Punkaharjun Ja Parikkalan Kartta-Alueiden Kalliopera Summary: Pre-Quaternary Rocks of the Punkaharju and Parikkala Map-Sheet Areas

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000

KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4124 + 4142 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4123 + 4114 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4124 + 4142 and 4123+ 4114

Osmo Nykanen

Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

ESPOO 1983 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000

Kallioperakarttojen selitykset, lehdet 4124 + 4142 ja 4123 + 4114 Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheets 4124 + 4142 and 4123 + 4114

Osmo Nykanen

PUNKAHARJUN JA PARIKKALAN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA

Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas

Geologinen tutkimuslaitos - Geological Survey of Finland Espoo 1983 Nykanen, 0 . 1983. Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map- sheet areas . Suomen geologinen kartta 1 : 100000, Kallioperdkarttojen selitykset, 4124+4142 Punkaharju ja 4123+4114 Parikkala. 81 pages, 21 figures and 20 tables . The bedrock of the areas contained in the map sheets of Punkaharju and Parikkala belongs to the deeply eroded root portions of the Svecokarelian mountain range, and it is located in the eastern part of the Svecofennian schist belt . The schists are mainly intensely metamorphosed A1 20 3porphyro- blastic kinzigitic gneisses (garnet-cordierite-sillimanite gneisses) . The kinzigitic gneiss alternates with a small-grained pelitic mica gneiss . It contains black schist layers of sapropelic origin, Ca-rich metasediments - diopside- amphibolite and limestone - as well as tuffaceous intercalations . In the eastern part of the schist area there occurs an elongated leptite-amphibolite formation, composed of originally acidic and intermediary, in places basic metavolcanitic lavas and ashes, which grade over to sedimentogeneous quartz-feldspar gneisses . Associated with the garnet kinzigite are small pyroxene-bearing charnockitic granodiorite intrusions . In the northeastern and eastern parts of the Punkaharju-Parikkala region there occurs an extensive complex of plutonic rocks, which consists partly of synorogenic Svecokarelidic granitoids - gabbros, diorites, quartz diorites and granodiorites as well as oligoclase granites (age class : 1880±20 Ma) and partly of late-kinematic granitoids - granites and pegmatite granites (age class : around 1800 Ma), The crystallization during the metamorphism took place partly under PT-conditions of the amphibolite facies and partly under those of the granulite facies . The text is in Finnish with figure and table captions and a summary in English.

Key words : areal geology, explanatory text, Precambrian, Punkaharju, Parik- kala, Finland .

Osmo Nykanen Geological Survey of Finland 02150 Espoo 15 Finland

ISBN 951-690-173-5

Helsinki 1983 . Valtion painatuskeskus

SISALTO - CONTENTS Tutkimusvaiheet 5 Morfologia ja paljastumissuhteet 6 Kallioperan yleispiirteet 7 Pintakivilajit 10 Kiillegneissi ja kinzigiitit (granaatti-sillimaniitti-kordieriittigneissit) . . 10 Blastomyloniitit (silmagneissit) 13 Mustaliuskeet ja grafiittigneissit 14 Diopsidiamfiboliitit 14 Pyrokseenigneissit 15 Karsi- ja kalkkikivet 15 Kvartsiitit 16 Kvartsi-maasalpagneissit 16 Leptiitit, amfiboliitit ja sarvivalkegneissit 17 Agglomeraattiliuske 30 Vulkaaninen konglomeraattiliuske 30 Syvakivilajit 33 Gabrot, peridotiitit ja dioriitit 41 Kvartsidioriitit, granodioriitit ja oligoklaasigraniitit 47 Pyrokseenipitoiset granodioriitit 53 Graniitit 53 Radiometrisia ianmaarityksia 61 Tektoniikka ja stratigrafia 66 Taloudellisia aiheita 69 Kivilajien tiheyksia - Density o f rocks 70 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas 72 Introduction 72 Supracrustal rocks 72 Plutonic rocks 74 Radiometric age determinations 77 Structure and stratigraphy 78 Kivilajien tiheyksia - Density o f rocks Kirjallisuutta - Literature 81

1283005810

TUTKIMUSVAIHEET

Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueet sijaitsevat Kaakkois-Suomessa . Alueiden karttalehdet liittyvat Geologisen tutkimuslaitoksen 1 : 100 000 -mittakaavaiseen kal- lioperakartoitustyohon ja vastaavat maanmittaushallituksen kantakartaston lehtia Pun- kaharju 4124 + 4142 ja Parikkala 4123 + 4114 . Punkaharjun kartta-alueen luoteisosa kuuluu Mikkelin laaniin, kaakkoisosa Kymen laaniin ja lisaksi koillisosassa vahainen alue Pohjois-Karjalan laaniin . Kartta-alueeseen sisaltyy Saaren kunnan alue kokonaan seka osia Punkaharjun, Uukuniemen, Keri- maen, Kesalahden ja Parikkalan kunnista seka osa Savonlinnan kaupungin alueesta . Parikkalan kartta-alue sijaitsee Punkaharjun kartta-alueesta etelaan Kymen laanin koillisosassa . Siihen kuuluu osia Rautjarven, Parikkalan ja Ruokolahden kunnan alueista seka osa Punkaharjun kunnan aluetta Mikkelin laanista . Kartoitustoita ovat suorittaneet Heikki Lukkarinen v . 1971-73, Mikko Nironen v. 1972, Harri Anttila v . 1975-79, Roger Salminen v . 1978-80 ja Markus Ekberg v. 1980 . Osmo Nykanen on kartoittanut aluetta v. 1974-80 . Kenttatyosuhteet selviavat kartakkeesta (kuva 1).

L 1

i _CNN VN 74 t 78 -- OVN y 75-7611,

HO 76

9 HOA 8-79 1

I I ,- 8 Kuva 1. Eri tutkijoiden kartoittamat alueet Punka- 0 harjun (4124 + 4142) ja Parikkalan (4123 + 4114) kan- talehdilla. Fig. 1 . The areas mapped by different persons. HJL = Heikki Lukkarinen, MN = Mikko Nironen, HOA = Harri Anttila, RRS = Roger Salminen, KME Markus Ekberg, OVN = Osmo Nykanen . 6

Aikaisemmista tutkimuksista mainittakoon, etta kartta-alueet sisaltyvat 1 : 400 000 -kaavaiseen Suomen geologiseen yleiskarttasarjaan Savonlinnan kivilaji- karttaan D 2 (Hackman & Berghall, 1931) . Geologisen tutkimuslaitoksen kallioperaosaston massa-analyyttinen laboratorio on suorittanut eraista tutkitulta alueelta otetuista naytteista radiometrisia ianmaarityksia . Kenttakarttoina on kavtetty 1970-luvun ilmakuvakarttoja, 1 : 20 000 -mitta- kaavaisia ja 1 : 10 000 -kaavaisia keskeneraisia peruskarttoja . Maanmittaushallituk- sen 1 : 50 000 -mittakaavaisista peruskartoista on piirretty 1 : 100 000 -kaavaiset karttapohjat kallioperakarttoja varten . Karttojen puhtaaksipiirtamistyon on suorittanut Liisa Siren . Englanninkielisen yhteenvedon on kadntanyt maist . Paul Sjoblom . Kemiallisten analyysien normit on laskenut maist . Juha Karhu Le Maitre'n (1976) mukaan . Kaikille karttatyohon osallistuneille kirjoittaja haluaa lausua parhaat kiitoksensa .

MORFOLOGIA JA PALJASTUMISSUHTEET

Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueet sijaitsevat niin sanottujen Salpaussel- kien vyohykkeella Jarvi-Suomen kaakkoisreunaosassa . Maaston yleinen juovaisuus on NW-SE-suuntainen ja se nakyy pitkulaisina jarvi- ja saarijonoina tai maakannak- sina niin kuin esimerkiksi Punkaharju, joka jakaa Puruveden kahteen osaan . Puru- veden altaan ja Simpeleen-Pyhajarven jarvialtaiden valissa muodostaa II Salpaus- selka yleisesta juovaisuudesta poikkeavan NE-SW-suuntaisen selanteen . Parikkalan kartta-alueen pohjoisosassa hallitsee N-S-suuntainen Simpeleen jarvi- allas, joka jakaa alueen kahteen osaan . Mutta siellakin on nahtavissa tuo aikaisem- min mainittu NW-SE-suuntainen juovaisuus . Kartta-alueen etelaosassa Laikossa, Ankilassa ja Koitsanlahdella erottuu I Salpausselka NE-SW-suuntaisena selan- teena . Punkaharjun karttalehdella ovat topografiset korkeuserot melko vahaiset varsinkin II Salpausselan tienoilla, alueella, jossa kallioperassa vallitsevat happamat ja puolihappamat syvakivet seka metamorfiset kiillegneissit ja leptiitit . Harjut ja kalliokot kohoavat yleensa 10-30 m ymparistoaan ylemmaksi . Huomattavin ko- houma Hirvivaara (169 m) kartta-alueen keskiosissa nousee runsaat 90 m Puru- veden pinnan (76 mpy) ylapuolelle . Kartta-alueen kaakkoisosassa Saaren Kesus- maalla ja Parikkalan Intsilassa niin sanotun Parikkalan gabron alueella on kallioinen ylankomaa, joka kohoaa 50-60 m Simpelejarven ylapuolelle . Parikkalan kartta-alueella Simpelejarven W-puoleinen kallioinen seutu - gra- naattikinzigiittisen gneissin alueella - on suhteellisilta korkeuseroiltaan vaihtelevaa. Korkeimmat kalliot kohoavat 70-80 m ymparistonsa ylapuolelle . Kartta- alueen etela- ja itaosa on etupaassa verrattain laakeapintaista (korkeuserot yleensa 7

10-30 m) . Simpelejarven E-puolella sijaitseva Parikkalan Oravaniemen kupoli- rakenteinen graniitti kohoaa 50 m jarven pinnan ylapuolelle . Graniittivaaran kupu- mainen rakenne on nahtavissa topografikartoiltakin . Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera on epatasaisesti paljastunut. Heikosti paljastunut on Punkaharjun kartta-alueen pohjoisosa laajahkolla suo- ja kangasalueella . Osaksi se on vesipeitteinen . Sen sijaan Punkaharjun kartta-alueen etelaosat samoin kuin Parikkalan kartta-alueen lansiosat ovat hyvin paljastuneita . Parikkalan kartta-alueen ita- ja etelaosat ovat edellista jonkin verran niukemmin paljastuneita .

KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET

Punkaharjun (4124+4142) ja Parikkalan (4123+4114) kartta-alueiden kalliopera on svekofennialaisen liuskevyohykkeen itaosassa, ja se kuuluu svekokarjalaisen vuorijonon syvaltd kuluneisiin juuriosiin . Punkaharjun kartta-alueen kallioperassa (kuva 2) on erotettavissa suurehkoja liuskevyohykkeiden rajaamia pyoreahkomuotoisia syvakiviryhmittymia . Syvakivia on enemman kuin puolet alueen kivista . Ne kuuluvat svekokarjalaisiin granitoideihin ja vastaavat Sederholmin klassisessa jaottelussa keskusmassiivin graniitteja . Ne muodostavat alenevan differentiaatiosarjan kalkki-alkalisarjassa . Naista emaksiset syvakivet - peridotiitit, gabrot ja dioriitit - seka kvartsi- ja granodioriitit ja oligoklaasigraniitti kuuluvat synorogeenisiin granitoideihin (1860-1900 Ma) ja kalimaasalpapitoiset graniitit myohasorogeenisiin granitoideihin (1800-1830 Ma) . Syvakivista mainittakoon alueen pohjoisosiin Kerimaen lehden puolelta ulottuva laaja-alainen myohaisorogeeninen Puruveden graniitti . Edellisen kaakkoispuolella Kesalahdella on kahdeksi erilliseksi massiiviksi jakautunut dioriitti . Saaren kunnassa on suurehko massiivi, jonka reunaosiin on sijoittunut suunnittumisraken- teista granodioriittia ja keskiosiin karkeaa Na-rikasta oligoklaasigraniittia . Naita lavistava ja breksioiva differentiaatti on pienirakeinen apliittigranodioriitti massiivin pohjois- ja itaosissa Kesalahdella ja Uukuniemella . Lahella valtakunnan rajaa - rajan suunnassa - Saaren pitajasta Pyhajarvelle saakka vallitsee gneissimainen voimakkaasti puristunut kvartsidioriitti . Naita synorogeenisia kvartsidioriitteja, granodioriitteja ja oligoklaasigraniitteja lavistaa myohaisorogeeninen pegmatiittigraniitti juonina tai pikku intruusioina, osaksi isohkoja massiiveja muodostaen kuten Saaressa ja Parikkalassa . Saaren pegmatiittigraniitin ja liuskevyohykkeen SE-puolella lahella Neuvostolii- ton rajaa on hyvin paljastunut kolmeksi eri vyohykkeeksi differentioitunut Parik- kalan gabro-noriitti-peridotiitti . Massiivin S-osassa ultraemaksisessa iddingsiit- tiytyneessa oliviiniperidotiittisessa vyohykkeessa on vahaista nikkelipitoisuuttakin. Punkaharjun kartta-alueen syvakivet ovat kiteytyneet sarvivalkegabrofasieksessa ja muodostavat lahinna trondhjemiittisen syvakiviprovinssin . Kaliumia on sitou- 8

29` 20 29' ~C 30` OC 6860

6830

6 25

6800

29' [20' 29° .0 32°100

Kuva 2 . Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kallioperan yleispiirteet . Fig . 2. Main features of the pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas . 9

1. Amfiboliittia ja sarvivalkegneissia (basalttia ja andesiittia) - Amphibolite and hornblende gneiss (basalt and andesite); 2 . Diopsidiamfiboliittia - Diopside amphibolite ; 3. Biotiitti- plagioklaasileptiittia (dasiittia ja ryodasiittia) -- Biotite-plagioclase leptite (dacite and rhyodacite) ; 4 . Sarvivalke-kalimaasalpa-plagioklaasileptiittiii (kvartsilatiittia) - Hornblende-potash feldspar-plagioclase leptite (quartz latite) ; 5 . Kvartsi-maasalpagneissia, paaasiassa sedimentti- syntyista - Quartz-feldspar gneiss, mainly sedimentogenic; 6. Kiillegneissia, kiilleliusketta ja grauvakkamaista liusketta - Mica gneiss, mica schist and graywacke schist ; 7 . Kvartsiittia - Quartzite; 8 . Kalkkikiveii - Limestone ; 9 . Mustaliusketta - Black schist ; 10. Konglomeraattia - Conglomerate, 11 . Agglomeraattia - Agglomerate ; 12. Granaattia - Garnet; 13 . Kordieriit- tia - Cordierite ; 14 . Sillimaniittia - Sillimanite; 15 . Peridotiittia - Peridotite ; 16. Gabroa/ noriittia - Gabboo/norite; 17 . Dioriittia/montsodioriittia -- Diorite/monzodiorite ; 18. Kvartsi- dioriittia/oligoklaasigraniittia - Quartz diorite/oligoclase granite; 19 . Granodioriittia/apliitti- granodioriittia - Granodiorite/aplitic granodiorite ; 20 . Porfyyrista granodioriittia - Porphy- ritic granodiorite ; 21 . Pyrokseenigranodioriittia - Pyroxene granodiorite ; 22 . Graniittia ja pegmatiittigraniittia - Granite and pegmatitic granite ; 23. Kemiallinen analyysi ; naytteen numero - Chemical analysis ; number of sample. tunut biotiittiin dioriittisessa vaiheessa, joten viimeiseen synkinemaattiseen diffe- rentiaattiin, oligoklaasigraniittiin, on kalia riittanyt niukasti . Parikkalan kartta-alueella edellisesta lounaaseen on syvakivia vain 10 ~,'o koko- naisalasta . Ne ovat pienina linssimaisina intruusioina kaarimaisesti sijoittuneina ak- selidepressioon granaattikinzigiittisten lutogeniittisten gneissien vvohykkeella . Niita on koostumukseltaan gabrosta ja dioriitista pyrokseenipitoiseen kvartsidioriittiin ja granodioriittiin saakka . Viimeisena differentiaattina on hapanta apliittimaista granaattipitoista graniittia . Nama pyrokseenipitoiset diopsidia ja hypersteenia sisaltavat charnockiittiset syvakivet ovat kiteytyneet granuliittifasieksen PT-olosuhteissa . - Punkaharjun Vuoriniemen porfyyrinen granodioriitti Punkaharjun kartta-alueen lounaisosassa, granaattikinzigiittiseen gneissiin assosioituneena, liittynee niin ikaan geneettisesti laheisesti charnockiittialueen kiviin . Kupolimainen rakenne on Parik- kalan Oravaniemen apliittimaisella graniitilla Simpelejarven E-puolella . Sita ymparoivat graniittia vanhemmat leptiittiset liuskeet, jotka kaatuvat graniittidoomista ulospain . Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden suprakrustiset kivilajit kuuluvat niin sanottuihin svekofennialaisiin liuskeisiin . Ne ovat paaasiassa migmatiittisia voimakkaasti metamorfoituneita A1,0 a-porfyroblastisia kinzigiittisia gneisseja (granaatti- kordieriitti-sillimaniittigneisseja) . Metamorfoosiaste kasvaa lansi- ja lounaissuun- taan, niin etta granuliittifasieksen granaattikinzigiitit ovat vallalla Punkaharjun ja Parikkalan lansiosan liuskeissa seka Simpelejarven W-puolella . Sen sijaan Punka- harjun lehden keskiosissa on vallalla amfiboliittifasieksen sillimaniitti-kordieriitti- kinzigiitti . Karkea kinzigiittinen gneissi vuorottelee paikoin pienirakeisen kerroksellisen peliittisen kiillegneissin kanssa, paikoin se on was mustaliuskemaista, grafiitti- ja kiisupitoista . Varsinkin Punkaharjun kartta-alueen itaosassa kerroksellinen kiillegneissi vuorottelee leptiittisten, tuffiittisten ja amfiboliittisten kerrosten kanssa . Lansiosassa granaattikinzigiitin vyohykkeella on psammiittisia kvartsi-maasalpa- gneissikerroksia . - Liuskeet ovat monin paikoin graniitin lavistamia, migmatiittiutuneita ja suonigneissirakenteisia .

2 128300581D 1 0

Syvakivien ja kinzigiittisten gneissien valiin jaa pitkanomainen vyohyke metavulkaniittisia leptiittisia ja amfiboliittisia liuskeita, alkuaan paaasiassa dasiittisia tuhkia ja laavoja ; osaksi ne ovat koostumukseltaan andesiittisia ja basalttisia. Strati- grafisesti leptiitti-amfiboliittimuodostuma jaa kinzigiitti-kiillegneissimuodostuman alle. Vulkaaniset leptiitit ja amfiboliitit lienevat koinagmaattisia alueen svekokarja- laisten Syvakivien kanssa . Alueen vanhinta kerrostumaa edustavat diopsidiamfiboliitit . Niita tavataan pitkulaisina liuskejaksojen jaanteina syvakivimassiiveissa, esimerkiksi Saaren oligoklaa- sigraniitissa tai valittomasti syvakivia ymparoivissa liuskeissa. Diopsidiamfiboliit- teihin liittyy vahaisia kalkkikiviesiintymia ja kvartsiitteja kuten Punkaharjun Susi- niemen Hiukkajoella seka scheeliittipitoinen karsi Kesalahden Raudansuolla .

PINTAKIVILAJIT

Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kivista on suurin osa pintasyntyisia liuskeita . Kuitenkin Punkaharjun kartta-alueen N-osassa vallitsevat syvakivet, sen S-osassa taas liuskeet. Parikkalan kartta-alue on muodostunut paaasiassa liuskeista . Suurin osa liuskeista on A1203-porfyroblastisia kinzigiitteja ja migmatiittisia ja pe- liittisia kiillegneisseja . Niissa on valikerroksina tai pienempina esiintymina kvartsi- maasalpagneissia, mustaliusketta, vulkaanissyntyista leptiittia, sarvivalkegneissia, amfiboliittia, diopsidiamfiboliittia, pyrokseenigneissia, kalkkikivea ja kvartsiittia . Syvakivien ja kinzigiitti-kiillegneissimuodostuman valissa on pitkanomainen leptiitti-amfiboliittimuodostuma .

Kiillegneissit ja kinzigiitit (granaatti-sillimaniitti-kordieriittigneissit)

Punkaharjun kartta-alueen ja Parikkalan kartta-alueen liuskeet ovat suurena kaarimaisena poimuna akselidepressiossa Saaren antikliinibatoliittimaisen syvakivi- massiivin SW-puolella poimuakselin osoittaessa lounaaseen . Liuskeiden paaosa on A120:3-porfyroblastista kinzigiittia, joka vuorottelee paremmin sailyneen kiillegneissin kanssa. Kinzigiitti-kiillegneissimuodostuma on merkitty kartoille sinisella varilla. Se on stratigrafisesti leptiittis-amfiboliittisten kivien ylapuolella . Metamorfoosilta parhaiten sailynytta kiillegneissia on alueen itaosassa Saaren kunnassa lahella valtakunnan rajaa . Siina on paikoin selvasti primaarista kerralli- suutta (graded bedding) esimerkiksi Suur-Rautjarven itarannalla Saaren Saaren- kylassa (4124 07 D) . Kerroksellisuus on yleensa epaselvempaa kuin pohjoisempana Tohmajiirven kalevaisissa fvlliiteissa tai idempana laatokkalaisissa kiilleliuskeis- sa . - Parikkalan lehdella Parikkalan kirkonkylan lahiymparistossa (4123 06) on selvasti klastista grauvakkamaista kiillegneissia leptiittiin assosioituneena . Graniitti 1 1

Kuva 3 . Poimuttunut granaattipitoinen suonigneissi . Fig 3 . Folding in veined garnet-mica gneiss . Parikkala, Melkoniemen Salokyla . lavistaa grauvakkamaista gneissia ja siina on kapeita kvartsisuonia . Migmatiittiutu- minen ja suonigneissirakenne onkin naissa Kaakkois-Suomen kiillegneisseissa yleista (kuva 3) . Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kiillegneissit ovat harmaita tai turn- manharmaita pienirakeisia liuskeita . Niiden paamineraalit ovat oligoklaasinen plagioklaasi (An2o- :u), kvartsi ja biotiitti (taulukko 1) Mikrorakenne on granoblastinen tai blastoklastinen . Yleisia lisdaineksia ovat muskoviitti, kloriitti, titaniitti, apatiitti, grafiitti, turmaliini, zirkoni ja Fe-kiisut . Kalimaasalpaa on vaihtelevasti . Hiukan sarvivalkettakin on tuffiiteiksi vaihettuvissa kerroksissa varsinkin Saaren Mikkolan- niemessa ja Saarenkyldssa . Suurin osa sinisella merkitysta liuskealueesta on Al-porfyroblastisia kinzigiittisia gneisseja . Niihin on korkean amfiboliittifasieksen tai jopa granuliittifasieksen metamorfoosissa kiteytynyt kyhmymdisina porfyroblasteina kordieriittia, sillimaniittia ja granaattia . Metamorfoosiaste kasvaa ldnsilounaaseen . - Itaosassa - Saaressa ja Kirjavalassa - vallitsee kordieriittipitoinen ruhjeliuskeinen suonigneissi, johon hit- tyy blastomyloniittisia silmagneissiosueita .

1 2

Taulukko 1 . Kvartsi-maasalpagneissien (arkoosigneissien) ja kiillegneissien mineraalikoostumuksia Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueilla . Maaritykset on tehty pistelaskimella . Table 1 . Mineralogical compositions of the quartz-feldspar gneisses (arkose gneisses) and mica gneisses of the Punkaharju and Parikkala-map-sheet areas . Determined by the point counting method .

Mineraalit-Minerals 2. 4. 5 . 6. 9.

Plagioklaasi - Plagioclase . 58,8 68,9 48,4 68,2 67,3 35,2 42,3 38,9 36,3 (An) (20) (30- (30- (30) (25- (20- (20- (25- (20) 35) 40) 30) 25) 25) 30) Kalimaasalpa - Potash feldspar 0,5 20,6 0,7 0,3 17,9 21,0 0,5 - Kvartsi - Quartz 27,7 21,2 24,6 24,6 28,1 39,0 21,2 31,7 33,1 Diopsidi - Diopside 4,1 2,9 - - Biotiitti - Biotite 12,5 5,1 1,9 5,5 0,6 6,9 14,6 25,1 28,3 Muskoviitti Muscovite . . . . 0,3 0,2 0,2 - 0,2 Kloriitti - Chlorite 0,8 - 3,0 1,0 0,5 1,2 Epidootti - Epidote 0,2 0,3 Titaniitti - Titanite 0,1 - - 0,2 0,1 Apatiitti - Apatite 0,6 0,2 0,1 0,4 0,1 0,2 0,5 0,7 Karbonaatti - Carbonate O,l 0,1 0,1 0,2 - Malmimineraaleja - Ore 0,3 0,2 0,2 Grafiitti - Graphite . . . . 1,9 1,3 1 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Parikkala, Pekkola . 4124 01 A, x = 6830,27, y = 463,30. 2 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Punkaharju, Vuoriniemensalo . 4124 01 A, x = 6831,82, y = 461,70 (79-OVN-77) . 3 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss, Punkaharju, Vuoriniemensalo . 4124 01 A, x = 6831,60, y = 461,10 (85-OVN-77) . 4 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Parikkala, Pekkola . 4124 01 A, x = 6831,60, y = 463,68 (35a-OVN-77) . 5 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Punkaharju, Vuoriniemensalo . 4124 01 A, x = 6831,30, y = 460,58 (88-OVN-77) . 6 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Parikkala, Peruspohja . 4123 03 B, x = 6825,35, y - 460,55 (196-OVN-79) . 7. Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-,feldspar gneiss . Rautjarvi, Innasennurkka . 4123 03 A, x = 6821,46, y - 460,07 (315-OVN-79) . 8. Biotiitti-plagioklaasigneissi - Biotite-plagioclase gneiss . Parikkala, Muttelinmaki . 4123 06 B, x - 6827,98, y - 474,59 (29-HOA-79) . 9. Biotiitti-plagioklaasigneissi - Biotite-plagioclase gneiss . Parikkala, Surumaki. 4123 06 B, x = 6828,15, y = 474,75 (274-OVN-80) .

Liuskealueen keskiosissa tulee kinzigiittiin kordieriitin lisaksi sillimaniittia . Vih- doin kinzigiittialueen lansiosassa on pitkanomainen pohjoisesta Punkaharjulta Sim- pelejarven lansipuolitse etelaan Rautjarvelle ulottuva N-S-suuntainen vyohyke, jossa metamorfoosi on tapahtunut granuliittifasieksen PT-olosuhteissa . Granaatti tulee samalla vallitsevaksi porfyroblastiksi kordieriitin ja sillimaniitin lisaksi . Tal- laisessa usein hyvinkin karkeassa lutogeniittisessa (lutum=clay) granaatti-sillimaniitti-kordieriittikinzigiitissa on paikoin myos kalimaasalpaa porfyroblasteina kuten esimerkiksi Parikkalan Tarvaslammella, Oronkankaalla ja Riukonvuorella (4124 01) . Kvartsia on usein kasautunut linssimaisiksi moykyiksi, paikoin puner- tavana ruusukvartsina . Myos grafiittia saattaa olla karkeina moykkyina suurten 1 3 porfvroblastien valissa . Granaattikinzigiittiseen gneissiin on assosioitunut pienia pyrokseenipitoisia charnokiittisia syvakivi-intruusioita seka arkosiittisia kvartsi- maasalpagneisseja . Alueen kinzigiitit ja kiillegneissit ovat stratigrafisesti leptiittis-amfiboliittisten kivien ylapuolella . Tam i oikeuttaa rinnastamaan ne Eteka-Suomen svekofennidisten liuskeiden sedimenttisarjaan, jonka Heikki V ivrynen (1954) nimitti fennonilaisek- si muodosturnasarjaksi . Geneettiselti alkuperaltaan ne lienevat normaalisedimentti- sia savia, hiekkoja, osaksi mataliejuja ja merkeleita . Osaksi niihin on sekoittunut jossakin maarin myds vulkaanista ainesta . Nama Kaakkois-Suomen liuskeet kuuluvat vyohykkeeseen, joka uudemman tutkimuksen mukaan on o11ut mukana svekokarjalaisessa (Simonen 1980) orogeniassa . Sedimenttien kerrostuminen on tapahtunut eugeosynkliinifasieksen olosuhteissa .

