Eduskunnan Oikeusasiamies 1920–2020

Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa För hundra år sedan inledde riksdagens justitie- Suomessa 100 vuotta sitten. Miten muodollis-ju- ombudsman sin verksamhet i Finland. Hur gick ridisesta laillisuusvalvojasta kehittyi kansalais- ja det till när JO:s tillsyn utvecklades från en formell, Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 oikeusasiamies Eduskunnan perusoikeuskeskeinen viranomaistoiminnan juridisk laglighetskontroll till en medborgar- och ohjaaja? Mitä odotuksia eduskunnalla ja kansan- grundrättighetscentrerad styrning av myndig-

edustajilla on ollut oikeusasiamiehen toimintaan? heternas verksamhet? Vilka förväntningar har SATA VUOTTA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA Eduskunnan Miten oikeusasiamies on näkynyt mediassa? riksdagen och riksdagsledamöterna haft på justitieombudsmannens verksamhet? Hur har justitie- oikeusasiamies OTT Markus Karin, OTT Jukka Lindstedtin ja ombudsmannen varit synlig i medierna? oikeustoimittaja Susanna Reinbothin artikkelit vastaavat näihin kysymyksiin ja asettavat oikeus- JD Markus Kari, JD Jukka Lindstedt och rättsjour- 1920–2020 asiamiehen toiminnan kunkin ajan yhteiskunnal- nalisten Susanna Reinboth ger oss i sina artiklar liseen, poliittiseen ja journalistiseen kontekstiin. svaret på dessa frågor och placerar justitieom- Artikkelit piirtävät monipuolisen ja mielenkiin- budsmannens verksamhet i den samhälleliga, toisen kuvan oikeusasiamiesinstituution kehitty- politiska och journalistiska kontexten under olika SATA VUOTTA misestä perus- ja ihmisoikeuksien, eduskunnan ja tidsperioder. Artiklarna ger oss en mångsidig och median näkökulmista. intressant bild av hur justitieombudsmannainsti- LAILLISUUSVALVONTAA tutionen har utvecklats sett ur de grundläggande JA OIKEUSTURVA A och mänskliga rättigheternas, riksdagens och

mediernas perspektiv.

ISBN 978-951-37-7717-3 KL 04

Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020

SATA VUOTTA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA

6 Sisällys Esipuhe 10 Markus Kari: Syyttäjästä kehittäjäksi Eduskunnan oikeusasiamiehen kehitys kansalais- ja perusoikeuskeskeiseksi 176 Jukka Lindstedt: Eduskunnan ja oikeusasiamiehen väliset suhteet 266 Etulehden kuva: Oikeusasiamiesveistos, Susanna Reinboth: Hannu Siren (2009). © Kuvasto 2019. Oikeusasiamiehen sata vuotta mediassa

Kuvat: Eduskunnan kuva-arkisto Ulkoasu: Ella Härkönen /Viestintätoimisto Drum Taitto: Petteri Kivekäs Kustannustoimittaja: Arja Olin/Edita Publishing Oy 418 © Tekijät, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Matrikkeli Edita Publishing Oy ja Kuvasto ISBN 978-951-37-7717-3 426 Bibliografia

Otavan Kirjapaino Oy 437 Keuruu 2020 Viitteet Esipuhe

Työ ja tulevaisuus. Wäinö Aaltonen / kuvaaja Hanne Salonen (1932, kullattua kipsiä). © Kuvasto 2019. EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 8

Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa minen, tehdyt painotukset ja esitetyt kannanotot ovat För hundra år sedan, den 1 januari 1920, inledde riks- Som helhet ger verket en mångsidig och intressant bild Suomessa 100 vuotta sitten 1.1.1920. Oikeusasia- kirjoittajien. dagens justitieombudsman sin verksamhet i Finland. av justitieombudsmannainstitutionens historia. När miehen tehtävä perustettiin vuoden 1919 Hallitus- Justitieombudsmannens uppdrag inrättades genom delvis samma händelser granskas ur olika synvinklar muodolla eli instituutio on lähes yhtä vanha kuin Kokonaisuutena teos antaa hyvin monipuolisen ja regeringsformen 1919. Institutionen är alltså nästan lika och utifrån olika material får man ny och ingående itsenäinen Suomi, ja se on maailman toiseksi vanhin mielenkiintoisen kuvan oikeusasiamiesinstituution gammal som det självständiga Finland och den är den kunskap om justitieombudsmannens verksamhet och oikeusasiamiesinstituutio. historiasta. Osittain samojen tapahtumien tarkastelu nästäldsta justitieombudsmannainstitutionen i världen. hur institutionen utvecklats under hundra års tid. eri näkökulmista ja erilaisten aineistojen pohjalta antaa Tämä juhlakirja on toimitettu oikeusasiamiehen sata- uutta ja syvällistä tietoa oikeusasiamiehen toiminnasta Den här festskriften har sammanställts till ära av justi- Jag vill rikta ett varmt tack till festskriftens skribenter vuotisen historian kunniaksi. Teos koostuu kolmen eri ja instituution kehittymisestä sadan vuoden aikana. tieombudsmannens hundraåriga historia. Verket består och till alla som deltagit i redigeringsarbetet. kirjoittajan artikkeleista, jotka on tehty kolmesta eri av artiklar skrivna av tre skribenter. Artiklarna utgår näkökulmasta. Kirjoittajista kaksi on oikeushistorian Esitän parhaimmat kiitokset kaikille juhlakirjan kirjoit- från tre olika perspektiv. Två av skribenterna är experter Justitieombudsman Petri Jääskeläinen asiantuntijoita ja yksi median asiantuntija. tajille ja sen toimitustyöhön osallistuneille. inom rättshistoria och en är expert inom media.

Oikeustieteen tohtori Markus Karilta tilattiin artikkeli, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Av juris doktor Markus Kari beställdes en artikel med jonka teemana on kansalaisnäkökulma (perusoikeus- temat medborgarperspektiv (grundrättighetsperspektiv) näkökulma) oikeusasiamiesinstituutioon. Oikeushisto- på justitieombudsmannainstitutionen. Det huvudsakliga riallisen tutkimuksen pääasialliseksi aineistoksi sovit- materialet i den rättshistoriska studien var enligt över- tiin oikeusasiamiehen toimintakertomukset vuosilta enskommelse justitieombudsmannens verksamhetsbe- 1920–2018. rättelser från åren 1920–2018.

Oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtiltä tilattiin artik- Av juris doktor Jukka Lindstedt beställdes en artikel med keli, jonka teemana on eduskunnan näkökulma oikeus- temat riksdagens perspektiv på justitieombudsmanna- asiamiesinstituutioon. Oikeushistoriallisen tutkimuksen institutionen. Som material för den rättshistoriska pääasialliseksi aineistoksi sovittiin eduskunnan perus- studien valdes grundlagsutskottets betänkanden om tuslakivaliokunnan oikeusasiamiehen kertomuksista justitieombudsmannens berättelser eller om lagförslag tai oikeusasiamiestä koskevista lakimuutoksista som gäller justitieombudsmannen samt plenumproto- antamat mietinnöt, sekä eduskunnan täysistunnon koll där dessa har behandlats. niitä koskevat pöytäkirjat. Av rättsjournalisten Susanna Reinboth beställdes en Oikeustoimittaja Susanna Reinbothilta puolestaan tilat- artikel med temat mediernas syn på justitieombuds- tiin artikkeli, jonka teemana on median näkökulma mannainstitutionen. Till det huvudsakliga materialet för oikeusasiamiesinstituutioon. Tutkimuksen pääasialli- studien valdes Nationalbibliotekets digitala tidnings- seksi aineistoksi sovittiin Kansalliskirjaston digitaalinen arkiv och andra tillgängliga tidningsarkiv. lehtiarkisto ja muut käytettävissä olevat lehtiarkistot. Artiklarna har skrivits enligt principen om akademisk Artikkeleissa on noudatettu akateemisen vapauden frihet. Precisering av perspektiven, fokuseringar och periaatetta. Artikkeleiden näkökulmien täsmentä- ställningstaganden står skribenterna själva för.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 9 Syyttäjästä kehittäjäksi Eduskunnan oikeusasiamiehen kehitys kansalais- ja perusoikeuskeskeiseksi

MARKUS KARI

Kolme sulotarta, Unto Pusa / kuvaaja Simo Rista (1961, öljy). © Kuvasto 2019. MARKUS KARI 12

Eduskunnan oikeusasiamies on antanut eduskunnalle Riksdagens justitieombudsman har för varje verk- jokaiselta toimintavuodeltaan kertomuksen toimin- samhetsår lämnat en berättelse om sin verksamhet åt nastaan. Tämän tutkimuksen pääaineistona olleet riksdagen. Dessa berättelser, som varit det huvudsak- kertomukset avaavat kiehtovan näkökulman sekä liga materialet i denna undersökning, ger ett fascine- oikeusasiamiesinstituution kehitykseen että suoma- rande perspektiv både på hur justitieombudsmanna- laisen yhteiskunnan muutokseen. Tavoitteena on luoda institutionen har utvecklats och på hur det finländska kuva suomalaisen oikeusasiamiesinstituution pitkästä samhället har förändrats. Syftet har varit att ge en muutoskaaresta sen aloittamisesta meidän päiviimme bild av hur den finländska justitieombudsmannainsti- saakka. Saadun toimeksiannon mukaan erityisesti on tutionen har ändrats från att den påbörjade sin verk- tarkasteltu sitä, miten kansalaisnäkökulma ja perusoi- samhet fram till idag. Uppdraget har varit att särskilt se keusnäkökulma esiintyvät sata vuotta täyttävän insti- närmare på hur medborgarperspektivet och grundrät- tuution historiassa. tighetsperspektivet har sett ut i institutets hundraåriga historia. Yhteiskuntaelämämme on itsenäisyyden mittaan muuttunut monella tavalla. Myös vuoden 1919 hallitus- Vårt samhällsliv har under vår tid som självständiga muodolla ruotsalaisesta esikuvastaan Suomeen omak- ändrats på många olika sätt. Också justitieombuds- suttu oikeusasiamiesinstituutio on uusiutunut lähes mannainstitutionen, som Finland antog enligt svensk Yhteenveto täydellisesti. Alkuvuosien oikeusasiamiehellä tarkoi- Sammandrag förebild i sin regeringsform 1919, har genomgått en tettiin esittelijän, kirjaajan ja vahtimestarin avustamaa nästan fullständig förnyelse. Med de första årens justi- eduskunnan keskuudestaan valitsemaa miespuolista tieombudsman avsågs en manlig person som riksdagen henkilöä, jonka pääasiallisena tehtävänä oli syyttämis- valt ut bland sina medlemmar och som hade till uppgift oikeuteensa turvautuen valvoa, etteivät tuomarit tai att vara biträde åt föredragande, registratorn och muutkaan virkamiehet syyllistyneet virkarikoksiin. vaktmästaren. Justitieombudsmannens huvudsakliga Nykyisin oikeusasiamiehellä ymmärretään instituu- uppgift var att med hänvisning till sin åtalsrätt över- tiota, jossa kolmen ratkaisijan taustalla on ihmislähei- vaka att domare eller andra tjänstemän inte gjorde sig seen ja avoimeen toimintaan pyrkivä, suhteellisen hyvin skyldiga till tjänstebrott. Nuförtiden förstår man med resursoitu ja virastoksi organisoitunut kanslia. Toiminta justitieombudsmannen en institution, där det bakom on kansalaiskeskeistä ja ottaa erityisen perustuslaillisen tre avgörare finns ett ämbete som är organiserat som mandaatin nojalla huomioon perus- ja ihmisoikeudet. ett kansli och som strävar efter en människonära och Instituutio paitsi puuttuu rohkeasti ja riippumattomasti öppen verksamhet och har förhållandevis goda resurser. hallinnossa tapahtuneisiin epäkohtiin, myös osallistuu Verksamheten utgår från medborgarna och fokuserar julkisen vallan kehittämiseen. Sadassa vuodessa on med stöd av sitt särskilda konstitutionella mandat på de tapahtunut muutos syyttäjästä kehittäjäksi. grundläggande och mänskliga rättigheterna. Förutom att institutionen oberoende och modigt ingriper i Historiallisissa yhteyksissään nähty oikeusasiamiesins- brister deltar institutionen också i att utveckla den tituutio on aina heijastellut ympäröivää yhteiskuntato- offentliga makten. Under hundra år har institutionen dellisuutta ja poliittista päätöksentekoa. Kertomusten gått från att vara en åklagare till en utvecklare.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 13 MARKUS KARI 14

perusteella oikeusasiamiesinstituution muutoksen loihin, joissa olevien valtiollisten vankien suuri määrä Sedd i sin historiska kontext har justitieombuds- problem. Under de första åren var övervakningen voidaan tulkita jaksottuvan neljään muutosvaiheeseen. politisoi aihepiirin. Lausunnot tarkastuksista olivatkin mannainstitutionen alltid återspeglat den omgivande av lagligheten hos andra myndigheters verksamhet Tähän periodisointiin voidaan päätyä, kun havaitaan, varsin varovaisia. verkligheten i samhället och det politiska beslutsfat- liten. Inspektionsverksamheten var i huvudsak rela- että kunkin vaiheen aikana instituution tehtäväkenttä, tandet. Om man ser på berättelserna kan man tolka tivt begränsad. Den största delen av inspektionerna toimintamuodot, käytetty juridinen argumentaatio, Satavuotisjakson ensimmäisellä puoliskolla käytettyä det som att ändringarna i justitieombudsmannainsti- var riktade mot fängelser, där det stora antalet statliga poliittisuus, henkilöityminen sekä käytettävissä olleet argumentaatiota voi yhtäältä kutsua legalistiseksi. tutionen skett i fyra faser. Man kan dra denna slutsats fångar gav frågan en politisk vinkel. I utlåtandena från resurssit tai vaikkapa tarkastustoiminnan ulottuvuudet Keskeistä oli selvittää, oliko viranomainen tai yksit- när man ser att institutionens uppgiftsfält, verksam- inspektionerna uttryckte man sig också synnerligen ovat olleet omanlaisensa. Niiden avulla on mahdollista täinen virkamies toiminut tietyn säännöksen vastai- hetsformer, juridiska argumentation, politiska aspekt, försiktigt. havaita muutos koko aikakauden samana pysyneiden sesti. Kertomuksissa julkaistuissa ratkaisuissa lait- personifiering samt tillgängliga resurser och varför elementtien takaa. Näitä ovat esimerkiksi instituu- tomuuksia katsottiin tapahtuneen varsin harvoin. inte inspektionsverksamhetens dimensioner har varit Den argumentation man använde under första halvan tion nimi, perustuslaillinen asema, yhteys eduskun- Tyypillisesti kantelut ratkaistiin ensimmäisen tasa- egenartade för alla olika faser. Med hjälp av faserna av 100-årsperioden kan å ena sidan kallas legalistisk. taan, tehtäväkentän ytimessä olevat tuomioistuinten vallan aikana viranomaisilta saadun lausunnon suun- kan man se förändringarna bakom de element som Det centrala var att reda ut om myndigheten eller en ja vankiloiden laillisuusvalvonta sekä pääosin rinnak- taisesti. Näkökulma on varsin viranomaiskeskeinen, ei under hela tiden funnits med i bilden. Dessa är till enskild tjänsteman förfarit i strid mot en viss bestäm- kainen toimivalta oikeuskansleri-instituution kanssa. niinkään kansalaiskeskeinen. Toisaalta kiperimmissä exempel institutionens namn, den konstitutionella melse. I de avgöranden som publicerades i berättelserna ratkaisupaikoissa on mahdollista nähdä taipumus statusen, förbindelsen med riksdagen, laglighetsöver- ansåg man ytterst sällan att olagligheter förekommit. Ensimmäisen tasavallan oikeusasiamiesinstituutiossa ratkaista asiat poliittista valtavirtaa tyydyttävällä tavalla. vakningen av domstolar och fängelser i uppgiftsfäl- Typiskt var att klagomålsavgörandena under den första 1920-luvulta jatkosodan päättymiseen perusoikeusnä- tets kärna samt en delvis likvärdig behörighet med republikens tid lutade sig mot den utredning som kökulma ei juurikaan esiinny ja kansalaisnäkökulmasta Poliittisten suuntausten myötäily johti toisen maail- justitiekanslerinstitutionen. myndigheten lämnat. Perspektivet var synnerligen on suorastaan keinotekoista puhua. Yhteiskunnallisesti mansodan aikana pahimmillaan siihen, että oikeus- myndighetsfokuserat och utgick inte i större utsträck- vaihetta leimaavat vahvat poliittiset konfliktit ja väki- asiamies laiminlöi laillisuusvalvonnan useassa muuten I den första justitieombudsmannainstitutionen från ning från medborgarna. Å andra sidan kan man i de valta. Kansakunnan kohtalonkysymykset – sisällissota, toimintansa ytimeen kuuluvassa asiassa. Kertomuk- 1920-talet fram till slutet av vinterkriget syns inte den mest prekära situationerna se en benägenhet att avgöra poliittiset ääriliikkeet, toinen maailmansota, köyhyys – sista ei siten voi saada luotettavaa käsitystä viranomais- grundrättsliga synvinkeln i större utsträckning och det frågorna så att den politiska huvudströmningen var näkyvät oikeusasiamiehen kertomuksissa niissä tarkas- toiminnan laillisuudesta esimerkiksi toisinajatteli- är direkt konstlat att prata om ett medborgarperspektiv. nöjd. teltujen teemojen kautta. joiden turvasäilöissä, eikä lainkaan tietoa esimerkiksi Samhället präglades under denna tid av starka politiska menettelyistä suomalaisten pitämillä keskitysleireillä, konflikter och våldsamheter. Nationens ödesfrågor När man böjde sig för de politiska strömningarna ledde Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen syntyneen oikeus- saksalaisten Suomessa sijaitsevilla sotavankileireillä, – inbördeskriget, politiska ytterlighetsrörelser, andra det under andra världskriget i värsta fall till att justitie- asiamiesinstituution ydintehtäviksi hahmottuivat rintamalla taistelevissa joukko-osastoissa tai kuoleman- världskriget, fattigdom – syns i justitieombudsmannens ombudsmannen försummade laglighetsövervakningen i tuomioistuinten laillisuusvalvonnan lisäksi vangittujen tuomioita määränneissä tuomioistuimissa. berättelser i de teman som granskats i dem. flera frågor som annars hör till kärnan i justitieombuds- aseman tarkastelu. Tuomarit kohtasivat syytteen tyypil- mannens verksamhet. På grund av detta går det inte lisesti tilanteissa, jossa olivat soveltaneet virheellisesti Politiikan ja juridiikan välinen herkkä tasapainoilu, Att laglighetsövervaka domstolarna och att övervaka att utifrån berättelserna skapa en pålitlig bild av laglig- tai huolimattomasti esimerkiksi rangaistuksen mittaa- sekä legalistiseen argumentaatioon turvautuminen fångars ställning blev snabbt en kärnuppgift för justi- heten hos myndigheternas verksamhet till exempel mista koskevaa lainsäädäntöä. Vankiloiden tilannetta olivat sitä ensimmäisen tasavallan perintöä, jota toisen tieombudsmannainstitutionen, som bildades snart efter vad gäller säkerhetsförvaring av oliktänkare. Det går tarkasteltiin varsin kritiikittömästi vankiloiden tila- vaiheen oikeusasiamiesinstituutio kantoi toisen maail- att Finland blivit självständigt. En typisk situation där inte heller att få information om till exempel förfa- ongelmaa lukuun ottamatta. Muiden viranomaisten mansodan päättymisestä aina vähintään 1970-luvulle domarna blev åtalade var om de felaktigt eller vårdslöst randena vid de koncentrationsläger som upprätthölls toiminnan laillisuuden valvonta oli alkuvuosina saakka. Suomalaisen julkishallinnon modernisoi- tillämpat till exempel lagstiftningen om straffmätning. av finländare, vid de tyska krigsfångelägren i Finland, vähäistä. Tarkastustoiminta oli pääasiassa suhteellisen tuminen ja kasvu sekä laajemmat yhteiskunnalliset Man förhöll sig inte särskilt kritiskt vid inspektioner vid de truppförband som stred vid fronten eller vid de suppeaa. Suurin osa tarkastuksista suuntautui vanki- muutostrendit 1960-luvulla ja jo 1950-luvulla kuitenkin av fängelser, med undantag av utrymmesrelaterade domstolar som gav dödsstraff.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 15 MARKUS KARI 16

Työhuonekuva – Domus-lehti 1931, Det arv som den första republiken lämnade till den fick influenser från framgångshistorien om Ombuds- J. S. Sirén: Oikeusasiamiehen andra fasen var den känsliga balansgången mellan man-institutionerna utanför de Nordiska länderna. huone. Kaluston suunnittelut Birger politik och juridik och att ty sig till legalistisk argu- Hahl. Päällisen sommitellut O.Y. Pirtti. mentation. Detta arv bar den andra fasens justitie- Institutionens resurser ökade under den tredje fasen ombudsmannainstitution med sig från slutet av märkbart, i och med att man övergick till systemet andra världskriget åtminstone ända fram till 1970- med biträdande justitieombudsmän och stärkte kans- talet. Moderniseringen av den finländska offentliga liet. Under slutet av 1970-talet skedde en stor ökning förvaltningen och omfattande trender som ledde i inspektionsverksamheten och allt fler myndigheter till ändringar i samhället under 1960-talet och redan omfattades. Detta blev snabbt en fast del av laglighets- under 1950-talet, påverkade dock också justitieom- övervakningen. Där var man redan under 1970-talet kan budsmannainstitutionen. Med tiden fick institutionen se att argumentationen i avgörandena blev rikare och allt större auktoritet och tog ställning i allt flera olika mera fokuserad på medborgarna, kan man se att mänsk- slags frågor. Omedelbart efter andra världskriget syntes liga rättigheter gjorde en stark frammarsch i slutet av ändringen i att justitieombudsmannen ingrep i nya 1980-talet. viktiga sakområden, som den politiska polisens verksamhet, missbruk i statsekonomin och ministrarnas Justitieombudsmannainstitutets sista fas, som inleddes jäv. Avvändningen av åtalsrätten minskade och ersattes under 1990-talet, fick sitt startskott till förändring i att av anmärkningar som gavs åt tjänstemännen. Institu- vår rättskultur i snabb takt blivit mera europeiserad och tionen var därför redan i början av 1970-talet annor- internationell. I och med att vår justitieombudsmanna- vaikuttivat myös oikeusasiamiesinstituutioon. Aikaa Instituution kolmas, 1970-luvulla alkanut muutosvaihe lunda än ett eller ett par årtionden tidigare. Därtill, institution tog till sig västländernas mogna juridiska myöden se sai lisää arvovaltaa ja otti kantaa yhä laaje- toikin kansalaisen oikeuksien valvonnan oikeusasia- trots att grundrättighets- och medborgarperspektivet människorättsuppfattning, blev den på ett modernt sätt nevaan asiakirjoon. Heti toisen maailmansodan jälkeen miehen toiminnan keskiöön. Samalla se sai käyttöönsä fortfarande inte syns i berättelsernas typiska innehåll, fokuserad på medborgerliga och grundläggande fri- och muutos tulikin siinä, että oikeusasiamies puuttui merkittävästi lisää resursseja. Kyse on ajanjaksosta, jossa innebar andra halvan av 1960-talet ett brytningsskede rättigheter. Institutionens synnerligen genomsyrande uusiin ja merkityksellisiin asiaryhmiin, kuten poliit- oikeusasiamiesinstituutio kypsyi ja vakiinnutti luon- också för detta. Det är framför allt av stor betydelse att transformation har kompletterats av de specialupp- tisen poliisin toimintaan, valtiontaloudessa esiintyviin teensa virastona. Tämä kypsyminen tapahtui oikeus- justitieombudsmannen med hjälp av sina ställnings- gifter som tillkommit, av tilläggsresurser och av organi- väärinkäytöksiin ja ministerien esteellisyyteen. Syyte- kulttuurimme sisällä, lähes kansallisessa tyhjiössä, taganden i olika avgöranden haft en viktig roll för att sationens tillväxt. oikeuden käyttö väheni ja korvaantui virkamiehille joka jätti pitkälti huomioimatta Pohjoismaiden ulko- bryta ner institutionsmaktläran. annettavilla huomautuksilla. Siten instituutio oli 1970- puolella tapahtuneen Ombudsman-instituutioiden luvun alussa jo toisenlainen kuin vuosikymmentä tai menestystarinan. Institutionens tredje brytningsskede, som började synas kahta aiemmin. Lisäksi, vaikka perusoikeus- ja kansa- på 1970-talet, medförde att övervakningen av medbor- laisnäkökulma pysyivät yhä poissa kertomusten tyypil- Kolmannen vaiheen aikana apulaisoikeusasiamies- garnas rättigheter blev det centrala i justitieombuds- lisestä sisällöstä, toi 1960-luvun loppupuoli murroksen järjestelmään siirtyminen ja kanslian vahvistuminen mannens verksamhet. Samtidigt fick institutionen myös suhteessa niihin. Etenkin on merkityksellistä, että lisäävät instituution resursseja huomattavasti. Tarkas- tillgång till märkbart större resurser. Det handlar om oikeusasiamies otti ratkaisuissaan kannan, jonka tustoiminta lisääntyi 1970-luvun lopulla merkittävästi den tidsepok, då justitieombudsmannainstitutionen mukaan tuolloin vallinnut laitosvaltaoppi ei ollut ja kosketti yhä useampia viranomaisia. Siitä tuli pian mognade och växte in i sin ställning som ämbete. sopusuhdassa perusoikeuksien kanssa. Tämä linjaus oli kiinteä osa laillisuusvalvonnan kokonaisuutta. Siinä Denna mognad skedde inom vår rättskultur, i stort sett merkittävässä asemassa laitosvaltaopin murtumisessa. missä ratkaisujen argumentaation voidaan nähdä rikas- i ett nationellt vakuum, som endast i liten utsträckning

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 17 MARKUS KARI 18

tuneen ja kansalaiskeskeisyyden lisääntyneen jo 1970- kaasti henkilöitynyt johtavaan viranhaltijaan, vaan sen Justitieombudsmannen har förmått ta sig över de svårig- Fångars ställning och domstolsväsendet hör exem- luvulla, ihmisoikeudet tekivät tulonsa voimakkaasti voima piilee ammattitaitoisessa virastorakenteessa. heter som hade en negativ inverkan på verksamheten pelvis fortfarande till de centrala teman som institu- 1980-luvun lopulla. Instituution riittävä resursointi mahdollistaa sen tehtä- under de första femtio åren. I Finlands mogna politiska tionen behandlar. Skillnaden är att de behandlas i en vien täysipainoisen hoitamisen. Ensimmäisen tasa- kultur drar man inte längre med justitieombudsmannen fullständigt förändrad juridisk, politisk och samhällelig Oikeusasiamiesinstituution viimeisimmän, 1990- vallan instituutio sen sijaan oli vahvasti henkilöitynyt när det stormar i den dagliga politiken. Institutionen verklighet. luvulta alkaneen vaiheen, muutosvoima on ollut kulloiseenkin oikeusasiamieheen. Esimerkiksi tarkas- hade de starkaste politiska dragen under inledningen av lähtöisin oikeuskulttuurimme nopeasta eurooppalais- tustoiminnan painopisteet, kertomuksessa selostettujen sin verksamhet, då riksdagsmännen valde justitieom- Den viktigaste iakttagelsen från denna undersökning är tumisesta ja kansainvälistymisestä. Länsimaisen kypsän ratkaisujen määrä, laatu ja laajuus sekä käytetty juri- budsmannen ur sina egna led. Då detta krav slopades att medborgarperspektivet och grundläggande fri- och oikeudellisen ihmisoikeuskäsityksen sisäistäminen teki dinen argumentaatio vaihtelivat viranhaltijan mukana. 1928, ledde detta till att vikten av partipolitiken blev rättigheter inte redan från början varit centrala i justi- oikeusasiamiesinstituutiostamme kansalais- ja perus- Myös instituution muutosvaiheissa 1960-luvulta 1980- allt mindre. I dagens läge är det omöjligt att urskilja tieombudsmannens verksamhet. Analysen av berättel- oikeuskeskeisen modernilla tavalla. Instituution varsin luvulle on havaittavissa ratkaisijoiden oman aktiivi- partipolitiska värderingar ur verksamhetsberättelserna. serna visar att institutionens nutid står i stor kontrast perusteellisen muodonmuutoksen ovat täydentäneet suuden merkitystä muutoksen aikaansaamisessa. Nuförtiden tar alla justitieombudsmän och biträdande till dess inledningsskede. Betydelsen av de internatio- sille tulleet erityistehtävät, lisäresurssit ja organisaation justitieombudsmän tydlig ställning med sitt eget namn nella mänskliga rättigheterna är så genomträngande att kasvu. Instituution käsittelemiä ydinteemoja ovat edel- och bild på de första sidorna i berättelsen. Dessa ställ- det är fullt möjligt att dela in justitieombudsmannens leen esimerkiksi vangittujen asema ja tuomioistuin- ningstaganden kan dock inte tolkas som politiska, utan historia i två delar. Den första delen skulle då vara tiden Oikeusasiamies on kyennyt ylittämään vaikeudet, jotka laitos. Niitä kuitenkin käsitellään täysin muuttu- i främsta hand som ställningstaganden till hur justitie- innan de internationella mänskliga rättigheterna. Den haittasivat sen toimintaa toiminnan ensimmäisten neessa juridisessa, poliittisessa ja yhteiskunnallisessa ombudsmannainstitutionens uppgifter genomförts. nutida moderna perioden karaktäriseras av ständig viidenkymmenenvuoden aikana. Suomen kypsässä todellisuudessa. förändring. Typiskt för den är att man strävar efter poliittisessa kulttuurissa oikeusasiamiestä ei enää Det har också skett förändringar i personifieringen av att stärka skyddet av de grundläggande och mänskliga vedetä päivänpolitiikan myrskyihin. Instituutio on Tutkimuksen keskeinen huomio on se, etteivät kansa- institutionen. Man kan i dagens läge se detta i att var rättigheterna. I och med att kontrasterna är så stora ollut politisoituneimmillaan sen alkuvaiheessa, kun lais- tai perusoikeuskeskeisyys ole olleet oikeusasia- och en av de tre avgörarna självständigt fattar beslut kan man hamna i en fallgrop om man gör antaganden kansanedustajat valitsivat oikeusasiamiehen keskuudes- miehen toiminnassa keskeistä toiminnan alusta saakka. inom sitt område. Själva institutionen har dock inte till exempel om verksamheten under de första femtio taan. Vaatimuksen poistuminen vuonna 1928 merkitsi Kertomusten analyysi osoittaa, että instituution nykyi- fått en stark personifiering i den ledande tjänsteinneha- åren endast utifrån den kunskap man har om institu- puoluepolitiikan painoarvon jatkuvaa vähentymistä syys on suuressa kontrastissa sen alkuvaiheisiin nähden. varen. Kraften döljer sig i en yrkeskompetent ämbets- tionen idag. siten, että meidän päivinämme puoluepoliittisia arvos- Kansainvälisten ihmisoikeuksien merkitys on ollut niin struktur. Genom att institutionen får tillräckligt med tuksia on mahdotonta erottaa toimintakertomuksista. läpitunkeva, että on täysin mahdollista jakaa oikeus- resurser är det möjligt för den att sköta sina uppgifter JD, docent Markus Kari Nykyisin oikeusasiamiehet ja apulaisoikeusasiamiehet asiamiehen historia kahtia. Alkuvaihe olisi tällöin fullt ut. Den första republikens institution var däremot ottavat kyllä selvästi omalla nimellään ja kasvokuval- aika ennen kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Nykyistä starkt personifierad i den justitieombudsman som för laan kantaa kertomusten alkusivuilla. Kannanotot modernia vaihetta puolestaan leimaa jatkuva muutos, tillfället innehade ämbetet. Till exempel tyngdpunk- eivät kuitenkaan ole tulkittavissa poliittisiksi, vaan jolle on tyypillistä pyrkimys vahvistaa perus- ja ihmisoi- terna inom inspektionsverksamheten, antalet avgö- ensisijaisesti oikeusasiamiesinstituution tehtävän keuksien suojaa. Kun kontrasti on niin suuri, on vaaral- randen som presenterades i berättelserna samt deras toteuttamiseksi. lista tehdä oletuksia esimerkiksi ensimmäisen viiden- kvalitet och omfattning och den juridiska dokumenta- kymmenen vuoden toiminnasta pelkästään nykyisen tion som användes varierade enligt ämbetsinnehavare. Instituution henkilöityminen onkin muuttunut. instituution tuntemuksen varassa. Också i institutionens brytningsskeden under 1960- och Nykyisin sitä on mahdollista nähdä siinä, että kukin 1980-talet kan man se betydelsen av avgörarnas egen kolmesta ratkaisijasta tekee päätökset omalla alueellaan OTT, dosentti Markus Kari aktivitet för att få en förändring till stånd. itsenäisesti. Itse instituutio ei kuitenkaan ole voimak-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 19 MARKUS KARI 20

Yhteenveto ...... 12 Toinen maailmansota ...... 60 Länsimaistuvan oikeuden ensi merkit ...... 128 Katveeseen jääneet ...... 62 Ombudsman meni ohi ...... 128 Sammandrag ...... 13 Laillisuusvalvontaa hauraassa valtiossa ...... 69 Ihmisoikeuksien mukaantulo ...... 130 Hyvinvointiyhteiskunnan oikeusasiamies ...... 136 Sisällys ...... 20 Ensimmäisen tasavallan perintö ...... 73 Kamppailu lisäresursseista ...... 74 Länsimaisen instituution nousu ...... 140 Muuttuvan instituution kertomukset ...... 22 Ydintehtävät ...... 78 Instituution uusiutuminen ...... 141 Mistä kertomukset kertovat? ...... 22 Kehittyvä tarkastustoiminta ...... 78 Vuoden 1995 uudistukset ...... 143 Tyypillinen kertomus ...... 23 Lainkäytön tilaa koskevat ratkaisut ...... 80 Kolmella ratkaisijalla kohti uutta vuosituhatta...... 145 Kertomus on täynnä valintoja ...... 27 Vankien ja laitokseen suljettujen asema ...... 82 Ihmisoikeudet muuttavat ydintehtäviä ...... 149 Kysymyksenasetteluna kansalais- ja Poliisitoiminnan muuttuvat Tuomioistuinten muuttuva laillisuusvalvonta ...... 152 perusoikeusnäkökulma ...... 28 laillisuusvaatimukset ...... 90 Vankien asema ...... 154 Vaaran vuosista julkisen sektorin kasvuun ...... 93 Poliisin toiminta ...... 155 Muodollista lainmukaisuutta valvomassa ...... 32 Poliittisen poliisin laillisuusvalvonta ...... 94 Oikeudenmukaisuus, ihmisläheisyys ja Sisällys Poliittisen ja henkilöityneen instituution Laajeneva toimintakenttä ...... 97 vastuullisuus ...... 159 kertomusten kirjavuutta ...... 32 Perusoikeudet kuriositeettina ...... 101 Institutionalisoitumista ratkaisujen kautta? ...... 34 Oikeudellinen aktivismi 1960-lukulaisena ilmiönä ..... 103 Kansalaiskeskeinen eduskunnan Ydintehtävät hahmottuvat ...... 37 Laitosvalta murtuu ...... 105 oikeusasiamies? ...... 162 Lainkäyttäjät virkasyytteiden kohteena ...... 38 Toiko 1960-luku muutoksen? ...... 107 Oikeusasiamiesinstituutiosta on tullut Poliisin toiminta valvonnan kohteena ...... 40 kansalaiskeskeinen ...... 163 Tarkastustoiminnan ytimessä raportointi Pykälälegalismista kohti aineellista Kehityksen polkuja ...... 164 vankiloista ...... 41 oikeusturvaa ...... 112 Miksi oikeusasiamiestä tarvitaan? ...... 166 Vankien asema ...... 43 Oikeusasiamiehen toiminnan puitteet Kohti seuraavaa sataa vuotta? ...... 169 Kiperä suhde yhteiskuntaan ...... 49 vahvistuvat viimein ...... 113 Sisällissodan jälkitoimet ja laitavasemmiston Syyttäjäviranomaisesta ratkaisuvaihtoehtojen Lähteet ...... 171 repressio eivät anna ”aihetta toimenpiteisiin katalysaattoriksi ...... 115 minun puoleltani” ...... 49 Lainkäytön tilaa koskevat ratkaisut ...... 116 Tammisaari ...... 50 Vankilat ja laitokset ...... 119 Laitavasemmiston repressio ...... 53 Poliisin toimintaa – erityisesti voimankäyttöä Poliittisesti arkaluontoista, yhteiskunnallisesti – koskevat ratkaisut ...... 120 kiinnostavaa ...... 58 Tarkastuksista toiminnan kivijalka ...... 126

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 21 MARKUS KARI 22

MISTÄ KERTOMUKSET KERTOVAT? lakien noudattamista tuomioistuinten ja muiden sivumäärältään keveimmästä päästä – vain 30 sivua – viranomaisten toiminnassa. Samassa järjestyksessä jo se antaa käsityksen siitä, minkälaisia kertomukset Tämän artikkelin pääasiallisena aineistona ovat edus- valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen estet- olivat 1960-luvulle saakka. Tuolloin formaatti muuttui kunnan oikeusasiamiehen vuosina 1920–2018 antamat tynä ollessa hoitamaan hänen tehtäviänsä. hieman, kunnes se on ollut kutakuinkin nykyisen kertomukset toiminnastaan. Ne muodostavat laajan ja kaltainen vuodesta 1990 alkaen. hyvin mielenkiintoisen lähdeaineiston (oikeus)histo- Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oikeus- rialliselle tutkimukselle. Aineiston erityinen vahvuus kanslerilla olla saapuvilla valtioneuvoston, tuomio- Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntö on niiden muodollisessa yhtenäisyydessä. Sama viran- istuinten ja virastojen istunnoissa, saada tieto valtio- 2/1920 omainen on laatinut dokumentit tasavaltamme alku- neuvoston ja sen ministeriöiden, tuomioistuinten 8 § ajoista lähtien jotakuinkin saman normipohjan avulla. ynnä muiden viranomaisten pöytäkirjoista sekä, Toiminnastaan sekä lakien ja muitten säännösten Aineistossa tapahtuvat muutokset ovat peräisin laatijoi- laissa virallisista syyttäjistä säädetyllä vastuunalai- noudattamisesta oikeudenhoidossa ja hallinnossa densa tekemistä tulkinnoista. Ne heijastelevat kulloinkin suudella, ajaa tai ajattaa syytettä virheestä tai laimin- tulee oikeusasiamiehen joka vuodelta antaa edus- käytettävissä olleita mahdollisuuksia ja tehtyjä ratkaisuja. lyönnistä virkatoimissa. kunnalle kertomus. Tässä kertomuksessa hänen Kertomusten avulla on siten mahdollista tehdä johtopää- myöskin on ilmoitettava, mitkä eduskunnan mainit- Muuttuvan töksiä oikeuden ja julkisen vallan muutoksesta. Toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädän- tuna vuonna tekemät päätökset ovat tulleet vahvis- nössä havaitsemistaan puutteista tulee oikeusasia- tetuiksi ja julkaistuiksi taikka muuten aiheuttaneet instituution Kertomukset ovat oiva lähdeaineisto laadulliseen tutki- miehen joka vuodelta antaa eduskunnalle kertomus. toimenpiteitä hallitusvallan puolelta. Niinikään mukseen, jonka kohteena ovat paitsi oikeusasiamies- hänen, mikäli aihetta siihen on, tulee huomauttaa instituutio ja oikeusasiamiehet, myös oikeudellinen laeissa tai asetuksissa olevista puutteellisuuksista kertomukset Tyypillinen kertomus ja hallinnollinen ajattelu sekä valtion olemus. Vaikka sekä epäselvistä taikka ristiriitaisista säännöksistä, kertomukset ovat olleet tietolähteenä myös aiemmassa Kertomusten sisältö on vaihdellut vuodesta toiseen varsinkin sellaisista, jotka lainkäytössä tai hallin- tutkimuksessa, eivät ne ennen ole nousseet itsenäi- samalla kun ratkaisujen aiheet ovat muuttuneet. Kaikkia nossa ovat aiheuttaneet eriäviä tulkintoja, epätie- seksi tutkimuskohteeksi.1 Kuten nykyisissä kertomuk- ratkaisuita ei ole mahdollista selostaa kertomuksissa. toisuutta tai muita haittoja, sekä ehdottaa lainmuu- sissa, tässä artikkelissa käytetään lyhenteitä OA ja AOA Niiden valinta heijasteleekin kunkin oikeusasiamiehen tosta tai lainselitys niitten poistamiseksi. tai sanoja ”oikeusasiamies” ja ”apulaisoikeusasiamies” tärkeinä pitämiä painotuksia. Myös selostusten pituu- silloin, kun viitataan viranhaltijoihin henkilökohtai- dessa ja kertomusten sivumäärässä on ollut vaihtelua, Saatesanoista (otsikolla ”Eduskunnalle”) voidaan sesti. Lyhenteellä EOA tai sanoilla ”eduskunnan oikeus- joka niinikään selittynee parhaiten paitsi oikeuskult- tehdä johtopäätöksiä instituution käytännön järjeste- asiamies” taas viitataan eduskunnan oikeusasiamieheen tuurin muutoksella, myös oikeusasiamiehen henkilöllä. lyistä. Esimerkiksi ensimmäisenä toimintavuonna OA viranomaisena tai instituutiona. Ohuimman kertomuksen arvoa kantaa oikeusasiamies Alopaeuksen oli ”aluksi huomautettava, etta vuoden Y. W. Puhakan vasta kesäkuulla 1928 allekirjoittama ensimäinen kuukausi kului jarjestelytoimiin, etenkin Hallitusmuoto 94/1919 vuoden 1927 kertomus, jossa oli 20 varsinaista teksti- sen vuoksi, etta kansliahuoneuston saaminen osot- 49 § sivua. Muutkin Puhakan ajan kertomukset olivat sivu- tautui vaikeaksi, joten varsinainen toiminta voi alkaa Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjes- määrältään varsin ohuita. vasta helmikuussa”. tyksessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, valittava eteväksi laintuntijaksi tietty mies Toisaalta kertomuksilla on aina ollut vakiintunut Käsiteltyjen asiain luku ja laatu -tilastojaksoon merkit- eduskunnan oikeusasiamiehenä valvomaan, edus- formaatti ja vakiosisällöt. Vaikka eduskunnan oikeus- tiin esimerkiksi ”diaariin merkittyjen asioiden määrä” ja kunnan hänelle laatiman johtosäännön mukaan, asiamiehen ensimmäinen kertomus vuodelta 1920 on ”toimituskirjain lukumäärä”. Käsitellyistä asioista kerrot-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 23 MARKUS KARI 24

tiin lisäksi, kuinka monta oli saanut alkunsa kantelusta, kysymyksiä5 ja vaikkapa katujen rakennus- ja kunnallis- Varsin nopeasti niin sanotulla työnjakolailla (276/1933) kritiikin kohteeksi. Voi toki myös olla inhimillistä, että kuinka moni oli otettu käsittelyyn OA:n omasta aloit- velvollisuutta kaupungissa koskeva ratkaisu6. Viimeis- ja siihen liittyvällä lailla valtioneuvoston oikeuskans- kriminaalivankienkaan täyttämien vankiloiden lailli- teesta, kuinka moni oli OA:n antama lausunto ja kuinka tään vuoden 1926 kertomuksessa on havaittavissa esiin lerin vapauttamisesta eräistä tehtävistä (275/1933) suusvalvonta ei ole kiitollinen tehtävä.9 monta oli muita asioita (nämä olivat lähinnä OA:n nostettujen tutkittujen asioiden laadun monipuolistu- vangittujen, pidätettyjen tai työlaitoksissa olevien toimen ja kanslian hoitoon liittyviä ratkaisuja). minen. Kertomus sisälsi selostukset esimerkiksi seura- tekemät kantelut siirrettiin pois valtioneuvoston Oheisesta kuviosta ilmenee eduskunnan oikeusasia- kunnan omaisuuden jakoa koskevasta asiasta, lehtorin oikeuskanslerin käsittelyvelvollisuudesta ja yksinomaan miesten vuosittain vastaanottamien kanteluiden Tilasto valottaa myös kanteluiden aiheita. Siitä voidaan palkkauskysymyksestä, viran perustamisesta, lakkau- eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltaan. Oikeus- määrän kehitys. tehdä johtopäätöksiä instituution toiminnan muutok- tuspalkalle asetetun viranhaltijan oikeuksista, virkaeron kanslerilla oli vuoden 1934 alusta oikeus siirtää myös sesta. Suhteesta yhteiskuntaan kertoo se, minkä viran- myöntämisestä, oikeutta korvaukseen majatalonpidosta rangaistuslaitoksen järjestystä ja niiden sekä puolus- Vuodesta 1962 alkaen kertomuksiin otettiin päätöskoh- omaisen toimista ja minkä laatuisista toimista EOA:lle ja kirkonkirjaan tehdyn merkinnän poistamisesta.7 tuslaitoksen viranhaltijoiden toimintaa koskevat asiat tainen sisällysluettelo ja kunkin asian kohdalla mainit- kannellaan. Aivan ensimmäisistä vuosista on kuitenkin oikeusasiamiehelle. Järjestely teki EOA:sta vankiloiden tiin otsikon lisäksi päätöksen tiedot sekä toisinaan sen kanteluiden vähäisen määrän ja tilastointitapojen vaih- Toisaalta ensimmäisten toimintavuosien aikana laajuus ja vankien sekä myöhemmin yleisemminkin laitos- lopputulos (esim. ”poissalolosakkopäätös purettu”, telun takia vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. oli vaatimatonta nykytilaan verrattuna. Tuolloin kerto- vallan laillisuusvalvojan. ”huomautus lääninhallitukselle”, ”jäljennös päätöksestä muksista erottui kaksi asiaryhmää, jotka nousivat insti- vt. Nimismiehelle tiedoksi vastaisen varalle”). Uutta oli Aivan toiminnan alussa sisällissodasta seuranneet tuution kestosuosikeiksi. Ensimmäinen tällainen kate- Kirjallisuudessa on pantu merkille, että työnjakojär- myöskin se, että kantelijoihin ryhdyttiin viittaamaan vankeusrangaistukset sekä vankien asema korostuivat goria on tuomioistuinlaitoksen toimintaa koskevat jestely ei ollut pitkäaikaisen OA Hakkilan mieleen. anonymisoidusti nimikirjaimilla. Kertomusten alusta aiheissa. Ensimmäisenä vuonna kantelut koskivat ratkaisut. Jo hallitusmuodon 49 § 1 momentin sana- Vankien oikeudet eivät toiminnan alkuvuosina olleet poistui lisäksi siinä 1930-luvun alusta ollut yksityiskoh- ”tuomarin tahi oikeuden virheellistä menettelyä”, ”halli- muoto edellytti instituution valvovan lakien noudatta- kiinnostava tehtäväalue. Poliittisesti jännittyneessä tainen nimilista kantelun tehneistä henkilöistä ammat- tuksen tahi ministeriön virheellistä menettelyä”, ”muun mista ensin tuomioistuinten ja niihin rinnastettavien yhteiskunnassa vangittujen vasemmistolaisten oikeuk- tinimikkeen ja kantelun kohteena olleen viranomaisen viranomaisen virheellistä menettelyä” sekä muita muiden viranomaisten toiminnassa. sien puolustaja asettui väistämättä oikeistopiirien kera. Ammattinimikkeistä voidaan arvioida, että ylivoi- asioita. Muun viranomaisen menettelyn alakategoria mainen valtaosa kantelijoista oli kuristushuonevankeja, ”laitonta vangitsemista tahi vangitun asian tutkimisen Toinen huomattava kategoria on vankeinhoitoa käsit- pakkolaitosvankeja, vankeusvankeja, sakkovankeja tai viivyttämistä” oli ylivoimaisesti suurin: 26 asiaa kaik- televät ratkaisut. Alussa tähän kategoriaan kuuluvat KANTELUIDEN MÄÄRÄ, 1920—2018 tutkintovankeja. Muut kuuluivat yleisimmin työväes- kiaan 39:stä kantelusta. ratkaisut korostuivat sisällissodan jälkiselvittelyjen 7000 töön tai maaseutuväestöön. Muut kantelijat – esimer- ja poliittisen vasemmiston vangitsemisen takia. Poli- kiksi sotilaat, liikemiehet, virkamiehet, neidit ja lesket 6000 Vähitellen kanteluiden aiheet monipuolistuivat koske- tiikka sekoittui myös kriminaalivankien kanteluihin. – erottuvat listoista yksittäisinä nimikkeinä. maan muitakin aiheita kuin sisällissodan jälkiselvitte- Vuonna 1931 saksalainen kuritushuonevanki kanteli 5000 lyjä. Vuonna 1924 suuri osa 42 kantelusta koski viran- joutuneensa vankilassa ”toisten vankien taholta tulleen EOA:n kertomuksiin sisältyi alusta alkaen ”oikeuden- 4000 omaisten menettelyä rangaistuksen täytäntöönpanossa vihan, vainon ja uhkausten alaiseksi todennakoisesti käyntilaitoksen uudistamisen” etenemistä koskeva (8) ja lähes yhtä moni tuomioistuinten menettelyä sen johdosta, etta han oli kuulunut niihin saksalaisiin 3000 kappale. Jo ”kolmisenkymmentä vuotta” vireillä ollut

rikosjutuissa (6), mutta ”erinäisiä muita virkavirheitä” joukkoihin, jotka vuonna 1918 ottivat osaa kapinan 2000 hanke oli tullut ajankohtaiseksi itsenäistymisen myötä. -kaatokategorian (7) lisäksi muut asiaryhmät eivät kukistamiseen Suomessa”. Vankilaviranomaiset myön- Hankkeen etenemisen seurannasta ja osin kommen- korostuneet.2 Kertomus käsitteli laajalti esimerkiksi sivät, että saksalainen oli kylläkin joutunut ”toisten 1000 toinnistakin tuli kertomusten vakiosisältöä vuosi- 3 verotuksen toimittamista ja kalliinajan palkkauksen vankien kiusottelun alaiseksi”. He katsoivat tämän 0 kausiksi aina vuoteen 1932 saakka. Tunnettua on, määräämistä tavalla, joka ei vastannut eduskunnan kuitenkin johtuneen ”hanen hermostuneesta omitui- että yleisen tuomioistuinlinjan uudistushanke eteni

tarkoitusta4. Seuraavana vuonna käsittelyssä oli myös suudestaan”. EOA pesi kätensä jupakasta: oli vankein- 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Suomessa hyvin verkkaisesti ja oikeudenkäyttö siten valtion viran- ja toimenhaltijan oikeuksia koskevia hoitolaitoksen ylijohtajan asia määrätä asiasta.8 Kanteluita modernisoitui myöhään.10Kysymys oli tuomioistuinlai-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 25 MARKUS KARI 26

toksen silmälläpidosta, jota kertomuksissa osoitti myös siirtolan perustamista, mihin ei ollut mahdollisuuksia. lausunnoista, tuomionpurkua ja menetetyn määräajan Kertomus on täynnä valintoja niihin kerätty tilastotieto ratkaistujen ja vuoden lopussa Kantelija ”saattoi sitä paitsi omalta osaltaan tehdä palauttamista koskevista asioista, virkasyyteasioista, vielä vireillä olevien juttujen lukumäärästä ylemmissä vastaavanlaista työtä maan hyväksy keskusvankilas- huomautukseen tai muuhun arvosteluun johtaneista Hallitusmuodon säätäjän optimistisena toiveena oli tuomioistuimissa. Tarkoituksena oli mahdollistaa edus- sakin, koska huomattava osa keskusvankilan työtoimin- asioista, muista ratkaisuista joilla saattaa olla yleistä saada oikeusasiamiesinstituutiosta valvova silmä, joka kunnan jatkuva seuranta oikeuslaitoksen työtuloksiin: nasta käsitti puolustuslaitoksen tilausten suorittamista. merkitystä sekä tarkastustoiminnasta. vuosittaisissa kertomuksissaan raportoi lainkäytön hallitusmuodon mukaanhan eduskunnan oikeus- EOA:n johtopäätös oli, että koska töiden järjestäminen tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista.15 asiamiehen tuli antaa kertomus ”lainkäytön tilasta”. ei ollut ”vallinneissa olosuhteissa” mahdollista, ei enem- Kertomuksen uusi aika koitti vuonna 1990. Tuol- On kuitenkin selvää, että kertomuksia tulee käsitellä Kyse oli siis viime kädessä raportointivelvollisuuden piin toimenpiteisiin ollut aihetta.12 loin kertomuksen avasi ensimmäistä kertaa oikeus- kuratoituna lähdemateriaalina.16 Niitä laadittaessa lail- täyttämisestä.11 asiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen puheenvuoro lisuusvalvoja joutuu tekemään valintoja mukaan otetun Oikeusasiamies oli pitkään asetettu myös eduskunnan ajankohtaiseen aiheeseen. Kertomuksilla oli nyt mitä materiaalin suhteen. Alkuvuosina rajoitus esitettiin Tämän jälkeen seurasi kertomusten pääanti, selostus ”kirjanpitäjäksi”.13 Vuoden 1920 varsinaisen kerto- ilmeisin uudenlainen viestinnällinen tavoite. Niiden tähän tapaan: ”Kertomukseeni sisältyy … selostus tarkeimmista kanteluista ja virkasyytteista. Jakso oli muksen jälkeen seurasi liitteenä luettelo eduskunnan taitto ja kuvitus havainnollistivat oikeusasiamiesinsti- erinäisistä yleisempää mielenkiintoa ansaitsevista kuratoitu: OA oli valikoinut siihen ne ratkaisut, joiden vuonna 1920 tekemista pätoksista ja ilmoitus toimen- tuution toimintaa. Sen jälkeiset kertomukset on selvästi asioista ja niistä toimenpiteistä, joihin niissä on ryhdyt- hän katsoi olevan tärkeimpiä. Myöhemmin virkasyyte- piteista, joihin hallitus niiden johdosta on ryhtynyt suunnattu laajemmalle yleisölle kuin kansanedusta- ty.” 17 Kertomusten näkökulma on siis lähtökohtaisesti asiat oli tapana esitellä erikseen. Kertomusten lopussa vuoden 1920 kuluessa. Kyse ei siis ollut toimeenpane- jille ja suppealle viranomaisjakelulle. Viestinnälliset rajattu siihen, mikä oikeusasiamiesinstituution mielestä on aina ollut myös selostus tarkastustoiminnasta. mattomien lakien seurannasta vaan eduskunnan oikeu- tavoitteet nousivat uudelle tasolle vuonna 1997, jolloin on tärkeää. Kertomuksista ilmenevät valinnat välittävät dellisesti sitomattomien päätösten seurannasta. Se ei tapUusselostusten sijaan niissä käsiteltiin lukukohtai- käsitystä oikeusasiamiehen toiminnan painotuksista. Ratkaisut kanteluihin noudattelivat ensimmäiset siis ollut oikeusvalvontaa, vaan eduskunnan piirissä sesti kutakin valvonnan kohteena ollutta hallinnon- vuodet tyypillisesti kolmiosaista mallia. Ensimmäi- harjoitettavaa parlamentaarisesta valvontaa.14 Se haaraa. Kertomus vaihtoi virallisen nimensä uudella Mitään erittelyä ei kuitenkaan ole vuosien varrella sessä osassa esiteltiin kantelukirjelmä, usein selvästi perustui eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön vuosituhannella. Oikeusasiamiehen kertomus toimin- esitetty siitä, miksi ja miten rajaukset oli tehty. Joku voi lähes suoraan kopioituna. Toisessa osassa selostet- (2/1920) 8 §:ään ja vakiinnutti paikkansa kertomuk- nastaan vuonna 2001 vaihtui eduskunnan oikeus- nähdä tämän heikkoutena: eliitti määrittelee yhteiskun- tiin – tai kopioitiin – kantelun kohteena olevan viran- siin kuuluvana ja myöhemmin sivumäärää hallitsevana asiamiehen kertomukseksi vuodelta 2002. Samalla nallisesti ja juridisesti tärkeitä seikkoja omista lähtö- omaisen vastine. Kolmannessa osassa viitattiin tuohon osana. Näin tapahtui etenkin vuoden 1929 johtosään- kertomuksesta tuli yhä enemmän yleiskatsauksen luon- kohdistaan. Historiantutkija voi nähdä rajatun katsan- toiseen osaan ja todettiin, että ”kirjoitus ei aiheuttanut tömuutoksen (77/1929) jälkeen, kun liitteeseen otet- teinen. Merkittävät ratkaisut on uudella vuosituhan- tokannan myös tutkimuksellisesti hedelmällisenä. puoleltani enempiä toimenpiteitä”. Esimerkiksi voidaan tiin kaikki vielä kesken käsittelyn olevat päätökset. Kun nella julkaistu verkossa, kun taas kertomuksesta on Kertomuksia tarkastelemalla avautuu näkökulma nostaa kysymys maanpuolustustoiden jarjestamisesta hallitus ei välttämättä toteuttanut jokaista eduskunnan tullut jäsennetty yhteenveto hallinnon tilasta. oikeusasiamiesinstituution katsantokannan muutok- vangeille talvisodan alla. Kuritushuonevanki Turun päätöstä, ne kumuloituivat vuosi vuodelta paksuuntu- seen. Muutos ilmaisee tällöin sitä, minkälaisia seikkoja keskusvankilasta oli talvisodan alla kirjoittanut, että vaksi liitteeksi. Menettelyä jatkettiin aina vuoden 1962 Vuodesta 1995 kertomuksessa ollut nelisivuinen jakso ja arvostuksia historiallinen toimija on pitänyt tärkeinä. ”jokaisen suomalaisen miehen ehdoton velvollisuus kertomukseen saakka. perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta oli vuoteen oli voimainsa mukaan toimia puolustuslaitoksemme 2009 mennessä kasvanut 40- ja vuoteen 2018 mennessä Ensimmäisten vuosikymmenten tulkintaa vaikeuttaa hyväksi ja samalla valtiollisen itsenäisyytensä turvaa- Vuoden 1963 kertomukseen oli otettu ensimmäistä 90-sivuiseksi pääluvuksi. Tällainen aluksi ehkä vähä- se, että kertomukset eivät sisältäneet suoria viittauksia miseksi”. Hän pyysikin EOA:ta ”harkitsemaan, eikö kertaa sisällysluettelo ratkaisuista. Selostettujen ratkai- merkityksiseltä vaikuttava muutos jakson muodossa ympäröivään yhteiskuntaan. Tyhjiö on jopa niin pitävä, isänmaallismielisiä vankeja voisi käyttää rajaseutujen sujen määrä oli kasvanut suureksi ja kertomusten sivuja laajuudessa on taustaltaan merkittävä. Se kuitenkin että kertomuksissa ei suoraan mainita esimerkiksi linnoitustöissä, varsinkin kun vangituilla henkilöillä määrä ylitti poikkeuksetta sadan sivun rajan. Kerto- kuvaa oivalla tavalla näiden teemojen korostunutta kansakunnan joutumista talvisotaan tai jatkosotaan. ei ollut muutakaan mahdollisuutta täyttää isänmaal- mukset sisälsivät seuraavat vuosikymmenet selvät roolia valvonnassa ja laajemminkin instituution muut- Kanteluiden kuvauksista ja tarkastuskertomuksista saa lista velvollisuuttaan”. Vankeinhoitovirasto lausui, että pääosiot käsiteltyjen asioiden määrää ja laatua osoitta- tuvaa tehtäväkenttää. kyllä pistemäisiä katsauksia menneeseen todellisuu- tällaisten töiden järjestäminen olisi edellyttänyt vanki- vista tilastotiedoista, tehdyistä esityksistä ja annetuista teen. Suuret yhteiskunnalliset kysymykset esiintyvät

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 27 MARKUS KARI 28

niiden kautta. EOA itse ei kuitenkaan alkuvaiheessa mentti julkisesta vallasta onnistumisineen ja ongel- tavia puolia. Systemaattisen tarkastelun ulkopuolelle Eduskunnan oikeusasiamiehen merkityksen itsenäisen mielellään sanoittanut ajan yhteiskuntaa. Varhaisem- mineen. Kertomuksen laatimiseen käytetään niin paljon olen jättänyt esimerkiksi tuomionpurkua ja muuta Suomen historialle huomaa muun ohella siitä, että missa kertomuksissa on pyritty juridiseen virkamies- resursseja, että sen voi katsoa olevan yksi oikeusasia- viranomaisen ratkaisun poistamista tai oikaisemista monen julkisen hahmon nimet ovat päätyneet kerto- tyyliin jopa niin tiukasti, että toisinaan niiden teksti on miesinstituution ydintehtävistä. koskevat asiat ja niiden perustelut. On kuitenkin musten sivuille kantelijoina, virkamiehinä tai muussa rutikuivaa tai jäätävän viileää – tai molempia. Nähdäk- huomattava, että niiden myötä oikeusasiamies on ominaisuudessa. Tässä artikkelissa historiallisesti tai seni kulloinkin valittu tyylilaji johtuu kertomusten aina toiminut pienen kansalaisen yksittäistapauk- poliittisesti jo tunnetut henkilöt on mainittu nimeltä. suppeaksi mielletystä tarkoituksesta: alkuvuosien KYSYMYKSENASETTELUNA KANSALAIS- sessa merkittävän oikeusturvan varmistajan roolissa. Sen sijaan ei-julkisuuden henkilöiden nimet on tutki- kertomukset annettiin ennen muuta kansanedusta- JA PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA Vastaisen tarkemman tutkimuksen varaan ovat jääneet museettisistä syistä jätetty pois, vaikka alkuperäisissä jille, joilla kyllä oli – keskenään erilaisia – näkemyksiä myös oikeusasiamiesten tekemät lainsäädännön, ratkaisuselosteissa ne olisivatkin mainittu. Ratkaisut yhteiskunnan olemuksesta ja todellisuudesta. Kerto- Tässä tutkimuksessa olen kartoittanut oikeusasia- oikeudenhoidon ja hallinnon kehittämiseen pyrkivät on tehty ennen kaikkea silmällä pitäen henkilön musten jakelu laajeni ajan myötä, mutta vielä 1970- miehen kertomuksista ilmenevän oikeusasiamies- esitykset ja lausunnot. On selvää, että hienovaraista julkista toimintaa ja yhteiskunnallisen aseman luvulle tultaessa se oli hyvin rajoittunutta. Kattavasti instituution muutoksen osana itsenäisen tasavallan esitys- tai lausuntomekanismia käyttävä oikeusasiamies merkittävyyttä.24 jakelussa mukana oli lähinnä valtion keskushallinto, muutosta. Erityisenä pyrkimyksenä on ollut etsiä on myös oikeuspoliittinen toimija.20 tuomioistuinlaitos, puolustuslaitos, poliisi ja vankila- merkkejä kansalaisnäkökulman sekä perusoikeusnä- laitos.18 Vasta viime vuosikymmeninä kertomuksilla on kökulman esiintymisestä ja merkeistä instituution Kertomusten luomaa kuvaa olen täydentänyt muilla ollut viestinnällistä tavoitetta ja ne ovat muodostuneet muutoksesta suhteessa niihin: jos muutosta itsenäi- viranomaisdokumenteilla ja tutkimuskirjallisuudella. yhä havainnollisemmiksi. Vaikka nykyisin kertomukset syyden aikana on tapahtunut, niin milloin, miten ja Eduskunnan kirjaston keräämän oikeusasiamiesbib- antavat hyvän yleiskuvan suomalaisen hallinnon tilasta, miksi? liografian olen käynyt systemaattisesti läpi.21 Sen lisäksi se ei suinkaan ollut tilanne varhaisvuosina. olen peilannut historiallisia kehityskulkuja ja pyrkinyt Olen suunnannut tuhansia sivuja laajan lähdeaineiston tekemään sen etenkin viimeisimpien vuosien histo- Mikä kertomusten merkitys sitten on ollut? Hidén tarkastelun tietyille painopistealueille. Yhtäältä olen riantutkimuksen tuloksiin. Nämä uudetkin tulkinnat oli vuonna 2000 valmis nostamaan oikeusasiamiehen kartoittanut ratkaisuja, jotka käsittelevät oikeusasia- on luonnollisesti rakennettu aiempien tutkijasuku- kertomukset korkeimpien oikeuksien ratkaisujen, edus- miehen perinteiseksi koettuja ydintehtäviä: tuomio- polvien löydösten varaan. En ole kuitenkaan lähtenyt kunnan perustuslakivaliokunnan lausuntojen sekä istuinten toimintaa ja vangittujen asemaa koskevia selvittämään erikseen kunkin yksittäiskysymyksen oikeuskanslerin kertomusten rinnalle tärkeimmiksi ratkaisuja ja tarkastuskertomuksia. Alkuperäisenä tutkimuksen varhaisempia vaiheita. Pahoittelut siis kotimaisiksi oikeuslähteiksi silloin, kun joudutaan juri- oletuksena on lisäksi ollut, että sekä kansalaisnäkö- sille, joka kokee tietyn tärkeän tutkimuksen puut- disesti arvioimaan perusoikeuksien suojaa tai yksilöille kulma että perusoikeusnäkökulma tulisivat kertomuk- tuvan lähteiden joukosta. Pahoittelut myös niille, jotka merkittäviä oikeuksia.19 Tämän tutkimuksen perusteella sissa vahvasti esille poliisin toimintaa ja laitosvallan kokevat ettei tutkimus huomioi toista laillisuusval- voidaan tulla samaan lopputulokseen viime vuosikym- eri ilmenemismuotoja käsiteltäessä. Näin ei ole ollut, vojaamme. Kertomuksia ja niiden käsittelyä olisikin menistä. On kuitenkin huomattava, että kertomukset mutta poliisin toimintaa koskevat ratkaisut ilmentävät hedelmällistä tarkastella yhdessä valtioneuvoston saattavat ensimmäisten vuosikymmenten ajalta antaa oivalla tavalla julkisen vallankäytön muutosta. Lisäksi oikeuskanslerin kertomusten kanssa. Valitettavasti sangen synkän kuvan noiden oikeuksien tilasta. olen tarkastellut kertomuksista esiin nousevia teemoja, oikeuskansleri-instituutionkin tutkimus on vähäistä.22 jotka ilmentävät instituution yleisempää suhdetta Siten myös vertailevat ja molemmat laillisuusval- Nykyisellään vuosittainen tuhti kertomus antaa koko- muuttuvaan yhteiskuntaan. vojat mukaan ottavat historialliset tutkimukset ovat naiskuvan julkisen hallinnon tilasta ja keskeisistä harvinaisia.23 ongelmista. Se on laillisuusvalvonnan näkökulmasta Valitettavasti en ole artikkelissa voinut käsitellä syntynyt perusteellinen ja perustellun kriittinen doku- kaikkia oikeusasiamiesinstituutioon liittyviä kiinnos-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 29

Tukinuitto, Pekka Halonen / kuvaaja Simo Rista (1925, öljy). © Kuvasto 2019. MARKUS KARI 32

Eduskunnan ensimmäinen oikeusasiamies Erik Perehtyminen EOA:n kertomuksiin vahvistaa kirjalli- joista Hugo Lilius kahteen otteeseen yhteensä seit- Alopaeus aloitti tehtävässään 1.1.1920.25 Jo hänen suuden käsitystä. semän vuotta. Toisaalta henkilöityminen toimi insti- ainoaksi toimikaudekseen jäänyt ensimmäinen vuosi tuution muutoksen pysäyttävänä tekijänä Hakkilan osoitti, miten vaikeassa tilanteessa vuoden 1919 halli- Poliittisuus oli erityisen vahvaa ennen vuotta 1928, pitkän kauden (1932–1945) aikana. Hakkilan kauden tusmuodolla säädetty instituutio toimi 1920-luvun jolloin oikeusasiamiehet ja pääsääntöisesti myös heidän kertomuksista on havaittavissa muutoksen pysähty- Suomessa. Heikosti resursoitu oikeusasiamies pyrki varamiehensä olivat entisiä, olevia tai tulevia kansan- minen ja toiminnan rutinoituminen. valvomaan laillisuutta työvälineenään ajan tiukan edustajia.29 Vielä kun vuoden 1928 valtiopäiväjärjestys muodollinen juridinen ratkaisukehys. Samalla oli selvää, kielsi OA:n toimimisen kansanedustajana, valitut olivat Liliuksen kauden viimeinen, vuoden 1931 kertomus että ympäröivä yhteiskunta tarjosi tehtävän suhteen joko entisiä tai tulevia kansanedustajia ennen Hakkilan oli muutamalta keskeiseltä osuudeltaan uudenlainen. ristiriitaisia odotuksia ja suuria paineita. Alopaeuksen vuoden 1933 valintaa.30 Oikeusasiamiehen vaaleissa Ensinnäkin EOA toi siinä ilmi ”käsityksensä” kahdes- tunnettu johtopäätös olikin ehdotus oikeusasiamiehen pääehdokkaat olivat selvästi puolueiden jäseniä tai sakin asiassa. Käsityksen saattaminen viranomaisen viran lakkauttamisesta.26 valtablokkien tukemia. Vaaleissa 1920-luvun mittaan tietoon on yksi vaikutuskeino muiden joukossa ja se valitut oikeusasiamiehet ja heidän varamiehet edustivat muodostui jo ensimmäisten oikeusasiamiesten aikana. Oikeusasiamiesinstituutio muotoutui, vakiintui sekä tuolloin tai myöhemmin laajaa puoluekirjoa: kokoo- Toiseksi varsin harvojen tahojen – tyypillisesti vankien, Muodollista lopulta selviytyi niin sanotun ensimmäisen tasa- muspuolue, edistyspuolue, ruotsalainen kansanpuolue, virkamiesten, vasemmiston ja pienviljelijöitten – laati- vallan vaikeissa oloissa. Niihin kuului sisällissodan maalaisliitto, sosialidemokraattinen puolue ja isänmaal- mien kanteluiden joukosta nousee esiin Aktiebolaget lainmukaisuutta jakoa seuraileva jyrkkä poliittinen vastakkainasettelu, linen kansanliike.31 Jo Hidén on pitänyt selvänä, että Kemi Osakeyhtiön valitus sille määrätystä korosta valkoisen puolen saavuttama valta-asema sekä demo- 1920-luvun vaalit olivat luonteeltaan poliittisia. Samalla verolle.34 Ratkaisu osoittaa, että myös resursseiltaan valvomassa kratiaa uhkaava oikeistoradikalismi. Aikakauden lopulla hän on tuonut esiin aikalaiskäsityksen Hakkilan hyvät ja asiantuntevat suuryritykset luottivat tai halu- demokratia päihitti yksinvaltapyrkimykset ja vastak- maalaisliittolaisuudesta.32 Hakkilalla olikin työhistoria sivat luottaa EOA:n toimintaan, josta voidaan päätellä kainasettelu hälveni ennen toista maailmansotaa ja agraarisen Suomen merkittävistä instituutioista, kuten oikeusasiamiehen päässeen pois laitamarginaalista. talvisodan aikana.27 Pellervo-seurassa ja maalaiskuntain kunnallistoimis- Vuoden 1931 kertomukseen sisältyi myös selostus tossa, mutta hän ei ollut toiminut poliittisissa luot- asioista, joihin EOA oli oma-aloitteisesti ryhtynyt. tamustehtävissä. Taustasta huolimatta on nähtävissä, Käytännössä EOA avasi tutkintoja sanomalehdis- POLIITTISEN JA HENKILÖITYNEEN että Hakkilan toistuva valinta kaikkiaan kahdentoista tössä huomiota herättäneisiin asioihin. Tällaisia olivat INSTITUUTION KERTOMUSTEN vuoden kaudelle merkitsi EOA-instituution vakiintu- syytökset kihlakunnanoikeuden puheenjohtajan virka- KIRJAVUUTTA mien ohella sen puoluepoliittisuuden laimenemista. virheestä, poliisimiesten tekemistä pahoinpitelyistä ja puolustuslaitoksen ihmishenkiä vaatineen hinaajan Alkuvaiheen oikeusasiamiesinstituutiota on välttämä- Henkilöityminen oli puolestaan luonnollinen seuraus tuhoutumisen aiheuttaneista syistä.35 töntä tarkastella oman aikansa kontekstissa. Kirjallisuu- resurssien pienuudesta: instituution muodosti heinä- desta piirtyvä kuva on tyystin erilainen kuin nykyisen kuuhun 1945 saakka OA:n lisäksi yksi lakimiessihteeri Instituution alkuvaiheen vakiintumisen voi ajoittaa instituution todellisuus. Alkuvuosien instituutiosta ja lähinnä vuosiloman aikana sijaisena toiminut edus- vuosiin 1932–1934. Hakkilan valinnan lisäksi vuonna voidaan puhua heikoin resurssein toimivana ja vähäistä kunnan oikeusasiamiehen sijainen. Lakimiesten lisäksi 1932 eduskunta kaatoi vahvan hallitusvallan puolesta arvostusta nauttivana toimijana. Se oli vahvasti henki- instituution henkilökuntaan kuului kirjaaja-konekirjoit- puhuneen laitaoikeiston alulle saattaman hallituksen löitynyt poliittisesti valittuun viranhoitajaan, joka oli taja ja vahtimestari.33 Eduskunnan vuosittain tekemä esityksen oikeusasiamiehen toimen lakkauttamisesta. puolestaan tyypillisesti poliittisesti aktiivinen sekä valinta oli omiaan politisoimaan tehtävää. Vuosina Seuraavana vuonna se hyväksyi vuoden 1934 alusta virkaiältään ja yleensä elinvuosiltaankin nuori juristi.28 1920–1932 oikeusasiamiehenä toimi kuusi henkilöä, voimaan tulleet lait, joilla laillisuusvalvojien tehtävän-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 33 MARKUS KARI 34

jakokysymys ratkaistiin ja oikeusasiamiehen toimi- VIREILLE TULLEIDEN ASIOIDEN MÄÄRÄ, valtiopäiväjärjestyksen, hallitusmuodon ja eduskunnan minen märaajan takaisinsaamiseksi45 eikä yksityisten kautta pidennettiin kolmeen vuoteen.36 Seuraavat noin 1920—1945 työjärjestyksen säännöksiä siitä, että asiat tulisi esitellä henkiloiden tekemiksi ilmoitettujen rikosten tutki- kymmenen vuotta EOA seuraili toiminnassaan samoja ja päätösehdotukset antaa myös ruotsiksi. Edustaja von minen ja heidan saattamisensa syytteeseen eika myos- 1200 puitteita. Wendtin mukaan näitä ”säännöksiä ei suinkaan täytetä kän tuomionpurkuesityksen tekeminen asiassa, jossa 1000 sillä tavoin, että joku syrjäinen henkilö (eduskunnan ei ollut kysymyksessa julkinen etu.46 tulkki tahi muu) toistaa puhemiehen esittämät äänes- INSTITUTIONALISOITUMISTA 800 tysehdotukset toisella kansalliskielellä”. Päätöksessään Pulakauden aikana EOA kuitenkin vastaanotti pyynnön RATKAISUJEN KAUTTA? OA perusteli lyhyesti, että hallitusmuodon ja edus- esimerkiksi siitä, että tämä esittäisi hallitukselle, mitä 600 kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön mukaan asian toimenpiteitä ”korko- ja luottokysymyksen jarjestami-

On tunnettua, että Suomessa oikeusasiamiehen viran 400 tarvitsemat toimenpiteet eivät kuuluneet hänen virka- seksi sellaisella tavalla, etta korkokanta alenisi” vaatisi. perustaminen seurasi Ruotsin esimerkkiä ja Suomi tehtäviinsä.40 Kansanedustaja siis kokeili kepillä jäätä Talouspolitiikka tai lainsäädäntöaloitteet taloudellisten kantaa kunniaa olla toinen valtio, jossa oli oikeusasia- 200 uuden instituution kanssa: olisiko siitä erotuomariksi asioiden ratkaisemiseksi eivät kuitenkaan kuuluneet mies.37 Professori Jukka Kekkonen on tuonut esiin, että kansanedustuslaitoksen sisäisiin ristiriitoihin? Vaikka toimivaltaan. 47 EOA ei ollutkaan omnipotentti hyvän- 0 oikeusasiamiesinstituutio kuului yhtenä osana lakisi- von Wendt olisikin tiennyt vastauksen jo etukäteen, tuoja, vaan sillä oli käytössä lain tarkoin rajaamat keinot

donnaisuutta, hallinnon ja viranomaistoiminnan laina- 1920 1922 1924 1926 1928 1930 1932 1934 1936 1938 1940 1942 1944 hän sai näkökantansa kuuluviin sanomalehdistössä. tavoitteisiinsa pääsemiseksi. OA Lilius ei siis voinut laisuutta sekä tuomioistuinten riippumatonta asemaa esimerkiksi ryhtyä Lumivaaran seurakunnan toivomalla Asioita vireille korostavaan vuoden 1919 hallitusmuodon kokonai- Ensimmäisiltä toimintavuosilta on peräisin myös peri- tavalla ”suhteisiin valtioneuvoston jasenien kanssa suuteen.38 Kun virka kuitenkin oli uusi, eikä sille ollut aate, että EOA ei puutu asioihin, jotka ovat tuomiois- ajaakseni tata asiaa siina oikeassa hengessa”. Kantelijan muita kansainvälisiä esimerkkejä, ei toimintatavat tai kertomuksista on löydettävissä ratkaisuja, jotka paalut- tuinten käsiteltävänä. Porilainen rakennusmestari vaati tavoitteena oli saada jo vuonna 1925 Liliuksen käsitel- edes toimivallan ulottuvuus olleet selviä asioita itsenäi- tavat instituution toimivaltaa ja mahdollisuuksia valvoa kantelussaan Porin raastuvanoikeuden jäseniä asetet- tävänä olleen seurakunnan jakautumiseen liittyvän asia syyden alkuvuosina. viranomaistoiminnan laillisuutta. Niiden julkaiseminen tavaksi syytteeseen, mutta kun tämän valitus oli Turun pois päiväjärjestyksestä nostamalla valtiolta miljoonan on samalla palvellut eduskunnan oikeusasiamiehen hovioikeuden tutkittavana, ei EOA katsonut kantelun markan korottoman lainan.48 Esimerkki siitä, että EOA instituutiona haki paikkaansa tunnetuksi tekemistä poliittisten päättäjien, virka- antavan aihetta toimenpiteisiin.41 alkuvuosina on helmikuussa 1923 tehty lausuma valtio- miesten ja laajan yleisön keskuudessa. Myöskään kansanopiston johtajaa ei voinut pitää neuvoston pöytäkirjaan. Tuolloin OA käytti ensim- Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen tai myöhem- kansanopistoista annetun asetuksen perusteella virka- mäisen kerran läsnäolo-oikeuttaan valtioneuvoston Oheinen kuvio ilmentää oikeusasiamiehen alkuvuo- minkään 1930-luvulla EOA:n merkitys ja toimivalta miehena siina merkityksessa, etta oikeusasiamies istunnossa siihen, että hän moitti hyväksytyn lakiesi- sien kasvavaa työpanosta. Rauhallisen 1920-luvun eivät olleet selvää kaikille kansalaisille. Oikeusasia- voisi johtajan lainvastaisiksi vaitettyjen virkatointen tyksen perustuslainmukaisuutta – se olisi tullut esittää jälkeen instituutio ”löydettiin” 1930-luvun puolivä- miehella ei ollut toimivaltaa esimerkiksi määrätä yksi- johdosta ryhtya toimenpiteisiin. Asia todettiin 1930- säädettäväksi perustuslain säätämisjärjestyksessä.39 liin mennessä. Vireille tulleiden asioiden määrä – joka tyistä henkilöä pantavaksi syytteeseen rikoksesta42, luvun puolivälissä kahden vuoden välein eri ratkai- Vastaisuudessa valtioneuvoston istunnossa lainmukai- sisältää niin kantelut, omasta aloitteesta käsitellyt asiat eikä ryhtya toimenpiteisiin yksityisten kansalaisten tai suissa.49 Koulutussektorilla yliopistojen tilanne oli suuden valvonta vakiintui oikeuskanslerille ja lakiesi- kuin kanslian organisointia koskevat päätöksetkin yhteisojen lainvastaisiksi vaitettyjen tekojen tai laimin- erilainen: niiden itsehallinto-oikeuden ei katsottu tysten perustuslainmukaisuuden tarkastelu eduskunnan – saavutti tuolloin tason, joka ylitettiin vasta toisen lyontien johdosta.43 Ratkaisuissa 1930-luvun lopussa estavan oikeusasiamiesta ottamasta laitosta koskevaa perustuslakivaliokunnalle. maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. käsiteltiin myös mahdollisuutta tutkia asia julkisen kantelua kasiteltavakseen.50 edun niin vaatiessa. EOA katsoi, että pyyntö purkaa Instituutio ei myöskään ollut alkuvuosinaan tuttu Heti ensimmäisenä toimintavuonna oikeusasiamies sai riita-asiassa annettu tuomio voitiin ottaa harkittavaksi Yksityisen ja julkisen raja ei selvinnyt helposti kante- suurelle yleisölle tai edes korkeille virkamiehille tai ruotsinkielisen kirjelmän kansanedustaja Georg von vain, jos kysymyksessä oli julkinen etu.44 Oikeusasia- lijoille. Vuonna 1936 viipurilaiset Singer-ompeluko- kansanedustajille. Ensimmäisen tasavallan aikaisista Wendtiltä. Tämän mukaan puhemies ei noudattanut miehen toimivaltaan ei kuulunut toimenpiteisiin ryhty- neiden asiamiesmyyjät kantelivat siitä, että yhtiö ei

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 35 MARKUS KARI 36

vakuuttanut asiamiehiä tapaturman varalta eikä myön- kirjat sisältäneet mitään salassa pidettävää ja lähetti arvostukseen. Väistämättä syytteiden ajaminen olisi ja oikeuskanslerin kantaa vastanneen lausunnon, jonka tänyt heille kesälomaa. Yksityiseen kohdistunutta päätöksen myös pankkivaltuusmiehille tiedoksi. Pank- vienyt resursseja kanteluiden tutkimiselta ja useampi eduskunta 20.12.1924 antoi kirjelmänä kummallekin kantelua ei voitu tutkia.51 Vielä sotavuosina EOA joutui kivaltuusmiehet olivatkin merkinneet saamansa syyte olisi rajatapauksena kaatunut tuomioistuimessa. tiedoksi.58 Lausunto ei ollut lainselitys, sillä sitä ei käsi- vuosikertomuksessaan toteamaan, että sen toimival- päätöksen asiakirjoihinsa, mutta samalla lausuneet, Asianmukaiset toimenpiteet salliva normipohja on telty lainsäätämisjärjestyksessä. Se oli kuitenkin edus- taan kuuluu lakien noudattamisen valvonta ainoastaan ettei oikeusasiamiehen johtosääntö tuntenut EOA:n myöhemmin mahdollistanut toimenpiteiden joustavan kunnan selvä kannanotto laintulkintaan. Toisaalta tuomioistuinten ja muiden viranomaisten toiminnassa päätöksen tarkoittamaa toimenpidettä (joka nykyisin valinnan ja siten instituution pitämisen ajan tasalla. itse kysymys oli lähinnä akateeminen: mahdollisuus – ei siis Pohjanmaan Kansa -lehden valvonta.52 käsityksenä tunnetaan). saman asian tutkimiseen kummankin laillisuusval- Instituution arvovallan kannalta on keskeistä, että OA vojan toimesta ei tarkoittanut että niin automaattisesti Vaikka tietoa ilmiselvästi tarvittiin, EOA ei alkuvuo- OA Lilius ei jättänyt asiaa tähän. Hän totesi, ettei pank- otti toiminnan alkuvuosina kantaa toimivaltuuksiensa tehtiin. Vuonna 1936 EOA ei ”pitanyt asianmukaisena sinaan harjoittanut neuvontaa tai tiedotustoimintaa. kivaltuusmiesten tehtävänä ollut arvostella EOA:n lisäksi myös muihin valtiollisen toiminnan perusratkai- puuttua asioihin, jotka paraikaa ovat oikeuskanslerinvi- Kakolassa tuomiotaan suorittanut kuritushuonevanki toimenpiteiden lainmukaisuutta – ”eivätkä Pankki- suja koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi vuoden 1923 rastossa vireilla”, eikä tutkinut kantelua.59 kyseli vankilassa liikkuvien huhujen johdosta, milloin valtuusmiehet ole siihen pätevätkään”. EOA kats- ratkaisussaan OA Lilius tulee kritisoineeksi oikeusmi- olisi oikeutettu pääsemään ehdonalaiseen vapauteen. oikin olevansa pakotettu ”osottamaan Pankkivaltuus- nisteriön kiertokirjeitä, jotka sisälsivät lainvastaisen Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntö EOA totesi, että tällaiseen kyselyyn vastaaminen ei miesten esittämän mielipiteen perusteettomuuden”. ohjeen sakkorangaistusten täytäntöönpanosta. ”Mutta 2/1920 kuulunut toimivaltaan.53 Johtosäännössä EOA nimittäin valvotettiin ryhtymään asialla on vielä arveluttavampikin puoli”: kyseessä oli 4 § 2 momentti asianmukaisiin toimenpiteisiin tuomareiden ja virka- hallitusmuodossa mainittu lainselitys, jollaisen anta- Milloin eduskunta on päättänyt syytteen nostetta- Nykyisin oikeusasiamiehen tyypillisin toimenpide miesten toiminnan lainmukaisuutta valvottaessa. Lilius miseen oikeusministeriöllä ei ollut oikeutta.56 Vuonna vaksi valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskansleria kulkee nimellä ”käsitys” – vuonna 2018 yli kolme kuitenkin selvitti, ettei hänellä sen sijaan ollut velvol- 1926 EOA myös totesi ykskantaan, että tämän toimi- vastaan, ajaa sitä oikeusasiamies. Muuten älköön neljäsosaa kaikista toimenpiteistä ja yli kymmenys lisuutta nostaa virkasyytettä ”jokaisesta pienimmäs- valtaan ei kuulunut selittää lakia.57 Selittämisinstituutio oikeusasiamies puuttuko oikeuskanslerin virkatoi- kaikista ratkaisujen lopputuloksista oli käsityksiä. täkin virheellisyydestä tai laiminlyönnistä virassa”. ei noussut itsenäisessä Suomessa merkittäväksi lain- miin älköönkä syytettä häntä vastaan ajako, ellei Nykyisin käsityksellä tarkoitetaan EOA:n mahdolli- Valvomistoiminta oli siis muutakin kuin syyttäjänä säädäntötoimenpiteeksi. EOA edisti ratkaisuillaan tätä tasavallan presidentti hallitusmuodon 47 §:n 1 suutta lausua viranomaiselle käsityksensä lainmukaisesta toimimista ja siihen kuului ”ensi kädessä se, että oike- kehitystä: lain selittäminen ei ollut valtioneuvoston momenttiin mukaan ole määrännyt häntä sellaista menettelystä tai kiinnittää huomiota hyvän hallinto- usasiamies ilmoittaa viranomaiselle käsityksensä siitä, näkökulmasta joustava mekanismi, sillä se oli saman- syytettä ajamaan. tavan vaatimuksiin tai perus- ja ihmisoikeuksien toteu- onko viranomaisen toimenpide katsottava lainvastai- laisen prosessin takana kuin lain muuttaminen. tumista edistäviin näkökohtiin. Käsitys voi olla moittiva seksi ja mikä siinä on lainvastaista”. Täydentääkseen EOA siis hahmotteli omia toimintamahdollisuuksiaan tai ohjaava.54 Käsitysinstituution juuret ovat mitä ilmei- argumenttiaan Lilius lähetti pankkivaltuusmiehille Lähellä lain selittämistä oltiin vuonna 1924, kun edus- ensimmäisten noin viidentoista vuoden ratkaisuissa. simmin oikeusasiamiehen toiminnan alkuvuosissa. esimerkkejä Ruotsin oikeusasiamiehen tekemistä ”esillä kunnan perustuslakivaliokunta otti kannan oikeusasia- Tästäkin on nähtävissä, että instituutio vakiinnutti olevaan tapaukseen verrattavista ja sangen valaise- miehen johtosäännön oikeaan tulkintaan. OA Lilius toimintansa 1930-luvun puoliväliin mennessä. Erityisesti käsitysinstituution rajoja paalutettiin vuoden vista toimenpiteistä”.55 EOA siis tulkitsi johtosääntöään oli nimittäin lukenut Tidskrift utgiven av Juridiska före- 1923 kertomuksessa kuvatussa tapauksessa, jossa EOA Ruotsin mallin mukaan. Toisenlaisella – pankkivaltuus- ningen i Finland:sta professori Rafael Erichin kirjoi- oli käynyt kirjeenvaihtoa eduskunnan pankkivaltuusmiesten suosimalla – tulkinnalla syytteiden ajaminen tuksen oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä YDINTEHTÄVÄT HAHMOTTUVAT miesten – eli Suomen Pankin toimintaa valvovien olisi voinut korostua instituution toiminnassa. Samalla kompetenssikysymyksestä. Arvostetun valtio-oikeuden kansanedustajien kanssa. Tapahtumat olivat alkaneet myöhempinä vuosikymmeninä kehittyneet mahdol- ja kansainvälisen oikeuden tuntijan mukaan oikeusasia- Uutena instituutiona eduskunnan oikeusasiamiehen kansanedustaja Georg Schaumanin pyydettyä nähdäk- lisuudet ohjata viranomaistoimintaa pehmeämmin, mies ei ollut oikeutettu ottamaan oikeuskanslerin jo oli muodostettava itse tehtäväkenttänsä. Yhtäältä halli- seen pankkivaltuusmiesten laatimia asiakirjoja eräästä konsultatiivisemmalla otteella, olisivat heikenty- tutkimaa asiaa tutkittavaksensa – ja toisin päin. Lilius tusmuoto ja pian sen jälkeen hyväksytty eduskunnan vuoden 1921 valuuttakaupasta. Asiaa tarkasteltuaan neet. Arvailujen varaan jää, miten työkalujen puutteet pyysi eduskuntaa ottamaan asiaan toisen kannan. oikeusasiamiehen johtosääntö (10.1.1920/2) asettivat EOA lausui maaliskuisessa päätöksessään, etteivät asia- olisivat vaikuttaneet EOA-instituution työtaakkaan ja Perustuslakivaliokunta valmistelikin oikeusasiamiehen tehtäviksi lakien noudattamisen valvonnan tuomioistui-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 37 MARKUS KARI 38

