DOCSLIB.ORG

Eduskunnan Oikeusasiamies 1920–2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Eduskunnan Oikeusasiamies 1920–2020 Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa För hundra år sedan inledde riksdagens justitie- Suomessa 100 vuotta sitten. Miten muodollis-ju- ombudsman sin verksamhet i Finland. Hur gick ridisesta laillisuusvalvojasta kehittyi kansalais- ja det till när JO:s tillsyn utvecklades från en formell, Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 perusoikeuskeskeinen viranomaistoiminnan juridisk laglighetskontroll till en medborgar- och ohjaaja? Mitä odotuksia eduskunnalla ja kansan- grundrättighetscentrerad styrning av myndig- edustajilla on ollut oikeusasiamiehen toimintaan? heternas verksamhet? Vilka förväntningar har OIKEUSTURVAA JA LAILLISUUSVALVONTAA VUOTTA SATA Eduskunnan Miten oikeusasiamies on näkynyt mediassa? riksdagen och riksdagsledamöterna haft på justi- tieombudsmannens verksamhet? Hur har justitie- oikeusasiamies OTT Markus Karin, OTT Jukka Lindstedtin ja ombudsmannen varit synlig i medierna? oikeustoimittaja Susanna Reinbothin artikkelit vastaavat näihin kysymyksiin ja asettavat oikeus- JD Markus Kari, JD Jukka Lindstedt och rättsjour- 1920–2020 asiamiehen toiminnan kunkin ajan yhteiskunnal- nalisten Susanna Reinboth ger oss i sina artiklar liseen, poliittiseen ja journalistiseen kontekstiin. svaret på dessa frågor och placerar justitieom- Artikkelit piirtävät monipuolisen ja mielenkiin- budsmannens verksamhet i den samhälleliga, toisen kuvan oikeusasiamiesinstituution kehitty- politiska och journalistiska kontexten under olika SATA VUOTTA misestä perus- ja ihmisoikeuksien, eduskunnan ja tidsperioder. Artiklarna ger oss en mångsidig och median näkökulmista. intressant bild av hur justitieombudsmannainsti- LAILLISUUSVALVONTAA tutionen har utvecklats sett ur de grundläggande JA OIKEUSTURVA A och mänskliga rättigheternas, riksdagens och mediernas perspektiv. ISBN 978-951-37-7717-3 KL 04 Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 SATA VUOTTA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 6 Sisällys Esipuhe 10 Markus Kari: Syyttäjästä kehittäjäksi Eduskunnan oikeusasiamiehen kehitys kansalais- ja perusoikeuskeskeiseksi 176 Jukka Lindstedt: Eduskunnan ja oikeusasiamiehen väliset suhteet 266 Etulehden kuva: Oikeusasiamiesveistos, Susanna Reinboth: Hannu Siren (2009). © Kuvasto 2019. Oikeusasiamiehen sata vuotta mediassa Kuvat: Eduskunnan kuva-arkisto Ulkoasu: Ella Härkönen /Viestintätoimisto Drum Taitto: Petteri Kivekäs Kustannustoimittaja: Arja Olin/Edita Publishing Oy 418 © Tekijät, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Matrikkeli Edita Publishing Oy ja Kuvasto ISBN 978-951-37-7717-3 426 Bibliografia Otavan Kirjapaino Oy 437 Keuruu 2020 Viitteet Esipuhe Työ ja tulevaisuus. Wäinö Aaltonen / kuvaaja Hanne Salonen (1932, kullattua kipsiä). © Kuvasto 2019. EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNAN 8 Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa minen, tehdyt painotukset ja esitetyt kannanotot ovat För hundra år sedan, den 1 januari 1920, inledde riks- Som helhet ger verket en mångsidig och intressant bild Suomessa 100 vuotta sitten 1.1.1920. Oikeusasia- kirjoittajien. dagens justitieombudsman sin verksamhet i Finland. av justitieombudsmannainstitutionens historia. När miehen tehtävä perustettiin vuoden 1919 Hallitus- Justitieombudsmannens uppdrag inrättades genom delvis samma händelser granskas ur olika synvinklar muodolla eli instituutio on lähes yhtä vanha kuin Kokonaisuutena teos antaa hyvin monipuolisen ja regeringsformen 1919. Institutionen är alltså nästan lika och utifrån olika material får man ny och ingående itsenäinen Suomi, ja se on maailman toiseksi vanhin mielenkiintoisen kuvan oikeusasiamiesinstituution gammal som det självständiga Finland och den är den kunskap om justitieombudsmannens verksamhet och oikeusasiamiesinstituutio. historiasta. Osittain samojen tapahtumien tarkastelu