DOCSLIB.ORG

Toimintakertomus 2011 MTK-Varsinais-Suomen Toimialue Ja Kodisjoki Maataloustuottajain Yhdistykset 2011 Pyhäranta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Toimintakertomus 2011 MTK-Varsinais-Suomen Toimialue Ja Kodisjoki Maataloustuottajain Yhdistykset 2011 Pyhäranta MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS Julkaisun kuvat: MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkisto Painotyössä käytetylle paperille on myönnetty Euroopan Unionin ympäristömerkki FI/11/1 Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Laitilan Kirjapaino Oy 2012 MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS MTK-Varsinais-Suomi ry Osoite: Peltopohjankatu 2 D 21280 RAISIO Puhelin: 020 413 3580 Faksi: 020 413 3589 Kotisivut: www.mtk.fi/varsinaissuomi Sähköposti: [email protected] [email protected] Maaseudun tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori MTK-Varsinais-Suomi on Facebookissa. Käy tykkäämässä. Toimihenkilöt ja yhteystiedot vuonna 2012 Puheenjohtaja Jaakko Halkilahti 02 736 5612 ja 0400 745 267 Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki 020 413 3581 ja 040-5828261 Aluepäällikkö Hanna Vuola 020 413 3584 ja 050-9177000 Aluepäällikkö Petri Puustinen 020 413 3583 ja 040-5828262 Kuvassa vasemmalta: Terhi Löfstedt, Paavo Myllymäki, Hanna Vuola, Sari Raimoranta, Petri Puustinen ja Marja-Terttu Ruohonen. Toimistosihteeri Marja-Terttu Ruohonen 020 413 3580, 020 413 3582 ja 040-5646414 Varsinais-Suomen maataloustuottajain Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Hankepäällikkö Terhi Löfstedt säätiö (Tarmokas -hanke) 020 413 3586 ja 0400-294123 Osoite: Simonkatu 6, 00100 HELSINKI Asiamies Ville Reunanen Puhelin: 020 4131 Hankevetäjä Sari Raimoranta 02-4863605 ja 040-5502908 Kotisivut: www.mtk.fi (Luomuvakka -hanke) 020 413 3585 ja 040-5010700 [email protected] Sähköposti: [email protected] 4 MTK Varsinais-Suomi / Toimintakertomus 2011 MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja Kodisjoki maataloustuottajain yhdistykset 2011 Pyhäranta Yhdistyksiä 49 Alastaro Metsämaa Jäseniä 14713 Laitila Oripää Kalanti - Uusikaupunki Yläne Loimaan seutu Karjala Pöytyä Mellilä Mynämäki Lokalahti Vehmaa Nousiainen Karinainen Mietoinen Vahto Aura Koski TL Somero Kustavi Taivassalo Paattinen Tarvasjoki Masku Rusko Marttila Somerniemi Lieto Kuusjoki Raisio Meri-Naantali Paimio Piikkiö Kiikala Turun seutu Pertteli Salon seutu Rymättylä Kakskerta Suomusjärvi Sauvo - Karuna Angelniemi Parainen - Nauvo Kisko Perniö Särkisalo pohjakartta ja kuntarajat © Maanmittauslaitos, 2012 MTK Varsinais-Suomi / Toimintakertomus 2011 5 Sisältö Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n toiminta vuonna 2011 38 MTK-Varsinais-Suomi ry 4 Varsinais-Suomen maataloustuottajain säätiö 39 Puheenjohtajan tervehdys 7 Tilinpäätös 2011 41 Maatalous Varsinais-Suomessa 8 Tuottajayhdistysten ja maaseutunuorten toimihenkilöt 2012 47 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen liitto 10 Liiton alueen yhdistykset 31.12.2011 58 Johtokunnan toiminta 15 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton johtokunta 2012 61 Liiton kokoukset 16 Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 20 Liiton koulutustoiminta 2011 23 Toiminta ja tapahtumat 25 Viljantuotanto 25 Varhaisperuna 26 Sokerijuurikas 26 Lypsykarjatalous 28 Lihatalous 28 Kuluttajatyö 29 Sosiaalipolitiikka 30 Maa- ja ympäristöpolitiikka 32 Maaseutunuoret 32 Kylvösiunaustilaisuudet ja sadonkorjuujuhlat 