“Juhlapäivinä on Oikeus Lukea Valikoiden Historiaa” Suomen Itsenäisyyden 20-Vuotisjuhlat Ja Sisällissodan Muisto
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto “Juhlapäivinä on oikeus lukea valikoiden historiaa” Suomen itsenäisyyden 20-vuotisjuhlat ja sisällissodan muisto Simo Hannu Sakari Ortamo Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2017 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution– Department Valtiotieteellinen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä/Författare – Author Simo Hannu Sakari Ortamo Työn nimi / Arbetets titel – Title “Juhlapäivinä on oikeus lukea valikoiden historiaa” Suomen itsenäisyyden 20-vuotisjuhlat ja sisällissodan muisto Oppiaine /Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages Pro gradu Huhtikuu 2017 122 Tiivistelmä/Referat – Abstract Pro gradu -tutkielma tarkastelee historian poliittista käyttöä Suomen itsenäisyyden 20-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1937. Maalaisliiton, sosialidemokraattisen puolueen (SDP) ja edistyspuolueen muodostama A. K. Cajanderin hallitus toteutti juhlan yhteydessä kaksi merkittävää poliittista hanketta. Se ohjasi kaksi miljoonaa markkaa itsenäi- syyden historian tutkimusta varten ja järjesti Helsingin Messuhallissa suurjuhlan yli 5 000 osallistujalle. Hankkeet ko- rostivat itsenäistymisen kansakuntaa yhdistävää muistoa. Samalla ne siirsivät syrjään keskeisen poliittisen jakolinjan eli vuoden 1918 sisällissodan muiston. Hallituksen porvarillisilla puolueilla ja sosiaalidemokraateilla oli sodasta täysin toisistaan poikkeavat käsitykset. Tutkielma tarkastelee, miten hallitus edisti ja perusteli tietoisen unohduksen politiik- kaa ja miten oikeisto-oppositio pyrki sen kiistämään. Tutkielman lähestymistapana on tarkastella tutkimusajankohdan politiikan historiallista ulottuvuutta ja erityisesti histo- rian poliittista käyttöä. Historian käyttöä on tutkielmassa jäsennetty Jorma Kalelan määrittelemien avainkäsitteiden historiapolitiikan, historiakulttuurin sekä historiakäsitysten avulla. Tutkielma asettuu nationalismin tutkimuksen kent- tään, sillä kilpailevia käsityksiä kansallisesta historiasta ilmaistiin nationalistisen ideologian puitteissa. Hallituksen edustajien keskeisten kirjoitusten ja puheiden historiapoliittista retoriikkaa on tulkittu Chaïm Perelmanin argumentaa- tioteorian avulla. Pääasiallisena aineistona on käytetty valtiopäiväasiakirjoja, itsenäisyyshistorialautakunnan arkistoa sekä kuuden sanomalehden, Helsingin Sanomien, Ilkan, Suomen Sosialidemokraatin, Hufvudstadsbladetin, Uuden Suomen ja Ajan Suunnan julkaisemia kirjoituksia 27.11.–20.12.1937. Porvarillinen historiakäsitys sisällissodasta Suomen itsenäisyyden lunastaneena vapaussotana oli julkisessa histo- riakulttuurissa hallitseva. Keskustalaisten porvarien mielestä sodan luoma kuilu oli poistettava yhteiskunnallisten uu- distusten kautta ja tekemällä yhteistyötä SDP:n kanssa. Oikeiston silmissä sosiaalidemokraatit taas olivat syyllisty- neet petokseen isänmaata vastaan. Sosiaalidemokraatit korostivat puolueen tavoitelleen itsenäisyyttä ennen sotaa ja että sodassa oli kyse sisäisestä valtataistelusta. Vuonna 1937 alkanut keskustan ja sosiaalidemokraattien hallitusyh- teistyö vaati kompromisseja myös suhteessa osapuolten ilmaisemiin historiakäsityksiin. Hallituksen antama esitys itsenäisyyden historian tutkimusta varten myönnettävästä määrärahasta perustui historia- käsitykselle, jonka mukaan vuonna 1917 julistettu itsenäisyys oli Suomen historiallisen kehityksen huipentuma. Se vaikeni lähes täysin sisällissodan tapahtumista. Samoin itsenäisyyspäivän juhlissa hallituksen edustajat välttelivät sodan suoraa käsittelyä ja määrittelyä. Pääministeri Cajander pyrki vakuuttamaan porvarillisen yleisönsä siitä, ettei sodan jakolinjalla tullut enää olla merkitystä isänmaallisten kansalaisten keskuudessa. Sosiaalidemokraattinen edus- kunnan puhemies Väinö Hakkila ja ammattiosastojohtaja Emil Skog vakuuttelivat nationalistisissa puitteissa esite- tyissä puheissaan porvarillista yleisöä siitä, että työväenliike oli edistänyt itsenäisyyttä ja että sen tavoitteet olivat isänmaallisia. Hakkila sivuutti sisällissodan kokonaan, kun taas Skog käsitteli sitä erityisesti työväestön tragediana. Hallituksen argumentaatio oli suhteellisen tehokasta. Eduskunta hyväksyi itsenäisyyden historian tutkimusta varten myönnettävän määrärahan yksimielisesti, eikä sen tarvetta juuri kyseenalaistettu julkisuudessa. Siitä käyty eduskun- takeskustelu toi kuitenkin julkisuudessa esiin kilpailevien historiakäsitysten ristiriidat. Itsenäisyysjuhlien puheet saivat hyväksyvän vastaanoton hallitusrintamaa tukeneissa lehdissä. Ne tukivat itsenäisyysjuhlissa ilmaistua käsitystä siitä, että