RATKAISTUT ASIAT KOLMESSA SUURIMMASSA omaisia – koskevat kantelut eivät johtaneet toimenpi- Söderhjelmin keinovalikoimaan. Söderhjelmin toimi- KATEGORIASSA, 1920—1944 teisiin. Ensimmäisenä toimintavuonna EOA kuitenkin kauden alussa vuonna 1929 virkasyytteitä nostettiin lähetti Turun hovioikeuden kanneviskaalille asiakirjat erityisen paljon. Kun siihen mennessä EOA oli nostanut 350 syytteen nostamiseksi Lohjan tuomiokunnan tuomaria yhteensä 15 syytettä, nyt niitä nostettiin kymmenen. 300 vastaan. Tämä oli nimitetty virkaansa vuonna 1918 Nyt niiden käyttö myös laajeni tuomarikunnan ulko- ja saanut luvan asua tuomiokuntansa ulkopuolella puolelle. Kertomuksessa selostettiin everstiä (taitamat- 250 Helsingissä, mutta asui edelleen Lahden kaupungissa. tomuudesta tehty virkarikos), entistä maaherraa (huoli- 200 Hovioikeus tuomitsikin tuomarin virkarikoksesta 400 mattomuudesta tehty virkavirhe) ja asutushallituksen 61 150 markan sakkoon. Vuonna 1925 EOA vaati rangais- insinööritoimiston apulaisjohtajaa (virkavirhe) vastaan tusta kihlakunnanoikeuden puheenjohtajalle, joka oli nostetut kolme syytteeseen johtanutta kantelua. 100 ottanut käsiteltäväkseen ja päätettäväkseen jutun, jonka 62 50 kannetta ei ollut asianmukaisesti määritelty. Eräs Mitä ilmeisimmin Söderhjelm oli ottanut edeltäjistään kihlakunnantuomari joutui syytteeseen, kun tämä oli poikkeavan linjan syytekynnyksen ylittymiseen. Hänen 0 jättänyt tuomioissaan ilmoittamatta konkurssipesän kautensa jatkui vain kolme kuukautta vuoden 1930 etuoikeusjärjestyksen, jota oli noudatettava konkurssi- puolelle, minkä vuoden lyhyestä kertomuksessa ei ole 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 pesän saatavia suoritettaessa.63 Sekä raastuvanoikeuden pääteltävissä, oliko Söderhjelm vai tämän seuraaja Lilius Näiden kolmen kategorian lisäksi eri vuosina on ollut myös muita kategorioita. puheenjohtaja että jäsenet puolestaan asetettiin syyt- nostanut vuoden neljä syytettä. Muiden kuin Söder- Tuomioistuimiin kohdistuvat kantelut teeseen, kun oikeus oli käyttänyt toimituskirjan kielenä hjelmin tekemät muita kuin tuomareita koskevat syyt- Vankeinhoitoon kohdistuvat kantelut ruotsin kieltä, vaikka vastaaja oli suomenkielinen.64 teeseen päättyneet julkaistut ratkaisut ovat harvinai- Muun viranomaisen menettelyyn kohdistuvat kantelut sia.65 Tilastoja tarkastelemalla selviää myös, että kaikkia Ensimmäisinä vuosina EOA siis vaati syytteeseen virkasyytepäätöksiä ei julkaistu. tuomareita menettelystä, jonka tämä katsoi virkavir- mien ja muidenkin viranomaisten toiminnassa. Toisaalta sumääriltään 1920-luvun jälkeen käsiteltyjen asioiden heeksi. Virkasyytteistä tuli se ankara seuraamus, jolla EOA:n ote tiukentui Hakkilan aikana 1930-luvun esimerkiksi toiminnan suuntaaminen eri viranomaisten määrä nousi 1930-luvun mittaan. Samalla ”muun viran- tuomarikuntaa moitittiin. Onkin silmiinpistävää, että puolivälissä. Siitä eteenpäin EOA asetti hyvin tyypilli- toimintaan, toimintatavat, eri reaktiomuotojen käyttö, omaisen (virheellistä) menettelyä” -kaatokategoriaan valtaosa alkuvuosien julkaistuista syyttämispäätök- sesti alioikeuksien puheenjohtajia ja hovioikeudenkin tarkastustoiminnan luonne ja laajuus sekä suhde toiseen kuuluvien asioiden määrä lisääntyi. sistä koskee tuomareita. Ilmeisesti varoituksen kaltaisia jäseniä syytteeseen virkarikoksesta silloin, kun näiden laillisuusvalvojaan olivat asioita vailla ennakkoesimerkkiä. pehmeämpiä keinoja ei katsottu soveliaaksi kohdistaa antamissa tuomioissa oli virheitä rangaistusajan laske- Kertomuksista on pääteltävissä toiminnan suuntau- riippumattomuutta nauttiviin tuomareihin vaan näiden misissa, rangaistuksen yhdistämisessä tai muuten Lainkäyttäjät virkasyytteiden kohteena tuminen tietyille painopistealueille, joista tuli EOA:n oikeusturva edellytti mahdollisuutta puolustautua syyt- rangaistuksen pituuteen vaikuttavissa seikoissa.66 Hovi- toiminnan kivijalka. Tuomareiden toiminnan valvonnan Tuomioistuinten laillisuusvalvontaa voi – ainakin teiltä tuomioistuinkäsittelyssä. oikeuden jäsenet voivat vapautua syytteestä, vaikka lisäksi oikeusasiamiehen perinteiseksi koetuksi ydinteh- hallitusmuodon sanamuodon mukaan – pitää EOA:n tuomioistuin oli laskenut väärin erään muun muassa täväksi tuli vangittujen aseman valvonta. päällimmäisenä tehtävänä. Toimivaltuus tähän tekee Toisaalta syytteen käyttö reaktiomuotona vaihteli oikeus- erittain raskauttavien asianhaarain vallitessa tehdysta EOA:sta vertailevassa tarkastelussa erityisen instituu- asiamiehen henkilöstä riippuen. Oikeusasiamiehistä metsänhaaskauksesta, auton kuljettamisesta ilman Oheinen kuvio ilmentää EOA:n tekemien ratkaisujen tion: tiettävästi vain Suomella ja Ruotsilla on toimivalta Holma ei nostanut virkasyytteitä lainkaan, eikä Lilius- ajokorttia ja sädetyn henkilolukumäran ylittamisesta määrää kolmessa pääkategoriassa.60 Siitä havaitaan, valvoa tuomioistuimia. EOA myös on alusta saakka kaan ilmeisesti ensimmäisellä kaudellaan. Hakkilan tuomitun vangin rangaistuksen, mutta kun tästä ei ollut että tuomioistuimia ja vankeinhoitoa koskevat asiat vastaanottanut kanteluita tuomioistuimen menette- ensimmäinen vuosi kului ilman nostettua syytettä. koitunut kantelijalle vahinkoa.67 ovat olleet keskeisessä asemassa alkuvuosina. Ratkai- lystä. Pääsääntöisesti tuomareita – tai muitakaan viran- Syytteet sen sijaan kuuluivat Puhakan, mutta etenkin

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 39 MARKUS KARI 40

Syyte ei koittanut ainoastaan silloin, kun virhe oli poliisia syytettiin pahoinpitelystä ja sairaalahoidon epää- muuta kuin vankka säädöspohja. Vuoden 1925 asetus Pian tarkastustoiminta jäi kertomuksissa vähälle kansalaisen vahingoksi. Vuonna 1942 sotaa käyvän misestä.70 Tapauksessa, josta sama lehti uutisoi otsikolla poliisitoimen jarjestamisesta Suomessa (57/1925) huomioille. Vuosina 1921–1923 ei erityistä huomau- maan kenttaoikeuden puheenjohtaja joutui vastaamaan ”Esivallan miekan kantaja renttuilemassa” ei laajojen- oli ensimmäinen yleistä poliisitointa koskeva säädös. tettavaa ollut. OA Holman ajan, OA Liliuksen ensim- siita, etta kenttaoikeus oli tuominnut syytetyn sotilaan kaan selvitysten jälkeen löytynyt selvitystä, joka olisi Siitäkin huolimatta vuoteen 1966 saakka poliisin toimi- mäisen kauden ja OA Puhakan ensimmäisen vuoden lain määräämää lievempän rangaistukseen.68 tukenut väitteitä poliisimiehen juopumuksesta virkapu- valta yleisen jarjestyksen ja turvallisuuden alueella oli kertomuksissa mainittiin vain tarkastuskohteet, mutta vussa yleisellä maantiellä.71 Suomen Sosialidemokraatti tavanomaisoikeudellista ja perustui poliisiin asemaan.76 ei kootusti niissä tehtyjä havaintoja. 1930-luvulle -lehdessä puolestaan väitettiin nimismiesten tehneen Tämä teki muodollisjuridiseen lainmukaisuuteen keskit- tultaessa tarkastustoimintaa kuvattiin omassa lyhyessä Poliisin toiminta valvonnan kohteena virkavirheitä näiden kieltäessä työväenyhdistysten järjes- tyvän instituution toiminnasta astetta vaikeampaa. Siitä jaksossaan. Siitä käy ilmi, että tarkastustoiminta Jo ensimmäiseen toimintakertomukseen OA Alopaeus täväksi aikomia iltamia. EOA ei virkavirhettä löytänyt, huolimatta poliisitoimintaan liittyviin epäkohtiin oltiin kohdentui eri tavoin vuodesta ja oikeusasiamiehestä oli nostanut esiin ”Väärinkäytöksiä poliisilaitoksessa”. mutta antoi maaherrojen välityksellä nimismiehille valmiita puuttumaan. Vaikka moitteet eivät nousseet- toiseen. Vuonna 1935 esimerkiksi tarkastettiin 10 jouk- Hän oli sanomalehtikirjoituksen perustella kehottanut ohjeita iltamalupien lainmukaisesta käsittelystä.72 OA kaan keskeisiksi seikoiksi kertomuksissa, katsoi oikeus- ko-osastoa, mutta ei tuomioistuimia tai muita virastoja. Wiipurin läänin maaherraa toimituttamaan tutkimuk- Lilius ratkaisi vasemmistolehdistä tulevan paineen asiamies ajoittain asiakseen raportoida puutteista, jotka Tämän jälkeen tarkastukset suuntautuivat vuosikausia seen siitä, olivatko Kouvolan asemalla toimivat poliisit tutkimalla poliisin väitettyjä väärinkäytöksiä. Menet- erottivat poliisin modernin ja nousevan valtion esimerkil- pelkästään vankiloihin ja joukko-osastoihin. Suppeim- syyllistyneet ”väärinkäytöksiin takavarikoitujen väkijuo- tely oli omiaan legitimisoimaan poliisitoimintaa – tosin lisestä viranomaisesta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin millaan tarkastuksia tehtiin vain vankiloihin. Niihin mien hoitamisessa”. Asiassa saatiin selville, että takavari- mahdollisesti enemmän niiden kansanosien piiriin, jotka rikospoliisiosaston huoneisto-olot olivat talvisodan alla tehtävät tarkastukset ovat yksi EOA:n perinteisistä koidusta kapsäkistä oli todennäköisesti kadonnut kaksi eivät vasemmistolaisia sanomalehtiä lukeneet. surkeat, huoneet olivat kertomuksen mukaan ”syöpä- tehtävistä. pulloa spriitä ja tähän rikokseen oli todennäköinen syyl- läisiä täynnä”. Löydös ei kuitenkaan aiheuttanut toimen- linen virkaa tekevä ylimääräinen komisario. Maaherra Teräsvaijerin käyttö moottoriajoneuvon pysäyttämi- piteitä, sillä kaupungin viranomaiset olivat jo suunnitte- Ensimmäisenä vuonna EOA raportoi positiiviseen oli tutkimusten perusteella antanut tälle eron poliisin seen sen sijaan johti syytteisiin, kun siinä ei noudatettu lemassa uuden keskuspoliisitalon rakentamista.77 sävyyn tarkastuksista seitsemään eri vankilaan. Aihetta toimesta. OA Alopaeus ei saanut mielestään riittävän sisäministeriön määräyksiä. Autonsa hajottanut vara- oli ”tarkastustilaisuuksissa annettuihin huomautuk- täyttä selvitystä syytteen nostamiseksi, mutta katsoi tuomari oli kannellut poliisiviranomaisten käytäntöjen siin ja muutamaan vankeinhoitohallitukselle tehtyyn Tarkastustoiminnan ytimessä maaherran toimet asiassa riittäviksi. Aihetta enempiin ”törkeästi loukkaavan kansalaisten vapaata liikkumisoi- esitykseen”. Lisäksi EOA teki huomion asiasta, joka oli raportointi vankiloista toimenpiteisiin oikeusasiamiehen puolelta ei ollut.69 keutta maanteillä”. Kimmokkeena kantelulle oli Maskun tullut jo hallituksen toimesta ”asianmukaiseen päätök- nimismiespiirin poliisikonstaapelien ja raittiuslauta- Eduskunnan oikeusasiamies on suorittanut tarkastuksia seen”: poliittisia vankeja oli sopimatonta säilyttää Poliisin toiminta on siis aina tullut oikeusasiamiehen kunnan raittiuspoliisien ja valtuuttaman vaijerinhoitajan eri virastoissa ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien. samoissa rangaistuslaitoksissa tavallisten rikoksenteki- arvioitavaksi. Vaikka sitä ei ole alusta saakka syste- syyskuussa 1926 asettama teräsvaijeri, johon varatuo- Vuoden 1920 kymmenen tarkastusta lääninhallituksiin, jöiden kanssa. Lisäksi perustavaa laatua olevia huo- maattisesti seurattu omana sektorinaan, EOA on kerto- mari oli autonsa törmännyt. Olikin todennäköistä, että maistraatteihin ja raastuvanoikeuksiin sekä tuomio- mioita oli yksi: ”liika-asutus” ja tilanahtaus vaikeutti muksissa usein nostanut esille poliiseja vastaan tehdyt esteestä ei oltu varoitettu siten kuin ohjeissa määrättiin kuntien arkistoihin eivät nostaneet esille suurempia suuresti vankeinhoitoa. EOA:n kannan mukaan oli kantelut tai oma-aloitteisesti tutkitut tapaukset. ja EOA Puhakka vaati syytteet nostettaviksi.73 Virkasyyte epäkohtia. Niistä kuitenkin kävi ilmi, että maistraattien siis ”ajoissa ryhdyttävä toimenpiteisiin” ongelman oli seurauksena myös ilmiannosta, jossa poliisimiesten arkistot olivat tarkastamista vaille – seurannut kierto- poistamiseksi.79 Vuoden 1923 kertomuksesta tulee ilmi poliisitoimintaan kerrottiin pahoinpidelleen pidätetyn poliisivankilassa.74 kirje kiinnitti maaherrojen huomiota heidän tarkastus- liittyvä poliittinen jännite. Siinä julkaistiin useita ratkai- Sauvossa 1930-luvun lopulla sitkeätkään väitteet ja velvollisuuteensa. Hämeenlinnan raastuvanoikeuden Vankiloiden tarkastukset 1920-luvulla käsittivät tyypil- suselosteita, joissa tutkinta oli aloitettu sanomalehdistö- monimutkaiset selvittelyt eivät sen sijaan tuoneet todis- arkistossa oli ”suurta leväperäisyyttä havaittavissa”. Kun lisesti katsauksen vankien asuinhuoneisiin, työhuo- kirjoittelun jälkeen. Tyypillisesti asiassa saatu selvitys ei teita poliisin tekemiksi väitetyistä pahoinpitelyistä.75 asiasta vastuussa ollut virkamies oli jo Turun hovi- neisiin ja varastoihin. Ne tehtiin ilmoittamatta ennalta johtanut toimenpiteisiin. Näin esimerkiksi tapauksessa, oikeudessa syytteessä laiminlyönneistään, ei EOA:lla vankilaviranomaisille ja vangeille annettiin niiden josta Suomen Työmies -sanomalehti oli kirjoittanut otsi- Poliisin toimintaa koskevaa laillisuusvalvontaa arvioi- ollut aihetta toimenpiteisiin.78 aikana mahdollisuus ”tarpeelliseksi katsomiansa vali- kolla ”Ohrana pahoinpitelee yhä” ja jossa Etsivää keskus- taessa on otettava huomioon poliisijuridiikan kaikkea tusten tekemiseen”.80 OA Hakkilan selostus vuodelta

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 41 MARKUS KARI 42

1933 kuvaa jo vakiintunutta toimintatapaa. Ennalta OA Söderhjelmin vuoden 1929 kertomuksen tarkas- krooninen ongelma, johon OA ei pelännyt lausunnois- Sen sijaan Hämeenlinnassa tilanne oli vaikea. Yhdessä ilmoittamattomissa tarkastuksissa katsastettiin muun tustoiminnasta kertovasta jaksosta välittyy hieman saan puuttua. Oli nimittäin ”sanomattakin selvää, että oikeusministeri Urho Kekkosen ja vankeinhoitolai- muassa ensin kanslia, suuri joukko sellejä, työverstaat, poikkeuksellinen inhimillinen kriminaalipoliittinen vankeinhoidolliset näkökohdat joutuvat näin suuren toksen ylijohtajan A. P. Arvelon kanssa tehdyllä tarkas- varastot, keittiöt, sairas- ja opetushuoneet. Tarkastuk- käsitys. Kertomuksen mukaan rikollisuuden ja vanki- tilanahtauden vuoksi arveluttavasti kärsimään”.86 tusmatkalla vakiintui käsitys Hameenlinnan keskus- ja sissa annettiin lisäksi vangeille mahdollisuus keskus- luvun kasvusta sai vuoden tarkastuksissa ”lohduttoman lääninvankilan vanhentuneisuudesta. Se olisi luovu- teluun oikeusasiamiehen kanssa siten, ettei vankilavi- kuvan”. Tilanahtaus oli kroonista, eikä ajan olosuhteissa OA Hakkila heittäytyi lähes lyyriseksi vuoden 1935 tettava mahdollisimman pian museotarkoituksiin ja ranomaiset ole läsnä. Yleensä tällöin esitetyt valitukset ollut mahdollisuus noudattaa vankien hoitoa koskevia kertomuksessa arvioidessaan Konnunsuon keskusvan- korvattava esimerkiksi muuttamalla läheiset sotilaska- esimerkiksi vankilan työstä, ruoasta, kohtelusta, sairau- säännöksiä. Tämä oli suoraa tekstiä Söderhjelmiltä kilaa. ”Mitän aihetta muistutuksiin ei ilmaantunut, sarmit vankilaksi.89 denhoidosta ja muista vankilaoloista tai kohtuuttomista eduskunnalle, jonka OA huomautti olleen jo tietoinen vaan vallitsi rangaistuslaitoksessa mallikelpoinen siis- rangaistuksista, tuomioistuimen käsittelystä ja siirrosta niin rikollisuuden lisääntymisestä ja sen syistä, kuin teys ja jarjestys. Vankeinhoidollisesti on sanottu keskus- Hakkilan kaudella tarkastukset keskittyivät lähinnä toiseen rangaistuslaitokseen havaittiin heti aiheet- vankiloiden tilanpuutteestakin.84 vankila mita nykyaikaisin, valoisa ja ilmava. Maata- vankiloihin. Esimerkiksi alkuvuosina esiintyneitä tomiksi. Jos valituksiin näytti olevan ”todennäköisiä loudellisesti on Konnunsuo mielenkiintoinen ei vain tuomioistuinten tarkastuksia ei tehty Hakkilan johdolla perusteita eikä valituksenalaista asiaa voitu itse paikalla Tarkastuksia tehtiin resurssien sallimissa puitteissa ja viljelyslakeuksiensa vuoksi, jotka verraten lyhyessa lainkaan ja muitakin viranomaisia tarkastettiin vain selvittää”, tuli vankien esittää valituksensa kirjallisesti.81 tarkastustoiminta ei suinkaan välttämättä ollut joka vuosi ajassa on suosta raivattu, vaan myoskin nykyaikaisten, vähän. Esimerkiksi vuoden 1933 tarkastustoiminnan Tyypillistä oli, että vankien valitukset asunto-oloista, laajaa. Huhtikuun puolivälissä vuonna 1930 aloittanut tarkoituksenmukaisten maatalousrakennustensa ja kohteena olivat viisi vankilaa. Silloin kun muita viran- sijoituksista, työstä, kohtelusta tai ruoasta havaittiin Hugo Lilius ehti tarkastaa vain Hämeenlinnan keskus- ja laitostensa puolesta.”87 omaisia tarkastettiin, ei epäkohtia yleensä ilmennyt, tarkastuksen aikana aiheettomiksi.82 Sen sijaan kerto- lääninvankilan heinäkuussa. Järjestys ja siisteys kaikkialla eikä toiminnasta kirjoitettu erityisen moittivaan muksiin otettiin usein maininta vankiloiden ahtaudesta. oli hyvä. ”Päivän päivällisruokia maisteltiin myöskin ja Hakkilan tarkastustoiminnassa ei puututtukaan pelkäs- sävyyn. Päin vastoin, ennalta ilmoittamatta tarkas- havaittiin ne hyviksi ja terveellisiksi.” Kymmenkunta tään vankien oloihin tai juridiseen asemaan. Kertomuk- tukselle saapunut EOA Hakkila kirjoitti vuonna 1935: Tarkastusten selostusten perusteella EOA:n alkuvai- äitiä lapsineen oli sijoitettu samalle ahtaalle osas- sissa käsiteltiin laajalti – oikeastaan etupäässä – vanki- ”Uudenmaan rakuunarykmentin ja Hameen ratsuryk- heen näkökulma vankeinhoitolaitokseen oli tekninen ja tolle. Ummehtuneen ilman vaihtamisen vuoksi tila oli loiden taloustoimintaa ja muita oloja. Siten esimerkiksi mentin ruokasaleissa nautin miehiston aterian aikana viranomaiskeskeinen: ongelmat olivat peräisin lähinnä vetoinen. Vankilanjohtaja ”ei voinut väittää muistu- Pelson varavankilan tarkastuksesta raportoitiin tarkasti heille annettua ruokaa, joka maukkautensa ja ravitsevai- vanhojen vankilarakennusten huonosta kunnosta. tusta aivan aiheettomaksi” ja lupasi ”ensi tilassa koettaa pinta-ala (16,500 ha), viljelyskelpoinen pinta-ala suutensa vuoksi ansaitsee erityisen kiitosmaininnan.”90 Tällöinkin kritiikki pehmennettiin automaattisesti otta- korjata epäkohdan”. Muuta moitittavaa ei löytynyt.85 (3,700 ha) ja suunnitelma muodostaa alueelle 85 asutus- maan huomioon valtion niukat resurssit. Sen sijaan tilaa. OA Hakkila jatkoi: ”Tarkastusta suorittaessani oli Alkuvuosina oikeusasiamiehen tarkastustoiminta vankien valituksissa näistä epäkohdista ei tyypilli- OA Hakkilan kaudella oli yleistä, kuten hän kirjoitti suota kuokittu viljelysmaaksi yhteensa 60 ha ja tarkoi- haki jatkuvasti muotoaan, kunnes se Hakkilan aikana sesti havaittu olevan perää. Esimerkiksi vuonna 1927 vuoden 1932 kertomuksessa, että: ”Tarkastuksissa ei tuksena on kuokkia lisä joka vuosi noin 150 ha. Uusia sai suppean muotonsa lähinnä vankiloiden yleistilan- huomio kiinnittyi vankien määrän aiheuttamaan tilan- ilmaantunut mitään aihetta muistutuksiin tai muihin teita oli vankilan alueelle rakennettu 3 km ja rakenteilla teen kuvaajana. Ilmeistesti kertomusten tarkoituksena puutteeseen, heikkoon ilmanvaihtoon ja vartiomie- toimenpiteisiin rangaistuslaitosten viranomaisia oli lahes 11 km. Sita paitsi on rakennettu kapearaiteinen oli lähinnä pitää eduskunta selvillä vankilatoimesta. histön puuttuvaan kykyyn ja taitoon ”oikein suhtautua vastaan”. ”Päinvastoin”, järjestys ja siisteys havaittiin rautatie, jonka pituus on 5,5 km. Teita on suunniteltu Teknokraattinen raportointi ei ollut järin kriittistä, eikä vartijan vaikeaan ja monesti suurta harkintaa vaati- tyypillisesti hyväksi. Tuolloin Riihimäen varavankilassa rakennettavaksi noin 55 km ja kanavaperkauksia tulee se välttämättä puuttunut lainkaan vankien oikeuksiin vaan tehtävään”. Puutteet todettiin samalla vaikeasti erityistä huomiota kiinnitti ”vankien hyvä käytös ja tehtavaksi 53 km. Uutisraivauksista oli 36 ha kylvetty tai vangittujen kohteluun. korvattavaksi, vartijoiden kasvattamiseen ja koulut- työteho” – Hämeenlinnan keskusvankilan valtiollisten kauralle ja rukiille tulee kylvettavaksi noin 10 ha.” Edel- tamiseenkin olisi tarvittu erikoiskoulutusta. ”Vali- naisvankien työteho taas jätti paljon toivomisen varaa leen: ” Varavankilan johtajan U. Rautavuoren opasta- Vankien asema tukset, jotka koskivat vangin sijoitusta, työtä ja ruokaa, niin OA:n havaintojen kuin vankilaviranomaisten kerto- mana tarkastin varavankilan vankiparakit ja tyomaat. havaittiin aiheettomiksi”, todetaan kertomuksessa musten perusteella. Paitsi valtiollisissa naisvangeissa, Mitän aihetta muistutuksiin ei ilmaantunut, vaan Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vankeihin liittyvät ykskantaan.83 vikaa löytyi myös vankiloiden tiloissa. Tilanahtaus oli kaikkialla vallitsi hyva jarjestys ja siisteys.”88 kysymykset olisivat olleet vieraita oikeusasiamie-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 43 MARKUS KARI 44

hille. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä sisällis- valtiopetoksesta tai sen avunannosta. EOA:n hank- voitiin vuoden 1918 lain mukaan panna täytäntöön asioiden joukkoon. Esimerkiksi vuonna 1931 Lappeen- sodan ja kieltolain täyttämiin vankiloihin liittyvät asiat kiman asiakirjaselvityksen perusteella oli kuitenkin myös pakkotyönä. Päätös pakkotyöstä oli puoles- rannassa tuomiotaan istuva kuritushuonevanki oli olivat suuressa osassa oikeusasiamiehen toimintaa. käynyt ilmi, että tuomiossa oli otettu lukuun myös taan valtioneuvoston vuoden 1919 päätöksen mukaan saanut tuomionsa paitsi ”n.s. seinälehdestä, joka, kuten Asema korostui vuonna 1933 kun työnjakolait vapaut- yksityiseksi hyödyksi tehtyjä ryöstöjä ja kiristyksiä. vankeinhoitohallituksen asia. Valtion työlaitoksessa syyttäjäkin oli ilmoittanut, oli maanpetokseen yllyttävä tivat valtioneuvoston oikeuskanslerin käsittelemästä EOA katsoi, että ”vaikka oikeuden päätöksessä oli tai valtion, kunnan, tai yksityisen töissä suoritettu lehti”, myös ei-poliittisista rikoksista. Hänellä ei siten vankikanteluita. sanottu tuomittavan valtiorikoksesta”, virhettä armah- pakkotyö valtiollisista rikoksista ei ollut oma rangaistus- ollut oikeutta nauttia poliittisten vankien oikeuksista.98 duslain soveltamisessa ei ollut tapahtunut.92 Ratkaisu lajinsa, vaan poikkeuksellinen täytäntöönpanomuoto. Erottelu valtiollisiin ja tavallisiin rikoksentekijöihin Oikeusasiamiehen ensimmäisinä toimivuosina varsin noudattaa armahduslakia täydentävää soveltamis- Pakkotyössä olevat vangit saivat kuitenkin ”erinäisiä aiheutti oikeudellisia kysymyksiä myös, kun syytetty suuri osa kanteluista tuli vangeilta. Ensimmäisen asetusta (9/1920), jonka 2 §:n mukaan armahduk- etuja ja helpotuksia” kriminaalivankeihin nähden. luovutettiin Suomeen toisesta valtiosta. Esimerkiksi vuoden kanteluista valtaosa – 26 kaikkiaan 39:stä – koski sesta eivät ole osallisia ne, jotka ovat luettu syypääksi Vuoden 1920 tapaan EOA joutui ratkaisuissaan otta- vuoden 1918 tapahtumien aikana Kemissä kauppiaan ”laitonta vangitsemista tahi vangitun asian tutkimisen murhaan tai muuhun armahdusta estävään rikokseen, maan kantaa siihen, olivatko vankeinhoitoviranomaiset ampunut epäilyksenalainen oli Suomen viranomaisten viivyttämistä”.91 EOA Alopaeus ei kuitenkaan nostanut mutta oikeuden päätöksessä on sanottu tuomittavan toimineet laillisesti ottaessaan valtiopetoksen ohella pyynnöstä pidätetty Ruotsissa. Tämän luovuttamisen ensimmäistäkään näistä asioista kertomukseensa. valtiorikoksesta. yhden murhaan ja toisen törkeään ryöstöön tuomituilta ehdoksi kuitenkin asetettiin, ettei häntä saa panna syyt- vangeilta pois poliittisille vangeille kuuluneita eriva- teeseen ”tuomioistuimessa, jolla ainoastaan tilapäisesti Niiden sijaan käsiteltiin kahta kantelua, joissa väitet- ”Armahduslakien sovelluttaminen” oli vielä vuosia pauksia. Kantelut eivät antaneet aihetta toimenpitei- tahi erikoisia poikkeustiloja varten oli annettu valta tiin olevan kyse eräiden valtiorikosoikeuksien tuomitse- merkittävässä osassa oikeusasiamiehen kertomuksiin – olihan helpotuksiin oikeutettu vain vanki, joka tuomita” – ts. valtiorikosoikeudessa. Monivaiheisen mien henkilöiden armahtamisesta annetun lain (8/1920) sissa. Vuoden 1921 yleisin kantelu (29 kantelua 65:stä) oli tuomittu valtiolliseen rikokseen samalla ”olematta prosessin aikana syytetty palautettiin ehtojen perus- virheellisestä soveltamisesta. Tässä ensimmäisessä niin koski ”hallituksen tahi ministeriön virheellistä menet- syypää muuhun rikokseen”.95 Vuoden 1921 aikana käsi- teella Ruotsiin, josta tämä jälleen luovutettiin Suomeen. sanotussa armahduslaissa lievennettiin valtiorikoksiin telyä armahduslakien sovelluttamisessa”.93 EOA käsit- tellyistä asioista yksikään ei ”antanut aihetta toimenpi- Uudessa oikeudenkäynnissä hänet tuomittiin murhasta. syyllistyneiden punaisten rangaistuksia päästämällä telikin valtiollisten vankien tilannetta laajalti vuoden teisiin minun puoleltani”. Kantelut joko olivat aiheet- EOA katsoi, että kyseessä oli ”sekaluontoinen poliit- heidät ehdonalaiseen vapauteen. Laki kattoi heidät, 1921 kertomuksessa. Oikeusasiamies katsoi vankien tomia, kantelija oli vapautettu, vireillä oli jo aiempi tinen rikos”, josta tuomitsemista Ruotsin asettamat joiden vankeusrangaistuksia oli jo lievennetty valtionhoi- kohtelun – ja erityisesti valtiollisten vankien ja krimi- kantelu tai käsittely siirtyi seuraavaan vuoteen. Aiheet- luovutuksen ehdot eivät estäneet.99 tajan kesäkuussa 1919 antamalla päätöksellä sekä muut naalivankien erottelun – olevan lain mukaista. Tuona tomissa tapauksissa kantelijat olivat joko valtiopetoksen vielä vangitut henkilöt. Lain 2 §:n mukaan ehdonalai- vuonna rangaistusten täytäntöönpanosta annettua laki lisäksi syyllistyneet myös yksityisluonteiseen ryöstöön EOA joutui 1920- ja 1930-luvuilla puuttumaan vankeja seen vapauteen oli päästettävä ne henkilöt, joita ei oltu muutettiin säätämällä valtiollisten vankien erottelusta tai olleet soveltamisasetuksen tarkoittamalla tavalla vartioivien henkilöiden väärintekoihin. Esimerkiksi ”tuomittu murhasta, taposta, murhapoltosta, yksityiseksi kriminaalivangeista (131/1921). ”Suomen muuttuneesta kapinan johdossa. Neljässä tapauksessa EOA havaitsi, Hämeenlinnan lääninvankilassa säilytetty irtolainen oli hyödyksi tehdystä ryöstöstä, kiristyksestä, varkau- ulkonaisesta asemasta ja erittäinkin sen uudesta hallitus- että oikeusministeriö oli jo tehnyt päätöksen kantelijan kannellut pahoinpitelyynsä johtaneista tapahtumista desta taikka varastetun tavaran kätkemisestä taikka muodosta” johtui, että rikoslaki olisi vaatinut kokonai- päästämiseksi ehdonalaiseen vapauteen.96 joulukuussa 1920. Tämä oli syytettynä Lopen nimis- yllyttämisestä, avunannosta tahi rangaistavasta yrityk- suudistusta, jollainen olikin tekeillä. ”Lykkäystä miehen murhasta elokuussa 1920. Vankilanjohtaja oli sestä näihin rikoksiin, tai jotka eivät ole olleet kapinan sietämättömäksi” arvioitiin kuitenkin se, että myös Vielä vuoden 1925 kertomukseen oli otettu kolme päästänyt murhatun nimismiehen pojan kuulustele- johtajia taikka eivät ole rangaistukseen tuomittuina valtiollisia rikoksentekijöitä rangaistiin ”kunniaan ratkaisua valtiorikosoikeuden tuomitsemien rangais- maan vankia, joka oli tällöin ilmeisesti lievästi pahoin- rangaistuslaitoksesta karanneet ja maasta poistuneet.” käyvällä vapausrangaistuksella”.94 EOA joutui ottamaan tusten täytäntöönpanoa ja armahduslakien soveltamis- pidelty. EOA ei voinut saattaa pahoinpitelijää syyttee- kantaa epätietoisuuteen, joka oli syntynyt siitä, ”onko kysymyksiä koskeviiin kanteluihin – ne eivät johtaneet seen, mutta kehotti vankeinhoitolaitosta ryhtymään Julkaisemissaan kahdessa ratkaisuissa EOA totesi, ja missä määrin puheenaoleva lainpaikka uudessa toimenpiteisiin.97 toimenpiteisiin vankilanjohtajan suhteen. Tämä saikin etteivät lain soveltamista koskeneet kantelut antaneet muodossaan sovellutettava niihin, jotka ovat valtiorikos- ankaran muistutuksen, sillä kuulustelu kuului vain aihetta toimenpiteisiin. Molemmissa tapauksissa val- oikeudessa tuomitut osanotosta vuoden 1918 kapi- Myös kysymys poliittisten vankien ja kriminaalivan- viranomaisten tehtäväksi. Muistutus annettiin myös tiorikosoikeus oli tuominnut vankeusrangaistukset naan”. Alun perin heille tuomitut vankeusrangaistukset kien erottelusta nousi ajoittain EOA:n ratkaisemien ”huomioon ottaen paheksuttavan kirjoitustavan, jota

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 45 MARKUS KARI 46

johtaja … oli oikeusasiamiehelle antamassaan selityk- Tammisaaren pakkotyolaitoksen keuhkotautisten osas- toon perustuvan jaottelun vuoden 1922 uskonnonva- minuutista 40 minuuttiin ja kehotti välttämään saunan sessä käyttänyt”.100 tolta takaisin vankiloihin, olisi kohdistettava erityista pauslain periaatteiden ja vankeinhoitoasetuksen nimet- jälkeen likaavia ulkotöitä. Juoma-astioitakin tuli olla huomiota ja pyrittava heille jarjestamän heidan sairau- tyjen lainkohtien vastaiseksi. Ratkaisun lisäksi EOA teki 3–5 yhteisasuntoa kohden.111 Vankien tilanne ei ollut vielä 1930-luvullakaan kadeh- tensa vaatimaa erikoishoitoa”.107 esityksen oikeusministeriölle opintokerhon sääntöjen dittava: esimerkiksi vankikuljetuksen aikana vangittu muuttamiseksi ja selventämiseksi.109 Muita vuoden 1938 ratkaisuiden otsikoita olivat esimer- saattoi saada kivenmurikasta selkäänsä.101 Vartijat Vuosi 1936 näyttäytyy kertomuksissa eräänlaisena kiksi seuraavat: pahoinpitelivät vankeja ajoittain.102 Vuosikymmenen murroskohtana vankiasioissa. Kertomukseen oli otettu Uskonnonvapausteemansa puolesta ratkaisu oli sukua loppupuolella Karvian varavankilasta saatujen kante- poikkeuksellisen runsaasti vankien asemaa koskevia vuoden 1929 ratkaisulle. Siinä Tammisaaren työlai- • Märattaessa sita aikaa, jonka tyovelvollinen on luiden mukaan vankeja oli pahoinpidelty ja EOA pyysi ratkaisuja ja oikeusministeriölle tehtyjä esityksiä. Eräs toksessa pidettävä vanki oli kannellut kohtelustaan, pidettava tyolaitoksessa, on otettava huomioon OM:n vankeinhoito-osastoa tutkimaan asian. Neljä niistä koski vangin pelkäämistä. Vankilaan saapuneen kun tämä oli pakotettu seisomaan rivissä aamu- ja myoskin se aika, jonka han samasta syysta aikai- vartijaa asetettiinkin syytteeseen pahoinpitelystä tai suuren tupakkalähetyksen paljastanut vanki oli saanut iltahartauksien ajan, vaikka oli ilmoittanut kieltäyty- semmin on ollut pakkotyossa. avunannosta siihen. Tapaus johti myös vartijoiden irti- Kakolassa uhkauskirjeitä ja siirretty Lypertön varavan- neensä niistä. OA Söderhjelm katsoi, että menettely oli • Esitys sairastuneen vangin siirtamisesta vankilan sanomisiin sekä ankaraan huomautuksen varavankilan kilaan. Siellä vanki oli kivitöissä loukannut ”sohkoksi” vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen vastainen. ulkopuolelle asianmukaista hoitoa varten. (EOA johtajalle. Vankeinhoitovirasto myös kehotti johto- etusormensa ja joutunut muiden vankien hyljeksimäksi. EOA ei siis siinä nimenomaisesti vedonnut hallitus- alisti vankeinhoitoviraston harkittavaksi vangin kuntaa huomauttamaan johtajalle, että ”kaikenlainen Vanki pyysi EOA:lta toimenpiteitä saadakseen siirron muodon takaamaan uskonnonvapauteen. Tämä johtuu vakavan vamman hoitamisen SPR:n sairaalassa). omavaltainen menettely vankeja kohtaan on laillisen toiseen vankilaan. Hänet oli jo ehditty siirtää ennen siitä, että kantelu oli poikkeuksellisen helppo ratkaista: • Vangittuina olevien henkiloiden valitusten esitte- edesvastuun uhalla kielletty.”103 Sotavuosinakin OA otti EOA:n ratkaisua.108 viranomainen oli puhtaasti rikkonut säännöstä, joka leminen korkeimmassa oikeudessa. (KKO:n jäsenet kantaa vankien kohteluun toteamalla, että ”vankia ei sinänsä oli sopusoinnussa hallitusmuodon kanssa.110 tutustuivat kaikkiin valitusajan kuluessa jätettyihin saa rangaistuslaitoksessa panna rautoihin eika muulla Samana vuonna annettiin jälkikäteen tarkastellen ehkä asiakirjoihin, mutta asiat voitiin sen aikana esitellä ja tavalla kahlehtia, ellei han ole karannut, yrittanyt karata keskeisin 1930-luvun vankiratkaisu. Siinä nuhteetto- Vankiloihin liittyvät asiat olivat monenkirjavia. ratkaista tutkintovankeusajan lyhentämiseksi). tahi osoittanut vakivaltaisuutta, jota ei muulla tavoin masti käyttäytyneeltä kantelijalta oli evätty kuuluminen Esimerkkinä toimikoon vuoden 1938 kertomus. • Turun keskusvankilan nahkavaraston hoitaminen ole kaynyt hillitseminen”.104 Helsingin keskusvankilassa toimivaan opintokerhoon Siinä esimerkiksi käsiteltiin varsin yksityiskohtai- (varastonhoitoja oli menetellyt taitamattomasti, sillä perusteella, että tämä oli saanut niin sanotun sesti Karvian varavankilan oloja. Kantelu koski paitsi mutta oli jo saanut ojennuksen ja tarkemmat ohjeet). EOA ei pystynyt toimenpiteillään kitkemään pois kirkkovapauden. Opintokerhon jäsenyys antoi muun ruokailuvälineitä (”veitsiä yksi tai korkeintaan kaksi • Turun keskusvankilan tyoaineiden tilaus ja vaihto ylikansoitettujen vankiloiden vartijaväkivaltaa. Sen muassa ulkoiluun, oleskeluun ja seurapelien pelaami- yhteishuoneisiin, joissa asui 12 miestä, eikä haaru- (vangit kantelivat työaineiden tahallisesta haaskauk- lisäksi EOA kiinnitti vankeinhoitoviranomaisten seen liittyviä erikoisoikeuksia. Keskusvankilan johtaja ja koita tunnettu koko laitoksessa lainkaan. Samoin sesta puusepänverstaalla, vankeinhoitovirasto antoi huomiota myös muihin vankien kohteluun liittyviin johtokunta sekä oikeusministeriön vankeinhoito-osasto joutui 12 miestä käyttämään juoma-astianaan samaa uudet ohjeet, eikä lainvastaisesti oltu menetelty). kysymyksiin. Yksi tällainen oli mielisairaiden säilyt- toivat esille moninaiset perusteet erottelun jatkami- vesikauhaa”), saunan jälkeen tehtävää työtä (”olipa • Miten vankien opiskelu Helsingin ja Turun keskus- täminen vankiloissa, joka oli seurausta hoitolaitosten seksi: opintokerho oli kokeiluasteella ja sen säännöt pakkanen millainen tahansa”), ruokaoloja (”annoksiin vankiloissa on jarjestetty. (”runoiluun, jaljentami- tilanpuutteesta.105 Toisessa oli kysymys vankien pakko- väliaikaiset, mikään siitä erillinen ”erikoinen kommu- määrättyä pippuri- ja lanttumäärää ei käytetty vankien seen, piirustamiseen, kirjoitusten kuvittamiseen tai työssä noudattamasta työajasta, heidän lyhyestä ruokai- nistikerho ei voinut tulla kyseeseen, kantelijan rikol- ruokaan muuta kuin ainoastaan jonkin kerran silloin, maalailuun” ei opetusvälineitä jaettu, sillä ”tällainen luajasta ja taukopaikasta pakkasella kylmässä ladossa.106 lisen entisyys ja luonne esti opintokerhon jäsenyyden, kun tarkastaja vuoden vaihteessa kävi vankilassa”). harrastelu” ei kuulunut varsinaiseen opetukseen). Myös keuhkotautisia vankeja siirrettiin paranto- kirkkovapaiden vankien oli todettu rettelöineen ja tämä Kuulusteluissa selvitettiin tarkkaan, miksi tarkastajan • Milloin vapautuva vanki saa luottokuljetuslipun lasta vankilan pakkotyöhön ennen heidän parantu- ”vankiaines keskusvankilassa siksi huonoa ja vaikeasti näkyvistä oli siirretty pois jauhoja hernesäkkejä ja jopa kotiseudulleen? (vain, jos vangilla ei ollut ”ensin- mistaan. EOA joutui esittämään oikeusministeriön hoidettavaa, että järjestyssääntöjen alkuun otettua tynnyri silliä. Olot paranivatkin hieman: johtokunta kän varoja” tai jos niitä oli niin vähän, että matkan ”harkittavaksi, eikä niiden keuhkotautisten vankien mainintaa kerhon toiminnasta uskonnollisella pohjalla ankarasti huomautti talousvahtimestaria vastaisen maksaminen ”vaikeuttaisi hanen elamansa mahdol- hoitoon, jotka jarjestys- tai muista syista palautetaan saattoi puolustaa”. OA Hakkila kuitenkin katsoi uskon- varalta, vankeinhoitovirasto pidensi sauna-aikaa 30 lisuutta vapautumisensa alkuaikoina”).

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 47 MARKUS KARI 48

• Voiko vanki rangaistusaikanaan erota uskonnolli- riippuvan kriminaalipotilaiden sijoittamiskysymyksen KIPERÄ SUHDE YHTEISKUNTAAN oli punavankien asemasta. Lähes kaikki kertomukseen sesta yhdyskunnasta? (ei voinut, koska henkilokoh- ratkaisemisesta. Tähän ”valtiolla vielä ei ole ollut tilai- valitut ratkaisut käsittelivät sisällissodan seurauksena tainen eroamisilmoitus oli tehtävä kirkkoherran suutta”. Kun lääkintöhallitus kuitenkin oli tietoinen Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa yhteis- tuomittujen asioita. Oikeusasiamies ei havainnut tuon virkahuoneessa virka-arkana, ”joten vanki voi vasta puutteista, ei OA:lla ollut aihetta toimenpiteisiin.113 kunnassa, joka oli voimakkaasti jakautunut alle kaksi vuoden aikana käsitellyistä kanteluista yhtäkään rangaistuslaitoksesta vapauduttuaan sanotunlaisen vuotta aiemmin päättyneen sisällissodan voittajiin ja tapausta, joissa viranomainen olisi toiminut lain vastai- ilmoituksen tehda ja siis erota uskonnollisesta Sotavuosina vankiloiden erityisongelmaksi muodostui häviäjiin. Tämä käy ilmi paitsi monesta vankien asemaa sesti. Kaikkiaan 66 vuoden kantelusta vain kaksi otet- yhdyskunnasta”). heikko ruokatilanne. Vuosi 1942 oli erityisen heikko, koskevasta ratkaisusta, myös muista kertomukseen tiin tutkittavaksi ja johti toimenpiteisiin (esitys valtio- • Kysymys vakijuomalakeja vastaan tehdysta rikok- mikä näkyi useina valituksina. EOA:n kädet olivat otetuista ratkaisuista. Lisäksi ensimmäisen tasavallan neuvostolle ja tasavallan presidentille).117 sesta tuomitun ja sittemmin pakko- tyohon mä- sidotut. Hän vetosi koko maan heikkoon elintarvi- ajalta esille voidaan nostaa aiheita, jotka puuttuivat ratyn henkilon mahdollisuudesta pästa koeva- ketilanteeseen, jonka takia vangeillekaan ei voinut kokonaan vuosikertomuksissa käsiteltyjen joukosta. Yksi puoli sisällissodan jälkiselvittelyistä oli niiden pauteen. (OA:n varamies Mannermaa ei havainnut tarjota suurempia annoksia. Lainvastaisuuksia selvi- Anakronismin uhallakin on kiintoisaa tarkastella kysy- virkamiesten oikeudellinen asema, jotka eivät olleet viranomaisten virheellistä menettelyä). tyksissä ei löytynyt.114 Vankien ravintotilanne tuli myksiä, joiden voisi nykynäkökulmasta ajatella kuulu- kieltäytyneet työstä kansanvaltuuskunnan hallitsemilla esiin myös tehdyissä tarkastuksissa. Esimerkiksi neen jo varhain oikeusasiamiehen tehtäväkenttään, alueilla. Helsinkiläinen postiljooni, joka oli pysynyt Vankikanteluiden käsittely tuli yhä tarpeellisemmaksi, vuoden 1942 tarkastuksessa Helsingin keskusvanki- mutta jotka eivät siellä selvästi näkyneet. virkatoimessaan myös kapinan aikana, anoi EOA:n kun vuoden 1937 alusta vankeinhoito-osasto muutet- laan kävi ilmi, että siellä oli hoidettu kymmeniä vankeja toimenpidettä hänen postilaitoksesta erottamisen tiin oikeusministeriön osastona toimivaksi vankeinhoi- aliravitsemuksesta. uudelleen tutkimiseksi. Vaikka valtionrikosoikeus oli jo Sisällissodan jälkitoimet ja tovirastoksi, jolle myönnettiin laaja itsenäinen toimi- lokakuussa 1918 vapauttanut postiljoonin saamastaan laitavasemmiston repressio eivät anna valta. Muutoksella pyrittiin nopeampaan käsittelyyn ja Moskovan välirauhansopimuksen (19.9.1944) jälkeen syytteestä, oli tämä erotettu toimestaan voimassa olevia ”aihetta toimenpiteisiin minun joustavampaan päätöksentekoon. Samalla poistettiin Suomen tilanne muuttui dramaattisesti. Uudessa poliit- säännöksiä noudattaen menetettyään esimiestensä puoleltani” ministerin pidätysvalta, jolloin vankeinhoitoviraston tisessa todellisuudessa OA Hakkila teki vankien ravit- luottamuksen. Postihallitus oli toiminut samoin myös johtavat virkailijat saivat hyvin laajan päätäntävalta. semusoloihin puuttuneet esitykset. Ensin lokakuussa Vaikka oikeusasiamiehen virka perustettiin vasta sisäl- muiden kanssa: heitä otettiin myöhemmin ylimääräi- Toiminnan valvonta järjestettiin heikosti, jolloin edus- hän kirjelmöi oikeusministeriölle ”voidaanko ja milla lissodan aseiden jo vaiettua, joutui instituutio ottamaan siksi postiljooneiksi, mutta vakituisten virkojen täyttä- kunnan oikeusasiamiehen tehtävä ylikorostui. Heikko edellytyksilla vangeille myontä lupa hankkia itsel- kantaa sisällissodan jälkiselvittelyihin. Päällimmäi- miseen käytettiin ”nuhteettomia postiljooneja”.118 Vielä instituutio ei pystynyt valvomaan koko vankeinhoito- leen tai ottaa vastaan kohtuullista lisaravintoa, ja eiko seksi OA vastaanotti kirjelmiä, joissa valtiopetoksesta, vuonna 1925 kysymys ”kapinan johdosta kurinpidolli- laitosta, jolloin vankien oikeusturva vaarantui.112 varsinkin pakkolaitoksessa oleviin olisi tassa kohden sen avunannosta tai sen yrityksestä tuomitut punaiset sesti” erotetun vaununtarkastajan ehdottomasta oikeu- kiinnitettava erityista huomiota”. Joulukuussa hän teki valittivat rangaistuksistaan. Esimeriksi vuonna 1921 desta päästä takaisin valtion toimeen nousi esille.119 Sodan aikana OA Hakkilan käsiteltäväksi tuli esimer- uuden esityksen ”oikeuden myontamisesta vangeille tuomioistuimet saivat niissä kritiikkiä rikosnimik- Aihetta toimenpiteisiin ei ollut. kiksi kantelu Turun vankimielisairaalan heikosta vastaanottaa elintarvikkeita vankilan ulkopuolelta tahi keestä, rangaistuksen mittaamisesta ja ehdonalaisen asemasta. Kantelun mukaan hoitoa ei saanut, eikä heille annattavaksi vahvistettujen elintarvikemärien vapauden perusteettomasta menettämisestä. Kantelut Nopeasti katsottuna eduskunnan oikeusasiamiehen oikeuta tai vapauksia ollut. Itse laitoksen tilat olivat tarkistamisesta.”115 eivät antaneet aihetta EOA:n toimenpiteisiin.116 suhtautuminen sisällissodan jälkitoimiin voi vaikuttaa huonossa kunnossa. Myös OA:n teettämässä Lääkin- ankaralta. Sisällissodan jälkihoidon arvioinnissa töhallituksen tutkimuksessa vankimielisairaalan olot Vankilat olivat merkittävä osa EOA:n työtehtäviä. Vuoden 1922 kanteluista 13 koski vuonna 1921 annetun korostui legalismi: ratkaisut tukeutuvat vahvasti lain tulevat esiin karmealla tavalla. Samalla esiin piirtyy Kriminaalivankien valitukset ja heidän tilanteensa armahduslain tai vuoden 1920 Tarton rauhansopi- kirjaimeen. On syytä esimerkiksi huomata, että OA valtion ongelmat samaan aikaan rangaista, hoitaa ja tarkastaminen ei kuitenkaan ollut ainoa puoli asiasta. muksen vastaavaan armahdussäännön soveltamista. Holma oli käsitellyt armahduslakien sovelluttamista huolehtia. Ratkaisunsa Hakkila kirjoitti pragmaattisista Suomi oli nimittäin itsenäistymisestä jatkosodan päät- Sitä suurempia asiaryhmiä olivat vain tuomioistuimen tarkasti vuoden 1922 kertomuksessa. Siihen sisältyy lähtökohdista. Hän katsoi otsikon mukaan vankimie- tymiseen poliittisten vankien maa. menettelyä rikosasioissa ja rangaistuksen täytäntöön- kattava juridinen analyysi armahduslain soveltami- lisairaalan uudistaminen ajan vaatimuksia vastaavaksi panoa koskevat kantelut, joista näistäkin osassa kyse salasta ja suhteesta muuhun lainsäädäntöön.120

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 49 MARKUS KARI 50

Toisaalta OA Holma teki myös poikkeuksen puhtaasta kysymys poliittiseksi vangiksi lukemisesta – pysyi vali- eräiden työhuoneiden ”ilmanvaihtolaitoksissa” tosin rille ja siinä tehtävässä joutunut hakemaan vankeja pykälälegalismista. Vuoden 1922 ainoat toimenpiteisiin tuksen aiheena joitakin vuosia sisällissodan jälkeen. todettiin korjaamista edellyttäneitä puutteellisuuk- teloitettaviksi.130 johtaneet kaksi kantelua olivat poikkeuksellisia siinä, Aihepiiriä koskevat kantelut jatkuivat ainakin vuoteen sia.128 Kertomuksen eduskuntakäsittelyssä varamiehen että niissä on havaittavissa jonkinlainen oikeudenmukai- 1927 saakka, eivätkä yleensä johtaneet toimenpitei- kerrottiin esiintyneen vankeja kohtaan töykeästi ja Seuraavan kerran nälkälakko edelsi Tammisaaren työlai- suuselementti. Tammisaaren pakkotyölaitoksessa säily- siin.123 vuonna 1929 työlaitoksessa alkoi vielä vankien nälkä- toksen tarkastusta vuonna 1933. Sen alkusysäyksenä tetty kuritushuonevanki pyysi EOA:n toimenpidettä lakko protestiksi vankien kohtelulle. On selvää, että oli kansanedustaja Räisäsen eduskuntakysely vankilan armahduksen saamiseksi. Vangin syyksi oli luettu valtio- Tammisaaressa elettiin erilaisessa todellisuudessa kuin oloista, joka ei johtanut toimenpiteisiin. Nälkälakon Tammisaari petoksen ohella kaksi avunantoa murhaan. EOA antoi valtioneuvoston linnassa sijainneessa oikeusasiamiehen lopettamiseksi vankilaviranomaiset turvautuivat pakko- etsivän keskuspoliisin toimittaa uuden tutkimuksen, jossa Vaikka valtiorikoksiin tuomittuja punaisia vapautettiin kansliassa. syöttöön – maitoa pyrittiin kaatamaan kumiletkun ilmeni, ettei kantelija ollut osallinen itse murhateoissa, eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnan alkuvuosina, avulla vatsalaukkuun. Vankien kertoman perusteella vaikka olikin läsnä murhattuja vangittaessa. EOA katsoi oli maassa vielä pitkään joukoittain poliittisia vankeja. Vuoden 1929 kertomuksessa Puhakkaa seurannut OA vankeja samalla pahoinpideltiin ja ilmeisesti keuhkoon oikeaksi, että kantelija olisi päässyt osalliseksi poliittisille Poliittisia vankeja säilytettiin etenkin Tammisaaren Söderhjelm kirjoitti heinäkuisen tarkastuksen yhtey- menneen maidon seurauksena kolme aiemmin hyvin vangeille myönnetystä armahduksesta. Koska tuomion- pakkotyölaitoksessa, jonka toiminta on jäänyt vähälle dessä vastaanottamiensa vankien kanteluiden kohdis- voinutta vankia kuoli.131 purkuun liittyvä oikeudenkäynti aiheuttaisi ”mutkalli- huomiolle suomalaisessa valtavirran historiankirjoi- tuneen asioihin, jotka olivat sittemmin aiheuttaneet suuksia ja viivästystä”, päätyi EOA anomaan tasavallan tuksessa. Laitavasemmiston piirissä laitos tunnettiin saman vuoden nälkälakon. Suurin osa valituksista OA Hakkila ei löytänyt moitittavaa lakossa olleiden presidentiltä hallitusmuodon 29 §:n mukaista armon anta- Tammisaaren yliopistona – paikkana, jossa opittiin katsottiin perusteellisten tutkimusten jälkeen aiheetto- rangaistuksista. Nälkälakon syynä oli Hakkilan kerto- mista ehdonalaiseen vapauteen laskemiseksi.121 Juridisesti kommumismin opit, verkostoiduttiin aatetovereihin miksi ja loputkin todettiin perustuvan sääntöjen epäsel- muksen mukaan poliittisten vankien oikeuksien epää- mutkikkaampaa oli lailla säädetyn armahduksen laske- ja kartutettiin henkistä voimaa luokkataisteluun varti- vyyteen. EOA kuitenkin ilmoitti asettuneensa puolus- minen ja laitoksessa vallitsevat epäkohdat. Myös minen niiden hyväksi, jotka olivat syyllistyneet valtio- joiden kovakouraisen kohtelun alaisena. Tammisaaren tamaan oikeusministerin ja vankilaviranomaisten joukoittain vankeja oli pyrkinyt Hakkilan puheille petoksen avunantoon liittymällä vallankumoukselliseen laitos oli pakkotyölaitokseksi muutettu sisällissodan kanssa käydyissä neuvotteluissa vangittujen etua. samoista syistä. EOA ei kertomuksessaan tarkemmin punakaartiin Venäjällä ja toimineet Pietarissa ”suoma- aikainen vankileiri, jossa oli vuonna 1918 kuollut noin Hän oli huomauttanut vankien ruokinnasta annet- yksilöinyt sitä, mitä väitetyt epäkohdat olivat, mutta laiseksi kommunistiseksi puolueeksi kutsutun vallan- 3 000 vankia.124 EOA vieraili laitoksessa useaan kertaan tujen hallinnollisten määräysten olleen ristiriidassa tutkittuaan laitoksen olosuhteita ja perehdyttyään kumouksellisen järjestön palveluksessa”. Armahdus- osana tarkastustoimintaa. voimassa olevan lain kanssa, vaikkakin käytännössä asioihin totesi kaikki kantelut aiheettomiksi. Nälkä- lait eivät tällaista tilannetta ottaneet huomioon, mutta välttämättömiä.129 lakon seurauksena oikeusministeriö oli jo perehtynyt ”periaatteellisesti ei kuitenkaan voitane tehdä erotusta” Ensimmäisen tarkastusmatkan Tammisaareen teki laitoksen oloihin, ja nämä kuulustelut olivat myös eri tavalla valtiopetokseen osallistuneiden välillä. Kun EOA:n varamies Otto Åkesson vuonna 1921. Åkesson Vankilaviranomaisten harkinnassa käytännön tarpeet EOA:n käytössä. Tammisaaren laitos sai lähes puhtaat Venäjälle paenneille punaisille taattiin Tarton rauhan- ei löytänyt syitä erityisiin toimenpiteisiin.125 Toinen, kävivät poliittisesti herkässä asiassa lain ilmeisesti paperit – sen ”ulkonaiset olosuhteet” saivat kehuja, sopimuksessa samat oikeudet armahduksiin kuin OA Liliuksen vuonna 1923 tekemä tarkastus jäi mainin- varsin selvien määräysten yli. Söderhjelmin suhtautu- olivatpa ”pakkotyölaitoksen työverstaat harvinaisen Suomeen jääneille, päätyi EOA esittämään valtioneu- naksi lyhyeen tarkastuskohteiden luetteloon.126 Samalla minen vankien tilanteeseen oli rahtusen humaanimpi tilavat, ilmavat ja valoisat sekä ajanmukaisilla koneilla vostolle, että se ryhtyisi asiassa tarpeellisiin toimiin.122 tavalla ilman minkäänlaista arviota on huomioitu OA:n kuin muiden Tammisaaren leiriä tarkastaneiden. Asia ja työvälineillä varustetut.” Tilaakin oli, toisin kuin ajan varamies Bruno A. Sundströmin tekemä heinäkuun voi selittyä sillä, että ainakin Söderhjelm osasi asettua vankiloissa yleensä, kun Tammisaaressa vankimäärä OA Holman esitykset ovat harvinaisia poikkeuksia 1926 tarkastus – vaikka se herätti sanomalehdistössä sekä vangin että vartijan asemaan. Hän oli ollut vuonna ei ylittänyt vankilakapasiteettiä. Täysin moitteetta siihen, ettei EOA:lta liiennyt puhdasta legalismia ylit- runsasta keskustelua.127 Hänen heinäkuussa 1928 teke- 1918 ruotsinkielisen suojeluskuntajoukon mukana, joka laitoksen johto ei selvinnyt: johtokunta ei ollut kuullut tävää sympatiaa sisällissodassa hävinneelle osapuolelle. mänsä neljännen tarkastuksen aikana kaksi vankia teki laski aseensa ja joutui punaisten vangiksi Helsingin erästä nälkälakkoon ryhtynyttä vankia määrätessään Tämä kattaa yhtäältä varsinaiset sisällissodan oikeu- tarkemmissa tutkimuksissa perättömäksi havaitun vali- Ruotsalaisen lyseon tiloihin Liisankadulle. Punaisten tälle rangaistukseksi 10 vuorokautta valoisassa kopissa. delliset jälkitoimet. Kapinan seurauksena tuomitut tuksen vartijoiden pahoinpitelystä. Samalla laitoksen antautumisen jälkeen Söderhjelm oli asevelvollisena Tästä EOA huomautti johtokuntaa myöhemmin rangaistukset ja niiden täytäntöönpano – etenkin ruoka ja ruokavarastot todettiin moitteettomiksi – päätynyt vartiopalvelukseen Suomenlinnan vankilei- kirjeellä.132

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 51 MARKUS KARI 52

Loppuvuodesta EOA sai tapahtumista pöydälleen esitykset. Tällaisia voisivat olla vankilassa kuolleen kuin samaan aikaan raportoitiin kriminaalivankien tai oikeutta ei ollut). EOA katsoi kokoukset yleisiksi asiasta vielä alun perin oikeuskanslerille tehdyn kantelun. vainajan säännönmukainen ruumiinavaus ja kuole- mielisairaiden vankien säilytyspaikkojen kehittämistar- vuonna 1907 annetun lain (6/1907) perusteella. Sen 1 §:n Sen tekijänä oli talollisenpoika, jonka veli oli nälkä- mansyyntutkinnan aloittaminen. Tämän prosessin peista. Hakkilan toistuva uudelleenvalinta osoitti taitoa mukaan ”yleiseksi kokoukseksi ei katsota sitä, johon lakon aikana kuollut. Vankilaviranomaiset ilmoittivat läpikäynnillä oltaisiin voitu luoda luottamusta viran- noudatella eduskunnan enemmistön poliittisia tuntoja. vain niillä on pääsy, jotka ovat mieskohtaisesti kutsutut kuolinsyyksi keuhkotulehduksen. Kantelussa osoi- omaistoimintaan. Ratkaisu kertoo kenties siitä, kuinka tahi kuuluvat yhdistykseen, joka sellaisenaan on saanut tettiin ruumiinavauksesta (jota viranomaiset eivät turtuneita kieltolakirikollisuuden riivaamassa maassa kutsun”. Porin poliisimestari oli selvityksessään osoit- Laitavasemmiston repressio oma-aloitteisesti tehneet) selvinneen, että tulehdus oltiin ihmishenkien menetykseen. Lisäksi poliittinen tanut, että kokouksiin oli esitetty kutsu Uusi Aika oli todennäköisesti peräisin vieraan aineen joutumi- tilanne oli 1930-luvun alussa herkkä. Vaikka sisällis- Tammisaaren pakkotyölaitoksen historia konkre- -sanomalehdessä. Kun lain 8 § takasi tällaisessa tilan- sesta keuhkoihin. Tapahtumien kontekstiksi kante- sodan päättymisestä oli jo yli 15 vuotta, ammensi laita- tisoi sitä, kuinka ensimmäisessä tasavallassa siirryttiin teessa poliisille oikeuden olla saapuvilla kokouksessa – lussa maalattiin Helsingin Sanomissakin todettu tilanne, oikeisto voimansa laitavasemmiston vastustamisesta. kapinaan syylliseksi katsottujen rankaisemisesta pian eikä kokouksen kulkua ollut väitettykään keskeytetyksi jossa Tammisaaren vartijakunta osallistui paikkakunnan Raaistunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ja kahdesta kommunistista aatetta kannattavien oikeudelliseen – ei EOA:lla ollut aihetta toimenpiteisiin.136 IKL:n tilaisuuksiin ”suljettuna mustapuseroisena osas- suunnasta tulevat ääriaatteet epäilemättä vaikeuttivat repressioon. Myös EOA:n kertomuksissa käsiteltyihin tona”. Oikeuskansleri toimitutti oikeusministeriöllä myös oikeusasiamiehen toimintaa, eivätkä kannusta- kanteluihin johtivat erilaiset toimenpiteet, joilla valtio- Valtiollinen Suomi vastusti etenkin kommunisteja, tutkimukset, joissa vankilaviranomaiset ja lääkärit neet voimakkaisiin kannanottoihin. valta tarkkaili ja kontrolloi laitavasemmistoa, tarvit- jotka ryhtyivät yhteistoimintaan Neuvosto-Venäjän pesivät kätensä tapahtumista. OA perusti päätök- taessa lakkauttaen sen organisaatioita ja tuomiten sen johtaman Kommunistiseen internationaalin (Komin- sensä pakkolaitoksen lääkärin kertomukselle ja katsoi Vuoden 1935 Tammisaareen tehdyssä tarkastukses- kannattajia vankeuteen. Tällaiset tapaukset nousivat tern) kanssa. Esimerkiksi eräs Suomen Sosialistisen tämän olleen ”ei ainoastaan oikeutettu, vaan velvolli- sakaan ei kummempia ongelmia löytynyt. Tilanah- esiin kun sisällissodan välittömät tapahtumat olivat työväenpuolueen (SSTP) aktiivi vangittiin hänen oltua nenkin käyttämään pakkokeinoja” niskoittelevan vanki- tautta ei vieläkään ollut, sen sijaan vankeinhoidollisia saaneet oikeudellisen päätöksensä ja kun vasemmisto mukana päättämässä Taisteluun Neuvosto-Venäjän joukon ruokkimiseksi. EOA:n mukaan menehtynyt ongelmia aiheutti se, että laitoksessa oli erilaatuisia pyrki organisoitumaan poliittisesti uudelleen. puolustamiseksi -nimisen julistuksen antamisesta ja vanki ”pitkäaikaisella paastoamisellaan oli pakoittanut vankeja, joita oli pidettävä erillään toisistaan.134 tekemässä sitä tunnetuksi. Turun hovioikeus katsoi pakkotyölaitoksen lääkärin … antamaan määräyksen Repressio ylitti toisinaan lain rajat, toisinaan raja taas tarkoituksena olleen vallankumoukselliseen toimintaan … pakkoruokintaan ryhtymisestä häntä uhanneen Mitä ilmeisemmin EOA ei suhtautunut Tammisaaren ei ollut täysin selvä. Oikeusasiamies käsitteli esimer- ryhtyminen hallitusmuodon ja yhteiskuntajärjestyksen hengenvaaran estämiseksi”. Kukaan muukaan virka- vankien asemaan tai oloihin sillä vakavuudella, jota kiksi heti vuoden 1920 kertomuksessa kuopiolaisen kumoamiseksi ja tuomitsi aktiivin kolmeksi vuodeksi mies ei ollut toiminut lainvastaisesti, joten syitä oikeusvaltio olisi edellyttänyt. Tammisaaren laitoksen kirjaltajan kantelua siitä, että Kuopion kaupunginvis- kuritushuoneeksi sekä menettämään kansalaisluotta- toimenpiteisiin ei ollut. Tammisaaren vanginvarti- alkuvuosina 1920-luvulla tarkastusraportteja ei selos- kaali oli estänyt hänen kustantamansa sanomalehti muksen vielä neljäksi vuodeksi vapausrangaistuksen joiden esiintyminen IKL:n mustissa asuissa todettiin tettu kertomuksissa. Tarkastuksia teki vuosina 1926 ja Kansan julkaisemisen jo lakkautetun Savon Kansan päättymisen jälkeen. Kantelija katsoi rangaistuksen kyllä tapahtuneeksi. Se oli kuitenkin loppunut valtio- 1928 OA:n varamies Sundström, jolla mitä ilmeisemmin toiminnan jatkamisena. EOA:n pyydettyä asiasta selvi- olevan lakiin perustumaton: voimassa olleen rikoslain neuvoston elokuiseen kieltävään määräykseen, jonka oli poliittinen ennakkokäsitys vankilakysymykseen tystä selvisi, että myös oikeusministeri oli eduskunnan mukaan rangaistus oli tuomittava Suomen miehelle, mukaan tämänlainen esiintyminen oli omiaan horjut- ja joka ei edes pyrkinyt vankilaolojen tai niiden lail- välikysymyksen jäljiltä vaatinut asiasta selvitystä. joka, ennen kuin sota on julistettu, omasta tahi muitten tamaan luottamusta valtiovallan edustajiin ja heidän lisuuden objektiiviseen arviointiin. Myöhemmin OA Lopulta kantaa ei tarvinnut ottaa: kun oikeusministeriö puolesta vieraalle hallitukselle lupaa apua sen sotayri- tasapuolisuuteensa.133 Söderhjelm pyrki hienovaraisesti tuomaan ongelmia oli sähkösanomalla määrännyt lehden ilmestymään tyksessä Suomea vastaan. Kantelijan mukaan Venäjä esiin, mutta mitä ilmeisemmin joutui pettymään. vapaasti, ei EOA:lla ollut aihetta enempiin toimenpitei- ei ollut tällaista sotayritystä tehnyt, ja sitä paitsi hän EOA:n reaktio kuolemantapauksiin oli mieto. Nykynä- Lopulta Hakkila vallitsi pidättyvän linjan. Olisi vielä siin.135 Toinen ensimmäisen toimintavuoden ratkaisu oli itse asiassa luvannut Suomen hallitukselle apua kökulmasta onkin vaikea nähdä, etteikö Hakkila olisi 1930-luvullakin edellyttänyt suurta rohkeutta – ja koski poliisiviranomaisen oikeutta olla läsnä kokouk- sodan vaaran vastustamiseksi ja siis rauhan säilyttä- voinut antaa toisenlaista ratkaisua. Tilanteen rauhoit- uudelleen valinnan kannalta mitä ilmeisintä poliittista sessa. Asia tiivistyi kysymykseen siitä, oliko porilaisten miseksi. Vielä hän vetosi siihen, ettei hänellä ollut tamiseksi olisi voinut olla paikallaan esimerkiksi uhkarohkeutta – ryhtyä raportoimaan Tammisaaren ammattiosastojen kokoukset julkisia (jolloin polii- mahdollisuutta ”käyttää pätevä lainopillisesti sivis- viranomaistoiminnan tason parantamiseksi tehtävät poliittisten vankien ongelmista edes samalla tavalla silla oli oikeus niissä oleskella) vai yksityisiä (jolloin tynyttä puolustusasianajajaa” selvittämään ”oikeuk-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 53 MARKUS KARI 54

sille asian todellista laitaa”. EOA ei ollut argumenteista valtiopäiväjärjestyksen vakavaa henkeä ja ilmiselvää varhaisempana käytäntönä, sallitut oikeudelliset lähteet oli valtavirran politiikalle suosiollinen instituutio. Laita- vakuuttunut ja katsoi, ettei kantelu antanut aihetta tarkoitusta suojata eduskunnan poliittista vähemmistöä viittasivat nyt yhä selvemmin siihen, että kansanedus- vasemmiston sille tekemät kantelut johtivat vain poik- toimenpiteisiin.137 vangitsemisilta poliittisessa tarkoituksessa. Pikem- tajat eivät nauttineet turvaa niinä väliaikoina, jolloin keuksellisesti muuhun kuin toteamukseen, etteivät ne minkin ratkaisu tunnisti tarkasti enemmistön poliit- eduskunta ei ollut välittömästi koolla. antaneet ”aihetta toimenpiteisiin minun puoleltani”. EOA ei havainnut lainvastaista menettelyä myöskään tisen tuulensuunnan: keskeistä oli tasavallan suojaa- pääministeri Kyösti Kallion mukaan nimetyssä niin minen kommunistien valtapyrkimyksiltä. Sitä pönkitti Ratkaisut osoittavat, kuinka EOA joutui mukaan varjo- Hienovaraisempaa linjanvetoa oli nähtävissä vuonna sanotussa Kallion leikkauksessa. Siinä etsivä keskus- eduskunnan tekemä ratkaisu: vangitut olivat nimittäin nyrkkeilyyn, jota tasavalta kävi parlamentarismia avoi- 1929, jonka kertomuksessa julkaistiin kolme OA Söder- poliisi oli 3.8.1923 pidättänyt ja myöhemmin toimit- vedonneet myös eduskuntaa ryhtymään toimiin heidän mesti halveksivien, mutta sitä poliittisissa tarkoituksessa hjelmin ”punaisilla lipuilla liputtamista” käsittelevää tanut lääninvankilaan SSTP:n eduskuntaryhmän vapauttamisekseen edustajantoimia hoitamaan. Kun käyttävien kommunistien kanssa. Kun STTP:n seuraa- ratkaisua, joiden ilmiselvänä tarkoituksena oli ennak- muodostaneet kuusi kansanedustajaa ilmoittamatta tuolloin ehdotettiin asian siirtoa perustuslakivalio- jana toimineen Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden koratkaisunomaisesti luoda yhtenäinen linja liputus- näille rikosta, josta heitä epäiltiin. EOA:n selvittäessä kunnan käsiteltäväksi, esitys hylättiin.140 SSTP katsot- vaalijärjestön (STPV) eduskuntaryhmän kansanedustaja kysymyksiin. Ensimmäisessä Kajaanin poliisilla katsot- asiaa etsivä keskuspoliisi ilmoitti vangitsemisen syyksi tiin häiriköksi, joka pyrki kansanvallan kaatamiseen Edvard Jokela marraskuussa 1926 haki ulkomaanpassia tiin olevan oikeus poistaa punainen lippu, kun sillä oli epäilyn valtiopetoksen valmistelemisesta. SSTP:n taus- käyttämällä kansanvaltaa suojakilpenään. osallistuakseen Venäjän Ammattijärjestön edustajan- perusteltua aihetta varoa epäjärjestyksen syntymistä. talla oli kommunisteja ja SDP:sta irtautuneita radi- kokoukseen Moskovassa, Uudenmaanläänin maaherra Toisessa todettiin, ettei Jalasjärven nimismiehellä ollut kaaleja vasemmistolaisia. Sen toiminnan kieltämistä EOA:n ratkaisua voi pitää oikeana vain tiukasti lain eväsi passin. OA Puhakka ei asettautunut tukemaan oikeutta punaisen lipun poistamiseen vain sillä perus- perusteltiin yhteyksillä Suomen kommunistiseen kirjaimessa pysyen, mutta sen hengen ja tarkoituksen kansanedustajaa, vaan tyytyi toteamaan että ”Suomen teella, että se ”oli vaikuttanut ärsyttävästi ja suututta- puolueeseen sekä Kominterniin.138 EOA oli etsivän unohtaen. Vuoden 1923 aikana paljon keskustelua kansalaisella ei voimassaolevien säännösten mukaan ole vasti lainkuuliaisiin kansalaisiin”. Kolmanneksi OA oli keskuspoliisin esittämistä asiakirjoista vakuuttunut, herättäneen SSTP:n toiminnan kieltämisen ja oikeudel- ehdotonta oikeutta ulkomaanpassin saantiin”. Tämä kirjelmöinyt Kuopion läänin maaherralle tämän anta- että kansanedustajien syyllistymistä vangitsemisen lisen repression hyväksyminen alleviivaa ajan oikeus- oli vuoden 1923 asetuksen mukaan viranomaisten masta ohjeesta, jossa kokonaan kiellettiin liputtaminen oikeuttavaan rikokseen voitiin pitää todennäköi- asiamiesinstituution poliittisuutta. harkinnan varainen asia, ja kun muutenkaan asiassa ei punaisilla lipuilla. Tämä oli sisäasiainministeriön kier- senä. Myöskään vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä ollut virheellisesti menetelty, ei Jokelan kantelu antanut tokirjeen vastainen ja Kuopion läänin liputussäännöt säädetty kansanedustajien suoja ei tullut kyseeseen, EOA:n tulkinta parlamentaarisen koskemattomuuden aihetta toimenpiteisiin.142 Päätöksen päällimmäisin puoli siis poikkesivat muusta maasta. Näin ei tullut mene- koska EOA:n katsantokannan mukaan vangitseminen ulottuvuuksista sai myöhemmin pidemmälle menevää on sen legalismissa, eikä se millään tavalla esimerkiksi tellä. 143 Linjaa noudatettiin seuraavana vuonna, kun ei ollut tapahtunut valtiopäivien aikana eikä matkalla oikeudellista merkitystä, kun eduskunta käsitteli vuoden ennakoi nykyisen Suomen perustuslain 9 §:n jokaiselle Kemin Työväenyhdistys oli kannellut paikallisen polii- valtiopäiville (12 §), eikä kansanedustajan valtiopäivillä 1923 kertomusta. Eduskunnassa näet ehdotettiin lisät- taattua oikeutta lähteä maasta tai Suomen kansalaiselle sikomisarion toukokuisista toimista. Tämä oli sulkenut lausumiensa mielipiteiden takia (11 §).139 täväksi perustuslakivaliokunnan antamaan mietintöön taattua oikeutta saapua maahan. Edes kansanedusta- yhdistyksen ravintolan ja poistaneet sen katolta huomautus siitä, että EOA ei ollut ryhtynyt mihinkään jana toimiminen ei ollut asia, joka olisi saattanut oikeus- punaisen lipun. Toimi perustui maaherran määräyksiin EOA:n omaksumaa linjaa voi helposti pitää varsin lega- toimenpiteisiin kanteluiden johdosta. Eduskunta hylkäsi asiamiehen kritisoimaan maaherran ja sisäministeriön ja ne puolestaan sisäministeriön ohjeisiin. Ravintola oli listisena tulkintana. Yhtä perusteltu olisi ollut myös tämän ehdotuksen. Siten EOA oli tukevammalla pohjalla päätösten taustalla olevia ilmiselviä poliittisia tarkoitus- suljettu, jotta ”levottomat ainekset” eivät kokoontuisi tulkinta, jonka mukaan kesätauosta huolimatta vuoden tehdessään valtiopäiväjärjestyksen 12 §:n tarjoamaa periä tai saamaan tätä esimerkiksi esittämään harkitta- siellä. Punaisen lipun puolestaan pelättiin aiheuttavan 1923 valtiopäivät olivat koolla – valtiopäiväasiakirjoista turvaa koskevan tulkinnan vuonna 1928. Kansanedus- vaksi passiasetuksen muutamista. epäjärjestystä. EOA katsoi poliisilla olleen yleisen järjes- näet selviää, että avajaiset pidettiin 3.2. ja lopettajaiset tajat Enne ja Latva olivat kannelleet ennen saman tyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi riittävä syy 8.12. Tällöin vangitseminen olisi edellyttänyt vakavaan vuoden valtiopäivien päättymistä tapahtuneesta vangit- Lyhyen ja asetuksen sisällössä pysyttelevän ratkaisun toimiin – lippukin oli jo palautettu yhdistykselle.144 rikokseen syyllistymistä ja tuomioistuimen määräystä. semisestaan. Etsivä keskuspoliisi piti parlamentaarikkoja taustalla on nähtävissä pysytteleminen virallisen Epäilemättä lopputulos olisi tällöinkin ollut sama – tutkintovankilassaan ”epäluulonalaisina valtiopetoksen Suomen valtalinjassa. Halki puoluekentän nähtiin, Vuoden 1930 keväällä ja kesällä demokraattisen oikeus- tuomittiinhan kansanedustajat lopulta pitkiin vankeus- valmisteluun”.141 Kun EOA huomioi edeltäjänsä ratkaisun että tasavaltaa suojellaan parhaiten kahlitsemalla sitä valtion uhka tuli yhä selvemmin oikeistoradikalismin rangaistuksiin. EOA:n ratkaisu ei kuitenkaan seuraillut (ja eduskunnan päätöksen, joka hyväksyi ratkaisun) vastaan olevien vasemmistopiirien toimintaa. EOA:kin suunnasta. Perusoikeuksia rajoittavan tasavallan suoje-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 55 MARKUS KARI 56

lulain säätäminen, Kallion vähemmistöhallituksen Toiseksi huomautuksellaan OA asettui päivänpolitiikan Kirjelmän tyypillinen piirre on sen varovaisuus siinä ylittäneen toimivaltaansa tai rikkoneen edes lain kaatuminen ja talonpoikaismarssi olivat Lapuan liik- keskelle. Pohjanmaan tilanne kiinnosti halki koko mielessä, ettei hallitukselle voinut ajatellakaan muuta henkeä.150 keen poliittisen voiman näytteitä. Voidaan sanoa, että maan, Lapuan liikkeen organisoiman oikeistoradika- seuraamusta kuin huomautusta. Tyypillistä on lisäksi laillisuus oli tuuliajolla.145 lismin tiivistyessä väkivaltaiseen toimintavaiheeseen. kirjelmän muodollinen legalismi. Sisäasiainministeriön Etenkin viimeinen ratkaisu osoittaa, kuinka minis- Vallankumouksen merkit olivat ilmassa ja vain vähän toimenpiteet olivat niin ilmeisessä ristiriidassa paino- teriön hallinnollinen kiertokirje ylitti inhimillisen Kesäkuussa 1930 EOA oli näiden poliittisten tapahtu- huomautusta myöhemmin, heinäkuussa 1930, Lapuan vapauslain ja hallitusmuodon kanssa, ettei asian juridi- tarpeen ja jopa lain tarkoituksen. Ratkaisuista käy myös mien keskipisteessä. Kommunistisen Työn ääni -sano- liike marssi talonpoikaismarssilla Helsinkiin. Kahta sesta puolesta ollut mitään epäselvyyttä. Pian eroavan ilmi, kuinka laaja vankilaviranomaisten harkintavalta malehden julkaisun kieltäminen, sitä seuraava oikeu- päivää ennen sen saapumista Helsinkiin kaksi kansan- Kallion hallituksen (myös Vaasan maaherra Bruno oli. Kansalaisnäkökulmasta saattaa näyttää sydämet- denkäynti ja suunnitelma aloittaa lehden painotyöt edustajaa kaapattiin kyyditettäviksi suoraan perustusla- Sarlin erosi tehtävästään) viaksi voi tapauksessa laskea tömältä, että EOA ei katsonut tämänkaltaisen viran- uudelleen olivat kiristäneet tilannetta Vaasassa. Tilanteen kivaliokunnan istunnosta.147 selvän laittomuuden. Sen ”hätä ei lue lakia” -tyyppinen omaistoiminnan antavan aihetta toimenpiteisiin. Tämä rauhoittamiseksi sisäasiainministeriö kehotti maaherraa päätöksenteko ei ollut minkään edes muodollisen oi- johtuu siitä, että muodollisjuridinen ratkaisukehikko ei estämään lehden painamisen kunnes tilanne rauhoittuu. Kolmanneksi kirjelmä annettiin nopeasti ja se oli siten keusvaltion standardien mukaista. Puhtaan juridiselta tehnyt mahdolliseksi ottaa huomioon inhimillisiä seik- Maaherra oli vakuuttanut, ettei pysty tilanteessa ylläpitä- hyvin ajankohtainen. Vain toista viikkoa aiemmin kannalta tilanne korjaantui pian, kun tasavallan suoje- koja. Muodollisjuridisesti kestävien ratkaisujen inhimil- mään läänissään järjestystä ja turvallisuutta ja että veren- Vaasassa 2 000 hengen väkijoukko oli poliisin ja lulaki hyväksyttiin poikkeuslakina ja painovapauden linen kääntöpuoli saattaa olla, että vatsakatarria sairas- vuodatuskin on todennäköinen. Harvinaislaatuisessa maaherran katseen alla raastuvanoikeuden kynnyksellä rajoituksille tuli oikeudellinen perusta. tanut ei saanut kaakaota eikä tuberkuloosista kärsivä kirjelmässä (otsikoitu ”Esitys Valtioneuvostolle.”) valtio- tapahtuneen todistajien pahoinpitelyn lisäksi kyydit- lisäravintoa. EOA:ltä olisi ollut poliittinen teko tuoda neuvostolle OA Lilius katsoi sisäasiainministeriön keho- tänyt Työn äänen painovapautta alioikeudessa puolus- Legalismi ja suppean muodollinen oikeusvaltiokäsitys ratkaisun piiriin kohtuuden, oikeudenmukaisuuden tai tuksen ”samoin kuin kaikki muut ehkä annetut saman- taneen kansanedustaja Asser Salon.148 Kirjelmä lähe- oli oikeusasiamiehen tapa suunnistaa upottavassa ja armon kaltaisia häilyviä käsitteitä. Oikeusasiamiehen laiset kehoituksen ja määräykset sekä perustuslain että tettiin 16.6., vain viisi päivää kritiikin kohteena ollutta ryteikköisessä poliittisessa maastossa. Tätä navigoin- ratkaisun perusteet tuli olla luettavissa lakikirjasta, joka painovapauslain vastaisiksi”.146 sisäasiainministeriön kirjettä myöhemmin. Tapahtumat titapaa ilmentää myös vuoden 1930 laitavasemmiston ei 1920- ja 1930-luvuilla tarjonnut välineitä ankarien etenivät nopeasti ja OA:n hienovarainen kritiikki oli kohteluun liittyvät tapaukset. Vatsakatarria sairas- säännösten tai epäinhimilliseksi osoittautuvien hallin- Kirjelmä on ainakin neljällä tavalla harvinaislaa- vain yksi tekijä tapahtumien virrassa, joka johti suojelu- tanut Tammisaaren pakkotyölaitoksen vanki ei voinut nollisten päätösten viranomaistoiminnan kritiikkiin. tuinen. Ensinnä EOA:n johtosäännön 4 §:n mukainen lakien säätämiseen ja hallituksen eroamiseen.149 juoda teetä tai kahvia. Laitoksen johtaja kielsi vankia huomautus valtioneuvostolle on hyvin poikkeuksel- vastaanottaa omaisiltaan kaakaota, mistä vanki kanteli. EOA:n muodollisjuridista näkökantaa kuvaa hyvin se, linen. Lilius kuitenkin katsoi johtosäännöstä johtuvan Neljänneksi – muotonsa, ajankohtaisuutensa ja nopeu- Kaakaota ei mainittu oikeusministeriön kiertokirjeellä että vuoden 1930 sävyltään ankarin ratkaisu kohdistui hänelle velvollisuus sellaisen antamiselle. tensa lisäksi – kirjelmässä on harvinaista sen perus- antamassa luettelossa, eikä pakkotyölaitoksen lääkäri Tammisaaren työlaitoksen vankilaviranomaisten oikeusargumentaatio. OA Lilius vetoaa painovapaus- ollut katsonut kaakaota välttämättömäksi. Viran- menettelyyn kurinpitoasian käsittelyssä. Itse ratkaisu Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntö lain lisäksi suoraan hallitusmuodon 10 §:n turvaamaan omaiset eivät siis EOA:n ratkaisun mukaan olleet mene- lopputulos ei ollut EOA:n mielestä moitittava – vankien 2/1920 sananvapauteen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun EOA telleet virheellisesti. Tuberkuloosia sairastanut Turun kuljettaminen ruokailuihin sotilaallisessa muodossa oli 4 § 1 momentti nimenomaisesti sovelsi perusoikeussäännöstä. Perusoi- lääninvankilassa säilytetty valtiopetoksen valmistelusta tarkoituksenmukaista ja siitä kieltäytyminen rangais- Valtioneuvoston taikka valtioneuvoston jäsenen keudet otettiin käyttöön silloin – ja vasta silloin – kun tuomittu kuritushuonevanki puolestaan kanteli siitä, tavaa. ”Nurjaa mieltä” osoittaneet voitiin vankilavi- lainvastaisen menettelyn johdosta virkatoimessa tilanne oli monella tavalla poikkeuksellinen ja uhka että ministeriön kiertokirje ylipäänsä oli lainvastainen. ranomaisen päätöksellä määrätä toistaiseksi eristettä- on oikeusasiamiehellä valta tehdä valtioneuvostolle oikeusvaltiolle ilmeinen. Oikeistoradikaalin liikkeen EOA muotoili kysymyksen niin, olivatko vankilaviran- väksi ja siksi ajaksi menettämään poliittisten vankien huomautus, ja on hänen samalla ilmoitettava, mikä toimet olivat edenneet niin pitkälle, että oli aihetta omaiset ”oikeutetut erityisistä, pakottaviksi katsomis- oikeudet sekä kirjeenvaihto-, tapaamis- ja kirjanlainaus- menettelyssä on lainvastaista. Jos huomautus jäte- muistuttaa viranomaisia siitä, ettei Lapuan laki ollut taan syistä supistamaan valtiolliselle vangille yleensä oikeudet. Moitittavaa oli vain päätöksen teon muodol- tään varteenottamatta, on oikeusasiamiehellä valta Suomen tasavallassa noudatettava laki. myönnettyä etua lisäravinnon saamiseen vankilan ulko- linen puoli eli se, että samassa kokouksessa oli käsitelty antaa eduskunnalle kertomus asiasta. puolelta”. OA Lilius ei havainnut vankilaviranomaisten oli sadan poliittisen vangin kurinpitorikkomukset. Tätä

