Cattle Teeth in Graves. Interpretations of Animal Bones Found in Finnish Inhumation Graves (Ca AD 550- 1700)

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Cattle Teeth in Graves. Interpretations of Animal Bones Found in Finnish Inhumation Graves (Ca AD 550- 1700) Cattle Teeth in Graves Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550-1700) Hanna Kivikero Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki Master’s thesis in Archaeology 1.2.2011 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Författare – Author Hanna Kivikero – Title Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550- 1700). – Subject Arkeologia art – Level – Month and year – Number of pages Pro gradu 02/2011 90 + liitteet 46 sivua Tiivistelmä Referat – Abstract Hautauksen luonne on aina rituaalinen. Tämä seikka on usein unohdettu suomalaisissa ruumishautauksissa, joista löytyy eläinluita. Vain vainajan yhteydestä löytyneille eläintenluille on pohdittu rituaalisia merkityksiä. Haudan täytemaasta, joka on osa hautausta, löytyneet eläintenluut on aikaisemmassa tutkimuksessa jätetty usein huomioimatta. Tässä opinnäytteessä pohditaan eläinluiden funktiota ja tulkintamalleja hautauksissa. Lähtökohtana on kuusi eriaikaista kohdetta. Myöhäiseen rautakauteen (ja mahdollisesti keskiaikaan) sijoittuva Euran Luistarin kohde sijaitsee länsirannikolla ja keskiaikainen kyläkalmisto Finno sijaitsee Espoossa, etelärannikolla. Lisäksi aineistossa on kaksi kaupunkikohdetta Turku ja Porvoo, joista Turusta tutkittava kalmisto ajoittuu myöhäiskeskiaikaan ja uuden ajan taitteeseen ja Porvoo 1700-luvulle. Itä-Suomesta mukana on rautakauden loppuun ajoitettu Visulahden kalmisto Mikkelissä ja nykyisin Venäjän puolella sijaitseva Käkisalmen Suotniemen hautapaikka. Kohteiden eläinluut on aiemmin tutkittu tai opinnäytteen puitteissa analysoitu. Luita on verrattu kohteiden hautakonteksteihin, mikäli mahdollista. Vertailun perusteella on päädytty tulkintamalleihin, jotka voivat selittää eläinten olemassaolon hautauksissa. Näitä ovat muun muassa hautauhrit, muisteluateriat ja eläinhautaukset. Hautapaikka on saattanut olla aiemmin esimerkiksi asuinpaikka, jolloin haudoista löytyneet luut voivat liittyä alueen käyttöön asuinpaikkana. Kohteiden ajallisessa vertailussa kaupunkikohteet ovat myöhäisimmältä ajalta ja löydöt liittyvät ilmeisesti lähinnä aiempaan tai samanaikaiseen asutustoimintaan. Muiden kohteiden välillä ei ajallisesti näytä olevan selkeää eroa löytöaineistossa. Tämän lisäksi Itä-Suomen ja Länsi- Suomen välillä ei aineiston perusteella huomattu eroavaisuutta hautaustavoissa. Toisaalta ainakin Finnon kylätontilta löytyi piirteitä, jotka viittaavat itäiseen hautaperinteeseen. Tulkintamalleissa on otettu huomioon kyseisten aikakausien uskomuksiin liittyvät piirteet, mikäli ne ovat tulkintamallien kannalta oleellisia, sekä luiden säilyvyyteen liittyvä problematiikka. Arkeologisen luun säilyvyyden kannalta maaperä asettaa omat haasteet. Eläimistä (ja ihmisistä) on usein säilynyt vaan luuston kovin aines eli hampaat. Tämän takia oleellisessa osassa tutkimuksen kannalta on arkeologisten kaivausten dokumentoinnin laatu. Eläinluiden tarkka dokumentointi hautakonteksteissa ja suhteessa ympäröivään maahan on keskeistä laadukkaiden tulkintojen kehittelyssä. Avainsanat – Nyckelord – Keywords eläinluut, osteologia, arkeologia, ruumishauta, hautaus, rituaali, tulkinta, rautakausi, keskiaika, historiallinen aika Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Acknowledgements I would like to thank my supervisors Anna Wessman and Kati Salo for the support and advises during this process. Anna especially for reading and commenting on the text, and Kati for every- thing related with the material. I would also like to thank everybody who has read through and commented my many drafts, Kristiina Mannermaa and Georg Haggrén for commenting the last version of this master’s thesis. Svetlana Vetchinnikova has been a great help in commenting my language. Great appreciation is also given to all who provided pictures for my use. Table of Contents 1. Introduction.......................................................................................................................... 