Blastomyloniitit (silmagneissit)

Voimakkaasti poimuttunutta suonigneissia ja migmatiittista, ruhjeliuskeista kinzigiittista gneissia on Punkaharjun kartta-alueella Parikkalan ja Saaren kuntien rajalla Kinnarniemessa, Kirjavalassa ja Saaren Rantakylassa seka sielta edelleen itaan Saarenkylaan ja Tiaisenmaelle ulottuvassa liuskekielekkeessa pegmatiittigraniitin pu- ristuksessa (4124 07 C, 4124 08 A, 4124 08 B) . Nailla tienoin on pitkanomaisina paljastumajonoina pseudoklastista silmagneis- sia, voimakkaasti tektonisoitunutta karkearakeista liusketta, joka koostuu paaasiassa isommista kvartsisilmista (0 0,5-1,0 cm) , kun taas valiaines on hienorakei- sempaa kiilletta, kvartsia, plagioklaasia, kordieriittia, kloriittia ja epidoottia . Tal- laisessa blastomvloniittisessa silmagneississa on breksiana kiillogneissia ja amfiboliittia jaanteina alkuperaisesta kivilajista . Hackmanin (1933, s . 19) mukaan edellisen tapainen "pseudoklastillinen gneissi" voisi olla alkuperaltaan nun sanottua pohjaliusketta tai tallaiset gneissit voitai- siin tulkita myloniiteiksi . Myloniittiutuminen - mekaaninen hienorakeiseksi hier- tyminen liikunnoissa - lieneekin oikea selitys naiden Saaren silmagneissien syn- nylle. Myds Vayrysen (1954) mukaan jotkut "pohjaliuskeet" ja silmagneissit ovat syntyneet myloniittisesti vahvasti poimuttuneisiin, tektoniittisiin hiertovyohykkei- siin. Suhteellisen vahaiset liuskemassat ovat jauhautuneet syvakivien intrudoitumi- sen yhteydessa . Kemiallisen aktiivisuuden lisaantyminen puristusta vastaan kohti- suorassa suunnassa on antanut edellytykset mineraalirakeiden (silmien) voimistu- neelle muotoenergialle . Myos Parikkalan gabron ja liuskeiden kontaktissa on paikoin edellisen kaltaista blastomyloniittia esimerkiksi Saaren Pitkapohjassa (4124 07 D) . 14

Mustaliuskeet ja grafiittigneissit

Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kinzigiitti-kiillegneissimuodostumas- sa on monin paikoin kiisu- ja grafiittipitoista mustaliusketta tai mustaliuskemaisia valikerroksia, osaksi karkeina grafiittigneisseina . Niilla on korkeampi metamorfoi- tumisaste kuin pohjoisempana sijaitsevilla Tohmajarven mustaliuskeilla . Mustalius- keita ja grafiittigneisseja on vyohykkeissa, joita indikoivat pitkahkot anomaliamaksi- mit aeromagneettisilla kartoilla . Ne on erotettu ymparoivasta kivilajista paallemer- kinnalla . Varsin runsaasti on mustaliuskemaista gneissia vuorokerroksina kiillegneississa tuffiittien, leptiittien, amfiboliittien ja kvartsi-maasalpagneissien kanssa Saaren pi- tajan Saarenkylassa, Rantakylassa seka Hiekkapakassa Parikkalan gabron N-puolella. Ne ovat usein pinnalta ruosteisia, punertavanruskehtavia, syvalta hiekkamaisek- si tohkaksi rapautuneita . Paikoin ne ovat ruhjeliuskeisia ja kinzigiittiytyneita . Grafiitin ja rautakiisujen lisaksi mustaliuskeet ja grafiittigneissit sisaltavat kiilteita, kvartsia, plagioklaasia, kalimaasalpaa, kalsiittia ja titaniittia . Niissa on yleisesti kordieriittia ja sillimaniittia esimerkiksi Parikkalan Kinnarniemensalon kinzigiit- tisessa mustaliuskeessa . - Kesalahden Raudansuolla Geologisen tutkimuslaitoksen malmikairauksissa todettiin mustaliuskekerrosten vuorottelevan karsimaisten diop- sidiampfiboliittien kanssa . - Karkeaa maasalpapitoista grafiittigneissia on Parikka- Ian kartta-alueella Parikkalan Melkoniemensalolla ja Peruspohjassa granaattikinzigiitin ja charnockiittisten syvakivien vyohykkeella . Grafiittia on niissa suurina suo- muina laatikkomaisten (panidioformisten) maasalparakeiden valissa . Min kuin hyvin sailyneet mustaliuskeetkin lienevat nama voimakkaasti meta- morfoituneet mustaliuskemaiset gneissit ja grafiittigneissitkin olleet alkuaan pelkis- tavissa olosuhteissa veteen kerrostuneita mataliejuja .

Diopsidiamfiboliitit

Diopsidiamboliittikerroksia on sailynyt pitkulaisina liuskejaksoina tai liuske- jaanteina Saaren oligoklaasigraniittimassiivin sisalla tai tata ymparoivissa kinzigiit- tis-peliittisissa liuskeissa Punkaharjun kartta-alueen ita- ja keskiosissa . Kartoilla ne on merkitty ruskeilla katkoviivoilla vihrealle pohjalle . Diopsidiamfiboliiteissa nakyy jakautumista tummempiin amfibolirikkaisiin raitoihin tai osueisiin seka vaaleampiin diopsidipitoisiin raitoihin tai juoviin . Paikoin vaaleampi aines breksioi tai ymparoi tummempaa muodostaen "patjamaisia" rakenteita kuten esimerkiksi Saaren Yla-Tyrjassa (4124 10 B) . Diopsidiamfiboliittien selitetaan yleensa olleen alkuaan Ca-rikkaita merkelisedi- mentteja . Karbonaattijuovat ja -kasaumat ovat niissa tavallisia . Niiden kerrostumi- sen yhteydessa on mahdollisesti tapahtunut vulkaanista toimintaa . - Diopsidi- amfiboliitit ovat ilmeisesti kinzigiitti-kiillegneissimuodostuman alaosassa ja osaksi 1 5 leptiittienkin alapuolella . Niiden assosioituminen mustaliuskeisiin ja kalkkikiviin on ilmeinen . Sijainti liuskemuodostuman pohjakerroksissa lienee syyna siihen, etta diopsidiamfiboliittia on erillisina reliktimaisina liuskejaksoina syvakivialueilla . Ne ovat korkeassa lampotilassa sulavina paremmin sailyneet assimiloitumiselta ja jayk- kina kivilajeina vastustaneet deformoitumista . Diopsidiamfiboliittien paamineraalit ovat diopsidi, sarvivalke ja plagioklaasi (An,o-(;o) . Tavallisimpia lisaaineksia ovat kalsiitti, biotiitti, titaniitti, apatiitti, epidootti, rautakiisut, kvartsi, zirkoni ja paikoin kalimaasalpa . Kesalahden diopsidi- amfiboliittiin liittyy vahaista scheeliittipitoisuuttakin diopsidiraidoissa .

Pyrokseenigneissit

Punkaharjun kartta-alueella - lahella Susiniemen kalkkikivea - on tavattu pari paljastumaa tummanharmaata pienirakeista pyrokseenipitoista gneissia (4124 06 C) . Paamineraalit ovat oligoklaasinen plagioklaasi (An:,5) , kvartsi, diopsidi, sarvivalke ja biotiitti . Plagioklaasirakeet ovat idiomorfisia ja hyvin sailyneita . Lisa- aineksina on kalsiittia, apatiittia ja titaniittia . Punkaharjun Multamaessa (4124 05 A) pienen kalkkikivipaljastuman SW- puolella metavulkaanisesta andesiittigneissista lanteen on pienirakeista pyrokseeni- plagioklaasigneissia, jonka paaainekset ovat plagioklaasi (An30-4o) , diopsidi, biotiitti, sarvivalke ja kvartsi . Lisaksi siina on jonkin verran kalimaasalpaa ja malmimineraaleja . Punkaharjun Vuoriniemensalossa (4124 01) granaattipitoisen kinzigiitin alueella on happamassa kvartsi-maasalpagneississa paikoin diopsidirakeita, tosin harvassa . Pyrokseenipitoiset gneissit ovat olleet ilmeisesti alkuaan kalkkipitoisia merkeli- maisia hiekkoja, joita on kerrostunut kalkkikivien yhteyteen .

Karsi- ja kalkkikivet

Kalkkikivea on louhittu Punkaharjun Susiniemen Hiukkajoella viime vuosisadalla . Kalkkikiviloydoksen on tutkinut prof. Pentti Eskola vuonna 1915 (Hack- man 1933, s . 35) . Se sijaitsee laajan liuskealueen reunassa graniitin kontaktissa ja on merkitty kartalle oranssin varilla . Kalkkikivi on osaksi pegmatiitin migmatisoimaa ja laadultaan epapuhdasta, juovaisen kvartsin ja pegmatiittisen maasalvan sekaista . Kalkkikivi on osaksi valkoista tai harmaata, paikoin vihertavaa tai ruskehta- vaa, paikoin tiivista, punertavaa . Rontgenografisesti se on kalsiittia . Kalsiitin lisaksi kivessa on aksessoreina diopsidia, serpentiinia ja vaaleaa kiilletta . Diopsidi ja ser- pentiini muodostavat vihreita karsiosueita . Sivukivena on paikoin kvartsiittia. Karsimaista diopsidipitoista kivea on maantieleikkauksessa Hiukkajoelta noin 1 km Punkaharjulle pain. Osaksi kivi on kerroksellista kvartsi-plagioklaasigneissia, 1 6

jossa on kvartsin ja plagioklaasin lisaksi diopsidia, magneettikiisua, titaniittia, karbonaattia ja amfibolia . Punkaharjun Multamaessa (4124 05 A) on pieni paljastuma epapuhdasta diopsidipitoista kalkkikivea heti metavulkaniittisen andesiittigneissin W-puolella . Sa- man metavulkaniitti-leptiittimuodostuman E-puolella Jouhenlammella on leptiitin ja kinzigiitin valissa karbonaattipitoinen karsivyohyke . Geologisen tutkimuslaitoksen malmiosaston kairauksissa Kesalahden Raudan- suolla on lavistetty puolen metrin vahvuinen kalkkikivikerros karsimaisessa diopsidiamfiboliitissa, jossa on yleisesti karbonaattikyhmyja. Kalkkirikas vyohyke on graniitin lavistaman kiillegneissi-mustaliuskemuodostuman ja Saaren granodioriitti- oligoklaasigraniittimassiivin valissa . Kalkkirikkaan vyohykkeen SE-reunalla on kvartsiittia .

Kvartsiitit

Kesalahden Raudansuon (4124 09 A) kvartsiitti on tummapigmenttista ja mag- neettikiisupitoista . Siina on diopsidikarsijuovia. Kvartsiittikerroksen vahvuus on noin 10 m. Samanlaista kvartsiittia on pohjoisempana Kesalahden Varmon kalkkikiven sivukivena Kerimaen kartta-alueella (lehti 4213 11) . Punkaharjun Susiniemen Hiukkajoen (4124 06 C) kalkkikiven kvartsiittinen sivukivi on lasimaista, paikoin juovaista . Kalkkikiven kontaktin lahella siina on paikoin klastista rakennetta . Kvartsiitissa on huomattavan voimakkaaksi kehittynyt ristirakoilu .

Kvartsi-maasalpagneissit

Kvartsi-maasalpagneisseja on Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden lansi- osissa granaattipitoisen lutogeniittisen kinzigiitin alueella pienehkoina esiintymina tai kapeina valikerroksina . Ne lienevat olleet alkuaan paaasiassa veteen kerrostuneita hiekkamaisia sedimentteja . Kvartsi-maasalpagneissit ovat vaaleanharmaita tai harmaita pienirakeisia kivia. Paikoin ne ovat punertavia tai vihertavia, joskus ruskehtavia . Niissa on heikkoa ker- roksellisuutta ja paikoin ne vuorottelevat hienompirakeisten kerrallisten peliittisten kiillegneissien kanssa . Naiden arkosiittisten keltaisella varilla kartalle merkittyjen kvartsi-maasalpagneissien paaainekset ovat kvartsi ja plagioklaasi (An20_40) . Kali- maasalpaa on vaihtelevasti, samoin biotiittia . Mikrorakenne on blastoklastinen . Kvartsi- ja maasalparakeet ovat melko pyoristyneita (subrounded) . Aksessoreina on muskoviittia, kloriittia, epidoottia, apatiittia, kalsiittia ja malmimineraaleja . Gra- naattia on paikoin melko runsaastikin, varsinkin Parikkalan kartta-alueen kvartsi- maasalpagneisseissa . Pyrokseenipitoista kvartsi-maasalpagneissia on Punkaharjun 1 7

Vuoriniemensalossa (4124 01 A) . Kvartsi-maasdlpagneissien koostumuksia on tau- lukossa 1 . Alueen kvartsi-maasdlpagneissit ovat kiteytyneet granuliittifasieksen olosuhteissa (granaattia ja pyrokseenia kvartsin ja plagioklaasin lisaksi) . Granaattikinzi- giitin ohella niihin liittyy pyrokseenipitoisia charnockiittisia syvakivia .

Leptiitit, amfiboliitit ja sarvivalkegneissit

Punkaharjun kartta-alueen keski- ja etelaosissa (4124 04, 4124 05) seka Parik- kalan kartta-alueen pohjoisosissa (4123 06) kinzigiittisen gneissin ja syvakivimuo . dostuman valissa on pohjois-etelasuunnassa n . 30 km :n pituinen vyohyke Ieptiit- tis-amfiboliittisia liuskeita, joiden alkupera navttaa olevan etupaassa vulkaaninen . Ne ovat kallioperakartalla useampana erillisena esiintymana . Leptiitin karttavari on keltainen ja amfiboliitin vihrea . Ne ovat metamorfoosissa uudelleenkiteytyneet amfiboliittifasieksessa ja vastannevat Keski-Ruotsin leptiittimuodostuman svionisia kivilajeja, joiden N . H. Magnusson (Sveriges geologi, 1949) mainitsee olevan van- hoja happamia tai intermediaarisia laavoja ja tuhkia, etupaassa dasiitteja ja andesiit- teja, joihin saattaa sisaltya myos sedimenttisia kvartsi-maasalpagneisseja . Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden metavulkaaniset leptiitit, amfiboliitit ja sarvivalkegneissit ovat stratigrafisesti kinzigiitti-kiillegneissimuodostuman alla . Paaosa niistd on harmaita dasiittisia ja ryodasiittisia leptiitteja (kuva 4) . Turn- manharmaa andesiittinen sarvivalkegneissi (kuva 5) tai punertava kvartsilatiittinen leptiitti ovat toisin paikoin vallitsevina . Valikerroksina on amfiboliittista metabasalt- tia tai metapikriittia . Niita on enimmakseen muodostuman ylaosassa . Punertavia kalirikkaita "ryoliittisiakin" kerroksia on tavattu leptiittimuodostuman S-paassa granuliittifasieksen vaihettumisalueelta . Mikroskooppitutkimuksissa niissa on todettu olevan mukana ilmeista klastista sedimenttiainesta . Alueen leptiittien ja amfiboliittien magmadifferentiaattinen erilaisturninen on tapahtunut kalkki-alkalisarjassa :

keratofvvri

pikriitti-basaltti-andesiitti---diasiitti-ryodasiitti- (ryoliitti)

Ilk latiitti-kvartsilatiitti

Primaarinen alkumagma lienee ollut granodioriittista, ja siihen on ehka paassyt sekoittumaan emdksistakin materiaalia . Oligoklaasirikkaat dasiittiset laavat ja tuhkat ovat purkautuneet ensin ja viimeksi emaksiset basalttis-andesiittiset effusiivit . Ultraemdksiset metapikriittiset osueet lienevat syntyneet gravitatiivisesti metabasalt-

3 128300581D 1 8

Lava 4. Kerroksellmen Ieptiitti (metadasiitti ) . Laatta 12 cm . Fig . 4. Stratified feptite (metadacite) . Tag 12 cm . Saari, Kirjavalarnsalo . tikerrosten pohjaosiin. Kalimaasalpapitoiset kvartsilatiittiset leptiitit edustanevat syvempaa vydhyketta kuin edelliset dasiittiset ja andesiittis-basalttiset metavulka- niitit. Leptiitti-amfiboliittimuodostuman effusiivit ovat mahdollisesti komagmaat- tisia alueen synorogeenisten granitoidien kanssa . I'unkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden leptiitit ovat useampana erillisena esiintymana, jotka kenties ovat jaanteita tulivuorista tai vulkaanisesta saarikaaresta . Ne ovat litologialtaan ja kernialtaan jossakin maarin vaihtelevia . Uukuniemen uraliitti-plagioklaasiporfyriitti on selvimmin erilainen kuin lannernpana olevat meta- vulkaniitit . Leptiittia ja amfiboliittia on lisaksi vuorokerroksina peliittisessa kiillegneississa varsinkin liuskemuodostuman itaosassa lahella valtakunnan rajaa .

1 9

Kuva 5. Kerroksellinen tuffiittinen sarvivalkegneissi (meta-andesiitti) . Laatta 12 cm. Fig . 5 . Stratified tuffitic hornblende gneiss (meta-andesite) . Tag 12 cm. Saari, Yla-Tyrja, Suurmaki .

Alueen huomattavimmat leptiitti-amfiboliittiesiintymat : pinta-ala km2 Leptiitti-amfiboliitti Matkon alue (4124 05) 20 ja vulkaaninen konglomeraatti (Basaltti-andesiitti--dasiitti ) Biotiitti-oligoklaasileptiitti Sarkisalmi (4124 04 A, B) 30 (Dasiitti-ryodasiitti ) Sarvivalke-kalimaasalpa- Jarvenpaa (4124 04 A, C 5 oligoklaasileptiitti 4123 06 D ) (Latiitti-kvartsilatiitti ) Sarvivalke-kalimaasalpa- Tivia-Kaukola (4123 06 D 15 oligoklaasileptiitti 4123 09 B ) (Kvartsilatiitti) Leptiitti-andesiittigneissi Oravaniemi- (4123 03 D 10 (Andesiitti-dasiitti- Joukio 4123 06 A, B) "ryoliitti" ) Plagioklaasi-uraliittiporfyriitti Uukuniemi (4124 12 A) 4 (Basaltti) Leptiittis-tuffiittiset Saari, Honkakyla (4124 07 D) valikerrokset ja agglomeraatti 20

Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden dasiittisten leptiittien paaainekset ovat oligoklaasinen plagioklaasi (An_o-30 ) , kvartsi ja biotiitti . Mikrorakenne on pyroklastinen . Yleisina lisaaineksina on sarvivalketta, titaniittia, apatiittia, kloriittia, muskoviittia, karbonaattia ja malmimineraaleja . Kalimaasalpaa on ryodasiittisis- sa, ryoliittisissa ja kvartsilatiittisissa leptiiteissa . Amfiboliittisten metabasalttien paamineraalit ovat plagioklaasi (An40- 6o) ja sarvivalke . Biotiittia on vaihtelevasti . Osaksi amfiboliitit vaihettuvat vaaleammiksi muunnoksiksi, sarvivalkegneisseiksi, jotka ovat alkuaan andesiittisia plagioklaasirikkaita (An : _4o) vulkaniitteja. Metabasalttien pohjaosien ultraemaksiset kerrokset ovat paaasiassa amfibolia, joka on usein sadekivirakenteista . Punkaharjun Matkon (4124 05) amfiboliitti-leptiitti kompleksi on noin 20 km2 :n laajuinen ja se kasittaa asteittaisen differentiaatiosarjan metavulkaanisia kivia emaksisesta happamaan :

pikriitti-basaltti-andesiitti-dasiitti-ryodasiitti L keratofyyri Erilaisten kerrosten vuorottelu viittaa siihen, etta purkautuneen magman koostumus on vaihdellut . Happamat ja intermediaariset dasiittis-ryodasiittiset purkauk- set ovat vanhimpia . Ylimmissa osissa on paaasiassa emaksisia andesiittisia ja basalttisia metavulkaniittisia patjoja . Matkon Linnavuoren vulkaaninen konglomeraatti on stratigrafisesti amfiboliitti-leptiittikompleksin ylaosissa emaksisten kerrosten yhteydessa . Leptiitti-amfiboliittimuodostuman kivissa on monin paikoin todettavissa enemman tai vahemman muuttuneita fragmentaalisia vulkaanisia rakenteita : breksiaa, agglomeraatti-, lapilli-, sferuliitti- ja porfyroidirakennetta, konkreetioita, man- teleita ja kerrosrakennetta . Varsinkin meta-andesiittisessa sarvivalkegneississa vuorottelevat tuhkamaiset raitaiset kerrokset laavamaisten patjamaisten kerrosten kanssa. Metabasalttisissa kerroksissa on pohjalla paikoin pikriittisia muunnoksia . - Paikoin nayttaa silty kuin Leptiitti olisi ollut alkuaan rapautumisaineksen sekaista tuffiittimaista sedimenttia . Turmaliinipitoinen pegmatiitti lavistaa monin paikoin leptiittia, johon on kontaktimetamorfoosissa kiteytynyt kordieriittia ja sillimaniittia . Min eraalikoostumukset ja kemialliset analyysit on esitetty taulukoissa 2, 3 ja 6 . Parikkalan Sarkisahnen-Savikummunsalon biotiitti-oligoklaasileptiittia (4124 04 A, B) on 30 km` :n alalla . Sen koostumus vaihtelee dasiitista ryodasiittiin . Se on paikoin kerroksellista ja siina on mantelirakenteisia osueita seka breksiamaisia tai linssinmuotoisia fragmentteja . Paikoin leptiitti tai leptiittigneissi on karkeam- maksi kiteytynytta . Hapanta porfyroidista ryodasiittista leptiittia on Parikkalan Rausillassa (taulukot 4 ja 7) . Parikkalan Jarvenpaassa (4124 04 A, C, 4123 06 D) on noin 5 km2 :n alue seka toinen edellisen kaakkoispuolella Kaukolasta Tiviaan (4123 06 D, 4123 09 B) ulottuva 15 km= :n laajuinen esiintyma sarvivalke-kalimaasalpa-oligoklaasileptiittia. Tallainen kvartsilatiittinen leptiitti on punertavaa ja paikoin epaselvasti

2 1

Taulukko 2. Vulkaanissyntyisten amfiboliittien ja sarvivalkegneissien rnineraalikoostumuksia . Matkon amfiboliitti-leptiittikompleksi, Punkaharjun karttalehti . Maaritykset on tehty piste- (ask)mella . Table 2 . Mineralogical compositions of the volganogenic amphibolites and hornblende gncisses . Amphibolite-leptite complex of Matko, Punkaharju map-sheet . Determined by the point counting method .

Mineraalit -- Minerals 2 . 4 . 6 . 7 . 10 .

Plagioklaasi - Plagioclase 7,3 14,6 15,0 26,5 38,1 50,3 50,2 47,9 69,3 56,1 (An) (60) (60) (60) (50) (30- (40) (30- (30) (30- 35) 40) 40) Kvartsi - Quartz - 0,7 3,0 4,0 - 3,4 4,5 7,0 14,9 6,6 Sarvivalke - Hornblende . 92,1 55,6 68,8 62,6 53,0 42,9 35,1 19,7 13,4 30,8 Biotiitti - Biotite 0,4 24,5 - 0,1 2,3 1,3 8,7 21,4 0,4 0,5 Muskoviitti - Muscovite - 0,3 - Kloriitti - Chlorite 5,3 0,7 0,1 Epidootti - Epidote 0,7 - - 0,3 Titaniitti - Titanite 0,2 1,3 0,4 1,3 0,4 0,1 0,2 2,4 1,0 0,3 Apatiitti - Apatite . . . 0,2 0,1 0,6 0,2 0,2 0,1 0,6 0,3 1,1 Karbonaatti - Carbonate . 2,4 -- Malmimineraaleja - Ore . 2,1 5,0 4,9 6,0 1,8 1,2 0,6 4,6 1 . Ultraemaksinen amfibolikivi (pikriitti) - Ultrabasic amphibole rock (picrite) . Saari, Kirja- valansalo . 4124 05 C, x = 6843,74, y = 478,41 (49-OVN-79) . 2. Amfiboliitti (basaltti) - Amphibolite (basalt), Punkaharju, Linnavuorensuo . 4124 05 C, x = 6843,06, y = 475,74 (379c-OVN-76) . 3. Amfiboliitti (basaltti) - Amphibolite (basalt) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 C, x = 6844,92, y = 477,94 (164OVN-77 ) . 4. Amfiboliitti (basaltti) - Amphibolite (basalt) . Punkaharju, Vaahterikko . 4124 05 C, x = 6844,56, y = 476,14 (398-OVN-76) . 5. Uraliittiporfyriitti (basaltti) - Uralite-porphyrite (basalt) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 C, x = 6844,78, y = 476,84 (359c-OVN-76) . 6. Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) . Saari, Portaistenmaki . 4124 05 D, x = 6847,16, y = 479,10 (165-OVN-77) . 7. Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) . Punkaharju, Multamaki . 4124 05 A, x = 6840,94, y = 472,73 (136d-OVN-78) . 8. Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) . Saari, Matkonvaara. 4124 05 C, x = 6843,73, y = 476,96 (365c-OVN-76) . 9. Sarviviilke-plagioklaasigneissi (leukoandesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (leuco- andesite) . Punkaharju, Multamaki, 4124 05 A, x = 6840,96, y = 472,58 (137b-OVN-78) . 10. Vulkaanisen konglomeraatin mukula (andesiitti) - Pebble of volcanic conglomerate (andesite) . Punkaharju, Linnavuori . 4124 05 C, x = 6842,78, y = 475,49 (387e-OVN-76) .

kerroksellista . Siina on sarvivalkerikkaita latiittisia valikerroksia, paikoin uraliittiporfyriittia, joka on kerroksia lavistava, osaksi konformi . - Tiviassa punainen leptiitti on paikoin uudelleenkiteytynyt "granodioriittimaiseksi" . Liuskemuodostumas- sa on nailla tienoin pienia syvakivi-intruusioita . - Paikoin Tivian leptiitissa on muutaman cm :n pituisia, tummia linssimaisia, heittelemaisia muotoutumia . - Ke- miallisista analyyseista kay ilmi kvartsilatiittisten kalimaasalpapitoisten leptiittien suuri alkalioksidien (Na,O+K_O) maara seka suuri Nigglin alk . verrattuna esimerkiksi dasiitteihin ja ryodasiitteihin (taulukot 5 ja 7) . Parikkalan Oravaniemessa ja Toukiossa (4123 03 D, 4123 06 A, B) on 10 km 2 :n alueella dasiittisesta leptiitista andesiittigneissiin vaihtelevaa liusketta ;

Taulukko 3 . Leptiittien mineraalikoostumuksia . Matkon amfiboliitti-leptiittikompleksi, Punka- harjun karttalehti . Maaritykset on tehty pistelaskimella . Table 3 . Mineralogical compositions of the leptites of the Matko amphibolite-leptite complex, Punkaharju map-sheet area . Determined by the point counting method.

Mineraalit - 1 2 . 3 . 4 . 5 . 6 . 7 . 10. 11 . 12 . Minerals

Plagioklaasi - 39,3 42,0 51,0 57,2 56,7 71,9 72,4 43,3 42,8 37,8 64,4 62,6 Plagioclase (An) (20) (20- (25) (20) (25- (25) (20- (20) (20- (20) (20) (30) 25) 30) 25) 25) Kalimaasalpa- 7,2 0,4 0,2 0,6 1,2 6,3 4,2 16,0 1,9 Potash feldspar Kvartsi - 20,8 13,1 11,5 12,9 20,4 9,0 13,5 20,0 24,3 17,5 20,5 20,5 Quartz Diopsidi - 1,5 1,0 Dio pside Sarvivalke - 3,1 1,6 4,4 6,1 8,2 4,2 13,5 Hornblende Biotiitti - 35,1 30,1 34,2 28,0 14,6 3,6 20,6 27,9 20,4 8,5 0,4 Biotite Muskoviitti - 0,3 0,4 0,6 2,5 1,7 0,8 Muscovite Kloriitti - 0,8 0,6 0,5 3,6 0,3 2,6 Chlorite Epidootti 0,7 0,6 Epidote Titaniitti 1,1 1,4 0,6 0,4 0,7 2,5 2,8 0,6 0,2 0,3 Titanite Apatiitti 0,9 0,5 0,6 0,2 0,4 0,8 0,3 0,5 0,3 0,2 0,6 Apatite Karbonaatti - 0,8 0,2 0,4 2,4 0,7 0,2 0,1 Carbonate Malmimineraa- 2,0 0,3 0,1 0,2 0,1 2,9 0,3 1,2 leja - Ore Sillimaniitti - 5,8 Sillimanite

1. Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 D, x = 6845,09, y = 477,30 (403-OVN-76) . 2. Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 C, x = 6844,70, y = 477,31 (163-OVN-77) . 3. Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 C, x =6844,30, y = 477,73 (352b-OVN-76) . 4. Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Matkonvaara . 4124 05 C, x = 6843,58, y = 476,90 (48-OVN-79) . 5. Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite), Parikkala, Kensselinvuori . 4124 05 A, x = 6840,23, y = 473,84 (34 .OVN-79 ). 6. Leptiitti (keratofyyri) - Leptite (keratophyre) . Punkaharju, Matkonvaara. 4124 05 C, x = 6843,56, y = 475,86 (375-OVN-76 ) . 7. Leptiitti (keratofyyri) - Leptite (keratophyre) . Punkaharju, Matkonmaki . 4124 05 C, x = 6843,14, y = 475,93 (47-OVN-79) . 8. Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Saari, Portaistenmaki . 4124 05 D, x = 6846,50, y = 479,90 (166-OVN-77 ) . 9. Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Saari, Matkonvaara . 4124 05 C, x = 6843,42, y = 476,74 (364-OVN-76) . 10. Mantelikivileptiitti (ryodasiitti) - Amygdaloidal leptite (rhyodacite) . Saari, Hilpannurkka . 4124 05 C, x = 6844,30, y = 477,73 (50-OVN-79) . 11 . Leptiitti (ryodasiitti) -- Leptite (rhyodacite) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 C, x = 6844,82, y = 477,87 (162-OVN-77 ) . 12. Vulkaanisen konglomeraatin mukula (dasiitti) - Pebble of volcanic conglomerate (dacite) . Punkaharju, Linnavuori . 4124 05 C, x = 6843,12, y = 475,42 (386c-OVN-76) .