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 57 MARKUS KARI 58

massoittain tapahtunutta päätöksenteon menettely- jälkimmäiseen kysymys Etsivän keskuspoliisin toimi- siihen, että OA Hakkila vaati sotaviskaalia nostamaan seerina yksi jääkäritykistöä perustamassa olleista 26 tapaa ei pidetty täysin asianmukaisena, ”mutta niihin vallasta154 ja kysymys valtiollisen vangin oikeudesta virkasyytteen yleisesikunnan valvontatoimiston päl- miehestä. Vaikka Kohonen palasi Suomeen vasta itse- oloihin nähden, joissa se tapahtui, se kuitenkaan ei tilata ja ottaa vastaan luettavakseen poliittisia sano- likkö vastaan siitä syystä, ettei tämän organisaatio näistymisen ja sisällissodan jälkeen, ehti hän palvella aiheuttanut virkasyytteen nostamista”.151 malehtia155. Ottipa EOA oma-aloitteisesti tutkinnan ollut kyennyt paljastamaan vieraan vallan hyväksi vasta perustettua armeijaa varavääpelinä. Hän joutui kohteeksi myös Mäntsälän kapinaan liittyvät toimet. vakoilleen luutnantin toimia. Esitys osoittaa, kuinka eroamaan puolustuslaitoksen palveluksesta osallis- ”Olot” viittaavat ajan ankaraan poliittiseen todellisuu- Otsikon mukaan kysymys oli siitä, miten ”saatettiin suurta huolta EOA instituutiona kantoi valtiojärjestystä tuakseen Viron vapaussotaan ja myöhemmin Karjalan teen. Vallankumoukseen pyrkineet kommunistit olivat Hameenlinnaan perille se valtioneuvoston helmikuun vastaan käyvien ryhmien toiminnasta. retkikuntaan. Työskenneltyään muun muassa Suojelus- haaste tasavallalle – toisaalta uhka tuli myös oikealta. 29 paivana 1932 tekema pätos, joka koski m. m. maan- kuntalaisten urheiluliike oy:n palveluksessa Kohonen Oli kuin tasavalta olisi joutunut väkivallan, epäluulon ja viljelija Kosolan ja kenraalimajuri Valleniuksen vangit- Olisiko EOA:n ratkaisuista siis löydettävissä ymmär- astui jälleen puolustusvoimien palvelukseen. Hän pääsi koston kierteeseen, jota se ei saanut oikenemaan. Myös- semista.” Mihinkään toimenpiteisiin ei ollut aihetta, rystä sekä laitavasemmiston että laitaoikeiston upseerin uralle ja eteni majuriksi vuonna 1932.159 Miksi kään EOA ei ollut asemassa, jossa se olisi voinut saada sillä seikkaperäisten selvitysten tulos oli, että yleisesi- toiminnan suitsimiseen? Tähän tuntuisi viittaavan tämänkaltaisella taustalla varustettu mies olisi ollut kierteen poikki. kunta oli toimittanut sähkösanoman eteenpäin mitä majuri Onni Kohosen tapaus. Kohonen oli kannellut edistämässä sisällissodassa hävinneiden punaisten ripeimmällä tavalla.156 kohtalostaan, joka kieltämättä oli nykyperspektiivistä propagandaa? Olisiko hän ollut jopa punaisen puolen kova. Yleisesikunnan valvontatoimiston päällikkö, myyrä? Poliittisesti arkaluontoista, Kertomuksissa olleiden esitysten joukossa oli myös majuri Rosenström, oli juuri ennen juhannusta 1935 yhteiskunnallisesti kiinnostavaa yhteiskunnallisesti ja poliittisesti rohkeita avauksia. sulkenut tämän yleisesikunnan päällikön, kenraalima- Tällaisen käsityksen voi pelkästään EOA:n kertomusta Poliittisesti Suomen oikeusvaltiokehitystä 1930-luvun Esimerkiksi vuonna 1934 EOA teki valtioneuvos- juri K. L. Oeschin määräyksestä Helsingin päävartioon lukien saada. Tämänkaltainen syy Kohosen syrjäyttä- alussa leimaa oikeistoradikalismin uhka, vaikka maltil- tolle esityksen ”yhteiskuntavastaisen kiihoituksen lähes kuukauden ajaksi. Kohosen mukaan mitään kirjal- miselle on tietenkin myös mahdollinen, etenkin suuren liset poliittiset voimat saivat lopulta valtakunnanpoli- ja muun valtion vastaisen toiminnan tarkkaamisen, lista pidätysmääräystä ei ollut ja syy pidätyksellekin vakoilujutun jälkeen. Kohonen oli kuitenkin myös tiikassa tukevamman jalansijan. Laitaoikeiston poliit- ehkaisemisen ja paljastamisen tehostamiseksi puolus- oli mitä ilmeisemmin perustunut virheellisille kuulus- kansallissosialistisen Suomen Kansan Järjestö -puolueen tisen painoarvon vähentyminen tulee esille siitä, että tuslaitoksen keskuudessa.” Taustalla oli edellisenä telupöytäkirjoille ja niiden sisältämille asioille, ”jotka jäsen ja sen johtaja Arvi Kalstan yhteistyökump- siihen myötämielisesti suhtautuneisiin ryhdyttiin vuonna EOA:n oma-aloitteisesti tutkittavaksi ottama olivat omansa mitä suurimmassa määrässä halventa- pani.160 Tällainen tausta olisi tehnyt laitavasemmiston kertomuksissa kohdistamaan moitteita 1930-luvun niin sanottu suuri vakoilujuttu, jossa yleisesikunnan maan kantelijaa kansalaisena ja upseerina”. Näitä olivat asian edistämisen varsin ihmeelliseksi – vaikka hänen mittaan. Ylipäänsä kertomuksissa kuvattiin nyt tapah- kuvauskeskuksen luutnantti oli vuotanut suuren Kohosen jo vuonna 1918 tekemä matka Pietariin ja veljensä olisikin kuulunut sisällissodassa punaisten tumia, joilla oli yhteys oikeistoradikalismiin. Esimer- määrän tietoa Neuvostoliittoon ennen pakenemistaan syksyn 1918 tapahtumat Kuopiossa. Valvontatoimiston johtoon. Mitä ilmeisimmin Kohosen tapauksen todel- kiksi jo vuoden 1932 kertomuksessa selvitettiin ”eräitä sinne. Kun kysymys suomalaisen tiedustelun järjestä- mukaan Kohonen oli keskustellut veljensä (punaisten linen syy olikin laitaoikeiston puhdistaminen puolus- poliittisen tilanteen aiheuttamia toimenpiteitä”. Niissä misestä oli komiteavalmistelussa, katsoi EOA velvol- puolella komissaarina sisällissodan aikana toimineen tuslaitoksen riveistä Mäntsälän kapinan (maaliskuu EOA tutki viranomaistoiminnan laillisuutta esimerkiksi lisuudekseen tuoda näkökohtansa valtioneuvoston Jalo Kohosen) ja erään varatuomarin kanssa ”kirja- 1932) jälkeen. OA Hakkilan on täytynyt tietää asian työväentalon palon tutkinnan ja Mäntsälän kapinan tietoon. Hänen mukaansa olisi tullut harkita vaka- painon toimintaan panemisesta maasta paenneiden todellinen tila tutustuttuaan majuri Rosenströmin ja aikana.152 Virheellisyyksiä ei löytynyt. vasti, eikö tiedustelutoiminta olisi keskitettava etsivan punaisten rahoittamana ja että siinä sitten ruvettai- kenraalimajuri Oeschin lausuntoihin sekä jutun asia- keskuspoliisin kasiin. ”Nain menetellen vapauduttaisiin siin painattamaan kiihoituskirjallisuutta”. Syyskuussa kirjoihin. Hän ei nähnyt aihetta nostaa virkasyytettä Vuoden 1933 aikana EOA käsitteli useita poliittisesti siita dualismista, joka on nykyisen jarjestelman kielta- tasavallan Presidentti vapautti sotilaskäskyllä Kohosen ja jätti muutenkin Kohosen pyynnöt huomioon otta- arkoja asioita, jotka koskivat oikean äärilaidan kannat- maton heikkous.”157 palveluksesta.158 matta. Kysymys oli ratkaisun otsikon mukaan ”yleisesi- tajien toimintaa tai joissa lopputulos oli vasemmiston kunnan valvontatoimiston oikeudesta pidattä upseeri repressiotoimien suhteen moittiva. Ensimmäiseen On ehkä hieman vaikea nähdä, miten EOA:n mandaat- Kohosen kohtalo oli kova ja erikoinen hänen taustai- kuulusteluja varten”.161 Ratkaisun mukaan tällainen kategoriaan kuuluu Lapuan liikettä kannattaneen tiin kuuluu ottaa kantaa tiedustelutoiminnan orga- selle miehelleen. Kohonen oli jo tammikuussa 1916 oikeus oli olemassa. Juridisesti asiaa ei sen koommin V. F. Johansonin Nivalassa vuonna 1932 pitämä puhe153, nisointiin. Esitys on ymmärrettävissä yhteydessä liittynyt jääkäripataljoona 27:n riveihin. Hän oli aliup- konstruoitu, vaan perustelut ovat käytännöllisiä (todis-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 59 MARKUS KARI 60

teiden hävittäminen vapaalla jalalla, ei ollut käynyt dentin, valtioneuvoston ja ylipäällikön valtaoikeuksia kirjasta. Sisäasiainministeriön lausunnon jälkeen oi- tilanne, joka voi johtaa helposti haavoittuneen kannalta todennäköiseksi epäillä valvontatoimiston viranomais- korostavan sotatilalain (303/1930) nojalla.164 keusasiamies katsoi oikeaksi jattä kantelun huomioon kohtuuttomiin lopputuloksiin. Esityksessä ei kerrota, toimintaa, kuulustelut olivat olleet vielä kesken). ottamatta.169 miten asian kanssa oli menetelty, eli olivatko haavoit- Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksissa sotaa tai tuneet ammattisotilaat todella jääneet ilman palkkaa. Viimeaikainen tutkimus on haastanut vallitsevaa käsi- sen aiheuttamia erityisongelmia ei erikseen mainita. Se Tuomioon purkuun johti esitys, jossa kersanttina ja Jälkikäteen ihmetystä herättää se, että esitys tehtiin tystä siitä, että kansallinen eheytyminen olisi alkanut näkyy kuitenkin taustatekijänä ja syynä useisiin käsi- lottana Itä-Karjalassa palvelleen avioparin yksiön vuok- vasta monen sotavuoden jälkeen. Mäntsälän kapinan kukistumisesta tai viimeistään teltyihin asioihin. Vielä maaliskuulla 1940 allekirjoite- rasuhde oli huoneenvuokralautakunnan päätöksellä heinäkuun 1933 eduskuntavaaleista. Ville Okkosen ja tussa vuoden 1939 kertomuksessa sota ei esiinny lain- päätetty heidän poissa ollessaan. Korkein oikeus yhtyi Sota-aikaan liittyvä hämmästyttävä seikka on se, ettei Ville Laamasen tarkastelussa huomautetaan, että edus- kaan. Sodan odotuksen voi kuitenkin päätellä rivien EOA:n kantaan, jonka mukaan ”sota-aikana liikekan- oikeusasiamies tehnyt lainkaan tarkastuksia taisteleviin kunnassa sosialidemokraattien legitimiteetti ja kansan- välistä – EOA toimitti kesäkuussa 1939 tarkastuksen nalle pannuissa sotavaenosastoissa palvelleet eivat ole joukko-osastoihin. Myös koulutusyksiköihin tehtyjä valtaisuus asetettiin edelleen kyseenalaiseksi vielä ilmatorjuntarykmentti 2:een, joka oli sijoitettuna olleet velvollisia vastaamaan riita-asioissa tai antamaan tarkastuksia oli hyvin vähän. Esimerkiksi vuonna keväällä 1934.162 Havainto selittää sen, miksi edus- ”kuivalla hiekkakankaalla luonnonihanalla paikalla” selityksia hallintoviranomaisten kasiteltavissa asiois- 1943 tarkastettiin vain vankiloita ja joukko-osastoja, kunnan oikeusasiamiehen oli toimittava varovasti kysy- Kuolemajärven kunnassa – siis lähellä itärajaa. Tarkas- sa”.170 Olipa tarpeen selventää myös, että jos puolus- jotka eivät olleet taistelutehtävissä. On vastaisen tutki- myksissä, jotka olivat poliittisesti värittyneitä. Toisaalta tuksia ei enää tehty ylimääräisten harjoitusten alettua tuslaitoksessa palveleva henkilo lahettä kantelukirjoi- muksen asia luoda tulkinta siitä, oliko tämä puute niin Mäntsälän kapinan ja suuren vakoilujutun jälki- lokakuussa. tuksen suoraan eduskunnan oikeusasiamiehelle, han ei kiinni Hakkilan haluttomuudesta tehdä tarkastuksia hoito kuin Kohosen tapauskin voidaan nähdä pyrki- sivuuta kantelusta märattya jarjestysta.171 vai kenties siitä, että oikeusasiamiestä ei päästetty teke- mykseksi vahvistaa oikeusvaltiollisia rakenteita ja tällä Seuraavana vuonna kertomusta laadittaessa jo päät- mään tarkastuksia. tavoin vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä. Eheyty- tynyt talvisota näkyi monella tavaa kertomuksen Varsin moni kantelu oli peräisin siitä, että sota-ajan mistä mitä ilmeisimmin tapahtui myös siltä kannalta, sivuilta. EOA katsoi, että eräs vastuullisessa tehtävässä valtionorganisaatio järjesteltiin uudelleen. Tällöin Kertomuksista voi saada sellaisen käsityksen, että talvi- että 1930-luvun lopun kertomuksista on vaikea löytää sodan aikana toiminut ylimäraisiin kertausharjoituk- muissa tehtävissä tai eläkkeellä olevia kutsuttiin asepal- ja jatkosodan aikaan puolustuslaitos oli omassa sfääris- poliittisesti kuumia kysymyksiä. Myös niitä seuraa- siin kutsuttu vakinaisesta palveluksesta erossa oleva velukseen ja toisaalta sotilaita määrättiin siviiliorgani- sään suojassa EOA:n tarkastustoimilta. Organisaationa malla voidaan todeta, että oikeusvaltion kriisistä käytiin upseeri oli katsottava asevelvollisena sotapalvelukseen saation tehtäviin. Tämä aiheutti ongelmia palkkauksen tai instituutiona se näytti nauttivan sitä suojaa ja arvos- laillisuusrintaman voittoon.163 kutsutuksi, minka vuoksi hanella oli katsottava olevan ja päivärahojen kannalta.172 Aivan jatkosodan loppuvai- tusta, joka olisi kuulunut yksilölle: asevelvollisuuttaan oikeus sellaisiin palkkaus- ynna muihin etuihin kuin oli heessa (4.6.1944) – Neuvostoliiton suurhyökkäyksen suorittavalle ja sankarikuolemaansa pelkäävälle soti- sädetty asevelvollisille sodanaikaisesta palveluksesta alla – EOA Hakkila teki esityksen ”puolustuslaitoksen laalle tai vapaaehtoisesti tehtäväänsä astuneelle lotalle. Toinen maailmansota suoritettavaksi.165 Muut ratkaisut käsittelivät esimer- viran tai toimen haltijan palkkauksen jarjestamiseksi Sen sijaan ratkaisut käsittelivät asioita, jotka eivät ylei- Suomalaisen yleisen historiankirjoituksen kannalta kiksi sotapalvelukseen astuneelle valtion ylimäraisen sinä aikana, jona viran tai toimen haltija on estynyt sestä kansalaisnäkökulmasta olleet kovin merkittäviä. toisen maailmansodan vuodet ovat ehkä kiinnos- toimen haltijalle sotatilan aikana suoritettavaa palkka- virkaansa tai tointansa hoitamasta sodanaikaisen sota- tavin tutkimuskohde ja merkittävin vedenjakaja. Myös usta166, rintamasotilaan vuokravelasta johtuneen oman- palveluksen aiheuttaman vamman tai sairauden taikka Esimerkiksi sodan päättymisen jälkeisiin puolustus- oikeusolojen suhteen aikakausi on poikkeuksellinen. kadenoikeuden aiheuttaman vahingon korvaamisesta167 sellaisessa palveluksessa vallinneiden erikoisten olosuh- voimiin liittyvä ratkaisu oli mahdollisesti merkittävä Suomalaiselle oikeusvaltiolle sota-aika merkitsi sisäl- ja vankien suojaamista pommituksilta168. teiden aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta”. upseerikunnian ja henkilökohtaisen uran kannalta, lissodan ohella toista suurta koetinkiveä. Kehitys vei 173 Lainsäädännössä ei siis koko sota-aikana ollut ollut mutta on silti vaikea ymmärtää, miksi se on valittu kohti hallintovaltiota, jossa valtion tehokkuus oli Jatkosodan sytyttyä turvasäilöön otettiin poliittisten normia, jonka mukaan haavoittuneille ammattisoti- kertomukseen. Vuoden 1945 vuosikertomuksessa toimintaa määrittävä periaate ja demokraattisesta toisinajattelijoiden lisäksi vihollisen kanssa yhteistoi- laille olisi automaattisesti kuulunut palkka – sen sijaan olevan ratkaisun otsikon kysymys oli, onko upseeri, päätöksenteosta tingittiin toimeenpanovallan keski- minnassa olleita henkilöitä. Neuvostoliiton lähetystössä asevelvollisena taistelleille siviilivirkamiehille palkka joka on tehnyt kantelun esimiestän vastaan, oikeutettu tetyn päätöksentekojärjestelmän hyväksi. Oikeudel- kielenopettajana toiminut vangittu kanteli saadakseen maksettiin riippumatta heidän terveydentilastaan. saamaan jaljennoksen siita kirjelmasta, jonka hanen lisesti tämä oli mahdollista etenkin tasavallan presi- jäljennöksen häntä koskevasta poliisikuulustelupöytä- Tämä oli tietenkin luonnollisesti epäoikeudenmukainen esimiehensa henkilokohtaisena on osoittanut pämajan

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 61 MARKUS KARI 62

komentoesikunnan pällikolle? Tapauksessa eversti dellinen päättely oli usein alisteista poliittisille ja soti- ja vankeuteen otettujen joukko suurentui. Samalla myös kanssa samaan aikaan vangittiin niin sanotut kuutoset, Arvo Lyytinen oli kannellut ylipäällikkö C. G. E. laallisille näkökohdille. Esimerkiksi vankilaolojen rauhanliikkeen kannattajia otettiin repression piiriin. SDP:stä erotettu eduskuntaryhmä, joka vastusti Mannerheimille esimiehensä, merivoimien komentaja käsittelyssä sekä sotilaiden oikeuksien toteutumisen Ilmiö tarkoitti sotaa käyvän valtion tiukentunutta puolueen liukumista oikealle. Kansanedustaja Johan Väinö Valveen toiminnasta. Komentoesikunnan pääl- valvonnassa voi nähdä aukkoja. Kapinaan syyllisty- suhtautumista virallisesta linjasta toisin ajatteleviin. Helo on pitänyt tapausta oikeusmurhana ja kirjoittanut likkö, kenraaliluutnantti Oinonen oli esitellyt asian misen tai laitavasemmistoon kuulumisen perusteella Monet kiperät sota-ajan ratkaisut liittyvätkin poliit- myöhemmin, etteivät syytetyt esimerkiksi löytäneet ylipäällikölle yhdessä Valveen Oinoselle toimittaman tuomittujen suomalaisten vankilaoloja käsiteltiin ajoit- tisten toisinajattelijoiden turvasäilöjärjestelmästä teke- pelokkaasta asianajajakunnasta asiamiestä.178 kirjeen kanssa. Oinosen mukaan Valveen kirje oli henki- tain 1920- ja 1930-lukujen kertomuksissa ja EOA teki miin kanteluihin. lökohtainen. EOA Hakkila hyväksyi tämän kannan sitä tarkastuksia vankiloiden oloihin. Toisen maailman- Dosentti Sari Näre on artikkelissaan poliittisten kuitenkaan perustelematta.174 Perustelu olisi mahdol- sodan aikaiset poliittisten toisinajattelijoiden turva- Poliittisesti arveluttavia henkilöitä otettiin turvasäilöön vankien kohtelusta toisen maailmansodan Suomessa lisesti ollut tarpeen, sillä ratkaisussa jäi epäselväksi, säilöt ja siviiliväestön suoranaiset keskitysleirit sekä 30.11.1939 henkilökohtaisen vapauden rajoittamisesta piirtänyt varsin ankaran kuvan vallinneesta järjes- miten henkilökohtainen kirje on voinut olla mukana suomalaisten ja saksalaisten ylläpitämät sotavankileirit annetun asetuksen perusteella. Eräs turvasäilöön otettu telmästä. Siinä kapinan rankaisu kääntyi 1930-luvun esittelyssä ja mikä sen osuus asian käsittelyssä oli sen sijaan loistavat lähes täydellisellä poissaolollaan. kanteli siitä, että häntä oli ilman kuulusteluja tai syytä kommunistivainoihin ja talvisodan alkaessa turvasäi- ollut. Nyt ratkaisusta on vaikea nähdä, mikä yleisempi Tieto näiden olemassaolosta on tullut yleisesti saata- kertomatta lukittu Oulun keskusvankilaan. Hän ei ollut löjärjestelmään, jossa poliittisten vankien erioikeudet merkitys sen julkaisemisella on ollut. ville viimeaikaisen historiantutkimuksen myötä. Onkin saanut valtiollisen vangin oikeuksia, kuten tupakkaa ja poistettiin. Sota-aikana vainot muuttuivat suoranai- paikallaan kerrata, mitä tiedämme ajan oloista ja pohtia sanomalehtiä. Vankeinhoitovirasto lausui, ettei asetuk- seksi Valtiollisen poliisin epäiltyihin ja näiden perheen- syitä EOA:n silmiinpistävään passiivisuuteen. sessa ollut annettu ohjeita turvasäilöön passitettujen jäseniin kohdistuvaksi terroriksi. Sekä kommunisteja Katveeseen jääneet kohtelusta. Heitä oli kohdeltu kuten tutkintovankeja, että rauhanliikkeen kannattajia suljettiin keskitys- Varhaisten vuosien kertomusten perusteella on selvää, Ensin on syytä ymmärtää, että sota muutti vanki- mutta poliittisten vankien oikeuksia heille ei viraston leireille vallatun Itä-Karjalan alueelle Säämäjärvelle, että oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta ei ollut yhtä tilannetta radikaalisti. Kuten edellä käy ilmi, EOA mukaan voinut myöntää – olihan ne varattu täytäntöön- Kangasjärvelle ja Koveriin. Rintamakomennuksen kattavaa kuin nykyisin. Esimerkiksi voidaan ottaa käsitteli vankien tilannetta myös sotien aikana. OA panoasetuksessa erikseen. Tupakka- ja sanomalehtioi- tarkoitus oli monen kommunistin ja rauhanaktivistin heikommassa asemassa olevien ihmisten, kuten Hakkila teki vuonna 1943 jopa varsin progressiivisen keudet olivat mahdollisia, mutta kantelijan tapauksessa kohdalla sama kuin kuolemantuomiolla. Näre on doku- vammaisten ja orpojen asemaa koskevat ratkaisut. Kun esityksen vankien vakuuttamisesta pakkotyössä tapah- vankilanjohtaja oli ne turvallisuussyistä kieltänyt. EOA mentoinut tutkimuskirjallisuudesta ja kertomuksista nykyisin sosiaalihuoltoa ja terveyttä koskevat asiat tuvien tapaturmien varalta. Sille olisi ollut tarvetta, ei havainnut viranomaisen toimineen lainvastaisesti tai tietoa Suomen kansalaisten pahoinpitelyistä, kidutta- muodostavat merkittävän osan EOA:n työkentästä, asia kun 1930-luvulla vankeja alettiin ensin laajenevissa virheellisesti, eikä kirjoitus aiheuttanut toimenpiteitä.176 misista, nälkään näännyttämisistä, viemisistä purka- ei ollut näin alkuvuosina. Tämä käy ilmi jo kantelijoiden määrin käyttää pakkotöissä ja kun sodan aikana työteh- maan miinakenttiä tallomalla, tuomiotta ampumisista luetteloiden nimikkeistä: valtaosan kanteluista tekivät tävät suuntautuivat yhä riskialttiimpiin urakoihin. Ehkä dramaattisimmassa turvasäilöön liittyvässä ratkai- ja muista oikeusvaltioon selvästi kuulumattomista vangit ja ne koskivat joko vankilaoloja tai tuomioita Näitä olivat esimerkiksi Konnunsuon keskusvankilan sussa toistui 1920-luvulla muotoutunut ja 1930-luvulla teoista.179 rikosasioissa. Jos tarkoitus olisi selvittää ilmiötä, joka alaisessa Enson vankisiirtolassa tehtävä Enso-Vallin- vahvistettu näkemys, jonka mukaan kansanedustajan myöhemmin tuli tunnetuksi laitosvaltana, ei kerto- kosken voimalaitoksen kunnostamis- ja rakennustyöt perustuslaillinen koskemattomuus on voimassa vain Osa näistä asioista on tapahtunut suurella varmuudella, muksia voi käyttää kattavana lähteenä. On yhtäältä ja etenkin Karjalan Kannaksella sotilasvankien tekemät silloin, kun valtiopäivät ovat kokoontuneena. EOA osan tapahtumisesta voidaan käydä keskustelua. Tässä selvää, että hyvinvointivaltiota ei ollut vielä olemassa ja linnoitustyöt.175 totesi, ettei kansanedustaja Karl Wiik, joka valtio- ja yhteydessä keskeistä on se, että todisteita Suomen siten esimerkiksi nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon maanpetokselliseen toimintaan syyllistyneeksi epail- toisen maailmansodan aikana omia kansalaisiaan piirissä olevat kysymykset eivät esiintyneet viranomais- Vankitilanne muuttui myös, kun laitavasemmiston tyna pidatetty kuulusteluja varten eduskunnan hajaan- kohtaan tekemistä suurimmista vääryyksistä ei löydy toiminnan kontrollissa samalla tavalla kuin nykyisin. johtavia henkilöitä suljettiin turvasäilöön ensin talvi- tuneena ollessa, ei ollut vangittu ”valtiopaivien aikana’’ EOA:n kertomuksissa. sodan ja uudemman kerran jatkosodan sytyttyä. Ilmiö siina merkityksessa kuin naita sanoja käytettiin valtio- Dramaattisimmat aukot EOA:n kertomuksissa on merkitsi poliittisten toisinajattelijoiden repression paivajarjestyksen 14 §:ssä ja siten pidattaminen voi Tämän voi selittää kolmella eri tavalla. Ensimmäisen nähtävissä toisen maailmansodan ajalta, jolloin oikeu- tiukentumista: vankioikeudet suppenivat turvasäilössä tapahtua yleisin vangitsemisedellytyksin.177 Wiikin selityksen mukaan OA Hakkila ei ollut halukas tutki-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 63 MARKUS KARI 64

maan asioita, jotka liittyivät toisinajattelijoiden oikeu- suhteissa. Ne heittivät eduskunnan sivuraiteille päätök- neen, että muuta moitetta viranomaistoiminnassa kuin sotavankileiriin. Maassa, jossa oli kymmeniä tuhansia denhoitoon, vankien oikeuksiin ja vankilaoloihin. senteosta ja sen oikeusasiamiehenkin ydintehtäväänsä arkun avaamiskiellon perusteettomuutta EOA ei tule sotavankeja ja jossa vallitsi elintarvikepula, OA totesi Tähän suuntaan tuntuisi viittaavan esimerkiksi nähden sivulliseksi. Monesta oikeusvaltioon kuulu- löytämään.183 sotavankileirin järjestyksen ja siisteyden sekä sen asuk- Hakkilan innokkaat puheet luontaisen ja linnoitetun mattomasta asiasta emme voi lukea oikeusasiamiehen kaiden ravitsemus- ja terveydentilan hyväksi.186 itärajan tarpeesta jatkosodan alettua.180 Oikeusasia- kertomuksista. Itä-Karjalan vallatuilla alueilla suomalaishallinnon mies tuntui sen perusteella suhtautuvan myötäsukai- aikaansaama siviiliväestön vaino ja vangitseminen Oma kysymyksensä on saksalaisten Suomen alueella sesti sotilasjohdon strategisiin tavoitteisiin, mikä voisi Sen sijaan Arndt Pekurisen monivaiheisen tarinan tapahtui internoinnin kautta. Ylipäällikön antamalla ylläpitämät sotavankileirit ja sotavankien kohtelu. heijastua myös suhtautumiseen ajan ilmiöihin. Selvitys- surullinen loppunäytös on luettavissa vuoden 1942 sotilaskäskyllä vallattujen alueiden niin kutsuttu Pohjois-Suomen puolustamisesta vastanneet Saksan halukkuutta voi olla vähentänyt myös sota-ajan poliit- kertomuksesta. Pekurinen oli kyyditty ja pahoinpidelty vieras aines – pääasiassa venäläisväestö – vangittiin ja sotavoimat suhtautuivat neuvostoliittolaisiin sota- tinen realismi. Maan poliittinen valta ei ollut sodan 1930-luvulla Lapuan liikkeen toimesta, ja kansainvä- toimitettiin keskitysleireihin.184 Suomen sotilashal- vankeihin tarpeellisena työvoimaresurssina. Tätä aikana eduskunnalla vaan pikemminkin päämajalla ja lisen rauhanliikkeen kautta hänen puolestaan olivat linnon keskitys- ja siirtoleireistä, niillä vallinneesta osoittaa se, että kuolleisuus Lapissa oli pienempää mahdollisesti hallituksen sisäpiirillä. puolustusministerille kirjelmöineet englannin parla- nälänhädästä, niillä tapahtuneista julmuuksista tai (10 prosenttia) kuin suomalaisten ottamien sota- mentin jäsenten ja kirjailijoiden lisäksi itse Albert niiden oikeudellisesta asemasta ei voida lukea EOA:n vankien (n. 30 prosenttia) tai Saksan itärintamalla Toisen selityksen mukaan Hakkila olisi pyrkinytkin Einstein. Hänen peräänantamattomuutensa oli saanut kertomuksista. ylipäänsä otettujen sotavankien (50 prosenttia) kuollei- tekemään tarkastuksia, mutta hänelle ei annettu siihen aikaan Lex Pekurisen, vuoden 1931 ensimmäisen sivii- suus. Toisaalta kansallissosialistisen politiikan mukai- mahdollisuutta. Ehkäpä EOA ei saanut päämajalta lipalveluslain, joka ei sota-aikana ollut voimassa. Tauno Asiallisesti laajempi kysymyksensä on vallatun Itä-Kar- sesti toiminut armeija myös murhasi esimerkiksi kulkulupaa sotatoimialueelle ja tämän tarvitsemaa Tirkkosen esityksestä työvelvollinen Pekurinen oli siir- jalan oikeudenhoito. Alue oli jatkosodan alussa sotatoi- juutalaisia, kommunistipuolueen jäseniä ja ideologi- avustusta. Toimeenpanovalta on voinut sotatilalain retty Suomussalmen rintamalle taistelujoukkoihin. mialuetta, jossa muun muassa kurinpidollinen rankai- sesti vaaralliseksi katsomiensa ryhmien jäseniä. Lapin nojalla antaa rajoittavia säännöksiä. Tarkastusten kiel- Rauhalliseksi perheenisäksi tunnettu mies oli yhä kiel- suvalta siviileihin annettiin sotilasviranomaisille. oloissa tarpeelliseksi työvoimaresurssiksi katsottuja täminen olisi ollut laitonta, mutta tarkoituksenmu- täytynyt pukemaan asepukua ja tarttumaan aseeseen. Ylipäällikön käskyssä esittelemä ratkaisu ei ehkä ollut sotavankeja myös tuotiin Suomen valtakunnan alueelle kaisuusnäkökohdat tuntuivat usein päihittävän liian Viimeisen kieltäytymisen seurauksena Pekurinen oli lainmukainen, mutta päämajan hallinnollisen toimiston sen ulkopuolelta Saksan valloittamilta alueilta.187 tarkan legalismin. ammuttu ilman oikeudenkäyntiä.182 näkemyksen mukaan välttämätön. Tuomioistuinjärjes- Kansainvälisoikeudellisesti Suomen voi katsoa olleen telmä oli omalaatuinen yhdistelmä kenttäoikeuksia ja vastuussa sotavankien epäinhimillisestä ja kuolemaan Kolmannen selityksen mukaan vääryyksiä on tutkittu, EOA:n käsiteltäväksi Pekurisen tarina tuli otsikolla professori Merikosken oikeudenkäyntilaitosta koskevan johtaneesta kohtelusta, myös vuosina 1941 ja 1942 mutta niistä ei eri syistä haluttu raportoida eduskun- Sodassa kaatuneiden ruumiiden luovuttaminen heidan asteittaisen suunnitelman toteuttamista. Vaikka sodan tapahtuneista nälästä johtuneista massakuolemista. nalle kertomuksissa. Tällainen on ainakin Nestori omaisilleen. Selosteen mukaan Pekurinen oli ennen alkuvaiheen tavoitteena oli Itä-Karjalan liittäminen Sotavankien luovuttaminen saksalaisarmeijan orjatyö- Parkkarin vangitsemista ja vankien kohtelua koskevan rangaistusajan päättymistä ”viety suoraan etulinjoille, maakuntana Suomeen, ei oikeudenhoidossa edetty voimaksi oli kansainvälisen oikeuden vastaista. Salli- kantelu, jonka EOA käsitteli vuonna 1941. Se ei missä hänen oli ilmoitettu kaatuneen”. Kantelussa pitkälle.185 Itä-Karjalan järjestely ei näyttäydy EOA:n malla valtakunnan alueen ja suomalaisinfrastruktuurin johtanut toimenpiteisiin.181 Ratkaisua ei ole selostettu vaadittiin toimenpiteitä ruumiin luovuttamiseksi omai- kertomusten sivuilla. käytön Suomi myös mahdollisti saksalaisjoukkojen kertomuksessa. Ilmiön laajemman esiintymisen voisi sille, mikä mahdollisti arkun avaamisen hautajaisissa. rikokset sotavankeja kohtaan. Hätä ei taaskaan lukenut varmistaa arkistotutkimuksella, johon tämän artikkelin Leski ja tätä avustanut asianajaja Ernesti Hentunen Myöskään suomalaisten sotavankileirien tarinaa ei lakia. Suomalaiset olivat pulassa jo oman armeijansa puitteissa ei ole mahdollisuutta. ymmärsivät tapahtumien todellisen luonteen: Peku- voida koostaa kertomusten perusteella. Mainintaa jatkosodan hyökkäysvaiheessa otettujen vankien rinen ei ollut kaatunut taistelussa, vaan teloitettu vihollismaiden vangittujen kanteluista ei ole, eikä EOA kohtelun kanssa. Yhteistä vihollista vastaan taistele- On mahdollista, että kaikki edellä mainitun kaltaiset omien toimesta. Arkun avaaminen hautajaisissa todisti tarkastustoiminnassaan puuttunut käytännössä lain- villa suomalaisilla sotilasviranomaisilla ei ollut kiinnos- seikat ovat osana vaikuttaneet tilanteeseen. Pohja- hautajaisvieraille tapahtuneen tosiseikan: Pekurinen kaan sotavankileirien toimintaan. Vuoden 1942 tarkastusta puuttua aseveljen toimintaan.188 syyt ovat yhtä lailla samalla suunnalla: sodanaikaisessa oli siviilivaatteissa. Pölösen ja Pajuojan analyysistä tuksessa Karvian varavankilaan on pääteltävissä, että poliittisessa järjestelmässä ja poikkeuksellisissa valta- voi päätellä kantelun laatineen Hentusen ymmärtä- OA Hakkila tutustui myös sen yhteydessä toimivaan

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 65

Yhteiskunta ja kaaos, Yrjö Ollila / kuvaaja Simo Rista (1930, suuren valiokunnan seinämaalauskilpailun luonnos). MARKUS KARI 68

Vuosikertomuksista ei ole havaittavissa mitään merk- oikeusministeri Oskari Lehtosen näkemykset jatko- LAILLISUUSVALVONTAA HAURAASSA Poliittinen peli asetti oikeusasiamiehiä, joilla ei ollut kejä siitä, että saksalaisten vankikysymykseen olisi sodan ratkaisuihin, joiden voidaan jälkikäteen katsoa VALTIOSSA tarvittavaa auktoriteettia tai intoa tehtävän suorittami- pyritty puuttumaan. Jos valituksia saksalaisiin liittyen asettaneen oikeusvaltion kyseenalaiseksi. Jukka Linds- seen – varsinkin kun palkka oli pieni ja tehtävät askar- on tullutkin, ei niistä ole mainittu vuosikertomusten tedt on tuonut päiväkirjamerkintöjen ja yksityisen Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävää ensimmäi- telivat joko liian pienien tai liian raskaiden asioiden sivuilla. Saksalaisten liittolaisten toimien tutkiminen ei kirjeenvaihdon perusteella esiin, että Lehtonen oli senä hoitanut Erik Alopaeus tunnetusti esitti eduskun- parissa. Söderhjelm mainitsee itse olleensa valintansa ollut reaalipoliittisesti mahdollista. Saksan ja Suomen valmis asettamaan hallinnolliset ja sotilaalliset näkö- nalle annetussa vuoden 1920 kertomuksessa toimen aikoihin hädin tuskin 30-vuotias – hänen seuraajansa välinen ulkopoliittinen tilanne oli lisäksi jatkuvasti kohdat oikeusvaltiollisten edelle.191 Lehtosen valmius lakkauttamista. Ehdotusta on pidettävä yllättävänä puolestaan eläkkeelle jäänyt hovioikeuden presidentti. herkkä. Kuten Hentilä toteaa, Wehrmacht ei piitannut ei varmasti ollut yksittäistapaus, vaan laajemminkin ottaen huomioon jo ensimmäisen vuoden toiminnan Söderhjelm jäi pois tehtävästä henkilökohtaisista syistä. suomalaisten suvereniteetista sen enempää kuin suomalaista hallintoa – ja oikeuslaitostakin – sota-ai- ulottuvuuden. Vajaassa vuodessa oikeusasiamies kykeni 196 Söderhjelmin elämänkerran kirjoittanut Vuorisjärvi Suomen ja Norjan välisestä rajastakaan.189 kana leimaava piirre.192 lausumaan yhteiskunnallisti merkittävistä asioista, arvelee varsin uskottavasti, että eroamisessa oli kyse kuten poliisin toiminnasta ja kapinaan osallistuneiden jonkinlaisesta protestista, jonka tavoitteena oli kiin- On vielä todettava, että EOA:n kertomuksista ei löydy Kuten eduskunta, sen oikeusasiamies oli Suomen henkilöiden armahtamisesta. Hän toimitti lähes 20 nittää huomiota tarpeeseen uudistaa virkaa.197 Viran ainoatakaan mainintaa kenttäoikeuksien tai muiden valtiollisen päätöksenteon sivuraiteella sotavuosina. tarkastusta ja antoi vieläpä lausunnot leimaverolaista, voimakas politisoituminen oli myös raskasta OA:lle. tuomioistuimien sotatilan aikana langettamista 681 Ajan politiikassa sotilasjohdon asema oli korostunut hovioikeuksien työjärjestyksen muuttamisesta oikeu- Syyt Söderhjelmin lähtöön lienevät tavalla tai toisilla kuolemanrangaistustuomioista.190 hallituksen ja etenkin eduskunnan kustannuksella. denkäytön sujuvoittamiseksi sekä lain vahvistami- kytköksissä hänen mainitsemaansa voimakkaaseen Sisäpoliittisesti heikkona instituutiona sen ei ollut seen liittyvästä menettelystä. Alopaeus ei kuitenkaan julkiseen kritiikkiin, jota lehdistö kohdensi esimerkiksi Sotatilan aikana EOA käsitteli paljon rangaistuksia ja mahdollista puuttua toimintaan, joka voitiin nähdä nähnyt lisäarvoa orallaan olevan instituution teke- edellä kuvattuja vuoden 1929 liputusratkaisuja kohtaan. vankeutta sekä muita seuraamuksia koskevia asioita. valtakunnan kokonaisedun kannalta hyväksyttävänä. mässä työssä laillisuusvalvonnan eteen. Hänen ajat- Joukoittain oli myös ravintoon tai rahaan, eli perustoi- telussaan oikeuskanslerilla oli paremmat edellytykset Myös Puhakka kirjoitti kautensa päättymisen jälkeen meentuloon tavalla tai toisella kytkeytyviä asioita. On Käytännölliseltä kannalta oikeusasiamies törmäsi valvoa julkisen toiminnan laillisuutta ja resurssit olisi EOA:n asemasta ja tehtävistä synkkään sävyyn. Paitsi, kuin kansakunnan kohtalon vuosina ja hädänalaisten henkilöityneen ja heikosti resursoidun instituutionsa tullut keskittää tähän yhteen instituutioon.194 Jo vuotta että hän katsoi viran, jonka hoidon oli juuri päättänyt määrän kasvaessa Itä-Karjalan, kuolemantapauksien, rajoitteisiin. Kertomusten perusteella ei voida luotet- myöhemmin K. V. Holma hahmotteli oikeusasiamies- ”tarpeettomaksi” parlamentaariselle valtiolle, oli se rintaman joukko-osastojen oikeustilanteen, sekä heik- tavasti selvittää, miten Hakkila suhtautui pimentoon instituution vahvistamista. Keinoja olivat toimen myös ainakin sellaisenaan ”soveltumaton ja tarkoitus- kojen tai poliittisesti erimielisten rohkean puolusta- jääneisiin kysymyksiin tai miten tietoinen hän niistä kieltäminen kansanedustajilta, toimikauden pidentä- taan vastaamaton”. Puhakan ajattelussa parlamentaa- misen kaltaiset teemat olisivat vaikuttaneet vähämerki- kustakin oli. Selvää on se, että kun Hakkilan sihteeri minen vähintään kanteen tai jopa kolmeen vuoteen ja rinen hallitustapa tarkoitti, että eduskunta ja hallitus tyksisiltä. Tällaiset puutteet kertomuksessa käsitellyissä kutsuttiin viikkoa ennen jatkosodan syttymistä puolus- oikeusasiamiehen viraston perustaminen.195 Holman eivät olleet toisiaan vastakkaisia valtiomahteja. Enem- teemoissa on kuitenkin vaikea ymmärtää siitä näkökul- tuslaitoksen palvelukseen, entisestään heikot resurssit hahmottelema linja toteutui myöhemmin ja hänen mistöhallituksen oloissa EOA joutuisi mahdollisesti masta, että vangittujen, pidätettyjen tai työlaitoksissa yhä ohenivat. Hakkilan apuna oli vain esittelijä Osmo mainitsemansa toimet tulivat instituution keskeisiksi tarkastelemaan valitsijoidensa – ministereinä toimi- olevien oikeuksien valvonta kuului selvästi EOA:n ensi- Järvinen, kirjaaja Laura Eskelin ja vahtimestari Yrjö kehityspiirteiksi. vien kansanedustajien – toimien lainmukaisuutta.198 sijaiseen toimintakenttään. Koskinen, joten mahdollisuudet kattavaan laillisuus- Puhakan näköalaton kirjoitus kertoo siitä pessimis- valvontaan olivat vähäiset. Kuten Pajuoja ja Pölönen On mahdotonta ymmärtää ensimmäisen tasavallan mistä, jolla jotkut viranhaltijat tehtäviinsä suhtautuivat Syitä tapahtuneelle voidaan hakea ainakin ajan menta- ovat todenneet, tulokset on suhteutettava näihin oikeusasiamiesinstituutiota ymmärtämättä sen olleen 1920-luvulla. Söderhjelm puolestaan toi pian kautensa liteetista, eduskunnan oikeusasiamiehen heikosta insti- resursseihin.193 politisoitunut ja henkilöitynyt. J. O. Söderhjelm maalasi päättymisen jälkeen esille tarpeen kehittää instituu- tutionaalisesta asemasta sekä käytännöllisistä seikoista. kautensa jälkeen synkän kuvan aikakautensa oikeusasia- tiota esimerkiksi laajentamalla reaktiovalikoimaa, miehistä. Hänen mukaansa instituutiolla oli teoreetti- selventämällä oikeusasiamiehen virkavastuu sekä säätä- Ajan henki oli kova, ja juridiikka jäi helposti toissijai- sesti ajatellen looginen paikka valtiokokonaisuudessaan, mällä lainsäädäntöä koskevien esitysten tekotavasta seksi. Esimerkiksi käyvät poliittisen eliittiin kuuluneen mutta käytännössä se oli 1920-luvulla epäonnistunut. ja ylimpien tuomioistuinten kanssa tehtävästä yhteis-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 69 MARKUS KARI 70

toiminnasta. Vaikka Söderhjelm ymmärsi esimerkiksi kossa. Tyypillinen ratkaisu voitiin tehdä mikä tahansa Tässä tilanteessa perusoikeudet jäivät kuriositeetin ase- voittaneen puolen poliittisen hegemonian määrittele- valtionbudjetin niukkuuden ongelmat, oli tavoitteeksi näistä hatuista päässä. Jos Puhakan kohdalla esimerkki maan. Niihin ei juuri vedottu kanteluissa, eikä oikeus- mänä.206 Tuossa ympäristössä kansalaisille kuuluneet otettava ”en reform, vilken av justitieombudsmannen onkin erityisen ilmeinen, toimivat myös muut alkuajan asiamies soveltanut niitä ratkaisuissa. Oikeussosiolo- perusoikeudet eivät kukkineet kauniisti, vaan olivat skulle skapa den lagarnas väktare och den folkets egen oikeusasiamiehet erilaisten odotusten ristipaineessa. gisessa tutkimuksessa on voitu erottaa kertomuksissa kitukasvuisten ohdakkeiden asemassa. Elmgren on förtroendeman, som vår statsförfattninämnat honom julkaisuista selostuksista jonkin verran kanteluita, joissa osoittanut, kuinka kansalaisoikeudet voitiin aikalais- till”.199 Kuten tässä teoksessa olevat Jukka Lindstedtin ja esitetään väite jonkin perusoikeuden loukkauksesta. käsityksessä nähdä jopa esteenä suomalaiselle demo- Susanna Reinbothin kirjoitukset osoittavat, sekä edus- Tällaisia tapauksia on löydetty 1920-luvulta 8, 1930- kratiakehitykselle. Tämän näkemyksen mukaan laita- Kuten alkuvaiheen viranhaltijoiden kokemuksista käy kunta että lehdistö asettivat merkittäviä odotuksia ja luvulta 9 ja 1940-luvulta 43.203 Etenkään kansalaisille vasemmiston suosion kasvu olisi voinut antanut sille ilmi, oikeusasiamiesinstituution alkuvuosia määrittää vaatimuksia oikeusasiamiehille. Niiden huippuna olivat kuuluvat yleiset perusoikeudet, kansalaisoikeudet, eivät liikaa äänivaltaa eduskunnassa, mikä olisi antanut sille heikkojen resurssien lisäksi henkilöityminen kulloi- vaatimukset viran lakkauttamiseksi tarpeettomana. Ne esiinny aineistossa yleisesti. mahdollisuuden estää porvarillisen laillisuusrintaman seenkin oikeusasiamieheen ja politisoituminen. Esimer- etenivät kahta eri argumentaatiolinjaa: ensimmäisen uudistumispyrkimykset.207 kiksi vuosien 1925–28 oikeusasiamies Y. W. Puhakka mukaan instituutio ei kuulunut parlamentaarisen Harvoista perusoikeussidonnaisista asioista on syytä oli koulutukseltaan molempien oikeuksien tohtori valtiosäännön puitteisiin ja toisen mukaan instituutio nostaa esiin kolme. Päällimmäinen niistä on voi nostaa Itsenäistymistä edeltänyt tai sen jälkeisten vuosi- (1920) ja oli toiminut pitkään asianajajana Sortavalassa. on päällekkäinen oikeuskansleri-instituution kanssa.201 lausunto, jonka EOA teki valtioneuvoston yleisessä kymmenten Suomi ei ollut läntinen teollisuusvaltio Vapaussotaan Puhakka osallistui Karjalan esikunnan istunnossa 16.2.1924. Siinä tämä katsoi lainvastai- tai pohjoismainen demokratia: sellaista saatettai- jäsenenä. Hänet valittiin kokoomuksen listoilta kansan- Eduskunnan oikeusasiamiesinstituutio vastasi yhteis- seksi eräiden lainvastaisesti hankittujen kiinteistöjen siin nykyisin pitää kehitysmaana. Ensimmäisen tasa- edustajaksi vuosina 1927 ja 1929. Tuohon aikaan hän kunnallisiin odotuksiin yhtäältä pysyttäytymällä luovuttamista valtiolle koskevan lain, nimenomaan vallan ongelmat havainnollistuvat, jos sitä tarkastelee oli valtio- ja hallinto-oikeuden opettaja Yhteiskunnal- tulkinnoissaan tarkasti ajan oikeusvaltiokäsityksessä. vetoamalla hallitusmuodon 6 §:n takaamaan omai- Aapo Kähösen tavoin hauraana valtiona (fragile state). lisessa korkeakoulussa ja mainitseepa kansanedusta- Itsenäisyyden alkuvuosina hallinnon nähtiin kattavan suudensuojaan. Se sisälsi ”eräitä säännöksiä, jotka Tällainen kokonaisuus on kykenemätön toteuttamaan jamatrikkeli hänen olleen MTK:n lakiasiaintoimiston julkisten viranomaisten toiminnan. Hallintoa toteut- mielestäni käsittävät poikkeuksen siitä oikeusturvasta, väestön odotuksia ja hallitsemaan poliittisen prosessin hoitaja vuosina 1923–1932. Monessa tehtävässä koke- tivat virkamiehet, joiden tehtäväksi nähtiin 1800-luvun jonka Suomen Hallitusmuoto 6 §:ssään perustuslain avulla muutoksia odotuksissa ja kapasiteetissa. Sen musta hankkinut Puhakka toimi 1930-luvulla kahteen lopulla muodostuneen yleisen mielipiteen mukaan pyhyydellä vakuuttaa jokaiselle Suomen kansalaiselle vastaparina oleva kestävä valtio (resilient state) puoles- otteeseen sisäasiainministerinä sekä vielä vuonna 1954 kansakunnan yleisen edun toteuttaminen. Katsantoon omaisuuden puolesta”.204 Toisessa tapauksessa käsi- taan on tehokkaasti legitiimi ja pystyy vastaamaan eri lyhyesti oikeusministerinä.200 Mikä hattu on päässä, kun yhdistyi suppea käsitys oikeusvaltiollisuudesta: virka- teltiin ulkomaalaisten oikeutta perustaa yhdistyksiä. sosiaalisten ryhmien odotuksiin. Kähösen mukaan tällaiseen mieheen henkilöityvä instituutio saa käsi- miesten oli toiminnassaan noudatettava lakeja ja Vaikka hallitusmuodon 10 § takasi Suomen kansalai- kehitys on kulkenut kohti pohjoismaisten demokra- teltäväkseen esimerkiksi laitavasemmistoon kuuluvan oikeusvaltion periaatteita. Lakisidonnaisuuden periaate sille oikeuden perustaa yhteyttä, ei siitä voitu vasta- tioiden verrokkiryhmää, mutta tämä ei ole ollut itses- poliittisen vangin kantelun kohtelustaan vankeudessa? oli vahva, hallinnossa ei saanut ”tehdä mitään, minkä kohtaispäätelmällä johtaa ulkomaalaisia koskevaa täänselvyys. Sisällissodan jälkeinen eheyttämispo- Ratkaisuja voidaan tulkita esimerkiksi poliittista, juri- laki kieltää, ei menetellä toisin kuin laki säätää”.202 kieltoa yhdistysten perustamiseen.205 Kaikkein painok- litiikka voitti oikeastaan vasta vuosina 1930–1932, dista tai pragmaattista näkökohtaa painottaen. Vaikka kain ratkaisu oli edellä kuvattu vuoden 1930 Työn Ääni jolloin keskustaporvarien ja reformistisen työväen- molempien oikeuksien tohtorin lainopillisesti kestävää Nykytilanteeseen verrattuna huomattava ero oli ihmis- -tapaus, joka jäi monella tavalla poikkeukselliseksi. liikkeen yhteistyö torjui oikeistoradikalismin nousun. ratkaisua etsivä hattu olisikin ratkaisuja kirjoitetta- oikeuksien mittatikun puute. Ihmisoikeussopimusten Kestävä valtio mahdollistui: väestön odotukset kana- essa päässä, todennäköisesti myös kansanedustajaksi puuttuessa laintulkinta edellytti pykälän löytymistä EOA:n kertomukset tuntuvat viittaavan siihen, että voituivat poliittiseen prosessiin väkivallan ja pakon pyrkivän poliitikon lierihattu, virkakoneiston toimin- säädöskokoelmasta tai vaikkapa viranomaismääräyksistä. 1920- ja 1930-lukujen Suomi oli pikemminkin ”suoje- sijaan.208 Kertomuksista on nähtävissä, että tällainen nasta kiinnostuneen virkamiehen knalli sekä kansallista Pykälän puuttuessa tai edellyttäessä tulkintaa, kysy- luskuntien tasavalta” kuin ”Tannerin tasavalta”. muutos heijastuu myös oikeusasiamiesinstituutioon. yhtenäisyyttä etsivän oikeistolaisen ”koivistolainen” ja mystä lähestyttiin helposti julkisen vallan (taloudel- Aineiston perusteella kansallinen eheytyminen ei Vasta stabiili poliittinen järjestelmä mahdollisti edus- vapaussodan perintöä vaalivan kokoomusaktiivin lipal- listen) intressien kautta. Tyypillisesti kanteluihin annetut toteutunut työväestön sosialidemokraattisen liitteen kunnan yhteydessä toimivan viranomaisen normaalin linen suojeluskuntalakki roikkuivat työhuoneen naula- ratkaisut seurailivat viranomaisten antamaa vastinetta. ajaman demokratisoitumisen kautta vaan pikemminkin toiminnan ja merkityksen vähittäisen kasvun.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 71 MARKUS KARI 72

Keskeistä on myös huomata, että ensimmäisen tasa- kanslerin merkitys on pääasiassa rajoittunut niihin Historiantutkimuksessa Suomen ensimmäiseksi tasavallan oikeuskulttuuri oli täysin erilainen kuin nykyisin. tehtäviin, jotka hanelle kuuluvat hallitusvallan juris- vallaksi on tapana kutsua itsenäisyyden alkuvuosina Esimerkin tarjoaa lokakuussa 1931 saapunut kantelu, tina”. Hakkila ennusti eduskunnan oikeusasiamiehen vallinnutta poliittista kulttuuria. Sen päättyminen jossa kuritushuonevanki kanteli siitä, että tältä oli työtaakan kasvavan sen tullessa instituutioksi, ”johon voidaan ajoittaa esimerkiksi Moskovan rauhansopi- otettu sormenjäljet. Hän näki tämän olevan ”sellainen kansalaiset ensi sijassa turvautuvat saadakseen suojaa muksen solmimiseen tai liittoutuneiden valvontako- ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus ja ihmis- virkamiesten, niin alempien kuin ylempienkin, lain- mission saapumiseen. Siirtymällä toiseen tasavaltaan arvoa alentava teko, johon rikoslaki ei rankaisematta vastaisilta toimenpiteilta”. Kuin Hakkilan viimeiseksi kuvataan Suomen poliittisen kulttuurin ja ulkopoliit- sallinut kenenkään ryhtyä vasten asianomaisen tahtoa”. testamentiksi jäänyt lausunto osoitti kiinnostavalla tisen aseman nopeaa ja perinpohjaista muuttumista Hänen mukaan rikollisen tuntomerkeistä vuonna 1929 tavalla kansalaiskeskeisen ajattelun merkkejä. Sen varsi- toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. Jälleen- annettu asetus oli ”muodollisessa suhteessa ainoalaa- nainen toimeenpano – ”esityksen tekeminen oikeusasia- rakennuksesta siirryttiin suhteellisen nopeasti uuden- tuinen ja sisällöltään rikoslain määräysten vastainen”. miehen viraston jarjestamisesta vakinaiselle kannalle” laisen hyvinvointivaltion luomiseen. Aikakaudella Oikeusasiamies ei kuitenkaan antautunut pohdintoihin – jäi ”seuraajani asiaksi”.210 demokraattista valtaa siirtyi tasavallan presidentille ja ihmisoikeuksien ulottuvuuksista tai oikeusjärjestyksen valtio sai yhteiskuntakehityksessä keskeisen roolin. mahdollisesta sisäisestä ristiriidasta. Kantelu päättyi Siirtymästä toiseen tasavaltaan alettiin puhua jo 1970- tyypilliseen fraasiin: ”Koska en havainnut [kantelijan] luvulla. Aikakauden kulttuuris-yhteiskunnallista järjes- edelläselostetussa kirjoituksessa esitettyjen vaatimusten Ensimmäisen telmää myöhemmin tutkinut professori Pertti Alasuu- tueksi esiintuodun edes todennakoisia perusteita, niin tari on nostanut sen tarkastelujaksokseen. Hän on ja kun ei ollut kaynyt ilmi, etta viranomaiset kysymyk- tasavallan perintö painottanut, että toinen tasavalta voidaan mieltää erilli- sessa olevassa asiassa olisivat menetelleet virheellisesti senä ja jo päättyneenä aikakautena suomalaisen yhteis- tai muutenkaan lainvastaisesti, ei kirjoitus aiheuttanut kunnan ja kulttuurin kehityksessä.211 puoleltani enempia toimenpiteita.”209 Oikeusasiamies- instituution puhtaan legalistiset lähtökohdat ratkai- Siirtymää ensimmäisestä toiseen tasavaltaan leimaa sutoiminnalle olivat tyystin erilaisia kuin nykyisin. monesti puhe vaaran vuosista. Dramaattisiin murros- Keskeinen tavoite oli saattaa syytteeseen virheellisesti vuosiin nähden oikeusasiamiesinstituutio jatkoi toimin- tai muuten lainvastaisesti toimineet virkamiehet. taansa toisen maailmansodan jälkeen ilman suuria muutoksia. Kenties merkittävintä oli pitkäaikaisen Oikeuskulttuurin vähittäinen muutos tuli mahdolli- OA Hakkilan siirtyminen hallintoneuvokseksi vuonna seksi, kun itsenäisen Suomen ensimmäinen tasavalta 1946. Henkilöityneen instituution vetovastuun vaihtu- lakkasi Moskovan välirauhan ehtoihin. Eduskunnan minen merkitsi yhtäältä uutta alkua ja tuoretta otetta. oikeusasiamiesinstituutiossa muutoksen tuulia kuvaa Toisaalta sitä, että asiat jatkoivat monella tapaa samalla Hakkilan tekemä esitys tyovoiman lisämisesta oikeus- uralla, voi kutsua ensimmäiseltä tasavallalta jääneeksi asiamiehen kansliassa ja kysymys oikeusasiamiehen- perinnöksi. Instituutio oli edelleen poliittinen, henki- viraston jarjestamisesta vakinaiselle kannalle. Toimi- löitynyt ja pienillä resursseilla varustettu. Nämä piirteet kautensa jo päättänyt Hakkila analysoi kehityksen vaikuttivat kehitykseen toisen tasavallan oloissa. kulkevan Ruotsin tietä, ”missa kansalaiset viranomaisiin kohdistuvine oikeusturvavaateineen yleensa kän- tyvat oikeusasiamiehen puoleen, kun taas oikeus-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 73 MARKUS KARI 74

KAMPPAILU LISÄRESURSSEISTA EOA totesi, ettei tasavallan presidentin virkatoimien VIREILLE TULLEIDEN ASIOIDEN MÄÄRÄ, oikeusasiamiesten ja varamiesten taustasta. Hidén on tutkiminen kuulunut hänen toimivaltaan. Tapauk- 1940—1970 käynyt läpi valinnat vuoden 1945 vaalista vuoden 1969 Oikeusasiamiehen virastossa oli heinakuun alusta 1945 sessa oli kyse välirauhansopimuksen jälkeen palveluk- vaaliin. Niissä ehdokkaina ei ollut yhtäkään aiempaa 1800 aina vuoteen 1957 kaksi sihteeria, kirjaaja ja puhtaak- sesta vapautetun everstin kantelusta, jossa tämä koki tai silloista kansanedustajaa. Tässä mielessä poliitti- 1600 sikirjoittaja.212 Tässä suhteessa muutos ensimmäiseen vapauttamisen moitteettoman palveluksen jälkeen suus oli poistunut tehtävästä: eduskunta siis ei valinnut tasavaltaan näkyi vain siinä ja vasta silloin, kun EOA epäoikeudenmukaiseksi. Maineensa korjaamiseksi tämä 1400 enää inter pares luottamushenkilöä vaan asiamiehen. vähitellen aktivoitui vaatimaan itselleen lisää resurs- olisi halunnut esimiehen alaisistaan upseereista sota- 1200 Toisaalta puoluepoliittisuus ei ollut hävinnyt. Ehdok- seja. Oikeusasiamiesinstituution modernisoitumisen aikana antaman arvostelun käyttöönsä – lain mukaan 1000 kaista olleista 19 henkilöstä kahdeksan oli ilmoittanut kannalta keskeistä on ollut 1960-luvulta alkaen tapah- sitä ei kuitenkaan tarvinnut ilmoittaa arvioinnin 800 puoluekantansa tai laajemmin poliittisen kantansa. 214 tunut tukiresurssien laajentuminen ja viime kädessä kohteelle. Vuoden 1966 oppi oli, että oikeusasia- 600 Valituista viidestä OA:sta vain yksi (Laisaari) on julki- apulaisoikeusasiamiesjärjestelmään siirtyminen. miehen toimivaltaan ei kuulunut tutkia oikeuskans- suudessa ilmoittanut kannattavansa puoluetta (Sdp). 400 lerinviraston esittelijan ja keskusrikospoliisin rikos- Lisäksi tiedetään, että vuonna 1945 OA:ksi valittu 200 Ensimmäisen tasavallan perintöä oli myös oikeusasia- tarkastajan oikeuskanslerin märayksesta yhdessa Kuuskoski oli oikeiston ehdokas.222 Muut ovat olleet 0 miesinstituutiosta käyty keskustelu. Vielä 1948 Valtio- toimittamissa kuulusteluissa noudattaman menettelyn puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Sen sijaan äänes- tieteellisen Yhdistyksen kokouksessa esiintynyt OA lainmukaisuutta.215 tystilanteissa on käynyt selväksi, että ne ovat ratken- 1940 1942 1944 1946 1948 1950 1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 Mauno Laisaari kävi keskustelua viran teoreettisesta neet puoluepoliittisten voimasuhteiden perusteella. Vireille tulleet asiat ja käytännöllisestä merkityksestä. Selvitettyään viran Muina toimivaltakysymyksinä EOA totesi ettei virka- Kastari valittiin vuonna 1951 ja Rapola vuonna 1956 laajaa tehtäväkenttää Laisaari keskittyi tarkastelemaan toimiin kuulunut yhdistyksen ylläpitämän oppikoulun porvarillisten edustajien äänillä. Leskinen oli vuonna sen tarpeellisuudesta esitettyä kritiikkiä erityisesti rehtorin ja opettajan216 tai välityssopimuksen mukai- Kertomusten sivumäärä myös kasvoi lähes kaksinker- 1961 niin sanottujen Honka-puolueitten ehdokas, kun valtiosäännön kannalta. Tämä, kuten myös oikeus- sesti valitun välimiehen217 toimien, eikä eduskun- taiseksi, kun Kuuskoski kuvasi niissä silminnähden taas maalisliitto muiden ohella tuki virassa ollutta kanslerisuhdetta käsittelevät puheenvuorot, oli esitetty ta-aloitteiden käsittelyjärjestyksen kehittämisen218 aiempaa useampaa ratkaisua. Rauhallisin toisen maail- Rapolaa ja kommunistien 47 edustajaa viimeiseen jo ennen sota-aikaa. Tarkastelun pääanniksi jäi sen arviointi. Kantelumahdollisuus sen sijaan oli turvattava: mansodan jälkeinen vuosi on ollut 1957, jolloin vireille äänestykseen saakka Kemin kaupunginjohtaja Risto toteaminen, että virasto ei ollut toiminut vakinaisella vankilan johtaja ja apulaisjohtaja saivat huomauksen, tuli 812 asiaa. Hölttää.223 kannalla ja että siten monipuolisten tehtävien tasapuo- kun EOA:lle osoitettu vangin kirjettä ei ollut lähe- liseen hoitamiseen ei ollut tarjoutunut mahdollisuuk- tetty lukematta perille vaikka se olikin avoimessa Asiamäärän kasvamisen myötä niiden ratkaisu siirtyi Poliittisuus kytkeytyi kuitenkin edelleen OA:n henki- sia.213 Sen sijaan esimerkiksi kansalaisten asemaa tai kirjekuoressa.219 yhä useammin seuraavalle vuodelle. Kun vielä sotavuo- löön ja tämän toimintaan instituution johdossa. Oi- perusoikeuksien toteutumisen tilannetta puheenvuo- sina valtaosa ratkaisemattomista asioista odotti viran- keusasiamiehenä 1950-luvulla toimineen professori rossa ei tarkasteltu. Laisaaren puheesta ilmenee, että Aikakauden muuttumisen selvin osoittaja on käsi- omaisen lausuntoa (eli ”asiakirjat olivat lähetteellä”), Kastarin vuoden 1977 arvion mukaan eduskunnan 1940-luvun lopulla ei ollut kovin suuria visioita EOA:n teltävien asioiden määrän kasvu, joka ilmenee ohei- oli resurssipula ilmeinen vuodesta 1946 alkaen. Samana taholta tuleva kritiikki ja tarve uudelleen valin- kehittämiseksi. Lähinnä kyse oli pyrkimyksistä lisätä sesta kuviosta. Vuonna 1945 vireille tuli kaksi kertaa vuonna Kuuskoski toi esille toisen syyn ratkaisujen taan eivät voineet olla vaikuttamatta OA:n ”asentee- käytössä olevia resursseja päivittäisestä työtaakasta niin paljon kanteluita kuin edellisvuonna. Kyse ei ollut viivästymiseen. Viranomaisen lausunnot EOA:n tieto- seen” tehtäviensä hoidossa.224 Epäilemättä näkemys selviämiseksi. hetkittäisestä ilmiöstä, vaan kantelumäärien tason pyyntöihin viivästyivät usein ja Kuuskoski moittikin perustui omakohtaiseen kokemukseen. Professori Kirsi rakenteellisesta ja pysyvästä muutoksesta. Kun vielä erityisesi puolustuslaitosta asioiden tarpeettomasta Kuusikon mukaan EOA keinuikin ”politiikan aallo- Instituutiona EOA oli sodan jälkeen siinä määrin ennen talvisotaa OA Hakkila vastaanotti vuosittain viivyttelystä.221 koissa toisen maailmansodan jälkeen”: Neuvostoliitolle vakiintunut, että puhtaat toimivaltakysymykset olivat noin 400–500 asiaa, hänen seuraajansa Reino Kuuskoski luovutetut henkilöt, asekätkentä ja ministerivastuun pääasiassa selvät. Niitä koskevia kysymyksiä otet- raportoi vuoden 1946 ensimmäisessä allekirjoittamas- Instituution poliittisuus – ja toisaalta irrottautu- ajaminen syytteellä niin sanotussa salaputkijutussa ovat tiin enää harvoin vuosikertomuksiin. Vuonna 1948 saan kertomuksessa 1162 vireille tulleesta asiasta.220 minen puoluepolitiikasta – käyvät ilmi jo valittujen esimerkkejä poliittisesti herkistä aiheista. Kuusikon

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 75 MARKUS KARI 76

analyysistä käy myös ilmi, että ilmeisesti OA Laisaaren Kuuskosken esitys on siinä mielessä merkittävä, että Laisaari pysyi myös legalistisen tiukkana esimerkiksi keestä ei ollut säädetty mitään. EOA esittikin oikeus- uudelleenvalinta kariutui tämän voimakkaisiin ratkai- siinä EOA oli oikeusturvakysymyksistä selvästi eri punaista Valpoa koskevien kanteluiden käsittelyssä. ministeriölle ryhtymistä lainvalmisteluun.230 Esitystä suihin asekätkentäjutun yhteydessä.225 kannalla hallituksen kanssa. Esityksen mukaan aika oli Hänen kaudellaan EOA ryhtyi myös julkaisemaan seuraileva laki tuli voimaan kesäkuussa 1961.231 kypsä normaalijärjestykseen palaamiseen, eikä poik- ratkaisuja taloudellisia väärinkäytöksiä koskevista Instituutio oli edelleen henkilöitynyt. Tämä näkyi keussäännös ollut ainakaan enää tarpeellinen tai tarkoi- tutkinnoista. EOA:n henkilöstöresurssit pysyivät koko jälleenra- siinä, millaisia painotuksia EOA:n toiminta sai ja miten tuksenmukainen. EOA:n esitykseen sisältyy myös kennusajan samanlaisina. Vuoden 1945 jälkeen asia- se kehittyi. Ote esimerkiksi selvästi rohkaistui Kuus- voimakas kritiikki lakia soveltavia tuomioistuimia Kastari laajensi edelleen taloudellisten väärinkäytösten määrä oli lähes kolminkertaistunut, mutta henkilö- kosken lyhyeksi jääneen kauden ajaksi. Tämä näkyy kohtaan – olihan esityksen julkilausuttuna syynä juuri tutkimista. Ne huipentuivat niin sanottuun salaput- kunta pysynyt samana. Lisäksi resursseissa oli epäsuhta jo siitä, että vuosien 1947 ja 1948 aikana tarkastettiin se, että tuomioistuimet venyttivät poikkeussäännöksen ki-juttuun, jossa oikeusasiamies toimi valtakunnanoi- toiseen laillisuusvalvojaan nähden – oikeuskanslerin kaikki maan vankilat. Vuonna 1948 tehtiin puolestaan ulottuvuutta virheellisesti. keudessa syyttäjänä. Kastarin kaudella asioita lähes- virastossa kun oli vuoden 1961 alusta alkaen apulaisoi- vuosiin ensimmäinen tarkastus tuomiokuntaan, kun tyttiin analyyttisesti ja rohkeasti. Oikeusasiamiesinsti- keuskanslerin lisaksi kaksi esittelijaneuvosta seka kaksi Hakkilan aikana tarkastustoiminta ylipäänsä oli ollut Kuuskosken määrätietoisuus huipentui siihen, että tuutio modernisoitui vuonna 1957, kun hallitusmuo- vanhempaa ja kaksi nuorempaa oikeuskanslerinsih- rauhallista. OA lähetti valtioneuvostolle oikeusasiamiehen johto- don 49 §:n muutoksella ratkaistiin kysymys mahdol- teeria. Niin sanotun Kätilöopiston jutun valmistelu ja säännön 4 §:n mukaisen huomautuksen asetuksen lain- lisuudesta valita toimeen nainen. Samalla toimikautta vireillä olleiden asioiden lisääntyminen ruuhkauttivat Sodan jälkeisinä vaaran vuosina tunnettuina aikoina vastaisuudesta. Maanhankintalain toimeenpanosta pidennettiin nelivuotiseksi. Muutoksen valmistelun kanslian ja tarkastustoimintaakin olisi tehostettava. OA oikeusasiamiehen huomio kiinnittyi etenkin tuomio- annettua asetusta oli muutettu siten, että maatalous- yhteydessä Kastari pyrki myös vakinaistamaan kans- Rapola esittikin kansliatoimikunnalle kanslian vahvis- istuimen menettelyyn rikosjutuissa (581 ratkaisua ministeriö sai vallan harkintansa mukaan peruuttaa lian asemaa virastona. Epakohtia oli varsin paljon: kysy- tamista kolmannella sihteerillä.232 vuonna 1946) sekä rangaistusten taytantönpanoon, maanlunastuslautakunnan jäsenten ja asukkaanotto- mykset oikeusasiamiehen ja hanen virastonsa toimi- vankilaviranomaisten menettelyyn ja vankilaoloihin lautakunnan maan luovuttajia ja maan saajia edustavien henkiloiden oikeudesta elakkeeseen oli ratkaistava Rapolaa seurannut Risto Leskinen pyysi hänkin kanslia- (258 vuonna 1946). Vaikeassa yhteiskunnallisessa jäsenten määräykset. Vuoden 1945 maanhankintalain lailla. Säädöksiä kaipasivat myös viraston toimihenki- toimikunnalta lisähenkilökuntaa – sekä 102 850 markan tilanteessa toimineella OA Kuuskoskella oli edeltä- mukaan näiden lautakunnan luottamusjäsenet toimivat loiden palkkauskysymys, kysymykset toimihenkiloiden arvoisen sähkökäyttöisen kirjoituskoneen hankintaa jiään aktiivisempi ote oikeusturvan varmistamiseen. kuitenkin tuomarin vastuulla. EOA:n mukaan hallinto- ottamisesta, erottamisesta ja vuosilomasta sekä viras- työn tehostamiseksi. Vuodelle 1963 henkilökunnan Hän esitti jatkosodan aikana annetun valiaikaisen toimin tapahtuvat tehtävästä vapauttaminen oli vastoin saoloajan lukemisesta hyvaksi ikalisa- ja elakevuosia palkkaukseen myönnetty 1 000 000 mk paransi tilan- prosessilain muuttamista siten, ettei tarkeampia rikos- tuomarin tehtävään liittyvää riippumattomuutta.227 laskettaessa. Puuttuivatpa jopa sännokset sihteerin netta, mutta ei sallinut toiminnan kehittämistä OA:n asioita voida pättä ilman vastaajan henkilokoh- Evakkoväestön asuttaminen oli laaja hanke, joka oli asemasta oikeusasiamiehen päätösten varmentajana.229 toivomalla tavalla.233 taista lasnaoloa oikeudessa. Määräaikaisena vuoden omiaan herättämään myös poliittista mielenkiintoa. 1946 loppuun voimassa olleen lain mukaan rikosasia Rohkea kannanotto laillisuuden puolesta ohjasi sodan OA Rapola jatkoi edeltäjiensä sodanjälkeisiä pyrki- Juuri 1960-luvun alussa instituution toiminta muut- voitiin ottaa pätettavaksi asianomistajaa kuulematta ja jälkeisiä hallintokäytäntöjä parempaan suuntaan. myksiä oikeusasiamiehen viraston toiminnan vakinais- tuikin tavalla, joka edellytti lisää henkilökuntaa ja vaikkei ollut esitetty selvitysta syytetylle aikaisemmin tamiseksi. Hän lähetti vuonna 1960 eduskunnan kans- sähkökirjoituskoneiden kaltaisia muita resursseja. ehka tuomituista rangaistuksista. Kuuskoski oli kante- Myöskään Kuuskoskea seurannut Mauno Laisaari ei liatoimikunnalle hallituksen esityksen muotoon tehdyn Ensinnäkin vuosittain vireille tulleiden kanteluiden luista havainnut, että tuomioistuimet sovelsivat poik- pelännyt arkoja aiheita eikä ristiriitoja hallitusvallan lakiehdotuksen kanslian henkilökunnan palkkauksen määrä nousi jälleen pysyvästi yli tuhannen 1950-luvun keussännosta kiinnittamatta huomiota siihen, etta kanssa. Valtioneuvostolle lähti johtosäännön 4 §:n perusteista. Välittömänä kimmokkeena esitykselle oli lopun noin kahdeksansadan jälkeen. Määrä ylitti ensim- syytetyn tuli henkilökohtaisesti vastata tarkeissa rikos- mukainen huomautus vuonna 1950, kun lakkoon pyrkimys valtiontilintarkastajain kanslian palkkauspe- mäistä kertaa 1500 vuonna 1965. Toiseksi tarkastustoi- asioissa. Hän esitti lain kumoamista jo ennen vuoden ryhtyneitä ja reserviin kuuluvia veturimiehiä oli rusteiden ratkaisemiseen samankaltaisella hallituksen mintaa lisättiin tietoisesti. Kolmanneksi on huomat- 1946 loppua. Sen sijaan hallitus esitti lainkohdan kutsuttu ylimäraiseen palvelukseen. Tällainen menet- esityksellä. Kun myös kanteluiden ja anomusten määrä tava, että EOA otti yhä enemmän kantaa asioihin, jotka voimassaolon pidentämistä vuoden 1947 tely ei EOA:n huomautuksen mukaan asevelvollisuus- oli nousussa, ei kansliatoimikunnalla ollut asiaan muuta eivät kuuluneet sen perinteisille ydinalueille vankein- loppuun.226 lain tai muidenkaan lakien mukaan ollut mahdollista.228 huomauttamista kuin että itse oikeusasiamiehen eläk- hoidon ja tuomioistuinlaitoksen laillisuusvalvontaan.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 77 MARKUS KARI 78

Leskisen kauden kertomukset alkoivat säännönmukai- misesta oli alioikeudessa hylatty lainvoimaisella pä- TEHDYT TARKASTUKSET, 1920—1969 Jos vuoden 1950 poikkeuksellisen alhaista tarkastus- sesti selostuksella eduskunnan kansliatoimikunnalle toksella.236 Vuonna 1945 junapartion juopumuksesta määrää (7) ei oteta huomioon, tarkastuksia pidettiin 120 lähetetystä kirjeestä, jossa pyydettiin työvoiman lisää- pidättämä henkilö puolestaan sai rangaistusmääräyk- vuosina 1946–1955 keskimäärin 25. Kastaria seurannut 234 mistä oikeusasiamiehen kansliaan. Vuoden 1966 sellä neljänkymmenen päiväsakon sakkorangaistuksen, 100 OA Rapola jatkoi edeltäjänsä vilkasta linjaa. Hän ulotti resurssipyyntö tuotti siinä mielessä tulosta, että vuoden joka oli varojen puutteessa sovitettava neljälläkymme- tarkastuksensa vuonna 1956 useisiin nimismiespiirien 1967 alusta EOA sai kolmannen päätoimisen sihteerin, nellä päivällä vankeutta. Rikkomukseen syyllistynyttä 80 kanslioihin sekä keskusrikospoliisiin ja sen pidätettyjen joka keskittyi muiden tehtävien ohella puolustuslaitosta matkalaista ei pelastanut edes kantelu EOA:lle, vaikka suojiin. Tarkastusten vuotuinen keskimäärä (lähes 29) koskevien asioiden valmisteluun ja esittelyyn.235 Pitkäl- hän oli saanut kuulla rangaistuksesta vasta vuonna 60 nousi hieman. lisen lisäresurssien tavoitteluvaiheen jälkeen tästä alkoi 1950. Rangaistusvaatimus oli annettu ja lähetetty 40 kanslian nousu kohti virastotyyppistä organisaatiota, kantelijalle tiedoksi ajallaan.237 Uudelle tasolle tarkastusmäärä nousi OA Leskisen joka mahdollisti myös eduskunnan oikeusasiamies- 20 myötä, kun heti vuonna 1962 tarkastettiin 90 kohdetta. instituution vaikuttavuuden kasvun. Kertomuksista Leskisen kaudella tarkastuksista myös kerrottiin Kehittyvä tarkastustoiminta päätellen Leskisen toistuvilla resursointipyynnöillä 0 uudella tavalla. Siinä missä aiemmin oli raportoitu on ollut merkitystä instituution vakinaistamisessa. Sodanjälkeisen tarkastustoiminnan laajuus ja laatu oli lyhennelmä kunkin kohteen tarkastuskertomuksesta, 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 Kuten aiemmin on todettu, myös tämän tutkimuksen selvästi riippuvaista niukoista resursseista sekä kunkin nyt listattiin aluksi tarkastuskohteet tarkastuspäivi- kohteena olevat kertomukset muuttivat hieman oikeusasiamiehen henkilökohtaisista painotuksista. Tarkastusten määrä neen ja sitten kootusti tarkastustoiminnassa tehdyt muotoaan OA Leskisen aloitettua toimessaan. Leskinen Esimerkiksi heti toisen maailmansodan jälkeen tarkas- havainnot. Tarkastustoiminta mitä ilmeisemmin ansaitseekin maininnan oikeusasiamiesinstituution tustoiminta kohdistui käytännössä pelkästään vanki- muuttui myös laadultaan, ainakin palaute oli koko- sinnikkäästä kehittämis- ja modernisointipyrkimyk- loihin ja poliisivankiloihin. Tarkastukset laajentuivat tarkastettiin myös tuomiokunnan arkisto (Pirkka- naisvaltaisempaa ja nosti esille kenties kärkkäämmin sistä, jotka viimein saivat aikaan tulosta. vuonna 1947 tuomioistuinlaitokseen, kun OA Kuus- lassa). Sieltä tai Tyrväältä ei kuitenkaan noussut kerto- kritiikkiä. koski suoritti tarkastuksen Lappeen tuomiokunnassa mukseen saakka huomioita.240 Vaikka kohteiden kirjo todeten asioiden olleen hyvin mallillaan.238 Toisaalta OA laajeni, pitkään tyypillinen oli maininta, jonka mukaan Jo Leskisen kauden ensimmäisessä kertomuksissa YDINTEHTÄVÄT Kastarin aikana tarkastuksia tehtiin runsaasti ja mukaan tarkastustoiminta ”kohdistui kertomusvuoden aikana teksti oli aiempaan verrattuna raikasta. Vankiloiden ja tuli uusia paikkoja. Vuonna 1952 tehtiin vankiloiden ja päasiassa vankiloihin, kuten oikeusasiamiehen johto- vankien kuljetusten tarkastuksissa kehut jäivät esimer- Sodanjälkeisissä oloissa oikeusasiamies jatkoi ydinteh- poliisisuojien tavanomaisten tarkastusten lisäksi tarkas- sännon 10 § edellyttä”.241 kiksi vähiin (tosin: ”ruoka on ollut kaikissa tapauk- täviensä hoitamista. EOA:n toiminta oli 1950-luvulle tuskierros työlaitoksiin ja alkoholistilaitoksiin. Tarkas- sissa hyvää ja ainakin eräässä tapauksessa hyvää ja tultaessa vakiintunutta. Laillisuusvalvonta puri tiukasti tuskohteena oli lisäksi esimerkiksi työllisyyskohteena Kastari rikkoi määrällisen ennätykseen toistamiseen maukasta”), ja huomio keskittyi sekä kohteisiin, joissa viranhoidossaan huolimattomiin tuomareihin ja olleen Isohaaran voimalaitoksen padotusolosuhteet. Sen vuonna 1955, jolloin tarkastettiin 52 kohdetta. Tarkas- ei ollut huomauttamista että ennen kaikkea löydet- muihin virkamiehiin. Pääasiallisena ja ankarana vaiku- taustalla oli Kemijoen maanomistajien tekemä kantelu. tustoiminta muuttui myös laadullisesti. Kastari osal- tyihin ongelmiin. Näitä oli esimerkiksi paloturvalli- tusmekanismina toimivat virkasyytteet. Niiden lisäksi 239 Seuraavana vuonna tarkastuksia tehtiin ennätyk- listui nimittäin myös asevelvollisten oikeusturvaa suudessa, terveyden- ja sairaanhoidossa ja eri vankien viranomaisille annettiin huomautuksia näiden toimin- selliset 41 ja mukana oli esimerkiksi kaksi koulukotia. kasittelemän asetetun komitean tutustumismatkaan erillään pitämisessä. 243 Kertomuksissa käsiteltiin nasta tai varattiin tilaisuus virheen korjaamiseen. Vuonna 1954 tarkastustoiminta laajeni Oulun ja Ahve- Haminan ja Kouvolan varuskuntiin. Hän kiinnitti hyvin analyyttisesti myös kaupunkien poliisivankilat nanmaan lääninhallituksiin ja Tyrvään verolautakunnan huomiota erityisesti simputukseen, jonka ”poisjuuritta- ja kaupunginvankilat, kaupunkien poliisilaitokset, Nykynäkökulmasta tarkasteltuna sodanjälkeinen toimistoon. Ahvenanmaalla todettiin yhteistoiminnan miseksi” reserviupseerikoulussa näytettiinkin tehtävän nimismiespiirien kansliat ja huoltolaitokset. Vaikka oikeus oli hyvin ankaraa. Vankia voitiin esimerkiksi maakunnan itsehallintoviranomaisiin sujuneen moit- tarmokasta työtä. Samalla Kastari perehtyi 5. Prikaatin pääasiallinen huomio kiinnittyi säilytystiloihin, myös kurinpidollisesti rangaista vankilan jarjestyksen rikko- teettomasti ja Oulussa kiinnitettiin erityistä huomiota oikeudenhoidon järjestämiseen ja tarkasti eri yksik- esimerkiksi työvoiman saantiin ja lakisääteiseen kirjan- misesta, vaikka samasta teosta nostettu syyte karkaa- rangaistusten täytäntöönpanoon. Pitkän tauon jälkeen kojen rangaistuspaivakirjoja.242 pitoon puututtiin. Puolustuslaitoksen joukko-osas-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 79 MARKUS KARI 80

toissa huomiota kiinnitettiin majoitustilojen ja ruoan Tarkastustoiminnan kasvun ja laadullisen muutoksen SY YTTEIDEN MÄÄRÄ 1920—1969 kun tämän tuomitsema henkilö oli joutunut virheel- lisäksi simputukseen, jonka esiintymisen joukko-osas- tarpeen taustalla oli uudenlainen filosofia. OA Leskinen 60 lisen päätöksen seurauksena kärsimään 9 päivää kuri- tojen komentajat poikkeuksetta kielsivät. Varusmiehet katsoi niiden tuovan esiin lisätutkimusten tarvetta tushuonerangaistusta vankeusrangaistuksen asemasta. eivät juurikaan käyttäneet mahdollisuutta keskusteluun ja aiheita parannusesityksiin. Ennen kaikkea runsas 50 Kolmas puolestaan asetettiin syytteeseen virheellisesta OA:n kanssa. 244 Lisäksi EOA tarkasti kuusi lääninhalli- tarkastustoiminta oli Leskisen näkemyksen mukaan menettelysta rangaistusten yhdistamisessa. Raastuvan- tusta ja kymmenen eri tuomiokunnan kansliat. Suuria omiaan edistämään virkatointen säännösten- ja 40 oikeuden osaston puheenjohtaja ja jäsenet joutuivat epäkohtia niistä ei löytynyt, sen sijaan varsin paljon määräystenmukaista ja huolellista hoitamista. Niiden syytteeseen riitajutun yhteydessä huolimattomuudesta 30 huomioita työskentelyolosuhteista, työvoimanpuut- laajentamisen esteenä oli ainoastaan työvoiman puute: tapahtuneesta menettelystä. 252 teesta ja epärationaalisista työmenetelmistä. 245 Hengäs- Leskisen toiveena oli tarkastusten määrän lisääminen 20 tyttävältä vaikuttavalla tahdilla EOA tarkasti vielä ja niiden tekeminen perusteellisemmin ja yksityiskoh- Tyypillisesti tuomarien syytejutut olivatkin 1940–1960 rautatiehallituksen, Vaasan hovioikeuden, Itä-Suomen taisemmin.249 Tavoite toteutui ainakin määrän suhteen, 10 -luvuilla sinänsä pieneltä vaikuttavia virheitä, joilla hovioikeuden, Tampereen kaupungin maistraatin ja sillä Leskisen kauden tarkastusten vuosittainen keski- kuitenkin oli vaikutuksensa kansalaisten oikeustur- 0 Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimiston.246 Tarkastus- määrä oli jo yli 90. Kauden huippuvuosi oli 1966, jolloin vaan. Kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja saatettiin

toiminnan määrä kasvun lisäksi sen ulottuvuus laajeni tarkastettiin 107 kohdetta. 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 esimeriksi asettaa syytteeseen ”sen johdosta, etta kihla- huomattavasti, sillä kyse ei ollut enää lähes puhtaasti kunnanoikeus oli tuominnut syytetyn rangaistukseen Toimenpiteenä syyte tuomaria tai muuta vankitilojen tarkastamisesta. rikoksen uusijana, vaikkei syytetty ollut karsinyt ennen Lainkäytön tilaa koskevat ratkaisut virkamiestä vastaan rikoksen tapahtumista uusimisen suhteen huomioon Leskisen tarkastuksista tuli esille modernisoitumisen Viranomaistoiminnassa havaittuja virheitä seuraava otettavia rangaistuksia yhta vuotta, seka siita, etta kynnyksellä oleva Suomi. Yhtenään eri viranomaisten reaktio oli sotien jälkeisenä aikana edelleen varsin tysvuoden 1948 kertomuksessa syytteistä on selostettu kihlakunnanoikeus oli tuominnut syytetyn menet- käytössä olleet rakennukset muistuttivat kuvaukseltaan usein virkasyyte. Niitä nostettiin keskimäärin noin vain kahtatoista. OA Kuuskoski asetti syytteeseen hyvin tamän ehdonalaisen vapauden rikoksen johdosta, 1800-luvun tiloja. Esimerkiksi ”nimismiespiirin pida- kymmenen vuodessa. Vähimmillään vuosittainen erilaisissa tehtävissä toimivia: poliisikonstaapeleita, joka oli tapahtunut, ennen kuin syytettya lainkaan tettyjen suojaa pidin ala-arvoisena, se sijaitsi ylikons- määrä oli vain yksi (vuosina 1961 ja 1962) tai kolme kenttäoikeuden puheenjohtajan, kihlakunnanoikeuden oli laskettu mainittuun ehdonalaiseen vapauteen, taapelin asunnon lahella olevassa sivurakennuksessa. syytettä (vuonna 1950). Enimmillään oikeusasiamies puheenjohtajia, apulaisnimismiehen, sisäasiainminis- samoin kuin siita, etta kihlakunnanoikeus oli laimin- Suoja oli lautaseinalla jaettu kahdeksi selliksi, joissa nosti syytteitä jopa 48 (vuonna 1947). teriön tutkintaelimen apulaispäällikön ja läänintarkas- lyonyt yhdistä erät keskenän yhdistamiskelpoiset kummassakin oli tilaa yhdelle pidatetylle. Sellit olivat tajan, Valtiollisen poliisin päällikön ja apulaispäällikön, vapausrangaistukset.253 ikkunattomia ja muutoinkin erittain epamukavia. Lam- Sodan jälkeisinä vuosina EOA nosti runsaasti syyt- sekä raastuvanoikeuden jäseniä.251 mityslaitteena oli eteisessa oleva kamina.”247 Toisinaan teitä virkavirheistä. Vuonna 1946 syytteitä nostettiin Harvinaisempaa olikin, että tuomarit olisivat tehneet käytössä puolestaan oli juuri valmistunut poliisi- tai kaikkiaan 16, sitä seuraavana vuonna 1947 ennätyksel- Kuten vuoden 1947 kertomuksesta ilmenee, tuomiois- tahallisia rikoksia tai että niissä olisi ollut myös hyöty- oikeustalo tai parannuksia olosuhteisiin oli tiedossa liset 48 ja vuonna 1948 vielä 21. Virkavastuun löysivät tuinten jäsenet joutuivat varsin herkästi virkasyytteen mistarkoitus. Tämäkin oli kuitenkin mahdollista aikana, tuota pikaa: ”rautatiehallituksen antaman tiedon edestään niin tuomioistuimen jäsenet, vankilaviran- kohteeksi. Syytteeseen ja sittemmin sotaylioikeuden jolloin sporttelijärjestelmä antoi tuomiokunnan heras- mukaan kuuden uudenmallisen vankivaunun rakenta- omaiset, nimismiehet, upseerit kuin huoneenvuokra- tuomitsemaan varoitukseen johti esimerkiksi tilanne, tuomareille insentiivin ylläpitää tuomioistuinta kuin minen, joka oli ollut vireillä useampia vuosia, oli edis- lautakunnan jäsenetkin. Toteutuipa esittelijänvastuu jossa kenttäoikeuden puheenjohtaja oli määrännyt yritystä. Vuonna 1957 oman edun tavoittelussa lain tynyt niin pitkälle, että ensimmäinen uusista vaunuista syytteen muodossa valtiovarainministeriön virkamie- syytetyn pitämisestä vangittuna, vaikkei ollut ottanut nurjalle puolelle lipsahtanut raastuvanoikeuden jasen saataisiin käyttöön vuoden 1963 alussa ja muut viisi helle, joka oli valtioneuvostolle esitellyt arviointilau- tätä vastaan nostettua syytettä tutkittavaksi. Yksi kihla- asetettiin syytteeseen jatketusta, yhdella teolla tehdysta vaunua sen jälkeen muutaman viikon väliajoin.”248 takunnan jäsenen vapauttamista toimestaan kesken kunnanoikeuden puheenjohtaja tuomittiin rangais- rikoksesta, joka kasitti kiristamisen ja tahallisen hyoty- kauden. Menettelyä oli EOA:n arvion mukaan pidettävä tukseen siita, etta rikoksen uusijaa ei ollut tuomittu mistarkoituksessa tehdyn virkarikoksen. Tapauksessa taitamattomuudesta tehtynä virkavirheenä. 250 Ennä- rangaistukseen uusijana. Toinen asetettiin syytteeseen syytetyksi joutunut oikeusneuvosmies oli esittänyt