1.2 Background 5 1.2 Aims of the study 5 1.3 Definitions and chronology 6 8 2. Graves as study material................................................................................................... 2.1 Graves as a focus 8 2.2 Burial deposits 9 2.3 Excavating burials 10 13 3. Religion and belief............................................................................................................ 3.1 Death beliefs during the late Iron Age 14 3.2. Grave goods 14 3.3 The Christianization of Finland 15 16 4. The burial customs in Finland during AD 8th-18th centuries.............................. 4.1 Burials in Finland during the 8th-11th centuries 19 4.2 Christian burial in western Finland 19 20 4.3 The Eastern burial tradition 4.4 Ritual meals 22 4.5 Cult continuity 23 4.6 Distinguishing pre-Christian and Christian burials 23 25 5. The descriptions of the studied sites and the osteological material............... 5.1 Luistari in Eura 27 27 5.1.1 Background and site description 27 5.1.2 Context and burial descriptions 28 5.1.3 Osteological material 33 5.1.4 Previous interpretations of the animal bones in Luistari 37 5.2 The Church of the Holy Spirit in Turku 5.2.1 Background and site description 38 5.2.2 Context and burial descriptions 38 5.2.3 Osteological material 40 5.2.4 Previous interpretations of the animal bones in the Church of the Holy 42 Spirit 5.3 Finno in Espoo 47 5.3.1 Background and site description 47 5.3.2 Context and burial descriptions 47 5.3.3 Osteological material 49 5.3.4 Previous interpretations of the animal bones in Finno 51 5.4 The Cathedral of Porvoo 51 5.4.1 Background and site description 51 5.4.2 Context and burial descriptions 51 5.4.3 Osteological material 54 5.4.4 Previous interpretations of the animal bones in the Cathedral of Porvoo55 5.5 Visulahti in Mikkeli 56 5.5.1 Background and site description 57 5.5.2 Context and burial description 57 5.5.3 Osteological material 58 5.5.4 Previous interpretations of the animal bones in Visulahti 58 5.6 Suotniemi in Käkisalmi 60 60 5.6.1 Background and site description 60 5.6.2 Context and burial descriptions 61 5.6.3 Osteological material 63 5.6.4 Previous interpretations of the animal bones in Suotniemi 64 6. Interpretations of animal bones in graves................................................................ 6.1 Ritual meals and food offerings 65 6.1.1 Meat production animals 65 6.1.2 Horses 65 6.1.3 Dogs 67 6.1.4 Fish and birds 68 6.2 Animal sacrifice 69 6.3 Protective use 69 6.4 Previous or succeeding use of the site 70 6.4.1 The Church of the Holy Spirit 70 6.4.2 The Cathedral of Porvoo 71 6.4.3 Suotniemi 71 6.4.4 Luistari 71 6.5 Animal burials 72 6.5.1Visulahti 72 6.5.2 Luistari 72 6.6 Changes in time 73 73 7. Conclusions......................................................................................................................... 74 References................................................................................................................................ 78 Appendix 1. List of graves Appendix 2. Contexts of animal bones in Luistari Appendix 3. Tables and figures Appendix 4. Key for anatomical representation Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550-1700) 1. Introduction This Master’s thesis sets out to study mortuary behaviours involving animals in Finland over the time period from late Iron Age in Finland (AD ca 800-1200) to the 18th century. During this time the religious tradition was in the process of change; the Swedish crusades started to convert the Finns and later on the religion changed from Catholicism to Lutheran. The burial tradition changed from cremation to inhumation. There is some literate evidence, namely canonical laws from this period. The early laws were introduced when problems occurred in the conversion process for example forbidding burials in old, often later Iron Age grave mounds. The law implies that people favoured burials in the old mounds instead of burials in graveyards. The Church ob- viously saw the old burial custom as problematic and thus forbade the ritual (Ersgård 1996:9). 