DOCSLIB.ORG

Punkaharjun Ja Parikkalan Kartta-Alueiden Kalliopera Summary: Pre-Quaternary Rocks of the Punkaharju and Parikkala Map-Sheet Areas

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Punkaharjun Ja Parikkalan Kartta-Alueiden Kalliopera Summary: Pre-Quaternary Rocks of the Punkaharju and Parikkala Map-Sheet Areas SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4124 + 4142 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4123 + 4114 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4124 + 4142 and 4123+ 4114 Osmo Nykanen Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1983 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, lehdet 4124 + 4142 ja 4123 + 4114 Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheets 4124 + 4142 and 4123 + 4114 Osmo Nykanen PUNKAHARJUN JA PARIKKALAN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas Geologinen tutkimuslaitos - Geological Survey of Finland Espoo 1983 Nykanen, 0 . 1983. Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map- sheet areas . Suomen geologinen kartta 1 : 100000, Kallioperdkarttojen seli- tykset, 4124+4142 Punkaharju ja 4123+4114 Parikkala. 81 pages, 21 figures and 20 tables . The bedrock of the areas contained in the map sheets of Punkaharju and Parikkala belongs to the deeply eroded root portions of the Svecokarelian mountain range, and it is located in the eastern part of the Svecofennian schist belt . The schists are mainly intensely metamorphosed A1 20 3porphyro- blastic kinzigitic gneisses (garnet-cordierite-sillimanite gneisses) . The kin- zigitic gneiss alternates with a small-grained pelitic mica gneiss . It contains black schist layers of sapropelic origin, Ca-rich metasediments - diopside- amphibolite and limestone - as well as tuffaceous intercalations . In the eastern part of the schist area there occurs an elongated leptite-amphibolite formation, composed of originally acidic and intermediary, in places basic metavolcanitic lavas and ashes, which grade over to sedimentogeneous quartz-feldspar gneisses . Associated with the garnet kinzigite are small pyroxene-bearing charnockitic granodiorite intrusions . In the northeastern and eastern parts of the Punkaharju-Parikkala region there occurs an extensive complex of plutonic rocks, which consists partly of synorogenic Svecokarelidic granitoids - gabbros, diorites, quartz diorites and grano- diorites as well as oligoclase granites (age class : 1880±20 Ma) and partly of late-kinematic granitoids - granites and pegmatite granites (age class : around 1800 Ma), The crystallization during the metamorphism took place partly under PT-conditions of the amphibolite facies and partly under those of the granulite facies . The text is in Finnish with figure and table captions and a summary in English. Key words : areal geology, explanatory text, Precambrian, Punkaharju, Parik- kala, Finland . Osmo Nykanen Geological Survey of Finland 02150 Espoo 15 Finland ISBN 951-690-173-5 Helsinki 1983 . Valtion painatuskeskus SISALTO - CONTENTS Tutkimusvaiheet 5 Morfologia ja paljastumissuhteet 6 Kallioperan yleispiirteet 7 Pintakivilajit 10 Kiillegneissi ja kinzigiitit (granaatti-sillimaniitti-kordieriittigneissit) . 