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 81 MARKUS KARI 82

kantelijalle, että tuomioon tyytymättömyyden osoitta- heidän elättämiskykyään vapautumisen jälkeen. OA Kuuskosken kausi alkoi vuonna 1946 selvällä Molempien esitysten taustalla oli vuoden 1946 ahkera minen sisälsi automaattisesti velvollisuuden lunastaa Tämän ajatuksen yhdistyminen vankien tilanahtauteen kannanotolla poliisivankiloiden ja pidätettyjen säilöjen tarkastustoiminta. Se oli paitsi laajempaa, myös kriit- alioikeuden pöytäkirjanotteen. Näin ei kuitenkaan ollut johti avolaitosjärjestelmän syntyyn. Siinä työsiirto- olosuhteiden korjaamiseksi. Kuuskoskella kirjoitti itse- tisempää kuin aiempina vuosina. Tilanahtaus, epäsiis- asian laita.254 loissa rangaistustaan suorittaneet vangit saivat käypää varmasti, että ”pidatettyjen olosuhteissa ja kohtelussa teys, syöpäläiset ja kehno ravinto olivat edelleen palkkaa, josta perittiin vero sekä korvaus ruoka- ja kaupunkien poliisivankiloissa ja sailytyspaikoissa ylei- monen vankilan vitsauksia. Erityistä huolta herätti Sporttelijärjestelmä osoittaa yleisen lainkäytön ylläpitokuluista. Työsiirtoloita oli niin maatalou- sesti vallitsee osittain raikeitäkin epäkohtia”. Paitsi että se, että ”valtakunnan pääkaupungissa oleva [Kataja- myöhäisen modernisaation. Konkreettisesti lain- dessa, valtion turvetyökohteissa kuin teollisuudes- poliisin suojissa oli tilanpuutetta, oli niissä syöpäläisiä, nokan] lääninvankila, jonka kanssa monet ulkomaa- käytön surkeat puitteet tulivat esiin hieman toista sakin. Toiminta painottui 1950-luvulla lentokenttä- ja ravinto oli kehnoa, eikä vangituilla välttämättä ollut laisetkin saattavat joutua kosketuksiin, ei tyydytä kautta vuoden 1959 kertomuksessa. Hyvinkään kihla- tietöihin. Pitkäaikaisin työkohde oli Seutulaan raken- sänkyä tai siihen patjaa, tyynyä ja huopaa. Mahdollisuus edes välttäviä vaatimuksia”.262 Sama ulkomaalaisten kunnanoikeuden käräjähuoneistossa ei nimittäin vielä nettu Helsinki-Vantaan lentoasema, jossa vuonna 1952 ulkoiluun puuttui monesti, samaten tuoli ja pöytä luke- pidätettyjen kokeman surkeuden pelko koski myös vuonna 1952 ollut puhelinta. Tieto käräjille oli saatu työskenteli yli 400 vankia. 257 Vuoden 1946 komiteamie- mista ja kirjoittamista varten. Kuuskoski myös analysoi Helsingin ja Tornion poliisivankiloita. Kaikista vanki- kulkemaan poliisiradion kautta, mutta se saapui perille tinnössä ehdotettiin Ruotsista omaksuttu ja vuoden puutteiden syitä: hänen mukaansa surkeuden taustalla oli loista ei kuitenkaan puutteita löytynyt. Esimerkiksi väärässä muodossa. Selvitysten jälkeen sisaasiainminis- 1950 vankeinhoitoasetukseen sisältynyt yleismääräys kaupungeille vuoden 1931 lainsäädännössä sälytettyjen Helsingin (Sörnäisten) keskusvankilasta ei löytynyt terio joutuikin antamaan poliisiviranomaisille ohjeen siitä, että vankia on kohdeltava ihmisarvon mukai- velvollisuuksien laiminlyönti. Kun säilöjen tarkastus oli huomautettavaa. poliisiradion kautta valitettyjen muidenkin viran- sesti. Vankeinhoidon eri osa-alueista kuitenkin käytiin kuitenkin sisäasiainministeriön vastuulla, kehotti Kuus- omaisten tiedotusten kuin varsinaisten poliisisanomien jatkuvaa kotimaista ja rajatkin ylittävää debattia vielä koski sitä toimituttamaan ”kaikissa maan kaupunkien EOA:n kannanotot vankeinhoidon tilaan saivat jatkoa kirjaamisesta.255 1960-luvulla.258 poliisivankiloissa ja pidatettyjen sailytyspaikoissa perus- seuraavana vuonna: esitykset tehtiin sisäasiainminis- teellisen tarkastuksen ja ryhtyisi tarkastuksen nojalla teriölle ja oikeusministeriölle tyosiirtolassa rangais- Hitaasti modernisoituva yhteiskunta tuli esiin vielä Resurssien puutteesta johtuen avovankiloissa oli toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi”. Taustalla tuksensa sovittaneiden henkiloiden vapauttamisesta käräjäsalien maallikkolautamiesjärjestelmän harvinai- 1960-luvulla niin vähän paikkoja, että niihin tuomitut oli myös se, ettei pidätettyjen asemasta ja oikeuksista pakkotyosta, työsiirtolajärjestelmän kehittämisestä, sissa kääntöpuolissa. Humalassa ei nimittäin tietenkään joutuivat odottamaan rangaistuksen täytäntöönpanoa ollut annettu selviä säännöksiä. Tämä oli ”oikeusturvalli- toimenpiteistä vankiloista karkaamisen estämiseksi ja saanut esiintyä salissa, eivät edes tuomarit. Äanekosken välillä pitkäänkin. Työvelvollisuuden painottamisesta suuden kannalta vaarallinen” tilanne, johon oikeusminis- avovankiloiden olojen parantamiseksi.263 kihlakunnanoikeuden lautamiehena toiminut pienti- siirryttiin vähitellen koulutuksen painottamiseen sekä teriö oli kuitenkin EOA:n tiettävästi jo puuttunut.260 lallinen tuomittiinkin viralta juopumuksesta virantoi- sosiaalisen ja vapaa-ajan toiminnan mahdollistamiseen. Sodan aikaisia tapahtumia selviteltiin vielä vuonna mituksessa. Tämä oli karajapaikalla Äanekosken kaup- Vuosikymmenen mittaan vankiloihin saatiin ensim- Toinen Kuuskosken esille nostama asia oli se, ettei 1948. Tuolloin vankileirin vartiopällikko tuomittiin palassa aiheuttanut hairiota ja pahennusta esiintyen mäiset psykologit.259 pakkotyöhön tuomituilla vangeilla ollut mahdollisuutta rangaistukseen, kun han oli märannyt vankeja kuritet- juopuneena virantoimituksessa.256 osallistua pakkotyöhön, vaan he joutuivat kärsimään tavaksi lyonneilla, vaikkei vartiopällikolla ollut valtaa Vaikka mistään perus- ja ihmisoikeuskeskeisestä ajat- rangaistustaan Turun ja Mikkelin täysissä vankiloissa. märata kurinpitorangaistusta eika vankeja enä voitu telusta on turha puhua, myös EOA:n kertomuksissa Ajan oloissa ero oli merkittävä ja vankeus merkitsi sanotuin tavoin rangaista.264 Tapaus heijastelee ajan Vankien ja laitokseen suljettujen asema on havaittavissa hienoinen ero ensimmäisen tasavallan tarkoitettua ankarampaa rangaistusta: ”Pakkotyolaisten muuttumista. Kuten edellä on havaittu, vankileiriasiat Vankeinhoidon pohjavire muuttui nopeasti rauhan aikaan verrattuna suhtautumisessa vankeihin ja laitok- päosan muodostavat omaisuusrikoksista pakkotyo- olivat jääneet EOA:n tutkan alle sotavuosina. Kun niihin aikaan siirtymisen jälkeen. Teuvo Auran johtaman seen suljettuihin. Teemat olivat selvästi esillä ja niitä hon märatyt, joiden pakkotyossa pitamisen tarkoituk- oli soveliasta puuttua, oli puutetta niin todisteista kuin vankeinhoidon uudistuskomitean vuonna 1946 valmis- käsiteltiin sekä kertomusten ratkaisuissa että tarkas- sena on lahinna heidan eristamisensa yhteiskunnasta. vastuuvirkamiehistäkin. Arki täyttyi kuitenkin muun- tuneessa mietinnössä kritisoitiin vallinnutta talou- tustoiminnan kuvauksissa. On myös huomattava, että Naiden henkiloiden asemaa pakkotyossa ei pitaisi tehda laisista kysymyksistä. dellisten näkökohtien korostamista. Liian vähäiselle esilläpidon lisäksi EOA oli yhä rohkeampi ottamaan vaikeammaksi kuin taman tarkoitusperan saavut- huomiolle oli jäänyt periaate, jonka mukaan vangit kantaa. taminen edellyttä. Sen vuoksi heidat tulisi asettaa EOA:n näkökulmasta vankiloiden olot olivat 1950- tulisi sijoittaa sopivaan työhön ja tällä keinolle edistää rangaistusvankeihin nahden edullisempiin oloihin.” 261 luvun alussa kohtuullisen hyvät. Ongelmia löytyi

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 83 MARKUS KARI 84

tyypillisesti sellien valaistuksen kaltaisissa olosuhteissa. Poliisilaitosten yhteydessä toimivien kaupun- ginvankiloiden ongelmana olivat tyypillisesti heikot ulkoilumahdollisuudet. Laajat kuvaukset vankiloiden harjoittamasta maa- ja metsätaloudesta jäivät pois kertomuksista ja tilalle tuli laajempi katsaus oikeudellisesti merkittäviin seikkoihin. Myös esimerkiksi poliisilaitosten pidätettyjen kirjojen puutteet pääsivät kertomusten sivuille.265

Virkavirheitä on monenlaisia, mutta jälkikäteen suorastaan koomiselta kuulostaa Porin vankiaseman vanginvartijan menettely kahden vartioimansa vankilaan passittamista odottavan vangin kanssa. He olivat joulun alla 1952 siirtyneet säilytyssellistä vartijan naapurissa sijainneeseen kotiin tapaamaan toisen vangin veljeä ja neljättä miestä. Ilta alkoi vangin veljen tuomaa alkoholia nautiskellen ja jatkui säilytyssellissä. Vangit olivat saaneet mukaansa ”kahvinsekaisella alkoholilla täytetyn pullon”, jota tyhjennettiin vanginvartijan gramofonia kuunnellen ja korttia lyöden. Kun vartija kutsuttiin seuraavana päivänä poliisilaitokselle selvittämään edellisen yön karkaamisyritystä, oli tämä ”esiintynyt viran- toimituksessaan ainakin lievästi humalaisena”. Kun vartija vielä päästi kolmannen vangin ilman saattajaa kaupungille niin, ettei tämä ehtinyt vankivaunuun kohti Turun vankilaa, oli virkasyyte varsin odotettu seuraus. Raastuvanoikeus tuomitsikin vartijan varsin kovaan rangaistukseen: jatketusta virantoimituksessa tehdysta juopumuksesta kuuteenkymmeneen ja laiminlyonnista tehdysta virkavirheesta neljäänkymmeneen paivasakkoon.266

Vuonna 1956 OA Kastari teki sosiaaliministeriölle esityksen työlaitosten niin sanotun arvostelupistejär-

jestelmän tarkistamisesta. Vuonna 1949 ministeriön

Navis reipublicae, Lennart Segerstråle / kuvaaja Simo Rista (1930, suuren valiokunnan seinämaalauskilpailun luonnos). © Kuvasto 2019. ohjeella perustetun järjestelmän ytimessä oli työlai-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 85 MARKUS KARI 86

toksissa ja alkoholistihuoltoloissa pidettäville päivit- nimpaa kriminaalipolitiikkaa. Vuoden 1953 tarkastuk- vankisiirtolan perustamisella olisi pyrittävä siihen, että Tapaukset tuovat hyvin esiin sen, mikä oikeudellisessa täin annetut pisteet. Kastari kiinnitti huomiota siihen, sessa Riihimäen keskusvankilaan EOA tutustui vankilan eduksi nähtävä vankisiirtolaan pääsy voitaisiin myöntää ajattelussa oli erilaista nykyaikaan verrattuna. Kast- että päivittäisiä pisteitä annettiin ja poistettiin toisi- metalliammattikoulun toimintaan. Yksityisin lahjoi- myös valtiollisille vangeille.”272 roimislaki oli hyväksytty vuonna 1949 varsin vähäisen naan kuukausittaisissa pistekokouksissa. Tämä oli sään- tusvaroin perustettu ammattikoulu otti oppilaikseen eduskuntakeskustelun päätteeksi. Sen taustalla oli töjen vastaista, samoin kuin laitoksen johtajan yksinään halukkaita vankeja, jotka olivat käyneet kansakoulun Oma vankiryhmänsä olivat myös vakaviin seksuaaliri- pyrkimys estää seksuaalirikoksia. Vuoden 1949 lakia tekemä pisteiden poistaminen. Kurinpitovallan käyttä- tai joilla muuten oli hyvät edellytykset menestyä opin- koksiin syyllistyneet. Vuonna 1952 sekä Konnunsuon säädettäessä ei pohdittu sen perustuslaillisia ulottu- minen oli epäjohdonmukaista ja työlaitoksesta toiseen noissa – ”pyrkijöiden menneisyyteen” ei kiinnitetty keskusvankilan että Helsingin keskusvankilan johtajat vuuksia vaan se perustui puhtaasti kriminaalipoliitti- poikkeavaa. Kastarin suositus oli vallitsevan käytännön tarkempaa huomiota. Vankilan johto kertoi kokemusten saivat huomautuksen siitä, että vangin pääsy ehdon- sille tavoitteille. Tavallisella lailla voitiin säätää rangais- kirjaaminen ohjeeksi – ei ohjeen noudattamisen olevan hyviä, sillä vankilaan joutui uudelleen vain alaiseen vapauteen oli viivästynyt. Taustalla oleva syy tusluontoisesta lääketieteellisestä toimenpiteestä, joka tarkempi valvominen. Kastari ei myöskään kritisoinut noin 40 prosenttia koulun käynneistä ja keskimäärin oli aikamme näkökulmasta monella tavoin hätkähdyt- oli kohteelleen peruuttamaton. Hallituksen esityk- itse pistejärjestelmää, vaan ilmeisesti piti sitä hyvänä palaajia oli noin 50 prosenttia. Erityinen ”sijoittaja”, tävä. Konnunsuon vankilanjohtajaa nimittäin moitittiin sessä viitattiin ulkomaiseen tutkimustietoon. Lakia apuvälineenä käyttäytymisen valvonnassa. 267 vankilan palveluksessa oleva insinööri, auttoi vapautu- siitä, että tämä oli lainvastaisesti jättänyt Lääkintöhal- edelsi sterilisaatiolaki, jonka tavoitteena puolestaan vien vankien työpaikkojen löytämisessä.270 Kun Pelson litukselle tekemättä esityksen vangin kastroimisesta. oli etenkin rotuhygienian ylläpito. 275 Lain puolestaan Vielä 1960-luvulle tultaessa vankia voitiin rangaista varavankilan tarkastuksessa vuonna 1954 kävi ilmi, että Helsingin vankilanjohtaja puolestaan ei ollut selvit- korvasi vuoden 1970 kastroimislaki, jossa toimenpi- ”huolimattomasta tupapalvelun toimittamisesta 5 vangit pääsivät lääkärin pakeille vain kerran tai kahdesti tänyt, oliko tämänkaltainen esitys jo tehty. Vuonna teen edellytyksenä oli sen kohteen oma vakaa tahto. vuorokauden kovalla makuusijalla, johon oli sisaltynyt kuussa, teki OA esityksen lääkärihoidon järjestämisestä. 1950 voimaan tulleen kastraatiolain (84/1950) 1 §:n EOA:n katsantokanta tapauksiin perustui siihen, että myoskin yhden kuukauden tyoosuusrahojen mene- Vaalan kunnanlääkäri määrättiinkin hoitamaan vankilan mukaan ”Jos joku lainvoiman saaneella tuomiolla on ankaraakin lakia oli noudatettava tarkoin. Oikaise- tys.”268 Elämä oli ilmeisesti myös kylmää ja (palo) lääkärin sivutoimista palkkiotointa, johon kuului osoitettu syypääksi rikokseen tai rikoksen yritykseen, minen lain kirjaimessa johti virkasyytteeseen. Eri asia vaarallista: ” monissa maaseutupiireissa sailytetän seka vastaanoton järjestäminen kerran viikossa.271 joka todistaa, että hän on sukuviettinsä vuoksi vaaral- sitten on, miten ankarana rangaistuksena kahtakym- juopumuksen johdosta etta rikosten tutkinnan vuoksi linen toiselle henkilölle, voidaan hänet ilman omaa mentä päiväsakkoa voi pitää. Esimerkiksi pahoinpite- pidatettyja asumattomassa, puurakenteisessa, uunilam- Samoihin aikoihin vankiloissa oli myös pieni vähem- suostumustaan kastroida.” Konnunsuolla kuitenkin lyyn syyllistyneet poliisikonstaapelit saivat samoina mityksella varustetussa rakennuksessa, jossa ei ole pai- mistö valtiollisista rikoksista (valtiopetos, maanpetos oltiin siinä käsityksessä, ettei kastraatiolakia voitu vuosina tyypillisesti noin viidenkymmenen päiväsakon vystysta.” 269 Toisaalta Helsingin ja Turun keskusvanki- tai vaalirikokset) tuomittuja vankeja. Riihimäen keskus- soveltaa taannehtivasti, sillä vangin rikos – väkisinma- rangaistuksia. loiden huumeongelma räjähti EOA:n silmille vuonna vankilassa olleesta kuudesta valtiollisesta vangista eräs kaaminen – oli tehty jo vuonna 1949. EOA oli myös sitä 1961. Vangit valmistivat laajassa mitassa vankiloiden oli kannellut siitä, ettei heillä ollut mahdollisuutta mieltä, että kyseessä oli tulkintakysymys ennen kuin Laajentuva tarkastustoiminta alkoi kiinnittää huomiota painokoneilla ajokortteja, henkilöllisyystodistus-, sovittaa rangaistustaan vankisiirtolassa. Selvityksen tuomioistuin on ottanut siihen kantaa. Siksi vankilan- myös muihin suljettuihin laitoksiin, kuin rikoslain esteettömyystodistus-, radiolupa- ja televisiolupalomak- mukaan tämä johtui pienestä lukumäärästä: valtiol- johtajat selvisivät huomautuksella syytteen sijaan.273 mukaisista rikoksista tuomittujen kriminaalivankien keita. Niitä ja väärennettyjä virkaleimasimia myymällä liset vangit oli pidettävä erillään kriminaalivangeista, vankiloihin. Esimerkiksi naisille tarkoitettu Ilma- rahoitettiin huumausaineiden hankintaa. Turussa taka- eikä tällainen eristäminen ollut mahdollista vankisiir- Kaksi vuotta myöhemmin läninsairaalan yliläkari joen tyolaitos tarkastettiin elokuussa 1951. Laitoksen varikkoon oli saatu 60 000 tablettia, minkä arveltiin toloiden parakkioloissa, joihin ajan tapaan yhä useampi tuomittiin EOA:n kehottaman syytteen perusteella kirjoissa oli tuolloin 97 irtolaista, joista 1 sairaalassa, olevan vain murto-osa käytössä olleista. EOA esittikin vanki sijoitettiin. Toisaalta erillisen siirtolan perusta- kihlakunnanoikeudessa virkavirheesta kahdenkym- 8 muutoin sairaana, 2 sakkorangaistuksiaan sovitta- oikeusministeriölle kirjapainokoneiden poistamista minen valtiollisille vangeille oli epäedullista aiheutu- menen päiväsakon sakkorangaistukseen, kun han massa, 1 rangaistussellissa ja 1 karkuteilla. Tarkastuksen vankiloista. Vankiloiden ankarat olosuhteet tulevat viin kustannuksiin ja saavutettuun työmäärään nähden. oli väärässä menettelyssä steriloinut sairaalan poti- mukaan terveys-, ruoka- ja vaatetustilanne laitoksessa esille kertomuksista. Vankilassa heidän asema oli lisäksi joka tapauksessa laan. Vaikka piirimielisairaalan ylilääkäri oli puoltanut oli ollut hyva. Sen sijaan laitoksen työtilanne ei ollut parempi kuin muiden vankien. EOA totesi käsitykse- työmiehen vaimon tekemistä kyvyttömäksi jatka- tyydyttävä. Naiset tekivät laitoksessa lähes yksinomaan Toisaalta vankeinhoidossa oli jo 1950-luvulla nähtä- nään, ettei kyse ollut minkään viranomaisen virheel- maan sukuaan, Lääkintöhallituksen määräys toimelle maataloustöitä, kuten ojankaivuuta, pellonraivausta vissä myös pilkahduksia muutoksesta kohti humaa- lisestä menettelystä. Toisaalta muilla kuin erillisen puuttui.274 ja karjanhoitoa. EOA piti tämänkaltaista työtä liian

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 87 MARKUS KARI 88

raskaana ja siten naisille soveltumattomana. Samalla Toisen tasavallan alun vankeinhoito olikin paljon (7,3 prosenttia) tai irtolaisuudesta suoraan pakkotyö- kaisen oikeuskäsityksen kanssa ristiriidassa olevaan naiset jäivät vaille sellaista ammattiopetusta, josta he muuta kuin varsinaisten kriminaalivankien rankai- laitokseen (1,8 prosenttia) joutuneita oli puolestaan tulokseen”.283 voisivat hyötyä työlaitoksesta vapauduttuaan. Tarkas- semista. Pakkolaitoksiin voitiin sulkea prostituoituja vain harvoja – sukupuolitautisairaalasta saapuneita ei tuksessa oli siis hieman toinen sävy kuin ensimmäisen irtolaisina, köyhäinhoitolain mukaan köyhäinhoidon lainkaan. Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilaan oli Vetoaminen nykyaikaiseen oikeuskäsitykseen on hyvin tasavallan aikana: vaikka materiaalisia puutteita saati kustannuksia korvaamaan velvoitettuja, niin sanottuja vastaavana aikana otettu 63 naispuolisia pakkotyöläisiä. mielenkiintoinen ja harvinainen seikka. Kynnystä virkavirhettä ilmentäviä lainvastaisuuksia ei ilmennyt- perhepinnareita eli elatusvelvollisuutensa laiminlyö- Heistä suurin osa oli joutunut pakkotyöhön irtolaisuu- sen esittämiselle lisäksi nostaa se, että työlaitosjärjes- kään, kritisoi OA Laisaari vallitsevaa järjestelmää tarkoi- neitä, kunnalliskotiin otettuja mutta sinne sopeutumat- desta suoraan (71,4 prosenttia) tai työlaitoksen kautta telmä perhepinnareiden työvelvollisuuksineen oli ollut tuksenmukaisuusperusteilla. ”Muutoin ei tarkastus tomia henkilöitä, alkoholisteja sekä sukupuolitautilain (27 prosenttia). Sukupuolisairaalasta oli saapunut yksi pitkään olemassa. Sitä koskevat ongelmat olivat tulleet antanut aihetta huomautuksiin”.276 mukaan pakolliseen sairaalahoitoon otettuja henkilöitä. henkilö (1,6 prosenttia)281 eteen tarkastuksissa jo aiemmin, mutta epäilemättä Vuoden 1936 irtolaislaki sisälsi säännökset sekä menet- 1960-luvun taitteessa ilmassa oli jonkinlaista yhteis- Ilmajoen työlaitoksen naiset olivat lähinnä irtolais- telystä pakkotyölaitokseen määrättäessä että siellä pitä- Pakkotyöhön joutuneiden perhepinnarien tilanne oli kunnallista muutosta. Esitys onkin kuin ensimmäinen lain nojalla prostituutiosta Etelä-Suomen kaupun- misestä. EOA joutui kiinnittämään huomiota siihen, toisinaan ikävä. EOA esitti vuonna 1960 pakkotyötä tuulahdus vuosikymmenen mittaan voimaansa kasvat- geissa pidätettyjä. Menneistä kertomuksista välittyy että vastaavia säännöksiä ei oikeusturvaa vaarantavalla koskevien oikeussäännösten muuttamista. Elatusvel- taneista muutoksen tuulista. Tämänkaltaista lausumaa 1950-luvun yhä ankara, pelkkien hallinnollisten tavalla ollut muissa pakkolaitosjärjestelmää ylläpitä- volliset eli niin kutsutut perhepinnarit saattoivat nimit- ei tullut Rapolan edeltäjien kynästä, ei ainakaan lain päätösten varassa ilman tuomioistuinkontrollia harjoi- vissä laeissa.280 täin ensin joutua pakkotyöhön ”niin kuin irtolaislaissa muutostarvetta puolustamaan. Tarkemmin ajateltuna tettava kriminaalipolitiikka. Esimerkiksi alkoho- säädetään”. Sieltä pakkotyöhön joutuneen elatusvel- argumentti olikin itse asiassa varsin voimakas oikeus- listit määrättiin työlaitoksiin, joiden asukkaat olivat Laki oli varsin ankara, mihin EOA kiinnitti huomiota vollisen oli mahdollista päästä ”ehdonalaiseen vapau- poliittinen kannanotto: rangaistusjärjestelmä ei paitsi monesti ”jokseenkin vaikeata ainesta”. Laitoksissa vuoden 1955 kertomuksessaan. Hän piti pakkotyö- teen työlaitokseen, jossa hänen tulee työllä suorittaa saavuttanut haluttua hyötyä elatusmaksujen perimi- vangit joutuivat kuittaamaan ruokamaksunsa tehdyllä seuraamusta usein kohtuuttomana, kun seuraamuksia aikanaan maksamatta jäänyttä elatusapua”.282 Samalla sessä, oli se myös epäoikeudenmukainen aiheuttaen työllä. Ne, jotka eivät olleet työhön tottuneita ja joiden verrattiin rikoslain säännöksiin. Lisäksi sääntöpohja yhteys alkuperäiseen maksamattomaan elatusapuun käytännössä velkavankeutta. työsuorite jäi näin ollen heikoksi, voivat jäädä velkaa oli hajanainen ja epäselvä: ”läninhallituksetkin [ovat] katkesi. Elatusavun maksamisenkin jälkeen perhepin- siirtolalle.277 Järjestelmä oli kuitenkin jäykkä: muista olleet epatietoisia siita, minka lain mukaan kussakin nari voi menettää ehdonalaisen vapauden – esimerkiksi Vielä seuraavana vuonna Rapola tarkensi näkökohtiaan syista tyolaitoksessa jo sailytetty henkilo ei voinut asiassa on annettava valitusosoitus, kun koyhainhoito- juopumuksen tai muun järjestysrikkomuksen takia – ja sosiaaliministeriölle, jossa lainmuutosta oltiin ryhdytty ryhtya siella tyollän korvaamaan hanelle itselleen lain, irtolaislain ja elatusvelvollisuuden turvaamis- eli joutua pakkotyölaitokseen. Toisinaan taas työlaitok- valmistelemaan.284 Lisäksi hän antoi huomautuksen annettua koyhainhoitoa, jonka korvaamiseksi huolto- ns. perhepinnarilain valitustapaa koskevat sännokset sessa suoritettiin elatusapua, joka oli erääntynyt työlai- ”lastensuojeluvirastolle, kun elatusvelvollisen märä- lautakunta on pyytanyt hanet märattavaksi työlaitok- poikkeavat huomattavasti toisistaan.” EOA suositte- toksessa oltaessa. Kun pakkotyössä tai työlaitoksessa ei misesta tyolaitokseen elatusavun tyolla suorittamiseksi seen, ennen kuin uusi asiaa koskeva pätos on täytän- likin pakkotyöjärjestelmän uudistamista tai vähin- ollut mahdollista ansaita tarpeeksi elatusavun maksa- oli tehty esitys ottamatta sita ennen selkoa viraston töönpanokelpoinen. 278 täänkin pakkotyötä koskevien säännösten lakiteknistä miseksi, ei välttämättä koskaan tullut ”tosiasiallisia tiedossa olleen lastensuojeluhoidon kustannusten peri- selkeyttämistä. Kirjelmään liitetystä taulukosta selvisi, mahdollisuuksia niiden kaikkien maksamiseksi”. OA misesta elatusvelvolliselta tyolaitosmenettelyn avulla, Koulukodeissa kuri oli rangaistuskirjoista päätellen että suurin osa esimerkiksi Naarajärven varavankilaan Rapola toi esiin, että tilanne ei ollut johdonmukainen kun elatusapumaksut koskivat osaksi aikaa, jolloin kova. Esimerkiksi Sippolan ja Kotiniemen kouluko- vuosina 1951–54 saapuneista 164 miespuolisista pakko- myöskään avioliittolain tai niin sanotun au-lain elatus- lastensuojeluhoitoa oli annettu”.285 deissa rangaistuksina käytettiin yleisesti 1–3 vuoro- työläisistä oli joutunut pakkotyöhön elatusavun laimin- velvollisen maksukyvyssä tapahtuneita muutoksia kauden koppirangaistuksia, myös piiskaa. OA Kastari lyönnin takia (32,3 prosenttia). Lähes yhtä moni oli koskeneen lainsäädännön kanssa. Hän katsoi, että Rapolaa seurannut OA Leskinen otti vuonna 1962 asiak- havaitsi molemmissa käytetyn myös ”rangaistusmuo- saapunut alkoholistihuoltolasta (29,3 prosenttia). Myös ennaltaehkäisevä merkitys ei ollut riittävän suuri tilan- seen linjata kunnallisille sosiaalilautakunnille työlaitok- toja, joita koulukotien ohjesääntö ei tunne”, ja joutui irtolaisuudesta joutuneita (17,7 prosenttia) ja köyhäin- teen puolustamiseksi. Perimismenettely ei ensinnä seen määräämisen ehtoja: tyolaitoksessa olevalle tyovel- kiinnittämään johtajien huomioita pysyttäytymiseen huoltoveloista (11,6 prosenttia) työlaitokseen joutu- ollut elatusapuun oikeutettujen edun mukainen. volliselle tyoloman saamiseksi asetettavien ehtojen tuli ohjesäännön mukaisissa rangaistuksissa.279 neita oli merkittävä määrä, kunnalliskodista tulleita Toiseksi se saattoi johtaa kohtuuttomaan, ”nykyai- olla kohtuulliset, tyolaitokseen palauttamisen perus-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 89 MARKUS KARI 90

teena ei voitu pitä vireilla olevaa asumuseroasiaa eika Ajattelun muutoksesta huolimatta 1960-luku oli viranomaisyhteistyöstä, vaan palopäällikkö tarjosi huolimatta väkivalta ei ollut suurempaa kuin mihin aviopuolison toivomusta, sosiaalilautakunnan asiana vielä ankaraa aikaa. Karkaamista yrittävän suljetussa konstaapelille myös Karjala-viiniä. OA Kastarin selvi- olosuhteet olivat oikeuttaneet. Toisaalta konstaapeli oli ei ollut myöskään vastustaa huoltoavun korvauksen laitoksessa säilytetyn hoidokin pysäyttämiseksi oli tyksissä todettiin, että ”erittäin perusteellisesti” toimi- osoittanut äkkipikaisuutta ja malttamattomuutta, mikä maksamista tyovelvollisen lainaksi saamilla varoilla. 286 hyväksyttävää ampua varoituslaukauksia ilmaan.291 tetuissa tutkimuksissa ei tullut selville, että konstaapeli oli OA Leskisen mukaan aiheuttanut tilanteen kärjisty- Ammattitaitonsa ja tyokykynsa mukaisessa sännolli- Vangille voitiin toimittaa peräsuolihuuhtelu, jos voitiin olisi tapaamisen jälkeen autoillut ”väkijuomain vaiku- misen. Poliisi saikin peräänsä EOA:n huomautuksen. 299 sessa tyossa ollutta elatusvelvollista ei saanut toimittaa olettaa sen avulla löytää luvattomia esineitä.292 Vanki- tuksen alaisena”. OA Kastari kuitenkin lähetti asiakirjat tyolaitokseen siita, etta elatusapu tai osa siita jai elatus- laviranomaisilla oli myös oikeus olla toimittamatta ”sellaista toimenpidettä varten, mihin asia ehkä antoi Päiväsakkoihin sen sijaan johti syyte, jossa poliisi- velvollisen palkasta ulosmittaamatta ulosmittaussän- kirjeitä perille tietyille järjestöille, kuten Marraskuun aihetta”. Lääninhallitus katsoi aiheelliseksi rangaista konstaapelit olivat syyllistyneet väkivaltaan Kivijärven nosten mukaan.287 Sosiaalilautakuntien ei myöskään liikkeelle.293 konstaapelia kurinpidollisesti poliisin arvolle sopimat- metsissä olleen pontikkaratsian yhteydessä. Yksi epäil- tullut asettaa kohtuuttomia ehtoja työlaitospäätöksen tomasta menettelystä varotuksella.297 lyistä oli vastoin kieltoa rikkonut paikalla pulloja, täytäntöönpanon lykkäämiselle: elatusapu oli ensisi- jolloin poliisikonstaapeli oli ”tästä vihastuneena” lyönyt Poliisitoiminnan muuttuvat jaisesti perittava elatusvelvollisen palkasta ja toisaalta EOA joutui 1950-luvun tapaan myös 1960-luvulla tois- tätä nyrkillä. Kaatumisesta aiheutunut vähäinen vamma laillisuusvaatimukset ulosottoa sen perimiseksi ei saanut laiminlyödä.288 tuvasti ottamaan kantaa poliisin liialliseen väkival- oli parantunut. Konstaapeli tuomittiin kihlakunnan- Leskinen ei käynyt kritisoimaan itse järjestelmää tai sen Valtaosassa toisen tasavallan alun tavanomaisia poliisi- taisuuteen virantoimituksessa. Tyypillisesti lievästä oikeudessa tahallisesta ilman hyotymisen tarkoitusta oikeutusta (”mikäli NN on kannellut siitä, että hänet oli joukkoja koskevista ratkaisuista oli kyse poliisimiesten pahoinpitelystä aiheutui poliisimiehelle syyte, joista tehdysta virkarikoksesta 70 päiväsakkoon. Sen sijaan toimitettu työlaitokseen … olen jättänyt NN:n kirjoi- liiallisesta väkivallasta. Esimerkiksi vuonna 1947 kaksi sittemmin tuomittiin sakkorangaistuksiin. Lievemmät näyttöä ei riittänyt tuomioon samassa yhteydessä epäil- tuksen tältä osin enempää huomiota vaille”), mutta Riihimäen asemakomennuskunnassa palvellutta poliisi- tapaukset johtivat puolestaan tyypillisesti varoituksiin. lystä kuudesta kiduttamisesta tunnustukseen.300 ratkaisuillaan pyrki ohjaamaan sitä huomattavasti inhi- konstaapelia tuomittiin kahdenkymmenen päiväsakon Kaikkein tyypillisintä kuitenkin oli, etteivät kantelut millisempään ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. rangaistukseen virkaa toimitettaessa tehdysta pahoin- aiheuttaneet aihetta toimenpiteisiin. Pääasiassa 1960-luvun ratkaisut ovat samanlaisia EOA:n linjausten mukaan työlaitoksia ei olisi tullut pitelysta.294 Vastaavia tapauksia, joissa pidätettyjä oli poliisiväkivaltatapauksia kuin 1950-luvun tai edellis- käyttää kiristyskeinoina tai velkavankeuden kaltaisena pahoinpidelty, tuli esiin lähes vuosittain, ja niiden Vuonna 1962 imatralainen poliisikonstaapeli tuomittiin tenkin vuosikymmenten. Niiden lisäksi 1960-luvulla rangaistusmuotoina. Lisäksi EOA esitti sosiaaliminis- johdosta poliisimiehiä rangaistiin aikanaan tuomiois- varomattomuudesta tehdysta virkavirheesta saamaan alkoi kuitenkin esiintyä myös muita poliisin toimintaa teriölle työlaitospäätösten täytäntöönpanon sääntelyn tuimessa päiväsakoilla. 295 Otanmäen kaivosalueella varoituksen. Hän oli kiinniottotilanteessa toveriansa koskevia tapauksia, jotka osoittivat poliisitoimintaan selkeyttämistä, sillä epäselvä järjestelmä aiheutti edel- palvellut poliisikonstaapeli oli yhdessä Otanmäki Oy:n auttaessaan temmannut pidatettavan taskusta naky- kohdistuvien odotusten vähittäistä muuttumista. Jo leen tulkintavaikeuksia.289 palkkaaman poliisimiehen kanssa pidättäneet kaivos- neen viinapullon ja lyonyt silla pidatettavä pähan. 1960-luvun alussa esille tuli kysymys nimismiesten parakista maalarin. Putkarakennuksessa konstaapeli oli Pullo rikkoutui, mutta vähäisiä vakavampia vammoja harjoittamasta asianajotoiminnasta asioissa, joita he Aika oli muuttumassa. Toki elatusvelvollisuuksiaan lyönyt maalaria niin voimakkaasti, että tämän leukaluu ei sattunut, sillä pidätettävällä oli ”suojaava lakki pääs- itse kasittelevat tai joissa he antavat viran puolesta pakenevia perhepinnareita yhä 1960-luvun vaihteessa oli murtunut. Konstaapelia rangaistiin Paltamon kihla- sään”. Väkivalta ei ollut suurempaa, kuin mikä oli lausunnon. Taustalla oli EOA:n keskusrikospoliisilla löytyi, mutta keinot elatuksen varmistaminen olivat nyt kunnanoikeudessa 40 sadan markan päiväsakolla.296 vastustuksen murtamiseksi tarpeen, mutta tilanteessa teettämä tutkinta, jossa Raision piirin nimismiehen tärkeämpää kuin moralistinen rankaiseminen. Niinpä olisi tullut käyttää muita tehokkaita keinoja, ”kuten todettiin 10 vuoden aikana jatkuvasti piirissän virka- sosiaalilautakuntakin oli velvollinen elatusavunsaajan Syytteiden ohella 1950-luvun puolivälissä ryhdyt- esimerkiksi poliisiauton varusteisiin kuuluvaa kumi- velvollisuuksiensa vastaisesti suorittaneen liikennelupaa vaatimuksista riippumatta päättämään, onko elatus- tiin tilastoimaan oikeusasiamiehen aloitteesta vireille patukkaa”. 298 Puolangan kirkonkylässä järjestystä tai sen uudistamista anoneiden henkiloiden toimeksian- velvollinen tyolaitospätoksen nojalla toimitettava pantuja kurinpitomenettelyjä. Näitä oli vuosittain yksit- huvitilaisuudessa valvonut konstaapeli oli puoles- nosta asianajotehtavia. EOA:n toimenpiteenä oli esitys tyolaitokseen vai onko elatusapu tarkoituksenmukai- täisiä. Esimerkiksi vuoden 1956 ainoa tapaus koski taan väkijuomapulloa takavarikoidessaan lyönyt kahta sisaasiainministeriolle tutkimuksen toimittamiseksi sesti perittavissa muulla tavoin.290 Muutokset oikeus- poliisikonstaapelia, joka oli matkallaan järjestystä veljestä nenään. Nämä olivat istuneet henkilöautossa siita, missa märin aiheeseen liittyviä värinkaytoksia asiamiehen argumentaatiotavassa osoittavat humaa- valvomaan pysähtynyt tutun palopäällikön asunnolle. ja vastustelleet takavarikkoa. EOA katsoi, että nenäve- esiintyy ja onko valvonta riittavan tehokkaasti jarjes- nimman ajattelutavan vähitellen nostavan päätään. Kyse ei ollut pelkästä kahvinjuonnista tai paikallisesta renvuodosta ja muutaman päivän työkyvyttömyydestä tetty. Myös nimismies asetettiin syytteeseen.301

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 91 MARKUS KARI 92

308 Poliisi- ja ulosottoviranomaisten menettelyä koskevat POLIISIVIRANOMAISIA KOSKEVAT Vähitellen poliisiin kohdistuva valvonta sai yhteis- ATK-ajan alkua. Vanha maailma oli läsnä myös polii- asiat otettiin kertomuksessa huomioon erillisenä jakso- RATKAISUT, 1963—1989 kunnallisempia painotuksia. Vuonna 1966 EOA teki sitoiminnan fyysisissä puitteissa. Poliisiaseman vartija- naan vuodesta 1962, ja poliisi- ja syyttäjäviranomaisia sisäasiainministeriölle esityksen rikoksesta epäillyn vahtimestarina toiminut poliisimies oli poliisiasemalta 300 koskevat asiat ilmoitettiin omana kohtanaan vuodesta alaikäisen kuulustelumenettelyn parantamisesta. poistuessaan jättänyt pidätettyjen suojien oviin avaimet. 1963 alkaen. Niiden määrä pysyi noin sadan paikkeilla 250 ”Toimenpiteet nuorien rikoksentekijoiden suhteen” Tätä pidettiin laiminlyöntinä, jota selvitettäessä vartija aina 1970-luvun lopulle saakka, jolloin asioiden tyypil- saattoivat nimittäin ”johtaa tavoiteltuihin tuloksiin vetosi turvallisuuteen: avaimet olisivat voineet katketa, linen määrä nousi joillain kymmenillä. 200 vain silla edellytyksella, että kaikki rikoksiin hairahtu- jos ne oltaisiin poistettu vanhoista lukoista. Joka neita nuoria henkiloita koskevia asioita kasittelemän tapauksessa suojissa sailytettavina olleet viisi pidätettyä 150 Kiinnostavaa on, että vuonna 1964 OA katsoi huomau- joutuvat viranomaiset suorittavat tehtavansa tunnol- olivat onnistuneet pakenemaan. Vartijavahtimestari tuksen arvoiseksi ylikonstaapelin menettelyn, jossa lisesti ja tarkoituksenmukaisesti.” Poliisiviranomai- sai huomautuksen laiminlyonnistän ja EOA kehotti 100 tämä oli antanut valokuvata ja ottaa sormenjäljet sille oli siksi syytä tähdentää heidän velvollisuuttaan lääninhallitusta huolehtimaan lukituksen uusimisesta. henkilöltä, joka oli ilmiannettu kunnianloukkauk- 50 ilmoittaa nuorten henkilöiden kuulustelusta lasten- Tapauksessa oli erikoista se, että kantelijana oli yksi sesta. Eräs rakennusmestari oli vihaisesti nyrkkiään suojeluviranomaisille riittävän aikaisin ja järjestää karkureista, joka koki vartijan luoneen menettelyllään puiden kertonut asianomistajalle ”olevansa kylläs- 0 kuulustelu niin että tällä on tosiasiallinen mahdolli- ”viekoittelevan tilaisuuden karkaamiseen”.309 tynyt häneen”. Helsingin rikososaston ylikonstaa- suus osallistua tilaisuuteen. Rikoksesta epäillyn nuoren 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 peli oli halunnut rekisteröidä rikoksesta epäilyn, sillä holhoojallekin oli syytä muistaa ilmoittaa kuulus- Ratkaisut asiaa koskevissa ohjeissa poliisiviranomaisella oli telusta ja pidättämisestä. Sisäasiainministeriö antoi VAARAN VUOSISTA JULKISEN tämä oikeus, jos se katsoi toimenpiteen tarpeelliseksi. myöhemmin poliisikäskylehdessä tällaiset ohjeet.306 SEKTORIN KASVUUN EOA:n selvityksen mukaan ohjetta oli tulkittu niin, että rekisteröinti tehtiin, jos epäiltiin muuta kuin vähäistä eivätkä itse olleet käyttäneet postin välitystä. Huomau- Juuri vuosi 1966 onkin nähty vedenjakajana suoma- Sodanjälkeisinä vuosina EOA:n ydintehtävät kehittyivät rikosta tai jos tutkittaessa asianhaarat viittasivat rekis- tuksen sai myös niin sanottuja pika-arpajaisia valvonut laisessa poliisioikeudessa. Silloin siirryttiin uuden ympäröivän yhteiskunnan muutoksen mukana. Yhteis- teröinnin tarpeellisuuteen. Poliisilaitos katsoi, että Tampereen poliisilaitoksen sihteeri. Hänen laatimansa poliisilain myötä pois ajattelusta, jossa poliisi toimii kunnallisen muutoksen seurauksena EOA vastaan- tapauksessa tarvetta oli. EOA ei kuitenkaan ollut samaa arvontatilaisuuden pöytäkirja ei ollut riittävän selkeä. asemavaltuutuksen nojalla ajatteluun, jossa poliisi on otti kanteluita ja oli itse aktiivinen asioissa, jotka eivät mieltä. Rekisteröinti ei ollut tarpeellista rikosten selvit- Asianmukainen ei ollut myöskään arvonnan toimitta- viranomainen muiden joukossa ja siten hallinnon laina- aiemmin esiintyneet kertomuksissa. EOA joutui esimer- tämisen tehostamiseksi tai muustakaan syystä. Tapauk- mistapa, joka oli herättänyt aihetta kanteluun. Toiminta laisuusperiaatteen piirissä. Säännöksillä todella tarkoi- kiksi ottamaan kantaa asioihin, jotka olivat poliittisesti sessa sovelletut oikeusohjeet – henkilötuntomerkkien ei kuitenkaan ollut suoraan lainvastaista.303 tettiin sännella poliisin toimivalta. 307 arkaluonteisia sodan jälkeen muuttuneiden Suomen ja ottamisesta vuonna 1936 annettu asetus ja sisäasiainmi- Neuvostoliiton suhteiden takia. Kertomuksissa sai uutta nisteriön yleiskirje vuodelta 1951 – olivat hyvin väljiä ja Vuonna 1966 ylikonstaapelille annettiin ”huomautus Modernisoituvassa maailmassa viranomaisten käyt- painotusta myös asiat, joissa oli kyse tavalla tai toisella jättivät poliisiviranomaiselle laajaa harkintavaltaa. EOA sen johdosta, etta han oli, kuulusteltavan muutettua tämät menetelmät tuntuivat vanhenevan. Keskusrikos- julkisen vallan väärinkäytösten tutkimisesta. oli kuitenkin valmis asettamaan rajan harkintavallalle, aikaisemmassa kuulustelussa esittamänsa, poytakir- poliisille huomautettiin ”siita, ettei rangaistuslaitok- pelkällä nyrkin puimisella ei ollut syytä päätyä rekiste- jaan merkittya kertomusta, korjannut tuon aikaisem- sissa sailytettavia vankeja koskevien etsintakuulutusten Toisen maailmansodan jälkeisten vuosien kireä poliit- röityjen rikoksesta epäiltyjen joukkoon.302 masta kuulustelusta laaditun poytakirjan kuulustel- seuraamista ole jarjestetty tyydyttavalla tavalla”. KRP:n tinen tilanne tulee ilmi esimerkiksi vuoden 1948 kerto- tavan uutta kertomusta vastaavaksi laatimatta uudesta tehtäviin kuului vankeja koskevien ilmoitusten perus- muksessa kuvatussa tapauksessa, jossa EOA oli esittänyt Samana vuonna poliisit saivat useita huomautuksia. kuulustelusta eri poytakirjaa.”304 Vuonna 1967 puoles- teella selvittää henkilöiden etsintäkuulutukset. Tässä syytettä Turun poliisilaitoksen virkaa viransijaisina polii- Paavolan piirin nimismiestä huomautettiin siitä, että taan kyse oli siitä, ettei kotietsinnästä annettuja sään- tehtävässä käytettiin manuaalista etsintäkuulutus- sipäällikköinä toimineita poliisiupseereita vastaan. He tämä oli lahettanyt asiakirjoja postitse asianosaisille, nöksiä ollut noudatettu. Poliisikomisario sai asiasta kortistoa, jota vertailtiin vankikortistoon. Apukor- olivat heinäkuussa 1947 postiviranomaisten virka-apu- vaikka he eivat olleet pyytaneet niita lähetettäviksi, huomautuksen.305 tistokaan ei poistanut virheen mahdollisuutta ennen pyynnöstä huolimatta kieltäytyneet rikkomasta lakkoa,

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 93 MARKUS KARI 94

joka esti postinkuljetuksen Turun satamassa. OA Laisaari lainvastainen. Tapauksessa valtioneuvoston ulkoasiain- Aseellisen toiminnan luvattomaan valmisteluun osal- selvemmin oikeusteorian tutkijaksi.322 Kuuskosken kehotti tahallisen laiminlyönnin takia kanneviskaalia valiokunta oli katsonut, että asekätkentäjupakkaan listumisesta epäillyt, lähinnä upseerit, ja heidän puoli- ja Laisaaren kaudella EOA ei hyväksynyt Valtiollisen nostamaan syytteen tahallisesta virkarikoksesta. Hovi- sekaantuneen Autin ei ollut soveliasta jäädä virkaansa. sonsa olivat kannelleet joukoittain pidätettyjen kohte- poliisin tekemiä räikeän mielivaltaisia ja lainvastaisia oikeus jatti kuitenkin toimiupseerin ja apulaispoliisimes- Sisäasiainministeri Leinon määräyksestä valtiollisen lusta Helsingin keskusvankilassa sijaitsevan valtiollisen pidätyksiä. Asettamalla kommunistien haltuun pääty- tarin tuomitsematta rangaistukseen virkavirheesta, sillä poliisin päällikkö, lakitieteen tohtori Otto Brusiin oli poliisin pidätysosaston menettelyistä. Höltän virhe neiden viranomaisten johtavia virkamiehiä syytteeseen se katsoi heillä olleen ”perusteltua aihetta olettaa maan ilmoittanut tämän käsityksen pääesikunnalle, jonka puolestaan oli, että tämä oli laittomasti pidättänyt ja EOA nojautui legalistiseen traditioon. Samalla ratkaisut hallituksen olleen laiminlyötyjen virkatointen suoritta- virkaa tekevä päällikkö, kenraaliluutnantti Airo, oli vanginnut Päämajan yhteysosaston päällikön, kenraa- antoivat näkyvän viestin poliittisesti arkaluontoisessa mista vastaan”. Hovioikeus totesi että ”silloisissa poik- pidättänyt Autin virastaan. EOA katsoi Airolla olleen limajuri Karhun. Tämä tuli ratkaisun mukaan lukea tilanteessa – asekätkentäjutusta hallitusta tiukanneet keuksellisissa olosuhteissa” oli syytä olettaa, että hallitus tähän oikeus, mutta katsoi tämän virheeksi sen, ettei Höltän jatketuksi ymmärtämättömyydestä tehdyksi valvontakomission neuvostoliittolaisedustajat pois- ei halunnut kohdistaa väkivaltaa lakkoilijoita vastaan ja ollut ilmoittanut toimesta tasavallan presidentille.315 virkavirheeksi. 317 Punaisen Valpon toimia kritisoineet tuivat maasta vasta vuonna 1947. Ponnekkaita kannan- piti ”poliisin passiivista asennetta yleisen edun kannalta ratkaisut täydentyivät vielä apulaispäällikkö Jorma ottoja on syytä pitää ajan oloon erittäin rohkeina. tarkoituksenmukaisimpana”.310 Tapauksessa liikuttiin Asekätkentäjutun yhteydessä EOA asettui varmista- Uiton saadessa huomautuksen turvasäilöön lukitulta juridiikan ja tarkoituksenmukaisuuden välisellä alueella. maan turvasäilöön asetettujen oikeuksia. Vuoden 1946 poisotettujen esineiden palauttamatta jättämisestä.318 OA Laisaarella oli kanttia puuttua jopa itse sisäasiain- Se tuo ilmi myös ajan poliisitoiminnan poliittisuuden. kertomuksessa Kuuskoski toi esille, kuinka oli joutunut ministeri Leinon toimintaan. EOA oli vastaanot- Turun poliisilaitos ei kuitenkaan ollut se poliisiyksikkö, saattamaan sisäministeriön tutkintaelimen tietoon Vuonna 1948 Brusiinin ja Karhusen menettelyä käsi- tanut kantelukirjoituksen, josta kävi ilmi, että entinen jossa poliittisuus erityisesti korostui. virheellisen menettelyn siinä, että tutkintaviranomaiset teltiin jälleen laajasti kertomuksessa.319 Saman vuonna Venäjän kansalainen Andrej Sumbarov oli pidätetty olivat ottaneet pidatettyna olleelta henkilolta pois OA Laisaari kehotti Turun kanneviskaalia nostamaan huhtikuussa 1945 ja ollut puolisonsa tuntemattomassa toiseen sailytyspaikkaan siirrettaessa yksityiset piirus- sekä jälleen Brusiinia että entistä Oulun toimistopääl- paikassa jo toista vuotta. EOA:n tutkimuksissa selvisi, Poliittisen poliisin laillisuusvalvonta tukset ja laskelmat. Virhe oli tehty myös silloin, kun likköä vastaan syytteen virkavirheestä. Brusiin oli pidä- että sisaasiainministeri Yrjo Leino oli saanut Liit- Sodan jälkeisinä niin sanottuina vaaran vuosina EOA tutkintaelin oli ottanut turvasailön märatylta pois tyttänyt helsinkiläisen, joka sodan aikana oli palvellut toutuneiden valvontakomissiolta tiedon, etta Andrej vastaanotti kanteluita kommunistien johdon alle alleviivattuja oppikirjoja, kun pidatetylle ei ollut jarjes- luutnanttina Oulun sotilaspiirissä. Pidätyksen syynä Sumbarov oli syyllistynyt saksalaisten toimeksian- päätyneen valtiollisen poliisin menettelystä. Vuonna tetty tilaisuutta paivittaiseen ulkoiluun ja kun sairaala- oli toimistopäällikkö Freedy Kekäläisen tutkinta, jonka nosta tehtyihin sotarikoksiin. Se oli samalla valirau- 1945 näitä kanteluista vastaanotettiin 10311, mutta OA hoidon tarpeessa ollutta pidätettyä ei ollut viivyttele- perusteella ”asekätkennän jarjestelytehtaviin sanotun hansopimuksen nojalla vaatinut Sumbarovin pidätystä Hakkila ei nostanut niiden käsittelyä kertomuksiin. matta toimitettu sairaalaan.316 sotilaspiirin alueella oli osallistunut eras ”Kovanen”, ja luovutusta valvontakomission haltuun. Valtiollinen Vuonna 1946 kanteluita vastaanotettiin yksityiskoh- ”Kivisto” tai jonkin muun samankaltaisen K-kirjaimella poliisi olikin pidättänyt Sumbarovin ja luovuttanut taisen tilaston mukaan 36.312 Kun vuonna 1947 kante- EOA:n määrätietoisuus nousi uudelle tasolle, kun alkavan nimen omaava luutnantti, joka mahdollisesti tämän valvontakomission edustajille. EOA katsoi, että luita Valpon tai sisäasiainministeriön tutkintaelimen vuonna 1947 OA Kuuskoski kehotti viskaaleita asetta- oli ollut Oulun sotilaspiirin palveluksessa”. Brusiin Leino oli ylittänyt toimivaltansa ja valvontakomis- toimista kanneltiin jopa 78 kertaa, niin vuonna 1948 maan sekä sisäasiainministeriön tutkintaelimen apulais- oli pidätyttänyt epäillyn ”hankkimatta edes todennä- sionkin olisi välirauhansopimuksen perusteella tullut kanteluita oli 44 ja vuonna 1949 vielä 19.313 Vuonna päällikkö Risto Höltän että valtiollisen poliisin pääl- köisiin syihin perustuvaa selvitystä [K:n] osallistumi- olla yhteydessä valtioneuvostoon eikä suoraan suoma- 1950 kanteluita oli enää kaksi, mutta vuonna 1951 niitä likkö Brusiinin ja apulaispäällikkö, varatuomari Väinö sesta asekätkentään”.320 Samankaltainen tapaus johti laiseen viranomaiseen. Asiassa oli kuitenkin myöhäistä ei ainakaan enää erikseen tilastoitu.314 Karhusen syytteeseen taitamattomuudesta tehdystä syytteen vaatimiseen Brusiinia vastaan vielä vuonna tehdä mitään. Valtioneuvosto oli jälkikäteen hyväk- virkavirheestä. EOA:n mukaan Brusiin oli hyväksy- 1949.321 synyt Leinon toimet ja asiassa oli otettava huomioon Ensimmäistä kertaa valtiollisen poliisin toimintaa mässään ohjeessa lain vastaisesti ja ilman perusteltua ”ne olosuhteet, joiden vallitessa pidattamis- ja luovut- sivuttiin ratkaisussa, jossa kenraalimajuri Autti pidä- syytä kieltänyt turvasäilöön otetuilta heille kuuluvia EOA:n aktiivisuus punaisen Valpon kanssa oli merkit- tamistoimenpiteisiin oli ryhdytty”. Lisäksi ”muussa tettiin Perä-Pohjolan sotilasläänin komentajan virasta. oikeuksia, kuten oikeuden lukemiseen ja kirjoittami- tävää sen toiminnan saattamiseen tutkinnan alai- suhteessa” välirauhansopimusta tai lakia ei oltu rikottu Kantelunsa mukaan Autti itse ei ollut tehnyt mitään seen, kirjeiden ja ruokalahetysten vastaanottamiseen, seksi. Kritiikin välittömänä seurauksena oli se, että – Sumbarovin puolison kirjoitus jätettiin siis ”enempää lainvastaista kun taas asiassa noudatettu menettely oli omaisten tapaamiseen seka paivittaiseen ulkonaoloon. Brusiin jätti tehtävänsä ja ryhtyi suuntautumaan yhä huomioita vaille”.323

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 95 MARKUS KARI 96

Tapauksen lopputulos voi vaikuttaa pettymykseltä. toliiton valtapiiriin. EOA asettui kuuntelemaan herkällä listymällä maanpetukseen tai yhteistyöhön vihollisen sien laajentamisesta. Etenkin jälkimmäisessä oli kyse Se on karu, reaalipolitiikkaan perustuva ratkaisu – korvalla kansan ja sen edustajien enemmistön tuntoja ja kanssa sodan aikana”.327 Valtiosopimus oli siis ratkai- merkittävästä muutoksesta EOA:n toimintafiloso- Sumbarov oli jo jossain päin Neuvostoliittoa, eikä tukemaan parlamentin enemmistön tavoitteita.325 sussa oikeuslähde, joka käytännön tulkintatilanteen fiassa. Uudistus oli tarpeen julkisen talouden jatkuvasti suomalaisilla ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa lainhierarkiassa kävi lain ja perustuslainkin edelle. laajentuessa, joka asetti finanssikontrollin tehokkuu- hänen mitä ilmeisimmin karmeaan kohtaloonsa. On myös selvää, että EOA ei ollut kaikkivoipa toimija, delle suurempia vaatimuksia. Muutos ajattelutavassa on Ratkaisu on kuitenkin siinä mielessä rohkea, että jo joka olisi pystynyt korjaamaan kaikki inhimillisesti merkittävä. Aiemmin EOA:n kytkös valtiontalouteen Laajeneva toimintakenttä sen otsikossa kritisoidaan sisäasiainministeriä, joka ankarat kohtalot. Sodan jälkeen tällaisia olivat esimer- oli lähinnä kanteluiden perusteella havaittujen väärin- oli ”ylittanyt toimivaltansa pättaessän asiasta, joka kiksi ihmisten luovutukset Neuvostoliittoon. Eräässä Vuonna 1949 EOA katsoi, ettei Valtiontalouden tarkas- käytösten käsittely ja tarvittaessa virkasyyteprosessin olisi kuulunut valtioneuvoston ratkaistavaksi”. Vaaran tapauksista neuvostoarmeijan tierakennuspataljoonassa tusvirasto ollut menetellyt virheellisesti lahettaessän edistäminen. Nyt EOA ehdotti muutoksia 1940-luvun vuosien oloissa jo tämän voi katsoa olleen merkit- palvellut Neuvostoliiton kansalainen oli toukokuussa tutkimassaan asiassa kertyneet kirjat hovioikeuden lopulla perustettuun valtiontalouden tarkastusjärjestel- tävä teko laillisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Juridi- 1942 joutunut saksalaisten vangiksi. Hänet oli siirretty kanneviskaalille syytetoimenpiteita varten. Kansan- mään. Huomio kiinnittyi siis finanssikontrollin systee- sesti mielenkiintoista on se, että Laisaari viittaa argu- inkerilaissyntyisena Suomeen. Lokakuussa 1947 Valtiol- edustaja, ylijohtaja Veikko Vennamo oli kirjelmöinyt miin.330 Jos aiemmin EOA oli käsitellyt epäiltyjä väärin- mentoinnissaan välirauhansopimuksen artikloihin. linen poliisi pidätti hänet ja valtioneuvosto oli tammi- kohtelustaan EOA:lle. VTV:llä oli huomautettavaa käytöksiä, nyt instituutio halusi vaikuttaa laajemman Kansainvälisoikeudellisiin sopimuksiin viittaaminen ei kuussa 1948 Neuvostoliiton nootin jälkeen päättänyt Vennamon virka-auton käytöstä, kun se oli tarkas- instituutiokehyksen kehittämiseen. ollut lainkaan tyypillistä EOA:n vuosikertomuksissaan hänen luovuttamisestaan. Tällöin todettiin, että vanki tuksessaan havainnut epäselvyyttä siitä, oliko käyttö kuvailemille ratkaisuille. ei ollut menetellyt rikollisesti, mutta hän oli sotavanki, tapahtunut viranhoitoon vai yksityisajoon. EOA:n selvi- Ehdotus huoneenvuokrasäännöstelyn kehittämisestä joiden luovuttamisesta Neuvostoliittoon oli sovittu tyksen mukaan ajot näyttivät olevan virka-ajoa, mutta heijasteli sekä yhteiskunnallista taloudellista intressiä Tapauksella oli kuitenkin merkityksensä politiikan välirauhansopimuksessa. Tällä perusteella EOA katsoi, katsoi, että Vennamolla on mahdollisuus puolustautua että huolta kansalaisten oikeudentunnosta. EOA oli suunnan muuttajana. Vaikka EOA julkaisi vain Sumba- ettei valtioneuvosto menetellyt virheellisesti pättaes- häntä vastaan ehkä nostettavan syytejutun yhtey- huolissaan etenkin alivuokrasuhteissa ilmenevistä rovin tapauksen, kysymys oli niin sanotusta Leinon sän rauhansopimuksen voimaantulon jalkeen sota- dessä.328 Samana vuonna EOA kiinnostui laajemminkin epäkohdista ja niiden korjaamiseksi vuokramarkki- listasta. Sisäministeri Leino oli vuonna 1945 saanut vangin luovuttamisesta valirauhansopimuksen mä- valtion varojen käytöstä. Laisaari kehotti VTV:tä selvit- noiden valvontaa olisi tullut tehostaa. Vuokrasäännös- valvontakomissiolta vaatimuksen nimettyjen henki- rayksen nojalla.326 tämään muun muassa virka-autojen ja -alusten käyttöä, tely oli astunut voimaan vuonna 1950, mutta EOA:n löiden luovuttamisesta Neuvostoliittoon ja hallituksen ulkoministeriötä selvittämään lähestystön ja konsu- kirjoituksesta päätellen se tuntui vuotavan aivan ylei- sisäpiiri oli luovutuksiin taipunut. Myös Suomen kansa- Luovutettavien kysymys oli esillä vielä 1950-luvulla. linvirastojen tarverahojen käyttöä sekä puolustusmi- sesti: sanomalehti-ilmoitusten perusteella alivuokra- laisten luovuttaminen tuli myöhemmin ilmi ja johti Aunuksessa syntynyt ja Neuvostoliitosta pakolaisena nisteriötä selvittämään sen hallinnassa olevien valtion suhteiden ehdot olivat usein lainvastaiset. EOA pelkäsi eduskunnan epäluottamuslauseeseen ministeri Leinolle jo vuonna 1933 saapunut jyväskyläläinen torikaup- kiinteistöjen vuokraamista. Puuttumisen taustalla oli aivan avoimen säännösten rikkomisen johtavan yleisen ja tämän eroon.324 pias oli pidätetty lähes koko vuoden 1950 ajaksi. Hän valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1947.329 moraalin höltymiseen. Siksi se suosittikin huoneen- pääsi vapaaksi ennen kuin EOA oli käsitellyt asian ja sai vuokralautakuntia ottamaan käyttönsä olemassa Miksi EOA sitten otti esille Valpon tekemät pidä- vieläpä valtiovarainministeriön päätöksellä korvauksen EOA:n huolenpito laajeni siis OA Laisaaren kaudella olevat toimivaltuutensa ja valtioneuvostolle toimen- tykset sodan jälkeen, mutta ei 1920- ja 1930-luvulla? vapauden menetyksestään. EOA kuitenkin totesi, 1950-luvun taitteessa kattamaan aihepiirejä, joilla oli piteitä valvontaresurssien lisäämiseksi ja sääntelyn Vastauksen taustalla on instituution poliittisuus ja etteivät viranomaiset olleet menetelleet pidätyksen taloudellista merkitystä. Jos vuoden 1951 kertomuk- selkeyttämiseksi.331 asema eduskunnan laillisuusvalvojana. Etsivän keskus- yhteydessä lainvastaisesti. Syynä oli se, että vuoden sessa oli teema, oli se valtiontalouden ja asuntomarkki- poliisin ja Valtiollisen poliisin kommunistivainojen 1947 rauhansopimuksessa Suomi oli sitoutunut ”ryhty- noiden ryhtiliike. Esityksiä perinteisempi keino puuttua taloudellisiin ratio oli tasavallan suojeleminen sitä hajottavilta mään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen, väärinkäytöksiin oli virkasyyte. Valtiontalouden voimilta. Punaisen Valpon toimet sitä vastoin nähtiin että pidätetään ja luovutetaan tuomittaviksi Liittoutu- Valtiontaloutta sivuttiin vuoden 1951 esityksissä ja asuntomarkkinoiden teema olikin esillä myös laitavasemmiston ulkopuolella suomalaista oikeusval- neiden ja Liittyneiden Valtojen kansalaiset, joita syyte- valtion autojen käytön valvontaa koskevan järjestelmän syyteasioissa. EOA esitti puolustusministeriön halli- tiota rapauttavina toimina ja maan ajamisena Neuvos- tään siitä, että he ovat rikkoneet maansa lakeja syyl- parantamisesta ja VTV:n valtuuksien ja velvollisuuk- tusneuvosta vastaan nostattavaksi syytteen virka-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 97 MARKUS KARI 98

velvollisuuden tahallisesta laiminlyömisestä. Puolus- rangaistuksiin. Raatikainen määrättiin lisäksi korvaa- nimittäin luvallista ”mikali se saattaa tapahtua tuotta- toimivien voimalaitosten perustamisen ”kiistattomasti tusministeriön kiinteistötoimiston päällikkönä tämä maan valtiolle kahden ja puolen miljoonan markan matta haittaa arvokkaanpuoleiselle koskelle tai muuta lailliselle pohjalle ja että lähitulevaisuuden uudetkin oli virkansa puolesta toiminut valtion etuja valvovana vahingot, joihin Lepistön tuli osallistua puolella miljoo- sanottavaa vahinkoa kenellekän”. Vuoden 1941 määrä- luvat voidaan myöntää ilman tulkinnallisia epäilyk- edustajana alun perin Helsingin varuskunnan tontille nalla yhteisvastuullisesti. Ministerit Aleksius (Aleksi) aikaisen vesivoiman käyttöönottamisen helpottami- siä”.338 Yleinen etu vaikutti näin asettuvan patohan- Pohjoisrantaan rakennettua Kiholinnaa hallinnoivan Aaltonen ja Onni Peltonen eivät olleet syyllistyneet seksi annetun lain mukaan väliaikainen lupa padotuk- ketta Pohjolan Voima Oy:n nimisen yhteenliittymän Osakeyhtiö Sotilastalon johtokunnassa. Kun monien lainvastaiseen menettelyyn.334 selle voitiin myöntää, muttei vesioikeuslain säännöksiä kautta tavoittelevan metsäteollisuuden kanssa samaan vaiheiden jälkeen talon hallinta järjestettiin asunto-osa- laajempana. Nyt Kemijoen koskia kuitenkin yhdis- linjaan. Kastari ei tätä tarkemmin perustellut, ei myös- keyhtiömuotoiseksi, sai hallitusneuvos kaksion verran Pienempiäkin taloudellisia väärinkäytöksiä esiintyi. tettiin laajalti toisiinsa. Vesistöjen yhdistyminen jätti kään pohtinut voimassaolevan säännöksen ratiota, saati alennusta osakkeistaan maksamasta merkintähinnasta. Poliisimestari asetettiin esimerkiksi syytteeseen sitä, allensa kiinteistöjä jolloin jouduttiin ”jopa purkamaan problematisoinut tilannetta hallitusmuodon omaisuu- Valtio sen sijaan päätyi maksamaan koko lisämeno- että tämä oli palvelusaikana teetattanyt yksityisia toita ranta-asukkaiden koteja”. OA Kastari totesi, että ”kaikki densuojaa koskevalla sääntelyllä. Esitys onkin nähtävä arviossa mainitun 3 miljoonaa markkaa, vaikka merkitse- poliisilaitoksen henkilokunnalla seka kayttanyt ja tämä ei oikeastaan ole voinut mahtua tuon lainsään- oman aikansa eli jälleenrakennuskauden konteks- misasiakirjojen mukaan asunto-osakkeiden arvo oli vain sallinut kayttä poliisilaitoksen autoja henkilokunnan nöksen ahtaisiin puitteisiin”. Lainsäädännön muutos- tissa. Yksi nopeasti elinkeinorakennettaan muuttavan noin 2,3 miljoonaa markkaa. 332 Hallitusneuvos tuomit- yksityisiin ajoihin korvauksetta.335 pyrkimykset olivat eduskuntakäsittelyssä kuitenkin maan merkittävimmistä yhteiskunnallisista tavoit- tiin kihlakunnanoikeudessa Kiholinnan tapauksessa 50 pysähtyneet lainsäädäntöjärjestysepäilyihin, vesioikeu- teista oli teollisuuden toimintaedellytysten paranta- päiväsakkoon. EOA nostatti vuonna 1953 samaa virka- Taloudellisten asioiden merkityksen kasvu osuu dellisen järjestelmän koherenssikysymyksiin ja olivatpa minen. Sähköenergian tarve oli tarkoituksenmukai- miestä vastaan syytteen myös toimista, jossa hän pyrki valtionhallinnon voimakkaan kasvuvaiheen alkuun. On ristiriidassa olleet vielä ”voimalaitos- ja uittoedut”.336 suuskysymys ja yhteiskunnallinen tarve niin ilmiselvä, saamaan omaa etua valtion kiinteistökaupoissa. Kihla- mahdotonta tietää, olisikö virkamiesmoraali muodos- ettei sitä tarvinnut esityksessä edes pohtia. Tilanteessa kunnanoikeus tuomitsikin miehen erittäin raskauttavin tunut jatkossa heikommaksi ilman oikeusasiamiehen Epäonnistuneen lain uudistushankkeen jälkeen OA keskeisintä oli saattaa laki vastaamaan uutta yhteiskun- asianhaarain vallitessa tapahtuneesta virkarikoksesta ja määrätietoista otetta. Voidaan kuitenkin ajatella, että Kastari hahmotti tilanteessa kaksi erityistä ongelmaa. nallista todellisuutta. lahjoman ottamisesta viraltapantavaksi ja kelpaamatto- pienempien asioiden lisäksi valtakunnanoikeudessa Ensimmäinen oli se, että viranomaiset olivat sotien maksi valtion palvelukseen viiden vuoden ajaksi. 333 käsitelty korkean profiilin ministerivastuuasia tuli ikään aikaisen ja sen jälkeisen ”voimatilanteen” – sähköener- Esityksestä huolimatta väliaikaista lakia vain jatkettiin kuin oikeaan aikaan. Määrätietoinen ote finanssihal- gian jatkuvasti kasvavan tarpeen – pakottamina tulkin- viidellä vuodella, minkä yhteydessä eduskunta esitti EOA:n 1950-luvun vaihteessa virinnyt kiinnostus linnon valvontaan oli tapahtuneiden valossa paikallaan neet vesioikeuslain säännöstä yhä ”rohkeammin”. Näin hallitukselle toivomuksen ennakkokorvauksista maan- valtiontalouden rikkeetöntä hoitamista kohtaan ja se oli omiaan ylläpitämään ja kenties luomaankin päädyttiin tulkintaan, jota Kastarin sanoin ”voidaan omistajille. Kysymys vesistotoimikunnan antaman huipentui vuonna 1952 niin sanotussa Salaputki-ju- pitkäkestoista virkamieskulttuuria. väittää miltei uhkarohkeaksi”. Toinen – Kastarin valiaikaisen padotusluvan laillisuudesta tuli uudel- tussa. Tapaus sai alkunsa valtiontilintarkastajien kirjel- mukaan vielä arveluttavampi – ongelma oli ranta-asiak- leen esille vuoden 1955 kertomuksessa. OA oli ”edel- mästä EOA:lle. He olivat kiinnittäneet huomionsa Taloudellisten väärinkäytösten lisäksi OA:n huomio kaiden oikeudentunnon koettelu. Heidän oli ”luovut- leenkin” sitä mieltä, että lain tulkinta oli mennyt ”arve- vuonna 1949 Salaputki Oy:lle myönnettyyn valtiona- kohdistui 1950-luvun taitteessa muillekin aiemmin tava maistaan ja kodeistaankin, vaikka laki oikeastaan luttava pitkälle”. Hän ei kuitenkaan löytänyt ”laillista vustukseen ja etenkin maatalousministeriön menet- katveeseen jääneille oikeuden- ja elämänalueille. on heidän puolellaan”. Koettua oikeudenmukaisuutta perustetta” ryhtyä syyte- tai muihin toimenpiteisiin telyyn siinä. OA Kastari tutki asian ja päätyi siihen, Esimerkin tarjoaa Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen oli omiaan ”järkyttämään viranomaisten ja voimata- vesistötoimikunnan jäseniä vastaan. Tässä hän vetosi että neljä valtioneuvoston entistä jäsentä oli asetet- rakentamiseen liittyvät selvittelyt. EOA:lle kannel- loudellisten suuryrittäjäin menettely, joka heistä saattaa lainsäätäjän tahtoon vuoden 1941 lain määräaikaa tava ministerivastuulain nojalla syytteeseen. Kastari tiin vuonna 1949 vesistötoimikunnan päätöksestä, syystä kyllä tuntua mielivaltaiselta.337 pidennettäessä.339 toimi valtakunnanoikeudessa syyttäjänä. Tuomiois- jolla myönnettiin väliaikainen lupa padotuskorkeuden tuin tuomitsi entisen ministerin Juho Raatikaisen korottamiseksi. Vuonna 1952 EOA tutustui alueeseen Keskeinen ongelma ei siis ollut niinkään kotien tai Pienempiä, mutta periaatteiltaan tärkeitä ratkaisuja hyötymistarkoituksesta tehdystä virkarikoksesta ja tarkastuksessa ja vuonna 1953 toi esille lainsäännösten omaisuuden menettäminen, vaan niiden menettäminen tehtiin esimerkiksi puolustuslaitoksen piirissä. Vuonna entisen ministerin Leevi Lepistön varomattomuudesta tulkinnan kestämättömän tilanteen. Vuodelta 1902 heikolla laillisella perusteella. Kastari suosittikin valtio- 1954 upseeri sai syytteen siita, etta han oli määrännyt tehdystä virkavirheestä viidenkymmenen päiväsakon peräisin olleen vesioikeuslain mukaan patoaminen oli neuvostoa saattamaan väliaikaisten lupien perusteella varusmiehia ilman heidan suostumustaan yksityisiin

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 99 MARKUS KARI 100

toihinsa ja vapauttanut heidat tata varten palvelus- ehtosopimusneuvottelujen heikosta johtamisesta Modernisoituvassa Suomessa julkinen valta otti miesten olevan tietämättömiä mahdollisuudestaan tehtaviän suorittamasta. EOA katsoi, että kauppaos- huomautus. Yli kolme vuosikymmentä aiemmin hoitoonsa elämänalueita, jotka olivat aiemmin olleet kannella oikeusasiamiehelle ja käsityksen simputuksen tosten tai puutarha- ja kotitaloustöiden tekeminen tai oikeusasiamiehenä toiminut J.O. Söderhjelm oli julis- kansalaistoiminnan piirissä. Samalla sattui virhei- vähäisyydestä perustuvan väärille tiedoille. EOA selvitti väkijuomien noutaminen eivät olleet varusmiehille tanut valtion viran ja toimen haltijain neuvotteluoi- täkin. Vuoden 1966 ratkaisun otsikko sellaisenaan asiaa pääesikunnalle lähetetyllä kyselyllä.351 Vuonna kuuluvia tehtäviä.340 Varsin korkealle puolestaan eska- keudesta annetun lain edellyttamat neuvottelut pätty- kelvannee 1960-luvun ajankuvaksi. ”Kulkulaitosten 1962 EOA kuitenkin ratkaisi toisenlaisen kantelun. loitui tilanne, jossa korkein oikeus poisti varusmiehelle neiksi ennen laissa säädetty kahden viikon aika ja yleisten toiden ministerion märattya [Tuusulassa Siinä sivuttiin joitakin seuraavan kymmenvuotisjakson tuomitun arestirangaistuksen leivonnaisten näpistä- siita, kun virkamiesjarjestot olivat saaneet neuvot- sijainneen] kylatien paikallistieksi on tien vastaanot- aikana ajankohtaisiksi tulevia teemoja: kansalaisoi- misestä. Alkuperäinen rangaistus perustui tuomitun telujen kohteena olleet ehdotukset tietoonsa, oli tokatselmuksen toimittanut tie- ja vesirakennushal- keuksia ja -vapauksia sekä ihmisoikeuksia. Kysymys oli oikean syyllisen väkivallanuhan alaisena tekemään pättynyt.345 linnon apulaispiiri-insinöri jattanyt tarkastamatta suhtautumisesta maanpuolustusvelvollisuuteen. perättömään tunnustukseen.341 osan paikallistieksi märatysta kylatiesta ja taman Vuonna 1969 syyte nostettiin entistä puolustusvoimain osan asemasta tarkastanut kylatieta silla kohdin oikai- Kantelussa vedottiin aikaansa nähden poikkeukselli- Vuonna 1959 EOA joutui antamaan huomautuksia komentaja jalkaväenkenraali Yrjö Keinosta vastaan. semaan rakennetun yksityisluontoisen tien seka nain sesti sekä perustuslakiin että ylikansalliseen oikeuteen, ”virheellisesta ja epaasianmukaisesta menettelysta Tämä joutui pioneerikomppanian päällikkönä toimi- toimittamansa puutteellisen vastaanottotarkastuksen nimittäin YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Kante- posti- ja lennatinlaitoksen eraiden virkojen ja toimien neen kapteenin ohella vastuuseen siitä, että komen- perusteella todennut tien kunnoltaan vastaavan paikal- lussa NN ja MM olivat esittaneet, etta erät Karvian tayttamisessa seka laitoksen organisatiossa olevista epa- tajan yksityistä kesähuvilaa oli rakennettu ja kunnos- listeille märattyja vaatimuksia, minka jalkeen tie on erityistyolaitokseen aseettomaan palvelukseen märatyt kohdista.” Kanteluista oli käynyt ilmi, kuinka suhteel- tettu varusmiesvoimin. Mielenkiintoista kyllä, korkein muuttunut paikallistieksi. Katselmuksen toimittajalle asevelvolliset olivat kieltaytyneet tayttamasta palve- lisen nuoria postivirkamiehia oli märatty epapatevina oikeus tuomitsi Keinosen omanvoitonpyynnosta annettu huomautus hanen virheellisesta menettelys- lusvelvollisuuttaan, koska he eivat tahtoneet asepal- tehtaviin, joihin vaadittavat muodolliset patevyysvaa- tehdysta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja muista tän. − Kysymys samalla myos tien sijainnista ja suun- velukseen osallistumalla toimia vastoin uskonnollista timukset tayttavia virkamiehia postilaitoksen piirissa rikkomuksista 150 päiväsakkoon – kapteeni sen sijaan nasta sen muututtua puutteellisen vastaanottokatsel- vakaumustaan ja omaatuntoaan. Kantelijoiden mukaan olisi ollut runsaastikin. Osalla valituista oli sukulaisuus- tuomittiin sovittamaan rikoksensa 45 päivän arestiran- muksen perusteella paikallistieksi.” 349 palveluksen vaatiminen heilta oli ristiriidassa perus- suhde päätöksentekijään. Käytäntö tuntui ”kehittyneen gaistuksella päävartiossa.346 tuslain takaaman uskonnonvapauden kanssa. Asevel- virheelliseen suuntaan”, kun epäpätevä henkilö oli saat- vollisten vanhemmat olivat puolestaan vedonneet Perusoikeudet kuriositeettina tanut hoitaa tehtavia pitkiakin aikoja.342 Suurten juttujen välillä 1960-luku jatkoi 1950-luvulla sosiaaliministeriin Karvian laitoksen epäinhimillisten alkanutta kehitystä, jossa kertomuksen sivuilta voi Hallitusmuodon turvaamat perusoikeudet eivät olleet ja ihmisarvoa alentavien olosuhteiden korjaamiseksi. Pienten ratkaisujen lisäksi EOA joutui muutaman lukea hyvin monenlaisesta yhteiskunnallisesta todelli- 1960-luvun lopulla millään muotoa yleinen oikeus- Kantelijoiden mukaan ”erityistyölaitoksesta oli tehty vuoden välein suurempien juttujen äärelle. Niin suudesta. Vuonna 1963 ylioppilastutkintolautakunnan lähde. Vuosien 1964–1977 välillä seitsemässä julkais- keskitysleiriä muistuttava laitos, jonka johtokunnalle sanottua kätilöopiston juttua käsiteltiin valtakunnan- matematiikan jaoston jasenille annettiin huomautus tussa oikeusasiamiehen ratkaisussa oli sovellettu perus- oli annettu rajattomat valtuudet” jonka “henkilökunta oikeudessa vuonna 1961. Siinä EOA nosti eduskunnan virheellisesta ja epaasiallisesta tehtavien valinnasta.347 oikeussäännöstä.350 Vaikka näitä vuosia voidaan pitää oli jatkuvasti vaatinut työlaitokseen määrättyjä työhön päätöksestä syytteen kolmea entistä valtioneuvoston Yksityinen yritys oli ilmoittanut valmistamansa tuot- kansainvälisesti ja Suomessakin suuren murroksen ja sekä kohdellut heitä väkivaltaisesti ja vastoin voimassa jasenta, Aarre Simosta, Vilho Väyrystä ja Urho Kiukasta teen auttavan sairauden oireisiin. Lääkintöhallitus kansalaisoikeuksien nousun vuosina, jäivät perusoi- olevia ohjeita”. 352 vastaan heidan menettelystän virkatoimissa ministe- puolestaan oli katsonut, että jos tuotteen sanottiin keudet edelleen kuriositeetiksi. reinä.343 Kiukasta vastaan nostetut syytteet kaatuivat, ”estävän, parantavan tai helpottavan sairautta tai sen Ei ole yllättävää, että EOA ei todennut asiassa viran- mutta kaksi muuta tuomittiin rangaistukseen laimin- oiretta”, kyseessä oli lääke. Yritys kanteli päätöksestä, Kaksi 1960-luvun alun perusoikeuksien kannalta kiin- omaisten menetelleen lainvastaisesti. Sen sijaan yllät- lyomisesta tehdysta virkavirheesta ministereina.344 sillä se oli ”vaarantanut Oy:n kaupallista asemaa”. EOA nostavaa ratkaisua liittyivät puolustuslaitokseen. Sen täväksi voi katsoa vastauksen sivuasiaan, eli josko ”NN ei havainnut päätöksessä virhettä: tuotetta oli pidet- piirissä tapahtunutta simputusta vastaan oli käyty tais- ja MM ovat kirjoituksessaan tarkoittaneet, etta erityis- Aikaansa kuvaavaa yhteiskunnallista merkitystä oli tävä lääkkeenä, jos sen tarkoituksena ilmoitettiin olevan toon jo 1950-luvulla. Kamppailua jatkettiin, kun lehdis- tyolaitokseen märatyt asevelvolliset olisi vapautettava myös ratkaisulla, jossa ministerille annettiin virka- myos sairauden parantaminen.348 tössä kerrottiin simputuksen edelleen jatkuvan, varus- palvelusvelvollisuudesta”. OA Leskinen vetosi vuoden