nästäldsta justitieombudsmannainstitutionen i världen. hur institutionen utvecklats under hundra års tid. eri näkökulmista ja erilaisten aineistojen pohjalta antaa Tämä juhlakirja on toimitettu oikeusasiamiehen sata- uutta ja syvällistä tietoa oikeusasiamiehen toiminnasta Den här festskriften har sammanställts till ära av justi- Jag vill rikta ett varmt tack till festskriftens skribenter vuotisen historian kunniaksi. Teos koostuu kolmen eri ja instituution kehittymisestä sadan vuoden aikana. tieombudsmannens hundraåriga historia. Verket består och till alla som deltagit i redigeringsarbetet. kirjoittajan artikkeleista, jotka on tehty kolmesta eri av artiklar skrivna av tre skribenter. Artiklarna utgår näkökulmasta. Kirjoittajista kaksi on oikeushistorian Esitän parhaimmat kiitokset kaikille juhlakirjan kirjoit- från tre olika perspektiv. Två av skribenterna är experter Justitieombudsman Petri Jääskeläinen asiantuntijoita ja yksi median asiantuntija. tajille ja sen toimitustyöhön osallistuneille. inom rättshistoria och en är expert inom media. Oikeustieteen tohtori Markus Karilta tilattiin artikkeli, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Av juris doktor Markus Kari beställdes en artikel med jonka teemana on kansalaisnäkökulma (perusoikeus- temat medborgarperspektiv (grundrättighetsperspektiv) näkökulma) oikeusasiamiesinstituutioon. Oikeushisto- på justitieombudsmannainstitutionen. Det huvudsakliga riallisen tutkimuksen pääasialliseksi aineistoksi sovit- materialet i den rättshistoriska studien var enligt över- tiin oikeusasiamiehen toimintakertomukset vuosilta enskommelse justitieombudsmannens verksamhetsbe- 1920–2018. rättelser från åren 1920–2018. Oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtiltä tilattiin artik- Av juris doktor Jukka Lindstedt beställdes en artikel med keli, jonka teemana on eduskunnan näkökulma oikeus- temat riksdagens perspektiv på justitieombudsmanna- asiamiesinstituutioon. Oikeushistoriallisen tutkimuksen institutionen. Som material för den rättshistoriska pääasialliseksi aineistoksi sovittiin eduskunnan perus- studien valdes grundlagsutskottets betänkanden om tuslakivaliokunnan oikeusasiamiehen kertomuksista justitieombudsmannens berättelser eller om lagförslag tai oikeusasiamiestä koskevista lakimuutoksista som gäller justitieombudsmannen samt plenumproto- antamat mietinnöt, sekä eduskunnan täysistunnon koll där dessa har behandlats. niitä koskevat pöytäkirjat. Av rättsjournalisten Susanna Reinboth beställdes en Oikeustoimittaja Susanna Reinbothilta puolestaan tilat- artikel med temat mediernas syn på justitieombuds- tiin artikkeli, jonka teemana on median näkökulma mannainstitutionen. Till det huvudsakliga materialet för oikeusasiamiesinstituutioon. Tutkimuksen pääasialli- studien valdes Nationalbibliotekets digitala tidnings- seksi aineistoksi sovittiin Kansalliskirjaston digitaalinen arkiv och andra tillgängliga tidningsarkiv. lehtiarkisto ja muut käytettävissä olevat lehtiarkistot. Artiklarna har skrivits enligt principen om akademisk Artikkeleissa on noudatettu akateemisen vapauden frihet. Precisering av perspektiven, fokuseringar och periaatetta. Artikkeleiden näkökulmien täsmentä- ställningstaganden står skribenterna själva för. SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 9 Syyttäjästä kehittäjäksi Eduskunnan oikeusasiamiehen kehitys kansalais- ja perusoikeus- keskeiseksi MARKUS KARI Kolme sulotarta, Unto Pusa / kuvaaja Simo Rista (1961, öljy). © Kuvasto 2019. MARKUS KARI MARKUS 12 Eduskunnan oikeusasiamies on antanut eduskunnalle Riksdagens justitieombudsman har för varje verk- jokaiselta toimintavuodeltaan kertomuksen toimin- samhetsår lämnat en berättelse om sin verksamhet åt nastaan. Tämän tutkimuksen pääaineistona olleet riksdagen. Dessa berättelser, som varit det huvudsak- kertomukset avaavat kiehtovan näkökulman sekä liga materialet i denna undersökning, ger ett fascine- oikeusasiamiesinstituution kehitykseen että suoma- rande perspektiv