Taulukko 4 . Leptiittien, agglomeraattien ja tuffiitrien uiineraalikoostumuksia . Parikkala, Siirki- salmen alue (n :ot 1-5) ja valikerroksia liuskealueela (n :ot 6-12) Punkaharjun karttalehti Maaritykset on tehty pistelaskimella . Vable 4, Mineralogical compositions of the leptites, agglomerates and tuf fites of the Sdrkisalint area, Parikkala (numbers 1-5) and intercalations in the schist area (numbers 6--12) Punka- harju map-sheet Determined by the point counting method .

Mineraalit ----`- 2 . 4 . 6 . 8 . 9 10 . 11 . 12 . Minerals

Plagioklaasi - 49,2 52,1 55,7 48,0 41,9 71,2 44,1 67,6 54,5 59,7 54,4 39,8 Plagioclase (An) (25) (25-- (20) (20- (20-- (20--- (20- (20) (30- (20-- (25- (20) 30) 25) 25) 25) 30) 35) 25) 30) Kalimaasalpa - 1,4 5,5 3,2 8,9 1,5 5,5 1,0 22,1 Potash feldspar Kvartsi -- 24,9 22,9 26,7 22,5 32,3 15,0 1,0 20,7 7,8 14,6 20,3 22,2 Quartz Sarviva1ke -- 5,7 0,5 2,8 35,1 24,) 6,6 6,2 Hornblende Biotiitti - 16,9 18,0 13,3 18,4 23,1 2,0 15,6 10,1 9,7 15,4 15,0 13,4 Biotite Muskoviitti 0,8 0,7 0,1 0,6 0,4 1,8 Muscovite Kloriitti - 0,5 0,4 Chlorite Epidootti 0,2 0;6 0,6 Epidote Titaniitti 0,8 0,3 0,1 0,7 0,1 0,2 3,5 0,3 1,3 1,3 2,5 0,3 Titanite Apatiitti 0,1 0,2 0,2 0,3 0,5 0,2 0,7 0,1 1,0 0,5 0,6 0,2 Apatite Karbonaatti 0,7 0,1 0,6 - 0,4 0,1 Carbonate Malmimineraa- 0,1 0,2 3,1 0,2 1,6 0,1 leja - Ore

1 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Sarkisalmi . 4124 04 A, x - 6833,30, y = 472,70 (32-OVN-79) . 2. Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Laisennurkka . 4124 04 B, x = 6835,50 . y = 471,34 (479-OVN-79) . 3 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Parikkala, Savikummunsalo . 4124 04 B, x - 6836,68, y = 473,98 (35-OVN-79) . 4. Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) Parikkala, Laisennurkka . 4124 04 A, x - 6836,84, y = 472,18 (478a-OVN-79) . 5. Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhvodacite) . Parikkala, Rausilta . 4124 01 1), x = 6836,28, y = 469,70 (405a-OVN-77 ) . 6. Agglomeraatin heittele (ryodasiitti) -- Bomb of agglomerate (rhyodaciie) . Saari, Honkakyla . 4124 07 D, x = 6838,95, y = 488,51 (305a1I-OVN-75) . 7. Agglorneraatin iskos ("andesiitti") - Matrix of agglomerate ("andesite") . Saari, Honka- kyla . 4124 0 7, D, x = 6838,95, y = 488,51 (305a11I-OVN-75) . 8 . Tuffiitti (ryodasiitti), agglomeraatin sivukivi -- Tuffite (rhvodacite) by the contact of agglomerate . Saari, Honkakyla . 4124 07 D, x =- 6835,95, y = 488,51 (305b-OVN-75) . 9. Kerroksellinen tuffiitti (andesiitti) - Stratified tuffite (andesite) . Saari, Suurmaki, 4124 07 D, x = 6836 .56, y = 489,02 (88a-OVN-76 1) . 10 . Leptiitti (dasiitti), valikerros diopsidiamfiboliitissa -- Leptite (dacite), intercalation ill diopside amphibolite . Saari . Tiitanvaara . 4124 07 D, x = 6837,38, y= 490,00 (75b-OVN- 76) . 11 . Leptiitti (dasiitti), valikerros kiillegneississa -- Leptite (dacite), intercalation in mica gneiss . Saari, Saarenkylii . 4124 07 D, x = 6837,0(), y = 487,32 (4b OVN-76 ) . 12 . Leptiitti (ryolutti), valikerros liuskealueella -- Leptite (rhvolite), intercalation in schist area . Saari, Saarenkvla . 4124 07 D, x = 6837 .39, y -- 487,70 (26a-OVN-76) .

Taulukko 5 . Kalimaasilpapitoisten leptiittien mineraalikoostumuksia . Parikkala, Jarvenpiian- Tivian alue. Punkaharjun ja Parikkalan karttalehdet . Maaritykset on tehty pistelaskimella, Table 5 . Mineralogical compositions of the potash feldspar-bearing leptites of the Jarvenpaa- Tivia area, Punkaharju and Parikkala map-sheets, Determined by the point counting method . method .

Mineraalit - 3 . 4 . 6 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 . Minerals

Plagioklaasi - 43,3 51,2 58,4 53,6 53,1 53,7 47,6 54,3 53,9 50,2 46,4 48,8 Plagioclase (An) (30) (25) (20- (20- (25- (20) (25) (20) (20- (20) (20- (25-- 25) 25) 30) 25) 25) 30) Kalimaasalpa - 14,4 17,2 8,9 18,1 19,6 16,7 23,0 15,9 19,4 16,7 23,2 21,6 Potash feldspar Kvartsi - 2,6 16,0 17,3 9,8 11,1 14,5 15,7 10,4 9,8 13,4 9,3 10,7 Quartz Sarvivalke - 26,0 4,6 5,1 10,0 9,6 8,5 6,4 13,4 10,9 12,8 16,6 12,5 Hornblende Biotiitti - 1,5 6,9 9,8 4,5 2,5 4,1 4,7 1,9 2,6 3,3 2,3 2,1 Biotite Kloriitti - 0,3 0,1 Chlorite Epidootti - 0,8 1,2 0,6 1,1 0,4 0,6 0,7 0,2 0,1 0,5 Epidote Titaniitti - 6,3 2,3 0,1 2,0 1,2 1,5 1,5 2,5 1,6 1,9 1,5 2,5 Titanite Apatiitti - 1,2 0,4 0,4 0,7 0,5 0,4 0,3 0,5 0,7 0,3 0,4 0,4 Apatite Karbonaatti -- 0,1 0,2 0,6 0,8 0,1 0,4 0,1 0,2 0,2 Carbonate Malmimineraa- 3,8 0,1 0,5 0,2 0,1 0,4 0,5 0,9 0,1 0,6 leja - Ore

1 . Sarvivalkegneissi (latiitti) - Hornblende gneiss (latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C, x = 6830,96, y = 475,60 (30-OVN-79) . 2. Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C, x 6830,98, y = 475,36 (212a-OVN-78) . 3 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C, x = 6831,39, y = 476,24 (214b-OVN-78) . 4 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 A, x = 6830,42, y = 474,50 (136-OVN-79) . 5. Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 A, x = 6830,31, y = 474,33 (29-OVN-79) . 6. Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 A, x = 6830,82, y = 474,46 (484-OVN-79) . 7. Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C, x = 6830,96, y = 475,17 (31-OVN-79) . 8. Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4123 06 D, x = 6829,72, y = 475,88 (112-HOA-79) . 9. Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Huhmarinen . 4123 06 D, x = 6829,27, y = 475,87 (104-HOA-79) . 10. Leptiitti (kvartsilatiitti)-Leptite (quartz latite) . Parikkala, Tivia, 4123 06 D, x = 6825,76, y = 478,19 (171-11OA-79) . 11. Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Tivia . 4123 06 C, x = 6824,97, y = 477,21 (183-HOA-79) . 12. Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Tivia . 4123 06 D, x = 6825,56, y = 477,44 (186-HOA-79) .

Taulukko 6 . Punkaharjun karttalehden amfiboliittien ja leptiittien kemiallisia analyyseja . Matkon alue . Table 6. Chemical analyses of the amphibolites and leptites of the Matko area of the Punka- harju map-sheet .

1 . 2 . 3 . 4 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 . 13 .

SiO2 48,17 50,34 45,47 57,91 58,12 63,45 64,25 64,47 66,89 69,86 70,51 69,65 63,77 1,06 Ti02 1,24 0,73 1,77 0,91 0,90 1,02 0,82 0,83 0,73 0,58 0,19 0,44 A120 3 9,48 8,74 15,96 16,11 15,25 15,75 16,11 15,23 15,91 12,89 16,33 15 07 14,28 Fe2O 3 11,80 11,25 2,28 1,09 7,04 1,19 4,94 5,84 1,45 1,75 0,24 3,99 7,76 FeO 11,02 6,24 - 4,64 - - 3,51 1,26 - MnO 0,47 0,24 0,31 0,12 0,11 0,05 0,05 0,06 0,05 0,07 0,03 0,06 0,08 MgO 14,20 13,09 7,04 4,39 4,40 2,01 1,94 2,01 1,80 1,17 0,98 1,44 2,63 CaO 9,55 10,09 12,41 7,47 6,89 3,19 2,35 2,97 3,84 2,25 3,04 1,61 2,44 Na20 0,43 0,62 0,83 3,67 3,08 4,82 4,13 4,42 7,32 3,97 4,58 2,76 2,86 K20 0,58 0,95 0,32 0,62 0,73 2,59 2,84 1,55 0,46 2,06 1,34 2,99 2,49 P20 5 0,23 0,18 0,31 0,16 0,23 0,24 0,22 0,19 0,31 0,11 0,06 0,09 0,25 CO - 0,35 0,00 - 0,02 - - - 0,39 0,33 - - 1426+ - 1,08 0,68 0,51 - 0,55 0,54 H20- - 0,08 0,09 - 0,06 0,10 0,07 - F - 0,08 0,04 - 0,09 0,10 0,03 - S 0,69 0,00 - 0,00 0,49 0,00 96,14 96,23 100,00 99,50 96,75 99,63 97,65 97,57 98,75 99,85 99,53 98,56 97,63

Normit - Weight norms

Q 2,87 4,70 0,85 10,10 16,51 13,80 21,51 23,12 14,20 31,79 30,99 36,17 27,81 or 3,42 5,61 1,89 3,66 4,31 15,30 16,78 9,16 2,71 12,17 7,92 17,67 14,71 ab 3,64 5,25 7,02 31,05 26,06 40,79 34,95 37,40 61,94 33,59 38,75 23,35 24,20 an 22,22 18,25 38,88 25,65 25,63 13,69 10,22 13,49 9,19 7,98 12,60 7,40 10,47 C ------2,50 1,34 1,20 2,73 4,58 3,04 fo fa - - - en 28,39 23,57 13,60 8,67 8,95 4,92 4,83 5,01 1,66 2,91 2,44 3,59 6,55 fs 8,30 6,99 12,42 7,34 3,13 5,85 1,18 1,94 4,17 1,86 1,40 2,96 di en 6,98 9,02 3,93 2,27 2,01 0,08 2,82 fs 2,04 2,67 3,59 1,93 0,70 0,10 - wo 9,88 12,79 7,70 4,33 2,94 0,18 3,27 - - mt 4,67 4,79 3,30 1,58 3,81 1,72 3,35 3,77 0,17 2,54 0,35 2,68 4,83 ii 2,35 1,39 3,36 1,73 1,70 1,94 1,55 1,58 1,39 1,10 0,36 0,83 2,01 hm - - 0,60 - - - ap 0,55 0,43 0,73 0,38 0,55 0,57 0,52 0,45 0,73 0,26 0,14 0,21 0,59 z - - - cc - - 0,80 0,04 - 0,89 0,75 - - fern 63,16 61,63 49,45 28,22 23,81 15,41 11,44 12,74 10,65 11,87 5,90 8,72 16,94 Qu 28,86 30,18 8,77 22,54 35,22 19,73 29,37 33,18 18,01 40,99 39,90 46,86 41,68 Or 34,51 36,09 19,35 8,17 9,20 21,90 22,91 13,14 3,45 15,69 10,20 22,89 22,05 Ab 100 36,63 33,73 71,88 69,29 55,58 58,37 47,71 53,67 78,54 43,31 49,90 30,25 36,27 Qu 8,91 13,88 1,76 14,34 22,77 16,50 25,78 27,80 16,13 37,17 34,33 42,76 36,03 Or 10,66 16,60 3,89 5,20 5,95 18,31 20,10 11,01 3,09 14,23 8,77 20,88 19,06 Ab 11,32 15,51 14,44 44,06 35,94 48,80 41,87 44,97 70,34 39,27 42,93 27,61 31,35 An 100 69,11 54,00 79,91 36,40 35,34 16,38 12,25 16,22 10,44 9,33 13,96 8,75 13,56

4 128300581D 26

Nigglin luvut - Niggli numbers st 102,4 111,2 100,1 169,7 182,9 236,3 262,6 259,2 270,8 329,0 337,5 331,9 252,9 al 11,9 11,4 20,7 27,8 28,3 34,6 38,8 36,1 38,0 35,8 46,1 43,6 33,4 fm 64,7 62,2 47,8 37,1 37,6 29,1 27,2 29,9 15,4 28,6 13,0 25,5 38,9 c 21,8 23,7 29,3 23,5 23,2 12,7 10,3 12,8 16,7 11,3 15,6 8,4 10,4 alk 1,6 2,7 2,2 11,6 10,9 23,6 23,7 21,2 29,9 24,3 25,3 22,5 17,3 k 0,47 0,50 0,20 0,10 0,14 0,26 0,31 0,19 0,04 0,25 0,16 0,42 0,36 mg 0,70 0,69 0,48 0,52 0,55 0,38 0,43 0,40 0,70 0,29 0,54 0,41 0,40 c/fm 0,34 0,38 0,61 0,63 0,62 0,44 0,38 0,43 1,08 0,40 1,20 0,33 0,27

1 . Ultraemaksinen kivi (pikriitti) - Ultrabasic rock (picrite) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 D, x = 6845,57, y = 479,68 (418-OVN-76) . XRF-anal . Vaino Hoffren. 2 . Ultraemaksinen kivi (pikriitti) - Ultrabasic rock (picrite) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 C, x = 6843,74, y = 478,41 (49-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren. 3. Amfiboliitti (basaltti) - Amphibolite (basalt) . Saari, Kirjavalansalo. 4124 05 C, x = 6844,92, y = 477,94 (164-OVN-77 ) . Anal. Pentti Ojanpera . 4. Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) . Saari, Portaistenmaki . 4124 05 D, x = 6847,16, y = 479,40 (165-OVN-79) . Anal. Pentti Ojanpera . 5. Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) . Pun- kaharju, Multamaki . 4124 05 A, x = 6840,94, y = 472,73 (136d-OVN-78) . XRF-anal . Vai- no Hoffren . 6 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 C, x = 6844,60, y = 477,31 (163-OVN-77) . Anal. Pentti Ojanpere . 7. Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Kensselinvuori . 4124 05 A, x = 6840,23, y = 473,84 (34-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 8. Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Matkonvaara . 4124 05 C, x = 6843,58, y = 476,90 (48-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren. 9. Leptiitti (keratofyyri) - Leptite (keratophyre) . Punkaharju, Matkonmaki . 4124 05 C, x = 6843,14, y = 475,93 (47-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 10. Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Saari, Portaistenmaki . 4124 05 D, x = 6846,50, y = 479,90 (166-OVN-77) . Anal . Pentti Ojanpera . 11 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 C, x = 6844,82, y = 477,87 (162-OVN-77) . Anal . Pentti Ojanpera . 12. Mantelikivileptiitti (ryodasiitti) - Amygdaloidal leptite (rhyodacite) . Saari, Hilpannurkka . 4124 05 C, x = 6844,30, y = 477,73 (50-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren. 13. Leptiitti (lapilli/dasiitti) - Leptite (lapilli/dacite) . Saari, Kirjavalansalo . 4124 05 D, x = 6845,09, y = 477,30 (403-OVN-76) . XRF-anal . Vaino Hoffren .

Naytteiden ottopaikat on esitetty kuvassa 2. - The sampling sites are indicated in Fig . 2 . 27

Taulukko 7 . Punkaharjun karttalehden leptiittien kemiallisia analyyseja . Parikkala, Sarkisalmi- Jarvenpaa . Table 7. Chemical analyses of the leptites of the Sarkisalmi-Jarvenpaa area, Parikkala, of the Punkaharju map-sheet.

I . 2 . 4 . 5 . 6 . 7 .

Si0 2 55,33 66,25 66,71 64,96 67,50 69,57 69,98 Ti0 1,44 0,39 0,38 0,63 0,48 0,53 0,49 A1263 16,16 15,62 15,67 16,36 15,37 14,87 13,41 Fe203 9,28 2,93 2,69 4,73 4,08 3,67 4,61 MnO 0,12 0,06 0,05 0,06 0,08 0,07 0,07 MgO 2,71 1,64 1,41 2,50 2,49 1,14 2,05 CaO 4,78 2,56 2,28 2,67 3,30 1,92 1,90 Na 0 5,52 5,88 5,93 3,45 5,39 4,43 3,00 K26 1,91 2,72 2,52 2,72 1,41 2,08 1,93 P2O5 0,40 0,15 0,16 0,17 0,11 0,15 0,15 97,66 98,19 97,80 98,26 100,21 98,43 97,58

Normit - Weight norms Q 2,96 14,62 16,14 24,80 20,15 30,02 37,60 or 11,29 16,07 14,89 16,07 8,33 12,29 11,41 ab 46,71 49,76 50,18 29,13 45,61 37,49 25,38 an 13,68 8,19 8,70 12,14 13,58 8,55 8,45 C - - 3,29 - 2,20 3,29 fo - - - fa - - - - en 4,76 2,94 3,00 6,23 5,55 2,84 5,11 fs 2,16 0,43 0,44 1,58 1,14 0,96 1,84 di en 1,99 1,15 0,51 0,65 - fs 0,90 0,17 0,08 0,13 wo 3,10 1,47 0,66 - 0,87 mt 5,92 2,18 1,99 3,10 2,83 2,55 2,99 it 2,74 0,74 0,72 1,20 0,91 1,00 0,93 hm ------ap 0,95 0,35 0,38 0,40 0,26 0,36 0,35 z - - - - cc - - fern 22,52 9,43 7,77 12,51 12,34 7,71 11,22 Qu 4,86 18,17 19,87 35,39 27,19 37,61 50,54 Or 18,51 19,98 18,33 22,94 11,24 15,40 15,33 Ab 100 76,62 61,84 61,79 41,66 61,55 46,98 34,12 Qu 3,97 16,49 17,95 30,16 22,98 33,98 45,39 Or 15,12 18,13 16,56 19,55 9,50 13,91 13,76 Ab 62,58 56,13 55,81 35,51 52,02 42,43 30,64 An 100 18,32 9,24 9,67 14,76 15,49 9,67 10,19

Nigglin luvut - Niggli numbers

Si 171,3 271,8 287,4 260,7 264,1 330,9 338,6 al 29,5 37,8 39,8 38,7 35,4 41,8 38,2 fm 34,4 20,5 18,0 29,4 26,8 21,6 31,9 c 15,8 11,2 10,5 11,5 13,8 9,8 9,9 alk 20,3 30,5 31,7 20,4 24,0 26,8 20,0 k 0,19 0,23 0,22 0,34 0,15 0,24 0,30 Mg 0,36 0,49 0,51 0,51 0,54 0,38 0,46 c/fm 0,46 0,55 0,59 0,39 0,52 0,45 0,31 28

I. Kalimaasalpapitoinen sarvivalke-plagioklaasigneissi - Potash feldspar-hearing hornblende- plagioclase gneiss Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C, x = 6830,96, v = 475,60 (30-OVN-79) . XRF-anal. Viini Hoffren . 2 . Kali maasalpapi toinen leptiitti - Potash feldspar-bearing leptite . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 A . x = 6830,31, = 474,33 (29-OVN-79) . XRF-anal. Vaino Hoffren. 3 Kalimaasalpapitoinen leptiitti - Potash feldspar-bearing leptite . Parikkala, Jarvenpaa, 4124 04 C, x = 6830,96, y = 475,17 (31-OVN-79), XRF-anal . Vaino Hoffren . 4 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Sarkisalmi . 4124 04 A, x = 6834,48, y = 474,65 (302-HOA-76) . XRF-anal . V . Hoffren . 5 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Sarkisalmi . 4124 04 A, x = 6833,30, y = 472,70 (32-OVN-79) . XRF-anal. Vaino Hotfrcn . 6 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Parikkala, Savikummunsalo . 4124 04 B, x = 6836,68, y = 473,98 (35-OVN-79 ) . XRF-anal. Vaino Iloffren. 7 . Leptiitti ( ryodasiitti) - Leptite (rhvoda(ite) . Parikkala, Rausilta . 4124 01 D, x = 6836,27, v = 469,70 (33-OVN-79) . XRF-anal. Vainii Hoffren .

Nevtteiden ottopaikat on esitetty kovassa 2 . -- l he sampling sites are indicated in Fig . 2,

paikoin siinii on arnfiboliittia valikerroksina . Muodostuman E-osassa Tu liniemessa on vallalla metabasalttis-andesiittinen gneissi, joka vaihettuu grauvakkamaiseksi liuskeeksi stratigrafisesti ylospain . Oravaniemen--Joukion leptiitissa on voimakkaasti metamorfoituneita sedimenttisia kiillegneissi- ja mustaliuskevalikerroksia . Ne ovat graniitin Iavistamia . Punaiset "ryoliittiset" osueet muodostuman S-osassa ovat mahdollisesti saaneet lavistavalta graniitilta lisaa kalia, osaksi ne voivat olla alkuaan rapautumisessa syntyneen maasalpaaineksen sekaisia seossedimentteja . Oravanie- men-Joukion meta-andesiittisleptiittinen gneissi on vaippamaisesti kupolirakentei- sen graniitin ymparilla . Punkaharjun ka-tta-alueen koillisosassa Uukuniemella janolamminmetsassa heti dioriittiesiintyman molemmin puolin on plagioklaasi- ja uraliittiporfyriittia N-S- suuntaisena vyohykkeena . Plagioklaasi- ja uraliittihajarakeita sisaltava metabasalt- tinen kivi on osaksi gabromaista, paikoin siina on patjamaista kerrosrakennetta, breksioituneita osueita seka ellipsoidimaisia palloja, jotka ovat mahdollisesti van- hoja tulivuoren heitteieita . Siina on myos vaaleampia intermediaarisia valikerroksia, metavulkaniittista gneissia ja kiillegneissia . Graniitti, kvartsidioriitti ja dioriitti lavistavat monin paikoin plagioklaasi-uraliittiporfyriittia, joka on osaksi voimakkaasti muuttunutta ja graniittiutunutta . Dioriitin komagmaattisuus uraliitti-plagio- klaasiporfyriittiin on ilmeinen, jalkimmainen was vaihettuu sedimenttiseksi liuskeeksi . Sorokulmassa ja Yla-Tyrjassa Saaren pitajassa (4123 07 D) lahella valtakunnan rajaa on peliittisessa kiillegneississa vuorokerroksina tuffiittista sarvivalkegneissia (kuva 5) ja amfiboliittia, happamien dasiittis-ryoliittisten leptiittien kanssa . Nama sisaltavat vulkaanisen tuhkan lisaksi rapautumissedimenttista ainesta . Osa niista saattaa olla laavaa . Ernaksisessa diopsidiamfiboliitissa Yla-Tyrjassa on edellisenta- painen ryodasiittinen kerros konformina patjana . - Saaren Honkakylassa on vahainen kerros hapanta agglomeraattlliusketta (taulukko 4, kuva 6) . 29

Kuva 6 . Agglomeraattiliuske. Laatta 12 cm . Fig . 6 . Agglomerate schist . Tag 12 cm . Saari, Honkakyla .

Saaren pitajassa Saarenkylan Hiisvaaran Heikinsuolla kirkonkylan E-puolella (4124 07 D) on n . N40W-suuntaisessa paljastumajaksossa kerroksellisessa ultraemaksisessa kivessa n . 100 m: n matkalla kolme pienta magnetiittipesaketta . Ema- kivi on mahdollisesti alkuaan ollut pikriittimaista laavaa . Esiintyman luoteispaassa on magnetiittimalmi kompakteina muutaman cm:n vahvuisina kartiomaisina tektonisen b-akselin, SW-suuntaan venyneina potkoina . Potkojen valissa on kiilletta, kloriittia ja emakivea . Osaksi magnetiitti on pirotteena emakivessa, osaksi massamai- sena malmina . - Keskimmainen malmio on edellisentapaista, potkomaista malmia, osaksi massamaista. Kolmas pesake - SE-paassa - sisaltaa magnetiittia kiisunse- kaisessa (Fek+Cuk) karsimaisessa kivessa, jossa on suuria diopsidikiteita . - Ultra- emaksinen emakivi on suonirakenteisen kiillegneissin ja synkinemaattisen kvartsidioriitin valissa . Parikkalan kartta-alueella Simpeleen taajamasta S (4123 02 C) vanhan voima- lan E-puolella on paljastunut maasalpaporfyyria, jossa hyvin pienirakeisessa perus- massa on punertavaa plagioklaasia (Anl,,- :s(,) hajarakeina (2--4 mm 0) . Perus- 30

massassa on plagioklaasia, kvartsia, kalimaasalpaa, biotiittia ja apatiittia . Saman- laista porfyyria - alkuaan kerros- tai juonikivea - on Simpeleen seuduilla muual- lakin vahaisina jaanteina granaattikinzigiitissa . Leptiittien ja amfiboliittien mine- raalikoostumukset ja kemialliset analyysit on esitetty diagrammeina taulukkojen 1-5 mukaan (kuvat 7 ja 8) .

Agglomeraattiliuske

Saaren Honkakylassa migmatiittisen kiillegneissin alueella on 4 m :n vahvuinen kerros monomiktista agglomeraattiliusketta violetinharmaassa pienirakeisessa, happamassa, kerroksellisessa metavulkaniitissa. Agglomeraatin heitteleet ovat n . 5 cm :n pituisia tektonisen b-akselin suuntaan venyneita, litistyneita, "sahanterapaisia", osaksi murtuneita pommifragmentteja . Pommien kivilaji on ryodasiittia (kuva 6, taulukko 4), niin kuin myos sits ymparoivan happaman kerroksellisen tuffiitin. Is- kosta on vahan ja se on koostumukseltaan sarvivalkepitoista gneissia . Agglomeraa- tin E-puolella, sen ja ryodasiittisen liuskeen valissa, on puolen metrin vahvuinen kerros sarvivalkegneissia . Agglomeraattiliuske ja tuffiitti vaihettuvat grauvakkamaiseksi liuskeeksi, jossa on harvassa linssimaisia mukuloita .

Vulkaaninen konglomeraattiliuske

Punkaharjun Matkonmaen Linnavuorella (4124 05 C) on polymiktista konglo- meraattiliusketta (kuva 9) noin 1 km :n matkalla leptiitti-amfiboliittimuodostuman keskiosissa . Liuskeisuuden kulku on NE ja kaade 40 °NW . Konglomeraattia on paikoin esilla n . 100 m :n leveydelta . Todellinen kerrosvahvuus lienee huomattavasti pienempi . Se on stratigrafisesti sijoittunut Matkon leptiitti-amfiboliittikompleksin ylaosaan kinzigiitti-kiillegneissimuodostumaa vasten . Mukuloista on n . 70 % leptiittia ja 30 % amfiboliittia (taulukot 2 ja 3) . Suurimmat mukulat ovat 5- 30 cm :n pituisia, ellipsoideiksi venyneita . Iskosta on niukalti . Esiintyman SE- reunalla leptiittia vasten mukulat ovat pienempia, sirpalemaisia (1-10 cm :n pituisia) , osaksi voimakkaasti liuskeutuneita . Iskosta on pienimukulaisessa muunnok- sessa runsaasti .

~__A A A l l I

A AII A AAA A A AA'AAAA A A A A A A A

P, Basoltti Andes iitti Leuko-Kerato=' Dosiltti Ryodasntt, t ande=fyyr, sutt,, 60 Leptiitti So r vi yolk egneissi Kuva 7 . Punkaharjun ja Parikkalan karttalehtien vulkaanissyntyisten leptiittien ja amfiboliittien mineraalikoostumuksia taulukkojen 2-5 mukaan . w Fig . 7. Mineralogical compositions of the volcanogeneous leptites and amphibolites of the Punkahariu and Parikkala map-sheet areas, according to Tables 2-5.

1. Kvartsi - Quartz; 2 . Kalimaasalpa - Potash feldspar; 3 . Plagioklaasi - Plagioclase; 4 . Biotiitti (muskoviitti, kloriitti) - Biotite (muscovite, chlorite) ; 5 . Sarvivalke - Hornblende ; 6 . Pyrokseeni - Pyroxene; 7 . Aksessoriset mineraalit (titaniitti, apatiitti, malmimin . ym.) - Accessories (titanite, apatite, ore, etc .).

