DOCSLIB.ORG

Lippu, Uhri, Kansakunta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Tuomas Tepora LIPPU, UHRI, KANSAKUNTA Ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945 Väitöskirja Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII lauantaina 26. helmikuuta 2011 klo 10. © Tuomas Tepora ISBN: 978-952-92-8330-9 Yliopistopaino Helsinki 2011 ”Älä kohota aatteen lippua, se kiedotaan arkkusi ympärille.” (Tuomas Anhava, 1955. Runosta Yleiset opit VII. Anhava 1967, 58.) ”Uhrin ansiosta lippu liehuu.” (Sotainvalidien veljesliiton tunnuslause) Kiitokset Työ on vihdoin valmis. Monta vuotta kestävä väitöskirjatyö on aina hieman itsekeskeistä, sitä suuremmalla syyllä, että ilman muita ihmisiä tutkimus tuskin olisi valmistunut näin- kään kivuttomasti. Aloitin tutkijanurani 2000-luvun puolivälissä pro gradusta saamani kannustavan palautteen ansiosta, siitä kiitokset professori Juha Siltalalle ja professori Laura Kolbelle. Juha Siltala toimi väitöskirjani ohjaajana. Juha on hyvä ohjaaja, joka löytää punaisen langan silloin kun se on päässyt katoamaan ohjattavan silmistä. Laura on auttanut minua muutoin jatko-opintojeni aikana. Suurena apuna työn teossa on ollut suomalainen apurahajärjestelmä, joka ainakin vielä on väitöskirjatutkijalle suotuisa. Aloitin työni Helsingin yliopiston rahastojen Matti Klinge -tutkimusapurahalla ja päätin sen Koskimiehen rahaston apurahalla. Suurimman osan työstäni tein kuitenkin Suomen Kulttuurirahaston turvin. Kiitokset rahoittajille. Työn esitarkastajia emeritusprofessori Risto Alapuroa ja professori Irma Sulkusta kii- tän rakentavasta palautteesta, joka on ollut tärkeää työn viimeistelyssä. Sulkunen lupautui myös vastaväittäjäkseni. Akateemisilta kollegoilta saatua inspiraatiota ja tukea ei voi korostaa liikaa. Työhuo- neen olen jakanut suurimman osan aikaa Michael Jonasin kanssa. Polveilevat keskuste- lumme vähensivät merkittävästi aktiivista työtehoa, mutta lisäsivät yhtä merkittävästi työssä jaksamista. Erityiskiitokset kuuluvat myös Ville Kivimäelle, Ilkka Levälle, Jenni Kirveelle, Jussi Turtiaiselle, Atte Oksaselle ja Sari Näreelle. Yhteiset projektit heidän kanssaan ovat jatkuneet myös työasiat ylittävänä ystävyytenä. Kiitän kaikkia jo kuopatun historian laitoksen Porthanian tutkijatilojen ihmisiä, joista erityismaininnan ansaitsevat Aapo Roselius, Ville Yliaska ja Henrik Tala, joista viimeksi mainittu oli huonetoverini työni viime metreillä. Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että näiden ihmisten kanssa työn ja huvin yhdistäminen on käynyt niiden erottamisen edellä. Professorit Henrik Meinander ja Markku Kuisma ovat suhtautuneet kannustavasti työhöni ja ideoihini. Erityiskiitos kuuluu myös ystävälleni, nykyisin myös kollegalleni, Aleksi Ahtolalle tu- esta ja eriskummallisista sattumuksista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tavataan Sirdiessä! Samuli Rossin olen tuntenut lapsuudesta saakka, kiitos. Haluan kiittää myös ystäviäni Maria Kekkiä, Jukka Savolaista, Jussi Hytöstä, Tiina Pelkosta, Olli Savoa, Ju- hani Aaltosta, Harri Haaralaa ja Veli-Matti Huhtaa, joka luki käsikirjoitukseni läpi puna- kynällä. Lisäksi kiitän vanhempiani Elisabet ja Jarno Teporaa. He ovat suhtautuneet ymmärtä- västi tutkijantyöhön ja sen epävarmuuksiin. Pikkusiskoni Suvi on aina suhtautunut hy- vällä huumorilla juttuihini. Ennen kaikkea haluan kiittää kumppaniani Laura Nissistä. Hän myös luki ja korjasi vaivoja säästelemättä tekstiäni silloin, kun en itse enää olisi sitä jaksanut tehdä. Helsingissä 3.12.2010 Tuomas Tepora Abstract The Flag, Sacrifice and the Nation: Collective Experiences and Group Boundaries in Finland, 1917– 1945 This dissertation deals with the notions of sacrifice and violence in connection with the Finnish flag struggles between 1917 and 1945. The study begins with the basic idea that sacrificial thinking is a key element in nationalism and the social cohesion of large groups. The method used in the study combines anthropological notions of totemism with psychoanalytical object relation theory. The aim is to explore the social and psychologi- cal elements of the Finnish national flag and the workers’ flags during the times of crisis and nation building. The phenomena and concepts addressed include self-sacrifice, scapegoating, remembrance of war, inclusion, and exclusion. The research is located at the intersection of nationalism studies and the cultural his- tory of war. The analysis is based primarily on the press debates, public speeches and archival sources of the civic organizations that promoted the Finnish flag. The study is empirically divided into three sections: 1) the years of the Revolution and the Civil War (1917–1918), 2) the interwar period (1919–1938), and 3) the Second World War (1939– 1945). The research demonstrates that the modern national flags and workers’ flags in Finland maintain