Kiviniemenkatu 4 Kelt. Eura Keskitie 21 (Kauttua) Harm. Ikaalinen Patikkakuja 9 Kelt. Eura Maasillantie 30 (Kauttua) Kelt. Ikaalinen Saarannantie 70 Kelt. Eura Karjannousemantie 191 (Kauttua)Harm. Ikaalinen Rääkäntie 15 (Tevaniemi) Kelt. Eura Välitie 8 (Kauttua) Harm. Ikaalinen Kotamäentie 170 Hiekka Eura Krootilantie 6 Linen # Jämijärvi Alakoskentie 55 Sin. Eura Surunkyläntie 131 (Hinnerjoki) Kelt/Hiekka Jämijärvi Mikkolantie 9 Valk. Eura Eurajoentie 521 Kelt. Jämijärvi Hyyrymäentie 50 (Niinisalo) Vihr. Eura Kaaritie 27 (Kauttua) Harm. Kaarina Saavikatu 7 (Koristo) Kelt/Hiekka Eura Juhantalont.111 (Kauttua) Harm. Kaarina Sippaantie 59 (Littoinen) Kelt. Eura Kirkkovainiontie 14 (Kauttua) Kelt. Kaarina Luodontie 21 (Piikkiö) Sin. Eura Ahventie 1 (Kauttua) Kelt. Kaarina Paimiontie 34 (Piikkiö) Valk. Eura Siinankuja 3 Sin. Kangasala Topiaksentie 1 Vihr/Almond Eura Viljasentie 20 Harm/valk. Kankaanpää Kuninkaanlähteenkatu 53 Pearl # Eura Karjannousemantie 11 (Kauttua)Punainen Kankaanpää Kotomäentie 2 Vihr. Eura Eurantie 5 Kelt. Kankaanpää Mettälänkatu 36 Kelt. Eura Luotteenperäntie 19 (Hinnerjoki)Harm. Kemiönsaari Engelsbyvägen 3 Kelt. Eura Varetie 34 Sin. Kihniö Kihniöntie 39 Kelt. Eura Honkilahdentie 624 (Mannila) Kelt. Kihniö Peuramäentie 61 Vihr.
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Näennäismarkkinat Vaihtoehtona Sosiaali- Ja Vanhustenhuollossa
    Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 27 MARKKU HEINO Näennäismarkkinat vaihtoehtona sosiaali- ja vanhustenhuollossa – Varsinais-Suomen pienten kuntien avainhenkilöiden ja tuottajien suhtautuminen näennäismarkkinoihin ja palvelutuotannon tilastollinen kuva Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 27 Turun ammattikorkeakoulu Turku 2008 Kannen suunnittelu: Erkki Tuomi ISBN 978-952-216-033-1 (painettu) ISSN 1457-7917 (painettu) ISBN 978-952-216-034-8 (elektroninen) ISSN 1796-9964 (elektroninen) http://julkaisut.turkuamk.fi /isbn9789522160348.pdf Painopaikka: Tampereen yliopistopaino – Juvenes Print Oy, Tampere Myynti: http://julkaisumyynti.turkuamk.fi TIIVISTELMÄ Markku Heino Näennäismarkkinat vaihtoehtona sosiaali- ja vanhustenhuollossa – Varsinais-Suomen pienten kuntien avainhenkilöiden ja tuottajien suhtautuminen näennäismarkkinoihin ja palvelutuotannon tilastollinen kuva / Markku Heino - Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 2008. - 255 s. - (Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia, ISSN 1457-7917 ; 27). ISBN 978-952-216-033-1 (painettu). ISSN 1459-9964 (verkkojulkaisu), ISBN 978-952-216-034-8 (verkkojulkaisu). Julkaisu perustuu lisensiaatintyöhön (Turun yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, yhteis- kuntatieteellinen tiedekunta 2007). __________________________________________________________________________ Kunnallisten palvelujen tuotannon tehostamiseen on kiinnitetty kasvavaa huo- miota 2000-luvulla. Tehostamista on tavoiteltu palvelurakenteita uudistamal- la ja markkinoita hyödyntämällä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Varsinais- Suomen
    [Show full text]