Kymenlaakson Kulttuuriympäristökartoitus 2008

KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI – ELIMÄKI – HAMINA – IITTI – JAALA – KOTKA – KOUVOLA – KUUSANKOSKI – MIEHIKKÄLÄ – PYHTÄÄ – VALKEALA – VIROLAHTI

SAATTEEKSI Kulttuuriympäristöt ovat tärkeä osa kaupunkien ja kuntien identiteettiä. Ihminen löytää niistä juuren- sa ja tuntee siten olonsa kotoisammaksi. Ehkä myös siksi kulttuuriympäristöjen vaaliminen on tullut yhä tärkeämmäksi teemaksi yhteiskunnassa. Paljon vanhaa ja arvokasta on ehtinyt tuhoutua, mutta viime vuosikymmeninä on kuitenkin ryhdytty myös suojelemaan jäljelle jäänyttä kulttuuriperintöä. Lähtökohtana Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvitykselle on ollut kaikki kulttuuriympäristön osa- alueet kattavan aineiston puute ja epäselvyys kohteiden tämänhetkisestä tilasta. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitusta tehtäessä tavoitteena on ollut saada aikaan aineisto, joka palvelee niin kuntien kuin valtion viranomaisten sekä maakuntamuseon tarpeita. Aineistosta on haluttu tehdä helposti päivitettävä ja ajantasainen. Kaupunkien ja kuntien tarpeita silmälläpitäen tavoitteena on ollut luoda hyödyllistä materiaalia maankäytön suunnittelun, matkailun/kulttuurin ja opetuksen toimi- aloille sekä kannustaa kulttuuriympäristöohjelman laatimiseen ja siten kulttuuriympäristöjen vaalimi- seen. Valtion viranomaisia kartoitus auttaa mm. erilaisissa lupapäätöksissä ja kaavoituksen valvon- nassa sekä lausuntojen antamisessa. Sitä tullaan hyödyntämään myös Kymenlaakson museon ylläpitämän suunnitellun tietokannan päivittämisessä. Vuonna 2008 on saatettu loppuun kartoitustyö, joka aloitettiin jo vuonna 2005. Kymenlaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja ympäristöjä on ollut kartoittamassa maisema-arkkitehtuurin opiskelijoita Teknillisestä korkeakoulusta. Kesällä 2005 Kaisa Niilo-Rämä kartoitti Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Eeva Rapola taas kartoitti kesällä 2006 Elimäen, Iitin ja Jaalan kuntien alueet. Viimeisenä varsinaista kartoitustyötä suoritti kesällä 2007 Mathias Wahlberg, joka kartoitti Anjalankosken, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan kuntien alueet. Kesällä 2008 aikaisempien vuosien kartoitukset on koottu ulkonäöltään ja tietoarvoltaan yhteneväiseksi koko Kymenlaakson kattavaksi Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitukseksi. Tätä koontia on suoritta- nut Sirpa Törrönen. Tarkoituksena on ollut saada koottua eri lähteiden - valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten - tiedot yhteen luetteloon. Varsinaista inventointityötä ei ole tehty, mutta työn edetessä on ilmen- nyt joitakin uusia kohteita. Lähdeaineistona selvitystä tehtäessä on käytetty mm. aikaisempia inventointeja, paikallisten asukkaiden tietoja sekä maastokäyntien havaintoja. Kohteet on mahdollisuuksien mukaan myös tarkastettu paikan päällä. Suurin osa kohteista on arvo- tettu ja viety paikkatietojärjestelmään (ArcView) sekä kuvattu. Arvotus perustuu pääasiassa kirjalli- siin lähteisiin sekä museoviraston rekisteriin. Koska kulttuuriympäristöt ovat muuttuvia kohteita, on selvitysaineiston pysyttävä ajantasaisena. Tämä onnistuu tiiviillä yhteistyöllä eri osapuolten välillä. Ajan kuluessa tulee koko ajan uusia kohteita vanhojen tuhoutuessa syystä tai toisesta. Kaikkea ei voi eikä pidäkään säilyttää. Kulttuuriympäristö- ohjelman avulla kunta voi määritellä eri kulttuuriympäristökohteiden tulevaisuuden eli miten niitä vaalitaan ja miten hoito toteutetaan. Kulttuuriympäristöohjelman pohjaksi tulee kuitenkin teettää vielä tarkempi inventointi valituista kohteista eri alojen asiantuntijoilla. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden listausta on tarkistettu 2000-luvulla Museovirastossa. Tarkistuksessa nykyisiin kohteisiin tulee mahdollisia täydennyksiä ja poistoja. Kymenlaakson osalta ensimmäisen tarkistuksen lausunnot on käsitelty ja luonnos on lähetetty toi- selle lausuntokierrokselle vuonna 2008. Koko maan tarkistettu kohdevalikoima esitettäneen valtio- neuvostolle vielä vuonna 2008. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoituksessa on jo huomioitu uusi RKY 2008-lista. Kartoituksessa on kuitenkin huomioitu myös tällä hetkellä voimassa olevat valtakunnallisesti merkittävät kohteet Rakennettu kulttuuriympäristö (1993 RKY) mukaan. Kulttuu- riympäristöohjelmien teossa tietojen päivitys tulisi ottaa huomioon.

Kuntakohtainen kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristön vaaliminen ja suojelu perustuu lainsäädäntöön ja käytännön tasolla kuntien ja omistajien vastuuseen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön vaalimisesta. Kaavoitus ja lupame- nettelyt eivät yksin riitä kulttuuriympäristön hoidon välineeksi. Maankäytön suunnittelu kunnissa edellyttää perusselvityksiä ja inventointeja kulttuuriympäristöstä. Kerätyn tiedon perusteella voidaan arvioida ne kohteet tai alueet, joiden säilyminen tulee turvata. Tietoisuus oman kunnan kulttuuriympäristön arvoista hyödyttää käytännön toimia kotiseudun hy- väksi. Mikä koetaan arvokkaaksi, halutaan myös hoitaa. Kuntakohtaisessa kulttuuriympäristö-

3 ohjelmassa esitetään kehittämisen tavoitteet ja toteutusohjelma kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja siten myös lähiympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantamiseksi. Kunnan kulttuuriympäristö- ohjelma antaa perustiedot paikkakunnan arvokkaista kohteita sekä maiseman ja rakennetun ympä- ristön historiasta. Kulttuuriympäristön hoito voidaan kytkeä mm. matkailun ja elinkeinoelämän kehi- tyshankkeisiin. Kulttuuriympäristön hoidolla voidaan myös tukea kunnan identiteetin ja imagon luo- mista. Kulttuurihistoria on olennainen osa kuntaa ja jonka pohjalle kunnan identiteetti ja imago on helppo rakentaa.

Ympäristökeskuksen kulttuuriympäristöjen hoitoa edistävät taloudelliset tuet − Rakennussuojeluavustukset / Avustukset rakennusperinnön hoitoon − EU:n rakennerahastot

Kouvolassa 28.8.2008

Sirpa Törrönen

4 SISÄLLYS

JOHDANTO 3

TERMISTÖ/ JAOTTELUN PERUSTEET 8

KYMENLAAKSON KULTTUURIHISTORIAN KATSAUS 10

ANJALANKOSKI 13 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Näköalapaikat

ELIMÄKI 39 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit

HAMINA 61 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit

IITTI 103 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Näköalapaikat

5 JAALA 141 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Näköalapaikat

KOTKA 163 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit

KOUVOLA 197 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Liikenneympäristöt Muut kohteet Rauhoitetut luonnonmuistomerkit

KUUSANKOSKI 211 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit

MIEHIKKÄLÄ 227 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit

6 PYHTÄÄ 241 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit

VALKEALA 261 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit

VIROLAHTI 279 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit

7 TERMISTÖ/ JAOTTELUN PERUSTEET

Aikaisempina vuosina kartoituksessa on käytetty hieman erilaisia kategorioita kohteiden jaotteluun. Eri vuosien kartoituksien jaottelut on yhdistetty toisiaan vastaaviksi lukemisen helpottamiseksi. Koh- teista kerättyjä tietoja on myös pyritty yhdenmukaistamaan ja lähteet tuotu selkeämmin esille mah- dollisen lisätiedon hankkimista varten. Kulttuuriympäristöt voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään; rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, kulttuurimaisemiin sekä muinaismuistoihin. Tämä jako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä osa kohteista kuuluu useampaan ryhmään. Tässä kartoituksessa kohteet on jaettu 13:sta eri kategoriaan niiden pääasiallisesti edustamansa arvon mukaan. Jotkin kohteet voisivat siis sijaita myös toi- sessa kategoriassa. Alla on selvennetty eri kategorioiden perusteita. Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) Otsikon alle on koottu Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä tai rakennettu kulttuu- riympäristö -kirjassa mainitut alueet sekä Kymenlaakson kulttuurimaisemainventoin- nissa esitetyt kohteet. Kategorian alla sijaitseva kohde on laaja-alainen, eikä sitä voi nähdä yhdellä silmäyksellä. Kohteen alueella voi sijaita yksittäisiä kohteita. Pienem- pien kohteiden kohdalla on ilmoitettu mikäli ne kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen (maisema-alueeseen, rakennetun ympäristön kokonaisuuteen tai pienmaisemaan). Pienmaisemat (02) Pienmaisema-sana ei ole vakiintunut termi, eikä sillä siten ole virallista tai vakiintu- nutta määritelmää. Se on ilmeisesti tullut aikaisempien vuosien töihin mukaan Kymi- jokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelmasta, jossa termiä ei ole määritelty. Tähän kartoitukseen se on määritelty kyseisen lähteen alue- rajauksiin perustuen. Pienmaisema-kohde on visuaalisesti selkeästi rajautunut ja usein myös toiminnallisesti yhtenäinen osa laajempaa maisemaa. Esimerkiksi selän- teiden tai metsien rajaama viljelyalue tai yhtenäinen kyläkokonaisuus peltoineen. Ka- tegorian alle on sijoitettu esimerkiksi perinteiset maaseudulla sijaitsevat kylät, sillä ne kuuluvat elimellisinä osina ympäröivään maisemaan sekä visuaalisesti että toiminnallisesti. Perinnemaisemat (03) Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisemia, jotka koostuvat perinnebiotoopeista (niitto- ja laiduntalouden synnyttämiä alueita) ja muista perinteiseen maatalouskulttuuriin liittyvistä rakennetuista ympäristöistä. Sotahistorialliset kohteet (04) Kategorian alle on sijoitettu sotahistoriaan liittyvät kohteet, myös taisteluiden muisto- kivet on sijoitettu tähän kategoriaan. Uskonnolliset kohteet (05) Kategorian alle kuuluvat esimerkiksi kirkot, pappilat ja hautausmaat. Rakennukset ja pihapiirit (06) Kategoria on kartoituksen laajin. Sen alla on niin yksittäiset tilat, talot ja rakennukset kuin kartanotkin pihapiireineen. Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) "Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät" -otsikon alle on koottu useamman rakennuksen kohteet, jotka eivät sovi "Pienmaisemat" tai "Mylly- ja teollisuusympäristöt" otsikoiden alle. Nämä ovat usein kaupunkialueilla sijaitsevia asuinalueita. Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) Työläisasuntoalueet on sijoitettu "Mylly- ja teollisuusympäristöt" -otsikon alle sen tuo- tantolaitoksen yhteyteen, joka ne on rakennuttanut ja johon ne olennaisesti kuuluvat. Siten ne on helpompi hahmottaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Liikenneympäristöt (09) Kategoriaan kuuluvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet, sillat ja rataympäristöt. Myös vesiväylät ovat tämän kategorian alla.

8 Muut kohteet (10) Muissa kohteissa on kohteet, jotka eivät sovi minkään muun kategorian alle. Esimer- kiksi muinaiset kylänpaikat on sijoitettu tähän kategoriaan. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) Muinaisjäännökset kategoriassa on kohteita, jotka on suojeltu muinaismuistolain nojalla ja joilla on muinaisjäännöstunnus. Historiallisen ajan muinaisjäännökset on sijoitettu pääasiallisesti edustamansa arvon mukaan. Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) Kartoitukseen on otettu mukaan myös kulttuuriympäristöihin kuulumattomat rauhoitetut luonnonmuistomerkit, koska osa kuuluu myös kulttuuriympäristöihin. Rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä voivat esimerkiksi olla puita tai kiviä, joihin liittyy uskomuksia ja tarinoita. Näköalapaikat (13) Näköalapaikat ovat rakennettuja tai luontaisesti muuta maisemaa korkeampana sijaitsevia kohteita, jotka ovat kuuluneet alueen kulttuuriin kauan.

9 KYMENLAAKSON KULTTUURIHISTORIAN KATSAUS

Esihistoria (8000 eKr. – 1000 jKr.)

Kymenlaakson ensimmäiset asukkaat asettuivat kivikaudella (8000–1300 eKr.) vesistöjen varsille. Etenkin suojaisat, kalarikkaat merenrantahietikot soveltuivat hyvin asumiseen. Pronssikaudelle (1300–500 eKr.) tultaessa asutus keskittyi yhä rannikoille vesistöjen toimiessa tärkeinä kulkureit- teinä. Rautakautisesta (500 eKr.–1000 jKr.) asutuksesta on löydetty myös useita jäänteitä.

Historiallinen aika (n. 1000 jKr. – )

Keskiaika n. 1000–1500

Kymenlaakson asutuksen syntyyn vaikuttivat niin viikinkien kaupparetket Itämerellä kuin alueen sijainti meren ja Kymijoen sekä muiden pienempien jokien kohtaamispisteessä. Jäänteitä viikinkien vaikutuksesta alueella lienevät osa saariston paikannimistä. 1100-luvulla alueella vaikuttivat risti- retket. Kymijoen seutu oli uskontokuntien raja-aluetta ja molempien uskontojen vaikutus oli tuntu- va. Pysyvä asutus sijoittui keskiajan alussa pääasiassa jokien varsille sekä järvien rannoille, joissa oli maanviljelykseen kelpaavaa maata. Uutta peltoa saatiin raivaamalla ja kaskeamalla.

1200 luvulla saksalaiskaupan avauduttua ja Tallinnan kaupungin syntyessä hansakauppiaat veivät Kymijoesta saatavaa lohta sekä siikaa ja toivat vastineeksi mm. suolaa. Lohi kuljetettiin tynnyreissä Tavastilanjokea pitkin Kaarniemen kauppapaikalle. Tallinnan Saksalaiskaupungin vaikutus Kymen- laaksoon oli suuri ja se näkyi mm. erilaisten keksintöjen varhaisessa rantautumisessa alueelle. Novgorodin ja Ruotsin valtapiirien raja kulki mahdollisesti Kymijokea pitkin jo 1200-luvulla.

1323 Pähkinäsaaren rauhassa Kymenlaaksosta tuli osa Ruotsia, jolloin alueen rauhoituttua pysy- viä asukkaita, etenkin ruotsalaisia, tuli lisää. Alueelle perustettiin Ruotsin vallan mukaiset seura- kunnat. 1300-luvulla rakennettiin Vehkalahden kirkko hyvien kulkuyhteyksien varrelle vesiteiden risteyskohtaan. Myös muihin Kymenlaakson kuntiin rakennettiin kirkkoja. 1300-luvun alussa valtiovalta huomasi Kymijoen lohisaaliisiin perustuvan alueen taloudellisen merkityksen ja perusti Ky- menkartanon Ruotsin hallinnon keskukseksi. Kartano oli 1380–1523 Vadstenan luostarin hallussa. Luostari hallinnoi myös lohenkalastamoita, vaikka suurtila olikin Viipurin linnan hallinnoima. Suuri rantatie rakennettiin 1300-luvun alkupuoliskolla yhdistämään Turku ja Viipuri. Useita sen varrella olevia siltoja on rakennettu uudestaan 1900-luvun alussa kivestä holvaamalla. Keskiajalla perustettiin myös useita alueen kartanoita ja pysyvää asutusta oli lähes kaikissa nykyisissä kylissä.

1500–1555

1520-luvulla alkanut uskonpuhdistus toi Suomeen luterilaisuuden ja keskiaika päättyi. Ortodoksi- suus säilyi kuitenkin Kymenlaaksossa voimakkaana. 1500-luvulla Vehkalahden knaapit levisivät Husupyölin, Töytärin ja Salmenkylän alueelle.

1555–1650 Autioitumisen ja Vironmuuton kausi

1555–56 Kustaa Vaasa muutti paikallishallintoa ja Kymenkartanosta tuli kuninkaan kartano, jolloin sen valta lisääntyi ja siitä tuli Kymenlaakson hallinnon keskus. 1500-luvulla ensimmäiset sahamyllyt aloittivat toimintansa. Löytöretket innostivat pitempiin merimatkoihin jolloin tarvittiin suurempia aluksia ja siten myös tervaa ja lautoja, joita kymenlaaksolaiset kauppasivat ahkerasti.

Kalastus oli Kymenlaakson talouden perusta, mutta myös jo keskiajalla alkanutta tervan polttoa jatkettiin ja sitä laivattiin lähiseudun markkinoiden lisäksi Viroon. 1570 alkanut sotakausi autioitti erityisesti Etelä-Kymenlaaksoa pahoin, kun ihmiset muuttivat vaiheittain Viroon.

10 1620–1721 Läänitysten ja voimistuvan keskusvallan aika

1600-luvulla Kymenlaakson suurimmat satamat sijaitsivat jokisuissa mm. Poitsilassa, Summassa ja Tervasaaressa. 1600-luvulla tapahtuneita läänityksiä seurasi useiden kartanoiden perustaminen baltialaisille upseerisuvuille sekä jo aikaisemmin perustettujen kartanoiden vallan voimistuminen.

1653 perusti valtiovalta Vehkalahden uudenkaupungin, nykyisen Haminan. Kaupunki oli saanut oman asemakaavansa, josta on enää jäljellä Kuninkaankatu, jo vuonna 1649. Kadun nimi on aiko- jen saatossa vaihtunut Kadettikoulunkaduksi ja Mannerheimintieksi. Suuren pohjan sodan ja Isovi- han miehityskauden (1713–1721) seurauksena venäläistä väestöä muutti Kymenlaakson alueelle. Isoviha tuntui varsinkin Virolahdella, josta venäläiset hamusivat rakennuskiveä. Monet pakenivat armeijoita erilaisiin piilopaikkoihin.

1721–1743 Ruotsin vallan ajan loppu

Uudenkaupungin rauhan (1721) seurauksena itäraja siirtyi Suomenlahden pohjukkaan ja nykyises- tä Haminasta tuli Itä-Suomen kaupan keskus ja tärkeä satama Viipurin tilalle. Yhteyksien parantamiseksi rakennettiin myös Hamina–Lappeenranta tie. Vuonna 1723 Vehkalahden Uudestakaupun- gista tuli Haminan linnoituskaupunki, joka sai tapulikaupungin oikeudet ja ympyräasemakaavan. Vuonna 1728 aloitettiin Haminassa laivanvarustus. Uudenkaupungin rauhan raja merkittiin maastoon hakkaamalla rajalinja matalaksi ja merkitsemällä se kivillä. Tästä ovat jäänteenä useat rajakivet Virolahdella.

1700-luvulla sahateollisuus sai potkua uudesta tekniikasta ja Kymenlaaksoon perustettiin useita sahoja. Sahamyllyt olivat valtaporvareiden omistuksessa ja vaurautensa osoitukseksi he rakensivat 1700-luvulla paljon puurakennuksia Haminaan raatihuoneen ympärille. Ruotsinvallan aikaisen rakennustavan mukaan rakennetuissa taloissa pitkä sivu on katuun päin, kun taas myöhemmän venäläisen tavan mukaan rakennuksen lyhyt pääty rajaa katua. Pikkuporvarit rakensivat hieman kauemmas raatihuoneesta mm. Isoympyränkadulle.

1743 Vanhan Suomen aika

1741–1743 käydyn "Hattujen sodan" (pikkuviha) päätteeksi solmittiin Turun rauha, jolloin Haminas- ta tuli rajakaupunki. Sen vaikutus voimistui ja sen linnoittamista jatkettiin. 1790 solmittiin Värälän rauha Kustaa III Venäjän sodan päätteeksi ja laajat linnoitustyöt aloitettiin myös Ruotsinsalmella ja sitä pohjoisessa vahvistamaan tarkoitetussa Kyminlinnassa. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin rakennuksista on jäljellä enää Kotkan ortodoksinen kirkko. Koko Kymenlaakson väkiluku kasvoi. Useiden palojen seurauksena kivirakennuksia rakennettiin enemmän erityisesti kaupunkeihin. Teol- listumisen myötä kaupunkeihin alkoi kohota myös tiilirakennuksia. 1797 Venäjän keisari Paavali I lahjoitti Valamon luostarille yksinoikeuden lohenkalastukseen Kymenkartanon lohivesillä (Langin- koski ja Pernoonkosket). Luostarin munkit rakensivat 1799 Siikakosken rannalle luostarirakennuk- sen ja edelleen pystyssä olevat Pyhän Marian taivaaseen nousun kappelin eli Munkholman Munk- kisaareen ja kappelin Langinkoskelle.

1800-luvulle tultaessa lainsäädännön muutokset, Napoleonin sodat ja Englannin tullipolitiikka päät- tivät sahamyllyjen kukoistuksen. Samaan aikaan Kymenlaakson pientilavaltaisuus yleistyi. Hami- nan rauhan seurauksena vuonna 1809 raja siirtyi Tornionjokeen ja Suomi muuttui osittain autono- miseksi säilyen kuitenkin Venäjän alaisuudessa. Pietarin vaikutuksen kasvamisen seurauksena alkoi empiretyylisten rakennusten kukoistus.

1812–1870 Yhdentymisen aika

1800-luvun alussa Kymenlaakso oli menettänyt erityisasemansa rajaseutuna ja suurin mullistus alueella olikin isojako, nykyisen maarekisterijärjestelmän pohja. Kymenlaaksossa oli tällöin useita kartanoita. 1820-luvulle tultaessa Haminan kaupungin profiili nousi kadettikoulun siirryttyä kaupunkiin. 1821 Syttyi Haminassa suurpalo ja 90 % linnoituksen sisällä olleista rakennuksista tuhoutui. 1840 syttyi Haminassa jälleen suurpalo jonka seurauksena suurin osa taloista paloi. 1853–56 käy- tiin Itämainen sota, jonka takia osaa Kymenlaakson linnoituksia vahvistettiin ja patteriasemia rakennettiin lisää. 1866 tuli voimaan kansakouluasetus ja kiinteitä kouluja alettiin perustaa kiertokou- lujen tilalle myös Kymenlaaksoon.

11 1870 – Teollistumisen aika

1870-luvulla Kotka nousi norjalaisten johdolla Haminan ohi teollisuuskeskukseksi ja sai 1878 tapulikaupungin oikeudet. Puutavaran kysyntä maailmalla ja siitä johtunut hintojen nousu, höyrylaivojen kehitys sekä Kotkan sijainti joen suulla johti puutavaraliikkeen nopeaan nousuun ja höyrysahojen sekä suuruiton nopeaan kasvuun. Myös muita tehtaita perustettiin koko Kymenlaakson alueelle.

Haminan talous lamaantui vuoden 1869 jälkeen kun rautatieympäristöjen rakentaminen alkoi ja uusi rata Viipurin ja Riihimäen välille valmistui, jolloin kulku Haminan läpi väheni huomattavasti. 1878 alettiin laajentaa Tervasaaren satamaa Hietakylän laiturin tuhouduttua ja vanhan tultua liian pieneksi. Tervasaareen oli jo 1860-luvulla rakennettu makasiineja.

1887 Hamina paloi jälleen kerran ja Aspelin suunnitteli uuden asemakaavan. 1894 alkaen Risti- niemen pohjoiskärjessä oli merkittävä tehdasalue sekä puutavaran laivauspiste. Kotkan rata valmistui 1890 ja Inkeroinen–Hamina rata vuonna 1898. Ristiniemeen saatiin rata vuonna 1900.

1900 –>

Hiljalleen alettiin siirtyä sahateollisuuden kehittyessä hirsirakentamisesta lautarakentamiseen sekä betonin käyttöön. Itsenäistymispyrkimykset toivat mukanaan kansallisromantiikan ja julkisten rakennusten ylösmarssin. Vuosisadan vaihde ja teollistumisen synnyttämä lisääntynyt vapaa-aika toi mukanaan myös erilaiset nuorisoseurat ja raittiusyhdistykset, jotka rakensivat toimitilojaan eri kyliin. Suurin osa seuraintaloista rakennettiin 20- ja 30-luvuilla.

Edelleen vilkkaaseen teollisuuteen syntyi 1900-luvun alussa uusia osaajia eri puolille Kymenlaak- soa. Radan tuomat uudet mahdollisuudet, Tervasaaren ahtaus sekä valtion tuki tekivät Haminan syväsataman rakentamisen ajankohtaiseksi 1930-luvulla. Rataa jatkettiin ulottumaan satamaan asti vuonna 1937. 1930-luku oli myös funktionalismin kulta-aikaa. Silloin sai alkunsa myös yhä nykyäänkin funktionalismin merkkiteoksiin lukeutuva Sunilan tehdasalue asuntoalueineen.

Toinen maailmansota tuntui Kymenlaakson alueella voimakkaasti. Evakkoja tulvi kyliin ja kaupunkeihin ja rintamamiestaloalueita rakennettiin. Talvisodan jälkeen rakennettiin Salpalinja kulkemaan poikki Suomen.

1950-luvun puolivälissä paperiteollisuus kasvoi entisestään ja tehdasalueita laajennettiin voimakkaasti.

Lähteet:

Varpio, Yrjö (1974) Vanhaa Miehikkälää. Miehikkälän kunta. Vammala

Korhonen, Martti (1985) Vehkaleipää: palasia Vehkalahden historiasta. Vehkalahden kunta. Hamina

Korhonen, Martti (1993) Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka

Halila, Aimo ja Nordenstreng, Sigurd (1974) Haminan historia 1. Haminan kaupunki. Hamina

Halila, Aimo ja Nordenstreng, Sigurd (1975) Haminan historia 2. Haminan kaupunki. Hamina

Halila, Aimo(1969) Haminan historia 3. Haminan kaupunki. Hamina http://www.finnicakymenlaakso.fi

Martti Korhonen (haastattelu)

12 ANJALANKOSKI

Mathias Wahlberg aloitti Anjalankosken arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden kartoittamisen vuonna 2007. Kartoituksen suoritti loppuun Sirpa Törrönen kesän 2008 aikana.

Anjalankosken kauppala syntyi kuntaliitoksen seurauksena vuonna 1975 Anjalan ja Sippolan kun- nista. Kaupunki Anjalankoskesta tuli 1977. Anjalankoski yhdistyy 1.1.2009 viiden muun kunnan kanssa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Vuonna 2008 Anjalankoskella oli asukkaita 16610 sen pinta-alan ollessa 752,78 km² (josta maapinta-alaa 726,14 km²). Suurimmat taajamat ovat Inke- roinen, Myllykoski, Kaipiainen, Sippola, Ummeljoki ja Anjala.

Anjalankoski sijaitsee sen halki virtaavan Kymijoen molemmilla puolilla, keskellä Kymenlaaksoa. Nykyinen asutus onkin keskittynyt Kymijoen varren taajamiin ja Sippolanjoen viljelyalueille. Kymi- joen suurien koskien partaalle ovat kasvaneet myös Inkeroisten ja Myllykosken teollisuustaajamat. Hallinnollisena keskuksena toimii Myllykosken kaakkoispuolella sijaitseva Keltakangas.

Anjalankosken alue asutettiin 1300- ja 1400-luvuilla. Peltoviljely aloitettiin jo uuden ajan alussa, mutta kaskiviljelyä harrastettiin pitkään 1800-luvun lopulle erityisesti Sippolan itäisissä kylissä. Anja- lankoskella on tehty myös lukuisia kivikautisia löytöjä.

Vuoden 1743 Turun rauhassa Anjala jäi ruotsalaisille ja Sippola venäläisille. Rajaseutuna Anjalan- kosken alueella oli useita taisteluita. Vuosien 1788–80 sodan historiallisiin tapahtumiin kuuluvat vuonna 1788 Sippolan Liikkalan kylässä allekirjoitettu Liikkalan nootti, joka toimitettiin Venäjän kei- sarinnalle Katariina II:lle. Anjalan kartanossa puolestaan laadittiin Anjalan liittokirja kuningas Kustaa III:lle.

Teollisuushistoria Anjalankoskella alkaa 1600-luvun lopulta, jolloin Juhan Creutz perusti Sippolan Vännilänkoskeen pienen rautaruukin. 1700-luvulla alueella toimi jo useita sahoja. Inkeroisten ja Ummeljoen puuhiomot aloittivat toimintansa 1800-luvun loppupuolella. Anjalankosken kulttuuriperin- töön kuuluvat myös lukuisat kartanot.

ANJALANKOSKI

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 15 ANJALANKOSKI (754) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 16 Pienmaisemat (02) 16 Perinnemaisemat (03) 18 Sotahistorialliset kohteet (04) 18 Uskonnolliset kohteet (05) 19 Rakennukset ja pihapiirit (06) 21 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 26 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 27 Liikenneympäristöt (09) 29 Muut kohteet (10) 31 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 31 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 33 Näköalapaikat (13) 36 LÄHTEET 37

14 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KKayh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

AKMK Anjalankosken kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Kaupunkisuunnittelu/ kaavoitus, Anjalankoski 2001

2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 15 ANJALANKOSKI

MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.01.1) Laaja maisema-alue, joka sijoittuu Eteläisen viljelyseu- Peruste: vm Kymijoen laakso dun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkee- Lähde: matm seen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Anjalankoskella aluetta hallitsevat peltoaukeat, mutta etelässä jokea reunustavat myös soiset metsäalu- eet. Alue katkeaa Inkeroisten ja Myllykosken keskusten välissä.

Alue on asutettu jo varhain, mistä kertovat useat kivi- kautiset asuinpaikat. Alueella on lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Nykyään aluetta hallitsevat arvokkaat Wredebyn, Rauhamaan ja Rabbelugnin kar- tanoympäristöt. Etelässä Ahvion kyläkokonaisuus edustaa vanhaa kyläympäristöä. Myllykoskelta pohjoiseen johtava vanha rantatie noudattelee vanhaa valtakunnan rajan vartiopolkua 1700-luvulta. (754.01.2) Tämä aluerajaus perustuu pitkälti Maisema- Peruste: vm Kymijoen aluetyöryhmän Kymijoen laakson maisema-alueeseen, Lähde: RKY 1993 kulttuurimaisema mutta alue on yhtenäinen, eikä siis katkea Inkeroisten ja Myllykosken välissä. Rajauksessa huomioidaan alueen arvokkaat teollisuusympäristöt ja varsinkin keskusten arvokas rakennuskanta. (754.01.3) Alue edustaa tyypillistä Kaakkoisen viljelyseudun viljely- Peruste: vm Sippolanjoen ja maisemaa ja sillä on paljon kulttuurillishistoriallisia arvoja. Lähde: matm Summanjoen Jokilaakso on syntynyt murroslinjaan ja se vaihtelee laajoista viljellyistä savikoista kallioiden väliin kapene- Laaksot vaksi uomaksi. Sippolan kartano ja kirkonkylä ovat kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaita. Alueella sijaitsevat myös esimerkiksi alkuperäisen linjauksensa säilyttänyt Liikkalasta Reitkalliin kulkeva tie 1700-luvulta ja sitä suojaamaan rakennettu Liikkalan varustus. (754.01.4) Viljelymaisema, jossa rakennukset ovat säilyneet ryppäi- Peruste: mm Junkkarinjärvi nä. Alueelle avautuu näkymät Junkkarin vuorelta. Alueel- Lähde: KLR ta on tehty myös lukuisia kivikautisia löytöjä.

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.02.1) Anjalan kirkon ympäristö, joka liittyy Kymijoen vastaran- Alue: Anjala Anjalan nalla sijaitsevaan Inkeroisten teollisuusympäristöön. Peruste: vm kirkonseutu Alueella on säilynyt lukuisia vanhoja ja arvokkaita raken- Lähde: RKY 1993, VAT 2008 nuksia ja alueita: Kokonaisuus: - Anjalan kirkko ja tapuli Kymijoen kulttuurimaisema - Vanha kirkon paikka ja Wrede-suvun hautausmaa - Wrede-suvun hautakappeli - Anjalan kartano (nyk. kartanomuseo) rakennuksineen - Anjalan kirkkoherran pappilan pihapiiri rakennuksineen - Reginakoulu - Entinen kunnantalo (754.02.2) Tiivis kylä- ja koskimaisemakokonaisuus. Alueella ollut Alue: Ahvio Ahvion varhaisrautakautinen asuinpaikka ja vanha ratsutie. Peruste: mm kyläkokonaisuus Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema (754.02.3) Hyvin säilynyt kirkonkylä edustavalla paikalla peltoaukei- Alue: Sippola Sippolan den keskellä. Alueella on myös: Peruste: vm kirkonkylä ja - Sippolan kirkko Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Vanha hautausmaa ja von Daehn -suvun hautakappeli KLR kulttuurimaisema - Sippolan kartano talous- ja asuinrakennuksineen Kokonaisuus: Sippolanjoen ja - Kappalaisen pappila (nyk. kotiseutumuseo) Summajoen laaksot - Kujalan rakennus (ent. lukkarinkoulu ja postitoimisto)

16 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.02.4) Kotojärveä reunustavat talot ja taloryhmät, joissa on Alue: Ruotila Ruotila myös alkuperäisiä piirteitään 1800-luvun lopulta säilyttä- Peruste: mm neitä asuinrakennuksia. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summajoen laaksot (754.02.5) Tyypillinen kymenlaaksolainen tienvarteen syntynyt Alue: Enäjärvi Enäjärvi maalaiskylä Enäjärven pohjoispuolella. Kylää ympäröi Peruste: mm laaja ja alava viljelymaisema. Lähde: KLR Kokonaisuus: (754.02.6) Asuinrakennukset 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Alue: Enäjärvi Villikanmäen kylä Näkymät Enäjärven pelloille. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: (754.02.7) Alueella on yhtenäinen rakennuskanta 1800- ja 1900- Alue: Mataroja Mataroja lukujen vaihteesta. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot (754.02.8) Maatilaympäristö asutuskeskuksen laidalla. Tyypillistä Alue: Rantakylä, Ollilanmäki, Alapään kylämaisemaa. Alapää rantamaisema Peruste: mm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema (754.02.9) Huhdanniementieltä avautuvat näkymät viljelyksille. Alue: Anjala Huhdanniemi Alueella on edustavia tilakeskuksia. Peruste: mm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema (754.02.10) Junaradan ja tien kahtia jakama alue. Itäosa tasainen, Alue: Myllykoski Keltakankaan melko yhtenäinen peltoalue. Peruste: mm kulttuurimaisema Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema (754.02.11) Maatilaympäristö Inkeroisten eteläpuolella. Alavaa vilje- Alue: Inkeroinen Marinkylä lymaisemaa, joka laskee loivasti jokeen. Tiheät reuna- Peruste: mm vyöhykkeet estävät näkymät joelle. Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema (754.02.12) Alue kattaa kaksi kartanoympäristöä: Rauhamaa ja Alue: Muhjärvi, Muhniemi Muhjärvi – Wredeby. Alueella on myös runsaasti esihistoriallisia Peruste: mm Muhniemi esiintymiä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema (754.02.13) Laaja tasainen peltomaisema, jota rajaavat etelässä ja Alue: Ummeljoki Takamaa pohjoisessa metsäiset selänteet. Rabbelugnin kartano Peruste: mm sijaitsee alueella. Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema (754.02.14) Tien varrelle, Kymijoen ja rautatien väliin, jää kapea Alue: Yläpää, Myllykoski Yläpään rantatie asutus- ja peltokaistale, jota pienet metsiköt rytmittävät. Peruste: mm Rautatien takana avautuu laajempi peltomaisema. Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema (754.02.15) Maisemakokonaisuus Kymijoen ranta-alueilla. Alueen Alue: Kymijoki, Koria-Anjala tie Ummeljoki sitoo yhteen vanha Koria-Anjala maantie. Alueeseen Peruste: mm kuuluu peltomaisemien lisäksi teollisuushistoriaan, Lähde: KLR maanviljelykseen ja asumiseen liittyviä rakennuksia ja Kokonaisuus: Kymijoen kulttuuri- näkymiä. maisema (754.02.16) Joukko rakennuksia 1800-luvun lopulta 1500-luvun Alue: Inkeroinen Sakunmäen kyläpaikalla (Mämmälä) Inkeroisissa. Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK taloryhmä Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: A

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 17 ANJALANKOSKI

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.03.1) Alue: Haapala Haapalan niitty ja Peruste: mm haka Lähde: KSp Kokonaisuus: (754.03.2) Alue: Enäjärvi Hykkyrän laidun Peruste: mm Lähde: KSp Kokonaisuus: (754.03.3) Alue: Kotka-Kouvola tie, Sorsajoki Joentaustan haka Peruste: mm Lähde: KSp Kokonaisuus: (754.03.4) Alue: Rättilänjärvi, Husunkulma Rättilänjärven Peruste: mm kaskimetsä Lähde: KSp Kokonaisuus: (754.03.5) Alue: Husunkulma Husunkulman Peruste: pm metsälaidun Lähde: KSp Kokonaisuus: (754.03.6) Alue: Kaipiainen Kaipiaisen niitty Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (754.03.7) Alue: Sippola, Niemi Niemen laidun Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laakso (754.03.8) Alue: Kaipiainen? Riihikarkian niitty Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (754.03.9) Alue: Ahvio Ylöstalon niitty Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: Kymijoen laakso, Kymijoen kulttuurimaisema (754.03.10) Alue: Ruotila Ylä-Harjun metsä- Peruste: pm laidun Lähde: KSp Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laakso

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.04.1) 1791, historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Liikkala Liikkalan varustus Venäläisten rakentama, kahdesta maarakenteisesta Peruste: vm 1000002101 linnakkeesta muodostuva, varustus Anjala–Hamina -tien Lähde: RKY 1993, VAT 2008, suojaksi. Muinaismuistolain alainen. KLR, AKMK, mv Kuuluu Kymijoen rajalinnakkeiden kokonaisuuteen. Kokonaisuus: Sippolanjoen ja (6732725:3500439) Summanjoen laaksot (754.04.2) 1804–1805 Alue: Liikkala Liikkalan entinen Maanpäälliset osat tuhoutuneet, mutta kasarmien paikat Peruste: mm kasarmialue nähtävissä. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot (754.04.3) muistokivi pystytetty 1970 Alue: Kaipiainen Kaipiaisten Peruste: mm taistelun Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: muistomerkki

18 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.04.4) Perimätiedon mukaan paikka, jolta Ruotsin kuningas Alue: Anjala, Kirkkovuori Kuninkaanistuin seurasi ja johti taisteluita alapuolisessa laaksossa. Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema, Anjalan kirkonseutu (754.04.5) I maailmansodan aikainen Alue: Korvenkylä ja Porrassuo Lähdekallion Peruste: pm kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: (754.04.6) I maailmansodan aikainen Alue: Korvenkylä Pekkolanmäen Peruste: pm kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: (754.04.7) I maailmansodan aikainen Alue: Junkkari Kettulanmäentien Peruste: pm kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: (754.04.8) I maailmansodan aikainen Alue: Junkkari Kettulanmäentie Peruste: pm S:n Lähde: 2 Kokonaisuus: kenttälinnoitus (754.04.9) I maailmansodan aikainen Alue: Junkkari Mikkolanniemen Peruste: pm kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: (754.04.10) I maailmansodan aikainen Alue: Anjala Junkkarinjärvi S:n Peruste: pm kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: (754.04.11) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Mämmälä Mämmälän linnake (6732500:3494077) Peruste: rauh. 1000002102 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.04.12) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Liikkala, Alapää 2 Puolustusvarustuksen maavallit Peruste: rauh. 1000007696 (6730490:3502180) Lähde: mv Kokonaisuus: (754.04.13) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Liikkala, Alapää 1 Puolustusvarustuksen maavallit Peruste: rauh. 1000007695 (6731000:3501560) Lähde: mv Kokonaisuus: (754.04.14) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Fleché-patteri Tykkiasema Peruste: rauh. 1000007603 (6730280:3490300) Lähde: mv Kokonaisuus: (754.04.15) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Vuoripatteri Tykkiasema Peruste: rauh. 1000007601 (6730680:3491100) Lähde: mv Kokonaisuus:

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.05.1) 1952 Carl Frankenhauser Alue: Muhjärvi - Muhniemi Regina-kappeli ja Peruste: mm hautausmaa Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.05.2) Kirkko 1756, suunnittelija tod. näk. Arvi Junkkarinen. Alue: Anjala Anjalan kirkko ja Tapuli 1792 Peruste: vm tapuli Kirkkoa korjattu 1790-luvulla, vuonna 1900 (suunnittelija Lähde: RKY 1993, VAT 2008, K. A. Wrede), 1935 (J. Viiste) ja vuosina 1966–67 (Heikki KLR, AKMK Elomaa). Kiviaita 1800-luvun alusta. Kokonaisuus: Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 19 ANJALANKOSKI

Sk merkintä: Asr

(754.05.3) 1692 Alue: Anjala Vanha kirkonpaik- Paikalla muistolaatta. Alueella myös juoksuhauta ja ampu- Peruste: vm ka ja hautausmaa mapesäke välirauhan ajalta. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK Kokonaisuus: Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: Asr (754.05.4) Hautausmaa siirtynyt pääasiassa Wrede-suvun käyttöön Alue: Anjala Wrede-suvun 1907. Kappelin on suunnitellut G. Th. Chiewitz 1860. Hauta- Peruste: vm hautausmaa ja usmaalla on myös Kakolan vankien veistämä Mathilda Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Wreden hautamuistomerkki vuodelta1934. KLR, AKMK hautakappeli Kokonaisuus: Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: Asr

Wrede-suvun hautakappeli (754.05.5) 1790-luvulta, laajennettu myöhemmin. Alue: Anjala Anjalan - Pappilan pirtti (1895) Peruste: vm kirkkoherran - Joukko ulkorakennuksia Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kokonaisuus: pappila Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: Asr (754.05.6) 1936 W. G. Palmqvist Alue: Myllykoski Myllykosken Kirkkopuiston suunnitteli John Hausen. Myllykoskentie Peruste: vm Kirkko Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kokonaisuus: Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: A, Cs (754.05.7) 1910 Birger Federley Alue: Inkeroinen Inkeroisten kirkko Kirkko on osa Inkeroisten tehtaan asuinalueita. Peruste: vm Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.05.8) 1887 Alue: Hirvelä Sippolan päärakennus ja lohkokivistä ja hirsistä rakennettu navetta Peruste: mm kirkkoherran (1930 luvulta). Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja pappila Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats (754.05.9) 1879 C. J. von Heideken Alue: Sippola Sippolan kirkko ja Uusgoottilainen länsitornillinen pitkäkirkko ja entisen kappe- Peruste: vm kirkon muistokivi likirkon muistokivi Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Atsr (754.05.10) Sippolan kirkon pohjoispuolella. Alueella von Daehn -suvun Alue: Sippola Vanha hautakappeli (1890, K. A. Wrede) Peruste: vm hautausmaa Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolan kir- konkylä ja kulttuurimaisema Sk merkintä: Atsr

20 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.06.1) Alue: Ahvio Ahvion koulu Peruste: pm Lähde: AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.2) Ainoa Ahvion kartanon säilynyt rakennus Alue: Ahvio Ahvion kartanon Purettu Peruste: pm riihi Lähde: AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.3) 1921–1928 Runar Finnilä Alue: Muhjärvi - Muhniemi Rauhamaan (terassi ja puutarha vuosina 1929–1930). Peruste: mm kartano Wreden suvun kartanoita. Entinen Muhniemen (Wredeby) Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK kartanon ulkotila vuodesta 1866. Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: SR (754.06.4) Päärakennus vuodelta 1939 Sven Kuhlefelt Alue: Muhjärvi - Muhniemi Wredebyn kartano Alueella myös: Peruste: vm - pehtoorin asunto (ent. riihi, 1800-luvun alku) Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK - talousrakennus (ent. arkisto, 1900-luvun alku) Kokonaisuus: - väentupa eli ns. nikkarin rakennus (1800-luku) Kymijoen kulttuurimaisema - asuinrakennus (ent. meijeri, 1800-luku) Sk merkintä: SR - huvila (1954) - navetta, talli ja asuinrakennus (1800-luku) - viljamakasiini (1907) - paja - komendantintalo (siirretty paikalle 1911) - hallitusmuodon muistokivi (1977) - koivukuja (754.06.5) 1700–1800-lukujen vaihde Alue: Muhjärvi - Muhniemi Varpunen Wredebyn kartanon ent. torppa, itsenäistyi 1918. Peruste: mm Aitta (1782) Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.6) 1926 Alue: Muhjärvi - Muhniemi Muhniemen koulu Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.7) 1608 Henrik Wreden leski Gertrud von Ungern sai läänityk- Alue: Anjala Anjalan kartano sinä Elimäen neljänneskunnan ja Anjalan kylän. Anjalan Peruste: vm liiton syntypaikka. Nykyinen päärakennus 1800-luvun alusta. Lähde: VAT 2008, KLR, AKMK Alueella myös: Kokonaisuus: - Kaksi viljamakasiinia 1840-luvulta (toinen mahd. C. L. Anjalan kirkonseutu, Engelin suunnittelema) Kymijoen kulttuurimaisema - kivinavetta (1842) - karjakeittiö (1840-luvulta, uudistettu) - tilanhoitajan rakennus Tammela (mahd. 1700-luvulta) - Nikkarinmäen mäkitupa (1800-luvulta). - Anjalan liiton muistokivi

Anjalan kartano Anjalan kartanon asuinrakennus

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 21 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot

Viljamakasiini Puinen viljamakasiini

Kartanon ulkorakennus Anjalan liiton muistokivi (754.06.8) 1800-luvun puoliväli Alue: Anjala Regina-koulu Perustettu 1803, myöhemmin siellä säilytettiin myös Suo- Peruste: vm men ensimmäinen kansankirjasto. Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kokonaisuus: Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: Asr (754.06.9) 1940 rakennustoimisto Heikki Siikonen Alue: Anjala Ent. Anjalan Funktionalistinen rakennus on osa Anjalan keskustakoko- Peruste: mm kunnantalo naisuutta. Lähde: VAT 2008, KLR, AKMK Kokonaisuus: Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: Asr (754.06.10) 1952 Alue: Anjala Kirkkovuoren Myöhäisfunktionalistinen koulurakennus lähellä sijaitsee Peruste: pm koulu Anjalan kirkkoa. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.11) 1878 Alue: Junkkari, korvenkylä Korvenkylän koulu Korjaus ja laajennus 1924. Peruste: mm Toiminut kouluna valmistumisestaan asti. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Junkkarinjärvi Sk merkintä: (754.06.12) 1938 W. G. Palmqvist Alue: Myllykoski Myllykosken Maurilaisvaikutteisia yksityiskohtia. Sisältä funktionalistisvai- Peruste: mm Seuratalo kutteinen. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Myllykoskentie Sk merkintä: Tsr (754.06.13) 1936, PURETTU Alue: Myllykoski Osuusliikeraken- Peruste: mm nus Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Myllykoskentie Sk merkintä: (754.06.14) 1937 Kauno S. Kallio Alue: Myllykoski KOP:n Peruste: mm pankkirakennus, Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Myllykoskentie Sk merkintä: Cs (754.06.15) 1926, siipiosa myöhäisempi Alue: Myllykoski Myllykosken Rapattu puutalo. Nykyisin talossa toimii Anjalankosken Peruste: mm työväentalo teatteri. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä:

22 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.06.16) 1948, W. G. Palmqvist Alue: Keltakangas Keltakankaan Myöhempiä laajennuksia ja rakennuksia. Peruste: mm sairaala Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.06.17) Työväentalo 1910 Alue: Ummeljoki Työväentalo ja Tanssipaviljonki 1948 Peruste: mm tanssipaviljonki Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä:

(754.06.18) 1923 Alue: Ummeljoki Maamiesseuran myöhempiä muutoksia Peruste: mm talo Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.19) Uusklassistinen päärakennus 1820, vuoraus 1835, 1900- Alue: Takamaa Rabbelugnin luvun alussa muutoksia. Muita rakennuksia: Peruste: vm kartano - kaksi viljamakasiinia (1820-luvulta ja 1910-luvulta) Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK - sivurakennus (1923) Kokonaisuus: - ratsastusmaneesi (1935) Kymijoen kulttuurimaisema - talli (1937) Sk merkintä: SR - koivukuja (754.06.20) 1922 Alue: Takamaa Takamaan koulu Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.21) 1939 A. Aalto Alue: Inkeroinen Tehtaan koulu Funktionalistinen koulurakennus rinnemaastossa. Peruste: mm Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: A (754.06.22) 1800-luvun loppu Alue: Inkeroinen Mobergin huvila Siirretty nyk. paikalle kannakselta 1920-luvulla. Peruste: mm Lauttakatu Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.23) 1890-luku Alue: Inkeroinen Kalajan talo Huvila on siirretty Terijoelta Kymijoelle. Peruste: pm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.24) 1905) R. Helin Alue: Inkeroinen Inkeroisten meijeri Laajennettu 1954, myöhempiä muutoksia. Peruste: mm Rakennuksen parhaiten säilyneet osat eteläpäädyssä. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.25) 1951 Keijo Sandström Alue: Inkeroinen Lääkäritalo Peruste: mm Lauttakatu Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.06.26) Anjalaseuran ylläpitämä talomuseo. Alue: Inkeroinen Ranta-Pukin Vanha maatalon pihapiiri Peruste: mm talomuseo Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: Asr

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 23 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.06.27) 1891 Alue: Mataroja Tykkä Kertaustyylinen maatalo, sukutila vuodesta 1610 Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats (754.06.28) 1800-luvun loppu Alue: Mataroja Ojunen Hyvin säilynyt maatalo, edustava pihakokonaisuus ja se- Peruste: mm menttitiilinen navetta vuodelta 1950. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats (754.06.29) 1906–10 Alue: Mataroja Arola Lähes alkuperäinen päärakennus, ulkorakennukset muodos- Peruste: mm tavat neliömäisen pihan Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats (754.06.30) 1906–10 Kytömäen veljekset Alue: Mataroja Koivu Ensimmäinen Matarojan taloryhmästä. Kokonaisuuteen Peruste: mm liittyy aittarivi ja harkkokivinavetta. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats (754.06.31) 1906 Kytömäen veljekset Alue: Mataroja Kytölä Erillään Matarojan taloryhmästä, esikuvana muille alueelta Peruste: mm mainituille rakennuksille. Rikas paneeliarkkitehtuuri. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats (754.06.32) 1884 Alue: Liikkala Koski myöh. uudistuksia Peruste: mm Vanhan sukutilan päärakennus. Pihaan kuuluu myös se- Lähde: KLR, AKMK menttitiilinavetta (1930-luvulta), luhtiaitta ja riihi Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.06.33) 1878 Alue: Liikkala Lainajyvästö Liikkalan, Ruotilan ja Mämmälän kylille Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.06.34) 1909 Alue: Liikkala Liikkalan työvä- Huonokuntoinen rakennus, sisätilat säilyneet, vinkkelisiipi Peruste: mm enyhdistyksen myöh. lisäys Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja talo Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.06.35) 1896 Alue: Liikkala Liikkalan koulu Laajennettu 1900-luvun alussa Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.06.36) 1868 Alue: Hirvelä Lainajyvästö Sippolan ja Vehkalahden kylille, nyk. varastomuseo Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats (754.06.37) Päärakennus 1800-luvun puolivälistä, ikkunat 1900-luvuulta Alue: Hirvelä Päivärinne ja kuisti 1930-luvulta Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats

24 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.06.38) Päärakennus (1898) Alue: Hirvelä Kunnalliskoti Tiilinen talousrakennus (1937) Peruste: mm Rivitalotyyppiset sairasosastot (1953 ja 1956) Lähde: KLR, AKMK Kuusiaidalla rajattu puutarha Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Ympäristössä 1900-luvun vaihteen asuinrakennuksia Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats (754.06.39) 1901 Alue: Hirvelä Hirvelän koulu Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Ats (754.06.40) 1900-luvun alku Alue: Silmu, Silmunkoski, Asuinrakennus Jugendtalo ulkorakennuksineen ja pihapiirineen Silmujoen Silmunjoki varressa Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.06.41) Päärakennus vuodelta 1836, uusrenessanssityylinen vuo- Alue: Sippola Sippolan kartano raus G. Th. Chiewitzin toimesta 1854. Päärakennuksen Peruste: vm siipiosat korotettu 1890-luvulla (Jac. Ahrenberg). Suomen Lähde: RKY 1993, KRL, AKMK suurin puukartano. Kokonaisuus: Sivurakennukset valmistuneet 1840-luvulla, laajennettu ja Sippolan kirkonkylä ja kulttuu- uusittu 1910 (Hugo Lindberg). Kymmenkunta talous- ja rimaisema, Sippolanjoen ja asuinrakennusta. Summanjoen laaksot Sk merkintä: SR (754.06.42) 1800-luvun alku Alue: Sippola Kujala Toiminut mm. lukkarinkouluna ja postitoimistona. Peruste: osa vm kokonaisuutta Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Atsr (754.06.43) 1843 Alue: Sippola Sippolan Siirretty paikalle 1888, entinen kappalaisen pappila. Peruste: osa vm kokonaisuutta kotiseutumuseo Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Atsr (754.06.44) 1952 Keijo Ström Alue: Sippola Sippolan Edustaa funktionalismia Peruste: mm lääkäritalo Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Atsr (754.06.45) Perustettu 1945 Alue: Sippola Sippolan Alueella myös kolme vanhempaa asuinrakennusta, puusto Peruste: mm metsäkoulu hienoa. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: Atsr (754.06.46) Siirretty paikalle 1900-luvun alussa Alue: Ruotila Mattila Pihapiiriin kuuluu päärakennus, riihi ja kivikellari. Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.06.47) 1901 Alue: Ruotila Mäkelä Ulkoasultaan säilynyt, T-ikkunainen rakennus. Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 25 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.06.48) 1878 Alue: Ruotila Punttila Rakennuksella huomattava merkitys Ruotilan kulttuurimai- Peruste: mm semassa. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.06.49) 1884 Alue: Ruotila Harju Tyypillinen 1800-luvun lopun maalaistalo. Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.06.50) 1900-luvun alkupuoli Alue: Ruotila Ruotilan seuratalo Aumakattoinen seuratalo Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.06.51) Alue: Ruotila Ruotilan koulu Peruste: pm Lähde: AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.06.52) 1891, laajennus 1909 Alue: Enäjärvi Enäjärven Koulurakennuksen lisäksi asuinrakennus, sauna ja kellari Peruste: mm kansakoulu Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä:

YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.07.1) 1945 Alue: Inkeroinen Karhunkankaan Yhtenäisen omakotitaloalueen muodostavat A. Aallon Peruste: mm asuinalue toimiston suunnittelemat 75 tyyppitaloa. Kokonaisuuteen Lähde: KLR, AKMK kuuluu myös sauna ja kauppa. Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: As (754.07.2) Pientaloalue Alue: Myllykoski Juholanmäki Työläisasuntoja 1930- ja 1940-luvuilta, myös myöhempiä Peruste: mm kerroksia. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.07.3) Pääosin 1940- ja 1950-lukujen asuinrakentamista Alue: Myllykoski Pitkäkallio Vanhin rakennuskanta saattaa olla jo 1920-luvulta. Alue on Peruste: mm uudistumassa. Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.07.4) Työläisasuntoalue, joka on alkanut kehittyä 1900-luvun Alue: Ummeljoki Yrjölänmäki alussa ilman rakennuskaavaa. Alueella on useita huomat- Peruste: mm tavia pihaympäristöjä. Erityisen hyvin säilynyt Pitkätie 18 Lähde: KLR, AKMK (1920-luvulta) pihapiireineen. Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä:

26 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.07.5) 1940-luku Alue: Inkeroinen Jukkala Kahdeksan tyyppitalon asuinalue edustaa sodanjälkeistä Peruste: mm teollisuuslaitosten asuntotuotantoa. Lähde: KLR, AKMK Jukolantie Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.08.1) Palmqvistin suunnittelemille tehdasrakennuksille ominaista Alue: Myllykoski Myllykosken klassistinen yleisilme, johon yhdistyy funktionalismin vaiku- Peruste: vm tehtaat, tus. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Laaja alue, jolla mm. KLR, Teo, AKMK tehdasalue - Ummeljoen kylän mylly (1800-luvulta) PURETTU Kokonaisuus: - PK 3 -rakennus (n. 1905–1911) Kymijoen kulttuurimaisema - Korjaamo (1920) Sk merkintä: Tsr - Hiomo (1926–1929 W. G. Palmqvist, laajennus 1935) - Voimalaitos (1927–1929 W.G. Palmqvist, laajennus 1935) - Höyryvoimalaitos (1933 W.G. Palmqvist, uudistuksia 1951 jälkeen) - Paperitehdas (1933 W.G. Palmqvist, myöh. muutoksia) - Korjauspaja (1938 W.G. Palmqvist) - Uusi paperitehdas (1950-luvulta) - Ent. kipsilevytehdas (1950-luvulta) toimii varastona - Nyk. työterveysasema (n.1920-luvulta) PURETTU - Urheiluhalli - Asuinrakennus 1 H - Asuinrakennus 1

Uudempaa rakennuskantaa alueella: - Paperikonesali PK 7 - Paperivarastot (PK 7 ja PK 6) - Kaoliinivarasto - Vanha kuorimo - Kuorimo - Jauhatus - Porttirakennukset - Varastot - kaoliinitehdas (2001) - Höyryvoimalaitos (2002) (754.08.2) - Pääkonttori (1937 W. G. Palmqvist) Alue: Myllykoski Myllykosken - Virkailijaklubi Kerhola (1938 W. G. Palmqvist) Peruste: vm tehtaat, - Mestaritalot (1932–33, W. G. Palmqvist) neljä kahden Lähde: RKY 1993, VAT 2008, perheen kivitaloa ja kaksi kolmikerroksista kerrostaloa KLR, Teo, AKMK asuinalueet - Espiksen virkailijatalot (1938, W. G. Palmqvist) viisi Kokonaisuus: kaksikerroksista virkailijataloa, joista kaksi paritaloja Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: Tsr Ks. myös Myllykosken kirkko ja Myllykosken seurantalo (754.08.3) Sahatoimintaa vuodesta 1758 Alue: Ummeljoki Ummeljoen sahan Saharakennukset purettu. Peruste: mm paikka Nykyään alueella vanha lehmusrivi ja suuria kuusia. Mui- Lähde: KLR, AKMK naismuistolain suojaama. Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.08.4) 1850-luku Alue: Ummeljoki Parpulan kartano PURETTU Peruste: mm Ummeljoen sahan sahanhoitajien asuinrakennus on Lähde: KLR, AKMK toiminut myös Myllykosken tehtaiden sairaalana. Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.08.5) Saharakennukset purettu. Alue: Ummeljoki Heikkilän sahan Suojeltu muinaismuistolain nojalla. Jäljellä voimalaraken- Peruste: pm alue teita, peruskiviä ja muistokivi Lähde: Teo, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 27 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.08.6) VAT 2008:ssa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Alue: Inkeroinen Inkeroisten tehtaat, Inkeroisten tehtaiden asuntoalueiden ja Anjalan paperiteh- Peruste: vm tehdasalue taan kanssa. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Ensimmäinen puuhiomo perustettiin Anjalankosken varrel- KLR, Teo, AKMK le 1872. Uudemmat rakennukset 1950–1980-luvuilta. Kokonaisuus: Laajan alueen vanhin rakennuskanta merkittävää: Kymijoen kulttuurimaisema - Vanha kartonkitehdas IK 1 (1887 A. M. Hedbäck, korja- Sk merkintä: Tsr uksia ja uudistuksia 1891–92, 1900-luvun alussa, 1921– 22) - Vesivoimalaitos (1922, Sigurd Frosterus ja Ole Gripen- berg) - Patotie ja pylväslyhdyt (Frosterus, Gripenberg 1922) - Hiomo (1921–22 August Sandsund) - Kont ml IK 2, Ns. huokaustensilta - Konesali IK 2 (1960-luku) (754.08.7) VAT 2008:ssa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Alue: Inkeroinen Inkeroisten tehtaat, Inkeroisten tehtaan ja Anjalan paperitehtaan kanssa. Peruste: vm asuntoalueet Tehdasalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva asuin- Lähde: RKY 1993, VAT 2008, ja konttorirakennusten alue. Alueella mm.: KLR, Teo, AKMK - Kivikellari (mahd. 1600-luvulta), Kokonaisuus: - Keskuskonttori (1879, siipiosat 1960–61) ovien lipat Kymijoen kulttuurimaisema mahd. A. Aallon suunnittelemat Sk merkintä: Tsr - Pomola (1885), - Kiinteistötoimisto "Harakka" (1870-luvulta, uudistettu 1973), - Klubi eli ent. työläiskasarmi (1892), - Koulu eli nykyinen Tehtaankerho (1894 Gustaf Edvard Asp tai Gunnar Asp), - Palvelukonttori (1896, ulkoasu 1909, B. Federley, uusittu 1975), - Tennislinja III, I ja II (1890/1896/1905, uudistuksia 1970- ja -80-luvuilla) Tennislinja II on ns. Piipposen puoti - Työläisasunto Varpunen (1909), toinen ns. Punalinjan rakennuksista. Toinen purettu - Puistoautotalli – ent. ruumiskellari (1900-luvun alku, 1909), - Keltalinja (1909/1940-luku), kahden perheen asuintaloja, keltalinja IV purettu - Huvila Metsäkonttori eli Majurinmäki (1913), Birger Fe- derley, nykyinen funktionalistinen asu A. Aallon (1949) - Porttikoppi (1922) - Kirkkorinne (1936–38), kolmen puutalon ryhmä - Rinnetalot eli ns. Insinööritalot (1938, funktionalismi, A. Aalto) - Rinneautotallit - Rantalinja (1938, funktionalismi, A. Aalto), viisi kahden perheen kivitaloa, kutsuttu myös mestarilinjaksi - Tervalinja (1938, A. Aalto), neljä kahden perheen puuta- loa - Tehtaanmäki, Arava A, B ja C (1952/1956), funktionalismi, A. Aalto - Rantasauna, nyk. pesula (1920-luvulta, August Sand- sund) - Rantatalli (1930-luvulta) ent. veturitalli kapearaiteisen radan veturille.

Ks. myös Inkeroisten kirkko

28 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.08.8) 1937–1938 Alue: Inkeroinen Anjalan VAT 2008:ssa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Peruste: mm paperitehtaat, Inkeroisten tehtaan ja sen asuntoalueiden kanssa. Lähde: VAT 2008, KLR, Teo, Kokonaisuudessaan funktionalistinen tehdasympäristö AKMK tehdasalue - Selluosaston korjaamo ja sosiaalitila (1938, A. Aalto) Kokonaisuus: - PK 1 ja PK 2 (1938, A. Aalto) Kymijoen kulttuurimaisema - Jälkikäsittely (1938, A. Aalto) Sk merkintä: Tsr - Tuotevarasto (1938, A. Aalto) - Voimalaitos, nyk. kaukolämpökeskus (1938, laajennettu 1950-luvulla, A. Aalto) - Vesiasema (1950-luvulta, A. Aalto) ulkopuolelta lähellä alkuperäistä asuaan - Katkaisulaitos (1950-luvulta, A. Aalto) alkuperäinen ulkoasu - Kuorimo, nyk. jätevesilaitos (1930-luvulta, A. Aalto) julkisivut alkuperäisiä, paitsi joen puolella - Hiertämö ja sen varasto (1950-luvulta, A. Aalto, hiertä- mön laajennus 1970 ja -80-luvuilla) - Telahiomo (1950-luvulta, laajennettu 1960-luvulla) - Kuivaamokanavarakennus, myöh. Sahan konttori ja toimistotilat (mahd. Aallon suunnittelema) - Mämmälän mylly (1936) - Pasilan navetta (1930) myöhemmin ruokalana (754.08.9) Perustettu 1890 Alue: Liikkala Keisarinkosken Saharakennus ja patorakennelmia Peruste: mm saha Lähde: KLR, Teo Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.08.10) Perustettu 1858 Alue: Liikkala Saveron lasitehtaan Rakennukset purettu, mutta paikalla jäljellä merkkejä Peruste: mm alue niiden paikoista. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.08.11) 1940-luku Alue: Liikkala Kymiyhtiön Kolme parakkimaista useamman perheen rakennusta Peruste: mm työläisasunnot ulkorakennuksineen Suursuon turveteollisuuden työnteki- Lähde: KLR jöille. Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.08.12) Perustettu 1916 Alue: Ruotila Pitkäkosken Jäljellä 1932 palaneen puuhiomon ja paperitehtaan rau- Peruste: mm tehdasalue niot, läheisyydessä asuintalo 1900-luvun alusta. Lähde: KLR, Teo Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.08.13) Tehdas perustettu 1877 Alue: Haapala ja Hirvelä Turpaan Mylly vuonna 1902 Peruste: mm ruutitehdas ja Alueella säilynyt kanavarakenteita, harkkokiviperustuksia Lähde: KLR, Teo, AKMK ja hyväkuntoinen mylly koneistoineen. Kokonaisuus: Turpaan mylly Sk merkintä: (754.08.14) 1900-luvun alkuvuosikymmenet Alue: Myllykoski Viialantie 16 Pieni teollisuusympäristö Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sk merkintä:

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.09.1) Harkkokivituettu teräsbetonisilta, poistunut käytöstä. Alue: Muhjärvi - Muhniemi Rauhamaan silta Kunnostettu Peruste: mm Lähde: KLR, KSYK, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 29 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.09.2) 1954 Alue: Myllykoski Keskikosken silta Suomen suurin teräksinen jäykistetty sauvakaarisilta. Peruste: museosilta museosilta Lähde: RKY 1993, Tieh, KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: VL

(754.09.3) Syntynyt 1700-luvun lopussa Kymijoen varteen. Alue: Myllykoski - Kouvola Vanha rantatie Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (754.09.4) Vanha maantie Korialta Anjalaan sitoo yhteen asutuksen ja Alue: Ummeljoki Koria – Anjala tie viljelymaiseman. Tieltä avautuvat näkymät ovat erityisen Peruste: mm arvokkaat. Alueen arvoa lisää historiallinen rakennuskanta. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema, Alapään rantamaisema Sk merkintä: (754.09.5) 1700-luvulta alkaen Alue: Liikkala Anjala – Hamina tie Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.09.6) 1908 Alue: Liikkala Silmun Kunnostettu Peruste: mm kiviholvisilta Sillan alapuolella jäänteitä ilmeisesti myllyrakenteista. Lähde: KLR, KSYK, AKMK Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä: (754.09.7) 1870, pienennetty 1921 Alue: Kaipiainen Kaipiaisten II-luokan asema, oli tärkeimpiä asemia Riihimäki - Pietari- Peruste: vm rautatieasema ja radan varrella. Suojeltu Valtion rautateiden suojelusopi- Lähde: RKY 1993, VAT 2008, muksella. Aseman alueella: KLR, AKMK ympäristö - Asemapäällikön talo (1881) Kokonaisuus: Kaipiainen - Veturitalli (1880) Sk merkintä: Asr - Asemarakennus (1870) - Asuinkasarmi (1890) - Liiteri (1879) - Kellari (1890) - Kaksoisvahtitupa (1888) - Tiilinen vesitorni - Varastorakennuksia - Vaunuliiteri - Puisto (754.09.8) 1890-luvulta Bruno Granholm Alue: Inkeroinen Asemapäällikön Jugend tyylinen rakennus Peruste: mm talo Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: A

30 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.10.1) Vanha Ahvion kylän paikka Ylöstalon tilan lähellä Alue: Ahvio Kylän paikka Peruste: pm Lähde: AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema (754.10.2) Tiiviin kylän rakennusten pohjia. Muinaismuistolain suo- Alue: Inkeroinen Manninmäki jaama. Peruste: mm Lähde: KLR, AKMK Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: Asr (754.10.3) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Hirsimäki 1 Jatulintarha Peruste: rauh. (6733367:3498780) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.10.4) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Hirsimäki 2 Jatulintarha Peruste: rauh. (6733181:3499081) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (754.10.5) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kivikoski Maakuoppa Peruste: rauh. (6740074:3490924) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä:

ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.11.1) Rautakautinen asuinpaikka Alue: Ahvio Ahvionkoski (6724740:6724740) Peruste: rauh. 754010001 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.2) Kivikautinen asuinpaikka, varhaiskampakeraaminen aika. Alue: Wredeby Wredeby (6728780:3486520) Peruste: rauh. 754010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.3) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Anjala Penttilä (6729620:3486980) Peruste: rauh. 754010003 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.4) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Anjala Vähä- Korhonen (6730100:3486780) Peruste: rauh. 75401000 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.5) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Anjala Stålström (6730920:3486520) Peruste: rauh. 754010005 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.6) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Anjala Taipale (6731660:3487040) Peruste: rauh. 754010006 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.7) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Muhniemi Koivuoja (6731200:3484600) Peruste: rauh. 754010007 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 31 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.11.8) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Myllykoski Hevoskiventöyry (6738060:3488780) Peruste: rauh. 75401009 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.9) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Marinkylä Lehto (6729140:3492320) Peruste: rauh. 754010010 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.10) Kivikautinen asuinpaikka, varhaiskampakeraaminen aika Alue: Inkeroinen Ankkapurha (6732180:3490180) Peruste: rauh. 754010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.11) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Sippola Peltonen (6735280:3499960) Peruste: rauh. 754010012 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.12) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Sippola Sippolan koulukoti 6735980:3499700) Peruste: rauh. 754010013 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.13) Kivikautinen asuinpaikka, varhaiskampakeraaminen aika Alue: Liikkala Pajari (6729280:3502840) Peruste: rauh. 754010014 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.14) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Liikkala Savi-Mäkelä (6729900:3502680) Peruste: rauh. 754010015 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.15) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Liikkala Puistola (6730620:3501720) Peruste: rauh. 754010016 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.16) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Liikkala Peltola (6731440:350082) Peruste: rauh. 754010017 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.17) Kivikautinen asuinpaikka, varhaiskampakeraaminen aika Alue: Liikkala Pateri (6732560:3500380) Peruste: rauh. 754010018 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.18) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Liikkala Peltomäki (6732720:3500220) Peruste: rauh. 754010019 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.19) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Liikkala Vakkari (6733180:3500120) Peruste: rauh. 754010020 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.20) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Sippola Puhakka (6734900:3500700) Peruste: rauh. 754010021 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.21) Kivikautinen asuinpaikka, Suomusjärven kulttuurin aika Alue: Hirvelä Tillolalankallio (6738440:3501440) Peruste: rauh. 754010022 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.22) Kivikautinen asuinpaikka, Suomusjärven kulttuurin aika Alue: Ruotila Kuusela (6732180:3504100) Peruste: rauh. 754010023 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.23) Kivikautinen asuinpaikka, Suomusjärven kulttuurin aika. Alue: Savilamminpelto (6734160:3504140) Peruste: rauh. 754010024 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.24) Muinaislinna, rautakautinen ja/tai keskiaikainen Alue: Kuoppala Kuoppalan (6751800:3502050) Peruste: rauh. linnavuori Lähde: mv Kokonaisuus: 754010025

32 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.11.25) Ajoittamattomia kiviröykkiöitä kolme kappaletta Alue: Kuoppala Kaupinmäki (6751800:3503960) Peruste: rauh. 754010026 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.26) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Sippola Tuomela (6736560:3499230) Peruste: rauh. 754010027 Lähde: mv Kokonaisuus: (754.11.27) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Peräkylä Riuksilta (9723112:3486880) Peruste: rauh. 1000010326 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.12.1) Alue: Ahvion kylä Jokelan pihakoivu Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.2) Alue: Ahvion kylä Sepän käärmekuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.3) Alue: Anjalan kylä Rahkeensaaren Peruste: rauh. lehmusalue Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.4) Alue: Anjalan kylä Junkkarin lehmus Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.5) Alue: Anjalan kylä Ruokosuon kulta- Peruste: rauh. kuusi ja kuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.6) Alue: Anjalan kylä Rahkeensaaren Peruste: rauh. männyt Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.7) Alue: Enäjärven kylä Aholan lähdealue Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.8) Alue: Enäjärven kylä Aholan männikkö Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.9) Alue: Haapalan kylä Lehmusryhmä Peruste: rauh. ympäristöineen Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.10) Alue: Haapalan kylä Niementalon Peruste: rauh. niinipuu Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.11) Alue: Haapalan kylä Viitalankulman Peruste: rauh. saunakuuset Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.12) Alue: Haapalan kylä Härkösen kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 33 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.12.13) Alue: Haapalan kylä Törönlahden Peruste: rauh. tapionpöytä Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.14) Alue: Hirvelän kylä Palopellon kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.15) Alue: Hirvelän kylä Silmun kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.16) Alue: Haapalan kylä Vallinmäen Peruste: rauh. surukuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.17) Alue: Liikkalan kylä Mänttärin sukupuu Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.18) Alue: Ruotilan kylä Raitakosken koivu Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.19) Alue: Ruotilan kylä Ahtahienmäkien Peruste: rauh. pilarikataja Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.20) Alue: Ruotilan kylä Kiviojan Peruste: rauh. haaratyvihaapa Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.21) Alue: Sippolan kylä Heinojan kuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.22) Alue: Sippolan kylä Piirteenkosken Peruste: rauh. mänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.23) Alue: Ummeljoen kylä Kuninkaan mänty Peruste: rauh. eli Oilinmänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.24) Alue: Ummeljoen kylä Näpinmäen Peruste: rauh. nauhakuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.25) Alue: Ummeljoen kylä Soidinkallion Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.26) Alue: Ummeljoen kylä Haiminuunin Peruste: rauh. parikuuset Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.27) Alue: Ummeljoen kylä Haiminuuni Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.28) Alue: Ummeljoen kylä Rauhamäen Peruste: rauh. puukataja Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.29) Alue: Viialan kylä Pitkänpalon Peruste: rauh. lukumänty Lähde: KSYK Kokonaisuus:

34 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (754.12.30) Alue: Viialan kylä Pyörässuonkan- Peruste: rauh. kaan muhkura- Lähde: KSYK Kokonaisuus: mänty (754.12.31) Alue: Viialan kylä Niitytarhan Peruste: rauh. mäntykivet Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.32) Alue: Viialan kylä Karpalomäen Peruste: rauh. hattumännyt Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.33) Alue: Viialan kylä Tuomikosken Peruste: rauh. mänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.34) Alue: Viialan kylä Heikki Hasun Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.35) Alue: Viialan kylä Mäntyhuusarin Peruste: rauh. mänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.36) Alue: Viialan kylä Kotirannan mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.37) Alue: Viialan kylä Elkonpolun Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.38) Alue: Viialan kylä Laurisenojantaus- Peruste: rauh. tan tapionpöytä Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.39) Alue: Viialan kylä Lammashaan kuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.40) Alue: Viialan kylä Majamäen mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.41) Alue: Viialan kylä Hautaansuon Peruste: rauh. mänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.42) Alue: Viialan kylä Pykälistön niinipuut Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.43) Alue: Viialan kylä Huulonpohjan Peruste: rauh. surukuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.44) Alue: Viialan kylä Välisuon Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.45) Alue: Viialan kylä Välisuon Peruste: rauh. pahkakoivu Lähde: KSYK Kokonaisuus: (754.12.46) Alue: Viialan kylä Viiden tien Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 35 ANJALANKOSKI

NÄKÖALAPAIKAT (13)

Kohde Kuvaus Tiedot (754.13.1) Alue: Anjala Vesitornin Peruste: pm näköalatasanne Lähde: Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema, Anjalan kirkonseutu

36 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI

LÄHTEET:

Anjalankosken kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Kaupunkisuunnittelu/ kaavoitus, Anjalankoski 2001

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttä- linnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

Kouvola – Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.anjalankoski.fi/

http://www.wikipedia.fi/

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 37 ANJALANKOSKI

38 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI

Eeva Rapola kartoitti Elimäen kunnan alueen kesällä 2006.

