DOCSLIB.ORG

Perhe Maanpuolustajana Sukupuoli Ja Sukupolvi Lotta Svärd- Ja Suojeluskuntajärjestöissä 1918–1944

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Perhe Maanpuolustajana Sukupuoli Ja Sukupolvi Lotta Svärd- Ja Suojeluskuntajärjestöissä 1918–1944 SEIJA-LEENA NEVALA-NURMI Perhe maanpuolustajana Sukupuoli ja sukupolvi Lotta Svärd- ja suojeluskuntajärjestöissä 1918–1944 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön johtokunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere. 10. päivänä maaliskuuta 2012 klo 12. English Summary TAMPEREEN YLIOPISTO Perhe maanpuolustajana Seija-Leena Nevala-Nurmi Perhe maanpuolustajana Sukupuoli ja sukupolvi Lotta Svärd- ja suojeluskuntajärjestöissä 1918–1944 TAMPEREEN YLIOPISTO Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö © Tampere University Press ja tekijä Myynti Tiedekirjakauppa TAJU PL 617 33014 Tampereen yliopisto Puh. 040 190 9800 Fax (03) 3551 7685 [email protected] www.uta.fi/taju http://granum.uta.fi Taitto: Aila Helin Kannen suunnittelu: Mikko Reinikka Albert Hall Valokuvat: Suojeluskunta- ja Lottamuseo, Seinäjoki ISBN 978-951-44-8743-9 (nid.) Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1178 ISBN 978-951-44-8744-6 (pdf) ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2012 Esipuhe Kun Jurvan kotiseutumuseon museonhoitaja Airi Vainionpää kesäl- lä 1996 pyysi minua järjestämään paikkakunnalta muutamia vuosia aiemmin löydetyn Lotta Svärd -osaston arkiston, en arvannut mi- hin tuo työtehtävä minut lopulta johtaisi. Olin kyllä melkein sa- man tien maisteriksi valmistumiseni jälkeen palannut Tampereelle ja suunnittelin historian jatko-opintoja. En voinut silti kuvitella- kaan, että edessä olisi vuosien ja taas vuosien mittainen matka syn- nyinpaikkakuntani menneisyyteen ja jossain kaukaisuudessa seu- raavan vuosituhannen puolella häämöttäisi tuosta kaikesta kirjoitet- tu väitöskirja. Lotat ja suojeluskunnat nousivat näkyväksi puheenaiheeksi 1990-luvun taitteessa Neuvostoliiton romahduksen vanavedessä, ja tästä seurasi julkisuusbuumi vailla vertaa. Se tuotti kymmenittäin muistelmia ja historiikkejä, useita elokuvia, näyttelyitä ja ennen kaikkea järjestöjen ”kunnianpalautuksen”. Ilmeisesti julkisuus aina- kin alitajuisesti ohjasi minutkin juuri tämän aiheen pariin, mutta kun isommat kuohut sen ympärillä laantuivat, historiantutkimus- takin on ollut ehkä helpompi tehdä. Ensimmäisen ja toisen maail- mansodan historia oli toki kiinnostanut minua jo lukioikäisestä lähtien, mutta positiivisia tai negatiivisia henkilökohtaisia kytkök- siä minulla ei näihin järjestöihin sukuni kautta ole ollut. Tutkimuk- seni myötä olen saanut selville, että äitini isä on kuulunut suoje- luskuntaan, mutta siitä ei koskaan lapsuudessani tai nuoruudessani sen kummemmin puhuttu. Lotta- ja suojeluskunta-aiheen ympäril- le lieveilmiönä syntyneen ylenmääräisen paatoksen ja aiheen poli- tisoitumisen myötä tämä henkilökohtainen sitoumuksettomuus on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi ja antanut myös vapauden tut- kia tätä aihetta historiana, ilman velvoitteita tehdä sitä ainoastaan tietyllä tavalla. Tällä pitkällä ja vaiherikkaalla tutkimuspolulla rinnallani on alusta alkaen ollut professori Pirjo Markkola, joka aikoinaan