60- o=al • = f rn o=c x = alk

I bosoitti ondesiitti I dosiitti ryodasiitti Si 200 100 oikriitti latiitti kvartsilatiitti keratofyyri

dos dos kvlat ryod ryod bas pikr and [at and das dos 302 32 29 Kv(at 35 33 164 418 49 165 30 136 163 403 48 34 47 31 16650 162 pikr dos dos ker ryod ryod ryod

Kuva 8 . Kemiallisista analyyseista lasketut Nlgglin-luvut Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden leptiiteista ja amfiboliiteista . Naytteiden numerot oval samat kuin taulukoissa 6 ja 7 . Fig. 8 . Niggli-numbers calculated from chemical analyses of the leptites and amphibolites of the Punkaharju and Parikkala map sheet areas . The numbers of the samples correspond to those in tables 6 and 7 . 33

Kuva 9 . Vulkaaninen konglomeraattiliuske . Fig . 9 . Volcanic conglomerate schist . Punkaharju, Matko .

SYVAKIVILAJIT

Punkaharjun kartta-alueen (4124+4142) syvakivet kuuluvat samaan laajempaan syvakivialueeseen kuin pohjoisempana Kiteen-Kerimaen alueella olevat, jotka ovat paaasiassa svekokarjalaisia grano- ja kvartsidioriitteja seka graniitteja, joiden kiteytyminen on tapahtunut sarvivalkegabrofasieksessa . Punkaharjun kartta- alueelle tultaessa nousee magmaattinen fasies jonkin verran . Differentiaatio on tapahtunut sarjassa : peridotiitti - noriittimainen gabro - dioriitti - kvartsidioriitti - oligoklaasigraniitti . Alueen koillisosassa Uukuniemen kvartsidioriitti hit- tyy lahinna Kiteen Narsakkalan kvartsidioriittiin, sen gneissimaiseksi puristuneena jatkeena . Alueen pohjoisosassa vallitsee laaja Kerimaen kartta-alueelle ulottuva Pu- ruveden myohaisorogeeninen graniitti. Punkaharjun kartta-alueella on syvakivia y1i puolet pinta-alasta .

5 128300581D 3 4

Etelampana Parikkalan kartta-alueella ei syvakivid ole kuin n . 10 % pinta-alasta . Ne ovat sijoittuneet pitkanomaiselle N-S •suuntaiselle hiukan kaarevalle vyohyk- keelle granaattikinzigiitin alueelle pikku intruusioina . Ne ovat pyrokseenipitoisia charnockiittisarjan kivia -- paaasiassa diopsidi- ja hypersteenipitoisia grano- ja kvartsidioriitteja, osaksi myos gabroja, dioriitteja ja graniitteja . Kiteytyminen on tapahtunut granuliittifasieksessa . Syvakivien erilaistuminen on esitetty diagram- meissa (kuvat 10, 11 ja 16) taulukkojen 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18 ja 19 mukaan .

Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden huomattavirnmat syvakiviesiintymat :

Pinta-ala kma Gabro-noriitti-peridotiitti . Parikkala (4124 07) 40 Dioriitti . Saari, Suurmaki (4124 07 D) 2 Dioriitti, Kesalahti-Uukuniemi (4124 12) 30 Kvartsidioriitti . Uukuniemi (4142 03) 40 Kvartsidioriitti . Saari, Saarenkyla (4124 07 D) 2 Oligoklaasigraniitti-granodioriitti--apliittigranodioriitti . Saari-Uukuniemi . 4124 08 4124 11 150 Oligoklaasigraniitti . Matikaisennurkka 4124 05 C 8 Granodioriitti. Savikumpu-Rautalahti 4124 04 C 20 Porfvyrinen granodioriitti . Vuoriniemi . 4124 01 B 7 Graniitti . Puruvesi . 4124 03, 06, 09, 12 300 Pegmatiittigraniitti . Saari-Uukuniemi-Parikkala . 4124 08 60 Charnockiittiset syvakivet . Rautjarvi. 4123 01, 02, 03 12 Doomimainen graniitti . Oravaniemi. 4123 06 10 Apliittimainen graniitti . Simpele . 4123 02 C 2 Hornblendiittipatjat . Parikkala . 4123 06 D

Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden syvakivien kronologia on kaavioitu seu- raavasti (kts . taulukko 20) : Ika Ma gabrot, dioriitit Synorogeenisia kvartsidioriitit 1880-1900 granodioriitit

graniitit 1800-1830 Myohaisorogeenisia pegmatiittigraniitti

/B 2/13 3/B 4/B 5/B 7/B 8/B 2/8 3/B 4/8 , 111 I IIII I I ,,1 1 1 1 1 1 1 1 I II A1-_I 1 I I ~I J I I I I I : • 1 1I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 I 90 ~A ant 00 I I I I 60 A) 1 1 I I I I ~"

l 1 "°5 1 1 1 1 1 I 111 0 0na t I I I 1 B0 0 011 1 I I I I 51b°An I I I An I I O 0- I I I I I 1 1 1 1 I III 1 1 J 30 c~a n 000 1040 AnI 1 I I 70 11 - 40 , 1 ~ I I I 000 ~ 1 An I A l I 01304C I I I I I 4 000 I I IA I :1 :1 401 A, I I 3035 I I l 000 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 I 0-35 An l 000 1 1 1 I L • • I I I I I I 1° ° 2530 A, I I I 1 1 530 11 T 1 I 0 0 1 1 - ~ A - 1 I I ' 1 2530 A, I I 1 - I "OO I 1A A A j 11 1 0 , I O I I I I 1 A5 6 01 1AA :A 5Ao IO I ~OI 1 A .A 1 IA-AAA LI I~- I 41 20, IAn 1 ~ A A-1-- o , - II 59 n I I ∎~ A A IIIm~AS 7 ~I 1 • ~~- - I 1 1 J ∎ A - A AL n I AA A - - I I I I 2o • I zo1 I I I l A° I : A A A A I I I I 20 I II :A~A0A=A AO A AAAA I I I I I I 1 1201 1201 20, 20 20 20 , An AA ( IS • o A I I I I I A A A ~ 9 EF∎• ~~_~ I I I I 1 ∎ -AA A- ~_ ~ I 1 II III I S BO- AA AR s'G 2 50 60 70 Ollgoklaasigraniitti Apt tigranodionitti Granodiorutti Or onlltti Pendotuttl-NorPittl-Sarvlvalkegabro-Gabrodloriilti-Diorlitli-Monio-dioriltt, Kvartsldloriitti lyose m I ittigraniitti ) Gabro, Porikkala Diortittl, Kesalahti Saori- Saari Kesalahli- Porikkala, Punkaharju, Uukunlemi Uukuniemi Savikumpu Puruvesi

Kuva 10 . Punkaharjun kartta-alueen syvakivilajien mineraalikoostumus taulukkojen 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 18 mukaan . Fig . 10. Mineralogical composition of the plutonic rocks of the Punkahar~u area according to Tables 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 18 . 1 = Kvartsi - Quartz ; 2 = Kalimaasalpa - Potash feldspar ; 3 = Plagioklaasi - Plagioclase ; 4 = Biotiitti - Biotite ; 5 = Sarvivalke - Hornblende ; 6 = Augiitti (diopsidi) - Augite (diopside) ; 7 = Hypersteeni - Hypersthene ; 8 = Oliviini (iddingsiitti) - Olivine (id- dingsite) ; 9 = Aksessorit (titaniitti, apatiitti, malmimin ., ym .) - Accessories (titanite, apatite, ore, etc .) . 36

Kuva 11. Kemiallisista analyyseista lasketut Nigglin-lusut Punkaharjun ja Pa ikkalan kastta- alueiden syvakivilajeista- Naytteiden nurnerot vastaavat taulukoiden 10, 1? ja 19 numeroita . Fig. 11 . Niggli-numbers calculated /roar cbrrnical analyses of the platonic rocks of the Punka- harju and Parikkata map -sheer areas . The numbers of the samples correspond to those in tables 10, 17 and 19 .

3 7

Taulukko 8. Peridotiittien, o ittien ja pyrokseenigabrojen mineraalikoostumuksia . Parikkalan gabron S-osa (n :ot 1--3) ja keskiosa (mot 4-10) . Maaritykset on tehty pistelaskimella . Table ?, Mineralogical compositions o/ the peridotites, no"ices and pvroxene gabbros_ The soutbcrn part (numbers 1--3) and the central part (numbers 4-10) of the Parikkala gabbro . Determined hi, the point ccurnung method .

10 . ?1ineraalit - Mineral,, 2, 4 .

Plagioklaasi - Plagioclase . i 6,8 19,6 57,6 65,( ) 67,9 46,9 33,9 42,2 56,0 (An) (to" (60) (60--- (60) (60-- ( 50- (40-- (60- (60-- (60-- 70) 70) 60) 501 70) 70) 70) Oliviini - Olivine . . . 13,7 6,4 12,8 6,0 - 0,5 - 0,2 Iddings(itti -- Id Gngsite . 28,9 28,4 28,5 0,1 Hypersteeni -- I-lyperstbene 19,8 20 .1 7,0 6,4 0,8 4.1 Augiitti (diallagi) -- Augite (diallage) 4,2 37,3 30,5 2,9 -- 14,6 9,4 2,3 Sarvivalke -- Hornblende . 19,4 2.5 2,3 33,5 38,5 39,8 29,0 Basaittinen sarvivalke -- Basaltic hornblende . . 8,3 8,4 1,9 Aktinoliitti -- Actinolite 0,6 1,7 2,6 0,5 0.2 Biotiitti -- Biotite 1,4 0.4 3,5 1,7 0,2 0,6 2,3 Kloriitti - Chlorite -- - - 1,2 Titaniitti - Titanite -- 0,4 0,2 0.2 Apatiitti - Apatite 2,9 3,7 2,1 1,9 1,2 0,7 0,5 Malmimineraaleja -- Ore 5,3 10,0 3,5 4,9 8,4 3,9 8,1 5,0 6,0 4 .3 Karbon?atti -- Carbonate 5.9 1,0 0,6 - 0,2 0,1 0,3

1 . Oliviiniperidotiitti - Olrnrne peridotate Parikkala, lntsila, 4124 07 A, x = 6830,64, )' 483,04 (231-MIN-76) . 2 . Oliviiniperidotiitti --- Olvine peridotrte . Parikkala, lntsila . 4124 07 A, x = 6830 .92, v = 483,10 (2s1 O VJ"?- , 6 3 . Oliviiniperidouitti -- Oltvrne perrdotite . Parikkala, lntsila . 4124 07 A, x = 6830,64, y = 48 01 (171b OVN-76) . 4 Olrviini-P7rokseeni--sarvivatkegabro -- Oiurne--prroxene-hornblende gabf r(; . Parikkala, Saarilarnni 4124 07 A, x - 6832 50 _ 482,5`) (218-OVN-76 ) . 5 . Noriitti - - Norite . Parikkal t, K,tatiolampi . 412 .1 07 \ ~x = 6833,09, ~- 483 .91 (' 193-OVN- 76) . 6. Noriitti - Nortte Parikkala, l,usila . 4124 ("'7 A, x -= 6831,86, v = 482,97 (251-OVN-76) . 7 . Sarvivalke-hypersteenigahro - 1-#ornblende--hvperstbene gabbro . Saari, Kirnunotko . 4124 07 B, x = 6835,07, y -- 484,85 (407-OVN-75) . 8. Ural ii tti-pyrokseenigabro - Uralite-pvro .x•e ne gabbro . Saari, Kesnsmaa . 4124 07 A, x - 6834,95, y = 484,25 (35h-OVN-76) . 9. Uraliitti-pyrokseenigabro - Uralite-pvroxene gabbro Saari, Salokyla . 4124 07 A, x -_ 6834,10, v = 483,25 (155a-OVN-76) . 10 . Uraliitti-pyrokseen igabro -- Uralite-pyroxene gabbro . Saari . Salokvla . 4124 07 A, 6833,58, y = 483,07 (205-OV"st-76)-

'Caulukko 9. Sarvivalkegabrojen ja dioriittien mineraalikoostumuksia . Parikkalan gabron N-osa (nrot 1-7), ja reunamuunnoksia ja vaaleita osueita (nrot 8-12) . Maaritykset on tehty pistelaskimella . Table 9 . Mineralogical compositions of the hornblende gabbros and diorites . The northern part (Nos. 1-7), marginal varieties and leucocratic portions (numbers 8-12) of the Parikkala gabbro . Determined by the point counting method .

1 . 2 . 3 . 4 . 5 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 .

Plagioklaasi - 38,3 41,8 46,9 51,9 56,2 62,1 25,6 48,2 62,1 62,7 73,5 86,4 Plagioclase (An) (45- (50- (40- (60) (45- (40- (40) (30- (30- (30- (60- (35- 50) 60) 50) 55) 50) 35) 40) 40) 70) 40) Kalimaasalpa- - - - 0,5 Potash feldspar Kvartsi - 0,2 7,9 - 12,0 Quartz Augiitti - 1,1 0,7 Augite Sarvivalke - 55,7 47,6 46,6 38,2 25,4 31,4 46,5 22,3 23,2 11,9 10,8 6,9 Hornblende Biotiitti - 2,0 0,8 2,7 1,3 13,2 1,4 16,6 12,4 8,9 3,3 4,0 Biotite Kioriitti - 2,0 1,3 0,7 Chlorite Epidootti - - 0,2 0,1 - 0,4 0,2 1,3 1,9 Epidote Titaniitti - 0,3 3,3 17,6 1,9 0,3 1,1 Titanite Apatiitti - 1,0 4,5 1,3 1,9 2,7 1,1 1,8 0,9 0,9 0,4 0,2 2,2 Apatite Malmimineraa- 3,0 5,0 2,3 5,6 2,4 0,5 5,1 0,5 1,1 1,0 6,6 - leja - Ore Karbonaatti - 1,0 0,2 Carbonate Granaatti - - 3,0 Garnet

1 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,72, y 485,97 (120-OVN-76) . 2. Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Varisvaara . 4124 07 B, x = 6835,10, y = 484,04 (400-OVN-75 ) . 3. Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro. Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,37, y = 485,00 (138-OVN-76) 4. Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro. Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,28, y 485,72 (134b-OVN-76) . 5. Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro. Saari, Kesusmaa . 4124 07 B, x = 6835,06, y = 483,17 (390-OVN-75) . 6. Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro. Saari, Kesusmaa . 4124 07 B, x = 6836,20, y - 484,94 (418-OVN-75) . 7. Gabrofyyrijuoni - Gabbrophyre dike . Saari, Kesusmaa . 4124 07 A, x = 6834,26, y 484,62 (18-OVN-76) . 8. Dioriitti - Diorite . Saari, Pitkapohja . 4124 07 D, x = 6835,34, y = 486,60 (128-OVN-76) . 9. Dioriitti - Diorite. Saari, Kesusmaa . 4124 07 A, x = 6834,76, y = 482,72 (146-OVN-76 ) . 10. Kvartsidioriitti - Quartz diorite . Parikkala, Rasvaniemi . 4124 07 C, x = 6831,42, y = 486,28 (39-HOA-76) . 11. Anortosiittinen gabro - Anortositic gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 A, x = 6834,35, y = 484,10 (38-OVN-76) . 12. Gabron leukofyyri - Leucophyre of gabbro . Saari, Kellarinmaki . 4124 07 D, x = 6835,75, y = 485,30 (122b-OVN-76) .

Taulukko 10 . Punkaharjun karttalehden gabrojen ja dioriittien kemiallisia analyysej3 . Table 10 . Chemical analyses of the gabbros and diorites of the Punkaharju map-sheet area .

1 . 2 . 3 . 4 . 5 . 6 . 7 . 8 .

Si02 ...... 41,28 45,27 46,47 54,12 48,21 50,92 57,05 56,28 TiO ...... 0,45 2,43 2,19 1,03 0,89 1,84 1,99 2,16 A1Z83 ...... 4,59 19,87 17,65 19,82 14,14 16,89 16,22 13,64 Fe 03 ...... 5,15 1,75 2,20 2,90 0,96 2,44 1,85 3,48 FeZO 9,46 11,27 9,76 7,23 9,34 6,57 5,22 5,13 MnO ...... 0,20 0,16 0,17 0,22 0,29 0,21 0,13 0,10 MgO ...... 23,52 4,40 5,64 2,00 9,62 5,85 4,54 4,03 CaO ...... 7,51 9,44 9,25 4,82 10,28 8,60 5,19 6,68 Na~O ...... 0,57 3,18 3,49 5,34 1,83 2,89 3,69 3,40 K20 ...... 0,12 0,37 0,74 0,83 1,32 1,00 2,63 2,50 P205 ...... 0,06 0,94 0,45 0,38 0,24 0,92 0,80 1,10 CO 0,40 0,00 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 H26+ 6,42 0,67 1,41 0,75 1,97 1,41 1,34 0,81 H20- ...... 0,33 0,00 0,01 0,05 0,05 0,07 0,08 0,09 S 0,44 - 0,13 0,04 - - - - F - 0,08 0,04 - 100,50 99,75 99,65 99,57 99,14 99,61 100,73 99,40

Normit - Weight norms Q - - - 3,28 - 3,76 7,73 10,73 or 0,71 2,18 4,37 4,90 7,80 5,90 15,54 14,77 ab 4,82 26,91 27,46 45,18 15,48 24,45 31,22 28,77 an 9,61 38,85 30,31 21,43 26,47 30,16 19,92 14,57 C - - - 2,28 - - - - Ne - - 1,12 - - fo 25,82 6,14 7,96 8,24 fa . . . 6,19 9,60 8,01 - 5,85 - - - en 14,09 1,87 - 4,98 6,64 12,87 11,15 6,72 fs 3,06 2,65 - 9,59 4,28 6,55 4,94 2,13 di en 7,66 0,32 2,68 - 5,56 1,69 0,16 3,31 fs 1,66 0,45 2,44 3,58 0,86 0,07 1,05 wo 10,32 0,77 5,25 - 9,59 2,71 0,25 4,75 mt 7,46 2,53 3,19 4,20 1,39 3,54 2,68 5,04 ii 0,85 4,61 4,16 1,95 1,69 3,49 3,78 4,10 hm ------ap 0,14 2,22 1,06 0,90 0,57 2,18 1,89 2,60 z ------cc 0,91 - 0,02 - - - - - fern 78,17 31,19 34,78 21,63 47,38 33,89 24,92 29,71 Qu - - 6,14 - 11,02 14,19 19,78 Or 12,81 7,51 13,73 9,19 33,50 17,31 28,51 27,21 Ab 100 87,18 92,48 86,26 84,66 66,50 71,65 57,29 53,00 Qu - - - 4,38 - 5,85 10,39 15,59 Or 4,68 3,21 7,03 6,55 15,67 9,19 20,88 21,45 Ab 31,85 39,60 44,19 60,41 31,12 38,03 41,95 41,79 An 100 63,46 57,18 48,77 28,65 53,20 46,91 26,77 21,16

Nigglin luvut - Niggli numbers s1 70,8 106,3 109,1 158,6 106,9 131,1 172,8 170,1 al 4,6 27,5 24,5 34,4 18,5 25,6 29,0 24,3 fm 80,5 40,9 43,1 33,6 51,3 41,8 38,3 39,3 c 13,8 23,8 23,3 15,2 24,4 23,7 16,8 21,6 alk 1,1 7,8 9,1 16,8 5,8 8,9 15,9 14,8 k 0,12 0,08 0,12 0,09 0,32 0,19 0,32 0,33 mg 0,75 0,38 0,46 0,26 0,62 0,54 0,54 0,47 c/fm 0,17 0,58 0,54 0,45 0,48 0,57 0,44 0,55

1. Oliviiniperidotiitti - Olivine peridotite . Parikkala, Intsila . 4124 07 A, x = 6830,92, y = 483,10 (25-OVN-76) Anal . Liisa Karppinen . 2 . Oliviini-pyrokseeni-sarvivalkegabro - Olivine-pyroxene-hornblende gabbro . Parikkala, Saarilampi . 4124 07 A, x = 6832,50, y = 482,50 (218-OVN-76) . Anal . Liisa Karppinen . 3. Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,37, y = 485,00 (138-OVN-76) . Anal . Liisa Karppinen . 4. Gabron leukofyyri - Leukophyre of gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,75, y = 485,30 (122b-OVN-76) . Anal . Liisa Karppinen . 5. Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Uukuniemi, Paljasaari . 4124 12 D, x = 6856,86, y = 498,64 (150a-HL-71) . Anal . Risto Saikkonen . 6. Gabrodioriitti - Gabbro-diorite . Kesalahti, Morkosuo . 4124 09 D, x = 6858,22, y - 489,84 (3-OVN-74 ). Anal. Risto Saikkonen . 7 . Montsoniittinen dioriitti - Monzonitic diorite . Kesalahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B, x = 6857,60, y = 490,54 (82-OVN-74) . Anal . Risto Saikkonen . 8. Montsoniittinen dioriitti - Monzonitic diorite . Kesiilahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B, x = 6857,91, y = 490,74 (215-OVN-75) . Anal . Mervi Wiik .

Naytteiden ottopaikat on esitetty kuvassa 2 . - The sampling sites are indicated in Fig . 2 .

Taulukko 11 . Dioriittien ja montsodioriittien mineraalikoostumuksia . Kesalahden dioriitin lanti- nen osa (nrot 1-6) ja itainen osa (7-12) . Maaritykset tehty pistelaskimella . Table 11 . Mineralogical compositions of the diorites and monzodiorites . The western part (numbers 1-6) and eastern part (Nos . 7-12) of the diorite massif of Kesalahti . Determined by the point counting method .

Mineraalit - 1 . 2 . 3 . 4 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 . Minerals

Plagioklaasi - 41,9 49,5 50,6 51,3 39,2 40,1 43,2 48,8 46,3 56,6 56,4 52,7 Plagioclase (An) (30) (30) (30- (30- (30- (30- (30- (30- (40) (40) (35) (30- 40) 40) 35) 35) 40) 40) 35) Kalimaasalpa - 1,6 - 7,2 5,4 - - Potash feldspar Kvartsi - 4,0 6,4 5,6 5,3 9,3 12,6 8,2 0,5 7,2 8,6 9,0 19,9 Quartz Diopsidi - 1,5 Diopside Sarvivalke - 24,3 18,9 17,3 14,9 16,9 15,6 37,6 40,7 29,5 20,3 14,2 13,1 Hornblende Biotiitti - 15,6 16,0 19,4 22,4 13,9 14,9 2,6 7,3 13,5 10,3 16,0 9,3 Biotite Muskoviitti 0,8 0,7 Muscovite Kloriitti - 0,6 0,1 0,2 0,1 3,5 0,9 1,4 0,9 1,3 1,8 Chlorite Epidootti 1,3 0,1 0,1 0,7 0,2 1,4 Epidote Titaniitti - 5,7 2,6 2,6 3,7 8,7 7,4 2,4 0,1 1,0 0,6 0,1 0,4 Titanite Apatiitti 2,2 1,8 2,3 1,9 2,7 1,8 0,3 0,1 0,6 1,2 0,5 0,5 Apatite Karbonaatti - 0,1 0,4 0,2 0,3 0,4 Carbonate Malmimineraa- 3,2 2,9 2,1 0,2 2,0 2,0 0,3 0,7 1,5 2,1 0,9 leja - Ore

1 . Gabrodioriitti - Gabbro-diorite . Kesalahti, Morkosuo . 4124 09 D, x = 6858,02, y = 488,44 (1-OVN-74) . 2. Dioriitti - Diorite. Kesalahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B, x = 6857,51, y 490,46 (92-OVN-74 ). 3. Dioriitti - Diorite. Kesalahti, Ahvenvaara . 4124 12 B, x = 6858,04, y = 491,66 (17-MN- 72) . 4. Dioriitti - Diorite. Kesalahti, Ahvenvaara. 4124 12 B, x = 6857,84, y = 491,02 (21-MN- 72) . 5. Montsodioriitti - Monzodiorite. Kesalahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B, x = 6857,88, y = 490,73 (69b-OVN-74 ) . 6. Montsodioriitti - Monzodiorite. Kesalahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B, x = 6857,91, y = 490,74 (215-OVN-75) . 7. Gabrodioriitti - Gabbro-diorite . Kesalahti, Pollalanniemi . 4124 12 D, x = 6858,78, y = 496,12 (23b-HL-72) . 8. Gabrodioriitti - Gabbro-diorite. Kesalahti, Pollalanniemi . 4124 12 D, x = 6858,00, y = 496,14 (l lb-HL72) . 9. Gabrodioriitti - Gabbro-diorite . Kesalahti, Pollalanniemi . 4124 12 D, x = 6858,82, y = 495,74 (14b-HL-72) . 10 . Dioriitti - Diorite. Uukuniemi, Janolammin metsa . 4124 12 C, x = 6850,30, y = 497,97 (199-OVN-78) . 11 . Dioriitti - Diorite. Kesalahti, Pollalanniemi . 4124 12 D, x = 6858,78, y = 496,12 (23a- HL-72) . 12 . Kvartsidioriitti - Quartz diorite . Uukuniemi, Pirttisaari . 4124 12 D, x = 6855,60, y = 499,10 (156b-HL-71) .

Gabrot, peridotiitit ja dioriitit

Gabrot ja dioriitit on merkitty kartalle ruskealla varilla . Eri muunnokset on erotettu paallemerkinnoilla toisistaan, kuten esimerkiksi peridotiitit vinoristikko- merkinnalla . Parikkalan gabro. Parikkalan gabrossa - valtakunnan rajalla (4124 07, 4123 09) - on kolme vyohyketta : pohjoisosassa Saaren Kesusmaalla on kapea vyohyke sarvivalkegabroa, keskiosissa on laaja pyrokseenigabro-noriitti-uraliitti-gabro- vyohyke ja massiivin etelaosassa Intsilassa ultraemaksinen iddingsiittiytynyt oliviiniperidotiitti . Gabron (kuva 12) kalliopera on hyvinpaljastunutta ylankomaata, jossa voirnakas rakoilu (kuva 13) ja murrostektoniikka nakyy yhdensuuntaisina tai leik- kaavina rotkoina ja laaksoina, kuten ilmakuvistakin voidaan havaita . Gabrossa on vahaisina vaihettumina tai juonina anortosiitti-, dioriitti-, gabrofyyri-, leukofyyri-, granofyyri-, plagiapliitti- ja gabropegmatoidiosueita . Siella taalla gabrossa, varsinkin Parikkalan Rasvaniemessa, on lavistavia graniittipegmatiittijuonia . Parikkalan gabrosta on tehty pro gradu -tutkielma : Enkovaara 1945 "Parikka- Ian Joensuun alueen geologiaa" . Parikkalan gabroa koskee aiheeltaan myds pro gradutyo : Huhma 1979 "Parikkalan ja Mantsalan gabrointruusioiden kemismin

6 128300581D 42

Kuva 12. Gabro. 9/10 luonnollisesta koosta . Fig. 12 . Gabbro. 9/10 natural size . Parikkala, Viitaniemi. Valok . Helena Halme . Photo.

vertailu" . Parikkalan gabron nikkelin esiintymista kuvataan Aulis Haklin tutkimuk- sissa (1970, 1971) . Aikaisemmista tutkimuksista mainittakoon viela, etta vuonna 1937 suoritti Geo- logisen toimikunnan malmintutkimusryhma alueella kallioperan kartoitusta ja pros- pektausta. Tohtori Martti Sakselan johdolla loydettiin Kuuselan talon lahelta sorakuopasta, Mustamaesta nikkelipitoinen nayte . Paikalla suoritettiin kairauksia, mutta pitoisuudet olivat heikohkoja . Ni vaihteli valilla 0,25-0,52 (Enkovaara 1945) . Parikkalan gabro kasittaa n . 40 km - :n laajuisen massiivin (kuva 14) . Pohjois- osan sarvivalkegabro on tummaa karkearakeista kivea, joka vaihtelee keskirakeisiin muunnoksiin . Kivilaji on useir_ suunnittunutta tai juovaista, paikoin jopa kerros- maista. Suunnittuneisuus - n. N60-70W - on yleinen ominaisuus kautta koko massiivin, ja se on melkein kohtisuorasti liuskejaksojen yleista liuskeisuuden kulkua seka massiivin pituussuuntaa vastaan . Massiivin reunaosien gabrolla on kontaktia myotaileva gneissimainen dioriittinen muunnos . Reunamuunnos on osaksi ymparoivan liuskeen sekaista, osaksi suonirakenteista tai breksioitunutta . Paikoin se on silmagneissirakenteista tai hienommaksi myloniitiksi jauhautunutta kuten esimerkiksi Saaren Pitkapohjassa . - Sarvivalkegabrossa nakyy paikoin vaaleampaa plagio- 43

Kuva 13. Rakoilua peridotiitissa . Fig. 13. Jointing of peridotite . Parikkala, Taplavaara .

klaasirikasta ainesta . Tallainen plagioklaasirikas leukofyyrinen dioriittimainen aines muodostaa juonimaisia, juovaisia tai breksioivia rakenteita gabroon . - Sarvivalke- gabron paaainekset ovat sarvivalke ja plagioklaasi (An,-,o) . Lisaaineksina on biotiittia, apatiittia, titaniittia ja malmimineraaleja . Vari-indeksi on 40-50. - Dioriit- tisten muunnosten plagioklaasi on andesiinia (Anso-_40) . Viitaniemessa ja Tyrjassa on grano-kvartsidioriittisiakin reunamuunnoksia . Keskirakeinen, paikoin karkea pyrokseenigabro on vallitseva gabromuunnos Pa- rikkalan massiivissa . Se sijoittuu laajana vyohykkeena sarvivalkegabron ja peridotii- tin valiin . Paikoin gabro on augiitti (diallagi) gabroa, joka vaihtelee tummanvih- reista muunnoksista ruskehtaviin, ruosteisiin hypersteenipitoisiin noriitteihin . Osak- si gabro on sarvivalke- tai paremminkin uraliittipitoista . Uraliittigabrossa on suurten poikiloblastisten uraliittirakeiden sisalla pyrokseenin muuttuneita jaanteita uudelleenkiteytyneessa sarvivalkkeessa . Gabro on vaihtelevasti oliviinipitoista . Lisa- aineksina on biotiittia, titaniittia, apatiittia, magnetiittia ja kiisumineraaleja . Siina on monin paikoin myos punaista granaattia seka kordieriittia isoina kyhmyina liuskesulkeumien lahella. Pyrokseenigabrossa onkin runsaasti liuskejaanteita . Niiden kulku noudattaa gabron yleista suunnittumisrakennetta . 44