Elimäki yhdistyy viiden muun kunnan kanssa uudeksi Kouvolan kaupungiksi 1.1.2009. Vuonna 2006 Elimäellä oli asukkaita 8346. Elimäen pinta-ala on 391,7 km², josta maapinta-alaa on 383,0 km². Laajan maaseutumaisen haja-asutusalueen lisäksi kunnassa on kaksi taajama-aluetta, Elimäen kirkonkylä ja Koria. Koria on taajamista suurempi.

Elimäki on Kymenlaakson tuottoisimpia maatalousalueita, sillä siellä on tasaisia ja viljavia savikkoja. Järviä siellä ei ole juurikaan, mutta Korian taajaman sivuuttaa Kymijoki. Nykyinen asutus alkoi syn- tyä 1400-luvulla hämäläisten asetuttua seudulle. Suuri osa nykyisestä Elimäestä on läänitetty 1653 Wrede-suvulle Kaarle IX:n toimesta. Suurmaanomistus jatkui Elimäellä aina 1900-luvun alkuun. Kunta onkin kuuluisa useista kartanoistaan.

Elimäen pohjoisosassa, Värälän kylässä, sijaitsee sotahistoriallisia muistomerkkejä, jotka kertovat Kustaa III:n sodan taisteluista. Värälässä myös solmittiin rauha Ruotsin ja Venäjän kesken vuonna 1790.

Viime sotien jälkeen alueella sijoitettiin runsaasti karjalaista siirtoväkeä, minkä vuoksi kunnan väki- luku kohosi huomattavasti. Uudisrakentaminen onkin 1950-luvulta lähtien ollut voimakasta, minkä seurauksena vanhimmat 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen asuinrakennukset ovat suurelta osin hävinneet.

ELIMÄKI

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 41 ELIMÄKI (044) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 42 Pienmaisemat (02) 43 Perinnemaisemat (03) 44 Sotahistorialliset kohteet (04) 44 Uskonnolliset kohteet (05) 46 Rakennukset ja pihapiirit (06) 47 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 53 Liikenneympäristöt (09) 54 Muut kohteet (10) 55 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 56 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 57 LÄHTEET 59

40 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KKayh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998.

KKayh2 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä- Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

1 Kouvolan seudun kuntayhtymä; moniste; Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. 1999.

2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

6 Rakennustietokanta

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 41 ELIMÄKI

MAISEMA-ALUEET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.01.1) Kuivatun Elimäenjärven maisemakuvalle tyypillisiä ovat Peruste: vm Elimäen laajat savikot ja niiden väliset metsäiset mäkialueet. Alue Lähde: matm, RKY 1993, VAT kulttuurimaisema on Kymenlaakson laajin yhtenäinen viljelymaisemakoko- 2008, KLR naisuus. Asuin- ja ulkorakennusten ryhmät viljelylakeuden metsäsaarekkeissa ovat merkittäviä maisematekijöitä. Viljelymaisemaan liittyvät kartanoympäristöt antavat alueelle lisäarvoa. Maisema-alueen historiaan liittyy nykyisin kuivatun Elimäenjärven itäpuolella kulkeva vanha kulkureit- ti, joka periytyy ainakin 1700-luvulta, kenties vielä van- hemmalta alueelta. Vanhaa asutushistoriaa edustaa 1400- luvulla muodostunut Rahikkalan kylä, jonka rakennuskanta on sijoittunut hajalleen peltoalueen laidoille ja teitten lähis- tölle.

Hongiston alueetta. Taustalla vaalea seurantalo. (044.01.2) (vrt. Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Pyhtää, Ruot- Peruste: vm Kymijoen laakso sinpyhtää, Kotka) Lähde: matm, RKY 1993 Laaja Kymijoen maisemakokonaisuus. Elimäen alueella alueeseen liittyy huomattavia liikenteen, puolustuksen ja maatalouden muistomerkkejä. Tasaista jokilaaksoa hallitsevat laajat peltoaukeat, joita jäsentävät niinikään metsäi- set selänteet. Maisema-alueen pohjoispuolella oleva Kori- an varuskunta on rakennushistoriallisesti sekä maisemaltaan arvokas kokonaisuus. Kulttuurimaiseman keskeisiä rakennelmia ovat myös Korian sillat. Kymijoen rantalehdot sekä Ahkoja ja laajat ranta-alueet Kymijoen laaksossa kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. (044.01.3) Sodanjälkeinen uudisasutusalue 1940–50-luku. Maisemaa Peruste: mm Soiniityn hallitsevat suoraviivaiset tielinjat ja peltoalueet. Ajalle Lähde: KLR kulttuurimaisema tyypilliset tilojen rakennukset sijaitsevat peltojen laidassa, metsän reunassa. (044.01.4) Tallusjokilaakso muodostaa laajan ja yhtenäisen viljelyalu- Peruste: mm Tallusjokilaakson een. Jokilaakson pohjoisosassa sijaitsee Villikkalan kylä ja Lähde: seutukaava, KLR kulttuurimaisema eteläosassa Raussilan kylä. Villikalan kulttuurimaiseman olennaisia osia ovat Villikkalan ja Myllylän kartanoympäris- töt sekä Anjalasta Elimäen kirkolle vievä vanha tie. Kylän talot ovat sijoittuneet lähinnä jokien varrelle. Raussilan kylä muodostuu jokivartta seuraavan tien talouskeskuksista.

Myllylän kartanoaluetta (044.01.5) Sodanjälkeisen asutustoiminnan seurauksena muodostu- Peruste: mm Teuroisten nut maanviljelyalue. Teuroisiin luotiin pika-asutustiloja Lähde: KLR maanviljelysalue karjalaiselle siirtoväelle ja rintamamiehille. Rakennuskanta muodostuu ns. puolitoistakerroksisista tyyppitaloista.

42 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.01.6) (vrt. Ruotsinpyhtää) Peruste: vm Teutjärven Matalan järven ympärille muodostunut laaja viljelysalue. Lähde: matm, KKayh2 Kulttuurimaisema Elimäen alueella maisemalle on ominaista Hämeenkylän kartano ja sitä ympäröivä Linnaharjuun rajautuva yhtenäi- (osa Kymijoen nen peltomaisema. Hämeenkylään perustettiin kyläyhteisö laaksoa) 1500-luvulla. Alueella on tehty useita esihistoriallisia löytö- jä.

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.02.1) Teutjärven rannalla sijaitsevan Hämeenkylän kartanon Alue: Hämeenkylä Hämeenkylän suuri, puinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Peruste: vm kartanoympäristö Puiston ympäröimää rakennusta on myöhemmin laajennet- Lähde: RKY 1993 tu ja muutettu useaan eri otteeseen. Kartanoalueella on Kokonaisuus: useita 1800-luvun talous- ja väenrakennuksia. Teutjoen yli Teutjärven kulttuurimaisema johtaa kaksiaukkoinen kivisilta. Sk merkintä: (044.02.2) Alue: Joensuu Joensuun Peruste: pm peltoviljelyalue Lähde: KKayh2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.02.3) Kymijoen rantalehdot sekä Ahkoja ja laajat ranta-alueet Alue: Koria Napan ja Kymijoen laaksossa kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Peruste: vm Ahkojan Lähde: KKayh Kokonaisuus: kulttuurimaisema Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.02.4) Kasarmit on rakennettu venäläisille sotajoukoille 1911–15 Alue: Koria Kymenranta ja tyyppipiirustusten mukaan. Rakentamista jatkettiin 1920- ja Peruste: vm Korian 1930-luvuilla. Aluetta luonnehtivat kasarmien puistomainen Lähde: RKY ympäristö ja Kymenranta-alueen lehdot, joissa vanhaa Kokonaisuus: varuskunta-alue puistokasvillisuutta. Nykyisin suurin osa rakennuksista on Kymijoen kulttuurimaisema asuinkäytössä. Sk merkintä: (044.02.5) Muodostunut 1400-luvulla. Viljelysmaisema, jossa raken- Alue: Rahikkala Rahikkalan kylä nusryhmät sijaitsevat saarekkeissa peltojen keskellä. Peruste: vm Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.02.6) Ratulan kulttuurimaisema Alue: Ratula Ratulan Kylä muodostunut 1700-luvulla sarkajakokylistä. Ratulan Peruste: mm kulttuurimaisema rakennuskanta on uudistunutta, mutta kulttuurimaisema on Lähde: KLR hyvin säilynyttä. Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.02.7) Laaja peltoaukea asutussaarekkeineen – jatkuu joen Alue: Vilppula Vilppulan toisella puolella jossa kulttuurihistoriallisesti arvokas Alaky- Peruste: vm viljelymaisema lä. Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.02.8) Kartanomiljöö aluetta sekä osa valtakunnallisesti merkittä- Alue: Värälä Tolkkila ja Värälän vää sotahistoriallista kokonaisuutta. Peruste: vm viljelysmaisema Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 43 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.02.9) Alue: Hämeenkylä Pataniemen Peruste: mm ympäristö Lähde: KKayh2 Kokonaisuus: Teutjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.02.10) Alue: Hämeenkylä Uuden Riitapalon Peruste: pm ympäristö Lähde: KKayh2 Kokonaisuus: Teutjärven kulttuurimaisema Sk merkintä:

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.03.1) Alue: Taasian haka Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (044.03.2) Alue: Hämeenkylä Vähä-äijälän keto Peruste: pm Lähde: KKayh2 Kokonaisuus: Teutjärven kulttuurimaisema (044.03.3) Alue: Hämeenkylä Uotilan keto Peruste: pm Lähde: KKayh2 Kokonaisuus: Teutjärven kulttuurimaisema

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.04.1) Kasarmit on rakennettu venäläisille sotajoukoille 1911–15 Alue: Koria Korian kasarmialue tyyppipiirustusten mukaan. Peruste: vm - Sotilaskoti 1938 Elsi Borg funktionalismi Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Asuinrakennus 1928, Aarne Helander 1920-l klassismi, KLR alkujaan upseerien asuintalo Kokonaisuus: - Pitkäkasarmi 1911–15 Kymijoen maisemakokonaisuus - Pioneerikoulu 1936, Olavi Sorta, alkujaan aliupseerikoulu Sk merkintä: - Sauna 1911–15 - Huolto- ja konehalli 1911–15 - Polkupyöräkorjaamo 1911–13, alkujaan palovaja - Esikunta 1911–15, alkujaan päävartio - Varasto 1911–15, ent. Konekomppania - Asuinrakennus 1927, alkujaan aliupseerirakennus - Upseerikerho 1927 - Asuntorakennus Yrjölä 1911–15 - Asuinrakennus 1912

Varastorakennus, ent. Konekomppania ja Sotilaskoti

44 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.04.2) I maailmansodan aikainen Alue: Kukonoja Korkianmäen Peruste: pm kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.04.3) I maailmansodan aikainen Alue: Kukonoja Metsärannan Peruste: pm kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.04.4) I maailmansodan aikainen Alue: Löytty Löytyn Peruste: pm kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.04.5) I maailmansodan aikainen Alue: Porrassuo, Korvenkylä Lähdekallion Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: pm, rauh. kenttälinnoitus Uuden ajan taistelukaivanto Lähde: 2, mv (6735100:3480850) Kokonaisuus: 1000007595 Sk merkintä: (044.04.6) 1793–94 Alue: Villikkala Villikkalan vallit Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: vm 1000007590 Villikkalan linnoituslaitteet on rakennettu turvaamaan Lähde: RKY 1993, VAT 2008, vanhan Elimäki-Anjala -maantien liikennettä. Suuresta KLR rajalinnoituksesta valmistui vain osa. Kuuluu VAT 2008:n Kokonaisuus: kokonaisuuteen Kymijoen rajalinnakkeet. Sk merkintä: (6732900:3475590) (044.04.7) 1790 Alue: Värälä Värälän rauhan Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: vm, rauh. muistokivi Lähde: RKY 1993, KLR, mv Kokonaisuus: 44500004 Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.04.8) Alue: Värälä Rauhan temppelin Peruste: vm paikka Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.04.9) 1780-l Alue: Värälä Tykkipatterin Peruste: vm jäännökset Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.04.10) 1700-l loppu Alue: Värälä Sotatie ja Peruste: vm lauttapaikka Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.04.11) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Värälä Värälän valli Maavalli Peruste: rauh. 1000007594 (6745860:3482780) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.04.12) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Värälä Värälän Linnoitus Peruste: vm, rauh. Kenttälinnoitus (6747040:3484180) Lähde: RKY 1993, KLR, mv Kokonaisuus: 1000002100 Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.04.13) Alue: Raanvuoren Peruste: pm tukikohta Lähde: 6 Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 45 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.04.14) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Vilppula Vilppulan patterit Tykkiasema Peruste: rauh. 1000002045 (6746280:3481700) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.04.15) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Heikkilän/ Ukonpa- Rajamerkki Peruste: rauh. lon rajamerkki (6729960:3470360) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000006109 Sk merkintä: (044.04.16) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Pieni Mäyrämäki Uuden ajan taistelukaivanto Peruste: rauh. 1000007277 (6744144:3473944) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.04.17) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Vilppulan patteri Tykkiasema Peruste: rauh. n:o 5 (6746160:3481820) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000002046 Sk merkintä: (044.04.18) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Pitkäsillan linnoitus Linnoitus Peruste: rauh. 1000002087 (6732326:3480400) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä:

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.05.1) 1678 Alue: Elimäki Elimäen kirkko Ristikirkko Peruste: vm Kirkkoa ympäröi 1600-luvulta peräisin oleva kivimuurin Lähde: RKY 1993, KLR rajaama hautausmaa. Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.05.2) 1795–97 A.Marttila Alue: Elimäki Tapuli Peruste: vm Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.05.3) 1951 Alue: Koria Korian kirkko 1976 siipiosa Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä:

46 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.05.4) Alue: Palokorpi Palokorven Peruste: pm rukoushuone Lähde: Ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.06.1) 1900-l alku Alue: Hongisto Seurantalo Hongiston maamiesseurantalo. Peruste: mm Keskeinen maisemallinen sijainti. Lähde: KLR Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.2) päärakennus 1818 C. L. Engel, uusklassismi Alue: Elimäki Moision kartano ja Tila on muutettu 1600-luvulla rälssisäteriksi. Sijaitsee Peruste: vm ympäristö näkyvällä paikalla maisemassa. Tilaan kuuluu myös puisto, Lähde: RKY 1993, KLR luhtiaitta, kivikellari, viljamakasiini ja väentupa Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.06.3) Päärakennus purettu Alue: Elimäki Mustilan - asuinrakennus 1700-l Peruste: vm kartanoympäristö - asuinrakennus Lähde: RKY 1993, KLR - ulkorakennukset 1800-l Kokonaisuus: - viljamakasiini Elimäen kulttuurimaisema - hauta-alue Sk merkintä: - puistometsä

Ks. myös Mustilan Arboretum

Huvimaja Mustilan vanhan pääraken- . nuksen paikalla.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 47 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.06.4) 1906 Onni Törnqvist Alue: Elimäki Mustilan koulu Paikalle perustettu koulu alkujaan 1864. Peruste: vm Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.5) Alueella mm. Alue: Elimäki Ulkomuseoalue - Mustilan kartanon tuulimylly Peruste: mm - talonpoikaistupa Lähde: KLR - kaksi aittaa Kokonaisuus: - sepän paja Elimäen kulttuurimaisema - savusauna Sk merkintä: - riihi - kauppamakasiini

(044.06.6) Päärakennus 1847, 1916 A.Toivanen, klassismi Alue: Elimäki Peippolan kartano puutarha, kaksi aittaa 1600-l, piharakennus, kivikellari, Peruste: vm tilanhoitajan asunto, meijeri Lähde: RKY 1993, KLR Kartano on peräisin 1600-luvulta. Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.06.7) 1879/1930 laajennus Alue: Elimäki Ent. Elimäen - Piharakennus (entinen palotalli) Peruste: mm kunnanhuone Lähde: KLR Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.06.8) Alue: Elimäki Peippolan koulu Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.06.9) Alue: Elimäki Ent. kunnanlääkärin Peruste: pm vastanottorakennus Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä:

48 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.06.10) 1900-l alku jugend Alue: Elimäki Ent. apteekkiraken- Kyläraitin varrella, maisemallista merkitystä Peruste: pm nus Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.06.11) Kartano muodostettiin 1610 kolmesta tilasta Alue: Hämeenkylä Hämeenkylän päärakennus 1800-l alku Peruste: vm kartanoympäristö puisto, holvattu kellari, sauna, aitta, riihi, asuinrakennus, Lähde: RKY 1993, KLR pakaritupa, karjakkojen asunto, talli, navetta 1839, autotalli Kokonaisuus: Teutjärven 1938, kivisilta kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.06.12) 1922 jugend Alue: Hämeenkylä Harju Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Teutjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.13) 1937 Alue: Hämeenkylä Uotila Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Teutjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.14) 1905 Alue: Hämeenkylä Hämeenkylän Peruste: mm kansakoulu Lähde: KLR Kokonaisuus: Teutjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.15) Vanha päärakennus Alue: Hämeenkylä Tommola kivinavetta Peruste: pm maisemallisesti näkyvä Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Teutjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.16) 1884 (laajennettu 1910) Alue: Koria Aleksanteri II:n Kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Peruste: vm koulu ja ympäristö Osa Korian koulukokonaisuutta Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 49 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.06.17) 1930 Alue: Koria Alakoulu Osa Korian koulukokonaisuutta. Peruste: vm Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.06.18) 1957 Alue: Koria Koulu Osa Korian koulukokonaisuutta. Peruste: vm Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.06.19) 1911 Alue: Koria Vilppulan Toiminut rukoushuoneena Peruste: mm Nuorisoseurantalo Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.06.20) päärakennus 1900 Alue: Koria Eskola - navetta1905 Peruste: mm - aitta 1915 Lähde: KLR - maakellari Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.06.21) 1939 funktionalismi Alue: Koria Elimäen säästö- Elimäen ensimmäinen kerrostalo. Peruste: mm pankin PURETTU Lähde: KLR Kokonaisuus: ent. toimitalo Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.06.22) Funktionalismi Alue: Koria Ent. Elimäen 1990-l laajennus Peruste: pm osuuskaupan Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: toimitalo nyk. Kymijoen maisemakokonaisuus Ympäristö Sk merkintä: (044.06.23) Alue: Ent. Korian Peruste: pm terveystalo Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: nyk. lastentalo Sk merkintä: (044.06.24) Alue: Koria Ent. Lisitzin huvila Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä:

(044.06.25) 1922 E. H. Mäkelä Alue: Mettälä Ent. Mettälän koulu sauna, kellari, varastorakennus Peruste: mm Sijaitsee näkyvällä paikalla peltoalueen laidassa. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.06.26) PURETTU ? Alue: Mettälä Mettälän kartanon Peruste: mm viljamakasiini Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.06.27) Maisemallisesti merkittävä vanha talonpaikka. Alueella Alue: Palokorpi Suppola muinaishautoja. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

50 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.06.28) 1951 Alue: Ratula Ratulan nuoriso- ja Vieressä Elimäen ensimmäinen urheilukenttä vuodelta Peruste: mm urheilutalo 1935. Lähde: KLR Kokonaisuus: Ratulan kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.29) Tila periytyy 1400-luvulta. Alue: Ratula Junttila Päärakennus 1840 Peruste: mm kivinavetta 1885, ulkorakennukset, kivikellari Lähde: KLR Teutjoen koskessa mylly ja saha sekä silta vuodelta 1881, Kokonaisuus: myöhemmin uusittu. Ratulan kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.30) Päärakennus 1880-l alku Alue: Raussila Pekkola aitta 1905 Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.31) 1949 Alue: Raussila Raussilan koulu Peruste: pm Lähde: 1 Kokonaisuus: Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.06.32) 1915 J.Tommola, jugend Alue: Raussila Nuorisoseurantalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.33) Kyläkuvallisesti tärkeä Alue: Raussila Tomppila Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.34) Alue: Raussila Kujala Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.35) 1951 Alue: Soiniitty Savelan koulu Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Soiniityn kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.36) Päärakennus 1900 Alue: Soiniitty Soiniitty - ulkorakennukset Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Soiniityn kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.37) Alue: Taasianjoki Taasian ympäristö Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Teuroisten maanviljelysalue Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 51 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.06.38) Alue: Takamaa Koulu Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (044.06.39) Alue: Takamaa Seurantalo Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

(044.06.40) 1920-l Alue: Teuroinen Teuroisten Peruste: mm kansakoulu Lähde: KLR Kokonaisuus: Teuroisten maanviljelysalue Sk merkintä: (044.06.41) Sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Alue: Villikkala Ent. Kauppa Peruste: pm Lähde: (KLR) Kokonaisuus: Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.42) Kartanoalue 1600-luvulta. Alue: Villikkala Villikkalan Kartanorakennuksia ei ole säilynyt. Peruste: mm kartanoalue Lähde: KLR Kokonaisuus: Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.43) 1923 Alue: Villikkala Villikkalan koulu Sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.06.44) Päärakennus 1914 Alue: Villikkala Myllylän kartano ja puisto, sivurakennukset, tiilinavetta 1921, kivinavetta, paja, Peruste: mm ympäristö keltainen talo ent. väentupa, kaksiaukkoinen kiviholvisilta, Lähde: KLR entinen myllyn paikka, vanhat työväenasunnot, metsäs- Kokonaisuus: Tallusjokilaak- tysmaja son kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.06.45) Päärakennus 1906 A. Dahl Alue: Värälä Värälän kartano tilanhoitajan rakennus ja viljamakasiini 1900-l alku Peruste: vm Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä:

52 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.06.46) päärakennus 1924 H. Siikonen, uusittu 1990-l Alue: Värälä Tolkkilan kartano navetta, aitta, viljamakasiini Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.06.47) Alue: Värälä Värälän koulu Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.08.1) Maisemallisesti edustava kohde Alue: Hämeenkylä Somman joen Peruste: pm rannan mahdollinen Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: vanha myllypaikka Teutjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.08.2) Meijeri perustettu 1905, nykyinen rakennus 1933. Alue: Hämeenkylä Ent. Koskiston Peruste: mm meijeri ja ympäristö Lähde: KLR Kokonaisuus: Teutjärven kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.08.3) 1951 Alue: Koria Korian viljavarasto Suursiilo 1979 Peruste: mm Maamerkki maisemassa. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.08.4) Alue: Koria Ent. meijeri Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.08.5) Perustettu 1915 Alue: Raussila Raussilan mylly ja useita rakennuksia 1910–30-l, Peruste: mm saha vehnämylly 1932 Lähde: KLR, Teo Kokonaisuus: Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 53 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.08.6) Ensimmäinen mylly Teutjoen koskessa tunnetaan jo 1660- Alue: Ratula Ratulan mylly, saha luvulta. Silta vuodelta 1881, myöhemmin uusittu. Liittyy Peruste: mm ja silta Junttilan tilan ympäristöön. Huomattava kulttuurikokonai- Lähde: KLR suus. Kokonaisuus: Ratulan kulttuurimaisema Sk merkintä:

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.09.1) Alue: Koria – Anjala Peruste: mm maantie Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.09.2) Alue: Elimäki – Peruste: mm Muhniemen Lähde: KLR Kokonaisuus: Elimäen kult- paikallistie tuurimaisema/ Tallusjokilaak- son kulttuurimaisema Sk merkintä: (044.09.3) Entisen Elimäenjärven itäpuoleinen tie 1700-luvulta. Alue: Moisio – Hongiston Peruste: mm paikallistie Lähde: KLR Kokonaisuus: Elimäen kulttuurimaisema Sk merkintä:

(044.09.4 Alue: Elimäki, Iitti Haapakimola – Peruste: vm Mustila tie Lähde: Tieh Kokonaisuus: (vrt. Iitti) Sk merkintä: (044.09.5) Kaksiaukkoinen holvattu kivisilta. Alue: Hämeenkylä Hämeenkylän silta Liittyy Hämeenkylän kartanon ympäristöön. Peruste: vm Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.09.6) Yksiaukkoinen Alue: Koria Purhon kivisilta Peruste: pm Lähde: KSYK Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä:

54 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.09.7) PURETTU Alue: Koria Korian asema 1870/1873-74/1903-04 Peruste: mm Rakennettu1800-luvun lopun tyyppipiirustusten mukaan. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (044.09.8) - Rautatiesilta 1870 (museosilta) Teräksinen kolmijäntei- Alue: Koria, Kymijoki Korian sillat nen ristikkosilta. Silta muutettiin maantiesillaksi 1920- Peruste: vm luvulla. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Rautatiesilta 1924 Teräsbetoninen holvisilta. KLR, Tieh Sillat muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä:

(044.09.9) 1980-luku Alue: Kymijoki Korian uusi Peruste: mm maantiesilta Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä:

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.10.1) 1900-luvun alku Alue: Mustila Mustilan arboretum Maamme vanhin ja lajikkeiltaan ja laajuudeltaan suurin. Peruste: vm Alue noin 120 ha. Alueella kasvaa lähes 100 havupuulajia, Lähde: VAT 2008 130 lehtipuulajia sekä lukuisia koristepensas-. köynnös-, ja Kokonaisuus: perennalajia. Tunnetuimpia ovat alppiruusut, joita on yli 100 lajia ja lajiketta. (044.10.2) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Nappa Lauttaval- (6450876:3478342) Peruste: rauh. kama Lähde: mv Kokonaisuus: 1000006133 (044.10.3) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Tuohimäki Talonpohja Peruste: rauh. 1000007276 (6744395:3472977) Lähde: mv Kokonaisuus: (044.10.4) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Ratulan hautapelto Ruumiskalmisto Peruste: rauh. 1000007598 (6726920:3472160) Lähde: mv Kokonaisuus: (044.10.5) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Elimäki Soininkallio Kaksi kappaletta ryssänuuneja, "munkkiuuneja" Peruste: rauh. 44010014 (6737540:3477240) Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 55 ELIMÄKI

ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.11.1) Kivikautinen asuinpaikka (Suomusjärven kulttuurin aika) Alue: Karvahaara Laurila (6728120:3466360) Peruste: rauh. 44010001 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.2) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Karvahaara Ruotjoki (6729280:3467700) Peruste: rauh. 44010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.3) Kivikautinen asuinpaikka (Suomusjärven kulttuurin aika) Alue: Kimonkylä Myllymäki (6735930:3462180) Peruste: rauh. 44010003 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.4) Kivikautinen asuinpaikka (tyypillisen kampakeramiikan Alue: Raussila Kuparsuo aika) Peruste: rauh. 44010004 (6721150:3473750) Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.5) Kivikautinen asuinpaikka (Vasarakirvesaika) Alue: Raussila Vanha Riitapalo (6721260:3474120) Peruste: rauh. 44010005 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.6) Kivikautinen asuinpaikka (Vasarakirvesaika) Alue: Raussila Huistaharju (6721500:3473900) Peruste: rauh. 44010006 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.7) Kivikautinen asuinpaikka (Vasarakirvesaika) Alue: Raussila Linnaharju (6722520:3473620) Peruste: rauh. 44010007 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.8) Kivikautinen asuinpaikka (Kampakeraaminen aika) Alue: Raussila Harju (6723170:3473620) Peruste: rauh. 44010008 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.9) Kivikautinen asuinpaikka (Kampakeraaminen aika) Alue: Raussila Hämeenkylä (6723570:3473800) Peruste: rauh. 44010009 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.10) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Koria Rauniomäki (6744720:3476423) Peruste: rauh. 44010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.11) Pronssikautinen kiviröykkiö Alue: Koria Niilola (6748858:3475265) Peruste: rauh. 44010012 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.12) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen ”Munkinuuni” ja kivi- Alue: Elimäki Riihimäenkallio raunio Peruste: rauh. 44010013 (6731850:3473588) Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.13) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Kuusankoski Kymenpahta (6750340:3477795) Peruste: rauh. 44010015 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.14) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Koria Töyrylä (6745311:3477060) Peruste: rauh. 44010016 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.15) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Koria Paavola (6744290:3476750) Peruste: rauh. 44010017 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.16) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Koria Koivisto (6744201:3475990) Peruste: rauh. 44010018 Lähde: mv Kokonaisuus:

56 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.11.17) Kivikautinen louhos, mahdollisesti kvartsilouhos Alue: Elimäki Jokikallio (6734280:3479290) Peruste: rauh. 44010019 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.18) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Raussila Ruskiasuo (6724430:3474120) Peruste: rauh. 44010020 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.19) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Kimonkylä, kirkonkylä Tyynelä – (6734840:3469940) Peruste: rauh. Vesitorninmäki Lähde: mv Kokonaisuus: 44010021 (044.11.20) Ajoittamaton hautaröykkiöt Alue: Elimäki Uutelanmäki (6738880:3474340) Peruste: rauh. 44010022 Lähde: mv Kokonaisuus: (044.11.21) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Enkelivuori (6735992, 3462598) Peruste: rauh. 1000003635 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (044.12.1) Alue: Hongisto Enkelivuoren kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.2) Alue: Hongisto, Mustila Mustilan Peruste: rauh. kotikunnas Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.3) Alue: Hongisto Mäkelän lehmus Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.4) Alue: Koria Töpsymänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.5) Alue: Peippola Elimäen Monihaa- Peruste: rauh. rainen petäjä Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.6) Alue: Peippola Koivuharjun Peruste: rauh. siirtolohkare Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.7) Alue: Peippola Kumpulan Peruste: rauh. surukuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.8) Alue: Peippola Ropsulanojan Peruste: rauh. kullerot Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.9) Alue: Rahikkala Ahopellon Peruste: rauh. tuulenpesäkuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.10) Alue: Rahikkala Jaakkoselan Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 57 ELIMÄKI

Kohde Kuvaus Tiedot (044.12.11) Alue: Rahikkala Palokorven kaksi Peruste: rauh. lehmusta Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.12) Alue: Rahikkala Peltolan Peruste: rauh. pensaskoivu Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.13) Alue: Rahikkala Uotilan kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.14) Alue: Rahikkala Uotilan Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.15) Alue: Ratula Laurilan pihapuut Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.16) Alue: Villikkala Myllylän Peruste: rauh. harmaaleppälehto Lähde: KSYK Kokonaisuus: (044.12.17) Alue: Villikkala Nikontien Peruste: rauh. pöytäkuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus:

58 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 ELIMÄKI

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Iitti, Kymijoen – Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava, kaavaselostus. 2004

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto. 1984.

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttä- linnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle. 1994

Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä, moniste. 1999

Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto.

Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet. Ote. 27.6.2006. Kymenlaakson liitto.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä-Kymenlaakso, Loppura- portti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma – luonnos. 1993.

Maisemaselvitys – Elimäki. Kouvolan seudun kuntayhtymä. 2002.

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro. 2003.

Rakennustietokanta. Kouvolan seudun kuntayhtymä

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 59 ELIMÄKI

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.elimaki.fi/

http://www.wikipedia.fi/

http://www.finnicakymenlaakso.fi/

Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä http://www.rakennusperinto.fi/muuta/kasitteisto/fi_FI/Kasitteisto/#maiseman

Verlan seudun opas http://www.valkealankylat.fi/vakylat/verla/Verlan%20opas.pdf

60 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA

Haminan kunnan alueen kartoitti Kaisa Niilo-Rämä kesällä 2005.

Haminalla on pitkä ja värikäs historia. Nykyisen Haminan lähelle, Viipuriin menevän tien varrelle suojaisaan merenlahteen, muodostui jo keskiajalla kauppa- ja satamapaikka, joka mainitaan asia- kirjoissa Vehkalahtena jo vuonna 1336. 1300-luvun alusta on myös Haminan kautta kulkeva Suuri Rantatie joka yhdisti Turun ja Viipurin.

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti Kymenlaakson ensimmäisen kaupungin (nykyisen Hami- nan), Vehkalahden Uudenkaupungin, (Weckelax) vuonna 1653. Ensimmäisen asemakaavan Hami- nan alueet saivat jo vuonna 1649. Asemakaava jäi kuitenkin toteuttamatta ja ainut jäänne siitä on Kuninkaankatu, joka tunnetaan nykyään Kadettikoulunkatuna ja Mannerheimintienä.

Vuonna 1723 Vehkalahden Uudestakaupungista tuli Haminan linnoituskaupunki, joka sai tapulikaupungin oikeudet ja renessanssityylisen ympyräasemakaavan. 1700-luvulla Haminan linnoittamista jatkettiin useassa eri vaiheessa. Samalla Haminan väkiluku kasvoi.

1820-luvulle tultaessa Haminan kaupungin profiili nousi kadettikoulun siirryttyä kaupunkiin. Kuitenkin vuonna 1821 syttyi Haminassa suurpalo ja 90 % linnoituksen sisällä olleista rakennuksista tuhoutui. Seuraava tuhoisa suurpalo syttyi 1840. Vielä vuonna 1887 Haminaa koetteli palo, jonka jälkeen Aspelin suunnitteli uuden asemakaavan.

Haminan talous lamaantui vuoden 1869 jälkeen kun uusi rata Viipurin ja Riihimäen välille valmistui ja kulku Haminan läpi väheni huomattavasti. Haminan merkitys meren rannalla satamakaupunkina kasvoi.

Hamina yhdistyi sitä ympäröineen Vehkalahden kunnan kanssa vuonna 2002 ja 2007 Haminassa oli 21737 asukasta. Sen pinta-ala on nykyään 1155 km², josta merialueita on 522 km² ja maata sekä makeaa vettä 633 km².

HAMINA

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 63 HAMINA (075) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 64 Pienmaisemat (02) 67 Perinnemaisemat (03) 69 Sotahistorialliset kohteet (04) 70 Uskonnolliset kohteet (05) 72 Rakennukset ja pihapiirit (06) 74 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 86 Liikenneympäristöt (09) 88 Muut kohteet (10) 90 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 93 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 98 LÄHTEET 102

62 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Ham Mökkönen Teemu: Hamina – Fredrikshamn. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto. Rakennushistorian osasto. 2003

H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinais- jäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 63 HAMINA

MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.01.1) GIS Peruste: vm Haminan keskustan Vehkalahden kirkon ympärille perustetusta ja isovihan Lähde: RKY 1993, VAT 2008, säteittäisasema- aikana palaneesta kaupungista tehtiin Hamina vuonna RKL 1723. Strategisesti merkittävä kaupunki sai Suomessa kaava ja vanha ainutlaatuisen säteittäisen asemakaavan, jonka keskusta rakennuskanta koostuu kahdeksankulmaisesta aukiosta. Aukion keskellä (Haminan keskusta- sijaitsee kolmikerroksinen, kivinen raatihuone, jonka yh- kokonaisuus) teydessä massiivinen kellotorni. Asemakaavoitettua aluetta ympäröi bastionivyöhyke. - asemakaava 1722 (A. von Löven) - raatihuone 1796–98 (J. Brockmann) - raatihuoneen kellotorni (uusittu 1840-luvulla, IK, C.L. Engel) - bastionivyöhyke 1722-23 ja 1770–1800 - kolme vartiorakennusta 1770-luku - lipputorni 1790-luku - Kaponnieerilinnoitus 1803 (J. P. Suchtelen) - ruutikellari

64 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.01.2) Vanha asemakaava alue on historiallisen ajan muinais- Peruste: mm, rauh. Vehkalahden vanha jäännös. Lähde: Teemu Mökkösen asemakaava-alue (6717585:3510740) inventointi 2003, mv

1000003532 Haminan keskustan arkeologisesti mer- kittävät kohteet

Vehkalahden asemakaavasuunnitelma vuodelta 1649 hahmoteltuna Haminan nykykartalle. (Teemu Mökkönen 2003)

Arkeologiset kohteet: Fredrikinkatu 1–4 Hietakatu 3-8/8B/10/12 Isoympyränkatu 2-5/7/9/12/19/21/27/31A ja B/33 Kadettikoulunkatu 3 Kaivokatu 3/9 Kasarminkatu 6 Kirkkokatu 1/3 Laivasillankatu 3 Maariankatu 6/8/11 Mannerheiminkatu 12 Mannerheimintie 5–7A/7B/8/10/16 Meruksenpolku 1 Pikkuympyränkatu 4–6/6B/13B ja C/15–19/25/26/28/30A /32/ Puistokatu 8 Raatihuoneenkatu 1/2/4/8 Ratihankatu 1 Rauhankatu 1B/3/4A ja B/7 Rautatienkatu 2/3/5/8 Roobertinkatu 1/2B/3/7 Sibeliuskatu 40 Vallikatu 4/6 Varvinkatu 5 (075.01.3) GIS Peruste: vm Sippolanjoen ja Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot kuuluvat Eteläisen Lähde: matm Summanjoen rantamaan ja Kaakkoisen viljelyseudun maisemamaakuntiin. Alue on pinta-alaltaan 8 500 ha ja se ulottuu Anjalan- laaksot koskelta Haminaan. Rapakivikallioon muodostuneeseen murroslaaksoon syntynyt maisema-alue edustaa Kaakkoi- selle viljelyseudulle tyypillistä viljelymaisemaa. Joen vaihteleva leveys on synnyttänyt mielenkiintoisen maisemakokonaisuuden, jossa laajat jokivarren savikoille leviävät vilje- lysaukeat vuorottelevat pienipiirteisten peltonäkymien kanssa. Alue kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen ja on verraten tasainen. Jyrkkäpiirteisiä kallioseinämiä on alueella kuitenkin paikoin. Alueen läpi mutkitteleva Sippo- lanjoki yhtyy Summanjokeen alueen puolivälissä. Sum- manjoessa on joitakin koskia ja jokilaakson pienet järvet ovat rehevähköjä. Selännealueiden kasvillisuus on selvästi laaksoalueisiin verrattuna karumpaa, pieniä kallionalusleh- toja lukuun ottamatta. Rehevät savikot on raivattu pelloiksi jo kauan sitten. Maisema-alueella on runsaasti kulttuu- riympäristölle ominaisia merkkejä, kuten muinaisjäännök- siä ja rakennuksia, joista suurin osa on kuitenkin Anjalan- kosken puolella.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 65 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.01.4) Pitäjänsaaren esikaupunkiasutus on syntynyt jo 1740- Peruste: mm Pitäjänsaaren luvulta alkaen. Ensimmäisen asemakaavansa se sai kau- Lähde: RKY 1993, VAT 2008, esikaupunkiasutus pungin omistamalle osalleen vasta 1860-luvulla. N. J. KLR Österman. Saaren vanhimmat rakennukset ovat 1800- luvun alkupuolelta. Muilta osin rakennuskanta on vaihtele- van ikäistä. Pitäjänsaaren eteläkärjessä on Krimin sodan aikainen patteri. (075.01.5) GIS Peruste: vm Tammio Tammio kuuluu Eteläisen rantamaan ja Suomenlahden Lähde: matm, RKY 1993, VAT rannikkoseudun maisemamaakuntiin. Alue on pinta- 2008, KLR alaltaan 300 ha ja se edustaa perinteistä Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemaa. Tammio on loivapiirteinen kalliosaari, jonka kallioperä on rapakiveä. Saaren kasvillisuus on tyypillistä saariston kalliomännik- köä, mutta siellä täällä kasvaa muutama lehtipuukin. Kylän alueella kasvillisuus on tosin selvästi kulttuurivaikutteista. Alueella on noin 40 päärakennusta ulkorakennuksineen, jotka kokonaisuutena muodostavat ainutlaatuisen saaristo- kylän. Suurin osa nykyisistä päärakennuksista on rakennettu ennen 1870-lukua. Vanhimmat 1800-luvun vaihteessa. - kansakoulu 1891 - seurantalo 1919 (075.01.6) GIS Peruste: mm Kuorsalon Saaressa on ollut asutusta keskiajasta lähtien. Kaksi ait- Lähde: matm, VAT 2008, KLR kulttuurimaisema taa, aitakiveykset portinpylväineen ja vanhaa peltoja asutusaluetta ovat Vanhankylänlahden ympäristössä muistuttamassa historiallisen ajan vanhimmasta asutuksesta. Varsinainen kyläasutus sijoittuu Vekalahden ympä- rille ja pohjoiselle ranta-alueelle sekä pienimuotoisempana saaren lounaisrannalle. Asuinrakennukset ovat pääasialli- sesti 1800-luvulta. - Vekalahden rannassa sijaitseva koulu 1800-luvun loppu - Kapteeni Sikarin empire tyylinen asuinrakennus - Kuorsalon vanha hautausmaa

Ks. myös Kuorsalon kylä (075.01.7) GIS Peruste: mm Kannusjärvi ja Kannusjärven ja sen ympäristön asutus on keskittynyt Lähde: matm, KLR ympäristö Välijoen varrelle. Pienen ja Suuren Kannusjärven ympärillä mutkittelevilta kyläteiltä aukeavat näkymät rantojen vilje- (Kannusjärven lyksille ja taloryhmiin. Alueen rakennuskanta on 1800- kulttuurimaisema) luvulta eteenpäin rakennettua. (075.01.8) GIS Peruste: mm Metsäkylä – Reitkallin kylä on Haminan vanhimpia ja se sijaitsee tärke- Lähde: KLR Reitkalli ällä viljelyseudulla. Valkealan ja Haminan välinen tie ylitti Summanjoen kylän kohdalla. Myös Klemolanmäellä sijaitsevassa Metsäkylässä on ollut asutusta jo kauan ja se onkin ollut entisen Vehkalahden suurimpia kyliä. Metsäky- län ensimmäinen saha rakennettiin 1730, jonka jälkeen erilaiset sahat ja puuteollisuuden yritykset ovat vuorotelleet alueella aina vuoteen 1956 asti. (075.01.9) GIS Peruste: mm Pampyöli – Nykyinen Kirkkojärven kaakkoisrannalla sijaitseva Pam- Lähde: KLR Myllykylä pyölin kylä muodostuu omakotitaloista, jokivarsien peltovil- jelyalueista ja vanhoista teistä. Pampyölin ja Myllykylän välinen tieosuus ja sitä reunustava kasvillisuus kuuluvat olennaisesti Vehkajoen maisemakokonaisuuteen. Myllyky- län erityispiirteisiin kuuluvat säätyläisasutus, kaksi kartanoa ja saha. Joenvarren lukuisat kosket myllyineen koros- tivat Myllykylän asemaa alueen keskuksena.

66 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.01.10) GIS Peruste: mm Vehkajärvi – Paijärven, joka nykyään on soistunut, ympäristö on vanhaa Lähde: KLR Paijärvi – Ihamaa viljelyaluetta ja sen talot ovat olleet tavanomaista vau- raampia. Viljelymaisemat ovat pienimuotoisia ja ne sijoittuvat kulttuurihistoriallisten kohteiden läheisyyteen Hamina- Lappeenranta välisen tien ympäristöön. Vehkajärven rannat ovat peltojen valtaamat ja sen ympäristö on merkit- tävää kulttuurimaisemaa. Vehkajoen ympäristö on vanhaa asuinaluetta, jossa rantaniityt ja metsäalueet vuorottelevat. Ihamaajärven ympäristön kulttuurimaisema on painottunut 1700-luvulta alkaen Lappeen valtatien sekä kylätien varteen.

(075.01.11) GIS Peruste: pm Salmenkylä – Seutu on yksi Haminan vanhimmista asutusalueista. Pellot Lähde: KLR Husula ovat talojen läheisyydessä ja niittyalueet Pyölinjoen ja Vehkajoen rannoilla. Historiallisesti alue on ollut liikenteel- lisesti keskeisellä paikalla. (075.01.12) GIS Peruste: pm Vilniemi – Rakila – Mäntlahti, Haminan itäisin rannikkokylä, oli aikanaan kar- Lähde: KLR Mäntlahti tanokylä, jonka liikenteellinen sijainti oli varsinkin 1700- luvulla tärkeä. Vilniemi taas on ollut upseerien ja porvarien asuttama kylä, jonka juuret ulottuvat aina 1500-luvulle asti. (075.01.13) Alueella sijainnut veneiden veistämöteollisuutta. Peruste: mm Summanjoen suu - veneveistämörakennuksia Lähde: ehdotettu - asuinrakennuksia

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.02.1) GIS Alue: Kuorsalo Kuorsalon kylä Kuorsalon kylässä on ollut pysyvää asutusta keskiajalta Peruste: vm alkaen. Varhaisin asutus oli keskittynyt Vanhankylänlah- Lähde: RKY 1993, VAT 2008, den ympärille, jossa on vielä jäljellä kaksi vanhaa aittaa KLR sekä arvokasta pienmaisemaa. Nykyinen kyläasutus on Kokonaisuus: Kuorsalon sijoittunut Vekanlahden ympärille, saaren pohjoisille ran- kulttuurimaisema noille sekä lounaisrannan Leerviikkiin. Alueen rakennukset Sk merkintä: ovat pääosin 1800-luvulta. - Kuorsalon kyläkoulu 1800-luvun loppu (075.02.2) Perinteinen kylämaisema. Rakennuskantaa 1800-luvulta Alue: Summanjoki Metsäkylä sekä kansanomaisen rakentamisen kerrostumaa. Peruste: mm - betoninen kaarisilta 1955-1965 Lähde: KLR - asemarakennus Kokonaisuus: Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 67 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.02.3) GIS Alue: Onkamaa Kylä ja sen viljelykset levittäytyvät Onkamaajärven ympäril- Peruste: mm le kylätien varteen. Keskeisimmät rakennukset ovat 1800- Lähde: KLR luvulta ja 1900-l alusta. Kattilakoskella oli saha 1892-1901, Kokonaisuus: josta on vielä jäljellä jäänteitä. Sk merkintä:

(075.02.4) GIS Alue: Pyhältö ja Pyhältö on jo pitkään ollut asuttua ja 1600-luvulla sen läpi Peruste: pm ympäristö rakennettiin Haminasta Lappeelle johtava tie. Alueella on Lähde: KLR toiminut kestikievari 1700-luvulta. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.02.5) GIS Alue: Summa Summan kartanoa ympäröivällä alueella etenkin Summan- Peruste: pm joen ranta-alueilla on runsaasti vanhaa rakennuskantaa, Lähde: ehdotettu joka polveilee kyläteiden molemmin puolin. Kotkan tien ja Kokonaisuus: Valtatie 7:n väliin jäävällä alueella on jäljellä pätkä Suurta Sk merkintä: Rantatietä, pronssikautinen hautaröykkiö sekä 1700-l louhos. (075.02.6) Vehkajokea ja Vuorisenjärveä ympäröivät kapeat pellot ja Alue: Paijärvi Luomanmäki metsänlaitaan rinteeseen sijoittuvat vanhat maalaistalot Peruste: pm muodostavat kauniin kulttuurimaisemakokonaisuuden. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.02.7) Vanhat taloryhmät Jaakkola, Uutela ja Jaskala muodosta- Alue: Vehkajärvi Vehkajärvi vat Vehkajärven rantapeltojen keskellä sijaitessaan pie- Peruste: pm nehkön kulttuurimaisema-alueen. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.02.8) Joen ja kylätien varrella olevalla mäennyppylällä sijaitseva Alue: Kolsila Vanhamäki tiivis vanhojen maatalousrakennusten yhtenäinen ryhmä Peruste: pm on maisemallisesti tärkeällä paikalla. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

68 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.03.1) (6716500:3512000) Alue: Pappilansaari Pappilansaari sijaitsee aivan Haminan keskustan läheisyy- Peruste: vm dessä ja se on sekä maisemaltaan että lajistoltaan arvokas Lähde: KSp perinnebiotooppialue. Entisen pappilan laitumen alueella Kokonaisuus: on metsälaitumia, rantaniittyjä sekä kallioketoja. Maiseman kannalta olennaisia ovat vanhat puut. (075.03.2) (6730000:3509000) Alue: Retupellon laidun Kannusjärven pohjoisrannalla sijaitseva perinnebiotooppi- Peruste: mm kohde koostuu kahdesta alueesta; ketorinteestä ja järven- Lähde: KSp rantaniitystä. Kokonaisuus: (075.03.3) (6732000:3509000) Alue: Nurmelan laitumet Kannusjärven länsipuolella sijaitsevalla kivisellä moreeni- Peruste: mm mäellä on kaunis ja lajistoltaan monipuolinen kallioketo. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.4) (6688300:3522300) Alue: Koivuluodon Pienen Koivuluodon saaren koillisosassa on suppea keto- Peruste: mm kallioketo alue. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.5) (67254200:3505200) Alue: Metsäkylän keto Suurijärven lähellä, hiekkaisella mäellä sijaitseva pieni keto Peruste: mm on lajistoltaan arvokas. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.6) (6705900:3521900) Alue: Kuorsalon Seurantalon eteläpuolella oleva metsän ympäröimä niitty Peruste: mm seurantalon niitty on tyypiltään Kymenlaaksossa harvinainen hina-jäkkiniitty. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.7) (6705800: Alue: Kuorsalon Laaja niittyalue sijaitsee Kuorsalon saaren sisäosassa, Peruste: mm kallioketo Vanhakylän keskipisteessä. Kohde koostuu kuivasta ja Lähde: KSp tuoreesta alueesta. Kokonaisuus: (075.03.8) (6724600: Alue: Rantaniemen laidun Laaja ranta-alue Peruste: mm Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.9) (6706000:3521800) Alue: Ouriniemen Kuorsalon kyläkeskuksen läheisyydessä sijaitseva keto on Peruste: mm kallioketo lajistoltaan merkittävä kohde. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.10) (6722000:3506000) Alue: Vuorelan niityt Tanskalanmäen koillispuolella sijaitseva niitty koostuu Peruste: pm kallioketolaikuista, metsälaitumesta sekä tuoreesta hei- Lähde: KSp näniitystä. Kokonaisuus: (075.03.11) (6720300:3504900) Alue: Myllylahden Alue on pääosin kosteaa niittyä, mutta myös kuivempia Peruste: pm rantaniitty tuoreita niittyalueita on kohteen itä- ja lounaisosissa. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.12) (6722700:3506300) Alue: Ristikallion Summanjoen rannalla sijaitseva rantaniitty on lajistoltaan Peruste: pm rantaniitty vaatimaton. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.13) (6727000:3508000) Alue: Metsäkylän laitumet Metsäiset kumpareet sijaitsevat Sippolanjoen rannassa Peruste: pm Metsäkylän luoteispuolella. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.14) (6729000:3509500) Alue: Peltolan kallioketo Pienen Kannusjärven läheisyydessä sijaitseva kaunis Peruste: pm kallioketo, jossa kasvaa siellä täällä pieniä puurykelmiä. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.15) (6726600:3504800) Alue: Kokkolan haka Metsäkylän eteläpuolella, kivisellä mäen laella sijaitseva Peruste: pm pieni hakamaa. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.16) (6717700:3505800) Alue: Summanjoen Summanjokeen rajoittuva hevoslaidun on lajistoltaan Peruste: pm kartanon laidun niukkaa, mutta sen maisemallista arvoa nostaa suuri tam- Lähde: KSp mi. Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 69 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.03.17) (6705500:3521800) Alue: Myllypelto Kuorsalon saaressa sijaitsevassa entisessä pellossa on Peruste: pm ketomaisia laikkuja. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.18) (6732500:3512300) Alue: Suurivuoren haka Kannusjärven itärannalla sijaitseva pieni hakamaa, josta Peruste: pm osa on ollut aikaisemmin peltoa. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.19) (6721620:3506400) Alue: Routin laidun Kokkerinmäen lounaispuolella sijaitsee kolmea perinne- Peruste: pm maisematyyppiä sisältävä alue, josta pääosa on kallioke- Lähde: KSp toa. Kokonaisuus: (075.03.20) (6715900:3505300) Alue: Summanjoen suun Summanjoen länsirannalla sijaitseva kostea ja tasainen Peruste: pm niitty rantaniitty on lajistoltaan vaatimaton. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.21) (6719400:3506100) Alue: Rajakosken niitty Koskelan tilan itäpuolella sijaitseva tuore ja rehevä niitty on Peruste: pm lajistoltaan köyhä. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.22) (6734500:3512000) Alue: Kivisen Kannusjärven pohjoispäässä sijaitseva kaunis metsälaidun Peruste: pm metsälaidun on lajistoltaan yksipuolinen. Lähde: KSp Kokonaisuus: (075.03.23) (6726800:3509800) Alue: Ahosenkallio Ahosenmäen kylän eteläpuolella sijaitseva pieni kallioinen Peruste: pm niitty- ketokumpare. Lähde: KSp Kokonaisuus:

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.04.1) (GIS) Alue: Haminan keskusta Reserviupseerikou- Kadettikoulu perustettiin alueelle 1821. Peruste: vm lun ja ilmatorjunta- - kiviset kasarmit 1780-luku Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - kadettikoulun maneesi 1832 (C.L. Engel), 1860 laajennus KLR rykmentin - nykyinen upseerikerho ent. kadettikoulun johtajan asunto Kokonaisuus: Haminan kes- kasarmialue 1863 (E.B. Lohrmann) kustakokonaisuus - edellisen talousrakennus 1863 E. B. Lohrmann Sk merkintä: - laboratoriorakennus (nyk. esikunta) (1851 E.B. Lohrmann) - sairaala (nyk. luokkarakennus) (1860-luku) - nyk. reserviupseerikoulun päärakennus, ent. kadettikoulu 1898 (Jac Ahrenberg) - puistoistutukset on aloitettu 1830-luvulla (075.04.2) 1780-luku ja 1800-l alku Alue: Haminan keskusta Kymen - Aumakattoiset tiilirakennukset 1780-luku Peruste: mm Jääkäripataljoonan - Varasto ja luokkarakennus 1800-luvun alku Lähde: KLR - Ammusvarasto (nyk. kirjasto ja museo) 1810-luku Kokonaisuus: rakennukset - Vallihaudan ulkopuolella olevat punatiilikasarmit 1910- Haminan keskustakokonaisuus luvun alku Sk merkintä: Isoympyränkatu (075.04.3) 1774 Alue: Haminan keskusta Lappeenrannan Vartiorakennus RUK:n museo Peruste: vm portin Toimi linnoituksen päävartiona 1821 alkaen. Lähde: KLR Mannerheimintie 9 Kokonaisuus: vartiorakennus Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.04.4) 1774 Alue: Haminan keskusta Vartiorakennus Kadettikoulunkatu Peruste: vm Viipurin portti Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä:

70 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.04.5) 1778 Alue: Haminan keskusta Vartiorakennus Maariankatu 11 Peruste: vm Meriportti Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.04.6) 1790-luku Alue: Haminan keskusta Kahdeksankulmai- Helsingin Bastionin kärjessä. Peruste: vm nen lipputorni Kaivokatu 6 Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.04.7) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Myllykylä Sotilasleirin paikka (6724673:3512911, GIS) Peruste: mm, rauh. (Leirikangas) 1741–42 paikalla oli Ruotsi-Suomen armeijan tukikohta. Lähde: KLR, mv Vuonna 1968 sinne pystytettiin muistomerkki. Kokonaisuus: 1000008314 Sk merkintä: (075.04.8) 1721 (1790) Alue: Suuri Rantatie Salpa-asema Peruste: mm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.04.9) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Salmenkylä Salmenkylän Muinaislinna Peruste: rauh. Linnamäki (6719285:3509696) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000008262 Sk merkintä: (075.04.10) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Pieni Musta 2 Tykkiasema, Patteriasema Peruste: rauh. 1000003520 (6710699:3509557) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.04.11) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Pieni Musta 3 Tykkiasema, Patteriasema Peruste: rauh. 1000003521 (6711011:3509901) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.04.12) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kotisaari Puolustusvarustuksia uudelta ajalta. Peruste: rauh. 1000003526 Hyvin säilynyt osa Hamina-Taavetti -linjaa (juoksuhautoja Lähde: mv ja pesäkkeitä). Nyt rakennettu. Kokonaisuus: (6716931:3509157) Sk merkintä: (075.04.13) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Suuriniemi Tykkiasema, Patteriasema Peruste: rauh. 1000003517 (6711823:3510993) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.04.14) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Pieni Musta 1 Tykkiasema, Patteriasema Peruste: rauh. 1000003519 (6710695:3510181) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.04.15) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Suuriniemi 2 Tykkiasema, Patteriasema Peruste: rauh. 1000003518 (6711707:3511021) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.04.16) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Pitäjänsaari Pitäjänsaaren Redutista puolet näkyvissä, puolet tiepenkan alla. Peruste: mm, rauh. Redutti Laivastohyökkäyksiä vastaan Krimin sodan aikana raken- Lähde: KLR, mv nettu patteri on rakennettu Pitäjänsaaren eteläkärkeen Kokonaisuus: 1000003176 1800-luvun puolivälissä. Sk merkintä: Vallien ohella säilynyt tiilirakenteisia holveja. (6716972:3509915) (075.04.17) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Linnoitus puolustusvarustus Peruste: rauh. 1000003513 (6717695:3511025) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 71 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.04.18) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Mullinkosken Tykkiasema Peruste: rauh. Patteri (6719367:3510469) Lähde: mv Ulkovarustus, joka kuuluu linnoituksen venäläisvaihee- Kokonaisuus: 1000003514 seen. Sk merkintä: (075.04.19) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Huutokallion patteri Tykkiasema/patteri Peruste: rauh. 1000003515 (6719163:3510185) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.04.20) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kakkuvuori Puolustusvarustus Peruste: rauh. 1000003516 (6712627:3511169) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.04.21) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Tervasaaren Tykkiasema Peruste: rauh. Patterialue (3510256:6716729) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000002048 Sk merkintä:

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.05.1) (3510286:6717560, GIS) Alue: Haminan keskusta, Hietakylän Hautausmaa on perustettu 1773 aluksi vain köyhälistöä Hietakylä Hautausmaa varten. Myöhemmin hautausmaata laajennettiin ja se Peruste: vm rajattiin kiviaidalla 1859. Hautausmaalle on haudattu paljon Lähde: VAT 2008, KLR

maamme historiaan vaikuttaneita henkilöitä ja heidän Kokonaisuus: perheenjäseniään. Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä:

72 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.05.2) 1770 Alue: Pampyöli Pampyölin (3513806:6717551, GIS) Peruste: vm ortodoksinen Hautausmaahan kuuluvat: Lähde: VAT 2008, RKL - tiilikirkko 1902 (I. Aminoff) Kokonaisuus: hautausmaa - Aladinin suvun tiilinen, Sk merkintä: bysanttilaisvaikutteinen hautakappeli 1900-l vaihteesta (K. A. Wrede), joka on Suomen suurin yksityi- nen ortodoksinen hautakappeli.

(075.05.3) (3511229:6717745, GIS) Alue: Haminan keskusta Vehkalahden 1300-luvulta oleva kirkko paloi 1821 ja uusittiin 1828 Peruste: vm keskiaikainen (IK/C.L.Engel). Samalla kirkkoon rakennettiin erillinen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, kivinen kellotorni. RKL kivikirkko, Kokonaisuus: Marian kirkko Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.05.4) (3511081:6717609, GIS) Alue: Haminan keskusta Haminan 1837 L.Visconti Peruste: vm ortodoksinen Pyöreä keskeiskirkko. Kirkon keskustasta kohoaa kupoli ja Lähde: RKY 1993 ja 2008, sillä on erillinen kellotapuli ja porttirakennus (1863). Kirkko- KLR kirkko, tonttia rajaava aita edustaa kellotornin tavoin uusbysantti- Kokonaisuus: Pietarin ja Paavalin kirkko laista tyyliä. Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.05.5) (3510989:6717758, GIS) Alue: Haminan keskusta Haminan kaupunki- 1839–43 C.L. Engel Peruste: vm seurakunnan Luterilainen kirkko. Tiilinen kreikkalaisen temppelin muotoa Lähde: RKY 2008, KLR noudatteleva kirkko. Tornittoman pitkäkirkon itäpäässä on Kokonaisuus: kirkko, apsis ja sen yksilaivaista salia kattaa tynnyriholvi. Haminan keskustakokonaisuus Johanneksen kirkko Sk merkintä: (075.05.6) (3511271:6717519, GIS) Alue: Haminan keskusta Kreikkalaiskatoli- 1837 Peruste: mm nen muistokappeli Empiretyylinen Lähde: KLR Kadettikoulunkatu Kokonaisuus:

Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.05.7) Rakennuksen vanhimmat osat 1700-luku, Alue: Salmenkylä Kappalaisen muutoksia 1800-luvun puolivälissä ja 1900-luvun alussa Peruste: mm pappila Lähde: KLR Kokonaisuus: Suomalainen Sk merkintä: (075.05.8) 1879, 1889 Alue: Husula Hautausmaa, (3509501:6720453, GIS) Peruste: mm Husula Vuonna 1879 virallistettu hautausmaa on ilmeisesti ollut Lähde: KLR toiminnassa jo 1700-luvun lopulla. Hautausmaata laajen- Kokonaisuus:

nettiin 1889. Sk merkintä: (075.05.9) 1956 M. Toikka Alue: Myllykylä Siunauskappeli Myllykylän hautausmaa Peruste: mm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 73 HAMINA

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.1) 1796–98 J. Brockman Alue: Haminan keskusta Raatihuone Kolmikerroksinen kivinen raatihuone torin keskellä. Peruste: vm - kellotorni (uusittu 1840-luvulla IK/ C. L. Engel) Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.2) 1845, 1903, myöhemmät näyteikkunat Alue: Haminan keskusta Raatihuoneentori Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.3) 1889 Waldemar Aspelin Alue: Haminan keskusta Tanelinkulma Tanelinkulman rikasmuotoinen ja puinen kaupunkipalatsi. Peruste: vm Frederikinkatu 1 - asuin- ja toimistorakennus 1890 (Waldemar Aspelin) Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.4) 1855, myöhempiä uudistuksia Alue: Haminan keskusta Isoympyränkatu 4 Puinen liikerakennus Peruste: mm - kellari sekä vaunuvaja 1866 Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.5) 1902, uusittu 1955 Alue: Haminan keskusta Raittiusyhdistyksen Peruste: mm talo Lähde: KLR Kokonaisuus: Isoympyränkatu 4 Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.6) 1939 Erkki Huttunen, pintakäsittely 1950-luku Alue: Haminan keskusta Isoympyränkatu 6 Funktionalismia edustava asuinkerrostalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.7) 1842, nykyasu 1873 Alue: Haminan keskusta Isoympyränkatu 14 Pilasterein jäsennetty empire ja kertaustyylinen rakennus Peruste: mm on toiminut kestikievarina ja kouluna. Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.8) 1842, muutokset 1887 Alue: Haminan keskusta Isoympyränkatu 19 Puinen empire ja kertaustyylinen asuinrakennus. Peruste: mm - toinen asuin- ja varastorakennus 1840, muutettu 1887 Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.9) 1842, 1880-luku Alue: Haminan keskusta Isoympyränkatu 21 Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. Haminal- Peruste: mm le tyypillistä pihamiljöötä. Lähde: KLR - ulkorakennukset 1840-41, 1852 ja 1887 Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.10) 1841, pihapuolen laajennukset 1904 ja 1937 Alue: Haminan keskusta Isoympyränkatu 27 Puinen asuinrakennus Peruste: mm Tontilla on myös: Lähde: KLR - asuinrakennus 1840, 1853 Kokonaisuus: - varasto- ja autotallirakennus 1840–41 Haminan keskustakokonaisuus - kellari- ja varastorakennus 1840 (korj. 1852) Sk merkintä: (075.06.11) 1825, korj. 1840, 1875 ja 1900-luvun vaihde Alue: Haminan keskusta Isoympyränkatu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus Peruste: mm 31 A - sauna 1876 Lähde: KLR - varastorakennus 1876 Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä:

74 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.12) 1822, 1835 laajennus, 1900-luku korjaus Alue: Haminan keskusta Isoympyränkatu Puinen, empiretyylinen rakennus. Peruste: mm 31 B - sauna 1873, uusittu 1973 Lähde: KLR - autotalli ja varasto 1905 (M.Byskata) Kokonaisuus: - kivikellari 1873 Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.13) 1822, 1899 Fasadi Alue: Haminan keskusta Isoympyränkatu 33 - talousrakennus 1830 Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.14) 1841, 1901, ikkunoiden laajennus 1950 Alue: Haminan keskusta Haminan vanha Puinen empiretyylinen asuin- ja liikerakennus. Peruste: mm rautakauppa - varasto 1899 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kadettikoulunkatu 2 A Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.15) 1841 Alue: Haminan keskusta Kadettikoulunkatu Puinen ulkovarasto Peruste: mm 2 Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.16) 1844, 1800-l loppu Alue: Haminan keskusta Kadettikoulunkatu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. Peruste: mm 2A - varasto 1899 Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.17) 1760 Alue: Haminan keskusta Kaupunginmuseo Kivinen kaupunginmuseo on kaupungin vanhin profaanira- Peruste: vm Kadettikoulunkatu 2B kennus. Rakennuksen nykyasu on vuodelta 1840-luvulta. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.18) 1901 Insinööri Viktor Sohlman, 1937 Alue: Hietakylä Sähkölaitos Tiilinen rapattu sähkölaitos sai uuden päämuuntaja- Peruste: mm Kapteeninkatu 3 aseman 1937 Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.19) Kasarmikadun varrella on säilynyt kaupungin laajin vanha Alue: Haminan keskusta Kasaramikatu 4-8 puutalokokonaisuus (1840-luvulta). Peruste: vm (alla) Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.20) 1797, korjattu 1851 Alue: Haminan keskusta Aladinin talo Nykyasu 1914 Gunnar Taucher Peruste: vm Kasarmikatu 5 Valmistunut varuskunnan tykistökomentajan asuintaloksi. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Piharakennus on uusiutunut v. 1852. KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.21) 1841 Alue: Haminan keskusta Kauppiaantalon - leivintupa ja ulkorakennukset 1831-1867 Peruste: mm museo - asuinrakennus 1843, 1883 ja 1980 Lähde: VAT 2008, KLR - tiilinen paja 1860-luku Kokonaisuus: Kasarmikatu 6 - pihassa on vanhaa kenttäkiveystä Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.22) 1841, 1850 Alue: Haminan keskusta Kasarmikatu 8 Puinen empiretyylinen asuin- ja liikerakennus Peruste: vm - piharakennus ja varasto 1841, 1843 ja 1899 Lähde: KLR - tiilirakennus (leipomo) 1905 V. Kolsi, 1923 Evert Toivo- Kokonaisuus: nen Haminan keskustakokonaisuus - pihakiveyksiä Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 75 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.23) 1800-luvun loppu Alue: Saviniemi Kauppiaankatu 2 Asuin- ja ulkorakennusten muodostama kokonaisuus. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.24) 1843, 1800-luvun loppu Alue: Haminan keskusta Kirkkokatu 2 Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus Peruste: mm Pihapiiriin kuuluu myös. Lähde: KLR - asuin- ja varastorakennus 1840, 1903 Kokonaisuus: - asuin- ja varastorakennus 1840-41 Haminan keskustakokonaisuus - varastorakennus 1851, 1903 Sk merkintä: (075.06.25) 1984 Timo ja Tuomo Savolainen Alue: Haminan keskusta Poliisi- ja Peruste: mm oikeustalo Lähde: KLR Kokonaisuus: Maariankatu 2 Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.26) 1866 Alue: Haminan keskusta Ns. Pormestarintalo Pormestarintalon myöhäisempiretyyliset puurakennukset Peruste: vm Mannerheimintie 7 muodostavat kokonaisuutena Suomen merkittävimmistä Lähde: RKY 1993, VAT 2008, porvaristomiljöistä. KLR - piharakennus 1860-luku, aumakatto muutettu harjakatok- Kokonaisuus: si 1928 Haminan keskustakokonaisuus - talousrakennus 1866 Sk merkintä: (075.06.27) 1800-l puoliväli, ikkunoiden puuleikkaukset 1900-l alku Alue: Saviniemi Mannerheimintie 15 Kertaus- ja jugendtyylinen asuintalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.28) 1800-luvun alku Alue: Saviniemi Mannerheimintie 23 Empiretyylinen asuintalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.29) 1840-luku Alue: Saviniemi Mannerheimintie 25 Asuintalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.30) 1900-luvun vaihde Alue: Alakaupunki Mechelinintie 6 Puistomaisen tontin keskellä sijaitseva huvila ulkoraken- Peruste: mm nuksineen Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.31) 1841, 1842, yhdistetty 1910, korotus 1920 Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Kaksi asuinrakennusta vuosilta 1841 ja 1842 on yhdistetty Peruste: vm 4 1910 ja korotettu keskiosasta 1920. Lähde: KLR - piharakennus 1842, 1920-luku Kokonaisuus: - varasto- ja saunarakennus 1845-1847, 1800-l loppu, Haminan keskustakokonaisuus myöhempiä muutoksia Sk merkintä: (075.06.32) 1890 Kiseleff & Heikel, 1947, 1950-luku Alue: Haminan keskusta Seurahuone Alkuaan A. W. Meyerin hotelli ja ravintola. Sisätiloissa on Peruste: vm Pikkuympyränkatu 5 Eino Kaurian ja Tove Janssonin seinämaalauksia. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.33) 1888 Waldemar Aspelin Alue: Haminan keskusta Haminan Puinen kertaustyylinen rakennus Peruste: vm säästöpankki - ulkorakennus 1888 Waldemar Aspelin Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - asuinrakennus 1888 Waldemar Aspelin KLR Pikkuympyränkatu 8 Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.34) 1889 Waldemar Aspelin Alue: Haminan keskusta Ent. Apteekki Kertaustyylinen asuin- ja liikerakennus Peruste: mm Pikkuympyränkatu 10 - piharakennus 1889 Waldemar Aspelin Lähde: KLR - ulkorakennus 1889 Waldemar Aspelin Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä:

76 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.35) 1824, uusittu 1944 Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu - ulkorakennus 1853, uusittu 1958 Peruste: mm 13 C Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.36) 1826, korj. 1849 ja 1890 Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. Peruste: mm 13 B - ulkorakennus 1826 (korj. 1849 ja 1890) Lähde: KLR - ulkorakennus 1949 Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.37) 1838, korj. 1852 ja 1948 (nykyasu) Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Puinen asuinrakennus Peruste: mm 15 - ulkorakennus 1853, jatkettu 1893 Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.38) 1848, jatko-osa ja vuoraus 1883 Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus Peruste: mm 17 - ulkorakennus 1883, jatko-osa 1927 Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.39) 1928 Oskari Kaskinen Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu - tiilinen autotalli 1928 Peruste: mm 18 Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.40) 1840 Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Puinen asuintalo Peruste: mm 19 - ulkorakennus 1850, 1959 (Osia purettu) Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.41) 1840, nykyasu 1979 Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Puinen asuinrakennus. Peruste: mm 25 - sauna ja varasto 1843 Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.42) 1841, seinäpintojen nykyasu ja ikkunat 1890 Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Puinen empiretyylinen asuin- ja liikerakennus. Haminan Peruste: mm 25 vanha rautakauppa. Tontilla myös: Lähde: KLR - puinen empiretyylinen asuin ja varastorakennus 1841, Kokonaisuus: 1843 Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.43) 1830, vuoraus 1904, korj. 1909, myöhempiä uudistuksia Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Puinen asuinrakennus Peruste: mm 28 - ulkorakennus 1830, 1904, myöhempiä uudistuksia Lähde: KLR - asuinrakennus 1830, 1906, myöhempiä uudistuksia Kokonaisuus: - asuin- varastorakennus 1938-1940 H. Lipponen, entinen Haminan keskustakokonaisuus virvoitusjuomatehdas Sk merkintä: (075.06.44) 1841, vuoraus 1899, korj. 1918 Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. Peruste: mm 30 A - varastorakennus 1842, korj. 1900 Lähde: KLR - sauna 1900, myöhemmin uudistettu Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.45) Tiiliosa 1829 Alue: Haminan keskusta Pikkuympyränkatu Hirsiosa 1846 Peruste: mm 34 Klassismin mukainen ulkoasu 1920-luku Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 77 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.46) 1872, nykyasu 1939 Alue: Haminan keskusta Raatihuoneenkatu 8 Kaksi puista asuinrakennusta rakennettu samana vuonna. Peruste: mm - varastorakennus 1873 Lähde: KLR - varasto-saunarakennus 1872, nykyasu 1939 Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.47) 1870 Alue: Haminan keskusta Rauhankatu 1 Puinen kertaustyylinen asuinrakennus Peruste: mm - piharakennus 1844 Lähde: KLR - varasto ent. talli 1841 Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.48) 1853, 1800-luvun loppu Alue: Haminan keskusta Rauhankatu 3 Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus Peruste: mm - asuinrakennus 1844, 1848 Lähde: KLR - ulkorakennus 1853 Kokonaisuus: - kellari 1850-luku Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.49) 1822, 1899 ja 1934 korotus Alue: Haminan keskusta Rauhankatu 4 Piharakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.50) 1849, 1859 Alue: Haminan keskusta Arvilommin talo Uusrokokoo tyylisessä hirsitalossa on Suomessa harvinai- Peruste: vm Rauhankatu 5 set pietarilaista rokokoota muistuttavat rapatut julkisivut. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - ulkorakennus 1849, 1854 KLR - asuin- ja varastorakennus 1860 Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.51) 1853, julkisivu rapattu 1950-luvulla Alue: Haminan keskusta Rauhankatu 7 Puinen empiretyylinen asuintalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.52) 1879, 1886 Fredrik Thessleff Alue: Haminan keskusta Ruotsinkielinen Puutalossa toiminut kirjasto vuodesta 1939 lähtien. Peruste: mm kansakoulu - varastorakennus 1800-luvun loppu, 1950-luku Lähde: KLR Kokonaisuus: Rauhankatu 8 Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.53) Ennen 1840-l, ulkoasu myöhäisempi Alue: Haminan keskusta Roopertinkatu 3 Puinen empiretyylinen asuinrakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.54) 1853 Alue: Haminan keskusta Roopertinkatu 7 Puinen empiretyylinen asuinrakennus Peruste: mm - vaunuvaja-liiteri 1846, myöhemmin muutettu Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.55) 1800-luvun alku Alue: Alakaupunki Salmenkatu 10 Puuleikkauksin koristeltu asuintalo. Puuleikkaukset liene- Peruste: mm vät 1860–70-luvuilta. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.56) 1800-luvun loppu Alue: Alakaupunki Salmenkatu 20 Kertaustyylinen asuintalo ja rakennuskokonaisuuteen Peruste: mm kuuluvat huvimaja sekä ulkorakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.57) 1910 Akseli Toivonen Alue: Haminan keskusta Työväen talo näyttämöosa 1926, Yläkerran asunto 1959 Peruste: mm Sibeliuskatu 28 Puuleikkauksin koristeltu komea jugend-rakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä:

78 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.58) 1914 Akseli Toivonen Alue: Haminan keskusta Strömbergin talo Puinen jugendtyylinen asuinrakennus. Peruste: mm Sibeliuskatu 30 - asuinrakennus 1910-luku Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.59) 1880-luvun loppu Waldemar Aspelin, Kivinen jatko-osa Alue: Haminan keskusta Vallinkoulu 1938 Peruste: mm Vallinkatu 4 Puinen kertaustyylinen koulurakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.60) 1891 todennäköisesti Signe Hornborg Alue: Haminan keskusta Vallinkatu 6 Puhdastyylinen uusrenessanssirakennus ulkorakennuksi- Peruste: mm neen Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.61) 1800-luku Alue: Alakaupunki Viipurinkatu 19 Kaksi asuin- ja liikerakennusta ulkorakennuksineen Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.62) 1800-luvun puoliväli Alue: Alakaupunki Viipurinkatu 23 Rapatun empiretyylisen hirsitalon seinäpinnat on jäsennel- Peruste: mm ty pilasterein. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.63) 1800-luvun loppu Alue: Alakaupunki Viipurinkatu 34 Uusrenessanssityylinen asuintalo. Pihapuolen suuri lasive- Peruste: mm ranta myöhempi Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.64) 1800- luvun puoliväli Alue: Alakaupunki Viipurinkatu 42 Empiretyylinen asuintalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.65) 1884 K. A. Wrede, laajennus 1892 Valdemar Aspelin, Alue: Haminan keskusta Puistotalo ja veranta 1925 Peruste: mm Kesäpuisto - Kesäpuisto perustettu 1853 linnoituksen Lappeenrannan Lähde: KLR bastioniin (puistoasiantuntijana toimi Georg Baltasar) Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä:

(075.06.66) - Haminan yhteislyseo (mm) Alue: Haminan keskusta Haminan Funktionalismia edustava koulurakennus on rakennettu Peruste: mm yhteislyseo 1939. Lähde: KLR Kokonaisuus: Haminan keskustakokonaisuus Sk merkintä: (075.06.67) 1890-luku Alue: Hevoshaka Kunnalliskoti (3510037:6718988, GIS) Peruste: mm Teollisuuskadun varrella sijaitseva kunnalliskoti edustaa Lähde: KLR kertaustyyliä. Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 79 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.68) 1867 Theodor Decker Alue: Poitsila Poitsilan kartanon (3509350:6716668, GIS) Peruste: mm päärakennus Kartano 1500-luvulta. Päärakennus on rakennettu Bruu- Lähde: KLR nien suvun hallitessa kartanoa. Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.06.69) (3509273:6716454, GIS) Alue: Poitsila Särkelän torppa Sijaitsee Poitsilan kartanon päärakennuksesta etelään ja Peruste: mm on kuulunut kartanoon. Rakennettu osissa. Torppaan Lähde: KLR saavutaan vanhaa kuusikujaa pitkin ja sen lähellä on myös Kokonaisuus: toisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja, jotka kuulu- Sk merkintä: vat uloimpaan salpalinjaan.