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 101 MARKUS KARI 102

1919 hallitusmuodon takaamiin kansalaisten yhdenver- Seuraavan kerran EOA käsitteli perusoikeutta vuoden lakia alemmanasteisten sääntöjen noudattamisen.358 ratkaisut olivat omiaan avaamaan uusia mahdolli- taisuuteen ja uskonnonvapauteen (joka takasi yhtäläiset 1966 valtioneuvoston päätöksellä annettuja valtion- Myös hallitusmuodon säännöksiä voitiin siis soveltaa suuksia esimerkiksi sosiaalipolitiikan uudistuksiin. oikeudet mutta myös velvollisuudet) sekä maanpuolus- avustuksia koskevassa ratkaisussaan. Kantelijana kansalaisten tekemien kanteluiden tuloksen ratkai- Vaikka EOA ei lähtenyt soveltamaan perusoikeuksia tusvelvollisuuteen. Sen sai suorittaa myos ”aseettomana toimivat raittiusjärjestöt, jotka katsoivat hallitusmuodon sevina, ei vain valtion norminantovaltaa rajoittavina, kuin yllä mainituissa ratkaisuissa, tulivat perusoikeudet ja tyoskentelemalla muun muassa valtion siviilihal- 10 §:ssä taatun yhdistymisvapauden vastaiseksi valtio- oikeussääntöinä. Tämä oli mullistuksellista suhteessa yhä useammin ratkaisuissa arvioinnin kohteeksi. linnon tehtavissa tahi yksinomaan sairaiden ja karsivien navun yleismääräyksen ehdon, jonka mukaan viran- vallitsevaan doktriiniin, jossa perussäännöksen suoraa hyvaksi sairaalassa”, Aseettomien palvelukseen määrät- omaisella tulee olla oikeus asettaa edustajansa avustusta soveltamista ohi lain säännöksen ei katsottu mahdolli- Perusoikeuksiin vedottiin esimerkiksi kantelussa, jossa tyjen erilainen kohtelu ei olisi ollut yhdenvertaista ja nauttivat yhdistyksen päättävään elimeen. EOA katsoi- seksi, ja sellaisena hyvää materiaalia oikeustieteelliselle oli kyse niin sanotuilla majoitustyömailla voimassa olisi loukannut maanpuolustusvelvollisuutensa täyttä- kin, ettei tämänkaltainen tapa, jolla järjestötoimintaa tutkimukselle. olleiden järjestyssääntöjen lainmukaisuudesta. neiden oikeutta. Siten työlaitoksessa niskoitteluun ei saatettiin valtion hallintoviranomaisten valvonnan ja Otaniemen Sosialistiseura -nimisen yhdistyksen teke- ollut ”asiallista aihetta”.353 ohjauksen alaiseksi, ollut hallitusmuodon kanssa sopu- Vuonna 1969 EOA ratkaisi kantelun, jonka uskonnol- mässä kantelussa tuotiin esiin, että järjestyssäännöt soinnussa. Seurauksena sosiaaliministeriölle annettiin linen yhdyskunta oli tehnyt kun kansakoulun johto- esimerkiksi kielsivät poliittisten kokousten pitämisen EOA ei käynyt kommentoimaan kantelijoiden viittausta asiasta huomautus ja valtioneuvoston huomiota kiinni- kunta oli hylännyt sen tekemän hakemuksen vuokrata ja poliittisten julisteiden esillä pitämisen. Se näki kulku- ylikansallisiin ihmisoikeuksiin. Sen sijaan ratkaisussa tettiin säännöksen lainvastaisuuteen.355 Sen sijaan valtio- koulutiloja. Hylätyksi oli tullut yhdeksästä valituksesta laitosten ja yleisten töiden ministeriön pitävän kyllä analysoitiin kiinnostavalla tavalla asiaan liittyviä perus- neuvostolla oli hallitusmuodon 10 §:n estämättä oikeus vain yksi, eikä hylkäystä oltu perusteltu. Johtokunnalle tiukasti oikeuksistaan, mutta ei nähnyt velvollisuuk- oikeuksia. Hallitusmuodon takaamien kansalaisoikeuk- rajoittaa yleismääräyksissään virkamiehensä osallistu- huomautettiin siitä, ettei menettelyä voitu pitää asian- siensa joustavan hallitusmuodon turvaamien sanan-, sien ja -velvollisuuksien keskinäinen punninta oli täysin mista yhdistyksen päättävien elinten toimintaan, jos mukaisena. Ratkaisu rakentui sille, että hallitusmuodon yhdistymis- ja kokoontumisvapauden suhteen. EOA uutta kertomuksissa. Ylipäänsä niihin vetoaminen oli tämän virkatehtäviin kuului tämän yhteisön valtionavun 5 §:n sännoksen mukaan viranomainen ei ollut oikeu- katsoi, että kokoontumisvapaus ei oikeuttanut pitä- aiemmassa EOA:n ratkaisukäytännössä ollut hyvin valmistelu, tarkastus tai siitä päättäminen.356 tettu virkatoimessaan tekemän erotteluja eri kansa- mään yleistä kokousta ilman paikan omistajan (eli harvinaista. Lisäksi poikkeuksellisesta oli, että ratkai- laisten tai kansalaisryhmien valilla sellaisilla perusteilla, ministeriön edustaman valtion) lupaa. Aihetta toimen- sussa ylipäänsä analysoitiin sivuasian oikeudellista Vangittujen asemaa tarkasteltaessa vuonna 1968 joita ei voida pitä lainmukaisina.359 piteisiin ei muutenkaan ollut.360 ulottuvuutta: tyypillisesti ratkaisun tekemiseen olisi OA Leskinen kiinnitti oikeusministerion vankein- riittänyt viittaus tavalliseen lainsäädäntöön ja siihen hoito-osaston huomiota siihen, ettei rangaistuslai- Yhden vastaavan kantelun oli laatinut Marraskuun Oikeudellinen aktivismi selvitysten tulokseen, ettei viranomaisen lainvastaista tosten esineiden vastaanottamis- ja hallussapito-oi- liike. Se on tunnetuimpia yhteiskunnalliseen muutok- 1960-lukulaisena ilmiönä toimintaa oltu havaittu. keuden rajoitukset johtaisi hallitusmuodon turvaaman seen kanteluiden kautta pyrkineitä yhdistyksiä. Liike uskonnonvapauden kaventumiseen vankien kohdalla. Perusoikeusnäkökulma ratkaisuissa epäilemättä keskittyi kritisoimaan suomalaista sosiaalipolitiikkaa Perusoikeuksilla perusteleminen oli välähtänyt mahdol- Vankilan johtaja ei ollut sallinut vangin haltuun annet- lisääntyi siksi, että siihen vedottiin. Kanteluissa juuri yhdenmukaisuutta ja ”luokkasortoa” ylläpitävänä kont- lisuutena myös vuonna 1964, kun EOA oli ratkaissut tavan talle toimitettua uskonnollista kirjaa. Hyvan vuonna 1969 tuli yleiseksi vetoaminen hallitusmuodon rollipolitiikkana, jonka kohteena olevia olisi tullut kantelun varusmiehen oikeudesta julkaista poliit- sellijarjestyksen sailyttamiseksi annettu kielto ei ollut turvaamiin perusoikeuksiin. Perusoikeusargumentaa- kutsua uhreiksi enemminkin kuin autettaviksi.361 tista kirjallisuutta. Ratkaisun mukaan pääesikunnan kestävä perusoikeusnäkökulmasta.357 tion voi nähdä strategiana, jolla pyrittiin vaikuttamaan Marraskuun liike tuli kertomuksissa esille esimer- määräys, jolla kiellettiin julkisesti esittamään politiikan yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tämänkaltaisessa kiksi ratkaisussa, jossa vankilanjohto oli estänyt vangin alaan kuuluvia tai sita sivuavia mielipiteita, oli lainmu- Tästä vuoden 1968 uskonnonvapausratkaisusta tuli oikeudellisessa aktivismissä kysymys ei ollut välttä- sille lähetettämän kirjeen toimittamisen perille. OM:n kainen. Kantelijana toiminut varusmies oli vedonnut uudenlaisen argumentaation kiteytymä. Se on tärkeä mättä tai ainakaan suoraan puoluepoliittisista vaikut- vankeinhoito-osasto joutui antamaan ohjeen tällaisten hallitusmuodon sananvapaussääntelyyn. EOA puoles- siltä kannalta, että siinä tuli ilmi perusoikeudet sovel- tamisyrityksistä. Sen sijaan oikeusasiamiehelle kante- kirjeiden perille toimittamisesta.362 taan toi esille valtiopäiväjärjestyksen 7 §:stä johdettavan lettavissa olevina sääntöinä – ei vain abstraktina peri- lemalla pyrittiin poliittisiin päämääriin: keskustelun periaatteen, jonka mukaan puolustuslaitos tulee pitää aatteina. Ratkaisussa perusoikeuksien nähtiin vaikut- herättämiseen ja parhaimmillaan viranomaisen lait- Yhdessä kanteluistaan liike pyrki herättämään kritiikkiä poliittisen toiminnan ulkopuolella.354 tavan siten, että ne suoraan estävät säädöshierarkiassa toman toiminnan herättämiseen. Oikeusasiamiehen vasta voimaan tulleita huvitilaisuuksista annettua

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 103 MARKUS KARI 104

lakia ja poliisilakia kohtaan. Lain säännöksellä poliisi laiden ”luonteesta ja olotavasta”. Luokan niin sanottua käytiin modernin vasemmiston ja sen taantumukselli- niiden toteutumiselle uusia tulkintalinjoja. Vuoden ja järjestysmies nimittäin oikeutettiin poistamaan mustaa lammasta voitiin säännöstä lukemalla rangaista seksi katsomien voimien välillä. Kantelu oli mitä ilmei- 1968 uskonnonvapausratkaisu on esimerkki tällaisesta tai ottamaan kiinni ”henkilö, jonka elamantapojensa koulussa tapahtuneista järjestyshäiriöistä, joiden tekijää simmin seurausta rukoushetkeen kriittisesti suhtau- tulkinnan muuttumisesta. Eduskunnan oikeusasiamies vuoksi tai muutoin voidaan olettaa tekevan rikoksen, ei suoraan saatu selville. OA:n mukaan säännös antoikin tuneen teiniliikkeen ja rehtorin vastakkainasettelusta. toimi huolellisesti 1960-luvun sukupolvikysymysten vaarantavan turvallisuutta tai aiheuttavan epajarjes- mahdollisuuden ”voimassa olleesta lakisäntoisen Ratkaisuselosteen mukaan: ”Se, ettei V B luokka ollut äärellä. Juridinen tulkinta oli varsin konservatiivista, tysta”. Marraskuun liike näki tämän valtuuden saattavan todistusteorian pohjalle rakentuneesta todistuslain- heti jänyt rangaistustaan karsimän, oli Palosen mutta tietyllä tavalla tie oli jo auki myös uusille tuulille johtavan diskriminointiin ja siten ristiriitaan hallitus- sädannosta poiketen sännoksessa mainituin perus- kasityksen mukaan johtunut siita, etta teinikunnan ja perusoikeusnäkökulman vahvistumiselle. Laitos- muodon 5 §:n yhdenvertaisuutta turvaavan sännoksen tein vapaasti harkiten ratkaista, kenen tai keiden rikko- silloinen varapuheenjohtaja oli sekaantunut asiaan ja vallan perusteellinen uudelleenharkinta oli tästä hyvä kanssa. Kantelun mukaan ”elamantavat” ja ”muutoin” muksesta epailtyjen oppilaiden on katsottava siihen han lienee yllyttanyt luokkaa siihen.”366 EOA ratkaisu esimerkki. olivat harkintaperusteina niin epamäraiset, ettei niita syyllistyneen”.364 oli todennäköisesti kantelijan toiveen mukainen: koulu- oikeusturvasyista voitu pitä asianmukaisina. Lisäksi järjestyksen määräyksen ei voitu tulkita oikeuttavan Laitosvalta murtuu toimenpiteeseen voitiin ryhtyä pelkän olettaman – ei Opettajakunta pystyi siis tekemään kurinpitoratkaisuja kollektiivisia rangaistuksia, vaikka sanamuodosta näin oikeudenvastaisen tai järjestystä vaarantavan teon – löysemmin kriteerein kuin mitä laitoksen ulkopuolinen olisikin voitu päätellä. Jos kriminaalipolitiikka olikin edellä kuvatulla tavalla vuoksi tamanlaatuisessa lakitekstissa. EOA ei lähtenyt standardi edellytti. Säännös ei kuitenkaan oikeuttanut hiljalleen muuttumassa 1950-luvulta alkaen, oli julkis- kommentoimaan hyvin perusteltua kantelua, sillä se ei joukkorangaistusta. Ratkaisuselosteen otsikon mukaan Tapauksista huomataan, että yksi 1960-luvun yhteis- vallalla vanhastaan huolto-oikeuden piiriin kuuluvalla kuulunut sen tehtäviin. Tilanne olisi voinut olla toinen, oli ”joukkorangaistuksen kayttaminen oppikoulussa kunnallisen muutoksen taustalla oleva ilmiö oli 1940- alalla pitkään suuri valta ja vähän pidäkkeitä. Juridisesti jos lain tulkinta tai soveltaminen olisi aiheuttanut katsottu voimassa olevien sännosten ja märaysten luvun lopulla syntyneiden suurten ikäluokkien aikuis- tätä tuki niin sanottu laitosvaltaoppi. Tuori on määri- oikeudenmenetyksiä.363 vastaiseksi. Tallaisen rangaistuksen märanneelle oppi- tuminen. Vuosikymmenen mittaan nämä sukupolvet tellyt opin ytimen seuraavasti: ”Varhaisemmasta oikeus- koulun rehtorille huomautettu asiasta.” Toisaalta OA alkoivat kohdata oppikoulujen ja armeijan kaltaisia kirjallisuudestamme on osoitettavissa joukko kannan- Myös oppikoulun rehtorin antamaa rangaistusta Leskinen tyytyi huomautukseen, eli saattamaan käsi- perinteisiä julkisia instituutioita ja samalla kyseen- ottoja, joissa esimerkiksi lain tasoisiin säännöksiin koskeva ratkaisu tuo puolestaan selvästi esille suoma- tyksensä Kouluhallituksen tietoon, olihan ”joukko- alaistaa niiden valtarakenteita. Kohtaamiset olivat yksi perustumattomia laitosten sisäisiä kurinpitorangais- laisen 1960-luvun lopun yhteiskunnan jännitteet ja rangaistusta tietämäni mukaan koululaitoksen piirissä syy vuosikymmenen taitteen oikeuspoliittisen keskus- tuksia tai perusoikeuksien rajoittamista pidettiin oikeu- oikeudelliset mahdollisuudet niiden ratkaisemiseen. katsottu voivan soveltaa”.365 EOA siis pysytteli teini- telun vilkastumisesta ”kuohuvaksi”. ”Kuvia ja aukto- dellisesti mahdollisena erityisen vallanalaisuussuhteen Tapaus alkoi huhtikuussa 1969 joukon oppikoulu- kuntaa kuohuttavassa tilanteessa lopulta varsin konser- riteettejä [ei] paljon kumarreltu” aikakauden ilmapii- ja laitosvallan nojalla.”368 laisia häirittyä aamuhartautta tahallisella yskimisel- vatiivisella linjalla, kun seuraamus ei ollut huomautusta rissä ja asennemaailmassa. Lainsäädäntöä annettiin lään. Tapahtuneen seurauksena koulun rehtori rankaisi voimakkaampi. Tämä oli tuttua aiemmilta vuosilta: lain- sääntelyoptimismin hengessä ja Salama-oikeuden- Merikosken vuoden 1968 oppikirja huolto-oikeudesta jälki-istunnolla paitsi häiriön aiheuttajiksi ilmoittautu- tulkinnassa keskeisenä mittatikkuna toimi hallinnol- käyntien kaltaiset prosessit ravistelivat vallinnutta avaa myöhempien sukupolvien silmät ajan todellisuu- nutta viittä oppilasta, myös kaikkia V B ja VI B -luok- linen käytäntö. arvohegemoniaa.367 delle. Huollettavia olivat paitsi huoltoavun tarpeessa kien opiskelijoita. Suomen Teiniliitto r.y. pyysi EOA:n olevat ja lastensuojeluhuollon tarpeessa olevat, myös toimenpidettä ja kannanottoa kollektiivirangaistuksen Varovaisuuteen oli syynsä, sillä kantelulla oli poliittinen Myös Eduskunnan oikeusasiamiehen 1960-luvun kerto- päihdyttävien aineiden väärinkäyttämisen tai irtolai- käyttämisestä koululaitoksessa. tausta. Sen takana oli mahdin päiviänsä elänyt Teini- muksista voidaan löytää merkkejä sukupolvien kohtaa- suuden vuoksi huollon tarpeessa olevat. Lain perus- liitto, joka oli vuodesta 1967 polarisoitunut aatteelli- misista. Ne osoittavat, että myös laillisuusvalvonta oli teella alkoholistit voitiin jaotella vaarallisiksi, pahen- Nykynäkökulmasta tarkasteltuna koulujärjestyksen sesti ja poliittisesti. Se kävi kouludemokratian puolesta yksi oikeudellisista käytännöistä, jossa ”modernistit” nusta herättäviksi, elatusvelvollisuutensa laiminlyöviksi määräys ja sen tulkinta vaikuttavat hurjilta myös taistelua, jonka vastapuolella olivat porvarillisesti ajat- haastoivat konservatiivisia näkemyksiä. On huomat- ja kulkuvälinettä juopuneena ajaneiksi alkoholis- kannalta, jota OA sivuaa. Koulujärjestyksen kohta televat tahot, jollaisiksi oppikoulujen opettajakunta tava, että tämä ei tapahtunut ihmisoikeuksia hyödyn- teiksi. Irtolainen puolestaan oli ”asosiaalinen henkilö, nimittäin sisältää oikeutuksen rangaistuksen perus- nähtiin. Teiniliiton toiminta ja tavoitteet olivat osa tämällä. Kanteluissa vedottiin hallitusmuodon turvaa- jonka sopeuttamista yhteiskuntaan on pidettävä tamiselle puhtaasti opettajakunnan käsitykseen oppi- 1960-luvun kulttuuri- ja informaatiokamppailua, jota miin ihmisoikeuksiin ja pyrittiin selvästi avaamaan julkisen intressin vaatimana”. Irtolaisten ensimmäisen

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 105 MARKUS KARI 106

pääryhmän muodostivat henkilöt, jotka elämänta- teisiin. Komiteatyöskentelyn kautta kritiikki vaikutti jyrkkääkin vastustusta. Sitä ei enää sallittu käytettävän TOIKO 1960-LUKU MUUTOKSEN? vallaan tuottivat ilmeistä vaaraa yleiselle järjestyk- vuoden 1970 huoltoapulain uudistukseen, jolla esimer- Ruotsin koulukodeissa, koululaitoksen piirissä, puolus- selle, turvallisuudelle tai siveellisyydelle. Elämäntaval- kiksi lakkautettiin huoltoavun korvaaminen työllä tuslaitoksessa, vankeinhoidon alalla, tai Helsingin Marko Tikka ja Timo Eilola ovat kiinnittäneet taan irtolaisen alakategorioita olivat maankiertäjät ja työlaitoksessa. Tapahtui sosiaalipolitiikan suuri ideolo- kaupungin alaisissa laitoksissa. EOA katsoikin, että huomiota siihen, että 1950-luvun Suomessa tuomari kerjuutta tapanaan harjoittavat henkilöt. Irtolaisten ginen käänne, joka vähitellen vaikutti sekä lainsäädän- sosiaaliministeriön olisi syytä ”perusteellisesti tutkia nähtiin ensisijaisesti hallinnon osana olevana virka- toinen kategoria olivat työnvieroksujat.369 töön että sosiaalityön käytäntöihin.373 kysymys sanotun rangaistusmuodon sopivuudesta ja miehenä, ei oikeudellisen vallan käyttäjänä. Erään- tarkoituksenmukaisuudesta”.375 laisena vastapuolena olivat kansalaiset. Aikalaiskäsi- Huoltotoimenpiteitä olivat ohjaavien ja tukevien Pakkoauttajat -teos synnytti vuonna 1968 myös tyksen mukaan ”valtiovallalla täytyy olla käytettävissä toimenpiteiden sekä valvonnan lisäksi laitoshoito eli Marraskuun liikkeen, joka vaati romutettavaksi pakko- Nykynäkökulmasta toivottoman synkältä näyttää keinoja, joiden avulla kansalaiset pakotetaan noudatta- ”huollettavan sulkeminen parannuslaitokseen, jossa vallan eri muotoja, kuten alaikäisille tarkoitettuja se kohtelu, jota vain 55 vuotta sitten saivat osakseen maan oikeusjärjestyksen käskyjä ja kieltoja”. Oikeus- hän julkisoikeudellisen laitosvallan alaisena, henki- koulukoteja. Niiden menetelmistä ja tarpeellisuudesta Pernasaaren koulukodin suljetulle osastolle sijoitettu laitoksen ja kansalaisten suhde oli siis lähtökohtaisesti lökohtaisen vapautensa ja itsemääräämisoikeuden nousi voimakas yhteiskunnallinen keskustelu.374 ”kasvatuksellisesti kaikkein vaikein oppilasaines”. alisteinen. Tutkijat viittaavat myös mahdollisuuteen, suureksi osaksi menettäneenä joutuu elämään sellai- Vankilanomaisessa laitoksessa asuttiin yhden hengen jonka mukaan sotavuosia edeltänyt oikeudenkäyttö oli sissa olosuhteissa, sellaisen hoidon ja kurin alaisena, EOA:n käsittelyssä koulukodit eivät olleet mitenkään selleissä. Liikkumista ja vapaa-ajan viettoa oli rajoitettu. rapauttanut vasemmiston luottamusta oikeuslaitok- että hänen voidaan toivoa kehittyvän yhteiskunnan korostuneet. Niihin liittyviä epäkohtia oli kuitenkin ”Osaston työhuone, jossa 15 vuotta täyttäneet oppilaat seen. Samalla yhteiskuntamoraali löyheni myös täysikelpoiseksi jäseneksi”. 370 Kritiikittä Merikosken vuonna 1965 saatettu sosiaaliministeriön tietoon. Lail- joutuvat päivittäin työskentelemään, on pimeähkö ja muissa väestöryhmissä – säännöstelytaloudessa lain- oppikirjassa todetaan muun muassa, että huoltolai- lisuus oli ylipäänsä hataralla pohjalla, kun vuosilta kostea. Siellä suoritettava sementinvalutyö on likaista kuuliaisista ja ”normaaleista” ihmisistä tuli lainrik- tokseen suljettu menettää henkilökohtaisen vapau- 1955 ja 1960 ollutta kurinpitonormistoa ei eräissä ja raskasta. Sanotun työmuodon sopivuus nuorille kojia.378 Tulkinta tuomareiden virkamiesasemasta tensa ja ”joutuu määrätynlaisen laitosvallan alaiseksi”. valtion koulukodeissa lainkaan tunnettu. Sosiaalimi- pojille vaikuttaa kyseenalaiselta. On vaikea uskoa, että saa tukea siitä, että EOA ei epäröinyt asettaa tuoma- Vapauden rajoitus vaikutti ”ulkonaisesti” vankeusran- nisteriö sai moitteita siitä, ettei se ollut kiinnittänyt suljettu osasto, jonne sijoittaminen vastaa käsityksen rikuntaa tarvittaessa syytteeseen. Tuomarit eivät gaistukselta, vaikka tarkoitus olikin erilainen. Meri- huomiota kurinpitomääräysten noudattamisen valvon- mukaan ankaruudeltaan tuomioistuimen määräämän kaikesta päätelleen nauttineet mitään muihin virkamie- koski toteaa, että pakkotyölaitoksessa oleva on kurin- taan. Vuoden 1964 tarkastukset eri koulu- ja tyttöko- vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa rangaistuslaitok- hiin nähden korotettua suojaa virkasyytettä vastaan. pidollisesti samassa asemassa kuin vankeusvanki, muut deissa olivat tuoneet esiin esimerkiksi ruumiillisen sessa, on nykyisessä muodossa kasvatuksellisessakaan Ajan perspektiivissä tämän voi myös ajatella ilmen- taas olivat pakkolaitoksen ”osaksi vain johtosäännöissä rangaistuksen käytön kurinpitokeinona. Valtion koulu- mielessä onnistunut.”376 Eduskunnan oikeusasiamiehen tävän ”kansalaisnäkökulmaa”. EOA pyrki myös palaut- järjestetyn” kurinpitovallan alaisia.371 Laitoshoidon kodeissa oli sallittua käyttää vitsarangaistusta alle kunniaksi on sanottava, että tämä toi nuorten kannalta tamaan yhteiskuntamoraalia puuttumalla hallinnossa kestoaika oli laissa säädettyjen minimien ja maksimien 18-vuotiaisiin poikiin ja alle 15-vuotiaisiin tyttöihin epäinhimilliset olosuhteet esille. Oli 1960-luvun laitos- ilmenneisiin taloudellisiin väärinkäytöksiin ja korrup- ulkopuolella ”epämääräinen”. Esimerkiksi irtolaisen poikkeustapauksissa ja jos se kehitystaso huomioon valtakeskustelun kannalta tärkeää, että tämänkaltaiset tioon. Tämä ulottui myös vaaleilla valittuihin päätök- sulkemiselle pakkotyölaitokseen ei ollut laissa säädettyä ottaen oli välttämätöntä. Tarkastuksissa EOA kiinnitti näkemykset olivat luettavissa luotettavista ja arvovaltai- sentekijöihin saakka. enimmäisaikaa.372 huomiota siihen, että vitsarangaistusta oli käytetty sista viranomaisdokumenteista. useammin kuin ohjeissa oli tarkoitettu – eräässä laitok- Laajeneva toimintakenttä oli mahdollisesti vastausta Merikosken oppikirjan päivitetyn laitoksen ilmestyessä sessa rangaistuksena karkaamisesta. Samassa paikassa Toisaalta esimerkiksi vammaisten kohteluun liittyvät juuri 1950-luvun alun yhteiskunnalliselle ilmapiirille. vuonna 1968 sosiaalihuollon murros oli jo tapahtu- rangaistus suoritettiin käyttämällä ”lähes metrin asiat eivät nousseet EOA:n kertomuksista esille lain- Esimerkiksi entinen OA Söderhjelm peräänkuulutti massa. Murroksen alkuvaihetta paaluttaa niin sanotun pituisia, pikkusormenpaksuisia, tuoreita ja oksat- kaan. Vammaisuus on kautta historian liittänyt ihmisen oikeusasiamiesinstituutiolta toimia suurten taloudel- eri alojen nuorten tutkijoiden vuonna 1967 julkaisema tomia pajunvitsoja, joilla käsitykseni mukaan voidaan yhteiskunnallisen hierarkian alakerroksiin. Vammaisten listen väärinkäytösten vastaisessa taistelussa, mutta pamfletti Pakkoauttajat. Sen kritiikin ydin kohdistui aiheuttaa kuritettavalle ruumiillisia vammoja, mikäli asema länsimaissa alkoi hiljalleen muuttua vasta 1960- katsoi samalla, etteivät sen voimavarat riittäneet kuin vapaudenriiston yleisyyteen, laitosvallan käyttöön, isku on riittävän voimakas”. EOA toi esiin, että murros- luvulta lähtien, eikä EOA:n hiljaisuus heihin liittyvissä pienten vääryyksien oikaisemiseen. Oli yhteiskunnan laitosoloihin ja muihin ankaran sosiaalipolitiikan piir- ikäisten ruumiillinen rangaistus on saanut osakseen asioissa ole siitä näkökulmasta yllätys.377 asia luoda ero oikean ja väärän välillä ja palauttaa lain

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 107 MARKUS KARI 108

kunnioitus, muuten ei oikeusasiamiesinstituutio- Tilastollisesta tarkastelusta mitään selvää taitekohtaa KOLMEN KATEGORIAN RATKAISUJEN MÄÄRÄLLINEN kaan voisi kehittyä. Söderhjelmin toiveissa selvästi tai rakenteellista murrosta ei voida osoittaa. Vireille KEHITYS, 1945—1969 oli se, että instituutio kehittyisi ja ottaisi sille vuoden tulleiden asioiden määrä saavutti siihen astisen huip- 700 1919 hallitusmuodossa teoreettisesti määritellyn punsa vuonna 1967, kun se ylitti ensimmäistä kertaa paikkansa.379 1 500 rajan. Määrä kuitenkin kääntyi laskuun ja uudel- 600 leen saman verran vireille tulleita asioita oli vasta vuosi- 500 On tulkinnanvaraista sanoa, missä sodanjälkeisen kymmen myöhemmin. Vuonna 1967 rangaistuksen periodin loppupiste sijaitsee. Joka tapauksessa on täytäntöönpano koskevien ratkaisujen määrä nousi 400

selvää, että toisen tasavallan aikainen oikeusasiamies- lähes sadalla edellisestä vuodesta. Samalla vankein- 300 instituutio uudistui niin voimakkaasti, että on syytä hoitoa koskevien ratkaisujen määrä ylitti tuomiois- erottaa alkuvaihe ja loppuvaihe toisistaan. Kertomusten tuinlaitosta koskevien ratkaisujen määrän toista kertaa 200 perustella päätepiste voisi olla vuosi 1962, jolloin vuoden 1964 jälkeen. Samana vuonna oli erityisen 100 Leskinen aloitti tehtävässä ja ensi töikseen uudisti paljon ”muiden viranomaisten menettelyä” koskevia 0 esimerkiksi kertomuksen ja tarkastustoiminnan. Poli- ratkaisuja: ratkaisujen kirjo siis kasvoi. tiikan hulluna vuotena on pidetty vuotta 1966. Sekin 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 voisi olla ehdokas murroskohdaksi, tai sitten legen- Myöskään laadullinen tarkastelu ei osoita selvää daarinen vuosi 1968, jolloin tuntui tapahtuvan useita murroskohtaa 1960-luvulta. OA Leskinen teki Tuomioistuimiin kohdistuvat kantelut ”1960-lukulaisia” asioita, kuten vasemmistoradika- muutoksia kertomuksiin ja käsittelytapaan ja tarkas- Vankeinhoitoon kohdistuvat kantelut lismin selvä esiinmarssi. Kävisikö jompikumpi niistä? tukset yleistyivät. Vuonna 1963 antauduttiin perus- Ratkaistuja asioita yhteensä Samoihin aikoihinhan ilmiöksi nousivat kantelut, oikeusargumentaatioon, vuonna 1966 tulkittiin joilla oli selvä puoluepoliittinen pohjavire ja joilla EOA asetuksen perustuslainmukaisuutta yhdistymisva- koitettiin saada osapuoleksi puoluepolitiikan hännän- pauden näkökulmasta ja vuonna 1968 hallitusmuodon sui generis reaktiomuoto, eikä suinkaan kevyimmästä vähäistä arvostusta. Aseman ja arvovallan esteenä vetoon.380 Osin EOA myös lähti rohkeasti mukaan leik- turvaamalla uskonnonvapaudella kritisoitiin vankien päästä.382 Sen käytön mahdollistumisen voi nähdä toimivat viranhaltijoiden kirjava ammatillinen tausta ja kiin. Vuonna 1968 se antoi yhdessä valtioneuvoston vastaanottamis- ja hallussapito-ohjeiden rajoituksia. olevan yhteydessä instituution vakiintuvaan asemaan ja valinnassa huomioon otettavat poliittiset näkökohdat. oikeuskanslerin kanssa lausuman, jossa otettiin kantaa Samalla hyvinvointiyhteiskunta alkoi siirtyä esivai- nousevaan arvostukseen. Urakehityksestä itsekin oikeusasiamiehenä toiminut maaliskuisen sairaalalakon laajentumiseen. Ponnekkain heesta kiihtyvän murroksen vaiheeseen. Viranomais- Kastari päätteli, etteivät korkeimmat tuomarit olleet sanakääntein laillisuusvalvojat toivat esille käsityksensä toiminta lisääntyi ja sen laatuvaatimukset tiukentuivat. Samalla myös EOA tavoitteli lisää resursseja lähes koko halukkaita ryhtymään tehtävään, jolloin oli turvau- virkavastuun rajoista: ”Järjestyneessä yhteiskunnassa ei Esimerkiksi poliisilain voimaantulo 1966 osoitti perus- 1960-luvun ja lopulta osin onnistuikin siinä. Resurssien duttava ”nuorempiin eteviin lakimiehiin”.384 Näin ehkä millään ryhmällä ole oikeutta ajaa taloudellisia etujaan tavanlaatuista muutosta ajattelutavassa. kasvu näkyi myös toiminnan painotuksissa ja tulok- oli Kastarin kirjoituksen jälkeenkin, mutta Leskinen tavalla, joka välittömästi saattaa muiden kansalaisten sissa. Professori Kastarilla oli esimerkiksi vielä vuonna sai 1960-luvulla kohotettua instituution arvovaltaa hengen tai terveyden vaaraan”. 381 Julkilausuma piirsi EOA:n reaktioissa painotus siirtyi 1950- ja 1960-luvuilla 1962 aihetta katsoa EOA:n suorittaman puolustuslai- oikeasuuntaisella pitkäjänteisellä uudistustyöllä. laillisuusvalvonnan mahdollisuuksien ääriviivat uudel- syyteoikeuden käytöstä virkamiehille annettuihin toksen valvonnan olleen heikkoa.383 Sitä seuranneet leen: myös päivänpolttaviin kysymyksiin, korporati- huomautuksiin. Huomautuksen kohteeksi joutunut vuodet korjasivat tilannetta, kun varusmiesten asiat Alasuutari on periodisoinut toisen tasavallan kolmeen vismin ytimeen, voitiin ottaa rohkea kanta. virkamies löysi nimensä herkästi niin eduskuntaan ja alkoivat useammin esiintyä kertomusten sivuilla. kulttuuriseen kauteen, jotka on erotettavissa eri virkakuntaan leviävästä kertomuksesta kuin lehtien elämänaloilla. Hän puhuu moraalitalouden vaiheesta, EOA:n toiminnassa sodanjälkeisen periodin yksittäistä palstoiltakin. Valitusoikeutta tai muita oikeussuojakei- Varsin karkea oli Kastarin arvio myös viranhaltijoista, jossa sodasta toipuvan kansakunnan keskusteluissa päätepistettä ei kuitenkaan ehkä ole osoitettavissa. noja ei ollut. Huomautus oli Kastarin analyysin mukaan kun hän katsoi, että oikeusasiamiesinstituutio nautti vedottiin moraalis-eettisiin perusteisiin. Se muuttuu

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 109 MARKUS KARI 110

suunnittelutalouden vaiheeksi ”erityisen voimakkaasti kunnallisesti merkittäviin kysymyksiin käytettävissä voi olla ainoina eivatka edes ensisijaisina perusteina pä- avukseen toisen nuoremman sihteerin. Vuodesta 1962 1960-luvun jälkipuolella”. Suunnittelutalouden vaihe olevilla resursseillaan ja vakiintuneilla toimintatavoil- tettaessa puolustuslaitoksen omistamien asuinhuoneis- virastossa työskenteli lisäksi sivutoimisia esittelijöitä on erityisen selvä 1970-luvulla. Se heijasteli voima- laan. Vuonna 1966 EOA teki esimerkiksi laajan tutki- tojen kaytosta, vaan ratkaisevana on mielestani pidettava kulloinkin käytettävissä olleen määrärahan turvin. kasta uskoa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaise- muksen nuorten lainrikkojien asioiden käsittelystä puolustuslaitoksen kokonaisetua”.390 Vuonna 1970 virastokehitys oli jo päässyt alulleen. Vaki- miseen suunnittelun avulla: organisoimalla ja tiedettä poliisi-, huolto- ja syyttäjäviranomaisissa. Virheiden ja tuisia esittelijöitä oli nyt kolme. 393 hyödyntäen. Alasuutari kiteyttää sen, kuinka moraali laiminlyöntien lisäksi esille nousi hyviä käytäntöjä.386 Vaikka jälkikäteen katsottuna YK:n vuoden 1948 Ihmis- ”koodattiin” laajoiksi järjestelmiksi ja mekanismeiksi: Muutoksen nopeudesta voi saada käsityksen Tuorin oikeuksien yleismaailmallisen julistuksen voidaan Eduskunnan oikeusasiamiesinstituutiossa 1960-luvulla ”Muun muassa julkisen vallan velvollisuuksia hyvin- analyysistä laitosvallan käsitteeseen. Tuori viittaa sanoa olleen länsimaisen oikeudellisen ihmisoikeuskä- tapahtuneet muutokset seurailivat suomalaisen yhteis- vointivaltiossa koskevat yleiset eettiset periaatteet vuoden 1964 päätökseen varusmiehen sananvapaus- sityksen lähtölaukaus, Suomessa liikkeelle lähdettiin kunnan suurta muutosta ja hallinnon sekä viran- muuttuivat niiden perusteella mahdollisimman yksise- asiassa vielä siinä merkityksessä että se hyväksyi laitos- takamatkalta. Kuten tutkijatohtori Juhana Salojärvi on omaisia koskevan lainsäädännön määrän kasvua.394 Joka litteisesti markoiksi, penneiksi ja yksilöitä koskeviksi vallan hallitusmuodon yli käyvänä oppina. Sen sijaan osoittanut, ihmisoikeuksilla ei Suomessa ollut juridista tapauksessa instituution peruslähtökohdat olivat myös hallinnollisiksi päätöksiksi”. Yksilöitä ja markkinoita vuoden 1968 ratkaisu uskonnollisen kirjallisuuden statusta ja niiden poliittinen merkityskin oli ”häily- vaikeammin määriteltävissä olevassa muutoksessa, korostava kilpailutalouden vaiheen alku ajoittuu ”1980- saatavuudesta vankilassa ilmensi olennaista murrosta vä”.391 Myöskään EOA ei ollut vielä 1960-luvun lopulla joka kenties selveni parhaiten pitkän ajan historiallisen luvun alkupuolelle”. 385 Tästä voidaan yhtäältä havaita, laitosvallan käsitteeseen.387 Vaikka perusoikeuskäsitys mikään suurten ihmisoikeuskysymysten esiintuoja. tarkastelun avulla. Oikeusasiamiehen ”muotokuva” oli että eri periodit eivät vaihdu äkisti. Toisaalta huoma- ei muuttunut yhdessä yössä, oli päätös kehityskaaren muuttumassa kohti kansalaisten oikeusturvaa suoje- taan, että 1960-luvun lopussa tapahtui havaittavissa alkupiste.388 Laitinen ym. ovat löytäneet kertomuksista 1950-luvulta levaa hahmoaan ja 1960-lukulainen ilmapiiri odotti olevaa yleisempää yhteiskunnallista muutosta. Alasuu- 31 perusoikeuksien väitettyä loukkausta, 1960-luvulta instituution muuttuvan edelleen.395 Muotokuvan värin- tarin analyysi tuo esiin sitä kulttuurista muutosta, Toisaalta 1960-luvun lopun murrosta ei ole syytä liioi- 88 ja 1970-luvulta 73. Kaikkina tarkasteltuina vuosi- käyttö ei kuitenkaan ollut harmonista: esimerkiksi joka selittää myös oikeusasiamiehen kertomuksissa tella. Esimerkiksi, vaikka lainsäädännön, oikeudenhoidon kymmeninä perusoikeussidonnaisten (ja julkaistujen) yhdysvaltalaistutkija Gellhornin kritiikki osoitti insti- tapahtuneita muutoksia sekä 1960-luvun lopulla, että ja hallinnon kehittämiseksi tehtiin totuttuun tapaan kanteluiden osuus kaikista kanteluista on ollut yhdestä tuution kypsymättömyyden verrattuna läntisiin libe- myöhemmin 1980-luvulla. esityksiä, ne koskivat edelleen usein hyvin rajoitettuja neljään prosenttia. Osuus on siis hyvin vähäinen, eikä raaleihin demokratioihin. Syytä voi hakea mittatikun yksityiskohtia. Esimerkiksi ehdotus ”poliisin pidättäminä se ollut 1970-luvulla nousussa. Ansiokkaan mutta puutteesta. Suomen perusoikeusajattelu ei ollut kansa- Näillä perusteilla on mielekästä käsitellä oikeusasia- olevien henkilöiden oikeuksia koskevien määräysten suppean oikeussosiologisen tutkimuksen pohjalta on laiskeskeistä, eikä juridista ihmisoikeusajattelua voi miehen koko 1960-luku yhtenä vaiheena ja periodisoida uudistamisesta” koski mahtipontisesta otsikostaan huoli- mahdotonta vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sen mainita olleen. Kansalaiskeskeisen oikeusasiamiehen seuraava kypsyneemmän hyvinvointivaltion jakso matta vain vankien tupakoinnin sallimista maaseudun tulokset kuitenkin näyttäisivät viittaavan siihen suun- muotokuva ryhtyi täydentymään ideasta kohti näkyvää alkamaan vuodesta 1970. Oikeusasiamiehen kannalta nimismiespiirien poliisivankiloissa. Muillakin vankiryh- taan, ettei EOA:n toiminnan perusoikeussidonnaisuus muotoaan vasta 1970-luvulla. merkittävää nimittäin oli juuri virastokehitys jonka millä oli oikeus tupakointiin, joten kohtuudella tämä lisääntynyt vielä 1970-luvullakaan.392 lisäresurssit lopulta mahdollistivat. Niiden seurauksena oikeus tuli olla myös maaseudun poliisivankiloihin vangi- 1970-luvun EOA oli tyystin erilainen kuin 1960-luvun tuilla.389 Kanteluasioiden ratkaisussakaan tulkinnan avain EOA:n toiminta joka tapauksessa muuttui 1960-luvun EOA. Sisäisen muutoksen lisäksi niin sanottu laitosval- ei välttämättä löytynyt vielä 1969 niinkään kansalaisen mittaan. Erityinen muutos tapahtui henkilöstöre- takeskustelu oli yksi 1960-luvun lopun keskeisiä yhteis- oikeuksista ja odotuksista julkista valtaa kohtaan, vaan sursseissa. Alun perin oikeusasiamies oli hahmotettu kunnallisia keskustelunavauksia. Se muutti EOA:n yhteiskunnallisesta kokonaisedusta. Kun kysymys siis henkilökohtaisesti hoidettavana luottamustehtävänä, toimintakenttää lainsäädännön kautta 1970-luvun koski puolustuslaitoksen vuokra-asuntojen jaossa nouda- eikä esimerkiksi asioiden ratkaisemista esittelystä alussa. tettavia periaatteita, ”huoneistojen hakijoiden esittamat oltu pohdittu virkaa perustettaessa. Kuten Hidén on sosiaaliset perusteet ja heidan kunkin hakemustaan yksi- huomauttanut, viranhaltijan ”tarvitsema apuvoima EOA ei siis ollut suinkaan ulkokehällä yhteiskun- tyisena kansalaisena ehka merkittavassakin märassa käsitettiin instituuttia luotaessa hyvin vähäiseksi”. nallisten arvostusten muuttuessa. Se puuttui yhteis- puoltavat seikat eivat kasitykseni mukaan kuitenkaan Vasta kätilöopiston jutun myötä EOA sai väliaikaiseksi

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 111 MARKUS KARI 112

Oikeustieteen lisensiaatti Mikael Hidénin 22.4.1970 VIREILLE TULLEIDEN ASIOIDEN MÄÄRÄ, Heränneen yhteiskunnallisen keskustelun myötä tarkastetussa väitöskirjassa otettiin varovainen kanta 1970—1989 oikeus muuttui vähitellen 1970- ja 1980-luvuilla. (”varaus”) kahteen keskeiseen aiheeseen. Ensimmäinen Oikeusoptimistiseen henkeen tehdyt lainsäädäntö- 2500 kanta koski laitosvaltaa. ”Lainsäätäjän väljäsanaisuu- muutokset toivat perusoikeudet laitoksiin.402 Lisäksi desta johtuen on laitoksia koskeville, asetusta alem- kaudelta on mahdollista löytää merkkejä kansalaiskes- 2000 manasteisille säädöksille jäänyt laitoksiin sijoitettujen keisen oikeusturvan laajentamispyrkimyksistä esimer- kannalta huomattavan paljon liikkumavaraa”. Hidén kiksi hallintolainkäytössä. Siinäkin murros ajoittuu 1500 katsoi, että EOA:n oli perusteltua ottaa myös yksittäis- samoin.403 tapauksia koskevissa reaktioissa kantaa sen puolesta, 1000 että laitosten toimintaa ohjaavat normit pysyvät Oikeusasiamiehen toiminnan kannalta 1970-luvun mukana hallinnossa yleensä tapahtuvassa kehityk- suurin muutos oli kanteluiden määrän voimakas kasvu. 500 sessä, vaikka tämä tarkoittaisikin kannanottoa normien Vuosittaista vaihtelua toki oli, mutta kun vuonna 1971 muotoutumiseen.396 vireillä oli 901 asiaa, niin määrä yli kaksinkertaistui 0 vuoteen 1977 mennessä, eikä tullut alle 1800 asian kuin Hidén havaitsi myös, että perusoikeuksien ”näkyvä enää satunnaisina vuosina. Voimistunut virasto pystyi 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 Pykälälegalismista vaikutus viranomaiskäytännössä on jäänyt miltei lisäämään vaikuttavuuttaan käsittelemällä suuremman olemattomaksi”.397 Hän katsoikin, että kansalainen määrän asioita. kohti aineellista tarvitsee viranomaisen rinnalleen osallistumaan hallin- perusoikeuskeskeisyyden tilannetta 1970-luvulle tul- toratkaisujen kriittiseen arviointiin. ”Tämän mukaisesti taessa. Väljille oikeussäännöille perustuva laitosvalta oli oikeusturvaa olisi OA:n pyrkimys vaikuttaa siihen, että viranomais- edelleen vahvaa. Toisaalta asiaa jälkikäteen tarkastellen OIKEUSASIAMIEHEN TOIMINNAN käytännöt ovat perusoikeuksia korostavia tai ainakin on havaittu 1960-luvun viimeisten vuosien murros PUITTEET VAHVISTUVAT VIIMEIN niille myönteisiä, täysin paikallaan.”, ilmoitti Hidén sekä laillisuusvalvojien ratkaisuissa että oikeuskirjal- henkilökohtaisena mielipiteenään.398 lisuudessa. Tutkimuskirjallisuudessa hallitusmuodon Vuonna 1971 Suomen Maaseudun Puolue pyysi EOA:tä säännöksistä tai esitöistä ei löydetty perusteita sille, puuttumaan eduskunnan palkkavaltuuskunnan menet- Hallintokäytäntöä tarkastelemalla Hidén teki arvok- että Suomen kansalaisia oltaisiin haluttu ryhmitellä telyyn ja saattamaan sen ”tapahtuneen ja tulevan kaan havainnon siitä, että valtaosa oikeusasiamiehille ja asettaa toisiaan poikkeavaan asemaan perusoikeus- menettelyn asianmukaiseen järjestykseen”. Puolueen saapuneista kanteluista koski tavalla tai toisella perus- suojan suhteen. Myös tämän huomion oli tehnyt lisen- näkemyksen mukaan palkkavaltuuskunnan käsittelyssä oikeuksia. Vaikka kanteluissa usein viitattiin perusoi- siaatti Hidén.400 olisi tullut noudattaa ”voimassa olevia sännoksia, eika keuksiin, ei EOA tyypillisesti kiinnittänyt väitteisiin enemmiston poliittista mielivaltaa ja asiattomuutta”. tarkempaa huomiota.399 Ihmisoikeuskeskeisyydestä Laitosvalta-ajattelun syrjäytymisellä ja perusoikeuk- Asian ratkaisun mukaan eduskunnan palkkavaltuus- puolestaan ei tuohon aikaan voinut vielä puhua lain- sien nousulla oikeudelliseen ajatteluun oli yllättävä kunnan toimenpiteiden lainmukaisuuden tutkiminen kaan – tuskin ihmisoikeuksistakaan oikeudellisessa yhteytensä oikeusasiamiehen kansliaan. Vuoden 1968 ei kuulu oikeusasiamiehen tehtaviin. Sen mukaan edus- yhteydessä. uskonnonvapausratkaisun esitteli sivutoiminen esit- kuntaa ei vakiintuneen laintulkinnan ja käytännön telijä Mikael Hidén. Sysättyään keskustelun liikkeelle mukaan pidetty viranomaisena eikä kansanedustajia Puolen vuosisadan ikäisestä oikeusasiamiesinstituu- Hidén kritisoi seuraavina vuosikymmeninä laitosval- edustajantoimessaan virkamiehille säädetyn vastuun tiosta kattavan tutkimuksen tehneen väittelijän varo- taoppia ja siihen nojaamalla tehtyjä ratkaisuja tutkijan alaisina. Eduskunnan toimintaa ei ollut vain täysis- vaiset lausunnot kuvaavat kansalaiskeskeisyyden ja ominaisuudesta.401 tunnot, vaan kaikki eduskunnalle kuuluvan vallan käyt-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 113 MARKUS KARI 114

töön tarpeelliset perustuslain mukaisten eduskunnan kelpoisia kantelemaan aseistakieltäytyjä R. R.:n asiassa. (lailla 424/73), kuluttaja-asiamies (40/1978), ulkomaa- Huomautuksia saaneet viranomaiset noudattivat niitä elinten toiminnat. Kantelu ei siis ”saattanut antaa” EOA totesi, ettei lainsäädännössä ollut tällaista rajoi- laiskuraattori (400/83), tasa-arvovaltuutettu (610/86) ja kuuliaisesti. Vastaavasti niin oikeusasiamiehen kuin OA:lle aihetta toimenpiteisiin.404 tusta.408 Vuonna 1974 OA määräsi syytteen nostetta- tietosuojavaltuutettu (471/87) olivat esimerkkejä uusista oikeuskanslerin huomautuksen noudattamatta jättä- vaksi Pohjan prikaatin komentajaa vastaan. Tämä oli viranomaistahoista, jotka täydensivät laillisuusvalvontaa minen aiheutti Aarnion mukaan säännönmukaisesti Kymmenen vuotta myöhemmin kantelun laatijana ei pyrkinyt uhkauksin saamaan käskynalaisensa luopu- rajatuilla sektoreilla hyvin kansalaiskeskeisistä lähtö- syytetoimenpiteisiin ryhtymisen. Ratkaisuilla ei sen ollut poliittinen puolue vaan eläkeläinen T. R. Tämä maan kantelun tekemisesta. Hovioikeus tuomitsi kohdista. Ylimmät laillisuusvalvojat suhtautuivat näihin sijaan katsottu olevan samanlaista ennakkopäätösarvoa pyysi oikeusasiamiestä selvittämään, oliko eduskunnan komentajalle varoituksen.409 niin sanottuihin toisen sukupolven oikeusasiamiesten kuin ylimpien tuomioistuinten ratkaisuilla.416 kansliatoimikunta toiminut oikein myöntäessään syntymiseen alun perin penseästi. Parempana vaihtoeh- ylimääräisen eläkkeen kahdelle entiselle kansanedus- Hallitusmuodon 49 §:n muutoksella (19/1971) edus- tona oltaisiin pidetty olemassa olevien laillisuusvalvojien Minimaalisen intervention aikakaudella viranomainen tajalle. OA Aalto toimi asiassa erityisen tyylikkäästi. kunta valitsi jatkossa myös apulaisoikeusasiamiehen resurssien lisäämistä.413 korjasi yhä useammin asian sen ollessa oikeusasia- Eläkeläiselle lähettämässään kirjeessä Aalto selosti, vuoden 1972 alusta. Apulaisoikeusasiamies ajateltiin miehen käsiteltävänä. Tämä oikeutti näkemyksen, jonka kuinka ei ole voinut ryhtyä tutkimaan toimivaltansa tueksi: hän oli avustaman oikeusasiamiestä ja tarvit- mukaan oikeusasiamiehestä oli tullut ennen kaikkea ulkopuolella olevaa asiaa. Toisaalta Aalto oli selvittänyt taessa astuman hänen sijaansa. Molemmat valittiin SYYTTÄJÄVIRANOMAISESTA katalysaattori, joka auttoi hallintoviranomaisen löytä- asian asiakirjoista ja suullisesti eduskunnan hallinto- neljän vuoden toimikaudeksi. Samana vuonna hyväk- RATKAISUVAIHTOEHTOJEN mään itseoikaisutavan, johon myös oikeutensa louk- johtajan kanssa. Tällä perusteella oikeusasiamies pystyi syttiin laki oikeusasiamiehen kansliasta (882/1971). KATALYSAATTORIKSI kauksesta kannellut kansalainen voisi olla tyytyväi- kertomaan että ohjeita oli noudatettu eikä kukaan ollut Kanslia vakinaistui ja sen henkilökunnasta tuli valtion nen.417 Oikeusasiamiehen käytössä oleva keinovali- menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.405 vakinaisia virkamiehiä vuoden 1972 alusta.410 Vuonna Tarkastelukauden trendinä voidaan havaita EOA:n koima sinänsä oli maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna 1972 myös kertomukseen tuli uutta eloa: sen avasi yhtäältä antaneen yhä enemmän huomautuksia. poikkeuksellisen laaja.418 Varatuomari Esko Kulovaaran kanneltua siitä, että tasa- OA:n yhteenvedonomainen katsaus kuluneeseen Toisaalta syytteitä nostettiin aiempaa selvemmin vain vallan presidentti oli erottanut hänet mielivaltaisesti vuoteen.411 Tuossa johdantokappaleessa alettiin tyypil- yksittäistapauksissa. Jos mahdollista, niiden käyttö Turun ja Porin läänin maaherran virasta, EOA joutui lisesti selostaa kanslian työ- ja henkilökuntatilannetta, väheni entisestään. EOA katsottiinkin 1980-luvun SYYTTEIDEN JA HUOMAUTUSTEN jälleen toteamaan, ettei Tasavallan presidentin virka- tarkastustoimintaa, tehtyjä esityksiä, sekä virkasyyte- loppuun mennessä siirtyneen ”minimaalisen inter- MÄÄRÄ, 1965—1995 toimien tutkiminen kuulunut hänen toimivaltaansa. asioita. Niissä mainittiin myös EOA:n ja AOA:n vierailut vention” linjalle. Syyttämispäätösten sijaan EOA siis 100 Samalla kyse oli asiaan liittyvän esittelymuistion julki- ulkomaisiin kokouksiin sekä kansliaan vuoden aikana kritisoi viranomaisten tai virkamiesten toimintaa käsi- 90 suudesta. Se ei ollut julkinen asiakirja, eikä ollut mitään tehdyt kotimaiset ja ulkomaiset vierailut. EOA:n tyksissään tai turvautui huomautuksiin.414 80 syytä antaa siitä kopiota Kulovaaralle, sillä hänen vapaut- viraston vakiintumista merkitsi vielä kansliapälli- 70 tamisasiassa tehty ratkaisu oli joka tapauksessa lopulli- kon tehtavia hoitaneen esittelijaneuvoksen toimen Huomautuksen katsottiin olevan syytteen tai varsi- 60 nen.406 Myöskään välimiesoikeuden menettelyn tutki- muuttuminen kansliapällikon toimeksi vuoden 1978 naisen kurinpitomenettelyn korvike ja asiallisesti 50 minen ei kuulunut oikeusasiamiehen toimivaltaan.407 alusta.412 Uudistukset 1970-luvun mittaan merkitsivät lievempi reaktiomuoto. Huomautus ei ole varsinainen 40 kanslian virastokehitystä, jolloin oikeusasiamiehen rangaistus lainkaan. Muodollisesti siinä on kyse siitä, 30 EOA valvoi myös käytännön mahdollisuuksia kante- tehtävään liittyvä kanslian esimiesrooli kasvoi. Samalla että ilmaisee vastaisen varalle käsityksensä siitä, mikä 20 luiden tekemiseen. Erityisesti puolustuslaitoksella osa ratkaisuista siirtyi apulaisoikeusasiamiehen tehtä- virkamiehen menettelyssä on ollut lainvastaista tai 10 tuntui olla ongelmia laajan kantelumahdollisuuden viksi. Toimenkuva siis muuttui siten, että instituutio oli mikä olisi ollut oikea laintulkinta.415 0 kanssa. Vuonna 1972 pääesikunta esitti lausunnossaan, vähemmän henkilöitynyt johtavaan viranhaltijaan. etteivät oikeustieteen ylioppilas M. W., lääketieteen Oikeusasiamies oli toiminnallaan muodostanut ratkai- 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 lisensiaatti I. T. ja ylilääkäri C. A. (mitä ilmeisimmin Ylimpien laillisuusvalvojien rinnalle muodostui myös suilleen selvän vaikutusmekanismin, vaikka huomau- Huomautukset Matti Wuori, Ilkka Taipale ja Claes Andersson) olleet erikoistuneiden asiamiesten järjestelmä. Kilpailuasiamies tukset eivät pohjautuneetkaan säädettyyn oikeuteen. Syytteet

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 115 MARKUS KARI 116

Valtaosa ratkaistuista asioista koski joko tuomiois- • kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja, kun vastaaja tamaan tuomitun, jonka tutkintavankeuden aiheut- Vuonna 1972 ratkaistiin asia, jota OA Ståhlberg piti tuinlaitosta tai suljettuja laitoksia. Niiden keskinäinen oli tuomittu sakkoon, vaikka tälle ei ollut määrätty tamaa vapaudenmenetystä oli kuitenkin pidettävä johdantopuheenvuorossaan merkittävänä. Sen muodol- painoarvo kuitenkin vaihteli. Vuoteen 1974 saakka uhkasakkoa esteettömän poissaolon varalta, täytenä rangaistuksena. Tapauksen päätteeksi hovioi- linen seuraamus oli korkeimman oikeuden kolmelle suurin osa asioista koski yleisiä tuomioistuimia: joko • kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja pöytäkirjaan keus tuomitsi läninreviisorille varoituksen varomat- raastuvanoikeuden jäsenelle tuomitsema varoitus jatke- tuomioistuimen muuta menettelyä rikosjutuissa tai kuulumattomista merkinnöistä, tomuudesta tehdysta virkavirheesta.420 Vuonna 1971 tusta osittain varomattomuudesta ja osittain huoli- tuomionpurkua ja menetetyn määräajan palauttamista. • kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja jutun aiheetto- kihlakunnantuomari tuomittiin varoitukseen varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä. Taustalla oli Vuodesta 1975 alkaen vankilaviranomaisten menettelyä masta lykkäämisestä, mattomuudesta tehdysta virkavirheesta, kun tämä oli kuitenkin laajempi tapahtumaketju ja varsin periaatteel- tai rangaistusten täytäntöönpanoa koskevat ratkaisut • raastuvanoikeuden puheenjohtaja ja jäsenet rikoksen oikeudenkaynnin pättymisen jalkeen antanut maksut- linen asia. Raastuvanoikeuden jäsenet olivat nimittäin ylittivät tuomioistuinratkaisujen määrän. Kolmanneksi uusimista koskevien säännösten virheellisestä toman oikeudenkaynnin saaneelle asianosaiselle jaljen- tuominneet kaksi pankkiryöstäjää keskenään ilmeisessä suurin kategoria oli muiden viranomaisten menettelyä soveltamisesta, noksen jutun poytakirjasta maksuitta, mutta kuitenkin epäsuhteessa oleviin rangaistuksiin (yhdelle 2 v 1 kk, koskevat ratkaisut, kunnes poliisiviranomaisia koskevat • raastuvanoikeuden jäsenet, kun tuomitut rangais- perinyt korvauksen antamastaan jaljennoksesta toiselle 1 v). EOA määräsi ensin syytteen nostettavaksi kantelut ylittivät niiden määrän. Poliisiratkaisut tukset oli yhdistetty virheellisesti sekä hovioikeuden valtiolta.421 Raastuvanoikeuden kolme jasenta joutuivat hovioikeudessa, joka oli äänestyspäätöksellä hylännyt nousivat toiseksi suurimmaksi pääryhmäksi ensim- jäsenet samassa jutussa samasta syystä, syytteeseen kahdesta huolimattomuudesta tehdysta syytteen osin ja osin jättänyt syytetyt rankaisematta. mäistä kertaa vuonna 1977. Niiden määrä nousi samalla • raastuvanoikeuden jäsenet, kun nämä olivat virheel- virkavirheesta, kun syytetty oli tuomittu vapausran- EOA laati kanneviskaalille seikkaperäisen muistion, kun tuomioistuinratkaisujen määrä laski: 1980-luvun lisesti tuominneet työlaitoksessa säilytetyn henkilön gaistukseen kahdesta rikoksesta, vaikka poytakirjan jossa kehotti tätä ilmoittamaan tyytymättömyyttä lopulla poliisiratkaisuja oli jo kaksi kertaa niin paljon korvaamaan valtiolle hänen oikeuteen viemisestään mukaan toisesta hanelle ei vaadittu rangaistusta lain- hovioikeuden päätökseen ja hakemaan siihen muutosta. kuin tuomioistuinratkaisuja. aiheutuneet kustannukset, kaan ja toisesta hanta ei taas oltu henkilokohtaisesti Ei nimittäin ollut ajateltavissa, etteikö hallitusmuodon • raastuvanoikeuden jäsenet virheellisestä rangais- kuultu oikeudessa.422 Sotaoikeuden puheenjohtaja 5 §:n ilmaisema yhdenvertaisuusperiaate ollut nouda- tusten yhdistämisestä.419 joutui syytteeseen sotatuomarin viran toimittami- tettavana myös rangaistuksen mittaamistoiminnassa. Lainkäytön tilaa koskevat ratkaisut sessa tahallaan ilman hyotymis- tai vahingoittamis- Vaikka sen mittaaminen yksittäistapauksessa voisikin Eduskunnan oikeusasiamies oli 1970-luvulle tultaessa Tämänkaltaiset sinänsä pienehköt, mutta kansalaisen tarkoitusta tehdysta virkarikoksesta ja kaksi jäsentä olla vaikeaa, nyt käsillä oli tapaus, jossa rikoskumppa- siirtynyt tuomioistuinten laillisuusvalvonnassa pois oikeusturvaa horjuttavat virheet olivat tyypillisiä lain- ymmartamattomyydesta tehdysta virkavirheesta. Nämä neille määrätyillä rangaistuksilla oli ”huomattava sekä syytteistä ensisijaisena reaktiomuotona. Sen sijaan käyttöä koskevia ratkaisuja. Virheet tapahtuivat useim- olivat ottaneet sotaoikeuden käsiteltäväksi ja ratkais- absoluuttinen että suhteellinen ero”. Selvää piti olla, tyypilliseksi reaktioksi oli noussut huomautus. Esimer- miten alioikeuksissa ja niiden perussyynä vaikuttaisi tavaksi sen toimivaltaan kuulumattoman rikosju- että oli ”tuomioistuimen katsottava ylittäneen harkin- kiksi vuoden 1970 kertomuksessa kaikissa tuomiois- olevan liiallinen huolimattomuus. Esimerkiksi rangais- tun.423 Samankaltainen tapaus toistui muutamaa vuotta tavaltansa rajat ja menetelleen virheellisesti”. Korkein tuinmenettelyä koskevissa kymmenessä asiassa kyse oli tusten yhdistäminen oli kestoaihe. Ei ole syytä epäillä, myöhemmin – tällä kertaa sotaoikeuden puheenjoh- oikeus yhtyi näkemykseen.427 EOA pääsi ratkaisun oikeusasiamiehen antamasta huomautuksesta. Sellaisen etteivätkö tuomioistuimet olisi osanneet rangaistuksia taja tuomittiin hovioikeudessa varoitukseen.424 Huma- avulla tuomaan perusoikeudet rikosoikeudellisen saivat: yhdistää, mutta pienehköjä virheitä rangaistusmäärissä lassa ei 1970-luvullakaan saanut tuomiovaltaa käyttää. harkinnan ytimeen osuvalla tavalla. silloin tällöin tuli. Siinä missä vielä 1950-luvulla nämä Oikeusneuvosmiehiä asetettiinkin ajoittain syyttee- virheet aiheuttivat virkasyytteen, nyt reaktiona oli seen jatketusta virkamiehen juopumuksesta ja jatke- Ihmisarvoisen kohtelun vaatimusta sivuttiin vuoden • oikeusneuvosmies vankilasta lähetetyn esteelli- huomautus. tusta laiminlyömisesta tapahtuneesta virkavirhees- 1979 tuomiossa, jossa hovioikeus jätti käräjätuomarin syysilmoituksen jouduttua hukkaan, ta.425 Vuonna 1987 kihlakunnantuomari oli tuominnut rangaistukseen tuomitsematta (virheellinen menet- • vesioikeuden puheenjohtaja, kun asiaa ei käsitelty Virkasyyteasiat oli varattu tapauksille, joissa oikeus- laajassa rikosjutussa syytetylle yhden vuoden kahden tely oli vähäpätöistä ja sen katsottiin johtuvan anteeksi ”niin joutuisasti kuin se olisi ollut käsiteltävissä ja turvan loukkaus tai muu virhe oli astetta vakavampi. kuukauden vankeusrangaistukseen, vaikka virallinen annettavaksi varomattomuudesta). Tuomari ei ollut käsiteltävä”, Esimerkiksi vuoden 1970 kolmesta virkasyytteestä syyttaja ei ollut sitä vaatinut. Korkein oikeus tuomitsi kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana märannyt • raastuvanoikeus virheellisestä rangaistusten selitettiin kertomuksessa yksi. Siinä lääninreviisori tuomarin rangaistukseen huolimattomuudesta tehdysta oikeuteen tuodulta syytetyita kasirautoja poistettavaksi. yhdistämisestä, oli toimittanut vankilaan vapausrangaistustaan sovit- virkavirheesta.426 Tutkintavankeudesta annetun lain 15 §:n mukaan näin

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 117 MARKUS KARI 118

olisi kuulunut tehdä ja EOA nosti tuomaria vastaan menetelleen virheellisesti tämän velvoittaessa vastaajat ja kampanjanomaisesti kaikki hovioikeudet.433 Välillä Minkälaiset asiat sitten saivat aikaan oikeusasiamie- syytteen.428 saapumaan henkilökohtaisesti oikeuteen ja antoi tälle tarkastukset antoivat aihetta kritiikkiin, toisinaan kiitok- hen reaktion? Vanki kanteli, kun Pelson varavankilan huomautuksen.430 siin. Oikeusasiamies esimerkiksi kehaisi onnistuneeksi ylimääräinen ylivartija oli kiinnittänyt ilmoitustaululle Oikeusasiamiehen lisäksi myös tuomioistuinlaitos erään kihlakunnantuomarin Rovaniemen kihlakunnan- viestin, jonka mukaan tasavallan presidentille osoitetut pyrittiin toisinaan vetämään mukaan päivänpolitiikan EOA:n ratkaisemat asiat käsittelivät harvemmin hallin- oikeuden odotustiloihin laatimaa monistetta, jossa opas- armonanomukset tuli lähettää avoimessa kirjekuoressa. pyörteisiin. Vuonna 1975 yksi tällainen tapaus sai tolinjan tapahtumia. Varsin perustavaa laatua olevalla tettiin käräjille saapuvaa asianosaista tai todistajaa.434 Näin vankilan johtokunnalla olisi mahdollisuus antaa EOA:n ehdottamaan kansanedustajan parlamentaarista tavalla niihin jouduttiin puuttumaan, kun OA Aalto Tuomioistuinten tarkastus suoritettiin usein erityisten lausunto jo ennen niiden edelleen lähettämistä ja siten suojaa koskevan valtiopäiväjärjestyksen 13 §:n muut- saattoi käsityksensä hallitusmuodon säännösten merki- maakuntakierrosten yhteydessä. Tarkastustoiminnan nopeuttaa anomusten käsittelyä. Vaatimus loukkasi tamista siten, että se kattaisi syytteiden lisäksi myös tyksestä kahdelle lääninoikeudelle. Lääninoikeudet olivat ydin olikin muualla kuin tuomioistuimissa. vankien kirjesalaisuutta ja se oli EOA:n mukaan lain kanteet. Lainkohdan tarkoitus oli suojata kansanedus- käyttäneet sekä verovalitusten valmistelijoina että niiden määräysten vastaisena virheellinen.439 tajia viranomaisten syytetoimenpiteiltä ja yksityisten esittelijöinä virastotyöntekijöiksi yksityisoikeudelliseen Vankilat ja laitokset syytteeseenpanoyrityksiltä silloin, kun ne perustuvat työsuhteeseen otettuja lakimiehiä, jotka työvoimaviran- Vankien mahdollisuudesta käyttää äänioikeuttaan valtiopäivillä lausuttuun mielipiteeseen tai muun asian omaiset olivat tehtäviin osoittaneet. Sinänsä ratkaisu oli Vankiloiden resurssit paranivat 1960- ja 1970-luvuilla. ei oltu säädetty tyhjentävästi. Yhtäältä vankiloissa käsittelyssä noudatettuun menettelyyn ilman, että kätevä: sillä pyrittiin lieventämään sekä toimihenkilöiden Näiden vuosikymmenten menojen lisäys suuntautui ei järjestetty eduskuntavaaleissa ennakkoäänestystä, eduskunta oli päättänyt asiasta vähintään 5/6 ääntene- työttömyyttä että purkamaan verovalitusten ruuhkaa. eniten työtoiminnan- ja avolaitospalkkoihin, tervey- toisaalta määräykset estivät vankien kuljettamisen nemmistöllä. Pykälää voitiin tulkita EOA:n tapaan niin, Se ei ollut kuitenkaan hallitusmuodon mukainen, sillä denhuoltoon, rakennusten käyttömenoihin ja työtoi- ennakkoäänestyspaikkaan. Samalla kun oikeusminis- että eduskunnan hyväksyntä oli saatava jo ennen haas- sen säännökset edellyttivät julkista valtaa kansalaisten mintaan. Vankiloissa avolaitostoiminta monipuolistui teriö harkitsi vankien äänestämismahdollisuuden järjes- tetta tai niin, että se tarvittiin vasta haastetta tuomiois- oikeuksiin vaikuttavalla tavalla käyttävän henkilön 1970-luvulla, jolloin vankiloihin perustettiin teollisia tämistä, EOA antoi vankimielisairaalan yliläkarille tuimessa käsiteltäessä. Tämä kuitenkin mahdollisti olevan virkasuhteessa vallan haltijaan. Menettelyä, tuotantotiloja, kuten puusepäntehtaita.435 Hyvinvoin- huomautuksen siita, etta han oli jarjestanyt joillekin kansanedustajaan kohdistuvan ”aiheettoman kanteen jossa esittelijät toimivat ilman virkavastuuta, ei voinut tivaltion nousu heijastui vankiloihin muuttuneena vangeille kuljetuksen ennakkoänestykseen laitoksen rettelöintimielessä”.429 Tapauksessa EOA joutui ojenta- hyväksyä.431 tilanteena. Yhtäältä Suomen vankeinhoito länsimaistui ulkopuolelle. Harkintaan vaikutti se, että ylilääkäri oli maan alioikeutta sen menettelyssä populistipolitiikan tsaarinaikaisista lähtökohdistaan. Toisaalta kansain- itsekin vaaleissa ehdokkaana.440 äärellä. Taustalla oli SMP:n kansanedustajien edus- Tuomioistuimien toiminnan lainmukaisuutta tarkastel- välisessä vertailussa Suomen vankilatilanteen katsot- kunnan puhemiehiä V. J. Sukselaista, Veikko Hellettä ja tiin myös käytännön tasolta tarkastusten avulla. Tyypil- tiin vielä 1970-luvun lopulla olevan kaukana Ruotsin ja Vankilaviranomaisia voitiin arvostella esimerkiksi siksi, Frans Lähteenmäkeä vastaan tekemä haastehakemus, lisesti 1970- ja 1980-luvulla vuosittainen tarkastustoi- etenkin Tanskan progressiivisesta tasosta ja humaanista että poliisilta ei ollut pyydetty virka-apua joutuisan jossa heitä vaadittiin rangaistukseen virkarikoksesta minta käsitti alioikeuksien tilojen, arkistokäytäntöjen vankikäsityksestä.436 vanginkuljetuksen suorittamiseksi, vaan kuljetus oli ja julkisesta herjauksesta sekä korvaamaan vahingon- ja muun toiminnan katselmuksia. Monesti suomalaisen jarjestetty epatarkoituksenmukaisella ja vangille tarpee- korvauksena 100 000 markkaa. Helsingin raastuvan- oikeudenhoidon puitteet olivat lohduttomat, mistä Vankiloiden 1970-luvun tarkastuskertomuksissa pereh- tonta rasitusta aiheuttavalla tavalla. Vangin käräjämatka oikeuden vanhempi oikeusneuvosmies oli sen perus- ei voinut syyttää oikeusistuimia vaan niille resursseja dyttiin säännönmukaisesti vankiluvun kehitykseen, rautateitse oli kestänyt yli viikon, vaikka vankilasta teella antanut haasteen. OA Aalto pyysi selvitystä siitä, tarjoavaa valtiota. Alioikeuksien surkeista tiloista löytyy vankilatarkastusten yhteydessä tapaamisoikeuttaan kihlakunnanoikeuteen oli matkaa noin 130 kilomet- miksi näin oli toimittu, vaikkei haastehakemuksen mainintoja lähes vuosittain. Vuonna 1988 EOA joutui käyttäneiden vankien lukuun ja huolenaiheisiin sekä riä.441 Vankilanjohtaja sai huomautuksen, kun tämä liitteenä ollut eduskunnan antamaa suostumusta. Sillä kirjeellä kiinnittämään oikeusministerion huomiota vankiloiden huolto- ja rakennustilanteeseen. Majoitus- oli käyttänyt suomea vastatessaan ruotsinkielisen välin raastuvanoikeus järjesti istunnon, johon puhe- Pirkkalan tuomiokunnan karajahuoneiston puutteelli- tilanne oli krooninen ongelma, vankimäärä ylitti edel- vangin tiedusteluihin. Vankilan apulaisjohtaja puoles- miehet saapuivat paikalle. Heitä edusti oikeusasia- seen kuntoon. 432 leen paikkamäärän. Se heijastui usein myös vankien taan sai huomautuksen, kun tämä oli laskenut vangin miehen tehtävistä asianajajaksi siirtynyt Kaarlo L. oikeuksien, esimerkiksi tapaamisten ja ulkoilun ehdonalaiseen vapauteen, vaikka tieto tämän uudesta Ståhlberg. Raastuvanoikeus päätti jättää jutun tutki- Alioikeuksien lisäksi myös muita tuomioistuimia tarkas- toteutumiseen.437 EOA kiinnittikin valtioneuvoston tuomioista oli saapunut vankilaan. Lääninvankilan matta. Jupakan seurauksena EOA katsoi haastemiehen tettiin, vuosina 1980–1981 esimerkiksi työtuomioistuin huomiota vankiloiden tilanahtauteen.438 johtaja ja kaupunginvankilan esimies saivat huomau-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 119 MARKUS KARI 120

tuksen, kun nämä eivät sallineet tutkintavangin tavata seuraamus oli vankeinhoito-osaston kiertokirjeeseen tähän on vuoden 1966 poliisilaki ja sen taustalla oleva jien parlamentaarisen immuniteetin loukkaamisena. vaimoaan tai muita henkilöitä.442 Vartija sai huomau- otettu maininta oikeusasiamiehen ratkaisusta. Stanley muutos siinä, miten poliisitoiminta ajateltiin viran- Kansanedustaja Erkki Tuomiojan kiinnioton yhteydessa tuksen vääränlaisten voimakeinojen käytöstä hänen kritisoi kertomusten hymistelevän vankiloiden oloja: omaistoimintana, jolla oli lisäksi huomattava yhteis- hanet oli estetty osittain ottamasta osaa eduskunnan retuutettua vankia tukasta selliinsä.443 ”The summaries may call attention to the particular kunnallinen merkitys. Tämä muuttunut ajattelu tulee täysistuntoon. Iranin shaahin vieraillessa eduskun- shortcomings – such as the inadequancy of one prison hyvin esille Iranin šhaahin kesän 1970 vierailun yhtey- tatalossa oli lisaksi poliisin taholta pyritty estamän Vankiloiden tarkastukset olivat tarkastelujaksolla building constructed in the 1500’s – but also often dessä tapahtuneiden mielenosoituskärhämien käsitte- kansanedustajien Kaisu Weckman’in ja Matti Koivusen tarkastustoiminnan ydintä. Niiden lisäksi tarkas- attest to the overall favourable impression which the lystä, joihin oli käytetty vuoden 1971 kertomuksesta päsy toimipaikalleen”.450 tuksia tehtiin myös muihin pakkolaitoksiin. Esimer- Ombudsman has formed”. Kriittinen Andersson näki peräti 16 sivua.448 kiksi 1980-luvulla sairaalatarkastuksia tehtiin varsin sekä Ruotsin että Suomen oikeusasiamiehen olleen osa EOA käsitteli kantelua laajasti ja analyyttisesti. Poliisi paljon mielisairaaloihin niiden olojen selvittämiseksi. eliittiä ja siten instituutiona heikon saamaan aikaan Käsittelyn pisti vireille oikeustieteen ylioppilas M. W.:n oli pääasiassa toiminut toimivaltansa puitteissa ja Tavoitteena oli erityisesti perehtyä oikeusturvan toteu- muutoksia: ”part of the establishent – a homeopatic (mitä ilmeisimmin Matti Wuori) ja 85 muun kirjelmä, tilanteen edellyttämällä tavalla useissa eri tapahtu- tumiseen, kiinnittäen ”erityista huomiota tahdostaan remedy within the body politic”.446 jossa he kantelivat poliisin ylittäneen toimivaltansa missa. Toisaalta paikoin voimankäyttö oli paikoin ollut riippumatta hoidossa olevien potilaiden hoitoon oton shaahin Suomen vierailua seuranneissa mielenosoituk- liiallista (”Erityisesti erän poliisimiehen tungeksi- edellytyksiin seka heihin kohdistettuihin tahdosta riip- sissa. Kantelun mukaan poliisi olisi Helsingissä, Kuo- vaan vakijoukkoon kuuluneen naishenkilon pähan Poliisin toimintaa – erityisesti pumattomiin hoitotoimenpiteisiin”. Yksi huomio oli, piossa ja Rovaniemellä loukannut ”kansalaisten mielipi- suuntaaman lyonnin tarpeellisuutta voidaan muusta voimankäyttöä – koskevat ratkaisut että ”Niuvanniemen sairaalassa oli tarkastushetkella teen ilmaisemiseen ja kokousvapauteen liittyviä laillisia tilanteesta irrallisena tarkastellen jalkikateen arvos- parikymmenta kehitysvammaista, joita ei mielisairas- Poliisiviranomaisten toiminnan laillisuusvalvonta oli oikeuksia”. Kertomuksessa kuvattu kantelukirjoitus oli tella”) tai tiedotus sinänsä oikeista päätöksistä heikkoa lain mukaan olisi saanut hoitaa mielisairaalassa vastoin jo 1970-luvulle tultaessa kaukana pelkästä poliisivä- yksityiskohtainen ilotulitus kaikesta niistä seikoista, (”Kuitenkin olisi seka Hietalahden etta apulaispoliisi- tahtoaan. Osa heista oli ollut sairaalassa jo vuosikym- kivallan selvittelystä tai vangittujen kohteluun liit- jotka voimansa tunnossa oleva vasemmistoradikaalinen mestari Urjan mielestani tullut tarmokkaammin pyrkia menia. Naita potilaita ei yrityksista huolimatta ollut tyvistä asioista. Nyt huomautusten kohteeksi tulivat opiskelijaliike havaitsi olevan pielessä suomalaisessa saattaa nuo Hietalahden antamat, aikaisempiin suun- onnistuttu siirtamän kehitysvammaisille tarkoitet- yhä useammin johtavassa asemassa olevat poliisivirka- kokoontumislainsäädännössä, kaupungin järjestys- nitelmiin muutosta merkinneet märaykset A. L. K:n tuihin laitoksiin.” Toisen havainnon mukaan mielisai- miehet, eikä välttämättä kenttätyötä tekevä miehistö. säännöissä ja poliisiviranomaisten toiminnassa mielen- tietoon jo ennen ilmoitettua mielenosoituksen alka- raanhoidossa hoitajamitoitus oli muuta sairaanhoitoa osoitusten yhteydessä. Kansanliikkeen käsitys oli, että misaikaa”). 451 Syytteisiin johti Kuopion poliisimestarin heikompi.444 Lisäksi 1980-luvulla tarkastuksia tehtiin Vuonna 1970 poliisimestarin huomiota kiinnitettiin ”poliisi oli toiminnassaan tehnyt arvostusratkaisuja ja päätös kieltää järjestettäväksi aiottu mielenosoitus, paljon kehitysvammalaitoksiin. Niissä selvitettiin virkatoiminnassa käytettyjen sanontojen täsmällisyy- suhtautunut eri tavoin toisaalta suosionosoittajiin ja joka loukkasi hallitusmuodossa ja yleisistä kokouk- tyypillisesti pakon käyttämistä.445 teen. Poliisitarkastaja puolestaan sai huomautuksen toisaalta paheksumistaan osoittaviin, joiden kayttayty- sista annetussa laissa säädettyä kokoontumisvapautta. tämän siirrettyä luvatta oikeusasiamieheltä saamansa minen ei ollut suosionosoittajien suorittamia pahoin- Rovaniemen poliisissa työskennellyt nuorempi kons- Eduskunnan oikeusasiamiehen toiminta ei saanut syyttäjäntehtävän toiselle syyttäjälle. Hän oli vieläpä pitelyja lukuun ottamatta, poikennut viimeksi mainit- taapeli puolestaan oli käyttänyt sopimatonta ja tilan- pelkkää kiitosta 1970-luvun lopun amerikkalais- ilmoittanut tuomioistuimen päätöksestä oikeuskans- tujen kayttaytymisesta”. 449 Avainsyytös oli, että poliisin teeseen nähden tarpeettoman ankaraa voimakeinoa silmin tehdyssä arviossa. Verrattuna samankokoisen lerille, eikä oikeusasiamiehelle. Samana vuonna polii- ratkaisut perustuivat lainsäädännön sijaan lähinnä kiinniotettua poliisiautoon kuljetettaessa. Konstaapeli vankilapopulaation Ruotsiin oikeusasiamiehelle oli sikomisario sai huomautuksen siitä, että hän ei ollut konservatiiviselle arvopohjalle. Vapautta rajoittavien vältti syytteen, mutta sai huomautuksen ”vastaisen varattu vain noin viidenneksen budjetti ja se keskittyi pidätystilanteessa antanut rikoksesta epäillyn laittaa toimien perustelu turvallisuussyillä tai jopa liikenne- varalta”.452 varsin vähämerkityksisiin yksittäistapauksiin. Ennen kotoaan lähtiessä kenkiä jalkaan. Epäilty oli kuljetettu turvallisuudella osoitti kantelun mukaan, ”ettei tilan- kaikkea professori Stanley Andersson mainitsi insti- avojaloin poliisiautoon.447 netta ollut pyrittykän arvostelemaan voimassa olevan Šhaahin vierailu poiki vielä kantelun, jossa sivuttiin tuution hampaattomuuden: kertomukset olivat oikeusjarjestyksen muodostaman kokonaisuuden kansanedustajan asemaa. Kansanedustaja T. P. (Terho täynnä päätöksiä, joissa vankilaviranomaisten virheel- Ratkaisujen perusteella vaatimukset poliisitoiminnan pohjalta tai aina edes poliisilain rajoissa. Erityisen kar- Pursiainen) oli otettu kiinni Helsingin kauppatorilla listä menettelyä ei havaittu. Jos taas havaittiin, ainoa laatua kohtaan olivat nousseet selvästi. Ilmeisin syy jistettyna tama oli ilmennyt eraiden kansanedustaja saanut poliisilta rangaistusvaatimuksen kun tämä