suos- tui graduni tarkastajaksi ja lähti sittemmin ohjaamaan minua jatko- opintojen tielle. Pirjoa voin hyvinkin kutsua esikuvakseni tutkijan taipaleellani. Lämpimimmät kiitokseni hänelle erinomaisesta ohja- uksesta, tuesta, ideoista ja – pitkästä pinnasta. Haluan kiittää myös vuosien takaista graduni ohjaajaa, professori Toivo Nygårdia, joka esimerkillään osoitti, ettei tutkimuksen tekeminen ole niin haudan- vakavaa, eivätkä professorit niin pelottavia. Lisensiaatintyössäni ja väitöskirjatutkimukseni alkuvaiheessa ohjaajani oli professori Pertti Haapala, jolle lausun kiitokset mo- nista tarpeellisista kommenteista ja kekseliäistä rahoituskuvioista. Väitöskirjahankkeeni ollessa jo varsin pitkällä, minulla oli kunnia saada työni ohjaajaksi professori Irma Sulkunen, jonka erinomaisia ja uraauurtavia tutkimuksia olin tavannut tarkkaan jo vuosia aiem- min. Kiitän häntä innoituksesta, arvokkaista neuvoista ja sekä eri- tyisesti työn loppuvaiheen lempeästä, mutta riittävän määrätietoi- sesta ohjauksesta. Kiitän myös professori Henrik Meinanderia, joka ystävällises- ti lupautui työni vastaväittäjäksi sekä esitarkastajiani dosentti Tiina Kinnusta ja FT Ann-Catrin Östmania erittäin osuvista, tarpeellisis- ta ja asiantuntevista kommenteista väitöskirjani käsikirjoitukseen. Kiitokset kuuluvat myös inspiroivaa lottatutkimusta tehneelle FT Kaarle Sulamaalle, joka on ansiokkaasti kommentoinut väitöskirja- ni käsikirjoitusta sekä sen kieliasua. Työpaikkani on kaikkien näiden vuosien ajan ollut Tampereen yliopiston Historiatieteen laitos. Sijainti on vaihtunut päätalol- ta Pinni B-rakennukseen ja laitoksetkin katosivat yliopistosta vuo- den 2011 aikana, mutta virallisista nimistä viis, sillä hyvän työpai- kan muodostavat ennen muuta siellä työskentelevät mainiot ihmi- set. Aivan erityisesti haluan kiittää kahta kollegaani: dosentti, aka- temiatutkija Minna Harjulaa paitsi loputtomasta kärsivällisyydes- tä ja monenlaisesta tuesta niin tutkimuksellisten kuin muidenkin ongelmien ratkomisessa, myös monivuotisesta ystävyydestä. Kiitän myös dosentti Marko Tikkaa, joka on ystävällisesti lukenut ja kom- mentoinut käsikirjoitustani sekä auliisti lainannut henkilökohtaisen kirjastonsa aarteita, ja tarvittaessa tiukastikin patistanut välillä lil- lukanvarsissa kompuroineen tutkijan takaisin oleellisempien tutki- musongelmien pariin. Lämmin kiitos työtoveruudesta, kannustuk- sesta, hyvistä keskusteluista sekä mainiosta lounas- ja kahvi seurasta: Keijo, Tiina, Ulla, Sari K-P, Sari P, Raisa, Jussi, Markku, Mervi, Ville, Johanna, Tanja, Risto, Teijo, Jarkki, Tuula, Pia, Sami ja mo- net muut joiden kanssa olen ollut vuosien varrella samassa työyh- teisössä. Jouni on ollut myös korvaamaton tietotekninen tukihen- kilö. Pia L:lle Tukholmaan banaalihistoriallisia terveisiä sekä Tuija, Riitta, Sari A. ja Anita: hyvä ruoka, parempi mieli! Työtäni ovat koko ajan inspiroineet naistutkimus ja sittemmin myös miestutkimus. 1990-luvulla työskentelin Tampereen yliopis- ton naistutkimuksen laitoksella Suomen naistutkimuksen seuran sihteerinä ja Naistutkimus-Kvinnoforskning-lehden toimitussihtee- rinä. 2000-luvun taitteessa olin mukana professori Tuula Gordonin johtamassa Katajatar-hankkeessa. Innostava ja opettavainen ajan- jakso naistutkimuksen maailmassa jätti pysyvän jäljen tutkimus- intresseihini ja -tapoihini. Kiitokset siis myös tamperelaiselle nais- tutkimusyhteisölle. 