DOCSLIB.ORG

Manner-Suomen Maakunnat 2015 Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Manner-Suomen Maakunnat 2015 Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Manner-Suomen maakunnat 2015 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Imatra Alajärvi Enonkoski Lappeenranta Alavus Heinävesi Lemi Evijärvi Hirvensalmi Luumäki Ilmajoki Joroinen Parikkala Isojoki Juva Rautjärvi Jalasjärvi Kangasniemi Ruokolahti Karijoki Mikkeli Savitaipale Kauhajoki Mäntyharju Taipalsaari Kauhava Pertunmaa Kuortane Pieksämäki Kurikka Puumala Lappajärvi Rantasalmi Lapua Savonlinna Seinäjoki Sulkava Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Hyrynsalmi Forssa Halsua Kajaani Hattula Kannus Kuhmo Hausjärvi Kaustinen Paltamo Humppila Kokkola Puolanka Hämeenlinna Lestijärvi Ristijärvi Janakkala Perho Sotkamo Jokioinen Toholampi Suomussalmi Loppi Veteli Vaala Riihimäki Tammela Ypäjä Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Hankasalmi Hamina Enontekiö Joutsa Iitti Inari Jyväskylä Kotka Kemi Jämsä Kouvola Kemijärvi Kannonkoski Miehikkälä Keminmaa Karstula Pyhtää Kittilä Keuruu Virolahti Kolari Kinnula Muonio Kivijärvi Pelkosenniemi Konnevesi Pello Kuhmoinen Posio Kyyjärvi Ranua Laukaa Rovaniemi Luhanka Salla Multia Savukoski Muurame Simo Petäjävesi Sodankylä Keski-Suomi Lappi Pihtipudas Tervola Saarijärvi Tornio Toivakka Utsjoki Uurainen Ylitornio Viitasaari Äänekoski Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Akaa Kaskinen Ilomantsi Hämeenkyrö Korsnäs Joensuu Ikaalinen Kristiinankaupunki Juuka Juupajoki Kruunupyy Kitee Kangasala Laihia Kontiolahti Kihniö Luoto Lieksa Lempäälä Maalahti Liperi Mänttä-Vilppula Mustasaari Nurmes Nokia Närpiö Outokumpu Orivesi Pedersören kunta Polvijärvi Parkano Pietarsaari Rääkkylä Pirkkala Uusikaarlepyy Tohmajärvi Punkalaidun Vaasa Valtimo Pälkäne Vöyri Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Alavieska Iisalmi Asikkala Haapajärvi Juankoski Hartola Haapavesi Kaavi Heinola Hailuoto Keitele Hollola Ii Kiuruvesi Hämeenkoski Kalajoki Kuopio Kärkölä Kempele Lapinlahti Lahti Kuusamo Leppävirta Nastola Kärsämäki Pielavesi Orimattila Liminka Rautalampi Padasjoki Lumijoki Rautavaara Sysmä Merijärvi Siilinjärvi Muhos Sonkajärvi Nivala Suonenjoki Oulainen Tervo Oulu Tuusniemi Pudasjärvi Varkaus Pyhäjoki Vesanto Pyhäjärvi Vieremä Pohjois-Pohjanmaa Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Ylivieska Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Eura Askola Aura Eurajoki Espoo Kaarina Harjavalta Hanko Kemiönsaari Honkajoki Helsinki Koski Tl Huittinen Hyvinkää Kustavi Jämijärvi Inkoo Laitila Kankaanpää Järvenpää Lieto Karvia Karkkila Loimaa Kokemäki Kauniainen Marttila Köyliö Kerava Masku Luvia Kirkkonummi Mynämäki Merikarvia Lapinjärvi Naantali Nakkila Lohja Nousiainen Pomarkku Loviisa Oripää Pori Myrskylä Paimio Rauma Mäntsälä Parainen Siikainen Nurmijärvi Pyhäranta Säkylä Pornainen Pöytyä Ulvila Porvoo Raisio Pukkila Rusko Raasepori Salo Sipoo Sauvo Siuntio Somero Tuusula Taivassalo Vantaa Turku Vihti Uusikaupunki Vehmaa .