certain characteristics of “primitive” totems. When referred to as a to- tem the flag means an emotionally charged symbol, a reservoir of the collective ideals of a large group. Thus the flag issue offers a path to explore the perceptions and memory of sacrifice and violence in the making of the “First Republic”. Any given large group, for example a nation, must conceptually pursue a consensus on its past sacrifices. Without productive interpretation sacrifice represents only meaningless violence. By looking at the passions associated with the flag the study also illuminates various group identities, boundaries and crossings of borders within the Finnish society at the same time. The study shows further that the divisive violence of the Civil War was first overcome in the late 1930s when the social democrats adopted a new perception of the Red victims of 1918 – they were seen as part of the birth pains of the nation, and not only the martyrs of class struggle. At the same time the radical Right became marginalized. The study also illuminates how this development made the ”Spirit of the Winter War” possible, a genu- ine albeit brief experience of horizontal brother and sisterhood, and how this spirit was reflected in the popular adoption of the Finnish flag. The experience was not based only on the external and unifying threat posed by the Soviet Union: it was grounded in a sense of unifying sacrifice which reflected a novel way of understanding the nation and its past sacrifices. Paradoxically, the newly forged consensus over the necessity and the rewards of the common sacrifices of the Winter War (1939–1940) made new sacrifices possible during the Continuation War (1941–1944). In spite of political discord and war weari- ness, the concept of a unified nation under the national flag survived even the absurdity of the “stationary” war phase. It can be said that the conflict between the idea of a na- tional community and parliamentary party politics dissolved as a result of the collective experience of the Second World War. Sisällys I OSA TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT....................................................... 11 Johdanto...................................................................................................................... 11 Tutkimuskohde ja -kysymykset ................................................................................ 11 Tutkimuksen metodologinen ja teoreettinen tausta .................................................. 16 Rakenteellinen rajanveto....................................................................................... 17 Objektisuhdeteoriat............................................................................................... 18 Tutkimuksen sijoittuminen ja aikaisempi tutkimus .................................................. 20 Sodan kulttuurihistoriaa........................................................................................ 21 Nationalismitutkimus Suomessa........................................................................... 22 Lippukulttuuri, kansakunta ja yhteiskuntaluokka................................................. 24 Lähteet....................................................................................................................... 26 Kansallinen symboliikka, nationalismi ja uhriajattelu.................................... 28 Kansallislippujen jäljillä ........................................................................................... 28 Nationalismi ja ryhmäsymbolit................................................................................. 32 Onko nationalismi ”heimouskonto”?........................................................................ 37 Kansallislippu toteemina........................................................................................... 43 Kansallislippu ja yhteiskuntaruumis......................................................................... 45 Uhrin olemuksesta .................................................................................................... 47 II OSA SYNTYÄ VAI HAJOTA? (1917–1918)................................................. 50 Punakeltainen vai sinivalkoinen?......................................................................... 50 Sinivalkoinen leikki-ikä............................................................................................ 50 ”Kuninkaallinen” ja ”keisarillinen” lippu................................................................. 51 Routavuosien värit .................................................................................................... 55 Punainen lippu .........................................................................................................
Recommended publications
  • Uralilaisuutta Teoiksi. Kai Donner Poliittisena