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 121 MARKUS KARI 122

oli ”poliisimiesten havaintojen mukaan huutanut ja Poliisitoiminnassa oli 1970-luvun alussa vielä kehi- melunnut mieltän osoittaneen vakijoukon mukana”. tettävää kohti kansalaisoikeuksia huomioivaa viran- Poliisiviranomaiset olivat muuttaneet alun perin omaista. Kun EOA 1971 tarkastustoiminnassaan virheellisesti merkittyä rikkomuksen nimeä niskoit- perehtyi poliisilaitosten toimintaan, kävi ilmi, ettei telusta poliisia vastaan ilkivaltaiseksi huutamiseksi ja rikoksesta epäillyn kuulustelussa läheskään aina ollut kovaääniseksi metelöinniksi kauppatorilla. Tämä oli paikalla avustajaa. Sitä ei ollut tapana pyytää, vaikka EOA:n mukaan lainmukaista. OA Ståhlberg joutui otta- ”läsnäolo ilmeisesti olisi ainakin useimmiten pyydet- maan myös kantaa siihen, oliko kansanedustajan pidät- täessä sallittu”. Esimerkiksi Kajaanissa läsnäolomahdol- täminen valtiopäiväjärjestyksen 14 §:n vastaista. Näin ei lisuudesta oli kaupungin lakimieskunnalle ilmoitettu, ollut, sillä kansanedustajan suoja vangitsemista vastaan mutta nämä eivät sitä olleet käyttäneet hyväkseen.455 valtiopäivien aikana ei ”käytännössä omaksutun Vielä vuosikymmen loppupuolella saattoi käydä niin, kannan mukaan koske henkilöllisyyden toteamista ja että ylikonstaapeli ansaitsi huomautuksen siitä, etta oli kuulustelun toimittamista varten tapahtuvaa rikok- esitutkinnassa kuulustellut rikoksesta epailtyna olleen sesta tavatun kansanedustajan kiinniottamista”.453 henkilon aitia todistajana ilmoittamatta hanelle oikeudesta kieltaytya todistamasta.456 Yksittäisten tapahtumien kuvauksen tai syytetoi- mien sijaan EOA:n käsittelyssä tärkeää on juridiseen Vuonna 1973 käsiteltäväksi tuli ”kysymys poliisin analyysin perustuvat loppupäätelmät šhaahin vierai- toimenpiteiden oikeellisuudesta Lahden kaupun- luun liittyvistä poliisioperaatioista. Niiden mukaan gissa sattuneen niin sanotun romaanimellakan yhtey- Pakettiin, Heikki Konttinen / kuvaaja Simo Rista (1970, pronssi). © Kuvasto 2019. yleisön ja poliisin välillä johtuvan jännitteen taus- dessa.” Mellakan rajoille yltynyttä katutappelusta talla oli lainsäädännön vanhentuneisuus ja puutteelli- alkanutta kuohuntaa oli vaikea saada hallintaan, kun suus, ja syytä oli myös poliisiviranomaisten heikossa poliisit olivat tappelupukareita pidättäessään joutuneet Niinpä EOA kirittikin poliisia toimimaan yhä huolelli- se, että se pantiin vireille Ruotsin oikeusasiamiehen tiedotuksessa. Poliisiviranomaisten tekemistä päätök- käymään käsiksi myös sekä näitä puolustamaan ryhty- semmin viranomaisena. Kahdelle konstaapelille annet- aloitteesta.460 Syytteeseen jatketusta virkarikok- sistä ja niiden laillisuuspohjasta olisi tullut ilmoittaa neisiin tovereihin että ”tapahtumista taysin erossa pysy- tiin huomautus, kun nämä eivät olleet antaneet rangais- sesta joutui liian yritteliäs nimismies ”joka oli vastoin paremmin mielenosoitusta organisoiville. OA katsoi, neisiin romaaniheimon jaseniin” OA:n pitkästi selos- tusvaatimusta ajokiellossa olleelle kuljettajalle eivätkä annettua ohjetta toimittanut asianajotehtavia tilauslii- ettei näillä välttämättä ollut riittävästi lainsäädännön taman tapahtumaketjun seurauksena kaksi poliisia oli myöskään saattaneet asiaa esimiehensa ratkaistavaksi.458 kennelupa-asioissa ja samoissa asioissa antanut viran tuntemusta, joten he olivat aiheetta ”epailleet poliisivi- jo asetettu syytteisiin. EOA päätyi huomauttamaan Komisario sai huomautuksen poliisiauton epaasian- puolesta lausuntoja”.461 Nimismiehen huomiota kiin- ranomaisten loukkaavan heidan laillisia oikeuksiaan ja virheellisestä menettelystä vielä poliisikomisariota, mukaisesta kayttamisesta. Tämä oli kantelun tehneen nitettiin kielilain asianmukaiseen noudattamiseen pyrkineet toteuttamaan niita ominvalloin”. EOA päätyi ylikonstaapelia ja kolmea poliisikonstaapelia. Kysymys poliisimiehen mukaan ”pitanyt tapanaan ravintolasta rikosilmoituksia vastaanotettaessa, poliisitarkastajaa siis kokonaisvaltaiseen ratkaisuun: ylilyönnit saivat oli paitsi poliisiväkivallasta, ennen kaikkea epäsel- tullessaan tulla poliisilaitokselle ja kaskea jonkun polii- huomautettiin virheellisesta menettelysta poliisimes- ansionsa mukaisen seuraamuksen, valtioneuvosto vistä toimintaohjeista ja vastuunjaosta. Puutteiden simiehen ajamaan hanet kotiin [E:n] omalla autolla, tarin toimen tayttamista koskevassa asiassa ja poliisilai- sai tietoonsa käsityksen mielenosoituslainsäädännön seurauksena tilanne oli lähellä karata poliisin hallin- jolloin kuljetuksen suorittanut poliisimies oli ollut toksen rikososasto laiminlyönnistä kaupunginviskaalin tarpeellisuudesta ja sisäasiainministeriö sai kirjelmän, nasta. Poliisitoimintaan kohdistuva kritiikki osuikin noudettava poliisiautolla takaisin poliisilaitokselle”.459 pyytämien lisätutkimusten suorittamisessa.462 EOA:n jossa kehotettiin kiinnittämään huomiota hyvään yhä selvemmin sen vanhanaikaisiin piirteisiin: moderni Keskusrikospoliisin pällikon huomiota kiinnitet- arvostelun kohteeksi joutui nimismies, joka oli antanut hallintotapaan kuuluvan tiedotuksen teroittamisesta poliisitoiminta edellytti kirkasta vastuunjakoa ja lakiin tiin siihen, etta muiden pohjoismaiden viranomaisten paikkakunnan lehden julkaistavaksi niin sanottuja poliisiviranomaisille.454 perustuvaa toimintaa.457 pyytamat virka-aputoimet oli pyrittava suorittamaan häirikkölistoja. AOA Ivars piti menettelyä eräänlaisena riittavan joutuisasti. Tapauksessa on huomionarvoista kunniaan kohdistuvana lisärangaistuksena, jota rikos-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 123 MARKUS KARI 124

lainsäädäntö ei tuntenut. Rikkomuksiin syyllistyneiden ampuma-aseen käyttäminen huomion herättämiseksi ja Tarkastelujakson ehkä monisyisin ratkaisu annettiin nojen luvallisuudesta, kuulustelijan ja tutkintatodis- nuorten nimien julkaiseminen sosiaalisen kontrollin välillisen uhkan luomiseksi sallittua lievään rikkomuk- vuonna 1988. Se liittyi laajaan petos- ja veropetos- tajan vuorottelukieltoa koskevan poliisin kaskylehden kiristämisen toivossa ei kuulunut 1980-luvulle tulevan seen syyllistyneen henkilön pysäyttämiseksi. Laista tai tutkintaan, joka laajeni myös huumausainerikostut- ohjeen soveltamisesta, pidatettyjen sairauksista ynna valtion soveliaisiin viranomaiskäytäntöihin.463 viranomaisohjeista ei kuitenkaan löytynyt kysymykseen kinnaksi. Vyyhti ei johtanut syytteisiin poliisimiehiä muista seikoista tehtavista merkinnoista seka alkoholin ratkaisua, joten asetta käyttänyttä poliisimiestä kohtaan vastaan, mutta poliisin toimintatavat esitutkinnassa tarjoamisen luvallisuudesta poliisin puhuttelemalle Poliisiviranomaisten toiminta vuosien 1980 ja 1981 ei ollut syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Ratkaisun lisäksi joutuivat perusteellisesti läpivalaistuksi. Laajasta jutusta henkilolle.”470 kutsuntojen yhteydessä puolestaan ei aiheuttanut EOA saattoi kuitenkin sisäasiainministeriön tietoon saa parhaan käsityksen ratkaisun otsikosta, joka on toimenpiteitä. Siviilipalvelusmiehet olivat kutsuntojen selostuksen poliisin aseenkäyttöä käsittelevien ohjeiden kaikkea muuta kuin ytimekäs: Tapauksesta tulee ilmi poliisitoiminnan kohonneet yhteydessä halunneet jakaa esitteitä vaihtoehdoista puutteellisuudesta.467 Modernin poliisin ei ollut syytä oikeudelliset vaatimukset. Niihin sisältyi nyt ensim- asepalvelukselle. Tällaisen mielenosoituksen rajaaminen ammuskella ilmaan päristelijän pysäyttämiseksi. ”Huomautettu keskusrikospoliisin apulaispällikolle mäistä kertaa nimenomaisesti mainiten myös kansain- sotilasviranomaisten pyynnöstä ei merkinnyt poliisin siita, etta han oli voimakkaalla arvostelulla yrittanyt välisin sopimuksin suojatut ihmisoikeudet. toimintavaltuuksien ylitystä.464 Hämmästyttävää kyllä, samankaltainen asia tuli käsit- vaikuttaa kaupunginviskaalin syyteharkintaan seka telyyn vielä lähes kymmenen vuotta myöhemmin. keskusrikospoliisin nimissa läninsyyttajalle lahetta- Poliisiviranomaisten menettelyä koskevien asioiden Toisaalta myös perinteinen poliisiväkivalta ja voiman- Helsingin Kontulassa ”poliisipartio oli myohän illalla mallän kirjeella ”alistanut” kaupunginviskaalin syyt- tyypillinen määrä kääntyi kasvuun 1970-luvun lopulla. käytön poikkeustilanteet tulivat aika ajoin käsiteltä- elokuussa … havainnut kahden nuoren pojan ajelevan tamattajattamisratkaisun läninsyyttajan uudelleen Kasvusta tuli trendinomainen 1980-luvun puolivälissä väksi. Vuonna 1974 EOA määräsi poliisikonstaapelia mopolla, jossa ei ollut ollut valoja. Saadakseen mopon, harkittavaksi. Huomautettu myos keskusrikospoliisin ja se kiihtyi kohti ennätysvuotta 2013. Kun aiemmin vastaan nostettavaksi syytteen yksin teoin tehdyista joka sille annetuista pysahtymismerkeista huolimatta poliisimiehille epaillyn huumausainerikoksen perus- poliisiasioiden määrä oli pysynyt noin sadan tapauksen lievasta pahoinpitelysta ja varomattomuudesta tehdysta oli jatkanut matkaansa, pysahtymän, toinen polii- teella takavarikoitujen läkeaineiden palauttamiselle mittaluokassa, rikkoi määrä kahdensadan rajan virkavirheestä. Tämä oli mäjäyttänyt kihlakunnanoi- seista oli virka-aseellaan ampunut varoituslaukauksen asetetun märaajan ylittamisesta yli kahdella vuodella. ensimmäistä kertaa vuonna 1986, kolmensadan rajan keudessa alkoholia ja muita huumaavia aineita naut- ilmaan. Poliisimiehen katsottiin kayttaneen anka- vuonna 1994, neljänsadan rajan vuonna 2002, viiden- tinutta, istunnossa vangittua ja kuljetustaan vastaan rampia voimakeinoja kuin mita voidaan pitä puolus- Saatettu sisaasiainministerion ja keskusrikospoliisin sadan rajan vuonna 2005 ja kuuden- sekä seitsemän- rimpuilevaa vastaajaa nyrkillä palleaan. Hovioikeu- tettavana ottaen huomioon tilanne seka virkatehtavan tietoon kasitys siita, ettei läkintohallituksen läkemä- sadan rajan samalla kertaa vuonna 2009. Ennätysmäärä dessa konstaapelin rangaistukseksi tuomittiin kymme- luonne.” Sisäasiainministeriö ei vieläkään ollut antanut rayksia koskevan yleiskirjeen märays voi huomioon poliisia koskevia asioita on käsitelty vuonna 2013, neen päiväsakkoa.465 Vuonna 1978 hovioikeus tuomitsi ohjetta aseen käytöstä moottoriajoneuvon pysäyttä- ottaen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia 889. Vertailun vuoksi: määrä on suurempi kuin poliisia yhdessä tapauksessa konstaapelin päiväsakkoihin virka- misessä. Korkeimman oikeuden vuoden 1979 ratkai- koskevan kansainvalisen yleissopimuksen 14 artiklan koskevat asiat vuosien 1963 ja 1970 välillä yhteensä. virheestä ja pahoinpitelystä, mutta toisessa tapauk- suun suhteuttaen EOA kuitenkin pystyi arvioimaan, 2 kohtaan sisaltyva syyttomyysoletuksen periaate, sessa hylkäsi kahta konstaapelia vastaan nostetut että voimakeinot olivat olleet suhteettoman voimak- käntä todistustaakkaa esitutkinnassa huumausai- Poliisiasioiden merkityksen nousu ja määrän kasvu pahoinpitelysyytteet.466 kaita ottaen huomioon pysäytettävien ilmeisen nuori nerikoksesta epaillyn vahingoksi. Lausuttu kasitys heijasteli ja edelsikin poliisiin kohdistuvaa yhteiskun- ikä ja kuljettajan epäilty rike. 468 Samana vuonna eräs myos siita, etta pakkokeinojen kaytto rikoksesta epail- nallista keskustelua. Se puolestaan kietoutui poliisilain- Seuraavana vuonna tarkasteltiin poliisimiehen puutteel- komisario tuomittiin päiväsakkorangaistukseen yhdella tya vastaan velvoittaa vastaaviin ponnisteluihin myos säädännön uudistamisprosessiin ja parlamentaarisen lisia voimankäyttöohjeita. Liikkuvan poliisin partio oli teolla tehdyista laittomasta vangitsemisesta ja varomat- vapauttavan nayton hankkimiseksi esitutkinnassa. poliisilakikomitean työskentelyyn vuosina 1984–1986 pysäyttänyt maastomoottoripyörällä liikkuneen varo- tomuudesta tehdysta virkavirheesta. Tämän todettiin Tässä vaiheessa poliisin aseman kannalta keskeiseksi mattomuudesta liikenteessä epäillyn ampumalla varoi- pidättäneen epäillyn ilman laillista syytä ja määränneen Kysymys myos esitutkinnan joutuisan toimittamisen tuli sen suhde eduskuntalaitokseen. Poliisitoiminta tuslaukauksen ilmaan. Lausunnossaan Liikkuvan poliisin tämän pitämisestään lisätutkinnan ajan säilössä ja näin, tarkeydesta rikoksesta epaillyn oikeusturvan kannalta, otettiin entistä selvemmin eduskuntalakien alaiseksi. päällikkö kertoi, ettei viranomaisohjeita aiheesta ollut ”ei kuitenkaan häijyydestä, virkaansa toimittaessaan esitutkinnasta vastaavien poliisimiesten mahdolli- Samalla myös poliisihallintoa tuli kehittää eduskunnan ja toiminta perustui poliisikoulutuksessa annettuun riistänyt J. J.:n vapauden ja varomattomuudesta syyllis- sesta esteellisyydesta heihin kohdistettujen kantelujen linjausten mukaisesti ja sen tuli voida valvoa poliisia opetukseen. AOA Lehtovirta piti kyseenalaisena, oliko tynyt virkavirheeseen”.469 perusteella seka heidan kayttamiensa tutkintakei- koskevien linjausten toteutumista. Poliisilain uudis-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 125 MARKUS KARI 126

tuksen valmistelu jatkui 1980-luvun lopulla työryh- Tarkastuksista toiminnan kivijalka TEHDYT TARKASTUKSET, 1970—2018 siihen velvoittanut. Tarkastustilaisuuden yhteydessa mävalmistelulla ja se valmistui 1990-luvun puolivä- ilmoitettiin puheenjohtajaksi valitulle, etta puheen- 180 lissä (493/1995, HE 57 1994 vp.) Siinä keskeiseksi tuli EOA:n 1970-luvun alun tarkastuskertomukset olivat johtajan tehtava oli otettava vastaan siita huolimatta, 160 parlamentarismin ohella perus- ja ihmisoikeuksien hyvin laadittuja ja selkeitä. Niissä eriteltiin eri tarkastus- etta tallaisen märayksen sisaltaneesta pätoksesta oli huomioon ottaminen.471 kohteet ja esiteltiin tehtyjä havaintoja. Tarkastustoimin- 140 valitettu.”476 nasta muodostui siinä mielessä toiminnan kivijalka, että 120 Paitsi että oikeusasiamies oli vaikuttamassa poliisitoi- niitä tehtiin varsin runsas määrä, ne antoivat mahdolli- 100 Kun apulaisoikeusasiamies aloitti vuoden 1972 alusta, minnan ylätason kehitykseen, tarkastuksissa tuli välillä suuden perehtyä oikeusasiamiehen toivomiin teemoihin 80 tarkastustoimintaa ryhdyttiin paitsi lisäämään, myös esille puutteita, jotka olivat hyvinkin poliisitoiminnan ja ne toivat esiin pieniäkin epäkohtia. Esimerkiksi 60 kehittämään. Ensinnäkin tarkastuskohteissa pyrittiin konkreettisinta ydintä. Niissä ei ollut välttämättä kyse vuonna 1971 tarkastuksia oli suhteellisen vähän, mutta 40 paneutumaan käsiteltyihin asioihin aiempaa perusteel- poliisitoiminnan laittomuuksista vaan yhteiskunnan silloinkin peräti 56, eli 16 työpäivän verran. Vuoteen lisemmin ja laajemmin. Toiseksi avautui mahdollisuus 20 heikosta budjetoinnista. Helsingin rikospoliisilta 1978 mennessä tarkastusten määrä oli vakiintunut yli erityisten syrjäseutujen tarkastusmatkojen tekemiseen. 0 esimerkiksi puuttui vuonna 1983 kymmenen henkilö- kolminkertaiseksi (167). Oikeusasiamies, apulaisoi- Oikeusasiamies tekikin vuonna 1972 tarkastusmatkan

autoa – Peräseinäjoen nimismiespiirissä puolestaan ei keusasiamies ja hänen varamiehensä käyttivät niihin 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lapin syrjäseuduille tutustuakseen oikeudenhoidon ollut käytössä lainkaan poliisiautoa. Apulaisoikeus- yhteensä 68 työpäivää.474 Pian tarkastusten säännön- ja hallinnon tilaan siellä. Oikeusturva vaikeakulkui- Tarkastukset asiamies saattoi tämänkaltaiset asiat poliisitarkas- mukainen määrä kuitenkin kääntyi laskuun. Jälkikäteen sella alueella tuntuikin kaipaavan kohennusta.477 tajan ja sisäasiainministeriön poliisiosaston teknil- voidaan havaita, että 1970-luku ja vielä lähes koko 1980- Esimerkiksi käy jo oikeuslaitoksen tilaresurssit. Siinä lisen toimiston tietoon ja auttoi siten resurssivajeen luku olivat tarkastusten kulta-aikaa. kiksi Konnunsuon vankilan lääkäripulaa helpotet- missä alioikeuksien tilat tuntuivat vuoden 1972 kerto- paikkaamisessa. tiin määräämällä rangaistustaan suorittavia lääkärin muksen perusteella olevan heikot joka puolella maata, Pääpaino tarkastuksissa oli vankeinhoitolaitoksessa ja koulutuksen saaneita lääkärin tehtäviin. Porin polii- Utsjoella tilanne oli erityisen synkkä. Sen kihlakunnan- Poliisilaitokset olivat säännöllisesti oikeusasiamiehen puolustusvoimissa. Raportit niistä oli jaoteltu teemoit- silaitoksen käytössä oli nykyaikainen ja tarkoitustaan oikeus kokoontui paikallisen ylikonstaapelin asunnon tarkastustoiminnan kohteina. Tyypillisesti ensin rapor- tain systemaattisesti esimerkiksi vuoden 1971 tapaan vastaava rakennus pidätettyjen suojineen – Kaavin olohuoneessa. ”Valtion omistamaa kalustoa istunto- toitiin tilojen soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa, vankiloita, kaupunkien poliisilaitoksia, nimismies- nimismiespiirissä suojat olivat ”miltei ala-arvoiset ja salissa oli vain poyta ja kuusi vanhaa tuolia. Saamieni sitten pidätettyjen suojien asianmukaisuudesta. Tapana piirien kanslioita ja poliisiasemia, puolustuslaitosta, nimismiehen kertoman mukaan ne saattoivat toisi- tietojen mukaan oikeusministerioita oli pari vuotta oli kiinnittää huomiota myös työvoiman riittävyyteen, lääninhallituksia, alioikeuksien kanslioita ja käräjä- naan jopa olla veden vallassa”. Toisinaan tarkastuk- sitten anottu lisä valtion kalusteita karajasaliin, mutta pidätettyjen kirjojen merkintöjen asianmukaisuuteen huoneistoja ja muita valtion virastojen laitoksia sekä sissa tuli ilmi hämmästyttäviä käänteitä. Esimerkiksi vastausta anomukseen ei ollut saatu.”478 Vuonna 1973 ja lopulta ylipäänsä laitoksen toimintaan.472 Toisinaan, kunnallisia viranomaisia ja laitoksia koskeviin osioihin. Kaavin kunnan holhouslautakunnan arkisto paljastui tarkastusmatka ulotettiin Pohjois-Karjalaan479, vuonna esimerkiksi vuonna 1983, poliisihallinnon eri virastoyk- olleen sijoitettu ”kunnan omistamassa arkistohuo- 1976 Pudasjärvelle, Taivalkoskelle ja Kuusamoon, sikoita tarkastettiin enemman kuin yleensä. Yhdeksän Tarkastukset johtivat usein niiden jälkeisiin toimen- neessa olleeseen pahvilaatikkoon”. Selostus on syytä sekä vuonna 1976 Torniojokilaaksoon480. Maakunta- kaupungin poliisilaitoksen, 29 nimismiespiirin kanslian piteisiin. Esimerkiksi vuoden 1977 aikana tehdyt 169 kerrata kokonaisuudessaan: ”Sikali kuin sekavista asia- kierrokset vakiintuivat osaksi toimintaa 1980-luvulle ja poliisiaseman sekä liikkuvan poliisin Oulun läänin- tarkastusta saivat aikaan monia tutkimuksia, viisi kirjal- kirjoista voitiin havaita, olivat asiat suurelta osaltaan tultaessa.481 Kun vuonna 1983 kanteluiden määrä oli osaston myötä apulaisoikeusasiamies tarkasti esimer- lista esitystä, yhden syytteen, useita suullisia ja kirjal- hoitamatta ja asiakirjat puutteelliset. Saadun tiedon pienempi, tarkastustoimintaa laajennettaessa kokeil- kiksi Helsingin poliisilaitoksen kayttön rakennetun lisia huomautuksia sekä lukuisia kehotuksia korjata mukaan holhouslautakunnan puheenjohtajaksi vuoden tiin maakuntakierrosten korvaamista ”asutuskeskuk- uuden Lansi-Pasilassa sijaitsevan poliisitalon. Rakennus pienempiä virheitä.475 1971 alusta lukien valittu henkilo oli valittanut pätok- siin suuntautuneilla pienimuotoisemmilla, paivan tai oli onnistunut ja toimiva, mutta vaikeiden yhteyksien sesta, jolla hanet oli sanottuun toimeen märatty, seka kaksi kestavilla tarkastusmatkoilla, joiden yhteyteen on päässä, eikä yleisö- tai henkilökuntapaikoitustakaan Sekä kiitettäviä asioita että pienempiä ja suurempia kieltaytynyt ryhtymasta mihinkän puheenjohtajalle jarjestetty yleisotilaisuuksia suullisten tai kirjallisten oltu järjestetty riittävästi.473 epäkohtia löytyi lähes joka kategoriasta. Esimer- kuuluvaan toimeen ennen kuin hovioikeus olisi hanet kanteluiden tekemista ja jattamista varten.” 482

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 127 MARKUS KARI 128

Ulkomaille valvontamatkat suuntautuivat 1970-luvulta Tarkastustoiminnan kovaa ydintä olivat oikeusasia- Suomalainen oikeusasiamiesinstituutio oli kuitenkin Maailmalla kansainvälisen Ombudsman-liikkeen uudis- alkaen varsin usein. Pääasiassa niitä tehtiin Lähi-itään miehen perustehtävät. Tämä ilmenee siitä, mihin ytimeltään ensimmäisen painoksen oikeusasiamies, tusvoimaa osoittivat ne kriittiset arviot, joilla pyrittiin suomalaisen valvontajoukon luokse483. Vielä pidem- tarkastukset suuntautuivat kun vuonna 1984 Helsin- joka ei kelvannut malliksi kansainväliselle liikkeelle. perustelemaan uuden instituution tarve. Esimerkiksi mälle matka suuntautui vuonna 1982, kun OA Aalto gissä pidetyt oikeusasiamiesten kansainvälisen semi- Suomesta kelpasi lähinnä systeeminen argumentti Yhdysvaltain asianajajien yhdistyksen Bar Associa- suoritti tarkastukset Suomen päkonsulinvirastoissa naarin järjestelyt leikkasivat tarkastusvoimaa. Keskei- siitä, että kussakin demokraattisessa valtiossa tarvitaan tionin puolesta asiaa selvittänyt Bernard Frank erit- New Yorkissa ja San Franciscossa, kaupallisen sihteerin simmät tarkastuskohteet olivat rangaistuslaitokset ja vähintään yksi parlamentille vastuussa oleva ja laajoilla teli Ombudsman-instituution tarvetta seuraavasti. toimistossa Sydneyssa seka Suomen suurlahetystoissa puolustusvoimien joukko-osastot. Niiden tarkas- toimivaltuuksilla varustettu laillisuusvalvoja.494 Suomen 1. Modernin valtion sosiaali- ja hyvinvointifunktioiden Canberrassa ja Bangkokissa. Lisäksi hän vieraili thai- tuksissa voitiin lähes noudattaa suunnitelmaa, jonka instituutin empiiristä toimivuutta kansainväliset kasvu oli antanut useille viranomaistahoille voimak- maalaisessa vankilassa tapaamassa kahta huumausai- mukaan puolet kohteista tarkastetaan joka vuosi. tutkimukset ja selvitykset eivät todistaneet. Esimer- kaita valtuuksia. Ombudsmania tarvittiin lieventämään nerikoksista tuomittua Suomen kansalaista ja keskus- Lisäksi sairaala- ja huoltolaitosten osuus oli poikkeus- kiksi pitkälliseen kenttätyöhön perustuvassa ombuds- tästä seurannutta kitkaa viranomaisten ja kansalaisten telemassa paikallisten vankeinhoitoviranomaisten vuonnakin keskimääräistä suurempi ja erityistä man-tutkimuksen angloamerikkalaisessa klassikko- välillä sekä suojelemaan kansalaisia hallinnon virheiltä kanssa.484 huomiota kiinnitettiin kehitysvammaisten hoitolaitok- teoksessa Walter Gellhorn näki niin oikeusasiamiehen ja vallan väärinkäytöltä. 2. Huoli yksilön oikeuksista oli siin. Keskusvirastojen tarkastuksia oli vain yksi.490 kuin oikeuskanslerinkin epäonnistuneen pienen kasvanut. Tasapaino suhteessa kasvavaan byrokratiaan Tarkastustoimintaa kyettiin lisäämään 1970-luvun ihmisen suojelemisessa kasvottomalta hallinnolta. Gell- edellytti yksilön oikeuksien parempaa suojaa. 3. Hyvin- loppupuolella uusien resurssien turvin. Samalla hornin näkemyksen mukaan kummatkin keskittyivät vointivaltiossa lainsäätäjä delegoi yhä useammin toimi- siten kertomuksessa kyettiin erikseen käsittelemään LÄNSIMAISTUVAN OIKEUDEN lillukanvarsiin, mutta eivät kansalaisvapauksien puolus- valtaa hallinnolle. Ombudsman tarjosi mekanismin erilaisten laitosten tilannetta ja laajentamaan lääninhal- ENSI MERKIT tamiseen poliittisen paineen alla. Kansainväliseksi toimeenpanevan vallan valvonnalle. 4. Ombudsman litusten tarkastuksia. Tavoitteeksi nousi, että jokaisessa esimerkiksi kelpaava instituutio olisi kaivannut tarkan kykeni täydentämään muuten puutteellisia oikeudel- rangaistuslaitoksessa ja varuskunnassa suoritettaisiin Ombudsman meni ohi suurennuslasin sijaan kykyä rohkeisiin aloitteisiin sekä lisia instituutioita (kuten lainsäätäjän heikot resurssit, tarkastus vähintään joka toinen vuosi.485 Lääninhalli- herkkyyttä tunnistaa yksittäisten tapausten laajemmat tuomioistuinlaitoksen hinta ja kesto, hallintolainkäytön tuksen tarkastuksilla oli merkitystä paitsi hallinnon, Oikeusasiamiesinstituutio levisi 1960- ja 1970-luvuilla vaikutukset.495 hitaus, hallinnon omien korjausmekanismien puolueel- myös lainkäytön kannalta. Lääninoikeudet toimivat eri länsimaihin. Oikeusasiamiehen ”idea” levisi maail- lisuus). 5. Ombudsman tarjoaisi kansalaisyhteiskun- 1970-luvulla niiden yhteydessä. manlaajuisesti – myös sosialisti- ja kehitysmaihin – Suomalaista instituutiota kehittävät lakihankkeet eivät nalle asiantuntevan, puolueettoman ja edullisen tahon aivan kuin erityistä suunnitelmaa noudattaen.491 Nousu myöskään omaksuneet mitään kansainvälisesti etene- selvittää hallinnon puutteita ilman oikeudenkäyntiin Vilkas ja hyvin resursoitu tarkastustoiminta mahdollisti alkoi Norjasta ja Tanskasta, joiden ”toisen painoksen” västä uudistuksesta ja laajenemisesta. Esimerkiksi liittyviä riskejä. Kansalaiset voisivat luottaa, että ”vallan sen painopisteiden suunnittelun. Esimerkiksi vuonna instituutioiden väljemmät puitteet ja vähemmän lega- 1970-luvun alussa komitealaitoksessa saatiin tuotettua vahtikoira” saa tarvittaessa hallinnon vastuuseen. 1981 erityisina tarkastuskohteina olivat huoltolat ja listiset luonteet havaittiin Suomessakin. Oikeusasia- ehdotus oikeusasiamiesinstituution kehittämisestä Myöhemmin tehtynä lisähuomiona oli vielä se, että koulukodit, joissa lahes jokaisessa suoritettiin tarkas- miehenä aiemmin toimineen professori Kastarin toisella, avustavalla oikeusasiamiehellä ja tämän vara- vaikka yleinen koulutustaso oli nousussa, oli olemassa tus.486 Lisäksi kuntia tarkastettaessa kohderyhmäksi oli evästys oli, että tuomioistuimet kannattaa pitää lail- miehellä. Mietinnössä tarkasteltiin Ruotsin, Norjan erityisiä ihmisryhmiä (esimerkiksi yhteiskunnan vähä- valittu asuntotuotantoasiat, sillä niitä oli vuoden alusta lisuusvalvonnan kohteina ja ettei instituutio yksi- ja Tanskan malleja.496 Viittä vuotta myöhemmin insti- osaiset ja vammaiset), jotka tarvitsivat erityistä suojelua siirretty valtiolta kunnan tehtäviksi.487 Vuonna 1984 nään ole muuten rapautunutta hallintoa korjaava tuutin resursointia (kaksi samanarvoista oikeusasia- ja apua oikeuksiinsa pääsemiseksi.498 tarkastettiin tuomioistuinten tarkastuksen päähuomio ihmeellinen peruskorjaaja.492 Kastari piti jo vuonna miestä) ja toimialan laajentamista (myös muut kuin kiinnitettiin sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevien 1962 valtiopäivien asiamieheen kohdistunutta mielen- virkamiehet) pohtineen oikeusasiamiestoimikunnan Frankin erittelemät piirteet olivat tavallaan läsnä tuomioistuinten tarkastamiseen.488 Vuonna 1985 päättyi kiintoa muotivirtauksena ja totesi, ettei suomalaisten mietinnössä vertailukohtana käytettiin ainoastaan myös suomalaisessa instituutiossa. Olihan esimer- verohallinnon ”muutaman vuoden kestanyt tarkas- laillisuusvalvojan asema ollut kiinnittänyt uudistajien Ruotsin kymmenen vuotta aiemmin valmistunutta kiksi jo vuonna 1920 hyväksytyn eduskunnan oikeus- tusprojekti” ja kehitysvammalaitoksiin tehty kahden huomiota.493 komiteamietintöä (SOU 1965:64) ja vuoden 1967 asiamiehen johtosäännön mukaan oikeusasiamiehen vuoden tarkastuskierros.489 uudistusta.497 erityisesti ”ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin,

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 129 MARKUS KARI 130

milloin tuomari tai muu virkamies on virkatoimessaan Muutos oli 1980-luvun lopulle, jopa pidempäänkin, varamies vastasi alun perin oikeuskanslerille kannel- poliittisia oikeuksia (niin sanottu KP-sopimus, SopS tehnyt itsensä syypääksi vilpillisyyteen, puolueellisuu- vähittäistä ja sisäsyntyistä. Pirkko K. Koskinen pohdis- leen reserviläisen kanteluun siitä, että kertausharjoi- 8/1976) koskevat kansainväliset yleissopimukset saatet- teen tai törkeään laiminlyöntiin, loukannut yksityisen keli vuonna 1989 kuin ohimennen uudistumisen tukset oli järjestetty samaan aikaan kirkollisten vaalien tiin asetuksin voimaan tammikuussa 1976. Samana kansalaisen laillista oikeutta taikka mennyt toimival- mahdollisuuksia. Ensinnäkin oikeusasiamiesinstituu- kanssa, hän kiinnitti huomiota siihen, että asiassa oli vuonna EOA viittasi ensimmäistä kertaa ihmisoikeus- taansa ulommaksi”. Ne eivät kuitenkaan olleet näky- tion säännöspohja oli niin väljä, että uudistuminen oli läheinen kytkentä hallitusmuodon 8 §:n takaamaan sopimukseen. Silloin ratkaisuun sovellettiin perusoi- västi esillä: huomio oli enemmän julkisessa hallinnossa mahdollista sen puitteissa. Tällaisessa muutoksessa uskonnonvapauteen. Hän saattoi käsityksensä myös keuden (hallitusmuodon 5 §) lisäksi myös rotusyrjinnän kuin pienessä yksilössä. Pohdinta yksilöiden oikeuk- ei lähdetty puhtaalta pöydältä, vaan kyse oli olemassa pääesikunnan tietoon, sillä ei ollut perusteltua järjestää vastaista yleissopimusta ja työmarkkinoilla ja amma- sien puolesta ei esiintynyt 1970-luvulle tultaessa kerto- olevan, sinänsä toimivan järjestelmän uudistamisesta. harjoituksia samaan aikaan valtiollisten, kunnallisten, tinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä muksissa tai oikeustieteellisessä kirjallisuudessa. Urho Toisaalta Koskinen huomautti, että historiallinen kuin kirkollisten vaalienkaan aikaan.504 Hallitusmuodon tehtyä ILO-sopimusta. Hallitusmuodon lisäksi KP-so- Kekkosen Suomessa muutos olisi vaatinut – ja esimer- jatkuvuus ei saanut olla este jopa perusteisiin käyvien 12 §:n turvaamaan kirjesalaisuuteen EOA vetosi, kun pimusta sovellettiin vuonna 1982, kun OA Aalto totesi kiksi oikeuslaitoksen osalta mitä ilmeisimmin vaatikin muutosten tekemiselle.502 Perustavaa laatua olevat se käsityksessään kritisoi Helsingin keskusvankilassa sen suojaavan kansalaisen uskonnollista tai eettistä – tasavallan presidentin kannanottoa.499 muutokset olivatkin edessä seuraavalla vuosikymme- noudatettua käytäntöä valokopioida vankien kirjeitä vakaumusta.507 nellä. Niitä edelsivät 1980-luvun alusta lisääntyneet ja antoi oikeusministeriön tiedoksi asian puutteellisen Vielä 1970-lukukaan ei siis tuonut mullistavia uudis- kansainväliset yhteydet. säännöspohjan.505 Vuonna 1983 OA joutui pohtimaan Geneven maaso- tuksia tai edes voimakkaita uudistusvaatimuksia oikeus- tavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden asiamiesinstituutioon. Päällimmäiseksi uudistukseksi Myös kansainvälisiin sopimuksiin vedottiin 1970-luvun aseman parantamista koskevaa vuoden 1949 yleissopi- Ihmisoikeuksien mukaantulo jäi vuoden 1971 apulaisoikeusasiamiesjärjestelmään lopulla. Vuonna 1979 EOA otti sotilaalliseen tapaan musta. Hän sai Golanilla tarkastusmatkalla tiedustelun siirtyminen. Se oli toki sinänsä tarpeellinen vastaus Kansainvälistyminen ei ollut pelkkää kohteliaisuus- järjestetyn, ”fascisminluonteista toimintaa” harjoittavan mahdollisuudesta käyttää punaisen ristin tunnusmer- toiminnan monipuolistumisen ja volyymin kasvun syistä tapahtuvaa edustamista. Yhteyksien lisään- ja ampuma-aseiden käyttöön kouluttautuneen Isän- killä varustettuja henkilöitä tavanomaisiin vartiointi- aiheuttamaan resurssipulaan. Vuoden 1970 komi- tyminen osuu yhteen ihmisoikeusajattelun nousun maallisen Kansanrintaman järjestämän mielenosoitus- ja partiointitehtäviin. Vastauksessaan OA Aalto piti teamietinnössä oli tuotu esiin myös ehdotus oikeus- kanssa. marssin kieltämiseen. Järjestöä johtava naantalilaisen selvänä, ettei se ollut mahdollista kansainvälisen asiamiehen toimivallan laajentamisesta virkavastuun toimitusjohtaja P.S. (mitä ilmeisimmin Pekka Siitoin) oikeuden perusteella.508 ulkopuolelle ja käsittämään myös esimerkiksi julkis- EOA otti perusoikeudet tosissaan viimeistään 1970- oli katsonut kantelussaan tälle perustuslakien mukaan oikeudellisten yhdistysten ja valtioenemmistöisten luvun lopulla. Tuolloin rajavyöhykealueella Ilomant- kuuluneiden oikeuksien tulleen loukatuksi. OA Aalto Perusoikeudet paalutettiin vankilaelämän kiinteäksi osakeyhtiöiden laillisuusvalvonnan. Ajatus ei edennyt sissa järjestettiin kansandemokraattien vaalitilaisuus, kuitenkin katsoi perustuslain voimaantulojärjestyk- osaksi viimeistään vuoden 1986 ratkaisulla, jossa todet- toimenpiteisiin perustuslakivaliokunnan vuoden 1974 johon pyrki myös kansanedustaja autonkuljettajineen. sessä voimaan saatetun Pariisin rauhansopimuksen tiin perustuslainvastaiseksi vangeille annettu kielto lausuman jälkeenkään.500 Paavo Kastari otti eduskun- OA Aalto totesi yhtäältä, etteivät rajavartioviranomaiset sännosten asettaneen viranomaisille velvollisuuden ottaa vastaan ulkomaisia julkaisuja niiden sisallon talaitoksen historiateoksessa esille sen seikan, että olleet toimineet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti estää fasististen järjestöjen perustaminen ja toiminta. vuoksi. Vangit eivät olleet saaneet käyttöönsä New Life-, oikeusasiamiehelle kantelivat lähinnä yhteiskunnan evätessään ilman asiaan kuuluvaa lupaa olleiden henki- Tämä oli siis hallitusmuodon takaaman yhdistymis- ja Soldier of Fortune- ja High Times -lehtiä, sillä Helsingin kovaosaisin väestö, joiden erityisenä ongelmana oli löiden liikkumisen alueella. EOA kuitenkin painotti, kokoontumisoikeuden laillinen rajoitusperuste.506 keskusvankilan kielto koski ”eraita ulkomaisia ase-, ”riippuvuus viranomaisista ja usein suoranainen avut- että asiassa oli kysymys sekä kansalaisten perusoi- salakuuntelu-, sota- ja huumausainejulkaisuja” ja tatu- tomuus heidän ehkä lainvastaisen menettelynsä keuksiin kuuluvasta vapaasta liikkumisoikeudesta Ennen Suomen liittymistä Euroopan neuvoston ihmis- ointimalleja esitteleviä lehtiä. AOA kuitenkin katsoi, kohteena”. Uudistusehdotukseksi riitti, että vanki- ja että välillisesti kokoontumisvapauden ja kansalaisten oikeussopimukseen Suomea sitoivat myös joukko että rajoitukset loukkasivat hallitusmuodon 10 §:ssä sakkoluetteloiden tarkastus tulisi siirtää oikeuskansle- yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamisesta. Niitä ihmisoikeussopimuksia. Yhdistyneiden Kansakuntien taattua sananvapautta. Erikseen oli katsottu edel- rilta oikeusasiamiehen tehtäväksi.501 rajoittavia poikkeussääntöjä olisi tulkittava mahdolli- yleiskokouksen vuonna 1966 hyväksymät taloudellisia, leen päteväksi vuoden 1968 uskonnollista julkaisua simman suppeasti ja siten, ettei tarpeettomia väärin- sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia (niin sanottu koskevan EOA:n ratkaisun perustelut siinä, missä ne käsityksiä syntyisi.503 Kun apulaisoikeusasiamiehen TSS-sopimus, SopS 6/1976) sekä kansalaisoikeuksia ja kielsivät laitosvallan mahdollisuuden. Oikeusministe-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 131 MARKUS KARI 132

riön vankeinhoito-osasto puolusti aluksi laitosvallan jonka mukaan ”jokaisella, jolta on riistetty hänen Oikeusasiamiehen kritiikin kärki olikin siinä, että kansainvälisestä ihmisoikeussopimuksesta: ”Proses- käyttöä. Vankilaviranomaiten kasityksen mukaan vapautensa pidättämällä tai vangitsemalla, on oikeus lakiehdotus tarkasteltiin eduskuntakäsittelyssä ”varsin sitaloudellisesta nakokulmasta haluan viela tahden- vankeinhoitolainsädannossa oli aukko, sillä heillä tuli tuomioistuimessa vaatia, että hänen vapaudenriistä- perusteellisesti seka perusoikeuksien nakokulmasta tä, etta esitutkinnan kokonaiskustannuksiin kuuluu ”olla oikeus turvautumatta painovapauslakiin kieltä misensä laillisuus viipymättä tutkitaan ja että hänet etta yleisten oikeuspoliittisten nakokohtien valossa”. myos rikoksesta epailtyyn kohdistettujen pakkokei- vankeja ottamasta haltuunsa sellaista kirjallisuutta, vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen”. Tämä ei ollut kuitenkaan riittävää, vaan lainsäätäjän nojen aiheuttama puuttuminen henkilon perusoikeuk- jonka rikollinen laatu on kiistaton (esimerkiksi ohje- oli otettava tosissaan myös juridisesti velvoittavat siin. Ankarien pakkokeinojen kaytto rikoksesta epail- kirja terrorismin harjoittamista varten, lasten seksuaa- Ihmisoikeusongelmassa ei ollut kyse vanhan lain- ihmisoikeudet.511 tya vastaan velvoittaa vastaaviin ponnisteluihin myos lista värinkayttö kasitteleva epasiveellinen julkaisu)”. säädännön taakasta, vaan valtioneuvosto oli vain hankittaessa hanen syyttomyyttän tukevaa nayttö. Niistä ei kuitenkaan edes nyt ollut kyse. Pelkät tarkoi- muutamaa vuotta aiemmin esittänyt uutta sotilasku- Ennen vuotta 1987 EOA oli toki vedonnut niin koti- Tama tasapainovaatimus voidaan niinikän johtaa tuksenmukaisuuskysymykset eivät myöskään 1980- rinpitolakia (HE 87/1981 vp). Tuossa vaiheessa Suomi maiseen perusoikeusjärjestelmään kuin kansainväli- edella mainitun [KP-] yleissopimuksen 14 artiklan luvulla estäneet EOA:n oikeudellista tulkintaa perus- oli jo saattanut KP-sopimuksen voimaan. Vuonna 1982 siin sopimuksiinkin. Tuolloin kuitenkin tuotiin selvästi 2 kohtaan sisaltyvasta syyttomyysoletuksen periaat- tuslainmukaisuudesta. Koska vankilan johtaja oli ulkomaalaislain käsittelyn yhteydessä valiokuntalaitos esille se, että vanhastaan suomalaisessa lainvalmiste- teesta.” Koska esitutkintaratkaisut ovat tulkinnan- myohemmin peruuttanut kiellon, kantelu ei antanut oli lisäksi ymmärtänyt sen sisällön aivan oikein: ”arrest lussa esiintyneet vahvat auktoriteetit – ”yleiset oikeus- varaisia, EOA ei todennut asiassa virkavirhettä, vaan aihetta muuhun kuin, etta hanelle ilmoitettiin kiellon or detention” tarkoitti lyhytaikaista kiinniottoa lukuun poliittiset näkökohdat” ja hallitusmuodon kirjaimelliset tyytyi saattamaan käsityksensä sisäasiainministeriön ja lainvastaisuudesta.509 ottamatta mitä tahansa vapaudenriistoa, ei välttämättä määräykset – eivät olleet yksinään riittäviä pätevän lain- keskusrikospoliisin tietoon.513 vain pidättämistä ja vangitsemista. säädännön pohjaksi. Ihmisoikeuksien aikakaudelle siir- Ihmisoikeussopimukset tekivät aiempaan nähden tyminen merkitsi sitä, että myös lainsäätäjän oli otet- Ratkaisu oli latua avaava siinä mielessä, että sen on valtavan vyöryn kertomusten sivuille 1980-luvun Arestirangaistusta kuitenkin käsiteltiin eduskunnan tava huomioon kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän katsottu olleen ensimmäinen kerta, kun EOA antoi lopulla. Etenkin KP-sopimuksen mukaantulo tulkin- valiokuntakäsittelyssä tavalla, joka tuo konkreettisesti normit. Tämä oli ihmisoikeuksien tosissaan ottamista, ihmisoikeusnormille sääntövaikutuksen. Kansainväli- taan oli keskeinen muutos aiempaan nähden.510 Ihmis- esiin perus- ja ihmisoikeuksien eron. Lakivaliokunta joka tuli pian muuttamaan suomalaista oikeudellista seen ihmisoikeussopimukseen suhtauduttiin siis ensim- oikeuksien nousu vallitsevaksi paradigmaksi jatkui jälki- nimittäin katsoi pelkkään tarkastuspyyntömenette- paradigmaa.512 mäistä kertaa sääntönä, joka esti alemmanasteisen käteen katsoen hyvin voimallisella tavalla OA Leskisen lyyn nojaamisen olevan oikeussuojan kannalta ”jossakin normin soveltamisen.514 kirjeellä 14.5.1987. Otsikon mukaan siinä valtioneu- määrin ongelmallinen”. Vaikka ”rangaistuksen oikaisu- Vuonna 1988 erityisesti KP-sopimus löysi tiensä voston tietoon saatettiin, ”etta sotilaskurinpitolain mahdollisuuden jääminen puolustusvoimien sisälle ei EOA:n ratkaisuihin. Edellä jo kuvatun poliisitoimintaa Arvioidessaan turistiviisumilla maahan tulleen, mutta (331/83) 34 §:n 1 momentti oli ristiriidassa Suomea kaikilta osin vastannut niitä yleisiä oikeusturvavaati- koskevan ratkaisun keskeinen osa koski syyttömyys- Suomessa avioliiton solmineen ulkomaalaisen oles- velvoittavan kansainvalisen kansalaisoikeuksia ja poliit- muksia, joita muutoksenhakuviranomaisille asetetaan”, olettaman kääntämistä hallinnollisen määräyksen kelulupaa OA arvioi KP-sopimuksen perhe-elämän tisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklan 4 valiokunta ei tehnyt muutoksia hallituksen esittämään perusteella. Poliisi oli esitutkinnassa vaatinut epäiltyä suojaa. Oli kohtuutonta, että aasialainen olisi joutunut kohdan kanssa silta osin kuin lainkohta kieltä valitta- lainsäädäntöön. Se ainoastaan edellytti hallituksen osoittamaan lääkemääräyksillään, että tämän hallusta tässä tilanteessa jättämään työ- ja oleskelulupahake- masta tuomioistuimeen kurinpitomenettelyssa mära- seuraavan oikeusturvan toteutumista ja ryhtyvän tarvit- löydetyt lääkkeet oli hankittu lääkärin määräyksestä. muksensa Suomen edustustoon asuinmaassaan. Lail- tysta arestirangaistuksesta.”. Tuomioistuimen määrää- taessa järjestelmän kehittämiseen. Lausunnon antanut Tässä poliisi oli vedonnut lääkintöhallituksen yleiskir- linen avioliitto oli sellainen tosiasia, joka viranomaisten mästä arestista oli mahdollista valittaa sikäli kuin perustuslakivaliokunta puolestaan katsoi asiaa perusoi- jeeseen, jonka mukaan ”läkkeen hallussapitajalla tulee olisi tullut KP-sopimuksen perusteella ottaa huomioon muistakin rangaistuksista, mutta sotilaallisessa kurin- keuksien näkökulmasta. Se katsoi, ettei arestin määrää- olla läkemärays tai muu selvitys läkityksen tarpees- siten, ettei oikeutta perheenjäsenten keskinäiseen pitomenettelyssä annetusta arestista ei. Siinä asia pysyi mistä ”voitu pitää sellaisena tuomituksi tulemisena, taan”. EOA kuitenkin katsoi, että tällainen määräys ei yhteyteen tarpeettomasti loukata.515 Samat yleisso- puolustuslaitoksen sisällä, sillä kurinpitomenettelyn joka hallitusmuodon 13 §:n mukaan edellyttäisi kurin- voi kääntää näyttötaakkaa epäillyn vahingoksi. Rikos- pimuksen 17 ja 23 artikla tulivat arvioitavaksi myös kohde kykeni vain esittämään tarkastuspyynnön ylem- pitoseuraamuksen määräysvallan kuulumista yksin- prosessioikeuteen elimellisesti kuuluva syyttömyys- tapauksessa, jossa suojelupoliisi oli antanut kielteisen mälle kurinpitoesimiehelle. Suomen voimassa ollut omaan tuomioistuimelle.” olettama oli vanhastaan pohjoismainen tapaoikeudel- arvion Suomen kansalaisen neuvostoliittolaisen vaimon laki oli siis ristiriidassa ihmisoikeussopimuksen kanssa, linen normi. Nyt se kuitenkin oli saanut vahvistuksensa viisumihakemukseen.516 Vastaavanlaisessa kansalai-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 133 MARKUS KARI 134

selle lähetetyssä kirjeessä OA viittasi KP-sopimuksen Vuoden 1988 päätökset olivat siinä mielessä ”pehmeitä”, Ihmisoikeudet nousivat 1980-luvun loppuvuosina oikeustietoisuuden kehittämisessä. EOA:n ratkaisuja turvaamaan perhe-elämän suojaan sekä lasten oikeuk- että ratkaisut eivät johtaneet reaktioihin. Vaikka lait- perusoikeuksien rinnalle ja ohikin oikeusasiamiehen oli kertynyt jo vuosina 1986–1990 niin paljon, että siin. Tapauksessa tunisialaisen maastakarkoitetun tomuuksia ei todettu tapahtuneen, olivat kirjeisiin julkaistussa ratkaisukäytännössä. Yleisesti ihmisoikeus- Scheinin kykeni erittelemään ihmisoikeusnormeja henkilön lapsen äiti oli pyytänyt EOA:n apua miehen sisältyneet kannanotot merkittäviä ihmisoikeuskäsi- sopimukset ja niiden oikeudellinen sitovuus tunnet- oikeudellisina sääntöinä, standardeina ja periaatteina.525 määrätyn maahantulokiellon kumoamisen käsittelyn tyksen saattamiseksi laajempaan tietoon. Vuoden 1989 tiin kuitenkin huonosti. Vielä vuonna 1987 ilmestynyt nopeuttamiseksi.517 ihmisoikeusviittaukset liittyivät jo astetta vakavampiin teos oli ensimmäinen juridinen perusteos aiheesta, On lisäksi pääteltävissä, että vuoteen 1990 mennessä tapauksiin. Ensimmäisessä niistä AOA huomautti rikos- saati että ”ihmisoikeuksien asiantuntijoiden, viran- EOA suhtautui ihmisoikeuksiin ratkaisemissaan Ihmisoikeuksien vyöry jatkui vuonna 1988, kun EOA komisariota tämän virheellisenä pitämästään menet- omaisten ja poliitikkojen välinen keskustelu [oli] edes asioissa niin sanotusti jokapäiväisenä leipänä. Ne tulivat arvioi myös muiden kansainvälisoikeudellisten instru- telystä tutkinnanjohtajana, kun tämä oli estänyt tietyn käynnistynyt.”522 esille esimerkiksi vankikanteluissa ja mielisairaaloista menttien kuin KP-sopimuksen merkitystä viran- epäillyn valitseman lakimiehen käyttämisen. Ratkai- tulevissa kanteluissa ja niihin tukeuduttiin jo ilman eril- omaisten päätöksenteossa. Niissäkin oli kyse ulko- sussa viitattiin kotimaisten oikeussääntöjen ohella Kuten Pirkko K. Koskinen esitti vuonna 1989, viran- listä viittausta ihmisoikeussopimuksiin.526 maalaisasioista. Eräs kansalainen oli kirjoittanut KP-sopimuksen 14 artiklan takaamaan epäillyn oikeu- omaisten olisi tullut ottaa Suomea sitovat kansainvä- espanjalaisen morsiamensa oleskelulupa-asiasta ja teen valita itse avustajansa.520 Toisessa puolestaan oli liset ihmisoikeussopimukset huomioon toiminnassaan. Vasta Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen siinä tiedustellut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö- kyse huomattavan laajasta ratkaisusta, jossa EOA otti Näin ei kuitenkaan suinkaan aina tapahtunut ja oikeus- voimaansaattaminen vuonna 1990 ja viimeistään konferenssin päätösasiakirjan soveltuvuutta asiaan. kantaa koko ulkomaalaisasioiden järjestelmään. Ratkai- asiamies oli harvojen näin toimivien viranomaisten vuoden 1995 perusoikeusuudistus saivat aikaan lopul- Sen osanottajavaltiot olivat lupautuneet käsittelemään sussa sisäasiainministeriö sai huomautuksen erilai- joukossa. Kyse ei kuitenkaan ollut uusien normien lisen läpimurron kotimaisessa ihmisoikeusajattelussa. myönteisesti ja inhimilliset näkökohdat huomioon sista puutteista ulkomaalaisasioissa. Niitä oli yleisesti tuomisesta Suomen oikeusjärjestykseen vaan ”oikeus- Ennen sitä EOA:n ratkaisujen merkityskään ei välttä- ottaen sellaisten henkilöiden maahantuloanomukset, hallintomenettelylain ja yleisten asiakirjain julkisuu- järjestykseen sisältyvien, joskin huonosti tunnettujen mättä ollut suurta. Konkreettisimmin tämän osoittaa jotka olivat päättäneet solmia avioliiton. EOA kirjoitti, desta annetun lain soveltamisessa. Ulkomaalasiasioissa normien soveltamisesta”.523 Niihin paitsi vedottiin vuoden 1987 sotilaskurinpitolakia kohtaan osoitettu että päätösasiakirja ei ollut oikeudellisesti velvoittava korostui EOA:n näkemyksen mukaan liiaksi yleinen kanteluissa ”varsin usein”, EOA myös käytti niitä ”jois- kritiikki, jota Scheinin ja Rosas käyttivät esimerkki- valtiosopimus vaan ensisijaisesti poliittinen asiakirja, järjestys ja turvallisuus kun sen sijaan palveluperiaa- sain määrin” argumentteina.524 nään. EOA:n kritiikin lisäksi lainsäädäntö todettiin joka kuitenkin sai merkitystä laintulkintaohjeena.”518 tetta ei otettu riittävällä tavalla huomioon. Argumen- KP-sopimuksen vastaiseksi eduskunnan kahdessa valio- EOA sai kansalaiselta myös tiedustelun YK:n vankein- toinnissa EOA vetosi useaan KP-sopimuksen kohtaan, Ihmisoikeussidonnaisten ratkaisujen yleistyminen kunnassa ja oikeuskirjallisuudessa. Kuitenkin vasta kun hoidon vähimmäissääntöjen voimassaolosta Suomessa. etenkin 26 artiklaan, jonka mukaan kaikki ihmiset 1980-luvun mittaan mahdollisti jo niiden vaikutusten Suomi oli allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopi- Tiedustelija oli asiassa saanut eri virkamiehiltä eri seli- ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja yhtä- erittelyn oikeuskirjallisuudessa. Uraa uurtavalla tavalla muksen – ja KP-sopimuksen nojalla toimiva ihmisoi- tyksen. Apulaisoikeusasiamiehen varamies Tolvanen läiseen oikeussuojaan ilman minkäänlaista syrjintää. ihmisoikeuksien esiintymistä Suomen oikeusjärjes- keuskomitea oli nimenomaisesti todennut sopimusta pyysi vankeinhoitolaitoksen ylijohtajalta selvityksen, Syrjintäkiellon lisäksi kirjoituksessa huomautettiin telmässä tutkinut Martin Scheinin katsoi oikeusasia- loukatun tapauksessa Vuolanne vastaan Suomi – hallitus jonka kopioi vastaukseensa. Sen mukaan ’Arvelen, KP-sopimuksen 17 ja 23 artiklojen turvaavan ”perheyh- miehen 1980-luvun lopun ratkaisukäytännön merkin- antoi esityksen lain muuttamiseksi.527 etta kysymys on ollut vain värinkasityksesta. On teytta ihmisoikeutena, mika velvoittaa ulkomaalais- neen ihmisoikeussopimusten läpimurtoa. Hänen naet tapana puhua lakien ”voimassaolosta”, kun taas asioita hoitavia viranomaisia kiinnittamän huomiota analyysissään juuri oikeusasiamiehen ratkaisut osoit- Jos KP-sopimuksen selvien sääntöjen toteuttaminen kansainvalisia suosituksia joko noudatetaan tai ollaan ulkomaalaisen perhesuhteisiin esimerkiksi hanen oles- tivat Suomen lainsäädännön ristiriidan Suomea velvoit- oli Suomessa vaikeaa, sitä hankalampaa oli TSS-so- noudattamatta. Tallaisten suositusten tarkoituksena on keluluvastaan pätettaessa”. EOA viittasi vielä sopi- tavien ihmisoikeussopimusten kanssa. Oikeusasiamies pimuksen kanssa. Sen säännöksiä, kuten muidenkin kuitenkin vaikuttaa voimassa olevien lakien sisaltön muksen 24 artiklaan lapsen oikeuksista, joihin kuului tukeutui perus- ja ihmisoikeusnormeihin ”minimaa- taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien sopimuksia ja tulkintaan. Suomessa pyritän noudattamaan Yhdis- ”myös oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa lisen intervention” roolissaan sekä antaessaan yleis- pidettiin Suomessa vielä 1990-luvun alussa lähinnä tyneiden kansakuntien vankeinhoidon vahimmaissän- näiden kansalaisuudesta riippumatta”.521 luonteista kritiikkiä että kohdistaessaan huomautuksen ”ohjelmallisena”, eikä niiden säännöksiä katsottu toja, joten siina mielessa niiden voidaan sanoa ”olevan virkamieheen tai viranomaiseen. Tämä oli Scheininin voitavan suoraan soveltaa tuomioistuimissa ja voimassa” myos Suomessa.’519 arvion mukaan tehokas keino yleisen perus- ja ihmis- viranomaisissa.528

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 135 MARKUS KARI 136

Voiko siis sanoa, että EOA ”löysi” ihmisoikeudet? täessä vuonna 1972. Ilmeisesti jako sosialistitaustaisen Vähintäänkin EOA oli pioneeriasemassa oikeudel- (käytännössä SDP-) ja ei-sosialistitaustaisen ratkai- lisen dialogin luomisessa, kun se sovelsi ihmisoikeus- sijan välillä rauhoitti poliittisia intohimoja.531 Vuonna sopimuksia juridisen argumentaation normilähteenä. 1977 Kastarilla oli aihetta kritisoida eduskuntaa siitä, Myöhemmin valtavirtaan noussut kansainväliset sopi- että oikeusasiamiehen varamiehen vaaleissa oli esiin- mukset asiamukaisella tavalla huomioon ottava ihmis- tynyt tarpeetonta ja häiritsevää puolueiden yksipuolista oikeusmyönteinen juridinen tulkintakehys oli käytössä pyrkimystä ajaa omaa ehdokastaan. Erityisenä epäkoh- oikeusasiamiehen kansliassa ennen kuin vastaava tana Kastari piti sitä, ettei toimikautensa jatkamista ratkaisun avain löydettiin muualla viranomaisissa. toivovaa oikeusasiamiestä automaattisesti valittu jatkokaudelle. Tapa oli Ruotsissa vakiintunut.

HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN Valinnan poliittisuus ja uudelleenvalinnan epävarmuus OIKEUSASIAMIES oli Kastarin katsantokannalta aikaansaanut sen, että oikeusasiamies ei ollut kenellekään lakimieskarriäärin Eduskunnan oikeusasiamiesinstituution poliitti- huippukohta. Työntäviä tekijöitä olivat toisaalta se, suus hälveni – ehkä hieman yllättäen – huomattavasti että työnkuva oli yhtäältä niin suurelta osin ”asosiaa- muuten politisoituneella 1970-luvulla. Tuolloin vietiin lisen aineksen aiheettomien kantelujen käsittelyä” ja loppuun 1960-luvulla alkanut virastokehitys, jonka että toisaalta eteen saattoi tulla suuria, arkaluonteisia myötä oikeusasiamies sai työparikseen toisen ratkai- ja vaikeita juttuja. Kastari antoi näiden käsittelystä kiit- sijan ja he tuekseen useiden esittelijäammattilaisten tävän arvosanan ja katsoi instituution yleisen arvos- kanslian. Oikeusasiamiehenä toistakymmentä vuotta tuksen nousseen.532 aiemmin toiminut professori Kastari antoi isoisällisiä neuvoja maailmalle leviävien uusien Ombudsman-insti- Instituution poliittisuus oli joka tapauksessa 1990- tuuttien johtaville viranhaltijoille. Heidän tuli tehtävän luvulle tultaessa hälvennyt tasolle, jota pidettiin vaikeimmalla osa-alueella – kritiikissään ja huomau- kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen riippu- tuksissaan – osoittaa paitsi valppautta ja tarmokasta mattomana. Linkit päivittäiseen puoluepolitiikkaan aktiivisuutta sekä rohkeutta ja hyvää harkintaa, myös olivat katkenneet ja poliittisuudella käsitettiin enää varovaisuutta ja tahdikkuutta sekä ”aivan erityisesti lähinnä sitä, että puolueaffiliaatiolla saattoi edelleen puoluepoliittista pidättyvyyttä ja neutraalisuutta”.529 olla merkitystä valintatilanteessa. Poliittista merki- Nämä olivat mitä ilmeisimmin hyveitä myös Suomessa. tystä saattoi nähdä siinä, että oikeusasiamies toimi eduskunnan yhteydessä. Se, että EOA antoi kertomuk- Poliittisuus ei kuitenkaan kadonnut eduskunnan yhtey- sensa eduskunnalle ja että se käsiteltiin perusteellisesti dessä toimivasta instituutiosta tyystin. Kansainvälisessä perustuslakivaliokunnassa, nähtiin kuitenkin positiivi- kirjallisuudessakin pantiin merkille, että Suomessa sessa valossa. Eduskunta ei voinut ottaa kantaa yksit- oli tapana valita ratkaisijoista yksi vasemmalta ja täisiin kysymyksiin, vaan kertomusten käsittelymenet- 530 toinen oikealta puolelta poliittista karttaa. Tämä tuli tely turvasi kritiikin ja mielipiteiden mahdollisuuden 533 mahdolliseksi kahden ratkaisijan järjestelmään siirryt- vaarantamatta riippumattomuutta. Rauhan kyyhkynen, Reijo Koskela / kuvaaja Katri Laukkanen (1978, viivasyövytys ja akvatinta). © Kuvasto 2019.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 137 MARKUS KARI 138

Poliittiset elementit saattoi nähdä myös oikeusasia- minnan logiikan muutosta. Esimerkiksi voimme ottaa Sitä koskevia ratkaisuja alkoi esiintyä vuodesta 1975, oli ratkaiseva rooli ihmisoikeuksien tulossa osaksi joka- miestä valittaessa. Söderman oli ennen valintaansa tapauksen, jolla on traaginen tausta. Siinä torniolainen mutta jo vuosikymmenen alkupuoliskolta voidaan päiväistä juridiikkaa.541 Lisäksi esimerkiksi Pirkko K. toiminut kansanedustajana, ministerinä ja maaherrana. maisteri oli kannellut ilmatieteenlaitoksen menette- löytää viittauksia hyvään hallintotapaan tai sen Koskinen profiloitui apulaisoikeusasiamiehenä ihmisoi- Kautensa jälkeen hän toimi ensimmäisenä Euroopan lystä sääennusteen laadinnassa. Hänen äitinsä oli ollut lähikäsitteisiin.536 keusmyönteistä laintulkintaa käyttävänä ratkaisijana. oikeusasiamiehenä ja sen jälkeen jälleen kansanedus- toinen länsirannikolla ja Pohjois-Suomessa raivonneen tajana. Södermanin jälkeen tulleet oikeusasiamiehet syysmyrskyn kuolonuhreista. EOA selvitti ilmatieteen- Kansalaiskeskeisyyttä kuvaavat myös EOA:n toimin- Entä miten oikeusasiamiesinstituutio muuttui Hidénin ovat olleet puoluepoliittisesti korostuneen sitoutumat- laitoksen menettelyn ennusteen laatimisessa ja siitä nasta 1970-luvun lopulla laaditut OA Aallon allekirjoit- vuoden 1970 ”varausten” suhteen? Ottiko EOA kantaa tomia. Lehtimajalla oli tausta korkeimman oikeuden tiedottamisessa. Arviointivirhe oli tapahtunut, sillä tamat esitteet, joilla eduskunnan myötävaikutuksella laitosvaltaa ylläpitäviin normeihin? Alkoiko EOA jäsenenä ja lainvalmistelijana. Paunio nousi tehtävään tuulen nopeus oli aliarvioitu eikä esimerkiksi tuulen pyrittiin lisäämään ”kansalaisten oikeusturvaa anta- vaikuttaa siihen, että viranomaiskäytännöt korostavat oikeusasiamiehen kansliassa tehdyn uran päätteeksi. puuskaisuutta tai meriveden nopeata pinnannousua malla heille tietoa niistä palveluksista, joita oikeusasia- perusoikeuksia?542 Vastaus kumpaankin kysymykseen Jääskeläisellä on tutkijantaustaa ja kokemusta oikeus- osattu ennustaa. Tämä ei kuitenkaan sinänsä ollut asia, mies voi heille tarjota”.537 Sittemmin oikeusasiamiehen on kyllä, näin tosiaan tapahtui 1970- ja 1980-luvuilla. kanslerin virastosta ja tuli tehtäväänsä valtionsyyttäjän johon oikeusasiamiehen olisi puututtava. Myöskään tehtävästä luopunut ja oikeuskanslerina juuri aloittanut Laitosvaltaoppi vaipui näiden vuosikymmenten aikana virasta. asiassa ilmeisen vajavaiseen tiedottamiseen ei voitu Aalto painotti käsitystään siitä, että oikeusasiamiesjär- päivittäisestä viranomaiskäytännöstä lähes oikeushisto- puuttua, sillä siitä ei ollut säännöksiä. Hyvinvointiyh- jestelmä oli luotu ”nimenomaan yksityisen kansalaisen rialliseksi kysymykseksi, eikä EOA pelännyt esimerkiksi Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta nousi vauh- teiskunnan kannalta keskeistä olikin se, miten viran- turvaksi hänen oikeuksiaan loukkaavaa virkamiestä tai viitata vuoden 1968 ratkaisuunsa tämän muutoksen dilla 1960-luvulta alkaen. Suomalaisen yhteiskunnan omaiset reagoivat kahden ihmishengen menetykseen viranomaista vastaan”.538 Kertomusten perusteella Aalto vahvistamiseksi. Tärkeänä osasyynä muutokseen olivat oikeudellistumista heijasteli se, että oikeusasiamiehen ja suuriin omaisuusvahinkoihin johtaneeseen myrs- oli aktiivinen oikeusasiamies. Päättäessään kolmatta perusoikeudet, joista tuli oikeusasiamiehelle arkipäivää. ratkaisut koskivat 1970- ja 1980-luvulla yhä laajemmin kyyn jälkikäteen. Ilmatieteen laitos tiivisti yhteistyö- nelivuotiskauttaan vuonna 1985 hän mainitsi laillisuus- Ehkä vielä merkittävämpää on, että myös kansainvä- eri elämänalueita ja oikeudenaloja. Lisäksi ratkaisut tään Ruotsin vastaavan viranomaisen kanssa ja sisä- valvonnan painopistealueiden vaihdelleen. Kanteluiden linen ihmisoikeusjärjestelmä teki nopeasti tuloaan olivat helposti aiempaa viheliäisempiä. Tähän syynä asiainministeriö perusti niin sanotun myrskyryhmän tutkinnan tasoa pyrittiin parantamaan käyttämällä normaalikäyttöön 1980-luvun lopulla. oli viranomaisten tehtävien laajeneminen, voimak- pohtimaan tiedotuskysymyksiä yhdessä ennusteviran- kanslian henkilökuntaa kenttätutkimuksiin.539 kaammat laillisuusvaatimukset sekä yhä monimutkais- omaisten ja Yleisradion kanssa. Hyvinvointivaltio siis Tämä ja tapahtunut oikeusasiamiehen kanslian viras- tuvat toimintaympäristö ja juridinen ratkaisukehikko. kehitti itseään eri tavoin palvelemaan paremmin kansa- Aaltoa seurannut Olavi Heinonen on kirjoittanut tokehitys oli jälkikäteen tarkastellen kuitenkin kuin Viranomaisten tehtävä alettiin nähdä uudella tavalla. laisiaan. Tässä prosessissa eduskunnan oikeusasiamiestä olleensa ”voimakkaasti sillä kannalla, että oikeusasia- prologi sille muutokselle, joka instituutiota odotti Kansalaiskeskeistyvää hallintoa kuvaa se, että valtion- ei tarvittu niinkään tutkimaan asiaa syytetoimia varten miehen ensisijainen tehtävä on kansalaisen auttaminen 1990-luvun suurten, yhteiskunnan, politiikan ja juri- hallinnon eri lohkoilla oli 1980-luvun puoliväliin tul- vaan yhtenä viranomaisena selvittämään asia perusteel- oikeusturvakysymyksissä”. Samalla hän huomautti, diikan perusteita mullistaneiden tapahtumien yhtey- taessa ”lisääntyvissä määrin velvoitettu viranomaisia lisesti yli viranomaisrajojen kokonaisuuden paranta- ettei oikeusasiamiehen toimintaideaa tai varsinaista dessä. Toisen tasavallan aikakausi ei päättynyt ”veitsellä opastamaan ja neuvomaan kansalaisia heitä koskevissa mista varten. Kehitystoimenpiteet perustuivatkin ”myos tehtävää ollut missään suoranaisesti määritelty. Heino- leikaten”. Neuvostoliiton hajoaminen ja siitä seurannut asioissa ja muutenkin tiedottamaan kansalaisten oi- taman asian kasittelyn yhteydessa havaittuihin puut- selle keskeistä oli instituution riippumattomuus, jousta- Suomen uusi geopoliittinen asema aiheuttivat keusasemaa koskevista säännöksistä.”534 teisiin ja hallinnollisiksi epakohdiksi luonnehdittaviin vuus ja uskottavuus.540 kuitenkin aallot, jotka ulottuivat käytännössä kaikkialle seikkoihin”.535 elämänaloille. Suomen liittyminen länsieurooppalai- Yhteiskunnallinen muutos näkyi siis yhtenään oikeus- EOA-intituution henkilöityminen merkitsi 1970- ja siin järjestelmiin – Euroopan neuvostoon ja Euroopan asiamiehen toiminnan ydinalueilla, joilla jouduttiin Tämänkaltainen ”sparraava” ote merkitsi muutosta 1980-luvuilla sitä, että Aallon ja Heinosen kansalais- yhteisöihin – muutti ulkopolitiikkamme. Valtakun- tämän tästä kritisoimaan vanhentuneita toimintata- siihen, mihin oli totuttu vielä 1960-luvulla. Se antaakin keskeiset käsitykset olivat keskeisessä asemassa insti- nanpolitiikka muuttui vähemmän johtajakeskeiseksi, poja, tiloja ja säännöksiä. Toisinaan ratkaistavaksi tuli aihetta puhua kansalaiskeskeisestä näkemyksestä tuution muutoksessa. Eri lähteistä on pääteltävissä yhteiskunta vähemmän valtiokeskeiseksi. Suomalainen tapauksia, jotka kuvasivat erityisen hyvin yhteiskun- hallinnon toimintaan. Myös hyvän hallinnon käsite esimerkiksi, että korkeimmasta oikeudesta virkava- yhteiskunta ja kulttuuri siirtyi uuteen aikakauteen, nallisesta uudistumisesta seurannutta viranomaistoi- vakiintui oikeusasiamiehen käyttöön 1970-luvulla. paalla olleella vuosien 1986–1989 OA Olavi Heinosella kolmanteen tasavaltaan.543

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 139 MARKUS KARI 140

Vuoden 1990 oikeusasiamiesinstituutio oli tyystin keus puolestaan oli viitannut ratkaisuissaan kansain- viin oikeusturvaongelmiin.547 EOA arveli kanteluiden erilainen kuin mitä se oli ollut kaksikymmentä tai viisi- välisiin ihmisoikeussopimuksiin kolme kertaa, nekin määrän kasvun toisaalta kytkeytyvän myös viranomais- kymmentä saati seitsemänkymmentä vuotta aiemmin. vasta vuodesta 1988 alkaen. Vuodelta 1979 oli löydet- toiminnan kohonneisiin laatuvaatimuksiin. Esimerkiksi Jo tapahtuneista muutoksista huolimatta vuoden 1990 tävissä äänestyksessä vähemmistöön jääneen jäsenen poliisitoiminnan ja vankeinhoidon alalla ”alhaisella EOA oli vasta suurten muutosten kynnyksellä. viittaus KP-sopimukseen.546 EOA asettuikin oikeuskult- sädostasolla olevin osin varsin niukoin sännoksin tuurin murroksessa ladunavaajan rooliin. Jo vuosina eika pätoksia voi saattaa ulkopuolisten pohditta- EOA:n toimintakenttä muuttui ympäröivän oikeuskult- ennen perusoikeusuudistusta, 1990–1995, Euroopan vaksi sännollista muutoksenhakutieta”. Tavanomaiset tuurin kanssa 1990-luvun alussa. Siitä oli tullut 1980- ihmisoikeussopimus ja sen ratkaisukäytäntö alkoi oikeusturvakeinot – muutoksenhaku ja hallinnollinen luvun lopulla keskeinen toimija murroksessa, jota Lauri näkyä ratkaisuissa. Samalla kanteluiden määrä kasvoi kantelu – eivät tarjonneet riittäviä reagointimahdolli- Lehtimaja nimitti ihmisoikeusvallankumouksen ensim- voimakkaasti. suuksia, joten kansalaiset hakivat oikeutta laillisuusval- mäiseksi vaiheeksi. Tultaessa uudelle vuosikymmenelle vonnasta. Yleisesti usko viranomaisten auktoriteettiin EOA näki yhdeksi tehtäväkseen kouluttaa suomalainen Perus- ja ihmisoikeuksien asema on keskeisin erottava oli vähentynyt, joten niitä uskallettiin haastaa. Laman lakimieskunta viittaamaan kansainvälisiin oikeusläh- tekijä verrattaessa uusimman aikakauden oikeusasia- seurauksena oli myös mahdollista viranomaisten teisiin ihmisoikeuskysymyksissä. Se oli tuomioistuimia miesinstituutiota sen varhaisimpiin edeltäjiin. Ihmisoi- oman valvonnan jääminen tulosohjauksen ja säästötoi- paremmassa asemassa välittämään kasainvälisten keuksien myötä myös perusoikeuksien asema vahvistui. mien jalkoihin. Sen kehittäminen eri sektoreilla olikin Länsimaisen ihmisoikeussopimusten ja ulkomaisten tuomioistuinten Koska perus- ja ihmisoikeuksissa on tyypillisesti kyse nousussa 2000-luvun alussa.548 oikeuskäytännön ilmentämää oikeutta suomalaiseen yksittäiselle ihmiselle kuuluvista oikeuksista, niiden instituution nousu oikeustodellisuuteen. Strategiakseen EOA oli valinnut nousu asetti myös kansalaiskeskeisyyden tärkeämpään Yksin faksia on turha syyttää oikeusasiamiehen ihmisoikeuksien kaappaamisen mukaan suomalai- asemaan. Samalla EOA asemoitui entistä kansainväli- toiminnan aktivoitumisesta. Kanteluiden määrän seen pitkäikäiseen legalistiseen traditioon. 544 Tällainen sempänä toimijana, jolle ylikansalliset yhteydet ovat kasvun lisäksi asiat vaikeutuivat myös laadullisesti. strategia oli selvä murroskohdassa, jossa Suomessa oli luontaisia ja normaali osa tehtäväkenttää. Uusiutunut Perus- ja ihmisoikeuksien nousu, uusien erityistehtä- käynnissä oikeuskulttuurinen murrosvaihe Euroopan EOA myös toimi selvässä virastorakenteessa. Se ei ollut vien saaminen ja lisääntyvä kansainvälinen toiminta neuvostoon liittymisen ja sen ihmisoikeussopimuksen enää henkilöitynyt oikeusasiamieheen tai tämän apulai- muuttivat instituution asemaa perusteellisesti. allekirjoituksen vaiheilla (5.5.1989), ennen sopimuksen seen vaan ratkaisijaresurssien lisäksi myös esittelijöiden ratifioimista ja sen tulemista osaksi oikeusjärjestystä ja muun henkilökunnan määrä kasvoi kattamaan uusia (sopimus on ollut Suomessa sovellettavaa oikeutta tehtäviä. INSTITUUTION UUSIUTUMINEN 23.5.1990 alkaen). Siirtymäaikaa edellytti jo havaittujen puutteiden korjaaminen lainsäädännöllisesti.545 Uudelle vuosituhannelle tultaessa kantelumäärät olivat EOA:n pääasiallisena tehtäväkenttänä on aina ollut kasvaneet uudelle tasolle. Kanteleminen oli ilmaista ja kanteluiden käsittely. Niiden lisäksi se on aina voinut Aika oli siis kypsä katsantokannalle, jonka mukaan helppoa faksin tai sähköpostin avulla. Keskusteluun ottaa ja ottanutkin tutkittavaksi asioita omasta aloit- ihmisoikeusnormisto oli otettava tosissaan osana nousikin kanteluiden tutkimiskynnys ja mahdollisuus teestaan. Professori Kirsi Kuusikko on eritellyt nykyi- Suomen oikeusjärjestystä. Ylimpien tuomioistuimien yhtäältä perehtyä joihinkin asioihin kunnolla, toisaalta sellä oikeusasiamiesinstituutiolla olevan neljä erityistä linjanvedot eivät kuitenkaan olleet 1990-luvun alkuun ohjata jotkut asiat muun viranomaisen käsiteltäväksi ja tehtävä- ja valvontatehtävää.549 Niistä ensimmäinen on mennessä juuri edistäneet ihmisoikeussopimusten vielä jättää osa asioista tutkimatta pienemmällä pereh- jo klassinen: vankiloiden, suljettujen laitosten ja puolus- huomioon ottamista. Korkein oikeus oli kerran ottanut tymisellä. Perehtymispakko vei kanslian voimavaroja ja tuslaitoksen valvontatehtävä. Vangittujen ja sotilaiden käsiteltäväkseen jutun, jossa oli sidonnaisuus kansain- mahdollisuutta suunnata toimintaa esimerkiksi perus- laillisuusvalvonta on kuulunut tehtäviin alusta asti ja väliseen ihmisoikeussopimukseen. Korkein hallinto-oi- ja ihmisoikeussidonnaisiin asioihin tai usein toistu- suljettujen laitostenkin valvonta viimeistään 1960-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 141 MARKUS KARI 142

552 luvulta laitosvaltaopin vähittäisen syrjäytymisen myötä. VIREILLE TULLEIDEN ASIOIDEN MÄÄRÄ, ongelmista lapsen suojelemisessa perheväkivallalta. väänsä hoitaessaan myös perus- ja ihmisoikeuksien Kolme muuta pääasiallista tehtäväkenttää ovat puoles- 1990—2018 Muuten instrumentti on jäänyt käyttämättä. toteutumista. Sen 2 momentti sisälsi nyt maininnan taan syntyneet vasta 1990-luvun alun jälkeen. Telepak- siita, etta tehtavänsa hoitaessaan eduskunnan oikeus- 8000 kokeinojen ja peitetoiminnan erityinen valvontatehtävä asiamies valvoo myos perusoikeuksien ja ihmisoikeuk- Vuoden 1995 uudistukset peräisin 1990-luvun puolivälistä. Samalta ajalta on myös 7000 sien toteutumista. Perustuslakia säädettäessä perus- perus- ja ihmisoikeuksien erityinen valvontavastuu. 6000 Vuosi 1995 oli merkittävä vedenjakaja suomalaisessa tuslakivaliokunta edellytti, että kertomuksissa olisi Kuusikon analyysissä neljäs erityistehtävä on oikeus- oikeuskulttuurissa. Oikeusasiamiehen kannalta vuosi jatkossa jakso näiden toteutumisesta.555 5000 asiamiehen kanslian yhteyteen, mutta siitä erilleen toi EU-jäsenyyttäkin merkittävämpiä uudistuksia. 4000 sijoitettu ihmisoikeuskeskus. Se on perustettu vasta Niistä keskeisin oli hallitusmuotoa muokannut perus- Muutoksen valmistelun yhteydessä todettiin, että uusin vuonna 2012. Vielä Kuusikon analyysin jälkeen EOA on 3000 oikeusuudistus (969/95) ja etenkin sen myötä EOA:n säännös ei laajentaisi niiden valvontatehtävää. Toisaalta saanut kaksi uutta kansainvälisiin ihmisoikeusinstru- 2000 tehtäväksi tullut perus- ja ihmisoikeuksien valvonnan kirjallisuudessa havaittiin pian, että käytännön toimin- mentteihin perustuvaa erityistehtävää. erityistehtävä. Käytännön toiminnan kannalta nassa perus- ja ihmisoikeusvalvonta sai entistä olennai- 1000 vuoden mittaan muuttui myös telepakkokeinojen sesti keskeisemmän aseman. Tämän nähtiin johtuvan Oheinen kuvio osoittaa vielä yhden perusteellisen 0 laillisuusvalvonta. laillisuusvalvojien saaman perustuslaillisen toimeksi- muutoksen: toiminnan volyymin kahdessa vaiheessa annon lisäksi kyse ainakin kahdesta seikasta. 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 koittaneen rakenteellisen kasvun. Ensin vireille Vuoden 1995 merkitystä oikeusasiamiehen merkkivuo- Luvut on oikaistu vertailukelposiksi. tulleiden asioiden määrä kasvoi usealla sadalla perus- tena korostaa sille sattumalta osunut 75-vuotisjuhla. Toinen muutos nimittäin oli, että perusoikeusuudis- Asioita vireille oikeusuudistuksen vuosina. Tästä noin 2 600 asian Sen tiimoilta julkaistiin juhlakirja, joka kasitteli yksi- tuksessa perusoikeudeksi säädettiin myös oikeudenmu- tasosta määrän kehitys kääntyi nousuun vuosituhannen tyisen ihmisen oikeusturvaa eri nakokulmista.553 kainen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto sekä julkisen vaihteen jälkeen. Vuoteen 1990 nähden toiminta noin välillisen julkishallinnon valvonta tarkoitti valvontavallan velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmis- kaksinkertaistui kahdessakymmenessä vuodessa ja on mahdollisuutta riippumatta siitä, kuka julkista palvelua Perusoikeusuudistuksen myötä uusi perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ne avasivat rajat aiempaa nykyisin noin kolminkertaisella tasolla, jopa selvästi tuottaa. Samalla säädettiin oikeusasiamiehen virka- oikeuskulttuuri tuli ”virallistetuksi”. Muutoksen huomattavasti laajemmille valvontamahdollisuuksille. sen yli. vastuusta: virkavirheestä vastattaisiin valtakunnanoi- summasi korkeimman oikeuden jäsenen virasta OA:ksi Hyvän hallinnon toteutumisen valvonnan katsottiin keuden edessä. Lisäksi mahdolliseksi tuli kantelun siir- vuoden 1995 lokakuussa tullut Lauri Lehtimaja. Hän toki jo tuolloin olleen laillisuusvalvonnan ydintä. Sen EOA:n tehtävien muutos ja toiminnan määrän huima täminen oikeuskanslerin käsiteltäväksi. Samaan aikaan näki uudistuksessa tärkeän kaksijakoisen tavoitteen: merkitys oli kuitenkin korostunut etenkin 1990-luvulta kasvu kuvaavat sitä, kuinka perusteellisesti oikeusasia- uudistettiin myös johtosääntöä. Siinä muun muassa yhtäältä kansalliset perusoikeudet tuli saattaa kansain- alkaen.556 miesinstituutio on muuttunut 1990-luvun jälkeen. On tehtiin mahdolliseksi erilliskertomusten antaminen.550 välisiä vaatimuksia vastaavaksi, toisaalta oman oikeus- siis syytä pääkohdittain tarkastella niitä muutoksia, kulttuurin erityispiirteet tuli turvata. Tärkeä tavoite Perusoikeusuudistus heijastui toimintaan vielä siten, joiden kautta instituutio uusi nahkansa. Ensimmäisen kerran erilliskertomus annettiin jo oli myös perus- ja ihmisoikeuksien lähentäminen että se toi TSS-oikeudet täysipainoisesti perusoikeuk- vuonna 1993 virkamiesten esteellisyyttä koskevien käytännön oikeuselämään – niihin tuli voida vedota sien joukkoon.557 Epäilemättä muutokset merkitsivät Muutosprosessi alkoi vuoden 1990 lakimuutoksilla, säännösten kehittämistarpeesta. Taustalla oli Wärt- entistä tehokkaammin tuomarin ja virkamiehen myös mahdollisuutta laventaa ratkaisuissa käytettävää jotka tulivat voimaan vuoden 1991 alusta. Laillisuus- silä Meriteollisuus Oy:n konkurssi, jonka selvittä- edessä.554 argumentaatiota. valvontaa uudistavat hallitusmuodon ja muiden lakien misen yhteydessä EOA joutui selvittämään erityisesti muutokset laajensivat 70 vuotta täyttävän instituution valtioneuvoston virkamiesten esteellisyyskysymyksiä. Muodollisesti keskeisin muutos oli oikeusasiamiestä Perusoikeusuudistus tarkoitti myös jo aiemmin toimivaltuuksia. Laillisuusvalvonnan piirissä oli nyt Erilliskertomus oli vastaus valtiontilintarkastajien ja koskevan hallitusmuodon 49 §:n muutos. Vuoden 1995 hahmottuneen perusoikeusmyönteisen laintulkin- viranomaisten ja virkamiesten lisäksi julkisyhteisöjen valtiovarainvaliokunnan toiveisiin.551 OA Paunio antoi perusoikeusuudistuksessa ylimmät lainvalvojat saivat taopin vahvistumista. Laillisuusvalvojien odotettiin työntekijät ja muut julkista tehtävää hoitavat. Tämä erilliskertomuksen myös vuonna 2006 antoi havaituista uuden perustuslaillisen toimeksiannon valvoa tehtä- vuoden 1995 jälkeen vahvistavan oppia arvioimalla

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 143 MARKUS KARI 144

tutkimiaan viranomaisratkaisuja perusoikeusnäkökul- tehtyä muuta kuin esitutkinnassa tapahtuneen teknisen ja ihmisoikeuksien rinnalle. Yhdistettynä hallitus- tyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien ja masta ja esittävän päätöksissään ”huomioita ja huomau- kuuntelun valvonnan.560 muodon 16 a §:ään perustuvaan vaatimukseen perusoi- niita tasmentavan erityislainsädannon toteutuminen tuksia periaatteen syrjäytymisestä tai huomiotta keusturvan aktiivisesta edistämisestä TSS-oikeuksien edellyttä nykyista tehokkaampia keinoja ohjata ja jättämisestä”.558 Vuoden 1996 kertomus sisälsi lähes 20 sivun jakson nousu johdatti myös laillisuusvalvojan, OA Lehti- seurata sosiaali- ja terveydenhuollon seka opetustoimen perus- ja ihmisoikeuksien valvonnasta. Siinä kerrottiin majan arvion mukaan, ”uusille ja kartoittamatto- peruspalveluja.”565 Perusoikeusuudistukseen mennessä oikeusasiamiehelle pykäkohtaisesti hallitusmuodon takaamien oikeuk- mille, usein myos karikkoisille vesille”. Laillisuuden oli jo itsestään selvää, että laillisuusvalvonta käsitti sien valvontakäytännöstä. Samalla selostettiin perus- noudattaminen saattoi nyt edellyttää viranomaisilta Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen suurin vaikutus muutakin kuin lain kirjaimen legalistisessa hengessä ja ihmisoikeuksien suhdetta ja niiden käyttöä ohjaavia aktiivisia toimia ja myös maksaa. Siten kyseessä oli toimintaan olikin TSS-oikeuksien toteutumisen muut- tapahtuneen noudattamisen. Oli myös valvottava lakien tulkintaperiaatteita. Yhtäältä arvioitiin, että uudis- ”arka paikka niille, joiden tehtavana on pättä yhteis- tunut arviointi. Nyt niiden oikeudellista velvoitta- soveltamisessa tarpeellista pyrkimystä oikeudenmukai- tunut perusoikeusjärjestelmä on ensisijainen oikeus- kunnan varojen jakamisesta”. Tilanne oli erityisen arka vuutta ei enää kyseenalaistanut kukaan, mutta niiden suuteen. Tämä ei kuitenkaan saanut kääntyä poliitti- lähde suhteessa ihmisoikeussopimukseen (läheisyys- eli sen vuoksi, että laman seuraukset tuntuivat kaikkialla sisällön selvittäminen osoittautui vaikeaksi. Lainsää- seksi vaikuttamiseksi. Lehtimaja pehmensikin käsitystä subsidiariteettiperiaate). Toisaalta muistutettiin perus- julkishallinnossa. Oikeusasiamiehen kansliassa ne däntöpohjan lisäksi TSS-oikeuksien toteutuminen edel- perusoikeusuudistuksen vaikutuksista: se oli olennai- ja ihmisoikeuksien keskinäisestä vuorovaikutuksesta näkyivät suurella kantelulastilla, joita helpottamaan lytti viranomaisresursseja ja niiden oikeanlaista suun- silta osin ”vanhaa viiniä uudessa leilissä”.559 Oikeusasia- ja toisiaan täydentävästä kehityksestä (Suomessa siis oli tulossa kolmas ratkaisija eli toinen apulaisoikeus- taamista. Tällaisten toimien arviointi TSS-oikeuksien miehelläkään viinin vuosikerta ei kuitenkaan vielä ollut oltiin luovuttu tulkinnan erillisyysperiaatteesta). Perus- asiamies.563 AOA Paunion puheenvuorossa otettiin näkökulmasta oli hankalaa yhtä lailla lainsäätäjälle, kovin pitkään kypsynyttä: perusoikeuksia ei oltu kovin ja ihmisoikeuskannanottojen nähtiin ennen kaikkea konkreettinen esimerkki TSS-oikeuksiin. Sosiaalilain- tuomioistuimelle kuin oikeusasiamiehellekin.566 pitkään otettu järin vakavasti tai kytketty toimiviin läpäisevän koko laillisuusvalvonnan (tätä kutsutaan säädännön erityistä vaikeaselkoisuutta peilattiin siinä kansainvälisiin ihmisoikeuksien valvontajärjestelmiin. läpäisyperiaatteeksi).561 siihen nähden, että hallitusmuoto takasi oikeuden Kolmella ratkaisijalla kohti uutta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. vuosituhatta Vuosi 1995 sisälsi myös jälkikäteen tarkastellen merkit- Ehkä keskeisintä oli, että kertomuksessa painotettiin TSS-oikeuksien ottaminen tosissaan asetti Paunion tävän laajennuksen oikeusasiamiehen tehtäviin. Pakko- perusoikeussäännösten merkitystä laintulkinta-argu- kannan mukaan lainsäädännön selkeydelle erityisiä Syyskuun alusta 1998 alusta EOA siirtyi kahden apulais- keinolain kesäkuun alussa voimaan tulleella muutok- mentaatiossa. Suora soveltaminen saattoi jäädä edel- vaatimuksia.564 oikeusasiamiehen järjestelmään (laki 1113/97). sella (402/95) oltiin mahdollistettu puhelin- ja muu leen harvinaiseksi. Oli siis ”pyrittava uuteen ajatteluta- Kolmannen ratkaisijan mukaantulo auttoi kasvaneen telekuuntelu laissa lueteltujen vakavien rikosten tutkin- paan: taman paivan laillisuudessa ei ole enä kysymys Seuraavaan vuoteen mennessä tuli selväksi, että valtion työmäärän purkamisessa ja samalla sai aikaan kans- nassa. Lain mukaan telekuuntelun ja -valvonnan ja pelkastän oikeusohjeen eli sännon loytamisesta ja sen ja kuntien keskenään jakamaan sosiaali- ja terveys sekä lian uudelleenorganisoinnin. OA määräsi ratkaisijoiden teknisen kuuntelun käyttöä valvoi sisäasiainministeriö. mekaanisesta seuraamisesta vaan useinkin eri suuntiin opetustoimen peruspalvelujen rahoitukseen ja rajoi- keskinäisen temaattisen asiajaon ja samalla osoitti Hallituksen esityksessä valvontamekanismia oltaisiin vaikuttavien periaatteiden punninnasta. Oikeudenmu- tusvastuuseen liittyvät ongelmat olivat laman jäljiltä apulaisoikeusasiamiesten käyttöön tiettyihin asiaryh- täydennetty valtioneuvoston velvollisuudella antaa kaiseksi havaittu lopputulos on justifioitava eli myos suuria. Paunio toi ilmi esimerkit vammaispalvelujen miin erikoistuneita esittelijöitä. Tämä tarkoitti käytän- pakkokeinojen käytöstä eduskunnalle vuosittainen osoitettava oikeaksi ja lailliseksi. Taman ajattelutavan kunnallisten ohjeiden ja soveltamisen lainmukai- nössä kanslian jakautumista kolmeen jaostoon siten, kertomus. Perustusvaliokunnan ja lakivaliokunnan sisaistaminen on ammatillinen haaste koko lakimies- suuden puutteesta ja alaikäisten psykiatrisen tahdosta että kukin esittelijä suoritti pääasiassa yhden ratkaisijan käsittelyssä otettiin sen sijaan käyttöön malli, jossa kunnalle. Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkeana riippumattoman hoidon järjestämisestä Suomen lain määräämiä tehtäviä.567 sisäasiainministeriön tulee antaa vuosittain kertomus tehtavana on kantaa tassa suhteessa kortensa kekoon, ja kansainvälisten sopimusten kanssa ristiriidassa pakkokeinojen käytöstä eduskunnan oikeusasiamie- ohjaamalla ja nayttamalla esimerkkia.”562 olevalla tavalla. Ne osoittivat, että sosiaaliset oikeudet Kolmen ratkaisijan järjestelmä hyväksyttiin periaat- helle. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon sisälty- eivät toteutuneet 1990-luvun Suomessa. Johtopäätök- teellisesti 1990-luvun puolivälissä. Toukokuussa 1995 neen toiveen mukaan oikeusasiamiehen kertomukseen Vuoden 1996 vuosikertomuksessa havaittiin vielä, senään AOA Paunio otti sparraavan otteen: ”Olen siis asetettu oikeusasiamiestyöryhmä toi jo elokuussa anta- otettiin vuodesta 1995 alkaen pakkokeinojen käyttöä että perusoikeusuudistus oli nostanut taloudelliset, tullut laillisuusvalvontatyoni kokemusten perusteella massa osamietinnössään julki näkemyksensä, että koskeva erillisjakso. Se sisälsi myös poliisilain nojalla sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet muiden perus- siihen johtopätokseen, etta hallitusmuodossa sädet- oikeusasiamiesinstituution tulisi siirtyä kolmen ratkai-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 145 MARKUS KARI 146

sijan järjestelmään. Se katsoi, että asiallisesti ottaen myös tasavallan presidentin virkatoimien laillisuuden löytyi menettely, jossa oikeusasiamies joko kehottaa miehen mahdollisuutta turvata perus- ja ihmisoikeuk- OA ja AOA olivat jo itsenäisiä ratkaisijoita ja että olisi valvonta. Tällä yhtenäistettiin kahden laillisuusvalvojan kantelijaa saattamaan tai aloittaa itse asian tutkinnan sien kannalta tärkeitä kysymyksiä. Lakimuutoksen johdonmukaista kutsua kaikkia kolmea samalla nimi- toimivaltaa, mitä oikeusasiamieskin piti tarkoituksen- kantelumenettelyssä ja ilmoittaa kantelun kohteena valmistelun yhteydessä perustuslakivaliokunta näki tyksellä. Osamietinnössä eriteltiin runsaasti asioita, mukaisena.571 Samalla tuli voimaan myös vain pieniä olevalle virkamiehelle mahdollisesta myöhemmästä tarpeellisena vahvistaa kansalaisnäkökulmaa: tärkeänä jotka loivat paineita kanslian resurssien kasvattamiselle. sisällöllisiä muutoksia sisältänyt oikeusasiamiehen rikosoikeudellisesta arvioinnista.573 nähtiin sovinnollisen ratkaisun aikaansaaminen tai Toimintapiirin 1990-luvun alun laajentumisen lisäksi uudistettu johtosääntö (251/00). tapahtuneen loukkauksen hyvittäminen. Uudistus instituution kansainvälistyminen oli lisännyt työtaak- Vuosituhannen alun uudistuksia olivat myös polii- vaikutti nopeasti toimintatapoihin. Oikeusasiamies kaa.568 Vaikka perustelut laajenivat vuodessa, myös Lainsäädäntömuutoksissa EOA:n syyteoikeus säilyi ja silain muutokset (21/2001), joilla sallittiin peitetoi- valikoi nykyisin tutkimansa kantelun perusteella vuoden 1996 lopullisessa mietinnössä työryhmän suosi- se määräytyi nyt laillisuusvalvonnan kohteen mukaan. minta ja valeostot. Näistä niin sanotusta epäsovin- käytettävistä olevista toimintavaihtoehdoista oikean tuksen ytimessä oli kolmen ratkaisijan järjestelmä.569 EOA käytti uudelle vuosituhannelle tultaessa vain naisista rikoksentorjunta- ja tutkintamenetelmistä ensinnä lain noudattamisen, toiseksi oikeusturvan harvoin syyteoikeuttaan. Tällä perusteella instituu- peitetoiminta tuli oikeusasiamiehen erityisvalvonnan ja kolmanneksi perus- ja ihmisoikeuksien toteutu- Toisen apulaisoikeusasiamiehen viran perustamisen tiota arvosteltiin toisinaan liian helläkätiseksi. EOA:n kohteeksi.574 Huhtikuussa 2002 voimaan tuli uusi laki misen kannalta. Näistä tuli kiteyttäen nykyajan oike- yhteydessä eduskunta totesi erityisesti, että lapsen painottama näkökulma oli kuitenkin toinen: kaikki eduskunnan oikeusasiamiehestä, joka oli kuitenkin laki- usasiamiehen keskeiset näkökulmat. Uudistuksen oikeuksia koskevat asiat tulisi määrätä yhden ratkaisijan virheellinen viranomaismenettely ei ensinnäkään ollut tekninen muutos. Sitä seurasi noin kymmenen vuoden seurauksena hyvitysesitykset lisääntyivät selvästi ja tehtäväksi. Vaikka erityistä lapsiasiamiestä ei nyt perus- rangaistavaa virkarikollisuutta. Toiseksi laillisuusval- jakso, jolloin eduskunnan oikeusasiamiesinstituution vakiintuivat toimenpiteiden joukkoon. Myös sovitte- tettukaan, merkitsi lapsen oikeuksia koskevien asioiden vonta nähtiin täydentävänä kontrollin muotona. Poliisi toiminta vakiintui organisaatioltaan ja ulkoisilta puit- luesitykset tulivat mukaan keinovalikoimaan.577 Kante- keskittäminen niiden huomioon ottamista ”aikaisempaa ja syyttäjälaitos saattoi useimmiten myös virkarikokset teiltaan. Vaikka sen aikana puitteet pysyivät samanlai- luiden käsittelyyn kuuluvaa harkintavaltaa oli aiemmin painokkaammin”.570 Perus- ja ihmisoikeussuojaa vahvis- oikeuden käsiteltäväksi ja laillisuusvalvojien runsas sina, esimerkiksi hyvitysesitykset tulivat osaksi EOA:n vastustettu muun muassa siksi, että rajoittamattoman tettiin näin tärkeällä erityisalueella. syyttäminen olisi ollut merkki normaalin koneiston toimenpidevaihtoehtoja.575 kanteluoikeuden katsottiin parhaiten mahdollistavan huonosta kunnosta. Syyteoikeus oli siis laillisuusval- myös pienten ihmisten pienten asioiden käsittelyn. Muutokset viimeistelivät instituution 1990-luvun vonnan viimekätinen tehoste, mutta varsinainen paino- Seuraavat muutokset kuitenkin olivat jo vuosikym- Esimerkiksi Pirkko K. Koskinen ja Lauri Lehtimaja sisäisen transformaation. Kanslia muistutti nyt piste oli toisaalla.572 menen puoliväliin mennessä keskusteluissa, vuosikym- olivat eri yhteyksissä asettuneet vastustamaan kante- huomattavasti enemmän hyvin toimivaa virastoa kuin menen lopulla valmistelussa ja 2010-luvulle tultaessa luoikeuden rajoituksia ja eräänlaisen kantelulupajär- kymmenen vuotta aiemmin. Virastokehitys ja selkeä Syyteoikeuteen liittyi myös ongelma itsekriminointi- tulossa voimaan. Rakenteita uudistettiin kuluvan vuosi- jestelmän syntyä.578 Uudessa perustuslakiympäristössä työnjako vähensi instituution henkilöitymistä yksit- suojan kanssa. Oikeusasiamiehen tutkima asia saattaa kymmenen alussa varsin voimakkaasti perus- ja ihmis- voimavarojen kohdentaminen ja laajempi harkin- täiseen viranhaltijaan. Henkilöityminen oli erilaista, nimittäin laadultaan olla sellainen, että se johtaa syyt- oikeuksien turvaamiseksi. Keskeisiä uudistuksia on tavalta nähtiin kuitenkin kokonaisuuden kannalta temaattista: tiettyä hallinnonalaa koskevat ratkaisut teisiin virkamiestä vastaan. Virkamiehellä on tällöin tehty kolme. tuloksellisemmalta. olivat nyt tiettyjen lakimiesesittelijöiden valmistelemia jokaiselle kuuluva oikeus olla saattamatta itseään syyt- ja tietyn oikeusasiamiehen ratkaisemia. teen vaaraan ja olla edistämättä oman syyllisyytensä Niistä ensimmäinen oli kesäkuussa 2011 voimaan Toinen keskeinen muutos oli kansallinen ihmisoi- selvittämistä. Oikeusasiamiehellä taas on perustuslaissa tullut kanteluiden käsittelyä koskeva uudistus. keusinstituutio. Keskustelu sen sijoittamisesta oikeus- Uudelle vuosituhannelle tultaessa oikeusasiamiehen taattu oikeus saada viranomaisilta kaikki laillisuus- Sen mahdollisti EOA:n resurssien kohdentamisen asiamiehen kanslian yhteyteen jatkui esimerkiksi oike- toimintaympäristö ja tehtävät jatkoivat muutostaan valvontaansa varten tarvitsemansa tiedot. Konflikti harkinnan mukaan sinne, missä toiminnan vaikutta- usasiamiesinstituution 85-vuotisseminaarissa tasa- lähes hengästyttävää tahtia. korostui, kun YK:n ihmisoikeuskomitea arvosteli sitä, vuus on suurinta. Toisaalta EOA pystyi nyt siirtämään vallan presidentti Tarja Halosen pitämän puheenvuoron että ruotsalaisviranomaisen lainvastaista toimintaa ei asian käsittelyn toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, pohjalta.579 Keskustelu oli alkanut ulkoasiainministeriön Suomen 1.3.2000 voimaan tullut perustuslaki ei olen- ollut saatettu eikä enää voitu saattaa rikosoikeudelliseen jos se on asian laadun vuoksi perusteltua. 576 Oikeusasia- Åbo Akademin tilaamasta selvityksestä, joka valmistui naisesti muuttanut oikeusasiamiehen tehtäviä tai toimi- prosessiin, kun virkamiehet olivat totuusvelvollisina miehen harkintavallan lisäämisellä kanteluiden käsitte- vuonna 2002. Jo siinä EOA:n katsottiin olevan paras vaih- valtaa. Uutta kuitenkin oli, että tehtäviin kuului nyt antaneet tietoja Ruotsin Ombudsmanille. Ratkaisuksi lyssä haluttiin nimenomaisesti vahvistaa oikeusasia- toehto kansallisen instituution alustaksi, jolloin EOA