(075.06.70) 1800-luvun loppu Alue: Nuutniemi Huvila (3509569:6716188, GIS) Peruste: mm Nuutniemessä rikaslajisen puuston ympäröimänä sijaitseva Lähde: KLR koristeellinen huvila. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.71) 1890-luku, ulkolaudoitus 1920-luku Alue: Salmi, Neuvoton Venäläinen Kylätien varressa sijaitsevan rakennus on maisemallisesti Peruste: mm keskeisellä paikalla. Pihapiiriin kuuluu lisäksi kaksi vanhaa Lähde: KLR aittaa ja autotalli. Kokonaisuus: Sk merkintä:

80 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.72) 1893 K. A. Wrede, muutoksia 1959 Alue: Summa Summan kartano ja (3505863:6717445, GIS) Peruste: vm (suojeltu) ympäristö Kartano periytyy 1500-luvulle saakka. Vuodesta 1790 Lähde: RKY 1993, KLR Bruun-suvun omistuksessa ollut Summan kartano sijaitsee Kokonaisuus: suuren rantatien varrella. Kartanon puinen päärakennus on Sk merkintä: rakennettu osin edellisen päärakennuksen paikalle, Sum- manjoen rannalle. Päärakennuksen sisäosat ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Kartanoa ympäröi osin 1600-luvulta peräisin oleva puisto, jonka lisäksi kartanoympäristöön kuuluvat: - kaksi asuinrakennusta - savesta ja kanervista tehty talli - kivinavetta - muita talousrakennuksia

(075.06.73) 1900-luvun alku Alue: Neuvoton Neuvottoman (3502290:6716533, GIS) Peruste: mm Seurantalo Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.06.74) 1800-luvun loppu Alue: Salmenkylä Seppälä Salmenvirran rannalla sijaitsee L-kirjaimen muotoinen Peruste: mm päärakennus. Pihapiirissä on useita ulkorakennuksia sekä Lähde: KLR istutettuja puita. Lähellä on Pantterlavaksi kutsuttu katos, Kokonaisuus: jolla on paikallishistoriallista merkitystä. Sk merkintä: (075.06.75) 1884 Alue: Salmenkylä Takkaniemi (3509379:6718398, GIS) Peruste: mm Savilahden rannalla sijaitseva tornillinen huvilarakennus, Lähde: KLR jota ympäröi hoidettu puisto istutuksineen. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.76) 1872, lasiveranta 1930-luku Alue: Salmenkylä Tompuri Mullinkosken rannassa sijaitseva Tompurin talo on raken- Peruste: mm nettu laajentamalla ja uudistamalla paikalla ollutta taloa. Lähde: KLR - talousrakennukset 1872 Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.06.77) 1871 Josef Timpuri, useita muutoksia Alue: Husula Husulan koulu (3510012:6721524, GIS) Peruste: mm Nyk. kotiseutumuseo Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 81 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.78) 1920-luku Alue: Husula Husulan seurantalo (3509768:6721715, GIS) Peruste: mm Klassismityylinen 1920-luvulla rakennettu seurantalo siir- Lähde: KLR rettiin nykyiselle paikalleen 1920-l puolivälissä. Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.06.79) 1800-luvun loppu, myöhempiä muutoksia Alue: Reitkalli Reitkallin kartano (3505509:6723322, GIS) Peruste: mm Puistoalueen keskellä sijaitseva kartanon toinen kerros on Lähde: KLR lisätty myöhemmin. Rakennusta ympäröi arvokas puisto- Kokonaisuus: alue. Sk merkintä: (075.06.80) 1800-luvun loppu Alue: Reitkalli Rantala Umpipihan muodostama rakennusryhmä sijaitsee lehti- Peruste: mm kuusien reunustamana vanhan Valkealaan johtavan tien Lähde: KLR varrella. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.81) 1800-luvun puoliväli Alue: Reitkalli Parkkinen Kapakkamäen kupeessa sijaitsevan empiretyylisen talon Peruste: mm on muutettu 1900-l vaihteessa T-mallisiksi. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.82) 1950-luku Alue: Metsäkylä SOK:n vanha (3503388:6727460, GIS) Peruste: mm kaupparakennus Funktionalistinen liikerakennus on säilynyt verrattain alku- Lähde: KLR peräisenä. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.83) 1912 Alue: Pampyöli Pampyölin koulu (3512556:6718284, GIS) Peruste: mm Jugendtyylinen koulurakennus edustaa 1900-l alun yksilöl- Lähde: KLR listä koulurakennussuunnittelua. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.84) 1873 Alue: Pampyöli Lalu Rakennustekniikaltaan harvinainen asuintalo. Alakerta on Peruste: mm muurattu savesta ja kanervista. Sotien jälkeen lisätty ylä- Lähde: KLR kerta on rapattua lautaa. Myös ikkunakoristelut ovat erikoi- Kokonaisuus: set. Sk merkintä: (075.06.85) (3512250:6718398, GIS) Alue: Myllykylä Myllykylän 1700-l perustettu kartano toimi 1900-l alussa karjanhoito- Peruste: mm (075.06.86) kouluna ja monipuolisena maanviljelystilana. Historiallisia Lähde: KLR kartanoalue rakennuksia ei kartanosta ole jäljellä, mutta sen istutukset Kokonaisuus: ovat maisemallisesti merkittäviä ("Stevenin puisto"). Sk merkintä: (075.06.87) 1800-luuvn alkupuoli, nykyasu 1900-luvun alku Alue: Myllykylä Heimola Sijaitsee viljelysten keskellä. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

82 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.88) 1860-luku, korotus ja laajennus 1920-luku Alue: Paijärvi Nopanen Toiminut tilan kestikievarinakin. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.89) 1880-luku Alue: Vehkajärvi Jaskala Vehkajärven rantapeltojen ympäröimä päärakennus on Peruste: mm 1880-luvulta. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.90) Nykyasu 1900-l vaihde Alue: Ihamaa Rantala Sijaitsee maisemallisesti komealla paikalla Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.91) 1931 Alue: Kannusjärvi Kannusjärven GIS Peruste: mm seurantalo Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.06.92) 1906 Alue: Pieni Kannusjärvi Suikkanen Pienen Kannusjärven rantapeltojen keskellä sijaitsevan Peruste: mm talon puutarhaa ympäröivät piharakennukset on uusittu Lähde: KLR 1960-luvulla. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.93) 1890-luku Alue: Kannusjärvi Peltola Tiiviin rakennusryhmän muodostama tila on Kannusjärven Peruste: mm vanhimpia. Lähde: KLR - ulkorakennukset 1920-luku Kokonaisuus: - puimala 1938 Sk merkintä: (075.06.94) 1900, korjaus 1920-luku Alue: Onkamaa Salmela Sijaitsee vanhan kylätien varressa kumpareella. Alueelle Peruste: mm tyypillinen talonpoikaistalo Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.06.95) 1900-luvun alku Alue: Onkamaa Salmela Uusrenessanssilaudoituksinen talo edustaa vuosisadan Peruste: mm vaihteen tyyliä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.96) 1880-luku Alue: Pyhältö Kivelä Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.97) 1900-luvun vaihde Alue: Pyhältö Perilä Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 83 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.98) 1939 Alue: Pyhältö Osuuskauppa Jylhä (3518985:6738042) gis Peruste: mm Kylätien risteyksessä oleva kaupparakennus edustaa Lähde: KLR funktionalismia. Säilynyt ulkoasultaan alkuperäisenä. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.99) 1851 Alue: Mäntlahti Mäntlahden hovi Keskiosastaan kaksikerroksisen rannassa sijaitsevan Peruste: mm rakennuksen pihapiiri on puistomainen. Lähde: KLR - väentupa 1800-luvun loppu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.100) 1947 Ateljee Alue: Mäntlahti Riissuo, 1950-luvun vaihde asuinrakennus Erkki Helama Peruste: mm Sulo Mäkelän Rakennusryhmään kuulu myös sauna ja ulkorakennus. Lähde: KLR Kokonaisuus: ateljee ja asuintalo Sk merkintä: (075.06.101) 1836, laajennuksia ja korotuksia 1800-luku Alue: Vilniemi Vilniemen kartano (3512246:6714501, GIS) Peruste: mm Koivukujan päässä ja metsän reunassa olevaan kartanoon Lähde: KLR kuuluu lisäksi: Kokonaisuus: - kaksikerroksinen paanukoristeltu asuinrakennus Sk merkintä: - turkkilaistyylinen huvimaja - useita talousrakennuksia - kiviaita (075.06.102) 1900, vuoraus ja yläkerta 1916, 1952 umpikuistit Alue: Vilniemi Suviranta Alkuaan hirsipintainen kesäasunto. Rakennus sijaitsee Peruste: mm luonnonsuojelualueella ja sen ympäristössä on arvokasta Lähde: KLR vanhaa kasvillisuutta. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.103) 1836, keskiosan korotus 1850-luku, klassismi 1920-luku Alue: Rakila Brakilan kartano (3516528:6712461, GIS) Peruste: vm Brakilan kartano sijaitsee Suuren Rantatien varrella kau- Lähde: RKY 1993, VAT 2008, niissa puistoympäristössä. Sen puinen, osin kaksikerroksi- KLR nen päärakennus, jonka vanhimmat osat olivat 1700- Kokonaisuus: luvulta paloi 2008. Kartanon kauniissa puistomaisessa Sk merkintä: pihapiirissä on kuitenkin säilynyt: - useita asuin- ja talousrakennuksia 1800-luvulta ja 1900- luvun alusta - savesta ja kanervista muurattu navetta 1864 - meijeri 1868 - uimahuone 1900-luvun alku (075.06.104) 1800-luvun loppu Alue: Hytjärvi, Pyhältö Lassila Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.105) 1890, myöhempiä muutoksia Alue: Virokoski Koskela Rakennusryhmä liittyy läheiseen Koskelan mylly- Peruste: mm ympäristöön (ks. s. 87) Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.106) 1823–26 ja 1858 Alue: Husula Pitäjän (3509346:6721647, GIS) Peruste: mm viljamakasiini Kylätien varressa sijaitseva massiivinen, hirsinen viljama- Lähde: KLR kasiini on siirretty ja rakennettu nykyiselle paikalleen Sal- Kokonaisuus: menkylästä kahdessa vaiheessa. Sk merkintä: (075.06.107) 1900-luvun vaihde Alue: Tervasaari Suolavarasto (3510061:6716991, GIS) Peruste: mm Tervasaaressa sijaitseva pieni, koristeellinen suolavarasto Lähde: KLR on sataman ainoa ikäpolvensa rakennuskannan edustaja. Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.108) (3510040:6716623, GIS) Alue: Pieni Vuohisaari Purjehdusseuran Pienessä Vuohisaaressa sijaitsee jugendtyylinen paviljon- Peruste: mm paviljonki ki. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.109) 1929 Alue: Pitäjänsaari Luotsinpirtti (3509951:6716951, GIS) Peruste: mm Pitäjänsaaressa sijaitseva lautavuorattu hirsirakennus. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

84 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.110) 1910-luku (arvio) Alue: Tervasaari Tullikamari (3510109:6716818, GIS) Peruste: mm Tervasaaressa sijaitseva jugendia edustava tullikamari. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.111) Peltomaiseman keskellä kohoava suuri päärakennus on Alue: Kolsila Vanhala pienmaiseman kiintopiste. Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.06.112) 1773 Alue: Lankila Lankilan aitta Aitta on siirretty nykyiselle paikalleen joskus vuoden 1895 Peruste: pm jälkeen. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.113) 1920-luku Alue: Neuvoton Nylund Vältiellä sijaitseva päärakennuksen ja ulkorakennuksen Peruste: pm muodostama ryhmä. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.114) 1800-luku Alue: Linnamäki Salmenkylä Salmenvirran tuntumassa, vanhalla kauppapaikalla sijait- Peruste: pm seva rapattu kivitalo Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.115) 1905 Alue: Pampyöli Koivurinne Omintakeinen asuinrakennus Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.116) 1800-luvun loppu Alue: Onkamaa Lahdenmäki Onkamaanjärven kaakkoispuolella sijaitseva asuinraken- Peruste: pm nus Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.117) Onkamaanjärven pohjoispuolella sijaitseva maatila. Alue: Onkamaa Niemelä Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.118) 1900-luvun alku Alue: Onkamaa Nopanen Asuinrakennus sijaitsee Onkamaanjärven länsipuolella. Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.119) 1800-luvun loppu, korjaus 1930-luku Alue: Pyhältö Koivuniemi Koivuniemenjoen rannalla sijaitseva suuri asuinrakennus Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.120) 1927 Alue: Pyhältö Salmela Asuintalo edustaa Klassismia. Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.121) 1900-luvun alku Alue: Turkia Tommila Erikoisen julkisivun omaava asuinrakennus Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 85 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.06.122) 1927 Alue: Turkia Töyrylä (Niittymaa) Asuinrakennus Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.06.123) 1920-luku Alue: Evakkopolku Ristiniemi Hirsinen, rapattu asuinrakennus. Rakennus on toiminut Peruste: pm Vilniemen kartanon työntekijöiden asuntona. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.08.1) 1953–55 Alvar Aalto Alue: Summa Summan tehtaat, GIS Peruste: vm tehdasalue Summan punatiiliset funktionalismia edustavat paperiteh- Lähde: RKY 1993, RKL, Teo taan rakennukset on rakennettu meren rantaan. Tehdas- Kokonaisuus: alueeseen kuuluu lisäksi: Sk merkintä: - kauempana sijaitseva tiilinen, valkeaksi maalattu pump- puasema (1954 A. Aalto). (3505428:6717213, GIS) (075.08.2) Tehtaan vieressä olevalla Petkeleen asuinalueella sijaitse- Alue: Summa Summan tehtaat, vat 18 aidoin toisiinsa liitetyt yhden ja kahden perheen Peruste: vm Petkeleen talot. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - huoltorakennus 1953–1955 A. Aalto RKL, Teo asuntoalue - kolme virkailijarakennusta Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.08.3) 1980-luvun alku, Maunu Siitonen Alue: Uusi-Summa Summan tehtaat, 7 kaksikerroksista, puurakenteista tyyppitaloa on alun perin Peruste: pm Siitosen tyyppitalot rakennettu Summan tehtaiden työntekijöille. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.08.4) 1919, 1930-luku Alue: Myllykylä Myllykylän (3512041:6723903, GIS) Peruste: vm myllymaisema Vehkajoen Sahakoski on ollut huomattava myllypaikka jo Lähde: RKY 1993, KLR, Teo 1600-luvulla. Nykyinen hirsirakenteinen mylly valmistui Kokonaisuus: 1919 ja sen rakennuksiin kuuluu mylly turbiinitunneleineen, Sk merkintä: kivipato ja ulkokatoksia. Myllyä korotettiin kerroksella 1930- luvun vaihteessa ja vuonna 1979 myllyyn tehtiin laajen- nusosa. Myllyllä on tärkeä asema maisemassa sekä teolli- suushistoriassa. Se muodostaa kokonaisuuden yhdessä Heimolan tilan rakennusryhmän ja Myllykylän kartanopuis- ton kanssa.

(075.08.5) 1920- ja 1930-lukujen vaihde Alue: Alakylä Oy Piikkikala Ab:n (3512175:6716696, GIS) Peruste: mm rakennus Aumakattoinen ja tiilinen tehdasrakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.08.6) 1700-luku Alue: Kuorsalo Pitkä-Kotkan GIS Peruste: vm kivilouhokset Kotkanselällä olevassa saaressa on laaja ja hyvin säilynyt Lähde: VAT 2008, KLR louhosalue. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie. Kuuluu Kokonaisuus: Virolahden graniittilouhoksien kokonaisuuteen. Sk merkintä:

86 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.08.7) 1892–1901 Alue: Onkamaa Kattilakosken (3517763:6731115, GIS) Peruste: mm sahan paikka Salmentojärven suulla sijaitsee Kattilakosken sahan ra- Lähde: KLR, Teo kennusten kiviperustuksia. Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.08.8) (3510777:6715598, GIS) Alue: Ristiniemi Ristiniemen Ristiniemen pohjoiskärjessä on ollut Carl Henrik Ahlqvistin Peruste: mm tehdasalue perustamat lasitehdas ja saha. Aikansa suurimpiin lasket- Lähde: Teo tava saha toimi vuosina 1894–1936 ja lasitehdas 1896– Kokonaisuus: 1926. Alue on myös puutavaran laivauksen historian kan- Sk merkintä: nalta merkittävä, sillä sahan tuotteita laivattiin proomuilla ja laivoilla Ristiniemestä mm. Englantiin, Saksaan ja Espan- jaan. (075.08.9) (3503509:6727495, GIS) Alue: Metsäkylä, Sahakoski Metsäkylän sahan Metsäkylän ensimmäinen saha perustettiin vuonna 1730 ja Peruste: mm paikka samalla paikalla on ollut useita sahoja siitä lähtien aina Lähde: KLR, Teo 1900- alkupuolelle asti. Kokonaisuus: Sk merkintä:

(075.08.10) 1854 Mylly Alue: Virokoski, Virojoki, Turkia Koskelan mylly ja 1909 Pärehöylä Peruste: mm saha 1936 Saha Lähde: KLR, Teo Kymenlaakson huomattavimpia vanhoja mylly- ja sahaym- Kokonaisuus: (Virokosken saha) päristöjä. Sk merkintä: (075.08.11) (3506784:6739397, GIS) Alue: Keisarinkoski Keisarinkosken Peruste: mm saha Lähde: Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 87 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.08.12) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Linnakallion louhos Louhos uudelta ajalta. Peruste: rauh. 1000003177 Louhoksesta saaduista kivistä tehtyjä röykkiöitä on alueella Lähde: mv useita. Kokonaisuus: (3504777:6717205) Sk merkintä:

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.09.1) GIS Alue: Suuri rantatie/ Turusta Viipuriin jo keskiajalla (1340- tai 1350-luvulla) Peruste: vm Alinen Viipurintie/ kulkenut Suuri Rantatie on säilyttänyt Haminan alueella Lähde: matm, RKY 1993, VAT suurelta osaltaan perinteisen linjauksensa. Tien tärkein 2008, Tieh Kuninkaantie käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukhol- Kokonaisuus: man ja Pietarin välistä postitietä. Tie toimii 35,2 km pätkäl- Sk merkintä: tä museotienä Haminan Tallinmäen ja Virolahden Virojen kylän välillä. Tien kilometripylväät ja maitolaiturit sekä kaiteet on kunnostettu.

(075.09.2) 1904 M. Byskata Alue: Salmenkylä Salmen silta (3510423:6719386, GIS) Peruste: vm Salmen kaksiaukkoinen kiviholvisilta sijaitsee entisellä Lähde: RKY 1993, KLR, Tieh Haminan kaupungin ja Vehkalahden kunnan rajalla Husu- Kokonaisuus: lan paikallistiellä. Silta on 57,60 m pitkä. Sk merkintä:

88 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.09.3) 1899 Alue: Salmenkylä Salmenvirran (3511654:6714260, GIS) Peruste: mm rautatiesilta Alkuperäiset tukikiveykset ovat säilyneet. Yhdessä Salmen Lähde: KLR sillan kanssa sillat muodostavat maisemallisen kokonai- Kokonaisuus: suuden. Sk merkintä: (075.09.4) 1949 Alue: Salmenkylä, Husula Mullinkosken silta Salmen sillasta itään sijaitsee Mullinkosken esijännitetty Peruste: vm teräsbetoninen palkkisilta, joka on niin ikään museosilta. Lähde: VAT 2008, Tieh Silta on ensimmäinen ruotsalaisen suunnitelman mukaan Kokonaisuus: Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa. Sk merkintä: (075.09.5) 1899, myöhemmin pidennetty Alue: Haminan keskusta Haminan (3510488:6717634, GIS) Peruste: mm rautatieasema Inkeroinen - Hamina radan pääteasema. Henkilöliikenne Lähde: KLR radalla loppui 1968. Nykyään linja-autoasema. Kokonaisuus: - Tiilinen veturitalli 1890-luku (3510577:6718028, GIS) Sk merkintä: (075.09.6) GIS Alue: Hamina – Valkealan Vanha maantie on kulkenut Haminan ja Valkealan välillä jo Peruste: mm tie ainakin 1700-luvulla. Tien varteen sijoittuu useita historial- Lähde: KLR lisia kohteita ja sen maisemallisesti tärkeimmät osuudet Kokonaisuus: sijoittuvat Summan- ja Sippolanjoen ranta-alueille. Sk merkintä: (075.09.7) GIS Alue: Haminan – Päijärveltä uudelle maantielle johtava tie on yhtenäinen ja Peruste: mm Lappeenrannan tie maisemallisesti merkittävä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (075.09.8) 1910-1911 Pietari Sikanen, muutoksia 1950-luku Alue: Myllykylä Myllykylän (3511925:6724423, GIS) Peruste: mm yksiaukkoinen Sillan rakentamisen yhteydessä jokea on syvennetty. Lähde: KLR Siltaa on myöhemmin levennetty ja sen päälle on valettu Kokonaisuus: kivisilta betonikansi. Sk merkintä: (075.09.9) 1900-luvun alku Alue: Paijäri Yksiaukkoinen (3513396:6727296, GIS) Peruste: mm Kiviholvisilta ja Sillan etelä- ja pohjoispuolella on vanhojen myllyjen Lähde: KLR kiveyksiä. Kokonaisuus: myllynpaikka Sk merkintä:

(075.09.10) 1900-luvun alku Alue: Vehkajoki Silta (3513116:6726080, GIS) Peruste: mm Vehkajoen ylittävä Haminan - Lappeenrannan tien betoni- Lähde: KLR pakkisilta. Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 89 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.09.11) 1900-luvun alku Alue: Ihamaa Ihamaan (3515901:6732055, GIS) Peruste: mm yksiaukkoinen Joen rannassa, sillan molemmin puolin on harkkokivistä Lähde: KLR tehdyt seinämät. Kokonaisuus: kiviholvisilta Sk merkintä:

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.10.1) 1798 Alue: Saviniemi Volkonskin lehto (3510337:6717985) Peruste: mm Rykmenttikomentaja Nikolaj Volkonski perustama puisto- Lähde: KLR metsikkö. Kokonaisuus:

(075.10.2) (3509678:6719218, GIS) Alue: Salmenkylä Linnanmäki Jo keskiajalla tunnettu kauppapaikka, jolla on ollut myös Peruste: mm ympäristöineen puolustuksen kannalta tärkeä rooli 1700-luvulla. Linna- Lähde: KLR mäellä arvellaan sijainneen muinaislinna ja sen vanhin Kokonaisuus: rakennuskanta on 1800-l lopulta. (075.10.3) Vanhan Viipuriin johtavan tien molemmilla puolilla oli kaksi Alue: Rakila Pistoolikivet siirtolohkaretta, joiden takana maantierosvot perimätiedon Peruste: mm mukaan piileskelivät. Enää toinen tienvarsinäkymän kivistä Lähde: ehdotettu on jäljellä. Kokonaisuus: (075.10.4) (3520387:6709174, GIS) Alue: Pyötsaari Tontinvuori Muinainen (keskiaikainen) vartiovuori, jonka laella on Peruste: pm aurinkokello. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: (075.10.5) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat kylänpaikat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. kylänpaikat Haminan alueella: Lähde: mv - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Heitto 1000008197 Kokonaisuus: (6732213:3510425) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Kärki 1000008198 (6732273:3510233) - Metsäkylä (Skogby) Toikka 1000008212 (6727119:3503484) - Metsäkylä (Skogby) Mattila 1000008211 (6726768:3503660) - Metsäkylä (Skogby) Koivu 1000008210 (6726421:3503636) - Lankila (Langila) 1000008208 (6742275:3520039) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Haapaniemi 1000008199 (6733110:3510799) - Kitula (Kitulaby) Kitunen 1000008200 (6734556:3511453) - Kolsila (Routsby) Pousi 1000008206 (6721979:3512509) - Kolsila (Routsby) Lääti 1000008205 (6722174:3511766) - Kolsila (Routsby) Kolsi 1000008204 (67121662:3511798) - Kolsila (Routsby) Forsell 1000008203 (6721545:3511493) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Tulokas 1000008196 (6731918:3510560) - Kitula (Kitulaby) Törö 1000008202 (6735363:3511286) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Yrjönen 1000008189 (6730033:3509675) - Kitula (Kitulaby) Kaipiainen 1000008201 (6734787:3511404)

90 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

- Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Suikkanen 1000008185 (6728980:3509512) - Husupyöli (Husuböle) 1000008174 (6721486:3509453) - Husupyöli-Pyöli (Böle) 1000008175 (6721572:3509180) - Ihamaa (Ihaxama) Koski 1000008177 (6733016:3516072 - Ihamaa (Ihaxama) Harju 1000008178 (6732774:3516262) - Ihamaa (Ihaxama) Lanki 1000008179 (6731617:3514880) - Ihamaa (Ihaxama) Pakkanen 1000008180 (6731507:3515140) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Klemettilä 1000008181 (6727370:3509878) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Muuri 1000008182 (6728339:3509380) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Luomala 1000008191 (6730917:3509316) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Parkko 1000008184 (6728777:3509771) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Kiri 1000008195 (6731615:3510436) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Suurnäkki 1000008186 (6728869:3508974) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Ojala 1000008187 (6729873:3508926) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Vähänäkki 1000008188 (6730001:3509025) - Mäntlahti (Mentelax) Vanhakylä 1000008218 (6711852:3519658) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Timperi 1000008190 (6730359:3509906) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Hasu 1000008192 (6731292:3510891) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Haapanen 1000008193 (6731328:3511018) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Pakkanen 1000008194 (6731260:3511349) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Porkka 1000008183 (6728598:3509946) - Sivatti (Sigvartsby) Kujala 1000008274 (6720312:3512279) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Kylänpää 1000008251 (6721450:3505573) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Jokiranta 1000008252 (6722024:3506084) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Viikari 1000008253 (6721793:3506263) - Salmenkylä (Strömsby) Viikki 1000008260 (6719464:3510312) - Salmenkylä (Strömsby) Tompuri 1000008261 (6719720:3510498) - Salmi (Salmisby) 1000008263 (6715320:3501789) - Sivatti (Sigvartsby) Puonti 1000008268 (6719772:3511599) - Sivatti (Sigvartsby) Pousi 1000008269 (6719985:3511725) - Sivatti (Sigvartsby) Lonka 1000008270 (6719946:3511868) - Myllykylä (Kvarnby) Puonti 1000008216 (6723881:3511884) - Sivatti (Sigvartsby) Takaharju 1000008273 (6720065:3511968) - Rakila/Brakila (Braksby) 1000008247 (6712369:3416479) - Sivatti (Sigvartsby) Töytäri 1000008275 (6720432:3512147) - Summa (Summaby) Raja 1000008281 (6718229:3505848) - Summa (Summaby) Sakki 1000008283 (6717966:3505802) - Summa (Summaby) Pasi 1000008284 (6717844:3505713) - Summa (Summaby) Kartano 1000008286 (6717372:3505703) - Summa (Summaby) Suortti 1000008287 (6716754:3505540) - Summa (Summaby) Seppä 1000008288 (6716740:3505391)

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 91 HAMINA

- Tammio (Stamö) 1000008291 (6700632:3523399) - Turkia (Turkiaby) Ala-Jääski 1000008292 (6739736:3516909) - Turkia (Turkiaby) Ylä-Jääski 1000008293 (6738739:3516152) - Sivatti (Sigvartsby) Peri 1000008271 (6719908:3512042) - Paijärvi (Paiyervi) Luoma 1000008232 (6727082:3513628) - Myllykylä (Kvarnby) Teikari 1000008217 (6724156:3511864) - M'äntlahti (Mentelax) Hovi 1000008219 (6711098:3519915) - Neuvoton (Lill Nevitto) Kaaro 1000008220 (6716537:3502222) - Neuvoton (Lill Nevitto) Penttilä 1000008221 (6716432:3502537) - Neuvoton (Lill Nevitto) Suntio 1000008222 (6716069:3502620) - Onkamaa (Ongama) Lahti 1000008226 (6727655:3522395) - Onkamaa (Ongama) Puhakka 1000008227 (6728157:3521897) - Onkamaa (Ongama) Ylä-Liikkala 1000008228 (6727924:3521624) - Onkamaa (Ongama) Ala-Liikkala 1000008229 (6727868:3521446) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Tanska 1000008249 (6722809:3505840) - Paijärvi (Paiyervi) Pakkanen 1000008231 (6727082:3513628) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Paljakka 1000008248 (6723288:3505462) - Pampyöli (Bamböle/Hirvelä) Heijari 1000008234 (6718589:3512187) - Pampyöli (Bamböle/Hirvelä) Nopanen 1000008236 (6718029:3512560) - Pyhältö (Pöhelde) Mäki 1000008239 (6737908:3518821) - Pyhältö (Pöhelde) Mäenpää 1000008240 (6737948:3518993) - Pyhältö (Pöhelde) Liikkanen 1000008241 (6737708:3519146) - Pyhältö (Pöhelde) Toivola 100008242 (6737437:3519377) - Pyhältö (Pöhelde) Paronene 1000008243 (6737314:3519479) - Pyhältö (Pöhelde) Perilä 1000008244 (6734477:3519772) - Pyhältö (Pöhelde) Vähä-Uski 1000008245 (6736899:3519768) - Pyötsaari (Bötesö) 1000008246 (6709581:3519880) - Myllykylä (Kvarnby) Jaakkola 1000008215 (6723618:3512167) - Onkamaa (Ongama) Tilli 1000008230 (6729163:3519579) - Töytäri (Stensböle/Stöder) 1000008300 (6705521:3521940) - Husula (Bocksböle) 1000008173 (6721602:3509934) - Metsäkylä (Skogby) Klemola 1000008209 (6726617:3504524) - Vehkjärvi (Vehkyervi) Uski 1000008304 (6725841:3511296) - Vilniemi (Villnäs) Suomalainen 1000008306 (6713565:3512669) - Vehkjärvi (Vehkyervi) Holländer 1000008305 (6725667:3510854) - Vilniemi (Villnäs) Lavonen 1000008307 (6713689:3412770) - Vilniemi (Villnäs) Muuri 1000008308 (6713603:3512980) - Vilniemi (Villnäs) Silvo 1000008309 (6713427:3512999) - Kuorsalo (Korusala) 1000008207 (6705521:3521940) (075.10.6) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Houtere Kivivallit Peruste: rauh. 917010055 (3519580:6704740) Lähde: mv Kokonaisuus:

92 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.10.7) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Iivikivuori Ryssänuuni Peruste: rauh. 917010056 (3520600:6706920) Lähde: mv Kokonaisuus: (075.10.8) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Reitkalli Hiilimiilu Peruste: rauh. Tupatöyräänmäki (6723533:3506490) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000008310 (075.10.9) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Sivatti Vihdaskan- Jatulintarha Peruste: rauh. kaanniitty (6718983:3517075) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000008317 (075.10.10) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Pampyöli Kivilatomus Peruste: rauh. Kypäräaukia (6716705:3515385) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000008318 (075.10.11) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Summa Tervahauta Peruste: rauh. Veskuransuo (6717899:3504075) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000008319

ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.11.1) Tammion Västärin saaressa sijaitsee kaksi röykkiöhautaa. Alue: Tammion Västarin Röykkiöt sijaitsevat saaren kaakkoispäässä, 50 metriä Peruste: vm, rauh. rautakautiset niemen itärannasta, silokallion reunalla. Röykkiön halkaisi- Lähde: mv, H&R ja on noin 5,5 metriä ja korkeus 0,6 metriä. kallioterassin Kokonaisuus: hautaröykkiöt reunalla oleva pienempi röykkiö on sitä 1,5 metriä alempa- 917010059 na. Röykkiöt on sijoitettu viikinkiaikaan eli 800-900 luvuille eKr. (6699460:3522030) (075.11.2) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö Alue: Ilkanopyöli (6719190:3515100) Peruste: rauh. 917010028 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.3) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Rutakorpi (6720850:3515800) Peruste: rauh. 917010032 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.4) Ajoittamaton kiviröykkiö/rakennelma Alue: Haralinmäki (6719180:3511660) Peruste: rauh. 917010027 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.5) Ajoittamaton kivilatomus/rakennelma Alue: Saunaniemi (6720470:3510790) Peruste: rauh. 917010030 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.6) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö Alue: Pässkärri (3506250:6716900) Peruste: rauh. 917010005 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.7) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö Alue: Korvenharju (3504070:6716260) Peruste: rauh. 917010004 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.8) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Lappalaisenniemi (3502560:6715220) Peruste: rauh. 917010003 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.9) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Lokapää 1 ja 2 (3502160:6714200) Peruste: rauh. 917010057 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 93 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.11.10) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Ruunanpohjanvuori (3501860:6714280) Peruste: rauh. 917010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.11) Pronssikautinen muinaisjäännösryhmä Alue: Talvipajanvuori (3501900:6714060) Peruste: rauh. 917010001 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.12) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Heinsuo 2 (3502220:6718560) Peruste: rauh. 917010053 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.13) Rautakautinen kuppikivi Alue: Heinsuo 1 (3502320:6718970) Peruste: rauh. 917010052 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.14) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö Alue: Kellokoski (3506080:6720040) Peruste: rauh. 917010007 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.15) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Suurivuori (6720750:3506520) Peruste: rauh. 917010061 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.16) Kivikautinen hautapaikka Alue: Kylänpää (6721570:3505050) Peruste: rauh. 917010008 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.17) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Mäkelä (3506550:6723260) Peruste: rauh. 917010010 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.18) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Rantala (6723430:3506400) Peruste: rauh. 917010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.19) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Koskela (6726100:3501770) Peruste: rauh. 917010025 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.20) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Sartonen (6728620:3503220) Peruste: rauh. 917010024 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.21) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kuusela (6727780:3503070) Peruste: rauh. 917010019 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.22) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kivimaa (6727520:3503970) Peruste: rauh. 917010023 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.23) Kivikautinen raaka-aineen hankintapaikka, louhos Alue: Houvanmäki 2 (6727460:3504230) Peruste: rauh. 917010022 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.24) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Houvanmäki 1 (6727250:3504250) Peruste: rauh. 917010021 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.25) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Gyllingin kauppa (6727030:3504400) Peruste: rauh. 917010020 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.26) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Klemolan seisake (6726690:3504370) Peruste: rauh. 917010016 Lähde: mv Kokonaisuus:

94 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.11.27) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kuusisto (6726750:3504100) Peruste: rauh. 917010017 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.28) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Klemolan (6727120:3503850) Peruste: rauh. Peltokumpu Lähde: mv Kokonaisuus: 917010018 (075.11.29) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kelkkamäki (6726170:3504860) Peruste: rauh. 917010015 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.30) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Santamäki (6725500:3504830) Peruste: rauh. 917010014 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.31) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hietojanvuori (6725490:3505250) Peruste: rauh. 917010013 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.32) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Välttikangas (6725100:3505280) Peruste: rauh. 917010012 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.33) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lännenmaa (6726030:3508760) Peruste: rauh. 917010026 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.34) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lempiö (3511000:6727140) Peruste: rauh. 917010040 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.35) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Tonttila (3511300:6726385) Peruste: rauh. 917010039 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.36) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lautamies-Uski (3511300:6725800) Peruste: rauh. 917010038 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.37) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Mokkala (6725740:3510740) Peruste: rauh. 917010036 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.38) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Ahola (3510690:6725610) Peruste: rauh. 917010035 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.39) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Jaskala (3510850:6725610) Peruste: rauh. 917010037 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.40) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Puustellinharju (6725320:3510750) Peruste: rauh. 917010034 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.41) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Rännärinoja (6725230:3510800) Peruste: rauh. 917010033 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.42) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Männistö (3512720:6725530) Peruste: rauh. 917010041 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.43) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Ahola/ (3513040:6726180) Peruste: rauh. Punamultapelto Lähde: mv Kokonaisuus: 917010042

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 95 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.11.44) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kuorikka (3512480:6726340) Peruste: rauh. 917010043 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.45) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hanisuo (3512590:6726850) Peruste: rauh. 917010045 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.46) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hanisuonkangas (3512450:6726780) Peruste: rauh. 917010044 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.47) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Töyrylä (3514500:6726730) Peruste: rauh. 917010048 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.48) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Rinne (3514630:6726290) Peruste: rauh. 917010047 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.49) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Harjula (3514560:6725840) Peruste: rauh. 917010046 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.50) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lamminmaa (3524000:6730290) Peruste: rauh. 917010050 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.51) Kivikautinen louhos Alue: Hitonharjun (3520860:6743640) Peruste: rauh. Pirunpesä Lähde: mv Kokonaisuus: 917010051 (075.11.52) Rautakautinen hautasöykkiö Alue: Savilahti (3522620:6704420) Peruste: rauh. 917010054 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.53) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Pörstinki (3521930:6703810) Peruste: rauh. 917010058 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.54) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Kipanaisenniemi (3522490:6699650) Peruste: rauh. 917010060 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.55) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Linnakallio (6717268:3504743)' Peruste: rauh. 1000003052 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.56) Varhaismetallikautinen muinaisjäännösryhmä Alue: Oronoja 1 (6718553:3516374) Peruste: rauh. 1000003050 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.57) Varhaismetallikautinen asuinpaikka Alue: Oronoja 2 (6718706:3516355) Peruste: rauh. 1000003051 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.58) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö Alue: Tursanmetsä 1 (6718067:3516451) Peruste: rauh. 1000003048 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.59) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen kiviröykkiö Alue: Tursanmetsä 2 (6717890:3516710) Peruste: rauh. 1000003049 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.60) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Ruoti (6721555:3506240) Peruste: rauh. 1000007957 Lähde: mv Kokonaisuus:

96 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.11.61) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lakaliininmäki (6724950:3506490) Peruste: rauh. 1000004369 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.62) Varhaismetallikautinen asuinpaikka Alue: Vanhatalo (6720197:3506907) Peruste: rauh. 1000007959 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.63) Kivi- ja/tai pronssikautinen asumuspainanne Alue: Viidankangas 1 (6723720:3504295) Peruste: rauh. 1000005820 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.64) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Viidankangas 2 (6723550:3504070) Peruste: rauh. 1000005821 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.65) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hietala (6722668:3504759) Peruste: rauh. 1000007954 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.66) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Viita (6722991:3504716) Peruste: rauh. 1000007953 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.67) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Suuri Sikovuori (6726043:3506899) Peruste: rauh. 1000007955 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.68) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Tommola (6726408:3506322) Peruste: rauh. 1000007956 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.69) Kivikautinen louhos Alue: Luoperinvuori (6720480:3506861) Peruste: rauh. 1000007958 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.70) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Leirinkangas (6724841:3513039) Peruste: rauh. 1000007960 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.71) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lehtiniemi (6725620:3511783) Peruste: rauh. 1000007961 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.72) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Posti-Ahokas (6725601:3514069) Peruste: rauh. 1000007962 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.73) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Uusiniitty (6725968:3514021) Peruste: rauh. 1000007963 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.74) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Tavastsaari (6712320:3511410) Peruste: rauh. 1000007964 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.75) Pronssikautinen kiviröykkiö Alue: Tursankallio (6717566:3516224) Peruste: rauh. 1000009335 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.76) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Väärämäki (6721881:3509023) Peruste: rauh. 1000010018 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.77) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Mäntymäki 1 (6717117:3515736) Peruste: rauh. 1000009383 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 97 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.11.78) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Tupakangas 4 (6717124:3517673) Peruste: rauh. 1000009382 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.79) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Tupakangas 3 (6717207:3517510) Peruste: rauh. 1000009381 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.80) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Tupakangas 2 (6717393:3517752) Peruste: rauh. 1000009369 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.81) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Mäntymäki 2 (6717142:3515812) Peruste: rauh. 1000009384 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.82) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Koivukorpi 4 (3716682:3517955) Peruste: rauh. 1000008561 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.83) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Koivukorpi 3 (3716642:3517977) Peruste: rauh. 1000008560 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.84) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Koivukorpi 2 (3716632:3518009) Peruste: rauh. 1000008559 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.85) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Koivukorpi 1 (3716642:3518049) Peruste: rauh. 1000008558 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.86) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Kallioharju (6177721:3517346) Peruste: rauh. 1000008557 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.87) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Hunkerinoja (6717162:3517320) Peruste: rauh. 1000009379 Lähde: mv Kokonaisuus: (075.11.88) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Mustakorpi (6716492:3518139) Peruste: rauh. 1000008556 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (075.12.1) (3502590:6716690, GIS) Alue: Neuvoton Pohjanpellon Suuri leveä pihakuusi Peruste: Pihakuusi Lähde: Kokonaisuus: (075.12.2) (3500030:6728570, GIS) Alue: Metsäkylä Aittakorven koivu Pienehkö kaksityvinen koivu Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.3) (3505710:672810, GIS) Alue: Pitkälampi, Metsäkylä Kaksityvimänty ja Peruste: puukataja Lähde: Kokonaisuus: (075.12.4) (3504720:6726600, GIS) Alue: Metsäkylä Kokkolan koivu Suuri latvasta kuivunut koivu Peruste: Lähde: Kokonaisuus:

98 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.12.5) (3504700:6728150, GIS) Alue: Metsäkylä Lepikon Keskikokoinen käärmekuusi Peruste: käärmekuusi Lähde: Kokonaisuus: (075.12.6) (3505020:6725820, GIS) Alue: Metsäkylä Metsäkylän Neljän katajarungon ryhmä peltoaukealla Peruste: nelirunkokataja Lähde: Kokonaisuus: (075.12.7) (3504570:6727780, GIS) Alue: Metsäkylä Vatajan kataja Suuri puumainen kataja Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.8) Kaksi suurta kuusta Alue: Reitkalli Puutarhakoulun (3505500:6723300, GIS) Peruste: kuuset Lähde: Kokonaisuus: (075.12.9) (3505320:6723420, GIS) Alue: Reitkalli Reitkallin Suuri haarainen kynäjalava Peruste: kynäjalava Lähde: Kokonaisuus: (075.12.10) (3505400:6723380, GIS) Alue: Reitkalli Reitkallin Suuri nauhakuusi Peruste: nauhakuusi Lähde: Kokonaisuus: (075.12.11) (3505430:6723370, GIS) Alue: Reitkalli Reitkallin tammi Suurehko tammi pellon laidalla Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.12) (3510340:6728190, GIS) Alue: Pieni Kannusjärvi Helluntaikivi Suuri siirtolohkare Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.13) (3511780:6728970, GIS) Alue: Pieni Kannusjärvi Ihakkasuon Suuri yksirunkoinen pylväskataja Peruste: pylväskataja Lähde: Kokonaisuus: (075.12.14) (3510390:6728490, GIS) Alue: Pieni Kannusjärvi Joulukivi + pihlajat Suuri pihlajien ympäröimä siirtolohkare Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.15) (3511370:6729130, GIS) Alue: Pieni Kannusjärvi Kankalan kuusi Suuri leveä harvaoksainen kuusi Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.16) (3510320:6728180, GIS) Alue: Pieni Kannusjärvi Rahamäen kataja Suuri alaosistaan kuivunut puumainen kataja Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.17) (3516080:6721800, GIS) Alue: Myllykylä Tipotingin Suuri rapakivisiirtolohkare Peruste: siirtolohkare Lähde: Kokonaisuus: (075.12.18) (3517030:6722330, GIS) Alue: Myllykylä Ormussuon Peruste: pensaskuusi Lähde: Kokonaisuus: (075.12.19) (3511880:6724410, GIS) Alue: Myllykylä Sahakosken Suuri leveä kampakuusi Peruste: kampakuusi Lähde: Kokonaisuus: (075.12.20) (3514390:6726700, GIS) Alue: Paijärvi Horsvallin lehmus Metsälehmus + ympäröivä kivikkoalue Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.21) (3513660:6727910, GIS) Alue: Luomanmäki Kuuselan Suurehko pylväsmäinen tienvarsikataja Peruste: pylväskataja Lähde: Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 99 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.12.22) (3514670:6731530, GIS) Alue: Ihamaa Rauhalan 3 suurta haaraista pihavaahteraa Peruste: pihavaahterat Lähde: Kokonaisuus: (075.12.23) (3511480:6734530, GIS) Alue: Kitula Orolan kataja Pylväsmäinen kataja Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.24) (3518920:6730900, GIS) Alue: Salmentojärvi Salmentojärven 7 pienen sikermäkuusen ryhmä Peruste: sikermäkuuset Lähde: Kokonaisuus: (075.12.25) (3521090:6730190, GIS) Alue: Onkamaa Portinmäen Suuri surukuusi pienen suon laidalla Peruste: surukuusi Lähde: Kokonaisuus: (075.12.26) (3517770:6738290, GIS) Alue: Pyhältö Kinnarinmäen Vaakasuoran koivun rungosta 3 pystyrunkoa Peruste: kolmoiskoivu Lähde: Kokonaisuus: (075.12.27) (3518450:6744660, GIS) Alue: Yläkailanen Kanamäen mänty Suuri mänty, jonka runkoon on iskenyt salama Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.28) 2 suurta pihakuusta joen rannalla Alue: Harjun kaksi kuusta Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.29) 2 pientä tuulenpesäkuusta Alue: Harjun pallokuuset Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.30) Kaunis tuulenpesämänty lähellä tietä Alue: Mustolan Peruste: tuulenpesämänty Lähde: Kokonaisuus: (075.12.31) (3520860:6743630, GIS) Alue: Lankila Hitonharjun Kvartsilouhos (myös muinaisjäännös) Peruste: pirunpesä Lähde: Kokonaisuus: (075.12.32) (3520300:6737900, GIS) Alue: Pyhältö Vanha Vanha, suuri kilpikaarnamänty Peruste: kilpikaarnamänty Lähde: Kokonaisuus: (075.12.33) (GIS) Alue: Kuorsalo Lehtisen tervalep- Peruste: pä- ja mäntylehto Lähde: Kokonaisuus: (075.12.34) (GIS) Alue: Ulko-Tammion Peruste: lehto Lähde: Kokonaisuus: (075.12.35) (GIS) Alue: Kuorsalo Pieni-Vaskon Peruste: rantalehto Lähde: Kokonaisuus: (075.12.36) (6731860:3508270, GIS) Alue: Kannusjärven Luonnonjyrkännemetsikkö 0, 57 ha Peruste: korkeavuori Lähde: Kokonaisuus: (075.12.37) (6713910:3510490, GIS) Alue: Suviranta Vanhaa metsää rannalla 58,053 ha Peruste: Lähde: Kokonaisuus: (075.12.38) (6728470:3517820, GIS) Alue: Onkamaan Pieni kallioalue 0,08 ha Peruste: vuorimunkinalue Lähde: Kokonaisuus:

100 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 HAMINA

Kohde Kuvaus Tiedot (075.12.39) (6738460:3517730, GIS) Alue: Suonsaaren Mäntyä ja kuusta kasvava metsä 0,39 ha Peruste: säästömetsä Lähde: Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 101 HAMINA

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Mu- seovirasto. Helsinki. 2001

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Knapas, Marja Terttu (1984) Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliit- to. Kotka.

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttä- linnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka. 1993

Kouvola – Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Mökkönen, Teemu: Hamina-Fredrikshamn. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto. Rakennushistorian osasto. 2003

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.hamina.fi/

http://www.finnicakymenlaakso.fi

http://www.tieh.fi/tiehist/rantatie.htm

http://www.wikipedia.fi/

102 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI

Iitin kunnan kartoitti Eeva Rapola kesällä 2006.

Iitti erosi Hollolan, Lappeen ja Vehkalahden takamaista itsenäiseksi kirkkopitäjäksi 1539 ja on siten Pohjois-Kymenlaakson vanhin kunta. Varhaisimmat Iitin asutuksesta kertovat jäänteet ovat kuitenkin jo kampakeraamiselta ajalta 4300–2000 eKr. Asutus alueelle vakiintui 1000-luvulle tultaessa. Pitäjä oli 1500-luvulla laaja sillä se käsitti myös nykyisen Jaalan, Valkealan, Kouvolan ja Kuusan- kosken alueet sekä osan Mäntyharjusta. Nykyisen muotonsa Iitti sai vuonna 1921, jolloin Kuusan- kosken tehdastaajamasta muodostettiin oma kunta. Kunnan taloudellisen ja hallinnollisen keskuksen muodostaa nykyisin Kausala, joka erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla kasvoi nopeasti. Vanha keskus on kulttuurihistoriallisesti arvokas Iitin kirkonkylä.

Iitin läpi virtaa Kymijoki pohjoisesta itään. Kunnan läpi kulkee myös Ensimmäinen Salpausselkä, joka jakaa kunnan kahteen erilaiseen ympäristöön. Tämä myös kirkkoperinteisiin perustuva Iitin historiaa leimaava jako jakaa kunnan pohjoiseen Ensimmäisen salpausselän pohjoispuoliseen jär- vialueeseen ns. Veskansaan ja eteläpuoliseen Maakansaan, johon on keskittynyt kunnan maatalo- ustuotanto.

Vuonna 1743 Turun rauhan seurauksena Iitistä tuli rajapitäjä. Sotatoimialuetta Iitti oli vuosien 1788– 90 sodassa, jolloin käytiin kuuluisa Keltin parakkien eli Tillolan taistelu. 1800-luvun loppupuolella Iitin asukasluku kasvoi voimakkaan teollistumisen (Kuusankoski) ansiosta. Alueen taloudelliselle kasvulle loi edellytykset Riihimäen – Pietarin rata ja maatalouden uusiutuminen.

Vuonna 2007 Iitissä oli 7208 asukasta sen pinta-alan ollessa 685,09 km² ja josta maapinta-alaa on 587,83 km² ja sisävesiä 97,26 km²

IITTI

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 105 IITTI (142) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 106 Pienmaisemat (02) 107 Perinnemaisemat (03) 109 Sotahistorialliset kohteet (04) 109 Uskonnolliset kohteet (05) 110 Rakennukset ja pihapiirit (06) 111 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 127 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 127 Liikenneympäristöt (09) 130 Muut kohteet (10) 132 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 133 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 136 Näköalapaikat (13) 137 LÄHTEET 138

104 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KKayh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja –sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

1 Kouvolan seudun kuntayhtymä; moniste; Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. 1999.

2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

3 Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro. 2003.

5 Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma – luonnos. 1993. (Kymenlaakson rakennuskulttuuri- kirjasta pois jääneitä kohteita)

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 105 IITTI

MAISEMA-ALUEET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.01.1) Haapakimolan kulttuurimaisema muodostuu laajahkoista Peruste: mm Haapakimolan alavista jokivarsiviljelmistä. Peltotasankoa rajaa muutama Lähde: KLR kulttuurimaisema maisemallisesti näkyvä, jyrkkärinteinen mäki. Alueen halki johtavien vanhojen kyläteiden risteyksessä sijaitsee maisemallisesti näyttävä kyläkokonaisuus, johon kuuluu useita tiloja, koulu, kaupparakennus ja työväentalo.

(142.01.2) Maisemakuva muodostuu metsäisten kumpareiden, vilje- Peruste: vm Iitin kirkonkylän ja lysaukeiden ja vesistön vaihtelevuudesta. Iitin kirkonkylä Lähde: matm, RKY 1993, VAT Radansuun sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, kolmen järven välisellä 2008, KLR harjun muodostamalla kannaksella. Perinteisen nauhamai- kulttuurimaisema sen kyläraitin ja rakennuskantansa hyvin säilyttänyt vanha maaseutukylä. Kyläraittien risteyksessä sijaitsee vanha kaunis kirkko hautausmaineen. Kyläympäristössä myös runsas vanha puusto. Kirkonkylän eteläpuolella arvokasta rakennusperinnettä ja avointa maisemaa edustaa Radan- suun entinen viljelysaukea. Alueella on ollut pysyvää asutusta 1400-luvulta lähtien. Useita säilyneitä rakennuksia ja tilakokonaisuuksia 1800-luvulta. (142.01.3) Riihimäki – Pietari radan aseman ympärille muodostunut Peruste: mm Kausala kyläympäristö. 1800-luvun lopun asemakokonaisuus ja Lähde: KLR 1900-luvun alkuvuosikymmenien kyläkeskusta. (142.01.4) Vuonna 1966 valmistunut, puutavaran uittoa varten raken- Peruste: mm Kimolan kanava nettu Kimolan kanava kulkee edustavien viljelyaukeiden ja Lähde: KLR, KKayh (vrt. Jaala) jylhien kallioisien maiden halki yhdistäen Konniveden ja Pyhäjärven. Iitin puolella laakso jatkuu aluksi kapeana lehtipuurivien reunustamana kanavana ja sitten vähitellen leventyen vuonomaiseksi lahdeksi Konneveteen, (142.01.5) Lyöttilän kulttuurimaisema muodostuu Kymijoen vesistön Peruste: mm Lyöttilän järvialueisiin liittyvästä laajasta viljelystasangosta, jota Lähde: KKayh kulttuurimaisema mäkiset metsäsaarekkeet pirstovat. Alueella on satoja vuosia jatkunut viljelyskulttuuri. Säilyneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat enimmäkseen 1800- luvulta. Alueen halki kulkee kylätie, jonka varteen on sijoittunut pääosa asutuksesta. Keskeinen maisematekijä on mm. Rauhanmäen tilakokonaisuus.

(142.01.6) Kaalijoen tasangolle muodostunut viljelysmaisema. Alueel- Peruste: mm Saaraisten la melko harvaan maatiloja. Rakennusten vanhin kerros- Lähde: KLR kulttuurimaisema tuma 1800-luvulta.

(142.01.7) Kulttuurimaiseman muodostavat jokivarren kapeat pelto- Peruste: mm Sojonläänin alueet ja 1900-luvun rakennusryhmät ja tiestö. Lähde: KLR, KKayh kulttuurimaisema Alueella 1900-luvun rakennusryhmiä: - Lero - Unhola - Vahteristo - Mäyrä

106 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.01.8) Kulttuurimaisema muodostuu Sääskjärveä ympäröivästä Peruste: mm Sääskjärven viljelysaukeasta ja Myllylän kylän jokilaaksosta. Viljelys- Lähde: matm, KLR kulttuurimaisema aukeita rajaavat metsäiset kallioalueet, joista näyttävin on Haukkavuori. Sääskjärven yläpuolitse kulkee vanha kylätie seuraillen osin rantaa osin metsän reunaa. Alue on ollut huomattava viljelyalue jo 1500-luvulla. Viljelysaukeiden laitamilla, metsän rajassa sijaitsee useita maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti huomattavia tilakokonaisuuksia kuten mm. Massi ja Perheniemen kartano.

(142.01.9) Yhtenäinen Kymijoen rantamien viljelyalue. Alueen mai- Peruste: mm Tapolan, Sitikkalan sema muodostuu eteläosassa kapeahkosta yhtenäisestä Lähde: KLR, KKayh ja Kauramaan peltoalueesta ja pohjoisosissa pienemmistä metsien saar- tamista peltoalueista ja yksittäistaloista. Kymijokea seurai- kulttuurimaisema lee vanha kylätie, jonka varrelle asutus on sijoittunut nauhamaisesti. Seutu on vanhaa eräkauden asuinaluetta ja alueelta on tehty useita esihistoriallisia löytöjä. Alue on maisemallisesti merkittävä ja se kuuluu Kymijoen ranta- alueiden asutushistoriaan.

(142.01.10) Vuolenkosken maisemakokonaisuuden muodostaa Toisel- Peruste: mm Vuolenkosken ta Salpausselältä etelään ja kaakkoon viettävä, loivasti Lähde: matm kulttuurimaisema kumpuileva viljelyalue. Viljelysmaisemaa kirjavoittavat kummuilla sijaitsevat asumus- ja metsäsaarekkeet. Alueen maisemallisensolmukohdan muodostaa Vuolenkoski, jossa Kymijoki leikkaa Toisen Salpausselän. Ympäristöön liittyy runsaasti esihistoriallisia jäänteitä. Vuolenkoski oli 1500- luvulla Iitin suurin kylä. Paikalla on myös merkkejä ja rakenteita uittohistoriasta mm. Siltasaaressa. (142.01.11) Maisemaa hallitsevat korkeat selänteet. Väärtin ja Kymen- Peruste: mm Väärtin ja taan kylät muodostavat kulttuurimaisema-alueen Märkjär- Lähde: KLR, KKayh Kymentaan ven pohjoispuolelle. kulttuurimaisema

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.02.1) Kylä edustaa 1900-luvun alkupuolen teollisuuden muok- Alue: Hiisiö Hiisiön kaamaa ympäristöä. Kylässä toiminut rullatehdas 1900- Peruste: mm kyläkokonaisuus 1952. Kyläkokonaisuudessa on useita alueen teollistumis- Lähde: KLR historiaan liittyviä rakennuksia. Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 107 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.02.2) Keskimmäisen ja Ylimmäisen järviin rajautuva viljelysalue. Alue: Koskenniska Kalaksuen Kyläkokonaisuudella huomattavaa maisemallista merkitys- Peruste: mm kyläkokonaisuus tä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(142.02.3) Alue: Koskenniskan Peruste: pm kyläkokonaisuus Lähde: KKayh Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.02.4) Luonnonmaisema-aluetta, jossa sijainnut vanhoja erätalo- Alue: Inkerinmaa ja. Asutushistoriaan liittyvä alue. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.02.5) Kotojärven rannoille muodostunut viljelysalue. Alue: Kotojärven Peruste: mm viljelysmaisema Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.02.6) Kantatilat 1500-luvulta. Rakennuskannalla maisemallista ja Alue: Muikkulan rakennushistoriallista merkitystä. Peruste: mm kulttuurimaisema Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.02.7) Alue: Vuolenkoski Ojasuon Peruste: pm maatilamiljöö Lähde: KKayh Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.02.8) Nykyisin alue rautatien halkaisema. Keskeisenä maisema- Alue: Niinimäen elementtinä Parolanmäen pappila. Alueen läpi kulkee Peruste: mm kulttuurimaisema historiallinen Hämeelinnan-Viipurin tie. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.02.9) Iitin ja Kymijoen asutushistoriaan liittyvä paikka, jossa Alue: Ruuhalan esihistoriallisia jäänteitä. Ruuhalan rakennusryhmä 1800- Peruste: mm kulttuurimaisema luvulta edustaa Iittiläistä rakennuskulttuuria. Merkittävä Lähde: KLR maisemakokonaisuus. Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.02.10) Säyhteen kylän viljelysmaisema on muodostunut 1500- Alue: Säyhteen luvulla. Peruste: mm kulttuurimaisema Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.02.11) Perheniemen kartano on perustettu 1600-luvulla. Kartanon Alue: Perheniemi Perheniemen rakennusryhmä sijaitsee edustavasti Sääksjärven pohjois- Peruste: vm kartano ja kulttuu- rannan avarassa kulttuurimaisemassa. Perheniemen Lähde: RKY 1993 kartano on ollut evankelisena opistona vuodesta 1979. Kokonaisuus: rimaisema Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.02.12) Heinäojan varren viljelyslaakso, jota rajaa pohjoispuolella Alue: Heinäojan laakso kallioselänne. Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä:

108 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.03.1) Alue: Sitikkala Sjögrenin Peruste: vm katajamäki Lähde: KSp Kokonaisuus: (142.03.2) Alue: Kauramaa Perttolan niitty Peruste: vm Lähde: KSp Kokonaisuus: (142.03.3) (HÄVINNYT) Alue: Kymentaka Toikkavuoren niitty Peruste: mm Lähde: KSp Kokonaisuus: (142.03.4) Alue: Lyöttilä Viskarinmäen Peruste: pm Laidun Lähde: KSp Kokonaisuus: (142.03.5) Alue: Sitikkala Urpasen haka Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (142.03.6) Alue: Taasia Taasian Peruste: pm metsälaidun Lähde: KSp Kokonaisuus: (142.03.7) Alue: Kymentaka Mustasaaren laidun Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus:

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.04.1) I maailmansodan aikainen Alue: Kuukso Kontvuoren Peruste: kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.04.2) I maailmansodan aikainen Alue: Lyöttilä Seuraintalon Peruste: kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.04.3) I maailmansodan aikainen Alue: Lyöttilä Töyrylän Peruste: kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.04.4) I maailmansodan aikainen Alue: Lyöttilä Kiviharjun Peruste: kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.04.5) I maailmansodan aikainen Alue: Tillola Tervaharjun Peruste: kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.04.6) I maailmansodan aikainen Alue: Tillola, Inginmaa Suopellon (Kuusankoski) kenttälinnoitus Peruste: Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 109 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.04.7) 1969 Alue: Perheniemi Leirinmäen Peruste: mm muistokivi Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.05.1) Paikalla muistokivi Alue: Iitti kk Kirkon paikka Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.05.2) 1693 Taavi Juhonpoika Alue: Iitti kk Iitin kirkko 1913–14 Josef Stenbäck Peruste: vm Edustaa Suomen vanhaa puukirkkoarkkitehtuuria. Kirkon Lähde: KLR on tasavartinen ristikirkko, jota kattaa jyrkkä paanukatto. Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän Kirkkoa ja tapulia ympäröi vanha hautausmaa. kulttuurimaisema Sk merkintä:

(142.05.3) 1898 W. Forsberg, kertaustyyli Alue: Iitti kk Kirkkoherran Paikalla sijainnut pappila jo 1600-luvulla. Rakennusryhmä Peruste: vm pappila ja pihapuusto muodostaa merkittävän kokonaisuuden. Lähde: RKY 1993, KLR - väentupa 1890/1902 paikalle siirretty Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän - kivinavetta 1849/1928 kulttuurimaisema - aitta Sk merkintä: - riihi

(142.05.4) 1690-l / 1700-l alku Alue: Iitti kk Tapuli 1913–14 Josef Stenbäck Peruste: vm Useita rakennushistoriallisia kerrostumia. Lähde: KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä:

110 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.05.5) Alue: Iitti kk Hautausmaan Peruste: Kappeli Lähde: KKayh, 5 Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä:

(142.05.6) 1900-l alku W.Forsberg, kertaustyylit Alue: Niinimäki Iso-Parolan pappila Historiallista merkitystä. Merkittävä maisemallinen sijainti. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Niinimäen kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.05.7) Alue: Ortodoksinen Peruste: pm tsasouna Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.1) päärakennus 1910-l, klassismi Alue: Haapakimola Seppälä - hirsitalli 1939 Peruste: mm - kivinavetta Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.2) Päärakennus 1880/1920-l Alue: Haapakimola Hartikka Haapakimolan maisemallisesti keskeisiä rakennuksia. Peruste: mm - tiilinavetta 1914/1917 Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.3) Päärakennus 1800-l Alue: Haapakimola Tupasela 1600-luvulta peräisin oleva tila. Edustaa Iittiläistä raken- Peruste: mm nusperinnettä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.4) Päärakennus 1900-l alku, jugend Alue: Haapakimola Kaltula Alueen kantatiloja 1600-luvulta. Maisemallisesti keskeinen Peruste: mm sijainti. Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.5) Päärakennus 1940-l Alue: Haapakimola Tokkola - tiilipilarinavetta 1920-l Peruste: mm - talousrakennus 1920-l Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.6) 1937 Alue: Haapakimola Haapakimolan sauna Peruste: mm koulu Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 111 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.7) 1930-l klassismi Alue: Haapakimola Oma-Pohja Edustaa 1900-luvun alun kauppataloarkkitehtuuria. Peruste: mm liikerakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.8) 1935 klassismi Alue: Haapakimola Seurantalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.9) Alue: Vuolenkoski Vehkaoja Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.10) 1900-l alku, kertaustyyli Alue: Hiisiö Asuinrakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Hiisiön kyläkokonaisuus Sk merkintä: (142.06.11) 1900-l alku, kertaustyylit Alue: Hiisiö Kauppa- ja Hiisiön kylän keskeisiä rakennuksia. Rakennustaiteellisia Peruste: mm asuinrakennus arvoja. Lähde: KLR Kokonaisuus: Hiisiön kyläkokonaisuus Sk merkintä: (142.06.12) 1900-l alku Alue: Hiisiö Asuinrakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Hiisiön kyläkokonaisuus Sk merkintä: (142.06.13) 1900-l alku Alue: Hiisiö Seurantalo Osa kokonaismiljöötä. Paikallishistoriallisia arvoja. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Hiisiön kyläkokonaisuus Sk merkintä: (142.06.14) 1900-l alku, klassismi Alue: Hiisiö Koulu Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Hiisiön kyläkokonaisuus Sk merkintä: (142.06.15) 1830 empire Alue: Iitti kk Lainajyvästö, - aitta 1750-l Peruste: vm kotiseutumuseo - riihi 1750-l, paikalle siirretty Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.16) 1898 paikalle siirretty, kertaustyyli Alue: Iitti kk Seurakuntatalo Rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti merkittävä. Peruste: vm ent. kunnanhuone Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.17) 1869 paikalle siirretty, empire Alue: Iitti kk Kansakoulu Sijaitsee kylän keskustassa, maisemallisesti keskeisellä Peruste: vm paikalla. Edustaa kirkonkylän vanhinta kerrostumaa. Lähde: RKY 1993, KLR - varasto 1800-luvun alusta Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän - sauna kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.18) 1880-l kertaustyyli Alue: Iitti Tenhosela Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä Peruste: vm kokonaisuus. Lähde: RKY 1993, KLR - ulkorakennukset Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän - pihaistutukset kulttuurimaisema Sk merkintä:

112 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.19) 1870, kertaustyyli Alue: Iitti kk Brummer Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä Peruste: vm kokonaisuus. Lähde: RKY 1993, KLR - aitta Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän - sauna kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.20) 1850-l empire Alue: Iitti kk Lepola Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä Peruste: vm kokonaisuus. Lähde: RKY 1993, KLR - aitta Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän - sauna kulttuurimaisema - sivurakennus Sk merkintä: (142.06.21) 1890-l, kertaustyyli Alue: Iitti kk Mäki Vuosisadan vaihteen kahvila- ja asuinrakennus. Keskeinen Peruste: vm sijainti ja paikallishistoriallinen merkitys. Lähde: KLR - aitta Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.22) 1890, empire Alue: Iitti kk Koivikko Rakennus- ja paikallishistoriallinen merkitys. Peruste: vm - aitta Lähde: KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.23) 1800-l alku/1900-l alku, paikalle siirretty, empire Alue: Iitti kk Vuorela Keskeinen sijainti. Peruste: vm - aitta Lähde: KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.24) 1800-l Alue: Iitti kk Kirjamökki Maisemallisesti keskeinen sijainti. Peruste: mm -aitta Lähde: KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.25) 1903-04, jugend Alue: Iitti kk Helander - aitta Peruste: vm - ympäristö Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.26) 1880-l, kertaustyylit Alue: Iitti kk Tötterman - aitta Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.27) 1800-l loppu, kertaustyylit Alue: Iitti kk Asuinrakennus - piharakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.28) 1890-l W. Forsberg kertaustyylit Alue: Iitti kk, Kymijoki Virta Alkuperäisenä säilynyt kokonaisuus. 1800-luvun maatilaan Peruste: mm liittyneitä rakennuksia. Maisemallisesti huomattavalla Lähde: KLR paikalla. Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän - puutarha kulttuurimaisema - luhtiaitta Sk merkintä: - vaja - kivikellari 1888 - talli 1800-l loppu - väentupa 1800-l loppu - lauttapaikka

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 113 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.29) Alue: Iitti kk Kioski Peruste: pm Lähde: KKayh, 5 Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.30) Alue: Iitti kk Aitta Honninlahden Peruste: pm rannalla Lähde: KKayh Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.31) Alue: Vuolenkoski Kankaanrinne Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.32) Mainitaan tilana jo 1300-luvulla. Entinen Kauramaan kylä- Alue: Kauramaa Perttola keskus. Peruste: mm - aitta Lähde: KLR - riihi Kokonaisuus: Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- maan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.33) 1850-l Alue: Kausala Mikkola Maisemallisesti keskeinen sijainti. Peruste: mm - luhtiaitta 1864 Lähde: KLR - holvattu kellari 1850-l Kokonaisuus: - kalustovaja Sk merkintä: - talli 1940-l - tiilinavetta 1930-l (142.06.34) Rak.1950-l Alue: Kausala Kaupparakennus Liittyy Kausalan rautatieaseman ympäristöön Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(142.06.35) 1930 A.I.Korhonen, funktionalismi Alue: Kausala Kausalan koulu 1953 laajennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.36) 1920 tai-30-l, klassismi Alue: Kausala Kauppakatu 20 Toimisto- ja Peruste: mm asuinrakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.37) 1920 tai -30-l, klassismi Alue: Kausala Kauppakatu 14 Liike- ja asuinrakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.38) 1900-l alku, jugend Alue: Kausala Metsä – Anttila - kaksikerroksinen aitta Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

114 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.39) Alue: Kausala Vanha kunnantalo Peruste: pm Lähde: 5 Kokonaisuus: Sk merkintä:

(142.06.40) 1865 Alue: Koliseva Töyrylä - aitta 1796 Peruste: pm - tiilipilarinavetta Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.41) Talomuseoalue Alue: Koliseva Karrala päärakennus 1700–1800-l vaihde, empire Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.42) Päärakennus 1800-l loppu Alue: Koliseva Tuomala ja - riihi 1734 Peruste: mm ympäristö - aitta 1800-l loppu empire Lähde: KLR - kivisilta 1800-l loppu Antti Saarinen Kokonaisuus: - kylän paikka 1870 Sk merkintä: - palokoppi 1800-l (142.06.43) Päärakennus 1850-l/1900-l alku, empire/kertaustyylit Alue: Koliseva Kalliola - aitat Peruste: mm - sementtitiilinavetta Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.44) 1920 Alue: Konttila Tuomala Maisemallista ja rakennusperinteellistä merkitystä. Peruste: mm - aitat, navetta, liiteri, välikatos, sauna Lähde: KLR - vanha myllyn paikka Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.45) 1800-l alku Alue: Koskenniska Hakamäki - kivikellari Peruste: mm - luhtiaitta Lähde: KLR - vaja Kokonaisuus: Heinäojan laakso Sk merkintä: (142.06.46) 1800-luvun alkupuoli Alue: Koskenniska Koskenniskan Koskenniskan Hautalan kaksikerroksinen, hirsipintainen Peruste: mm Hautala päärakennus. Pihapiirissä on vanha luhtiaitta. Hautala oli Lähde: KLR Työväenmarssin sanoittajana tunnetun maisteri Törneroos- Kokonaisuus: Tuokon kotitalo. Sk merkintä: (142.06.47) Alue: Koskenniska Ylä-Mäkelän Peruste: pm tilakokonaisuus Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Heinäojan laakso Sk merkintä: (142.06.48) Alue: Koskenniska Alatalo Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Heinäojan laakso Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 115 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.49) 1872 Alue: Koskenniska Tulokas Sijaitsee näkyvällä paikalla kulttuurimaisemassa. Peruste: - vanha navetta ja riihi 1870-l Lähde: Rpa - vanha aitta 1800-l loppu Kokonaisuus: - navetta/talli 1900-l alku Vuolenkosken ja Koskenniskan - sikala 1940-l kulttuurimaisema - traktoritalli 1940-l Sk merkintä: - sauna 1940-50-l (142.06.50) - 1840-l, empire Alue: Koskenniska Hautala Rakennuksella historiallista merkitystä. Peruste: vm luhtiaitta Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.51) 1920-l Alue: Säyhtee Punalammi - piharakennukset Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.52) 1855 Alue: Kuukso Taavila Keskeinen sijainti Kuukson kylämäen rinteellä. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.53) 1939 Elis Nuuttila, klassismi Alue: Kuukso Jermilä Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.54) 1909 Alue: Kuukso Ent. Kuukson koulu Peruste: Lähde: Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.06.55) Vanha päärakennus 1856 Alue: Kymentaka Kurtto - kotimuseo Peruste: mm - uusi päärakennus 1932 Lähde: KLR - rantapaja Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- mentaan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.56) 1800-l Alue: Kymentaka Lahdenpää - aitat Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- mentaan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.57) Funktionalismi Alue: Kymentaka Kymentaan ent. Kyläkokonaisuuden keskeisiä rakennuksia. Peruste: mm kyläkauppa Lähde: KLR Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- mentaan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.58) 1906 /1960 Alue: Kymentaka Koulu Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- mentaan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.59) Alue: Kymentaka Seurantalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- mentaan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.60) Alue: Kymentaka Nuottatalas Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- mentaan kulttuurimaisema Sk merkintä:

116 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.61) Savusauna 1800-l loppu Alue: Kymentaka Nokan mökki Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- mentaan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.62) Päärakennus ja aitta Alue: Kymentaka Autio Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- mentaan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.63) Päärakennus 1923 Alue: Lyöttilä Viskari - luhtiaitta 1725 Peruste: mm - mm. kivikellari ja harkkokivinavetta Lähde: KLR Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.64) Päärakennus (1778/1820)1937(nykyulkoasu) klassismi, Alue: Lyöttilä Rauhamäki Rakennusmestari Alen Peruste: mm Keskeinen sijainti viljelysaukean keskellä. Maisemallisesti Lähde: KLR merkittävä. Kokonaisuus: - luhtiaitta 1820-l Lyöttilän kulttuurimaisema - sauna 1850-l Sk merkintä: - pappilarakennus ns. alatupa 1700-l - kivikellari 1900-l alku - karjarakennukset 1820-,1920-,1930-l - riihi 1920-,1930-l (142.06.65) Yksittäistalo 1900-l alku Alue: Lyöttilä Naislahti - aitta 1800-l Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.66) Päärakennus palanut. Alue: Lyöttilä Marlebäck Säilynyt rakennuskanta 1900-luvun alusta. Lehmusistutuk- Peruste: mm set. Historiallista merkitystä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.67) Päärakennus 1922 Carolus Lindberg, klassismi Alue: Lyöttilä Niittylahti Historiallista merkitystä. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.68) 1933 Alue: Lyöttilä Lyöttilän Peruste: mm maamiesseurantalo Lähde: KLR Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.69) Alue: Lyöttilä Keitaan luhtiaitta Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.70) Päärakennus ja aitta Alue: Lyöttilä Kolkka Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.71) Alue: Lyöttilä Paavolan puustelli Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 117 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.72) Alue: Lyöttilä Tupaselan Peruste: pm kalustovaja Lähde: KKayh Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.73) Päärakennus Alue: Lyöttilä Kettula - aitta Peruste: pm - viljamakasiini Lähde: KKayh - navetta Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.74) Alue: Lyöttilä Ojasen aitat Peruste: Lähde: KKayh Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.75) 1931 Alue: Lyöttilä Ent. Lyöttilän koulu Peruste: pm Lähde: KKayh, 5 Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema Sk merkintä:

(142.06.76) Päärakennus 1872/1928 Alue: Muikkula Alatupa Maisemallisesti merkittävä sijainti. Peruste: mm - kivinavetta 1867 Lähde: KLR - aittarivi 1800-l loppu Kokonaisuus: - liha-aitta 1800-l alku Muikkulan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.77) Päärakennus 1800-l loppu/1900-l alku Alue: Muikkula Kyttälä - aitat ja mallassauna 1800-l alkupuoli Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Muikkulan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.78) Päärakennus 1904 Alue: Muikkula Haukkapää Maisemallisesti merkittävä talouskeskus. Peruste: mm - luhtiaitta Lähde: KLR - navetta ja talli 1922/1937 klassismi Kokonaisuus: - viljamakasiini 1920 Muikkulan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.79) Päärakennus 1800-l alku Alue: Muikkula Yrjölä Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Muikkulan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.80) 1800-l alku Alue: Niinimäki Asuinrakennus Entinen Iso-Parolan pappilan metsänhoitajan asuinraken- Peruste: mm nus. Lähde: KLR Kokonaisuus: Niinimäen kulttuurimaisema Sk merkintä:

118 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.81) Päärakennus 1800-l Alue: Niinimäki Yrjölä Säilynyt kokonaisuus. Peruste: mm - aitat Lähde: KLR - talli Kokonaisuus: - sauna Niinimäen kulttuurimaisema - ulkorakennuksia Sk merkintä: - vanha puusto

(142.06.82) Alue: Vuolenkoski Aunela Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Ojasuon maatilamiljöö Sk merkintä: (142.06.83) Alue: Vuolenkoski Hannula Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Ojasuon maatilamiljöö Sk merkintä: (142.06.84) Alue: Vuolenkoski Koivumäki Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Ojasuon maatilamiljöö Sk merkintä: (142.06.85) Alue: Vuolenkoski Luotola Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Ojasuon maatilamiljöö Sk merkintä: (142.06.86) Alue: Vuolenkoski Mäkipellon Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Ojasuon maatilamiljöö Sk merkintä: (142.06.87) Alue: Vuolenkoski Paarala Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Ojasuon maatilamiljöö Sk merkintä: (142.06.88) Päärakennus 1856/1920-l kertaustyyli Alue: Radansuu Radansuun kartano Radansuun kyläkokonaisuuden historiallisesti merkittävä Peruste: mm osa. Lähde: KLR - sivurakennus Jukola 1928 klassismi Kokonaisuus: - sauna Radansuun kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.89) Päärakennus 1867/1920-l empire Alue: Radansuu Jänispaju - vanha puusto Peruste: mm - aitta Lähde: KLR - sauna Kokonaisuus: Radansuun kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 119 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.90) Päärakennus 1880-l Alue: Radansuu Perttula - aitta Peruste: mm - vanhat tammet Lähde: KLR Kokonaisuus: Radansuun kulttuurimaisema Sk merkintä:

(142.06.91) Päärakennus Alue: Radansuu Kangas - museorakennukset (tupa, sauna, savupirtti) Peruste: vm Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Radansuun kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.92) Päärakennus 1890-l kertaustyyli Alue: Radansuu Peltola - aitta Peruste: mm - sauna Lähde: KLR Kokonaisuus: Radansuun kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.93) Päärakennus 1860-l Alue: Radansuu Eerikkilä - aitta 1860-61 Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Radansuun kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.94) Päärakennus 1820-l empire Alue: Radansuu Niskaportti Tila peräisin 1600-luvulta. Peruste: vm - navetta 1925 Lähde: KLR - ulkorakennus Kokonaisuus: - sauna Radansuun kulttuurimaisema - varastorakennus Sk merkintä: - luhtiaitta 1800-l alku - asuinrakennus - piharakennus - riihi - lato (142.06.95) Alue: Radansuu Orimäen aitta Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Radansuun kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.96) Ent. Sairaala / Vanhainkoti Alue: Radansuu Perhepäiväkoti kolme rakennusta Peruste: pm puistomainen ympäristö Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Radansuun kulttuurimaisema Sk merkintä:

(142.06.97) Päärakennus 1892 kertaustyylit/puutyyli Alue: Saaranen Lassila - Talouskeskus mm. muonamiehen asunto 1850-l ja pitkä Peruste: mm aitta. Lähde: KLR Kokonaisuus: Saaraisten kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.98) Päärakennus 1800-l loppu Alue: Saaranen Takala Sijaitsee näkyvällä paikalla kyläteiden risteyksessä. Peruste: mm - aitta 1800-l Lähde: KLR Kokonaisuus: Saaraisten kulttuurimaisema Sk merkintä:

120 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.99) Ulko- ja talousrakennuksia 1850-luvulta. Maisemallisesti Alue: Saaranen Paavola keskeinen sijainti. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Saaraisten kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.100) 1924 klassismi Alue: Saaranen Ent. kansakoulu Keskeinen sijainti. Peruste: mm - ulkorakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Saaraisten kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.101) 1900-l alku Alue: Saaranen Korppi (Omistaja haluaa purkaa) Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Saaraisten kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.102) Päärakennus 1900-l alku, jugend Alue: Sitikkala Urpanen Sijaitsee vanhalla kyläalueella. Peruste: mm Rakennuksilla kulttuurihistoriallista merkitystä ja maisema- Lähde: KLR arvoa. Kokonaisuus: - ulkorakennukset Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- maan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.103) Päärakennus 1920-l Alue: Sitikkala Seppälä Sijaitsee vanhalla kyläalueella. Peruste: mm Eheä kokonaisuus kulttuurimaisemassa Lähde: KLR - aitta Kokonaisuus: Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- maan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.104) 1895/1960 Alue: Sitikkala Ent. Sitikkalan Peruste: pm koulu Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- maan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.105) päärakennus 1864 Alue: Sääskjärvi Pesälä - kivinavetta 1910 Peruste: mm - luhtiaitat Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.106) Päärakennus 1850-l empire Alue: Sääskjärvi Massi Entinen Perheniemen kartanon sivutila. Päärakennus Peruste: mm sijaitsee maisemallisesti huomattavalla paikalla. Moniker- Lähde: KLR roksellinen ja arvokas rakennuskokonaisuus. Kokonaisuus: - puutarha 1800-l Sääskjärven kulttuurimaisema - tuulimylly 1850-l Sk merkintä: - paja 1800/1900-l - kellarilato 1800-l loppu - aitta 1800-l - talli 1900-l alku - pehtoorin asunto 1900-l alku jugend (142.06.107) 1930-l Alue: Sääskjärvi Kaislaniemen Seudulla esiintyvien tiilipilarinavettojen merkittävimpiä Peruste: mm navetta edustajia. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 121 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.108) Päärakennus 1912 jugend Alue: Sääskjärvi Riuttala Maisemallisesti keskeinen sijainti peltoalueiden laidassa. Peruste: mm Arvokas talousrakennuksien kokonaisuus. Lähde: KLR - aitat 1800-l Kokonaisuus: - ylätupa 1700-l Sääskjärven kulttuurimaisema - harkkokivinavetta 1866 Sk merkintä: (142.06.109) Päärakennus 1930-l klassismi Alue: Perheniemi Ristola - talousrakennukset Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.110) Päärakennus 1930-l klassismi Alue: Perheniemi Rintala - talousrakennukset Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.111) Vanha koulu 1895 Alue: Perheniemi Perheniemen koulu Uusi koulu 1956 Peruste: mm Puistomainen ympäristö ja eheä kokonaisuus. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.112) Päärakennus Alue: Sääskjärvi Sihvola - ulkorakennukset 1900-l alku Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.113) 1909 Eelola Alue: Sääskjärvi Eelola ja Armola 1910 Armola, jugend Peruste: mm Eelo ja Akseli Isohiiden perustaman tolstoilaisen siirtokun- Lähde: KLR nan asuinrakennukset. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Kokonaisuus: ulkorakennukset ja pihapiirit. Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.114) 1900-l alku, jugend Alue: Sääskjärvi Koulu / seurantalo Maisemallisesti keskeinen sijainti. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.115) Päärakennus 1920 Heikki Siikonen, klassismi Alue: Sääskjärvi Samela Alkujaan Perheniemen kartanoon kuulunut torppa. Ehjä Peruste: mm 1900-luvun alun maatilarakennuksien kokonaisuus mai- Lähde: KLR semallisesti näkyvällä paikalla. Myös muuta rakennuskan- Kokonaisuus: taa. Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.116) 1910-l /1920-l, klassismi Alue: Perheniemi Ent. Kansakoulu Peruste: mm Myllylä Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.117) Asuinrakennus 1920-l, klassismi Alue: Perheniemi Kalliola Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä:

122 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.118) Päärakennus 1875 C.A. Edelfelt Alue: Perheniemi Perheniemen Perheniemen kartano on perustettu 1600-luvulla. Kartanon Peruste: vm kartano ja rakennusryhmä sijaitsee edustavasti Sääksjärven pohjois- Lähde: RKY 1993, KLR rannan avarassa kulttuurimaisemassa. Kartanoympäristöl- Kokonaisuus: ympäristö lä on maisemallista ja historiallista merkitystä. Alueella Sääskjärven kulttuurimaisema myös: Sk merkintä: - Pehtoorin asunto 1800-l loppu - viljamakasiini 1800-l alku empire - juustomeijeri Savela 1870-l - lohkokivinavetta 1870-l - talli 1800-l loppu - puutarhurin asunto - uusi koulurakennus 1959 Larkas

(142.06.119) 1950-l, funktionalismi Alue: Perheniemi Kaupparakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.120) Alue: Sääskjärvi Marttila Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.121) Päärakennus 1900-l alku Alue: Tapola Loikalan kartano ratsutilan päärakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- maan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.122) Päärakennus 1920-l, jugend Alue: Tapola Alestalo Tilana 1500-luvulta lähtien, pihapiirissä rautakautinen Peruste: mm kalmisto. Rakennusryhmällä merkittävää maisemallista Lähde: KLR arvoa. Kokonaisuus: - aitta Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- - navetta maan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.123) Päärakennus siirretty paikalle 1800-l alku Alue: Tapola Mattila - aitta Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- maan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.124) Päärakennus 1800-l alku, empire Alue: Tapola Vanha Mäkelä Rakennushistoriallista arvoa. Peruste: mm - aitta Lähde: KLR - navetta Kokonaisuus: - savusauna Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- - riihi maan kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 123 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.125) Päärakennus 1932 Alue: Tapola Kananoja - kivinavetta 1882/1928 Peruste: mm - sivurakennukset Lähde: KLR - viljamakasiini Kokonaisuus: - venevaja Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- - työläisten asunnot maan kulttuurimaisema - puutarha Sk merkintä: (142.06.126) Alue: Tapola Mikkola Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- maan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.127) Päärakennus 1800-l alku Alue: Tapola Ruuhala Merkittävä maisemakokonaisuus. Peruste: mm - luhtiaitta 1882 Lähde: KLR - luonnonkivinavetta Kokonaisuus: Ruuhalan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.128) Alue: Tapola Laitalan torppa Peruste: pm Lähde: Kkayh Kokonaisuus: Ruuhalan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.129) Päärakennus 1800-l alku, empire kertaustyylit, - aitta 1836 Alue: Tapola Myllylä Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotojärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.130) Päärakennus 1908 Alue: Tapola Metsäpelto - ulkorakennukset Peruste: mm - paja Lähde: KLR - luonnonkivinavetta 1858 Kokonaisuus: Kotojärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.131) Entinen koulu Alue: Tapola Mankalan 1908 Peruste: pm seurantalo Lähde: KKayh, 1 Kokonaisuus: Kotojärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.132) Alue: Tapola Mankalan Peruste: ruuttakoppi Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kotojärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.133) Päärakennuksessa useita kerrostumia, nykyasu 1928 Alue: Tapola Kolli Heikki Siikonen, klassismi Peruste: mm Tila 1500-luvulta lähtien. Lähde: KLR - aitta Kokonaisuus: Sk merkintä:

124 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.134) 1880-l Alue: Vuolenkoski Vuolenkosken Merkittävä rakennustekniikan ja -materiaalien vuoksi; Peruste: mm maamiesseurantalo rakennettu savesta ja kanervasta. Lähde: KLR Kokonaisuus: Vuolenkosken (ent. koulu) kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.135) huvila 1930-l Alue: Vuolenkoski Kesäharju Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.136) Alue: Vuolenkoski Huvila Peruste: pm Kaisanlahden Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Vuolenkosken Rannalla kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.137) Alue: Vuolenkoski Huvila Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä:

(142.06.138) 1924 Alue: Vuolenkoski Vuolenkosken Peruste: pm koulu Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä:

(142.06.139) Alue: Vuolenkoski Nikkilä Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.140) Alue: Vuolenkoski Seurantalo Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 125 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.141) 1906 Alue: Koskenniska Ent. Koskenniskan Peruste: pm kansakoulu Lähde: 3, Rpa Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä:

(142.06.142) Alue: Koskenniska Iiskola Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.143) Alue: Koskenniska Iiskolan aitta Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.144) Alue: Vuolenkoski Terveystalo Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.145) Alue: Vuolenkoski Alaniitty Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.146) Alue: Koskenniska Metsätupa Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.147) Alue: Vuolenkoski Siltasaaren vanha Peruste: pm rakennuskanta Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.148) Alue: Vuolenkoski Suomela Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.149) Alue: Koskenniska Takala Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.150) Alue: Koskenniska Voimalaitoksen Peruste: pm päivystäjien Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken asuinrakennus kulttuurimaisema Sk merkintä:

126 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.06.151) Alue: Koskenniska Töyry Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.152) Päärakennus 1800-l alku (nykyasu 1800/1900-l vaihde) Alue: Väärtti Anttila Hoidettu pihakokonaisuus, puusto Peruste: mm - aitta Lähde: KLR - kivikellari Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- - riihet 1900-l alku Gebhardt Laiho mentaan kulttuurimaisema - kivinavetta Sk merkintä: - liiteri - pajarakennus (142.06.153) 1900-l alku, jugend Alue: Väärtti Eerola Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- mentaan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.06.154) Päärakennus 1800-l (nykyasu 1800/1900-l vaihde) Alue: Väärtti Tokkola Pihapiirissä huomattava kansanomaisten rakennusten Peruste: mm kerrostuma: Lähde: KLR - kaksi luhtiaittaa Kokonaisuus: Väärtin ja Ky- - kivikellari mentaan kulttuurimaisema - riihi Sk merkintä: - kivinavetta (142.06.155) Alue: Haaviston seuran- Peruste: pm talo Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.07.1) Yhtenäinen pientaloalue 1950-l Alue: Kausala Koulukatu – Peruste: mm Anttilantie – Lähde: KLR Kokonaisuus: Aholanpellontie – Sk merkintä: Kulkusenkuja (142.07.2) Pientaloalue 1900-l alku Alue: Kausala Kauppakatu – Yksittäisiä työläisasuinrakennuksia ja pihapiirejä Peruste: mm Iitintie – Hämeentie Lähde: KLR Kokonaisuus: – Rautatienkatu Sk merkintä:

(142.07.3) Pientaloalue Alue: Kausala Eerolantie – Kaup- Peruste: mm pakatu – Rautatien- Lähde: KLR Kokonaisuus: katu – Kymentie Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.08.1) 1900-l alku Alue: Hiisiö Kaukaan Palokoppi, konehuone Peruste: mm rullatehtaan Kuuluvat Hiisiön kylän teollisuushistorian rakennuskanta Lähde: KLR, Teo kokonaisuuteen. Kokonaisuus: Hiisiön kyläko- säilyneet osat konaisuus Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 127 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.08.2) 1900-l alku, kertaustyyli Alue: Hiisiö Kaukaan Kuuluu Hiisiön kylän teollisuushistorian rakennuskanta Peruste: mm rullatehtaan kokonaisuuteen. Rakennushistoriallista arvoa. Lähde: KLR Kokonaisuus: Hiisiön kyläko- isännöitsijän konaisuus asuinrakennus Sk merkintä:

(142.08.3) 1900-l alku Alue: Hiisiö Hiisiön Olennainen osa Hiisiön kylän kokonaisilmettä. Peruste: mm työläisasunnot Lähde: KLR Kokonaisuus: Hiisiön kyläko- konaisuus Sk merkintä: (142.08.4) Jäljellä konttorirakennus Alue: Kausala Kausalan saha rivitalo, 3 paritaloa, varastorakennus. Peruste: mm (Puretaan luultavasti) Lähde: KLR, Teo Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.08.5) Kausalan asema-alueen entinen meijeri Alue: Kausala Meijeri Peruste: Lähde: Kokonaisuus: Sk merkintä:

(142.08.6) Tuomalan tilan myllypaikka. Alue: Koliseva Vanha myllyn Kivisilta 1800-l loppu Antti Saarinen Peruste: mm paikka ja silta Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.08.7) 1950-l Alue: Kauramaa Mankalan Patosilta Peruste: mm voimalaitos Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

128 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot

(142.08.8) Mankalan voimalaitoksen 1950-l työntekijöiden asuinra- Alue: Kauramaa Mankalan kennuksia. Peruste: mm voimalaitoksen - jäljellä kaksi Lähde: KLR Kokonaisuus: pientaloalue Sk merkintä:

(142.08.9) 1800-l loppu Alue: Kauramaa Mankalan Peruste: mm voimalaitoksen Lähde: KLR Kokonaisuus: johtokunnan huvila Sk merkintä:

(142.08.10) Alue: Sääskjärvi Louhos Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.08.11) Keskiaika/1900-l alku Alue: Sääskjärvi Kalkkilouhos Kuulunut Perheniemen kartanolle. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.08.12) Mylly, saharakennus, myllyuoma ja patolaiteet, kaksi Alue: Sääskjärvi Perheniemen mylly kivisiltaa Peruste: mm Tunnetaan myllynpaikkana 1700-luvulta. Lähde: KLR, Teo Perheniemen entinen mylly. Merkittävä myllyrakennuksien Kokonaisuus: Sääskjärven ja rakenteiden ympäristö ja kokonaisuus. kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.08.13) 1850-luku Alue: Sääskjärvi Tuulimylly Kuuluu Massin tilakokonaisuuteen. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä:

(142.08.14) Alue: Vuolenkoski Mylly Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.08.15) Liittyy kiinteästi uittohistoriaan ja vesisahojen aikaan Alue: Vuolenkoski Vuolenkoski (1775–1877) Peruste: pm Alueella on myös uitto-työnjohtajan asuinrakennus ja Lähde: Teo venetalas Kokonaisuus: Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 129 IITTI

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.09.1) Mankalan reitillä Kymijoki virtaa korkeiden, metsäisten Alue: Mankalan reitti kallioiden ympäröimänä kanjonimaisena jokiuomana. Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.09.2) Alue: Jokue - Tapola Peruste: mm maantie Lähde: KLR Kokonaisuus: Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.3) Alue: Kausala – Iitin Peruste: mm kirkonkylän Lähde: KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän maantie kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.4) Alue: Hiidensaaren Peruste: mm paikallistie Lähde: KLR Kokonaisuus: Sojonläänin kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.5) Hämeenlinna – Viipuri tie Alue: Tillola – Parolan- Peruste: mm läänin paikallistie Lähde: KLR Kokonaisuus: Niinimäen kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.6) Alue: Sääskjärvi- Peruste: mm Haapakimola- Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven Mustila tie kulttuurimaisema, Haapakimo- lan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.7) Alue: Kimonkylä- Peruste: mm Haapakimola tie Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.8) Alue: Muikkulan Peruste: mm paikallistie Lähde: KLR Kokonaisuus: Muikkulan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.9) 1840 Alue: Haapakimola Vuorenmäen silta Kaksiaukkoinen kiviholvisilta Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.10) 1963 H. Paavola Alue: Iitti kk Virran silta Riippusilta Peruste: vm Huomattava maisemallinen Lähde: RKY 1993, KLR merkitys. Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä:

130 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.09.11) Alue: Vuolenkoski Kankaansalmen Peruste: pm lossipaikka Lähde: 3 Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.09.12) 1870 laajennus 1873, 1900, 1921 Alue: Kausala Kausalan Alkuperäinen asemakokonaisuus, jolla historiallista merki- Peruste: mm rautatieasema ja tystä. Alueella myös: Lähde: KLR - tavarasuoja 1870 Kokonaisuus: ympäristö - asuinrakennus 1900 Sk merkintä: - ulkorakennukset 1900 - asuinrakennus 1920 klassismi - ulkorakennukset 1920 Toinen asuinrakennuksista on tuhoutunut tulipalossa.

(142.09.13) Liittyy Kausalan asemanalueeseen. Alue: Kausala Merrankujan silta Peruste: pm Lähde: KSYK Kokonaisuus: Sk merkintä:

(142.09.14) 1800-l loppu Antti Saarinen Alue: Koliseva Kivisilta Liittyy Tuomalan ympäristöön. Peruste: mm Lähde: KLR, KSYK Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.09.15) Vuodesta 1836 Virran sillan valmistumiseen saakka. Alue: Kymijoki, Pellinginselkä Lauttapaikka Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.16) Asemarakennus purettu Alue: Mankala Mankalan - asuinrakennus 1800-l loppu Peruste: mm rautatieaseman - sauna Lähde: KLR - ulkorakennus Kokonaisuus: alue - istutettu puusto Sk merkintä:

(142.09.17) 1800-l loppu Alue: Mankala, Kausala Riihimäen-Pietarin Peruste: mm rata Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.09.18) Alue: Mankala Venevaja Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.09.19) Yksiaukkoinen Alue: Raajoki Kivisilta Peruste: pm Lähde: KSYK Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 131 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.09.20) Vene- ja nuotta-aittoja, vanhin 1761 Alue: Radansuu, Urajärvi Mustaniemen Suuri maisemallinen merkitys. Peruste: mm venevalkama Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (142.09.21) 1900-l alku Alue: Saaranen Ylösjoen Yksiaukkoinen Peruste: mm kiviholvisilta Lähde: KLR Kokonaisuus: Saaraisten kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.22) Perheniemen myllyn kaksi kiviholvisiltaa Alue: Perheniemi Perheniemen myl- Peruste: mm lyn kaksi kiviholvi- Lähde: KLR Kokonaisuus: siltaa Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.23) 1800–1900-l vaihde Alue: Sääskjärvi Yksiaukkoinen Peruste: mm kiviholvisilta Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.24) 1900-l vaihde Alue: Taasia Yksiaukkoinen Peruste: mm kiviholvisilta Lähde: KLR Kokonaisuus: Haapakimolan kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.25) Alue: Vuolenkoski Lossiranta Peruste: pm Lähde: 3 Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.26) 1500-luvulta periytyvä ylityspaikka. Alue: Vuolenkoski Siltasaari Uittohistoriaan liittyvä alue mm. uitto-työnjohtajan asuinra- Peruste: mm kennus, venetalas. Lähde: KLR Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä: (142.09.27) 1934 Alue: Vuolenkoski Vuolenkosken silta Jäykistetty sauvakaarisilta Peruste: pm Lähde: 3, 5, KKayh Kokonaisuus: Vuolenkosken kulttuurimaisema Sk merkintä:

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.10.1) 1943–44 Pauli Salomaa Alue: Kausala Ravilinna 1984 laajennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: (142.10.2) Vanha mudan- ja turpeen nostopaikka Alue: Koskenniska Luhta Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: (142.10.3) 1958 Alue: Lyöttilä Pietari Lyötin Peruste: mm muistokivi Lähde: KLR Kokonaisuus: Lyöttilän kulttuurimaisema

132 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.10.4) Paikalla muistokivi Alue: Radansuu Radansuun Peruste: mm kylänpaikka Lähde: KLR Kokonaisuus: Radansuun kulttuurimaisema (142.10.5) 1956 Alue: Sitikkala A.J. Sjögrenin Peruste: mm muistokivi Lähde: KLR Kokonaisuus: Tapolan, Sitikkalan ja Kaura- maan kulttuurimaisema (142.10.6) 1960 Alue: Sääskjärvi Perheniemen Peruste: mm kartanon muistokivi Lähde: KLR Kokonaisuus: Sääskjärven kulttuurimaisema (142.10.7) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kiisinkärki Kiviröykkiö Peruste: rauh. 1000007275 Lähde: mv Kokonaisuus:

ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.11.1) Rautakautinen kuppikivi, uhrikallio Alue: Perheniemi Perheniemi (6748888:3458114) Peruste: rauh. 142010001 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.2) Rautakautinen (Viikinkiaikainen) polttokenttäkalmisto Alue: Sitikkala Weckman (6759361:3457534) Peruste: rauh. 142010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.3) Rautakautinen muinaisjäännösryhmä Alue: Tapola Alestalo (kalmisto, asuinpaikka) Peruste: rauh. 142010003 (6759879:3456632) Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.4) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Säyhtee Harakkaniemi (6760820:3450880) Peruste: rauh. 142010004 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.5) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Säyhtee Ilajanpohja (6761624:3450635) Peruste: rauh. 142010005 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.6) Rautakautinen (Viikinkiaikainen) ruumiskalmisto Alue: Säyhtee Kananoja (6761470:3455610) Peruste: rauh. 142010006 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.7) Rautakautinen polttokenttäkalmisto Alue: Mankala Kaunisto (6765807:3454169) Peruste: rauh. 142010007 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.8) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Mankala Jokiranta (6766140:3454145) Peruste: rauh. 142010008 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.9) Kivikautinen (Kampakeraamisen ajan) asuinpaikka Alue: Säyhtee Salmenniemi (6765870:3452550) Peruste: rauh. 142010009 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.10) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Säyhtee Silamaniemi (6768178:3453330) Peruste: rauh. 142010010 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 133 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.11.11) Rautakautinen kuppikivi Alue: Säyhtee Varjola (6764816:3455571) Peruste: rauh. 142010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.12) Kivikautinen (Kampakeraamisen ajan) asuinpaikka Alue: Vuolenkoski Koskenranta (6775203:3455741) Peruste: rauh. 142010012 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.13) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vuolenkoski Siltasaari (6775749:3456109) Peruste: rauh. 142010013 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.14) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vuolenkoski Iiskola (6776641:3456001) Peruste: rauh. 142010014 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.15) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vuolenkoski Piilahti (6777200:3456014) Peruste: rauh. 142010015 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.16) Varhaismetallikautinen asuinpaikka Alue: Kymentaka Keidas (6766686:3468291) Peruste: rauh. 142010016 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.17) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kymentaka Hiidensaari (6766621:3468423) Peruste: rauh. 142010017 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.18) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen muinaislinna Alue: Kymentaka Hiidenvuori (6766570:3469600) Peruste: rauh. 142010018 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.19) Kivikautinen (kampakeraamisen ajan) asuinpaikka Alue: Lyöttilä Variskallio (6765641:3471847) Peruste: rauh. 142010019 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.20) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Arrajärvi Haukkavuori (6765160:3457220) Peruste: rauh. 142010020 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.21) Kivikautisia kalliomaalauksia Alue: Tapola Mertakallio (6765450:3459470) Peruste: rauh. 142010021 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.22) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Vuolenkoski Kymenkäänne (6769510:3454980) Peruste: rauh. 142010022 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.23) Kivikautinen (Kampakeraamisen ajan) asuinpaikka Alue: Säyhtee Haikari (6766592:3452704) Peruste: rauh. 142010023 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.24) Rautakautinen polttokenttäkalmisto Alue: Mankala Perttola (6758046:3459442) Peruste: rauh. 142010024 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.25) Rautakautinen ruumiskalmisto Alue: Tapola Kalmuniemi (6760400:3456240) Peruste: rauh. 142010025 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.26) Kaksi rautakautista kiviröykkiötä Alue: Mankala Tuomala (6754440:3454060) Peruste: rauh. 142010026 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.27) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Mankala Reiju (6754678:3454580) Peruste: rauh. 142010027 Lähde: mv Kokonaisuus:

134 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.11.28) Ajoittamattomia kivilatomuksia Alue: Iitti Äijänlahti (6754140:3469260) Peruste: rauh. 142010029 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.29) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Iitti Pyörösuo (6755606:3465921) Peruste: rauh. 142010030 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.30) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Iitti Nuoramensaari (6757480:3464120) Peruste: rauh. 142010031 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.31) Rautakautinen kiviröykkiö, kolme kappaletta Alue: Iitti Pyhälahti (6757779:3467524) Peruste: rauh. 142010032 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.32) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Kuukso Jermilä (6748793:3471024) Peruste: rauh. 142010033 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.33) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Tillola Mustalampi (6753459:3470729) Peruste: rauh. 142010034 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.34) Kaksi pronssi- ja/tai rautakautista kiviröykkiötä Alue: Tillola Toittilansuo (6754370:3471030) Peruste: rauh. 142010035 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.35) Kaksi pronssi- ja/tai rautakautista kivisöykkiötä Alue: Anhava Haikanniemi (6755122:3470007) Peruste: rauh. 142010036 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.36) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Lyöttilä Kukkomäki (6756058:3473220) Peruste: rauh. 142010037 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.37) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Kuusankoski Linnankukkura (6757544:3472540) Peruste: rauh. 142010038 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.38) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Lyöttilä Noidanniemi (6757580:3470700) Peruste: rauh. 142010039 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.39) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Konnivesi Lapinsaari (6780055:3453876) Peruste: rauh. 142010040 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.40) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Vuolenkoski Karhusaari (6779851:3454634) Peruste: rauh. 142010041 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.41) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Vuolenkoski Kelloniemen (6779720:3456460) Peruste: rauh. Haukkavuori Lähde: mv Kokonaisuus: 142010042 (142.11.42) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Vuolenkoski Rautakannanvuori (6780680:3456800) Peruste: rauh. 142010043 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.43) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautapaikka, Lapinrauniot Alue: Kymentaka Hiidensalmi (6766689:3470318) Peruste: rauh. 142010044 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.44) Rautakautinen asuinpaikka Alue: Mankala Ojala (6759456:3457433) Peruste: rauh. 142010045 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 135 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.11.45) Varhaismetallikautinen hautaröykkiö Alue: Mankala Hiisiöistenlammi (6754402:3455739) Peruste: rauh. 142010046 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.46) Varhaismetallikautinen hautaröykkiö Alue: Säyhtee Jänispohjanlahti (6762275:3451426) Peruste: rauh. 142010047 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.47) Kivikautinen asumuspainanne Alue: Vuolenkoski Kaunissaari (6770280:3453820) Peruste: rauh. 142010048 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.48) Kivikautinen asumuspainanne Alue: Säyhtee Linnasaari (6765017:3454647) Peruste: rauh. 142010049 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.49) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kymentaka Römänsaari (6762963:3460288) Peruste: rauh. 1000002154 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.50) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kymentaka Rantakallio (6764325:3468191) Peruste: rauh. 1000002155 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.51) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Tapola Perolahti (6761267:3456277) Peruste: rauh. 1000002156 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.52) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Säyhtee Huhdanpohja (6760655:3451354) Peruste: rauh. 1000002157 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.53) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Säyhtee Tuomiranta (6762766:3452065) Peruste: rauh. 1000002158 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.54) Rautakautinen hautapaikka Alue: Pekanmäki (6739023:3463638) Peruste: rauh. 1000002159 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.55) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Keinukallio (6749287:3468124) Peruste: rauh. 1000003067 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.56) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Pajamäki (6767105:3461548) Peruste: rauh. 1000003066 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.57) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Suoranta (6749188:3470326) Peruste: rauh. 1000003065 Lähde: mv Kokonaisuus: (142.11.58) Varhaismetallikautinen kiviröykkiö Alue: Luhdanmäki (6755971:3464788) Peruste: rauh. 1000003666 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.12.1) Alue: Koskenniska Ojamäen Peruste: rauh. Pakanapata Lähde: KSYK Kokonaisuus:

136 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

Kohde Kuvaus Tiedot (142.12.2) Alue: Koskenniska Eljaksenkallion Peruste: rauh. pähkinäpensaat Lähde: KSYK Kokonaisuus: (142.12.3) Alue: Koskenniska Pekkolan lehmus Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (142.12.4) Alue: Koskenniska Pekkolan Peruste: rauh. pihakuuset Lähde: KSYK Kokonaisuus: (142.12.5) Alue: Lyöttilä Arvintalon kivi ja Peruste: rauh. koivut Lähde: KSYK Kokonaisuus: (142.12.6) Alue: Radansuu Pukkisaaren Peruste: rauh. muhkuramänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (142.12.7) Alue: Säyhtee Säyhteen Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (142.12.8) Alue: Vuolenkoski Piilahden mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (142.12.9) Alue: Vuolenkoski Karkelan kaksi Peruste: rauh. katajaa Lähde: KSYK Kokonaisuus: (142.12.10) KAADETTU ? Alue: Vuolenkoski Tuhkakallion kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus:

NÄKÖALAPAIKAT (13)

Kohde Kuvaus Tiedot (142.13.1) Korkea, kallioinen Hiidenvuori on selkeä maamerkki Pyhä- Alue: Hiidenvuori järven maisemassa. Muinainen pakopaikka ja linnavuori. Peruste: mm Lähde: matm, KLR Kokonaisuus:

Näkymä Hiidenvuorelta

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 137 IITTI

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Iitti, Kymijoen – Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava, kaavaselostus. 2004

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto. 1984.

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttä- linnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle. 1994

Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä, moniste. 1999

Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto.

Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet. Ote. 27.6.2006. Kymenlaakson liitto.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä-Kymenlaakso, Loppura- portti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma – luonnos. 1993.

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro. 2003.

Rakennustietokanta. Kouvolan seudun kuntayhtymä

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

138 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 IITTI

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.iitti.fi/

http://www.wikipedia.fi/

http://www.finnicakymenlaakso.fi/

Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä http://www.rakennusperinto.fi/muuta/kasitteisto/fi_FI/Kasitteisto/#maiseman

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 139 IITTI

140 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA

Jaalan kunnan kartoitti Eeva Rapola kesällä 2006.

Jaalan kunta itsenäistyi vuonna 1879 Iitin seurakunnasta, johon se oli kuulunut vuodesta 1539 läh- tien. Sitä ennen Jaala oli kuulunut Suur-Hollolan yhteyteen. Pysyvä asutus Jaalaan oli muodostunut kuitenkin jo 1000-luvun vaihteessa. Kustaa III:n sodan aikana (1788–90) Jaalan kirkonkylä hävitet- tiin lähes kokonaan.

Toinen Salpausselkä jakaa Jaalan maisemallisesti kahteen osaa. Koko kunta on myös lukuisten järvien pirstomaa aluetta. Järviä on peräti 284 kappaletta. Salpausselän pohjoispuoli on metsäi- sempää järvialuetta kun taas eteläpuoli on tasaisempaa viljelyaluetta. Pyhäjärven kulttuurimaisemassa sijaitseva Jaalan kirkonkylä on harvaan asutun kunnan ainoa taajama.

Nykyään Jaalan pinta-ala on 563 km², josta vesi pinta-alaa on 130 km². Asukasluku vuonna 2007 oli 1848. Kunnassa on myös tiheää mökkiasutusta. Loma-aikoina kunnan asukasluku nouseekin lomalaisten ansiosta useilla sadoilla.

Vuoden 2009 alusta Jaala yhdistyy viiden muun kunnan kanssa uuteen Kouvolan kaupunkiin. JAALA

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 143 JAALA (163) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 144 Pienmaisemat (02) 145 Perinnemaisemat (03) 146 Sotahistorialliset kohteet (04) 146 Uskonnolliset kohteet (05) 148 Rakennukset ja pihapiirit (06) 148 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 154 Liikenneympäristöt (09) 156 Muut kohteet (10) 157 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 158 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 158 Näköalapaikat (13) 159 LÄHTEET 160

142 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

RKY 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KKayh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

JaNä Jaala näkyvissä -hanke

2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

7 Kouvolan seudun kansanterveystyön ky./ ympäristöpalvelut

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 143 JAALA

MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.01.1) Vanhaa viljelysseutua. Ansalahden ranta-alueilla kiertävän Peruste: mm Ansalahden kylätien varteen ryhmittynyt rakennuskanta periytyy van- Lähde: KLR kulttuurimaisema himmalta osaltaan 1800-luvulta ja uudempi 1930–50- luvuilta. Alueella kalliomaalauslöytöjä.

(163.01.2) Vuonna 1966 valmistunut, puutavaran uittoa varten raken- Peruste: mm Kimolan kanava ja nettu Kimolan kanava kulkee edustavien viljelyaukeiden ja Lähde: matm, KLR kulttuurimaisema jylhien kallioisien maiden halki. Maisemakuvan muodostavat jyrkkäseinäiset kalliovuoret ja niiden välinen murros- laakso, joka yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven. Laakson katkaisevan II Salpausselän kohdalla maisemakuvaa hallitsevat kanavan historiasta kertovat puutavaranippujen siirtolaitteet. Jyrkät kalliorinteet, niiden juurella kiemurtele- vat tiet sekä laakson keskellä kanavaan laskeutuvat pellot muodostavat vaikuttavan, kauniin maisemakuvan. Vanha maaseutuasutus sijoittuu peltorinteiden yläosaan. Kallioi- den rinnekedoilla kasvaa keräilykulttuuriin liittyviä seura- laiskasveja.

(163.01.3) Jaalan kirkonkylä sijaitsee II Salpausselän etelärinteellä. Peruste: vm Jaalan kirkonkylän Rinteet jatkuvat laajoina, loivasti kumpuilevina viljelyksinä Lähde: matm, RKY 1993, JaNä maisema ja laskeutuvat lopulta loivasti Pyhäjärven rantaan. Kylä on perinteinen harjunrinteellä sijaitseva nauhakylä. Kirkko ja vanha asutus sijoittuu Salpausselän alarinteellä mutkittelevan raitin varteen. Viljelyaukea on säilynyt yhtenäisenä ja vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta rakentamattomana. Yhdessä rinneasutuksen kanssa se luo eheän kokonaisuuden. Kirkonkylässä on melko paljon perinteistä rakennuskantaa.

(163.01.4) Kulttuurimaisema, jossa vuoret jyrkänteineen, Puolakan- Peruste: pm Palojärven koski ja viljelyaukeat muodostavat paikallisesti arvokkaan Lähde: KKayh jokimaisema kokonaisuuden. (163.01.5) Iso-Ruhmaksen pohjoisrannalle muodostunut peltoviljely- Peruste: mm Siikavan alue ja tiheähkö kylämuodostelma. Vanhin rakennuskanta Lähde: KLR peltoviljelyalue 1800-luvun alkupuolelta.

144 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.01.6) Verla sijaitsee kahden järven välisen kosken ja vesireitin Peruste: vm Verlan varrella. Verlan kylä on rakentunut sekä Jaalan että Val- Lähde: Unescom maailmanpe- historiallinen kealan alueella korkeiden selänteiden rinteille. Verlan 1872 rintökohde, matm, RKY 1993, perustettu puuhiomo ja pahvitehdas rakennettiin alkuaan VAT 2008 teollisuusympäristö hirsirakenteisiksi mutta uusittiin tiilisiksi vuoden 1892 tulipalon jälkeen. Arkkitehti Edward Dippellin suunnittelemat puuhiomo, pahvitehdas ja kuivaamo ovat poikkeuksel- lisen rikasmuotoista tiiliarkkitehtuuria. Tehdas on säilynyt pääosin vuosisadan vaihteen asussa antaen alkuperäisine koneineen ainutlaatuisen kuvan tuon ajan teollisuusmil- jööstä. Verlan tehdasyhdyskuntaan kuuluvat vanhat työvä- estön asuntoalueet, jotka sijaitsevat osaksi kosken Valkea- lan puoleisella rannalla.

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.02.1) Sijaitsee kannaksella kahden järven ja pienen lammen Alue: Huhdasjärvi Huhdasjärven kylä ympäröimänä. Kylä on perinteisesti ollut tärkeä puutavaran Peruste: pm ja tervan tuottaja, ja kylän alueella ja ympäristössä on Lähde: KKayh useita vanhoja tervahautoja. Mutkitteleva tiestö on tärkeä Kokonaisuus: osa Huhdasjärven kulttuurimaisemaa. Alueella sijaitsee Sk merkintä: muinaisjäänteitä. (163.02.2) Kolmen maatilan rakennuksien ja pihapiirien muodostama Alue: Jaala Kyrönkylä kokonaisuus kylätien varrella. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.02.3) Verlan puuhiomon myötä 1900-luvun alussa kosken par- Alue: Sonnanjärvi Nisuksen taalle kehittynyt kylä, johon rakentui työläisten asuntoja. Peruste: mm kyläkokonaisuus Lähde: KLR, JaNä Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.02.4) Varhaiskeskiajalla syntynyt kylä. Sijaitsee peltoaukeiden Alue: Pyörylä Pyörylänkylä ympäröimän mäen rinteellä. Kylään saavutaan talousra- Peruste: mm kennusten muodostamaa "portaalia" pitkin. 1800/1900- Lähde: KLR luvun vaihteen rakennuskantaa. Kokonaisuus: Palojärven jokimaisema Sk merkintä:

(163.02.5) Haverin kartanokokonaisuus yhdistää alavan purolaakson Alue: Sammallahti Haverin sekä Kimolanlahteen työntyvän, selännevaltaisen niemen. Peruste: mm kartanomiljöö Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 145 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.02.6) Vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa tilat sijaitsevat kyläraitin Alue: Siikajärvi Siikakosken varrella. Peruste: mm kyläkokonaisuus Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.02.7) Perinteinen maalaisnäkymä. Alueella kulkee Pökölän reitti. Alue: Pökölä Pökölä Peruste: pm Lähde: JaNä Kokonaisuus: Sk merkintä:

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.03.1) Alue: Ansalahti Lampilan niitty Peruste: pm Lähde: Ksp Kokonaisuus: Ansalahden kulttuurimaisema (163.03.2) Alue: Hartola Hartolan niitty Peruste: pm Lähde: Ksp Kokonaisuus: (163.03.3) Alue: Huhdasjärvi Tienarin laidun Peruste: mm Lähde: Ksp Kokonaisuus: Huhdasjärven kylä (163.03.4) Alue: Kimola Kukkulinnan laidun Peruste: mm Lähde: Ksp Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema (163.03.5) Alue: Kimola Kimonlahden Peruste: pm rantaniitty Lähde: Ksp Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema (163.03.6) Alue: Kymentaus Ojalan metsälaidun Peruste: pm Lähde: Ksp Kokonaisuus: (163.03.7) Alue: Paljakka Isovuoren Peruste: pm metsälaidun Lähde: Ksp Kokonaisuus:

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.04.1) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Jaala Jaalan redutti 1788–90 Peruste: vm, rauh. Jaalan redutti on suorakaiteenmuotoinen pieni maavarus- Lähde: RKY 1993, KLR, mv, tus Kustaan sodan ajalta. JaNä Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.04.2) I maailmansodan aikainen Alue: Jaala Kettulanvuoren Kunnostettu vuonna 2003, Peruste: pm kenttälinnoitus suojeltu muinaismuistolain nojalla Lähde: JaNä Kokonaisuus: Sk merkintä:

146 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.04.3) I maailmansodan aikainen Alue: Jaala Pappilanharjun Peruste: pm Kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.04.4) I maailmansodan aikainen Alue: Jaala Oravankorven Peruste: pm kenttävarustuksia Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.04.5) I maailmansodan aikainen Alue: Jaala Heiskalan Peruste: rauh. kenttälinnoitus Lähde: 2, KSYK Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.04.6) 1918 Alue: Huhdasjärvi Loukunmäen Peruste: pm kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.04.7) Ruotsi/Venäjä 1743–1808 Alue: Puolakka Puolakan rajakivi Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.04.8) Alue: Pyörylä Pyörylän sotakivi Peruste: pm Lähde: JaNä Kokonaisuus: Palojärven jokimaisema Sk merkintä: (163.04.9) I maailmansodan aikainen Alue: Siikava Haravaniemenvuo- Peruste: pm ren kenttälinnoitus Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.04.10) 1918 Alue: Siikakoski Kenttävarustus Peruste: pm Lähde: 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.04.11) 1918 Alue: Siikaniemi Mäkelän taistelun Paikalla myös muistomerkki Peruste: mm kenttävarustus Lähde: KLR, 2 Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.04.12) I maailmansodan aikainen Alue: Siikaniemi Juoksuhaudanmä- Peruste: mm en kenttälinnoitus Lähde: KLR, 2 Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 147 JAALA

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.05.1) 1878 A.Boman Alue: Jaala Jaalan kirkko uusgoottilainen, puinen Peruste: vm Muodoltaan länsitornilli- Lähde: RKY 1993, KLR, JaNä nen pitkäkirkko, jonka Kokonaisuus: runkohuoneeseen liitty- Kirkonkylän maisema vät lyhyet poikkisakarat. Sk merkintä:

(163.05.2) Päärakennus 1908 H.Tiitola Alue: Jaala Kirkkoherran - aitta Peruste: vm pappila Tokkola Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä:

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.06.1) 1920 klassismi Alue: Ansalahti Ansalahden koulu Sijaitsee kylämaisemassa keskeisellä paikalla. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Ansalahden kulttuurimaisema Sk merkintä: (163.06.2) Päärakennus 1700-l Alue: Ansalahti Iiskola Jaalan vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Kylätien var- Peruste: mm ressa, maisemallisesti keskeinen sijainti. Lähde: KLR - aittarivi Kokonaisuus: - hirsinavetta Ansalahden kulttuurimaisema - talli Sk merkintä: (163.06.3) 1925/1953 Alue: Ansalahti Lampila aitta 1736 Peruste: mm (PURETTU) Lähde: KLR Kokonaisuus: Ansalahden kulttuurimaisema Sk merkintä: (163.06.4) Päärakennus Alue: Haapalahti Jurvala Myös riihi ja lato Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.06.5) Päärakennus 1800-l loppu Alue: Hartola Heikkilä - aitta Peruste: pm - navetta Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

148 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.06.6) 1952 Alue: Hartola Hartolan PVY-talo Lava 1948/1973 Peruste: mm ja tanssilava Lähde: KLR, JaNä Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.06.7) 1800-l alku/1900-l alku Alue: Huhdasjärvi Siltanen Toiminut kestikievarina 1870-luvulta 1900-luvun alkuun. Peruste: mm - aitta Lähde: KLR - liiteri Kokonaisuus: Huhdasjärven kylä Sk merkintä: (163.06.8) 1903/1937 Alue: Huhdasjärvi Huhdasjärven - piharakennus Peruste: mm koulu - koivukuja Lähde: KLR Kokonaisuus: Huhdasjärven kylä Sk merkintä:

(163.06.9) Maalaistalon pihapiiri, jonka rakennukset siirretty alueelle. Alue: Huhdasjärvi Huhdasjärven - asuinrakennus 1910 (Seläpäästä) Peruste: mm museoalue - savusauna (Salosaaresta) Lähde: KLR - riihi (Ansalahdesta) Kokonaisuus: - luhtiaitta Huhdasjärven kylä - kärryliiteri (Hausanniemeltä) Sk merkintä: - kyläkeinu - tervahauta

(163.06.10) Alue: Huhdasjärvi Ent. kyläkauppa Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Huhdasjärven kylä Sk merkintä: (163.06.11) Päärakennus 1800-l Alue: Jaala Hautala Piharakennukset muodostavat neliömäisen pihapiirin. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.12) 1927 jugend-vaikutteinen Alue: Jaala Heiskala Maisemallisesti merkittävällä paikalla. Liittyy Hautalan Peruste: mm tilakokonaisuuteen. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.13) Rakennusryhmä kokonaisuus. Alue: Jaala Liikasenmäki Tila perustettiin kruunun puustelliksi 1683. Jaalan kirkonky- Peruste: mm (ent. Kylä-Heikkilä) län maisemassa keskeinen sijainti. Lähde: KLR, JaNä Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 149 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.06.14) päärakennus 1924 H.Siikonen/1960 Alue: Jaala Ala-Poteri Kyläraitin keskeinen rakennusryhmä, jossa: Peruste: mm - kivinavetta 1894 Lähde: KLR - alaliiteri Kokonaisuus: - laavukatos Kirkonkylän maisema - kärriliiteri Sk merkintä: - sikala - kaksikerroksinen aitta - hevostalli 1800-l (163.06.15) Poterin 1430 muodostettu ratsutilan kantatila. Alue: Jaala Ylä-Poteri - päärakennus Peruste: mm - harkkokivinavetta Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.16) 1800-l Alue: Jaala Liikasen Sijaitsee kylätien varressa. Peruste: mm kaupparakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.17) 1860-l/1940-l Alue: Jaala Veteraanitalo Valmistunut lainajyvästöksi 1860-luvulla. 1960-luvulta Peruste: mm toiminut veteraanitalona. Lähde: KLR - piharakennus Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä:

(163.06.18) 1900-l alku Alue: Jaala Seurantalo (PURKUKUNNOSSA) Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.19) Päärakennus 1904 kertaustyylit Alue: Jaala Jussila - kivinavetta 1907 Peruste: mm - piharakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.20) Päärakennus 1900-l alku Alue: Jaala Laine Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä:

(163.06.21) 1906 siirretty paikalle Alue: Jaala Nurmela Pihapiiri säilynyt hyvin. Peruste: mm - talousrakennus Lähde: KLR - kalustovaja, Kokonaisuus: - harkkokivinavetta 1904 Kirkonkylän maisema - talli Sk merkintä: - riihi

150 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.06.22) Päärakennus uusittu 1950-l Alue: Jaala Fuortti - ulkorakennukset Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.23) 1914 jugend Alue: Jaala Kesäniemi Huvila rakennuksessa säilynyt ajalle tyypillisiä rakennustai- Peruste: mm teellisia piirteitä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.24) Alue: Jaala Hirsitalo ja Peruste: pm hirsitalon aitta Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.25) Päärakennuksen lisäksi Alue: Jaala Tervapää - aitta Peruste: pm - navetta Lähde: KKayh - varasto Kokonaisuus: - riihi Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.26) Navetta ja aitta Alue: Jaala Eskola Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.27) Alue: Jaala Kyrö-Siikavan aitta Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.28) Päärakennuksen lisäksi Alue: Jaala Kallioinen - aitta Peruste: pm - väentupa Lähde: KKayh - navetta Kokonaisuus: - talli Kirkonkylän maisema - viljamakasiini Sk merkintä: (163.06.29) Alue: Jaala Koivisto Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä:

(163.06.30) Alue: Jaala Jaalan koulu Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.31) Mm. rukouskokousten pitopaikka 1800-luvulla Alue: Jaala Vittingin savutupa Peruste: pm Lähde: JaNä Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä: (163.06.32) Alue: Jaala Kettula Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kirkonkylän maisema Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 151 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.06.33) 1910 (laajennus 1954) jugend Alue: Kimola Haverin kartano Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Sk merkintä: (163.06.34) Päärakennus1872 Alue: Kimola Ilolan kartano Merkittävä rakennushistoriallinen ja maisemallinen koko- Peruste: mm naisuus. Lähde: KLR - puisto Kokonaisuus: Kimolan kanava - navetta savesta ja kanervasta 1873 ja kulttuurimaisema - työväen asuinrakennus Sk merkintä: - avoliiteri 1932 H. Siikonen - viljamakasiini 1938 H. Siikonen (163.06.35) Rakennettu portinvartijan asumukseksi 1860-luvulla. Ko- Alue: Kimola Suurmäen torppa konaisuuteen kuuluu: Peruste: mm - asuinrakennus Lähde: KLR, JANä - aitta Kokonaisuus: Kimolan kanava - navetta ja kulttuurimaisema - puutarha Sk merkintä: (163.06.36) Alue: Kimola Luonnonmukaisen Peruste: pm elämän keskuksen Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kimolan kanava päärakennus ja ja kulttuurimaisema ulkorakennus Sk merkintä: (163.06.37) Päärakennus ja aitta Alue: Kimola Vorsta Maisemakuvan kannalta arvokas. Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Sk merkintä: (163.06.38) Koulun läheisyydessä myös pienimuotoinen arboretum. Alue: Kimola Kimolan koulu Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Sk merkintä:

(163.06.39) Alue: Kimola Kimolan seurapirtti Peruste: pm Lähde: JaNä Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Sk merkintä:

(163.06.40) Päärakennu1800-l loppu Alue: Karijärvi Herransaari - harkkokivinavetta Peruste: mm - ulkorakennukset Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

152 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.06.41) Tila peräisin 1600-luvulta. Kuulunut Herransaareen. Nykyi- Alue: Karijärvi Aurantalo sin kestikartano Peruste: mm - päärakennus1900-l alku Lähde: KLR - viljamakasiini 1800-l Kokonaisuus: - tiilinavetta Sk merkintä: - kappeli 1758 (163.06.42) 1938 A. Aleneff Alue: Karijärvi Rautkoski 1916 Herransaaresta lohkottu tila. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.06.43) 1920 Alue: Paljakka Ent. Paljakan koulu Peruste: pm Lähde: JaNä Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.06.44) 1915 Alue: Palojärvi Ent. Pyörylän Peruste: pm kansakoulu Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Palojärven jokimaisema Sk merkintä: (163.06.45) Päärakennus 1878 Alue: Palojärvi Hautala Palojärvenkylän ensimmäinen asuttu tila. Peruste: mm - luhtiaitta 18800-l loppu Lähde: KLR - piharakennukset Kokonaisuus: Palojärven jokimaisema Sk merkintä: (163.06.46) 1700-l/siirretty paikalle 1960-l Alue: Palojärvi Jankerin puustellin Toiminut aiemmin furiirin puustellin asuntona. Perimätie- Peruste: mm asuinrakennus don mukaan ainoa Jaalan palosta säilynyt rakennus. Lähde: KLR - aitat Kokonaisuus: Palojärven jokimaisema Sk merkintä: (163.06.47) Päärakennus 1800-l Alue: Pyörylä Mikkola Kokonaisuuteen kuuluvat myös ulko- ja talousrakennukset Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Pyörylänkylä Sk merkintä: (163.06.48) Päärakennus 1800-l Alue: Pyörylä Perttola Keskeinen maisemallinen asema. Peruste: mm - aitta Lähde: KLR - sauna Kokonaisuus: Pyörylänkylä - ulkorakennukset Sk merkintä: (163.06.49) Päärakennus 1900-l alku Alue: Pyörylä Perätalo - aitta 1816 Peruste: mm - aitta 1700/1800-l Lähde: KLR Kokonaisuus: Pyörylänkylä Sk merkintä: (163.06.50) Alue: Pyörylä Pyörylänkylän Peruste: pm maitolaituri Lähde: KKayh Kokonaisuus: Pyörylänkylä Sk merkintä: (163.06.51) Vuodelta 1635 peräisin oleva tila. Merkittävä rakennushis- Alue: Siikakoski Ritaniemi toriallisesti ja maisemallisesti. Peruste: mm - päärakennus 1800-l Lähde: KLR - talousrakennukset Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.06.52) 1800-l /uudistettu Alue: Siikakoski Alastalo Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Siikakosken kyläkokonaisuus Sk merkintä: (163.06.53) 1923 / uudistettu Alue: Siikakoski Ylöstalo Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Siikakosken kyläkokonaisuus Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 153 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.06.54) 1700/1800-lukujen vaihde Alue: Siikakoski Sipilä Merkittävä maisemallisesti ja rakennuksena. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.06.55) 1946 Alue: Siikava Lemminkäisen Taiteilija Tapani Lemminkäinen Peruste: mm huvila karjalaistyylinen hirsihuvila Lähde: KLR kaksi paikalle siirrettyä kala-aittaa Kokonaisuus: Siikavan peltoviljelyalue Sk merkintä: (163.06.56) 1700/1800-l Alue: Siikava Siikavan Luhtiaitta, joka toimii kylämuseona. Alkuperäisellä paikalla. Peruste: mm museoaitta Lähde: KLR, JaNä Kokonaisuus: Siikavan peltoviljelyalue Sk merkintä: (163.06.57) 1920-l klassismi Alue: Siikava Siikavan koulu ulkorakennus Peruste: mm Lähde: KLR, JaNä Kokonaisuus: Siikavan peltoviljelyalue Sk merkintä: (163.06.58) Vuoraamaton asuinrakennus. Hyvin säilynyt kokonaisuus. Alue: Siikava Torppakokonaisuus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Siikavan peltoviljelyalue Sk merkintä:

(163.06.59) Alue: Siikava Ala-Perttula Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Siikavan peltoviljelyalue Sk merkintä: (163.06.60) 1800-l loppu Alue: Vesala Vierulan torppa - aitta Peruste: mm - savusauna Lähde: KLR - puuliiteri Kokonaisuus: Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.08.1) Alue: Hartola Myllyojan myllyn Peruste: pm rauniot Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.08.2) Alue: Hartola Pikojan Peruste: pm myllynpaikka Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

154 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.08.3) Uittokanava 1962–69 Alue: Kimola Kimolan kanava ja Peruste: mm nippunosturi Lähde: KLR, Teo, JaNä Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Sk merkintä:

(163.08.4) Alkujaan 1860-luvulta Alue: Kimola Kimolan nykyinen rakennus 1930-luvun alku Peruste: mm vanhamylly - myllärin asuinrakennus 1930-luku Lähde: KLR - sauna Kokonaisuus: Kimolan kanava - silta ja kulttuurimaisema Sk merkintä:

(163.08.5) Toiminnassa 1827–1934 Alue: Siikakoski Siikakosken sahan Rakennukset purettu Peruste: mm alue Lähde: KLR, Teo Kokonaisuus: Sk merkintä: (163.08.6) Tukinuittoränni ja kaivettu oja Vähä-Ruhmaasta Johdasjär- Alue: Siikava Umpitaipale ja veen. Paikalla sijainnut myös mylly. Peruste: mm myllyoja Lähde: KLR Kokonaisuus: Siikavan peltoviljelyalue Sk merkintä: (163.08.7) Sillan pohjoispuolella myllyn kiveyksiä ja kellari. Alue: Sonnanjoki Myllyn paikka ja Peruste: mm myllysilta Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(163.08.8) Alue: Uimila Rautkosken vanha Peruste: pm myllynpaikka Lähde: JaNä Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 155 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.08.9) Tehdasalueen keskeisten rakennusten yhtenäinen ilme Alue: Verla Verlan tehdasalue (arkkitehti Eduard Dippellin). Verlan harvinaisuutta ehjänä Peruste: vm ja ympäristö miljöönä lisää se, että tehdasta ympäröivään ruukkikylään Lähde: Unesco, matm, RKY kuuluvat myös laaja työväenasuntojen kokonaisuus, van- 1993, Teo hat myllyt, Verlankoski voimalaitoksineen sekä uittoja Kokonaisuus: Verlan historial- sahaustoimintaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat. linen teollisuusympäristö - tehdasrakennukset 1890-l Sk merkintä: - patruunanpytinki 1885/1898 E.Dippell - puisto 1890-l - myllymakasiini 1902 - kollamakasiini 1926 - keilapaviljonki 1898 - palokalustovaja - talli 1930-l - kellari - lautavarasto, raamisaha, sahakatos 1930-l - nippuradan konehuone - voimalaitos 1920-luvulta - voimalaitos 1950-luvulta - tehtaan sauna ja pesutupa - tehtaan vanha mylly - kaksiaukkoinen teräsbetonisilta 1900 - Valkean puolella virkailija- ja työläisasuntoja, seurantalo, mylly

(163.08.10) 1900-luvun alku Alue: Verla Verlan työläisasun- Tehtaan länsipuolelle kasvanut työläisasuntoalue. Peruste: mm toalue Lähde: KLR, Teo Kokonaisuus: Verlan historiallinen teollisuusympäristö Sk merkintä:

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.09.1) Alue: Kimola – Peruste: mm Koskenniska tie Lähde: KLR Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Sk merkintä: (163.09.2) Alue: Pappilanharju/ Peruste: mm Jaalan kirkonkylän Lähde: KLR Kokonaisuus: tie Kirkonkylän maisema Sk merkintä:

Jaalan kirkonkylän raittia ja Liikasen kaupparakennus.

156 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.09.3) Alue: Ansalahden Peruste: mm paikallistie Lähde: KLR Kokonaisuus: Ansalahden kulttuurimaisema Sk merkintä: (163.09.4) n.(1700?) 1800-luku Alue: Kimola Myllyojan kivisilta Ilonojan kartanon ympäristössä. Peruste: pm Lähde: KSYK Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Sk merkintä: (163.09.5) 1926 Alue: Palojärvi Puolakan silta Neliaukkoinen, teräsbetonien nivelpalkkisilta Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Palojärven jokimaisema Sk merkintä: (163.09.6) Alue: Siikava Silta Peruste: pm Lähde: KSYK Kokonaisuus: Siikavan peltoviljelyalue Sk merkintä: (163.09.7) 1897 Alue: Sonnanoja Myllysilta Kolmiaukkoinen holvattu kivisilta Peruste: mm Sonnanjoki Sillan pohjoispuolella myllyn kiveyksiä ja kellari. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Sk merkintä: (163.09.8) 1900 Alue: Verla Verlan silta Kaksiaukkoinen teräsbetonisilta Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Verlan historiallinen teollisuusympäristö Sk merkintä:

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.10.1) Alue: Huhdasjärvi Variksen kaupunki Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Huhdasjärven kylä (163.10.2) 1946 Alue: Jaala Jaalan palon tai Peruste: mm vanhan kylän Lähde: KLR, JaNä Kokonaisuus: Kirkonkylän muistokivi maisema (163.10.3) Isovihan ja Kustaa III:n sodan aikainen piilopaikka. Alue: Lahnajärvi Lahnavuori Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: (163.10.4) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kimola Kukkulinna Talonpohja Peruste: rauh. 1000006120 (6770959:3464474) Lähde: mv Kokonaisuus: (163.10.5) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Huhdasjärvi Puolakka Tuulimylly Peruste: rauh. 163010006 (6783470:3479620) Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 157 JAALA

MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.11.1) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vuohijärvi Nuumanniemi (6777020:3482060) Peruste: rauh. 163010001 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.2) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Pökölä Tupavuori (6791840:3479790) Peruste: rauh. 163010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.3) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Voikoski Kapasaari (6792670:3481530) Peruste: rauh. 163010003 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.4) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Uimila Uutelanvuori (6784380:3469370) Peruste: rauh. 163010004 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.5) Moniperiodinen muinaisjäännösryhmä Alue: Huhdasjärvi Pukkisaari (6784680:3478120) Peruste: rauh. 163010005 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.6) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Huhdasjärvi Patakallio (6780910:3471520) Peruste: rauh. 163010007 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.7) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Oravala Kintahuonvuori (6768220:3470440) Peruste: rauh. 163010008 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.8) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hillosensalmi Hietaniemi (6780377:3482147) Peruste: rauh. 163010009 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.9) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Voikoski Hintteri (6793820:3481670) Peruste: rauh. 163010010 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.10) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Musta-Ruhmas Salmela (6771610:3463760) Peruste: rauh. 163010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (163.11.11) Varhaismetallikautinen hautaröykkiö Alue: Vuohijärvi Nuumasalmi (67769910:3481960) Peruste: rauh. 163010012 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.12.1) Alue: Huhdasjärvi Häkälän kuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.2) Alue: Huhdasjärvi Patakallion Peruste: rauh. hiidenkirnu Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.3) Alue: Huhdasjärvi Saunolammen Peruste: rauh. mänty Lähde: KSYK Kokonaisuus:

158 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

Kohde Kuvaus Tiedot (163.12.4) Alue: Jaala Iiskolan kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.5) Alue: Jaala Makkosen kaksi Peruste: rauh. katajaa Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.6) Alue: Jaala Tervajärven Peruste: rauh. hiidenkirnu Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.7) Alue: Jaala Vähä-Tervajärven Peruste: rauh. lehmukset Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.8) Alue: Palojärvi Sokerimäen letto Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.9) Alue: Taipale Seivässuon mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.10) Alue: Uimila Kömmistön Peruste: rauh. kierrekoivu Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.11) Alue: Uimila Uimilan uhrimänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (163.12.12) Alue: Uimila Töyrylän katajat Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus:

NÄKÖALAPAIKAT (13)

Kohde Kuvaus Tiedot (163.13.1) Alue: Jaala Huhkaimenvuori Peruste: pm Lähde: 7 Kokonaisuus: (163.13.2) Alue: Jaala Ruhmaanharju Peruste: pm Lähde: 7 Kokonaisuus: (163.13.3) Alue: Musta-Ruhmas Suurimäki Peruste: pm Lähde: 7 Kokonaisuus: (163.13.4) Alue: Oravala Ilvesvuori Peruste: pm Lähde: 7 Kokonaisuus: (163.13.5) Alue: Vuohijärvi Verlan Kokkokallio Peruste: pm Lähde: 7 Kokonaisuus: (163.13.6) Alue: Näkötorni Peruste: pm Ahdinpuunvuorella Lähde: JaNä Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 159 JAALA

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Iitti, Kymijoen – Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava, kaavaselostus. 2004

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto. 1984.

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttä- linnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle. 1994

Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä, moniste. 1999

Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto.

Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet. Ote. 27.6.2006. Kymenlaakson liitto.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä-Kymenlaakso, Loppura- portti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma – luonnos. 1993.

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro. 2003.

Rakennustietokanta. Kouvolan seudun kuntayhtymä

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

160 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 JAALA

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.finnicakymenlaakso.fi/

http://www.jaala.fi/

Jaala näkyvissä -hanke http://www.jaala.fi/jaalanakyvissa/etusivu/index.php

Jaalan perinnepiiri http://www.perinnepiirit.com/index.htm

Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä http://www.rakennusperinto.fi/muuta/kasitteisto/fi_FI/Kasitteisto/#maiseman

Verlan seudun opas http://www.valkealankylat.fi/vakylat/verla/Verlan%20opas.pdf

http://www.wikipedia.fi/

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 161 JAALA

162 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA

Kotkan kunnan kartoitti kesällä 2005 Kaisa Niilo-Rämä.

Kotkan seudun asutus vakiintui 1000-luvun alussa. Kaupankäynti alueella alkoi vilkastumaan 1100- luvulla. Maunu Eerikinpojan aikana 1300-luvun puolivälissä Hovinsaaren pohjoisosaan perustettiin Kymenkartano, jonka Bo Joninpoika Grip vuonna 1380 lahjoitti Vadstenan luostarille ja josta Kustaa Vaasa muodosti uuden voutikunnan hallinnollisen keskuksen vuonna 1556. Kymin seurakunta it- senäistyi vuonna 1642.

Kotkan seudun vanhimmat säilyneet rakenteet liittyvät Venäjän linnoitustoimintaan Ruotsinsalmes- sa ja Kyminlinnassa 1700-luvun lopussa. 1800-luvun alkuun mennessä Kotkansaari oli kasvanut kaupunkimaiseksi linnoitusyhdyskunnaksi. Haminan rauhansopimuksen jälkeen Kotkan alue menetti sotilaallisen merkityksensä, ja linnoituskaupunki tuhottiin Krimin sodassa.

1800-luvun loppupuolella alueelle alkoi kehittymään nopeasti laajamittaista sahateollisuutta. Kehi- tyksen seurauksena väestö kasvoi voimakkaasti ja Kotkan kaupunki perustettiin erilleen Kymin kunnasta vuonna 1879. Tehdasyhdyskuntien kehitys näkyy Kotkan rakennuskannassa. Kotkan rakennuskanta on perinteisesti pientalovaltaista. Sinne sijoitettiin myös siirtoväkeä ja rintamamiesperhei- tä.

Kymin linnan lounaiset osat liitettiin Kotkaan vuonna 1954, Tiutusensaari vuonna 1965 ja Haapa- saaren kunta 1974. Loput Kymin kunnasta ja Karhula liitettiin Kotkaan vuonna 1977. Nykyään Kotka on Kymenlaakson suurin kaupunki ja maakuntakeskus. Sen pinta-ala on 949,73 km², josta maapinta-alaa on 270,99 km², meripinta-alaa 672,99 km² ja sisävesiä 5,75 km². Asukasluku vuonna 2008 oli 54695.

Kotkan keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Muita keskuksia ovat entinen Kymin pitäjän kirkonkylä ja entinen Karhulan kauppalan keskusta, joka nykyisin kuuluu Karhulan ja Helilän kaupunginosiin. Kerrostalolähiöistä merkittävimmät ovat Karhuvuori ja Sunila.

Kotkan maisemakuvaa leimaa Suomenlahden rikkonainen rannikko saarineen ja Kymijoen suuhaa- rat. Kotkaan kuuluu Haapasaaren ohella myös pitkään asuttuja saaria kuten mm. Kuutsalo, joissa on säilynyt perinteisiin elinkeinoihin, kalastukseen ja merenkulkuun liittyviä rakennuksia ja asutus- kokonaisuuksia. Kymijoen itäpuolella kulkee osin katkonainen pitkittäisharju. Jokien varsilla on tasaista savikkoa ja vanhoja suoalueita, jotka on raivattu pelloiksi.