    Uralilaisuutta Teoiksi. Kai Donner Poliittisena

    Olavi Louheranta SIPERIAA SANOIKSI – URALILAISUUTTA TEOIKSI Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta Research Series in Anthropology University of Helsinki Academic dissertation Research Series in Anthropology University of Helsinki, Finland Distributed by: Helsinki University Press PO Box 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 University of Helsinki Finland Fax: + 358-9-70102374 www.yliopistopaino.helsinki.fi Copyright © 2006 Olavi Louheranta ISSN 1458-3186 ISBN 952-10-3528-5 (nid.) ISBN 952-10-3529-3 (PDF) Helsinki University Printing House Helsinki 2006 ESIPUHE Mikä yhdistää tutkijan tutkimuskohteeseensa? Pohdittuaan kysymystä vuo- sien ajan tutkimuskohteensa näkökulmasta ajautuu väistämättä tilantee- seen, jossa saman kysymyksen joutuu kysymään myös itseltään. Vastausta ei ole helppo antaa muutaman rivin mittaisessa esipuheessa. Kiinnostus Siperiaa ja laajemmin ottaen Venäjää kohtaan nousee omasta elämänhisto- riastani. Kasvaminen toisen polven emigranttiperheessä synnytti halun muodostaa suhteen kadonneisiin ihmisiin ja paikkoihin. Siperiaan liitetyt entiteetit yksinäisyys, etäisyys ja kylmyys koetaan ja määritellään usein negatiivisesti ja ulkosyntyisesti – ne voivat kuitenkin olla positiivisia ja sisäsyntyisiä tekijöitä, merkkejä suhteessa olosta sekä rajoista. Päästäkseen lähelle on matkustettava kauas, ja kaikkein pisimmät matkat tehdäänkin usein ihmisen mielessä. Työni pariin minut johdatti professori Juha Pentikäinen tarjotessaan seminaarissa aiheeksi Kai Donnerin tutkijakuvan selvittämistä. Hän
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI

    Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI

    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
  • JU Suomi Ja Puola Opt.Pdf (11.47Mt)

    JU Suomi Ja Puola Opt.Pdf (11.47Mt)

    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. Suomen Historiallinen Seura Raimo Pullat Suomi ja Puola Suhteita yli Itämeren 1917-1941 Helsinki 1997 IIII IIIIIIIIII III 10111101111 I IIIIIIIIIIIIIIIII 103 025 8262 Käännös: Miikka Kallio Kansi: Rauno Endén ISBN 951-710-057-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 Omistan tämän teoksen vaimoni isälle, joka oli puolalainen vapaustaistelija ja sedälleni sekä kahdelle enolleni, jotka kaikki saivat dramaattisesti surmansa toisen maailmansodan aikana. Puolan suurlähettilään tervehdys teoksen lukijoille Lähes 80 vuotta sitten, kun Puola ilmestyi uudelleen Euroopan kartalle riippumattomana valtiona ja Suomi itsenäistyi, johti eräänlainen etujen yhteisyyden tunne kansamme harkitsemaan sopimusta, jota on kirjal- lisuudessa usein nimitetty "Itämeren ententeksi". Liittoa ei koskaan syntynyt. Jos niin olisi käynyt, ehkäpä alueen historiakin olisi kulkenut toisia raiteita. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan uppoutua historiallisiin kuvitelmiin. Käsillä olevan tutkielman tekijä on pyytänyt minulta al- kusanoja teokseensa, ja sen johdosta haluan todeta, että suomalaiset ovat varmasti saaneet luettavakseen
  • Olena Semenyaka, the “First Lady” of Ukrainian Nationalism