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 147 MARKUS KARI 148

voisi puolestaan kehittyä ”korjaavasta roolista kohti kansanedustajia. Valtuuskunta edusti siis täysin uuden- vastainen komitea CPT teki tarkastukset Suomeen laisnäkökulmaa toimintatapojen kehittämisessä. ihmisoikeuksien edistämistehtävää”.580 Kansallinen laista foorumia suomalaisessa ihmisoikeuskentässä. vuosina 1992, 1998, 2003 ja 2008. Se arvosteli Suomea Lausunnot ovat heijastuneet yhtäältä kanteluiden ihmisoikeusinstituutio on YK:n vuonna 1993 hyväksy- Kolmas osa ihmisoikeusinstituutiota oli perinteisin: vankiloista, joiden selleissä ei ollut saniteettitiloja ja käsittelyn lähtökohtaan eli siihen, voiko oikeusasia- mien niin sanottujen Pariisin periaatteiden mukaan lailla eduskunnan oikeusasiamies ja sille jo valmiiksi annetut suositteli niiden korjaamista. Myös vankien terveys- mies auttaa. Toisaalta myös toiminnan tavoitteiksi on perustettu, itsenäinen ja riippumaton toimielin, jolla on laajat valtuudet.582 tilanne tuli esille. Näin kansainvälinen vuorovaikutus nostettu sellaisia päämääriä kuin oikeudenloukkauk- mahdollisimman laajat ihmisoikeuksien edistämiseen muutti ihmisoikeuksien ohella vankiloiden laillisuus- sien hyvittäminen, sovittelu ja viranomaiskulttuurin ja turvaamiseen tähtäävät tehtävät ja toimivaltuudet. Ihmisoikeusinstituution perustamista kuvattiin histo- valvontaa jo ennen NPM-tehtävästä säätämistä. EOA muuttaminen.588 Sen tehtävänkuva on laaja ja kattaa ihmisoikeuskas- rialliseksi uudistukseksi. Siihen loivat painetta niin kuitenkin koki ratifiointiprosessin hitauden ongelmalli- vatuksen, -koulutuksen, -tutkimuksen ja -tiedo- Suomen kansainväliset sopimusvelvoitteet kuin EU:n sena, sillä tehtävän tuomia mahdollisuuksia ja kansain- Muutos on johtanut siihen, että oikeusasiamies on tuksen lisäksi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perusoikeusviraston perustaminenkin. Kysymys oli välistä yhteistyötä olisi tarvittu jo ennen vuotta 2012.586 erikoistunut paitsi vapautensa menettäneiden henki- seurantaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Sillä edellyte- perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen uudesta raken- Konkreettinen osoitus tästä on se, että tarkastusten löiden, myös muiden haavoittuvassa asemassa olevien tään olevan pluralistinen kokoonpano, eli erilaisten teesta. Uusi instituutio vahvisti niiden toimeenpanoval- määrä on 2010-luvulla ollut rakenteellisesti korkeam- henkilöryhmien (lapset, vanhukset) oikeuksien valvon- ihmisoikeustyötä kansallisella tasolla tekevien tahojen lasta riippumatonta valvontaa – hallitusvalta puolestaan malla tasolla kuin kahdella edellisellä vuosikymmenellä. taan. Julkisen vallan kenttä on kuitenkin laaja, ja edessä tulee osallistua sen toimintaan. Ihmisoikeusinstituu- sitoutui kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimin- EOA:n käsittelemien asioiden kasvun aiheuttama ruuh- saattaa olla erikoistumisen lisääntyminen jakamalla tion nähtiin kokoavan yhteen kansallisia ihmisoikeus- taohjelmassa niiden suunnitelmalliseen edistämi- kautuinen oli vähentänyt vielä 1980-luvuilla toiminnan tehtäviä valtioneuvoston oikeuskanslerin kanssa.589 rakenteita. Lisäksi sitä edellytettiin, jos Suomi halusi seen.583 Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio sai kivijalkana ollutta tarkastustoimintaa. Uuden, jäsennel- osallistua kansainväliseen ihmisoikeustyöhön täysipai- korkeimman A-statuksen vuosiksi 2014–2019.584 lymmän tarkastustoiminnan voikin katsoa aiheutta- noisesti. Esimerkiksi puheoikeus YK:n ihmisoikeusneu- neen instituutiossa tarkastustoiminnan renessanssin. IHMISOIKEUDET MUUTTAVAT vostossa edellytti YK:n Kansainvälisen koordinointiko- Kolmas 2010-luvun alun merkittävä muutos oli niin YDINTEHTÄVIÄ mitean myöntämää A-statuksen akkreditointia.581 sanottu OPCAT-valvontaelimen perustaminen. Suomi Kolmen vuosikymmenen alun uudistuksen jälkeen ratifioi vuonna 2013 YK:n kidutuksen ja muun julman, EOA:n tehtäväkenttä muuttui vuonna 2015, kun lailla Oikeusasiamiehen toiminnan kannalta ratkaiseva Ihmisoikeusinstituutio sijoitettiin eduskunnan oikeus- epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangais- todistajansuojeluohjelmasta (88/2015) sisaministe- muutos on siis ollut se suomalaisen oikeuskulttuurin asiamiehen kanslian yhteyteen vuoden 2012 alusta. tuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen lisäpöy- riolle säädettiin velvollisuus antaa oikeusasiamiehelle murros, jota on kuvattu eurooppalaistumiseksi ja Se koostuu kolmesta elimestä. Ihmisoikeuskeskus on täkirjan (OPCAT). Samalla oikeusasiamiehestä annettua vuosittain kertomus lain nojalla tehdyista pätoksista ja valtiosääntöistymiseksi. Siinä keskeistä oli perus- ja EOA:n kanslian hallinnollinen osa ja sen virkamiehet lakia muutettiin niin, että sille annettiin pöytäkirjan toimenpiteista. Vuonna 2016 EUA sai YK:n vammaisten ihmisoikeuksien uudenlainen asema oikeuselämässä. kanslian virkamiehiä. Oikeusasiamies nimittää sen mukaisen kansallisen valvontaelimen (NPM, National henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen Murroksen keskeinen kausi alkoi 1980-luvun loppuvuo- johtajan saatuaan asiasta perustuslakivaliokunnan Preventive Mechanism) tehtävä. Marraskuussa 2014 (CRPD) ja sen valinnaisen pöytäkirjan mukaisen uuden sina ja kesti kymmenisen vuotta. Erityisinä merkkipaa- lausunnon. Ihmisoikeuskeskuksella on kuitenkin voimaan tulleen lain mukaan NPM:n keskeisenä tehtä- kansainvälisen erityistehtävän. EOA on nyt osa raken- luina olivat ensin liittyminen keskeisiin eurooppalai- toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton asema, vänä on tarkistaa tiloja, joissa pidetään vapautensa netta, jonka tehtävä on edistää, suojella ja seurata siin ylikansallisiin järjestelmiin: (Euroopan neuvostoon ihmisoikeusvaltuuskunta on puolestaan oikeusasia- menettäneitä ihmisiä. Sen toiminta on siis perusteil- vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista.587 ja sen ihmisoikeussopimukseen sekä ensin Euroopan miehen neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama vähin- taan samaa tarkastustoimintaa, jota oikeusasiamies on talousalueeseen ja sitten Euroopan yhteisöihin), tään 20 ja enintään 40 hengen kokoonpano, joka käsit- aina tehnyt. OPCAT kuitenkin asetti uudet standardit Instituution lainsäädäntöpohjaa ja tehtäviä muokan- vuonna 1995 vuosikymmenien pohdinnan jälkeen telee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja esimerkiksi raportoinnille sekä tarkastustoiminnan neiden uudistuksen lisäksi eduskunnan oikeusasia- toteutunut perusoikeusuudistus ja lopulta vuoden 2000 ihmisoikeusasioita. Sen jäsenet edustavat kansalaisyh- laajuudelle, sisällöille ja asiantuntijoiden käytölle.585 miehen tämän vuosikymmenen muutoksen yksi uusi perustuslaki.590 teiskuntaa, perus- ja ihmisoikeustutkimusta ja muita EOA:n tarkastustoimintaa oli kuitenkin ryhdytty saat- keskeisistä ajureista on ollut eduskunnan perustus- perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen tamaan OPCAT:n mukaiseksi jo varsin pitkäksi venäh- lakivaliokunnan kannanotot. Perustuslakivaliokunta AOA Pirkko K. Koskinen eritteli ensimmäisessä puheen- osallistuvia tahoja – mutta ei ministeriöitä, kuntia tai täneen ratifiointiprosessin aikana. YK:n kidutuksen on toistuvasti tuonut esiin tarpeen korostaa kansa- vuoron sisältäneessä vuosikertomuksessa havaintojaan

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 149 MARKUS KARI 150

LAINKÄYTTÖÄ JA VANKILOITA KOSKEVIEN neeksi oikeusasiamiesinstituution suhtautumisesta nostus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan. Kyse ei ollut Vauhtia ja tukea kehitykselle antoi uusitun hallitus- RATKAISUJEN MÄÄRÄ, 1970—2018 ihmisoikeuksiin. Yhtäältä ihmisoikeuksien soveltami- tuomarivaltion perustamiseksi tapahtuneesta vallan- muodon 16 a § (uuden perustuslain 22 §), jota Lehtimaja selle oli tilaa vain pienessä osassa tapauksia, toisaalta kaappauksesta vaan tapahtunut oli ”pikemminkin nimitti ”supersäännökseksi”. Julkinen valta velvoitet- 500 tietyt hallinnonalat olivat erityisen kriittisiä. Näitä välttämätöntä mukautumista länsieurooppalaiseen tiin sillä turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutu- 450 olivat Koskisen mukaan ulkomaalaisasiat, poliisin oikeusvaltioajatteluun”.593 minen. ”Yleinen valppauspykälä” edellytti virkamiehiltä 400 toiminta, vankilat ja mielisairaalat. Laillisuusvalvon- uudenlaista aktiivisuutta, lain kirjaimen sokea noudat- 350 nalla ei voitu korjata loukattua oikeustilaa, mutta EOA:n voidaan katsoa ottaneen itselleen pionee- taminen ei enää riittänyt virkavelvollisuuden sisältöä 300 voitiin ehkäistä loukkausten toistuminen. Samalla riasemaa eri tyyppisten perus- ja ihmisoikeuksien täyttämään. Oli olennaisempaa ”etsiä oikeudenmukaista 250 kävi ilmi, että ihmisoikeussopimuksiin ei ollut tapana nousussa. Aiemmin on jo todettu KP-sopimuksen ja lopputulosta kuin suojautua virkasyytteiltä”.597 200 viitata ”tiettävästi koskaan” silloin, kun Suomen lain- Euroopan ihmisoikeussopimuksen nousun ja niiden 150 säädäntö oli ollut sopimuksia vastaavalla tasolla eikä aseman Suomessa voimassa olevana oikeutena vaati- EOA:n velvollisuus ottaa erityisesti huomioon perus- 100 soveltaminen ole antanut puuttumisaihetta. Sen sijaan neen EOA:n selityksiä ja perusteluja.594 ja ihmisoikeuksien toteutuminen toi tehtäväkenttään 50 tulkintavaihtoehtojen perusteellisemmassa pohdin- myös erityiset ihmisoikeusinstrumentit. Tällaisesta 0 nassa sopimusartikloihin oli viitattu. Tämä oli keskeistä Perusoikeusuudistuksen jälkeen EOA:n toiminnassa hyvä esimerkki ovat lapsen oikeudet. Niitä koskeva haettaessa sopivaa ihmisoikeusystävällistä tulkintaa, alkoivat korostua TSS-sopimus, sen takaamat oikeudet, YK:n yleissopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 jonka perustuslakivaliokunta nosti keskeiseksi EN-so- sekä siitä seuraavat ristiriidat hallinnossa ja lainsäädän- 1991 ja niiden edistäminen tuli osaksi EOA:n toimintaa Vankeinhoitoon kohdistuvat kantelut pimuksen ratifioinnin yhteydessä. Vielä olematonta nössä. Kun vielä 1980-luvun lopussa TSS-sopimusta TSS-oikeuksien tavoin. Vaikka missään ei ole erillistä Tuomioistuimiin kohdistuvat kantelut oli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu- pidettiin lähinnä suositusluontoisena dokumenttina, säännöstä niiden edistämisen kuulumisesta EOA:n käytäntöön viittaaminen. Koskinen kuitenkin odotti otettiin sen takaamat oikeudet kymmenen vuotta tehtäviin, ovat ne itsestään selvä osa toimintaan perus- tätäkin toivomassaan muutoksessa eli siinä, että ihmis- myöhemmin samalle tasolle klassisten vapausoikeuk- oikeusuudistuksen myötä tulleen velvollisuuden myötä. ihmisoikeussopimusten soveltamisesta. Hän nosti esille oikeudet tulisivat osaksi arkipäivän juridiikkaa. Sopi- sien kanssa. Perusoikeusuudistuksen jälkeen EOA:n Asia oli lisäksi toistuvasti esillä vuosituhannen vaihteen KP-sopimuksen ja ”EN-sopimuksen”, jotka molemmat musten tunteminen oli jo paremmalla tolalla ja oikeus- ote terävöityi nopeasti niiden valvomisessa.595 Perusoi- paikkeilla eduskunnan valiokunnissa, sekä lapsiasia- oli saatettu lain tasoisesti voimaan, sisälsivät yksilö- käytännön kääntämisestäkin oli jo pohdinnat menossa. keusuudistuksen vaikutus oli juuri siinä, että aiemmin miehen virkaa pohdittaessa ja toisen oikeusasiamiehen valitusmahdollisuuden ja käsittelivät lähinnä klassisia Keskeistä oli kuitenkin juristikunnan, viranomaisten ja ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet tuotiin viran perustamisen yhteydessä.598 vapausoikeuksia. Siinä missä ensimmäinen oli ratifioitu jopa suuren yleisön asenteiden muuttaminen. Koskinen nyt kotimaisina perusoikeuksina suojattaviksi. Niinpä vuonna 1976 ja ”jo pitkään kuulunut oikeuslähteisiin katsoi, että ihmisoikeudet olivat ”muotiasia”. Hän esimerkiksi oikeutta välttämättömään toimeentuloon Perus- ja ihmisoikeusajattelu siis rikastui ja 1990- oikeusasiamiehen ratkaisussa”, Euroopan neuvoston odotti innostuksen kääntyvän tiedotuksen avulla kestä- ja huolenpitoon, riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin luvun mittaan klassisista vapausoikeuksista edettiin ihmisoikeussopimuksen soveltaminen edellytti väitetyn väksi (oikeus)kulttuuriseksi ilmiöksi.592 ja itsemääräämisoikeuden rajoittamista käsittelevät esimerkiksi lasten oikeuksien, vanhusten oikeuksien ja loukkauksen tapahtuneen toukokuun 1990 jälkeen. ratkaisut yleistyivät. EOA toteutti näin erityisen vaikeaa vammaisten oikeuksien erittelyyn ja puolustamiseen. Suomi oli valmistellut siihen liittymistä perkaamalla Viisi vuotta myöhemmin näin voitiin todeta tapah- tulkintatehtävää, antoi oikeuksille sisältöä, sparrasi Samalla esimerkiksi hyvää hallintoa ryhdyttiin käsitte- lainsäädännön tarkkaan läpi. EOA osallistui valmiste- tuneen. OA Lehtimajan puheenvuorossa kerrattiin lainvalmistelua ja siten edisti oikeuksien toteutumista. lemään perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä. Kehitys ei luun järjestämällä viranomaisille koulutuksia, huomaut- vuosikymmenen alun tapahtumat: 1980-luvun lopun Kaikkea tätä tarvittiin, sillä vielä kymmenisen vuotta kuitenkaan pysähtynyt tähän. tamalla eri ministeriöille lainsäädännön ristiriidoista ja laillisuusvalvonnan uudentyyppisen suuntautumisen perusoikeusuudistuksen jälkeen lainsäädäntöratkai- vastaamalla kansalaisten tiedusteluihin.591 jälkeen suomalaiset tuomioistuimet olivat omaksuneet suissa ei kattavasti selvitetty sosiaalisten perusoikeuk- Konkreettiseksi esimerkiksi perusoikeusajattelun syve- kansainvälisten ihmisoikeussopimusten määräykset sien turvaamisen lainsäädännöllisiä edellytyksiä.596 nemisestä ja kypsymisestä voi ottaa ympäristöperusoi- Samalla kun Koskinen kertoi Euroopan ihmisoikeus- korkeimpien oikeuksien esimerkistä. Samanaikai- keuden. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta sopimuksen odotetuista vaikutuksista, hän tuli kerto- sesti oikeustieteellisessä tutkimuksessa heräsi kiin- ja sen moninaisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuri-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 151 MARKUS KARI 152

perinnöstä kuuluu kaikille. Perusoikeusuudistusta painotti, että laillisuusvalvonnan tärkein työkalu on täisten laiminlyöntien sijaan EOA käytti paljon kerto- tamisessa tapahtuneiden selkeiden virheiden takia. seuranneen viidentoista vuoden aikana ympäristöpe- oikeudellinen argumentaatio. Käskyvallan puuttuessa musten sivutilaa periaatteellisesti merkittävien asioiden Toisaalta tuomioistuinjärjestelmän kunto on sellainen, rusoikeus oli esiintynyt oikeusasiamiehen laillisuusval- ”viime kädessä ainoa vaikuttamiskeino on kannanot- selvittämiseen ja argumenttien analysointiin. Esimer- että EOA on voinut toimia jatkuvana sparraajana sen vonnassa varsin harvoin, aluksi pari kertaa vuodessa, tojen perustelujen vakuuttavuus”.602 Ahtaan legalismin kiksi vuosina 1995–96 EOA sai paljon kanteluita tuoma- kehittämisessä. Tämä tapahtui paitsi EOA:n antamin tämän vuosikymmenen alkuun mennessä kuudesta hylkääminen ja painopisteen siirtäminen perus- ja rien kuulumisesta vapaamuurarijärjestöön. EOA tutki lausunnoin tuomioistuinlaitosta kehitettäessä, myös kahdeksaan kertaa. AOA Sakslin piti puheenvuorossaan ihmisoikeusnäkökulman tarjoamien uusien argu- asiaa laajalti ja totesi, että sinänsä tuomarien jäsenyys etenkin ratkaisuihin sisältyvien käsitysten muodossa. määrän lisääntymistä tärkeämpänä sitä, että ympäristö- mentaatiovälineiden myötä joustavampaan tarkaste- vapaamuurareissa ei ole tuomarin riippumattomuutta perusoikeus näytti muuttuneen ”ohjeellisena pidetysta luun muutti EOA:n toiminnan lopulta hyvin nopeasti. vaarantava asia. Yleisön keskuudessa tunnettu epäluulo Keskeinen uutuus viimeisinä vuosikymmeninä on poliittisesta ja moraalisesta velvoitteesta aidoksi perus- Uudenlaisen oikeudellisen ratkaisukehyksen avulla se vapaamuurareita kohtaan saattaa kuitenkin muodostaa kytkeytyminen keskusteluun ylimpien tuomiois- oikeudeksi, jolla on oikeusasiamiehen harkintaa ohjaava kykeni arvioimaan uudella tavalla esimerkiksi hyvän perustellun aiheen epäillä oikeudenkäynnin puolueet- tuinten kanssa. Niinpä esimerkiksi vuonna 1998 EOA vahva tulkintavaikutus”. Oikeusasiamies siis edellytti hallinnon ja käsittelyn joutuisuuden kaltaisia asioita. tomuutta tilanteessa, jossa tuomari ja oikeudenkäynnin otti kantaa korkeimman oikeuden päätösten peruste- julkisen vallan ja yksilönkin kantavan vastuunsa perus- Ne olivat toki olleet arvioinnin kohteena aiemminkin, osapuoli ovat vapaamuurareita. Tämä muodostaa siis luihin. AOA Paunio totesi tuolloin pitävänsä kielteisten oikeuden toteutumisessa ja vaalivan päätöksentekoon mutta perusoikeudet tarjosivat nyt uuden mittatikun esteellisyystilanteen. Keskeistä kuitenkin on, että EOA valituslupapäätösten perustelemattomuutta epätyy- liittyvää vuorovaikutusta.599 niiden arvioimiselle.603 Uuden oikeuskulttuurin nousu vei analyysin pidemmälle ja peräänkuulutti tuomarin dyttävänä ja toivoi käytännön muuttuvan. AOA saattoi näkyikin juuri tässä: eurooppalaistuminen ja konsti- yhteiskunnallista asemaa koskevaa kattavaa perusteel- myös menetetyn määräajan palauttamista koskevassa Instituutio siis muuttui tilaan, jossa sen tehtäväksi ei tutionalisoituminen vaikuttivat syvällisellä tavalla oi- lista selvitystä. Lainsäädännön harkintavallan kasvaessa asiassa korkeimman oikeuden tietoon käsityksensä, nähty ainoastaan perustuslain sanamuotoa ahtaasti keusasiamiehen oikeudellisen argumentaation perus- tuomarin merkitys korostui. Uskottavuuden turvaa- jonka mukaan olisi ollut ”asianmukaista arvioida hake- tulkiten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvo- teisiin. Näin tapahtui myös kolmella seuraamallamme minen oli entistä tärkeämpää ja esteellisyystilanteita muksessa vedottuja perusteita yksilöidysti päätöksen minen osana muuta sääntelyä vaan myös niiden edis- ydinalueella. oli hallittava entistä paremmin. EOA saattoi käsityk- perusteluissa”.606 EOA otti jopa kantaa korkeimman täminen.600 Kanteluiden tutkimisen ainoana tai edes sensä oikeusministeriön tietoon.604 Kun syyteoikeuteen oikeuden ennakkoratkaisuna pidetyn tuomion lainmu- ensisijaisena tavoitteena ei nykyisin ole arvioida, onko turvauduttiin, sitä perusteltiin pitkällisesti eri näkökan- kaisuuteen. KKO oli Euroopan ihmisoikeustuomiois- Tuomioistuinten muuttuva viranomainen toiminut lainvastaisesti tai onko se noilta. Esimerkiksi Vuotoksen allashankkeen yhteydessä tuimen ratkaisun jälkeisessä tuomionpurkutilanteessa laillisuusvalvonta laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Arvioitavaksi tulee jouduttiin pohtimaan Pohjois-Suomen vesioikeuden määrännyt, että rikosasian vastaajan nimi voitiin pitää myös, olisiko jollain muulla tavalla toimimalla voitu EOA:n perinteisen laillisuusvalvonnan ydinalueen, lain- jäsenten ja hanketta ajaneen yhtiön tarkastusmatkoilla salassa julkisuudelta. EOA katsoi ratkaisun perustuvan paremmin edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteu- käytön laillisuusvalvonnan, muutokset kuvaavat hyvin käytyjen lounasneuvottelujen ja kestityksen rangaista- virheelliseen tulkintaan Euroopan ihmisoikeussopimuk- tumista.601 Toisaalta uudet tehtävät ovat vaikuttaneet koko instituution muutosta. Huomattavin muutos on vuutta lahjusrikkomuksena tai -rikoksena tai virkavel- sesta. Suomen oikeuden mukaan oli yksiselitteistä, että instituutioon myös konkreettisesti: OPCAT-tehtävä tuomareiden syytteiden huomattava väheneminen. vollisuuden vastaisena käyttäytymisenä. EOA päätyi rikoksesta tuomitun nimi oli julkinen. Ihmisoikeuskäy- on muuttanut huomattavasti tarkastustoiminnan Ylipäänsä syytteet ovat vähentyneet selvästi. Perusoi- kattavien perustelujen jälkeen käyttämään syyteoikeut- täntö tuki tätä näkemystä – ei haastanut. Oikeudenkäyn- luonnetta säännöllisemmäksi, jäsennellymmäksi ja keusuudistuksen jälkeen EOA on käyttänyt syyteoikeuttaan, mutta samalla arvioi myös vesioikeusmenettelyn tien julkisuus oli demokraattisen oikeusvaltion keskeinen tarkemmin raportoidummaksi. taan vain 15 kertaa. Vielä 1960-luvulla tällainen määrä uudistustarvetta. Tuomiovallan käyttö oli selvästi erotet- periaate, joka viime kädessä tuki vastaajan oikeusturvaa tuli täyteen yleensä kahdessa tai kolmessa, viimeis- tava hallinnollisesta lupamenettelystä lainkäytön luotta- estämällä piilossa tapahtuvan lainkäytön. Sitä ei voinut Miksi perus- ja ihmisoikeuksien nousu sitten muutti tään neljässä vuodessa ja 1970-luvullakin syyteoikeutta muksen säilyttämiseksi.605 ohittaa yksityisyyden suojaan vetoamalla.607 oikeusasiamiesinstituutiota niin perinpohjaisesti? käytettiin yhteensä 33 kertaa. Käyttö hiljeni 1980-luvun Vastaus tähän hahmottuu laillisuusvalvonnan tehon mittaan yhteensä 11 kertaan. Suomalainen tuomioistuinjärjestelmä on ollut viimeiset EOA:n omaksuman sparraajan roolin lisäksi se on siis kautta. Suomalaisessa oikeuskulttuurissa virkamiehet vuosikymmenet niin hyvässä kunnossa, ettei ole ollut 1990-luvulta alkaen myös kasvattanut itseluottamus- ottivat viimein 2000-luvulle tultaessa kummankin lail- Syytteiden sijaan EOA puuttui asioihin tyypillisesti käsi- mielekästä tuhota yksittäisten tuomareiden virkauraa taan. Se osallistuu kannanotoillaan muiden perustus- lisuusvalvojan ratkaisut tosissaan. Tuolloin AOA Jonkka tysten avulla ja toisinaan huomautusten kautta. Yksit- nostamalla syytettä esimerkiksi teknisessä lainsovel- laillisten elimien – ylimpien tuomioistuinten – rinnalla

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 153 MARKUS KARI 154

täysveroisena toimijana juridiseen argumentaatioon ja Uudella vuosituhannella oli selvää, että yhtäältä nöksen myötä laitosvallan aikakausi tuli loppuunsa säilöön otetut, rikoksen tai sen uhan perusteella kiinni vaikeiden oikeudellisten tilanteiden ratkaisemiseen. Se vankien henkilökohtaisia oikeuksia sekä tulevaa yhteis- kirjoitetussa laissa. Vankeuslaissa säädettiin yksiselit- otetut ja pidätetyt, rikoksesta epäillyt tutkintavangit ja on lisäksi hyvässä asemassa aikaansaamaan muutosta kuntakelpoisuutta ja toisaalta yhteiskunnan turvalli- teisesti, että vankeuden sisältö on vapauden menetys säilöön otetut ulkomaalaiset kaikki olivat poliisivan- oikeustilassa. Toisin kuin tuomioistuimilla ratkaisu- suuden kannalta keskeisiä päätöksiä tehtiin edelleen tai sen rajoittaminen. Vangin oikeuksiin ja olosuhtei- kiloiden asiakkaita. Kunkin henkilöryhmän asiallinen toiminnassaan, oikeusasiamiehellä on mahdollisuus alhaisella säädöstasolla olevien niukkojen säännösten siin tehtävien muiden rajoitusten tuli perustua lakiin tai kohtelu tuli arvioida erikseen ja arvioissa tuli lähteä matalalla kynnyksellä saattaa käsityksensä oikeusmi- perusteella. Päätöksiä ei myöskään saanut ulkopuolisten seurata välttämättä rangaistuksesta. Oikeusasiamiehen ihmisoikeuksista.614 nisteriön tietoon mahdollisten lainsäädännön tilaa käsiteltäväksi säännöllistä muutoksenhakutietä. Tämä tehtäväksi jäi tässä modernisoituneessa vankeinhoi- koskevien selvitysten tekemiseksi ja lainsäädännön piti kanteluiden määrän korkeana ja vankeinhoitoasiat dossa ennen kaikkea huolehtia vankien oikeusturvan Tutkija Leena Mäkipää on varsin hiljattain eritellyt uudistamiseksi. oikeusasiamiehen tehtäväkentän ytimessä. Valvonta oli ja hyvän hallinnon toteutumisesta. Lisäksi keskeiseksi vankien oikeusturvan toteutumisesta eduskunnan kuitenkin muuttanut sikäli muotoaan, että sitä tehtiin tehtäväksi jäi laitosolosuhteiden valvonta. Ne koros- oikeusasiamiehen ratkaisujen valossa. Vain pienessä rinnakkain vankilaviranomaisten tekemän valvonnan tuivat etenkin siitä syystä, että Suomen vankiloissa oli osassa ratkaisuissa EOA on arvioinut kyseessä olleen Vankien asema kanssa. Oikeusasiamies kykeni vierailuillaan keskitty- vielä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoli- vankilaviranomaisen lainvastaisen menettelyn. Sen Perusoikeusuudistus toi esille vankeinhoidon peruson- mään vankien kohteluun ja heidän kanssaan käytäviin välissä noin 500 niin sanottua paljuselliä, joissa ei ollut sijaan useimmiten EOA piti menettelyä muutoin gelmia. Vankien oikeuksia koskeva säännöstö oli moni- keskusteluihin, kun vankilarakennuksiin ja työn järjes- juoksevaa vettä eikä WC:tä. Hygieniatilanne oli siis virheellisenä tai ongelmallisena. Tyypillisesti arvos- mutkainen ja vaikeaselkoinen kokonaisuus, jonka telyyn liittyvät seikat oli jo selvitetty laitoksen omassa heikko ja omiaan aiheuttamaan esimerkiksi A-hepatiit- telua aiheutti tilanne, jossa säännökset olivat jättäneet säädöstaso oli vielä uudelle vuosituhannelle tultaessa tarkastustoiminnassa.609 titartuntojen leviämistä. EOA joutui lisäksi toteamaan, viranomaiselle harkintavaltaa, mutta tätä olisi tullut ongelmallinen: huomattava osa kansalaisvapauden että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu- käyttää paremmin. EOA viittasi tällöin esimerkiksi ytimeen käyvästä vankeinhoidosta oli järjestetty Oikeusasiamiehelle saapuneista kanteluista tuli ilma- käytännössä paljun käyttö toisen läsnä ollessa katsot- suhteellisuusperiaatteeseen, täytäntöönpanon yleisten asetuksin tai oikeusministeriön päätöksin. Laitos- puntari, jolla voitiin mitata vankiloiden tilannetta. Kun tiin nöyryyttäväksi. Myös YK:n kidutuksen vastainen tavoitteiden huomioon ottamiseen, tosiasiallisten valta oli siis jäänyt edelleen vaikuttamaan vankein- vuonna 2002 vankikantelut lisääntyivät 70 prosenttia, komitea oli antanut suosituksen vauhdittaa paljusellien vaikutuksen arvioimiseen, sääntelyn tavoitteita kohti hoidon normikokonaisuuteen. Sisällöllisestikin sään- oli taustalta löydettävissä nopeasti kasvavan vanki- poistamista peruskorjauksin. Yhdistettynä krooniseen pyrkimiseen tai perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen. nöstö oli osin vanhentunut ja sisäisesti ristiriitainen. määrän aiheuttamat ongelmat 1990-luvun oikeasuun- vankiloiden yliasutukseen vankiloista oli tullut yksi Mäkipään johtopäätösten mukaan EOA:n merkitys Ajasta jälkeen jääneen normikokonaisuuden lisäksi taisen kehityksen jälkeen. Taso oli pian kyseenalainen Suomen polttavimpia ihmisoikeusongelmia.612 vankien oikeusturvalle on nykyisellään ennen kaikkea vankiloiden todellisuus oli muuttunut. Yhä harvempi jo ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta.610 Samalla vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa sääntelevän kärsi rangaistusta omaisuusrikoksista. Niiden sijaan havaittiin itse asiassa koko suomalaisen kriminaali- Myös muut vankien oikeusturvan kannalta hankalat normiston tulkintaa ohjaava.615 Kun tämän tulkintaa suurimmaksi vankiryhmäksi oli noussut väkivaltari- politiikan saaneen uuden suunnan kansainvälisty- asiat kytkeytyivät perus- ja ihmisoikeusoikeuksiin. ohjaavan vaikutuksen yhdistää EOA:n edellä käsiteltyyn kolliset ja huumausainerikollisten määrä oli kasvussa. neen ja järjestäytyneen huumausainerikollisuuden ja Näitä olivat esimerkiksi vangittujen käytännön mahdol- OPCAT-tehtävään, voidaan vankien aseman laillisuus- EOA:n näkökulma toi esille kurinpidon oikeusturvaon- terrorismin pelon myötä. Rikollisuustilanne sinänsä lisuudet käydä luottamuksellisia keskusteluja asiamie- valvonnan arvioida olevan nykyisin tyystin erilaisella gelmat, vapautumista edeltävien koulutuksen ja tera- ei ollut muuttunut merkittävästi, mutta kansalaisten hensä kanssa ja asiamiespostin tarkastaminen liian pohjalla kuin kaksikymmentä vuotta sitten. pian tarpeen. Moniongelmaisten vankilasta vapautu- lisääntynyt turvallisuudentarve ja tiedotusvälineiden kevein perustein.613 Kidutuksen vastainen komitea CPT vien jälkihuolto puolestaan oli haaste viranomaisille, laajentunut mielenkiinto rikoksia kohtaan mahdol- puolestaan toistuvasti kritisoi poliisivankiloita siitä, että Poliisin toiminta mutta tarpeen sekä rikosprevention että ihmisarvoisen listi kriminaalipolitiikan tiukentamisen vuosituhannen ne eivät sopineet pitkäaikaiseen säilytykseen. Kansain- elämän turvaamisen näkökulmasta. Tehtävässään vasta alussa.611 välisesti vaadittiin myös sitä, että rikosta tutkiva viran- Poliisin toiminnan juridinen kehys muuttui merkittä- aloittanut AOA Jonkka katsoikin, että vankien oikeus- omainen ei säilytä rikoksesta epäiltyä. Poliisivanki- vällä tavalla 1990-luvulla. Vuonna 1984 asetetun parla- asema olisi tullut ottaa rikoslain kokonaisuudistuksen Vankeuden sääntely muuttui vuonna 1.10.2006 voimaan loissa säilytettiin niin poikkeavia ryhmiä, että reformi mentaarisen poliisilakikomitean (KM 1986:16) työ jatkeeksi ”perusoikeushengessä” kokonaisvaltaisen tulleen vankeuslain, tutkintavankeuslain ja niin sanotun oli aloitettava näiden tarpeiden erittelyllä. Päihtyneenä aloitti poliisin hallinnon ja poliisilain uudistuksen joka tarkastelun alle.608 putkalain myötä. Vankeuslain nimenomaisen sään- säilöön otetut, koti- ja julkisrauhan suojaamiseksi valmistui vuonna 1995. Yhdistettynä saman vuoden

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 155 MARKUS KARI 156

perusoikeusuudistukseen poliisitoiminta lepäsi aivan eri POLIISIVIRANOMAISIA KOSKEVAT (LaVM 6/1972 vp) ja jatkoi vyörytystä viittaamalla Vanhan vuosituhannen lopussa keskustelua käytiin pohjalla kuin vuoden 1966 poliisilain aikana. RATKAISUT, 1990—2018 useisiin 1980-luvun puolivälin virallisiin kannanot- myös poliisitoiminnan taloudellisista reunaehdoista ja toihin perusoikeusherkän tiedusteluja tarkkailutoi- poliisipalvelujen saatavuudesta. AOA Jonkka kysyikin 1000 Pekka Uotila on selvittänyt opinnäytteessään EOA:n minnan suhteen: perustuslakivaliokunta oli ottanut vuoden 1999 kertoumuksessa, ”Missä poliisi?”. Siihen, 900 poliisitoimintaan kohdistuneita kanteluratkaisuita kantaa niiden yksilöitävyyteen ja rajauksiin kansainvä- ”Näkyykö poliisia?”, vastaus oli, että poliisipalvelut ja 800 vuosina 1989–1999.616 Yksikään tarkastelujakson kante- listä erityissuojelua koskevien lakiesitysten yhteydessä kansalaisten odotukset eivät kohdanneet, ja erilaiset 700 luista ei johtanut syytteeseen, ja huomautusten käyttö (PeVL 8/1985 vp), parlamentaarisen poliisikomitea oli selvitykset osoittivat kehityksen kulkevan huonom- 600 reaktiomuotona väheni. Sen sijaan EOA kiinnitti yhä antanut aiheesta säännösehdotuksensa (KM 1986:16), paan suuntaan. Laillisuusvalvonnan ulottuvuuden 500 useammin huomiota poliisitoiminnan epäkohtiin tai esitutkintaa ja pakkokeinoja rikosasioissa koskevan muutos näkyy Jonkan puheenvuorossa selvästi. Perus- 400 esitti käsityksensä lain oikeasta tulkinnasta. Valtaosa hallituksen esityksen yleisperusteluissa sekä lakivalio- ja ihmisoikeusnäkökulma ja poliisitoiminnan muutos 300 vuosien 1989–1999 päätöksistä koski poliisin suorit- kunnan siitä antamassa mietinnössä (HE 14/1985 vp, olivat saaneet aikaan sen, että laillisuusvalvonnassa ei 200 tamaa tutkintaa (158 kpl, 58,5 prosenttia), suuri osa LaVM 9/1986 vp) oli todettu tiedusteluja tarkkailutoi- ollut (edes pääosin) kyse yksittäisten laittomuuksien ja 100 myös yleistä järjestystä ja sen turvaamista (39 kappa- minnan tehostamistarpeet. Viimein EOA joutui totea- ylilyöntien tutkimisesta. Jonkkakin keskittyi etenkin 0 letta), poliisin tukitoimintoja kuten kiinniotettujen maan, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla poliisitoimintaan kohdistuvaan luottamukseen, joka

säilössäpitoa (39 kappaletta) ja vähimmässä määrin 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 takasi jokaiselle oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elä- oli yhteiskunnallisesti keskeinen mittari. Tutkimus- muita tehtäväalueita.617 mänsä, kotinsa ja kirjeenvaihtonsa suojaa. Viranomaiset tulokset kertoivat, että poliisiin luotettiin ja sen työtä saivat puuttua oikeuden käyttämiseen vain kun laki sen arvostettiin.620 Huomionarvoista on, että Uotila löysi vain neljä perus- Perusoikeusnäkökulman nousu tulee hyvin esiin siitä sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa vält- oikeuksia koskevaa ratkaisua. Perusoikeusuudistusta kirjeenvaihdosta, joka on dokumentoitu vuoden 1995 tämätöntä kansallisen turvallisuuden, yleisen järjes- Tätä taustaa vasten Jonkka asettikin kysymyksen polii- ja uutta poliisilakia edelsivät kaksi ratkaisua. Vuoden hallituksen esitykseen poliisilaiksi (HE 57/1994). Se tyksen tai maan taloudellisen hyvinvoinnin kannalta tai sikulttuurin muutoksesta salaisten pakkokeinojen 1989 tapauksessa kyse oli alle 12-vuotiaan kiinniotosta alkoi EOA:n pyydettyä vuonna 1990 sisäaisiainminis- epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden myötä. Toinen asia oli, ”Onko poliisi langalla?”. Poliisi ja poliisin voimakeinojen käytöstä siinä. Vuoden 1990 teriöltä selvitystä siitä, mihin oikeudelliseen pohjaan ja moraalin suojaamiseksi tai muiden oikeuksien tai oli saanut 1990-luvun mittaan käyttöönsä uusia niin tapauksessa esitutkinnan yhteenvetoon oli otettu vain niin sanottu atarivalvonta, eli ammatti- ja tapari- vapauden turvaamiseksi. Oikeuksia rajoittavasta viran- sanottuja salaisia pakkokeinoja. Kehitys alkoi vuoden syyllisyyttä tukevia todistajankertomuksia. Uuden polii- kollisten valvonta perustuu. Selvityksessä todettiin omaisen toimivallasta tuli säännellä riittävän yksityis- 1995 oikeudesta televalvontaan, telekuunteluun ja silain ajalta olivat vuoden 1998 kaksi ratkaisua varo- valvonnan rakentuvan poliisilain ja -asetuksen polii- kohtaisesti. Siten EOA joutui esittämään valtioneuvos- tekniseen tarkkailuun. Sen jälkeen oikeuksia laajen- vaisuuden laiminlyönnistä ja siitä, ettei poliisi ollut sille asettamalle yleisluontoiselle edellytykselle toimia tolle kiireellisiä toimenpiteitä kestävän lainsäädännön nettiin asteittain. Yhtäältä EOA:lla ei ollut perus- vastannut kansanedustajan kirjalliseen tiedusteluun. Tästä rikosten ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Perin- valmistelemiseksi.619 teita epäillä uusien keinojen käytön lainmukaisuutta. löydöksestä huolimatta perusoikeudet olivat yhä keskei- teisesti poliisitehtäviin oli kuulunut valvonnan lisäksi Toisaalta Jonkka nosti esiin valvonnan kääntöpuolen: simmässä asemassa. Poliisitoiminnan luonteen muuttu- myös tiedusteluja tarkkailutoiminta rikosten ennalta Kritiikki ei siis kohdistunut varsinaisesti poliisitoimin- ’mita pidemmalle tallaiselle ”harmaalle alueelle” − mista alleviivaa jo se, että myös voimakeinojen liiallisen ehkäisemiseksi ja tutkimiseksi. Atarivalvonta perustui taan, vaan sisäasiainministeriöön, joka oli laiminlyönyt salaisen poliisitoiminnan alueelle − mennän, sita käytön kaltaiset tilanteet olivat jääneet kanteluissa vähäi- siis yleisluontoisten säännösten tulkintaan ja vakiintu- käyttää valtioneuvostolle kuuluvaa aloitevaltaa lain- vaikeampi toimintaa on kontrolloida. Asianmukaisten siksi. Sen sijaan ongelmat liittyivät yhä useammin siihen, neeseen käytäntöön, ei nimenomaiseen säännökseen. säädännön saattamiseksi ajan vaatimusten mukaisesti. valvontamahdollisuuksien puutteellisuus puolestaan että rikostutkinta viivästyi, se päätettiin tai jätettiin Poliisitoiminnan laillisuusvalvonta edellytti siis myös on omiaan ruokkimaan epaluuloja, mika pahimmillaan suorittamatta.618 Tämän kaltaisilla ongelmilla on yhtey- EOA otti selvän kannan sisäasiainministeriön toimin- lakia valmistelevan viranomaisen toiminnan laillisuus- saattaa nakertaa poliisitoiminnan uskottavuutta ylei- tensä hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin ja yleisen taan. Se aloitti toteamalla, että eduskunnan lakivalio- valvontaa. Tämä kuvaa erinomaisella tavalla ihmisoi- semminkin. Vain valvottu vallankaytto voi olla aidosti oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, mutta myös rikos- kunta oli jo vuonna 1972 todennut poliisin teknisen keuksien mukaantulon vaikutusta laillisuusvalvontaan. luottamusta herattavää’.621 prosessiin liittyviin perus- ja ihmisoikeuksiin. tarkkailun avulla tehdyn valvonnan puutteelliseksi

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 157 MARKUS KARI 158

Jonkan puheenvuoroa ja sen tarkkaan valittua muotoilua tuma-aikana siitä ollut annettu vielä edes hallituksen OIKEUDENMUKAISUUS, IHMISLÄHEISYYS kulma. Vuosina 2001–2004 se oli koottu erilliseen salaisten pakkokeinojen lainmukaisuutta arvioitaessa esitystä.623 Tutkintamenetelmälle ei ollut lain tukea, JA VASTUULLISUUS Suomen ihmisoikeustilanteeseen kohdistettua arvos- (”ei ollut perustetta epäillä”) täydensi vuoden 1999 vaan se loukkasi sivullisten yksityisyyden suojaa ilman telua -jaksoon. Siinä EOA on raportoinut esimerkiksi kertomuksen kritiikki sisäministeriön pakkokeinora- nimenomaista säännöstä. Poliisin oikeudet laaje- Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle vahvistet- erilaisten ulkomaisten toimielinten Suomeen kohdis- portointia kohtaan. Vuodelta 1999 sen anti oli niukkaa, nivat 2000-luvun vaihteessa jatkuvasti. Maaliskuusta tiin arvot vuonna 2009. Keskeisiksi arvoiksi havaittiin tuvien raporttien havaintoja ja ihmisoikeustuomiois- jopa puutteellista ja raportti annettiin vasta vuoden 2001 poliisilakia muutettiin sallimaan peitetoiminta oikeudenmukaisuus, ihmislaheisyys ja vastuullisuus. tuimen ratkaisuja. Vuonna 2009 kertomukseen otettiin 2000 juhannuksen jälkeen. Vaikka EOA:n kansliasta oli ja valeostot, jotka tulivat poliisin käyttöön rajoitetusti Niiden nähtiin merkitsevän sitä, että oikeudenmukai- jakso, jossa selostettiin havaintoja erilaisista tyypillisistä jo aiemmin oltu yhteydessä ministeriöön raportoinnin vuonna 2002. Samalla keskusteltiin jo mahdollisuudesta suutta tuli edistää rohkeasti ja riippumattomasti. Kans- tai pitkään jatkuneista ihmisoikeuspuutteista. kehittämiseksi, kaikkia pyydettyjä tietoja ei edelleen- osallistua peitetoimintaan ulkomailla ja mahdollisuu- lian tapa toimia nähtiin ihmisläheiseksi ja avoimeksi. kään saatu. AOA päätyikin tekemään tarkastuksen polii- teen sallia ulkomainen peitetoiminta Suomessa.624 Vain Toiminnan tuli kaikilta osin olla vastuullista, vaikut- Vuonna 2013 mukaan otettiin jakso, jossa esiteltiin siosastolle toukokuussa 2000 ja korosti siinä telepakko- kymmenessä vuodessa telepakkokeinoja koskevasta tavaa ja laadukasta.628 kymmenen keskeistä suomalaista perus- ja ihmisoi- keinojen valvonnan ja raportoinnin tärkeyttä suhteessa lainsäädännöstä oli tullut osittaisuudistusten myötä keusongelmaa. EOA:n toiminnassa tehtyjen havain- muihin tehtäviin. Vielä kertomuksen saapumisen ”epäyhtenäinen ja sekavakin kokonaisuus”. Muutostar- Arvot kuvastavat sitä perusoikeus- ja kansalaiskes- tojen perusteella kootut ongelmat oli alun perin esitelty jälkeenkin AOA joutui pyytämään siihen täydennyksiä peita oli edelleen alalla, jonka perus- ja ihmisoikeus- keistä toimintatapaa, joka tuli kiinteäksi osaksi EOA:n Suomen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaoh- ja lisäselvityksiä. Myös eduskunnan valiokunnat olivat herkkyys oli samalla ilmeinen.625 toimintaa 1990-luvun alkuvuosista alkaen. Siitä lähtien jelman evaluaatioon liittyvässä asiantuntijaseminaarissa antaneet sisäasiainministeriölle kritiikkiä 1990-luvun voidaan puhua ”nykyajasta”: nykyisin toimiva insti- joulukuussa 2013. Tuolloin ongelmat olivat: lopulla ja ehtineet jo vaatia muutoksia jälkivalvonta- Telepakkokeinojen oikeussuojajärjestelmää vuonna tuutio rakentuu 1990-luvun EOA:lle. Tuo instituutio järjestelmään.622 Kaikkiaan vuoden 1999 kertomuksen 2009 tarkastelleet Niemi ja de Godzinsky päättelivät, kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Uusien tehtävien ja alati • Puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa. asiallisen virkamiestekstin takaa voi havaita varsin että EOA:lle lankesi rooli, joka meni sille ajatellun kasvavien yhteiskunnallisten vaatimusten myötä se • Lastensuojelun ja lapsiasioiden kasittelyn puutteet. vakavan konfliktin eduskunnan ja sen oikeusasiamiehen ”valvonnan valvonnan” yli. Sisäasianministeriön rapor- saa ympärilleen uusia kerroksia. Muutostahti on yhä • Vammaisten henkiloiden oikeuksien toteutumisen sekä sisäasiainministeriön välillä. Ulkopuolinen tarkkai- toinnissa oli ollut ongelmia eikä telepakkokeinojen kiivaampi. Tätä voi kuvata kahdella henkilökohtaisella puutteet. lija ei voi välttää mielikuvaa siitä, että eduskunta valio- kehittämisessä valvonta ja raportointi olleet etusijalla. esimerkillä. Kun EOA täytti 80 vuotta, sen kunniaksi • Laitoksissa olevien itsemärämisoikeutta louk- kuntineen lainsäätäjänä ja oikeusasiamies laillisuusval- Poliisihallinnon lisäksi ongelmia oli tuomioistuin- järjestettiin juhlasymposium. Instituutio oli kolmes- kaavat rajoittamiskaytannot. vojana olivat 1990-luvun loppuvuodet huolissaan siitä, laitoksella, jossa jouduttiin kiinnittämään huomiota sakymmenessä vuodessa uudistunut niin perusteelli- • Ulkomaalaisten sailönoton ongelmat ja ns. paperit- että ministeriö ottaa sille annetut hyvin vakavat tehtävät epämääräisiin kirjaamiskäytäntöihin, määräaikojen sesti, että vuonna 1970 sen läpikotaisesti väitöstutki- tomien turvattomuus. liian kevyesti ja suorastaan laiskasti. Kun vuoden 1999 epäyhtenäisiin laskentatapoihin, laintulkintaongelmiin muksessaan avannut professori Mikael Hidén väitti • Vankien ja tutkintavankien olojen ja kohtelun kertomusta ei sisäasiainministeriöstä kuulunut, joutui ja yksittäisiin menettelyvirheisiin.626 puheenvuorossaan, ettei enää ollut alan akateeminen epakohdat. AOA tekemään tarkastuksen poliisiosastolle. asiantuntija.629 Viimeksi instituution muutosta on • Riittavien terveyspalveluiden saatavuudessa Oli siis oikeusturvan todellisen toteutumisen kannalta tutkimuksellisesti tarkastellut Liisa Nieminen vuonna puutteita. Tekniikan kehittyessä nopeasti poliisitaktiikka eteni merkittävä asia, että oikeusasiamiesinstituutiolle oli 2018, joka puolestaan kuvaa muutoksen nopeutta sillä, • Perusopetuksen oppimisympariston turvallisuu- toisinaan lain rajojen väärälle puolelle. Asia todet- asetettu erityistehtäviä poliisitoiminnan valvonnassa. ”että henkilökohtaisesti koen, että nyt on kyse aivan dessa puutteita. tiin esimerkiksi vuonna 2002, kun Helsingin käräjäoi- Silti se ei voinut vieläkään korjata kaikkia poliisitoi- eri instituutiosta kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin • Oikeusprosessien pitkat kasittelyajat ja tuomiois- keus myönsi kolme niin sanottua tolppalupaa. Poliisin minnan ongelmia. ”Yleisesti ottaen oikeusasiamiehen EOA-kansliassa viimeksi työskentelin”.630 tuinten rakenteellisen riippumattomuuden puutteet. tavoitteena oli saada selville kaikki rikoksen tapahtu- harjoittama valvonta on peitetoiminnankin osalta jalki- • Perus- ja ihmisoikeusloukkausten ennaltaehkaisyssa ma-aikana tietyn paikan lähellä matkapuhelinta käyt- kateista ja parhaimmillaankin varsin yleiskatsauksellista. Nykyinen instituutio on kansainvälisempi kuin ja hyvittamisessa puutteita. täneet henkilöt. Ongelma oli, että tolppaluvat tultiin Oikeusasiamies ei voi olla peitetoiminnan laillisuuden entinen. Viimeiset kaksikymmentä vuotta kertomuk- sallimaan lainsäädännössä myöhemmin, mutta tapah- takuumies. Siita poliisin on huolehdittava itse.”627 sissa onkin esiintynyt myös ulkoinen kriittinen näkö-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 159 MARKUS KARI 160

Viimeisimmässä, vuoden 2018 kertomuksessa, joka on nykyinstituutiolle tyypillinen. OA Jääskeläinen vankeinhoidollisia kärjistyen vankiloiden huonoina suhtautui hyvitysesityksiin varovaisesti. OA Paunio otti kymmenen teemaa ovat yhä samat. Vaikka otsikoiden arvioi vuonna 2014, että ”yhteensa yli puolet oikeus- oloina. Muun muassa Helsingin vankilaan tehdyssä niihin selvän varauksellisen kannan, sillä katsoi lain- alla on tapahtunut muutosta niin parempaan kuin asiamiehen erilaisista toimenpidepätoksista sisaltä tarkastuksessa OA kiinnitti huomiota ”sakkovankien säädäntöpohjan olevan puutteellinen – mutta toisaalta huonompaankin suuntaan631, ei julkinen valta ole onnis- joko yksinomaan tai moitteen ohella myos ohjaavia asuintilojen kuntoon ja muutoinkin puutteellisiin kehotti viranomaisia valmistautumaan ihmisoikeus- tunut tekemään sellaista läpimurtoa, että yksikään otsi- elementteja”.633 asuinoloihin. Esimerkiksi niin sanotut ruumat eivat loukkauksien hyvittämiseen. OA Jääskeläisen aikana koista olisi tippunut listalta pois ja korvautunut uudella. kasitykseni mukaan ole lansimaiselta sivistysvaltiolta hyvitysesitysten tekeminen on tullut aikaisempaa ylei- Esimerkiksi vanhusten laitoshoidossa ja palveluasu- Nykyinstituutio on rohkeampi kuin ennen. Tästä vaadittavalla tasolla.”635 semmäksi. Kuusikon mukaan hyvitysesityksissä tapah- misen yksiköissä yhtenään ”tulee ilmi ravinnon, hygie- kertoo kertomusten alussa vuodesta 1990 esiintyneet tunut muutos selittyy toimintatavan muutoksella, sillä nian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen ja ulkoilun” puheenvuorot, joissa ratkaisijat ovat ottaneet kantaa EOA:n toiminnan poliittisuus jäi 1990-luvulla selvästi laki on ne sallinut jo aiemminkin. Perustuslakivalio- puutteita, joita ”on havaittu myos läkarin kayntien tehtäväalueelleen kuuluviin kysymyksiin. Kannanotot taka-alalle. Edes ratkaisijoiden valintaan ei liittynyt kuntakin on asettunut tukemaan muutosta vuoden tiheydessa, läkehoidossa ja hammashoidossa”, ja joiden eivät ole jääneet hampaattomiksi. Esimerkiksi jo ensim- vastaavalla poliittista harkintaa kuin aiemmin.636 Politii- 2011 paikkeilla, mutta vasta kun se on ensin oikeusasia- on todettu ”johtuvat usein henkilokunnan riittamat- mäisessä puheenvuorossa OA Söderman käsitteli julki- kasta irtaantumista kuvaa myös se, että kun eduskunta miehen toimesta käynnistetty.639 tomasta märasta”.632 Tämä konkretisoi sen, kuinka suuslain ja hallintomenettelylain soveltamiseen liit- julkaisi vuosina 2006–2008 eduskunnan satavuotista vaikeaa on yhtäältä yhteiskunnan päätöksenteko ja tyvää väärää asenteellisuutta viranomaisissa. Hän päätti historiaa tarkastelevan 12 nidettä kattavan teossarjan, johdonmukainen kehittäminen ja toisaalta kuinka tarkastelunsa ottamalla kantaa virkamieskunnassa oikeusasiamies mainitaan siellä kahdesti.637 Eduskuntaa tärkeää onkaan riippumaton laillisuusvalvonta. esiintyviin asenteisiin: ”Koulutuksella ja tiedottamisella käsittelevästä tieteellisestä yleisesityksestä ei voi lukea olisi kitkettava pois asenne, etta lait merkitsevat viran- oikeusasiamiehestä, ihmisoikeuskeskuksesta eikä myös- Yhteiskunnallisen muutoksen ja perusoikeusuudis- omaiselle turhaa haittaa ja vaivaa. Nain asia ei ole.”634 kään valtiotalouden tarkastusvirastosta tai ulkopoliitti- tuksen vaikutusta instituution toimintaan on toisi- Söderman ei halunnut lakaista ongelmia maton alle. sesta instituutista.638 Eduskuntainstituution voi laajassa naan vaikea erottaa toisistaan. Esimerkiksi sosiaali- ja mielessä ymmärrettynä katsoa käsittävän myös nämä terveydenhoitoon liittyvät kysymykset ovat koros- OA:n ja AOA:n puheenvuoroista tuli nopeasti forum, erillisvirastot. Ne eivät kuitenkaan ole siinä määrin tuneet viime vuosikymmeninä. Perusoikeusuudis- joissa ryhdyttiin pitämään oikeuspoliittisia eli oikeus- ”poliittisia”, että niitä nykyisin käsiteltäisiin edus- tuksen – mutta toisaalta myös taloudellisten mata- järjestyksen muuttamiseen tähtääviä puheenvuoroja. kunnan poliittisen tutkimuksen yhteydessä. lasuhdanteiden aiheuttamien sopeutusten – jälkeen Esimerkiksi voi ottaa OA Södermanin vuoden 1994 esimerkiksi terveyspalvelujen saatavuus on monesti kertomuksessa käyttämän puheenvuoron, jossa hän Nykyisessä virastorakenteessa toimivassa instituu- ollut esillä. ”Ovatko ihmiset saaneet HUS:n jasenkun- otti selkeän kannan sakkovankeuskäytännön vastus- tiossa myös henkilökohtaisuus on hälventynyt taus- nissa erikoissairaanhoitoa lain edellyttamalla tavalla, tamiseen. Söderman aloitti vetoamalla tutkimustie- talle. Ratkaisijoiden työmäärä on iso ja toisaalta heidän turvaavatko läkinnallisen kuntoutuksen apuvalineita toon. Syrjäytyneiden eli asunnottomien ja alkoholisoi- tukenaan on kovan luokan ammattilaisia esittelijöinä koskevat ratkaisut maan eri kunnissa ihmisten oikeutta tuneiden miesten lisäksi muiden maksukyvyttömien ja muuna tukena. Ratkaisumäärän tulvasta tai ammat- hoitoon, ovatko kunnat jarjestaneet hammashuoltoa sakkovankeudet olivat nousussa. Sakko oli kuitenkin timaisesti hoidetun viestinnän virrasta on vaikea lain mukaisesti jarjestamisvelvollisuuden laajennuttua tarkoitettu varallisuuteen kohdistuvaksi rangaistuk- löytää selviä henkilökohtaisia painotuksia. Joitain viit- koko vaestö koskevaksi”, kysyi OA Paunio puheenvuo- seksi, joten Söderman piti ”maksukyvyttomyyden teitä sellaisesta voi saada. Esimerkiksi professori Kirsi rossaan esimerkkeinä vuonna 2003. Kysymykset ovat vuoksi vankilaan sakkoja sovittamaan joutumista Kuusikon hyvitysesityksiä käsittelevästä kirjoituksesta kipuilevan hyvinvointivaltion kysymyksiä ja poikkeavat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta voidaan päätellä tiettyä heilumista hyvitysesityksen suuresti kysymyksistä, joita kysyttiin esimerkiksi 50 erittain ongelmallisena jarjestelyna.” Yhteiskunnal- käytön hyväksyttävyydessä ja siten sen yleisyydessä. vuotta aikaisemmin. Ne kuvaavat sitä sparraavaa, hallin- linen hinta oli kallis. Jokainen vankipäivä maksoi Hyvityssuosituksia on tehty aina – mutta vain satun- tokoneiston jatkuvaan kehittämiseen pyrkivää otetta, 500 markkaa ja lisääntyvät vankimäärät aiheuttivat naisesti – koko EOA:n olemassaolon ajan. OA Lehtimaja

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 161 MARKUS KARI 162

Mikä eduskunnan oikeusasiamiesinstituutiossa on Ennen 1960-luvun globaalia ombudsman-liikettä dellinen argumentaatio on oikeusasiamiehen työka- keskeistä mennyttä sataa vuotta arvioitaessa? Esiin oikeusasiamies oli lähinnä Itä-pohjoismaisen oikeus- luvalikoiman tärkein osa. Se on rohkeaa, syvällistä ja voidaan nostaa monia seikkoja, kuten tärkeimpiä kulttuurin kuriositeetti. Lainvalmistelussa tai perusteellista. Perus- ja ihmisoikeudet ovat läpäisseet murroskausia ja niiden väliin ajoittuvia aikakausia. toiminnan arvioinnissa käytännössä ainoat vertailu- oikeudelliset perustelut niin kauttaaltaan, että 40 vuotta kohdat olivat valtioneuvoston linnassa ja Ruotsissa. vanhat ratkaisut voivat nykysilmin näyttää koomisen Historiantutkijan näkökulmasta pidän menneisyy- Länsinaapurimme riitti kansainväliseksi referenssiksi yksinkertaisilta. teen kohdistuvassa tarkastelussa keskeisenä sitä, hyvin pitkään. Kun kansainvälistyminen iski instituu- kuinka menneisyys toimii vertailukohtana nykyi- tioomme 1980-luvun viime vuosina, se tuli jäädäkseen. syydelle. Pohtimalla laadullisen tutkimuksen avulla Nykyisin oikeusasiamies on suoraan verkostoitunut OIKEUSASIAMIESINSTITUUTIOSTA ON erilaisten oikeusasiamiehen toimintaan väistämättä kansainvälisesti, sillä on ylikansalliseen oikeuteen TULLUT KANSALAISKESKEINEN liittyvien keskeisten elementtien muutoksia pääsemme perustuvia tehtäviä ja sitä arvioidaan suhteessa ulko- perille siitä, millainen nykyinstituutio on. Esimer- maalaisiin vertailukohtiin. Milloin muutos tapahtui? Toki vaiheittain monessa eri kiksi instituution henkilöitymisessä, poliittisuudessa, kohdassa, mutta sadan vuoden perspektiivissä pitkä kertomusten tai kansainvälistymisen tasossa, sekä Oikeusasiamiehen toiminnan volyymi on valtava 1990-luku näyttäytyy erityisen hedelmällisenä insti- ratkaisujen määrässä, kohteissa, toimenpiteissä ja verrattuna alkuvuosiin. Vuosittaisten kanteluiden tuution uusiutumisvaiheena. Ehkä keskeisimmäksi Kansalaiskeskeinen argumentaatiossa on kaikissa tapahtunut merkittävä määrät ovat moninkertaistuneet. Tarkastuksia ei enää yksittäiseksi muutokseksi nousee vuoden 1995 perus- muutos. tehdä vain resurssien sallimissa määrin ja lähes ilman oikeusuudistus, jonka myötä oikeusasiamiehelle asetet- eduskunnan päämäärää, vaan suunnitelmallisesti ja osin kansainvä- tiin perus- ja ihmisoikeuksien valvonnan erityistehtävä. Muutaman hengen kanslia, joka tukee yhtä oikeus- lisen OPCAT-järjestelyn määrittämällä tavalla. Vanki- Juuri perus- ja ihmisoikeuksien nousu oikeusasiamies- oikeusasiamies? asiamiestä tai tämän sijalle kesälomakuukaudeksi loiden ja tuomioistuimien laillisuusvalvontaa tehdään instituution ytimeen on varmistanut myös kansalais- tullutta, on tyystin erilainen viranomainen kuin edelleenkin, mutta niiden lisäksi laillisuusvalvonta keskeisyyden ja on ollut kaikkein keskeisin murros- nykyinen. Ensimmäisinä vuosina oikeusasiamiehen ulottuu koko vuosikymmenten mittaan laajentunee- vaihe instituution historiassa. tuli olla kansanedustaja. Sen, pitkään jatkuneen oikeus- seen julkishallintoon – mukaan lukien hyvä hallinto. asiamiehen avoimen poliittisen valinnan tai pyrki- Tuomareita ei enää aseteta syytteeseen rangaistuksen Muutos on ollut niin perinpohjainen, että se ehkäpä mysten vetää oikeusasiamies mukaan poliittisiin kiis- yhdistämisessä tapahtuneesta laskuvirheestä, sen sijaan oikeuttaa pohtimaan instituution käsitettä. Tässä tutki- toihin ilmentämä politisoituminen on vaihtunut hyvin muodollisesti lainmukainen mutta selvästi epäoikeu- muksessa instituutiota on käytetty suppeassa merkityk- pitkälle menevään riippumattomuuteen poliittisesta denmukainen tai tulkinnanvarainen tilanne aiheuttaa sessä, viittaamaan oikeusasiamieheen viranomaisena päätöksenteosta. Kun alkuaikojen kertomukset olivat tyypillisesti perustellun käsityksen julkituonnin tai ja organisaationa. Oikeusasiamiesinstituutio voidaan kansanedustajille ja rajoitetulle virkamieskunnalle esityksen normin muuttamiseksi. myös northilaisittain nähdä laajemmassa merkityk- suunnattuja paperinmakuisia virallisasiakirjoja, ovat ne sessä, yhdenlaisena yhteiskunnallisena sopimuksena. nykyisin havainnollisia ja upeasti laadittuja kokonais- Ennen kaikkia ratkaisut perustellaan eri tavoin kuin Sen historiallisessa kuvassa on nähtävissä niin viral- esityksiä kansakunnan julkisen hallinnon tilasta, joista ennen. Alkuvuosien tyypillisessä ratkaisussa selostet- listen kuin epävirallistenkin yhteiskunnallisten peli- maallikonkin on helppo omaksua tietoa. Ennen 1990- tiin ensin kantelukirjelmä ja sitten kantelun kohteena sääntöjen muuttuminen. Ensimmäiseen kategoriaan lukua oli täysin tavatonta lukea kertomuksista ratkaisi- olleen viranomaisen sekä mahdollisesti ylemmän voi lukea esimerkiksi yhtäältä perustuslaillisen aseman joiden laillisuusvalvontaan perustuvia näkökulmia ajan- viranomaisen vastine liian yksityiskohtaisesti. Tämän suhteellisen samana pysyminen, toisaalta kansainvä- kohtaisiin ja tärkeisiin aiheisiin – viimeiset 30 vuotta jälkeen todettiin asiaa enemmän perustelematta, että listen kansainväliset ihmisoikeussopimuksien merki- tämä on ollut normaali osa kertomusta. ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Nykyisin oikeu- tyksen kasvu. Epävirallisia pelisääntöjä ovat esimer-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 163 MARKUS KARI 164

kiksi tavat ja arvostukset. Muutosta on nähtävissä siinä, Menneisyyttä voi vielä havainnollistaa vertaamalla toiminnan tarkastelussa lähestulkoon kaikki merkit- kansalaisoikeustraditioon. Suomessa kuitenkin esimer- millaista toimintatilaa eduskunnan oikeusasiamiehelle oikeusasiamiesinstituutiota vuonna 1920 rakennettuun tävät ulottuvuudet näyttäytyvät nykyisin toisenlaisilta kiksi kansalaisten yhdenvertaisuus ymmärrettiin tähän on ollut tapana antaa poliittisella kentällä ja millaista taloon. Se on läpikäynyt erilaisia pienempiä remont- kuin toiminnan alusta 1920-luvulta hyvinvointivaltio- nähden kapeasti tulkitussa muodossa yhdenvertaisuu- arvostusta oikeusasiamiesten kannanotot ovat nautti- teja ja suurempia peruskorjauksia olemassaoloaikanaan. kehityksen huimaan vaiheeseen 1980-luvulle tai jopa tena lain edessä. Perustuslakeja edeltäneissä poliitti- neet. Oikeusasiamiesinstituution voi siis nähdä orga- Kulloinenkin oikeusasiamies on talon käyttäjänä kehit- myöhemmin. sissa käänteissä liberaaleissa piireissä esiintyi valmiutta nisaatiota laajempana oikeuskulttuurisena ilmiönä – ja tänyt sitä ajan tarpeita vastaavaksi ja pyrkinyt hyödyn- esimerkiksi henkilökohtaisen vapauden ja kotirauhan juuri silloin sen muutos näkyy merkityksellisempänä. tämään sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Lainsää- Onko tämänkaltaisilla havainnoilla merkitystä? Saattaa nimenomaiseen suojaan viranomaistoimenpiteiltä.642 täjä ja perustuslakivaliokunta ovat isännöitsijöinä olla, ja asian osoittamiseksi lainaan oikeusasiamiehen Itsenäisyyden ensimmäisellä vuosikymmenellä vallit- Instituution muutos on välttämättä yhteydessä ympä- toisinaan suorittaneet laajempia saneerauksia, joilla historiallisiin juuriin perehtynyttä oikeustieteen lisen- seva ajatus kuitenkin kääntyi toisin päin. Tuolloin röivän yhteiskunnan muutokseen. Tuoreessa kehitys- vanhaa on korvattu uudella ja toimivammalla. Suoma- siaatti Mikael Hidéniä: ”Kuten alussa mainittiin, ei pelättiin kansanvaltion muuttumisesta luokkavaltioksi historiallisessa tutkimuksessa on tehty suomalaisen lainen yhteiskunta talon omistajana ja hyödynsaajana historiikilla tässä asiassa ole käyttöä voimassa olevaa enemmistödemokratian kautta – toisin sanoen kommu- kehitysmyytin taakse meneviä huomioita Suomen on kaivannut ja myös tarvinnut näitä toimia. Prosessin oikeutta tutkittaessa. Menneisyyden silmäily voi silti nistien vallan kasvua kansanedustuslaitoksessa ja siitä modernisaatioprosessista. Tilastollinen tarkastelu seurauksena talossa on alkuperäistä enää lähinnä kivi- palvella tässäkin yhteydessä osoittamalla, kuinka ehdol- seuraavaa yksilöiden oikeuksien heikkenemistä.643 osoittaa, että Suomi nousi ”kehitysmaasta inhimilliseksi jalan jotkut osat ja julkisivu. Se on kuitenkin saanut lista on nimetyn oikeudellisen järjestelmän käsittä- Kysymys kansalaisten perusoikeuksien suojaamisesta kehittäjäksi” ja sai läntiset teollisuusmaat kiinni ”vasta muutaman lisäosan, modernisoitunut aina ajan tasalle minen, puoltaminen ja käyttöönotto. Suhtautumisen kääntyi ensimmäisen tasavallan oloissa toiminnaksi 1960–1980-lukujen teknis-taloudellisen loppukirin ja talotekniikaltaan ja muuttunut funktionaalisemmaksi muuttuminen ei yleensäkään pysähdy tietyn mallin kommunistien sulkemiseksi päätöksentekomekanis- hyvinvointipoliittisten suurhankkeiden myötä”.640 käyttäjilleen muun muassa esteettömän kulun ansiosta. käyttöön ottamiseen eikä kehitys, jonka puitteissa mien ulkopuolelle. Ajan suuret poliittiset linjat heijas- Suurin peruskorjaus toteutettiin 1990-luvulla, mutta 1760-luvulla oikeudenvalvojan muotokuvassa nähtiin tuivat myös oikeudelliseen elämään ja tutkimuskohtee- Historiallisen katsauksen yhteydessä on syytä muis- myös 2010-luku on vaikuttanut talon nykyiseen ilmee- voimakkaiden säätyjen asiamiehen varma ilme ja 1860- seemme. Tuolloinen oikeusasiamies oli täysin erilainen tuttaa anakronismin vaarasta. Anakronismilla tarkoi- seen. Keskeistä on, että talon olemassaoloa ja tarpeelli- luvulla kansan puhemiehen määrätietoiset piirteet, kuin nykyinen, koska ensimmäinen tasavalta oli täysin tetaan menneisyyden ilmiöiden tarkastelua nykypers- suutta ei ole asetettu kyseenalaiseksi vaan päinvastoin varmasti ole päättynyt 1960-luvulla, jolloin muoto- erilainen kuin nykyinen, kolmas tasavaltamme. pektiivistä, nykyisten arvostusten, käsitysten ja tiedon sitä on puolustettu niin, ettei ensimmäisten vuosien kuvaa alkaa hallita kansalaisen oikeuksien suojelijan varassa. Eduskunnan oikeusasiamieheen liittyvä suurin purku-uhka ole päässyt enää toistumaan. Siitä on syytä tehtävänsä tunteva olemus.”641 Tämä reaktio on helpompi osoittaa kuin laillisuusval- anakronismin vaara piilee siinä, että kuvittelemme olla ylpeä. vonnan ja vielä erityisemmin oikeusasiamiehen lailli- menneen ajan instituution vastanneen nykyistä insti- Lisensiaatti Hidén siis painotti sitä, kuinka oikeudelliset suusvalvonnan vaikutus yhteiskunnalliseen muutok- tuutiota. Näin asia ei ole. Ennen 1990-lukua perusoi- Samalla on selvää, että useimman nykyihmisen voisi instituutiot eivät suinkaan oleskele yhteiskunnallisessa seen.644 Yksi suuri yhteiskunnallinen muutos on ollut keuksilla argumentointi ja kansalaisen asettaminen olla vaikea muuttaa asumaan vuonna 1920 rakennet- tyhjiössä. Ne ovat itse asiassa täysin riippuvaisia ympä- viranomaiskoneiston kasvu. Pirkko K. Koskinen kanteluita käsiteltäessä etusijalle välähtivät toiminnassa tuun alkuperäiskuntoiseen taloon. Sähköt olisi, mutta röivästä yhteiskunnasta. Myös tässä tutkimuksessa huomautti, että muiden viranomaisten kuin tuomio- mahdollisuuksina ja yksittäisinä ratkaisuina. En väitä, oma käymälä tai kylpyhuone mahdollisesti puuttuisi. tehty itsenäisyyden ajan tarkastelu osoittaa, miten EOA istuinten valvonnasta tuli keskeistä vasta, kun niillä etteikö perusoikeuksiin olisi vedottu jo 1920-luvulla on ollut tiukasti kiinni ajan muutosvoimissa ja sopeut- alkoi olla merkitystä yhteiskunnassa.645 Ajatusta jatkaen tai etteikö oikeusasiamiehen voitaisi nähdä asettu- tanut toimintaansa niiden mukaan. voidaan todeta, että hyvinvointivaltion muodostuneen vähitellen pienen ihmisen asialle 1960-luvulla. On KEHITYKSEN POLKUJA minen ja kasvu ovat olleet yhteydessä yhtäältä oikeus- kuitenkin niin, että alkuvuosien legalistista ja heikosti Otan esimerkiksi perusoikeudet, jotka tosin olivat asiamiehen tehtävien ja toisaalta myös instituution perusteltua ratkaisutoimintaa on mahdotonta kuvailla Olen pyrkinyt tässä kirjoituksessa osoittamaan, että hallitusmuodolla suojatut, mutta jäivät silti lapsi- merkityksen lisääntymiselle. OA Paunio pohti uudella perusoikeus- tai kansalaiskeskeiseksi. eduskunnan oikeusasiamiesinstituutio on itsenäi- puolen asemaan ensimmäisessä tasavallassa. Viljanen vuosituhannella instituution merkityksen muutosta sessä Suomessa ollut jatkuvan muutoksen alainen. on todennut, että suomalaisella perusoikeuskulttuu- pitkällä aikavälillä. Alkuvaiheessa oikeusasiamies oli Tämä muutos on johtanut siihen, että instituution rilla on vanhastaan aatteellinen yhteys länsimaiseen ennen kaikkea syyttäjä. Nykyaikainen laillisuusvalvonta