1.2 Background The past research has focused on material remains for a long time. Most archaeologists have suggested that the artefacts in the graves reflect social status of religious beliefs (e.g. Rasch 1992:181). As a result we have lost an important dimension which includes, among others, folk belief and religion (Lagerlöf 1991:17). Until now Finnish researchers have mostly been interested in grave orientation, clothing, jewellery and objects found in graves (see e.g. Cleve 1948; Kivikoski 1955; Lehtosalo-Hilander 1982a-c; Salo, U. 1987; Riikonen 1990; Purhonen 1998; Koivisto 2006) and rarely on the physical anthropology of the deceased (e.g. Formisto 1993). The burials are in most of these cases been studied only by the layer where the deceased is lying which is consid- ered to be the “real grave”. This set of thinking has set aside the important fact that the grave filling is also a part of the grave. The grave filling sometimes contains animal bones. Animal bones can also be found in the same layer as the deceased. Previous research looking at animal bones in graves has been minimal in Finland until now. Only one Master’s thesis on this subject is done. Ulla Tupala (1999) studied animal bones found from Iron Age
Recommended publications
  • Kouvola - Anjalankoski Alueelliset Indikaattorit Tiedot Pääosin Vuodelta 2017, Osa 2016, Julkaistu Tammikuussa 2019
    Kouvola - Anjalankoski Alueelliset indikaattorit Tiedot pääosin vuodelta 2017, osa 2016, julkaistu tammikuussa 2019 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 1 Tietolähde • Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto, Tilastokeskus • Paavo sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta. • Paavo-tilastotiedot ja kartta-aineistot päivitetään vuosittain tammikuussa. • Asukkailla tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa (31. joulukuuta), kuuluvat asukkaisiin kansalaisuudesta riippumatta. Asukkaiden sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. • Henkilöt, jotka asuvat laitoksissa, saavat sijaintitiedot laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Pois sen sijaan jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa kunnassa ei tiedetä. HUOM! Tästä syystä viralliset alueittaiset väkiluvut poikkeavat PAAVO-tilastoaineiston alueittaisista summatiedoista. • Seuraavissa taulukoissa on alueen lisäksi koko Kouvolan arvo ja kaikkien alueiden (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) minimi ja maksimi arvo. 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 2 Anjalankosken alueen postinumeroalueet kartalla 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 3 Anjalankoski 45460 Savero, 46400 Kaipiainen,
    [Show full text]
  • Kouvolan Pääkirjasto Mikrofilmatut Sanomalehdet
    28.11.2019 Kouvolan pääkirjasto Mikrofilmatut sanomalehdet Lehdet vuoteen 1929 asti ovat saatavissa digitoituina Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/. Viimeisessä sarakkeessa on näistä lehdistä suora linkki sanomalehtikirjastoon. Anjalankosken sanomat Anjalankoski 3.1.1975 – 29.6.2006 (seur. Keskilaakso) Elimäen sanomat Elimäki 1.12.1976 – 19.12.2018 Elimäki Elimäki 27.9.1968 – 29.6.1978 Elintae Kotka, Helsinki 22.7.1949 – 17.12.1965 Eteenpäin Kotka 11.11.1905 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Etelä-Suomi Kotka 8.12.1902 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Haminan lehti Hamina 25.4.1929 – 29.12.1957 linkki (seur. Kymen Sanomat) Haminan seudun lähiuutiset Hamina 3.1.1995 – 12.9.1996 Haminan Seutu Hamina 12.12.1996 – 3.1.2007 Iitinseutu Iitti 5.1.1955 – 28.12.2017 Kaakonkulma Virolahti 28.11.1968 – 22.12.2016 Karhula Karhula 27.5.1959 – 31.12.1965 Karjalan kansa Hamina 3.7.1940 – 18.12.1940 Kaupunkilehti Kuusankoski 14.2.1988 – 21.11.1993 (seur. Kaupunkilehti Seiska) Kaupunkilehti Seiska Kouvola 28.11.1993 – 25.4.2007 (seur. Vartti) Keko Helsinki 5.12.1925 – 22.12.1955 Keskilaakso Anjalankoski 4.1.2007 – 28.6.2018 Kotka Nyheter (Östra Nyland Loviisa 20.4.1929 – 23.9.1969 linkki vuodesta 1945) 7.9.1971 – 15.12.1973 3.9.1974 – 30.6.1979 1.7.1980 – 29.8.1981 16.3.1982 – 4.10.1983 Kotkalainen Kotka 23.8.1963 – 24.2.1968 Kotkan Sanomat Kotka 29.12.1940 – 18.6.1941 (seur. Kymen Sanomat) 2.1.1989 – 29.9.1991 Kotkan Uutiset Kotka 26.5.1897 – 29.7.1906 linkki Kouvolan sanomat Kouvola 5.1.1910 – 30.9.2019 linkki Kuusaalainen Kuusankoski 2.6.1982 – 17.6.1984 (seur.