32 Tapahtumia järjestöväelle 33 Vaikuttaminen eri ryhmissä 33 Hanketoiminta 34 6 MTK Varsinais-Suomi / Toimintakertomus 2011 Puheenjohtajan tervehdys Vuosi 2011 jäi historiaan useiden eurooppalais- vät leikkaukset kohdistu niin, että ne supistavat tuottavaa ten valtioiden talouskriisien leimaamana. Erityi- toimintaa. Maaseudun elinkeinot ovat aloja, jotka tuottavat todellista uutta: ruokaa, puuta, kuituja ja energiaa. Samal- sesti muutaman euroalueeseen kuuluvan maan la ne työllistävät elintarvike-, metsä- ja puunjalostuksessa ongelmien pelättiin pahimmassa tapauksessa sekä energiantuotannossa suuren joukon suomalaisia sekä johtavan jopa koko valuutta-alueen hajoamiseen korvaavat tuontia ja vahvistavat kauppatasetta. ja hallitsemattomiin seurauksiin. Politiikka, joka estää tai heikentää maaseudun vihreiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä, on tässä tilanteessa vää- Talous saatiin vakautettua ja tilanne rauhoitettua vas- rää. Mahdolliset maataloustukien leikkaukset kotimaassa ta tämän vuoden puolella, mutta vaara ei vielä ole ohi. vaarantavat pahimmillaan Suomen EU-tukien tason ja po- Euroopan Unionin jäsenmaiden heikolla talouskasvulla liittisen oikeutuksen. On vaikeata saada EU:n maatalouspo- ja rajulla velkaantumisella on vaikutusta suoraan ja vä- litiikkauudistukseen välineitä tasaamaan jäsenmaiden väli- lillisesti myös maatalouteen ja maaseutuun. Tämä on ha- sistä tuotanto-olosuhteista johtuvia eroja kansallisella rahoi- vaittavissa esimerkiksi siitä, että poliittiset paineet leika- tuksella, jos samaan aikaan tehdään leikkauksia Suomessa ta EU:n budjettikehystä ovat vuoden kuluessa kasvaneet nykyisin käytössä oleviin järjestelmiin. huomattavasti. Vuoden 2012 aikana EU:ssa pitäisi päättää EU:n budjetista Vuosi 2012 on MTK:n liittokokousvuosi. Järjestö täyttää tänä Suomessa hallitus haluaa säilyttää valtion luottoluokituk- seuraavalle rahoituskaudelle. Samanaikaisesti komissiossa vuonna 95 vuotta. Kesäkuussa Savonlinnassa linjataan jär- sen parhaassa luokassa. Tämän tavoitteen säilyttäminen valmistellaan vuoden 2014 alusta toimeenpantavaa maata- jestön suuntaa seuraavaan liittokokoukseen. Liittokokouk- on jo vaatinut leikkauksia valtion budjettiin. Säästöistä so- louspolitiikan uudistusta ja siihen liittyvää yksityiskohtaista sen teemoina ovat yhteiskunta- ja markkinapoliittinen vai- vittiin hallitusohjelmassa ja sen mukaisesti maa- ja met- lainsäädäntöä. Aika on käymässä vähiin, koska monimut- kuttaminen sekä järjestön toiminnan kehittäminen. Kom- sätalous joutui valtion tulo- ja menoarviossa suhteellisesti kainen EU:n päätöksentekojärjestelmä ei pysty nopeasti mentit ja kehittämisehdotukset näihin teemoihin liittyen ovat suurimpien leikkausten kohteeksi. Säästöjä ja veronkoro- asioita ratkaisemaan. jäseniltämme lämpimästi tervetulleita. tuksia tehdään jatkossakin. Uusia säästökohteita etsittä- essä on pidettävä mielessä jo tehdyt leikkaukset, jottei Vuoden 2013 aikana on myös saatava päätös kansallisten Hyvästä yhteistyöstä kiittäen ja menestyksellistä vuoden jat- maaseutu, sen elinkeinot ja asukkaat joudu epäoikeu- tukien jatkosta. Jotta tavoitteeseen on edes teoriassa mah- koa jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme toivottaen denmukaiseen asemaan. dollista päästä, olisi neuvottelut näiden tukien jatkosta saa- tava viipymättä käyntiin. Varsinais-Suomelle artiklan 141 Jaakko Halkilahti Ainoa keino ratkaista valtion kestävyysvaje ja velkaantu- perusteella maksettava tuki