Kuva 14. Parikkalan gabron geologinen kartta. Fig. 14 . Geological map of the Parikkala gabbro area, 1 . Oliviini-augiittiperidotiittia, paikoin gabroa - Olivine-augite peridotite, partly gabbro ; 2 . No- riittia ja hypersteenigabroa, paikoin oliviinipitoista - Norite and hvpersthene gabbro, locally olivine-bearing ; 3. Uraliittiutunutta diallagigabroa - Uralitized diallage gabbro ; 4. Sarvivalke- gabroa - Hornblende gabbro; 5. Dioriittia - Diorite; 6 . Gabroporfyriittia - Gabbro porphyrite; 7 . Gabron gabrofyyria (Gbf ), leukofyyria (Lf) ja granofyyria (Grf) - Gahbrophyric (Gbf), leucophyric (Lf) and granophyric (Grf) portions in gabbro ; 8. Gabron gneissimaisia reunamuunnoksia ja myloniittia - Gneissose marginal varieties and mylonite in gabbro ; 9. Brek- siaa ja liuskesulkeumia - Breccia and schist inclusions ; 10. Kordieriittia - Cordierite; 11 . Gra- naattia - Garnet; 12 . Granodioriittia ja gneissigraniittia - Granodiorite and gneissose granite ; 13. Pegmatiittigraniittia - Pegmatite granite ; 14. Leptiittia, paaasiassa vulkanogeenista -- Lep- tite, mainly volcanogenic ; 15 . Migmatiittista kiillegneissia, jossa metavulkaniittisia valikerroksia - Migmatitic mica gneiss with metavolcanic intercalations . 45

Liuskesulkeumien lahella gabro on usein plagioklaasirikasta, anortosiittimaista . Lacroix'n teorian mukaan gabromagman reagoidessa Al-rikkaan liuskeen kanssa syn- tyy emaksista plagioklaasia . Parikkalassa noriitin plagioklaasi onkin verrattain Ca- rikasta (Anoo) . Fe ja Mg sitoutuvat talloin rombiseen pyrokseeniin (hyperstee- niin), Ca ja Al lihes yksinomaan plagioklaasiin (labradoriittiin) . Parikkalan gabron sulkeumat lienevat osaksi alkuaan peliittista sedimenttia, mutta ne ovat ilmeisesti• suureksi osaksi vulkaanisperaisia kivilajeja . Varsinkin Pitkapohjassa, gabron E- osassa, jossa gabro vaihtelee dioriittisen kiven kanssa, siina on monin paikoin breksiamaisia sulkeumia, jotka ovat osaksi pyoristyneet "palloiksi" . Breksian tai "konglo- meraattimaisen" liuskeen pallot ovat erilaisia pintasyntyisia kivia kuten plagioklaasi- porfyriittia, uraliittiporfyriittia, amfiboliittia, tiivista metadasiittia, kerroksellista in- termediaarista liusketta, punertavaa felsiittia seka tiivista vihertavaa pyrokseenihorn- felsia. Breksioiva syvakiviaines on paikoin hyvin biotiittirikasta mangeriittimaista dioriittia. Intsilassa, massiivin etelaosassa, vallitsee tummanvihrea ultraemaksinen oliviiniperidotiitti . Sen paamineraalit ovat rakoja pitkin iddingsiittiytynyt oliviini seka augiitti . Plagioklaasia (An(io) on vaihdellen 5-20 % tai ei ollenkaan . Iddingsiittiy- tyminen (serpentiiniytyminen) on melko voimakasta - 20-30 % kokonaistila- vuudesta . Serpentiinikivimuunnoksiakin on tavattu, esimerkiksi Mustamaessa "Sak- selan montussa" Ni-pitoisena kivena . Oliviinirakeiden ymparilla on monin paikoin kelyfiittinen saumamineraali . Se on Enkovaaran mukaan paaasiassa aktinoliittista amfibolia . Augiitti (diallagi) esiintyy eri muunnoksina tavallisesta vihertavanhar- maasta augiitista harmaanvioletilta vivahtaviin basalttisiin modifikaatioihin asti . Sarvivalke on seka vihreana sarvivalkkeena etta ruskeana basalttisena sarvivalkkeena, jolla on pieni sammumiskulma . Lisaaineksina on magnetiittia ja kiisumineraaleja . - Magneettikiisun ohella on hiukan Ni-pitoista pentlandiittiakin . Enkovaaran mukaan "magneettikiisu ja nain ollen pentlandiittikin seuraavat suomumaisen lohkei- lun rakosuuntia" . "Malmiaines on siis jo differentiaation alkuvaiheessa eronnut magman muusta osasta ja on alhaisen kiteytymispisteensa takia voinut myohemmin tunkeutua jo jahmettyneeseen massiiviin" . Huhman mukaan (1979) "Parikkalan magma oli ilmeisesti rikin suhteen kyllainen jo kiteytymisen alkuvaiheessa, jolloin sulfidisten Ni-Cu-malmien erottuminen kavi mahdolliseksi". Parikkalan gabromassiivin jakautuminen kolmeksi vydhykkeeksi viittaa gravita- tiiviseen differentiaatioon . "Kerrokset" ovat mydhemmissa liikunnoissa kuitenkin nousseet lakes pystyasentoisiksi . Liuskemateriaalista assimiloitunut aines - niin sedimenttinen kuin effusiivinen - lienee omalta osaltaan vaikuttanut gabron koos- tumuksen kehitykseen . Gabron mineraloginen ja kemiallinen koostumus on esitetty taulukoissa 8, 9 ja 10 . Parikkalan gabron koillispuolella Saaren Suurmaessd Yla-Tyrjan jarvesta Ian- teen on N-S-suuntainen muutaman kilometrin pituinen ja kilometrin levyinen dio- riittilinssi liuskevydhykkeessa. Kivilaji on paaasiassa keskirakeista tai karkeaa, gneissirakenteista. Dioriittinen koostumus on vallitsevana . Vaihtelua on tosin sarvi- 46

valkegabrosta granodioriittiin . Osaksi kivi on juovaista ja apliitin lavistamaa . ha- reunalla se on voimakkaasti puristunutta ja liuskeensekaista . Kesalahden dioriitti . Karkeaa tai keskirakeista, paikoin porfyriittista dioriittia on Punkaharjun kartta-alueen N-osassa Kesalahden Kivikummunmaella, Pollalan- niemessa ja Pyhajarven saarissa seka Uukuniemella (4124 09, 4124 12) . Mas- siivi ulottuu pohjoiseen Kerimaen kartta-alueen puolelle . Dioriitista on aiemmin esitetty kemiallinen analvysi (Kerimaki-Kitee, 4123+4231 . Kallioperakartan selitykset 1 : 100 000, sivu 24. Taulukko 5 . anal . 3) . Dioriitti on tummanharmaata, paikoin punertavaa ja gneissirakenteista. Siina on juovaisia, jopa raitaisiakin muunnoksia . Myohemmin tunkeutunut graniitti jakaa dioriitin kahteen erilliseen massiiviin . Lantisessa dioriittiesiintymassa (Morkosuo- Kivikummunmaki) vaihtelee kivilaji gabrodioriitista dioriittiin . Rakenne on paikoin porfyriittista . Siina on tavattu vahaisia gabroja anortosiittivaihettumiakin . Diorii- tin ja gabrodioriitin paaainekset ovat andesiininen plagioklaasi (An : _4(',) , sarvivalke ja biotiitti, jota on varsin runsaasti, n . 20 % . Lisaaineksina on kvartsia, titaniittia, apatiittia ja malmimineraaleja . Vari-indeksi on 40-50 . Dioriitin S-osassa Kivi- kummunmaessa sita lavistavat karkeat graniittijuonet . Niilla tienoin on vallitsevana hybridinen "montsoniittinen" muunnos (kuva 15), jossa plagioklaasi (-kvartsi- sarvivalke-) porfyriittisessa kivessa on suuria kalimaasalpahajarakeita . Dioriittiin liittyy kohtalaisen runsas apatiittipitoisuus (2-3 til .%) . Lantisen dioriittimassii- vin magma on mahdollisesti assimiloinut kalkkikivea (huom . kalkkikivien laheinen sijainti) . Dioriitin mineraloginen koostumus ja kemia on esitetty taulukoissa 10 ja 11 Itainen dioriittimassiivi (Pollalanniemi-Pyhajarven saaret-Uukuniemi) on differentioitunut voimakkaasti . Esiintymalla on gabroidinen itareuna . Muutoin vaihtelu tapahtuu gabrodioriitista dioriittiin, osaksi kvartsidioriittiin saakka . Esiintyman S-osassa Uukuniemella dioriitti muodostaa seoskivia metavulkaniittisten amfiboliittien ja sarvivalkegneissien kanssa samalla kun nuoremmat syvakivet - kvartsidioriitit ja graniitit - niita monin paikoin lavistavat ja migmatisoivat . Parikkalan kartta-alueella on karkeaa hornblendiittia muutaman kymmenen met- tin vahvuisina patjoina liuskealueella Parikkalan Tiviassa (4123 06 D) . Yksi patja on kiillegneississa ja kaksi patjaa leptiitissa. 47

Kuva 15. Montsodioriitti. Laatta 12 cm . Fig. 15 . Monzodiorite . Tag 12 cm . Kesalahti, Kivikummunmaki .

Kvartsidioriitit, granodioriitit ja oligoklaasigraniitit

Kvartsidioriitit, granodioriitit ja oligoklaasigraniitit on merkitty vaaleanruskeal- la varilla kallioperakartoille . Harmaata tai tummanharmaata karkearakeista gneissimaista kvartsidioriittia on Punkaharjun lehden koillisosassa Uukuniemen (4142 03) Suitsansaarella, Kokon- lahdella, Vartsissa seka kirkonkylan tienoilla . Se kuuluu samaan pitkanomaiseen, valtakunnan rajan suuntaiseen massiiviin, joka ulottuu kartta-alueen N-puolelle Ki- teen Narsakkalaan saakka . Siina on gabroja dioriittivaihettumia seka runsaasti liuskejaanteita . Paikoin se vaihettuu karkeaksi, vaaleaksi oligoklaasigraniitiksi . Kvartsi- dioriitin paaainekset ovat plagioklaasi (An20-ao) , kvartsi ja biotiitti (taulukko 12) . Sarvivalketta on vaihtelevasti . Yleisina lisaaineksina on titaniittia, apatiittia, kloriittia ja epidoottia. Punertavissa kalimaasalpapitoisissa gneiss igraniittimaisissa muun- noksissa (Kokonlahti) nakyy ldvistavan graniitin kalimetasomaattinen vaikutus kvartsidioriittiseen emakiveen . Erikoisen puristunutta, lahes myloniittista kvartsi-

Taulukko 12 . Saaren ja Uukuniemen kvartsidioriittien mineraalikoosturnuksia . Maaritykset on tehry pistelaskimella. Table 12, Mineralogical compos ions of the quartz diorites of Saari and Uukuniemi . Determined by the point counting method.

Mineraalit- Minerals 2 . 4 . 6 . 8 . 9 . 10 .

Plagioklaasi - Plagioclase . 48,0 53,5 52,2 55,2 60,6 53,1 53,2 54,2 52,2 64,4 (An) (25- (35) (30- (25- (25- (75-- (25-- (25- (30) (20-- 30) 40) 30) 30) 30) 30) 30) 25) Kalimaasalpa - Potash feldspar 1,6 0,2 2,6 0,4 -- 0,4 0,2 2,6 7,7 - Kvartsi - Quartz 20,9 16,1 15,5 16,3 11,6 20,8 22,6 20,5 18,9 16,1 Sarvivalke - Hornblende . 1,1 0,1 8,7 4,1 10,4 0,2 3,1 3,5 2,8 0,3 Biotiitti - Biotite 20,6 27,2 13,3 21,2 14,5 21,2 17,6 14,0 11,3 12,5 Kloriitti - Chlorite . . . . 0,2 0,5 0,4 0,1 0,1 0,3 -- 0,8 0,1 Epidootti - Epidote 3,5 0,2 3,6 0,6 0,7 0,9 2,3 3,5 5,6 Titaniitti - Titanite 3,4 0,3 3,1 1,7 2 .2 3,0 1,3 2,5 2 .4 0.7 Apatiitti - Apatite 0,6 1,0 0,6 0,5 0,3 0,5 0,3 0,4 0,3 0,3 Malmimineraaleja - Ore . 0,1 0,9 0,3 0,5 0,1 -

1. Uukuniemi, Jiinolamminmetsa . 4124 12 C . x = 6850,96, y = 499,65 (256-OVNI-78 ) 2. Uukunierni, Suitsansaari . 4142 03 B, x 6859,28, y -= 502,76 (68-HL-72), 3. Uukunierni, Kirkonkyla . 4142 03 A, x = 6854,66, y = 501,24 (368-HOA-75 ) . 4. Uukuniemi, Kokonlahti, 4142 03 A, x = 6852,03, y = 501,43 (280-OVN-78) . 5. Saari, Honkakyla. 4124 07 D, x = 6939,40, y = 488,47 (1-OVN-78). 6. Saari, Saarenkyla . 4124 07 D, x = 6838,91, y = 487,15 (237-OVN-75) . 7. Uukuniemi, Kuljukko . 4142 03 B, x = 6855,05, y = 501,65 (347-HOA-75) . 8. Uukuniemi, Kokonlahti, 4124 11 D, x = 6849,68, y = 498,68 (286-HOA-75) . 9. Saari, Saarenkyla . 4124 07 D, x = 6838,32, y = 486,93 (270-OVN-75 ) . 10. Uukuniemi, Viklansaari . 4142 03 B, x 6859,74, y = 504,80 (32a-H .L--721 .

dioriittia, on Vartsissa lahella Pyhajiirven rantaa Uukunielnen N-osassa (tulukko 12) Vahainen mutta hyvin paljastunut kvartsidioriittiesiintyma on Saaren kunnan Saarenkylassa ja Honkakylassa magnetiittimalmion W-puolella . Kvartsidioriitti on tunkeutunut peliittiseen kiillegneissiin, jossa on vaihtelevasti sarvivalkegneiss .ivali- kerroksia. Osaksi se on pienina konformeina intruusioina huskeessa (taubukot 12, 17) . Saaren oligoklaasigraniitti . Punkaharjun kartta-alueen keski- ja itaosissa --- Saa- ren pitajdn Tarnalassa ja Honkasennurkassa - on Iaaja-alainen oligoklaasigraniitti- massiivi . Sita ymparoivat Saaren, Matkon ja Raudansuon liuskeet seka rnyohemmin tunkeutunut pegmatiittigraniitti, joka monin paikoin lavistaa juonina oligoklaasigraniittia . Massiivin keskiosissa pligoklaasigraniitti on karkeaa, vaalean harmaata ja hyvin sailynytta . Siina on plagioklaasia (An20-25) 50--60 %, kvartsia 30 %, kalimaasalpaa vain 1-5 % ja tummia mineraaleja (biotiittia, muskoviittia, kloriittia, apatiittia ja titaniittia) 10-15 % . Oligoklaasigraniitista on tehty kemiallisia analyyseja . Nigglin parametrit osoittavat sen kuuluvan kalkki-alkalisarjassa Nigglin plagioklaasigraniittis-oligoklaasiittiseen magmatyyppiin, osaksi lakes trondhjemiit- tiseen magmatyyppiin (taulukot 13 ja 17) . 49

Kalimaasalpapitoisempaa granodioriittia on oligoklaasigraniittimassiivin reuna- vyohykkeilla -- itareunalla, Saaren Rdmppeella ja Uukuniemen Niukkalassa seka lansireunalla Kesalahden Rajavaarassa. Paikoin siina on dioriittisia vaihettumia . Massiivin N-osassa Uukuniemen Kummussa ja Kesalahden Raudansuon tienoilla (4124 09, 11, -12) on apliittirnaista granodioriittia . Kivilaji vaihtelee pienirakeisesta keskirakeiseen . Se on "sokeri"-rakenteista ja muodostaa breksiaa karkeamman granodioriitin tai oligoklaasigraniitin kanssa, jossa se on paikoin juonina . Koostu- mus vaihtelee kalimaasiilpapitoisista muunnoksista hyvinkin kalikoyhaan granodioriittiin saakka . Plagioklaasia (An,o_,;) on 40--60 %, kalimaasalpaa on vaihdellen 1--20 % ; kvartsia on 30 %, tummia mineraaleja 10-15 % . Muskoviittia on suhteellisen runsaasti, mutta biotiitti on kiilteista vallitsevampi (taulukot 14, 17) . Edellisenlaista aphittimaista granodioriittia on viela idempana valtakunnan rajan lahella, N30E-suuntaiseen rakoon tunkeutuneen pegmatiittigraniitin E-puolella . - Karkean oligoklaasigraniitin ja pienirakeisen apliittimaisen granodioriitin geneetti- nen vhteenkuuluvuus on ilmeinen . Pienehko erillinen oligoklaasigraniittiesiintyma on Parikkalan Matikaisennurkas- ta Kinnarniemeen ulottuoa pahku . Sen koostumus on samanlainen kuin edella ku- vatun Saaren massiivin oligoklaasigraniitin (taulukot 15 ja 17) . Kivi on harmaata ja purrertavaa kuten Kinnarniemen Vaaranmaen kivilouhoksen oligoklaasigraniitti . Paksuniemen tunnelissa se on pegmatiittigraniitin lavistamaa ja breksioimaa . Parikkalan granodioriitti . Parikkalan Rautalahdessa ja Savikummussa (4124 04) on karkeaa punaharmaata tai harmaata pilsteista granodioriittia . Se on selvasti ka- lirikkaampaa kuin Saaren oligoklaasigraniitti . Parikkalan granodioriitissa on plagioklaasia n . 40 %, kalimaasalpaa 20 %o, kvartsia 30 % ja lisaaineksia - biotiittia, sarvivalketta, titaniitta ja apatiittia - n. 10 % . Parikkalan granodioriitti samoin kuin Uukuniemen---Saaren aphittimainen granodioriitti ovat magmatyypiltaan 1a- hella Nigglin yosemiittigraniittista magmatyyppia (taulukot 15 ja 17) . Yurtkabarjuti porfyyrinen granodioriitti . Punkaharjun kartta-alueen SW-osassa P-unkaharjun Vuoriniemessd on kiilamainen syvakivimuodostuma karkeaa, porfyyrista granodioriittia, joka on sijoittunut granaatti-kordieriitti-sillimaniittigneissi- alueelle ja liittynee geneettisesti laheisesti etelampana sijaitseviin Parikkalan kartta- alueen charnockiittisiin kiviin . •- Porfyyrisen granodioriitin paaainekset ovat plagioklaasi (An,,,_ :j„) 50---55 %u, kalimaasalpa 5-10 %, kvartsi 20--25 % ja biotiitti 15 ~o (taulukot 15 ja 17) . Sarvivalketta on vaihtelevasti, paikoin pyroksee- niakin . Lisaaineksina on titaniittia ja apatiittia . Kalimaasalpa ja plagioklaasi muodostavat 1--5 crn :n pituisia porfyroblasteja . Ne ovat osaksi granuloituneita ja liuskeisuuden suuntaan asettuneita . Kivi onkin rakenteeltaan gneissimainen . Vuorinie- men porfyyrinen granodioriitti vaihettuu N-osassaan liuskeensekaiseksi kataklasti- seksi granaattipitoiseksi granodioriitiksi, jota lavistavat karkea graniitti seka vaalea pienirakeinen apliittigraniitti. Liuskejaanteet porfyyrisessa granodioriitissa ovat kiillegneissia, porfyriittia seka amfiboliittista gneissia .

Taulukko 13. Saaren oligoklaasigraniitin mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistelaskimella . Table 13 . Mineralogical compos ions of the oligoclase granite of Saari . Determined by the point counting method .

Mineraalit- I . 2 . 3 . 4 . 5 . 6 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 . Minerals

Plagioklaasi - 53,9 55,6 56,1 50,7 55,4 55,7 55,1 58,1 54,7 57,9 59,7 54,4 Plagioclase (An) (20- (25) (25) (25) (20- (25- (20- (20) (20) (25- (25- (20) 25) 30) 30) 25) 30) 30) Kalimaasalpa - 2,4 0,3 0,9 3,1 0,2 1,5 0,3 10,6 0,1 2,9 0,9 2,2 Potash feldspar Kvartsi - 26,4 28,7 28,3 31,7 31,2 31,1 34,7 21,5 35,5 30,9 31,7 36,8 uartz Sarvivalke - 0,3 0,7 Hornblende Biotiitti - 14,8 14,3 12,9 12,9 12,3 10,7 9,2 8,4 7,6 7,3 6,2 4,5 Biotite Muskoviitti - 0,4 0,1 0,3 0,5 0,2 0,1 0,1 0,5 0,5 1,0 Muscovite Kloriitti - 0,6 0,2 0,4 0,4 0,3 I,1 0,1 0,4 1,7 Chlorite Epidootti - 0,4 0,2 0,1 0,2 0,1 Epidote Titaniitti - 1,5 0,2 0,3 0,8 0,2 0,3 0,3 0,4 0,1 0,1 Titanite Apatiitti - 0,1 0,1 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,1 0,3 - 0,1 Apatite Karbonaatti 0,1 0,1 0,3 Carbonate Malmimineraa- - 0,1 - 0,2 leja - Ore 1. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Romppee . 4124 11 A, x = 6844,03, y 491,79 (2-OVN-78) . 2. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Hatamaki, 4124 08 D, x = 6849,40, y 485,40 (68-OVN-75) . 3. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite, Saari . Honkasennurkka, 4124 08 A, x = 6843,90, y = 481,54 (18-OVN-75 ) . 4. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Mikkolanniemi . 4124 08 C, x = 6842,36, y = 489,55 (16-HOA-75) . 5. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Honkasennurkka . 4124 08 A, x 6842,62, y = 480,47 (4-OVN-75) . 6. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Akanvaara . 4124 08 B, x = 6847,27, y = 482,61 (186-OVN-75) . 7. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Honkasennurkka. 4124 08 A, x = 6842,73, y = 480,56 (248-OVN-75). 8. Granodioriitti, reunamuunnos - Granodiorite, marginal modification. Kesalahti, Rajavaara . 4124 09 A, x = 6850,00, y = 481,55 (6-OVN-78) . 9. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite. Saari, Tarnala. 4124 08 D, x = 6846,94, y 488,21 (72-OVN-75) . 10. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Uukuniemi. Ukko-Juhonsalo . 4124 08 D, x 6848,28, y = 489,60 (131-OVN-75 ) . 11 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Tarnala . 4124 08 D, x = 6847,48, y 487,96 (100-OVN-75) . 12. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite. Saari, Tarnala. 4124 08 D, x = 6847,08, y 488,29 (3-OVN-78) .

Taulukko 14 . Apliittigranodioriittien mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistelaskimella. Table 14 . Mineralogical compositions of the aplite granodiorite . Determined by the point counting method .

Mineraalit - 1 . 2 . 3 . 4 . 5 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . Minerals

Plagioklaasi - 59,2 56,0 55,7 52,8 54,9 46,2 45,8 47,4 38,3 57,3 51,7 Plagioclase (An) (20- (20-2 (25) (25) (20) (20) (20) (20) (20) (20- (20) 25) Kalimaasalpa - 0,8 8,0 0,2 8,0 4,7 15,4 18,7 15,0 23,6 1,6 16,3 Potash feldspar Kvartsi - 22,7 20,6 30,0 27,9 30,4 28,8 26,5 29,3 30,4 33,5 25,4 Quartz Biotiitti 15,6 14,5 11,7 10,7 7,9 7,8 5,8 7,4 5,5 6,7 6,0 Biotite Muskoviitti 0,6 1,5 0,3 1,6 1,8 3,2 0,9 2,2 0,7 0,2 Muscovite Kloriitti - 0,1 0,2 0,1 0,1 Chlorite Titaniitti - 0,5 0,5 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 Titanite Apatiitti - 0,3 0,3 0,4 0,1 0,1 Apatite Karbonaatti - - 0,1 Carbonate Malmimineraa- 0,2 0,1 0,2 0,1 leja - Ore

1 . Uukuniemi, Kumpu . 4124 12 A, x = 6850,44, y = 491,22 (56-OVN-78) . 2. Uukuniemi, Petajasaari . 4124 12 A, x = 6852,86, y = 494,32 (53-HL-72) . 3. Uukuniemi, Kumpu . 4124 12 A, x = 6850,28, y = 491,32 (58-OVN-74) . 4. Kesalahti, Auvisenaho . 4124 09 C, x = 6852,50, y = 486,06 (19-OVN-74) . 5. Saari, Tophuuvinsalo . 4124 08 D, x = 6849,94, y = 486,85 (118-OVN-75) . 6. Kesalahti, Raudankumpu . 4124 09 C, x = 6851,56, y = 486,48 (7-OVN-78) . 7. Uukuniemi, Latvalamminmaki . 4124 09 C, x = 6850,99, y = 487,77 (39-OVN-74) . 8. Kesalahti, Raudankumpu . 4124 09 C, x = 6851,56, y = 486,48 (27-OVN-74) . 9. Kesalahti, Raudankumpu . 4124 09 C, x = 6851,68, y = 486,00 (18-OVN-74) . 10 . Kesalahti, Yoahonkangas . 4124 09 C, x = 6853,36, y = 488,52 (38-OVN-74) . 11 . Uukuniemi, Kumpu . 4124 12 A, x = 6850,47, y = 491,12 (54-OVN-74) .

Taulukko 15. Parikkalan ja Punkaharjun Vuoriniemen granodioriittien ja oligoklaasigraniittien mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistelaskimella . Table 15 . Mineralogical compositions of the granodiorite and oligoclase granite of Parikkala and Vuoriniemi, Punkaharju . Determined by the point counting method .

Mineraalit - 1 . 2 . 3 . 5 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 . Minerals

Plagioklaasi - 39,3 41,9 40,4 40,7 45,7 57,1 56,3 53,9 55,1 54,4 47,6 55,4 Plagioclase (An) (20) (20) (20) (20) (20) (20) (20- (25- (20- (20- (25) (25) 25) 30) 25) 25) Kalimaasalpa- 19,6 17,4 15,4 24,0 15,6 2,0 0,6 2,7 2,3 1,0 8,6 4,3 Potash feldspar Kvartsi - 30,8 31,1 35,0 26,4 30,4 30,4 33,2 21,1 20,9 27,1 28,2 28,3 Quartz Sarvivalke - - 0,4 7,1 2,8 Hornblende Biotiitti - 9,8 9,3 9,1 8,0 7,9 9,3 8,4 14,8 17,2 16,4 14,8 11,5 Biotite Muskoviitti - 0,3 0,7 1,0 0,2 0,1 Muscovite Kloriitti - 0,1 0,3 0,2 0,2 Chlorite Epidootti 0,1 0,1 Epidote Titaniitti 0,3 0,3 0,2 0,1 0,2 0,8 0,3 Titanite Apatiitti 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,7 0,5 0,6 0,5 Apatite Fluoriitti 0,1 - 0,1 - Fluorite Malmimineraa- - 0,2 leja - Ore

1. Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Rautalahti, 4124 04 C, x = 6834,64, y = 478,73 (267-OVN-78) . 2. Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Rautalahti. 4124 07 B, x = 6835,21, y = 480,05 (303 a-OVN-76) . 3 . Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Rautalahti. 4124 04 C, x = 6834,76, y = 479,18 (244-HOA-76) . 4. Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Savikumpu. 4124 04 C, x = 6833,52, y = 477,86 (238b-OVN-78) . 5. Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Savikumpu . 4124 04 C, x = 6833,42, y = 478,38 (240-OVN-78) . 6. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Pariikkala, Kinnarniemi, 4124 04 D, x = 6838,40, y = 478,67 (247-OVN-78) . 7 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite. Parikkala, Matikaisennurkka . 4124 05 C, x 6841,83, y = 479,01 (5-OVN-78) . 8. Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B, x = 6835,68, y = 460,22 (202-OVN-77) . 9 . Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B, x = 6835,76, y = 460,90 (166-OVN-79) . 10 . Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite. Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B, x = 6836,63, y = 461,46 (260-OVN-77) . 11. Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B, x = 6836,52, y = 460,62 (255-OVN-77) . 12. Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite. Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B, x = 6836,06, y = 461,17 (258-OVN-77) . 53

Pyrokseenipitoiset granodioriitit

Parikkalan kartta-alueen lansiosassa (4123 01, 02, 03) lutogeniittisen granaattikinzigiitin vvohvkkeessa on lahes N-S-sunntainen kaarimainen jakso pyrokseenipitoisia charnockiittisia granodioriitteja ja kvartsidioriitteja (enderbiitteja) pienina sv_ nkinemaattisina intruusioina . Ne ovat karkeita, harmaan ruskeita tai ruskehtavia, paikoin punertavia, osaksi stivvalta rapautuneita ja pinnalta ruosteisia syvakivia, joissa on pyoreahkoja tai pitkulaisia emaksisia varhaiserkaumia, paikoin kiille- gneissisulkeumia . Liuskeeseen on pyrokseenigranodioriitilla terava intrusiivikontak- ti . Pyrokseenigranodioriitti on osaksi differentioitunut, kuten Rautjarven Some_rnie- men pyrokseenigranodioriitti, jonka koillisreuna on gabroidinen . Pienia gabroja dioriitti-intruusioita on tally charnockiittivyohykkeella siella taalla . Nama Parikka- lan kartta-alueen syvakivet muodostavat kuivamagmatyyppisen differentiaatiosarjan (kuva 16) . Kiteytyminen on tapahtunut granuliittifasieksessa . Happamimmat muunnokset ovat plagioklaasirikkaita apliittimaisia graniitteja . Niitakin on pienina intruusioina granaattikinzigiittialueella (ks . kappaletta graniitit) . Ne ovat paikoin rakenteeltaan porfyyrisia . Pyrokseenigranodioriittien ja -kvartsidioriittien paamineraalit ovat plagioklaasi (An_o_: o) 50-70 %, kalimaasalpa 5-10 %, kvartsi 10-15 % . Sarvivalke on paikoin "ruskeata" ja biotiitti "raikeanpunaruskeaa", niin kuin charnockiiteissa usein on laita (Parras 1954) . Lisaaineksina on titaniittia, apatiittia ja malmimineraaleja seka toisinaan kordieriittia ja granaattia (taulukot 16 ja 17) .