KOTKA

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 165 KOTKA (285) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 166 Pienmaisemat (02) 166 Perinnemaisemat (03) 167 Sotahistorialliset kohteet (04) 169 Uskonnolliset kohteet (05) 171 Rakennukset ja pihapiirit (06) 172 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 183 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 184 Liikenneympäristöt (09) 188 Muut kohteet (10) 189 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 190 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 194 LÄHTEET 196

164 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinais- jäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 165 KOTKA

MAISEMA-ALUEET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.01.1) GIS Peruste: vm Haapasaari Haapasaari kuuluu Eteläisen rantamaan ja Suomenlahden Lähde: matm, RKY 1993, VAT rannikkoseudun maisemamaakuntiin. Alue on pinta- 2008 alaltaan 200 ha. Haapasaari sijaitsee ulkomerellä karun saariston keskellä. Kallioisille, matalille ja loivapiirteisille saarille syntynyt tiivis luotsikylä on säilyttänyt yhtenäisen ilmeensä. Asutus on keskittynyt suojaisiin kallioiden not- kelmiin Kylänlahden ympärille. Haapasaari on ollut asuttu ainakin 1620-luvulta lähtien ja sen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta. Nykyinen rakennuskanta edustaa pääasiassa 1850–1920 välistä aikaa. Asuinraken- nusten lisäksi kylää kaunistavat pihat, kiviaitojen ympä- röimät peltolaikut, ranta-aitat, laiturit, verkkoaidat ja verk- kopuut. Asutus on nykyisin pääasiallisesti loma-asutusta ja perinteisinä elinkeinoina kalastus ja merenkulku. - länsitornillinen puinen pitkäkirkko 1858–59 (IK) - vanha majakka, Puokki, 1862 - tulliasema 1863 - ent. kansakoulurakennus 1891 (285.01.2) Kymijoen laakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Eteläisen Peruste: vm Kymijoen laakso viljelyseudun maisemamaakuntiin. Alue on pinta-alaltaan Lähde: matm 18 000 ha ja se jakautuu Anjalankosken, Elimäen, Kotkan, Kuusankosken, Pyhtään ja Valkealan alueelle. Kulttuuri- maiseman ydin on vuolas Kymijoki, joka haaroittuu ja levenee järvialtaiksi useaan otteeseen ennen laskuaan mereen Kotkan (ja Ruotsinpyhtään) edustalla. Alueen kallioperä on rapakiveä ja metsäkasvillisuus vaihtelevaa. Kotkan alueella pellot ovat melko pieniä, joki melko kapea ja mutkainen, mutta mielenkiintoinen sen sisään muodostuneiden saarten vuoksi. Esimerkkinä mainittakoon Huruk- sela (ks. rak. kult.ymp.), jossa Kymijoen vanhat uomat elävöittävät hyvin säilynyttä kyläkuvaa. Hurukselassa rakennukset sijaitsevat mielenkiintoisesti jokiuomien välis- sä peltojen ja kyläteiden varsilla. Myös Kahrinkankaan rakennusryhmässä on jäljellä paljon vanhoja ulkorakennuksia. Kokonaisuudessaan Kymijoen laakso on moni- ilmeinen ja kulttuurihistoriallisesti kerrostunut perinteikäs maisema-alue, jota uudisrakentaminen ja mm. voimajohdot ovat kuitenkin paikoin pilanneet. Rakentamattomat kosket on lailla rauhoitetut ja joen laskualueella on myös lintu- vesiensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. (285.01.3) Nykyisen keskustan ja sitä rajaavien asuntokorttelien alue. Peruste: mm Kotkansaari Asemakaava perustuu pääosin ruutuasemakaavaan (K. Lähde: KLR Järnefelt 1878–79. keskustan asemakaavaa ovat sittemmin kehitelleet mm. K. Appelgren (1891), V. Thome ja H. Lilius (1905–1917), B. Brunila (1923) ja O. Kivinen (1962- 69).

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.02.1) (3493476:6711325, GIS) Alue: Kyminlinna Kyminkartanon Kymijoen rannalla, maisemallisesti arvokkaalla paikalla Peruste: vm Kulttuurimaisema sijaitseva Kyminkartano periytyy keskiajalle ja se oli kunin- Lähde: RKY 1993, KLR kaankartanona 1600-luvulle asti. Sen jälkeenkin kartano Kokonaisuus: on ollut huomattava hallinnon keskuspaikka, jonka ympäril- Sk merkintä: le ensimmäiset Kymin seurakunnan kirkot rakennettiin. - Kartanon puinen, mansardikattoinen päärakennus 1790- luku, laajennus 1901 (S.Hornborg). - talouspihan ympärillä sijaitsevat kivinavetta, talli, sikala, kellarit, maitohuone ja kivinen vilja-aitta 1900-luvun alku

166 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.02.2) GIS Alue: Hurukselan kylä Kymijoen kulttuurimaisema-alueella sijaitseva Hurukselan Peruste: vm kylä muodostuu peltojen ja kyläteiden varsien yksittäisistä Lähde: RKY 1993, VAT 2008, rakennuksista sekä rakennusryhmistä. Hurukselan asutus- KLR historia ulottuu aina kivikauteen asti. 1700-luvun lopussa Kokonaisuus: taloja oli nykyisten Tommolan, Rantalan, Uutelan, Jokelan Sk merkintä: ja Hirvenmäen paikoilla. Alueen vanhimmat talousrakennukset ovat 1700-luvulta ja asuinrakennukset 1800-luvun lopusta. Kyläkoulu ja seurantalo on rakennettu 1900-luvun alussa, mylly 1800-luvulla. Kylällä on myös vanha yksiaukkoinen Leppäjoen yli johtava kivisilta sekä Tyllikivi. (285.02.3) GIS Alue: Mussalo Mussalo, Alueella on 1800-luvun asuin- ja ulkorakennuksia sekä Peruste: mm Etukylä ja Takakylä työläisasuntoalueita sekä huviloita. Lähde: KLR Takakylän merkittävimmät talot ovat: Kokonaisuus: - Vanhatalo Sk merkintä: - Alatalo - Ruonala - Mussalo (285.02.4) 1970-luku Alue: Metsäkylä Munkkisaari (3492934:6711664, GIS) Peruste: mm Siikakosken saari, jossa on nykypäivään asti säilynyt mm. Lähde: KLR kappeli 1790-luvulta. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.02.5) GIS Alue: Kaarniemi Meren rannalla mäkimaastossa sijaitsevan kylän vanhim- Peruste: mm mat asuinrakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta. Lähde: KLR Kylän arkkitehtuuri on osin saaristoalueelle tyypillistä Kokonaisuus: empireä. Kaarniemen asutushistoria ulottuu aina pronssi- Sk merkintä: kaudelle asti. 1500-luvulla Kaarniemssä oli ja talonpoikais- asutusta. Kartano sekä sen torpat hallitsivat aluetta 1600-l alussa. Pellot ja rantaniityt ovat olennainen osa kulttuurimaisemaa. Vanhat rakennukset ovat sijoittuneet maaston korkeimmille kohdille. (285.02.6) GIS Alue: Saksala Vanhalle Kaarniemen kauppapaikalle syntyneen kylän Peruste: mm (Matarniemi) rakenne ja maisemakuva ovat kulttuurihistoriallisesti ar- Lähde: KLR vokkaita. Alueella on ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, Kokonaisuus: jolloin Tavastilanjoessa kuljetettiin lohitynnyreitä Kaarnie- Sk merkintä: men kauppapaikalle. 1600-luvun lopussa taloja oli jo kylä- tien pohjoisosan molemmin puolin. Vanhimmat säilyneet asuinrakennukset ovat 1900-luvun vaihteesta. Asutus on rivikylän periaatteita noudattelevaa ja pellot levittäytyvät meanderoivan joen molemmin puolin.

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.03.1) 67156:35003 Alue: Kaarniemi Pohjoisklaavun Kaarniemen itärannalla sijaitseva niitty on maisemallisesti Peruste: pm rantaniitty arvokas. Lähde: KSp Kokonaisuus: (285.03.2) 67150:35005 Alue: Kaarniemi Klaavun Kaarniemen länsirannalla sijaitseva perinnebiotooppi on Peruste: mm rantaniitty lajistoltaan, kasvillisuudeltaan ja maisemaltaan arvokas Lähde: KSp alue. Kokonaisuus: (285.03.3) 67148:35005 Alue: Kaarniemi Rantatilan Kaarniemen länsirannalla sijaitseva alue koostuu meren- Peruste: mm rantaniitty rantaniitystä ja kuivemmasta rinneniitystä. Lähde: KSp Kokonaisuus: (285.03.4) 67148:34998 Alue: Kaarniemi Onnelan Kaarniemen kylässä sijaitseva pieni kallioketokumpare. Peruste: pm kallioketo Lähde: KSp Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 167 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.03.5) 67005:34999 Alue: Lehmäsaaren Mäntyvaltainen hakamaa koostuu metsän, merenrantaniit- Peruste: pm itärannan niitty tyjen ja kuivien niittyjen lajistosta. Lähde: KSp Kokonaisuus: (285.03.6) 67000:54999 Alue: Lehmänsaaren Tervaleppälehtojen ympäröimällä merenrantaniityllä esiin- Peruste: mm kaakkoisrannan tyy useita harvinaisia lajeja. Lähde: KSp Kokonaisuus: niitty (285.03.7) 67277:34879 Alue: Huruksela Mammulanmäen Hurukselan kyläreitin varrella sijaitseva maisemallisesti ja Peruste: mm kallioketo lajistoltaan arvokas ketoalue. Lähde: KSp Kokonaisuus: (285.03.8) 67290:34890 Alue: Huruksela Koivusaaren Hurukselan kylän itäpuolella, Kymijoen saaressa sijaitseva Peruste: mm Niitty niitty koostuu kolmesta eri tyypistä. Pääosin se on kuiten- Lähde: KSp kin tuoretta niittyä. Kokonaisuus: (285.03.9) 67279:33489 Alue: Huruksela Heposuonpeltojen Hurukselan kylän itäpuolella, Kymijoen varrella sijaitseva Peruste: pm haka pieni mäntyvaltainen hakamaa. Lähde: KSp Kokonaisuus: (285.03.10) 67289:34878 Alue: Huruksela Hurskosken haka Hurukselassa sijaitseva haka on maisemallisesti kaunis Peruste: pm mäntyvaltainen kalliokumpare Kymijoen rannalla. Lähde: KSp Kokonaisuus:

(285.03.11) 67294:34877 Alue: Huruksela Salonmäen Hurukselassa Susikosken sillan läheisyydessä sijaitseva Peruste: pm metsälaidun pieni kumparemainen metsälaidun. Lähde: KSp Kokonaisuus:

168 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.04.1) Rakennettu vaiheittain 1790–1809 Alue: Ruotsinsalmen Jean Augustin Prevot de Lumian Peruste: vm linnoituslaitteet GIS Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Kyminlinnan kanssa samanaikaisesti rakennettu Ruotsin- KLR, mv salmen merilinnoituksen linnoituslaitteet sijaitsevat haja- Kokonaisuus: naisesti eri puolella Kotkaa kuten Kotkansaaressa ja Tiuti- Sk merkintä: sessa. Linnoittaminen tapahtui kolmessa vaiheessa; Kata- riina II:n hallituskautena 1790–1796, Paavali I:n hallituskautena 1796–1801 ja Aleksanteri I:n aikana 1801–1809. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaisissa historiallisen ajan muinaisjäännöksistä on ilmoitettu rekisteröin- titunnus.

Kotkansaari: - Fort Katarina 1000002082 (6704282:3496718) - Majakka-merkinantotornin rauniot 1000002079 (6704909:3497384) - Ruutikellari - Ruutikellari n:o 83 1000007775 (6704400:3497070) - Ruutikellari n:o 82 1000007774 (6704300:3497030) - Tiilikasarmin kivijalka 1000007776 (6704450:3496830) - Patteri n:o 5 (Pieni Varissaari) 1000007720 (6704740:3497880) - Tykistön Kasarmin kivijalka 1000007773 (6705000:3496825) - Kenttäpatteri 1000002070 (3497080:6704250) - Patteri n:o 1 1000007882 (6704205:3496595) - Patteri Katarina 1000007734 (6704050:3496965) - Redutti Kotka 1000002076 (6705498:3496099) - Ruutikellari (Kivisalmi) - Siltalinnake (Kivisalmi) 1000007730 (6706040:3495896) - Ammuskellari 1000009827 (6704839:3496603) - Patteri n:o 3 1000007732 (6705333:3496085)

Haukkavuori: - Redutti - Patteri

Majasaari: - Kasarmin kivijalka - Patteri n:o 7 1000002077 (6706180:3500100) - Redutti 1000002077 (6706180:3500100) - Ruutikellari

Tiutinen: - Kasarmin kivijalka 1000007780 (6706600:3499040) - Redutti (Pitkäsalmi) 1000002078 (6706842:3498877) - Redutti 1000002074 (6706211:3499505) - Ruutivarasto 1000007777 (6706630:3498880)

Muut: - Patteri (Petäjäkari) - Redutti (Vallikari) - Patteri n:o 8 (Venäänkari) 1000007722 (6705230:3500594) - Mäntykarin patteri 1000007721 (6705685:3500110) - Redutti Ruotsinsalmi 1000002080 (6705850:3500220) (285.04.2) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Jylppy, (6710400:3494850) Peruste: rauh. Ruotsinsalmen Lähde: mv Kokonaisuus: sotilassairaala Sk merkintä: 1000003668

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 169 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.04.3) 1791–94 Alue: Kukouri, Fort Slava Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: vm (6703420:3498725, GIS) Lähde: RKY 1993 Kukourin saarelle rakennettu pyöreä linnoitus kuului Ruot- Kokonaisuus: sinsalmen merilinnoitukseen. Linnoitus on muurattu muo- Sk merkintä: toonhakatusta kivestä ja punatiilestä ja se on konservoitu ja suojattu 1991-93. (285.04.4) 1791–95 Alue: Varissaari, Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: rauh., vm Fort Elisabeth (6703807:3497685, GIS) Lähde: RKY 1993, mv Fort Elisabeth – Fort Elisaveta – rakennettiin osaksi Ruot- Kokonaisuus: 1000002081 sinsalmen merilinnoitusta. Pitkänomaiseen, tenaljimaiseen Sk merkintä: varustukseen on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrinta- maa. Kasarmin ja ruutikellarin kivijalka on yhä nähtävissä linnoituksen sisällä. (285.04.5) 1791–92, toinen linnoitus 1803 J.P. von Suchtelen, raken- Alue: Kyminlinna Kyminlinnan nuskanta 1810-luku Peruste: vm Maalinnoitus Historiallisen ajan muinaisjäännös Lähde: RKY 1993, VAT 2008, (6710722:3494035, GIS) KLR, mv ympäristöineen Kyminlinnan ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin 1791– Kokonaisuus: 1000002073 92 sulkemaan Ruotsin ja Venäjän välisen tien joenylitys- Sk merkintä: paikkoja. Tähtimäinen bastionijärjestelmän mukainen Kyminlinnan I maalinnoitus oli rakennettu tiilestä ja kivestä. Toisen laajem- ilmansodan aikaiset man, epäsäännöllisen pentagonin muotoisen linnoituksen linnoituslaitteet rakentaminen aloitettiin vuonna 1803. Se rakentui viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kapon- 1000009835 nieereista. Linnoituksen sisällä sijaitsevat tiiliset vartiorakennus, upseerisiipi sekä sotilaskasarmi (1810-luku). Linnoituksen pohjoisosassa on nykyinen 1879 rakennettu puinen varuskuntakerho. Kyminlinnan pääportti on rakennettu 1930-luvulla vanhojen, 1792 laadittujen piirustusten mukaan. Linnoituksessa on 1400-luvulla siellä sijainneen kappelikirkon paikkaa merkitsevä kivi sekä rajakiven paikka. Kokonaisuuteen kuuluvat vanhat tieosuudet sekä Pernoon vanhan kylätien varren kulttuurimaisema. Alue liittyy läheiseen Kyminkartanon kulttuurimaisemaan ja sen läheisyydessä sijaitsee harkkokivistä ja puusta rakennettu Hovinkosken ylittävä ns. Sutelan suuri silta (1800-l. loppu). (285.04.6) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Sammalsaaren Rajamerkki Peruste: rauh. rajamerkki (6702000:3491670) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000006114 Sk merkintä: (285.04.7) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Heinlahden Rajamerkki Peruste: rauh. rajamerkki (6709444:3490490) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000005932 Sk merkintä: (285.04.8) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Petäjäkoski Maavalli/puolustusvarustus Peruste: rauh. 1000007245 (6713405:3494395) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.04.9) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Pirkköyrin patteri Tykkiasema Peruste: rauh. 1000007724 (6705507:3498910) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.04.10) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Huruksela Puolustusvarustus Peruste: rauh. Heposuonpolku (6727969:3488474) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000009826 Sk merkintä: (285.04.11) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Rankki 1 Uuden ajan valonheitinasema Peruste: rauh. 1000009874 (6695401:3498099) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä:

170 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.04.12) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Taistelukaivannot Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset uuden Peruste: rauh. ajan taistelukaivannot Kotkan alueella: Lähde: mv - Laajakoskenharju 1000007887 (6714871:3493171) Kokonaisuus: - Koivukoski 1000009861 (6712527:3492669) Sk merkintä: - Huruksela Salonmäki 1000009837 (6729235:3486666) - Huruksela Koivumäki 1000009836 (6729013:3486771) - Kantelkallio 1000007883 (6703194:3501336) - Korela 1000007888 (6710113:3493892) - Niemenpalontie 1000009854 (6713709:3493436) - Siikakoski 1 1000009851 (6711503:3493195) - Siikakoski 2 1000009852 (6711580:3493077) - Siikakoski 3 1000009853 (6711822:3493013) - Kokonkoski 1 1000009847 (6711158:3493316) - Kokonkoski 2 1000009848 (6711202:3493302) - Kokonkoski 3 1000009849 (6711317:3493312) - Sutelantien linnoitteet 1000009834 (6710233:3493804) - Sutelantie-Korela 1000007249 (6710300:3493570) - Langinkosken varustukset 1000002072 (6708661:3494035)

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.05.1) 1798–1801 Alue: Kotkansaari Kotkan (3497296:6706046, GIS) Peruste: vm ortodoksinen Venäläistä uusklassismia edustava ortodoksinen kirkko Lähde: RKY 1993, VAT 2008, rakennettiin Ruotsinsalmen linnoituskirkoksi. Kotkan van- KLR kirkko (Pyhän Niko- himman rakennuksen julkisivujen pylväspäädyt on lisätty Kokonaisuus: laoksen kirkko) 1800-luvun alussa. Sitä ympäröivä puistoalue on sekin Sk merkintä: ja Kirkkopuisto 1700-luvulta. (Isopuisto) (285.05.2) 1848–50 (suunnitelmat 1843 IK) Alue: Kymi, Karhula Kymin kirkko (3496180:6712420, GIS) Peruste: vm Kymin tiilinen, valkeaksi kalkittu, empiretyylinen kirkko on Lähde: RKY 1993, VAT 2008, sisäviisteinen ristikirkko, jonka pohjoiseen ristivarteen liittyy KLR yläosaltaan puinen kellotorni. Kokonaisuus: - seurakuntatalo 1929 (Ilmari Launis) Sk merkintä: - sankarihautausmaa 1945 (Hilding Ekelund) (285.05.3) 1898 Josef Stenbäck Alue: Kirkkopuisto Kotkan kirkko (3496711:6706010, GIS) Peruste: vm Uusgotiikkaa edustava poikkilaivainen ja tornillinen pitkä- Lähde: RKY 1993, KLR kirkko Kokonaisuus: Kotkansaari - Sankarihautausmaa E. Bryggman, E. Filen Sk merkintä: (285.05.4) 1879 Alue: Kymi, Karhula Kymin entinen (3496250:6711530, GIS) Peruste: vm pappila Kirkkoherranpappilan päärakennus on puusta Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.05.5) 1914 Arthur Gauffin Alue: Haukkavuori Vapaakirkko Beetel (3496801:6705921, GIS) Peruste: mm Keskuskatu 18 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.05.6) 1953 A. O. Bengts Alue: Hovinsaari Metsolan kirkko (3494839:6708602, GIS) Peruste: mm (Langinkosken Kirkko erillisine kellotapuleineen ja asuin- ja toimistoraken- Lähde: KLR nuksineen edustaa tyypillistä sodanjälkeistä arkkitehtuuria. Kokonaisuus: kirkko) Sk merkintä: (285.05.7) 1886 Alue: Korkeakoski Kappalaisen (3495703:6713094, GIS) Peruste: mm Pappila Päärakennusta ympäröivät muut rakennukset ovat 1800- Lähde: KLR luvun vaihteesta 1920-luvulle. Kokonaisuus: - apupappila 1700-luku Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 171 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.05.8) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. hautausmaat hautausmaat Kotkan alueella: Lähde: mv - Kymin kappeli 1000007242 (6710980:3494520) Kokonaisuus: - Sokeritehdas 1000007610 (6706800:3495620) Sk merkintä: - Kottaraisentie 20 1000007609 (6707600:3495160)

(285.05.9) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Karhula Ortodoksikalmisto (6711140:3495170) Peruste: rauh. Karhulan Lähde: mv Kokonaisuus: Härkävuori Sk merkintä: 1000007608

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.1) 1889 YRY/ Magnus Schjerbeck, sisustus Jac. Ahrenberg Alue: Langinkoski Langinkosken (3493842:6708684, GIS) Peruste: vm keisarillinen Langinkoski kuului Kyminkartanon tiluksiin vuoteen 1797 Lähde: RKY 1993, VAT 2008, asti, jonka jälkeen se lahjoitettiin Valamon luostarille. KLR kalastusmaja Suomen valtiolle alue siirtyi vuonna 1847 ja Aleksanteri III Kokonaisuus: ympäristöineen toimesta kosken partaalle rakennettiin keisarillinen kalas- Sk merkintä: tusmaja. Romanttiseen hirsimajaan liittyy: - luostarinaikainen kappeli 1889 - kalastajain maja 1889 - pyydysmaja 1889 - hautomo 1889 - lohikellari 1889 - maakellari - Kalastamon hoitajan ja vartijan asunto - talousrakennukset - metsänvartijan asunto 1905 (E. A. Kranck) - juoksuhaudat 1910-luku - muistokivi (285.06.2) 1800-luku Alue: Norjan sahan Norjan sahan työnjohtajien kaksikerroksiset luhtikäytäväta- Peruste: vm luhtikäytävätalot lot ovat ainoita laatuaan Suomessa. Taloista on säilynyt Lähde: VAT 2008 kaksi. Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.3) 1937 (A. Härkönen) Alue: Kauppiaitten Peruste: mm leipomo Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Gutzeitintie 12 Sk merkintä: (Merikatu 1) (285.06.4) 1914 Jussi Paatela Alue: Haukkavuori Vanha vesitorni Vesitorni on toiminut rakentamisestaan lähtien myös näkö- Peruste: mm tornina ja kahvilana. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.5) 1952 Elma ja Erik Lindroos Alue: Haukkavuori Kotkan teknilliset ja Peruste: mm ammattioppilaitok- Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari set Sk merkintä: (285.06.6) 1903 K. Lindahl ja V. Thome, muutettu 1913 Birjer Brunila Alue: Sibeliuksen puisto Kaivokatu 17 Jugend-tyylinen koulurakennus Peruste: mm (Kirkkokatu 22) Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.7) 1903 P. O. Nyman Alue: Kirkkopuisto Kapteeninkatu 24 Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä:

172 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.8) 1934 Erkki Huttunen Alue: Tori Kaupungintalo Kotkan funktionalistisen kaupungintalon sisätilojen mosaii- Peruste: vm Keskuskatu 6 kit on suunnitellut Bruno Tuukkanen. Lähde: VAT 2008, KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.9) 1896 Grahn & Hedman & Wasastjerna Alue: Tori Stellan talo Peruste: mm Keskuskatu 8 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.10) 1929 Kaarlo Könönen Alue: Tori Keskuskatu 9 Liike- ja asuinkerrostalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.11) 1929 Kaarlo Könönen Alue: Sibeliuksen puisto Kinohallin talo Peruste: mm Keskuskatu 13 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.12) 1927 Väinö Vähäkallio Alue: Sibeliuksen puisto Kaupunginteatteri muutoksia 1950- ja 1970-luvuilla. Peruste: mm Keskuskatu 15 Toiminut alun perin suojeluskuntatalona Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.13) 1929 Kaarlo Könönen Alue: Sibeliuksen puisto Oy Kotkankeskus Liike- ja asuinkerrostalo Peruste: mm Keskuskatu 17 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.14) 1909 Gustaf Nyström Alue: Sibeliuksen puisto Suomen Pankki Peruste: vm Keskuskatu 19 Lähde: RKY 00??, KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.15) 1928 Väinö Vähäkallio Alue: Sibeliuksen puisto Kotkanlinna Klassistisen Kotkanlinnan elokuvateatteri-interiööri on Peruste: mm Keskuskatu 23 1930-luvulta. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.16) 1929 Kaarlo Borg Alue: Keskuskansakoulu Peruste: mm Keskuskatu 28 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.17) 1922 K.Könönen ja M.Schjerfbeck Alue: Haukkavuori Kaupungin uudisosa 1936–1938 Jussi Paatela Peruste: mm sairaala Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Keskuskatu 30 Sk merkintä: (285.06.18) 1923 Väinö Vähäkallio Alue: Kyminlaakson Peruste: mm osuusliike Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Kirkkokatu 1 Sk merkintä: (285.06.19) 1938-1940 Matti Hämäläinen Alue: Rauhanlinna liike- ja asuinkerrostalo Peruste: mm Kirkkokatu 3 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.20) 1934 P. E. Blomstedt Alue: Tori Kaupungin Funktionalistinen rakennus on ent. Suomalainen säästö- Peruste: vm (285.06.21) pankki. Lähde: VAT 2008, KLR Rahatoimisto Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: Kirkkokatu 6 (285.06.22) 1909–1914 Alue: Sibeliuksen puisto Kirkkokatu 11 / Asuin- ja liikekerrostalo Peruste: mm Kaivokatu 19 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 173 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.23) 1898 Th. Borckhardt Alue: Kirkkopuisto Paloasema Peruste: mm Kirkkokatu 13 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.24) 1905 Nyström & Petrelius & Penttilä Alue: Kirkkopuisto Kotkan lyseo Laajennus 1947 Vähäkallio - Välikangas Peruste: mm Kirkkokatu 15 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.25) 1907 Karl Lindahl ja Walter Thome Alue: Sibeliuksen puisto Ent. Postitalo Kaivokadun puolta rakennuksesta on muutettu 1941 Peruste: mm Kirkkokatu 20 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.26) 1898 Theodor Höijer ja Th. Borckhardt Alue: Sibeliuksen puisto Nuorisotalo Entinen Kotka Svenska Samskolan koulurakennus Peruste: mm Kirkkokatu 22 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.27) 1938–1939 Antero Pernaja Alue: Kirkkopuisto Merikotka Peruste: mm Korkeavuorenkatu 2-4 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.28) 1879 S. Gripenberg Alue: Kirkkopuisto Ahlqvistin talo muutettu 1886 P. O. Nyman Peruste: mm Korkeavuorenkatu 6 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.29) 1927 Kaarlo Könönen Alue: Kirkkopuisto Vuorelankulma Peruste: mm Korkeavuorenkatu 8 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.30) 1912 Aleks Valli Alue: Korkeavuorenkatu Puinen asuinrakennus Peruste: mm 14 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.31) 1926 (Jussi Paatela ja Toivo Paatela). Alue: Korkeavuorenkatu Asuinkerrostalo Peruste: mm 22 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.32) 1905 W. Näkki Alue: Pelastusarmeijan Peruste: mm päiväkoti Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Korkeavuorenkatu 24 Sk merkintä: (285.06.33) 1907 Eliel Saarinen, korjaus konserttitaloksi 1987 Alue: Konserttitalo Aikanaan työväentaloksi rakennettu talo muurattiin Juuri- Peruste: mm Kotkankatu 7 korven tiilitehtaan tiilistä. 1948–54 rakennus rakennettiin Lähde: KLR (Keskuskatu 33) osittain uudelleen sen vaurioiduttua pommituksissa. Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.34) 1911 Essen & Kallio & Ikäläinen Alue: Kirkkopuisto Kymenlaakson Entinen kauppaopisto Peruste: mm maakuntamuseo Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Kotkankatu 13 Sk merkintä: (285.06.35) 1900-luvun alku Alue: Koulukatu 3 Puinen asuintalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä:

174 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.36) 1937 K. J. Ahlskog Alue: Hotelli Meritorni Peruste: mm Koulukatu 10 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.37) 1912 P. O. Nyman Alue: "Kiisselikoulun" Peruste: mm asuinrakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Koulukatu 12 Sk merkintä: (285.06.38) 1925 Väinö Vähäkallio Alue: Puhelinyhdistys Peruste: mm Koulukatu 25 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.39) 1937 vuodelta 1932 olevien Toivo Salervon luonnosten Alue: Haukkavuori Ent. Tyttölyseo pohjalta Peruste: mm Kymenlaaksonkatu 27 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.40) Varastorakennus (Kotkan Rauta Oy) 1899 Alue: Ent. Kotkan rauta Ent. Kotkan Raudan liikerakennus 1934 Erkki Huttunen Peruste: mm Oy ja Varasto Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Laivurinkatu 2 Sk merkintä: (285.06.41) 1882, kiviosa 1914 Waldemar Aspelin Alue: Pohjoismainen Puinen kertaustyylinen pankkirakennus, jossa kivinen Peruste: mm Osakepankki lisäosa Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Laivurinkatu 7 Sk merkintä: (285.06.42) 1931 Armas Laitinen Alue: Ent. Savokarjalan Liikerakennus Peruste: mm Tukku Oy Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Laivurinkatu 10 Sk merkintä: (285.06.43) 1938 Jussi Paatela Alue: Kotkan puistotalo Peruste: mm Merikatu 2 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.44) 1951 A-O Bengts Alue: Merikatu 4 Asuinkerrostalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.45) 1929 Jalmari Lankinen Alue: Kauppiaitten Peruste: mm leipomo Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Merikatu 5 Sk merkintä: (285.06.46) 1926 ja 1925 Anton Ristola Alue: Museokatu 6 ja 8 Kaksi puista asuinrakennusta Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.47) 1930 Kaarlo Könönen Alue: Opistokatu 10 Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.48) 1800-luvun loppupuoli Alue: Isopuisto Pihamiehen mökki Mahdollisesti Kotkan vanhin säilynyt puurakennus. Peruste: mm Papinkatu 6 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.49) 1898 P. O. Nyman, muutettu 1904 Ernst Sallmen Alue: Isopuisto Papinkatu 10 Puinen asuintalo Peruste: mm Tontilla on myös toinen asuinrakennus vuodelta 1912 Lähde: KLR (Akseli Toivonen). Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 175 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.50) 1898 P. O. Nyman Alue: Isopuisto Ent. Kauppayhdis- 1911 V. Näkki Peruste: mm tys 1925 A. Laitinen Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Papinkatu 12 Sk merkintä: (285.06.51) 1954 Gudolf Blakstad ja Herman Munthe-Kaas Alue: Villa Jensen Taloon on liitetty uudempi rakennus myöhemmin. Peruste: mm Pohjoispuistokatu 1 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.52) 1906 V. Näkki Alue: Pohjoispuistokatu 2 Peruste: mm (Korkeavuorenkatu 14) Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.53) 1905 V. Näkki Alue: Pohjoispuistokatu 4 Puinen asuinrakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.54) 1895 P. O. Nyman Alue: Puutarhakatu 11 Kertaustyylejä edustava puinen asuinrakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.55) 1935 Erkki Huttunen Alue: Ent. SOK:n konttori Varasto osan korotus 1959 Peruste: mm ja varasto Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Rautatienkatu 2 Sk merkintä: (285.06.56) 1907 W. Näkki Alue: Rautatienkatu 17 PURETTU Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.57) 1907 W. Näkki Alue: Rautatienkatu 19 Puinen asuintalo Peruste: mm (Ajurinkatu 5) Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.58) 1911 J. N. Waltari Alue: Rautatienkatu 20 Puinen jugendtyylinen asuinrakennus Peruste: mm (Ajurikatu 10) Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.59) 1928 Armas Laitinen Alue: Ruotsinsalmenkatu Asuinkerrostalo Peruste: mm 3 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.60) 1952 A-O Bengts Alue: Ruotsinsalmenkatu Asuinkerrostalo Peruste: mm 4 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.61) 1884–1892 Emil Graeffe Alue: Isopuisto Ruotsinsalmenkatu Puinen kertaustyylejä edustava asuinrakennus. Peruste: mm 5 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.62) 1889 P. O. Nyman, 1893 Vilho Penttilä, 1912 Akseli Toivo- Alue: Isopuisto VPK:n talo nen Peruste: mm Ruotsinsalmenkatu 6 VPK:n talo on jugendtyylinen Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.63) 1882 P. O. Nyman, laajennus 1884 ja 1896 Alue: Isopuisto Ruotsalainen Ruotsalaisen lastentarhan puinen rakennus on alkujaan Peruste: mm lastentarha Svenska Samskolan oppilasasuntola. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari (Ruotsinsalmenkatu 9) Sk merkintä:

176 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.64) 1936 E.Huttunen ja K.Aulanko Alue: Sibeliuksen puisto Osuusliike Peruste: mm (285.06.65) Lähde: KLR Liiton talo Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: Ruotsinsalmenkatu 12 (285.06.66) 1930 Väinö Vähäkallio Alue: Sibeliuksen puisto Ent. KOP:n talo Peruste: mm Ruotsinsalmenkatu 14 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.67) 1895 P. O. Nyman Alue: Satamakatu - Ruotsin- Tschedajeffin talo salmenkatu Ruotsinsalmenkatu 22 Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.68) 1926 Sven Kuhlefelt Alue: Kirkkopuisto Kotkan Klubi Peruste: mm Ruukinkatu 9 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.69) 1920-luku Alue: Satamakatu 2 Asuinkerrostalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.70) 1897, 1907–1909 Alue: Satamakatu - Ruotsin- Ruokala- ja Rakennus siirretty paikalleen tontin vastanurkasta. salmi kahvila Samalla tontilla on myös: Peruste: mm - Tukkukaupantalon varasto 1907 Vilho Penttilä Lähde: KLR Ruotsinsalmi - Tukkukaupantalo 1912 Vilho Penttilä Kokonaisuus: Kotkansaari Satamakatu 9 Sk merkintä: (285.06.71) 1900-luvun alkupuoli Alue: Kirkkopuisto Satamakatu 15 PURETTU Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.72) 1886 P.O.Nyman Alue: Isopuisto Wasiljeffin talo Peruste: mm Työmiehenkatu 21 Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.73) 1938 Bertel Liljeqvist Alue: Oy Kotka Peruste: mm Stevedoring Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Vuorikatu 1 Sk merkintä: (285.06.74) Ahtausmuseon vanhat rakennukset Alue: Vuorikatu 2 Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.75) 1939 Alue: Apteekintalo Pohjakerros on 1922 rakennetusta talosta. Peruste: pm Satamakatu 4 Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.76) 1927 E. Paalanen Alue: Korkeavuorenkatu Peruste: pm 20 Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.77) 1898 Th. Borchardt, 1910-luku Brunila, useita myöhempiä Alue: Sapokka Meriniemi muutoksia Peruste: mm (3497456:6705204, GIS) Lähde: KLR Huvila Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 177 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.78) 1905 Nyström & Petrelius & Penttilä Alue: Huvila (3496109:6705302, GIS) Peruste: mm Haukkavuorenkatu jugend-huvila toimii nykyisin lastenkotina. Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.06.79) 1908 Karl Lindahl ja Valter Thome Alue: Hovinsaari Hovinsaaren (3495923:6706681, GIS) Peruste: mm kansakoulu Jugend-tyylinen kansakoulu Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.80) 1939 Georg Wigström Alue: Hovinsaari Metsolan (3494930:6708010, GIS) Peruste: mm kansakoulu Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.06.81) 1951 A-O Bengts Alue: Hovinsaari Keisarinmajantie 6- GIS Peruste: mm 8 Toisiinsa yhdistetyt pientalot edustavat kokeilevaa arkki- Lähde: KLR tehtuuria Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.82) 1959 Jorma Järvi, jatko-osa 1964 Alue: Kyminlinna ja ympäristö Rivitalo Sijaitsee lähellä paikkaa, jossa Kymikartano on alkujaan Peruste: mm sijainnut. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.83) 1910 P. O. Nyman Alue: Kärkisaari, Mussalo Kärkisaaren huvila (3492970:6706250, GIS) Peruste: mm Tornillinen yksityishuvila Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.84) Mahd 1700-luvun loppu Alue: Takakylä Vanhatalo Asuin- ja ulkorakennusten muodostaman kokonaisuuden Peruste: mm vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1700-luvun lopulta. Lähde: KLR Sijaitsee vanhalla kylänpaikalla. Kokonaisuus: Mussalo - Päärakennus 1750 jälkeen, laudoitus 1800-luvun puoliväli Sk merkintä: - kala-aitta 1820 - jauhoaitta 1820 - vaateaitta 1820 - kaksi vaateaittaa 1833 - hirsinen navetta 1800-luku - talli 1800-luku

178 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.85) 1913 Alue: Sutela Nuorisoseurantalo (3492850:6710330, GIS) Peruste: mm Tainio Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.86) Siirretty paikalle 1842 Alue: Sutela Hinttula (3493347:6710286, GIS) Peruste: mm Empiretyylisen rakennuksen vanhimmat osat ovat ehkä Lähde: KLR 1700-luvulta. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.87) 1800-luvun alku Alue: Sutela Ala-Suutarila (3493253:6710434, GIS) Peruste: mm - päärakennus Lähde: KLR - aittarivi Kokonaisuus: - hirsiset talousrakennukset Sk merkintä: (285.06.88) 1897 Alue: Jäppilä Jäppilän koulu (3492416:6713913, GIS) Peruste: mm Kuminamäelle rakennettu koulurakennus ympäristön muine Lähde: KLR rakennuksineen on mielenkiintoinen. Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.06.89) 1800-luvun loppu Alue: Hovila Collinin kartano (3494972:6710651, GIS) Peruste: mm Kartanonomainen puinen asuinrakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.90) (3494684:6714088, GIS) Alue: Korkeakoski Veikkolan koulut Pihan ympärille ovat sijoittuneet: Peruste: mm - Korkeakosken kansakoulu 1911 Lähde: KLR - Klassistinen koulurakennus 1935 Kokonaisuus: - Koulurakennus 1955 Sk merkintä:

(285.06.91) 1900-luvun alku, osa rakennuksesta uusittu 1941 Alue: Eskola Kunnaala (3495550:6713180, GIS) Peruste: mm Vuosisadan vaihteessa rakennettu päärakennus sisältää Lähde: KLR myös vanhempia osia. Samaan rakennusryhmään kuulu- Kokonaisuus: vat myös sementtitiilinavetta (1928), talli, kalustovaja, aitta Sk merkintä: ja sauna.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 179 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.92) 1900-luvun alku Alue: Eskola Mäki-Rommi (3495655:6713186, GIS) Peruste: mm Puhdaspiirteisen asuinrakennuksen pihapiiriin kuuluvat Lähde: KLR lisäksi tiilinavetta, kalustovaja, aitta ja sauna. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.93) 1800-luvun loppu Alue: Eskola Alahovi (3495760:6712980, GIS) Peruste: mm Punamullattu, hirsinen väenrakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.94) 1927 Hanna-Liisa Kalliala Alue: Eskola Ent. Kymin (3495716:6713178, GIS) Peruste: mm Säästöpankin Korkeakosken-Helilän tien varressa sijaitseva hirrestä Lähde: KLR rakennettu entinen pankkirakennus. Myöhemmin lisättyjen Kokonaisuus: toimitalo rakenteiden poistaminen lisäisi rakennuksen rakennushis- Sk merkintä: toriallista arvoa. (285.06.95) 1850-luku, 1900-luvun alku, poikkipäädyt 1950-luku Alue: Eskola Kunnari (3495991:6713831, GIS) Peruste: mm Asuin- ja ulkorakennusten ryhmän vanhimmat osat ovat Lähde: KLR 1850-luvulta, nuoremmat 1900-luvun alusta ja 1950- Kokonaisuus: luvulta. Sk merkintä: (285.06.96) 1800-luvun alku Alue: Eskola Kiilin tilan (3496418:6713350, GIS) Peruste: mm päärakennus Eskolan kylän vanhinta kerrostumaa Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.06.97) 1880-luku Alue: Karhula Kuntala Bärlundin (3496116:6711943, GIS) Peruste: mm kartano Kookas hirsirakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.06.98) 1850-luku Ricardo Björnborg, uusittu 1882–92 Alue: Karhula Karhulan kartano (3496220:6711230, GIS) Peruste: vm Puinen päärakennus asuin- ja talousrakennuksineen on Lähde: RKY 1993, VAT 2008, 1850-luvulta. Kuuluu A. Ahlströmin asuntoalueeseen KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

180 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.99) 1910 Alue: Metsäkylä Metsäkulman koulu (3498269:6710484, GIS) Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.06.100) 1923 Alue: Karhula Karhulan Uudisosa rakennettu kolmessa vaiheessa 1952, -56 ja -60 Peruste: mm yhteiskoulu Suunnitelmat UIla Hjelt Lähde: KLR (3496740:6711640, GIS) Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.06.101) (3498995:6717661, GIS) Alue: Tavastila Tavastilan kartano Tuhoutuneen alkuperäisen päärakennuksen ympärillä on Peruste: mm säilynyt komea hevosaiheisin sinetein koristettu tiilipilarital- Lähde: KLR li, tiilinavetta, väentupa ja suuri vilja-aitta sekä paja. Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.06.102) 1900-luvun alku Alue: Tavastila Tavastilan koulu (3499000:6718120, GIS) Peruste: pm Puinen koulurakennus sijaitsee aivan tien reunassa. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 181 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.103) 1908 Alue: Huruksela Hurukselan koulu (3487800:6728561, GIS) Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Hurukselan kylä Sk merkintä:

(285.06.104) 1900-luvun alku Alue: Huruksela Hurukselan (3487880:6728460, GIS) Peruste: mm seurantalo Lähde: KLR Kokonaisuus: Hurukselan kylä Sk merkintä:

(285.06.105) 1950-luku Alue: Sunila Sunilan koulu (3497999:6709482, GIS) Peruste: pm Kivirakennus ja viereinen asuinkerrostalo Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.06.106) 1920-luku Alue: Karhula Karhulan (3496351:6711796, GIS) Peruste: pm seurantalo Puinen korkean kallion päällä sijaitseva seurantalo Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.06.107) (3491757:6718198, GIS) Alue: Laajakoski Laajakosken ent. Peruste: pm sairaalan alue Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

182 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.108) Alue: Jumalniemi Ravintola Raakun Peruste: pm talo Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.07.1) 1900-luvun vaihde Alue: Tiutinen Tiutisen asuntoalue Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt Hallan sahan ja Peruste: vm Tiutisen laatikkotehtaan seurauksena. Tiheä ja puukau- Lähde: RKY 1993, VAT 2008, punkimainen asuntoalue tuhoutui osin jatkosodan pommi- KLR tuksissa, mutta on edelleen omaleimainen ympäristö. Kokonaisuus: Saaren koulurakennukset on rakennettu 1913 ja 1927. Sk merkintä: Vuonna 1907 rakennetun työväentalon lisäksi saarella sijaitsee vanha osuuskaupparakennus, sekä 1790-luvulta peräisin olevia linnoituslaitteita. (285.07.2) Kaavoitettu 1922 B. Brunila Alue: Kotkansaari Puistolan GIS Peruste: vm pientaloalue Puistolan puutarhakaupungin periaatteita noudattava Lähde: RKY 1993, VAT 2008, pientaloalueen katuverkosto ja rakennukset myötäilevät KLR hienosti maastonmuotoja muodostaen selkeän kokonai- Kokonaisuus: Kotkansaari suuden. Pääosin 20-luvulla rakennetun alueen jakaa esp- Sk merkintä: lanadimainen Tammikatu. Alueella on myös 30- ja 40- luvuilla rakennettuja edustavia taloja. (285.07.3) 1910-luku Alue: Paalasenmäki – GIS Peruste: mm Kotkantie Puukaupunkialueet perustuvat vuoden 1917 asemakaa- Lähde: KLR vaan ja ne on rakennettu pääosin 1910-luvulla. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.07.4) 1900-luvun alusta lähtien Alue: Hovinsaari Metsolan GIS Peruste: mm pientaloalueet Hovinsaaren eteläosassa sijaitsevat pientalot muodostavat Lähde: KLR 1900-luvun alussa rakennetun kokonaisuuden, jota lei- Kokonaisuus: maavat vehreät pihat ja vaihtelevat kattomuodot. Sk merkintä: (285.07.5) 40- ja 50-luku Alue: Hovinsaari Korelan Asemakaavat: Heimo Riihimäki (Langinkosken eteläpuoli) Peruste: mm pientaloalueet ja Jorma Järvi (Langinkosken (pohjoispuoli) Lähde: KLR GIS Kokonaisuus: Laaja puutarhakaupunkimainen pientaloalue, joka edustaa Sk merkintä: sodanjälkeistä aikaa. (285.07.6) 1900-luku Alue: Munsaari – GIS Peruste: mm Sikosaari Työläisasuntoalueita, joiden ympäristötyypille ominaiset Lähde: KLR piirteet ovat säilyneet hyvin. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.07.7) 1900-luku Alue: Ristiniemi – GIS Peruste: mm Rytäniemi Omaleimaisena säilyneitä työläisasuntoalueita. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.07.8) 1950- ja 1960-luvut Alue: Karhula Turvalan GIS Peruste: mm pientaloalue Turvalantien molemmin puolin levittäytyvä puolitoistakerrok- Lähde: KLR sisten asuinrakennusten ryhmä. Tienvarsien koivuistutukset Kokonaisuus: ovat oleellinen osa kokonaisuutta. Sk merkintä: (285.07.9) 1900-luvun alusta lähtien Alue: Karhula Popinniemi GIS Peruste: mm 1900-luvun alusta kasvamaan lähtenyt alue on teollisuus- Lähde: KLR työväen asuinaluetta. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.07.10) 1924–34 Armas Laitinen (8kpl) Alue: Haukkavuorenkatu 1930-luku Iivari Penttilä (2kpl) Peruste: mm 10-30 Haukkavuorenkadun pientalot on rakennettu kahdessa Lähde: KLR erässä Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 183 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.07.11) 19445-47 Alue: Karhula Otsolan GIS Peruste: mm pientaloalue Kahdenperheen- ja rintamamiestaloja Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.07.12) 1900-luvun alusta lähtien Alue: Karhula Suulisniemi GIS Peruste: mm 1900-luvun alussa rakennettujen asuin- ja ulkorakennusten Lähde: KLR muodostamia kokonaisuuksia. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.07.13) 1923 Akseli Toivonen Alue: Museokatu 7-11 Yhtenäinen kahdeksan rakennuksen muodostama pienta- Peruste: mm loalue Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.07.14) Edustava puutalojen rivistö Alue: Korkeavuorenkatu Peruste: pm 17-29 Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.08.1) Rakentaminen aloitettiin 1887 Alue: Kymi Korkeakosken GIS Peruste: vm teollisuusympäristö Alueen historia ulottuu aina 1560-luvulle asti, jolloin sinne Lähde: RKY 1993, VAT 2008, perustettiin ensimmäinen sahamylly. Alue sijaitsee Kymijo- Teo, KLR en rantatöyräällä ja siellä sijaitsevat: Kokonaisuus: - A. Ahlström osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat Sk merkintä: - Enso-Gutzeit Oy:n Insuliinitehdas asuntoalueineen - Puuhiomon koulu (kansakoulurakennus) 1896 - tehdastyöläisten asuinrakennuksia - Korkeakosken puuhiomo 1887. Puuhiomoa ja kartonki- tehdasta on laajennettu 1920-luvulla. - vesivoimalat 1906 ja 1926 (K. Lindahl) - höyryvoimala 1923 (K. Lindahl). Insuliittitehdas ja asuntoalueet - kuitulevytehdas 1930-luku, laajennus 1948 - kuitulevytehtaan työväenasuntoalue Pahvikylä 1930-luku - kuitulevytehtaan tehtaanjohtajan funktionalistinen asuintalo 1935 (A. Hytönen & R. V. Luukkonen). (285.08.2) 1900-luvun alusta lähtien Alue: Kierikkala GIS Peruste: mm Korkeakosken tehtaiden työntekijöiden pientaloalue. Alue Lähde: KLR, Teo sijaitsee vanhoille työläisasuntoalueille tyypillisesti mäen- Kokonaisuus: rinteellä. Sk merkintä: (285.08.3) 1890-luvulta eteenpäin Alue: Karhulanniemi A. Ahlström Oy:n GIS Peruste: vm Karhulan Vuonna 1874 alkaneen teollistumisen seurauksena kohosi Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Karhulanniemen alueelle vuosisadan vaihteeseen men- Teo, KLR tehdasalueet nessä saha, puuhiomo, lasitehdas ja konepaja. Ne yhdes- Kokonaisuus: sä lukuisten eri-ikäisten asuinrakennusten kanssa muodos- Sk merkintä: tavat alueelle yhtenäisen kulttuurihistoriallisen ympäristön. Tehdasalueen vanhin osa koostuu: - entisen lasitehtaan tiilisestä savituvasta 1889 - tiilisestä korjaamorakennuksesta 1891 - rautamuottipajasta, 1800-luvun loppu - ns. vanhasta konttorista 1903 Alueen rakennuskannassa on myös mm.: - keskusvarasto - pannuhuone - entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta 1916–17 ja - vanha lasivarasto 1923 - vientipuuhiomo 1927 (K. Lindahl), - suuri konttori- ja konepajarakennus 1946–48 (A. Aalto) - lasivarasto 1949 (A. Aalto) - ent. Karhulan-Kymin rautatieasema 1917 (V. ja I. Thome)

184 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.08.4) GIS Alue: Karhulanniemi A. Ahlström Oy:n - Karhulan kartano (Karhulan hovi) 1850-l, uusittu 1887–92 Peruste: vm Karhulan (Ricardo Björnberg) Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo asuntoalueet - Vierasmaja 1800–1900 lukujen vaihde - työväenasunto 1900-luvun alku Kokonaisuus: - puutarhurin asunto Sk merkintä: - autonkuljettajan asunto - William Ruthinkadun ja Sudenkadun puiset asuinrakennukset 1880- ja 1890-luvut - Karhulantien ja Sudenkadun kaksikerroksiset, paanu- vuoratut työväenkasarmit 1890-l - Suopytinki 1896 - Kalliopytinki 1899 - Verstaspytinki 1899 - Metsäpytinki 1899 - Antipoff 1890-luku - Asuinrakennus B333 1890-luku - Asuinrakennus B334 1890-luku - Asuinrakennus B335 1890-luku - Näkin mökki B336 1894 - Asuinrakennus B332 1899 - Sudenkadun, Karhunkadun ja Kokkolankadun varren kahdeksan asuinrakennusta 1920-l (K. Lindahl) - Karhunkadun liike- ja asuinkerrostalo 1940-l A. Aalto - ns. tennistalojen asuinkerrostaloryhmä 1945-47 A. Aalto - Karhunkadun ja Ahmankadun mestaritalot, kaksi 1936 ja neljä 1946 G. Aspelin - Kaunismäen yhtenäinen virkailijataloryhmä 1910- 1920- lukujen vaihde - Tehtaanjohtajan asunto 1953 Paul Bernoul - Paloasema, ent. saunarakennus 1924–25 - navetta - vesilaitos (285.08.5) 1936–38 Alue: Sunila Sunila Oy:n GIS Peruste: vm tehdasalueet Sunila Oy:n sulfaattiselluloosatehdas asuntoalueineen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, rakennettiin pääosin 1936–38 välisenä aikana (A. Aalto). KLR, Teo Tuotantorakennuksien julkisivut ovat muurattua punatiiltä Kokonaisuus: ja valkeata rappausta. Teräsbetonirakenteet ovat osittain Sk merkintä: paljaana. Alue lukeutuu kansainvälisestikin funktionalismin kauden merkittävimpiin saavutuksiin. (285.08.6) 1937–1953 Alue: Sunila Sunila Oy:n GIS Peruste: vm asuntoalueet Tehtaan pohjoispuolella sijaitsee viuhkamaisesti maas- Lähde: RKY 1993, VAT 2008, tonmuotoja mukaileva Aallon suunnittelema asuinalue, KLR, Teo joka yhdessä tuotantorakennuksien kanssa muodostaa Kokonaisuus: kansainvälisestikin merkittävän funktionalismin merkkikoh- Sk merkintä: teen. Vanhimmat asuinrakennukset ovat vuodelta 1937 ja uusimmat vuodelta 1953.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 185 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.08.7) GIS Alue: Kotkansaari Enso-Gutzeitin Kotkaan perustettiin 1873 suuri höyrysaha norjalaisen Peruste: vm teollisuusalue Hans Gutzeitin toimesta. Siltä ajalta ovat säilyneet kaksi Lähde: RKY 1993, VAT 2008, puista, kaksikerroksista, sivukäytävätaloja edustavaa RKL, Teo työväenkasarmia. Sulfaattiselluloosatehdas perustettiin Kokonaisuus: alueelle 1907 ja 1912 yhtiö osti Enson puuhiomon. Sk merkintä: - työnjohtajien luhtikäytävätalot 1800-luku (ks. Norjan sahan luhtikäytävätalot) - vanha konttorirakennus 1903 ( K. Lindahl, V. Thomé) laajennettu myöhemmin - uudempi konttorirakennus 1937 (Väinö Vähäkallio) - voimapaperitehdas 1952 (A. Aalto) (285.08.8) 1923–25 R. Finnilä Alue: Hovinsaari Sokerikemian alue GIS Peruste: vm Suomen Sokeri Oy:n työntekijöille rakennettu asuntoalue. Lähde: RKY 1993, KLR - Johtajan asunto 1914 Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.9) 1906, 1934 Alue: Hovinsaari Yhtyneet GIS Peruste: vm Paperitehtaat Teollisuusalueen vanhimmat rakennukset ovat vuodelta Lähde: VAT 2008, KLR, Teo 1906. Kokonaisuus: (Hovinsaaren sellutehdas, - nyk. jugendtyylinen konttori 1906 W. Thomén Sk merkintä: UPM Kymmene Oyj) - Konttorin ympäristössä sijaitsevat asuinrakennukset 1910- ja 1920-luvut - aikaisempaan arkkitehtuuriin sovitettu valkaisulaitos 1934 (285.08.10) 1939 Alue: Levy- ja kattilapaja (3496225:6706075, GIS) Peruste: mm Kotkantie Kotkantiellä sijaitseva teollisuuskiinteistö Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.08.11) 1894 Alue: Hovinsaari Kotkan (3494720:6707380, GIS) Peruste: mm höyrypanimo Höyrypanimo ja sen johtajan puinen asuinrakennus ovat Lähde: KLR Kymenlaakson vanhimpia säilyneitä teollisuusrakennuksia. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.12) 1911 F. L. Lagervik Alue: Hovinsaari Ent. Suomen Sokeri GIS Peruste: mm Oy:n alue Alueeseen liittyy Sokerikemian alue (tehtaan työntekijöiden Lähde: KLR asuntoalue) Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.13) Saha perustettu 1875 Alue: Halla, Tiutinen Hallan sahan alue (3498478:6707724, GIS) Peruste: mm Tiilitehdas nousi pystyyn 1886 ja 1934 valmistui uusi kaa- Lähde: KLR, Teo revakattoine saharakennus palaneen tilalle. Osalle alueen Kokonaisuus: Tiutinen rakennuksista on annettu purkulupa vuonna 2008. Sahan Sk merkintä: jäljiltä on säilynyt useita rakennuksia kuten: - puutyylinen asuinrakennus 1800-luvun loppu - asuinrakennus 1900-l alku - höyryvoima-asema 1878 - vesitorni 1920 J. H. Peldan - kattilahuone ja puujauhotehdas 1900-luvun vaihde - puusepänverstas 1907 - sahan konttori 1926 - kauppa ja posti 1927 - ruokala - paloasema - klassistinen sauna 1928

Korjaamo Paloasema

186 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Ruokala Konttori

Voimala Hannelinin talo (285.08.14) GIS Alue: Juurikorpi Juurikorvessa on säilynyt: Peruste: mm - tiilitehdas (kuva) 1900-luvun vaihde Lähde: KLR, Teo - huonekalutehdas 1900-luvun vaihde Kokonaisuus: - koulurakennus (kuva) 1920-luku Sk merkintä: - asemarakennus 1900-luvun alku Huomionarvoisia asuinrakennuksia alueella on: - pieni yhtenäinen asuinalue, 1900-luvun puoliväli - johtajan asunto, 1910-luku mahd. Armas Lindgren - Penttilän tilan funktionalistinen navetta- ja asuinrakennus - viljamakasiini

(285.08.15) 1930-luku Alue: Kyminlinna Koivukoski (3492700:6712800, GIS) Peruste: pm Koivukosken haarassa on kanava ja voimalarakennus. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.16) Jumalniemeen perustettiin saha 1870-luvulla. Alue: Jumalniemi Jumalniemen Peruste: pm sahan alue Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.17) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Hiilimiilut Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hiilimiilut Peruste: Kotkan alueella: Lähde: - Mussalo Takakylä 4 1000011088 (6703500:3493680) Kokonaisuus: - Mussalo Takakylä 1 1000006952 (6703750:3493780) Sk merkintä: - Koppeli 1000007877 (6716881:3497509)

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 187 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.08.18) Kymijoessa tehtyjä uittoja varten pätkiä sen rannoista on Alue: Kymijoenhaaran paalutettu. Esimerkiksi jumalniemen itärannalla on paaluja Peruste: pm rantapaalutus selvästi näkyvissä. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

(285.08.19) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Jumalniemi Jumalniemiemen (6709400:3496080) Peruste: rauh. louhos Lähde: mv Kokonaisuus: 1000006108

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.09.1) 1925 Thure Hällström Alue: Kotkan (3496180:6706000, GIS) Peruste: mm rautatieasema Rautatieasema asuinrakennuksineen ja veturitalleineen Lähde: KLR Kokonaisuus: Kotkansaari Sk merkintä: (285.09.2) GIS Alue: Petäjäsuo Suuri Rantatie Turusta Viipuriin jo keskiajalla (1340- tai 1350-luvulla) Peruste: vm, mm (Viipurin alinentien, Kunin- kulkeneesta Suuresta Rantatiestä on säilynyt osia kuten Lähde: RKY 2008, KLR kaantie) tiekiveyksiä ja harkkokivirumpuja Petäjäsuon kohdalla. Kokonaisuus: Tien linjaus kulkee Sutelasta Kyminlinnaan. Tien tärkein Sk merkintä: käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukhol- man ja Pietarin välistä postitietä. (285.09.3) 1800-luvun loppu Alue: Kyminlinna Sutelan silta (3493483:6710860, GIS) Peruste: mm Puupalkkisilta on osa Suurta rantatietä sekä Kyminlinnan Lähde: KLR ympäristöä. Kokonaisuus: Sk merkintä:

188 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.09.4) 1890, uusittu ainakin 1950 ja 1960 Alue: Kyminlinna Kantin silta (3494092:6711240, GIS) Peruste: pm Kolmiaukkoinen puinen tukiansassilta. Maatuet ja virtapila- Lähde: ehdotettu rit on tehty kivestä. Paikalla on ollut siltoja ainakin 1600- Kokonaisuus: luvulta lähtien. Sk merkintä:

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.10.1) 1947 Asemakaava Jorma Järvi Alue: Hovinsaari Korelan Rakennettu 1948 Peruste: mm ryhmäpuutarha GIS Lähde: KLR Kokonaisuus: (285.10.2) (3486587:6727732, GIS) Alue: Huruksela Tyllikivi Veden rajassa sijaitseva suuri kivi on ikivanha hämäläisten Peruste: mm ja karjalaisten rajakivi. Lähde: KLR Kokonaisuus: (285.10.3) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Kiviaidat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset kiviaidat Peruste: rauh. Kotkan alueella: Lähde: mv - Mussalo Takakylä 3 1000006954 (6703828:3493574) Kokonaisuus: - Mussalo Takakylä 2 1000006953 (6703679:3493715) - Kuutsalo Autionkylä 1000002447 (6701670:3501540) (285.10.4) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Ruotsinsalmen (6706123:3496982) Peruste: rauh. linnoituskaupunki Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007482 (285.10.5) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Muistomerkkeihin Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hakka- Peruste: rauh. lukeutuvat ukset Kotkan alueella: Lähde: mv - Ristinkallio 1000007080 (6714620:3497730) Kokonaisuus: hakkaukset - Varissaari 1000006113 (6703750:3497645) - Siikakoski 1000006112 (6711710:3493040) - Salakanniemi 1000006107 (6705020:3495530) - Mansikkalahti 1000006106 (6704480:3497330) - Norssaari 1000005935 (3705247:3495659) - Myllykylä Puustelli 1000011325 (6724433:3511897) (285.10.6) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. kartanonpaikat kartanonpaikat Kotkan alueella: Lähde: mv - Vanha kyminkartano 1000007240 (6711160:3494333) Kokonaisuus: - Tavastilan kartano 1000009651 (6717747:3498959) - Kaarniemen kartano 1000009666 (6714825:3500011) (285.10.7) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat sillanpaikat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. sillanpaikat Kotkan alueella: Lähde: mv - Siikakoski Munkholma 1000009670 (6711709:3493000) Kokonaisuus: - Langinkoski 1000009575 (6708843:3493843)

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 189 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.10.8) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat kylänpaikat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. kylänpaikat Kotkan alueella: Lähde: mv - Eskola Kanta-Marttila 1000009667 (6712977:3495708) Kokonaisuus: - Suurikylä Piipari 1000009448 (6702966:3502303) - Sutela (Sallila) 1000009669 (6710555:3493474) - Autionkylä Autio 1000009467 (6701865:3501376) - Pernoo Mikkola 1000009668 (6717820:3490293) - Huruksela Kahri 1000009656 (6727393:3486968) - Huruksela Jaakkola 1000009659 (6727331:3486960) - Huruksela Hirvi 1000009660 (6727175:3487166) - Huruksela Purtilo 1000009661 (6727632:3487763) - Huruksela Vanha-Mattila 1000009662 (6727548:3487889) - Lankila (Karlby) Langinpelto 1000007709 (6708316:3493757) (285.10.9) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kuutsalo Ryssänuuni Peruste: rauh. 285010051 (6702000:3500000) Lähde: mv Kokonaisuus: (285.10.10) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Santalahti Kivimuuri Peruste: rauh. 1000007873 (6700863:3493321) Lähde: mv Kokonaisuus: (285.10.11) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Suurikylä Maarakenne, painanne Peruste: rauh. 1000007884 (6703268:3502425) Lähde: mv Kokonaisuus: (285.10.12) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Hovinkoski Kalastuspaikka Peruste: rauh. 1000007241 (6711232:3494269) Lähde: mv Kokonaisuus:

ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.1) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Heposuonpelto (3486600:6727500) Peruste: rauh. 285010019 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.2) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Tervaniemi (3486800:6727030) Peruste: rauh. 285010018 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.3) Kivikautinen (kampakeraaminen) asuinpaik- Alue: Kymin Niskasuo ka/asumuspainanne Peruste: rauh., vm 285010017 (3489100:6719600) Lähde: mv, H&R Niskasuon asuinpaikka sijaitsee Kymijoen itäpuolella, Kokonaisuus: lounaaseen viettävällä mäntykankaalla Laajakosken Nis- kasuon itälaidalla. Matkaa nykyiseen jokirantaan on noin 700 metriä. Asuinpaikka on Kymenlaakson rannikon suurimpia ja pitkäaikaisempia. Pientä hiekkakuoppaa lukuun ottamatta maasto on koskematonta. Asuinpaikka ulottuu muinaisen rannan suuntaisesti ainakin 350 metrin matkalle noin 50 metriä leveänä vyöhykkeenä. Alueen luoteispääs- sä erottuu kolme kivikautisen rakennuksen pohjaa maan- pintaa syvempinä painaumina. (285.11.4) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Myllykoski (3489210:6718750) Peruste: rauh. 285010015 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.5) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Ruhankoski (3489443:6718778) Peruste: rauh. 285010014 Lähde: mv Kokonaisuus:

190 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.6) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Pykinkoski (3489820:6718380) Peruste: rauh. 285010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.7) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Ojamaa (3488350:6717250) Peruste: rauh. 285010010 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.8) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Eerolan metsä (3490780:6717000) Peruste: rauh. 285010026 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.9) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Turveaho (3490780:6716880) Peruste: rauh. 285010025 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.10) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Porkka (3492660:6716460) Peruste: rauh. 285010022 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.11) Kivikautinen louhos Alue: Kivimäki 1 (3493720:6717680) Peruste: rauh. 285010048 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.12) Kivikautinen louhos Alue: Kivimäki 2 (3493510:6717690) Peruste: rauh. 285010049 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.13) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Metsäniitty (3497070:6723350) Peruste: rauh. 285010047 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.14) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Joutsenjoki N (3497940:6723180) Peruste: rauh. 285010046 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.15) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Joutsenjoki S (3498070:6722950) Peruste: rauh. 285010045 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.16) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Juurikorpi 1 (3497360:6721200) Peruste: rauh. 285010043 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.17) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Mäyränmäki (3497530:6720660) Peruste: rauh. 285010039 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.18) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Suuret niityt (3498280:6721480) Peruste: rauh. 285010042 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.19) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kapio (3498280:6721350) Peruste: rauh. 285010041 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.20) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Noveta (3498120:6719850) Peruste: rauh. 285010038 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.21) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Nikkarinmäki (3498230:6719730) Peruste: rauh. 285010037 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.22) Moniperiodinen muinaisjäännösryhmä Alue: Vilkin saha (3498380:6719550) Peruste: rauh. 285010036 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 191 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.23) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Tuuli (3499820:6718400) Peruste: rauh. 285010033 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.24) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kupparkorpi (3497290:6716750) Peruste: rauh. 285010031 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.25) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Santamäki (3497700:6716440) Peruste: rauh. 285010052 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.26) Pronssikautinen kiviröykkiö Alue: Itäranta (3498430:6711450) Peruste: rauh. 285010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.27) Pronssikautinen kiviröykkiö Alue: Sunakieli (3499280:6711620) Peruste: rauh. 285010003 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.28) Pronssikautisia hautaröykkiöitä Alue: Rantahöyteri Höyterin muinaisjäännösalue sijaitsee Karhulan kirkosta Peruste: rauh., vm 285010004 noin kolme kilometriä itäkaakkoon ja on Kymenlaakson Lähde: mv, H&R Pohjoishöyteri laajin ja parhaiten säilynyt pronssikautinen (1500–500 Kokonaisuus: eKr.) röykkiökalmisto. Röykkiöt sijaitsevat ryhmissä laajalla 285010007 alalla koilliseen työntyvän pitkän ja kapean muinaislahden Koillishöyteri rantakalliolla, 10–15 metrin korkeudella nykyisestä meren- 285010008 pinnasta. Kalmisto muodostuu seitsemästä röykkiöryh- Itähöyteri mästä, johon kuuluu 13 osin tuhoutunutta pyöreähköä 285010006 kiviröykkiöhautaa (ns. hiidenkiuasta), neljä suippokärkistä laivanmuotoista latomusta ja yksi muista poikkeava suorakaiteenmuotoinen latomus. Jotkut röykkiöistä ovat pahasti hajotettuja. (3499480:6711600; 3499650:6711820; 3499880:6711770; 3499630:6711480) (285.11.29) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Salovaara (3499520:6711580) Peruste: rauh. 285010005 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.30) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Pellonvuori (3493180:6707800) Peruste: rauh. 285010050 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.31) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Lehmäsaari 1 (3499221:6701307) Peruste: rauh. 1000002361 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.32) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Lehmäsaari 2 (3499512:6699538) Peruste: rauh. 1000002362 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.33) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Lehmäsaari 3 (3499360:6699780) Peruste: rauh. 1000002363 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.34) Pronssikautinen muinaisjäännösryhmä Alue: Vuorisaari (3504150:6700390) Peruste: rauh. 10000002364 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.35) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen kuppikivi Alue: Haapasaari 1 (3511210:6686420) Peruste: rauh. 285000001 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.36) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Töyterkallio 2 (6714620:3490274) Peruste: rauh. 1000007374 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.37) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Töyterkallio 1 (6714544:3490172) Peruste: rauh. 1000007373 Lähde: mv Kokonaisuus:

192 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.38) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Jaakkola (6718325:3498660) Peruste: rauh. 1000004623 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.39) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Heijari (6716658:3492432) Peruste: rauh. 1000005739 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.40) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Peippola 2 (6717184:3493457) Peruste: rauh. 1000010548 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.41) Rautakautinen hautapaikka Alue: Pohjansuu (6702548:3500191) Peruste: rauh. 1000009476 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.42) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Kirkonmaa (6695731:3503091) Peruste: rauh. Eteläkärki Lähde: mv Kokonaisuus: 1000009414 (285.11.43) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Savilahti (6699082:3503379) Peruste: rauh. 1000009416 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.44) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Ruisniemi (6698732:3503869) Peruste: rauh. 1000009420 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.45) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö Alue: Rankki (6698732:3503869) Peruste: rauh. 1000009421 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.46) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Laukkaniemi 1 (6704174:3500785) Peruste: rauh. 1000009440 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.47) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Iso-Halssi (6702195:3500325) Peruste: rauh. 1000009465 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.48) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Peippola 1 (6716764:3493939) Peruste: rauh. 1000009644 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.49) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Harakkavuori (6713911:3500514) Peruste: rauh. 1000009664 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.50) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Iisakkila (6719871:3489158) Peruste: rauh. 1000007881 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.51) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Härmänkangas (6724119:3491169) Peruste: rauh. 1000007879 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.52) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Härmänsuo (6724720:3491347) Peruste: rauh. 100007879 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.53) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Rapavuori (6703046:3501278) Peruste: rauh. 1000007882 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.54) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Vehkaluoto (6700952:3493281) Peruste: rauh. 1000007872 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 193 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.55) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Heijari (6716658:3492432) Peruste: rauh. 1000007886 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.56) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Laukkaniemi 2 (6704465:3500771) Peruste: rauh. 1000007885 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.12.1) 3494140:670492, GIS Alue: Mussalo Koivun mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.2) 3500233:6704222, GIS Alue: Kuutsalo Mäntykarin Peruste: rauh. muhkuramänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.3) 3494588:6711444, GIS Alue: Kyminkartano Hovilan pihamänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.4) 3496500:6705401, GIS Alue: Kotkansaari Tyttölyseon Peruste: rauh. pyramiditervaleppä Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.5) 3496393:6705329, GIS Alue: Kotkansaari Haukkavuoren Peruste: rauh. pyramiditervaleppä Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.6) 3489277:6718446, GIS Alue: Pernoo Heikkilän 13 Peruste: rauh. lehmusta Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.7) 3489265:6718476, GIS Alue: Pernoo Kilpirannan Peruste: rauh. pihalehmus Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.8) 3494737:6708886, GIS Alue: Hovinsaari Metsolan mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.9) 3488711:6728450, GIS Alue: Huruksela Koivusaaren Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.10) 3486772:6727328, GIS Alue: Huruksela Aholan pihamänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.11) 3488110:6726781, GIS Alue: Huruksela Suurmäen katajat Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.12) 3498605:6720282, GIS Alue: Ylänummi Tavastilan tulvakivi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.13) 3498783:6716656, GIS Alue: Saksala Saksalan kaksi Peruste: rauh. mäntyä Lähde: KSYK Kokonaisuus:

194 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOTKA

Kohde Kuvaus Tiedot (285.12.14) 3494088:6711192, GIS Alue: Kyminlinna Sillankorvan Peruste: rauh. piiskauskoivut Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.15) 3493002:6715069, GIS Alue: Korkeakoski Kalevan pihakataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.16) 3493792:6711954, GIS Alue: Kyminkartano Koivulan Peruste: rauh. tuulenpesäkuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.17) 3493567:6703286, GIS Alue: Mussalo Vanhatalon Peruste: rauh. hiidenkirnu Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.18) Alue: Eskola Karhunruohosuo Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.19) Alue: Korkeakoski Laajakosken Peruste: rauh. lehmuslehto Lähde: KSYK Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 195 KOTKA

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Mu- seovirasto. Helsinki. 2001

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka 1984

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu: Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoi- tusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 1994

Korhonen, Martti: Kymi. Virta - kartano - pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka. 1993

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. 2004

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.kotka.fi/

http://www.finnicakymenlaakso.fi

http://www.tieh.fi/tiehist/rantatie.htm

http://www.wikipedia.fi/

196 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 KOUVOLA

Kouvolan kunnan kartoittamisen aloitti Mathias Wahlberg kesällä 2007. Sirpa Törrönen suoritti kartoituksen loppuun kesän 2008 aikana.

Kouvolan kehittyminen alkoi Riihimäki-Pietari rautatien ja Kouvolan aseman rakentamisesta 1870- luvulla. 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa rakennettiin Savon ja Kotkan rautatiet Ja Kouvolasta muodostui risteysasema. Liikenteen solmukohtana kaupungissa alkoi nopea kehitys. Rautatieläis- yhdyskuntaa rakennettiin 1910-luvulle saakka ilman ohjausta ja valvontaa. Kouvolan kasarmialue rakennettiin vuonna 1911 ja sinne sijoitettiin 12. suomalainen tarkk'ampujarykmentti. Vuonna 1918 sinne sijoitettiin Suomen armeijan varuskunta.

Kouvolan ensimmäinen laatima asemakaava vahvistettiin vuonna 1922 (Jussi Paatela) ja se oli vuonna 1919 järjestetyn avoimen asemakaavakilpailun voittaneiden Jussi ja Toivo Paatelan ehdo- tuksen pohjalta laadittu. 1930-luvulta lähtien Kouvolan ilme alkoi muuttua kaupunkimaisemmaksi Otto-Iivari Meurmanin laatima asemakaava pohjanaan. Meurman laajensi urheilukentän ympäristön keskuspuistoksi. Keskustaan alkoi myös nousta nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia. Kouvolasta tuli vuonna 1923 kauppala ja kaupunki 1960. Lääninhallinto siirtyi Kouvolaan vuonna 1955. Lääninhallituksen siirryttyä Hämeenlinnaan lääninhallintouudistuksen myötä vuonna 1997 on Kouvolassa sijainnut lääninhallituksen alueellinen palveluyksikkö.

Nykyään Kouvolan keskustaa hallitsevat korkeat tornitalot ja matalat liikekorttelit. Suurin osa raken- nuskannasta edustaa modernia arkkitehtuuria. Monet rakennukset ovatkin syntyneet arkkitehtuuri- kilpailujen tuloksena. Kouvola on esimerkki pääasiassa sotien jälkeisestä uudemmasta kaupunkike- hityksestä.

Kouvola sijaitsee Kymijoen itäpuolella Ensimmäisen Salpausselän harjanteilla.