on elintärkeää vuodesta 2014 misongelma on talouskasvu. Siksi on välttämätöntä, ettei- eteenpäinkin. MTK Varsinais-Suomi / Toimintakertomus 2011 7 Maatalous Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomessa oli vuonna 2011 maa- ja Maatilojen lukumäärä tuotantosuunnan mukaan Varsinais-Suo- Kotieläinten lukumäärä Varsinais-Suomessa (1000 kpl). metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen messa. Lähde MMM/Tike. Lähde MMM/Tike. tilat tilat tilastojen mukaan 6459 maatilaa. Rakennemuu- Tuotantosuunta muutos 1000 kpl 2011 2010 tos jatkui ja maatilojen määrä väheni 176 tilalla Lypsykarjatalous 271 294 -23 2011 2010 2009 vuoden aikana. Muu nautakarjatalous 154 159 -5 Naudat 36,6 36,3 34,9 Sikatalous 421 438 -17 Lypsylehmät 8,7 8,8 8,7 Käytössä olevaa maatalousmaata Varsinais-Suomessa on Siipikarjatalous 256 264 -8 Emolehmät 4,5 4,3 3,9 295000 hehtaaria. Kaikkien viljalajien viljelypinta-ala nousi Lammas- ja vuohitalous 44 52 -8 Hiehot 6,0 5,9 6,0 edelliseen vuoteen verrattuna 22900 hehtaarilla. Kevätveh- Hevostalous 123 125 -2 5,3 5,1 4,6 nä säilyi suosituimpana viljakasvina 60300 hehtaarin vilje- Sonnit lyalalla. Viljanviljely 3809 3913 -104 Vasikat 12,1 12,1 11,7 Erikoiskasvituotanto 808 839 -31 Siat 368,6 371,3 360,9 Varsinais-Suomi säilytti asemansa suurimpana sianlihan Puutarhakasvien viljely 281 277 4 Emakot 39,4 40,4 38,2 tuottajana. Varsinais-Suomessa tuotettiin sianlihaa yhteen- Muu kasvintuotanto 242 238 4 2 089,6 2 051,5 1 755,3 sä 54,6 miljoonaa kiloa, joka on runsas neljännes koko Suo- Kanat men tuotannosta. Suurimmat sianlihantuottajakunnat Varsi- Muu tuotanto 50 36 14 Kananpoikaset 515,7 562,8 526,8 nais-Suomessa ovat Loimaa (12,9 milj.kg) ja Vehmaa (8,2 Yhteensä 6459 6635 -176 Broilerit 921,5 1 066,5 1 011,3 milj.kg). Kalkkunat 66,2 82,7 90,4 MTK-Varsinais-Suomen liiton alueella oli 49 tuottajayhdis- Lampaat 14,4 12,9 11,2 tystä vuonna 2011. Jäsentiloja oli kertomusvuoden lopussa Vuohet 0,5 0,5 0,8 6089 ja jäseniä yhteensä 14713. Hevoset 2,3 2,2 2,2 8 MTK Varsinais-Suomi / Toimintakertomus 2011 Kanat, 1000 kpl Emakot, 1000 kpl Lypsylehmät, 1000 kpl 2 500,0 50,0 14,0 45,0 12,0 2 000,0 40,0 35,0 10,0 1 500,0 30,0 8,0 25,0 6,0 1 000,0 20,0 15,0 4,0 500,0 10,0 2,0 5,0 0,0 0,0 0,0 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 1 4 5 6 7 8 9 0 3 1 2 9 0 7 8 199 199 199 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 201 201 199 199 199 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 201 201 200 201 200 200 200 200 200 201 200 200 200 199 199 200 199 viljelyala (1000 ha) sato kg/ha Yläkaavioissa trendejä Varsinais-Suo- koko maa sato kg/ men kotieläinten lukumääristä vuosivä- 2011 2010 muutos 2010 2009 lillä 1997 - 2011. Lähde MMM/Tike. 2011 ha2011 Syysvehnä 20 11,9 8,1 39,4 4580 4 330 4150 Oikealla viljelyala- ja keskisatotietoja Kevätvehnä 60,3 54,1 6,2 217,4 3 980 3 390 4330 Varsinais-Suomesta. Lähde MMM/Tike. Ruis 6,1 4,6 1,5 27,1 4 130 3 290 3180 Rehuohra 40,4 39,8 0,6 378,0 3 580 3 340 4180 Mallasohra 31 28,3 2,7 87,4 3 680 3 200 4240 Kaura 31,2 27,4 3,8 323,7 4 000 3 040 4240 Peruna 1,7 1,8 -0,1 24,9 17 740 16 480 17870 Sokerijuurikas 6,5 6,7 -0,2 14,1 49 650 38 100 40140 Rypsi ja rapsi 20,2 37,9 -17,7 92,0 1 330 1 020 1780 Puutarhakasvit
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Toimintakertomus 2019
    MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS Kannen kuva: Kuva-Plugi Julkaisun muut kuvat MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta, ellei muuta ole mainittu. Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy 2020 MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS MTK-Varsinais-Suomi ry RAUMA Osoite: Hintsantie 3 21200 RAISIO Puhelin: 020 413 3580 Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi Sähköposti: [email protected] VT 8 [email protected] KT 40 Löydät meidät myös Facebookista Kauppa- Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi keskus Mylly Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori TURKU NAANTALI Kodisjoki Alastaro Metsämaa Laitila Oripää Kalanti - Uusikaupunki Yläne Loimaan seutu Karjala Mellilä Mynämäki Pöytyä Lokalahti Vehmaa Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Koski Somero Kustavi Taivassalo Paattinen Tarvasjoki Masku Rusko Marttila Somerniemi Lieto Kuusjoki Raisio Meri-Naantali Paimio Turun seutu Kiikala Piikkiö Pertteli Salon seutu Rymättylä Kakskerta Suomusjärvi Sauvo - Karuna Angelniemi Parainen - Nauvo Kisko Perniö Särkisalo MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset 2020. Yhdistyksiä 47, jäseniä 12270. 4 MTK Varsinais-Suomi | Toimintakertomus 2019 Toimihenkilöt ja yhteystiedot Varsinais-Suomen vuonna 2020 maataloustuottajain säätiö Toiminnanjohtaja Asiamies Paavo Myllymäki Ville Reunanen 020 413 3581 ja 040 5828261 040 5502908 [email protected] Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu 020 413 3587 ja 040 5570736 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Aluepäällikkö Terhi Löfstedt Osoite: Simonkatu 6, 00100 HELSINKI
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Turku Sustainable City Districts Skanssi and Linnakaupunki
    Final report Turku Sustainable City Districts Skanssi and Castle Town turku.fi/siemens siemens.com/answers © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Content 1 / 3 Content Page Content 1 Introduction, case for action and objectives 1 - 56 Skanssi and Castle Town – Content 2 57 - 210 Cornerstones of a sustainable development concept Content 3 Content III: Toolbox and Outlook 211 – 214 © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Page 2 September 2013 Content 1 Chapter Content Page 1 Management summary 1 - 10 The Urban Planning Challenge in midsize European cities 2 • Key development challenges 11 - 32 • Examples of current eco-district projects in Europe City of Turku – Pathway towards a sustainable urban development 3 • Current situation and future vision of Turku 33 – 40 • Renewal of existing districts & development of new eco-districts • Sustainable city districts in Turku – a major lever of sustainable growth Case for action – Sustainable living and working environments 4 • The planning and management challenge 41 - 56 • The technology and innovation challenge © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Page 3 September 2013 Management Summary Future way of City development and design will differ from traditional development I strategies: Polycentric structures of cities and increasing autonomy of city districts imply new ways of developing the districts spatial design as well as their infrastructures. II Cities need to implement available sustainable solutions starting with “day1” and need to establish a continuous improvement cycle. The report describes and partly evaluates 14 Infrastructure solutions, 1 platform solution III for smart mobility and citizen services and several solutions as enabler/supporter for a social approach to sustainability in the districts.