Graniitit

Punkaharjun karttalehden N-osassa (4124 02, 06, 09, 12) Puruveden saa- ristoalueella on punaista tai punaharmaata karkeaa graniittia (punainen vari kar- talla) . Tama kuuluu laajempaan yhtenaiseen graniittimassiiviin, joka ulottuu pohjoiseen Kerimaen kartta-alueen puolelle . Punkaharjun tienoilla (4124 02, 03, 06) graniittiplutonin SW-osissa vallitsee monin paikoin pegmatiittigraniittityyppinen hyvin karkea kivi, joka vaihettuu osaksi pieni- tai keskirakeiseksi valkeaksi apliittigraniitiksi . Punkaharjun graniitin paaainekset ovat plagioklaasi (Anio-2o) 30- 35 %, kalimaasalpa 30-35 %, kvartsi 30-35 % . Tummia aineksia (biotiittia, muskoviittia, kloriittia) on 2--3 % . Paikoin siina on granaattia ja liuskesulkeumia (taulukot 18 ja 19) . Punkaharjun Pahatsossa ja Vaarassa (4124 09) vallitsee edellista hiukan pla- gioklaasirikkaampi graniittimuunnos (kuva 17), jonka paaainekset ovat plagioklaasi (An,.-_20) 35 % . kalimaasalpa 25--30 `/b1 ja kvartsi 30-35 °%o . Kiilteita on 5 % .

5 4

7/16 8/16 2/16 9/16 1/16 316 4/16 5/16 616 1016 11 16 100

X 1

x 2 X x x x 80 X I I I I I I I Ixx x x x x X . •

I I I I I I I I I I I~x x xx

1 1 I I I I I I I I I I I`I I I . • . • 3 70

50-60 I I I I I I I I X x

30 1 1 1 1 I l I 1 1 1 I l 1 lxxxx 60 x 4 An 11 I 1 1 1 1 1 I l I I x X x X 1 1 I 1 25 x x

i x 2530 I 1 1 1 1 1 1 1 1 xX x 50 20251 I I I I I I I Xx Xx A An 5 I I I I I I I I I I X x x A

I IIII IIII O I I I 40 I I20251 I I I An I I I I I I 0 6 El I i I i I I i I i I i I201I 1 I

30 I I I L I , 1 11520

I20 0 l lH I I I I I I I I 1 l l 7 I-~~1 l l I I I 1 I 1 l I I 0 20 A

.~ I~~ ± 1 1 1 1 A

10 ~ I I I I ∎ A 1 1 )

∎ ∎ ∎ ∎

S1 0 2 60 70 Gb Kvartsi-ja granodioriitti Graniitti (Enderbiitti ) Kuva 16. Parikkalan kartta-alueen syvakivilajien mineraalikoostumus taulukon 16 mukaan . Fig. 16 . Mineralogical composition of the plutonic rocks of the Parikkala map-sheet area according to Table 16 . 1 = Kvartsi - Quartz ; 2 = Kalimaasalpa - Potash feldspar; 3 = Plagioklaasi - Plagioclase; 4 = Biotiitti - Biotite; 5 = Sarvivalke - Hornblende; 6 = Diopsidi - Diopside ; 7 = Hypersteeni - Hypersthene; 8 = Aksessorit (titaniitti, apatiitti ym.) - Accessories (titanite, apatite, etc .) .

Taulukko 16 . Parikkalan kartta-alueen paaasiassa pyrokseenipitoisten charnockiittisten syvakivien mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistelaskimella. Table 16 . Mineralogical compositions of the mainly pyroxene-bearing charnockitic plutonic rocks of the Parikkala map-sheet area . Determined by the point counting method .

11 . Mineraalit - 4 . 5 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10. Minerals

Plagioklaasi - 58,1 71,9 56,1 54,4 57,2 64,6 56,3 72,8 60,9 36,4 38,7 Plagioclase (An) (20- (25) (20) (20- (20) (20) (50- (30) (25- (15- (20) 25) 25) 60) 30) 20) Kalimaasalpa - 0,7 4,6 8,9 9,7 6,9 2,1 0,2 0,1 0,1 23,2 20,3 Potash feldspar Kvartsi - 10,2 1,4 13,4 16,8 19,3 17,9 6,4 19,8 33,7 35,4 Quartz Hypersteeni - 3,7 7,9 5,4 Hypersthene Diopsidi - 3,8 - 6,4 4,6 2,8 4,0 9,3 Diopside Sarvivalke - 12,8 0,2 0,7 0,4 0,2 0,2 15,3 6,8 0,1 Hornblende Biotiitti - 13,8 16,9 13,5 11,4 11,4 9,9 15,8 4,5 12,6 2,4 3,0 Biotite Kloriitti - 1,8 1,7 1,2 1,7 1,8 Chlorite Titaniitti 0,1 0,2 0,4 0,2 - 0,1 0,3 0,1 Titanite Apatiitti 0,4 0,6 0,6 0,7 0,5 0,9 1,2 0,4 0,3 Apatite Malmimineraa- 0,1 0,5 0,3 0,4 1,1 0,7 0,8 leja - Ore Granaatti - - 2,6 Garnet

1. Pyrokseeni-sarvivalkegranodioriitti - Pyroxene-hornblende granodiorite . Parikkala, Pitka- saari, 4123 03 C, x = 6824,38, y = 469,94 (75-RRS-79) . 2. Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite . Parikkala, Someriniemi . 4123 03 A, x = 6821,22, y = 464,32 (365-OVN-79) . 3. Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite . Parikkala, Myllymaki . 4123 03 B, x = 6828,75, y = 463,74 (57b-OVN-79) . 4. Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite . Parikkala, Jalaslampi . 4123 03 B, x = 6823,86, y = 463,28 (59-OVN-79) . 5 . Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite. Parikkala, Melkoniemi . 4123 03 B, x = 6828,90, y = 464,65 (78-OVN-79) . 6. Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite. Parikkala, Jalaslampi . 4123 03 B, x = 6828,58, y = 463,67 (58a-OVN-79) . 7. Pyrokseeni-sarvivalkegabro - Pyroxene-hornblende gabbro. Parikkala, Someroniemi . 4123 03 A, x = 6822,17, y = 464,83 (353a-OVN-79) . 8. Pyrokseeni-sarvivalke-kvartsidioriitti - Pyroxene-hornblende-quartz diorite . Rautjarvi, Ankilansalo. 4123 01 D, x = 6808,88, y = 465,73 (272-KME-80) . 9. Pyrokseeni-biotiitti-kvartsidioriitti - Pyroxene-biotite-quartz diorite . Rautjarvi, Simpele . 4123 02 B, x = 6816,02, y = 462,35 (201-OVN-80 ) . 10. Apliittigraniitti - Aplite granite. Rautjarvi, Parikkala, Kapkaupunki, vesitorni . 4123 02 C, x = 6813,88, y = 466,34 (3-OVN-80) . 11 . Apliittigraniitti - Aplite granite . Parikkala, Oravaniemi . 4123 06 A, x = 6824,60, y = 471,74 (224-OVN-80) .

Taulukko 17 . Punkaharjun ja Parikkalan karttalehtien kvartsidioriittien, oligoklaasigraniittien ja granodioriittien kemiallisia analyyseja . Table 17. Chemical analyses of the quartz diorites, oligoclase granites and granodiorites of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas .

2 . 3 . 4 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 .

Si0 2 62,08 70,64 72,60 69,44 71,97 70,50 71,39 70,87 65,92 65,61 59,56 TiO2 0,75 0,32 0,25 0,32 0,36 0,36 0,30 0,27 0,62 0,52 0,90 A1203 16,46 15,69 15,13 15,37 15,44 15,80 14,80 14,30 15,50 14,95 16,27 Fe 2O3 5,82 0,26 2,28 3,05 2,61 2,50 2,12 2,79 4,54 4,23 7,37 FeO - 2,16 ------MnO 0,10 0,03 0,04 0,05 0,03 0,03 0,00 0,04 0,08 0,08 0,07 MgO 3,43 1,06 1,02 1,14 0,89 0,80 0,67 0,45 1,91 2,04 3,38 CaO 4,47 3,20 2,17 3,11 2,00 2,04 1,37 0,46 2,78 2,68 4,58 Na 0 3,86 4,30 4,17 3,74 5,18 4,93 3,83 4,11 4,15 4,75 4,09 K26 1,37 1,45 1,21 1,38 1,05 2,21 2,82 3,32 2,24 2,51 1,75 P205 0,22 0,07 0,07 0,09 0,12 0,11 0,10 0,09 0,28 0,29 0,29 CO - 0,00 ------H 26+ - 0,54 - H 20- - 0,04 98,56 99,76 98,93 97,68 99,65 99,29 98,01 97,69 98,02 97,66 98,26

Normit - Weight norms

Q 18,63 30,34 37,09 33,38 31,94 27,60 34,22 32,21 24,08 19,44 13,01 or 8,09 8,57 7,15 8,15 6,20 13,06 16,66 19,62 13,23 14,83 10,34 ab 32,66 36,38 .35,28 31,64 43,83 41,71 32,40 34,78 35,11 40,19 34,61 an 20,74 15,42 10,31 14,84 9,14 9,40 6,14 1,69 11,96 11,40 20,82 C 1,02 1,39 3,18 2,28 2,43 1,85 3,19 3,32 1,86 0,24 0,01 fo - - - - - fa - - - - - en 8,54 2,64 2,54 2,84 2,22 1,99 1,67 1,12 4,76 5,08 8,42 fs 3,70 3,28 1,42 2,00 1,32 1,11 0,98 1,42 2,43 2,13 4,45 di en - - - - - fs - - wo - - - - - mt 2,84 0,38 1,17 1,52 1,43 1,45 1,19 1,65 2,45 2,42 3,72 it 1,42 0,60 0,47 0,60 0,68 0,68 0,57 0,51 1,18 0,99 1,71 htn ------ap 0,52 0,16 0,16 0,21 0,28 0,26 0,23 0,21 0,66 0,68 0,69 Z - - - - cc - fern 17,03 7,07 5,77 7,18 5,94 5,50 4,64 4,92 11,48 11,31 18,99 Qu 31,37 40,30 46,64 45,61 38,96 33,50 41,08 37,19 33,25 26,10 22,44 Or 13,63 11,38 8,99 11,14 7,57 15,85 20,00 22,65 18,27 19,92 17,84 Ab 100 54,99 48,32 44,36 43,24 53,46 50,64 38,91 40,15 48,47 53,97 59,71 Qu 23,25 33,45 41,29 37,92 35,05 30,07 38,26 36,47 28,54 22,64 16,51 Or 10,10 9,44 7,96 9,26 6,80 14,23 18,63 22,22 15,68 17,27 13,12 Ab 40,76 40,10 39,27 35,95 48,10 45,45 36,23 39,38 41,60 46,81 43,92 An 25,88 16,99 11,47 16,86 10,03 10,24 6,87 1,92 14,17 13,27 26,43

Nigglin luvut - Niggli numbers

Si 216,5 331,0 375,6 331,8 355,5 339,1 390,2 374,1 275,8 271,5 193,1 al 33,8 43,3 46,1 43,3 44,9 44,8 47,7 44,6 38,2 36,5 31,1 fm 33,4 16,8 17,0 19,3 16,4 14,9 14,2 14,8 26,5 26,0 34,5

c 16,7 16,0 12,0 15,9 10,6 10,5 8,0 8,3 12,5 11,9 15,9 alk 16,1 23,9 24,9 21,5 28,1 29,8 30,1 32,3 22,8 25,6 18,5 k 0,19 0,18 0,16 0,19 0,12 0,23 0,33 0,35 0,26 0,26 0,31 mg 0,53 0,44 0,46 0,42 0,40 0,38 0,38 0,25 0,45 0,48 0,47 c/fm 0,50 0,95 0,71 0,83 0,65 0,71 0,56 0,56 0,47 0,46 0,46

1, Kvartsidioriitti - uartz diorite . Saari, Honkakyla . 4124 07 D, x = 6939,40, y = 488,47 (1-OVN-78) XRF-anal . Vaino Hoffren . 2. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Honkasennurkka . 4124 08 A, x = 6842,73, y = 480,56 (248-OVN-75) . Anal . Mervi Wiik . 3. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Tarnala . 4124 08 D, x = 6847,08, y = 488,29. (3-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 4. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Romppee . 4124 11 A, x = 6844,03, y -- 491,79. (2-OVN-78) . XRF-anal, Vaino Hoffren . 5. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Parikkala, Matikaisennurkka . 4124 05 C, x = 6841,83, y = 479,01 (5-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 6 . Granodioriitti - Granodiorite . Kesalahti, Rajavaara . 4124 09 A, x = 6850,00, y = 481,55 . (6-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 7. Apliittigranodioriitti - Aplite granodiorite . Kesalahti, Raudankumpu . 4124 09 C, x = 6852,71, y = 487,47 (7-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 8. Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Savikumpu . 4124 04 C, x = 6833,52, y = 477,86 . (238b-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 9. Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite. Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B, x = 6835,76, y = 460,90 (166-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 10 . Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite . Parikkala, jalaslampi . 4123 03 B, x = 6828,86, y = 463,28 (59-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 11 . Dioriitti (charnoekiittialueelta) - Diorite (of the charnockite area). Rautjarvi, Ankilansalo . 4123 02 C, x = 6810,20, y = 467,30 (78a-OVN-80) . XRF-anal . Vaino Hoffren .

Naytteiden ottopaikat on esitetty kuvassa 2 . -- The sampling sites are indicated in Fig . 2 .

Taulukko 18 . Punkaharjun kartta-alueen graniittien mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistelaskimella . Table 18 . Mineralogical compositions of the granites of the Punkaharju map-sheet area . Deter- mined by the point counting method .

Mineraalit - 3 . 4 . 6 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 . Minerals

Plagioklaasi - 34,3 31,6 29,1 31,0 29,8 35,1 34,7 25,0 31,5 25,8 29,1 26,1 Plagioclase (An) (15) (20) (10) (15-5 (15) (15) (15) (15) (20) (20) (20- (10- 25) 15) Kalimaasalpa- 24,9 29,0 30,6 31,0 34,6 31,1 32,2 39,2 30,7 36,4 34,7 31,5 Potash feldspar Kvartsi - 36,0 34,5 33,2 33,9 32,5 30,9 30,7 34,0 36,0 30,3 32,4 37,2 Quartz Biotiitti 4,5 4,2 2,4 3,4 1,9 2,8 2,1 0,8 4,1 3,2 0,1 Biotite Muskoviitti - 0,1 0,5 0,7 0,6 0,1 0,5 3,2 0,6 3,6 Muscovite Kloriitti - 0,2 0,6 0,3 0,2 1,1 Chlorite Granaatti 0,2 4,7 0,5 1,7 Garnet Sillimaniitti - 0,4 Sillimanite Malmimineraa- - 0,1 leja - Ore

1 . Graniitti - Granite . Punkaharju, Pahatso. 4124 09 B, x = 6857,92, y = 481,36 (4-OVN- 78) . 2. Graniitti - Granite . Punkaharju, Vaara . 4124 09 B, x = 6859,65, y = 481,78 (149-OVN- 78) . 3. Apliittigraniitti - Aplite granite . Punkaharju, Punkasalmi . 4124 03 C, x = 6850,13, y 467,86 (77-HOA-78) . 4. Apliittigraniitti - Aplite granite . Punkaharju, Muuraissaari . 4124 03 D, x = 6856,30, y = 465,52 (124-RRS-78) . 5. Graniitti - Granite . Kerimaki, Haapaniemi . 4124 03 B, x = 6859,05, y = 462,74 (13- RRS-78) . 6. Graniitti - Granite . Punkaharju, Enanniemi . 4124 06 A, x = 6853,15, y = 470,98 (125- HOA-78) . 7. Apliittigraniitti - Aplite granite . Punkaharju, Putikko. 4124 02 D, x = 6847,62, y - 467,74 (244-HOA-78 ) . 8. Apliittigraniitti - Aplite granite. Punkaharju, Susiniemi . 4124 06 D, x = 6856,22, y = 477,51 (102-RRS-78 ). 9. Apliittigraniitti - Aplite granite. Punkaharju, Putikko. 4124 02 D, x = 6846,85, y = 468,24 (387-HOA-77) . 10. Apliittigraniitti - Aplite granite. Uukuniemi, Iivanasaari . 4124 12 D, x = 6857,70, y = 449,90 (151-HL-71). 11. Apliittigraniitti - Aplite granite . Uukuniemi. jurosaari . 4124 12 B, x = 6852,98, y = 496,10 . (59b-HL-72) . 12. Pegmatiittigraniitti - Pegmatite granite . Saari, Selanne . 4124 08 C, x = 6842,98, y = 486,02 (183-OVN-75) .

Taulukko 19. Punkaharjun ja Parikkalan karttalehtien graniittien kemiallisia analyyseja . Table 19. Chemical analyses of the granites of the Punkaharju and Simpele map-sheet areas .

2 . 3 . 4 .

Si02 ...... 75,69 73,18 75,46 76,21 Ti02 ...... 0,10 0,15 0,04 0,25 A1203 ...... 13,22 13,66 14,28 11,99 Fe20., ...... 0,84 1,60 0,51 2,16 FeO ...... - 0,40 MnO ...... 0,00 0,03 0,01 0,00 MgO ...... 0,30 0,38 0,22 0,55 CaO ...... 0,79 1,16 0,73 1,09 Na 0 ...... 3,39 3,15 3,58 3,63 K26 ...... 4,20 3,99 4,40 2,60 P205 ...... 0,04 0,04 0,15 0,00 CO - - 0,00 - H26+ ...... 0,48 H2O- 0,04 - 98,56 97,32 100,30 98,49

Normit - Weight norms

Q 37,71 36,65 36,21 41,49 or 24,81 23,58 26,00 15,36 ab 28,68 26,65 30,29 30,71 an 3,66 5,49 2,64 5,40 C 1,75 2,14 2,66 1,22 fo - - - - fa - - - - en 0,75 0,95 0,55 1,37 fs 0,35 0,00 0,27 1,11

di en fs wo - - - mt 0,50 - 0,74 1,20 it 0,19 1,88 0,07 0,47 hm - 0,65 - ap 0,09 0,09 0,35 z - - - cc - - - - fern 1,89 17,58 1,98 4,15 Qu 41,34 42,18 39,14 47,37 Or 27,21 27,14 28,11 17,54 Ab 100 31,45 30,68 32,75 35,07 Qu 39,75 39,67 38,05 44,62 Or 26,16 25,52 27,33 16,52 Ab 30,23 28,85 31,84 33,03 An 100 3,85 5,94 2,77 5,81

Nigglin luvut - Niggli numbers

sr 492,0 438,5 457,0 480,7 al 50,7 48,3 50,9 44,6 fm 7,0 10,7 6,4 15,4 c 5,5 7,4 4,7 7,3 alk 36,8 33,6 38,0 32,7 k 0,42 0,45 0,45 0,32 mg 0,41 0,32 0,31 0,31 c/fm 0,78 0,69 0,74 0,48 1 . Graniitti - Granite . Punkaharju, Vaaranmaki . 4124 09 B, x = 6859,64, y = 481,84 (52- OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren . 2. Graniitti - Granite . Punkaharju, Pahatso . 4124 09 B, x = 6857,92, y = 481,36 (4-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren. 3. Pegmatiittigraniitti - Pegmatitic granite . Saari, Selanne. 4124 08 C, x = 6842,98, y = 486,02 (183-OVN-75) . Anal . Mervi Wiik . 4. Apliittigraniitti - Aplite granite . Parikkala, Oravaniemi . 4123 06 A, x = 6824,60, y = 471,74 (224OVN-80) . XRF-anal . Vaino Hoffren .

Leikkaussuhteiden perusteella Puruveden graniitti on nuorempi kuin granodioriitit, kvartsidioriitit ja oligoklaasigraniitti, mutta vahintaan yhta vanha tai vanhempi kuin idempana sijaitseva Kiteen pegmatiittigraniitti . Geologisen tutkimuslaitoksen kallioperaosaston massa-analyyttisen laboratorion ianmaaritys graniittinaytteesta separoidusta monatsiitista Syrjasalmelta Kerimaen karttalehden alueelta antoi myo- haisorogeenisen svekokarjalaisen ian, -1800 Ma (s . 00) . Hyvin karkeaa pegmatiittigraniittia on isohkoina pahkuina Saaren Akonpohjan, Saarenkylan, Kesusmaan ja Kirjavalan tienoilla . Se on punaista, paikoin harmaatakin kivea, jolle on luonteenomaista huomattava raekoon vaihtelu ja epasaannollisyys . Saaren pegmatiittigraniitin paaainekset ovat kalimaasalpa, kvartsi ja plagioklaasi (Anio-,,,) . Lisaaineksina on biotiittia, muskoviittia ja kloriittia, paikoin turmalii- nia, kordieriittia ja granaattia . Pegmatiittigraniitti vaihtuu paikoin pienirakeiseksi apliittigraniitiksi . Pegmatiittigraniittia on edelleen kiilamaisena intruusiona Uukuniemen Niukka- lassa (4124 11) . Se on ilmeisesti tunkeutunut N30E-suuntaiseen rakoon liuskeen 60

Kuva 17 . Graniitti. 7/10 luonnollisesta koosta . Fig . 17. Granite . 7/10 natural size. Punkaharju, Vaara . Valok. Helena Halme. Photo . ja apliittigranodioriitin valiin . - My6s Parikkalan Sarkisalmen aseman tienoilla on pegmatiittigraniittia . Siina on paikoin liuskesulkeumina ruosteista mustaliusketta . Alueen gabroissa, dioriiteissa, grano-kvartsidioriiteissa ja oligoklaasigraniiteissa seka liuskeissa on runsaasti lavistavia pegmatiittijuonia . Saaren Saarenkylassa Raik- kalantien varrella on kiillegneissia lavistavassa pegmatiittijuonessa muutama berylli- rae. Parikkalan gabroa lavistavia pegmatiittijuonia - niin sanottua Rasvaniemen pegmatiittia - on louhittu maasalvan ja kvartsin saamiseksi . Naissa pegmatiiteissa on tavattu useamman cm:n lapimittaisia pseudoheksagonisia gigantoliittikiteita seka isoja biotiittimdykkyja . Parikkalan kartta-alueella (4123) charnockiittivydhykkeella Melkoniemen Salo- kylasta Rautjarven Ankilaan asti on sieM taalla pienia graniittiesiintymia, jotka ovat paaasiassa apliittimaista graniittia . Niissa on runsaasti liuskejaanteita seka yleisesti granaattia ja kordieriittia . Ne ovat keskirakeisia tai karkeita, paikoin porfyyrisia, usein gneissimaisia tai juovaisia, "kakoliittimaisia", toisin sanoen eraanlaisia vaaleita granuliitteja . Raja graniitin ja kinzigiitin valilla ei ole aina terava . - Apliittimais- 6 1 to punertavaa keskirakeista graniittia on Simpeleen teollisuustaajaman tienoilla (4123 02 C) pienena intruusiona lutogeniittisessa granaattikinzigiitissa . Se on paikoin granaattipitoista . Siina on plagioklaasia (Anl .;-20) 35 %, ja se on vallitseva kalimaasalvan (25 %) suhteen . Kvartsia on 35 % ja tummia aineksia n . 5 % (taulukko 16) . Edellisenlaista apliittimaista graniittia on Parikkalan Oravaniemessa (4123 02 A, B) . Silly on kupolimainen rakenne : keskella on graniitti, jota ymparoi lep- tiittinen liuske . Graniitti on punertavaa, pienirakeisesta keskirakeiseen tai karkeaan vaihtelevaa, osaksi pegmatiittimaista . Siina nakyy reliktista gneissirakennetta seka granodioriittibreksiaa . Liuskeisuuden kulku muodostaa ympyramiiisia kaaria seura- ten graniitin kontaktia . Kaade kallistuu ulospain . Graniitin itareunalla kaade on 1i- hes pysty, mutta pohjoisreunalla loiva, kupolin keskiosissa loiva tai melkein vaaka . Kupolin keskiosissa vaaran laella on jaanteina breksiamaista amfiboliittia tai meta- basalttia . Paikoin jaanteet ovat muutaman kymmenen cm :n vahvuisia vaaka-asentoi- sia leptiittisia sulkeumia . Graniitti on ilmeisesti massiivin katto-osan muunnos metavulkaniittisen leptiittisen liuskeen alapuolelta . - Oravaniemen graniitin paamineraalit ovat plagioklaasi (An 2o ), kalimaasalpd ja kvartsi . Plagioklaasi on kuitenkin selvasti vallitseva maasalpa ; tummia aineksia - etupaassd biotiittia - on 5 % (taulukot 16 )a 19) . Graniitin W-puolella on pyrokseenipitoista granodioriittia ja dioriittia pitkulaisena vyohykkeena . - Oravaniemen graniittikupoli on svekokarja- lainen kupoli (doomi) , jossa liuskemuodostumaan tunkeutunut syvakivi on aiheut- tanut antikliinibatoliittimaisen pullistuman . Intrudoitunut magma on kenties ollut alkuaan emaksisempi kuin nykyinen hapan graniittinen kivi, joka on myohemman graniittiutumisen svnnvttama .

RADIOMETRISIA IANMAARITYKSIA

Taulukkoon 20 on koottu mineraalifraktioiden U-Pb-analyysit ja radiometriset iat. Naytteet A336, A340 ja A883 ovat Kiteen (4231) kartta-alueelta, naytteet A387, A388, A881, A882 ja A884 Punkaharjun (4124+4142) kartta-alueelta ja nayte A453 Kerimden (4213) kartta-alueelta . Analysoidut zirkonit on koottu lahes yhtenaiselta syvakivialueelta ja kdsitellddn sen vuoksi myos yhdessa . Konkordiadiagrammilla (kuva 18) Narsdkkalan kvartsidioriitin zirkonifraktiot muodostavat isokronin, joka leikkaa konkordiakayran pisteessa 1884 ± 19 Ma . Tata tulosta on pidettava kiven radiometrisena ikana . Alaleikkaus konkordiakayralla on alhainen eli 141 ± 212 Ma . Yhdistetty kolmen pisteen isokroni Parikkalan gabromuunnosten raskaimmille zirkonifraktioille antaa vastaavasti seuraavat tulokset (kuva 19) : ylaleikkaus ja kiven todennakoisin ika 1886 Ma; alaleikkaus 208 ± 42 Ma . Parikkalan gabron leuko- fyyrisen muunnoksen zirkonin sisaltaman hafniumin ' 76Hf/ 177Hf initiaalisuhdetta on tutkinut Patchett tyotovereineen (1981) . Vertailumateriaalina on kaytetty gab-

NARSAKKALA A 336 0,35

2,0 5,0 207 Pb / 235 U Kuva 18 . Konkordiadiagrammi ja isotooppisuhteet zirkonifraktioille Narsakkalan kvartsidioriitista . Fig. 18 . Concordia diagram and U-Pb isotopic ratios for zircon fractions from the Narsdkkdlii quartz diorite .