2000-luvun puolivälissä tutkimushankkeeni sai tarpeellisen lisän miestutkimuksesta. Sen myötä tutustuin kah- teen erinomaiseen nuoreen tutkijaan: FT Anders Ahlbäckiin sekä FM Ville Kivimäkeen, josta ilokseni tuli vielä työni loppuvaiheissa työkaverini. Paitsi heidän uraauurtava tutkimuksensa suomalaisen miestutkimuksen ja sukupuolihistorian parissa, myös molempien asiantunteva ja oivaltava kommentointi tutkimukseni suhteen on ollut suorastaan ratkaisevan tärkeää. Väitöskirjoja ei tehdä ilman rahoitusta. Aineellisesta tuesta par- haimmat kiitokset Suomen Akatemialle, Tampereen yliopiston tu- kisäätiölle, Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan ja Pirkan- maan rahastoille, Jalmari Finnen säätiölle sekä Åbo Akademille. Kiitän myös Tampere University Pressiä väitöskirjani julkaisemises- ta ja Mirja Iivosta, Outi Sisättöä sekä työni taittaja yliopiston jul- kaisusihteeri Aila Heliniä yhteistyöstä. Kiitän myös Virginia Matti- laa työni englanninkielisen tiivistelmän kirjoitusasun korjaamisesta. Välttämätön työmatkojen kohde historiantutkijalle ovat arkis- tot, ja niiden ammattitaitoinen henkilökunta ensiarvoisen tärkeä. Kiitänkin entisen Sota-arkiston, Vaasan maakunta-arkiston, Seinä- joen Lotta- ja suojeluskuntamuseon, Jurvan ev.lut. seurakunnan arkis ton sekä Jurvan kunnanarkiston työntekijöitä arvokkaasta avusta. Haluan kiittää myös Airi Vainionpäätä, Leena Kakkuria, Aarre Äystöä sekä Sakari Parkkamäkeä lukuisista Jurvaa koskevista arvok- kaista tiedoista ja henkilökohtaisten arkistojen aarteista. Työtäni ei kuitenkaan olisi syntynyt ilman niitä entisiä jurvalaisia lottia, pik- kulottia, suojeluskuntalaisia ja sotilaspoikia, jotka päästivät minut haastattelumatkalle menneisyyteensä. Heille haluan lausua läm- pimät kiitokseni, vaikka monia heistä kiitokseni eivät enää vali- tettavasti tavoita. Minulla on ollut lähelläni myös erinomainen joukko ystäviä ja sukulaisia, jotka ovat jaksaneet tukea ja uskoa, että tästä vielä jotain tulee. Kiitos heille kaikesta myötäelämisestä ja mainiosta seurasta. Pirkko-anopilleni ja Jarmo Puntaselle erityinen kiitos ihan raa’asta työstä: tekstin kieliasun tarkistamisesta vielä viime metreillä. Kiitollisuus tuntuu kovin laimealta ilmaisulta sille, mitä tunnen tällä hetkellä omaa perhettäni kohtaan. Ilman puolisoni Juhan tu- kea ja rakkautta en olisi päässyt tänne asti. Lämmin kiitos olemas- saolosta myös pojillemme Tuomakselle, Matiakselle ja Markukselle, jotka ovat jokaisena aamuna antaneet minulle syyn nousta uuteen päivään. Ilman heidän olemassaoloaan tämä työ olisi ehkä valmis- tunut joitakin vuosia aiemmin, mutta olen onnellinen, että ym- märsin koko ajan ennen muuta olla läsnä heidän ainutkertaisessa lapsuudessaan. Vanhempani Helena ja Paavo ovat aina pyyteettömästi tukeneet ja kannustaneet minua omituisessa ammatinvalinnassani. Mones- sakin mielessä tätä työtä ei olisi ilman heitä. Voin kiittää heitä myös konkreettisista tutkimusapulaisen töistä: kuvien hankkimises- ta, haastattelujen järjestämisestä ja niistä lukuisista illoista, jolloin olemme muistelleet entisiä jurvalaisia ja Jurvan elämää. Haluan kii- toksena omistaa tämän työni omille