    [Show full text]
  • Curriculum Vitae Koulutus Omat Näyttelyt
    CURRICULUM VITAE Pirkko Liisa Siivonen-Takku (Lisäys nimeen elokuu 2012, avioitunut) Syntynyt 1943 Turussa Asuu Loimaalla Osoite: Koskenrannantie149 32280 Metsäkorpi Puhelin 040 8238027 E-mail [email protected] www.pirkkosiivonen.fi KOULUTUS 2006 Kuvataiteilija AMK, Turku 2005 Kirja taideteoksena, kuvataiteilijan erikoistumisopinnot Turun AMK 2004 Maalauksen rajoilla, kuvataiteilijan erikoistumisopinnot Turun AMK 1997 Muotokuvamaalauskurssi 3.3-30.4. V-S kansanopisto, Paimio 1968 Turun Taideyhdistyksen koulu (piirustuskoulu), päästötodistus 1969-1972 Irma Larnön batiikkiateljee, Ruotsi. Oppilas työskentelyä 1964 Valtion Apuhoitajakurssi, Turku 1958 Kansakoulun Päästökirja Metsämaan kunnan Korven koulu OMAT NÄYTTELYT 2016 Matka jatkuu, Loimaan Taidetalo 2015 Tämä päivä ja eilinen, Kuukantalo Loimaa 2015 Muistin kuvia, Aulagalleria Varsinais-Suomen liitto, Turku 2014 "Kukkia isälle" Kuukantalo Loimaa 2013 "Isoisää etsimässä" Galleria Akvart Helsinki 2012 "Maa antaa" Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaa 2011 Akvarelleja, Liedon kunnantalo 2010 "Aika kulkee suurilla saappailla" Galleria Akvart, Helsinki 2010 Akvarelleja, Galleria Raya, Turku 2009 "Aika kulkee Suurilla saappailla", Art-Tyynelä, Loimaa 2009 Maaliskuun taiteilija, Turun taidelainaamo, Turku 2007 "Mullasta ja mielestä", Kulttuurikeskus Crusell, Uusikaupunki 2007 Ruoka-aiheisia akvarelleja, Kerttulin vanhainkoti, Turku 2007 Pirkon sekalaiset, Forssan seudun puhelin, Forssa 2007 "Matka", Elias Sali, Loimaa 2006 "Matka" lopputyöhön liittyvä näyttely, Köysirata Galleria Turku
    [Show full text]
  • Väkiluku Kunnittain Ja Suuruus Järjestyksessä
    Tilastokeskus S VT Väestö 1993:6 Statistikcentralen Befolkning Statistics Finland Population Väkiluku kunnittain ja suuruus­ järjestyksessä Befolkning kommunvis och i storleksordning 31. 12.1992 Nais- ja miesenemmistöiset kunnat Naista / 1 000 miestä 1 051-1 197 1 001-1 050 951-1 000 772 - 950 Tilastokeskus SVT Väestö 1993:6 Statistikcentralen Befolkning Statistics Finland Population Väkiluku kunnittain ja suuruus­ järjestyksessä Befolkning kommunvis och i storleksordning 31. 12.1992 Huhtikuu 1993 Julkaisun tiedot vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteeksi Tilastokeskus. Helsinki - Helsingfors 1993 Tiedustelut - Förfrägningar: SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Väestötilastotoimisto (90) 1734 3510 Official Statistics of Finland Helsinki 1993 3 Alkusanat Förord Tämä julkaisu sisältää kuntien väkiluvut lääneittäinDenna Publikation innehâller uppgifter om folkmäng- sekä kunnat väkiluvun mukaisessa suuruusjäijestyk-den i kommunema enligt Iän och folkmängden i kom- sessä. munema i storleksordning. Yksityiskohtaisempaa tietoa koko maan ja kuntienMera detaljerade uppgifter om befolkningensSam­ väestöstä on saatavilla syksyllä ilmestyvästä Väestöra­in ansättning i hela landet och i kommunema ingär i kenne 1992 julkaisusta. Publikationen Befolkningens sammansättning 1992 som utkommer pä hösten. Tämän julkaisun on toimittanut yliaktuaari LeenaPublikationen har rédigerais av överaktuarie Leena Kartovaara. Kartovaara. Aineisto Material Väestörekisterikeskus pitää yllä rekisteriä SuomenBefolkningsregistercentralen
    [Show full text]
  • Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value
    Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962).
    [Show full text]
  • Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective
    Ruralia Institute Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Publications 4 Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Seinäjoki 2005 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 952-10-2562-X (paperback) 952-10-2563-8 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword An essential component of the food production sector in Finland’s lagging regions consists of small-scale enterprises located in rural areas. A high proportion utilise traditional pro- duction methods, emphasising local identity and distinctiveness, thereby differentiating products and servicing niche or segmented markets. Such enterprises frequently integrate with other sectors of the local economy, such as raw material suppliers, distributors, tour- ism and catering, thereby enhancing local activity. Thus the assessment and development of food supply chains from rural small and medium-sized enterprises (SMEs) is crucial, not only from the perspective of SME performance but also for the economic health of the region. The development of marketing and distribution systems for products from SMEs is one of the most essential activities of business operations. A critical problem for many rural SMEs is market access. Distance from major population centres, low output volume and the dispersed nature of enterprises add to the dilemma. The objective of this report is to review and evaluate the factors infl uencing supply chain development and performance in Finland, their likely evolution, and their impact on small-scale food enterprises and rural development in terms of benefi ts and problems.
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]