Load more

Recommended publications
  • Some Facts About Southeast Finland Frontier Guard
    THE SOUTHEAST FINLAND BORDER GUARD DISTRICT THETHE SOUTHEA SOUTHEASTST FINLAND FINLAND BORDER BORDER GUA GUARDRD DISTRICT DISTRICT Border guard stations 10 Border check station 1 II/123 Border crossing points 8 Uukuniemi International Pitkäpohja Kolmikanta Restricted Imatra BGA (Parikkala) Kangaskoski Immola Personnel 1.1.2006: • headquarters Lake Ladoga • logistics base Niskapietilä Officers 95 Lappeenranta BGA Pelkola Border guards 570 (Imatra) Others 87 Lappeenranta airport Total 752 Nuijamaa Common border with Vehicles: Vainikkala Russia 227 km Virolahti Cars 65 BGA Leino Motorbikes 15 Vyborg Snowmobiles 59 Patrol boats 11 Vaalimaa Vaalimaa Hurppu Dogs 95 (Santio) VI/11 Gulf of Finland BORDERBORDER SECURITYSECURITY SYSTEMSYSTEM ININ SOUTHEASOUTHEASTST FINLAFINLANDND (figures/2005) BORDERBORDER CO-OPERATION WITH SURVEILLASURVEILLANCENCE NATIONAL AUTHORITIES • exposed illegal border crossings 16 • accomplished refused entries 635 • executive assistances 23 • assistances, searches 25 4 3 2 1 CO-OPERATION OVER THE BORDER RUSSIAN BORDER GUARD SERVICE • apprehended ~80 • meetings: • border delegates/deputies 22 • assistants of the border delegates 70 BORDERBORDER CHECKSCHECKS CONSULATES • refusals of entry 707 • ST. PETERSBURG • discovered fraudulent documents 128 • MOSCOW • discovered stolen vehicles 13 • PETROZAVODSK • discovered fraudulent documents 88 BORDERBORDER CHECKSCHECKS Investment: v. 2004 392 man-years; 19,0 mill. € v. 2005 409 man-years; 19,5 mill. € PASSENGERPASSENGER TRAFFIC TRAFFIC 1996 1996 - -20052005 4 764 495 4 694 657
    [Show full text]
  • Punkaharjun Ja Parikkalan Kartta-Alueiden Kalliopera Summary: Pre-Quaternary Rocks of the Punkaharju and Parikkala Map-Sheet Areas
    SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4124 + 4142 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4123 + 4114 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4124 + 4142 and 4123+ 4114 Osmo Nykanen Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1983 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, lehdet 4124 + 4142 ja 4123 + 4114 Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheets 4124 + 4142 and 4123 + 4114 Osmo Nykanen PUNKAHARJUN JA PARIKKALAN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheet areas Geologinen tutkimuslaitos - Geological Survey of Finland Espoo 1983 Nykanen, 0 . 1983. Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map- sheet areas . Suomen geologinen kartta 1 : 100000, Kallioperdkarttojen seli- tykset, 4124+4142 Punkaharju ja 4123+4114 Parikkala. 81 pages, 21 figures and 20 tables . The bedrock of the areas contained in the map sheets of Punkaharju and Parikkala belongs to the deeply eroded root portions of the Svecokarelian mountain range, and it is located in the eastern part of the Svecofennian schist belt . The schists are mainly intensely metamorphosed A1 20 3porphyro- blastic kinzigitic gneisses (garnet-cordierite-sillimanite gneisses) . The kin- zigitic gneiss alternates with a small-grained pelitic mica gneiss . It contains black schist layers of sapropelic origin, Ca-rich metasediments - diopside- amphibolite and limestone - as well as tuffaceous intercalations . In the eastern part of the schist area there occurs an elongated leptite-amphibolite formation, composed of originally acidic and intermediary, in places basic metavolcanitic lavas and ashes, which grade over to sedimentogeneous quartz-feldspar gneisses .