Load more

Recommended publications
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Lippu, Uhri, Kansakunta
    Tuomas Tepora LIPPU, UHRI, KANSAKUNTA Ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945 Väitöskirja Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII lauantaina 26. helmikuuta 2011 klo 10. © Tuomas Tepora ISBN: 978-952-92-8330-9 Yliopistopaino Helsinki 2011 ”Älä kohota aatteen lippua, se kiedotaan arkkusi ympärille.” (Tuomas Anhava, 1955. Runosta Yleiset opit VII. Anhava 1967, 58.) ”Uhrin ansiosta lippu liehuu.” (Sotainvalidien veljesliiton tunnuslause) Kiitokset Työ on vihdoin valmis. Monta vuotta kestävä väitöskirjatyö on aina hieman itsekeskeistä, sitä suuremmalla syyllä, että ilman muita ihmisiä tutkimus tuskin olisi valmistunut näin- kään kivuttomasti. Aloitin tutkijanurani 2000-luvun puolivälissä pro gradusta saamani kannustavan palautteen ansiosta, siitä kiitokset professori Juha Siltalalle ja professori Laura Kolbelle. Juha Siltala toimi väitöskirjani ohjaajana. Juha on hyvä ohjaaja, joka löytää punaisen langan silloin kun se on päässyt katoamaan ohjattavan silmistä. Laura on auttanut minua muutoin jatko-opintojeni aikana. Suurena apuna työn teossa on ollut suomalainen apurahajärjestelmä, joka ainakin vielä on väitöskirjatutkijalle suotuisa. Aloitin työni Helsingin yliopiston rahastojen Matti Klinge -tutkimusapurahalla ja päätin sen Koskimiehen rahaston apurahalla. Suurimman osan työstäni tein kuitenkin Suomen Kulttuurirahaston turvin. Kiitokset rahoittajille. Työn esitarkastajia
    [Show full text]
  • Kansallis-Isänmaallinen Nainen
    Kansallis-isänmaallinen nainen Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 Henry Saarinen Pro gradu -tutkielma Suomen historia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Toukokuu 2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta SAARINEN HENRY: Kansallis-isänmaallinen nainen - Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 Pro gradu -tutkielma, 73 sivua, 2 liitesivua Suomen historia Toukokuu 2017 Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa Isänmaallisen kansanliikkeen naisjärjestön julkaiseman Uusi Huomen -lehden käsityksiä naisten tehtävistä ja velvollisuuksista vuosina 1938–1944. Uusi Huomen -lehti oli IKL:n naisjärjestön jäsenten kirjoittama lehti, joka oli niin ikään osoitettu puolueen naisjärjestön jäsenille. Pääasiallisena metodina olen tutkimuksessa käyttänyt vaikuteanalyysia, jonka avulla tutkin tekijöitä, jotka vaikuttivat lehden käsitysten muodostumiseen. Tutkimuksessani tärkeimmäksi naisen tehtäviä ja velvollisuuksia määritteleväksi tekijäksi nousi maanpuolustus. Kaikkien isänmaallisten naisten velvollisuudeksi katsottiin kuuluminen lottajärjestöön iästä ja asemasta riippumatta. Naisen tehtäväksi katsottiin myös lasten kasvattaminen isänmaallisiksi ja maanpuolustustahoisiksi kansalaisiksi. Kasvatus ja koulutus nähtiin ylipäätään lehdessä tärkeiksi teemoiksi, varsinkin
    [Show full text]
  • Naiset Osana Nationalistista Liikehdintää Suomessa Vuosina