PARIKKALA GABBRO 2000- 035 1886 A84 A881 +/ A882

p p2~

+ ZIRCON 015

i 3.0 5.0 207 Pb / 235 U Kuva 19. U-Pb konkordiadiagrammi Parikkalan gabromuunnosten zirkoneille . Fig. 19 . U-Pb concordia plot for zircons from the Parikkala gabbro . 63 rojen zirkoneita Tampereen, Tammisaaren ja Ahvenanmaan alueilta . Kaikki nelja naytetta muodostavat homogeenisen ryhman lahella kondriittista evoluutiokayraa . Kenttahavaintojen perusteella Misolan granodioriitti on nuorempi kuin Narsak- kalan kvartsidioriitti. Analysoitujen mineraalifraktioiden perusteella sille ei saada yhta yksikasitteista ikatulosta kuin edella mainituille Narsakkalan kvartsidioriitille tai Parikkalan gabron muunnoksille . Naytteen A883 raskain fraktio A jay isokronin ulkopuolelle ja vastaa 1955 Ma diffuusiomalli ikaa . Tama pieni fraktio sisaltaa vanhempaa zirkonia . Muut kuusi fraktiota muodostavat suoran, joka voidaan tulkita isokroniksi . Se leikkaa konkordiakayran pisteessa 1904±32 Ma alaleikkauksen ollessa melko korkean eli 443 ± 248 Ma . Merkitysta saattaa olla havainnolla, etta pienirakeinen fraktio (alle 70 ;am) antaa fluorivedylla kasiteltyna ja ilman sita noin 1874 Ma ian . Muut nelja karkeampaa fraktiota muodostavat silloin isokronin, joka vastaa 1910 Ma ikaa huomattavasti pienemman hajonnan (13 Ma ; 2 sigma) puitteissa . Tiheysfraktio 4,0-4,2 g/cm 3 analysoitiin nelja kertaa . Kumpikin seulafrak- tio tuli fluorivetykasittelyn jalkeen konkordantimmaksi (GH/EF) ja puhdistui tavallisesta lyijysta ( 206Pb/f04Pb = 3000/20000) . Jotta varmistuttaisiin vanhemman komponentin olemassaolosta, otettiin Miso- Ian biotiitti-granodioriitista toinen nayte (A340), misty analysoitiin nelja zirkoni- fraktiota. Jos fraktiot B ja C, joista on seulottu karkeat kiteet pois, yhdistetaan edelliseen naytteeseen, saadaan isokroni, joka leikkaa konkordiakayran pisteessa 1885 ± 14 Ma alaleikkauksen ollessa 244 ± 69 Ma . Myos tassa naytteessa antaa ras- kas totaalifraktio (A) vanhemman ian (1973 Ma) . Erikseen poimitut karkeat kiteet antavat isotooppisuhteen, joka vastaa 2139 Ma :n diffuusiokayraa. On siis erittain todennakoista, etta ainakin em . kaksi naytetta Misolan biotiittigranodioriitista sisaltavat vanhempaa komponenttia joko assimiloituneena tai pe- rusmateriaalina . Morfologinen tutkimus osoitti, etta erikoisesti pienirakeinen osa zirkoneista on pitkaprismaista (pituus/poikkileikkaus 4-5) . Joukossa olevissa suuremmissa ki- teissa vastaava luku on useimmiten kaksi . Lisaksi zirkonikiteiden joukossa on vari- savyltaan harmahtavia . Sekafraktion kyseessa ollen jakautumisen ei tarvitse noudattaa suoraan esimerkiksi uraanipitoisuutta . Uraanista koyhempi mutta vanhempi saattaa joutua samaan tiheysfraktioon nuoremman uraanista rikkaan kanssa . Alueella tapahtunut metamorfoosi kuvastuu Misolan naytteen titaniitissa, joka on nuorempi (1811 Ma) kuin zirkoni . Tapaus on analoginen Pihtiputaalta kuvat- tujen tulosten kanssa (Aho 1979) . Misolan granodioriitin tulokset on koottu dia- grammiin kuvassa 20 . Puruveden graniitista otetut kolme naytetta osoittivat Oman kivilajin sisaltavan runsaasti monatsiittia ja vahan zirkonia . Neljan zirkonifraktion muodostaman isokronin ylaleikkaus konkordiakayralla on 1797 ± 19 Ma ja alaleikkaus 229 ± 98 Ma (kuva 21) . Merkittavaa on, etta Puruveden graniitin konkordantti monatsiitti ja Misolan granodioriitin titaniitti antavat saman radiometrisen ian .

Taulukko 20 . Zirkonien, monatsiittien ja yhden titaniitin analyyttiset U-Pb tulokset ja radiometriset iat . Table 20. Analytical data and radiometric ages for zircons, monazites and one titanite .

Nayte 22SU Fraktio/Fraction Radiogeeninen lyijy, ppm Y-Pb Radiometriset iat, Ma nro d = g/cm3 ppm Radiogenic lead, ppm Y°aPb Radiometric ages, Ma Sample o = raekoko/ no . grain size, In itattu 2 -Pb 207 Pb 2 ° 7 Pb µm 2 ° 7 "'Pb Pb V 0 'Pb measured 229U 235U 200 Pb

A336A T 276,6 74,35 8,64 7,52 1549 1743±12 1811±8 1890±10 B d>4,6 198,2 54,82 6,34 5,52 905 1787±10 1831±6 1880±6 C 4,2

A340A d>4,6 424,5 98,25 11,60 10,84 1365 1528±8 1699±4 1918±4 B 4,2160 540,0 116,03 14,65 9,25 978,1 1429±6 1693±5 2038±6

A387A 3,8

A388A 3,8

A453A d>3,6 1473 243,93 25,70 59,72 126,7 1128±22 1346±17 1711±4 C monatsiitti- 1416 396,88 44,12 4379 3988 1809±10 1809±6 1809±5 monazite

A881A d>4,6 139,6 40,83 4,73 4,85 10869 1876±12 1881±8 1886±6 A882A d>4,6 321,4 85,48 9,85 11,62 4323 1727±12 1795±7 1874±6 A884A d>4,6 157,6 46,22 5,36 5,62 4931 1881±13 1883±8 1885±9

A883A d>4,6 372,0 98,62 11,72 10,39 1968 1723±13 1818±7 1930±4 B 4,270 ; HF F 4,070 800,0 194,64 22,19 12,80 2710 1597±9 1712±5 1855±5 H 4,0

Taul . 20 T = totaalifraktio - total fraction ; HF = puhdistettu fluorivetyhapossa - pre leached in hydrofluoric acid

X 2 3 1-1U = 1,55125x10-s 0 /a 1, 1 3 5U = 9,8485x10-1 0 /a _3sU/ z3sU = 137,88 (atomisuhde ; atomic ratio)

A336-Narsakkalii . Kvartsidioriitti - Quartz diorite . Kitee, Narsakkala. 4231 01 D, x = 6868,33, y = 507,03 . A340-Misola . Biotiitti-granodioriitti - Biotite granodiorite . Kitee, Misola . 4231 02 D, x = 6876,60, y = 507,25 . A387-Vaaranmaki . Puruveden grani.itti - Puruvesi granite . Punkaharju, Vaaranmaki . 4124+4142, x = 6859,63, y = 481,84 . A388-Vaaranmaki . Puruveden graniitin pegmatiittinen muunnos - Pegmatitic variety of Puru- vesi granite . Edellinen paikka - locality as above . A453-Syrjasalmi . Puruveden graniitti Puruvesi granite . Kesalahti, Syrjasalmi . 4213 11 B, x = 6879,26, y = 494,78 . A881-Kesusmaa . Gabropegmatoidi - Gabbro pegmatoid . Saari, Kesusmaa . 4124 07 B, x = 6835,23, y = 484,68 . A882-Kesusmaa . Leukofyyri gabrossa Leucophyre in gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 B, x = 6835,74, y = 485,30 . A884-Kesusmaa . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 B, x = 6835,20, y = 484,64 . A883-Misola . Biotiitti-granodioriitti - Biotite granodiorite . Kitee, Misola . 4231 02 D, x = 6876,26, y = 505,76 .

I i

M I SOLA 0

D x N,

a- 0

015

0 3(-, ' 207pb/ 2350

Kuva 20 . Konkordiadiagrammi ja U-Pb isotooppisuhteet titaniitille ja zirkonifraktioille Misolan granodioriitista . Fig . 20. Concordia plot showing titanite and zircon points for Misola granodiorite . Each zircon fraction has a letter corresponding to the fractions listed in table 20 .

0.35

D mro cv

0 0 N

0.15

3.0 207Pb/235U 5.0

Kuva 21 . Konkordiadiagrammi ja U-Pb suhteet mineraalifraktioille Puruveden graniitista . Fig . 21 . Concordia plot showing isotope ratios of mineral fractions from the Puru- vesi granite.

TEKTONIIKKA JA STRATIGRAFIA

Punkaharjun (4124+4142) ja Parikkalan kartta-alue (4123+4114) edustavat melko syvalta kulunutta nivoota svekokarjalaisessa vuorijonossa . Alueen koillisosaa luonnehtii laaja syvakivi-intruusioiden kompleksi . Ne sijaitsevat antikliinibatoliitis- sa, jota svekofennidiset liuskeet kiertavat kaarimaisesti suurena poimuna syvakivi- alueen lounaispuolitse . Poimuakseli kaatuu SW-suuntaan kohti akselidepressiota, johon ovat sijoittuneet kinzigiitti-kiillegneissimuodostuman liuskeet . Naiden ja syvakivien valiin jaa vulkaanisperainen leptiittimuodostuma . Liuskeisuuden yleinen kulku on enimmakseen NE . Liuskeisuuskaateet ovat yleensa jyrkkia NW. Simpe- leen karttalehdella granaattikinzigiitin alueella on vaihtelevasti seka jyrkkia etta loivia kaateita . Yleisena tektonisena piirteena Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueilla on ilmakuvakartoistakin selvasti nahtava lakes luoteis-kaakkoissuuntainen maaston juovaisuus, joka ainakin osaksi perustuu kallioperan murros- ja lineamenttitekto- niikkaan . Sen sijaan yleinen liuskeisuuden kulku seka syvakivimassiivien pituus- suunta noudattavat likipitaen Salpausselkien suuntia lakes koillis-lounaiskulkuise- 67 na, siis edellista vastaan kohtisuorana suuntana . Myds pohjois-etelasuuntainen li- neamentti varsinkin Parikkalan lehdella on havaittavissa . Mainittakoon, etta Parikkalan nikkelipitoinen gabroperidotiitti sijaitsee yleisesti tunnetun niin sanotun nikkelivy6hykkeen (Hitura-Kotalahti-Laukunkangas- Parikkala) kaakkoispaassa ja samalla laajemman luoteis-kaakkoissuuntaisen me- tallogeneettisen Raahe-Laatokka-vy6hykkeen (Kahma 1973, Isokangas 1976) - my6s "mesimarjavydhykkeeksi" nimitetyn - SE-paassa . Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera kuuluu alueeseen, jonka stratigrafia on suhteellisen heikosti tunnettu . Liuskeet ovat migmatiittiutuneita, osaksi niissa on kuitenkin jaljella primaarisia rakenteita . Syvakivista on kallioperaosaston massa-analyyttinen laboratorio suorittanut joitakin ianmaarityksia (taulukko 20), osaksi niita on vertailtu saman ryhman kiviin alueen ulkopuolelta seka koetettu klassisella menetelmalla lavistvssuhteiden perusteella maarittaa ikajarjestys . Sederholmin vanha Suomen syvakivien luokittelu seka Hackmanin ja Vayrysen ka- sitykset Kaakkois-Suomen geologiasta ovat olleet pohjana alueen kallioperan krono- logiaa hahmoteltaessa. Mutta varsinkin Simosen (1980) Suomen prekambriumin jaottelun mukaan on alueen stratigrafia koetettu saattaa nykyaikaisiin kehyksiin niissa puitteissa kuin se on ollut mahdollista . Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden liuskeet kuuluvat svekofennidiseen liuskevy6hykkeeseen ja ne ovat olleet alkuaan eugeosynkliinisarjan sedimentteja, jotka ovat kiteytyneet pHasiassa amfiboliittifasieksessa, osittain granuliittifasieksessa. Kartoitettaessa on todettu kaksi liuskeryhmaa : ylempi eli kiillegneissi-kinzigiittimuodostuma ja alempi ell inetavulkaniittinen leptiitti-amfiboliittikompleksi . Kiillegneissi-kinzigiittimuodostumassa paremmin sailynyt peliittinen kiillegneissi vuorottelee metamorfisen kordieriitti- ja sillimaniittipitoisen kinzigiitin kanssa, joka on kiteytynyt alueen lansiosassa granuliittifasieksen korkeissa PT-olosuhteissa gra- naattikinzigiittina . Kiillegneissi-kinzigiitissa on valikerroksina vulkaanissyntyisia leptiitteja, sarvivalkegneisseja ja tuffiitteja seka metamorfoituneita mustaliuskeita . Granaattipitoiseen kinzigiittiin on assosioitunut sedimenttisyntyisia kvartsi-maasalpagneisseja . Vulkaanissyntyisessa leptiitti-amfiboliittimuodostumassa ovat alimpina Na- rikkaat dasiittiset leptiitit ja viimeisia purkaustuotteita edustavat kalkkirikkaat me- tabasalttiset ja meta-andesiittiset amfiboliittiset laavat ja tuhkat . Leptiitti-amfiboliittimuodostuman ylaosassa on vulkaaninen konglomeraattiliuske, jonka mukulat ovat leptiitteja, amfiboliitteja ja sarvivalkegneisseja . - Parikkalan Oravaniemessa vaihettuu leptiittis-andesiittinen liuske peliittis-grauvakkamaiseksi sedimentiksi stratigrafiassa yl6spain . Leptiittimuodosturnan SW-paassa Parikkalan Haikanniemes- sa ilmestyy mukaan happamia kalimaasalpapitoisia kvartsi-maasalpagneissikerrok- sia . Niissa on klastista sedimenttiainesta jo runsaasti vulkaanisen materiaalin joukossa. Liuskemuodostumassa alimpana lienevat diopsidiamfiboliitit, joita on pitkulaisina jaannejaksoina syvakivissa tai niita on yleensa syvakivien kontaktien lahella 68

olevissa liuskeissa . Diopsidiamfiboliitteihin on paikoin assosioitunut kalkkikivea ja kvartsiittia . Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueen svvakivet kuuluvat Sederholmin klas- sisen jaottelun perusteella niin sanottuihin keskusgraniitteihin . Ne luetaan krono- stratigrafisesti svekokarjalaisiin syvakiviin ja ne muodostavat alenevan differentiaatiosarjan . Naista peridotiitit, - gabrot - dioriitit - kvartsidioriitit - granodioriitit - oligoklaasigraniitit - kuuluvat synorogeeniseen ikaryhmaan (1860-1900 Ma) ja kaligraniitit myohaisorogeeniseen ikaryhmaan (1800-1830 Ma) . Geologi- sen tutkimuslaitoksen kallioperaosaston massa-analyyttisen laboratorion alueen kivista suorittamista ianmaarityksista esitetaan taulukko (20) . Siihen on otettu mukaan Kerimaen lehdelta ianmaaritys Puruveden graniitista (Syrjasalmi) seka Kiteen lehdelta Misolan biotiittigranodioriitista ja Narsakkalan kvartsidioriitista .

Edella kerrotun perusteella on Punkaharjun (4124+4142) ja Parikkalan (4123+4114) stratigrafia jaoteltu seuraavanlaiseksi

Nuorin Ika Ma Pegmatiittigraniitti 1800-1830 Ma v Graniitti (Puruvesi ) Apliittigranodioriitti Granodioriitti-oligoklaasigraniitti Li • d Kvartsidioriitti x by Dioriitti 0 Gabro-peridotiitti 1880-1900 Ma vDo0 Ylempi Kiillegneissi-kinzigiittimuodostuma, osasto jossa mustaliusketta, kvartsi-maasalpagneissia ja metavulkaniittia valikerroksina Alempi Vulkaaninen konglomeraatti osasto Amfiboliitti (andesiittigneissimetabasaltti) Leptiitti (metadasiitti ) c Diopsidiamfiboliitti ( kalkkikivia l kvartsiitti ) -k Cc y a~ I x Pohja tuntematon V) W Vanhin 69

TALOUDELLISIA AIHEITA

Punkaharjun kartta-alueella (4124+4142) ja Parikkalan kartta-alueella (4123+4114) on paikoin suoritettu kivenlouhintaa . "Mustaa graniattia" on louhittu Parikkalan gabron pohjoisosissa Saaren Kesus- maalla ja Salokylassa (4124 07) . Louhoksia on useita; osa niista on jo hylatty . Pienia hylattyja rakennuskivilouhoksia on Kesalahden Rajavaarassa (4124 08 B) . Louhittu kivi on ollut harmaata keskirakeista granodioriittia seka eraassa louhok- sessa tummanharmaata dioriittia. Punertavaa oligoklaasigraniittia on louhittu Parikkalan Kinnarniemessa (4124 04 D) . Sepelilouhos on Poiksillan aseman lahella Kesalahdella heti Onkamon radan E-puolella (4124 09 C) . Kivi on breksiarakenteista apliittigraniittia . Epapuhdasta kalkkikivea on Punkaharjun Susiniemen Hiukkajoella (4124 06 C) . Sita on kiytetty maatalouskalkiksi etupaassa viime vuosisadalla . Louhokset ovat suureksi osaksi maatuneita . Kalkkikivi on valkeaa, paikoin harmaata . Siina on vihertavia, ruskehtavia ja punertavia liiikkia . Osaksi se on kvartsijuovaista, pegmatiitin ja kvartsin migmatisoimaa, osaksi karsimaista . Liuskeisuuden suunnassa laatoiksi lohkeavaa kiillegneissia on louhittu pienissa maarin Saaren Saarenkylan Niemcnmaessa (4124 07 D) seka Parikkalan Niemen- nurkan Pitkamaessa (4124 07 A) Simpelejarven E-rannalla . Kuuluisia ovat Parikkalan Rasvaniemen gabroa lavistavat graniittipegmatiitit, joita on louhittu maasalvan ja kvartsin saantia varten . Geologisen tutkimuslaitoksen malmiosasto on tutkinut ja kairannut 1960-luvun alkupuolella Kesalahden Raudansuolla scheeliittipitoisia diopsidi- ja sarvivalkeraitai- sia heikosti Cuk-pirotteisia karsiamfiboliittivy6hykkeita mv . Yrj6 Tiaisen lahetta- man scheeliittinaytteen johdosta . Scheeliittipitoisuudet todettiin kairauksissa kuitenkin liian vaatimattomiksi, jotta olisi voitu ryhtya jatkotoimiin (Lyytikainen 1959-1964) . Pienirakeista granaattikivea (noin kolmasosa granaattia) on Haikanvuorella Saaren Kirjavalassa (4124 08 A) voimakkaasti tektonisoituneessa vvdhykkeessa . Valimassa on runs as kiiltels 6 . Saaren Saarenkylassa Hiisvaaran Heikinsuolla Iahella valtakunnan rajaa on pienia magnetiittipesiikkeita ultraemaksisessa kivessa . Malmi on paikoin Cuk-pitoista . Magnetiitista on maininta Suomen mineraalien hakemistossa s . 583 (Laitakari 1967) . Parikkalan gabro (4124 07 A) kiinnosti aikoinaan nikkeliaiheena . Vuonna 1937 (samana vuonna, jolloin Nivalan nikkelimalmin tutkimukset aloitettiin Keski- Pohjanmaalla) lahetti Geologinen toimikunta paikalle malmintutkimusryhman . Tohtori Martti Sakselan johdolla 16vdettiin Mustamaesta, sorakuopasta nikkelipitoinen niiyte . Asia heratti huomiota ja sanomalehdissa jopa kerrottiin Parikkalan nik-

keloidyista maanteista (Enkovaara 1945) . Paikalla suoritettiin kairauksia, mutta pitoisuudet olivat heikohkoja tuon ajan vaatimuksia mittapuuna kayttaen . Ni vaihteli valilla 0,25-0,52, missy sita tavattiin (Enkovaara 1945) . - Viime vuosina on tally niin sanotuksi "rajamalmiksi" arvioidulla Ni-aiheella Paraisten Kalkki Oy suorittanut tutkimuksia . Parikkalan gabron S-paassa on niin ikaan Paraisten Kalkki Oy suorittanut lou- hintaa vuorivillan raaka-aineeksi .

Kivilajien tiheyksid - Density of rocks Maarittanyt - Determined by - Ari Ahlfors Punkaharjun lehti - 4124+4142 - Punkaharju map-sheet Kivilaji - Rock Lehti Koordinaatit Tiheys Sheet Co-ordinates Density g/cm' 1. Ultraemaksinen sddekivi (pikriitti) - 4124 05 C x = 6843,74 y = 478,41 3,10 Ultrabasic rock (picrite with fibrous texture) 2. Amfiboliitti (metabasaltti) - 4124 05 C x = 6843,06 y = 475,74 3,00 Amphibolite (metabasalt) 3. Meta-andesiitti (sarvivalke-plagioklaasi- 4124 05 A x = 6840,94 y = 472,73 2,82 gneissi) - Meta-andesite (hornblende- plagioclase gneiss) 4. Leptiitti-dasiitti (biotiitti-plagioklaasi- 4124 05 A x = 6840,23 y = 473,84 2,71 gneissi) - Leptite-dacite (biotite-plagioclase gneiss) 5 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) 4124 04 A x = 6833,30 y = 472,70 2,70 6. Lapilli-fragmenttinen leptiitti (dasiitti) - 4124 05 D x = 6845,09 y = 477,30 2,75 Lapilli-fragmental leptite (dacite) 7 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) 4124 05 C x = 6844,82 y = 477,87 2,65 8. Latiitti (kalimaasalpa-plagioklaasi- 4124 04 C x = 6830,96 y = 475,60 2,82 sarvivalkegneissi) - Latite (potash feldspar- plagioklase-hornblende gneiss) 9. Leptiitti (kvartsilatiitti) - 4124 04 A x = 6830,31 y = 474,33 2,68 Leptite (quartz latite) 10. Leptiitti-keratofyyri (sarvivdlkeplagioklaasi- 4124 05 C x = 6843,14 y = 475,93 2,65 leptiitti) - Leptite-keratophyre (hornblende- plagioclase leptite) 11 . Mantelikivileptiitti (ryodasiitti) - 4124 05 C x = 6844,30 y = 477,73 2,68 Amygdaloid leptite (rhyodacite) 12. Kvartsi-maasalpagneissi - 4124 01 A x = 6831,60 y = 461,10 2,67 Quartz-feldspar gneiss 13 . Diopsidiamfiboliitti - Diopside amphibolite 4124 08 B x = 6849,22 y = 484,87 3,09 14. Pyrokseenigneissi (biotiitti-sarvivalke- 4124 06 C x = 6853,60 y = 478,88 2,78 diopsidigneissi) - Pyroxene gneiss (biotite-hornblende-dopside gneiss) 15. Diopsidipitoinen kalkkikivi (kalsiitti) 4124 06 C x = 6852,86 y = 476,58 3,14 Diopside-bearing limestone (calcite) 16. Kvartsiitti (kalkkikiven sivukivi) - 4124 06 C x = 6853,70 y = 477,70 2,61 Quartzite (contact of limestone) 17. Kiillegneissi (biotiitti-plagioklaasigneissi) - 4124 07 D x = 6839,60 y = 485,08 2,72 Mica gneiss (biotite-plagioclase gneiss) 18. Kordieriittigneissi (kinzigiitti) - 4124 01 C x = 6834,96 y = 465,14 2,74 Cordierite gneiss (kinzigite)

19 . Granaattigneissi (kinzigiitti) - 4124 01 B x = 6837,30 = 462,24 2,84 Garnet gneiss (kinzigite) 20. Sillimaniitti kordieriittigneissi (kinzigiitti) 4124 05 C x = 6840,42 • 475,94 2,72 - Sillimanite-cordierite gneiss (kinzigite) 21 . Blastomyloniitti (silmagneissi) - 4124 07 B x = 6837,29 • 480,07 2,64 Blastomylonite (augen-gneiss) 22. Sillimaniitti-kordieriitti-grafiittigneissi - 4124 05 C x = 6840,57 = 476,82 2,67 Sillimanite-cordierite-graphite gneiss 23. Oliviiniperidotiitti - Olivine peridotite 4124 07 A x = 6830,92 • = 483,10 2,92 24. Noriitti - Norite 4124 07 A x = 6833,09 = 483,91 3,00 25. Uraliittiutunut pyrokseenigabro - 4124 07 A x = 6834,62 = 484,70 3,09 Uralizated pyroxene gabbro 26. Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro 4124 07 D x = 6835,72 • 485,07 3,03 27. Dioriitti - Diorite 4124 07 D x = 6835,34 • 486,60 2,82 28. Gabron leukofyyri - Leukophyre of gabbro 4124 07 D x = 6835,75 • 485,30 2,72 29. Gabrofyyri (juoni gabrossa) - 4124 07 A x = 6834,26 • 484,62 2,96 Gabbrophyre (dike in gabbro) 30. Montsoniittinen dioriitti - Monzonitic diorite 4124 12 B x = 6858,01 • = 490,73 2,74 31 . Kvartsidioriitti - Quartz diorite 4142 03 A x = 6854,66 • = 501,24 2,72 32. Granodioriitti - Granodiorite 4124 07 B x = 6835,21 • 480,05 2,63 33. Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite 4124 08 D x = 6847,48 = 487,96 2,65 34. Apliittigranodioriitti - Aplitic granodiorite 4124 08 D x = 6849,94 • 486,85 2,57 35. Porfyyrinen granodioriitti 4124 01 B x = 6835,76 • 460,90 2,71 Porphyritic granodiorite 36. Graniitti _ - Granite 4124 09 B x = 6859,64 = 481,84 2,60 37. Pegmatiittigraniitti - Pegmatite granite 4124 04 A x = 6832,39 = 472,64 2,59 38. Apliittigraniitti - Aplite granite 4124 02 D x = 6845,24 • • 467,02 2,60

Parikkalan lehti - 4123+4114 - Parikkala map-sheet raea

39. Sarvivalkegneissi (meta-andesiitti) - 4123 06 A x = 6824,04 y = 473,76 2,88 Hornblende gneiss (meta-andesite) 40. Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) 4123 06 A x = 6820,72 y = 470,16 2,66 41. Leptiitti (kvartsilatiitti) - 4123 06 D x = 6829,72 y = 475,88 2,68 Leptite (quartz latite) 42. Kvartsi-maasalpagneissi 4123 03 A x = 6820,70 y = 462,84 2,72 Quartz-feldspar gneiss 43 . Kiillegneissi (biotiitti-plagioklaasigneissi 4123 06 B x = 6827,98 y = 474,59 2,71 Mica gneiss (biotite-plagioclase gneiss) 44. Grauvakkamainen kiillegneissi - 4123 06 C x = 6824,10 y = 475,10 2,70 Graywackelike mica gneiss 45. Granaatti-kordieriittigneissi (kinzigiitti) - 4123 02 B x = 6817,55 y = 460,90 2,81 Garnet-kordierite gneiss (kinzigite) 46. Granaattipitoinen grafiitti-biotiittigneissi 4123 03 A x = 6824,32 y = 463,40 2,75 Garnet-bearing graphite-biotite gneiss 47. Peridotiitti - Peridotite 4123 09 $ x = 6829,66 y = 482,33 3,12 48. Gabro - Gabbro 4123 09 B x = 6828,86 y = 482,87 2,98 49. Diopsidi-sarvivalkegabro - 4123 03 A x = 6822,17 y = 464,83 2,89 Diopside-hornblende gabbro 50. Dioriitti - Diorite 4123 09 D x = 6829,53 y = 485,50 2,86 51 . Granodioriitti - Granodiorite 4123 09 B x = 6828,32 y = 480,78 2,67 52 . Pyrokseenigranodioriitti - 4123 03 B x = 6828,86 y = 463,28 2,66 Pyroxene granodiorite 53 . Pienirakeinen graniitti -Small-grained granite 4123 06 A x = 6824,02 y = 473,30 2,63 54 . Pegmatiittigraniitti - Pegmatite granite 4123 09 B x = 6829,20 y = 482,70 2,58 72

Summary

PRE-QUATERNARY ROCKS OF THE PUNKAHARJU AND PARIKKALA MAP-SHEET AREAS

Introduction

The Punkaharju map sheet (4124±4114) and the Parikkala map sheet (4123+4114) are connected with the petrological mapping operations of the Geological Survey of Finland on a scale of 1 : 100 000, and belong to the sheet division of the basic atlas of the Finnish surveyor-general's office . The area mapped falls into the Precambrian bedrock zone of southeastern Finland, the bedrock of which is located in the Svecofennidic schist belt of the deeply eroded Svecokarelian mountain range . The schists consist mainly of intensely metamorphosed Al2O3 -porphyroblastic kinzigites (garnet- sillimanite-cordieri te gneisses) . The coarse kinzigitic gneiss alternates with small-grained pelitic gneiss . It contains black schist, tuffite and quartz-feldspar gneiss as intercalations . In the lowermost layers of the schist formation there occur diopside amphibolites, with which limestone and quartzites are associated in places . Between the kinzigite and the plutonic rocks located in the northeastern part of the region, there is an elongated zone of metavolcanitic leptites and amphibolites . The plutonic rocks form a broad group of various plutonic rocks . Of these, gabbros, diorites, quartz diorites and granodiorites as well as oligoclase granites belong to the Svecokarelian synorogenic granitoids (age class 1860-1900 Ma) and the potash feldspar-bearing granites to the late-orogenic granitoids (age group 1800-1830 Ma) . Associated with the garnet -kinzigitic gneisses are pyroxene- bearing charnockitic granodiorites and quartz diorites .