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Socio-Economic Situation and Trends in the Operational Environment of the Green Belt of Fennoscandia
    Socio-economic situation and trends in the operational environment of the Green Belt of Fennoscandia Matti Fritsch Dmitry Zimin Petri Kahila Table of Contents Background ........................................................................................................................................................ 2 Spatial Structure ................................................................................................................................................ 6 Transport and Infrastructure ............................................................................................................................. 9 Demographic Development ............................................................................................................................ 12 Economic Performance and Structure ............................................................................................................ 18 Cross-border interaction ................................................................................................................................. 25 Tourism ............................................................................................................................................................ 27 Cross-border co-operation (CBC) .................................................................................................................... 29 Conclusions .....................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2016- 31.12.2020
    1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016- 31.12.2020 YRITYS/ORGANISAATIO Nimi Taipalsaaren kunta Osoite Kellomäentie 1, 54920 Taipalsaari Puhelin www.taipalsaari.fi/ yhteystiedot Julkinen yleishallinto / 84110 Toimiala 0163320-5 Y-tunnus 1.1 – 31.12. Tilikausi Yrityksen johtaja Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa Työterveyshuollon yhteyshenkilö Henkilöstöassistentti Taina Heikkonen, puh. 040-710 6088 Työsuojelupäällikkö kunnanpuutarhuri/toimistoinsinööri Reija Rämä Tapaturmavakuutus OP-Vakuutus Oy 41-185-176-7. Yhteyshenkilö Jarmo Muhli p. 010 253 1260. Eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus , Pl 425, 00100 Helsinki. Asiakasnumero 1384000. TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy/Terveystalo Oy 1.2.2020 alkaen. Yritykselle nimetty työterveyshoitaja Maria Grén p. 040 522 6611 Yritykselle nimetty työterveyslääkäri Ei nimettyä työterveyslääkäriä Yritykselle nimetty työfysioterapeutti Päivi Reponen Toimipisteen osoite Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta Käyntipiste Taipalsaaren kunnantalo keskiviikkoisin 8- 16. Puhelin 020 7199 061, ajanvaraus ja soittopyynnön jättäminen nettiajanvaraus; www.ektyokunto.fi Faksi 020 719 9062 Imatra - Joutseno - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Savitaipale - Taipalsaari www.ektyokunto.fi 2 Sähköposti [email protected] Aukioloajat Ma - to klo 8 - 16, pe klo 8 - 15, poikkeukset aukioloon näkyvät kotisivulla www.ektyokunto.fi Etelä-Karjalan alueen eri toimipisteet ja aukioloajat näkyvät osoitteessa: www.ektyokunto.fi Nettiajanvaraus: www.ektyokunto.fi TYÖTERVEYSHUOLLON
    [Show full text]
  • ÄITI SAIMAA ELÄMYSMATKA 7 Vrk Matkaisäntänä Folke West
    ÄITI SAIMAA ELÄMYSMATKA 7 vrk Matkaisäntänä Folke West Lappeenranta – Imatra – Parikkala – Punkaharju – Savonlinna – Järvisydän – Mikkeli Lähtö ja paluu Helsinki tai Tampere Äiti Saimaa kutsuu lähde mukaan viikon elämysmatkalla - tarjolla luonnon kauniita maisemia – huippuhotellit- mielenkiintoista historiaa, kulttuurielämyksiä ja rentouduttavaa liikuntaa! Päivä 1 Matka Lappeenrantaan Äiti Saimaa kiertueen ensimmäinen pysähdyspaikka on itseoikeutetusti maaherra Johan Rosenhanen vuonna 1639 Pien Saimaan rannalle perustama Villmanstrand eli Lappeenranta. Majoitumme Rakuuna hotelliin ja illastamme Lappeenrannan linnoituksen puolella Saimaan äärellä ravintola Wanhassa Makasiinissa. Päivä 2 Villmanstrand – Lappeenranta Kauounkiretki vie Lappeenrannan keskustaan, linnoitukseen ja satamaan. Kahvit juodaan Kehruuhuoneella ja samalla tutustutaan kotimuseoon. Illallinen nautitaan Kippusarven Säräpirtti ravintolassa. Päivä 3 Imatra – Parikkala – Punkaharju -Savonlinna Lappeenrannasta siirrymme toisiin Saimaan maisemiin Imatralle, jonka maineikas koski on kiinnostanut matkailijoita läpi vuosisatojen. 1600 luvulla rakennettiin, kosken kupeeseen ensimmäinen krouvi ja majatalo. Keisarinna Katariina II käväisi Ihailemassa koskea 126 hevosen saattueella ja vierailun seurauksena alue julistettiin 1741 luonnonpuistoksi. Julkkisvierailijoita riitti myöhemminkin, heidän joukossaan kirjailija Alexandre Dumas ja säveltäjä Richard Wagner. Nykyinen majoituspaikka, komea jugend tyylinen Valtionhotelli valmistui vuonna 1903 ja toimii ansiokkaasti tänäkin päivänä.