    ”EI ANNETA LIEKIN SAMMUA” NAISET OSANA NATIONALISTISTA LIIKEHDINTÄÄ SUOMESSA VUOSINA 1932–1944 Eeva Kotioja Pro gradu -tutkielma Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, kulttuurin, historian ja taiteiden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Tammikuu 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...............................................................................................................1 1.1. Johdatus aiheeseen ..............................................................................................1 1.2. AKS ja IKL - suuret nationalistiset liikkeet 1930-luvun Suomessa....................4 1.3. Tutkimuskysymykset ja lähdemateriaali.............................................................6 1.4. Tutkimuksen rakenne ........................................................................................10 2. NAISET OSANA NATIONALISTISIA LIIKKEITÄ.............................................12 2.1. ”Kansallismieliset nuoret sivistyneistönaiset” ..................................................12 2.2. IKL:n naiset.......................................................................................................18 2.3. IKL:n naistoiminnan uusi nousu .......................................................................25 3. NAISTEN TOIMINTAKENTTÄ NATIONALISTISISSA LIIKKEISSÄ .............29 3.1. ANKS:n toiminnan painopisteet .......................................................................29 3.2. Naiset vaalityössä 1936 ja 1939 ........................................................................31 3.3.
    [Show full text]
  • Urho Kekkosen Historia- Ja Politiikkakäsitykset Teoriasta Käytäntöön 1933–1981
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 70 Timo J. Tuikka Kekkosen konstit Urho Kekkosen historia- ja politiikkakäsitykset teoriasta käytäntöön 19331981 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 70 Timo J. Tuikka "Kekkosen konstit" Urho Kekkosen historia- ja politiikkakäsitykset teoriasta käytäntöön 1933-1981 Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 toukokuun 26. päivänä 2007 kello 12. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 2007 "Kekkosen konstit" Urho Kekkosen historia- ja politiikkakäsitykset teoriasta käytäntöön 1933-1981 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 70 Timo J. Tuikka "Kekkosen konstit" Urho Kekkosen historia- ja politiikkakäsitykset teoriasta käytäntöön 1933-1981 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 2007" Editors Petri Karonen Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Irene Ylönen, Marja-Leena Tynkkynen Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Matti Rahkonen, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Minna-Riitta Luukka, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture: Urho Kekkonen, 1955. Photo by Toivo Grönroos. Tasavallan presidentin arkistosäätiö. URN:ISBN:9789513928278 ISBN 978-951-39-2827-8 (PDF) ISBN 978-951-39-2804-9 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2007 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2007 ABSTRACT Tuikka, Timo J. ”Kekkonen´s way”. Urho Kekkonen’s conceptions of history and politics from theory to practice, 1933–1981 Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2007, 413 p. (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN 1459-4331; 70) ISBN 978-951-39-2827-8 (PDF), 978-951-39-2804-9 (nid.) Summary Diss.