    [Show full text]
  • Free Travel Guide Visitloviisa.Fi
    ENGLISH Loviisa Free travel guide visitloviisa.fi 2019 1 2 The Coastal Loviisa is the best small town in Finland! Loviisa, founded in 1745, has an interesting history. The town features fabulous town architecture, an inviting guest harbour and a unique feeling created by historical buildings, blooming gardens and a compact town centre. Pictorial countryside, beautiful archipelago, old Strömfors Iron Works milieu and versatile outdoor life opportunities will optimise your visit. And of course the children will also enjoy themselves in this home town of children’s Jill and Joy (Onneli and Anneli) movies. All this you can find along the E18 highway, less than an hour’s drive from Helsinki and within easy reach from Porvoo, Kotka and Kouvola. The Loviisa-dwellers are the friendliest along the south coast of Finland, wishing their guests warmly welcome. Free Welcome to Loviisa! parking! visitloviisa.fi CONTENTS Sights p. 4 • Events p. 10 • Nature & Activities p. 16 • Shopping p. 18 • Eat & Drink p. 20 • Accommodation p. 23 • Services & Service catalogue p. 24 ”Come here! There are superb What facilities for Relaxed atmosphere canoeing chances outdoor life! Hiking, and nice people. in Loviisa: you can biking, canoeing … #plagen #beachlife paddle even with your you name it … in an epic #happy #holiday head down below the old iron works milieu! surface! When will #eventhedoglikesit you join us? #strömforsironworks #realmenusecanoes 3 Just like in the old times! Wooden houses & cobblestone streets The historical lower part of town by the seaside is one of the most uniform 18th century wooden town sections in Finland. Cobblestones, sandy alleys, sheltered courtyards and bright-coloured facades make you smile.
    [Show full text]
  • 1 Partial Translation from the Book: Air Force Participation in the Finnish
    Partial translation from the book: Air Force Participation in the Finnish War of Independence in Year 1918 by Aarne Bremer, 1934 Translated by Seppo Koivisto, 2.2.1999; updated 18.5.1999, 15.5.2004 Chapter II. German Air Activity in Finland 1918 (pages 170-202) Initial Phase of Getting Aid (page 170) The greatest aid, that Finland received already in the preparatory stages and then during the war, came from Germany. Already in autumn 1917 arms shipments came from there to arm the home defence. During the Independence War large amounts of arms and ammunition were further bought from Germany. In February 1918 Germany agreed to send the Königlicher Preussischer Jägerbataillon Nr. 27 (of Finnish volunteers) to Finland. When the red danger was continuously worsening in Southern Finland, made Councillor of State Hjelt, a Finn that had greatest influence in Germany, his best to get aid to Finland. (Edvard Hjelt, 1855-1921, was an active and sometimes arbitrary representative of the Finnish Senate in Germany. He for instance issued a Finnish passport in false name to General Ludendorf after his resignation.) On February 11th the peace negotiations between Germany and Russia at Brest-Litovski were interrupted. By threatening St. Petersburg from Finland, Germany would force Russia swiftly for final conclusion of peace. For this Germany would not need large forces, just so much that the white Finland would win. German high command asked councillor of state Hjelt to send an urgent request for armed assistance. Councillor of State Hjelt saw, that he could fulfil this request, as he had received a telegram from Councillor of State A.