10 Blastomyloniitit (silmagneissit) 13 Mustaliuskeet ja grafiittigneissit 14 Diopsidiamfiboliitit 14 Pyrokseenigneissit 15 Karsi- ja kalkkikivet 15 Kvartsiitit 16 Kvartsi-maasalpagneissit 16 Leptiitit, amfiboliitit ja sarvivalkegneissit 17 Agglomeraattiliuske 30 Vulkaaninen konglomeraattiliuske 30 Syvakivilajit 33 Gabrot, peridotiitit ja dioriitit 41 Kvartsidioriitit, granodioriitit ja oligoklaasigraniitit 47 Pyrokseenipitoiset granodioriitit 53 Graniitit 53 Radiometrisia ianmaarityksia 61 Tektoniikka ja stratigrafia 66 Taloudellisia aiheita 69 Kivilajien tiheyksia - Density o f rocks 70 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas 72 Introduction 72 Supracrustal rocks 72 Plutonic rocks 74 Radiometric age determinations 77 Structure and stratigraphy 78 Kivilajien tiheyksia - Density o f rocks Kirjallisuutta - Literature 81 1283005810 TUTKIMUSVAIHEET Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueet sijaitsevat Kaakkois-Suomessa . Alueiden karttalehdet liittyvat Geologisen tutkimuslaitoksen 1 : 100 000 -mittakaavaiseen kal- lioperakartoitustyohon ja vastaavat maanmittaushallituksen kantakartaston lehtia Pun- kaharju 4124 + 4142 ja Parikkala 4123 + 4114 . Punkaharjun kartta-alueen luoteisosa kuuluu Mikkelin laaniin, kaakkoisosa Kymen laaniin ja lisaksi koillisosassa vahainen alue Pohjois-Karjalan laaniin . Kartta-alueeseen sisaltyy Saaren kunnan alue kokonaan seka osia Punkaharjun, Uukuniemen, Keri- maen, Kesalahden ja Parikkalan kunnista seka osa Savonlinnan kaupungin alueesta . Parikkalan kartta-alue sijaitsee Punkaharjun kartta-alueesta etelaan Kymen laanin koillisosassa . Siihen kuuluu osia Rautjarven, Parikkalan ja Ruokolahden kunnan alueista seka osa Punkaharjun kunnan aluetta Mikkelin laanista . Kartoitustoita ovat suorittaneet Heikki Lukkarinen v . 1971-73, Mikko Nironen v. 1972, Harri Anttila v . 1975-79, Roger Salminen v . 1978-80 ja Markus Ekberg v. 1980 . Osmo Nykanen on kartoittanut aluetta v. 1974-80 . Kenttatyosuhteet selviavat kartakkeesta (kuva 1). L 1 i _CNN VN 74 t 78 -- OVN y 75-7611, l HO 76 9 HOA 8-79 1 I I ,- 8 Kuva 1. Eri tutkijoiden kartoittamat alueet Punka- 0 harjun (4124 + 4142) ja Parikkalan (4123 + 4114) kan- talehdilla. Fig. 1 . The areas mapped by different persons. HJL = Heikki Lukkarinen, MN = Mikko Nironen, HOA = Harri Anttila, RRS = Roger Salminen, KME Markus Ekberg, OVN = Osmo Nykanen . 6 Aikaisemmista tutkimuksista mainittakoon, etta kartta-alueet sisaltyvat 1 : 400 000 -kaavaiseen Suomen geologiseen yleiskarttasarjaan Savonlinnan kivilaji- karttaan D 2 (Hackman & Berghall, 1931) . Geologisen tutkimuslaitoksen kallioperaosaston massa-analyyttinen laboratorio on suorittanut eraista tutkitulta alueelta otetuista naytteista radiometrisia ianmaa- rityksia . Kenttakarttoina on kavtetty 1970-luvun ilmakuvakarttoja, 1 : 20 000 -mitta- kaavaisia ja 1 : 10 000 -kaavaisia keskeneraisia peruskarttoja . Maanmittaushallituk- sen 1 : 50 000 -mittakaavaisista peruskartoista on piirretty 1 : 100 000 -kaavaiset karttapohjat kallioperakarttoja varten . Karttojen puhtaaksipiirtamistyon on suorittanut Liisa Siren . Englanninkielisen yhteenvedon on kadntanyt maist . Paul Sjoblom . Kemiallisten analyysien normit on laskenut maist . Juha Karhu Le Maitre'n (1976) mukaan . Kaikille karttatyohon osallistuneille kirjoittaja haluaa lausua parhaat kiitoksensa . MORFOLOGIA JA PALJASTUMISSUHTEET Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueet sijaitsevat niin sanottujen Salpaussel- kien vyohykkeella Jarvi-Suomen kaakkoisreunaosassa . Maaston yleinen juovaisuus on NW-SE-suuntainen ja se nakyy pitkulaisina jarvi- ja saarijonoina tai maakannak- sina niin kuin esimerkiksi Punkaharju, joka jakaa Puruveden kahteen osaan . Puru- veden altaan ja Simpeleen-Pyhajarven jarvialtaiden valissa muodostaa II Salpaus- selka yleisesta juovaisuudesta poikkeavan NE-SW-suuntaisen selanteen . Parikkalan kartta-alueen pohjoisosassa hallitsee N-S-suuntainen Simpeleen jarvi- allas, joka jakaa alueen kahteen osaan . Mutta siellakin on nahtavissa tuo aikaisem- min mainittu NW-SE-suuntainen juovaisuus . Kartta-alueen etelaosassa Laikossa, Ankilassa ja Koitsanlahdella erottuu I Salpausselka NE-SW-suuntaisena selan- teena . Punkaharjun karttalehdella ovat topografiset korkeuserot melko vahaiset var- sinkin II Salpausselan tienoilla, alueella, jossa kallioperassa vallitsevat happamat ja puolihappamat syvakivet seka metamorfiset kiillegneissit ja leptiitit . Harjut ja kalliokot kohoavat yleensa 10-30 m ymparistoaan ylemmaksi . Huomattavin ko- houma Hirvivaara (169 m) kartta-alueen keskiosissa nousee runsaat 90 m Puru- veden pinnan (76 mpy) ylapuolelle . Kartta-alueen kaakkoisosassa Saaren Kesus- maalla ja Parikkalan Intsilassa niin sanotun Parikkalan gabron alueella on kallioi- nen ylankomaa, joka kohoaa 50-60 m Simpelejarven ylapuolelle . Parikkalan kartta-alueella Simpelejarven W-puoleinen kallioinen seutu - gra- naattikinzigiittisen gneissin alueella - on suhteellisilta korkeuseroiltaan vaihtele- vaa. Korkeimmat kalliot kohoavat 70-80 m ymparistonsa ylapuolelle . Kartta- alueen etela- ja itaosa on etupaassa verrattain laakeapintaista (korkeuserot yleensa 7 10-30 m) . Simpelejarven E-puolella sijaitseva Parikkalan Oravaniemen kupoli- rakenteinen graniitti kohoaa 50 m jarven pinnan ylapuolelle . Graniittivaaran kupu- mainen rakenne on nahtavissa topografikartoiltakin . Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera on epatasaisesti paljastu- nut. Heikosti paljastunut on Punkaharjun kartta-alueen pohjoisosa laajahkolla suo- ja kangasalueella . Osaksi se on vesipeitteinen . Sen sijaan Punkaharjun kartta-alueen etelaosat samoin kuin Parikkalan kartta-alueen lansiosat ovat hyvin paljastuneita . Parikkalan kartta-alueen ita- ja etelaosat ovat edellista jonkin verran niukemmin paljastuneita . KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Punkaharjun (4124+4142) ja Parikkalan (4123+4114) kartta-alueiden kal- liopera on svekofennialaisen liuskevyohykkeen itaosassa, ja se kuuluu svekokarja- laisen vuorijonon syvaltd kuluneisiin juuriosiin . Punkaharjun kartta-alueen kallioperassa (kuva 2) on erotettavissa suurehkoja liuskevyohykkeiden rajaamia pyoreahkomuotoisia syvakiviryhmittymia . Syvakivia on enemman kuin puolet alueen kivista . Ne kuuluvat svekokarjalaisiin granitoidei- hin ja vastaavat Sederholmin klassisessa jaottelussa keskusmassiivin graniitteja . Ne muodostavat alenevan differentiaatiosarjan kalkki-alkalisarjassa . Naista
Load more

Recommended publications
  • Some Facts About Southeast Finland Frontier Guard
    THE SOUTHEAST FINLAND BORDER GUARD DISTRICT THETHE SOUTHEA SOUTHEASTST FINLAND FINLAND BORDER BORDER GUA GUARDRD DISTRICT DISTRICT Border guard stations 10 Border check station 1 II/123 Border crossing points 8 Uukuniemi International Pitkäpohja Kolmikanta Restricted Imatra BGA (Parikkala) Kangaskoski Immola Personnel 1.1.2006: • headquarters Lake Ladoga • logistics base Niskapietilä Officers 95 Lappeenranta BGA Pelkola Border guards 570 (Imatra) Others 87 Lappeenranta airport Total 752 Nuijamaa Common border with Vehicles: Vainikkala Russia 227 km Virolahti Cars 65 BGA Leino Motorbikes 15 Vyborg Snowmobiles 59 Patrol boats 11 Vaalimaa Vaalimaa Hurppu Dogs 95 (Santio) VI/11 Gulf of Finland BORDERBORDER SECURITYSECURITY SYSTEMSYSTEM ININ SOUTHEASOUTHEASTST FINLAFINLANDND (figures/2005) BORDERBORDER CO-OPERATION WITH SURVEILLASURVEILLANCENCE NATIONAL AUTHORITIES • exposed illegal border crossings 16 • accomplished refused entries 635 • executive assistances 23 • assistances, searches 25 4 3 2 1 CO-OPERATION OVER THE BORDER RUSSIAN BORDER GUARD SERVICE • apprehended ~80 • meetings: • border delegates/deputies 22 • assistants of the border delegates 70 BORDERBORDER CHECKSCHECKS CONSULATES • refusals of entry 707 • ST. PETERSBURG • discovered fraudulent documents 128 • MOSCOW • discovered stolen vehicles 13 • PETROZAVODSK • discovered fraudulent documents 88 BORDERBORDER CHECKSCHECKS Investment: v. 2004 392 man-years; 19,0 mill. € v. 2005 409 man-years; 19,5 mill. € PASSENGERPASSENGER TRAFFIC TRAFFIC 1996 1996 - -20052005 4 764 495 4 694 657