    [Show full text]
  • Suomi Saarten Ja Vetten Maa Sulkavan Soutu on Maailman Suurin Soututapahtuma
    Saaristoasiain neuvottelukunta Suomi Saarten ja vetten maa ja kahdenhengenveneitäriittää. soutu kirkkoveneillä,muttamyösyhden Erityisen suosituksionnoussutporukka ympäri kertyyrunsaat60kilometriä. soututapahtuma. MatkaaPartalansaaren Sulkavan Soutu onmaailmansuurin - Antero AAltonen • etukAnnen kuvA: Anne SAArinen / VastAvAlo Suomi – SaarTEN JA VETTEN MAA 3 Arvoisa lukija Tämä esite kuvaa ihmisten elämää, elinkeinoja ja luontoa ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa ja kiinteän tieyhteyden saaristossa sekä saaristo- maisilla alueilla Suomessa. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita. Meillä on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaa- rin järveä, 36 800 km yli viiden metrin levyistä jokiuomaa ja 336 000 km eemeli Peltonen eemeli / Peltonen vAStAvAlo rantaviivaa. Vettä on kaikissa kunnissa, ja saaretonta kuntaakin voi olla vaikea löytää. Koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria on noin 20 000. Jokaisella saarella, järvellä ja joella on paikkansa suomalaisten sydä- messä. Kädessäsi oleva esite kuvaa tätä ainutlaatuista rikkauttamme. Saaristoisuus ja vesistöisyys rikkovat Suomea aiheuttaen talouselä- mälle sekä valtiolle ja kunnille lisäkustannuksia, mutta ne ovat myös ainutlaatuinen vahvuus. Saaremme, merialueemme, järvemme, jokemme ja rantaviivamme ovat myönteisiä aluekehitystekijöitä maailmassa, jossa eletään yhä enemmän elämysten tuotannosta. Elinkeinojen kirjo saaris- tokunnissa ja saaristo-osakunnissa on laaja, vaikka jatkuvat rakenne- muutokset ovat vähentäneet työpaikkoja vuosien varrella. Vapaa-ajan
    [Show full text]
  • Etelä-Karjalan Maakuntakaava Kaavaselostus 2010
    Etelä-Karjalan maakuntakaava Kaavaselostus 2010 Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston hyväksymä 9.6.2010 Ympäristöministeriön vahvistama 21.12.2011 Etelä-Karjalan maakuntakaava Kaavaselostus Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2010 Pohjakartat © Maanmittauslaitos, lupanro 949 / MML / 11 Kansikuvat: Arto Hämäläinen etukansi: Lappeenranta takakansi: Kangaskoski, Rautjärvi, 2007 ISSN 1235-8185 ISBN 978-952-9560-34-6 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-KARJALAN LIITTO 2010 Kaavaselostus Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston hyväksymä 9.6.2010 Ympäristöministeriön vahvistama 21.12.2011 Kaavaselostusta on muokattu vahvistamispäätöksen mukaiseksi. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ..................................................................................................................................7 1.2 Maakuntakaavan kehittämisen välineet ........................................................................................ 7 1.3 Maakuntakaavan ohjausryhmä ...................................................................................................... 7 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET .........................................................................................8 2.1 Yleistä ........................................................................................................................................... 8 2.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki ......................................................................................................... 8 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet .........................................................................9