    [Show full text]
  • Overview of Kouvola
    Overview of Kouvola Welcoming • Fascinating • Evolving 9/22/2017 City of Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 2 Kouvola in figures 9/22/2017 City of Kouvola 3 Strategy of Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 4 Organization of elected officials 2017 9/22/2017 City of Kouvola 5 City Council 2017 - 20121 City Executive Board 2017 - 2021 59 LOCAL COUCILLORS 13 MEMBERS Chairman Chairman Jouko Leppänen(KOK) Harri Helminen (SDP) 1st Deputy Chairman 1st Deputy Chairman Paula Werning (SDP) Jani Heikari (KOK) 2nd Deputy Chairman 2nd Deputy Chairman Topi Seppälä (KESK) Jenny Hasu(KESK) 3rd Deputy Chairman Jari Huhtala (VIHR) SDP Social Democratic Party of Finland KOK National Coalition Party KESK Centre Party VIHR The Greens PS Finns Party KD Christian Democrats VAS Left Alliance SIT Independents S-KS Independets of Suur-Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 6 Organization for services 2017 9/22/2017 City of Kouvola 7 Executive management group Mayor Marita Toikka Financial Director Tuukka Forsell Director of Welfare Services Arja Kumpu Technical Director Hannu Tylli Administrative Director Katja Tommiska Personnel Director Päivi Karhu Strategy and Development Director Jyrki Harjula Development Director Petteri Portaankorva Communications Manager Anne Käki Personnel representative Asta Nurminen 9/22/2017 City of Kouvola 8 Personnel by service sectors 31 December 2016 Permanent Fixed-term Empl.subsidy Personnel Personnel Change Change 31.12.2016 31.12.2015 qvt % 4 749 1 042 95 5 886 6 002 -116 -1.9 9/22/2017 City of Kouvola 9 Biggest employers 9/2017 5 886
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Kymenlaakson Kulttuuriympäristökartoitus 2008
    KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI – ELIMÄKI – HAMINA – IITTI – JAALA – KOTKA – KOUVOLA – KUUSANKOSKI – MIEHIKKÄLÄ – PYHTÄÄ – VALKEALA – VIROLAHTI SAATTEEKSI Kulttuuriympäristöt ovat tärkeä osa kaupunkien ja kuntien identiteettiä. Ihminen löytää niistä juuren- sa ja tuntee siten olonsa kotoisammaksi. Ehkä myös siksi kulttuuriympäristöjen vaaliminen on tullut yhä tärkeämmäksi teemaksi yhteiskunnassa. Paljon vanhaa ja arvokasta on ehtinyt tuhoutua, mutta viime vuosikymmeninä on kuitenkin ryhdytty myös suojelemaan jäljelle jäänyttä kulttuuriperintöä. Lähtökohtana Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvitykselle on ollut kaikki kulttuuriympäristön osa- alueet kattavan aineiston puute ja epäselvyys kohteiden tämänhetkisestä tilasta. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitusta tehtäessä tavoitteena on ollut saada aikaan aineisto, joka palvelee niin kuntien kuin valtion viranomaisten sekä maakuntamuseon tarpeita. Aineistosta on haluttu tehdä helposti päivitettävä ja ajantasainen. Kaupunkien ja kuntien tarpeita silmälläpitäen tavoitteena on ollut luoda hyödyllistä materiaalia maankäytön suunnittelun, matkailun/kulttuurin ja opetuksen toimi- aloille sekä kannustaa kulttuuriympäristöohjelman laatimiseen ja siten kulttuuriympäristöjen vaalimi- seen. Valtion viranomaisia kartoitus auttaa mm. erilaisissa lupapäätöksissä ja kaavoituksen valvon- nassa sekä lausuntojen antamisessa. Sitä tullaan hyödyntämään myös Kymenlaakson museon ylläpitämän suunnitellun tietokannan päivittämisessä. Vuonna 2008 on saatettu loppuun kartoitustyö, joka
    [Show full text]
  • Etnologinen Tutkimus Kunnan Nimen Merkityksestä Kuntalaisille Kouvolan Kuntaliitoksen Toteuttamisen Aikana
    MIKÄ KUNNALLE NIMEKSI? Etnologinen tutkimus kunnan nimen merkityksestä kuntalaisille Kouvolan kuntaliitoksen toteuttamisen aikana Paavolainen Taru Etnologian maisterintutkielma Syyslukukausi 2016 Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Taru Paavolainen Työn nimi – Title Mikä kunnalle nimeksi? Etnologinen tutkimus kunnan nimen merkityksestä kuntalaisille Kouvolan kuntaliitoksen toteuttamisen aikana Oppiaine – Subject Työn laji – Level Etnologia Pro gradu -tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages Joulukuu 2016 86 + Liite 1 Tiivistelmä – Abstract Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kunnan nimen merkitystä kunnan asukkaille. Tarkoituksenani on syventää