    [Show full text]
  • Z:\Maisema-Ja Kulttuurialueselvitys Osa2\Julkaisu
    Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 2 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-28-1 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-28-1 Sisällysluettelo JOHDANTO..................................................................................................................................................... 5 Rautakausi.............................................................................................................................................. 26 MIKÄ ETELÄ-KARJALA?............................................................................................................................ 7 Kaskikulttuuri.......................................................................................................................................... 26 Rautjärvi...................................................................................................................................................... 27 KIVEN, PRONSSIN JA RAUDAN MUOKKAAJAT – ETELÄ-KARJALAN ASUTTAMINEN................. 8 Kivikausi................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Etelä-Karjalan Ulkoilu- Ja Luonnonvirkistyskäyttöselvitys
    Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys 2009 Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Lappeenranta 2008 Pohjakartat © Maanmittauslaitos, lupanro 847 / MML / 07 Valokuvat: Hanna Ollikainen ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-29-X SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.................................................................................................................................5 Jokamiehenoikeudet ja virkistyskäytönohjaus..........................................................................5 Luontomatkailu ja matkailun kehittäminen...............................................................................5 Saimaan virkistyskäytön kehittäminen.....................................................................................5 Luonnon virkistyskäyttö..........................................................................................................6 Etelä-Karjalan maakuntakaava.................................................................................................6 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö luonnon virkistyskäytön kehittäjänä....................................6 2. ETELÄ-KARJALAN RETKEILY-YMPÄRISTÖ...........................................................................6 Luonnonympäristö...................................................................................................................6 Maaomistus ja luonnonsuojelualueet........................................................................................7
    [Show full text]
  • Selvitys Vesihuoltolaitosten Taloudellisesta Tilasta