    [Show full text]
  • Oikeusvaltion Paradoksin Äärellä
    Oikeusvaltion paradoksin äärellä Tasavallan suojelulakiesityksistä käyty eduskuntakeskustelu vuosina 1930 ja 1936 Aura Iiris Sofia Kostiainen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2011 Tiedekunta/Osasto ҟ– Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – ҟInstitution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijäҏҟҏ– Författare – Author Aura Kostiainen Työn nimiҏҟ – Arbetets titel – Title Oikeusvaltion paradoksin äärellä. Tasavallan suojelulakiesityksistä käyty eduskuntakeskustelu vuosina 1930 ja 1936 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn lajiҏҟ – Arbetets art – Level Aikaҏҟ – Datum – Month and year Sivumääräҏҟ – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma 4.4.2011 145 Tiivistelmäҏҟ – Referat – Abstract Tutkimuksessa lähestytään oikeusvaltion paradoksia tarkastelemalla sen ilmenemistä valtiopäiväkeskusteluissa, joita käytiin hallituksen esityksistä tasavallan suojelulaiksi vuosina 1930 ja 1936. Oikeusvaltion paradoksin ytimessä on kysymys siitä, miten yksityisen oikeussubjektin myös valtion harjoittamalta mieli- vallalta nauttima suoja voidaan taata, kun eduskunta on ylin lainsäätäjä ja voi muuttaa myös perustuslakia, jossa tuo suoja taataan. Tämä kysymys korostuu etenkin poikkeusoloissa, jolloin toimeenpanovallalla tulisi olla riittävät valtuudet vaikean tilanteen ratkaisemiseksi. Oikeusvaltion paradoksin kannalta keskeisiä ovat muodollinen, laillisuutta ja muotoja painottava sekä materiaalinen, oikeusjärjestyksen sisällöllisiä
    [Show full text]
  • KANSALLISRADIKAALIEN NÄKEMYKSET KOULUTUKSESTA Suomen Koulutusjärjestelmä, Lapuan Liike Ja Isänmaallinen Kansanliike 1930 - 1936
    Olli Itänen KANSALLISRADIKAALIEN NÄKEMYKSET KOULUTUKSESTA Suomen koulutusjärjestelmä, Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike 1930 - 1936 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2020 TIIVISTELMÄ ITÄNEN OLLI: Kansallisradikaalien näkemykset koulutuksesta. Suomen koulutusjärjestelmä, Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike 1930 -1936 Pro gradu -tutkielma, 105 s. Tampereen yliopisto Historia Helmikuu 2020 Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani Lapuan liikkeen ja sen jatkajan, Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL:n), suhdetta Suomen koulutusjärjestelmään vuosina 1930–1936. Keskeisenä tutkimustehtävänä olen selvittänyt näiden tahojen kannattajien näkemyksiä Suomen kouluista ja koulutuksesta. Tutkimuksessa käsittelen myös, millainen oli Lapuan liikkeen ja IKL:n yleisempi suhtautuminen koulutukseen ja millaista koulutuksellisen toi- minnan olisi pitänyt olla. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Lapuan liikkeen ja IKL:n pää-äänenkannatta- jina toimineita sanomalehtiä. Täydentävänä aineistona tutkimuksessani on Lapuan liikkeen aikakauslehdistöä, Lapuan liikkeen ja IKL:n ohjelmia sekä valtiopäivien asiakirjoja syksystä 1933 kesään 1936 asti. Tutkimuksen teoria pohjautuu aatehistoriaan ja sen keskeisenä metodina on aineistolähtöinen sisällönana- lyysi. Aineiston pohjalta muodostin temaattiset kokonaisuudet koulutukseen liittyvistä näkökulmista, jotka tois- tuivat aineistossa usein ja nousivat näin merkitykselliseksi tutkimuksen kannalta. Temaattiset kokonaisuudet ovat tutkimuksessa kronologisesti ensin Lapuan liikkeen ja
    [Show full text]
  • Työväentalot
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 63 Esa Ruuskanen Viholliskuviin ja viranomaisiin vetoamalla vaiennetut työväentalot Kuinka Pohjois-Savon Lapuan liike sai nimismiehet ja maaherran sulkemaan 59 kommunistista työväentaloa Pohjois-Savossa vuosina 1930–1932 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Copyright © , by University of Jyväskylä ABSTRACT Esa Ruuskanen The workers’ halls closed by scare-mongering and the use of special powers by the authorities Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2006, 248 p. (Jyväskylä Studies on Humanities ISSN 1459-4331; 63) ISBN 951-39-2693-1 English summary Diss. There were 59 of Finland´s 200 communist workers’ halls closed in the region of Northern-Savo in the summer and autumn of 1930. This research explains the process of the closings by the scare–mongering and the use of special powers by the the local chiefs of police and the Governor of the Province of Kuopio. De- spite the narrowness of its support in the region of Nortern Savo, right-wing Lapua Movement plunged from a path of preventive measures to constrain communism onto a course which aimed at its complete suppression. The rheto- ric of the Lapua Movement was based on the dissemination of images of the Communists as the enemy. In terms of their social background, the Northern Savo members of the Lapua movement represented the local educated classes (teachers, clergymen, chemists and veterinary surgeons), wealthy peasant farm- ers, white-collar workers in the wood-processing industry and private entre- preneurs. Their attitude to the communist small farmers was marked by con- flicts and suspicion. This group had failed to notice how the section of the population that inclined towards communism had in the 1920s come to accept its role as producers in society through the activities of the cooperatives and to express itself politically through its participation in local government.