ymmärrystä siitä, miksi kunnan nimi aiheuttaa paljon keskustelua kuntaliitoksen toteuttamisen aikana. Tutkielmaani varten keräsin Kouvolan seudun uuden kunnan nimeä käsitteleviä tekstiviestikommentteja Kouvolan Sanomien Napakat-mielipidepalstalta. Viestien analysoinnissa käytin lähilukua sekä tulkitsevaa diskurssianalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimivat kuntasamaistumisen ja psykologisen omistajuuden käsitteet. Aineistosta käy ilmi, että kunnan asukkaille merkityksellisessä kunnan nimessä yhdistyvät kuntalaisten kokemukset kunnasta sekä nimen paikannettavuus niin kielellisesti, kulttuurisesti kuin maantieteellisestikin. Kuntasamaistumisen kautta kunnalle sopivaksi koettu nimi otetaan käyttöön kuntalaisten
    [Show full text]
  • Oil Spill Waste Treatment in the Kymenlaakso Region After a Ship Accident
    Kalmar ECO-TECH '07 KALMAR, SWEDEN, November 26-28, 2007 OIL SPILL WASTE TREATMENT IN THE KYMENLAAKSO REGION AFTER A SHIP ACCIDENT Mari Hupponen Mika Horttanainen Mika Luoranen Lappeenranta University of Technology, Finland ABSTRACT The significance of the Gulf of Finland, which is part of the Baltic Sea, as an oil transport route has increased rapidly in recent years. Approximately 140 million tons of oil was transported through the Gulf of Finland in the year 2006. The amount of transport has doubled in a few years. At the same time, the accident risk has increased. The narrowness and the fragmented coastlinemake the Gulf of Finland extremely vulnerable in an oil spill situation. There is as yet no comprehensive plan in Finland for how to treat oil spill waste after a large­ scale accident. The aim of this study was to find out treatment methods and capacities in the Kymenlaakso region for the oily waste collected fromthe coastline after a large oil accident in the Gulf of Finland. This study presents the principles of the treatment methods of oil spill waste and the limitations of the methods in handling the waste. The article also includes a background study of the treatment of wastes collected fromthe coastline fromprevious major oil accidents. The possibilities of different companies to treat oily waste in the Kymenlaakso region were studied. Detailed information was collected by interviewing the companies' workers. 19 000 t of crushable oily equipment and organic matter mixed with normal solid fuels can be burned annually in the fluidized bed furnaces of regional power plants.
    [Show full text]
  • Filmtec Site Information Remove Fluoride
    Case History Lenntech [email protected] Tel. +31-152-610-900 www.lenntech.com Fax. +31-152-616-289 FILMTEC™ Membranes FILMTEC XLE Membranes Help to Remove Fluoride from Drinking Water at Lower Energy Costs Site Information Location: Kuivala, Finland Size: 6000 m3/day Purpose: Remove fluoride from artificial groundwater while minimizing energy consumption Time in Operation: Since October 2003 Performance: • Fluoride reduced by 98% • Low operating pressure (8 bar at 8°C) results in reduced energy costs An aerial view of the Kuivala water treatment plant in southern Finland. The plant uses FILMTEC™ XLE reverse osmosis membranes to remove fluoride from drinking water. Photo courtesy of Kymenlaakso Water Ltd. Introduction Kymenlaakso Water Ltd supplies up to of 30,000 m3/day of drinking water to over 90,000 customers in the municipalities of Kotka, Anjalankoski, Hamina, and Pyhtää in Finland. The Kuivala plant takes surface water from Lake Haukkajärvi and applies the raw water to 17 infiltration ponds. The sand soil in this groundwater area reduces or removes impurities from the water during the 50-day retention cycle. High-quality drinking water is pumped from groundwater wells to the water treatment facility where the water undergoes alkalization with lime and carbon dioxide and disinfection with sodium hypochlorite. The natural fluoride level in the soil of southern Finland is relatively high and, as a result, the fluoride concentration in the water increases after the infiltration treatment from a typical value of 0.7 mg/L to values up to 1.8 mg/L. The drinking water directives of the European Union limit fluoride concentration in drinking water to 1.5 mg/L.