    Selvitys vesihuoltolaitosten Staloudellisesta tilasta Tekijät: Heikki Kiuru, Jyri Rautiainen ja Antti Harinen Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voi vedota Maa- ja metsätalousministeriön virallisena kannanottona Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n julkaisuja 6/2001 1 Selvitys vesihuoltolaitosten taloudellisesta tilasta Julkaisija Maa- ja metsätalousministeriö Tekijät Heikki Kiuru, Jyri Rautiainen ja Antti Harinen Kannen kuva Matti Valve ISSN 1238-2531 ISBN 952-453-044-9 Taitto: PixPoint ky Kirjapaino: Multiprint Oy, Helsinki 2001 2 Kuvailulehti JulkaisijaMaa- ja metsätalousministeriö Julkaisuaika 2001 Tekijä(t) Heikki Kiuru, Jyri Rautiainen ja Antti Harinen Julkaisun nimi Selvitys vesihuoltolaitosten taloudellisesta tilasta Tiivistelmä Julkaisussa on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tarkasteltu 45 suomalaisen ve- sihuoltolaitoksen taloudellista tilaa vuonna 1998. Mukana ovat kahta lukuun ottamatta kaikki suurten kaupunkien vesihuoltolaitokset, suuri joukko muiden kaupunkien laitoksia, useita suurten maalaiskuntien laitoksia ja viisi hyvin pienen maalaiskunnan laitosta. Vertailuun sisäl- tyvät laitokset on valittu siten, että havaintojoukko kattaisi kokoluokkansa, alueellisen sijain- tinsa sekä toimintamuotonsa puolesta mahdollisimman hyvin koko vesihuoltolaitosten kentän. Selvitys on tehty vertailemalla laitosten tilinpäätöstiedoista laskettuja taloudellisia tunnusluku- ja. Näiden tueksi on laskettu joitakin teknisiä tunnuslukuja, joilla pyritään kuvaamaan lähinnä yhdyskuntarakenteen fyysisiä eroja,
    [Show full text]
  • Kiinteistörekisterin Pitäminen Kiinteistörekisterilain Mukaan
    luonnonlaidunta, oli hämmennys maa- riin toimituksen perusteella merkityn ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ anke käynnistyi Imatran kau- rekisterin ylläpidossa melkoinen. V. 1979 yksikön tai toimituksessa kartoitetun pungin aloitteesta keväällä 2000. asetuksenmuutoksella palautettiin toi- yksikön pinta-alan ”tarkkuus” on vas- H Imatra lähestyi Etelä-Karjalan saalta mahdollisuus ylläpitää pinta-ala- tannut tuolloin voimassa olleita vaati- maakunnan kaikkia kuntia, jotka lähes tietoja muunkin luotettavan selvityksen muksia tilusten kartoittamisesta ja mit- kaikki lähtivätkin hankkeeseen suurella kuin maanmittaustoimituksen perus- taamisesta. Nämä säännökset ovat vaih- mielenkiinnolla mukaan. Hankkeen ehkä teella. delleet eri aikoina ja toisaalta tekniset suurin anti onkin tähän mennessä se, mahdollisuudet tarkempiin mittauksiin että yhteistyön ilmapiiri ja foorumi on Kiinteistörekisterin ovat parantuneet. saatu luotua. pitäminen Kiinteistörekisterikartan numeerista- Erityisen tärkeänä paikkatietoprojek- kiinteistörekisterilain misen yhteydessä on pyritty karkeita pin- tissa on pidetty sitä, että Etelä-Karjalan mukaan ta-alavirheitä poistamaan kiinteistörekis- Tietomaakuntahanke on ollut koko ajan Seuraava vaihe kiinteistöjen rekisteröin- teristä. Tästä ns. tunnus- ja pinta-alaver- meidän projektimme kanssa tiiviissä yh- nissä oli v. 1985 annettu kiinteistörekis- tailusta kiinteistörekisterin ja numeeri- teistyössä. Tietomaakuntahanke on maa- terilaki (392/85) ja kiinteistörekisteriase- sen kiinteistörekisterikartan välillä
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Socio-Economic Situation and Trends in the Operational Environment of the Green Belt of Fennoscandia
    Socio-economic situation and trends in the operational environment of the Green Belt of Fennoscandia Matti Fritsch Dmitry Zimin Petri Kahila Table of Contents Background ........................................................................................................................................................ 2 Spatial Structure ................................................................................................................................................ 6 Transport and Infrastructure ............................................................................................................................. 