både på hur justitieombudsmanna- laisen yhteiskunnan muutokseen. Tavoitteena on luoda institutionen har utvecklats och på hur det finländska kuva suomalaisen oikeusasiamiesinstituution pitkästä samhället har förändrats. Syftet har varit att ge en muutoskaaresta sen aloittamisesta meidän päiviimme bild av hur den finländska justitieombudsmannainsti- saakka. Saadun toimeksiannon mukaan erityisesti on tutionen har ändrats från att den påbörjade sin verk- tarkasteltu sitä, miten kansalaisnäkökulma ja perusoi- samhet fram till idag. Uppdraget har varit att särskilt se keusnäkökulma esiintyvät sata vuotta täyttävän insti- närmare på hur medborgarperspektivet och grundrät- tuution historiassa. tighetsperspektivet har sett ut i institutets hundraåriga historia. Yhteiskuntaelämämme on itsenäisyyden mittaan muut- tunut monella tavalla. Myös vuoden 1919 hallitus- Vårt samhällsliv har under vår tid som självständiga muodolla ruotsalaisesta esikuvastaan Suomeen omak- ändrats på många olika sätt. Också justitieombuds- suttu oikeusasiamiesinstituutio on uusiutunut lähes mannainstitutionen, som Finland antog enligt svensk Yhteenveto täydellisesti. Alkuvuosien oikeusasiamiehellä tarkoi- Sammandrag förebild i sin regeringsform 1919, har genomgått en tettiin esittelijän, kirjaajan ja vahtimestarin avustamaa nästan fullständig förnyelse. Med de första årens justi- eduskunnan keskuudestaan valitsemaa miespuolista tieombudsman avsågs en manlig person som riksdagen henkilöä, jonka pääasiallisena tehtävänä oli syyttämis- valt ut bland sina medlemmar och som hade till uppgift oikeuteensa turvautuen valvoa, etteivät tuomarit tai att vara biträde åt föredragande, registratorn och muutkaan virkamiehet syyllistyneet virkarikoksiin. vaktmästaren. Justitieombudsmannens huvudsakliga Nykyisin oikeusasiamiehellä ymmärretään instituu- uppgift var att med hänvisning till
Load more

Recommended publications
  • Kulkijapoika on Nähnyt Sen
    Kulkijapoika on nähnyt sen Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään so- taan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista. Toim. Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kimmo Rentola & Tauno Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kulkijapoika on nähnyt sen Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Helsinki 2014 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura © Kirjoittajat ja toimittajat Kansi ja taitto Raimo Parikka Kannen kuva Aleksi Siltala ISBN 978-952-5976-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5976-25-0 (PDF) Hansaprint Helsinki 2014 Sisällys Kimmo Rentola Historiantutkija Mikko Majander ..... 7 Antti Majander Mikko of Letters ..... 23 Aleksi Siltala Wie es eigentlich gewesen – 1980-luku Mikko Majanderin elämässä
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck
    Johanna Bonäs | Kommunistskräck, konservativ bondepolitik? | 2012 eller medveten reaktion Johanna Bonäs Johanna Bonäs Kommunistskräck, konservativ reaktion Kommunistskräck, eller medveten bondepolitik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 konservativ reaktion eller medveten bonde- politik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 Lapporörelsen var den enskilt största av alla de anti- kommunistiska högerrörelser som verkade i Finland under mellankrigstiden. Också på den svenskös- terbottniska landsbygden uppstod en lappovänlig front sommaren 1930. I denna lokal- och till vissa delar mikrohistoriska studie presenteras nya förkla- ringar utöver viljan att stoppa kommunismen till att bönderna på den svenskösterbottniska lands- bygden tog ställning för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget till Helsingfors i juli och genom att förespråka så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet i oktober. 9 789517 656566 Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-656-6 Foto:Bildström Johanna Bonäs (f. 1976) Filosofi e magister 2002, inom utbildningsprogrammet för nordisk historia inom fakultetsområdet för humaniora, pedagogik och teologi (Åbo Akademi). Sedan år 2003 arbetar Johanna som lärare och lärarutbildare i historia och samhällslära vid Vasa övningsskola. Hon har under den tiden varit involverad i agrarhistoriska forskningsprojekt och bland annat skrivit en historik över Österbottens svenska lantbrukssällskap. Hon har även varit medförfattare till läroböcker i historia för grundskolan. Åbo