KOUVOLA

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 199 KOUVOLA (286) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 200 Pienmaisemat (02) 200 Sotahistorialliset kohteet (04) 201 Uskonnolliset kohteet (05) 201 Rakennukset ja pihapiirit (06) 202 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 207 Liikenneympäristöt (09) 208 Muut kohteet (10) 209 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 209 LÄHTEET 210

198 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 KOUVOLA

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos. 2008

mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KKayh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Kys Kouvola – Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäris- töt

2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 199 KOUVOLA

MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (286.01.1) Laaja maisema-alue, joka sijoittuu eteläisen viljelyseudun Peruste: vm Kymijoen laakso ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Lähde: matm Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Kouvolassa alue käsittää Alakylän perinteisen ja tiiviin kylämaiseman ympäröivine peltoineen. Katso myös Anja- lankoski ja Valkeala. (286.01.2) Kouvolasta alueeseen kuuluu ainoastaan lounaiskulma, Peruste: vm Kymijoen kulttuuri- johon kuuluvat Alakylän kyläkokonaisuus ja Alajärven Lähde: RKY 1993 maisema patteri. Alue rajautuu pohjoisessa Korian siltoihin. (286.01.3) Nuoren kaupungin moderni hallintokeskus sisältää seuraa- Peruste: vm Kouvolan vat kohteet sekä niitä ympäröivät puistoalueet: Lähde: VAT 2008 hallintokeskus - Kouvolan keskuskirkko - Kaupungintalo - ent. Kymenläänin virastotalo, nyk. Salpakeskus

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (286.02.1) Rivikylä Kymijoen rannassa, laajojen peltoaukeiden kes- Alue: Alakylä Alakylän kellä. Asuinrakennukset pääosin 1800- ja 1900-lukujen Peruste: mm jokimaisema taitteesta. Ulkorakennukset ovat sijoittuneet kylätien var- Lähde: KKayh, KLR teen. Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: Atsr

200 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 KOUVOLA

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (286.04.1) 1911–1913 tyyppipiirustusten mukaan Alue: Kouvola Kouvolan Yhtenäinen punatiilinen kasarmialue. Kasarmit ja esikunta- Peruste: mm kasarmialue rakennukset harjoituskentän ympärillä. Lisäksi alueella on: Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Varasto- ja huoltorakennuksia KLR, Kys - Sisäampumarata Kokonaisuus: - Toimiupseerikerho - Portti (1920-luvulta, Alvar Aalto) - Lähellä myös kuusi asuinrakennusta ja upseerikerho harjumaastossa

(286.04.2) 1788–1790 Alue: Alakylä Alakylän Kallionie- Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: rauh., mm men patteri Venäläinen patteri Pytäränojan ja Kymijoen välissä Lähde: KLR, Kys, mv (6748800:3480400) Kokonaisuus: 1000007697 (286.04.3) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Mäkikylän patteri (6747800:3483520) Peruste: rauh. n:o 5 Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007700 (286.04.4) Mahdollisesti jo 1700-luvulta tai 1900-luvun alusta. Alue: Lepola Punkkerimetsän Peruste: pm mahdollinen Lähde: 2 Kokonaisuus: puolustusvarustus

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (286.05.1) 1913–1915 Alue: Kouvola Ortodoksinen Rakennettu varuskuntakirkoksi. Muutettu välillä luterilai- Peruste: mm kirkko seksi kirkoksi, mutta palautettu ortodoksiseksi 1978. Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Kouvolan kasarmialue

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 201 KOUVOLA

Kohde Kuvaus Tiedot (286.05.2) Kirkko 1932 Uuno Immonen Alue: Kouvola Vanha Sankarihautausmaa 1949 Salmio – Toiviainen – Peruste: mm siunauskappeli ja Toiviainen) Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: sankarihautausmaa

(286.05.3) 1950–1952 Yrjö Vaskinen Alue: Kouvola Käpylän kirkko Peruste: mm Käpylänkatu 39 Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: (286.05.4) 1977 arkkitehtuuritoimisto Jaakko ja Kaarina Laapotti Alue: Kouvola Keskuskirkko Peruste: pm Marjoniementie 5 Lähde: Kys Kokonaisuus: Kouvolan hallintokeskus

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (286.06.1) 1890-luvun alku tai 1905, Alue: Kouvola Vanha 1908 Laajennus, Valter Thome Peruste: mm Kaupungintalo Rakennettu alkujaan apteekiksi, myöhemmin toiminut Lähde: KLR, Kys kauppalan- ja kaupungintalona. Kokonaisuus: Hallituskatu 9

202 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 KOUVOLA

Kohde Kuvaus Tiedot (286.06.2) 1921 Uuno Immonen Alue: Kouvola Kouvolan 1929 puhelinkeskukseksi Peruste: mm Kirjapaino Kouvolan vanhin säilynyt liikerakennus. Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Valtakatu 28

(286.06.3) 1925 Alue: Kouvola Marjoniementie 7 Laajennus 1935 Peruste: mm Ns. Koivistontalo Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.06.4) 1926–1927 ja 1938 Toivo Salervo Alue: Kouvola Kankaan koulu Peruste: mm Salpausselänkatu 24 Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.06.5) 1929, Georg Jägerroos Alue: Kouvola Kymenmaan liike- Vain osa säilynyt Peruste: mm ja konttorirakennus Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Hallituskatu 13 Sk merkintä: (286.06.6) 1933 Toivo Salervo Alue: Kouvola Kouvolankylän Siipiosa 1946 Urho Koivisto Peruste: mm koulu Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 203 KOUVOLA

Kohde Kuvaus Tiedot (286.06.7) 1936 Bertel Liljeqvist Alue: Kouvola Kymen Lukko Ent. suojeluskuntapiirin keskustalo. Rakennuksen edustal- Peruste: mm la itsenäisyystaistelun muistomerkki. Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.06.8) 1954 Helmi Pakkala-Väinölä Alue: Kouvola Kymen Peruste: mm lääninvirastotalo Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Salpausselänkatu 22 Kouvolan hallintokeskus Sk merkintä:

(286.06.9) 1956 Martti Välikangas Alue: Kouvola Kauppahalli Peruste: mm Liikemiehenkatu Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.06.10) 1956, Viljo Rewell Alue: Kouvola Kouvolan rauta Yksikerroksinen myymäläosa ja nelikerroksinen asuinsiipi. Peruste: mm Valtakatu 10 Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.06.11) 1960 Eero Kajava Alue: Kouvola Sivistys ja Muutoksia 1986–90 Peruste: mm Urheilutalo, Teatteri Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

204 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 KOUVOLA

Kohde Kuvaus Tiedot (286.06.12) 1969 Bertel Saarnio ja Juha Leiviskä Alue: Kouvola Kaupungintalo Peruste: mm Torikatu 10 Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Kouvolan hallintokeskus Sk merkintä:

(286.06.13) 1982 Söderlund ja Valovirta Alue: Kouvola Kouvolatalo Peruste: mm Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.06.14) 1954 Alue: Kouvola Maaherran talo Peruste: pm Valtakatu 13 Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.06.15) 1951 Alue: Kouvola Pilvenpiirtäjä Rakennuksessa mm. Kouvolan ensimmäinen hissi. Peruste: pm Kauppalankatu 2 Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.06.16) 1937 Alue: Kouvola Liiketalo Peruste: pm Kauppalankatu 3 Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.06.17) 1939 Alue: Kouvola Asuin- ja liiketalo Peruste: pm Valtakatu 20 Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 205 KOUVOLA

Kohde Kuvaus Tiedot (286.06.18) 1954 Alue: Kouvola Asuin- ja Peruste: pm liikerakennus Lähde: Kys Kokonaisuus: Valtakatu 26 Sk merkintä: (286.06.19) 1938 Alue: Kouvola Kouvolan I apteekin Funkkistyylinen Peruste: pm talo Lähde: Kys Kokonaisuus: Valtakatu Sk merkintä:

(286.06.20) 1959, -60, -67 ja -68 Alue: Kouvola Ammattikoulu Peruste: pm Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.06.21) 1964 Alue: Kouvola Urheilupuiston Peruste: pm uimahalli Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.06.22) 1963–1965 Alue: Kouvola Liiketornit Peruste: pm Salpausselänkatu Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.06.23) 1999 Alue: Kouvola Asuintalo Peruste: pm Lähde: Kys Kauppalankatu 22 Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.06.24) 1952, täydennysrakennettu 1971 Alue: Kouvola Hotelli Cumulus ent. Kymen kartano Peruste: pm (vanha osa) Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.06.25) 1971 Alue: Kouvola Pääkirjasto Peruste: pm Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.06.26) 1972, 1973 ja 1977 Alue: Kouvola Mansikka-ahon Peruste: pm koulu, urheiluhalli Lähde: Kys Kokonaisuus: ja keskuskeittiö Sk merkintä: ympäristöineen

206 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 KOUVOLA

YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07)

Kohde Kuvaus Tiedot (286.07.1) 1950–60-luvut Alue: Kouvola Töröstinmäen puolitoistakerroksisia omakotitaloja Peruste: mm omakotialue Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.07.2) 1965, 1970 ja 1971 Alue: Kouvola Torikadun tornitalot Peruste: pm Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.07.3) 1953 - 1955 Alue: Kouvola Kirkkorinteen Ent. Lääninhallituksen virkamiesasuntoja Peruste: pm asuintalot Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.07.4) Yhtenäinen puolitoista kerroksisten omakotitalojen alue. Alue: Kouvola Kaunisnurmen Taloja 1900-luvun alusta, mutta pääosa rakennuksista Peruste: pm asuinalue ja ns. sodan jälkeiseltä ajalta. Alueella myös jugendvaikutteisia Lähde: KLR, Kys puutaloja 1900-luvun alusta. Kokonaisuus: museokorttelialue Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 207 KOUVOLA

Kohde Kuvaus Tiedot (286.07.5) 1951–1957 Alue: Kouvola Kortteli 1038 Peruste: pm Valtakadun varrella Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.07.6) 1950–1954 Alue: Kouvola Hissipoikatalot, Peruste: pm kortteli 1039 Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (286.09.1) 1870 ja 1920-luvulta Alue: Korian sillat Keittoterässilta rakennettiin 1870 rautatiesillaksi ja muutet- Peruste: museosilta tiin uuden teräsbetonisillan valmistuttua 1920-luvulla Lähde: VAT 2008, Tieh, KLR, maantiesillaksi (nyk. museosilta) Kys Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä:

(286.09.2) 1980-luku Alue: Kymijoki Korian uusi Peruste: mm maantiesilta Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen maisemakokonaisuus Sk merkintä: (286.09.3) Suojeltu Valtion rautateiden suojelusopimuksella. Alueella: Alue: Kouvola Veturivarikko - Veturitalli (1887) Peruste: vm - Veturitalli (1901) Lähde: RKY 2008, VAT 2008, - Veturitalli (1937) KLR, Kys - Konttori (1895) Kokonaisuus: - Paja (1895) Sk merkintä: LM

208 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 KOUVOLA

Kohde Kuvaus Tiedot (286.09.4) 1897 Alue: Kouvola Aseman koulu Rautatiehallituksen rakennuttama koulurakennus aseman Peruste: mm Asemakatu 2 lähistöllä. Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

(286.09.5) 1960 Eero A. Kajava Alue: Kouvola Rautatieasema Peruste: mm Lähde: KLR, Kys Kokonaisuus: Sk merkintä: (286.09.6) 1947 Alue: Kouvola VR:n rivitalot PURETTU TAI PURKUKUNNOSSA Peruste: pm Lähde: Kys Kokonaisuus: Sk merkintä:

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (286.10.1) Kaupungin olemassaolon ajan kehitetty puistokokonai- Alue: Kouvola Urheilupuisto suus, joka jatkuu pohjoiseen Palomäen laajana ulkoilu- Peruste: pm alueena. Lähde: Kys - Jäähalli (1982) Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (286.11.1) Alue: Kouvola Mummon mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (286.11.2) Alue: Kouvola Rantaisen (Ranta- Peruste: rauh. lan) pihakoivu Lähde: KSYK Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 209 KOUVOLA

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttä- linnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http:/www.kouvola.fi/

http://www.wikipedia.fi/

210 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 KUUSANKOSKI

Kouvolan kunnan kartoittamisen aloitti Mathias Wahlberg kesällä 2007. Sirpa Törrönen suoritti kartoituksen loppuun kesän 2008 aikana.

Kuusankosken seutu liitettiin vuonna 1539 Iittiin ja sen Kymijoen itäpuoliset alueet liitettiin Valkea- laan 1640. Tätä ennen seutu oli ollut erätalousaluetta keskiajan loppupuolelle saakka sen tärkeim- män keskuksen ollessa Kymijoen Keltin kohdalla sijaitseva ylisen Viipuritien lauttapaikka. Vuosien 1788–90 sodat tuhosivat Kuusankosken silloisen alueen lähes kokonaan. Kuusankoski itsenäistyi Iitin ja Valkealan osista vuonna 1921. Alueesta tuli kauppala 1957 ja kaupunki 1973. Vuonna 2006 Kuusankoskella oli asukkaita 20185 ja sen pinta-ala on 130 km², josta maa pinta-alaa 114 km² ja vesi pinta-alaa 16km². Taajamakeskittymiä ovat Kuusaa ja Voikkaa. Keskustaajama on Kuusaa, jonka kaupunkimainen rakentaminen keskittyi pääasiassa 1950-luvulle. Vuonna 2009 Kuusankoski yhdistyy alueen viiden muun kunnan kanssa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin.

Kuusankoskella alkoi 1870-luvulla voimakas teollistuminen, jolle loivat edellytykset Riihimäen - Pie- tarin rata sekä uittojärjestelmien kehittyminen. Ensimmäiset tehtaat aloittivat toimintansa 1870- luvulla Kuusankosken partaalla ja 1890-luvulla Voikkaalla. Tehtaiden rakennustuotanto on vaikutta- nut merkittävästi Kuusankosken ja sen rakennuskannan kehittymiseen.

Kuusankosken halki virtaa Kymijoki, joka puhkaisee Salpausselän Kuusankosken kohdalla ja virtaa kaupungin alueella noin 15 km matkan. Alueen kolme suurta koskea on valjastettu sähkön tuotan- toon.

KUUSANKOSKI

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 213 KUUSANKOSKI (306) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 214 Pienmaisemat (02) 214 Sotahistorialliset kohteet (04) 215 Uskonnolliset kohteet (05) 215 Rakennukset ja pihapiirit (06) 216 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 220 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 221 Liikenneympäristöt (09) 223 Muut kohteet (10) 224 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 224 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 224 LÄHTEET 225

212 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KKayh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

X Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4

2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 213 KUUSANKOSKI

MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.01.1) Laaja maisema-alue, joka sijoittuu Eteläisen viljelyseudun Peruste: vm Kymijoen laakso ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Lähde: matm Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Alueella on lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.02.1) Keltin voimalaitoksen alapuolinen alue aina ylisen Viipurin- Alue: Aholanmäki tien lauttapaikalle asti. Aholanmäen etelärinteellä jo 1600- Peruste: pm luvun lopulla sijainneen Aholan kartanon päärakennus Lähde: X siirrettiin 1800-luvulla Kymintehtaalle tehtaan virkailijoiden Kokonaisuus: asunnoksi. (306.02.2) Pienet peltoalueet laskevat loivasti Harjujokeen sen ala- Alue: Mattila Harjunjoen juoksulla. Yläjuoksulla rannat ovat metsittynyttä niittyä. Peruste: pm maisema Lähde: KKayh Kokonaisuus: (306.02.3) Tasainen metsien ja metsäsaarekkeiden pirstoma pelto- Alue: Pilkanmaa Häkänkulma maisema Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: (306.02.4) Laaja peltoaukea, joka Kymijoen ranta-alueilla muuttuu Alue: Keltti Keltti pienpiirteisemmäksi. Lahteen johtava tie jakaa maiseman Peruste: pm kahtia. Lähde: KKayh, KLR, X Kokonaisuus: (306.02.5) Matalien selänteiden ja laaksometsien rajaama peltosarja Alue: Pilkanmaa Kollilampi Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: (306.02.6) Puustoltaan vaihteleva selänne Pilkanmaan pohjoisosas- Alue: PIlkanmaa Niemenmetsä ja sa. Myös alueella oleva Salonsaari on metsiltään vaihtele- Peruste: pm Pyhäjärvi va. Lähde: KKayh Kokonaisuus: (306.02.7) Maatila-alue asutuskeskuksen reunamilla. Puronotkojen Alue: Ruotsula Niskala rytmittämää maisemaa, jossa pihapiirien väliin jää pieniä Peruste: pm peltoja ja niittyjä. Alueella myös korkeita kallioita (Huuhka- Lähde: KKayh janvuori, Aholanmäki ym.) Kokonaisuus: (306.02.8) Viljelty purolaakso Alue: Pilkanmaa Pasko-ojan laakso Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: (306.02.9) Selänteiden ja kumpareiden hallitsema Kymijoen ranta- Alue: Pilkanmaa Pilkanmaan – alue, jolla harvoja peltoja. Pilkanmaan kartano sijaitsee Peruste: pm Saksankylän mai- alueella. Lähde: KKayh Kokonaisuus: sema-alue (306.02.10) Kapeahko alue selänteiden ja Kymijoen välissä. Rannassa Alue: Ruotsula Keskinen Ruotsula useita lehtonotkelmia. Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: (306.02.11) Suuri peltoaukea, joka rajautuu pohjoisessa mataliin selän- Alue: Ruotsula Tammiranta teisiin ja etelässä laaksometsään, rantavyöhyke loivenee Peruste: pm vähitellen. Lähde: KKayh Kokonaisuus: (306.02.12) Kyläkallioita kasvustoineen, alueella ennen mäkitupalaisia. Alue: Mattila Mattilan Peruste: mm kylänpaikka Lähde: KLR, X Kokonaisuus:

214 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (306.02.13) Peipon tila ja viljelykset muodostavat tärkeän kokonaisuu- Alue: Salonsaari, Pyhäjärvi Salonsaari den Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: (306.02.14) Hirvelän kylä sijaitsee Kuusankosken puolella, mutta sen Alue: Hirvelä (Kuusankoski) Hirvelä peltoalueet ulottuvat pohjoisessa Valkealan puolelle. Met- Peruste: pm säiset Sikomäki ja Huonmäki rajaavat aluetta etelässä. Lähde: KKayh Pohjoisessa arvokkaat peltoalueet viettävät varsin jyrkästi Kokonaisuus: jokeen. (306.02.15) Maisemallisilta arvoiltaan merkittävä alue. Rakennuskanta Alue: Keltti, Kymijoki Simolanmäki on varsin uutta. Peruste: mm Lähde: KLR, X Kokonaisuus: (306.02.16) Alueen tiestö ja rakennukset muodostavat tiiviin maisemal- Alue: Pilkanmaa, Kyöperiläntie Kyöperilänmäki lisen kokonaisuuden. Peruste: mm Lähde: KLR, X Kokonaisuus:

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.04.1) 1790-luku Alue: Ruotsula Ruotsulan redutti ja Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: vm lauttapaikka (6750825:3478618) Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Venäläisten rakentama maavallitus Ylisen Viipuritien suo- KLR, X 1000001935 jaksi. Lauttapaikan lähellä myös I maailmansodan aikaisia Kokonaisuus: Keskinen Ruot- linnoituslaitteita. sula Sk merkintä: SM (306.04.2) 1916–1917 Alue: Kausalankangas Kausalankankaan Kuuluvat I maailmansodan aikaiseen Suomen linnoittamis- Peruste: mm taisteluhaudat ohjelmaan. Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.04.3) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vallihaudat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset valli- Peruste: rauh. haudat Kotkan alueella: Lähde: mv - Keltti Lauttavalkama 1000006132 (6750949:3478426) Kokonaisuus: - Keltti Jyrkänkallio 1000002089 (6751600:3478960) Sk merkintä:

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.05.1) 1922 Wolmar Forsberg ja Bertel Liljeqvist Alue: Kuusaa Kirkkoherran Ympäristössä puistoalue ja kuusimetsää. Peruste: mm pappila Pappilankuja 1 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.05.2) 1929 Armas Lindgren Alue: Kuusaa Kuusankosken Säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Peruste: mm kirkko Valtakatu 48 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: As (306.05.3) 1912, Ilmari Launis Alue: Naukio, Puistokatu Vanha hautausmaa Lepokuja Peruste: mm Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.05.4) 1925 Wolmar Forsberg Alue: Voikkaa Voikkaan kirkko eli Laajennettu 1961 Veikko Larkas Peruste: pm ent. seurakuntatalo Peruskorjaus 2000-luvun alussa Arkkitehtitoimisto Junkkari Lähde: X Käppi Toppila Oy Kokonaisuus: Kellotapuli 1959 Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 215 KUUSANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (306.05.5) 1933 K. Jaatinen Alue: Mäkikylä Uusi hautausmaa Pohjankorventie 13 Peruste: pm - Siunauskappeli 1957 Eino Niininen Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.05.6) 1952 Jalmari Lankinen Alue: Kuusaa Keskustan Laajennus 1980 Timo Sahanen Peruste: pm seurakuntatalo Valtakatu 43, Maunukselantie 3 Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.05.7) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Keltti Keltti Ruumiskalmisto Peruste: rauh. Pellontaustantie (6752135:3478735) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000006130

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.06.1) 1910-luku Alue: Kuusaa Huhtalammen talo Alkujaan maatilan päärakennus. Peruste: mm Valtakatu 27 PALANUT JA PURETTU, PERUSTUKSET JÄTETTY Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.2) 1920 Alue: Kuusaa Heinosen kauppa Laajennukset 1923 Peruste: mm Valtakatu 11 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: As (306.06.3) 1931 G. Jägerroos Alue: Kuusaa Kaupungintalo Klassisistinen rakennus, jossa myöhempiä muutoksia. Peruste: mm Valtakatu 33 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: As (306.06.4) 1932 Bertel Liljeqvist Alue: Kuusaa Elokuvateatteri Funktionalistinen, muutettu 1982–1983 squash-halliksi. Peruste: mm iltatähti Lähde: KLr, X Kokonaisuus: Valtakatu 4 Sk merkintä: As (306.06.5) Alue: Kuusaa Kansallispankki Peruste: mm Valtakatu 35 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: As (306.06.6) 1936 Bertel Liljeqvist Alue: Kuusaa Yhdyspankin talo Funktionalistinen, myöhempiä muutoksia Peruste: mm Valtakatu 23 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: As (306.06.7) 1929 Alue: Kunnanpelto Ent. Osuuskauppa Muutettu kaupungin puutarhaosaston tiloiksi 1990-luvulla. Peruste: mm Kettumäentie 1 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: As (306.06.8) 1930-luvun alku Jalmari Alen Alue: Kunnanpelto Kanttorila Klassismi Peruste: mm Kettumäentie 3 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: As (306.06.9) Rakennukset on siirretty paikalle Alue: Kunnanpelto Kettumäen Alue koostuu kotiseututalosta eli ent. Kansakoulusta (1897 Peruste: mm museoalue Lars Sonck, siirretty paikalle 1957, kansallisromantiikka) ja Lähde: KLR, X Työväenasuntomuseosta. Jälkimmäiseen kuuluu mm.: Kokonaisuus: - Tehtaan hevosmiehen Rissasen koti (1900-luvun alku) Sk merkintä: As - Paperitehtaan työntekijän Niemisen koti (1910-luku) - Selluloosatehtaan työntekijän Vanhasen koti (1920-luku) - Paperisalin mestarin Kääriäisen koti (1930-luku)

216 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (306.06.10) 1933 Eino Forsman Alue: Sairaalanmäki Aluesairaalan Ent. keuhkotautiparantola. 3. kerroksen parveke muutettu Peruste: mm sisätautiosasto huoneiksi. Nykyiseen käyttöön peruskorjauksen jälkeen Lähde: KLR 1970. Kokonaisuus: Sk merkintä: P (306.06.11) 1953 Ragnar Wessman Alue: Sairaalanmäki Aluesairaala Peruste: pm Sairaalakuja 3 C Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.12) 1933 mahdollisesti Eino Forsman Alue: Sairaalanmäki Sairaalarakennus Peruste: pm Sairaalakuja 4 Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.13) 1956 R. A. Wessman Alue: Sairaalanmäki Lasten psykiatrinen Entisiä lääkärien asuntoja Peruste: pm osasto Lähde: X Kokonaisuus: Sairaalakuja 2 B Sk merkintä: (306.06.14) 1912 Alue: Tähtee Jokiranta Kertaustyylinen asuinrakennus Peruste: mm Saarnikuja 7 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.15) Pukkisaaressa sijaitseva rakennusryhmä. Alue: Kymintehtaat ja ympäris- Kymin - Työnjohtajan asuinrakennus (1902). tö, Pukkisaari uittoyhdistyksen - Väentupa Peruste: mm - Paja Lähde: KLR, X rakennusryhmä - Puusepänverstas / vaja Kokonaisuus: - Sauna- ja ulkohuonerakennus Sk merkintä: - Kellari (306.06.16) 1922 Bertel Liljeqvist, myöh. muutoksia Alue: Kymijoen eteläpuoli, Pilkan koulu Kymiyhtiön rakentama puurakenteinen klassistista tyy- Sipilänmäki Pilkantie 12 lisuuntaa edustava koulu tunnettiin myös miljoonakouluna. Peruste: mm Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.17) 1922 Alue: Kymijoen eteläpuoli, Pilkan koulun Kaksi neljän asunnon asuintaloa opettajille ulkorakennuk- Sipilänmäki asuinrakennukset sineen. Peruste: mm Lähde: KLR, X Koulukuja 6a ja b Kokonaisuus: Koulukuja 8 Sk merkintä: (306.06.18) 1950 ja 1960- luvut Alue: Kymijoen eteläpuoli, Pilkantie 2-10 ja Hyvin säilyneet asuinrakennukset muodostavat Pilkan Sipilänmäki Koulukuja 3-16 koulun ja sen asuinrakennusten kanssa yhtenäisen koko- Peruste: mm naisuuden. Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.19) 1920 Alue: Kymijoen eteläpuoli Rastaan tilan Puinen kertaustyylinen maatalo pientaloalueella. Peruste: mm päärakennus Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.20) 1890-luku Alue: Haarakallio Haarakallion Kaksi vahtitupaa Harjujoen rannassa. Alueella sijaitsee Peruste: mm ratavartijan talot rautatiehen liittyviä rakennelmia. Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Multahovintie 642 Sk merkintä: (306.06.21) 1800- ja 1900-lukujen vaihde Alue: Lappalanjärvi Suvikallio Terijoelta siirretty pyöröhirsinen huvila. Peruste: mm Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.22) 1863 Alue: Mattila Harjula Talonpoikaispihapiiri, johon kuuluu mm. päärakennus, Peruste: mm Harjuntie 54 luhtiaitta ja navetta. Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 217 KUUSANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (306.06.23) 1924–1925 Alue: Mattila Mattilan Lisäksi ulkorakennus Peruste: mm kansakoulu PURETTU Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.24) 1929 Arthur Gauffin Alue: Mattila Mattilan lastenkoti Peruste: mm Harjuntie 53 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.25) Maatalouskeskuksen paikka, asuinrakennus 1800-luvulta. Alue: Mattila, Voikkaa Sipilä Peruste: mm Sipintie 19-21 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.26) Päärakennus mahd. 1800-luvun lopulta Alue: Ruotsula Ulvi Sukutilana vuodesta 1619 Peruste: mm Ulvinkuja 51 Pihapiirissä lisäksi: Lähde: KLR, X - Talli Kokonaisuus: - Kaksikerroksinen aitta (vanhempi osa 1848) Sk merkintä: SM - Harkkokivinavetta - Kaksi kivikellaria - Riihi (306.06.27) Päärakennus vuodelta 1939 Alue: Ruotsula Anttila Tila perustettu 1725 Peruste: mm Ulvinkuja 51 Sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla. Lähde: KLR, X Pihapirissä: Kokonaisuus: - Piharakennus Sk merkintä: SM - Navetta (1948) (306.06.28) 1923 Lindgren ja Liljeqvist Alue: Heinharju Kunnalliskoti Sairasosasto 1957 Peruste: mm Vanhainkodintie 12 Yleinen osasto 1963 Sakari Siitonen Lähde: KLR, X Klassististyylinen. Alueeseen kuuluu myös: Kokonaisuus: - Maatyöläisten asuintalo (1925-1926) Sk merkintä: - Tiilinen navetta (306.06.29) 1880 Alue: Rauhala Päärakennus monimuotoinen tornillinen puurakennus. Peruste: mm Arontie 17 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.30) 1800-luku Alue: Keltti Kyttälä Vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen. Esiintyy maakir- Peruste: mm Ropakonsuontie 17 ja 23 jassa ensimmäisen kerran 1540. Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.31) 1800-luvun lopulta Alue: Kyöperilä Lassila Ainoa säilynyt 1800-luvun rakennus Kyöperilän mäellä. Peruste: mm PALANUT Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: As (306.06.32) 1870 Alue: Keltti Mäkelä Laajennettu 1900-luvun alussa Peruste: mm Iitintie 37 Ulkorakennukset pääosin vuodelta 1924 Lähde: KLR, X Päärakennus siirretty paikalle uusjaon yhteydessä. Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.33) 1940- tai 1950-luvulta Alue: Myllykallio Liikerakennus Iitintien ja Kyöperiläntien risteyksessä Peruste: mm Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.34) 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta Alue: Hietasilta Hietasilta Pilkanmaan kartanon uudistila Peruste: mm Hietasilta 11 - Vanha päärakennus (mahd. 1800-luvun alusta) Lähde: KLR, X - Uusi päärakennus (1960-luvulta) Kokonaisuus: - Kaksikerroksinen aitta Sk merkintä: - Kivinavetta (1920-luvulta) - Viljamakasiini - Viljakuivaamo

218 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (306.06.35) 1899 W. Forsberg Alue: Pilkanmaa Pilkanmaan kartano 1933 Heikki Siikonen Peruste: mm Kartanolinja Suojeltu seutukaavassa. Lähde: KLR, X - Tupa (1890-luvulta) Kokonaisuus: - Navetta (1890 ja 1933, Heikki Siikonen) Sk merkintä: - Talli (1919 ja 1933, Heikki Siikonen) - Rantakellari (1909) - Kellari (1937) - Rantamökki (1930-luvulta, Heikki Siikonen) - Kalustovaja (1930-luvulta, Heikki Siikonen) - Puisto (1700-luvulta) (306.06.36) 1892 Alue: Pilkanmaa Saukkola Puutyylinen Kymin uittoyhdistyksen piiriesimiehen virka- Peruste: mm asunto. Suojeltu seutukaavassa. Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.37) 1909 Jugend-tyylinen Alue: Pilkanmaa Pilkanmaan koulut 1938 funktionalististyylinen Eino Niininen Peruste: mm Rajatie 8 Lähde: KLR, X Pilkanmaantie 111 Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.38) 1930-luku Heikki Siikonen Alue: Pilkanmaa Hakamäki Suojeltu seutukaavassa Peruste: mm Kartanolinja 43 Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.39) 1800-luvun lopulta Alue: Pilkanmaa Huttumäenkatu 3 B Kymiyhtiön varhaisinta työläisasuntotuotantoa. Peruste: mm Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.40) 1928 Alue: Pilkanmaa Peurakuja 7 ja 8 Kaksi virkailija-asuntoa Peruste: mm Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.41) 1930-luvulta Alue: Pilkanmaa Porokuja 1 ja 3 Funktionalistisia asuinrakennuksia Peruste: pm Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.42) 1939 Georg Jägerroos Alue: Kuusaa Keskustan koulu Funktionalismi Peruste: pm Mäenpäänkuja 6 - Opettajien asuntola (1940 funktionalismi) Lähde: X Mäenpäänkuja 5 Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.43) 1952 Aili ja Niilo Pulkka Alue: Kuusaa Vanha kirjasto Rakennus peruskorjattu vuonna 2003 Peruste: pm Mäenpääntie 19 Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.44) 1954 J. Haapala Alue: Kuusaa Postiarava Kuusankosken ensimmäinen aravalainoitettu kerrostalo Peruste: pm Valtakatu 41 Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.45) 1970 Alue: Naukio Uimahalli Peruste: pm Uimahallintie 8 Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.46) 1973 Alue: Naukio Urheilutalo Peruste: pm Uimahallintie 10 Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.47) 1985 Brunow & Maunula Alue: Kuusaa Kuusankoskitalo Modernistinen konsertti- ja teatteritalo Peruste: pm Kymenlaaksonkatu 1 Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 219 KUUSANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (306.06.48) 2003 Brunow & Maunula Alue: Kuusaa Kuusankosken Modernistinen Peruste: pm Kirjasto Lähde: X Kokonaisuus: Kymenlaaksonkatu 1 Sk merkintä: (306.06.49) - Kirkkomusiikkiarkisto Alue: Keltti Keltintien - Asuinrakennus (1957) Peruste: pm Asuinrakennukset - Nuppulinna (1951 Unto Ojonen) Lähde: X Kokonaisuus: Keltintie 30 Sk merkintä:

YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.07.1) 1940-luku Alue: Niskala Kangastien Hyvin säilynyt asuinalue Peruste: pm Asuntoalue Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.07.2) 1950-luku Alue: Niskala Tarhatien Hyvin säilynyt asuinalue Peruste: pm asuntoalue Lähde: X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.07.3) 1940- ja 50-luvut Alue: Kuusaa Pengertien ja Hyvin säilynyt asuinalue Peruste: pm Mäenpääntien Lähde: X Kokonaisuus: välinen asuinalue Sk merkintä: (306.07.4) 1960-luvulta Alue: Niskala Väinöntien, Yhtenäinen alue Peruste: pm Ainontien ja Lähde: X Kokonaisuus: Takaharjunkujan Sk merkintä: rajaama alue (306.07.5) 1950-luku Alue: Puistomaa Puistomaantien ja Peruste: pm Puistomaankujan Lähde: X Kokonaisuus: välinen asuinalue Sk merkintä: (306.07.6) Alue: Arvilan pellon Peruste: pm omakotialue Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.07.7) Alue: Rantakulma Rantatien Peruste: pm omakotialue Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.07.8) 1900-luvun alusta eteenpäin Alue: Suopelto Suopelto Laaja pientaloalue, jossa mm. Kymiyhtiön työläisasuntoja. Peruste: mm Nykyisin yhtenäisimmäksi alueeksi muodostuu Kyttärintie Lähde: KLR, X 13, 15, 17 ja 19. Alueella on myös Kymen osuusliikkeen Kokonaisuus: kaupparakennus 1920- luvulta. Sk merkintä: As (306.07.9) Kuusankosken ensimmäiseksi palstoittama asuinalue Alue: Kunnanpelto Kunnanpelto (perustettu 1921). Monet pientalot saaneet väistyä kerros- Peruste: mm talojen tieltä. Lähde: KLR, X - Kunnanpellontie (1940-luvulta), kahden perheen taloja Kokonaisuus: Sk merkintä: As (306.07.10) Pääosin 1940- 50-luvut Alue: Tähtee Tähteen asuinalue Peruste: mm Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä:

220 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (306.07.11) 1910–30-luvut Alue: Kolarinmäki Kolarinmäki ja Peruste: mm ympäristö Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.07.12) 1946–49 Alue: Itänaukio Naukiontien Alue muodostaa oman rakennusryhmänsä muun raken- Peruste: mm asuinalue nuskannan keskellä. Lähde: KLR, X Kokonaisuus: Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.08.1) Kymin Osakeyhtiö perustettu 1872 Alue: Kymintehtaan - Pahvikuivaamo (1886 Herman Lindell) Kymintehtaat ja ympäristö tehdasalue - Sähkölaitos (1890-luvulta, A. W. Brejlin) Peruste: vm - Sähkölaitos (1909, A. W. Brejlin) Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Sisääntuloportti ja Vanha Kymin paperitehdas (1922, KLR, Teo, X Bertel Liljeqvist) Kokonaisuus: - Klooritehdas (1927, laajennus 1936) Sk merkintä: Tsr - Keskuskattilahuone eli höyryvoimalaitos (1932, Bertel Liljeqvist) - Pääkonttori (funktionalistininen, 1932-1934, Bertel Lilje- qvist, korotettu 1954) - Johtajan asunto (1874, Theodor Decker, 1970-luvulla lisäsiipi Ole Gripenberg)

Alueeseen kuuluvat myös: - Kuusanniemen uusi sellutehdas (rakentaminen alkoi 1964) ja paperitehdas (rakentaminen aloitettu 1970-luvulla) - Biovoimalaitos (2002) - Vanhan suurjännitelinjan pylväät (1948) (306.08.2) Koskenranta Alue: Kymintehtaan Virkailijoiden puistomainen asuinalue, 1900-luvun alkupuoli Kymintehtaat ja ympäristö asuinalueet - Villa Wolmar (1898, Wolmar Forsberg) Koskenranta 1 Peruste: vm - Villa Ruths (1914, Gunnar Asplund) toimitusjohtajan Lähde: RKY 1993, VAT 2008, virka-asunto, Koskenranta 15 KLR, Teo, X - Villa Polin (1915, mahd. S. A. Lindqvist) Koskenranta 14 Kokonaisuus: - Tennismaja (1920-luvulta, S.A. Lindqvist, myöh. muutok- Sk merkintä: As, Asr, Tsr sia) - Hevostalli, nyk. autotalli (1928, myöh. muutoksia) - Lauttakatu 1 (1920) huvilatyyppinen rakennus - Villa Bertel (1937, Bertel Liljeqvist) Koskenranta 19 - Villa Ida (1920, Bertel Liljeqvist) Koskenranta 38 - Asuinrakennus, Koskenranta 23 (mahd. Ole Gripenberg 1970-luku) - Asuinrakennus, Koskenranta 24 (mahd. Ole Gripenberg 1970-luku) - Asuinrakennus, Koskenranta 25 (mahd. Ole Gripenberg 1970-luku)

Lauttakadun alue - Kymiyhtiön ammattikoulu (1916-1933, Selim A. Lindqvist ja Sigurd Frosterus) lauttakatu 6

Lauttakadun virkailijoiden asunnot: - Vanha virkamiestalo (1936, Bertel Liljeqvist) funktionalistinen betoninen asuinkerrostalo, Lauttakatu 4 - Uusi virkamiestalo (1948, Liljeqvist ja Helander) asuinkerrostalo, Lauttakatu 5 - Lauttakatu 9 ja 7 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 11 ja 13 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 15 ja 17 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 19 ja 21 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 23 (1922, Bertel Liljeqvist) ent. kalanviljelylai- toksen työnjohtajan asunto ja kalahautomo - Puutarhurin asuinrakennus (1920-luvun alku) PURETTU - Lauttalaiturit

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 221 KUUSANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (306.08.2) Itänaukio (1919–1920, Bertel Liljeqvist) Alue: Kymintehtaan puutarhakaupunki-ihanteen mukaan suunniteltu asuinalue. Kymintehtaat ja ympäristö asuinalueet Muuttunut asuntomessujen seurauksena 1983. Peruste: vm - Sauna, pesutupa (1931, Bertel Liljeqvist, Arne Helander) Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Alueella myös Naukiontien asuinalue KLR, Teo, X Kokonaisuus: Länsinaukio (1922–1923, Bertel Liljeqvist) Sk merkintä: As Väljästi puutarhakaupunkimaisesti toteutettu paritalojen alue. (306.08.3) Marskinkadun alue Alue: Kymintehtaan 1870-luku, työläiskasarmialue Kymintehtaat ja ympäristö asuinalueet - Vanha kasarmi (1872, myöh. muutoksia) Marskinkatu 3 Peruste: mm - vuodelta 1872 peräisin ollut rakennus PURETTU Lähde: KLR, Teo, X - Pieni Kasarmi (1872) Marskinkatu 5 Kokonaisuus: - Marskinkatu 4, 6 ja 8 (1897–1898) tiilirakenteisia työ- Sk merkintä: As läisasuntoja - Walkaman koulu, Marskinkatu 14 (1902) PURETTU - Marskinkatu 12 (1910) PURETTU Niementien alue - Niementie 10 (1890-luku) - Niementie 18 (1900-luvun alusta) - Niementie 8 (1900-luvun alusta) - Niementie 2 (1910-luvulta) - Urpasentie 1 A (1920) PURETTU - Niementie 13 (1920, Bertel Liljeqvist) - Miilutie 1 (nykyasu 1921) ent. kirjakauppa - Niementie 7 (1922, mahd. Bertel Liljeqvist) - Lasten seimi ns. Yksysi Niementie 5 (1926, Bengt Salin) Mustavuori 1914–1916, W. Forsberg Vapaasti maastoon sijoitettuja virkailijataloja - Johtajan asunto (1880-luvulta) Mäyrämäki 1900-luvun alusta eteenpäin vapaasti rakentunut työläisasuntoalue. Puistokatu 1919 W. Forsberg Viiden telttakattoisen asuintalon ryhmä ulkorakennuksineen. Sudeetti 1945 Bertel Liljeqvist ja Arne Helander 60 kahden eri tyypin mukaan rakennettua yhden perheen taloa. Alue on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa. - Pyöreä tiilinen muuntaja (1939) Mörkölinja 1900-luvun alku, myöh. uudistunut Kuusankoski Oy kaavoitti alueen jo 1887, mutta vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta. Peltotie 1922–1923 Bertel Liljeqvist Kahdeksan paritaloa Kymijoelle vievän Peltotien varrella. Markantontit Vuodesta 1944 eteenpäin Kymiyhtiön luovuttamia tontteja 144 kpl. Laaja puolitoista- kerroksisten rakennusten alue. Myllykallion pientaloalue 1910-luvulta eteenpäin Alue muodostunut useassa vaiheessa. merkittävimmät kokonaisuudet alueella ovat: - Myllärintie – Kymenrannantie (1919–1920, Bertel Lilje- qvist) yhden- ja kahdenperheen taloja. - Myllykalliontie (1923, Bertel Liljeqvist) viisi kahden per- heentaloa. Lisäksi yksi vanhempaa tuotantoa oleva neljän perheen talo säilynyt. - Valveentie – Uimarannantie – Myllykalliontie – Pilkan- maantie (1946-1948, Yrjö Lindström) 20 kahden perheen taloa. - Pilkanmaantie – Korotintie (1948 ja 1951) 11 paritaloa.

222 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI

Kohde Kuvaus Tiedot (306.08.4) - Kymintehtaan päiväkoti (1952 Eino Niininen), Seimentie 9 Alue: Kymintehtaan - Kymintehtaan koulu (1953 Georg Jägerroos ja Tauno Kymintehtaat ja ympäristö ympäristö Salo) Takaharjuntie 3 Peruste: pm - Kymintehtaan koulun opettajien asuinkerrostalo (1951 Lähde: X Georg Jägerroos ja Tauno Salo), Takaharjuntie 3 Kokonaisuus: - Kymiyhtiön virkailijakerho Koskela (1958, Arne Helander), Sk merkintä: Koskelankuja 1, ja neljä asuinrakennusta (koskelankuja 3,5,7 ja 9) ja niihin liittyvä talousrakennus. - Kymintehtaan seurakuntakeskus (1963 Veikko Larkas), seurakuntasali muutettu kirkkosaliksi 1991, Kolarintie 22 - Seurakuntakeskuksen asuinrakennus (1963 Veikko Larkas) - Kymiyhtiön työterveysasema (1975 Heino & Toppila), Marskinkatu 1 - Kansantien asuinkerrostalot (1951 Bertel Liljeqvist ja Arne Helander) kolmen kerrostalon ryhmä, Kansantie 6 (306.08.5) Tehtaat perustettu 1897 Alue: Voikkaa Voikkaan tehtaat, - Vanha paperitehdas (1902, Gesellius-Lindgren-Saarinen) Peruste: vm tehdasalue paloi 1906, jäljellä itäjulkisivu Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Vanha selluloosatehdas (1912–1936) KLR, Teo, X - Sulfiittispriitehdas (1919, S. A. Lindqvist), rakennus tyhjil- Kokonaisuus: lään Sk merkintä: Tsr - Vesivoimalaitos (1922, Birger Federley) (306.08.6) - Virkamiesklubi (1919 S. A.Lindqvist) Voikkaantie 37 Alue: Voikkaa Voikkaan tehtaiden - Ruiskumestarin talo (1918 S. A.Lindqvist) Voikkaantie 42 Peruste: vm ympäristö A Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Ent. pääkonttori eli ns. Mestarikerho (1899) Voikkaantie KLR, Teo, X 40 Kokonaisuus: - Työläiskasarmi (1896, myöhempiä muutoksia) Voikkaan- Sk merkintä: A, Tsr tie 42 - Myllytien kerrostalot (1950-luku B.Liljeqvist ja A.Helander) Myllytie 25, 27 ja 29 - Paloasema (1913 Valter Thomé), Tehtaantie 4 (306.08.7) Lapinmäki ja Virtakivi Alue: Voikkaa Voikkaan tehtaiden - Asuinrakennus (1898) Brejlinintie 10 Peruste: mm ympäristö - Pesula ja sauna (1925) Brejlinintie 8 Lähde: KLR, Teo, X - Mäntylä (1900-luvun alusta) Tehtaantie 1, PURETTU Kokonaisuus: - Isännöitsijän asunto (1903-1904) Brejlinintie 4 - Asuinkerrostalo (1950-luvulta), Brejlinintie 9

Voikkaantie ja Sikomäki - Voikkaan seuratalo (1933–1934) Voikkaantie 16 - Sikomäen asuinalue (1890-luvulta eteenpäin) - Voikkaantien liikerakennukset (1930-luvulta) - Veturitalli (1920-luvulta)

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.09.1) 1870- ja 1920-luvut Alue: Korian sillat Keittoterässilta rakennettiin 1870 rautatiesillaksi ja muutet- Peruste: museosilta tiin uuden teräsbetonisillan valmistuttua 1920-luvulla Lähde: Tieh, KLR maantiesillaksi (nyk. museosilta) Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema

(306.09.2) 1980-luku Alue: Kymijoki Korian uusi Peruste: mm maantiesilta Lähde: KLR Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 223 KUUSANKOSKI

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.10.1) 1900-luku Alue: Kuusaa Kauppatori Kauppatori ympäristöineen Peruste: pm ympäristöineen Lähde: Ehdotettu Kokonaisuus: (306.10.2) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Mattila Muistomerkkeihin Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hakka- Peruste: rauh. lukeutuvat ukset Kuusankosken alueella: Lähde: mv - Mattila Pessankoski 1000006867 (6757902:3480685) Kokonaisuus: hakkaukset - Mattila Rantakallio 1000006104 (6758000:3480100) (306.10.3) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Muinaisjäännös- Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinais- Peruste: rauh. ryhmät jäännösryhmät Kuusankosken alueella: Lähde: mv - Ruotsula Kaivomäki 1000006134 (6750580:3478880) Kokonaisuus: - Ruotsula Ulvi 1000006135 (6750830:3478704) (306.10.4) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Ruotsula Vanha tienpohja Ruotsula lauttavalkama Peruste: rauh. 1000006136 (6750752:3478521) Lähde: mv Kokonaisuus: (306.10.5) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kirkkokallion (6761130:3480590) Peruste: rauh. Jatulintarha Lähde: mv Kokonaisuus: 306010003

ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.11.1) Kivi- ja/tai pronssikautinen kalliomaalaus Alue: Pakanavuori (6759620:3478180) Peruste: rauh. 306010001 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.2) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Rajasilta (6751420:3475260) Peruste: rauh. 306010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.3) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö Alue: Kettukallio (6763372:3476176) Peruste: rauh. 1000003667 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.12.1) Alue: Kymenrannan kylä Häkän mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (306.12.2) Alue: Kymenrannan kylä Tähteen pihlaja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (306.12.3) Alue: Maunukselan kylä Harjumäen mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus:

224 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttä- linnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.kuusankoski.fi/

http://www.wikipedia.fi/

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 225 KUUSANKOSKI

226 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

MIEHIKKÄLÄ

Miehikkälän kunnan kartoitti kesällä 2005 Kaisa Niilo-Rämä.

Osa Miehikkälän kunnan alueesta joutui venäläisille Uudenkaupungin rauhassa 1721, ja Turun rauhassa 1743 alue siirtyi kokonaan Venäjälle. Vuonna 1790 Katariina II lahjoitti majuri Matjev Olsuf- fjeville Miehikkälästä 250 sielua. Lahjoitusmaa käsitti laajoja alueita Suurmiehikkälän ja Kylmälän kylistä. Tämä järjestelmä synnytti epäkohtia, joista päästiin vasta 1800-luvun lopulla. Virolahden kunnasta Miehikkälä itsenäistyi 1887, vaikka senaatti oli päättänyt asiasta jo 1863. Moskovan rauhassa 1940 osa kuntaa jäi taas Venäjän puolelle.

Vuonna 2007 Miehikkälässä oli 2370 asukasta sen pinta-alan ollessa 440,9 km². Maapinta-alasta vesipinta-alaa on 17,2 km².

Miehikkälän tärkeimmät kylät ovat muodostuneet neljän kunnan läpi virtaavan ja Suomenlahteen laskevan joen varrelle. Miehikkälän kirkonkylä sijaitsee lisäksi kaakosta luoteeseen suuntautuvalla harjujaksolla.

MIEHIKKÄLÄ

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 229 MIEHIKKÄLÄ (306) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 230 Pienmaisemat (02) 230 Perinnemaisemat (03) 231 Sotahistorialliset kohteet (04) 231 Uskonnolliset kohteet (05) 232 Rakennukset ja pihapiirit (06) 232 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 234 Liikenneympäristöt (09) 235 Muut kohteet (10) 236 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 237 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 239 LÄHTEET 240

228 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 MIEHIKKÄLÄ

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinais- jäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 229 MIEHIKKÄLÄ

MAISEMA-ALUEET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.01.1) GIS Peruste: vm Vaalimaan- Vaalimaanjokilaakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Kaak- Lähde: matm jokilaakso koisen viljelymaan maisemamaakuntiin. Koko alue sijoittuu Miehikkälän ja Virolahden kunnan alueelle. Vaalimaanjoen laakso on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa ja maisemakuvaltaan pienipiirteistä. Vedenjakajina toimivat rapakivikalliot vuorottelevat viljeltyjen laaksonrinteiden kanssa, joita reunustavat soraiset kangasmetsäalueet. Joen varrella on useita melko pieniä savikoita ja sitä seuraa kokonainen harjujakso. Suurimmat savikot sijoittuva Miehikkälän kirkon eteläpuolelle ja Saivikkalaan. Kauniisti mutkittelevan joen varrelta löytyy pieniä järviä ja koskia. Viljelysaukeiden ulkopuolinen maasto on melko karua. Saivikkalassa tosin on muutamia lehtokuvioita. Alueen sijainti valtakunnan rajan tuntumassa on jättänyt paljon sotiin liittyviä muisto- merkkejä. Maa- ja metsätalous ovat olleet jo pitkään alueen tärkeimmät elinkeinot. (306.01.2) GIS Peruste: mm Suur-Miehikkälä Virojoen rantojen kumpuilevassa peltoviljelymaisemassa Lähde: matm, KLR pienet taloryhmät rytmittävät maisemaa.

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.02.1) GIS Alue: Lapjärvi Vuosisatoja vanhat Matala- ja Syväjärven välisen kannak- Peruste: mm sen molemmin puolin levittäytyvät pellot muodostaa pienen Lähde: KLR viljelymaisema-alueen. Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.02.2) Salpalinja kulkee alueen läpi Alue: Kylmälä Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.02.3) Alue: Saivikkala – Peruste: pm Lähde: ehdotettu Heikkilä Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.02.4) 1500-luvulta peräisin olevan kylän paikka. Alueella on Alue: Muurikkala maisemallisia arvoja. Muurikkalan kylässä on useita ra- Peruste: pm kennushistoriallisia kerrostumia. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.02.5) Alue: Hauhia Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.02.6) Muurolan kylän pellot ja niiden keskellä olevat vanhat Alue: Muurola yksittäiset talot muodostavat pienimittakaavaisen viljely- Peruste: mm maiseman. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

230 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 MIEHIKKÄLÄ

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.03.1) (6727200:3538900, GIS) Alue: Saivikkala Ukkolan keto Ukkolan tilan eteläpuolella sijaitseva kohde on lajistoltaan Peruste: mm ja maisemallisesti merkittävä. Lähde: KSp Kokonaisuus: (306.03.2) (6729500:3531800, GIS) Alue: Pitkäkoski Kalliokosken Kalliokosken metsälaidun on laaja ja maisemallisesti moni- Peruste: mm metsälaidun puolinen laidunalue. Lähde: KSp Kokonaisuus: (306.03.3) (6736700:3525300, GIS) Alue: Syväjärvi Esi-Takasen Kolmesta erilaisesta osa-alueesta koostuvan kohteen Peruste: pm laitumet arvokkain osa on peltoaukion kaakkoispuolella oleva haka. Lähde: KSp Kokonaisuus: (306.03.4) (6736700:3352500, GIS) Alue: Syväjärvi Salmela Peltojen ympäröimät pienet mosaiikkimaiset perinne- Peruste: pm biotooppilaikut erottuvat hyvin kylämaisemasta. Lähde: KSp Kokonaisuus: (306.03.5) (6728200:3539000, GIS) Alue: Rinkelinmäki Ala-Häsän Lajistoltaan vaatimaton kallioketo sijaitsee Rinkelinmäen Peruste: pm kalliokedot etelärinteellä. Lähde: KSp Kokonaisuus: (306.03.6) (6740900:3525600, GIS) Alue: Notkola Notkolan kallioketo Pieni kallioinen lajistoltaan köyhä kohde sijaitsee Notkolan Peruste: pm kylätien varressa. Lähde: KSp Kokonaisuus: (306.03.7) (6728300:3529200, GIS) Alue: Rongas Rongaksen laidun Maisemallisesti edustava alue koostuu kalliokedosta, Peruste: pm tuoreesta heinäniitystä ja hakamaasta. Lähde: KSp Kokonaisuus: (306.03.8) (6739100:3528100, GIS) Alue: Joenpolvi Joenpolven Kallioinen ketoalue elävöittää maisemaa. Peruste: pm kallioketo Lähde: KSp Kokonaisuus: (306.03.9) (6728700:3533400, GIS) Alue: Pitkäkoski, Miehikkälä Mäkisen Metsälaidun on havupuuvaltainen 2 ha lannoitetun kyl- Peruste: pm metsälaidun vönurmen ympäröimä alue. Lähde: KSp Kokonaisuus:

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.04.1) GIS Alue: Salpalinja Suomenlahdelta ja Sallaan ja Savukoskelle ulottuvaa Peruste: vm 1200km pitkää puolustusasemaa alettiin rakentaa talviso- Lähde: RKY 1993, VAT 2008, dan jälkeen. Vuosina 1940–41 ja 1944 rakennettu Salpalin- KLR ja on useammassa tasossa linnoitettu massiivinen puolus- Kokonaisuus: tusasema. Se käsittää mm. teräsbetonikorsuja, kenttälin- Sk merkintä: noitteita, taistelu-, ja yhdyshautoja sekä kivisiä panssaries- teitä. Myös alimmaisenjärven varuskunta alueen (aliupsee- rikylä) rakennuksia on säilynyt. Miehikkälän alueella Salpalinjan edustavia kokonaisuuksia ovat mm. - Hauhian peltomaiseman panssariestelinja - Kylmälän lammen kiertävä panssariestelinja - Raslanmäki (Korsukukkula/ Salpalinja-museon alue) ja siitä pohjoiseen Muhikon tukikohtaan jatkuva tiuhasti linnoitettu alue - Keskuslottalan ja siihen liittyvän parakkikylän jäänteiden sekä estekivilouhoksen muodostama kokonaisuus (306.04.2) 1940 Alue: Miehikkälä (Pulakorpi) Leijonakivet (3536826:6730400, GIS) Peruste: mm Raslanmäen kohdalle Saivikkala-Taavetti tien molemmin Lähde: KLR puolin on asetettu kivipaadet, joihin on hakattu Suomen Kokonaisuus: leijona ja vuosiluku 1940. Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 231 MIEHIKKÄLÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (306.04.3) 1940-luku Alue: Saivikkala Raslanmäki (3536846:6730615, GIS) Peruste: mm (Korsukukkula, Alue on järeästi linnoitettu ja on alun perin suunniteltu Lähde: KLR Salpalinja-museon alue) komppanian puolustuskeskukseksi. Museokäytössä olevat Kokonaisuus: linnoituslaitteet on entisöity. Sk merkintä:

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.05.1) 1881 (piirustukset 1875) Ludvig Isak Lindqvist Alue: Saivikkala Miehikkälän (3538617:6729536, GIS) Peruste: vm Kirkko Tiilestä rakennettu muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkon Lähde: RKY 1993, KLR runkohuoneeseen liittyvät lyhyet poikkisakarat ja sen Kokonaisuus: sisätila on uusittu 1927 (K. S. Kallio). Sk merkintä: (306.05.2) 1800-luvun alku, myöhempiä uudistuksia Alue: Saivikkala Kirkkoherran (3538130:6729494, GIS) Peruste: mm pappila Pappila oli seurakunnan ensimmäisiä rakennushankkeita. Lähde: KLR Pihapiiriin kuuluu kuusikujan lisäksi vanhoja talousraken- Kokonaisuus: nuksia sekä uudempia asuinrakennuksia. Sk merkintä: (306.05.3) 1969 Alue: Muurikkala III/JR 24:n (3550097:6726615, GIS) Peruste: mm muistomerkki III/JR 24:n muistomerkki on pystytetty vuonna 1941 paikal- Lähde: KLR la käydyssä taistelussa kaatuneiden muistolle. Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.05.4) 1986 Alue: Savanjärvi JR 3:n ehtoolliskivi Kiveltä tarjottiin rippikoulun suorittaneille varusmiehille Peruste: pm ehtoollinen heinäkuussa 1941, kun sota oli keskeyttänyt Lähde: ehdotettu konfirmaatiotilaisuuden kirkossa kesäkuussa 1941. Kokonaisuus: Sk merkintä:

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.06.1) 1909, myöhempiä uudistuksia Alue: Maaskola Väinölän seurantalo (3526715:6730256, GIS) Peruste: mm Miehikkälän ensimmäinen seurantalo Väinölä kuuluu Lähde: KLR kiinteästi kylämiljööseen ja sillä on paikallishistoriallista Kokonaisuus: arvoa. Sk merkintä: (306.06.2) 1900-luvun alku, 1929 Alue: Huoppi Huopin seurantalo (3528586:6728820, GIS) Peruste: mm Huopin seurantalo on rakennettu kahdessa vaiheessa. Lähde: KLR 1900-luvun alun hirsirakenteeseen lisättiin 1929 jugend- Kokonaisuus: vaikutteinen osa, jolloin rakennus sai vinkkelin muodon. Sk merkintä: Talo on kiinteästi osa ympäröivää kylää ja maisemaa. (306.06.3) 1900-luvun alku Alue: Rongas Värri (3529387:6728448, GIS) Peruste: mm Maatilan päärakennus on laudoitettu uusrenessanssin Lähde: KLR tapaan. Pihassa oleva kivinavetta on samalta ajalta kuin Kokonaisuus: päärakennuskin. Sk merkintä: (306.06.4) 1888–1890 Alue: Suur-Miehikkälä Kuusela (3529985:6735837, GIS) Peruste: mm Maatalon päärakennus on tehty myrskyn kaatamista puista Lähde: KLR ja se sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla. Piha- Kokonaisuus: Suur-Miehikkälä piiriä rajaavat hyvin säilyneet ulkorakennukset. Sk merkintä: (306.06.5) 1910 Alue: Suur-Miehikkälä Peltola (3529617:6736086, GIS) Peruste: mm Pihaa kiertäneistä talousrakennuksista on jäljellä enää Lähde: KLR hevostalli. Rakennusryhmä sijaitsee metsän reunassa Kokonaisuus: Suur-Miehikkälä maisemallisesti tärkeällä paikalla. Sk merkintä:

232 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 MIEHIKKÄLÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (306.06.6) 1905 Alue: Suur-Miehikkälä Harju Maisemallisesti vaikuttavalla paikalla sijaitseva rakennus Peruste: mm edustaa vuosisadan alun kertaustyyliä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Suur-Miehikkälä Sk merkintä: (306.06.7) 1915 Kouluhallituksen tyyppipiirustukset Alue: Lapjärvi Lapjärven koulu (3524808:6737059, GIS) Peruste: mm Keskeisellä paikalla sijaitseva koulu edustaa 1900-luvun Lähde: KLR jugendvaikutteista koulutaloa. Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.8) 1908 (1909) Alue: Saivikkala Työväentalo (3538111:6728648, GIS) Peruste: mm Jyrisevä Kylätien varrella sijaitseva hyvin säilynyt työväentalo. Lähde: KLR Kokonaisuus: Vaalimaanjoki- laakso Sk merkintä: (306.06.9) 1900-luvun alku Alue: Saivikkala Kiiston talo (3537754:6728191, GIS) Peruste: mm Seurantalo on jugendhenkinen. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.10) 1903, vuorilaudoitus 1920-luku, tiilikatto 1940-luku Alue: Saivikkala Kurko (3538272:6728823, GIS) Peruste: mm Miehikkälän keskustassa sijaitseva hirsirakenteinen ju- Lähde: KLR gendtalo on saattanut valmistua jo ennen 1903. Raken- Kokonaisuus: nuksesta piti tulla synnytyslaitos, mutta se on kuitenkin Sk merkintä: ollut asuinrakennuksena sekä kauppana koko historiansa ajan. (306.06.11) 1889, siipirakennus 1900-luvun alku, toinen kerros 1925, Alue: Kirkonkylä Kansakoulu korjaus 1969-73 Peruste: mm (3538222:6729014, GIS) Lähde: KLR Miehikkälän ensimmäinen koulu. Paikallishistoriallista ja Kokonaisuus: maisemallista arvoa omaava rakennus menetti alkuperäis- Sk merkintä: tä asuaan 1969-1973 tehdyissä muutostöissä. (306.06.12) 1800-luku Alue: Heikkilä Kallio (3540117:6725845, GIS) Peruste: mm (Jokelan kallio) Talonpoikaistalo lepää luonnonkiviperustan päällä. Alkupe- Lähde: KLR räisten ulkorakennustensa kanssa se muodostaa raken- Kokonaisuus: nushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan kokonai- Sk merkintä: suuden. - pieni hirsinavetta ja aitta 1800-luku - riihi - varastokatos ja kellari (306.06.13) 1912, lisärakennus 1922, korjaus 1961 Alue: Pitkäkoski Pitkäkosken (3532341:6729164, GIS) Peruste: mm Kansakoulu Rakennuksia muutettiin korjaustöiden aikana 1961. Ra- Lähde: KLR kennuksella on merkittävä rooli ympäristönsä jäsentäjänä. Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.14) 1930-luvun alku Alue: Muurikkala Kaupparakennus (3549856:6727048, GIS) Peruste: mm Muurikkalassa sijaitseva kaupparakennus on valmistunut Lähde: KLR 1930-luvun alussa. Samalta ajalta on myös tien toisella Kokonaisuus: puolella oleva varasto. Sk merkintä: (306.06.15) 1936 ja 1948 Alue: Muurikkala Muurikkalan (3548848:6727997) gis (kuva) Peruste: mm kansakoulu Muurikkalan kansakoulun nykyiset rakennukset ovat vuo- Lähde: KLR silta 1936 ja 1948. Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.16) 1848 Alue: Muurola Ahola Aholan talossa on toiminut toinen Miehikkälän kahdesta Peruste: mm kestikievarista. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.17) 1800-luku, laajennus 1800-luvun loppu Alue: Muurola Multala 1800-luvun talonpoikaista rakennusperinnettä edustava Peruste: mm talo. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 233 MIEHIKKÄLÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (306.06.18) 1800-luvun puoliväli Alue: Muurola Ristola (3534320:6741086, GIS) Peruste: mm Maisemallisesti merkittävä talo on rakennettu luonnonkivi- Lähde: KLR perustan päälle. Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.19) 1908, lisärakennus 1956 Alue: Muurola Muurolan (3534201:6729164) gis (kuva) Peruste: mm kansakoulu Muurolan kansakouluun vaihdettiin standardi-ikkunat Lähde: KLR lisärakennuksen rakentamisen yhteydessä. Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.20) (3534454:6741847, GIS) Alue: Muurola Muurolan Peruste: pm seurantalo Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.21) (3525142:6741422, GIS) Alue: Purho Purhon seurantalo Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.06.22) Metsän reunassa sijaitseva edustava ja yhtenäinen vanha Alue: Saivikkala Palmunen pihapiiri. Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.08.1) 1900-luvun alku Alue: Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälän (3530166:6735362, GIS) Peruste: mm sahamylly Yläkoskessa sijaitseva mylly kuuluu Suur-Miehikkälän Lähde: KLR kulttuurimaisemaan. Kokonaisuus: Suur-Miehikkälä Sk merkintä: (306.08.2) 1861, 1878, 1922 Alue: Kalliokoski Kalliokosken (3531465:6730473, GIS) Peruste: mm Lasitehdas Lasin tuotanto aloitettiin alueella 1861. Useaan otteeseen Lähde: KLR uudestaan rakennetusta tuotantolaitoksesta ei kuitenkaan Kokonaisuus: ole enää jäljellä kuin perustuksia. Alueella on kuitenkin Sk merkintä: säilynyt: - konttorirakennus, ikkunoita myöhemmin muutettu, tod. näk. 1920-luku - tiilinen autotallirakennus 1920-luvun alku - puutarhurin asuinrakennus 1924 - ruotsalainen kansakoulu 1896, laajennus 1900-luvun alku. Koulusta on enää osia jäljellä - työväen asuinalue - Kotijärven rannassa sijainneen huvilan (Kotlahden hovi) rakennuksia ei enää ole jäljellä. ratsastuspolkujen pohjia ja puiston kasvillisuutta on säilynyt rakennusten perustuksien ja viinikellarin raunioiden ohella (306.08.3) 1900-luvun alku Alue: Pitkäkoski Pitkäkosken saha ja (3532111:6729369, GIS) Peruste: mm mylly Sahatoimintaa alueella on ollut jo 1700-luvulta lähtien. Lähde: KLR, Teo Säilyneiden rakennusten vanhimmat osat ovat 1900-luvun Kokonaisuus: alusta ja kokonaisuudessaan sahan ja myllyn alue on Sk merkintä: yhtenäinen. Saha on Miehikkälän ensimmäisiä, sillä se perustettiin jo 1728. (306.08.4) 1881, saha 1939 Alue: Hauhia Hauhian mylly ja (3538489:6732548, GIS) Peruste: mm saha Maisemallisesti tärkeälle paikalle rakennetun myllyn vie- Lähde: KLR, Teo ressä on betonilla tuettu puusilta vuodelta 1970. Viereisen Kokonaisuus: maatalon päärakennus on vuodelta 1864. Sk merkintä:

234 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 MIEHIKKÄLÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (306.08.5) Myllynpaikkana jo 1500-luvulla Alue: Muurikkala Sahamyllyn paikka (3549874:6726835, GIS) Peruste: mm Vanha mylly paloi 1960-luvulla ja nyt paikalla on enää sen Lähde: KLR, Teo patorakennelmat ja perustukset. Muurikkalassa on ollut Kokonaisuus: saha jo 1700-luvulla. Sk merkintä: (306.08.6) Sijaitsee Miehikkälän ja Haminan rajalla Alue: Vironkosken Peruste: pm sahamylly Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.09.1) 1929 Alue: Pitkäkoski Pitkäkosken silta (3532111:6729369, GIS) Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (306.09.2) Miehikkälän kirkonkylältä Savankosken risteykseen (n. Alue: Yt14745 1 km) Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 235 MIEHIKKÄLÄ

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.10.1) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat kylänpaikat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. kylänpaikat Miehikkälän alueella: Lähde: mv - Kylmälä (Kyllmele by) 1000011232 (6728090:3534059) Kokonaisuus: - Muurikkala (Murola by) Tohmonmäki 1000011288 (6727673:3549677) - Saivikkala (Sauickala by) Haapala 1000011284 (6727384:3539429) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Jaakkola 1000011301 (6734252:3531055) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Nurmela 1000011298 (6735588:3530459) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Raitio 1000011300 (6734778:3531762) - Hurttala (Hwrttala by) Hurtta 1000011264 (6731130:3541280) - Hurttala (Hwrttala by) Hauhia 1000011263 (6732940:3538853) - Hurttala (Hwrttala by) Rasi 1000011266 (6731553:3541221) - Järvelä (Jarfvela by) 1000011267 - Muurikkala (Murola by) Niittyinmäki 1000011289 (6726971:3549037) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Harjava 1000011927 (6736154:3529537) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Ramu 1000011296 (6735762:3529990) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Kiviharju 1000011295 (6735028:3530258) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Takanen 1000011294 (6735710:3529523) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Saha 1000011293 (6735411:3530142) - Hurttala (Hwrttala by) Lötsä 1000011265 (6731036:3541706) - Muurikkala (Murola by Lötsänmäki 1000011291 (6726850:3549566) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Kallio 1000011299 (6734747:3531326) - Muurikkala (Murola by) Husunpää 1000011286 (6728260:3548870) - Saivikkala (Sauickala by) Ukkola 1000011293 (6727132:3538857) - Saivikkala (Sauickala by) Suurikylä 1000011282 (6727067:3538305) - Saivikkala (Sauickala by) Jaakkola 1000011273 (6727646:3539110) - Saivikkala (Sauickala by) Ala-Häsä 1000011272 (6728094:3439080) - Saivikkala (Sauickala by) Pappila 1000011271 (6729410:3538196) - Saivikkala (Sauickala by) Häsä 1000011270 (6729543:3539050) (306.10.2) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Jatulintarhat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset jatulin- Peruste: rauh. tarhat Miehikkälän alueella: Lähde: mv - Ojamaa 489010025 (6730546:3526300) Kokonaisuus: - Kivelä 489010027 (6738371:3526016) - Soivuori 489010029 (6737260:3530653) - Jutuksenjärvi 489010030 (6733040:3543340) - Ylikorvenkangas 489010026 (3528410/6737300) - Mustasuo 489010022 (6735604:3531290) - Palloinmäki 489010023 (6735250:3529490) (306.10.3) Alue: Suur-Miehikkälä Rasin kaskiröykkiö Peruste: rauh. 1000011302 Lähde: mv Kokonaisuus:

236 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 MIEHIKKÄLÄ

ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.11.1) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Ristiniemenvuori (6742700:3537620) Peruste: rauh. 489010031 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.2) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lähdepelto (6730900:3541680) Peruste: rauh. 489010015 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.3) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Törönpelto (6728160:3538740) Peruste: rauh. 489010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.4) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Salmenaho (6729080:3540360) Peruste: rauh. 489010014 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.5) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Suurenmännynpel- (6728440:3540200) Peruste: rauh. to Lähde: mv Kokonaisuus: 489010013 (306.11.6) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Länttärinmäki (6727920:3539820) Peruste: rauh. 489010010 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.7) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Krouvi (6727140:3538080) Peruste: rauh. 489010009 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.8) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Nuttupelto (6723240:3538510) Peruste: rauh. 489010008 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.9) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Liinalionpelto (6727060:3539080) Peruste: rauh. 489010007 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.10) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Haapala (6727220:3539530) Peruste: rauh. 489010006 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.11) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lehtomäki (6727100:3539730) Peruste: rauh. 489010005 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.12) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Pienpelto (6726960:3539600) Peruste: rauh. 489010004 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.13) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Kaivosuo (6726360:3536000) Peruste: rauh. 489010024 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.14) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Perienniitty (6725590:3539090) Peruste: rauh. 489010028 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.15) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Tervahauta (6725780:3540280) Peruste: rauh. 489010003 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.16) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Autiopelto (6725100:3540420) Peruste: rauh. 489010002 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 237 MIEHIKKÄLÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (306.11.17) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Heikkilä (6724540:3541110) Peruste: rauh. 489010001 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.18) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Saaransivu (6729080:3548680) Peruste: rauh. 489010021 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.19) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Rivinkangas (6728830:3549390) Peruste: rauh. 489010020 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.20) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hietala-Patolahti (6728340:3549920) Peruste: rauh. 489010019 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.21) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Sillanmäki (6724800:3549320) Peruste: rauh. 489010018 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.22) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hiiriharjunmäki (6724340:3548980) Peruste: rauh. 489010017 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.23) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Villasiinpolvi (6724150:3549120) Peruste: rauh. 489010016 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.24) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kolmikannankan- (6723225:3548998) Peruste: rauh. gas Lähde: mv Kokonaisuus: 1000010925 (306.11.25) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kotisuo 1 (6726470:3550415) Peruste: rauh. 1000010937 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.26) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kumpula (6725554:3547540) Peruste: rauh. 1000010926 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.27) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Korpiranta 2 (6733733:3531377) Peruste: rauh. 1000010930 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.28) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Sorvainvuori (6732778:3530733) Peruste: rauh. 1000010932 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.29) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hietala (6727810:3549580) Peruste: rauh. 1000010936 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.30) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kotisuo 2 (6726061:3550916) Peruste: rauh. 1000010938 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.31) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Mäkelä (6734053:3531863) Peruste: rauh. 1000010939 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.32) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Halkoniitty 1 (6733476:3531540) Peruste: rauh. 1000010942 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.33) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Halkoniitty 2 (6733609:3531460) Peruste: rauh. 1000010943 Lähde: mv Kokonaisuus:

238 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 MIEHIKKÄLÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (306.11.34) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Rikkola (6734206:3531441) Peruste: rauh. 1000010944 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.35) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vuorela (6734005:3530226) Peruste: rauh. 1000010945 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.36) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Hiekkala (6730563:3525080) Peruste: rauh. 1000010946 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.37) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vainiola (6724550:3548710) Peruste: rauh. 1000010933 Lähde: mv Kokonaisuus: (306.11.38) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kallio (6727705:3547010) Peruste: rauh. 1000010947 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (306.12.1) (3544711:6728020, GIS) Alue: Hurttala Niittymäen Peruste: rauh. kultakuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (306.12.2) (GIS) Alue: Hurttala Leukanniemen Peruste: rauh. lehto Lähde: KSYK Kokonaisuus: (306.12.3) (3528172: 6734209, GIS) Alue: Miehikkälä Kiviharjun Peruste: rauh. pylväskuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (306.12.4) (3533044: 6731677, GIS) Alue: Kalliokoski Kotilahden Peruste: rauh. lehtikuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 239 MIEHIKKÄLÄ

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Mu- seovirasto. Helsinki. 2001

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu: Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoi- tusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 1994

Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka. 1993

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. 2004

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

Varpio, Yrjö 1974: Vanhaa Miehikkälää. Miehikkälän kunta. Vammala.

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.finnicakymenlaakso.fi

http://www.miehikkala.fi/

http://www.tieh.fi/tiehist/rantatie.htm

http://www.wikipedia.fi/

240 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ

Pyhtään kunnan kartoitti Kaisa Niilo-Rämä kesällä 2005.