kansallinen yksimielisyys vaati sisällissodan sivuuttamista itsenäisyyspäivänä. Käsitys hyväksyttiin varauksin myös kokoomuslaisessa Uudessa Suomessa. IKL:n Ajan Suunnassa argumentaatio kiistettiin ja sosiaalidemokraat- teja syytettiin historian vääristelystä. Itsenäisyyden historian määrärahan käyttöä varten asetettu professori A. R. Cederbergin johtama ja vuosina 1937– 1946 toiminut itsenäisyyshistorialautakunta rahoitti paitsi itsenäistymistä painottanutta historiantutkimusta myös va- paussotakertomusta tukenutta tutkimusta. Akateemiseen historiantutkimukseen teki katkoksen kaksi lautakunnan rahoittamaa tutkimusta työväenliikkeen ja SDP:n historiasta. Porvarillisessa maailmankuvassa ja akateemisessa his- toriantutkimuksessa vapaussotakertomuksen hallitseva asema säilyikin pitkään. Avainsanat – Nyckelord – Keywords historiapolitiikka historiakulttuuri nationalismi retoriikka kansalaissota itsenäisyyspäivät maailmansotien välinen aika Suomi Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Sisällysluettelo 1 Johdanto .................................................................................................................... 1 1.1 Aikaisempi tutkimus ........................................................................................... 3 1.2 Teoreettinen lähestymistapa ja tutkimuskysymykset ......................................... 6 1.3 Tutkimusaineisto ja sen rajaus.......................................................................... 10 1.4 Tutkimusmenetelmät ........................................................................................ 13 1.5 Tutkimuksen rakenne ....................................................................................... 16 2 Itsenäisyyspäivä, sisällissota ja historiapolitiikka 1918–1937 ................................ 17 2.1 Jakautuneiden historiakäsitysten synty ja tulkinta ........................................... 18 2.1.1 Valkoinen Suomi rakennetaan .................................................................. 18 2.1.2 Punainen muisto ........................................................................................ 22 2.2 Itsenäisyyden ja sodan muiston areenat ........................................................... 24 2.2.1 Vapaussodan voitonparaatit, muistomerkit ja muistelmat ........................ 24 2.2.2 Punaisten muistoa yritettiin vaientaa ........................................................ 27 2.2.3 Itsenäisyyspäivä eheyttäjien areenana....................................................... 30 2.3 Vapaussota päätökseen vai sovintopolitiikka? ................................................. 33 2.3.1 Lapuan liike ja vapaussodan saavutusten turvaaminen ............................. 33 2.3.2 SDP ja keskustaporvarit laillisuusrintamaan ............................................. 34 3 Itsenäisyyshistorialautakunta .................................................................................. 37 3.1 Hallituksen esityksen retorinen analyysi .......................................................... 39 3.2 Eduskuntakeskustelu ........................................................................................ 42 3.2.1 Vasemmistososialistin ohjeistus ja rauhoitteleva pääministeri ................. 43 3.2.2 Opposition vastalauseet ............................................................................. 45 3.2.3 Hiljainen keskusta, kielipolitiikka ja loppukevennys................................ 47 3.3 Lehdistökeskustelu ........................................................................................... 49 3.3.1 Hallitusta tukeneiden lehtien historiatulkinnat.......................................... 49 3.3.2 Oikeistolehdet kiistävät Wiikin historiakäsitykset .................................... 52 3.4 Itsenäisyyshistorialautakunnan toiminta .......................................................... 60 4 Itsenäisyyden 20-vuotisjuhla ................................................................................... 67 4.1 Juhlapuheiden retorinen analyysi ..................................................................... 69 4.1.1 Eduskunnan juhlaistunto ........................................................................... 69 4.1.2 Keskustaministerit Messuhallin puhujalavalla .......................................... 72 4.1.3 Ruotsinkieliset ja naiset edustettuina ........................................................ 76 4.1.4 Työväen edustaja korosti isänmaallisuutta................................................ 78 4.2 Lehdistö itsenäisyyspäivänä ............................................................................. 84 4.2.1 Hallitusrintaman lehdet: ”Vapauden juhlapäivä”.....................................