    [Show full text]
  • Historisktidskrift FÖR
    Historisk Tidskrift för Finland 2 • 2006 Historisk Tidskrift Innehåll M i a H ä g g b l o m: Den heliga svagheten. Handlingsmönster bland predikande kvinnor i det HistoriskTidskrift svenska riket under 1700-talets senare hälft ..................................................................................... 101 L i n d a B a c k m a n: Kärlekshandel. Äktenskapsstrategier och giftermålsmönster inom det handlande borgerskapet vid 1800-talets början ................................................................................ 139 FÖR FINLAND 2 • 2006 To m i M e r t a n e n: För vårt älskade fosterland, enat och starkt. Föreningen Nouseva Suomi: HTF dess grundande, ideologi och verksamhet 1940–1941 ..................................................................... 160 Granskningar Madeleine Hurd, Tom Olsson, Lisa Öberg (red.), Iklädd identitet. Historiska studier av kropp och kläder. Av Minna Sarantola-Weiss .................................................................................. 209 Ilkka Mäkinen (red.), Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766–1817) bibliotek. Av J y r k i H a k a p ä ä ................................................................................................. 212 Esbjörn Larsson, Från adlig uppfostran till borgerlig utbildning. Kungl. Krigsakademien mellan åren 1792 och 1866. Av Jessica Parland-von Essen ..................................................... 215 Tuija Laine & Anna Perälä, Henrik Renqvist julkaisijana ja kirjakauppiaana 1815–1866. Av Esko Hartikainen ........................................................................................................
    [Show full text]
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]
  • FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen Och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014
    Paavo Väyrynen FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014 Omslag: Laura Noponen ISBN 978-952-299-055-6 TILL LÄSAREN Under de senaste åren har jag sökt fördjupa mig i historien – såväl i händelser i det förgångna som i historieskrivning. Min första tidsresa hänger samman med Kemi stads åldringshem Niemi-Niemelä som vi köpte 1998. Jag skrev om det i boken Pohjanranta som utkom 2005. Verket har starka kopplingar till olika skeden i Norra bottens och hela Finlands utveckling. Min andra tidsresa gick till skeden knutna till min egen släkt. När min far fyllde 100 år i januari 2010 skrev jag en bok om honom – Eemeli Väyrysen vuosisata (Eemeli Väyrynens århundrade). Jag studerade min släkts rötter så långt dokumenten sträckte sig. Också detta arbete öppnade perspektiv på både min hembygds och hela landets historia. I min senaste bok Huonomminkin olisi voinut käydä (Det kunde också ha gått sämre) tillämpade jag en kontrafaktuell historieskrivningsmetod på mitt eget liv och min verksamhet. Jag funderade på hur det kunde ha gått om något avgörande gjorts på annat sätt. Denna granskningsmetod har sitt berättigande då beslut i praktiken ofta fattas som val mellan olika alternativ. Speciellt inom den ekonomiska historien kan 5 man i efterhand bedöma visheten i gjorda beslut. Inom politisk historia har kontrafaktuella metoder brukats i liten utsträckning. Detta är märkligt då beslut ofta fattas genom omröstning och ibland med knapp majoritet. I efterhand vore det klokt att fundera på vilken utvecklingen blivit med en alternativ lösning. Även i beslutsfattande som riktar sig framåt i tiden borde ett kontrafaktualt grepp finnas med.