Pyhtäälle muodostui vakinainen asutus jo 1100-luvulla, vaikka asutuksen jälkiä siellä on jo kivikau- delta. Varhaisin asiakirjatieto Pyhtäästä on vuodelta 1347 ja omaksi kirkkoherrakunnakseen se erotettiin Pernajan seurakunnasta vuonna 1422. Pitäjän asutus oli vakiintunut nykyisille pakoilleen 1500-luvun puoliväliin mennessä. 1500-luvun puolivälin jälkeen kunnan pinta-ala oli myös suurim- millaan, kun siihen kuuluivat nykyisen Pyhtään lisäksi Elimäki, Kymi, Anjala ja Ruotsinpyhtää sekä joitakin kyliä Lapinjärvestä. Turun rauhassa 1743 osa Pyhtäästä jäi Ruotsille (nyk. Ruotsinpyhtää). Nykyään kunnan pinta-ala on 743 km², jos maapinta-alaa noin 288 km², merialueita noin 446 km² ja sisävesialueita noin 9 km². Asukkaita Pyhtäällä vuonna 2006 oli 5147, joista 10,5 prosenttia oli ruot- sinkielisiä.

Pyhtää sijaitsee Kymijoen itäisen ja läntisen päähaaran välisellä Pyhtäänsaarella. Pyhtään kulttuurimaisemaa ja historiaa ovat huomattavimmin muovanneet kirkko, kartanokulttuuri, teollisuus ja maanviljelys. Myös jo varhaisella keskiajalla rakennettu Turusta Viipuriin kulkenut Suuri Rantatie nykyinen Kuninkaantie vaikutti Pyhtään kehitykseen, meren ja Kymijoen ohella.

Pyhtään pohjoisosat ovat metsäisiä ja siellä on myös laajoja suoalueita. Viljelyalueet ovat muodos- tuneen rannikon merenlahtien savikkoalueille sekä jokien varsille. Kymijoki on Pyhtään kohdalla haaroittunut ja huomattavin niistä on Kurevirrasta erkaneva, kirkonkylän läpi virtaava Pyhtään haa- ra. Pyhtääseen kuuluu myös merialueita ja sillä on noin kolmesataa saarta. Pyhtään rannikko- ja saaristoalue muodostaa oman kokonaisuutensa. Rannikkoalueelle ovat tunnusomaisia vierinkivet, jotka ovat kasautuneet erityisesti niemien kärkeen ja saaristoalueelle.

Kymijoen varrelle perustettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Stockforsin puuhioketehdas, kun maatalous ja kalastus menettivät merkitystään elinkeinoina. Kymijokeen on rakennettu myös voima- laitoksia. Kunnan yleisilmeelle ovat tyypillisiä myös monet yksittäisinä säilyneet tehdastyöläisten asuinrakennukset.

PYHTÄÄ

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 243 PYHTÄÄ (624) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 244 Pienmaisemat (02) 244 Perinnemaisemat (03) 246 Sotahistorialliset kohteet (04) 247 Uskonnolliset kohteet (05) 248 Rakennukset ja pihapiirit (06) 248 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 251 Liikenneympäristöt (09) 252 Muut kohteet (10) 253 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 254 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 258 LÄHTEET 259

242 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 PYHTÄÄ

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinais- jäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 243 PYHTÄÄ

MAISEMA-ALUEET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.01.1) GIS Peruste: vm Kaunissaari – Kaunisaari ja Ristisaari kuuluvat Eteläisen rantamaan ja Lähde: matm, KLR Ristisaari Suomenlahden rannikkoseudun maisemamaakuntiin. Kaunissaari poikkeaa tyypillisistä saariston kalliopintaisista saarista, koska se on osa harjumuodostumaa ja sen länsi- osan maaperä on moreenia. Osa harjun maa-aineksista on ajautunut aina ristisaaren kallioiden väleihin. Laakean saaren itäpuolisko ja saarten väliin jäävät riuttamaiset Pien- ja Suurkari kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuoje- lualueeseen. Kaunissaaren eteläosan kasvillisuus on vehmasta ja kulttuurivaikutteista. Muu saari on pääosin männikköä. Ristisaaressa kasvillisuus on pääasiallisesti luonnontilaista saaristoluontoa, johon laidunnus kuitenkin on jättänyt jälkensä. Ristisaaressa puusto on mäntyvaltais- ta, mutta joukossa on myös pieniä lehtokuvioita. (285.01.2) GIS Peruste: vm Kymijoen laakso Kymijoen laakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Eteläisen Lähde: matm viljelyseudun maisemamaakuntiin. Alue on laaja ja se jakautuu Anjalankosken, Elimäen, Kotkan, Kuusankosken, Pyhtään ja Valkealan alueelle. Kulttuurimaiseman ydin on vuolas Kymijoki, joka haaroittuu ja levenee järvialtaiksi useaan otteeseen ennen laskuaan mereen. Pyhtään alueella pellot ovat melko pieniä, joki melko kapea ja mutkainen, mutta mielenkiintoinen sen sisään muodostuneiden saarten vuoksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää varsinaista jokilaakson maisemaa rannikon tuntumassa. Rakentamattomat kosket ovat lailla rauhoitetut ja joen haarojen väliin jäävälle suoalueille on perustettu luonnonsuojelualueita. Alueeseen liittyy myös useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä. (285.01.3) GIS Peruste: mm Länsi-, Silta- ja Alue koostuu erillään olevista rakennuksista sekä tiiviistä Lähde: matm, KLR Myllykylän rakennusryppäistä pihapiireineen. Vanhimmat tilat ovat 1800-luvulta ja ulkorakennukset ovat olennainen osa kulttuurimaisema miljöötä.

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.02.1) Kolmesta kantatilasta (Tyni, Jaakkola, Korppas) kasvanut Alue: Kaunissaaren kylä Kaunissaaren kylä sijaitsee Kaunissaaren eteläosassa. Peruste: vm Kylä on ajan saatossa talojen halkomisen seurauksena Lähde: RKY 1993, VAT 2008, kasvanut ja tiivistynyt. Nykyisin kylän ominaispiirteitä ovat- KLR kin tiiviisti aidatut pihapiirit ja puutarhat lehtevine kujineen, Kokonaisuus: laiturit, venevajat ja ranta-aitat. Vanhimmat rakennukset Sk merkintä: ovat 1800-luvulta, uusimmat viime vuosikymmeniltä. Osa rakennuksista on ympärivuotisessa käytössä, mutta pää- asiallisesti saari on lomalaisten asuttama. Saaren pohjois- pään vanha rakennuskanta on 1880-luvulta. (285.02.2) (3473985:6709197, GIS) Alue: Kirkonkylä Pyhtään Kymijoen läntisen päähaaran ja keskiaikaisen Suuren Peruste: vm kirkkomaisema Rantatien varteen sijoittuva Pyhtään kivikirkko ympäristöi- Lähde: RKY 1993 ja 00 neen muodostaa arvokkaan kokonaisuuden. Kokonaisuus: - Pyhtään kivikirkko 1400-luku Sk merkintä: - kirkosta erillinen kellotapuli 1820-luku - kirkkoherranpappilan puinen päärakennus 1835, jatkettu myöhemmin - Kymijoen ylittävä yksijänteinen teräsbetonisilta 1923 - hautausmaa, jolla useita vanhoja sukuhautoja

244 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.02.3) GIS Alue: Ahvenkosken Jo 1300-luvulla lohenkalastamona tunnettu Ahvenkoski Peruste: vm historiallinen edustaa historiallista kulttuurimiljöötä. Suurelta Rantatieltä Lähde: RKY 1993, VAT 2008 päästään tammikujaa pitkin Ahvenkosken kartanon puu- Kokonaisuus: ympäristö tarhaan, jonka on suunnitellut puutarha-arkkitehti Paul Sk merkintä: Olsson. - kartanon päärakennus 1859, muutettu huvilamaiseksi 1892-94 (C. Armfelt). - suurin osa talousrakennuksista 1890-luku (viljamakasiini- meijeri, talli, navetta, työväen asuntorakennus, riihi, tilanhoitajan asunto ja ajurin rakennus sekä vaunuvaja) - Savukosken museosilta 1928 (ks. liikenne) - Ahvenkosken rannoilla on säilynyt ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita - vesivoimalaitos 1933 K. Lindahl (285.02.4) GIS Alue: Heinlahden Heinlahden ympäristö on yksi Pyhtään vanhimmista asuin- Peruste: mm ympäristö paikoista. Maiseman runkona toimivan vanhan Viipurintien Lähde: KLR ympärille nivoutuvat historialliset paikat ja rakennukset Kokonaisuus: pihoineen. Sk merkintä: (285.02.5) GIS Alue: Purolan kylä Purolan kylä jakautuu luonteeltaan kahteen erilaiseen Peruste: mm osaan; Alakylä on tiivis merenrantakylä, jonka rakennus- Lähde: KLR kanta on 1800-luvulta 1900-luvun alusta. Suljetut piha- Kokonaisuus: alueet ja niiden väliset tiet muodostavat yhtenäisen mil- Sk merkintä: jöön. Yläkylän kulttuurimaisemakokonaisuus koostuu peltoviljelysten keskellä olevista yksittäistaloista ja lukuisis- ta aitoista.

Alakylä: - Svartbäckin joen suistoalueella sijaitseva yksikerroksinen satulakattoinen rakennus, yksi kylän vanhimmista, 1800- luvun alku - Niemisen mylly ja saha, 1930-luku - Myllyn asuinrakennus 1932 - Sjöbergin venäläisvaikutteinen huvilamainen talo, 1900- luvun alku, siirretty Terijoelta

Yläkylä: - Kappalaisen pappila 1820-luku (6706341:3479753) korjattiin kouluksi 1884 ja takaisin pappilaksi 1900-luvun alussa. Pihapiiriin kuuluu poikkeava betonirakenteinen navetta sekä kivikellari. - Krämers (Svartbäckin kartano) 1870 (6706865:3479747) - Lassila 1900-luvun alku. Pihapiiriin kuuluu aitta- ja ulkorakennusten rivi - Lövdalin tienristeys on perinteistä 1800-luvun maatilara- kentamista edustava kokonaisuus, johon kuuluu kahden asuinrakennuksen, kahden aitan ja hirsinavetan lisäksi ulkorakennusten ryhmä. - Purolan koulu 1905 (3479925:6706225) - Rockas 1911, uudistettu (3480456:6706850) Pääraken- nuksen lisäksi aittarivistö ja kivinavetta vuodelta 1907 - Skräddas, maalaistalo, 1800-luvun loppu - Stenvall 1885 ja tiilinavetta 1943 (6706678:3479569) (285.02.6) GIS (kuva) Alue: Munapirtin kylä Munapirtin tiivis kyläyhteisö sijaitsee Munapirtin saaressa Peruste: mm pienimuotoisten peltojen ja metsäsaarekkeiden rajaamana. Lähde: KLR - Mattas: Mansardikattoinen päärakennus 1909, kuisti Kokonaisuus: lisätty 1964. Tilan kivinavetta on alkuperäinen. Sk merkintä: - Kylän kauppa 1900-luvun alku - Stor-Ståhl 1800-l puoliväli, nykyasu 1923 - Lill-Ståhl 1800-luku, nyk. ulkoasu on 1900-l vaihde - Yrjösen tilan ulkorakennukset 1800-luku - Santaniemen venevajat

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 245 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.02.7) GIS Alue: Hinkaböle Hinkaböle on Munapirtin saaressa sijaitseva maastoltaan Peruste: mm (Hinkapyöli) monimuotoinen metsäinen alue, joka muodostaa kulttuuril- Lähde: KLR lisesti arvokkaan kokonaisuuden. Rakennuskanta on Kokonaisuus: pääosin peräisin 1800-luvulta. Sk merkintä: - Hinkapyölin päärakennus 1839–1840 - tuulimylly 1861 paikalle siirretyt torppa ja aitta - pihlajien ympäröimä lato 1780 - Kansakoulu ja opettajan asuinrakennus 1900-luvun alku (A. Esti) - seurantalo Moborg 1908, laajennus 1910-luku (285.02.8) GIS Alue: Tuuski Munapirtin saaressa, kauniin merenlahden rannalla sijait- Peruste: mm sevan kylän rakennuskanta on 1900-luvun vaihteen mo- Lähde: KLR lemmilta puolilta. Kokonaisuus: - Mäkelä, päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Sk merkintä: Nykyinen ulkoasu 1900-l vaihde, verannat 1950-luku - Piispan tilan jugendvaikutteinen päärakennus 1904 - Lähistöllä sijaitsee myös louhos (285.02.9) GIS Alue: Hirvikoski Kymijoen rannassa sijaitseva kyläkokonaisuus ja lautta- Peruste: mm paikka. Vanha ryhmäkylän paikka on vielä hahmotettavissa Lähde: KLR maastossa olevien kumpareiden ja kivijalkojen avulla. Kokonaisuus: Sk merkintä:

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.03.1) (3348990:6689340) Alue: Ristisaari Lähes koko Ristisaaren alue on ollut laidunkäytössä. Saa- Peruste: vm rella on useita erityyppisiä perinnebiotooppilaikkuja ja Lähde: KSp paljon uhanalaisia hyönteislajeja. Kokonaisuus: (285.03.2) (3476400:6706100) Alue: Maari Maisemallisesti merkittävä ja isokokoinen joen- ja meren- Peruste: vm rantaniittylaidun sijaitsee Strukanhaaran suistossa. Laitu- Lähde: KSp men pohjoispuolella on myös laidunnettu luonnontilainen Kokonaisuus: metsäkaistale. (285.03.3) (3476100:6708100) Alue: Stockfors Stockforsin laidun Kymijoen Strukanhaaran länsirannalla sijaitseva metsäinen Peruste: pm laidunalue on niittylaikkujen täyttämä. Lähde: KSp Kokonaisuus: (285.03.4) (3488100:6709400) Alue: Heinlahti Rantalan laitumet Heinlahden luoteisrannalla sijaitsevat laitumet ovat sekä Peruste: vm maisemallisesti että lajistoltaan arvokkaita. Laitumilla on Lähde: KSp useita erilaisia kasvillisuusvyöhykkeitä. Kokonaisuus: (285.03.5) (3488500:6709400) Alue: Heinlahti Peltola Heinlahden pohjoisrannalla sijaitseva laidun on sekä mai- Peruste: mm semallisesti että lajistoltaan arvokas. Kohde jakautuu Lähde: KSp kahteen osaan. Kokonaisuus: (285.03.6) (3487600:6708400) Alue: Heinlahti Hartikanmäen Heinlahden länsirannalla on laajahko maisemallisesti Peruste: pm laidun edustava laidunalue. Alue on lajistoltaan kuitenkin melko Lähde: KSp köyhä. Kokonaisuus: (285.03.7) (3487600:6708900) Alue: Heinlahti Kantolan laidun Heinlahden länsipuolella sijaitseva laidun on pääosin Peruste: pm metsää ja sen arvo perustuukin pääosin alueella kasvaviin Lähde: KSp vanhoihin lehmuksiin. Kokonaisuus: (285.03.8) (3487600:6708700) Alue: Heinlahti Vähätalon laidun Heinlahden länsipuolella on laajojen kylvönurmialueiden Peruste: pm laidoilla erilaisia pienialaisia perinnebiotooppilaikkuja. Lähde: KSp Alueella on paljon vanhoja lehmuksia sekä suuria maa- Kokonaisuus: kiviä. (285.03.9) (3483700:6711300) Alue: Myllykylä Danielsbackan Myllykylän eteläosassa sijaitseva niitty ei ole maisemalli- Peruste: pm niitty sesti tai lajistoltaan kovin arvokas. Lähde: KSp Kokonaisuus:

246 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.03.10) (3484100:6709200) Alue: Siltakylä Riihimäen laitumet Maisemallisesti merkittävä laidunalue sijaitsee Kärrilän- Peruste: mm mäen ja Riihimäen välissä, tien molemmin puolin. Kallioke- Lähde: KSp to on lajistoltaan monipuolinen kun taas kuusivaltainen Kokonaisuus: metsälaidun hieman köyhempi. (285.03.11) (3484000:6710020) Alue: Siltakylä Franssilanbacken Siltakylän luoteispuolella sijaitseva laidun on lajistoltaan Peruste: pm köyhtynyt. Lähde: KSp Kokonaisuus: (285.03.12) (3476600:6698300) Alue: Långören saari Långören Saaressa esiintyy paljon saaristolle tyypillisiä niittylajeja. Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (285.03.13) (3587800:6793200) Alue: Kaunissaari Kaunissaaren Pitkänomaisella tuoreniityllä kasvaa saaristolle tyypillisiä Peruste: pm koulun läheinen niittykasveja. Lähde: KSp Kokonaisuus: niitty (285.03.14) (3487200:6693200) Alue: Kaunissaari Kaunissaaren Saaren pohjoisosassa sijaitsevalle entiselle pellolle on Peruste: pm peltoniitty muodostunut niittymäistä kasvillisuutta. Aluetta kiertää Lähde: KSp hyvin säilynyt kiviaita. Kokonaisuus: (285.03.15) (3479600:6706600) Alue: Purola Svartbäckin laidun Kyläkoulun länsipuolella sijaitseva laidun on kivinen ja Peruste: pm lajistoltaan melko köyhä. Lähde: KSp Kokonaisuus:

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.04.1) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kirmusaaren redutti (6709820:3470760) Peruste: rauh., mm 1000002090 Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.04.2) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Ahvenkosken (6710292:3471067) Peruste: rauh., vm patterit Osa Kymijoen rajalinnakkeita. Lähde: mv, KLR, VAT 2008 Turun rauhan seurauksena Ruotsin ja Venäjän välinen raja Kokonaisuus: 1000002104 siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan. Uuden rajan turvaksi Sk merkintä: molemmat valtiot rakensivat puolustusvarustuksia. Ahven- koskella sijaitsevat linnakkeet ovat rajanylityspaikan ja maantien turvaamiseksi rakennettuja. Pyhtään puolen linnakkeet ovat venäläisten rakentamia. (285.04.3) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Hirvikosken redutti (6722641:3481109) Peruste: rauh., vm 1000009820 Kuuluu myös kymijoen rajalinnakkeisiin. Lähde: mv, VAT 2008 Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.04.4) (3490513:6709157, GIS) Alue: Heinlahti Pyhtään ja Kymin Pyhtään ja Kotkan rajalla Turun-Viipurin tien läheisyydessä Peruste: mm rajakivi Ristikalliolla sijaitseva vanha rajakivi. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.04.5) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Lökören patteri (6707322:3486365) Peruste: mm 1000002105 Lökerönniemellä sijaitsevat vallit ovat jäänteitä vuosina Lähde: KLR 1788–1790 käydystä sodasta. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.04.6) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kaukolan linnake (6718440:3483620) Peruste: rauh. 1000007619 Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 247 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.04.7) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Itäkirkonkylän (6714560:3475330) Peruste: rauh. rajamerkki Lähde: mv Kokonaisuus: 1000006105 Sk merkintä: (285.04.8) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Puolustusvarus- Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset puolus- Peruste: rauh. tukset tusvarustukset Pyhtään alueella: Lähde: mv - Harjunpäänkangas 1000009821 (6718794:3483766) Kokonaisuus: - Korsnäs 1000007790 (6706020:3478070) Sk merkintä:

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.05.1) 1400-luku Alue: Pyhtään kirkko ja (3473985:6709197, GIS) Peruste: vm tapuli Kymijoen läntisen päähaaran ja keskiaikaisen Suuren Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Rantatien varteen sijoittuva Pyhtään kivikirkon kirkkosali on KLR holvattu kolmilaivaiseksi ja sen keskilaivassa on kahdek- Kokonaisuus: sansakaraiset tähtiholvit, sivulaivoissa ristiholvit. Kirkon Sk merkintä: ikkunat ovat alkuperäiset ja goottilaistyyliset. Kirkkosalin primitiiviset kalkkimaalaukset ovat 1400-luvun loppupuolelta. Kirkon asehuone on muutettu Creutz-suvun kappeliksi 1671 ja samalla katettu muhkealla barokkikuvulla. - Tapuli 1820-luku Suomen intendenttikonttori (285.05.2) Hautausmaalla useita vanhoja sukuhautoja. Kirkkomaata Alue: Pyhtään kirkon ympäröi kiviaita Peruste: vm hautausmaa Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.05.3) 1835 Kirkkoherra A. F. Cremer Alue: Kirkkoherran Empiretyylinen maisemallisesti tärkeällä paikalla olevaa Peruste: vm Pappila rakennusta on jatkettu myöhemmin. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.05.4) 1931 Alue: Siltakylä Siltakylän (3484907:6709338, GIS) Peruste: mm rukoushuone Pieni rukoushuone on nykyään asuinkäytössä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.1) GIS Alue: Ahvenkoski Ahvenkosken Suojeltu rakennussuojelulailla Peruste: vm Kartano Suurelta Rantatieltä päästään tammikujaa pitkin kartanon Lähde: RKY 1993, VAT 2008, puutarhaan, jonka on suunnitellut puutarha-arkkitehti Paul KLR Olsson. Kokonaisuus: - kartanon päärakennus 1859, muutettu huvilamaiseksi Sk merkintä: 1892–94 ja 1911 (C. Armfelt) - viljamakasiini-meijeri 1892–1894 - tornillinen kivirakenteinen meijeri-viljamakasiini rakennus - talli ja navetta 1892-1894 - työväen asuntorakennus 1897 - riihi - tilanhoitajan asunto 1914 - ajurin rakennus sekä vaunuvaja 1914 - lisäksi muita uudempia rakennuksia

248 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.2) 1900-luvun alku Alue: Kirkonkylä Ruotsinkielinen (3474697:6709157, GIS) Peruste: mm kansakoulu Koulurakennuksen ja työläisasuntojen käsittävä kokonai- Lähde: KLR suus muodostaa omaleimaisen ja yhtenäisen kokonaisuu- Kokonaisuus: ympäristöineen den. Sk merkintä: - koulurakennus 1903 - työväen asuinrakennukset 1900-luvun alku (285.06.3) 1900-luvun alku, muutoksia 1970-luku Alue: Kirkonkylä Skoas (3474460:6708850, GIS) Peruste: mm Tilan päärakennus on komean kuusiaidan ympäröimä. Lähde: KLR Pihapiiriin on rakennettu viime aikoina lisää rakennuksia. Kokonaisuus: Sijaitsee ruotsinkielisen kansakoulun ympäristössä. Sk merkintä: (285.06.4) 1919 Alue: Ulkokylä Suurahvenkosken (3474280:6708800, GIS) Peruste: mm koulu Koulurakennus edustaa jugendtyyliä. Sen pihalle on ra- Lähde: KLR kennettu myöhemmin voimistelusali ja luokkarakennus. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.5) 1770-luku Alue: Stråkö Stockforsin GIS Peruste: mm kartanon alue Kartanon säätyläismallinen päärakennus purettiin 1970- Lähde: KLR luvulla ja paikalla on enää: Kokonaisuus: - kivinavetta, talli ja sikala 1880-luku Sk merkintä: - asuinrakennus 1900-luvun vaihde - aumakattoinen, lähes neliön muotoinen, savesta ja kanervista valmistettu asuintalo 1800-luvun puoliväli

Ks. myös - Stråkön sulku 1900-luvun alku (285.06.6) 1858 Alue: Pirtnuora Pörtnora (3473900:6705220, GIS) Peruste: mm (Pirtnuora) Pörtnoran tilan pihapiiriin kuulu lisäksi myös kuivuri, kalus- Lähde: KLR tovaja, kaksi vanhaa aittaa ja sauna. Kokonaisuus: - kivinavetta 1871 Sk merkintä: (285.06.7) Pörtnoraan kuului myös ryhmä torppia, joista yhden tupa- Alue: Pirtnuora Torpparakennus rakennus on edelleen lähes alkuperäisessä kunnossa. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.8) 1830- tai 1840-luku Alue: Heinlahti Teikari (3489088:6707860, GIS) Peruste: mm Teikarin tilan päärakennus on empiretyylinen. Sen veranta, Lähde: KLR pannuhuonesiipi ja tiilikatto on tosin tehty vasta sotien Kokonaisuus: jälkeen. Pihalla kasvavat vanhat saarnet, lehmukset ja Sk merkintä: vaahterat on istutettu 1871 ja 1900 välisenä aikana. (285.06.9) 1919 Alue: Heinlahti Heinlahden koulu (3488265:6709311, GIS) Peruste: mm Hyvin säilynyt koulurakennus. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.10) 1858, nykyasu 1900-luvun vaihde Alue: Huutlahti Vanhala (3486934:6708281, GIS) Peruste: mm Vanhalan kantatilan päärakennus yhdessä tallin, hirsinave- Lähde: KLR tan, aittarivin, saunan ja ulkorakennusten kanssa muodos- Kokonaisuus: tavat suljetun pihan sekä arvokkaan kulttuuriympäristön. Sk merkintä: (285.06.11) 1900-luvun vaihde Alue: Kiviniemi Kiviniemen kartano (3485564:6707100, GIS) Peruste: mm Kiviniemen kartano on rakennettu aivan meren rannalle. Lähde: KLR Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu paanuilla vuorat- Kokonaisuus: tu asuinrakennus ja aitta. Sk merkintä: (285.06.12) 1886, korjaus 1963 Alue: Siltakylä Tjeder (3484134:6709869, GIS) Peruste: mm Siltakylän ja Länsikylän kulttuurimaiseman keskellä sijait- Lähde: KLR seva talouskeskus. Maisemallisena kiintopisteenä on Kokonaisuus: sementtitiilinavetta vuodelta 1951. Sk merkintä: (285.06.13) 1900-luvun alku Alue: Siltakylä Suurpyöli (3483594:6709318, GIS) Peruste: mm Tilan päärakennus on puhdaspiirteinen 1900-luvun alun Lähde: KLR maatalo. Pihapiiriä reunustaa maisemassa kauas näkyvä Kokonaisuus: navettarakennus, jonka vanhimmat osat ovat 1920- tai Sk merkintä: 1930-luvuilta.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 249 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.06.14) 1890-luku, laajennus 1905 Alue: Länsikylä Länsikylän (3483384:6710404, GIS) Peruste: mm ruotsinkielinen Koulurakennus sijaitsee Vanhan Viipurintien varressa Lähde: KLR keskeisellä paikalla. Kokonaisuus: koulu Sk merkintä: (285.06.15) 1844, nykyinen ulkoasu 1900-luvun vaihde Alue: Länsikylä Slangus (3481963:6711081, GIS) Peruste: mm Friisikoristeluinen Slangus on melko ainutlaatuinen raken- Lähde: KLR nus. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.16) 1840 Alue: Länsikylä Hökmark (3482771:6711379, GIS) Peruste: mm Hökmark on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Lähde: KLR - karjarakennus 1924. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.17) 1905 Alue: Länsikylä Falcks (3482669:6711352, GIS) Peruste: mm Tiivis kokonaisuus peltoaukeiden keskellä. Tila on Kymen- Lähde: KLR laaksossa harvinaista tyyppiä. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.18) 1815, lisäosia 1928 Alue: Länsikylä Björkas (3482739:6711380, GIS) Peruste: mm Pihapiiriin kuuluvat myös talli, navetta ja paja. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.19) 1930-luku Alue: Myllykylä Länsimyllykylän (3483371:6711265, GIS) Peruste: mm koulu Kivinen koulurakennus, jonka ulkoasu on pysynyt alkupe- Lähde: KLR räisenä. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.20) 1849, veranta 1969, myöhempiä muutoksia Alue: Myllykylä Karlagård (3483536:6711471, GIS) Peruste: mm Metsän reunassa sijaitseva rakennus näkyy maisemassa Lähde: KLR hyvin. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.21) 1896, nykyasu 1900-luvun alku Alue: Myllykylä Rokkila (3483890:6712840, GIS) Peruste: mm Hirsinen navetta ja talli, aittarivi, sikala, vaja, kaksikerroksi- Lähde: KLR nen aitta, riihi ja sauna muodostavat merkittävän kokonai- Kokonaisuus: suuden Neikontien varteen yhdessä päärakennuksen Sk merkintä: kanssa. (285.06.22) 1898, uudempi koulutalo 1950-luku Alue: Hirvikoski Hirvikosken koulu (3480768:6722168, GIS) Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.23) (3480451:6721986, GIS) Alue: Hirvikoski Mattila Mattilan tilan rakennukset on uusittu kellareita, aittaa ja Peruste: mm saunaa lukuun ottamatta ja paikalla onkin enemmän mai- Lähde: KLR semallista arvoa vanhana talonpaikkana, kuin rakennuksil- Kokonaisuus: la itsellään. Sk merkintä: (285.06.24) (3488640:6709390, GIS) Alue: Heinlahti Heinlahden Peruste: pm seurantalo Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.25) (3475102:6711331, GIS) Alue: Kangas Kankaan kylän Peruste: seurantalo Lähde: Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.06.26) Venevajat ovat osa merenrantamaisemaa Alue: Santaniemi Santaniemen Peruste: pm venevajat Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

250 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 PYHTÄÄ

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.08.1) 1933 Karl Lindahl Alue: Ahvenkosken (3470003:6709338, GIS) Peruste: mm voimalaitos Voimalaitos patoineen on vaikuttavaan koskiympäristö. Lähde: KLR Voimalaitos näkyy jokiympäristössä pitkälle. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.2) 1900-luvun alku Alue: Stråkon sulku ja Sulkuun liittyy myös rakennusryhmä vuosisadan alusta. Peruste: mm telakan paikka Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.3) 1909, lisälaitteita 1983 Alue: Klåsarön (3474097:6713418, GIS) Peruste: mm voimalaitos Voimalaitos oli yksi aikansa suurimmista Suomessa. Lähde: KLR, Teo Vuonna 1983 rakennuksen viereen rakennettiin lisälaitteita. Kokonaisuus: Voimalaitokseen liittyy asuin- sekä konttorirakennus. Voi- Sk merkintä: malaitos muodostaa Kymijoessa olevan Välisaaren kanssa arvokkaan kokonaisuuden. Saaressa on vanhoja puita ja sen läpi on kulkenut kirkkotie. (285.08.4) 1902, 1906 Alue: Kirkonkylä Stocforsin (3474500:6710000, GIS) Peruste: mm tehtaat ja ympäristö 1902 valmistunut puuhiomo sai seurakseen puurakentei- Lähde: KLR, Teo sen kaksikehyksisen sahan vuonna 1906, jonka jälkeen Kokonaisuus: tehdasta laajennettiin aina 1960-luvulle asti ja se muodos- Sk merkintä: taakin merkittävien 1900-luvun alun teollisuusrakennusten ryppään. Muita alueen rakennuksia ovat: - kuivaamorakennus on 1930-luvun alku - paja - valimo - vanha ja uusi kuorimo - hiomo - sihti- ja lajitteluhuone - vastaanottosali - makasiineja - sähköverstas - paloasema - Isännöitsijän aidattu asuinrakennus sijaitsee aivan hio- mon vieressä, 1900-luvun alku, muutettu toimistoksi 1918 - työntekijöiden asuintaloista on jäljellä yksi, insinöörien asuinrakennus (ennen 1915) - ent. kauppiaan talo on kunnostettu asunnoiksi 1930- luvulla - Mutankylä on rakentunut 1910- ja 1920-luvuilla työläisten asuntoalueeksi. Pienet tuparakennukset ja asuintalot sekä ulkorakennukset rajaavat väliinsä pieniä kujia. - Välikylä, joka on tehdasalueen varhaisin asuinalue, muodostettiin Pietilän tilan rakennuksiin korjaamalla ne asunnoiksi (285.08.5) (3484578:6711224) Alue: Myllykylä Birilsin mylly- Kaunis koskiympäristö, jossa asuinrakennuksia ja aitta Peruste: mm ympäristö 1700-luvulta. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.6) (3482267:669633, GIS) Alue: Krökö Krökön louhos Krökön saaren keskiosan louhos on todennäköisesti 1800- Peruste: pm luvulta. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.7) Alue: Solö Solön entinen Peruste: pm tärpättitehdas Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.08.8) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Klåsarö Vesimylly Klåsarö Välisaari 3 Peruste: rauh. 1000009757 (6713517:3474036) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 251 PYHTÄÄ

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.09.1) GIS Alue: Ahvenkoski, Kirkonkylä Suuri Rantatie Osa Turusta Viipuriin keskiajalta (1340- tai 1350-luvulla) Peruste: vm (Alinen Viipurintie, asti kulkeneesta Suuresta Rantatiestä meni Pyhtään halki Lähde: VAT 2008, KLR Kuninkaantie) jo 1200-luvulla. Tien tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700- Kokonaisuus: luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä Sk merkintä: postitietä. Tiestä on säilynyt useita osuuksia metsäalueilla ja nykyisen tien linjauksen pohjana. (285.09.2) 1928 Alue: Ahvenkoski Savukosken silta (3470512:6709619, GIS) Peruste: vm, museosilta Savukosken 49 m pitkä teräsbetoninen kaarisilta edustaa Lähde: KLR, Tieh Suomessa harvinaista yksinivelistä rakennetta. Silta vihit- Kokonaisuus: Ahvenkosken tiin museosillaksi 1984. kartanon ja Kymijoen maisema Sk merkintä: (285.09.3) Ennen Savukosken siltaa käytössä ollut silta rakennettiin Alue: Ahvenkoski Suurahvenkosken 1840-luvulla. 58 m pitkän ponsiansassillan rakenteita on Peruste: mm sillan paikka edelleen näkyvissä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.09.4) Ennen Savukosken siltaa käytössä olleen sillan paikka. Alue: Ahvenkoski Vähäahvenkosken Peruste: mm sillan paikka Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.09.5) 1922 tai 1923 Alue: Pyhtään kirkonkylä Kirkonkylän (3474910:6709104, GIS) Peruste: pm maantiesilta Yksijänteinen, teräsbetoninen holvisilta on rakennettu Lähde: ehdotettu vanhan huonokuntoisen sillan paikalle. Kokonaisuus: (raittisilta) Sk merkintä: (285.09.6) 1900- luvun alku Alue: Heinlahti Harkkokivisilta (3489075:6708000, GIS) Peruste: mm Heinlahden kylätien kivisilta on 1900-luvun alusta. Nykyisin Lähde: KLR tie menee sillan vieritse. Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.09.7) GIS Alue: Rantatie Siltakylän joen pohjoispuolella on säilynyt ikivanhan tien Peruste: mm osia. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.09.8) 1924 Alue: Siltakylä Siltakylän silta (3484613:6709447, GIS) Peruste: mm Teräsbetoninen yläkaarisilta (Langer -palkkisilta) Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.09.9) Pyhtäältä pohjoiseen on kulkenut vanha kauppatie ns. Alue: Neikontie Neikontie. Tien varren kilometripylväät ovat yhä näkyvissä. Peruste: pm Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.09.10) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Tirikan silta Sillat Peruste: rauh. 1000009907 (6710300:3470950) Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (285.09.11) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Klåsarö Välisaaren Sillanpaikka, Välisaari 1 Peruste: rauh. sillanpaikka (6713454:3474108) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000009729 Sk merkintä: (285.09.12) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Rukan sulku (6706680:3476280) Peruste: rauh. 1000007624 Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä:

252 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.09.13) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat tienpohjat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. tienpohjat Pyhtään alueella: Lähde: mv - Purola Majakorpi 1000009766 (6709617:3478193) Kokonaisuus: - Purola Suomaja 1000009765 (6709841:3478655) Sk merkintä: - Itäkirkonkylä Puutaksenpelto 1000009715 (6708844:3475718)

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.10.1) 1912 Carolus Lindberg Alue: Sairaalasaari Augustine- Valmistumatta jäänyt rakennus oli tarkoitettu parantolaksi. Peruste: mm sairaalan paikka Lähde: KLR Kokonaisuus: (285.10.2) Vanha ryhmäkylän paikka on vielä hahmotettavissa maas- Alue: Hirvikoski Vanha kylän paikka tossa olevien kumpareiden ja kivijalkojen avulla. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: (285.10.3) (6685071:3478218, GIS) (sijainti ei tarkka) Alue: Mustaviiri Struven Struven ketju on geodeettisesti mitattu kolmioista muodos- Peruste: Unescon maailman- kolmioketju tuva 2820 km pitkä nauha. Mittaukset tehtiin vuosien perintökohde 1816–1855 välillä tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Lähde: ehdotettu Struven johdolla. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan Kokonaisuus: läpi ja 83 Suomen alueelle mitatusta pisteestä on valittu erityisiksi 6. Pyhtään Mustaviirin saarella sijaitseva piste on näistä kuudesta eteläisin. Tasaisella kallioalueella oleva piste mitattiin vuonna 1833. (285.10.4) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Ryssänuunit Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset ryssän- Peruste: rauh. uunit Pyhtään alueella: Lähde: mv - Hautaharju 2 62401007 (6707860:3486750) Kokonaisuus: - Långön 624010005 (6696200:3480400) - Kaunissaari Vironniemi 624010003 (6694600:3487850) - Munasuo 1000007620 (6718040:3480240) - Viinakallio 1000002367 (6715540:3475870) (285.10.5) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Uunit Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset uunit Peruste: rauh. Pyhtään alueella: Lähde: mv - Sammalsuo 2 1000007145 (670745:3483056) Kokonaisuus: - Pirtnuora Rekniskorpi 1000009764 (6705797:3474279) - Långön Kyrklandet 1000009713 (6696174:3480133) (285.10.6) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat kylänpaikat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. kylänpaikat Pyhtään alueella: Lähde: mv - Heinlahti Ivars 1000009832 (6709853:3488626) Kokonaisuus: - Itämyllykylä Danielsbacka 1000009822 (6711291:3483923) - Hinkaböle (Hinkapyöli) 1000009728 (6701211:3477348) - Kaunissaari Tyni 1000009711 (6692737:3487974)

(285.10.7) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. kartanonpaikat kartanonpaikat Pyhtään alueella: Lähde: mv - Kiviniemi 1000009814 (6707118:3485555) Kokonaisuus: - Itäkirkonkylä Stockfors 1 1000009817 (6708002:3475741) - Ahvenkosken kartano 1000009768 (6710048:3471949)

(285.10.8) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Verssonkankaan (6700313:3478763) Peruste: rauh. hiilimiilu Lähde: mv Kokonaisuus: 1000003691

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 253 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.10.9) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Långön Båksudden (6695100:3479700) Peruste: rauh. muinaisjäännös- Lähde: mv Kokonaisuus: ryhmä 1000007070 (285.10.10) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kellari Itäkirkonkylä Stockfors 2 Peruste: rauh. 1000009818 (6708106:3475837) Lähde: mv Kokonaisuus: (285.10.11) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Virkatalon paikka Pappila Suurpappila, Asuinpaikka/virkatalo Peruste: rauh. 1000009759 (6709677:3474722) Lähde: mv Kokonaisuus: (285.10.12) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Klåsarö Maarakenne/ Välisaari 2 Peruste: rauh. Kuoppa (6713483:3474078) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000009751 (285.10.13) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kaunissaari Härkälammen (6693223:3487470) Peruste: rauh. kiviaita Lähde: mv Kokonaisuus: 1000009704 (285.10.14) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Itäkirkonkylä Pettersängin (6709806:3474646) Peruste: rauh. Talonpohja Lähde: mv Kokonaisuus: 1000009763 (285.10.15) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Ahvenkoski Merikosken rau- (6709078:3470279) Peruste: rauh. danvalmistuspaikka Lähde: mv Kokonaisuus: 1000002919

ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.1) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Palonmäki (6722184:3474750) Peruste: rauh. 624010014 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.2) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kinttumäki (6720087:3478930) Peruste: rauh. 624010013 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.3) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Leppäviikinpohja (6716729:3476241) Peruste: rauh. 1000002365 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.4) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Välimetsä (6716570:3476311) Peruste: rauh. 624010012 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.5) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Susikopinharju 2 (6714633:3477008) Peruste: rauh. 624010030 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.6) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Susikopinharju 1 (6713529:3476912) Peruste: rauh. 624010020 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.7) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Eetinniitty 3 (6712195:3473778) Peruste: rauh. 1000002368 Lähde: mv Kokonaisuus:

254 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.8) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Eetinniitty 1 (612053:3473703) Peruste: rauh. 624010037 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.9) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Eetinniitty 2 (6711933:3473739) Peruste: rauh. 624010038 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.10) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Kaarlinsaari 1 (6711610:3472900) Peruste: rauh. 624010036 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.11) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Riitinginsuo 1 (6711160:3472950) Peruste: rauh. 624010039 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.12) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Riitinginsuo 2 (6711357:3473966) Peruste: rauh. 624010040 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.13) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Riitinginsuo 3 (6711020:3474260) Peruste: rauh. 624010041 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.14) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kananniemenharju (6715733:3487097) Peruste: rauh. 1 Lähde: mv Kokonaisuus: 624010019 (285.11.15) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Kananiemenharju 2 (6715600:3487250) Peruste: rauh. 624010031 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.16) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Björkbacka (6711329:3485429) Peruste: rauh. 624010015 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.17) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kyytkärri (6711107:3488707) Peruste: rauh. 624010043 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.18) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Roones (6707433:3471867) Peruste: rauh. Kirkkokalliot Lähde: mv Kokonaisuus: 624010035 (285.11.19) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Hakamaa (6706438:3475189) Peruste: rauh. 624010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.20) Rautakautinen hautaröykkiöalue sijaitsee Kymijoen Stru- Alue: Strukankalliot kanhaaran suiston itäpuolella, Santaniemenselän ja joen Peruste: rauh., vm 624010022 väliin jäävällä niemekkeellä, avoimella kallioalueella. Stru- Lähde: mv, H&R Strukankalliot itä kankalliot ovat rautakauden lopulla muodostaneet saaren. Kokonaisuus: Alueella on ainakin 10 kiviröykkiötä seitsemässä eri koh- 624010021 dassa ja ne sijaitsevat pääosin läntisellä laajalla kallioalueella. Röykkiöistä on löydetty rautakaudelle ajoittuvia esineistöä. Röykkiökalmisto on Kymenlaakson rannikon laajin ja merkittävin rautakautinen muinaisjäännös. (6705745:3476755);(6705757:3477415) (285.11.21) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Kivikoski (6708407:3485899) Peruste: rauh. 624010032 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.22) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Hautaharju 1 (3486672:6707743) Peruste: rauh. 624010006 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 255 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.23) Varhaismetallikautinen asuinpaikka Alue: Korvenkalliot 1 (6706630:3490564) Peruste: rauh. 624010042 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.24) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Kokkovuori (6705270:3488894) Peruste: rauh. 624010010 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.25) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Salmenkallio (6705139:3488547) Peruste: rauh. 624010028 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.26) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Hevossaari (6705500:3487520) Peruste: rauh. 624010008 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.27) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Tonttuvuori (6703155:3484307) Peruste: rauh. 624010033 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.28) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Lovisteininvuori (6702620:3483652) Peruste: rauh. 624010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.29) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Hiidenkallio (6702698:3482784) Peruste: rauh. 624010009 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.30) Rautakautinen hautaröykkiö Alue: Flaknäs (6699555:3476352) Peruste: rauh. 624010034 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.31) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Lilla Krokö (6699910:3482180) Peruste: rauh. 624010004 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.32) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen Alue: Mustaviirin Tarha on Mustaviirin pohjoisrannan tasaisella kalliolla. Peruste: rauh., vm jatulintarha Mustaviirin tarhaan liittyvän tarinan mukaan viikinkien Lähde: mv ryöstämä neito olisi asetettu tarhan keskelle viikinkien Kokonaisuus: 624010001 tavoitellessa tätä kehää pitkin. (6685400:3478170) (285.11.33) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Ratängen 1 (6712221:3482930) Peruste: rauh. 1000007160 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.34) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Länsimyllykylä (6712662:3483265) Peruste: rauh. Nygård Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007161 (285.11.35) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Nygård 1 (6710129:3481762) Peruste: rauh. 1000007159 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.36) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Limmansaari (6717607:3477585) Peruste: rauh. 1000007157 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.37) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Makkarsaari (6715213:3477361) Peruste: rauh. 1000007156 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.38) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lippukallio (6715055:3476425) Peruste: rauh. 1000007154 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.39) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Järvensuo (6713051:3477206) Peruste: rauh. 1000007152 Lähde: mv Kokonaisuus:

256 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.40) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lahdenkuva (6711722:3477352) Peruste: rauh. 1000007151 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.41) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Aarniorinne (6713078:3473746) Peruste: rauh. 1000007150 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.42) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Eetinniitty 4 (6711818:3473868) Peruste: rauh. 1000007149 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.43) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Kaarlinsaari 2 (6712333:3472791) Peruste: rauh. 1000007148 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.44) Kivikautinen louhos Alue: Tervakallio 1 (6714870:3481107) Peruste: rauh. 1000007163 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.45) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Korvenkalliot 2 (6706640:3490434) Peruste: rauh. 1000007146 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.46) Kivikautinen louhos Alue: Tervakallio 2 (6714410:3481265) Peruste: rauh. 1000007164 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.47) Ajoittamaton kivirakenne Alue: Sammalsuo 1 (6707985:3482881) Peruste: rauh. 1000007144 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.48) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Pahaniitty (6706906:3489914) Peruste: rauh. 1000007143 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.49) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Heinäsuonpellot 1 (6703481:3483029) Peruste: rauh. ja 2 Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007142 (285.11.50) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Långkärrsskogen 2 (6709447:3481269) Peruste: rauh. 1000007141 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.51) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Långkärrsskogen 1 (6709246:3480998) Peruste: rauh. 1000007140 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.52) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Nygård 2 (6709533:3481655) Peruste: rauh. 1000007139 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.53) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Villströmsbäcken 2 (6709142:3472925) Peruste: rauh. 1000007138 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.54) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Villströmsbäcken 1 (6708863:3473106) Peruste: rauh. 1000007137 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.55) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hästamossabacken (6708317:3478158) Peruste: rauh. 1000007136 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.56) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kauka-Hiekka (6706014:3477920) Peruste: rauh. 1000007135 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 257 PYHTÄÄ

Kohde Kuvaus Tiedot (285.11.57) Kivi- ja/tai pronssikautinen työ- ja valmistuspaikka Alue: Skitunäs (6703464:3475450) Peruste: rauh. 1000007134 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.58) Pronssikautinen kiviröykkiö Alue: Korvenkalliot 3 (6706633:3490498) Peruste: rauh. 1000007147 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.59) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Danielsbacka (6712713:3483219) Peruste: rauh. 1000007162 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.60) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Karhunperseenkal- (6713583:3476701) Peruste: rauh. lio Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007153 (285.11.61) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Fritzens berget (6676223:3480825) Peruste: rauh. 1000009714 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.62) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Korkiakallio (6718517:3476658) Peruste: rauh. 1000007158 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.63) Kivikautinen muinaisjäännösryhmä Alue: Mossamalmen (6716341:3483132) Peruste: rauh. 1000007165 Lähde: mv Kokonaisuus: (285.11.64) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Karjansuo (6715643:3476575) Peruste: rauh. 1000007155 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (285.12.1) (3474011:6713503) Alue: Klåsaron Peruste: rauh. voimalaitoksen Lähde: KSYK Kokonaisuus: lehmus (285.12.2) (3486363:6707328) Alue: Siltakylä Lökören männyt Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.3) (3477483:6702211) Alue: Munapirtti Malmgårdsbjörken Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.4) (3483571:6711480) Alue: Länsimyllykylä Karlagårdin Peruste: rauh. pihakoivu Lähde: KSYK Kokonaisuus: (285.12.5) (3486409:6711782) Alue: Siltakylä Brunmoseenen Peruste: rauh. kataja Lähde: KSYK Kokonaisuus:

258 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 PYHTÄÄ

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Mu- seovirasto. Helsinki. 2001

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka. 1993

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. 2004

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.finnicakymenlaakso.fi

http://www.pyhtaa.fi/

http://www.tieh.fi/tiehist/rantatie.htm

http://www.wikipedia.fi/

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 259 PYHTÄÄ

260 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

VALKEALA

Valkealan kunnan kartoituksen aloitti kesällä 2007 Mathias Wahlberg. Kartoituksen suoritti loppuun kesällä 2008 Sirpa Törrönen.

Valkealassa alkoi asutuksen vakiintuminen jo rautakauden lopulla. Valkealan seurakunta itsenäistyi vuonna 1640 ja Turun rauhassa 1742 se liitettiin Venäjään. Kustaan sodan aikana kunnan alueella käytiin kiivaita taisteluja. Osa Kuusankoskea ja Kouvola erotettiin Valkealasta vuosina 1921 ja 1923. Valkeala yhdistyy 1.1.2009 viiden muun kunnan kanssa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Nykyään ennen uutta kuntaliitosta kunnan pinta-ala on 1004 km², josta maa pinta-alaa on noin 861 km² ja vesi pinta-alaa noin 143 km². Kunnan asukasluku on 11 559.

Valkeala sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa. Alueella on runsaasti järviä. Asutus on kuitenkin keskittynyt kunnan eteläosaan, Toisen Salpausselän eteläpuolelle ja erityisesti aivan kunnan eteläisimpiin osiin. Valkealan kunnan hallinnollinen keskus on kirkonkylä. Muista taajamista Utti ja Vekarajärvi ovat varuskuntakeskuksia ja Vuohijärvessä on merkittävää puunjalostusteollisuutta. Tuohikotti ja Selänpää ovat perinteisiä maalaiskyliä.

VALKEALA

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 263 VALKEALA (909) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 264 Pienmaisemat (02) 264 Perinnemaisemat (03) 266 Sotahistorialliset kohteet (04) 267 Uskonnolliset kohteet (05) 267 Rakennukset ja pihapiirit (06) 268 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 271 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 271 Liikenneympäristöt (09) 272 Muut kohteet (10) 273 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 274 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 275 Lähteet 278

262 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS VALKEALA

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KKayh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998.

KKayh2 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä- Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 263 VALKEALA

MAISEMA-ALUEET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.01.1) Laaja maisema-alue, joka sijoittuu Eteläisen viljelyseudun Peruste: vm Kymijoen laakso ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Lähde: matm Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Valkealassa alueella on osa Myllykoskelta Kouvolaan johtavaa vanhaa rantatietä ja Kouvolan kaupungin omis- tama Kouvolan kartano, joka toimii talomuseona. Katso myös Anjalankoski ja Kouvola

(909.01.2) Yksittäiskohteita alueella ovat Kouvolan kartano ja Mäki- Peruste: vm Kymijoen Kouvolan talomuseo. Katso myös Anjalankoski ja Kouvola Lähde: RKY 1993 kulttuurimaisema (909.01.3) Selänpään kylän ympäristö muodostaa valtakunnallisesti Peruste: vm Selänpään merkittävän kulttuuriympäristön. Alueen vanhat kyläkes- Lähde: RKY 1993, KLR, matm kulttuurimaisema kukset, tiet ja pellot muodostavat tasapainoisen ja arvokkaan kokonaisuuden. - Selänpään vanha kansakoulu (1902) - Selänpään rautatieasema (1888, laajennettu 1899)

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.02.1) Valkealan keskustan ja Lappalanjärven väliin jäävä niemi, Alue: Valkeala Valkealan kirkon ja jonka peltojen laidoille jäävät sekä Valkealan kirkko, että Peruste: vm kartanon kartano. Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Kokonaisuus: kulttuurimaisema Sk merkintä: Sr (909.02.2) Kymijoen varrella olevalla kalliokukkulalla sijaitseva Mie- Alue: Mieho, Kuninkaankylä, Mieho – Harjun hon kylä ympäröivine peltoineen. Harju rantamaisema Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.3) Hirvelän kylä sijaitsee Kuusankosken puolella, mutta sen Alue: Hirvelä (Kuusankoski) Hirvelä peltoalueet ulottuvat pohjoisessa Valkealan puolelle. Met- Peruste: pm säiset Sikomäki ja Huonmäki rajaavat aluetta etelässä. Lähde: KKayh Pohjoisessa arvokkaat peltoalueet viettävät varsin jyrkästi Kokonaisuus: jokeen. Sk merkintä: (909.02.4) Matalat metsäselänteet jakavat alueen kolmeen tasaiseen Alue: Lamminkylä Lamminkylä peltoalueeseen. Peruste: pm Lähde: KKayh Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.5) Kapea ja tasainen peltoalue Kymijoen itäpuolella, jota Alue: Lopotti, Kouvolan kylä Lopotti/ suorareunaiset laaksometsät jakavat. Lännessä alue Peruste: pm Pohjoinen rantatie rajautuu Kouvola-Kotka rataan. Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä: (909.02.6) Kapea peltovyöhyke Kymijoen pohjoisrannalla, jota pohjoi- Alue: Kouvolan kylä Mäkikylä sessa rajaavat metsäiset selänteet. Itse Mäkikylä sijaitsee Peruste: pm suotuisassa paikassa Pyydysmäen etelärinteillä. Lähde: KKayh Kokonaisuus: Kymijoen kulttuurimaisema Sk merkintä:

264 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.02.7) Kartano puistoineen sijaitsee pienellä selänteellä Kymijoen Alue: Oravala Oravalan kartano lähellä. Ympäristössä on lukuisia pieniä metsäsaarekkei- Peruste: pm ympäristöineen den erottamia peltoja. Muronlahti ja sen rantaniityt ovat Lähde: KKayh, KLR kasvaneet umpeen. Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.8) Kylän rakennukset keskittyvät vanhan maantien varteen ja Alue: Oralava Oravalan kylä levittäytyvät siitä Kymijokea kohti. Suurin osa pelloista Peruste: pm asettuu kylän ja joen väliin. Lähde: KKayh, KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.9) Nisos-lahdelta Niemenmaalle ulottuva viljelyalue, jonka Alue: Saarento Saarennon suurimmat peltoalueet kiertävät hevosenkengän muotoise- Peruste: pm kulttuurimaisema na Nisos-lahtea. Niemenmaan rannat ovat loivia kallioran- Lähde: KKayh toja, muualla rannat ovat kasvaneet umpeen. Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.10) Maisemallisesti ja geologisesti arvokas vanha eräreitti. Alue: Jokela, Saarenmaa Jokelanjoki – Alueella on ollut asutusta viimeistään tuhatluvulta lähtien. Peruste: mm Käyrälampi – Lähde: KLR Kokonaisuus: Jyräänjoki Sk merkintä: (909.02.11) Rannikon ja Järvi-Suomen rajamaastoa. Maisema vaihte- Alue: Haimila, Kuivala, Mankki, Vanhat kylänpaikat lee Salpausselän lakitasanteista järviä ympäröivään van- Nissilä, Ranta-Utti, Karhula, Haukkajärven ja haan viljelymaisemaan. Alueella on lukuisia vanhoja kylän- Miettula paikkoja.- Haimila Peruste: mm Tarhajärven - Karhula Lähde: KLR ympäristöissä - Mankki Kokonaisuus: - Ranta-Utti Sk merkintä: - Kuivala - Nissilä - Kepsu - Miettula (909.02.12) Pieni mäkikylä peltojen keskellä Vahvanen-järven etelä- Alue: Hyyry Hyyryn kylä puolella. Syntynyt Sipilän talon ympärille. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: ATs (909.02.13) Siirretty paikalleen Aholanjärven koillispuolelle 1840 ison- Alue: Peuhu Peuhun kylä jaon seurauksena. Pieni kylä metsäalueella mutkittelevan Peruste: mm kylätien varressa. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.14) Paikalla ollut kylä ainakin 1700-luvulta lähtien. Rakennuk- Alue: Rämälä Rämälän kylä set sijoittuneet kylätien varteen. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.15) Vanhimpia ellei vanhin Valkealan kylistä. Rakennuskan- Alue: Hasula Hasulan kylä taan kuuluvat mm: Peruste: mm - Pokkila Lähde: KLR - Huovila Kokonaisuus: - Jaakkola Sk merkintä: - Kepsu - Aitta (1700-luvulta) - Selänpään nuorisoseuran talo (1900-luvun alusta) (909.02.16) Harjulle riviin kasvanut kylä. Maisemallisesti merkittävä Alue: Okanniemi, Vuohijärvi Okankylä Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.17) Vuohijärvessä sijaitseva saari. Asutusta ilmeisesti rauta- Alue: Kinansaari, Vuohijärvi Kinansaari kaudelta asti. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.18) Peräisin 1700-luvulta. Nykyisessä rakennuskannassa Alue: Anttila Anttilan kylä kerrostuma 1800-luvun rakennuksia. Ympäristössä vanhaa Peruste: mm laidunmaata. Lähde: KLR - Kansakoulu (1900-luvun alku) Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 265 VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.02.19) Tiivis mäkikylä, jonka paikalla oli jo 1700-luvulla seitsemän Alue: Mietunaho Mietunahon kylä taloa. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.20) Harjumuodostumaa seurailevan tien varten asettuneet Alue: Pihlajasaari Pihlajasaaren kylä talot muodostavat hienon kokonaisuuden. Viljelymaisemaa Peruste: mm leimaavat suuret korkeuserot. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.02.21) Valkealan pohjoisin kylä. 1700-luvulla alueella on sijainnut Alue: Nuolniemi Nuolniemen kylä kolme torppaa. Nauhamaisesti kylätien varressa sijaitse- Peruste: mm vista rakennuksista kiinnostavimpia ovat 1930-luvun taite- Lähde: KLR kattoiset talot. Kokonaisuus: - Koivumäki (1920-luvulta) mielenkiintoinen pihapiiri hirsi- Sk merkintä: sen päärakennuksen ympärillä. (909.02.22) Hangasjärven kumpuilevassa rantamaastossa sijaitseva Alue: Mauno, Hangasjärvi Maunon kylä Maunon kylä muodostaa peltoineen yhtenäisen viljelymai- Peruste: mm seman. Vanhimmat päärakennukset ovat 1800-luvulta. Lähde: KLR - Peltola Kokonaisuus: - Mäkelä Sk merkintä: - Maunon koulu (1900-luvun alusta) (909.02.23) Toisen Salpausselän lakialueelle syntynyt kyläympäristö Alue: Tuohikotin ympäristö Vanhat kyläalueet aaltoilevine peltoineen ja metsäisine lakialueineen. Peruste: mm Tuohikotin - Parola Lähde: KLR - Tuohikotti (1400-luvulta) Kokonaisuus: ympäristössä - Pyöriä (1400- luvulta) Sk merkintä: - Kääpälä - Lipiä (909.02.24) Pieni mäkikylä peltojen keskellä Vahvanen-järven etelä- Alue: Saanjärvi Ojasela puolella. Syntynyt Sipilän talon ympärille. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.03.1) Alue: Tuohikotti Peltolan laidun Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (909.03.2) Alue: Ikerilä Töyrylän laidun Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (909.03.3) Alue: Korjankylä Korjankylän haka Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (909.03.4) Alue: Näkkimistö Näkkimistön haka Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (909.03.5) Alue: Pihlajasaari Eskolan haka Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (909.03.6) Alue: Anttila, Mietunaho Vuorenmaan haka Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus: (909.03.7) Alue: Tuohikotti Tokkolan Peruste: pm metsälaidun Lähde: KSp Kokonaisuus:

266 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.03.8) Alue: Horppu, Kalsonlahti Pekkolan Peruste: pm metsälaidun Lähde: KSp Kokonaisuus: (909.03.9) Alue: Anttila Kotomäen haka Peruste: pm Lähde: KSp Kokonaisuus:

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.04.1) 1791–92 Alue: Utti Utin linnoitus ja Alue myös historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: vm, rauh. ympäristö Puolibastionein varustettu säännöllisen tähden muotoinen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, linnoitus. Etelä- ja pohjoispuolella patterit, joiden välissä KLR, mv 1000002085 katvetiet. Alueella sijaitsee myös Suomen ensimmäinen Kokonaisuus: ilmavoimien lentoasema. Sk merkintä: SM - Utin taistelun muistomerkki (1931) (909.04.2) 1966–1975 Osmo Lappo Alue: Vekarajärvi Vekarajärvi Korkeatasoinen esimerkki 1960-luvun betonikonstruktivis- Peruste: vm mista. Kasarmit sijaitsevat rivissä Harjulla keskeisten Lähde: VAT 2008 rakennusten (urheilutalo, sotilaskoti, Kaartinkino ja ruoka- Kokonaisuus: larakennus) muodostaessa keskusaukion. Sk merkintä: Vekarajärvi on yksi Suomen modernin arkkitehtuurin do- comomo-listan kohteista. (909.04.3) 1790 Alue: Valkeala Kustaa kolmannen Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. kivi tarinapaikka Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 909500002 (909.04.4) pystytetty 1924 Alue: Tuohikotti Tuohikotin taistelun Peruste: mm muistomerkki Lähde: KLR Kokonaisuus: (909.04.5) 1800-luvun alku Alue: Tuohikotti Tuohikotin Neljän hirsikasarmin ja niiden talousrakennusten kivijalat. Peruste: mm kasarmialue Lähde: KLR Kokonaisuus: (909.04.6) 1918 Alue: Hillosensalmi Lomakeskuksen Kansalaissodan aikainen Peruste: pm kenttävarustus Lähde: 2 Kokonaisuus: (909.04.7) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Mäkikylä patteri n:o (6747780:3484100) Peruste: rauh. 3 Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007715 (909.04.8) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Tuohikotti, puolustusvarustukset Peruste: rauh. Kola/Koli (6775793:3503919) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000008255

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.05.1) 1869 Alue: Jokela Kappalaisen Peruste: mm pappila Tammisto Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 267 VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.05.2) 1880 siirretty nyk. paikalle Alue: Valkeala Kirkkoherran Toiminut myös käräjätalona Peruste: mm Pappila, Lähde: KLR Kokonaisuus: kotiseutumuseo Sk merkintä: As (909.05.3) 1880 Alue: Niinistö Kirkkoherran myöhemmin rakennettu rapattu arkistosiipi Peruste: mm Pappila - Navetta Lähde: KLR - Puutarha Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.05.4) 1927 Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist Rapattu tornillinen Alue: Valkeala Valkealan kirkko tiilikirkko Peruste: vm - Tapuli (1782 Juhana Salonen) Lähde: KLR Kokonaisuus: Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema Sk merkintä: SR (909.05.5) 1834 Alue: Mäntysaari, Vuohijärvi Mäntysaaren Vuohijärvessä, Kinansaaren kaakkoispuolella sijaitsevassa Peruste: mm hautausmaa Mäntysaaressa, sijaitseva hautausmaa. Paikalla lienee Lähde: KLR sijainnut esihistoriallinen kalmisto. Kokonaisuus: - Tornillinen kappeli (1910 Sk merkintä: (909.05.6) 1926 Antton Lehto Alue: Tuohikotti Tuohikotin Peruste: mm rukoushuone Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.05.7) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kuivala Kiperinmäen (6756282:3495376) Peruste: rauh. hautausmaa Lähde: mv Kokonaisuus: 1000008256 Sk merkintä: (909.05.8) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Ristinkankaan (6748127:3484442) Peruste: rauh. ruumiskalmisto Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007077 Sk merkintä:

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.06.1) Päärakennus 1930-luku Heikki Siikonen Alue: Oravala Oravalan kartano Kartanon nimi saattaa periytyä jo 1300-luvulta. Peruste: mm Päärakennuksen lisäksi alueella on: Lähde: KLR - Navetta Kokonaisuus: - Talli Sk merkintä: - Väenrakennus - Ns. syytinkirakennus - Hieno vanha puusto (909.06.2) 1890-luku, nykyasu 1918 Alue: Jyräänkoski Kupias Runsaan puuston ympäröimä rakennusryhmä. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.3) 1911 Alue: Karhula Pekkola Alueelle tyypillinen 1900-luvun alun asuinrakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.4) 1957 / 1963 Alue: Kuivala Kuivalan seuratalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

268 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.06.5) 1800-luvun loppu Alue: Mankki, Väliväylä Virranniemi Ilmari Wirkkala omisti talon 1950-luvulla. Rapattu 1961 Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.6) 1800-luvun puoliväli Alue: Mankki, Väliväylä Paavola Pohjois-Kymenlaakson harvoja empiretyylisiä rakennuksia. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.7) 1890-luku Alue: Mankki, Väliväylä Kolkkala Kertaustyylinen Peruste: mm Pihapiirissä kaksi aittaa ja navetta Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.8) 1935 Toivo Salervo ja 1957 Alue: Lappakoski, Kymijoki Lappakosken Peruste: mm koulut Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.9) 1800-luvun puoliväli Alue: Saarento Mettalo Asuintalo ulkorakennuksineen, ympäristössä kookasta Peruste: mm puustoa ja kulttuurikasveja. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.10) 1891, myöh. uusittu Alue: Saarento Ala-Rantala Asuinrakennus ulkorakennuksineen Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.11) 1899 Alue: Saarento Ylä-Rantala Asuinrakennus ulkorakennuksineen Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.12) 1913–1916 Alue: Valkeala Hirsimäki eli ns. Korotus ja veranta Taavi Haimi. Peruste: mm Pokin talo Päärakennus asuin- ja liikekäytössä. Pihapiirissä aittarivi. Lähde: KLR Paikalla toimii puotimuseo. Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.13) 1858 Alue: Valkeala Valkealan kartano korotettu 1898 Peruste: mm Pihapiirin rakennukset purettu 1960-luvulla Lähde: KLR - Kartanopuisto Kokonaisuus: Valkealan - Aitta (1700-luvun lopulta) kirkon ja kartanon kulttuuri- - Puukuja maisema Sk merkintä: SR (909.06.14) 1922 Alue: Valkeala Collianderin huvila Jugend-huvila, siirretty Terijoelta Peruste: vm Lähde: KLR Kokonaisuus: Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema Sk merkintä: (909.06.15) 1912 Taavi Haimi Alue: Valkeala Valkealan 1920–27 toiminut väliaikaisena kirkkona Peruste: mm seurantalo Jugend-tyylinen rakennus Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.16) 1858 tai 1860 Alue: Valkeala Vuorenrinne Värjärimestari Carl Wikbergin asuintalo ja tehtaan paikka. Peruste: mm Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä: Lähde: KLR - Väritehtaan perustukset Kokonaisuus: - Savusauna Sk merkintä: - Kivikellari - Ulkorakennus (909.06.17) Yksittäistalo Rapojärven länsipuolella kylätien varrella. Alue: Somura Pihapiirissä useita kansantieteellisesti mielenkiintoisia Peruste: mm talousrakennuksia, tosin huonokuntoisia. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 269 VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.06.18) 1800-luvun alku Alue: Hyyry, Vahvanen Sipilä Laudoitettu 1920-luvulla Peruste: mm Entinen savupirtti. Ulkorakennukset 1800-luvun lopulta. Lähde: KLR - Liha-aitta (1700-luvun puolivälistä) siirretty kauemmas Kokonaisuus: Hyyryn kylä pihapiiristä Sk merkintä: (909.06.19) - Pyöreä tanssilava Alue: Rämälä Rämälän tanssilava - Lippukoju Peruste: mm - Kioski Lähde: KLR - Ulkohuone Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.20) 1902 Alue: Selänpää Selänpään koulu Kouluun liittyy myös ensimmäisen opettajansa Väinö Peruste: mm Vaaran hoitama tila, joka oli esimerkkinä alueen tilallisille. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: Ats (909.06.21) 1860 Alue: Selänpää Nakko Asuinrakennus Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: Ats (909.06.22) 1948 Alue: Selänpää Paloasema Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: Ats (909.06.23) 1948 Alue: Selänpää Terveystalo Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: Ats (909.06.24) 1700-luvulta Alue: Selänpää Honkala Laajennettu 1860-luvulla Peruste: mm Pihapiirissä aittoja, taitekattoinen mökki ja lukuisia ulko- Lähde: KLR rakennuksia. Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.25) Punainen hirsitalo Vuohijärven rannassa. Edustaa varhais- Alue: Okanniemi, Vuohijärvi Huvila ta huvilakulttuuria Vuohijärvellä. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.26) 1900-luvun alusta Alue: Ailossaari, Vuohijärvi Lassero Maalattu hirsihuvila Ailossaaressa. Peruste: mm - Hirsisauna Lähde: KLR - Laituri Kokonaisuus: - Kivetyt rannat Sk merkintä: (909.06.27) 1800-luvulta Alue: Tirvanjärvi Puuskeri Vuoraus 1932 Peruste: mm Ollut ennen paanuvuorattu. Pihapiirissä: Lähde: KLR - Kaksi aittaa Kokonaisuus: - Talousrakennuksia Sk merkintä: (909.06.28) 1800-luku Alue: Tirvanjärvi Seppälä Leveärunkoisen päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu Peruste: mm pitkä pärekattoinen aittarivi ja lukuisia muita ulkorakennuk- Lähde: KLR sia. Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.29) 1897 Alue: Tirvanjärvi Haukilahti Kruunutila vuoteen 1897 asti. Tien toisella puolella sijaitse- Peruste: mm vien talousrakennusten lisäksi pihapiirissä: Lähde: KLR - Navetta (1931) Kokonaisuus: - Aittarivi (1931) Sk merkintä: (909.06.30) 1898 A. A. Siren Alue: Pasinjoki, Tirvanjärvi Kourulan koulut Laajennus 1910 Peruste: mm Toinen rakennus 1930 Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.31) 1800-luvulta Alue: Pöyttiä Vanha Kimmo Tila kuulunut samalle suvulle yli kaksisataa vuotta. Leveä- Peruste: vm runkoista päärakennusta vastapäätä on iso ja arvokas Lähde: RKY 1993, KLR aittaryhmä. Kokonaisuus: Sk merkintä:

270 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.06.32) 1953 Poku Salo Alue: Tuohikotti Tuohikotin koulu Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.33) 1937 Heikki Siikonen Alue: Selänpää, Torasjoki Mattinen Entinen Oravalan kartanon sivutila. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.34) 1800-luvun alku Alue: Hevosoja Tommiska Kuusiaidan rajaama pihapiiri Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.06.35) 1890-luku Alue: Valkeala Kirjokivi Toimii nykyisin kesäsiirtolana Peruste: mm - Kaksikerroksinen luhtiaitta Lähde: KLR - Hirsinen tiilipilaritalli Kokonaisuus: - Goottilainen huvimaja Sk merkintä: - Puisto - Näkötorni (909.06.36) 1823 tai 1852 Alue: Kouvolan kylä Kouvolan kartano Uudistuksia 1963, Empire-tyylinen Peruste: mm - Rapattu punatiilinen navetta (uusittu 1904) Lähde: KLR - Kalustovajoja Kokonaisuus: - Aittarivi Sk merkintä: - Väentupa - Työnjohtajan asunto - Puutarha ja puistomainen puusto (909.06.37) 1700- ja 1800-luvut Alue: Mäkikylä Mäki-Kouvolan Koostuu entisen Puolakan tilan rakennuksista. Siirretty Peruste: mm talomuseo paikalle isojaon yhteydessä 1830-luvulla. Lähde: KLR - Päärakennus (1700-luvun loppu, laajennettu 1800-luvun Kokonaisuus: lopulla) Sk merkintä: - Aitat (1800-luvun alku) - Talli (1800-luvun puoliväli) - Vajat (1900-luku)

YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.07.1) 1900-luvun alku Alue: Verlan pientaloalue 1920-luvulta Verla, Jaalan - Selänpääntie Virkailija- ja työläisasuntoja ulkorakennuksineen, seuranta- Peruste: vm lo ja Vähä-Selänpään mylly. Lähde: VAT 2008, KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.08.1) 1840-luvun loppu Alue: Jokela, Väliväylä Jokelan myllyn Myllyn koneisto säilynyt, ja hieman entistä alempana on Peruste: mm ympäristö 1910-luvulla rakennettu pato (myöh. uusittu). Vastarannal- Lähde: KLR, Teo la on harvinainen vaakasuora hiidenkirnu. Kokonaisuus: Sk merkintä: VL (909.08.2) Mylly paloi vuonna 1968, mutta jäljellä ovat harkkokivipe- Alue: Väliväylä, Jyräänkoski Jyräänkosken rustukset. Myös harkkokivinen ränni on säilynyt. Ympäristö Peruste: mm mylly-ympäristö myös geologisesti merkittävä. Lähde: KLR, Teo Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 271 VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.08.3) Tehdas perustettu 1898 Alue: Lappakoski, Kymijoki Harjun villatehtaan Tehdasrakennus purettu. Peruste: mm alue - Johtajan asunto Villala (1915) Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.08.4) Alueella on ollut monenlaista teollisuustoimintaa vuodesta Alue: Immasenjärvi, Tirvan- Tirvan tehdasalue 1890 alkaen. Siellä on toiminut mm: vesisaha, höyläämö, järvi, Väliväylä kimröökitehdas, Suomen myllykivitehdas Oy, teknokemial- Peruste: mm linen tehdas ja sähkövoimalaitos. Nykyään alueella sijait- Lähde: KLR, Teo see vanhoja tehtaan työntekijöiden asuntoja. Kokonaisuus: - Isännöitsijän asunto (1903) Sk merkintä: - Kokinmäen työläisasuntoalue (1900-luvun alusta) - Tirvan rukoushuone (1932, Antton Lehto) (909.08.5) Mylly 1800-luvulta Alue: Valkeala Anttilan mylly ja nyk. saha 1920-luvulta Peruste: mm saha Lähde: KLR, Teo Kokonaisuus: Sk merkintä: M (909.08.6) Perustettu 1883 Alue: Väliväylä Kannuskosken Paikalla säilynyt tehtaan konttori- ja metsänvartijan raken- Peruste: mm puuhiomon ja pah- nus. Lähde: KLR Kokonaisuus: vitehtaan paikka Sk merkintä: M

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.09.1) 1890–1962 Alue: Valkeala Väliväylä Uittoreitti Saimaalta Kymijokeen Peruste: mm Lähde: KLR, Teo Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.09.2) 1907 Alue: Auvosenkoski, Väliväylä Auvosenkosken Entinen Haapasalmen rautatiesilta, siirretty nykyiselle Peruste: mm silta paikalleen 1972. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.09.3) 1921 Alue: Utti Utin asema ja Rakennettu Kaipiaisten puoliksi sahatun aseman hirsistä. Peruste: mm ympäristö - Rautatieläisten asuinrakennukset (1880-luku, 1905, 1908 Lähde: KLR ja 1920) Kokonaisuus: - Funktionalistinen kaupparakennus Sk merkintä: ATs (909.09.4) 1887–1889 / laajennettu 1902 Bruno Granholm Alue: Harjunjoki, Savon rata Harjun asema Rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Asuin- ja Peruste: vm ulkorakennukset vuosilta 1890, 1895 ja 1927. Lähde: RKY 1993, KLR ASEMARAKENNUS PALANUT 2007 Kokonaisuus: Sk merkintä: SR (909.09.5) 1887–1888 Alue: Selänpää, Savon rata Selänpään aseman Laajennus 1899 Bruno Granholm Peruste: mm ympäristö Rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Toiminut Lähde: KLR Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan lastausasemana 1890– Kokonaisuus: Selänpään 1964. Alueella useita asuinrakennuksia ulkorakennuksi- kulttuurimaisema neen ja kellareineen viime vuosisadalta. Alueella myös Sk merkintä: Ats iäkästä istutettua puustoa. (909.09.6) 1920-luvulta Alue: Voikoski, Savon rata Voikosken - Asuinrakennus Peruste: vm rautatieaseman - Ulkorakennuksia Lähde: RKY 1993, KLR - Istutuksia Kokonaisuus: ympäristö - Liikerakennus (1930-luku) funktionalismi, maakunnalli- Sk merkintä: Ats sesti merkittävä - Voikosken rukoushuone (1920-luku, Myöh. uudistuksia) (909.09.7) 1909 Alue: Torasjoki Torasjoen silta Kolmiaukkoinen holvattu kivisilta Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

272 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.09.8) Kanava Tervajärven ja Kuutinlahden välillä Alue: Kuutinlahti Kuutin kanava Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (909.09.9) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Lakiasuon Lakiasuo Sydänmaansilta Peruste: rauh. pitkospuut (6771820:3505450) Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007081 Sk merkintä:

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.10.1) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Kivilatomuksia Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset kivilato- Peruste: rauh. mukset Valkealan alueella: Lähde: mv - Määkijäniemi 1 1000007312 (6783001:3492260) Kokonaisuus: - Kapiavesi 1000007321 (6783246:3492782) (909.10.2) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat talonpohjat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. talonpohjat Valkealan alueella: Lähde: mv - Tervajärvi 2 1000007320 (6784065:3493462) Kokonaisuus: - Sikoniemenkärki 1000007315 (6782618:3492861) (909.10.3) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat kylänpaikat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. kylänpaikat Valkealan alueella: Lähde: mv - Tolska (Selänpä) 1000011781 (6769566:3480564) Kokonaisuus: - Keskikylä (Seläpä) 1000011776 (6771945:3485354) - Hasula (Selänpä) 1000011777 (6771532:3483723) - Nuuttila (Selänpä) 1000011778 (6770662:3484018) - Ojasela (Selänpä) 1000011779 (6771997:3482580) - Pukkila (Selänpä) 1000011780 (6770600:3482245) (909.10.4) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Hiilimiilut Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hiilimiilut Peruste: rauh. Valkealan alueella: Lähde: mv - Terrilahti 1000007313 (6783339:3492372) Kokonaisuus: - Tervajärvi 1 1000007319 (6783887:3493404) (909.10.5) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Viljelyröykkiöt Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset viljely- Peruste: rauh. röykkiöt Valkealan alueella: Lähde: mv - Kumpusaari 1000007338 (6788724:3492469) Kokonaisuus: - Ahola 909010013 (6761800:3496610) (909.10.6) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Katajajärven tulisija Katajajärvi 1 Peruste: rauh. 1000007322 (6784094:3491919) Lähde: mv Kokonaisuus: (909.10.7) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Hillosensalmi Kaskiröykkiö Karhunhiekka-Repovuori Peruste: rauh. 1000007328 (6786572:3490207) Lähde: mv Kokonaisuus: (909.10.8) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Hansaarenmäen (6762510:3485700) Peruste: rauh. Kivipöytä Lähde: mv Kokonaisuus: 909010012

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 273 VALKEALA

ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.11.1) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Verla (6772762:3480542) Peruste: rauh. 909010001 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.2) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Löppösen luola (6785190:3491460) Peruste: rauh. 909010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.3) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Voikoski (6794360:3488030) Peruste: rauh. 909010003 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.4) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Jyrkkävuori (6758040:3492490) Peruste: rauh. 909010004 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.5) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Lakiansuonvuori (6758970:3496640) Peruste: rauh. 909010005 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.6) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Käyrälampi (6754140:3488150) Peruste: rauh. 909010006 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.7) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Olhavanlampi (6786350:3491450) Peruste: rauh. 909010007 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.8) Kivikautinen kalliomaalaus Alue: Revonkärki (6758710:3493320) Peruste: rauh. 909010008 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.9) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Miettula Jaakonniemi (6757880:3495360) Peruste: rauh. 909010009 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.10) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Heikkilänranta (6754440:3491520) Peruste: rauh. 909010010 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.11) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Toikankärki (6757850:3493130) Peruste: rauh. 909010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.12) Ajoittamaton maakuoppa Alue: Rajalampi (6784887:3493653) Peruste: rauh. 1000007325 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.13) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Huoltoalue (6784036:3493197) Peruste: rauh. 1000007284 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.14) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Määkijäniemi 2 (6783057:3492068) Peruste: rauh. 1000007305 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.15) Esihistoriallinen muinaisjäännösryhmä Alue: Saarijärvi (6788127:3493228) Peruste: rauh. 1000007317 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.16) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Sikoniemi (6782630:3493047) Peruste: rauh. 1000007301 Lähde: mv Kokonaisuus:

274 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.11.17) Ajoittamaton kivilatomus Alue: Repovuori (6786531:3490323) Peruste: rauh. 1000007329 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.18) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Okanniemi (6778181:3487370) Peruste: rauh. 1000007330 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.19) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kierinsaari (6778264:3486456) Peruste: rauh. 1000007331 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.20) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Mäntysaari (6787225:3487431) Peruste: rauh. Kellonkärki Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007333 (909.11.21) Varhaismetallikautiset lapinrauniot (hautapaikka) Alue: Pukkisaari (6782486:3490541) Peruste: rauh. 1000007336 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.22) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Lampisaari (6779387:3487088) Peruste: rauh. 1000007332 Lähde: mv Kokonaisuus: (909.11.23) Moniperiodinen muinaisjäännösryhmä Alue: Vuohijärvi (6786920:3487490) Peruste: rauh. Mäntysaari Lähde: mv Kokonaisuus: 909500003

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (909.12.1) Alue: Anttilan kylä Anttilan nekkakivi Peruste: rauh. ja käkkärämänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.2) Alue: Haimilan kylä Metsämaan kuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.3) Alue: Haimilan kylä Paljasmäen haapa Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.4) Alue: Inkerilän kylä Sepänmäen kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.5) Alue: Inkerilän kylä Kuikon mänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.6) Alue: Inkerilän kylä Töyrymäen Peruste: rauh. kääpiökuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.7) Alue: Inkerilän kylä Porrasmäen Peruste: rauh. pihakuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.8) Alue: Jokelan kylä Jokelan neljä Peruste: rauh. piiskamäntyä Lähde: KSYK Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 275 VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.12.9) Alue: Jokelan kylä Palokunnanmäen Peruste: rauh. mänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.10) Alue: Karhulan kylä Teräväniemen Peruste: rauh. männyt Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.11) Alue: Karhulan kylä Korpelan Peruste: rauh. sipulimänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.12) Alue: Karhulan kylä Koskelan Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.13) Alue: Karhulan kylä Korpelan Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.14) Alue: Karhulan kylä Kosensuon kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.15) Alue: Kinansaaren kylä Kinansaaren kataja Peruste: rauh. 1 Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.16) Alue: Kinansaaren kylä Kinansaaren kataja Peruste: rauh. 2 Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.17) Alue: Kinansaaren kylä Ritaniemen suru- Peruste: rauh. kuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.18) Alue: Kinansaaren kylä Kuhmumäen Peruste: rauh. kampakuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.19) Alue: Kinansaaren kylä Kauppilan kivi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.20) Alue: Kouvolan kylä Puolakan kaksi Peruste: rauh. pihakuusta Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.21) Alue: Kuivalan kylä Metson kuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.22) Alue: Pyöriälän kylä Pyöriälän pihlaja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.23) Alue: Miettulan kylä Jussilan pihamänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.24) Alue: Saarennon kylä Kaivolan Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.25) Alue: Saarennon kylä Häkkäsenmäen Peruste: rauh. kaksi katajaa Lähde: KSYK Kokonaisuus:

276 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS VALKEALA

Kohde Kuvaus Tiedot (909.12.26) Alue: Saarennon kylä Laurilan Peruste: rauh. Käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.27) Alue: Saarennon kylä Kiperinmäen Peruste: rauh. paasikivi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.28) Alue: Saarennon kylä Harjun laakakuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.29) Alue: Selänpään kylä Mäyrämäen Peruste: rauh. kultakuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.30) Alue: Skipparilan kylä Kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.31) Alue: Toikkalan kylä Karjumäen Peruste: rauh. riippahaapa Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.32) Alue: Toikkalan kylä Peuhun Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.33) Alue: Toikkalan kylä Peuhun kataja Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.34) Alue: Tuohikotin kylä Taavilan pihakuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.35) Alue: Valkealan kylä Alajoutjärven Peruste: rauh. pensaskoivu Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.36) Alue: Valkealan kylä Valkealan Peruste: rauh. katajakuja Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.37) Alue: Valkealan kylä Kujanpään kaksi Peruste: rauh. katajaa Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.38) Alue: Valkealan kylä Niittylahden kuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.39) Alue: Valkealan kylä Kuninkaankivi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (909.12.40) Alue: Valkealan kylä Valkealan kartanon Peruste: rauh. poppeli Lähde: KSYK Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 277 VALKEALA

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttä- linnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle

Kouvola – Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.valkeala.fi/

http://www.wikipedia.fi/

278 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VIROLAHTI

Virolahden kunnan alueen kartoitti Kaisa Niilo-Rämä kesällä 2005.