    Olena Semenyaka, the “First Lady” of Ukrainian Nationalism

    Olena Semenyaka, The “First Lady” of Ukrainian Nationalism Adrien Nonjon Illiberalism Studies Program Working Papers, September 2020 For years, Ukrainian nationalist movements such as Svoboda or Pravyi Sektor were promoting an introverted, state-centered nationalism inherited from the early 1930s’ Ukrainian Nationalist Organization (Orhanizatsiia Ukrayins'kykh Natsionalistiv) and largely dominated by Western Ukrainian and Galician nationalist worldviews. The EuroMaidan revolution, Crimea’s annexation by Russia, and the war in Donbas changed the paradigm of Ukrainian nationalism, giving birth to the Azov movement. The Azov National Corps (Natsional’nyj korpus), led by Andriy Biletsky, was created on October 16, 2014, on the basis of the Azov regiment, now integrated into the Ukrainian National Guard. The Azov National Corps is now a nationalist party claiming around 10,000 members and deployed in Ukrainian society through various initiatives, such as patriotic training camps for children (Azovets) and militia groups (Natsional’ny druzhiny). Azov can be described as a neo- nationalism, in tune with current European far-right transformations: it refuses to be locked into old- fashioned myths obsessed with a colonial relationship to Russia, and it sees itself as outward-looking in that its intellectual framework goes beyond Ukraine’s territory, deliberately engaging pan- European strategies. Olena Semenyaka (b. 1987) is the female figurehead of the Azov movement: she has been the international secretary of the National Corps since 2018 (and de facto leader since the party’s very foundation in 2016) while leading the publishing house and metapolitical club Plomin (Flame). Gaining in visibility as the Azov regiment transformed into a multifaceted movement, Semenyaka has become a major nationalist theorist in Ukraine.
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932

    Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932

    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood

    Soldiering and the Making of Finnish Manhood

    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
  • Reinimakiakiprogradu.Pdf

    Reinimakiakiprogradu.Pdf

    TASAVALLAN PUOLESTA LAITTOMUUTTA VASTAAN Kansallisen Edistyspuolueen aktiivien toiminta Vapaamielisten Klubin piirissä lapuanliikkeen vuosina 1929–1932 Aki Juhani Reinimäki Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2010 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Aki Juhani Reinimäki Työn nimi – Arbetets titel – Title TASAVALLAN PUOLESTA LAITTOMUUTTA VASTAAN Kansallisen Edistyspuolueen aktiivien toiminta Vapaamielisten Klubin piirissä lapuanliikkeen vuosina 1929–1932 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia – Arbetets art – Level – Datum – Month and year – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2010 87 Tiivistelmä – Referat – Abstract Suomen tasavalta joutui kovan haasteen eteen 1930-luvun vaihteessa. Oikeistoradikalismin nousu sai aikaan tilanteen, jossa tasavaltalainen valtiojärjestys oli uhattuna. Oikeiston uhka kiteytyi kansalaisliikkeessä, jota kutsuttiin lapuanliikkeeksi. Käsittelen tutkimuksessani lapuanliikkeen aikaa, pääpiirteissään marraskuusta 1929 huhtikuuhun 1932. Kansallinen Edistyspuolue, jonka nuorsuomalaiset tasavaltalaiset olivat perustaneet joulukuussa 1918, seisoi vahvasti laillisuuden takana. Tutkimukseni pääosassa on edistyspuolueen keskeisten henkilöiden toiminta. Tässä toiminnassa korostuu pienen helsinki- läisyhdistyksen, Vapaamielisten Klubin, rooli. Edistyspuolueen poliittista perintöä
  • Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck

    Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck

    Johanna Bonäs | Kommunistskräck, konservativ bondepolitik? | 2012 eller medveten reaktion Johanna Bonäs Johanna Bonäs Kommunistskräck, konservativ reaktion Kommunistskräck, eller medveten bondepolitik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 konservativ reaktion eller medveten bonde- politik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 Lapporörelsen var den enskilt största av alla de anti- kommunistiska högerrörelser som verkade i Finland under mellankrigstiden. Också på den svenskös- terbottniska landsbygden uppstod en lappovänlig front sommaren 1930. I denna lokal- och till vissa delar mikrohistoriska studie presenteras nya förkla- ringar utöver viljan att stoppa kommunismen till att bönderna på den svenskösterbottniska lands- bygden tog ställning för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget till Helsingfors i juli och genom att förespråka så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet i oktober. 9 789517 656566 Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-656-6 Foto:Bildström Johanna Bonäs (f. 1976) Filosofi e magister 2002, inom utbildningsprogrammet för nordisk historia inom fakultetsområdet för humaniora, pedagogik och teologi (Åbo Akademi). Sedan år 2003 arbetar Johanna som lärare och lärarutbildare i historia och samhällslära vid Vasa övningsskola. Hon har under den tiden varit involverad i agrarhistoriska forskningsprojekt och bland annat skrivit en historik över Österbottens svenska lantbrukssällskap. Hon har även varit medförfattare till läroböcker i historia för grundskolan. Åbo
  • Kansallis-Isänmaallinen Nainen

    Kansallis-Isänmaallinen Nainen

    Kansallis-isänmaallinen nainen Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 Henry Saarinen Pro gradu -tutkielma Suomen historia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Toukokuu 2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta SAARINEN HENRY: Kansallis-isänmaallinen nainen - Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 Pro gradu -tutkielma, 73 sivua, 2 liitesivua Suomen historia Toukokuu 2017 Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa Isänmaallisen kansanliikkeen naisjärjestön julkaiseman Uusi Huomen -lehden käsityksiä naisten tehtävistä ja velvollisuuksista vuosina 1938–1944. Uusi Huomen -lehti oli IKL:n naisjärjestön jäsenten kirjoittama lehti, joka oli niin ikään osoitettu puolueen naisjärjestön jäsenille. Pääasiallisena metodina olen tutkimuksessa käyttänyt vaikuteanalyysia, jonka avulla tutkin tekijöitä, jotka vaikuttivat lehden käsitysten muodostumiseen. Tutkimuksessani tärkeimmäksi naisen tehtäviä ja velvollisuuksia määritteleväksi tekijäksi nousi maanpuolustus. Kaikkien isänmaallisten naisten velvollisuudeksi katsottiin kuuluminen lottajärjestöön iästä ja asemasta riippumatta. Naisen tehtäväksi katsottiin myös lasten kasvattaminen isänmaallisiksi ja maanpuolustustahoisiksi kansalaisiksi. Kasvatus ja koulutus nähtiin ylipäätään lehdessä tärkeiksi teemoiksi, varsinkin
  • Lars Westerlund

    Lars Westerlund

    Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin Kansallisarkiston artikkelikirja Wars, Internees and the Transition to the Postwar Era A Book of Articles from the National Archives of Finland toim. / ed. by Lars Westerlund Tekninen toimitus: Jyri Taskinen Kannen suunnittelu: Heigo Anto Painopaikka: Oy Nord Print Ab, Helsinki 2010 SISÄLLYS Lukijalle……………………………………………………………………………7 Sotatapahtumia ja internoituja Vastavuoroisuutta ja väistämistä suomalais-saksalaisissa suhteissa syksyllä 1944………………………………………………………………………………..10 Lars Westerlund Aatteen, seikkailujen ja maanpetturuuden tiellä? Välirauhan jälkeen Saksan SS-joukoissa palvelleiden suomalaisten sotilaiden taustat ja värväytymisen vaikuttimet……………………………………………………………………..…53 Åke Söderlund Leirinvanhimpana Paimiossa. Muistelmia vuosilta 1944–46……………….…87 Kurt Vogler (g) Valpon internointileirit ja niiden asukkaiden poliittinen valvonta vuosina 1944–47………………………………………………………………………..…103 Niklas Jensen-Eriksen Saksan omaisuuden luovuttaminen Neuvostoliittoon 1946………………..…135 Niklas Jensen-Eriksen Saksan Punainen Risti Suomessa 1941–44. Saksalaisten sota- ja kenttäsairaalat, sotilaskodit ja muut huoltoyksiköt……………………….…177 Lars Westerlund Die Lappland-Universität. AOK 20:n rintamakorkeakoulu Kairalan korvessa vuosina 1943–44………………………………………………...……233 Lars Westerlund Eversti Carl Seber 1888–1945. Sotilaslentäjä, josta tuli suomensaksalainen pienviljelijä, tiedustelu-upseeri ja Helsingin paikalliskomendantti………... 254 Vasili Hristoforov Sotavankimakkara – Kyllä se Iivanoille kelpaa…………………………..…..264
  • The Finnish Tradition Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Matti Klinge