9 Demographic Development ............................................................................................................................ 12 Economic Performance and Structure ............................................................................................................ 18 Cross-border interaction ................................................................................................................................. 25 Tourism ............................................................................................................................................................ 27 Cross-border co-operation (CBC) .................................................................................................................... 29 Conclusions .....................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2016- 31.12.2020
    1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016- 31.12.2020 YRITYS/ORGANISAATIO Nimi Taipalsaaren kunta Osoite Kellomäentie 1, 54920 Taipalsaari Puhelin www.taipalsaari.fi/ yhteystiedot Julkinen yleishallinto / 84110 Toimiala 0163320-5 Y-tunnus 1.1 – 31.12. Tilikausi Yrityksen johtaja Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa Työterveyshuollon yhteyshenkilö Henkilöstöassistentti Taina Heikkonen, puh. 040-710 6088 Työsuojelupäällikkö kunnanpuutarhuri/toimistoinsinööri Reija Rämä Tapaturmavakuutus OP-Vakuutus Oy 41-185-176-7. Yhteyshenkilö Jarmo Muhli p. 010 253 1260. Eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus , Pl 425, 00100 Helsinki. Asiakasnumero 1384000. TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy/Terveystalo Oy 1.2.2020 alkaen. Yritykselle nimetty työterveyshoitaja Maria Grén p. 040 522 6611 Yritykselle nimetty työterveyslääkäri Ei nimettyä työterveyslääkäriä Yritykselle nimetty työfysioterapeutti Päivi Reponen Toimipisteen osoite Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta Käyntipiste Taipalsaaren kunnantalo keskiviikkoisin 8- 16. Puhelin 020 7199 061, ajanvaraus ja soittopyynnön jättäminen nettiajanvaraus; www.ektyokunto.fi Faksi 020 719 9062 Imatra - Joutseno - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Savitaipale - Taipalsaari www.ektyokunto.fi 2 Sähköposti [email protected] Aukioloajat Ma - to klo 8 - 16, pe klo 8 - 15, poikkeukset aukioloon näkyvät kotisivulla www.ektyokunto.fi Etelä-Karjalan alueen eri toimipisteet ja aukioloajat näkyvät osoitteessa: www.ektyokunto.fi Nettiajanvaraus: www.ektyokunto.fi TYÖTERVEYSHUOLLON
    [Show full text]
  • Suomen Säädöskokoelma
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367—1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista ..................................................................................... 5611 1368 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 5613 N:o 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 Työministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 4 §:n 5 momentin nojalla: 1§ 3§ Määräaika työvoimapoliittisen lausunnon Ammattitaitosuojan poistaminen antamiselle Työvoimatoimikunnan antaessa kielteisen Työvoimatoimikunnan tulee antaa työvoi- työvoimapoliittisen lausunnon työttömyystur- mapoliittinen lausunto viimeistään 30 päivän valain 2 luvun 13 §:n 3 momentissa tarkoi- kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut tetussa tilanteessa, lausunnosta on käytävä vastauksensa vaadittuine liitteineen toimikun- ilmi, että hakijalle on selvitetty, ettei hänelle nan selvityspyyntöön tai kun määräaika sel- ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukau- vityksen antamiseen on päättynyt. den aikana osoitettavissa hänen ammattitai- Työvoimatoimiston on annettava työvoi- tonsa huomioon ottaen sopivaa työtä hänen mapoliittinen lausunto viipymättä sen jälkeen, työssäkäyntialueellaan. kun lausunnon antamiseksi tarpeellinen sel- vitys