Supracrustal rocks

Mica gneisses and kinzigites. The main part of the schists of the areas of the Punkaharju and Parikkala map sheets consists of porphyroblastic kinzigite, which alternate with pelitic mica gneiss . 73

The mica schists of the Punkaharju and Parikkala areas are gray or dark gray and fine-grained rocks . In places, they exhibit a primary graded-bedding structure . Their main minerals are plagioclase (An,,:,n ), quartz and biotite (Table 1) . Com- mon accessory constituents are muscovite, chlorite, titanite, apatite, graphite, tourmaline, zircon and Fe-pyrites . Potash feldspar occurs in varying amounts . The kinzigitic gneisses contain porphyroblasts of cordierite, sillimanite and garnet crystallized under conditions of high amphibolite or granulite facies . The kinzigitic gneisses are generally veined in structure, exhibiting a crushed schistosity and migmatization by penetrating granites . In the intensely ground-down- zone in the eastern part of the schist area, associated with them, compressed by pegmatite granite, are blastomylonitic augen-gneiss portions with "eyes" of quartz . In genetic origin, the kinzigites and mica gneisses are probably normally sedimentary clays and sands, partly sapropels (black schists) and marls . Mixed with these, in addition, is volcanic matter . The schists belong to the Svecofennidic schists of southern Finland, which, according to recent research (Simonen 1980), were present in the Svecokarelidic orogeny . The original deposition took place under conditions of eugeosynclinal facies .

Diopside amphiholites, pyroxene gneisses and limnestones . Layers of diopside amphibolite have been preserved as elongated schist sequences or schist relicts inside massifs of plutonic rock or in surrounding kinzigitic-pelitic schists . The diopside-amphibolite exhibits division into darker amphibole-rich bands and streaks or lighter diopside-bearing bands . The diopside amphibolites are described as generally having been Ca-rich marls sediments by origin . Volcanic activity probably took place in connection with their deposition . They are associated with black schists and limestones . The principal minerals composing the diopside amphibolites are diopside, hornblende and plagioclase (An,,_,;o) . Common accessories are calcite, biotite, titanite, apatite, epidote, zircon and iron pyrites . The diopside hands contain in places scheelite, too, as at Raudansuo, in the parish of Kesalahti . At the edge of the schist area, close to the granite contact, at Hiukkajoki, Susi- niemi, in the northern part of the Punkaharju map-sheet area, there occurs impure limestone mixed with pegmatite and quartz . X-ray examination reveals the limestone to be a calcite rock . It contains diopside, serpentine and light mica in portions made up of skarn . In places, quartzite occurs as country rock . There occurs in association with the limestone pyroxene-bearing hiotite-plagioclase gneisses, the main constituents of which are diopside, plagioclase (Ans)_40), biotite, hornblende and quartz . The pyroxene-bearing biotite-plagioclase gneisses were evidently derived from many sands. Quartzites . The quartzitic country rock of the skarnlike diopside amphibolite of Kesalahti, Raudansuo, as it is met with in the area of the Punkaharju map sheet has a dark pigment and contains pyrrhotite . It has bands of diopside skarn . The 74 quartzitic country rock of the limestone at Hiukkajoki, in the Susiniemi area of Punkaharju, is glassy and in places streaky. Close to the contact with limestone, it has a clastic texture . The quartzite has conspicious cross jointing . Leptites, amphibolites and quartz-feldspar gneisses . The volcanogeneous leptites and amphibolites of the Punkaharju and Parikkala areas are located between the metamorphic kinzigitic gneiss and the complex of plutonic rocks . For the most part, the leptites are acid, gray plagioclase-dominated dacites and rhyodacitic meta- volcanites. Predominant in some places are meta-andesitic hornblende gneiss or reddish potash fledspar-bearing quartz-latitic leptite . Mainly located in the upper part of the formation, there occur as intercalations amphibolitic metabasalt or ultrabasic metapicrite . Reddish, potash-rich "rhyolitic" layers have been met with at the south end of the leptite formation . Evidently clastic sedimentary material is present in these layers . The primary magma was probably granodioritic in composition, with basic material perhaps becoming mixed in with it . Oligoclaserich dacitic lavas and ashes were discharged first and basic basaltic-andesitic effusives last . The ultrabasic metapicritic portions probably originated gravitatively in the basal parts of the metabasaltic layers . The potash feldspar-bearing quartz-latitic leptites probably represent a deeper zone than the foregoing dacitic and andesitic-basaltic meta- volcanites. The effusives of the leptite-amphibolite formation are evidently comag- matic with the synorogenic granitoids of the region . The main constituents of the dacitic leptites of the Punkaharju and Parikkala areas are oligoclasic plagioclase (An2o- : o) , quartz and biotite . The microstructure is pyroclastic . Common accessories are hornblende, titanite, apatite, chlorite, muscovite, carbonate and ore minerals . Potash feldspar is present in the rhyodacitic, rhyolitic and quartz-latitic leptites (Tables 2, 3, 4, 5, 6, 7) . The principal minerals of the amphibolitic metabasalts are plagioclase (An4o- (io) and hornblende . Biotite is present in varying amounts . The plagioclase contained in the meta-andesitic variants is in composition An3o-4o . In the rocks of the leptite-amphibolite formation, there are in many places fragmental volcanic structures : breccia, agglomerate, lapilli, spherulite and porphyroid structural features, concretions, amygdaloids and stratification . Stratigraphically, in the upper part of the leptite formation there occurs polymictic conglomerate schist, some 70 % of the cobbles of which consists of leptite and 30 % of amphibolite .

Plutonic rocks

Gabbros, peridotites and diorites . In the Parikkala gabbro, at the national boundary, there are three zones . In the northern part of the massif, there is a nar- row zone composed of hornblende gabbro, in the central portions a broad zone consisting of pyroxene gabbro-norite-uralite gabbro, and on the southern side 75 iddingsitized olivine peridotite . Slightly varied or occurring as dikes, the gabbro contains anorthosite, diorite, gabbrophyre, leucophyre, granophyre, plagiaplite and gabbro-pegmatoid . The principal constituents of the hornblende gabbro are hornblende and plagioclase (An,o) . Accessories are biotite, apatite, titanite and ore minerals . The plagioclase of the dioritic varieties present in the marginal portions of the massif is andesine (An30-4o) . The pyroxene gabbro of the midportion of the massif is augite (diallage) gabbro, which exhibits variation extending to hypersthene-bearing norites. To some extent, it contains uralite . In the uralite gabbro, within the large poikiloblastic uralite grains, altered relicts of pyroxene are to be found . The plagioclase is fairly rich in Ca (Anso) . Accessories include biotite, titanite, apatite, mag- netite and pyrites as well as, in spots, even olivine . As contact minerals, there have appeared garnet and cordierite in connection with the schist inclusions (Tables 8, 9, 10) . In the southern part of the massif, there prevails an ultrabasic olivine peridotite . The principal minerals are olivine and augite, which have undergone iddingsitization along the fissures . Plagioclase (Anso) occurs in amounts varying between 5 and 20 % or not at all . Around the olivine grains, in places, there occurs a kelyphite rim, which is by Enkovaara (1945) composed of actinolitic amphibole . Augite (diallage) occurs in different varieties, ranging from ordinary augite to basaltic augite. Similarly, the hornblende varies . The olivine peridotite contains Ni-bearing pentlandite, which is present in the rock "chipping in flakes into the fissures" (Enkovaara 1945) . At Kesalahti, in the northeastern part of the Punkaharju map-sheet area, there occurs a diorite that is locally porphyritic . Late-kinematic granite divides the diorite into two separate massifs . In the western massif, the rock varies from gabbro diorite to diorite . Present are small gabbro and anorthosite portions . The main components of the diorite are andesinic plagioclase (An30-40), hornblende and biotite . Accessories are quartz, titanite, apatite and ore minerals . In the southern part of the diorite at Kivikummunmaki, the rock is penetrated by coarse granite dikes . The predominant component in this locality is a hybrid "monzonitic" variety; there the plagioclase (-quartz-hornblende-) porphyritic rock contains large potash feldspar phenocrysts . The diorite is accompanied by a moderately substantial apatite content . In the eastern diorite massif, there has occurred a marked differentiation . The occurrence has a gabbroid eastern margin . Otherwise, the variation takes place from gabbro diorite to diorite - to some extent all the way to quartz diorite . In places, the diorite forms a mixed rock with metavolcanitic amphibolite (Tables 10, 11) . Quartz diorites, granodiorites and oligoclase granites . Gneissose quartz diorite occurs in the northeastern and western parts of the Punkaharju area. Present are gabbro and diorite alterations as well as a profusion of schist inclusions . The main constituents of the quartz diorites are plagioclase (An20-40), quartz and biotite . Hornblende and potash feldspar are present in varying amounts . Common 76 accessories are sphene, apatite and chlorite (Tables 12, 17) . In the central part of the Punkaharju area is an extensive oligoclase-granite massif surrounded by pelitic mica gneisses . It is penetrated at many points by late- kinematic pegmatite granite . The oligoclase granite contains plagioclase (An, o -_:,) to the amount of 50-60 %, quartz 30 %, potash feldspar only 1-5 % and dark minerals (biotite, muscovite, chlorite, apatite and titanite) 10-15 % . The oligoclase granite has a potash feldspar-bearing granodioritic gneissose marginal zone against the schist (Tables 13, 15, 17) . On the north side of the oligoclase-granite massif there occurs a small to medium-grained aplitic granodiorite with a "sugary" texture . It brecciates and penetrates the coarse oligoclase granite and granodiorite . The variation in composition ranges from potash feldspar-bearing varieties to a very potash-poor feldspar granodiorite . The plagioclase (An2„__ 5,) content is 40-60 %, the potash feldspar varies from 1 to 20 %, the quartz amounts to 30 % and the dark minerals register 10-15 % . There is a fair abundance of muscovite, but biotite is present more dominantly (Tables 14, 17) . In the southern part of the Punkaharju area, at Parikkala, there occurs a potash feldspar-rich granodiorite with plagioclase accounting for 40 %, potash feldspar 20 %, quartz 30 % and accessories - biotite, hornblende, titanite and apatite - about 10 % (Tables 15, 17) . In the southwestern part of the map of the Punkaharju map-sheet area, there occurs a coarse porphyritic granodiorite intruded into a garnet-kinzigitic schist . The main components of this rock are plagioclase (An2o-so) 50-55 %, potash feldspar 5-10 %, quartz 20-25 % and biotite 15 % (Tables 15, 17) . Hornblende occurs in varying amounts, as does pyroxene, too, in places . The potash feldspar and plagioclase form porphyroblasts 1-5 cm long . In the western part of the map containing the Parikkala district, in the luto- genitic garnet-kinzigite area, there is curved sequence, running nearly N-S, composed of pyroxene-bearing charnockitic granodiorites and quartz diorites occurring as small synkinematic intrusions . They have roundish or elongated basic early segregations, as well as in places mica gneiss inclusions . Associated with these charnockitic granodiorites and quartz diorites are small gabbro and diorite intrusions . The main minerals of the pyroxene granodiorites are plagioclase (An2o-so) 50- 70 %, potash feldspar 5-10 %, quartz 10-20 % . The pyroxene - brown hypersthene and green diopside - together amount of 5-10 %, the hornblende 5-15 % and the biotite 10-15 % . Accessories are titanite, apatite and ore minerals as well as, sometimes, cordierite and garnet (Tables 16, 17) . Granites . In the Puruvesi islands, in the northern part of the Punkaharju map- sheet area, there occurs red or red-gray granite . This belongs to the broader, uniform granite massif that extends to the northern side of the area contained in the map . In the southwestern part of the granite pluton in the vicinity of Punkaharju, there prevails in many places a very coarse rock of the pegmatite-granite type, 77 which in part changes gradually into a fine- or medium-grained light aplite granite . In spots, it consists of ordinary coarse even-grained granite . The main constituents of the Punkaharju granite are plagioclase (An1o-20) 30-35 %, potash feldspar 30-35 %, quartz 30-35 % ; the dark material (biotite, muscovite, chlorite) amounts to 2-3 % . In some places, garnet is also present (Tables 18, 19) . Very coarse pegmatite granite occurs as rather large massifs at Saari and Parik- kala, in the central and southern parts of the Punkaharju map-sheet area. The rock is characterized by a conspicuous variation and irregularity in grain size . The main constituents of the pegmatite granites of Saari and Parikkala are potash feldspar, quartz and plagioclase (Anio-ta) . Accessories are biotite, muscovite and chlorite, with tourmaline, cordierite, gigantolite, garnet and beryl contained in pegmatite portions . In the charnockite zone of the Parikkala area, there are small occurrences of granite - mainly aplitic granite . They contain an abundance of schist relicts as well as commonly garnet and cordierite . In structure, they are often gneissose or banded, being a kind of "light granulites ." No sharp line can always be drawn between the granite and the garnet-sillimanite-cordierite gneiss . The aplitic granite occurring in the vicinity of the industrial center of Simpele contains c . 35 % of plagioclase (An15-20) and it preponderates in relation to the potash feldspar (25 %) . Quartz accounts for 35 % of the total and the dark constituents for about 5 % (Tables 16, 19) . Granite of the foregoing aplitic type occurs at Oravaniemi, Parikkala . It has a domical structure : in the middle is the granite, which is surrounded by leptitic schist . The granite has a relict schist structure, with granodiorite breccia and amphibolite occurring as inclusions . The schistosity dips outward . The domical form observed at Oravaniemi, Parikkala, is a Svecokarelian cupola, in which the plutonic magma that penetrated the schist formation has produced an anticlinal batholitic bulge. The original magma was perhaps more basic than the present acid granitic rock, which is the result of later granitization .

Radiometric age determinations

Table 20 presents the U-Pb analyses and radiometric ages for zircons, 2 monazites and one titanite . Samples A336 and A883 are from the area contained in the map of Kitee (4231), samples A387, A388, A881, A882 and A884 from the Pun- kaharju area (4213) . The zircons analyzed were collected from a nearly uniform area of plutonic rocks and are therefore also dealt with together . On the concordia diagram (Fig . 18), the zircon fractions of the Narsakkala quartz diorite compose an isochron, which intersects the concordia curve at point 1884 ± 19 Ma. This result is to be regarded as the radiometric age of the rock . The lower intersection on the concordia curve is low, or 141 ± 212 Ma . 78

The combined three-point isochron for the heaviest zircon fractions of the Pa- rikkala gabbro varieties correspondingly gives the following results (Fig . 19) : upper intersection and actual age of the rock, 1886 Ma . The lower intersection is 208± 42 Ma. Patchett and associates (1981) have investigated the initial 17 Hf/177Hf ratio of the hafnium contained in the zircon of the leucophyric variety of Parikkala gabbro . Zircons present in gabbro from the areas of Tampere, Tammisaari and Ah- venanmaa (Aland Islands) have been used as comparative material . All four samples form a homogeneous group close to the chondritic evolution curve . Judged on the basis of field observations, the granodiorite of Misola is younger than the quartz diorite of Narsakkala . On the basis of the mineral fractions analyzed, which were taken from one sample, the age determined for it is not so unambiguous as in the case of the foregoing quartz diorite of Narsakkala or the gabbro varieties of Parikkala . The heaviest fraction, A, is left outside the isochron and corresponds to the 1955 Ma diffusion model age . This small fraction represents an older zircon generation . The isochron calculated for the other six fractions intersects the concordia curve at point 1904 ± 32 Ma, the lower intersection being 443 ± 248 Ma . There may be significance in the observation that the fine grained fraction (less than 70 µm) , whether treated with hydrofluoric acid or not, gives an age of c . 1874 Ma . The other four, coarser fractions then compose an isochron, which corresponds to an age of 1910 ± 13 Ma (2 sigma) . To be sure about the existance of the older material, zircon fractions from another sample (A340) were analyzed . The results obtained strengthened the first observations . The coarse zircon crystals of this sample even correspond to the 2139 Ma diffusion model age . The metamorphism that took place in the region is reflected in the titanite of the sample from Misola, which is younger (1811 Ma) than zircon. The case is analogous to the results described from Pihtipudas (Aho 1979) . The results of the Misola granodiorite are compiled in the diagram reproduced in Fig. 20. The three samples taken from the granite of Puruvesi showed this rock to contain an abundance of monazite and a small amount of zircon . The upper intersection of the isochron formed on the concordia curve by four zircon fractions is 1797 ± 19 Ma and the lower intersection 229 ± 98 Ma (Fig . 21) . Apart from the age difference between zircon and titanite in the Misola granodiorite, it should be noted that the concordant monazite of the Puruvesi granite and titanite from the Misola granodiorite give the same age .

Structure and stratigraphy

The Punkaharju (4124+4142) and Parikkala (4123+4114) map-sheet areas represent a fairly deeply worn niveau in the Svecokarelian mountain range. The northwestern part of the region is characterized by an extensive complex of plutonic intrusions . They are located in an anticlinal batholite, which Svecofennidic schists 79

bound in a large curved fold on the southwestern side of the plutonic rock area . The fold axis dips SW in the direction of the axis depression, in which are located the schists of the kinzigite-mica gneiss formation . Between these and the plutonic rocks falls the volcanogenic leptite formation . The bedrock of the Punkaharju and Parikkala areas lies in a region whose stratigraphy is rather poorly known . The schists are migmatitized, although primary structures are to some extent preserved in them . Sederholm's (1897) old classification of plutonic rocks and the conceptions of Hackman (1933) and Vayrynen (1954) regarding the geology of southeastern Finland have provided the basis for working out the chronology of the local bedrock . It has been endeavored, however, to fit into an up-to-date framework the stratigraphy of the region to the extent possible, particularly in accordance with Simonen's (1980) division of the Pre- cambrian in Finland . Some age determinations have been done on the plutonic rocks of the region by the massanalytic laboratory of the Petrological Department of the Geological Survey of Finland . The schists of the Punkaharju and Parikkala areas belong to the Svecofennidic schist belt, and they were originally sediments of the eugeosynclinal series, which had crystallized mainly in the amphibolite facies and partly in the granulite facies . Two groups of schists have been identified during the mapping : the upper, or mica gneiss-kinzigite formation and the lower, or metavolcanitic leptite-amphibolite complex . In the mica gneiss-kinzigite formation, pelitic mica gneiss alternates with metamorphic cordierite-sillimanite kinzigite, which in the western part of the region has crystallized under high PT conditions of the granulite facies into garnet kinzigite. The mica gneiss-kinzigite formation contains as intercalations volcanogenic leptites, hornblende gneisses and tuffites as well as metamorphosed black schists . Associated with the garnet-bearing kinzigite are sedimentogeneous quartz-feldspar gneisses . Lowermost in the volcanogenic leptite-amphibolite formation are Na-rich dacitic leptites, and the last extrusive products are represented by Ca-rich metabasaltic and meta-andesitic amphibolitic lavas and ashes . In the upper portion of the leptite-amphibolite formation is a volcanic conglomerate schist, the cobbles of which are leptites, amphibolites and hornblende gneisses . At Parikkala, the leptitic- andesitic schist undergoes a transition to a pelitic-graywackelike sediment upward in the stratigraphic sequence . At the southwestern end of the leptite formation, there appear acid potash feldspar-bearing quartz-feldspar layers, in which clastic sedimentary material is abundantly present in addition to the volcanic material . Lowermost in the schist formation are the diopside amphiboles, which occur as elongated relict sequences in the plutonic rocks - or, then, commonly in the schists located close to the contacts of the plutonic rocks . Associated with the diopside amphibolites are in places limestone and quartzite . The plutonic rocks of the region belong, on the basis of Sederholm's classical classification, to the so-called central granites . They are classed chronostratigraphic- 80 ally among Svecokarelian plutonic rocks and they form a descending differentiation series . Of these, the peridotites, gabbros, diorites, quartz diorites, granodiorites and oligoclase granites belong to the synorogenic granitoids (age class close to 1860- 1900 Ma) and the potassium granites to the late-orogenic granitoids (age class 1800-1830 Ma) . In the light of the foregoing and of the geochronological data base, the stratigraphy of the areas contained in the maps of Punkaharju (4124+4142) and Parikkala (4123+4114) has been worked out as follows :

0 Youngest Age Ma 0 o Pegmatite granite 1800-1830 ..a 0 Granite Aplite granodiorite Granodiorite-oligoclase granite o v Quartz diorite x Diorite V) cn o Gabbro-peridotite 1880-1900 Ma v Upper Mica gneiss-kinzigite formation x part Black schist, quartz-feldspar gneiss V and metavolcanite as intercalations V 5) v C C t Lower Volcanic conglomerate va >, part Amphibolite (andesite gneiss-metabasalt ) 0 o Leptite (metadacite ) Diopside amphibolite (and limestone, quartzite) W Unknown basement

Oldest 8 1

KIRJALLISUUTTA - LITERATURE

Aho, L., 1979. Petrogenetic and geochronological studies of metavolcanic rocks and associated granitoids in the Pihtipudas area, Central Finland . Geol . Surv . Finland . Bull. 300 . 21 8 s . Enkovaara, A ., 1945. Parikkalan-Joensuun alueen geologiaa . Pro gradu -tutkielma . Geologian ja mineralogian laitos, Helsingin Yliopisto . 64 s . Eskola, P .; Hackman, V . ; Laitakari, A. & Wilkman, W . W ., 1919 . Suomen kalkkikivi . Suomen geologinen toimisto . Geoteknillisia tiedonantoja N :o 21 . 265 s . Hackman, V., 1933 . Kivilajin selitys, Lehti D2, Savonlinna, Suomen geologinen yleiskartta, 1 : 400 000 (kartta ilmestynyt 1931 ; the map published in 1931) . 175 s. Hackman, V. & Berghell, H ., 1931. Kivilajikartta D2, Savonlinna . Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 . Huhma, H ., 1978 . Parikkalan ja Mantsalan gabrointruusioiden kemismin vertailu . Pro gradu -tutkielma . Geologian ja mineralogian laitos, Helsingin Yliopisto . 86 s . Hakli, T . A., 1970. Factor analysis of the sulphide phase in mafic-ultramafic rocks in Finland . Bull . Geol . Soc . Finland 42 . 109-118 . - 1971. Silicate nickel and its application to the exploration of nickel ores . Bull . Geol. Soc . Finland 43 . 247-263 . Laitakari, A ., 1967 . Suomen mineraalien hakemisto . Index of Finnish minerals with bibliography . Bull . Comm. geol . Finlande 230. 583 s . Lyytikainen, E ., 1967. Raportti malmitutkimuksista Uukuniemen-Kesalahden pitajissa vuosina 1959-1964 . Geologisen tutkimuslaitoksen arkisto, raportti M17/UM-Ksl-67/1 . 5 s . Parras, K ., 1954. Charnockiitit - itsenainen ongelma vaiko osa kokonaisuudesta? Geologi 6/ 1954. 65/68 . - 1958. On the charnockites in the light of a highly metamorphic rock complex in southwestern Finland . Bull . Comm. geol. Finlande 181 . 137 s . Patchett, P. J., Kouvo, 0., Hedge, C . E. & Tatsumoto, M ., 1981. Evolution of continental crust and mantle heterogeneity : evidence from Hf isotopes . Contribs Mineral . Petrol . 78 . 279-297 . Sederhoim, J . J ., 1897. U n indelning of the prekambriska formationerna i Sverige och Finland och nomenklaturen for dessa aldsta bildningar . Geol . Foren . Stockholm Forh . 19 . 20-53 . Simonen, A ., 1980. The Precambrian in Finland . Geol . Surv . Finland . Bull. 304 . 58 s. Vayrynen, H., 1954. Suomen kalliopera . Tiedekirjasto n :o 27, Otava. 260 s. Julkaistut kallioperakartat (1 : 100 000) ja selitykset (*) Published maps of pre-Quaternary rocks (1 :100000) and explanations (*)

1 .4. 1983

*0034+0043 Signilskar . 1978 . *2443 Paavola . 1959 . 1011 Lagskar . 1978 . 2541 Kemi . 1972 . *1012 Maarianhamina. 1979 . 2542+2524 Karunki . 1972. 1013 K6kar 1981 . 2543 Simo . 1975. 1014 F6gl6 . 1980 . 2544 Runkaus . 1971 . *1021 Geta . 1978. 2714 Kihlanki 1981 . *1023 Kumlinge . 1978 . 2723 Muonio. 1980 . *1033 N6t6 . 1954. 3012 Pellinki . 1965 . 1034 Nagu . 1973. 3021 Porvoo. 1964 . *1242 Korsnas. 1960 . *3022 Lapinjarvi . 1962 . 1343 Vexala 1981 . 3023+3014 Kotka . 1970. 2011 Hanko. 1970 . 3024 Karhula . 1965 . 2012 Perni6 . 1955 . 3041 Haapasaari . 1972 . 2013 Jussaro . 1973 . 3042 Hamina . 1973 . *2021 Salo. 1955. 3044 Vaalimaa . 1979 . *2022 Marttila . 1957 . *3111 Lahti . 1964 . *2023 Suomusjarvi . 1955 . *3112 Heinola . 1970 . *2024 Somero . 1955 . 3113 Kouvola . 1963 . *2032 Siuntio. 1960 . 3114 Vuohijarvi . 1969 . 2034 Helsinki. 1967 . *3121 Sysma . 1977. *2042 Karkkila . 1953 . 3122 Joutsa . 1982 . *2043 Kerava. 1969 . *3123 Mantyharju . 1978 . *2044 Riihimaki . 1956 . 3131 Luumaki . 1975 . *2111 Loimaa. 1953 . *3132 Savitaipale . 1965 . *2112 Huittinen . 1976 . 3133 Ylamaa . 1979 . *2113 Forssa . 1954 . *3134 Lappeenranta . 1964. *2114 Toijala . 1973 . *3142 Mikkeli . 1980. *2121 Vammala . 1967 . *3144 Sulkava . 1966 . *2122 Ikaalinen . 1952. 3232 Pieksamaki . 1971 . *2123 Tampere . 1961 . 3233 Rantasalmi . 1973 . *2124 Viljakkala-Teisko. 1953 . 3234 Varkaus . 1980 . *2131 Hameenlinna . 1949 . *3311 Viitasaari. 1966 . *2132 Valkeakoski . 1970 . *3312 Pihtipudas . 1969 . *2133 Kark6la . 1961 . *3314 Pielavesi . 1977 . *2134 Lammi . 1964 . *3323 Kiuruvesi . 1977 . *2141 Kangasala . 1964. 3334 Nilsia 1981 . 2143 Padasjoki . 1971 . 3433 Sotkamo 1981 . 2144 Kaipola . 1973 . 3531 Jonku . 1977. *2213 Kuru . 1960 . 3541 Rytinki . 1979 . *2214 Virrat . 1965 . 3543 Loukusa . 1980. 2222 Seinajoki . 1961 . 3642 Pelkosenniemi . 1979 . 2223 Alavus. 1970. 3643 Kursu . 1967 . 2224 Kuortane . 1971 . 3713 Sodankyla . 1979 . 2231 Mantta. 1976. 3714 Sattanen . 1980 . *2232 Keuruu . 1963 . 4112+4111 Imatra . 1966 . 2241 Ahtari . 1970 . *4123+4114 Parikkala. 1982. 2313 Alajarvi . 1979. *4124+4142 Punkaharju . 1980. 2321 Pietarsaari 1981 . *4213 Kerimaki . 1975. 2322 Kokkola. 1980 . *4222 Outokumpu . 1971 . 2323 Kaustinen. 1971 . *4224 Kontiolahti. 1971 . *2324 Kannus . 1961 . *4231 Kitee . 1973 . 2332 Perho . 1976. *4232+4234 Tohmajarvi. 1967. *2334 Kinnula. 1962 . *4241 Kiihtelysvaara . 1971 . *2341 Lestijarvi . 1964 . 4243 Oskajarvi . 1975. *2342 Sievi . 1962 . 4244 Ilomantsi . 1973 . *2343 Reisjarvi . 1963 . *4311 Sivakkavaara . 1971 . *2344 Nivala . 1962 . 4411 Ontojoki . 1976 . *2413 Kalajoki . 1955 . 4412 Hiisijarvi . 1973. *2431 Ylivieska . 1955. 4413 Kuhmo . 1978 . *2432 Pyhajoki . 1957 . 4524+4542 Kuusamo . 1973 . *2433 Haapavesi . 1958 . 4613 Rukatunturi . 1982 . *2434 Vihanti. 1958 . 4621+4623 Salla . 1967 . *2441 Raahe. 1959 .

Julkaisuja myy /Publications may be purchased at :

Maanmittaushallituksen kartanmyynti, Etelaesplanadi 4, SF-00130 Helsinki 13

n° 3961 30 ° 39 6 3932 39 4912 4914 3911 1842 3822 3832 38 2 38 -4822 1823 84 1843 2843-3821 3823 841 3843-482 1 1832 834 28 3832 3834 6812 3831 3833 011 3742 37GL-C722 4724 68 6 2743-3721 3723 3741 3743-472 4723 734-3712 3714 3732 373<'6712 4714 3731 373}4711 262< 2646-3622 3626 3662 3610 4622 4624 3641 3643-6621 3632 3634-4612 4614 2633-36 1 6 3542 544-4522 6E °

02543352 2532 2531 11111111 3423 LL I ®® ®~~ 2414 ®®~ 3432 ®®®~ 2 6/ 64'

~~®®® 3321 ®®®®®~

~® ®® ®~® ®®®®®®®®®®®®®` RWINI ®~®®®®®®®®®~ 62 ~®®®® ®®®®®~ 6 Olam mom

-_-®®®®®®®®~3 Um®® ®®®®~~ ®®~ '® 2022 2024 2042 2044 3022 004 ~~ ®~®® OC-~ ,® 2041 ®® 034 ~~~~~ 3012 203 7 7

Karttalehtijako 1 : 100 000 Map division 1 : 100 000

ISBN 951-690-173-5