    The Finnish Tradition Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Matti Klinge

    Matti Klinge The Finnish Tradition Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Matti Klinge The Finnish Tradition Essays on structures and identities in the North of Europe SHS / Helsinki / 1993 ISBN 951-8915-62-8 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1993 Contents Finland and Russia 7 The Nordic countries (Norden) and Europe 13 Continuity in Finnish representation 37 Helsinki and St. Petersburg — the cities of an historical route 63 Finland and Europe before 1809 69 The University of Helsinki 81 The frontier 91 Finland: from Napoleonic legacy to Nordic co-operation 99 Runeberg's two homelands 119 The opera and the spirit of the times 138 The evolution of the linguistic situation in Finland 149 A patriotic enterprise 175 Mannerheim's ride to China 183 The germanophile university 201 St. Petersburg — a cultural city 215 The north, nature, and poverty: some background to the Nordic identity 225 Finnish russophobia in the twenties: character and historical roots 237 To the reader 263 5 Finland and Russia The millenium of history shared by Finland and Russia, which later became the Soviet Union, and Russia again, is intimately linked to a waterway: the route which leads from the Skagerrak and the Kattegat through the Baltic Sea to the Gulf of Finland, along it to the Neva and from there through Lake Lagoda to the isthmuses which provide access to the river systems of Russia. The Russian state came into being during the ninth century along the shores of the waterways between the Baltic Sea and Constantinople. Novgorod was in the north and Kiev at the midway point.
  • Finnish Reds and the Origins of British Communism

    Finnish Reds and the Origins of British Communism

    Articles 29/2 15/3/99 9:52 am Page 179 Kevin Morgan and Tauno Saarela Northern Underground Revisited: Finnish Reds and the Origins of British Communism I The ‘Mystery Man’ On 26 October 1920, a man was arrested leaving the London home of Britain’s first Communist MP. For months detectives had been pursuing this elusive quarry, ‘known to be the principal Bolshevik courier in this country’. He in his turn had taken enormous care to escape their attentions. To contacts at the Workers’ Dreadnought he was known only as Comrade Vie and even his nationality left undisclosed. To others, including Scot- land Yard, he was known variously as Anderson, Carlton, Karlsson and Rubenstein, but also simply as the ‘Mystery Man’. His real name, revealed only after several days’ interrogation, was Erkki Veltheim, a native of Finland.1 The period of Veltheim’s arrest was one of keen if not exag- gerated concern as to the spread into Britain of the virus of Bolshevism.2 The formation of a British Communist Party (CPGB), the holding of a first effective congress of the Communist International (CI) and the rallying of Labour in support of Soviet Russia, all conspired in the summer of 1920 to keep alive such hopes or fears of the coming revolutionary moment. Comrade Vie was not in this respect a reassuring figure. On him were found, as well as military readings and a budget for machine guns, two explosive documents headed ‘Our Work in the Army’ and ‘Advice for British Red Army Officers’. Sinister international associations were betrayed by a coded note on work in Ireland and letters addressed to Lenin and Zinoviev, leaders of the new Soviet state and the Comintern respectively.