    [Show full text]
  • ÄITI SAIMAA ELÄMYSMATKA 7 Vrk Matkaisäntänä Folke West
    ÄITI SAIMAA ELÄMYSMATKA 7 vrk Matkaisäntänä Folke West Lappeenranta – Imatra – Parikkala – Punkaharju – Savonlinna – Järvisydän – Mikkeli Lähtö ja paluu Helsinki tai Tampere Äiti Saimaa kutsuu lähde mukaan viikon elämysmatkalla - tarjolla luonnon kauniita maisemia – huippuhotellit- mielenkiintoista historiaa, kulttuurielämyksiä ja rentouduttavaa liikuntaa! Päivä 1 Matka Lappeenrantaan Äiti Saimaa kiertueen ensimmäinen pysähdyspaikka on itseoikeutetusti maaherra Johan Rosenhanen vuonna 1639 Pien Saimaan rannalle perustama Villmanstrand eli Lappeenranta. Majoitumme Rakuuna hotelliin ja illastamme Lappeenrannan linnoituksen puolella Saimaan äärellä ravintola Wanhassa Makasiinissa. Päivä 2 Villmanstrand – Lappeenranta Kauounkiretki vie Lappeenrannan keskustaan, linnoitukseen ja satamaan. Kahvit juodaan Kehruuhuoneella ja samalla tutustutaan kotimuseoon. Illallinen nautitaan Kippusarven Säräpirtti ravintolassa. Päivä 3 Imatra – Parikkala – Punkaharju -Savonlinna Lappeenrannasta siirrymme toisiin Saimaan maisemiin Imatralle, jonka maineikas koski on kiinnostanut matkailijoita läpi vuosisatojen. 1600 luvulla rakennettiin, kosken kupeeseen ensimmäinen krouvi ja majatalo. Keisarinna Katariina II käväisi Ihailemassa koskea 126 hevosen saattueella ja vierailun seurauksena alue julistettiin 1741 luonnonpuistoksi. Julkkisvierailijoita riitti myöhemminkin, heidän joukossaan kirjailija Alexandre Dumas ja säveltäjä Richard Wagner. Nykyinen majoituspaikka, komea jugend tyylinen Valtionhotelli valmistui vuonna 1903 ja toimii ansiokkaasti tänäkin päivänä.
    [Show full text]
  • Suomi Saarten Ja Vetten Maa Sulkavan Soutu on Maailman Suurin Soututapahtuma
    Saaristoasiain neuvottelukunta Suomi Saarten ja vetten maa ja kahdenhengenveneitäriittää. soutu kirkkoveneillä,muttamyösyhden Erityisen suosituksionnoussutporukka ympäri kertyyrunsaat60kilometriä. soututapahtuma. MatkaaPartalansaaren Sulkavan Soutu onmaailmansuurin - Antero AAltonen • etukAnnen kuvA: Anne SAArinen / VastAvAlo Suomi – SaarTEN JA VETTEN MAA 3 Arvoisa lukija Tämä esite kuvaa ihmisten elämää, elinkeinoja ja luontoa ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa ja kiinteän tieyhteyden saaristossa sekä saaristo- maisilla alueilla Suomessa. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita. Meillä on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaa- rin järveä, 36 800 km yli viiden metrin levyistä jokiuomaa ja 336 000 km eemeli Peltonen eemeli / Peltonen vAStAvAlo rantaviivaa. Vettä on kaikissa kunnissa, ja saaretonta kuntaakin voi olla vaikea löytää. Koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria on noin 20 000. Jokaisella saarella, järvellä ja joella on paikkansa suomalaisten sydä- messä. Kädessäsi oleva esite kuvaa tätä ainutlaatuista rikkauttamme. Saaristoisuus ja vesistöisyys rikkovat Suomea aiheuttaen talouselä- mälle sekä valtiolle ja kunnille lisäkustannuksia, mutta ne ovat myös ainutlaatuinen vahvuus. Saaremme, merialueemme, järvemme, jokemme ja rantaviivamme ovat myönteisiä aluekehitystekijöitä maailmassa, jossa eletään yhä enemmän elämysten tuotannosta. Elinkeinojen kirjo saaris- tokunnissa ja saaristo-osakunnissa on laaja, vaikka jatkuvat rakenne- muutokset ovat vähentäneet työpaikkoja vuosien varrella. Vapaa-ajan
    [Show full text]