    [Show full text]
  • Suomen Linja 2017
    SUOMEN LINJA 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 1 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 2 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 3 3.10.2017 8.02 © Paavo Väyrynen ja Suomen linja ry 2017 2. painos ISBN 978-952-93-9517-0 Painopaikka: Bookwell Digital Oy, Juva 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 4 3.10.2017 8.08 SISÄLLYS SAATTEEKSI .............................................................................. 7 LUKIJALLE ................................................................................ 11 I KANSAKUNTA SYNTYY JA KASVAA ITSENÄISYYTEEN ........ 21 II SUOMI JAKAUTUU, EHEYTYY JA LÖYTÄÄ LINJANSA 1917–1967 ............................................................................ 45 III KYLMÄN SODAN KAUDESTA UUTEEN EUROOPPAAN 1967–2017 ............................................................................ 88 1. Urho Kekkosen viimeiset vuosikymmenet ...................... 99 2. Mauno Koiviston linja kylmän sodan kaudella ................ 139 3. Mauno Koiviston linja uudessa Euroopassa .................... 183 4. Suomi Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen linjalla ........... 227 5. Suomi Sauli Niinistön linjalla .......................................... 276 IV KANSAKUNTA – IHMISKUNTA 2017–2067 .......................... 339 LOPUKSI .................................................................................... 373 KIRJALLISUUS .......................................................................... 385 031017_Suomen_linja_2017.indd
    [Show full text]
  • Hajauttaminen Valtion Ja Kuntien Välisissä Suhteissa 1945-2015 Valtiollisesta Järjestelmästä Kohti Kuntaverkostojen Perusterveydenhuoltoa
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UEF Electronic Publications KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA E. YHTEISKUNTATIETEET 153 KUOPIO UNIVERSITY PUBLICATIONS E. SOCIAL SCIENCES 153 MINNA KAARAKAINEN Hajauttaminen valtion ja kuntien välisissä suhteissa 1945-2015 Valtiollisesta järjestelmästä kohti kuntaverkostojen perusterveydenhuoltoa Decentralization in State and Municipal Relationships from 1945 to 2015 From National Primary Health Care Towards Municipality Networks Väitöskirja Esitetään Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi filosofian tohtorin arvoa varten Kuopion yliopistossa Canthian luentosalissa L2, perjantaina 30. toukokuuta 2008 klo 12 Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto JOKA KUOPIO 2008 Jakelu: Kuopion yliopiston kirjasto PL 1627 FI-70211 KUOPIO Puh. 017 163 430 Fax 017 163 410 http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.html Sarjan toimittajat: Jari Kylmä, FT Hoitotieteen laitos Markku Oksanen, VTT Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Tekijän osoite: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto PL 1627 FI-70211 KUOPIO Ohjaajat: Professori Juha Kinnunen, THT Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto Professori Sari Rissanen, YTT Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto Esitarkastajat: Professori Markku Temmes, HT Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto Dosentti, tutkimusjohtaja Kaija Majoinen, HTT Suomen Kuntaliitto Vastaväittäjä: Professori Markku
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • Lars Westerlund
    Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin Kansallisarkiston artikkelikirja Wars, Internees and the Transition to the Postwar Era A Book of Articles from the National Archives of Finland toim. / ed. by Lars Westerlund Tekninen toimitus: Jyri Taskinen Kannen suunnittelu: Heigo Anto Painopaikka: Oy Nord Print Ab, Helsinki 2010 SISÄLLYS Lukijalle……………………………………………………………………………7 Sotatapahtumia ja internoituja Vastavuoroisuutta ja väistämistä suomalais-saksalaisissa suhteissa syksyllä 1944………………………………………………………………………………..10 Lars Westerlund Aatteen, seikkailujen ja maanpetturuuden tiellä? Välirauhan jälkeen Saksan SS-joukoissa palvelleiden suomalaisten sotilaiden taustat ja värväytymisen vaikuttimet……………………………………………………………………..…53 Åke Söderlund Leirinvanhimpana Paimiossa. Muistelmia vuosilta 1944–46……………….…87 Kurt Vogler (g) Valpon internointileirit ja niiden asukkaiden poliittinen valvonta vuosina 1944–47………………………………………………………………………..…103 Niklas Jensen-Eriksen Saksan omaisuuden luovuttaminen Neuvostoliittoon 1946………………..…135 Niklas Jensen-Eriksen Saksan Punainen Risti Suomessa 1941–44. Saksalaisten sota- ja kenttäsairaalat, sotilaskodit ja muut huoltoyksiköt……………………….…177 Lars Westerlund Die Lappland-Universität. AOK 20:n rintamakorkeakoulu Kairalan korvessa vuosina 1943–44………………………………………………...……233 Lars Westerlund Eversti Carl Seber 1888–1945. Sotilaslentäjä, josta tuli suomensaksalainen pienviljelijä, tiedustelu-upseeri ja Helsingin paikalliskomendantti………... 254 Vasili Hristoforov Sotavankimakkara – Kyllä se Iivanoille kelpaa…………………………..…..264
    [Show full text]