    [Show full text]
  • Tämän Teoksen Sähköisen Version on Julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -Lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. : Mikko Uola "SUOMI SITOUTUU HAJOTTAMAAN..." : Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 : välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA 2 0 5 Mikko Uola "Suomi sitoutuu haj ottamaan..." Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella Suomen Historiallinen Seura . Helsinki 1999 Tutkimustyötä ovat taloudellisesti tukeneet mm. lakkautettujen järjestöjen "perilliset" Kaatunei- den Muistosäätiö, Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Varsinais- Suomen Maakuntasäätiö. Kiitän näitä yhtei8öjä, sillä niiden tuki on ollut edellytys tämän tutkiel- man syntymiselle. Kansikuva: Lakkautettujen järjestöjen symboleita vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Suojeluskuntajärjestö, Lotta Svärd, Isänmaallinen Kansanliike, Akateeminen Karjala-Seura, SS-Aseveljet, Rintamamiesliitto. © Mikko Uola 1999 ISSN 0073-2559 ISBN 951-710-119-8 Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy 1999 Romanian ja Suomen aselepoehdot kantavat luonnollisesti Neuvostoliiton tahdon leimaa, ja minun on kiinnitettävä tässä huomiota siihen pidättyvyyteen,
    [Show full text]
  • Jari Hanski Juutalaisvastaisuus Suomalaisissa
    Jari Hanski Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918—1944 ISBN 952-92-0042-0 nid. ISBN 952-10-3015-1 PDF © Jari Hanski Kirja kerrallaan, Helsinki 2006 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE 5 1 JOHDANTO 7 Juutalaisvastaisuuden monet selitysmallit 19 Tutkimuskysymykset ja metodi 24 Tutkimuksen aikarajaus 26 Aikaisempi tutkimus 27 Tutkimuksessa käytetty lähdemateriaali 34 Aikakauslehdet 35 Äärioikeiston julkaisut 36 Armeija- ja suojeluskuntajulkaisut 40 Uskonnolliset lehdet 41 Muut lehdet 44 Kirjallisuus 45 Muu aineisto 46 Tutkimuksen rakenne 46 2 JUUTALAISTEN ASEMA SUOMESSA ENNEN KANSALAISOIKEUKSIEN SAAMISTA 47 Kansalaisoikeusaloitteet säätyvaltiopäivillä 51 Kansalaisoikeuskysymys eduskunnassa 60 3 JEESUKSEN TAPPAJIA JA POTENTIAALISIA KÄÄNNYTETTÄVIÄ – USKONNOLLINEN JUUTALAISVASTAISUUS 66 Paluu luvattuun maahan 76 Juutalaiskäännytyksen pelastuksentarjoajat 91 Suomalaisten lähettien näkemys juutalaisista 95 Uskonpetturit – juutalaisuuteen kääntyneet 101 Oliko Suomessa uskonnollista juutalaisvastaisuutta? 104 4 TALOUDELLINEN JUUTALAISVASTAISUUS 107 Juutalaisliikemiehet kirjallisuudessa 110 Vaatejuutalaiset 113 Juutalaisten väitetty taloudellinen valta 124 Oliko Suomessa taloudellista juutalaisvastaisuutta? 143 3 5 JUUTALAISET JA BOLŠEVISMI 147 Rinnastus syntyy 1910–1920-luvulla 147 Juutalaista maailmanvallankumousta vastaan 159 Kustannus Oy Vasaran juutalaisvastaisuus 166 ”Luokkaoppi on isänmaattoman juutalaisen, ainoan tosi kansainvälisen kansan keksintö” 177 Sota bolševikkijuutalaisia vastaan 189 ”Bolševikkijuutalaiset”
    [Show full text]
  • “Juhlapäivinä on Oikeus Lukea Valikoiden Historiaa” Suomen Itsenäisyyden 20-Vuotisjuhlat Ja Sisällissodan Muisto