    [Show full text]
  • Ympäristöterveydenhuollon Valvontasuunnitelma 2020 - 2024
    Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti IMATRAN SEUDUN ympäristötoimi \ ~:i ~ I <-l't/_'J .r '1 t '> '~: 1) \,\ 0'/; 'i/ r~ ~ /I , i... I I(\' . I .... '\/ .· -~ \\Il .\ ,\\(i: ·' ~-~ .. J ·~ >," ~ '\.0~.. ,2:1- ~, ,itt"1.• . -- .. : ". ~';~' ___........- - ~► '--.J 'r -... -- _, ,. " IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2020 - 2024 Päivitys vuodelle 2021 2 Sisällys 1 JOHDANTO JA OHJELMAKAUDEN 2020 - 2024 TEEMA: YHDENMUKAINEN VALVONTA JA YHTEISTYÖ 5 1.1 Johdanto 5 1.2 Valvontaohjelma kauden 2020 - 2024 teema ja yhteiset painopistealueet 6 1.2.1 Arviointi- ja ohjauskäynnit.. 6 1.2.2 Viranomaisyhteistyö 6 1.2.3 Yhteistyö toimijoiden kanssa 7 1.2.4 Varautuminen 7 1.3 Valvontaohjelma kauden muut painopisteet 7 2 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOL TO 8 2.1 Toimialue 8 2.2 Valvonnan voimavarat 8 2.2.1 Henkilöstö ja henkilöstön osaamisen varmistaminen 8 2.3 Tiedonhallinta 10 2.3.1 Yksikön omat järjestelmät 10 2.3.2 Eläin lääkintähuollon tietojärjestelmät 10 2.3.3 Valtakunnalliset tietojärjestelmät 10 2.4 Tiedottaminen 13 2.4.1 Sisäinen viestintä 13 2.4.2 Ulkoinen viestintä 13 2.5 Häiriötilanteisiin varautuminen 14 2.5.1 Kunnan elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmä 14 2.6 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu 14 3 TOIMINTA VALVONTASUUNNITELMAKAUDELLA 2020- 2024 14 3.1 Suunnitelmallinen valvonta 14 3.1.1 Riskinarviointi ja valvonnan tehokas kohdentaminen 14 3.1.2 Valvontakohteiden/valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet 15 3.1.3 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti
    [Show full text]
  • Kuntakohtaiset Palvelut Kotiin Annettavat Palvelut
    Liite 4 Kuntakohtaiset palvelut Kuntakohtaiset palvelut Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, kotikuntoutus ja tehostettu kotisairaanhoito (kaikista näistä palveluista saa lisätietoa eksote.fi sivustolta ikäihmisten palvelut-valikosta). Kotihoito: Tehostettu kotisairaanhoito (TeHoSa): Lappeenranta TeHoSa-Lappeenranta keskusta-eteläisen alue ja Ylämaa Lappeenranta / Taipalsaari keskusta-pohjoisen alue Sammonlahden alue TeHoSa-Savitaipale keskusta-itäinen alue (Joutseno- Savitaipale / Lemi Lauritsala) TeHoSa-Luumäki Taipalsaaren kotihoito Luumäki / Ylämaa Savitaipaleen kotihoito Lemin kotihoito TeHoSa-Ruokolahti Luumäen kotihoito Ruokolahti / Rautjärven asemaseutu Ruokolahden kotihoito Rautjärven kotihoito TeHoSa-Parikkala Rautjärven kotihoito Parikkala / Simpeleen taajama Parikkalan kotihoito Tilapäinen ja lyhytaikainen kuntouttava asuminen Lyhytaikaisella ja tilapäisellä asumisella tuetaan ikäihmisten kotona selviytymistä sekä hoitavan omaisen jaksamista. Lappeenranta Penttiläntien palvelukoti Lehmuskoti Parikkala Vuokkola-Kotirinne Rauhala-koti Rinnetupa Rautjärvi Harjulakoti Ruokolahti Iltatähti Ruokorinne Liite 4 Kuntakohtaiset palvelut Tukipalveluilla tuettu asuminen Tukipalveluilla tuetussa asumisessa asukas asuu joko omassa omistusasunnossaan tai vuokra-asunnossa (vanhustentalo). Asukkaan tarvitsemat tukipalvelut tuottaa joko Eksoten kotihoidon henkilökunta tai yksityinen palveluntuottaja.