    [Show full text]
  • Vegetation and Ecology of Black Alder
    © Suoseura — Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2018 Suo 69(2–3): 47–132Suo 69(2–3) — Tutkimusartikkelit 2018 47 Vegetation and ecology of black alder (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.) dominated swamps and mesic forest sites in Finland Tervaleppäyhdyskuntien ekologia ja kasvillisuus Suomessa Ahti Mäkinen University of Helsinki, Finland, email: [email protected] This study includes all black alder sites (or stands) in Finland in the natural state from wet black alder swamps to fresh black alder -dominated forests. The material is based on 650 sample plots with complete descriptions of vegetation and ecology studied in altogether 200 black alder sites all over the distribution area (59°47′–66°45′N). The a priori classification of the studied sites is based on field observations during several decades and on DCA-ordination and clustering analysis (Euclidian distance with centroid group averages and the Ward linkage method) using the Finnish “Cajanderian” forest and mire site type classification approach. Based on this material, 14 black alder community types and several variations are described. Half of them are black alder swamps and the rest herb-rich and alluvial forests. Most of them are situated on lake and seashores where new sites are exposed continuously as a result of land elevation. The results of the classification are compared with the phytosociology of several Northern and Central European black alder communities. Ecological factors affecting the formation and development of black alder communities in Finland are also discus- sed. Many of these environmental factors deviate noticeably from conditions in Central Europe and are reflecting the special features of Finnish black alder swamps and forests.
    [Show full text]
  • SUPPLEMENTARY DATA the Finnish Diabetic Nephropathy Study Centers Anjalankoski Health Center S.Koivula, T.Uggeldahl Central Finl
    SUPPLEMENTARY DATA The Finnish Diabetic Nephropathy Study Centers Anjalankoski Health Center S.Koivula, T.Uggeldahl Central Finland Central Hospital, T.Forslund, A.Halonen, A.Koistinen, P.Koskiaho, Jyväskylä M.Laukkanen, J.Saltevo, M.Tiihonen Central Hospital of Åland Islands, M.Forsen, H.Granlund, A.-C.Jonsson, B.Nyroos Mariehamn Central Hospital of Kanta-Häme, P.Kinnunen, A.Orvola, T.Salonen, A.Vähänen Hämeenlinna Central Hospital of Kymenlaakso, Kotka R.Paldanius, M.Riihelä, L.Ryysy Central Hospital of Länsi-Pohja, Kemi H.Laukkanen, P.Nyländen, A.Sademies Central Ostrobothnian Hospital District, S.Anderson, B.Asplund, U.Byskata, P.Liedes, Kokkola M.Kuusela, T.Virkkala City of Espoo Health Center: Espoonlahti A.Nikkola, E.Ritola Tapiola M.Niska, H.Saarinen Samaria E.Oukko-Ruponen, T.Virtanen Viherlaakso A.Lyytinen City of Helsinki Health Center: Puistola H.Kari, T.Simonen Suutarila A.Kaprio, J.Kärkkäinen, B.Rantaeskola Töölö P.Kääriäinen, J.Haaga, A-L.Pietiläinen City of Hyvinkää Health Center S.Klemetti, T.Nyandoto, E.Rontu, S.Satuli-Autere City of Vantaa Health Center: Korso R.Toivonen, H.Virtanen Länsimäki R.Ahonen, M.Ivaska-Suomela, A.Jauhiainen Martinlaakso M.Laine, T.Pellonpää, R.Puranen Myyrmäki A.Airas, J.Laakso, K.Rautavaara Rekola M.Erola, E.Jatkola Tikkurila R.Lönnblad, A.Malm, J.Mäkelä, E.Rautamo Heinola Health Center P.Hentunen, J.Lagerstam Helsinki University Central Hospital, J.Fagerudd, M.Feodoroff, O.Heikkilä, K.Hietala, Department of Medicine, Division of J.Kytö, K.Pettersson-Fernholm, M.Rönnback, Nephrology L.Salovaara,
    [Show full text]