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto “Juhlapäivinä on oikeus lukea valikoiden historiaa” Suomen itsenäisyyden 20-vuotisjuhlat ja sisällissodan muisto Simo Hannu Sakari Ortamo Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2017 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution– Department Valtiotieteellinen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä/Författare – Author Simo Hannu Sakari Ortamo Työn nimi / Arbetets titel – Title “Juhlapäivinä on oikeus lukea valikoiden historiaa” Suomen itsenäisyyden 20-vuotisjuhlat ja sisällissodan muisto Oppiaine /Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages Pro gradu Huhtikuu 2017 122 Tiivistelmä/Referat – Abstract Pro gradu -tutkielma tarkastelee historian poliittista käyttöä Suomen itsenäisyyden 20-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1937. Maalaisliiton, sosialidemokraattisen puolueen (SDP) ja edistyspuolueen muodostama A. K. Cajanderin hallitus toteutti juhlan yhteydessä kaksi merkittävää poliittista hanketta. Se ohjasi kaksi miljoonaa markkaa itsenäi- syyden historian tutkimusta varten ja järjesti Helsingin Messuhallissa suurjuhlan yli 5 000 osallistujalle. Hankkeet ko- rostivat itsenäistymisen kansakuntaa yhdistävää muistoa. Samalla ne siirsivät syrjään keskeisen poliittisen jakolinjan eli vuoden 1918 sisällissodan muiston. Hallituksen porvarillisilla
    [Show full text]
  • Puserokauhua Lietsomassa Vai Kansanvaltaa Puolusta- Massa?
    Puserokauhua lietsomassa vai kansanvaltaa puolusta- massa? Yhteiskuntarauhaan liittyvä sisäpoliittinen keskustelu vuoden 1934 valtiopäivillä Oulun yliopisto Historiatieteet Historian pro gradu -tutkielma Kevät 2017 Korhonen Samu Sisällysluettelo JOHDANTO ..................................................................................................................................... 4 1. YHDISTYSLAIN MUUTOS ................................................................................................... 17 1.1. Yhdistyslakia muuttamaan ................................................................................................. 17 1.1.1. Erityishuomiota riippuvaisuussuhteille vai ei? ......................................................... 17 1.1.2. Keskustelun kaksi kärkeä ............................................................................................ 19 1.2. Sitoutumiskysymyksiä ja puserokauhua ........................................................................... 21 1.2.1. SDP puolustuskannalle internationaalien suhteen .................................................. 21 1.2.2. Puku- ja merkkikauhua vai yhteiskunnallisen kiihotuksen vastustamista? .......... 28 1.3. Uhkaava IKL ja tehoton hallitus ....................................................................................... 32 2. POLIITTISTEN TUNNUSMERKKIEN KIELTÄMINEN ............................................ 37 2.1. Puserolakia säätämään .......................................................................................................
    [Show full text]