    [Show full text]
  • ESPON CPS 12 Scientific Report Annex VIII South Karelia
    - Cross-border Public Services (CPS) Targeted Analysis Final Report Scientific Report – Annex VIII Case study report – South Karelia Version 16/11/2018 This targeted analysis is conducted within the framework of the ESPON 2020 Cooperation Programme, partly financed by the European Regional Development Fund. The ESPON EGTC is the Single Beneficiary of the ESPON 2020 Cooperation Programme. The Single Operation within the programme is implemented by the ESPON EGTC and co-financed by the European Regional Development Fund, the EU Member States and the Partner States, Iceland, Liechtenstein, Norway and Switzerland. This delivery does not necessarily reflect the opinions of members of the ESPON 2020 Monitoring Committee. Authors Turunen, Eeva (Nordregio) Teräs, Jukka (Nordregio) Zillmer Sabine (Spatial Foresight) Advisory Group ESPON EGTC Nicolas, Rossignol Technical Support Acknowledgements We would like to thank all the stakeholders for their support by participating to the workshop and sharing documents and information about their region and its cross-border public service provision. Information on ESPON and its projects can be found on www.espon.eu. The web site provides the possibility to download and examine the most recent documents produced by finalised and ongoing ESPON projects. This delivery exists only in an electronic version. © ESPON, 2018 Printing, reproduction or quotation is authorised provided the source is acknowledged and a copy is forwarded to the ESPON EGTC in Luxembourg. Contact: [email protected] Cross-border Public Services (CPS) Final Report Scientific Report – Annex VIII Case study report – South Karelia Table of contents 1 Introduction ........................................................................................................................ 1 2 Methodology ...................................................................................................................... 2 3 The case study region at a glance ...................................................................................
    [Show full text]
  • Luumäki–Imatra–Imatrankoski–Raja Hankearviointi
    5 • 2015 LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA TIINA KIURU JUSSI SIPILÄ Luumäki–Imatra–Imatrankoski–raja hankearviointi Tiina Kiuru, Jussi Sipilä Luumäki–Imatra–Imatrankoski-raja hankearviointi Liikenneviraston suunnitelmia 5/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015 Kannen kuva: Lauritsala 2012, Marko Nyby, VR Track Oy Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-8217 ISSN 1798-8225 ISBN 978-952-317-132-9 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 3 Tiina Kiuru ja Jussi Sipilä: Luumäki–Imatra–Imatrankoski-raja hankearviointi Liikenneviras- to, Suunnitteluosasto. Helsinki 2015. Liikenneviraston suunnitelmia 5/2015. 59 sivua ja 6 liitet- tä. ISSN-L 1798-8217, ISSN 1798-8225, ISBN 978-952-317-132-9. Avainsanat: Hankearviointi, Luumäki, Imatra, Imatrankoski, henkilöliikenne, tavaraliikenne, hyöty-kustannussuhde, HK-suhde. Tiivistelmä Luumäki–Imatra on yksiraiteinen sähköistetty 66 kilometrin rataosuus, johon liittyy Imatra–Imatrankoski-raja sähköistämätön 9,5 kilometrin rataosuus. Rataosuuksien suurimmat ongelmat liittyvät välityskykypuutteisiin ja liikenteen rajallisiin kehitty- mismahdollisuuksiin, linjalle tehtäviin vaihtotöihin ja häiriötilanteiden hallintaan. Ra- taosien kehittämisen päätavoitteena on välityskyvyn parantaminen sekä tavara- ja henkilöliikenteen palvelutason ja toimintaedellytysten parantaminen. Henkilöliiken- teen tarjonnan on ennustettu kasvavan yhdellä junaparilla Luumäki–Imatra-välillä ja tavaraliikenteen yhdellä junaparilla Joutseno–Imatra–Imatrankoski-raja-välillä. Työssä on tutkittu kahdeksan hankevaihtoehtoa,
    [Show full text]