Virolahden alue oli ruotsalaisten ja virolaisten kalastajien asuttama jo 1300-luvulla, mutta myös esihistoriallisesta asutuksesta on paljon jäänteitä. Ensimmäinen maininta Virolahdesta on vuodelta 1336 ja kirkkopitäjänä Virolahti mainitaan vuonna 1370. Virolahden sijainti on ollut keskeinen jo keskiajalta lähtien, jolloin Turun- Viipurin tie kulki alueen halki. Tie noudattelee yhä pääosin alku- peräistä linjaustaan. 1500- ja 1600-luvuilla alueella taas toimi huomattavia laivanrakentajia. 1700- luvulla Virolahden alueelle perustettiin useita kivilouhimoita, joista pitäjä tuli kuuluisaksi. Kiviä kuljetettiin erityisesti Pietariin. Virolahden asukasluku nousi huomattavasti louhostoiminnan seurauksena.

Uudenkaupungin rauhan myötä puolet Virolahdesta liitettiin Venäjään ja Turun rauhassa loputkin pitäjästä joutui Venäjälle. Pitäjä palautui muun Suomen yhteyteen vuonna 1812. Miehikkälä erotettiin Virolahdesta vuonna 1887. Osa Virolahdesta luovutettiin 1940 Neuvostoliitolle. Nykyinen Vaali- maan raja-asema avattiin uudelleen vuonna 1956. Siitä on sittemmin tullut Suomen ja Venäjän rajan vilkkaimmin liikennöity asema. Virojoen kulttuurihistoriaa leimaakin voimakkaasti sen sijainti Suomen ja Venäjän rajalla.

Nykyään Virolahden pinta-ala on 558, 94 km², josta maapinta-alaa 371,96 km², meri pinta-alaa 182,71 km² ja sisävesiä 4,27 km². Asukkaita Virolahdella vuonna 2008 oli 3569. Kunnan suurimmat taajamat ovat vanhan Viipurintien tuntumassa sijaitseva Klamila ja Virojoen kuntakeskus. Kunnal- lishallinto siirrettiin kirkonkylästä Virojoelle vuonna 1918.

Virolahden maisemalle ovat ominaisia luoteesta kaakkoon kulkevat savikkoiset jokilaaksot, joille myös pellot ovat sijoittuneet. Suurin viljelysalue on Ravijoella, jossa on myös Harjun maanviljelys- koulu. Maasto nousee hitaasti rannikolta sisämaahan päin. Rannikolle ovat tyypillisiä pitkät niemet ja syvät lahdet. Virolahteen kuuluu myös merialue ja lukuisia saaria. Kalastuselinkeino onkin jo kauan ollut alueelle tärkeä. Siihen liittyvillä paikoilla on usein hyvinkin pitkä historia. Merta hyödynnettiin myös 1800-luvulla kauppasuhteita luotaessa.

VIROLAHTI

SISÄLLYS

LYHENTEIDEN SELITYKSET 281 VIROLAHTI (935) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 282 Pienmaisemat (02) 282 Perinnemaisemat (03) 284 Sotahistorialliset kohteet (04) 285 Uskonnolliset kohteet (05) 286 Rakennukset ja pihapiirit (06) 287 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 290 Liikenneympäristöt (09) 293 Muut kohteet (10) 293 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 296 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 301 LÄHTEET 303

280 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

LYHENTEIDEN SELITYKSET

Arvoluokka / peruste

vm valtakunnallisesti merkittävä mm maakunnallisesti merkittävä pm paikallisesti merkittävä ehdotettu kohde ehdotettu tekijän toimesta rauh. lailla suojeltu alue tai kohde museosilta

Lähde

RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993.

VAT 2008 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008

mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992.

matm Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993.

KSp Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

KSYK Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Tieh Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003

H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinais- jäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001

Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 281 VIROLAHTI

MAISEMA-ALUEET (01)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.01.1) GIS Peruste: vm Vaalimaan- Vaalimaanjokilaakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Kaak- Lähde: matm jokilaakso koisen viljelymaan maisemamaakuntiin. Alue on pinta- alaltaan 3 000 ha ja se sijoittuu Miehikkälän- ja Virolahden kunnan alueelle. Vaalimaanjoen laakso on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa ja maisemakuvaltaan pienipiirteistä. Vedenjakajina toimivat rapakivikalliot vuorottelevat viljeltyjen laaksonrinteiden kanssa, joita reunustavat soraiset kangasmetsäalueet. Joen varrella on useita melko pieniä savikoita ja sitä seuraa kokonainen harjujakso. Kauniisti mutkittelevan joen varrelta löytyy pieniä järviä ja koskia. Viljelysaukeiden ulkopuolinen maasto on melko karua. Alueen eteläosissa tosin on muutamia lehtokuvioita. Alueen sijainti valtakunnan rajan tuntumassa on jättänyt paljon sotiin liittyviä muistomerkkejä. Erityispiirteenä alueella ovat 1700-luvulla alkunsa saaneet merenrannikon kivilouhimoalueet. Pyterlahden kylän mukaan nimensä saanutta pyterliittiä louhittiin erityisesti Venäjälle. (935.01.2) Peruste: mm Kattilaisen – Lähde: matm Klamilan kulttuurimaisemat

PIENMAISEMAT (02)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.02.1) (3537952;6711141, GIS) Alue: Kirkonkylä Virolahden kirkko Virolahti on ollut kirkkopitäjä ainakin 1370-luvulta asti. Peruste: vm ympäristöineen Kokonaisuuteen kuuluvat: Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - hautausmaalla sijaitseva keskiaikainen kivisakaristo KLR (mahd. 1300-luvun loppu) Kokonaisuus: - Virolahden puukirkko 1766, 1873, 1939 Sk merkintä: (3537952:6711141) - kellotapuli 1957 - hautausmaa lukuisine arvokkaine hautamuistomerkkei- neen kiviaidan 1857 suojissa - kirkkoaukion laidalla sijaitsevat kaksi entistä pitäjäntupaa 1800-l lopulta (3537880:6711050;3537810:6711220, GIS) - kirkkoherranpappila "Katajisto" 1830-luku, nykyasu 1890- luku (3537580:6712000, GIS) - Kuuselan kanttorila 1890-luku, myöhemmin uusittu - Kappalaisen pappila Hiukka 1832, jatkettu ja korotettu 1897-1900 - Kirkkoherranpappilan kivinavetta 1850-luku - Alon talo (3537433:6711438, GIS) (935.02.2) Kulttuurimaisema-alue Ravijoen suualueella. Rakennus- Alue: Harjun maisema- kanta käsittää useita rakennushistoriallisesti arvokkaita Peruste: vm kokonaisuus, rakennuksia. Harjun maatalousoppilaitos sijaitsee alueella. Lähde: RKY 1993, KLR Salpalinjan linnoituslaitteet ovat myös läsnä maisemassa. Kokonaisuus: Ravijoen kylä Sk merkintä: (935.02.3) GIS Alue: Pyterlahden kylän Pyterlahden kylän kulttuurimaisema liittyy Vanhaan Turus- Peruste: vm kulttuurimaisema ta Viipuriin kulkeneeseen Suureen rantatiehen, jonka Lähde: RKY 1993, KLR varrella on säilynyt niin viljely- ja luonnonmaiseman ohella Kokonaisuus: useita kulttuurihistoriallisia rakennuksia ja historiallisia Sk merkintä: jäänteitä. Alueella tie kulkee suurten istutettujen puiden sekä luonnonvaraisen metsän läpi. - Lounais-Karjalan kansalaisopisto, vanhempi rakennus 1873 ja uudempi 1898 - Pyterlahden hovin päärakennus 1870-luku - Virolahden kotiseutumuseo 1872 (F. Odenwall)

282 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.02.4) GIS Alue: Klamilan kylä Vanhan Turun-Viipurin tien varteen muodostunut tiivis kylä Peruste: mm on säilyttänyt sopusuhtaisen maalaiskylän luonteensa. Lähde: KLR Kylän rakennuskanta on vuoden 1865 tulipalon jälkeen Kokonaisuus: rakennettua. Sk merkintä: - Erik Klamin talo 1800-luvun alku, tienpuoleista osaa muutettu myöhemmin - Edward Klamin talo 1800-l loppu, siipiosien lisäys 1920- luku, toiminut majatalona - Helmi Korpelan talo 1800-luvun puoliväli (yksi kylän vanhimmista) - Johan Klamin talo 1887 - Uuno Klamin syntymäkoti 1860-luku. Klami syntyi siellä vuonna 1900. 1920-luvulla taloa korjattiin. - Uuno Klamin lapsuudenkoti 1902

Ks. myös: - Klamilan kirkko 1955 - yksiaukkoinen kiviholvisilta 1898 - Koulu ent. Grönvikin kestikievari 1888 - Koukin majatalo 1892 (935.02.5) GIS Alue: Malmila – Vanha rannikkokylä, jonka vanhimmat rakennukset ovat Peruste: mm Skipparila – 1800-l puolivälistä ja joissa on havaittavissa empiren piir- Lähde: KLR teitä. Kokonaisuus: Sydänkylä - Jouhikaisen talo 1800-l puoliväli (kylän vanhimpia) Sk merkintä: - edellisen perunakellari 1867 - Joukainen 1852 (yksi kylän vanhimmista talonpoikaista- loista) - Jenny Klamin talo 1858 - Raussin tila 1866, päärakennusta lyhennetty 1932 - edellisen saunarakennus siirretty Klamilasta 1866 - Malmin päärakennus 1880, edustaa tyypillistä virolahte- laista 1800-luvun lopun rakennustapaa. - edellisen aitta ja navetta 1880-luku

Ks. myös: - VPK:n talo 1913 Herman Kyötikki - Uuno Klamin kesähuvila 1945 Lars Sonck, 1955 Aulis Blomstedt - Kelviikin kalasatama (935.02.6) GIS Alue: Häppilä Ollinmäki Ollinmäki sijaitsee Häppilän kylässä lounaisrinteellä ja se Peruste: mm koostuu viidestä talosta ja niiden ulko- ja talousrakennuk- Lähde: KLR sista. Rakennukset ovat 1800-luvulta, mutta niitä on uusittu Kokonaisuus: ajan kuluessa. Sk merkintä: - Suur- Jaakkola 1800-luvun puoliväli - Jaakkola 1870-luku - Ent. Ylä- ja alakansakoulu 1903, 1933, myöhempiä muutoksia - seurantalo Tapiola 1920 Santerin Selin. runkorakenteinen (935.02.7) Pyölinjoen ranta-alueille 1800-luvulla muodostunut harvah- Alue: Kattilainen ko kyläkokonaisuus. Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.02.8) GIS Alue: Nopala Nopala edustaa 1800-l tyypillistä kulttuurimaisemaa sen Peruste: mm rakennusten sijaitessa mäillä ja viljelysten laaksossa. Lähde: KLR Maiseman runkona toimii vanha Ravijoen kylästä Onka- Kokonaisuus: maalle johtava tie. Riihiharju, jossa kylän riihet ennen Sk merkintä: sijaitsivat, on keskeisellä paikalla maisemassa. (935.02.9) GIS Alue: Ylä- ja Alapihlajan Rakennukset sijaitsevat Pihlajajokea seurailevan kylätien Peruste: mm kulttuurimaisema varressa. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.02.10) GIS Alue: Hanskin kylä Tien varteen muodostunut rivikylä sijaitsee Hanskinlahden Peruste: pm pohjoisrannalla. Kylässä on paljon kala- ja venevajoja ja Lähde: KLR sen vanhimmat asuinrakennukset ovat osittain 1800- Kokonaisuus: luvulta. Kylän pohjoispuolella on jäänteitä sotatoiminnasta. Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 283 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.02.11) GIS Alue: Vaalimaan kylä Vaalimaanjoen viljelykset sijoittuvat jokilaaksoon. Alueen Peruste: mm vanhin kyläkeskus sijaitsee Patakallion mäellä, jossa on Lähde: KLR myös jäänteitä toisen maailmansodan aikaisista linnoitus- Kokonaisuus: laitteista. Paikalla on myös saattanut olla rautakautinen Sk merkintä: uhrauspaikka. Maatilojen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopusta. (935.02.12) GIS Alue: Mustamaa Mustamaa Kalastajakylästä on jäljellä enää yksi asuinrakennus. Saari Peruste: mm on täynnä sodanaikaisia jäänteitä ja sen keskellä kohoaa Lähde: KLR betoninen torni. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.02.13) GIS Alue: Klamila Häppilän Ollinmäen vanhan rakennusryhmän ympärille levittäytyvät Peruste: pm kulttuurimaisema peltoaukeat muodostavat kauniin kokonaisuuden. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

PERINNEMAISEMAT (03)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.03.1) 35413:67193 Alue: Puotniemen Puotniemen rantaniitty sijaitsee Hellänlahden pohjoisran- Peruste: mm rantaniitty nalla. Kokonsa vuoksi niitty on maisemallisestikin arvokas. Lähde: KSp Kokonaisuus: (935.03.2) 35428:67186 Alue: Lahdenpohjan Hellänlahden eteläpuolella sijaitseva rantaniitty on pääosin Peruste: mm rantaniitty avoin ja lajistoltaan monipuolinen. Lähde: KSp Kokonaisuus: (935.03.3) 35418:67194 Alue: Niittyniemen haka Hellänlahden pohjoispuolella sijaitseva pieni hakamaa on Peruste: pm maisemallisesti merkittävä, mutta lajistoltaan köyhä. Lähde: KSp Kokonaisuus: (935.03.4) 35304:67144 Alue: Harjun laidun Maatalousoppilaitoksen pohjoispuolella sijaitseva rinne- Peruste: pm niitty. Lähde: KSp Kokonaisuus: (935.03.5) 35283:67120 Alue: Mäkelän niitty Järvenkylän itäosassa sijaitseva maisemallisesti näyttävä Peruste: pm laidunalue on lajistoltaan köyhä. Lähde: KSp Kokonaisuus: (935.03.6) 35411:67245 Alue: Ihalaisenvuoren Heikkilän kylän eteläpuolella sijaitseva maisemallisesti Peruste: pm rantaniitty kaunis niitty ulottuu Vaalimaanjoen kevättulvien alueelle. Lähde: KSp Kokonaisuus: (935.03.7) 35446:67208 Alue: Värrinpään haka Suomenlahden rannikkoseutu; haka Peruste: pm Vaalimaan kylän eteläpuolella sijaitseva mäki on lajistol- Lähde: KSp taan köyhä. Kokonaisuus: (935.03.8) 35441:67211 Alue: Patakallio Kuokanmäen kylän lähellä sijaitseva ketoalue on lajistol- Peruste: pm taan köyhää. Lähde: KSp Kokonaisuus: (935.03.9) 35395:67196 Alue: Rahkosenmäen Niukkalajinen, mutta uhanalaisen hakasaran kasvupaikka- Peruste: pm kallioketo na tunnettu keto sijaitsee aivan Virojoen kylän tuntumassa. Lähde: KSp Kokonaisuus: (935.03.10) 35371:67207 Alue: Toukosenmäen Toukosenkoskella sijaitsevalla pienellä hakamaalla kasvaa Peruste: pm haka monin paikoin ketolajeja. Lähde: KSp Kokonaisuus:

284 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.04.1) GIS Alue: Pyterlahti, Mustamaa, Salpalinja Suomenlahdelta ja Sallaan ja Savukoskelle ulottuvaa Ravijoki, Virolahti 1200km pitkää linnoitusasemaa alettiin rakentamaan Peruste: vm talvisodan jälkeen. Vuosina 1940–44 rakennettu Salpalinja Lähde: RKY 1993, VAT 2008, käsitti mm. teräsbetonikorsuja ja kivisiä panssariesteitä. KLR Virolahden alueella Salpalinjan edustavia kokonaisuuksia Kokonaisuus: Pyterlahden ovat mm. kylän kulttuurimaisema - Satsaaren kärki (Salpalinjan eteläisin osa) Sk merkintä: - Siikasaaren poikki kulkeva linnoitettu osa - Ravijoen kylän linnoituslaitteet - Bunkkerimuseon alue Ala-Pihlajassa (935.04.2) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Uudenkaupungin Vuonna 1721 solmittu rauha halkaisi Virolahden pitäjän. Peruste: vm, rauh. rauhan rajakivet Rajankäynnin muistoina on säilynyt 10 rajakiveä. Kivet Lähde: VAT 2008, KLR, mv ovat rapakivigraniittisia siirtolohkareita tai peltokiviä. Kivis- Kokonaisuus: sä on joko ruotsalaiset ja venäläiset tai vain toisen osapuo- Sk merkintä: len merkinnät. - "Hurpun kivi", Hurppu 1000010752 (6709220:3540860) ruots. ja ven. merkinnät - "Itäkivi", Pappila 1000010754 (6711780:3538030, GIS) mol. merkinnät - "Everstien kivi", Pappila 1000010755 (6712010:3537960, GIS) mol. merkinnät - "Heijarin kivi", Koivuniemi, 1000010753 (6711380:3537340) ven. merkinnät - "Kirkkotien kivi", Koivuniemi 1000007998 (6714423:3537169, GIS) mol. merkinnät - "Ala-Pihlajan kivi" 1000010756 (6713020:3534600) ven. merkinnät - "Sahantauksen kivi", Tiilikkala 1000010757 (6720280:3537280) mol. merkinnät - "Lepkankaan kivi", Tiilikkala, 1000010758 (6721880:3536010, GIS) ven. merkinnät - "Kalliopellon kivi", Kotola (3541687:6723547, GIS) - "Käyhkääntien kivi", Vaalimaa 1000010759 (6723090:3544210, GIS) (935.04.3) (3526662:6705988, GIS) Alue: Harvajanniemi Harvajan vuori Sodissa käytetty vartiopaikka, jonka rinteiltä löytyy myös Peruste: mm muinaishautoja. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.04.4) - Karkaimenpesä Pyterlahti Alue: Isovihan ja - Tupakorven tupa Pyterlahti Peruste: pm pikkuvihan aikaisia - Sysmäen piiloluolat Koivuniemi Lähde: ehdotettu - Venäläiskivi Rännänen Kokonaisuus: piilopaikkoja - Sotakivi Vilkkilä/Talniemi Sk merkintä: - Kummikirkonkivet - Valkeasuonsaari Haavisto/Ahopelto - Vanhanmajan-/Kunniapussinvuori Haavisto - Töminä Virojoki - Kuulokivi Virojoki - Pitkäniemi Kattilainen - Käpälämäki Häkälänjärvi - Himankirkko Vaalimaa - Varpusaari Vaalimaa (935.04.5) Muinaisjäännös (ajoittamaton) Alue: Rajamäki Rajamäen rajakivi (6723180:3538450, GIS) Peruste: rauh. 935010043 Kivestä löytyvät hakkaukset "BA 1776 A" ja "1829 N°8" Lähde: mv Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.04.6) (3538300:6717670) Alue: Pyterlahti Pyterlahden Pyterlahden entisen kansakoulun ympärillä on jäänteitä Peruste: pm kasarmien jäänteet 1700-luvun tiilikasarmeista. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 285 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.04.7) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Rajamerkit Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset raja- Peruste: rauh. merkit Virolahden alueella: Lähde: mv - Siikasaarenkallio 1000011152 (6706810:3533702) Kokonaisuus: - Kotola 1000008437 (6723440:351660) Sk merkintä:

USKONNOLLISET KOHTEET (05)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.05.1) 1766 Tuomas Suikkanen, korjauksia 1873, 1939 Juhani Alue: Virolahden Viiste. Peruste: vm puukirkko Tasavartinen ristikirkko, jonka ristikeskuksessa kohoaa Lähde: RKY 1993, VAT 2008, pieni kattoratsastaja. KLR - tapuli 1950-luku Kokonaisuus: Virolahden kirkko ympäristöineen Sk merkintä: (935.05.2) Keskiaika, 1300-luvun loppu Alue: Kivisakasti Peruste: vm Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kokonaisuus: Virolahden kirkko ympäristöineen Sk merkintä: (935.05.3) Hautausmaalla sijaitsee useita arvokkaita hautamuisto- Alue: Hautausmaa merkkejä. Peruste: vm - eversti von Ekesparren hautakappeli Lähde: RKY 1993, VAT 2008 - kiviaita 1857 Juho Mondolin KLR Kokonaisuus: Virolahden kirkko ympäristöineen Sk merkintä: (935.05.4) 1830-luku, nykyasu 1890-luku Alue: Kirkkoherranpappi- (3537580:6712000, GIS) Peruste: vm la "Katajisto" Pihapiirissä on useita säilyneitä talousrakennuksia. Lähde: RKY 1993, KLR - kivinavetta 1850-luku Kokonaisuus: Virolahden kirkko ympäristöineen Sk merkintä: (935.05.5) 1890-luku, myöhemmin uusittu Alue: Kuuselan kanttorila Peruste: mm Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Virolahden kirkko ympäristöineen Sk merkintä: (935.05.6) 1832, Jatkaminen ja korotus 1879–1900 Alue: Kappalaisen Peruste: mm pappila Hiukka Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Virolahden kirkko ympäristöineen Sk merkintä: (935.05.6) (3527426:6713085, GIS) Alue: Länsikylä Kummikirkon kivet Luonnonmuodostelma, jota käytetty ns. piilokirkkona pikku- Peruste: mm vihan aikaan. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.05.7) 1955 Veli Klami Alue: Klamila Klamilan kirkko (3525255:6711814, GIS) Peruste: mm Klamilan kirkko sijaitsee teiden risteyksessä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.05.8) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Munkkikallion (6713143:3535551) Peruste: rauh. saarnapaikka Lähde: mv Kokonaisuus: 1000011153 Sk merkintä: (935.05.9) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Vanhan kirkon (6711163:3538009) Peruste: rauh. paikka Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007997

286 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.06.1) GIS Alue: Ravijoki Harjun maatalous- Harjun maatalousoppilaitos aloitti toimintansa 1889 vielä Peruste: vm oppilaitos nykyäänkin korkeatasoisissa ja monipuolisissa rakennuk- Lähde: RKY 1993, VAT 2008, sissa. Kokonaisuuteen kuuluvat puistoistutusten ja pelto- KLR aukeiden lisäksi: Kokonaisuus: Ravijoen kylä - Kartanon puinen, valkeaksi rapattu päärakennus 1816, Sk merkintä: ulkoasu 1840-luku, siipirakennukset 1858, pienempiä muutoksia 1889 ja 1907 - oppilasasuntola Jussila 1889 - oppilasasuntola Puskala 1889 - entinen meijeri Karjamaja 1889 - puuverstas 1889 - asuinrakennus Välitalo 1889 - navetta 1889 - kaksi asuinrakennusta 1891 ja 1892 Alfred Sjöström - hevostalli 1893 - konttori 1893 - tavara-aitta 1894 Alfred Sjöström - viljamakasiini 1896 Alfred Sjöström - Jugendtyylinen luokkarakennus 1906 K. Hård af Seger- stad - kolmikerroksinen oppilas- ja ruokalarakennus 1954 (1939 J. Peltonen) - uudisrakennuksia 1970- ja 1980- luvuilla

Maisemakokonaisuuteen liittyy lisäksi: - Käverin vanhan Kantatilan päärakennus (ennen vuotta 1842) - Käverin mylly - yksiaukkoinen kiviholvisilta - Kuokan mansardikattoinen huvilarakennus 1920-luku - Rantatie (johtaa läpi alueen) - Ravijoen länsirannan Salpalinjan panssariesteet (935.06.2) 1880-luvun alku Jac. Ahrenberg, siipiosa 1952 Alue: Hailila Haililan kartano (3533336:6711782, GIS) Peruste: mm 1700-luvulle periytyvässä kartanossa on venäläismallinen, Lähde: KLR kaksikerroksinen päärakennus. Kartanon saunarakennuk- Kokonaisuus: sessa aloitti kansakoulu vuonna 1857. Sk merkintä: (935.06.3) 1892 Alue: Ent. Pitäjäntupa Peruste: vm Seurakuntatalo Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Virolahden kirkko ympäristöineen Sk merkintä: (935.06.4) 1800-luvun loppu Alue: Ent. Pitäjäntupa Peruste: vm Osuuskauppa Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: Virolahden kirkko ympäristöineen Sk merkintä: (935.06.5) 1894, laajennus 1906 Alue: Kirkonkylä Kansakoulu (3537660:6711520, GIS) Peruste: mm Koulutaloa ympäröi laaja koivikkoinen pihamaa. Pihalla on Lähde: KLR myös myöhemmin rakennettu opettajan asunto. Koulu on Kokonaisuus: toiminut talvisodan aikana Kotkan rannikkopatteriston Sk merkintä: komentokeskuksena. (935.06.6) 1857 Juho Mondolin Alue: Kirkonkylä Alon talo (3537433:6711438, GIS) Peruste: mm Merkittävä sen erityisen ympäristönsä vuoksi. Talon kivi- Lähde: KLR aita on rakennettu kirkkoaidan ylijäämäkivistä. Kokonaisuus: Virolahden kirkko ympäristöineen Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 287 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.06.7) 1873, 1895, ns. emäntäkoulu 1898, siipiosa 1914 Alue: Pyterlahti Lounais-Karjalan (3538240:6716820, GIS) Peruste: mm kansanopisto Kahden koulurakennuksen muodostama kokonaisuus. Lähde: KLR Kokonaisuus: Pyterlahden kylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (935.06.8) Taitekatto ja nyk. ulkoasu 1927 Alue: Pyterlahti Jukola (3538242:6716816, GIS) Peruste: mm Koulutaloksi alun perin valmistunut rakennus sai toisen Lähde: KLR kerroksen ja taitekaton sekä nykyisen ulkoasunsa 1927. Kokonaisuus: Pyterlahden Samalla rakennettiin iso ulkorakennus. kylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (935.06.9) Vanhimmat osat 1700-luku Alue: Pyterlahti Rajas (3538380:6717740, GIS) Peruste: mm Talon päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, Lähde: KLR tosin sitä on muutettu useaan kertaan. Rakennuksen Kokonaisuus: Pyterlahden kulttuurihistoriallista arvoa nostaa sen vaiherikas historia. kylän kulttuurimaisema Siinä on toiminut mm. pieni limonaditehdas. Sk merkintä: (935.06.10) 1800-luvun puoliväli Alue: Pyterlahti Räty Korotus ja taitekatto 1920-luku Peruste: mm (3538399:6717665, GIS) Lähde: KLR Talo on ollut myös kestikievarina. Kokonaisuus: Pyterlahden kylän kulttuurimaisema Sk merkintä: (935.06.11) 1870-luku, saattaa olla vanhempiakin osia Alue: Pyterlahti Pyterlahden (3538340:6717420, GIS) Peruste: mm Kartano 1700 luvulle periytyvän kartanon ympäristön kasvillisuus Lähde: KLR on erityisen rikasta. Tilaan kuuluu myös: Kokonaisuus: Pyterlahden - aitta ja kellari 1800-l loppu kylän kulttuurimaisema - kivinavetta 1870, 1926 Sk merkintä: - talli 1911 - sauna ja kuivuri - kalusto- ja heinävarasto 1900-l alku (935.06.12) 1872 Fr. Odenwall Alue: Pyterlahti Pyterlahden (3538300:6717670, GIS) Peruste: mm kansakoulu ja Kansakoulurakennuksen ympäristöön kuuluvat koivukuja, Lähde: KLR saunarakennus, kellari sekä varastoaitta. 1700-luvulta Kokonaisuus: ympäristö peräisin olevien tiilikasarmien jäänteet muodostavat kum- Sk merkintä: mun koulun ja tien väliin. (935.06.13) 1905 Alue: Pytersaari Huvila (3540170:6716560, GIS) Peruste: mm Virolahden ensimmäinen huvila. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.14) 1909 Vietti Nykänen Alue: Virojoki Sirkiä (3538830:6718990, GIS) Peruste: mm Maisemallisesti edustavalla paikalla sijaitseva talo. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.15) 1800-luvun alku, 1900-luvun alku Alue: Virojoki Ala-Nakari (3538970:6719600, GIS) Peruste: mm Virojoen vanhimpia rakennuksia. Nykyinen ulkoasu on Lähde: KLR peräisin 1900-l vaihteesta. Pihassa vanha aitta. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.16) 1800-luvun puoliväli Alue: Virojoki Jokimies (3537372:6719528, GIS) Peruste: mm (Corsberg) Virojoen vanhimpiin säilyneisiin maataloihin kuuluva talo. Lähde: KLR Talousrakennukset ovat 1900-luvulta. Päärakennuksen Kokonaisuus: suhde ympäröivään maisemaan on säilynyt ehjänä. Sk merkintä: (935.06.17) 1880-luku, taitekatto ja lasiveranta 1927 Alue: Virojoki Harju (Lehtinen) (3538020:6719320, GIS) Peruste: mm Päärakennus muodostaa ulkorakennuksien kanssa umpi- Lähde: KLR pihan. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.18) Todennäköisesti 1870-luku, saliosa ja satulakatto n. 1910 Alue: Virojoki Louhela (3539285:6719335, GIS) Peruste: mm Pihalla on aiemmin ollut 11 ulkorakennuksen ryhmä. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

288 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.06.19) Nykyinen alakerta 1892-93, Kahden luokkahuoneen laa- Alue: Virojoki Virojoen jennus 1904, taitekattoinen yläkerta 1923, ensimmäiset Peruste: mm kansakoulu hotellihuoneet 1985 Lähde: KLR (3539120:6719360, GIS) Kokonaisuus: Virojoen rannalla sijaitsevassa kansakoulussa toimii nyky- Sk merkintä: ään hotelli ja ravintola. (935.06.20) 1900-luvun alku Alue: Virojoki Koskela (3539200:6719420, GIS) Peruste: mm Ns. Lääkäritalo Paikallishistorian kannalta tärkeä talo. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.21) 1870-luku, siirretty nyk. paikalle 1918 Alue: Virojoki Tulkki (3538979:6719956, GIS) Peruste: mm Pienen maalaistalon vanhimmat osat on siirretty nykyiselle Lähde: KLR paikalleen 1910-l lopulla, jolloin rakennusta laajennettiin. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.22) 1800-luvun alku, muutoksia 1920-luku Alue: Virojoki Harju (3540870:6720070, GIS) Peruste: mm Sijaitsee maisemallisesti huomattavalla paikalla. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.23) 1910 opettaja Edvin Hämäläinen Alue: Säkäjärvi Seurantalo Toimela (3534578:6723437, GIS) Peruste: mm ja ympäristö Seurantalon ympäristössä on toisen maailmansodan aikai- Lähde: KLR sia juoksuhautoja ja panssariesteitä. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.24) 1880-luku Alue: Säkäjärvi Lahtela (3535235:6723511, GIS) Peruste: mm 1800-luvun lopun pihapiirissä on jäljellä vielä hirsirakentei- Lähde: KLR set aitta, talli ja navetta. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.25) 1800-luvun puoliväli, 1926 Anton Lehto Alue: Vaalimaa Metsä-Kuokka (3543800:6721429) Peruste: mm Tila edustaa kansanomaista rakennusperinnettä. Lähellä Lähde: KLR on toiminut saha sekä mylly, joiden vanhalla paikalla oleva Kokonaisuus: Vaalimaan kylä siirtolohkare on rauhoitettu. Sk merkintä: - aitta 1865 (nykyasu 1920-luku) - vilja-aitta 1805 - hevostalli ja kärryvaja 1861 - sementtitiilinen navetta 1923 (935.06.26) 1842, 1929 Alue: Mattila Mattila (Taari) (3542700:6723220, GIS) Peruste: pm?, mm Suuri päärakennus sai klassistiset piirteensä ja nykyisen Lähde: KLR ulkoasun 1929. 1840-luvulla rakennetuista ulkorakennuk- Kokonaisuus: sista vain aitta on jäljellä, muut on purettu. Pihapiiri ei ole Sk merkintä: enää yhtenäinen uudisrakennusten vuoksi. (935.06.27) 1912 Alue: Kotola Mäntylä (3541814:6724191, GIS) Peruste: mm Tila on jaettu alun perin läheisestä Peltolasta. Talousra- Lähde: KLR kennusten rajaamalla umpipihalla sijaitsee mm: Kokonaisuus: - kaksi tallia Sk merkintä: - aitta - sauna (935.06.28) 1900-luvun alku Alue: Kotola Kotolan kansakoulu (3541735:6723985, GIS) Peruste: mm Maisemallisesti merkittävällä paikalla sijaitsevaa koulura- Lähde: KLR kennusta on jatkettu 1940-luvulla. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.29) 1892 Alue: Klamila Koukin majatalo (3525842:6711718, GIS) Peruste: mm Viereisessä metsässä nähtävissä Suuren rantatien osia. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.30) 1913 Herman Kyötikki Alue: Sydänkylä VPK:n talo (3524639:6710505, GIS) Peruste: mm Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 289 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.06.31) Huvila 1945 Lars Sonck Alue: Klamila, Malmila – Uuno Klamin Venevaja 1955 Aulis Blomstedt Skipparila kesähuvila Venevaja toimi myös säveltäjän työhuoneena. Saunara- Peruste: mm kennus on sekin 1950-luvulta. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.32) Muutettiin kouluksi 1888 Alue: Klamila Klamilan koulu ent. (3524530:6711638, GIS) Peruste: mm Grönvikin Koulurakennus on ilmeisesti rakennettu 1700-luvulla ja se Lähde: KLR toimi vuoteen 1888 asti kestikievarina. Sen jälkeen se on Kokonaisuus: kestikievari ollut kansakouluna, jota ympäröi kaunis puusto. Sk merkintä: (935.06.33) 1903, 1933, myöhempiä uudistuksia Alue: Ollinmäki, Häppilä Ollinmäen ent. ylä- Alkuaan punamullattu Yläkoulurakennus on vuodelta 1903. Peruste: mm ja alakansakoulu Alakoulurakennus on vuodelta 1933. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.34) 1920 Santeri Selin Alue: Ollinmäki, Häppilä Seurantalo Tapiola (3522855:6713741, GIS) Peruste: pm? Rankorakenteinen. Pihapiirissä samanaikainen ulkohuone. Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.35) 1906 Alue: Nopala Niemelä (3524361:6723062, GIS) Peruste: pm Niemelän tilan päärakennus on rakennettu 1906. Kuistin Lähde: ehdotettu ikkunat on otettu Terijoelta tuodusta huvilasta. Pihapiiriä Kokonaisuus: rajaavista rakennuksista aitta on 1800-luvun lopulta. Yhte- Sk merkintä: näinen pihapiiri on peltojen ympäröimä. (935.06.36) 1800-luvun loppu Alue: Nopala Mäkelä (3524143:6722953, GIS) Peruste: pm Yhtenäinen pihapiiri kylätien varressa Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.37) 1895 Alue: Ylä-Pihlaja Ylä-Pihlajan (3532143:6715274, GIS) Peruste: pm kansakoulu Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.06.38) (3537577:6711244, GIS) Alue: Kirkonkylä Kirkonkylän VPK Rakennus tuotu 1930-luvulla Venäjän rajan toiselta puolel- Peruste: pm ta. Lähde: ehdotettu Kokonaisuus: Sk merkintä:

MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.08.1) 1900-luvun alku Alue: Ravijoki Käverin mylly (3530726:6713020, GIS) Peruste: mm Mylly sijaitsee Ravijoen sillan läheisyydessä talousraken- Lähde: KLR nusten takana. Paikalla on ollut myllyjä jo vuosisatoja. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.08.2) 1870-luku (arvio) Alue: Mattila Mattilan mylly ja (3542671:6723521, GIS) Peruste: mm saha Maisemallisesti merkittävällä paikalla sijaitseva mylly ja Lähde: KLR, Teo siihen liittyvä saha ovat n.1870-luvulta. Hyvin säilynyt. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.08.3) 1940-luku Alue: Virojoki Suurpään saha ja (3538386:6719877, GIS) Peruste: mm mylly Osittain hirsinen ja osittain rankorakenteinen saha on Lähde: KLR, Teo 1940-luvulta. Sen ympäristöön kuluvat vanha myllynpaikka Kokonaisuus: ja asuinrakennus 1900-l alusta. Sk merkintä: (935.08.4) 1844, 1900-luvun alku Alue: Reinikkala Vaalimaanjoen (3546107:6718936, GIS) Peruste: mm mylly ja saha Alun perin tilallisille yhteistä myllyä jatkettiin sahaosalla Lähde: KLR, Teo 1900-l alussa. Saha rakennettiin uudelleen vuonna 1925. Kokonaisuus: (Reinikkalan mylly ja saha) Pato ja uoma on uusittu 1965. Sk merkintä:

290 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.08.5) (3537470:6719864, GIS) Alue: Virojoki Virojoen pato ja Virojokeen rakennettu pato ja sitä ympäröivät vanhat Peruste: pm ympäristö rakennukset sekä itään levittäytyvät peltoaukeat muodos- Lähde: ehdotettu tama kokonaisuus. Padon juuressa oleva puurakennus on Kokonaisuus: rakennettu vuonna 1923. Sk merkintä: (935.08.6) Klamilassa ja Siikasaaren itäpuolella harjoitettiin aktiivista Alue: Satamat puutavaranlaivausta 40-l lopulta aina 60-l puoliväliin asti. Peruste: pm Jäljelle tästä toiminnasta on säilynyt ainakin rantakalliossa Lähde: ehdotettu oleva laivan kiinnitysrengas. Myös Klamilan Laivakalliolla, Kokonaisuus: Ukkosaaressa ja Santaniemessä on ollut pienimuotoinen Sk merkintä: satama jo 1800-luvulla. (935.08.7) GIS Alue: Virolahden rannan Graniittia on louhittu Virolahdella jo 1700-luvulta ja se Peruste: vm graniittilouhokset kuuluukin maamme merkittävimpiin historiallisiin kivilouhi- Lähde: RKY 1993, VAT 2008 moalueisiin. Aktiivisinta louhinta oli 1800-luvulla, jolloin Kokonaisuus: kiveä louhittiin Pietarin rakentamiseen. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Seuraavaksi on lueteltu tärkeimmät louhokset. (935.08.8) 1800-luvun alkupuoli, uudempi louhos 1902 Alue: Pyterlahti Heponiemen Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6717959:3540167) Lähde: KLR, mv Heponiemessä on louhittu 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kokonaisuus: 1000007999 Merkittävin louhoksista on Pyterlahden louhos, jossa louhittiin mm. Iisakin kirkon pylväät. (935.08.9) 1800-luvun puoliväli Alue: Santion louhosalue Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. 1000010961 (6705426:3540167) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: (935.08.10) 1800-luvun alkupuoli Alue: Vanhasaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6707158:3541630) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010959 (935.08.11) 1800-luvun alkupuoli Alue: Heposaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6708616:3540708) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010970 (935.08.12) 1700-luvun alku Alue: Sumarinsaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. louhosalue (6712493:3539979) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010935 (935.08.13) 1700-luku (Toropovan vuori), 1800-luku, 1902–1913 Alue: Hailniemen Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6713122:3540446) Lähde: KLR, mv Louhos on toiminut ilmeisesti myös venäläisenä vankityö- Kokonaisuus: 1000010929 maana. Paikalla on säilynyt aurinkokelloja, porausreikiä ja rakennusten perustuksia sekä Itä-Suomen Graniitin pieni louhos 1900-luvun alusta. (935.08.14) Vanhimmat louhoksista ovat 1700-luvulta, 1800-luku, 1913 Alue: Kirskallioniemen Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. louhosalue (6714288:3539854) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010940 (935.08.15) 1700-luku, 1800-luku, 1900-luvun alku Alue: Karhusaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6715023:3539970) Lähde: KLR, mv Vanhimmat louhokset olivat myös venäläisiä vankityömai- Kokonaisuus: 1000010921 ta. (935.08.16) 1700-luku, 1800-luku, 1900-luvun alku Alue: Heponiemen – Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Kirskallioniemen (6715935:3539760) Lähde: KLR, mv Alueella on louhittu useassa pienessä erillisessä paikassa. Kokonaisuus: väliset louhokset 1000010805 (935.08.17) 1700-luku, 1800-luku, 1902–1913 Alue: Varpusaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6716216:3542149) Lähde: KLR, mv Vanhimmat alueet, 1700-luvulta, toimivat venäläisinä Kokonaisuus: 1000010806 vankityömaina. 1900-luvun alussa saaressa toimi myös Itä- Suomen Graniitin louhos.

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 291 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.08.18) 1820-luku Alue: Tuuholman Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. louhosalue (6711066:3541528) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010962 (935.08.19) 1700-luku, 1800-luvun alku, 1912–1913 Alue: Kormusaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6713924:3540391) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010922 (935.08.20) 1850-luku – 1917 Alue: Hämeenkylä Hakiavanniemen Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. louhosalue (6715941:3542736) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010783 (935.08.21) 1700-luku, 1800-luku, 1900-luvun alku Alue: Hämeenkylän Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6717734:3542513) Lähde: KLR, mv Useita louhintapaikkoja käsittävä louhosalue. Kokonaisuus: 1000010781 (935.08.22) 1700- ja 1800-luvut Alue: Korpisaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6718141:3541532) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010784 (935.08.23) 1700-luvulta 1900-l alkuun Alue: Sittasaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. (Huvisaari) (6718243:3540585) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: Louhosalue 1000010941 (935.08.24) 1910-luku Alue: Ukkosaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. Louhosalue (6718876:3540410) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010965 (935.08.25) 1700–1910-l Alue: Riisniemen louhos Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. 1000010967 (6718802:3540035) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: (935.08.26) 1800-luku Alue: Ruissaaren Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. louhokset (6704687:3529415) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010924 (935.08.27) 1910-luku Alue: Tinkasen louhos Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. 1000010803 (6710510:3528352) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: (935.08.28) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Klamilanlahden (6711012:3526130) Peruste: mm, rauh. louhos Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010968 (935.08.29) 1800-luku Alue: Kinttukallion Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. louhos (6708450:3522733) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: 1000010923 (935.08.30) 1830–1840-luku Alue: Hanskin louhos Historiallisen ajan muinaisjäännös Peruste: mm, rauh. 1000010969 (6709327:3535378) Lähde: KLR, mv Kokonaisuus: (935.08.31) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Tuntinniemen (6717585:3539821) Peruste: rauh. louhos Lähde: mv Kokonaisuus: 1000010804

292 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.09.1) GIS Alue: Suuri rantatie/ Turusta Viipuriin jo keskiajalla (1340- tai 1350-luvulla) Peruste: vm Alinen Viipuritie/ kulkenut Suuri Rantatie on säilyttänyt Virolahden alueella Lähde: RKY 1993, VAT 2008, suurelta osaltaan perinteisen linjauksensa. Tien tärkein matm, Tieh Kuninkaantie käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukhol- Kokonaisuus: man ja Pietarin välistä postitietä. Tie toimii 35,2 km pätkäl- Sk merkintä: tä museotienä Haminan Tallinmäen ja Virolahden Virojen kylän välillä. Tien varrella olevat kilometripylväät, kaiteet ja maitolaiturit on kunnostettu. (935.09.2) 1916 (tai 1910) Kivimies Santeri Louhisto Alue: Ala-Pihlaja Yksiaukkoinen Kansi uusittu 1970-luvulla Peruste: mm Kiviholvisilta (3533718:6713825, GIS) Lähde: KLR Kokonaisuus: (Ala-Pihlaja) Sk merkintä: (935.09.3) 1916 (tai 1912) Santeri Louhisto Alue: Virojoki Kaksiaukkoinen (3539010:6719530, GIS) Peruste: mm kiviholvisilta Silta on korvannut paikalla aiemmin sijainneen vanhan Lähde: KLR puusillan. Kokonaisuus: (Virojoki) Sk merkintä: (935.09.4) 1898 (tai 1909) Alue: Klamila Yksiaukkoinen (3525832:6711727, GIS) Peruste: mm kiviholvisilta Turun-Viipurin tiehen kuuluvan sillan betonikansi on lisätty Lähde: KLR myöhemmin. Kokonaisuus: (Klamila) Sk merkintä: (935.09.5) 1902 (tai 1907), kansi myöhempi Alue: Ravijoki Ravijoen (3530711:6713093, GIS) Peruste: mm Yksiaukkoinen Lähde: KLR Kokonaisuus: kiviholvisilta Sk merkintä: (935.09.6) (3526235:6717970, GIS) Alue: Uski Uskin silta Betonista ja teräksestä tehty silta ylittää Ravijoen Uskin Peruste: pm kylällä. Jokea ympäröiviä kallioita on louhittu sillan kohdal- Lähde: ehdotettu la. Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.09.7) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Kummelit Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset kumme- Peruste: rauh. lit Virolahden alueella: Lähde: mv - Lapuri 7 1000011150 (6706943:3531950) Kokonaisuus: - Lapuri 6 1000011149 (6706861:3531905)

MUUT KOHTEET (10)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.10.1) GIS Alue: Klamila, Malmi, Kelviikin Kelviikinpohjan pohjoisrannalla sijaitseva ja sydänkylään Skipparila kalasatama liittyvä kalasatama edustaa itäisen Suomenlahden alueelle Peruste: vm tyypillistä rantarakentamista vene- ja kalavajoineen. Lähde: RKY 1993, KLR Kokonaisuus: (935.10.2) (3543920:6721440, GIS) Alue: Vaalimaa Tulvakivi Vanhalla myllynpaikalla sijaitseva siirtolohkare, jossa on Peruste: mm, rauh. vedenkorkeutta osoittava viiva. Lähde: KLR Kokonaisuus: Vaalimaan kylä Sk merkintä: (935.10.3) (3534940:6704500, GIS) Alue: Suur-Pisi Kalliokirjoitukset Rantakalliossa on hakkaukset vuosilta 1777 ja 1944. Peruste: mm Suur-Pisi Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä: (935.10.4) Mustamaan saaressa sijaitseva yksinäinen mänty, josta Alue: Mustamaa Pekka Halosen Halonen lumoutui vuonna 1905. Peruste: mm mänty Lähde: KLR Kokonaisuus: Sk merkintä:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 293 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.10.5) GIS Alue: Klamilanlahti Apajapaikat Klamilanlahden ja Harvajanniemen rannoilla on runsaasti Peruste: pm vanhoja apajapaikkoja, joista huomattavin on Mustamaan Lähde: ehdotettu saaren apaja. Lapurissa ja Siikasaaressa on vielä jäljellä Kokonaisuus: kalastusmajoja 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Sk merkintä: (935.10.6) GIS Alue: Tilli – Hurppu Keisarin lähde ja Venäjän tsaari Nikolai II "lomaili" Virolahdella useasti Peruste: pm ympäristö vuosien 1906 ja 1914 välillä. Nikolai II lomanviettopaikka Lähde: ehdotettu Hurpun kylän lähellä piti sisällään "huvipuiston", josta on Kokonaisuus: säilynyt jäänteinä lähteen ympärille rakennettu puinen Sk merkintä: rakennelma, tenniskentän pohjana olleita lankkuja sekä nk. keisarin lato, jossa pidettiin tansseja. Aikanaan aidatulla alueella Vatimenpohjassa sijaitsi tenniskentän lisäksi keinuja, karuselli, golfkenttä, katsomo ja keittopaikka. (935.10.7) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Vanhat kylänpaikat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat Peruste: rauh. kylänpaikat Virolahden alueella: Lähde: mv - Virojoki (Wirioki by) 1000011114 (6719651:3539149) Kokonaisuus: - Ylä-Pihlaja (Öffuerpihla by) Peltola 1000011115 (6715295:3532534) - Vilkkilä (Österböle) Rasi 1000011113 (6712798:3539153) - Vilkkilä (Österböle) Pyöli 1000011112 (6712961:3538777) - Vaalimaa (Wadherma) Värrinpää 1000011105 (6720448:3544795) - Vaalimaa (Wadherma) Kuokanmäki 1000011104 (3720794:3543979) - Vaalimaa (Wadherma) Mestarmäki 1000011103 (6721488:3544742) - Yllä-Pihlaja (Öffuerpihla by) Ylä-Tulkki 1000011116 (6714562:3533212) - Eerikkälä (Kattelby) 1000010987 (6710607:3536522) - Ala-Pihlaja (Nederpijhla by) Värri 1000010983 (6713822:3534014) - Ala-Pihlaja (Nederpijhla by) Kantola 1000010982 (6713313:3533532) - Ala-Pihlaja (Nederpijhla by) Aatola 100010981 (6713516:3533910) - Ala-Pihlaja (Nederpijhla by) Hailila 1000011360 (6712388:3533097) - Reinikkala (Reinickala by) 100011080 (6719335:3546297) - Kotola (Ylikothola by) Värri 1000011057 (6723592:3541748) - Koukila (Utby/Kallffierd) 1000011059 (6711533:3524354) - Kurkela/Koskela (Kwrekelaby) 1000011060 (6718706:3546037) - Länsikylä (Flånkarböle) 1000011062 (6713355:3525891) - Säkäjärvi (säckeierff by) Rantakari 1000011093 (6723582:3534161) - Säkäjärvi (säckeierff by) Kallio 1000011092 (6723661:3533084) - Sydänkylä (Inby/Kallffierd) Vanha-Joukainen 1000011091 (6710337:3524753) - Sydänkylä (Inby/Kallffierd) Keskitalo 1000011090 (6710545:3524039) - Hellä (Helgeby) 1000011017 (6718852:3542987) - Malmila (Malmby/Kallffierd) 1000011064 (6710440:3525197) - Ravijärvi (Raffierff by) Kalliola 1000011079 (6722776:3524040) - Ravijärvi (Raffierff by) Porkka 1000011078 (6721955:3524715) - Ravijoki (Raffuio by) Posti 1000011077 (6713112:3530542) - Ravijoki (Raffuio by) Vuori 1000011076 (6712110:3530334) - Pyterlahti (Pettherlax by) 1000011072 (6717689:3538203) - Pajulahti (Paiulax) Kuokka 1000011069 (6720449:3541190) - Pajulahti (Paiulax) Hurtta 1000011068 (6719995:3541280)

294 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

- Pajulahti (Paiulax) Puotniemi 1000011067 (6719431:3541303) - Rännänen/Kattila (Gränness by) 1000011089 (6711678:3534537) - Häppilä (Häppäle by) Tompurinmäki 1000011022 (6713381:3522911) - Vaalimaa (Wadherma) Häkälä 10000011102 (6721773:3543928) - Kotola (Ylikothola by) Ylä-Kotola 1000011056 (6724029:3542001) - Tiilikkala (Tilicka by) Uusitalo 1000011101 (6720932:3536231) - Tiilikkala (Tilicka by) Tiilikkala 1000011100 (6721060:3536577) - Kirkonkylä (Taipale/Edhesby) 1000011099 (6711658:3537561) - Mattila (Mattila by) 1000011065 (6723310:3542714) - Häppilä (Häppäle by) Ollinmäki 1000011021 (6713766:3522939) - Järvenkylä (Träskeby) Vanhala 1000011023 (6711710:3527911) - Järvenkylä (Träskeby) Uutela 1000011024 (6712049:3528242) - Järvenkylä (Träskeby) Takala 1000011025 (6712077:3527741) - Kattilainen (Kattilais) Kormu 1000011026 (6715758:3521876) - Kattilainen (Kattilais) Jokimäki 1000011027 (6716052:3521575) - Kattilainen (Kattilais) Koski 1000011028 (6716434:3521735) - Klamila (Rykulla/Kallffierd) 1000011029 (6711708:3525294) - Koivuniemi (Biercknesby) Anttila 1000011030 (6712669:3536605) - Koivuniemi (Biercknesby) Puustelli 1000011031 (6712686:3536244) - Hämeenkylä (Tawest by) 1000011020 (6718052:3543324) (935.10.8) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alue: Ryssänuunit Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset Peruste: rauh. ryssänuunit Virolahden alueella: Lähde: mv - Lapuri 5 1000011148 (6706686:3531353) Kokonaisuus: - Lapuri 4 1000011147 (6706667:3532405) (935.10.9) (6710895:354199) Alue: Tuuholman Peruste: rauh. kivilatomus Lähde: mv Kokonaisuus: 1000011146 (935.10.10) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Kuolionkankaan (6710650:3540342) Peruste: rauh. leiripaikka Lähde: mv Kokonaisuus: 1000011151 (935.10.11) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Suur-Pisin (6704500:3534940) Peruste: rauh. kalliohakkaukset Lähde: mv Kokonaisuus: 1000011331 (935.10.12) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Tyyräänmmäen (6714810:3534780) Peruste: rauh. tervahauta Lähde: mv Kokonaisuus: 1000007454 (935.10.13) Historiallisen ajan muinaisjäännös Aitansuonkankaan (6716130:3533210) tervahauta 1000007453 (935.10.14) Historiallisen ajan muinaisjäännös Alue: Muurassuonvuoren (6710260:3529350) Peruste: rauh. hiilimiilu Lähde: mv Kokonaisuus: 100002463

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 295 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.10.15) Historiallisen ajan muinaisjäännös Korkiakallion (6711532:3526745) hiilimiilu 1000005102

MUINAISJÄÄNNÖKSET (11)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.11.1) Ajoittamaton pyyntikuoppa Alue: Mustavuori (6722840:3522740) Peruste: rauh. 935010035 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.2) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vuorilampi (6718280:3521510) Peruste: rauh. 935010034 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.3) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vuorilampi 2 (6718100:3521640) Peruste: rauh. 935010006 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.4) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vuorilampi 3 (6717980:3521760) Peruste: rauh. 93501007 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.5) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Alue: Kattelus 1 (6717100:3522080) Peruste: rauh. 935010004 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.6) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kattelus 2 (6716940:3522160) Peruste: rauh. 935010005 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.7) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kujansuu (6715100:3524100) Peruste: rauh. 935010003 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.8) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lintanniitty (6714800:3525000) Peruste: rauh. 935010001 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.9) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Jokrannanpelto (6714080:3525430) Peruste: rauh. 935010014 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.10) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Tompuri (6712858:3523537) Peruste: rauh. 935010002 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.11) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Sydänkylä (6711199:3522067) Peruste: rauh. 935010040 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.12) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö Alue: Vähä- (6706550:3523570) Peruste: vm, rauh. Harvajanniemi Vähä-Harvajanniemen vaikuttava ja maisemallisesti hyvin Lähde: mv säilynyt hiidenkiuaskalmisto. Neljä hiidenkiuasta muodos- Kokonaisuus: 935010039 taa selvärajaisen kokonaisuuden kallioselänteen korkeim- malla kohdalla sen kaakkoispäässä. Röykkiöt on rakennettu laakean kallion laelle, joka on ollut vielä pronssikaudella pieni meren ympäröimä saari. (935.11.13) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö Alue: Harvajanniemi 1 (6705774:3526866) Peruste: rauh. 935010044 Lähde: mv Kokonaisuus:

296 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.11.14) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö Alue: Harvajanniemi 2 (6705850:3526500) Peruste: rauh. 935010045 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.15) Pronssi- ja/tai rautakautinen asuinpaikka Alue: Parunranta (6709790:3530430) Peruste: rauh. 935010048 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.16) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Pyölinpohja A (6711690:3526885) Peruste: rauh. 935010013 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.17) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Jokela (6718160:3526180) Peruste: rauh. 935010017 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.18) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Suurikorpi (6716080:3528680) Peruste: rauh. 935010015 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.19) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Koso (6716200:3529100) Peruste: rauh. 935010016 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.20) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Puntti (6714900:3529440) Peruste: rauh. 935010012 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.21) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lanu 1 (6714540:3529440) Peruste: rauh. 935010009 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.22) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lanu 2 (6714440:3529560) Peruste: rauh. 935010010 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.23) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lanu 3 (6714200:3529660) Peruste: rauh. 935010011 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.24) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Harju (6714160:3529840) Peruste: rauh. 935010008 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.25) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Viipurin portti (6713580:3531440) Peruste: rauh. 935010019 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.26) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hietsilanmäki (6713200:3531080) Peruste: rauh. 935010020 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.27) Pronssi- ja/tai rautakautinen asuinpaikka Alue: Niemistö (6713140:3532340) Peruste: rauh. 935010018 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.28) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Ylä-Pihlajan (6715380:3532420) Peruste: rauh. nuorisoseura Lähde: mv Kokonaisuus: 935010021 (935.11.29) Pronssikautinen kiviröykkiö Alue: Lakakallio (6708550:3537370) Peruste: rauh. 935010046 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.30) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Suuri Lakasaari 1 (6707361:3537387) Peruste: rauh. 935010047 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 297 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.11.31) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Lehtola (6722460:3535100) Peruste: rauh. 935010036 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.32) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Repokivenkangas 1 (6721300:3538100) Peruste: rauh. 1000002369 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.33) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Riihikorvankangas (6722210:3539150) Peruste: rauh. 935010042 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.34) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Ylä-Kotola 1 (6723800:3541900) Peruste: rauh. 935010029 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.35) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Ylä-Kotola 2 (6724100:3541880) Peruste: rauh. 935010030 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.36) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Mattilan VPK (6723120:3541780) Peruste: rauh. 935010031 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.37) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kuusela (6723080:3541900) Peruste: rauh. 935010032 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.38) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kolarinpelto (6723660:3542940) Peruste: rauh. 935010028 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.39) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Värri (6723160:3542700) Peruste: rauh. 935010033 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.40) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kurkisuo 1 (6721520:3541970) Peruste: rauh. 935010041 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.41) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Perämetsä (6722000:3543000) Peruste: rauh. 935010038 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.42) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kokkola (6722400:3543660) Peruste: rauh. 935010027 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.43) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Häkälä (6722160:3543740) Peruste: rauh. 935010026 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.44) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Vaalimaan VPK (6721800:3544380) Peruste: rauh. 935010025 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.45) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Himankangas 1 (6720100:3544100) Peruste: rauh. 935010024 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.46) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Elokorpi (6719700:3545540) Peruste: rauh. 935010023 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.47) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Rantala (6719460:3545880) Peruste: rauh. 935010022 Lähde: mv Kokonaisuus:

298 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.11.48) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Korkiakallio (6711616:3526780) Peruste: rauh. 1000003632 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.49) Ajoittamaton kiviröykkiö Alue: Kotaniemi (6726780:3534220) Peruste: rauh. 935010037 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.50) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Pyölinpohja B (6711388:3527115) Peruste: rauh. 1000003631 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.51) Varhaismetallikautinen muinaisjäännösryhmä Alue: Päkinoja 1 (6710840:3528340) Peruste: rauh. 1000003633 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.52) Varhaismetallikautinen asuinpaikka Alue: Päkinoja 2 (6710930:3528480) Peruste: rauh. 1000003634 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.53) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Kanssoinvuori (6722002:3544320) Peruste: rauh. 1000011012 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.54) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Siikasaarenkallio 1 (6707348:3533095) Peruste: rauh. 1000011013 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.55) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kasettelevakangas (6720650:3534215) Peruste: rauh. 1000011051 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.56) Ajoittamaton kivilatomus Alue: Pieni Lakasaari 1 (6707988:3537818) Peruste: rauh. 1000011046 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.57) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Korpisaari 1 & 2 (6717966:3541744) Peruste: rauh. 1000011019 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.58) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Siikasaarenkallio 2 (6706878:3533100) Peruste: rauh. 1000011014 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.59) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Kepuri (6715996:3521099) Peruste: rauh. 1000011049 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.60) Pronssikautinen kiviröykkiö Alue: Lapuri 3 (6706553:3532764) Peruste: rauh. 1000011045 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.61) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Himankangas 2 (6720103:3544407) Peruste: rauh. 1000011050 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.62) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Kurkisuo 2 (6721670:3542411) Peruste: rauh. 1000011011 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.63) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Himanpellot (6718314:3544983) Peruste: rauh. 1000011048 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.64) Pronssikautinen hautaröykkiö Alue: Suuri Lakasaari 2 (6707403:3537283) Peruste: rauh. 1000011041 Lähde: mv Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 299 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.11.65) Ajoittamaton maarakenne/painanne Alue: Viinakangas (6718624:3537500) Peruste: rauh. 1000011016 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.66) Pronssikautinen kiviröykkiö Alue: Lapuri 2 (6706802:3531971) Peruste: rauh. 1000011044 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.67) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Niemenkangas (6717411:3526994) Peruste: rauh. 1000011018 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.68) Rautakautinen kiviröykkiö Alue: Lapuri 1 (6706694:3532019) Peruste: rauh. 1000011043 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.69) Ajoittamaton kivilatomus Alue: Suuri Lakasaari 3 (6707562:3537291) Peruste: rauh. 1000011042 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.70) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Hellä (6719192:3542664) Peruste: rauh. 1000011015 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.71) Kivikautinen asuinpaikka/asumuspainanne Alue: Takala (6712124:3527688) Peruste: rauh. 1000009466 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.72) Rautakautinen linnavuori Alue: Kirkkovuori (6713005:3522977) Peruste: rauh. 10000010289 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.73) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Rajamäki 2 (6723205:3538305) Peruste: rauh. 1000007408 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.74) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Pajusaarenoja 1 (6722430:3538760) Peruste: rauh. 1000007381 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.75) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Pajusaarenoja 2 (6722660:3538890) Peruste: rauh. 1000007382 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.76) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Pajusaarenoja 3 (6722620:3538760) Peruste: rauh. 1000007384 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.77) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Haankangas 1 (6720920:3537440) Peruste: rauh. 1000007389 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.78) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Haankangas 2 (6721080:3537500) Peruste: rauh. 1000007390 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.79) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Rapamäki (6721970:3538880) Peruste: rauh. 1000007393 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.80) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Rajamäki 3 (6723330:3538380) Peruste: rauh. 1000007409 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.81) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Perälä 1 (6721210:3539420) Peruste: rauh. 1000007410 Lähde: mv Kokonaisuus:

300 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.11.82) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Haaja (6714980:3532700) Peruste: rauh. 1000007412 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.83) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Repokivenkangas 2 (6720826:3538210) Peruste: rauh. 1000007437 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.84) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Repokivenkangas 3 (6720880:3538040) Peruste: rauh. 1000007438 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.85) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Repokivenkangas 4 (6721420:3537940) Peruste: rauh. 1000007439 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.86) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Repokivenkangas 5 (6721490:3537760) Peruste: rauh. 1000007440 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.87) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Käpysuo 1 (6721590:3537610) Peruste: rauh. 1000007441 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.88) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Käpysuo 2 (6721780:3537470) Peruste: rauh. 1000007442 Lähde: mv Kokonaisuus: (935.11.89) Kivikautinen asuinpaikka Alue: Retkorpi 1 (6721300:3537420) Peruste: rauh. 1000007391 Lähde: mv Kokonaisuus:

RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12)

Kohde Kuvaus Tiedot (935.12.1) (3530798:6709432) Alue: Ravijoki Harjulan surukuusi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.2) (3523288:6711007) Alue: Sydänkylä Sydänkylän lehmus Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.3) (3544083:6719568) Alue: Vaalimaa Koskelan Peruste: rauh. neulamänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.4) (3541758:6720213) Alue: Pajulahti Pajulahden tammet Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.5) (3533419:6711784) Alue: Hailila Rapasaaren tammi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.6) (12 kpl) (3545660:6724578) Alue: Vaalimaa Lehmusryhmä Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.7) (3524738:6714382) Alue: Riko, Länsikylä Lahtelan Peruste: rauh. käärmekuusi Lähde: KSYK Kokonaisuus:

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 301 VIROLAHTI

Kohde Kuvaus Tiedot (935.12.8) (3543919:6721440) Alue: Vaalimaa Rantahaan siirtokivi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.9) (3540270:6713369) Alue: Vilkkilä Hailiniemen Peruste: rauh. mukuramänty Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.10) (3539363:6710762) Alue: Vilkkilä Ristimänty Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.11) (3537448:6715864) Alue: Pyterlahti (lounaaseen) Pyterlahden tammi Peruste: rauh. Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.12) (3537692:6712070) Alue: Pappila Ison pappilan tam- Peruste: rauh. mi Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.13) (3542597:6716026) Alue: Hämeenkylä Liuskalehtinen Peruste: rauh. tervaleppä Lähde: KSYK Kokonaisuus: (935.12.14) (3523720:6709701) Alue: Sydänkylä Tiilikallion Kohde kuuluu yksityisten luonnonsuojelualueiden piiriin. Peruste: rauh. muinaisranta Lähde: KSYK Kokonaisuus:

302 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 VIROLAHTI

LÄHTEET:

Arvokkaat maisema-alueet – Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993

Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Mu- seovirasto. Helsinki. 2001

Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Koponen Martti ja Puutiainen Hannu: Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoi- tusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 1994

Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka. 1993

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992

Kymenlaakson seutukaava

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003

Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008

Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. 2004

Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993

Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008

SÄHKÖISET LÄHTEET:

http://www.virolahti.fi/

http://www.finnicakymenlaakso.fi

http://www.tieh.fi/tiehist/rantatie.htm

http://www.wikipedia.fi/

KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 303

ISBN 978-952-5287-27-1