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 165 MARKUS KARI 166

kuitenkin painottuu hyvän hallintomenettelyn ohjaa- asemassa oli arvoperustainen poliittinen keskustelu. miseen. Viranomaistoiminnan ohjaajan ja kehittäjän Siinä suomalaiset olivat vakuuttuneita oman demo- roolit korostuvat. 646 kratiansa yhteensopivuudesta Euroopan neuvoston vaatimusten kanssa.648 Oikeusasiamiehen kertomusten Asiaa voi hahmotella vieläkin laajemmin. Vedän tässä perusteella suomalainen demokratia oli kuitenkin yhteyden Suomen ja Ruotsin demokratiakehitystä 1800- kehittynyt 1980-luvun loppuun mennessä huimasti luvulta meidän päiviimme selvittäneen tutkimushank- esimerkiksi 1960-luvun lopulta: laitosvalta oli heiken- keen peruslähtökohtiin. Siinä pohjoismaisen demokra- tynyt, pykälälegalismi vähentynyt ja oikeus monella tian käyttövoimaksi eriteltiin kolme asiaa: poliittinen tavoin modernisoitunut. Häkkisen johtopäätökset kulttuuri, maailmantalous sekä geopolitiikka.647 Vaikka yhdistettynä ihmisoikeuksien nopeaan esiinmarssiin kertomusten sivuilta ei suoria linkkejä kolmeen käyt- oikeuttavat hypoteesiin, että 1980-luvun lopun kiih- tövoimaan voidakaan löytää, ovat ne oivalliset kuvaa- keinä vuosina suomalaiset päätöksentekijät eivät arvioimaan tapahtuneiden muutosten taustoja, sillä oikeus- neet syvällisesti Euroopan neuvoston jäsenyyden asiamiesinstituutio on kulkenut käsi kädessä suoma- merkitystä. Ihmisoikeuksien saaminen suomalaisen laisen demokratian kehityksen kanssa. Vasta vuoden lakimies- ja poliitikkokunnan tietoisuuteen tuntui 1945 jälkeen poliittinen kulttuuri oli valmis oikeus- vaativan sen verran johdattelua, ettei niiden saaminen asiamiehen asiallisen tehtäväkentän laajentumi- voimaan Suomessa ole voinut olla poliittisen prioriteet- selle. Suomen osallistuminen maailmantalouteen tijärjestyksen kärjessä. Suomi kuitenkin on – kaikkien muodostui kannaltamme suosiolliseksi ja mahdollisti ihmisten onneksi – päässyt vertailemaan omaa demo- kehityksen länsimaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi kratiaansa länsi-eurooppalaiseen malliin 1990-luvun 1960-luvulta alkaen. Se taas selittää oikeusasiamiesins- alusta alkaen. tituution tehtäväkentän laajentumista ja uudelleen- muotoutumista osuvasti. Geopoliittinen uudelleenase- mointi puolestaan oli ratkaiseva tekijä 1990-luvun alun MIKSI OIKEUSASIAMIESTÄ TARVITAAN? murrosvaiheessa. Suomettumisen muuttuminen länsi- myönteisyyteen vaikutti ratkaisevalla tavalla oikeusasia- Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta on nyky-yhteis- miesinstituution toimintaympäristöön. kunnalle hyvin tärkeä asia. Esimerkiksi hyvään hallintoon kohdistuvan laillisuusvalvonnan merkityksen Oikeudellisen instituution taustalla vaikuttavat voimat on nähty korostuvan aikamme monimuotoistuneen ovat toisinaan niin suuria, ettei niitä välttämättä voi hallinnon kentässä, jossa toimintoja myös yksityiste- täysin hallita. Onkin mielenkiintoista arvioida tuoretta tään laajalti. Oikeusasiamiehen roolia siinä korostaa historiantutkimusta, joka käsittelee Suomen liitty- myös se, että monet kysymykset jäävät tuomioistui- mistä Euroopan neuvoston jäseneksi. Teemu Häkkisen mien tarjoamien oikeussuojakeinojen ulkopuolelle. analyysissä avaintekijänä oli Mauno Koiviston presi- Merkittäviä ihmisille tärkeitä palveluita, joissa valitus- dentinvaalikampanjassaan avaama ovi länteen ja poliit- kelpoisia hallintopäätöksiä ei tehdä, ovat esimerkiksi tisten piirien laaja tuki tälle (laitavasemmistoa lukuun poliisitoiminta ja terveydenhuolto. On myös katsottu,

ottamatta). Häkkisen mukaan liittymisessä keskeisessä että hyvään hallintoon kuuluvan joutuisuuden toteut- Kallo, Marjatta Tapiola / kuvaaja Katri Laukkanen (1997, tempera kankaalle). © Kuvasto 2019.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 167 MARKUS KARI 168

tamista ei voi laskea pelkkien tuomioistuinratkaisujen vina puutteina. Eduskunta puolestaan myönsi vuodeksi seen kansainvälisiin standardeihin nojaavan aktiivisen aina olemaan. Esimerkiksi erilaisten poliittisten ääri- varaan.649 2019 lisämäärärahan ikäihmisten oikeuksien toteutu- oikeusasiamiehen. liikkeiden nouseminen eduskuntaan voi saada aikaan misen valvontaan ja edistämiseen. Viime vuosien kerto- kritiikkiä oikeusasiamiestä kohtaan ja johtaa instituu- Samalla on myös niin, että oikeussuojaongelmat eivät muksissa tehdyt havainnot osoittavat, että oikeusasia- Valitettavaa kuitenkin on, että työtaakkaa tuntuvasti tion painostamiseen. ole poistuneet näköpiiristä. Vielä vuoden 2018 kerto- miehen ylintä, myös valvontaviranomaiset kattavaa, lisänneiden OPCAT- ja CRPD-tehtävien myötä EOA ei muksesta löytyy maininta laitosvallasta. Nyt siihen valvontavaltaa tarvitaan.653 saanut niihin kohdistettuja lisähenkilöstövoimavaro- Suomen tilanteen muuttumisesta tulevaisuudessa viitataan lainausmerkeissä, selittämään ilmiötä jota ei ja.655Ongelmakenttä onkin sinänsä julkisen talouden voimme toki vain esittää spekulaatioita. Niitä voi pitäisi olla edes olemassa, laitoksissa olevien itsemää- Ongelma saattaa kuitenkin olla laajempi. Nykyisin tasapainosta vastuussa olevan kannalta pirullinen. kuitenkin tarkentaa tarkastelemalla kansainvälisiä räämisoikeutta loukkaavia käytäntöjä: ’Rajoitustoimet oikeus- ja hyvinvointivaltion menestystä voidaan Yhtäältä nähdään, että vasta riittävä talouskasvu tuo esimerkkejä. Euroopan neuvoston parlamentaarisen voivat olla kokonaan perusteettomia, esimerkiksi ns. mitata sen kyvyllä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmis- edellytyksiä perusoikeuksien toteuttamiselle. Jos yleiskokoukselle elokuussa 2019 raportoinut lordi ”laitosvaltaan” nojautuvia ilman lainsädannollista oikeuksia. Suomi on ihmisoikeuksien toteutumista julkisen talouden kantokyky heikkenee, on yhä hanka- Richard Balfe on kuvannut, kuinka ombudsman-insti- perustetta. Rajoitustoimet voivat olla liiallisia tai epayh- lähellä maailman kärkeä, muttei suinkaan täydellinen. lampaa turvata perusoikeudet ja ylläpitää hyvinvointia tuutiot joutuvat toistuvasti erilaisten uhkien ja hyök- tenaisia. Rajoittamiskaytantojen valvonta on riitta- Usein ongelma on lainsäädäntöprosesseissa. Niiden ja turvallisuutta. Tämän puolestaan nähdään luovan käysten kohteeksi toteuttaessaan tehtäväänsä. Maail- matonta ja toimenpiteiden kontrolloitavuus puutteel- korjaamiseen EOA ei voi ainakaan syytetoimin puuttua, kasvualustaa nationalismille, muukalaisvihalle ja malla henkirikoksetkaan eivät ole poissuljettuja: lista varsinkin niissa tapauksissa, joissa menettelylliset vaan ainoastaan sanan säilää käyttämällä. Laitosvallan pelon ilmapiirille. Toisaalta juuri korkea perusoikeus- Meksikolaisen Baja Californian ombudsman murhat- oikeusturvatakeet ovat säntelematta. Vaadittava sä- kummittelun lisäksi Suomen sijoitusta ihmisoikeuk- suoja vahvistaa oikeusvaltion puitteita, jotka nähdään tiin vuonna 2017. Euroopan neuvoston jäsenmaissa dosperusta puuttuu edelleen kokonaan muun muassa sien ja hyvän hallinnon mallimaana tiputtaa se, että yleisesti tärkeinä talouden edellytyksinä.656 Yhteis- uhkat ovat toisenlaisia. Lainsäädäntömuutoksin saate- vanhustenhoidosta ja somaattisesta terveydenhuollos- kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ratifiointi kuntarauhan turvaaminen on ollut yhteiskuntamme taan pyrkiä heikentämään instituutiota, estää sen ta.’ 650 EOA esitti jo vuonna 2009 laintasoista sääntelyä kestää Suomessa säännönmukaisesti liian kauan. yksi merkittävimpiä saavutuksia ja taannut Suomen tiedonsaanti tai hylätä sen parlamentille antamat vanhustenhoidossa tapahtuvasta itsemääräämisoi- OPCAT-sopimuksen valinnaisen lisäpöytäkirjan rati- henkisen ja taloudellisen nousun maailman huipulle. raportit (Kroatia) tai nimittäminen saatetaan mitä- keuden rajoittamisesta.651 Sellaista ei ole annettu, vaan fiontiprosessi kesti kymmenisen vuotta ja vammai- Senkin vuoksi ihmisoikeuksien turvaaminen kannattaa töidä (Ukraina). Vaikka ombudsman-instituutiot laitosvaltaopin haamu kummittelee edelleen vanhusten syleissopimuksen ratifioinnissa Suomi jäi kolmen ottaa tosissaan. joutuvat tyypillisesti tulilinjalle maissa, jotka yhä kehit- laitos-, hoiva- ja asumisyksiköissä. 652 viimeisen EU-maan joukkoon. Ratifioimisen viiväs- tävät demokratiaansa, myös EU-maissa ongelmat ovat tyminen viivästyttää sopimuksessa taattujen oikeuk- vakavia. Ombudsman-instituution käyttövaroja saate- Vanhusten oikeudet ovatkin konkreettinen esimerkki sien toteutumisen takaavien rakenteiden ja menet- KOHTI SEURAAVAA SATAA VUOTTA? taan leikata (Puola), tämän tiedonsaanti evätä laaja- oikeusasiamiehen työnsarasta tällä vuosikymmenellä. telytapojen luomista.654 Viivyttely voimaantulon mittaisesti (Malta) ja tämän toimia tutkia ilman perus- Vanhusväestön kasvaessa kohtaamiset julkisen vallan kanssa kielii siitä, että valtiovallalla on jonkintasoinen Tällä hetkellä ei ole näkyvissä uhkia eduskunnan oi- teita (Kypros). Viimeiseen vertautuu perusteettomien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa lisääntyvät ja tämä ongelma tunnistaa ja tunnustaa ihmisoikeuksia, sekä keusasiamiesinstituution olemassaololle tai täysival- kanteiden nostaminen ombudsmania vastaan (Puola). lisää oikeuksien valvonnan ja edistämisen tarvetta. EOA edistää niitä. Jossain kansanvaltaisen julkishallin- taiselle toiminnalle. Sitä kohtaan esitetty kritiikkikin Myös EU-maissa esiintyy viranomaisten yleistä kiel- muodosti vuonna 2017 oman asiaryhmänsä vanhusten tomme syvärakenteessa on jotain, joka ihmisoikeuk- on ollut mietoa, instituution kehittämiseen pyrkivää, täytymistä luovuttaa ombudsmanin tarvitsemia tietoja oikeuksien seurantaan ja raportoi niistä kertomuk- sien näennäisestä hyväksymisestä huolimatta panee tai yksittäistapauksiin rajoittuvaa.657 Nyt vallassa olevat (Malta). Niin Euroopan neuvoston kuin EU:nkin jäsen- sessa omassa jaksossaan. Asiaryhmälle määrättiin kapuloita rattaisiin heikommassa asemassa olevien poliittiset voimat eivät ole ottaneet eduskunnan oike- valtioissa esiintyy poliitikkojen julkisia kannanot- oma pääesittelijä muun muassa seuraamaan alan ihmisten oikeuksien turvaamiselle. Kitkasta perus- ja usasiamiestä maalitaulukseen, vaan sen edistämät toja, joilla ombudsmanin virkatoimintaa kritisoidaan toimintaa sekä valmistelemaan ja koordinoimaan kans- ihmisoikeuksien edistämistä kohtaan kertoo myös eurooppalaiset ja perus- ja ihmisoikeuksia korostavat (Ranska, Puola, Slovakia, Georgia, Serbia). Toisinaan lian toimintaa. Vuoden 2018 aikana oikeusasiamiehen kymmenen keskeisen perus- ja ihmisoikeusongelman arvot jaetaan halki poliittisen kentän. Tästä seuraa poliitikoilla on puolestaan vaikea saada nimitettyä jo viimeistään vuonna 2013 esiin nostamat ongelmat listan muuttumattomuus viime vuosina. Tämänkal- jatkuva pyrkimys laillisuusvalvonnan kehittämiseen.658 puolueetonta ombudsmania (Espanja, Kreikka, tulivat julkisuuteen vanhusten asumisyksikköjen vaka- taisessa tilanteessa julkinen valta tarvitsee sparraajak- Samalla on todettava, että näin ei välttämättä tule Tšekin tasavalta). EU:n kehittyneimmissäkin demok-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 169 MARKUS KARI 170

ratioissa on käynnissä prosesseja, jotka saattavat haastaa lainsäädännön perustuslainmukaisuus tai tehdä Lähteet The European Commission for Democracy through Law (“the ombudsman-instituutioiden toimintamahdollisuudet väliintulo tuomioistuimessa käsiteltävään asiaan.661 Venice Commission”) principles on the protection and promotion of the Ombudsman institution (”the Venice Principles”) Adopted by vaaraan. Tällaisia ovat uusien, toimivallaltaan rinnak- Suomessa olisi syytä uudistaa oikeusasiamiesinstituu- the Venice Commission at its 118th Plenary Session (Venice, 15−16 kaisten ja ombudsmanien demokraattista kontrollia tiota siten, että se vastaa Venetsian periaatteiden tarkoi- March 2019). VIRALLISDOKUMENTIT laimentavien instituutioiden perustaminen (Yhdistynyt tusta ja henkeä: Ombudsman-instituution vahvista- kuningaskunta, Belgia), toimivallan rajaaminen tietyn mista (kohta 25). Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna ... KIRJALLISUUS keskeisen hallintotoiminnan ulkpuolelle (Irlanti) tai 1920−2001. (EOAK) Aalto, Jorma S., Mietteitä eduskunnan oikeusasiamiesjärjestelmän toimivallan onttoutuminen yksityistämisen seurauk- Ennen kaikkea on kuitenkin niin juristikunnan ja virka- Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta… 2002– (EOAK) kehittämisestä. Lakimies. 84/1986, s. 648–657. sena (Itävalta, Belgia, Irlanti, Alankomaat, Yhdistynyt miesten kuin etenkin poliittisten päätöstentekijöiden 659 PeVM 4/1924 vp., Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 4 edus- kuningaskunta). suojeltava oikeusasiamiesinstituutiota ja edesautettava Aarnio, Eero J., Ylin laillisuusvalvonta Suomessa. Selvitys eduskunnan kunnan kirjelmän johdosta eduskunnan oikeusasiamiehen johto- sen toimintamahdollisuuksia. Tämä on osa oikeusval- oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin toimivallasta ja säännön 4 §:n 2 momentin selittämisestä. Ilmiöt, jotka eri EU-maissa ovat todellisuutta, olisivat tion jatkuvaa ja kokonaisvaltaista kehittämistä. Insti- tehtävistä erityisesti siltä osin kuin on kysymys toimivallan päällek- käisyydestä. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 5/1988. omiaan heikentämään eduskunnan oikeusasiamiehen tuution menestyksen vaihtoehdot ovat synkät. Uskallan HE 37/1920 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle asevelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. toiminnan vaikuttavuutta ja sen kykyä toimia kansa- menneisyyden perusteella väittää, että jos EOA:ta ei van Aerschot, Paul, Koyhat ja laki. Toimeentulotukilain lainsädan- non kehitys oikeudellistumisprosessien valossa. Suomalainen laki- laisten oikeusturvan eteen. Euroopan neuvoston piirissä ole instituutiona olemassa sadan vuoden päästä, myös HE 58/1948 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle kastroimislaiksi. miesyhdistys 1996. Ombudsperson-instituutiota pyritään suojaamaan suomalainen oikeusvaltio on kadonnut. Sen myötä ovat Lastensuojelun sijaishuollon epakohdat ja lasten kaltoinkohtelu niin sanotun Venetsian komission toimesta laadituilla romahtaneet myös meidän suomalaisten menestyksel- Alasuutari, Pertti. Tasavalta. Sodan jälkeisen Suomen kaudet ja 1937–1983. Sosiaali- ja terveysministerion raportteja ja muistioita trendit. Vastapaino 2017. Venetsian periaatteilla. Parlamentaarinen yleiskokous lisen yhteiskuntaelämän perusteet. 2016:22. hyväksyi lokakuussa 2019 päätöksen, jossa niiden sovel- Andersson, Stanley, Ombudsmen and Prisons in Scandinavia. Nordisk KM 1970: B 13 Oikeusasiamiesinstituution kehittamiskomitean tamista suositellaan kaikissa Euroopan neuvoston tidsskrift för kriminalvidenskab 66/1978, s. 211–246. mietinto. Ehdotus oikeusasiamiesinstituution kehittamisesta. jäsenvaltioissa. Luonteeltaan ne ovat kansainväliset vähimmäisstandardit, joita voisi verrata ihmisoikeus- KM 1975:41 Oikeusasiamiestoimikunnan mietintö. Komiteanmie- Anttila, Inkeri, Kansainväliset vaikutteet Suomen vankeinhoidon kehityksessä, s. 325–354 teoksessa Suominen, Elina (toim.) Katsa- 660 tintö 1975:41 instituutiota käsitteleviin Pariisin periaatteisiin. uksia vankeinhoidon kehitykseen. Suomen vankeinhoidon historiaa, Oikeusasiamiestyoryhman osamietinto. Helsinki, 1995. osa 1. Arvi A. Karisto Oy, 1981. Suomessa periaatteiden sisältö on pääasiassa jo huo- Oikeusasiamiestyoryhman mietinto. Helsinki, 1996. Arjola-Sarja, Terhi, Oikeusasiamies hyvän hallinnon kehittäjänä, mioitu – poikkeavuuksia on kuitenkin ainakin oikeus- s. 86−101 teoksessa Eduskunnan oikeusasiamies 90. Eduskunnan asiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten nimittämis- OM 2019:24 Ylimpien laillisuusvalvojien tehtavien jako. Tyoryhman oikeusasiamiehen kanslia, 2010. menettelyssä ja toimikauden kestossa. Valinnan tulisi mietinto. Oikeusministerion julkaisuja, mietintoja ja lausuntoja. Ekberg, Henrik, Führers trogna följeslagare – den finländska esimerkiksi olla hyvin avointa: julkista, läpinäkyvää, K 13/1993 vp Esteellisyyssännosten kehittaminen. Kertomus nazismen 1932–1944. Schildts, 1991. meriittipohjaista, objektiivista ja laissa säädettyä Eduskunnalle. (kohta 7). Toimikauden tulisi olla pidempi kuin nimit- Elmgren, Ainur, Medborgerliga rättigheter? De intellektuella och 1930-talets statsmakt, s. 225–251 teoksessa Demokratins drivkrafter. tävän elimen toimikauden ja mieluiten vähintään seit- K 1/2006 vp Lapsi, perhevakivalta ja viranomaisten vastuu : oikeusasiamiehen erilliskertomus eduskunnalle. Kontext och särdrag i Finlands och Sveriges demokratier 1890–2020. semän vuotta. Toimikausien määrä tulisi mieluiten Red. Henrik Meinander, Petri Karonen och Kjell Östberg. Svenska rajata yhteen ja viimeistään yhteen uudelleenvalintaan HE 57/1994 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle poliisilaiksi ja eräiksi litteratursällskapet i Finland, 2018. (kohta 10). Ehkä olisi syytä pohtia myös sitä, mitä koti- siihen liittyviksi laeiksi. Frigren, Pirita, Tirkistelyä vai ymmärryksen lisäämistä? Historiantut- maisessa kontekstissa tarkoittavat kohdassa 19 asetetut Doc. 14953, 20 August 2019. Ombudsman institutions in Europe − kija arkaluontoisista asioista kirjoittamassa, s. 51–73 teoksessa Histo- parhaat käytännöt oikeusasiamiehen mahdollisuudesta the need for a set of common standards (Rapporteur Richard Balfe) riantutkimuksen etiikka. Gaudeamus, 2017.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 171 MARKUS KARI 172

Gellhorn, Walter, Finland, s. 48–90 teoksessa Ombudsmen and others. Husa, Jaakko, Oikeusasiamies käsittelyn joutuisuuden valvojana. Laki- Korpiola, Mia, Sodanaikaisia tappoja ja kidutuksia selvittämässä: Kähönen, Aappo, Vallankumouksen ja nationalismin ristipaineessa Citizens’ protectors in nine countries. Harvard University Press, 1966. mies 3/2002 s. 352–376. valkoisen Suomen musta puoli, s. 105–109 teoksessa Heikki Pihlaja- 1905–1932: Suomi hauraana valtiona, s. 295–311 teoksessa Juhani mäki (toim.), Lainkäyttöä läpi vuosisadan. Näkökulmia korkeimman Koponen & Sakari Saaritsa (toim.), Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi. Hakkila, Esko, Suomen tasavallan perustuslait sekä eräitä niihin liit- Hyytiä, Osmo, ”Helmi Suomen maakuntien joukossa” − Suomalainen oikeuden historiaan 1918–2018,. Edita 2018. Suomi kehityksen kiinniottajana. Gaudeamus, 2019. tyviä lakeja, asetuksia ja säännöstöjä. WSOY 1939. Itä-Karjala 1941−1944. Edita, 2008. Koskinen, Pirkko K., Oikeusasiamies uusiutuvassa yhteiskunnassa Kärenlampi, Paavo, Taistelu kouludemokratiasta. Kouludemokratian Heinonen, Olavi, Laillisuusvalvonnasta, s. 102–113 teoksessa Juhlajul- Häkkinen, Teemu, Embracing values? The question of Finnish s. 103–116 teoksessa Artikla r.y:n 10-vuotisjuhlajulkaisu. Artikla r.y., aalto Suomessa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1999. kaisu = Festskrift. Curt Olsson 1919-28/9-1989. Juridiska föreningen i membership of the Council of Europe as a case of political value 1989. Finland, 1989. deliberation in European integration, 1987−1989. Journal of European Laine, Antti, Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Karjalan siviiliväestön Integration History Volume 22, 1/2016. Koskinen, Pirkko K., Eduskunnan oikeusasiamies ihmisoikeusnor- asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944. Otava, 1982. Heinonen, Tuuli – Lavapuro, Juha, Oikeuskulttuurin eurooppalaistu- mien valvojana, s. 71–77 teoksessa Ihmisoikeudet Suomessa. raportti minen. Ihmisoikeuksien murroksesta kansainväliseen vuorovaikutuk- Jansson, Julia, Lahjomattoman vakaa, kykenevä ja valistunut. Polii- Suomen Unesco-toimikunnan Espoossa 8.–9.12.1988 järjestämästä Laitinen, Jouko. Vankeinhoidon voimavarojen kehitys 1860-luvulta seen. Suomalainen lakimiesyhdistys, 2012. sikoulutuksen vaiheet pystymetsasta korkeakouluun s. 20–289 teok- seminaarista ”Ihmisoikeudet Suomessa”. Suomen Unesco-toimikunta, nykypäivään, s. 179–230 teoksessa Suominen, Elina (toim.) Katsa- sessa Muodollisesti pätevä? Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 1990. uksia vankeinhoidon kehitykseen. Suomen vankeinhoidon historiaa, Halila, Heikki: Kuuskoski, Reino. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Poliisiammattikorkeakoulu 2018. osa 1. Arvi A. Karisto Oy, 1981. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Koskinen, Pirkko K., Oikeusasiamies sosiaalisten perusoikeuksien 1997 (viitattu 19.9.2019). Kalela, Jorma, Historia ja demokratia. Historiallinen aikakausikirja valvojana. Lakimies 6–7/1998 s. 973–982. Lindstedt, Jukka, Valtio näyttää voimansa – Arndt Pekurisen viimeiset 2/2014, s. 221–229. päivät syksyllä 1941. Lakimies 6/1995 s. 1045−1065. Marjut Helminen & K.J. Lang (toim.) Kansainvaliset ihmisoikeudet. Koskinen, Ulla – Einonen, Piia. Hallinnon sankarilliset yksilöt ja Lakimiesliiton kustannus, 1987. Kari, Markus, Lausunnot ja esitykset Korkeimman hallinto-oikeuden kasvoton koneisto, s. 115–145 teoksessa Petri Karonen – Antti Räihä Laitinen, Ahti – Michelsen, Allan – Virtanen, Antti, Eduskunnan oikeuspoliittisen linjan ilmentäjinä, s. 166–239 teoksessa Oikeusval- (toim.) Kansallisten instituutioiden muotoutuminen: suomalainen oikeusasiamies ja perusoikeuksien loukkauksista tehdyt kantelut. Hentilä, Seppo, Aseveljeyden nurjalla puolella. Saksalaisten sotavan- tion rakentaja. Korkein hallinto-oikeus 100 vuotta. Edita, 2018. (Kari historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900–1960. Suomalaisen kirjalli- Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 1985. kileirit Suomessa 1941–44. Kirjallisuusarvostelu. Historiallinen aika- 2018a) suuden seura 2014. kauskirja 3/2009, s. 345–349. Laisaari, Mauno, Eduskunnan oikeusasiamiehen (OA) viran teoreetti- Kari, Markus, Instituutiota rakentamassa − elinkeinoelämän asioiden Kostiainen, Aura, Kontrolli, konsensus ja kritiikki – oikeushistorial- sesta ja käytännöllisestä merkityksestä Suomessa // Valtiotieteellisen Hidén, Mikael, Säätyin asiamiehestä oikeusasiamieheen. Lainvalvo- muutos ja muuttumattomuus, s. 300–339 teoksessa Oikeusvaltion linen tarkastelu poliisin ja kansalaisten valisesta suhteesta Suomessa. yhdistyksen vuosikirja. 8−9, (1948−1949), s. 75−88. ja-idean vaiheita ennen hallitusmuodon säätämistä. Tidskrift utgiven rakentaja. Korkein hallinto-oikeus 100 vuotta. Edita, 2018. (Kari 2018b) Oikeus 4/2018 s. 358–390. av juridiska föreningen i Finland. 103/1967, s. 346−376. Lehtimaja, Lauri, International human rights and domestic legality: Kastari, Paavo, Oikeuskansleri ja oikeusasiamies. Lakimies 60/1962, Kucsko-Stadlmayer, Gabriele, Part One: The Legal Structures of experiences of the Finnish Parliamentary Ombudsman, s. 93–108 Hidén Mikael, Eduskunnan oikeusasiamies. Suomalainen lakimiesyh- s. 351−367. Ombudsman-Institutions in Europe. Legal Comparative Analysis, teoksessa Allan Rosas (ed.) International human rights norms distys, 1970. s. 1–67 teoksessa Gabriele Kucsko-Stadlmayer (toim.) European in domestic law. Finnish and Polish perspectives. Lakimiesliiton Kastari, Paavo, Oikeusasiamiesinstituutti lähinnä Skandinavian näkö- Ombudsman-Institutions. A comparative legal analysis regarding the kustannus, 1990. Hidén, Mikael, Finnish Parliamentary Ombudsman as Guardian of kulmasta. Lakimies 68/1970, s. 707−724. multifaceted realisation of an idea. Springer, 2008. Human Rights and Constitutional Rights: an Integrated Approach, Lehtimaja, Lauri, Eduskunnan oikeusasiamies perus- ja ihmisoikeuk- s. 61−71 teoksessa Parliamentary Ombudsman of Finland 80 Years. Kastari, Paavo, Eduskunta sekä oikeudenkäyttö ja lainvalvonta, Jaana Kuusipalo, Sukupuolittunut poliittinen edustus Suomessa. sien valvojana. Lakimies 6–7/1999 s. 897–907. Eduskunta, 2000. s. 215–277 teoksessa Kansanedustuslaitoksen historia. XI osa. Edus- Tampereen yliopisto 2011. kunta, 1977. Lempinen, Miko – Pohjolainen, Anna-Elina, Scheinin, Martin, Hoffman, Kai: Aalto, Erkki. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Kuusikko, Kirsi, Oikeusasiamiesinstituutio. Suomalainen lakimiesyh- Kansallisen ihmisoikeusinstituution tarve Suomessa: ”Pariisin peri- Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997 Keinänen, Anssi – Määttä, Kalle, Tutkimiskynnys oikeusasiamie- distys 2011. aatteiden” mukaiset tehtävät, niiden toteuttaminen Suomessa ja (viitattu 27.6.2019). sinstituutiota kehitettäessä, s. 311–323 teoksessa Juhlakirja Pentti kehittämismahdollisuuksien hahmottelua. Åbo Akademin ihmisoike- Arajärvi 1948 – 2/6 – 2008. Joensuun yliopisto, 2008. Kuusikko, Kirsi. Eduskunnan oikeusasiamies politiikan aallokoissa usinstituutti 2002. Holmberg, Håkon, Kysymys työnjaon aikaansaamisesta oikeuskans- toisen maailmansodan jalkeen, s. 181–195 teoksessa Matti Enbuske lerin ja oikeusasiamiehen kesken vuosina 1919–1933. Valtiotieteel- Kekkonen, Jukka, Suomalaisen oikeuskulttuurin suuri linja 1898–1998, – Matti Mantyla – Matti Salo – Reija Satokangas (toim.), Historian Lilius, Hugo, Ett tidigt förslag om inrättande av ett justitieombuds- lisen yhdistyksen vuosikirja 2–3/1942–1943, s. 28−58. s. 1–183 teoksessa Suomalaisen oikeuskulttuurin suuri linja. Suoma- selkosilla. Jouko Vahtolan juhlakirja. Pohjois-Suomen historiallinen mansämbete // Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland. 68, lainen lakimiesyhdistys 100 vuotta. Suomalainen lakimiesyhdistys, 1998. yhdistys, 2012. (1932), s. 389−393. Holmberg, Håkon, Frågan om en justitieombudsman vid ständerlant- dagarna // Historiska och litteraturhistoriska studier 20/1944, Kettunen, Pauli. Sosiaalidemokraattien Suomi sisallissodan jalkeen. Kuusikko, Kirsi, Hyvitysesitykset oikeusasiamiehen toimintamuo- Lindstedt, Jukka. Kuolemaan tuomitut. Suomalainen lakimiesyh- s. 172–218. Kirjallisuusarvostelu. Historiallinen aikakausikirja 1/2017, s. 118–119. tona. Lakimies 1/2014 s. 3–22. distys, 1999.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 173 MARKUS KARI 174

Lindstedt, Jukka. ”Sotaväen rikoslaista pärinää” – sota-ajan oikeusmi- Otto, Reinhardt, Soviet Prisoners of War and the German Lapland Saaritsa, Sakari, Miten Suomi lakkasi olemasta kehitysmaa? Talou- Söderhjelm, J. O., En reformering av stadgandena rörande riksda- nisteri Oskari Lehtosen näkemyksien tarkastelua. Lakimies 2/2019, Front. 1941–1944. s. 64–113 teoksessa Lars Westerlund (toim.), Sota- dellinen ja inhimillinen kehitys 1800- ja 1900-luvuilla. S. 33–50 teok- gens justitieombudsman. Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i s. 169–191. vangit ja internoidut. Kansallisarkisto, 2008. sessa: Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi. Suomi kehityksen kiinniot- Finland. 67/1931, s. 69–86. tajana (toim.) Juhani Koponen & Sakari Saaritsa. Gaudeamus, 2019. Meinander, Henrik. Inledning, s. 9–24 teoksessa Demokratins Paavilainen, Marko, Ristiaallokosta lapsen oikeuksiin. Lastensuojelun Söderhjelm, J. O., JÖ och JO, s. 18–23 teoksessa Finlandssvenskt drivkrafter. Kontext och särdrag i Finlands och Sveriges demokratier yhteistoiminnan historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. Saraviita, Ilkka, Ylimmät lainvalvojat perusoikeusjärjestelmän toteut- frisinne : festskrift tillägnad John Österholm 5/10 1952. Ekenäs, 1952. 1890–2020. Red. Henrik Meinander, Petri Karonen och Kjell Östberg. tajina, s. 211–228 teoksessa Ylimmät lainvalvojat perusoikeusjärjes- Svenska litteratursällskapet i Finland, 2018. Pajuoja, Jussi – Pölönen, Pasi, Ylin laillisuusvalvonta: oikeuskansleri ja telmän toteuttajina. Turun yliopisto, 1998. Tontti, Jarkko, Otto Brusiin – intellektuellin tie. Historiallinen Aika- oikeusasiamies. Tietosanoma, 2011. kauskirja 3/1998, s. 113–120. Merikoski, Veli, Luentoja huolto-oikeudesta. Kolmas lisätty painos. Salminen, Matti, Toisinajattelijoiden Suomi. Tarinoita yhden Suomalainen lakimiesyhdistys, 1968. Paunio, Riitta-Leena, Havaintoja eduskunnan oikeusasiamiehen totuuden maasta. Into Kustannus, 2016. Tikka, Marko – Eilola, Jari, Lakien synty ja oikeudenkäytön ihanteet perus- ja ihmisoikeusvalvonnan kehityspiirteistä, s. 264–277 teoksessa s. 179–201 teoksessa Petri Karonen – Antti Räihä (toim.) Kansallisten Mylly, Juhani – Hidén, Mikael – Honka-Hallila, Helena. Suomen Risto Nuolimaa – Pekka Vihervuori – Hannele Klemettinen (toim.) Salojärvi, Juhana, Ihmisoikeuksien historian tutkimukseen liittyvia instituutioiden muotoutuminen. Suomalainen historiakuva Oma Maa eduskunta 100 vuotta. Osa 6, Miten eduskunta toimii. Edita, 2006. Juhlajulkaisu Pekka Hallberg 1944 – 12/6 – 2004. Suomalainen laki- ongelmia. Historiallinen aikakausikirja 1/2017, s. 87–97. –kirjasarjassa 1900–1960. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2014. miesyhdistys, 2004. Määttä, Kalle & Keinänen, Anssi, Näkökulmia oikeusasiamiesinstituu- Tuori, Kaarlo, Oikeus, valta ja demokratia. Lakimiesliiton kustannus, Salojärvi, Juhana, Ihmisoikeudet ennen läpimurtoa: Suomen ihmisoi- tion vaikuttavuuteen. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, 2007. Paunio, Riitta-Leena, Eduskunnan oikeusasiamies lapsen oikeuksien 1990. keuksien liitto 1949–1952. Oikeus 2/2019 s.166–186. valvojana. Lakimies 6–7/2001 s. 977–989. Niemi, Johanna – de Godzinsky, Virve-Maria, Telepakkokeinojen oi- Uotila, Pekka, Eduskunnan oikeusasiamies ja EOA:n poliisitoimintaan Salojärvi, Juhana, Human Rights Redefining Legal Thought. The keussuojajärjestelmä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2009. Paunio, Riitta-Leena, Perusoikeudet ihmisten arjessa – eduskunnan kohdistuneet kanteluratkaisut vuosina 1989–1999. Poliisiammattikor- History of Human Rights Discourse in Finnish Legal Scholarship. oikeusasiamiehen rooli ja sen muutokset. s. 29–58 teoksessa Tuuli keakoulu, 2001. Springer, 2020. Nieminen, Liisa, Kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen Heinonen, Juha Lavapuro (toim.) Oikeuskulttuurin eurooppalaistu- Suomeen: haaste laillisuusvalvojille. Lakimies 3/2008 s. 367–391. minen. Ihmisoikeuksien murroksesta kansainväliseen vuorovaikutuk- Vuorisjärvi, Esko, J.O. Söderhjelmin värikäs elämä. Presidenttien Scheinin, Martin, The Status of Human Rights Conventions in seen. Suomalainen lakimiesyhdistys, 2012, s. 29–57. salainen luottomies. Edita, 2019. Finnish Domestic Law, s. 25–43 teoksessa teoksessa Allan Rosas Nieminen, Liisa, Eduskunnan oikeusasiamies ”pienen ihmisen” asialla (ed.) International human rights norms in domestic law. Finnish and – joustavuutta vai hampaattomuutta näkökulmasta riippuen? Laki- Pellonpää, Matti, The Status of Human Rights Conventions in Vehmas, Simo, Vammaisuus – johdatus historiaan, teoriaan ja etiik- Polish perspectives. Lakimiesliiton kustannus, 1990. mies 2/2018 s. 143–176. Finnish Domestic Law, s. 25–43 teoksessa Allan Rosas (ed.) Inter- kaan. Gaudeamus Kirja Oy, 2005. national human rights norms in domestic law. Finnish and Polish Scheinin, Martin, Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa. Valtiosään- Nieminen, Liisa. Laitosvaltaopin hylkääminen: alku perusoikeuksien perspectives. Lakimiesliiton kustannus, 1990. Vänanen-Fomin, Marja – Pehkonen, Aini: Vuoden 1936 alkoholisti- uudelle aikakaudelle s. 11–36 teoksessa Juhlajulkaisu Mikael Hidén töoikeudellinen tutkimus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten lain tulkintakehykset. Historiallinen aikakausikirja 1/2017, s 33–44. valtionsisäisestä voimassaolosta sekä ihmisoikeus- ja perusoikeusnor- 1939 – 7/12 – 2009. Suomalainen lakimiesyhdistys, 2009. Pirjola, Jari, The Parliamentary Ombudsman of Finland as a National mien sovellettavuudesta Suomen oikeusjärjestyksessä. Suomalainen Preventive Mechanism under the Optional Protocol to the United Westerlund, Lars, Prisoners of war in Finland in WWII. S. 8–19 teok- lakimiesyhdistys, 1991. Nousiainen, Kevät, Prosessin herruus. Länsimaisen oikeudenkäytön Nations Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or sessa Lars Westerlund (toim.) Sotavangit ja internoidut. Kansallisar- ”modernille” ominaisten piirteiden tarkastelua ja alueellista vertailua. Degrading Treatment or Punishment. Nordic Journal of International kisto, 2008. (Westerlund 2008a). Suomalainen lakimiesyhdistys 1993. Law 77/2008 s. 163–174. Seppinen, Ilkka Tapio: Tämän asian olen tutkinut. Valtioneuvoston oikeuskanslerin historia 1944–2008. Oikeuskanslerinvirasto, 2009. Westerlund, Lars, Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941– Nuorteva, Jussi, Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881–1988. Puhakka, Y. W., Eduskunnan oikeusasiamiehen asema ja tehtävät. 1944, Tammi, 2008. (Westerlund 2008b). Suomen vankeinhoidon historiaa, osa 2. Valtion painatuskeskus, Defensor legis 10/1929 s. 93–114. Serota, B., The Evolution of the Role of the Ombudsman – Compari- 1989. sons and Perspective s. 27−41 teoksessa Gerald E. Caiden (ed.) Inter- Raunio, Tapio – Wiberg, Matti (toim.) Eduskunta. Kansanvaltaa national handbook of the Ombudsman. Country surveys. Greenwood Näre, Sari, Turvasäilöön ja keskitysleirille – poliittisten vankien puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Gaudeamus, 2014. Press, 1983. kohtelu sodan aikana s. 249–308 teoksessa Ruma sota. Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia. Toimittaneet Sari Nare ja Jenni Kirves. Johnny Rosas, Allan, Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten merkityksestä Silvennoinen, Oula, Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuus- Kniga Publishing, 2008. yksityisen ihmisen oikeusturvan kehitykselle, s. 71–78 teoksessa poliisiyhteistyö 1933−1944. Otava, 2008. Eduskunnan oikeusasiamies 75 vuotta: juhlakirja. Helsinki, 1995. Okkonen, Ville – Laamanen, Ville, Kansalaisuus, politiikka ja lailli- Suomen jääkärien elämäkerrasto. Puolustusministeriön Sotahistorial- suus Mäntsälän kapinan jälkeen. Historiallinen Aikakauskirja 1/2018 Rowat, Donald C. (ed.), The Ombudsman plan. Essays on the world- lisen toimiston julkaisuja IV. WSOY, 1938. s. 15–28. wide spread of an idea. McLellan and Stewart Limited, 1973.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 175 Eduskunnan ja oikeusasiamiehen väliset suhteet

JUKKA LINDSTEDT

Fragmentteja, Leena Luostarinen / kuvaaja Simo Rista (1981, öljy kankaalle). © Kuvasto 2019. JUKKA LINDSTEDT JUKKA 178

Tarkasteluni kohteena ovat eduskunnan ja oikeusasia- I min studie har jag sett på förhållandet mellan riks- miesinstituution väliset suhteet. Olen pyrkinyt selvit- dagen och justitieombudsmannainstitutionen. Jag har tämään erityisesti sitä, kuinka itsenäisesti eduskunta särskilt strävat efter att ta reda på hur självständigt on sallinut oikeusasiamiehensä toimia ja kuinka riip- riksdagen har tillåtit sin justitieombudsman att agera pumattomia poliittisista puolueista oikeusasiamiehet och hur oberoende av politiska partier justitieombuds- ovat olleet. Mahdolliset muutokset näissä suhteissa olen männen varit. Jag har strävat efter att sätta in eventu- pyrkinyt asettamaan poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ella förändringar i förhållandena i sina politiska och yhteyksiinsä. Keskeisenä lähteenä ovat olleet oikeusasia- samhälleliga kontexter. Justitieombudsmannens verk- miehen toimintakertomukset ja niiden johdosta laaditut samhetsberättelser och de betänkanden som grundlags- perustuslakivaliokunnan mietinnöt, mutta myös oikeus- utskottet utarbetat med anledning av berättelserna har asiamiehen toimintaa koskevat täysistuntokeskustelut. varit viktiga källor, men också debatter om justitieombudsmannens verksamhet i plenum. Oikeusasiamiehen ja sittemmin apulaisoikeusasiamiesten poliittiset taustat ovat toimen 100-vuotis- Justitieombudsmannens och sedermera de biträdande kautena vaihdelleet. Ensimmäiset oikeusasiamiehet justitieombudsmännens politiska bakgrunder har under saattoivat hoitaa tehtävää kansanedustajan työn ohessa, de hundra år som befattningen funnits varierat. De Yhteenveto ja jolloin heidän poliittinen kantansa oli ilmeinen. Tämä Sammandrag och första justitieombudsmännen kunde sköta uppgiften vid estettiin lainmuutoksella vuonna 1928. Senkin jälkeen sidan av sitt arbete som riksdagsman. Deras politiska arviointia vielä vuosikymmeniä, 1990-luvulle asti, oikeusasia- utvärdering ställning var på så vis uppenbar. Detta hindrades med miehen tehtävään valittujen poliittisesta taustasta en lagändring 1928. Även under flera årtionden efter esitettiin vähintään arveluja, ja valinnat perustuivat detta, fram till 1990-talet, förekom det åtminstone anta- puolueiden keskenään käymiin neuvotteluihin ja välillä ganden om den politiska bakgrund som den som valdes tasaisiinkin äänestyksiin. Vuoden 1972 alussa aloitti till uppgiften hade. Valet var baserat på förhandlingar ensimmäinen apulaisoikeusasiamies. Sen jälkeen oi- mellan partierna och ibland på också jämna omröst- keusasiamies ja apulaisoikeusasiamies valittiin siten, ningar. I början av 1972 påbörjade den första biträdande että toinen edusti oikeistoa ja toinen vasemmistoa. justitieombudsmannen sitt arbete. Efter detta valdes 1990-luvulta lähtien poliittiset sopimukset loppuivat. justitieombudsmannen och biträdande justitieom- Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet eivät enää budsmannen så att den ena representerade högern och olleet yhdistettävissä johonkin tiettyyn poliittiseen den andra vänstern. De politiska överenskommelserna taustaan. Vuonna 1995 oikeusasiamiehen tehtävän täyt- upphörde från och med 1990-talet. Justitieombuds- tämiseksi järjestettiin kuulemismenettely, ja nyttemmin mannen och de biträdande justitieombudsmännen gick tehtävään voi ilmoittautua. Valinnan ratkaisee nykyisin inte längre att koppla samman med någon viss poli- käytännössä se, kenen valitsemista tehtävään perustus- tisk bakgrund. När justitieombudsmannen skulle till- lakivaliokunta kannattaa hakijat kuultuaan. sättas 1995 ordnades ett hörande och numera kan man meddela sitt intresse för uppgiften. Numera avgörs valet Puoluepoliittisten kytkentöjen päättyminen lienee i praktiken av vilken av de sökande till uppgiften som parantanut oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasia- grundlagsutskottet efter hörandena understöder att väljs.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 179 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 180

miesten mahdollisuuksia toimia riippumattomasti ja toimintansa rajat. Perustuslakivaliokunta on ottanut Det att de partipolitiska kopplingarna upphört torde ha utskottet vill ta ställning till enskilda fall som justitie- uskottavasti tehtävässään. Toisaalta ei ole näyttöä siitä- oikeusasiamiehen ratkaisemiin yksittäistapauksiin förbättrat justitieombudsmannens och biträdande justi- ombudsmannen avgjort. I praktiken har naturligtvis kään, että poliittiset ryhmät olisivat aiemmin painos- kantaa 100-vuotiskautena suhteellisen harvoin ja tieombudsmännens möjligheter att vara oberoende och grundlagsutskottet själv i denna fråga avgjort gränserna taneet ”omia” oikeusasiamiehiään taikka että nämä enimmäkseen alkuvuosikymmeninä, jolloin oikeusasia- trovärdiga i sina uppgifter. Å andra sidan finns det inte för sin verksamhet. Under den gångna hundraårsperi- olisivat hakeneet joitain toimintaohjeita puolueeltaan. miehen ja perustuslakivaliokunnan suhteiden voidaan några bevis på att politiska grupper tidigare heller skulle oden har grundlagsutskottet tagit ställning till enskilda Eduskuntakeskustelussa epäilyjä oikeusasiamiehen arvioida olleen nykyistä vakiintumattomammat. ha utövat påtryckning på ”sina” justitieombudsmän fall som justitieombudsmannen avgjort förhållandevis poliittisesti motivoituneesta toiminnasta on esitetty Tällaiset perustuslakivaliokunnan kannanotot ovat eller att justitieombudsmännen skulle ha bett sitt parti sällan och till största delen under de första årtion- vain harvoin. Oikeusasiamiehen pyrkimys uudelleen- vuosilta 1925, 1928, 1930, 1935 ja 2007. Perustuslakiva- om råd om hur de ska agera. I riksdagen har det endast dena, då man kan anta att förhållandet mellan justi- valintaan aiheuttaa kuitenkin tietyn riippuvuuden liokunta ei ole itse tulkinnut kannanottojensa olevan sällan diskuterats misstankar om att justitieombuds- tieombudsmannen och grundlagsutskottet inte varit eduskunnasta. oikeusasiamiestä oikeudellisesti sitovia, ja tämä on ollut mannens agerande skulle vara politiskt motiverat. Om så etablerat som idag. Sådana ställningstagande har myös oikeuskirjallisuuden kanta. Toki valiokunnan justitieombudsmannen strävar efter att bli omvald, leder gjorts av grundlagsutskottet 1925, 1928, 1930, 1935 och Ei vaikuta siltä, että oikeusasiamiestä koskevaa lakia mietinnöissä lausuttua on yleisesti pidetty oikeusasia- detta dock till ett visst beroende av riksdagen. 2007. Grundlagsutskottet har inte själv tolkat utskot- ja johtosääntöä taikka eduskunnan budjettivaltaa olisi miehen kannalta tosiasiallisesti merkittävänä. tets ställningstaganden som juridiskt bindande, och käytetty oikeusasiamiehen painostamiseen tai ohjai- Instruktionen och lagen om riksdagens justitieom- detta har också varit den juridiska litteraturens syn på luun. Lainsäädännön muutokset vaikuttavat toteutu- Lisäksi perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa oi- budsman eller riksdagens budgetmakt verkar inte i frågan. Det som har sagts i utskottets utlåtanden har neen oikeusasiamiehen toivomusten mukaisesti. Samaa keusasiamiehen työhön yleisemmällä tasolla, esimer- något skede ha använts för att pressa eller styra justitie- visserligen de facto i regel ansetts vara väsentligt för voi sanoa budjetista, joskin aivan viime aikoina on ollut kiksi toimintakertomusta koskevin toivomuksin. Oi- ombudsmannen. Ändringar i lagstiftningen verkar ha justitieombudsmannen. merkkejä eduskunnan aiempaa tiukemmasta suhtautu- keusasiamies on ottanut ne pitkälti huomioon. Taval- genomförts enligt justitieombudsmannens önskningar. misesta oikeusasiamiehen kanslian kuluihin. lista tiiviimpi oikeusasiamiehen – ja myös oikeuskans- Detsamma gäller budgeten, även om det under den Grundlagsutskottet har också tagit ställning till justi- lerin – työtapojen ja työtilanteen seuranta perustuslaki- allra senaste tiden förekommit tecken på att riksdagen tieombudsmannens arbete på ett mera allmänt plan, Aiempina vuosikymmeninä kansanedustajien yhtey- valiokunnassa ajoittuu 2000-luvulle ajanjaksoon, jolloin förhåller sig mera stramt till utgifterna vid justitieom- till exempel genom önskemål som gäller verksam- denpito oikeusasiamiehen kansliaan kanteluja jättä- entinen Suomen ja Euroopan oikeusasiamies Jacob budsmannens kansli än tidigare. hetsberättelsen. Justitieombudsmannen har i stor mällä on ollut vilkkaampaa kuin nykyään. Tässä Söderman toimi valiokunnan varapuheenjohtajana. utsträckning tagit dem i beaktande. En mera intensiv mielessä oikeusasiamiehen ja yksittäisten kansanedus- Tämä perustuslakivaliokunnan toimintatapa näyttää Under tidigare decennier har riksdagsledamöterna uppföljning av justitieombudsmannens – och också tajien välinen etäisyys vaikuttaa kasvaneen. jääneen väliaikaiseksi. genom att lämna in klagomål mera aktivt hållit justitiekanslerns – arbetssätt och arbetssituation ägde kontakten till justitieombudsmannen än nuförtiden. I rum i grundlagsutskottet under 2000-talet, i samband Aiheen kannalta vähemmän merkitykselliseksi jää Siinä missä perustuslakivaliokunnan mietinnöt oikeus- detta avseende verkar avståndet mellan justitieombuds- med att Finlands och Europas tidigare justitieom- oikeusasiamiehen mahdollisuus valvoa eduskuntaa. asiamiehen kertomuksista ovat kritiikkiäkin esitet- mannen och den enskilde riksdagsledamoten ha ökat. budsman Jacob Söderman var vice ordförande för Kansanedustajien toiminnan eduskunnassa on nimit- täessä olleet diplomaattisesti muotoiltuja, ovat yksit- utskottet. Detta verkar dock ha varit ett tillfälligt förfa- täin vakiintuneesti katsottu jäävän oikeusasiamiehen täisten kansanedustajien puheenvuorot olleet usein Med tanke på ämnet är justitieombudsmannens möjlig- ringssätt i grundlagsutskottet. valvontavallan ulkopuolelle. suorapuheisempia ja siten enemmän aikakauden poliit- heter att övervaka riksdagen av mindre betydelse i tisista ristiriidoista kertovia. Kuitenkin myös perus- sammanhanget. Den etablerade synen är nämligen Där var man i grundlagsutskottets betänkanden om Suuri kysymys oikeusasiamiehen itsenäisyyden tuslakivaliokunnan mietintöihin jätettiin 1930-luvulle att riksdagsledamöternas agerande i riksdagen ligger justitieombudsmannens berättelser formulerat också kannalta on se, missä määrin perustuslakivaliokunta asti säännönmukaisesti vastalauseita poliittisten näkö- utanför justitieombudsmannens tillsynsbehörighet. kritiken diplomatiskt, har enskilda riksdagsledamöters haluaa ottaa kantaa oikeusasiamiehen ratkaisemiin kohtien mukaisesti, ja myöhemminkin niitä on jonkin inlägg ofta varit mera rakt på sak och på så sätt berättat yksittäistapauksiin. Käytännössä perustuslakivalio- verran tehty. Oikeusasiamiehen toiminnan alussa En viktig fråga med tanke på justitieombudsmannens mera om de politiska konflikterna under den aktuella kunta on luonnollisesti ratkaissut tässä suhteessa itse 1920-luvulla vastalauseita tuli vasemmiston taholta, självständighet är i vilken utsträckning grundlags- tidsperioden. Man lämnade dock regelbundet fram till

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 181 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 182

1930-luvun alussa oikeistosta, sodan jälkeen jälleen Uudenlaisen tilanteen oikeusasiamiehen kannalta 1930-talet reservationer enligt de politiska synsätten varav den ena skulle representera högern och den andra vasemmistosta. Vastaavalla tavalla jakautui oikeus- synnytti eduskuntaan suurvaalivoitolla vuonna 1970 också vad gällde grundlagsutskottets betänkanden. vänstern, eller att – efter att man i början av 1972 fick asiamiehen täysistuntokeskusteluissa saama kritiikki. syntynyt Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) edus- Även senare har reservationer i viss mån lämnats. När en biträdande justitieombudsman – till att åtminstone Vaikka vasemmisto oikeusasiamiehen tehtävää sinänsä kuntaryhmä. Puheenjohtaja Veikko Vennamon johdolla justitieombudsmannens verksamhet inleddes under endera justitieombudsmannen eller att den biträdande puolustikin, tehtävänhaltijoihin se suhtautui pitkään ryhmä yritti kytkeä oikeusasiamiehen mukaan kamp- 1920-talet, lämnades reservationerna av vänstern, under justitieombudsmannen skulle representera vänstern. epäluuloisesti. pailuun, jota SMP kävi ”rötösherroja”, muita puolueita inledningen av 1930-talet av högern och efter kriget Från 1970-talet fram till 1990-talet såg arrangemanget ja eduskunnan puhemiehistöä vastaan. Kun oikeusasia- återigen av vänstern. Den kritik som justitieombuds- oftast också ut på det här sättet. 1930-luvun alun poliittisesti levottomina vuosina miehestä ei ollut saatavissa SMP:n toivomaa apua edus- mannen fick i plenum fördelades på motsvarande sätt. oikeusasiamiehen tehtävä esitettiin lakkautettavaksi. kunnan omien toimielimien valvontaan, SMP:n ryhmä Även om vänstern förespråkade justitieombudsman- En ny situation för justitieombudsmannen skapades Eduskunta kuitenkin puolusti perustamaansa tehtävää teki vuonna 1983 oikeusasiamiehestä rikosilmoituksen. nens uppgift i sig, förhöll den sig länge skeptiskt till de av Finlands landsbygdspartis (FLP) riksdagsgrupp hallitusta vastaan, eikä lakkauttamishankkeesta tullut Rikosjutussa ei päästy alkua pidemmälle. Sen tuloksena personer som skötte uppgiften. efter att de vunnit stort i valet 1970. Under ledning av mitään. Sen sijaan oikeusasiamiehen asema vahvistui, oikeusasiamiehen virkasyyteforumiksi määriteltiin ordförande Veikko Vennamo försökte gruppen få med kun toimikausi pidennettiin kolmeksi vuodeksi kerral- valtakunnanoikeus, tosin vasta vuonna 1990. Under de politiskt oroliga åren under 1930-talets justitieombudsmannen i den kamp som FLP förde mot laan ja oikeuskanslerin tehtävistä osa siirrettiin oikeus- början lämnade man in en proposition om att justitie- ”rötherrarna”, andra partier och riksdagens presidium. asiamiehelle. Sodan aikana oikeusasiamiehen profiili 1990-luvulta on mainittava toistaiseksi ainoa yritys saada ombudsmannen skulle avskaffas. Riksdagen tog dock När justitieombudsmannen inte gav FLP den hjälp man oli matala. Sodan jälkeen oikeusasiamiehen asema apulaisoikeusasiamies syytteeseen valtakunnanoikeu- parti mot regeringen och för den uppgift som den själv ville ha med att övervaka riksdagens egna organ, gjorde vaikeutui, kun sota-ajan huonot vankilaolot tulivat dessa. Samalla hanke koski myös apulaisoikeuskansleria. grundat och det blev inget av projektet med att avskaffa FLP:s grupp 1983 en polisanmälan om justitieombuds- virallisten tutkimusten kautta julkisuuteen ja syntyi Perustuslakivaliokunta ei nähnyt näiden toiminnassa justitieombudsmannen. I stället stärktes justitieom- mannen. Brottmålet ledde ingen vart. Som resultat av vaikutelma, että oikeusasiamies ei ollut riittävästi virheellisyyttä. Oikeusasiamiestä ei ole koetettu saada budsmannens ställning i och med att man förlängde detta utsågs riksrätten till tjänsteåtalsforum för justitie- valvonut vankiloiden toimintaa. Eduskunnassa oli nyt syytteeseen valtakunnanoikeudessa; sen sijaan oikeus- mandatperioden till tre år åt gången och att en del av ombudsmannen, dock först år 1990. kansanedustajia, joilla oli omaa kokemusta sota-ajan kansleria koskevia muutamia tällaisia yrityksiä on tehty. justitiekanslerns uppgifter överfördes åt justitieombuds- vankilaoloista, joten aihe pysyi esillä eduskuntakes- mannen. Under kriget höll justitieombudsmannen en låg Från 1990-talet bör det hittills enda försöket att få kustelussa. Muutaman vuoden jälkeen äärivasem- 2000-luku on näyttänyt merkitsevän uutta vaihetta profil. Efter kriget fick justitieombudsmannen en svårare biträdande justitieombudsmannen åtalad inför riks- miston esittämä oikeusasiamiehen arvostelu vähitellen eduskunnan ja oikeusasiamiehen suhteissa sikäli, ställning, när de dåliga förhållandena i fängelserna under rätten nämnas. Försöket gällde samtidigt också biträ- vaimeni. Oikeusasiamiehen ja eduskunnan suhteissa oli että täysistuntokeskustelussa on selvästi aikaisempaa krigstiden genom officiella undersökningar avslöjades i dande justitiekanslern. Grundlagsutskottet såg inte att tämän jälkeen pitkälti hiljaiseloa 1960-luvulle asti. enemmän ja aikaisempaa tiukemmassa muodossa offentligheten och man fick uppfattningen att justitie- felaktigheter förekommit i deras verksamhet. Man har esitetty kritiikkiä oikeusasiamiehen yksittäisistä ratkai- ombudsmannen inte övervakat fängelsernas verksamhet aldrig försökt få justitieombudsmannen åtalad inför Vasemmiston vaalivoitto vuonna 1966 johti varsinkin suista. Arvostelua ovat tosin esittäneet vain muutamat tillräckligt. Det fanns nu riksdagsledamöter i riksdagen riksrätten. Däremot har man några gånger försökt få sosialidemokraattien esittämiin vaatimuksiin kahdesta kansanedustajat suurimman osan puheenvuoroista som själva upplevt förhållandena i fängelserna under justitiekanslern åtalad. oikeusasiamiehestä, joista toinen edustaisi oikeistoa ja ollessa oikeusasiamiestä kohtaan myönteisiä tai ainakin krigstiden. Frågan levde därför kvar i riksdagsdiskus- toinen vasemmistoa, taikka sitten – apulaisoikeusasia- neutraaleja. Kritiikki on kuitenkin sen toistuvuuden, sionen. Efter några år dämpades stegvis extremvänsterns Under 2000-talet verkar det som ett nytt skede i förhål- miehen aloittaessa vuoden 1972 alussa – ainakin siitä, puheenvuorojen laajuuden ja niiden sisällön yksityis- kritik mot justitieombudsmannen. Efter detta hände landet mellan riksdagen och justitieombudsmannen että oikeusasiamiehestä ja apulaisoikeusasiamiehestä kohtaisuuden ja ajoittaisen jyrkkyyden vuoksi merkille det inte mycket i förhållandet mellan justitieombuds- inletts, på så sätt att man i debatterna i plenum klart toinen edustaisi vasemmistoa. 1970-luvulta 1990- pantava ilmiö. Moite on kohdistunut ennen kaikkea mannen och riksdagen fram till 1960-talet. oftare än tidigare och i strängare tonfall än tidigare luvulle asti järjestely olikin useimmiten tällainen. oikeusasiamiehen eri tilanteissa esittämään – sinänsä kommit med kritik mot enskilda avgöranden som justi- perustuslaista seuraavaan – linjaukseen, jonka mukaan När vänstern vann valet 1966 ledde det till i synnerhet tieombudsmannen gett. Kritiken har dock kommit virkatoiminnan on perustuttava lakiin. socialdemokraternas krav på två justitieombudsmän, endast från ett fåtal riksdagsledamöter. De flesta riks-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 183 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 184

2000-luvulle ajoittuu myös perustuslakivaliokunnan Kokonaisarvio on, että eduskunta on sallinut oikeus- dagsledamöter har förhållit sig positivt eller neutralt till i främsta rummet, i och med att tolkningen av grund- pitkästä aikaa, yli 70 vuoden tauon jälkeen, esittämä asiamiehen toimia itsenäisesti. Käytännössä keskeistä justitieombudsmannen i sina inlägg. Kritiken är dock på lagen och i synnerhet av de grundläggande fri- och kriittinen kannanotto apulaisoikeusasiamiehen yksit- itsenäisyyttä rajoittavaa keinoa eli perustuslakivalio- grund av att den upprepas, på grund av de omfattande rättigheterna enligt den gällande grundlagen också täistapauksessa tekemään ratkaisuun. 2000-luvulla ovat kunnan kannanottoa oikeusasiamiehen käsittelemään inläggen och det detaljerade och tidvis skarpa inne- är domstolarnas och laglighetsövervakarnas uppgift. myös eräät apulaisoikeuskanslerin ratkaisut joutuneet tapaukseen on käytetty harvoin ja lähinnä tehtävän hållet i inläggen ett fenomen som bör noteras. Kritiken Med tanke på tillgodoseendet av de grundläggande och vastaavanlaisen perustuslakivaliokunnan tekemän alkuvuosikymmeninä. har framför allt riktats mot justitieombudsmannens mänskliga rättigheterna torde en modell där grundlags- kriittisen arvioinnin sekä ratkaisuja arvostelevan täysis- riktlinje i olika situationer, att ämbetsverksamheten utskottet och andra organisationer sinsemellan för en tuntokeskustelun kohteiksi. Näissä yhteyksissä kansan- Eräinä ajanjaksoina oikeusasiamies on joutunut lähinnä ska baseras på lag – vilket i och för sig är förenligt med dialog vara till större nytta. edustajat ovat esittäneet puheenvuoroja, joiden mukaan poliittisesti motivoituneen arvostelun kohteeksi, mikä grundlagen. perustuslakivaliokunta on mietinnöllään oikaissut on ilmennyt perustuslakivaliokunnan mietintöön jätet- Helhetsbedömningen är att riksdagen tillåtit justitie- laillisuusvalvojan virheellisen päätöksen. Toisaalta tyinä vastalauseina ja kriittisinä täysistuntopuheenvuo- Under 2000-talet, efter en lång paus på 70 år, tog också ombudsmannen att agera självständigt. I praktiken 2000-luvulla on ollut myös tilanne, jossa apulaisoi- roina. Näitä ajanjaksoja ovat olleet erityisesti 1920-luku grundlagsutskottet ställning mot biträdande justitie- har den viktigaste metoden för att begränsa själv- keuskansleri ja perustuslakivaliokunta kävivät eriävistä ja 1930-luvun alku, muutamat sodanjälkeiset vuodet, ombudsmannens avgörande i ett enskilt fall. Under ständigheten, det vill säga grundlagsutskottets ställ- tulkinnoistaan maltillista keskustelua. 1970- ja 1980-luku (SMP:n toimesta) sekä 2010-luku. 2000-talet har också en del av biträdande justitiekans- ningstagande mot ett fall som justitieombudsmannen Minään ajanjaksona arvostelu ei kuitenkaan ole ollut lerns avgöranden utsatts för motsvarande negativ kritik behandlat, sällan använts och då främst under uppgif- Käytäntöjen muuttumiseen 2000-luvulla voi arvioida niin laajaa ja voimakasta, että se olisi vaarantanut oi- från grundlagsutskottet och i debatten i plenum, där tens första årtionden. olevan useita syitä, kuten viime vuosikymmeninä keusasiamiehen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. avgörandena kritiserats. I dessa sammanhang har riks- voimistunut kaikkien viranomaisten ratkaisujen arvos- dagsledamöterna i sina inlägg framfört att grundlags- Under vissa tidsperioder har justitieombudsmannen teleminen. Oikeusasiamies myös vaikuttaa etääntyneen Satavuotisjaksoa kokonaisuutena arvioiden oikeusasia- utskottet genom sina betänkanden rättat felaktigheter utsatts för närmast politiskt motiverad kritik. Detta yksittäisistä kansanedustajista, mikä ehkä alentaa arvos- miehen toiminta on ollut riippumatonta poliittisista i laglighetsövervakarnas beslut. Å andra sidan har det har synts i reservationer som lämnats mot grundlags- telun esittämisen kynnystä. Etääntyminen poliittisista puolueista. Oikeusasiamiehen pyrkimys uudelleenvalin- också under 2000-talet förekommit en situation, där utskottets betänkanden och kritiska inlägg i plenum. puolueista puolestaan on ehkä vaikuttanut siten, että taan aiheuttaa kuitenkin tiettyä riippuvuutta eduskun- biträdande justitiekanslern och grundlagsutskottet fört Dessa tidsperioder har särskilt varit 1920-talet och oikeusasiamiehen ratkaisujen eduskunnassa mahdolli- nasta. en saklig diskussion om sina avvikande tolkningssätt. inledningen av 1930-talet, några år efter kriget, 1970- sesti herättämä kritiikki esitetään entistä laajemmalla och 1980-talet (på grund av FLP) samt 2010-talet. rintamalla. OTT, dosentti Jukka Lindstedt Det kan antas finnas flera orsaker till att praxisen Kritiken har dock inte under någon tidsperiod varit så förändrats under 2000-talet, bland annat att kritiken pass omfattande och stark, så att den skulle ha även- Kuitenkin tärkein syy muutokseen vaikuttaa olevan mot alla myndigheters avgöranden ökat de senaste tyrat justitieombudsmannens självständighet eller eduskunnan halu korostaa perustuslakivaliokunnan årtiondena. Det verkar också som att avståndet mellan oberoende. tulkintojen ensisijaisuutta, nyt kun perustuslain ja justitieombudsmannen och enskilda riksdagsledamöter erityisesti perusoikeuksien tulkintaan liittyviä tehtäviä ökat, vilket kan sänka tröskeln för att komma med När man ser på hundraårsperioden som helhet har on nykyisessä perustuslaissa uskottu myös tuomiois- kritik. Det att man fått större avstånd till de politiska verksamheten varit oberoende av de politiska partierna. tuimille ja laillisuusvalvojille. Hyödyllisempi perus- ja partierna har möjligtvis också lett till att den eventuella Om justitieombudsmannen strävar efter att bli omvald, ihmisoikeuksien toteutumisen edistämisen kannalta kritiken mot justitieombudsmannens avgöranden fram- leder detta dock till ett visst beroende av riksdagen. lienee kuitenkin malli, jossa perustuslakivaliokunta ja ställs på en bredare front i riksdagen. muut toimijat kävisivät keskenään dialogia. JD, docent Jukka Lindstedt Den största orsaken verkar dock vara riksdagens vilja att betona att grundlagsutskottets tolkningar ska sättas

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 185 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 186

Yhteenveto ja arviointia ...... 178 Vasemmisto valpastuu ...... 226 Oikeusasiamies rötösherrajahdissa LYHENTEET Sammandrag och utvärdering ...... 179 vai rötösherrana? ...... 230 Puolueet ja eduskuntaryhmät Sulo Aittoniemi ja Raimo Vistbacka SMP:n IKL Isänmaallinen kansanliike Sisällys ...... 186 perinnön jatkajina ...... 234 ikl Isänmaallisen kansanliikkeen Muita tapahtumia 1960–1990-luvuilla ...... 238 eduskuntaryhmän jäsen kd Kristillisdemokraattisen Johdanto ...... 188 eduskuntaryhmän jäsen 2000-luvun uudet haasteet ...... 244 kesk Keskustan eduskuntaryhmän jäsen kok Kansallisen Kokoomuksen Yleistä eduskunnan ja oikeusasiamiehen Askel uuteen vuosituhanteen ...... 244 eduskuntaryhmän jäsen suhteista ...... 190 Oikeusasiamieslaki ...... 245 ps Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsen Onko oikeusasiamies eduskunnan väline Laillisuusvalvojien työtavat r Ruotsalaisen eduskuntaryhmän jäsen RKP Ruotsalainen kansanpuolue hallituksen valvonnassa? ...... 190 perustuslakivaliokunnan seurannassa ...... 247 sd Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsen Oikeusasiamiehen valitseminen ...... 192 Loputtomalla tiellä? Perustuslakivaliokunta SDP Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Oikeusasiamiehen valtuudet valvoa eduskuntaa ...... 198 laillisuusvalvojien ratkaisujen arvioijana ...... 248 [sic] virhe siteeratussa tekstissä SKDL Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Lähtökohtia eduskunnan keinoista valvoa Maalaisjärjen kaipuuta – laillisuusvalvojien Sisällys skdl Suomen Kansan Demokraattisen Liiton oikeusasiamiestä ...... 199 ratkaisut edustajien punnittavina ...... 251 eduskuntaryhmän jäsen Oikeusasiamiehen muu yhteistyö 2000-luvun muutoksien arviointia ...... 254 skl Suomen Kristillisen Liiton eduskuntaryhmän jäsen eduskunnan kanssa ...... 204 SKP Suomen Kommunistinen Puolue Lähteet ...... 262 SMP Suomen Maaseudun Puolue Oikeusasiamiehen ensimmäiset smp Suomen Maaseudun Puolueen eduskuntaryhmän jäsen vuosikymmenet ...... 207 TPSL Työväen ja Pienviljelijäin Haparoiva 1920-luku ...... 207 Sosialidemokraattinen Liitto vas Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäsen Lapualaisvuodet ...... 212 vihr Vihreän eduskuntaryhmän jäsen Esko Hakkilan pitkä kausi ...... 217 Sodanjälkeiset selvittelyt ...... 220 Muut lyhenteet Valtakunnanoikeusjuttuja ja eduskunnan Dnro diaarinumero EVA Elinkeinoelämän valtuuskunta vaiteliaisuutta ...... 223 HE hallituksen esitys JO justitieombudsman mt. mainittu teos Oikeusasiamies kohti nykyaikaa ...... 225 OKV Oikeuskanslerinvirasto Oikeusasiamies Leskinen uudistaa PeVM eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintö toimintakertomusta ...... 225 vp valtiopäivät

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 187 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 188

”Luottamus oikeusasiamiehen toimintaa kohtaan ja kannanotot; jos valiokunta esimerkiksi toistuvasti vanhempien käsitysten ja kannanottojen perusteella. usko sen puolueettomuuteen on eräs oleellinen edel- käsittelisi ikään kuin muutoksenhakuelimenä oikeus- Eduskunnan kannanotot vaikuttavat nimittäin 2000- lytys toiminnan onnistumiselle. Tämän vuoksi ei ole asiamiehen ratkaisuja ja päätyisi niistä eri lopputulok- luvulla muuttaneen luonnettaan, mikä käy ilmi aihe- aiheellista sivuuttaa kysymystä riippumattomuuden ja seen, tämä kaventaisi tehokkaasti oikeusasiamiehen piirin kronologisessa tarkastelussa. Oikeusasiamiehen puolueettomuuden tosiasiallisesta vahvuudesta.”1 itsenäisyyttä. Oikeusasiamiestä koskevan lainsää- toiminnan 100-vuotiskausi käsitelläänkin alun teemoit- dännön ja oikeusasiamiehen kanslian budjetin avullakin taisen käsittelyn jälkeen kronologisesti, jolloin oikeus- Tämä Mikael Hidénin vuonna 1970 eduskunnan oikeus- eduskunta voisi yrittää ohjata oikeusasiamiestä tiet- asiamiehen eduskuntasuhteiden yhteys kulloiseenkin asiamiestä käsittelevässä väitöskirjassaan esittämä tyyn suuntaan. Merkityksellistä tässä mielessä on myös poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen tulee pitää paikkansa myös 50 vuotta myöhemmin. Oikeus- eduskunnan täysistunnoissa oikeusasiamiehen toimin- näkyviin. asiamiehen riippumattomuutta suhteessa hallin- nasta käyty keskustelu: toistuvalla ja laajalla tietyn toon ei olekaan tavattu epäillä. Mutta entä oikeusasia- kysymyksen esiin nostamisella täysistunnossa voi Olen toiminut syksystä 2005 syksyyn 2009 eduskunnan miehen suhde eduskuntaan? Eduskuntahan vaikuttaa pyrkiä vaikuttamaan perustuslakivaliokunnan mietin- apulaisoikeusasiamiehenä. Artikkelissa käsittelen monin tavoin oikeusasiamiehen toimintaan. Eduskunta töihin, ehkä suoraan oikeusasiamiehen tuleviin kannan- siten myös eräiden omien ratkaisujeni eduskunnassa valitsee oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehet ottoihinkin. kohtaamaa arvostelua. Pyrin näiltäkin osin säilyttä- ja päättää oikeusasiamiestä koskevasta lainsäädännöstä mään tarkastelutavan tutkimuksellisena enkä henki- ja oikeusasiamiehen määrärahoista; perustuslakiva- Siitä, millainen eduskunnan ja oikeusasiamiehen suhde lökohtaisena. Tätä auttaa se, että – kuten tulee ilme- liokunta käsittelee oikeusasiamiehen toimintakerto- on ollut, kertovat eniten oikeusasiamiehen toimintaker- nemään – tämä eduskunnassa esitetty ratkaisujeni Johdanto muksen ja antaa siitä mietinnön; eduskunta keskustelee tomukset ja niiden johdosta laaditut eduskunnan perus- arvostelu on asetettavissa laajempaan yhteyteen muun täysistunnossa toimintakertomuksesta ja päättää perustuslakivaliokunnan mietinnöt sekä eduskunnan täysis- samantapaisen ja samoihin aikoihin esitetyn kritiikin tuslakivaliokunnan mietinnön perusteella hyväksyä tunnoissa käyty oikeusasiamiestä koskeva keskustelu. kanssa. Avuksi etäisyyden säilyttämisessä on sekin, kannanoton kertomuksen johdosta.2 Oikeusasiamie- Ne ovat olleet keskeisenä lähteenäni. Muutkin oikeus- että virkakaudestani on kulunut jo toistakymmentä hellä on ollut muutakin yhteistyötä eduskunnan kanssa. asiamiestä ja häntä koskevaa lainsäädäntöä käsittelevät vuotta. Toisaalta on kyllä todettu, että oikeusasiamiestä eduskunta-asiakirjat, kuten erilaiset aloitteet kertovat koskeva sisäpiiritieto on eduksi instituution tutkijalle.3 Eduskunnan ja oikeusasiamiehen suhde onkin kiinnos- kansanedustajien käsityksistä oikeusasiamiehen tava tutkimuskohde. Kuinka itsenäisesti eduskunta on toiminnan kehittämisestä. Täydentävänä aineistona Oikeusasiamiehellä tarkoitan asiayhteydestä riippuen antanut oikeusasiamiehensä toimia? Onko oikeusasia- olen tarkastellut valtioneuvoston oikeuskanslerin joko koko instituutiota oikeus- ja apulaisoikeusasiamie- mies ollut riippumaton poliittisista puolueista? Mihin toimintakertomuksia ja niitä koskevia eduskunta-asia- hineen, kanslioineen ja kanslian virkamiehineen, taikka poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen mahdol- kirjoja. Lisäksi aineistona on käytetty varsinkin oikeus- kulloistakin viranhaltijaa. Jälkimmäisessä tapauksessa liset muutokset itsenäisyydessä ja riippumattomuu- asiamiestä koskevaa oikeuskirjallisuutta. viittaan henkilöön myös hänen nimellään. dessa liittyvät? Käsittelytapa artikkelissa on osittain teemoittainen: Periaatteessa eduskunta voi vaikuttaa oikeusasiamiehen aluksi käsitellään yleisesti sellaisia keskeisiä aiheita toimintaan paljonkin. Äärimmäisinä keinoina olisivat kuin oikeusasiamiehen valitsemista, oikeusasiamiehen oikeusasiamiehen syyttäminen valtakunnanoikeudessa mahdollisuuksia valvoa eduskuntaa sekä kysymystä lainvastaisesta menettelystä taikka oikeusasiamiehen eduskunnan kannanottojen periaatteellisesta ja käytän- vapauttaminen tehtävästään kesken toimikauden. nöllisestä merkityksestä oikeusasiamiehen toimin- Lievempiä keinoja ovat perustuslakivaliokunnan nassa. Viimeksi mainittua aihetta tarkastellaan aluksi

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 189 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 190

ONKO OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNAN hyväksyttiin kiireellisenä 21.6.1919, ja valtionhoitaja kuussa 1930 näin: Oikeusasiamies auttaa eduskuntaa VÄLINE HALLITUKSEN VALVONNASSA? vahvisti Hallitusmuodon 17.7.1919. Saman vuoden valvomaan hallitusta ja ilmoittaa, jos valtioneuvosto aikana hyväksyttiin myös ensimmäinen oikeusasia- tekee sellaisen juridisen virheen, jonka vuoksi edus- Oikeusasiamiehen on luonnehdittu olevan taustahisto- miehen johtosääntö.6 kunnan on syytä ottaa harkintaansa suhtautumisensa rialtaan lainsäätäjän puolelle perustettu vastine halli- hallitukseen. Sen lisäksi oikeusasiamiehen tehtävä tusvallan puolella olleelle laillisuusvalvojalle, proku- Riitta-Leena Paunio on arvioinut oikeusasiamiehen merkitsee sitä, että eduskunta oman miehensä kautta raattori/oikeuskanslerille. Oikeusasiamies kytkeytyy tehtävän syntyhistorian viittaavan lähinnä huoleen (”genom sin egen man”) valvoo lakien noudattamista virkanimikkeensä, asettamistapansa, raportointiteh- valtioelinten välisistä valtasuhteista.7 Mikael Hidén on tuomareiden ja viranomaisten taholla.13 Kysymys tävänsä, oikeudelliseen ministerivastuuseen liittyvien todennut, että hallitusmuodon 49 §:n säätämiseen osal- oikeusasiamiehen roolista parlamentarismissa nousi tehtäviensä ja fyysisen työympäristönsä puolesta edus- listuneita on saattanut inspiroida ajatus siitä, että edus- keskusteluun myös myöhemmin tarkasteltavassa oi- kuntaan.4 Oikeusasiamiesinstituution lähtökohtana on kunnan tulee yhtenä valtiomahtina voida tehokkaasti keusasiamiehen tehtävän lakkauttamishankkeessa pidetty sitä, että lainsäädäntöelin saa työkalun toimeen- valvoa toisen valtiomahdin, hallituksen, toimintaa.8 vuonna 1932. panovallan eli hallinnon valvontaan.5 Sitä, että oikeusasiamiesinstituutio sisältyi monarkki- seen ehdotukseen, joka ei edes tunnistanut parlamen- Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön Vuodelta 1919 olevan alkuperäisen Suomen Hallitus- tarismin periaatetta, on pidetty monarkistien myönny- (2/10.1.1920) 8 §:n mukaan oikeusasiamiehen oli Yleistä eduskunnan muodon (94/17.7.1919) 49 §:n 1 momentin mukaan tyksenä: hallitus olisi kuninkaan työväline, joka ei olisi annettava toiminnastaan eduskunnalle vuosittainen ”(j)okaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjes- poliittisessa vastuussa eduskunnalle. Sen sijaan hallitus kertomus, jossa oli myös ”ilmoitettava, mitkä edus- ja oikeusasiamiehen tyksessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on olisi eduskunnalle oikeudellisessa vastuussa, ja tätä olisi kunnan mainittuna vuonna tekemät päätökset ovat säädetty, valittava eteväksi laintuntijaksi tietty mies toteuttanut oikeusasiamies. Eduskunta olisi voinut tulleet vahvistetuiksi ja julkaistuiksi taikka muuten suhteista eduskunnan oikeusasiamiehenä valvomaan, edus- valvoa hallituksen ja yleensäkin hallinnon toimien lail- aiheuttaneet toimenpiteitä hallitusvallan puolelta”. kunnan hänelle laatiman johtosäännön mukaan, lakien lisuutta nimenomaan ja vain oikeusasiamiehen kautta.9 Vuonna 1929 velvollisuutta muutettiin (77/8.2.1929) noudattamista tuomioistuinten ja muiden viran- koskemaan ilmoitusta vain niistä eduskunnan teke- omaisten toiminnassa. Samassa järjestyksessä valitaan Paavo Kastarin muotoilun mukaan ”eräiden tahojen” mistä päätöksistä, ”joista aiheutuvat hallitusvallan myöskin varamies oikeusasiamiehen estettynä ollessa tarkoituksena oli hallitusvallan aseman järjestäminen toimenpiteet ovat vuoden lopussa olleet keskeneräi- hoitamaan hänen tehtäviänsä.” uusilla säännöksillä niin voimakkaaksi, että ”toisten sinä”. Muutos liittyi siihen, että vuoden 1928 uudessa tahojen” pyrkimystä parlamentin aseman korosta- valtiopäiväjärjestyksessä hallitus velvoitettiin antamaan Oikeusasiamiesinstituutio perustettiin siis tuolla sään- miseen muun muassa sen oman oikeusasiamiehen eduskunnalle kertomus muun muassa toimistaan edus- nöksellä. Siihen ei liity sellaisia esitöitä, joista olisi avulla oli pidettävä luonnollisena.10 Oikeusasiamiehen kunnan päätösten johdosta.14 paljon apua tämän kokonaan uuden viranomaisen tehtävän perustamista vuonna 1919 eduskunnan perus- perustamisen tausta-ajatuksien selvittämisessä. tuslakivaliokunnassa vastustaneet kansanedustajat Itsekin oikeusasiamiehenä olleen Kastarin hieman Sittemmin toteutuneessa muodossa oikeusasiamiehen edustivat kokoomusta ja ruotsalaista kansanpuoluetta.11 väheksyvän luonnehdinnan mukaan säännöksellä tehtävän perustamista esitettiin sisällissodan jälkei- Sosialidemokraatit ja maalaisliitto puolestaan olivat oikeusasiamies asetettiin ”eräänlaiseksi kirjanpitäjäk- sessä monarkkisessa hallitusmuotoesityksessä. Vuonna parlamenttiin nojautuvia puolueita, jotka puolsivat si”.15 Velvoite on asettamisaikanaan ollut hyvin selkeä 1919 annetusta seuraavasta hallitusmuotoehdotuksesta oikeusasiamiehen tehtävän perustamista.12 osoitus siitä ajatuksesta, että oikeusasiamies edus- vastaava säännös poistettiin äänestyksen jälkeen, mutta kunnan luottamusmiehenä valvoo hallituksen toimia. eduskunnassa tehtyyn kilpailevaan esitykseen hallitus- Oikeusasiamiehenä toiminut J. O. Söderhjelm kuvasi Ainakin nykylukijan silmissä luettelo tuntuu kuitenkin muodoksi virka taas sisältyi. Viimeksi mainittu ehdotus tehtävän roolia parlamentaarisessa järjestelmässä joulu- varsin pian menettäneen merkityksensä, koska se vuosi

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 191 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 192

vuodelta luonnollisesti laajeni ja saattoi lopulta olla OIKEUSASIAMIEHEN VALITSEMINEN miesten) pätevyysvaatimus on säilynyt ennallaan sata tiaalista kannatusta. Kuulemistilaisuus järjestettiin laajempi kuin varsinainen oikeusasiamiehen kertomus vuotta: heidän tulee olla ”eteviä laintuntijoita”. Tämän oikeusasiamiehen vaalia edeltäneenä päivänä. Tilaisuus omasta toiminnastaan, vaikka luetteloa pyrittiinkin Edellä siteerattiin alkuperäisen hallitusmuodon sään- on varsinkin vanhemmassa oikeuskirjallisuudessa ei ollut yleisölle avoin, vaan siihen saivat osallistua rationalisoinneilla supistamaan.16 Jo vuonna 1926 nöstä oikeusasiamiehen valinnasta. Nykyinen perustus- katsottu edellyttävän oikeustieteellistä korkeakoulutut- kansanedustajat ja siihen erikseen kutsutut sekä tiedo- perustuslakivaliokunta katsoi voitavan ”panna kysy- lain (731/11.6.1999) 38 §:n 1 momentti kuuluu seuraa- kintoa, jollaisen suorittaneita kaikki tähän mennessä tusvälineiden edustajat. Tilaisuuden puheenjohtajana mykseen sekin, eikö ole tarpeetonta, että hallituksen vasti: toimineet oikeusasiamiehet ja apulaisoikeusasiamiehet toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Vaikka toiminta täten tulee kahdessa eri kertomuksessa selos- ovatkin olleet. Nykyisin lienee myös muun koulutuksen kuulemistilaisuudella ja eduskuntaryhmien sen jälkeen tetuksi”. Hallituskin nimittäin antoi eduskunnalle ”Eduskunta valitsee neljän vuoden toimikaudeksi oikeus- suorittaneen valinta periaatteessa mahdollinen.22 käymillä neuvotteluilla ei ollut oikeudellista merki- oman kertomuksensa, tuolloin vielä ilman säännöksen asiamiehen sekä kaksi apulaisoikeusasiamiestä, joiden tystä, kuulemistilaisuudella näytti olleen käytännössä velvoitusta.17 Kuitenkin vasta vuonna 1977, käsitel- tulee olla eteviä laintuntijoita. Apulaisoikeusasiamie- Kelpoisuusvaatimuksen ollessa näin väljä eduskunnalle vaikutus oikeusasiamiehen valintaan. Oikeusasiamies- lessään oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 1976, hellä voi olla sijainen sen mukaan kuin lailla tarkemmin jää paljon harkintavaltaa. Kun valinnan suorittaa poliit- työryhmä katsoi, että valintamenettelyä oikeusasia- perustuslakivaliokunta totesi tämän raportointiteh- säädetään. Apulaisoikeusasiamiehestä ja apulaisoikeus- tinen valtioelin, voisi poliittisten näkökohtien merkitys miehen vaaleissa tulisi kehittää avoimempaan suun- tävän olevan oikeusasiamiehen laillisuusvalvontateh- asiamiehen sijaisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten valintaan.24 tävään niveltymätön tehtävä, jossa oikeusasiamiehen oikeusasiamiehestä säädetään.” nassa olla periaatteessa suurikin. Tässä suhteessa on virasto toimii pelkästään muualta saadun tiedon koko- kuitenkin havaittavissa eroja eri ajanjaksoina. Vuodelta 1999 olevassa eduskunnan puhemiesneu- ajana.18 Luettelon laatimisvelvollisuus poistettiin johto- Säännös on siis jonkin verran muuttunut. Muutokset voston ehdotuksessa uudeksi eduskunnan työjärjestyk- säännöstä vuonna 1978. Kirsi Kuusikko on todennut sisältävät seuraavaa: Oikeusasiamiehen valintamenettely muuttui vasta seksi kuvailtiin siihenastista menettelyä seuraavasti: osion sisältyneen toimintakertomukseen yllättävän 1990-luvulla avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Oikeusasiamies on valittu tehtävää avoimeksi julista- pitkään, kun otetaan huomioon se, että kysymys oli • oikeusasiamiehen toimikauden pidentäminen Aiemmin tehtävään ei voinut hakea tai ilmoittautua. matta ja ilman keskustelua eduskunnan täysistunnossa pikemmin hallitusvallan parlamentaarisesta valvon- yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen (277/10.11.1933) Vuonna 1996 mietintönsä jättäneen oikeusasiamies- suoritetulla vaalilla. Uudessa perustuslaissa ei ole enää nasta kuin perinteisestä laillisuusvalvonnasta.19 • toimikauden pidentäminen kolmesta vuodesta työryhmän mukaan siitä, miten oikeusasiamiesehdok- säännöstä vaalin suorittamistavasta, vaan tältä osin asia neljään vuoteen (176/26.4.1957) kaat oli aiemmin valittu, ei ole kirjallisia dokumentteja. jää säädettäväksi eduskunnan työjärjestyksessä. Edus- Ajatus oikeusasiamiehestä nimenomaan eduskunnan • oikeusasiamieheksi kelpoisten rajaaminen ”miesten” Työryhmä piti kuitenkin ilmeisenä, että henkilöiden kunnan työjärjestyksen 11 §:ään ehdotettiin ”edus- apuna hallituksen valvonnassa painui vähitellen sijasta ”henkilöihin” (176/26.4.1957) nimet oli tuotu esille suurimpien eduskuntaryhmien kunnan oikeusasiamiehen aseman ja hänen lisäänty- taka-alalle. Vuonna 1970 Hidén saattoi todeta, ettei • apulaisoikeusasiamiehen tehtävän perustaminen käymissä kartoituksissa. Kartoitusten jälkeen käydyillä neiden ja muuttuneiden tehtäviensä vuoksi” säännöstä liene osuvaa puhua oikeusasiamiehestä hallituksen (19/15.1.1971, samalla oikeusasiamiehen varamies neuvotteluilla ja keskusteluilla ei ole oikeudellista valintamenettelystä.25 toiminnan valvojana. Pikemmin olisi paikallaan puhua muuttui apulaisoikeusasiamiehen varamieheksi) merkitystä, mutta sitäkin enemmän käytännön merki- oikeusasiamiehestä viranomaiskoneiston valvojana.20 • toisen apulaisoikeusasiamiehen tehtävän perusta- tystä, totesi työryhmä.23 Eduskunnan työjärjestyksen (40/17.12.1999) 11 §:n Toisaalta muistumia hallituksen toiminnan valvon- minen (1113/11.12.1997, samalla apulaisoikeusasia- 1 momentin mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen ja nasta kuuluu oikeusasiamies Jacob Södermanin vuonna miehen varamiehen tehtävästä luovuttiin) Vuonna 1995 oli otettu askel kohti avoimempaa menet- apulaisoikeusasiamiehen tehtävän avoinna olemisesta 1995 toteamassa, jonka mukaan laillisuusvalvonnan • apulaisoikeusasiamiehen sijaisen tehtävän perusta- telyä: suurimpien eduskuntaryhmien puheenjohtajat ilmoitetaan puhemiesneuvoston päättämällä tavalla. merkittävä tehtävä on turvata parlamentarismin uskot- minen (802/24.8.2007). sopivat eduskunnassa järjestettävästä kuulemisme- Vaalit toimitetaan sen jälkeen, kun perustuslakivalio- tavuus.21 nettelystä, johon kutsuttiin kahdeksan oikeusasiamies- kunta on arvioinut tehtävään ilmoittautuneita. Vaalissa Muutokset ovat yhteydessä oikeusasiamiehen ehdokasta. Käytännössä ehdokkaat valittiin eduskun- ei sallita keskustelua. työmäärän kasvuun, erityisesti saapuneiden kanteluiden taryhmien välisissä neuvotteluissa. Kriteerinä oli, että huomattavaan lisääntymiseen. Muutoksista huolimatta kuultavaksi kutsuttavalla voitiin arvioida olevan realis- Nykyisin perustuslakivaliokunnan yksimielinen kanta oikeusasiamiehen (ja nyttemmin apulaisoikeusasia- tinen mahdollisuus tulla valituksi, eli hänellä oli poten- käytännössä ratkaisee oikeusasiamiehen ja apulaisoi-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 193 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 194

keusasiamiesten valinnat, joten vaalit ovat muodolli- tuja, ei varmaa tietoa kunkin ehdokkaan saamasta 1987) mainittiin kuuluvan SDP:hen.37 Apulaisoikeus- 1980-luvulta lähtien vain ylimpiin virkamieskatego- suuksia. Valiokunnan kannanotto ei ole viime aikoihin poliittisesta tuesta ole saatavissa, mutta luotettavina asiamiehen tehtävää toistaiseksi näkyvimmin hoitanut rioihin.42 Tämä on yhteydessä siihen, että poliittinen asti sisältänyt perusteluja, joten valiokunnan noudat- voidaan pitää seuraavia lähinnä kirjallisuudessa esitet- Pirkko K. Koskinen (1988–1995) oli ollut Kokoo- sitoutuminen ainakin puoluejäsenyyden muodossa tamat valintakriteerit jäävät sen ulkopuolisille tunte- tyjä arvioita: muksen Naisten Liiton pääsihteeri 1960-luvulla ja on Suomessa muutenkin selvästi vähentynyt.43 mattomiksi. Viimeisin eduskunnan apulaisoikeus- kokoomuksen kaupunginvaltuutettu vuosina 1973– Korkeasta virasta oikeusasiamieheksi siirtyi Lehtimaja asiamiehen valinta on kuitenkin tästä poikkeus, joten Vuosina 1929–1930 oikeusasiamiehenä ollut J. O. Söder- 1984.38 Koskisen mukaan sen jälkeen kun apulaisoikeus- (korkeimman oikeuden jäsen). Korkeimman oikeuden saattaa olla, että valinnoissa mennään jatkossa tässäkin hjelm valittiin ruotsalaisen eduskuntaryhmän, sosia- asiamiehen tehtävä on perustettu, on ”ainakin ajoittain” jäsenten nimityksiin ei Suomessa yhdistetä mitään suhteessa avoimempaan suuntaan. Viimeisimmässä lidemokraattien ja kommunistien äänillä.28 Pitkäai- pyritty siihen, että oikeusasiamiehestä ja apulaisoikeus- poliittisia painotuksia. Seuraavat oikeusasiamiehet kannanotossa perustuslakivaliokunta nimittäin totesi kaisen oikeusasiamies Esko Hakkilan (1932–1945) asiamiehestä toinen olisi oikeiston, toinen vasem- Paunio ja Jääskeläinen siirtyivät tehtävään apulaisoi- apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin toimineen tausta oli pellervolaisessa osuuskuntaliikkeessä ja häntä miston ehdokas.39 keusasiamiehen paikalta. menestyksekkäästi samassa tehtävässä jo kahdeksan pidettiin maalaisliittolaisena. Reino Kuuskoskea (1946– vuotta, mikä yhdessä hänen muiden ansioidensa kanssa 1947) kannattivat tehtävään porvarilliset puolueet. Kirsi Kuusikon arvion mukaan oikeusasiamiehen Apulaisoikeusasiamiesten nimitykset ovat Koskisen osoittaa hänen olevan perustuslain 38 §:n 1 momentissa Mauno Laisaari (1947–1951) lukeutui sosialidemok- valintaa ei ole pidetty enää 1990-luvulta lähtien siinä jälkeen tulleet valtaosin oikeusasiamiehen kans- tarkoitettu etevä laintuntija. Valiokunta oli yksimieli- raatteihin. Paavo Kastaria (1952–1956) – joka kuului määrin puoluepoliittisena kuin aikaisemmin.40 Tämä lian sisältä, jolloin ratkaisevaa on luultavimmin ollut sesti Sakslinin valinnan kannalla. Haluamatta kyseen- Urho Kekkosen lähipiiriin – äänestivät porvarilliset vastaa omaa käsitystäni. Oikeusasiamiehen ja apulaisoi- kokemus kanslian työstä eikä mahdollinen poliittinen alaistaa valiokunnan johtopäätöstä on kuitenkin todet- puolueet, kuten myös Marjos Rapolaa (1956–1961), keusasiamiehen tehtäviin valitseminen on Södermanin kanta. Tällä taustalla apulaisoikeusasiamieheksi nimi- tava, ettei perustelu ollut vielä tälläkään kertaa kovin joka oli taustaltaan maalaisliittolainen.29 Oikeusasia- ja Koskisen valintojen jälkeen ollut vailla ilmeisiä poliit- tettyjä ovat olleet Riitta-Leena Paunio, Jaakko Jonkka, valaiseva, koska toisen tehtävään hakijan ansioita miehenä vuosina 1962–1970 toiminut Risto Leskinen tisia painotuksia. Oikeusasiamies Lauri Lehtimajan Ilkka Rautio, Jussi Pajuoja ja Pasi Pölönen. Kanslian ei kannanotossa arvioitu lainkaan.26 Tasaisemmassa pyrki – seuraavasta eli valtioneuvoston oikeuskanslerin (1995–2001) ja hänen seuraajiensa Riitta-Leena Paunion ulkopuolelta apulaisoikeusasiamieheksi nimitettyjä ovat vertailutilanteessa tilanne olisi ehkä ollut toinen. tehtävästä eläköidyttyään – kokoomuksen ehdokkaaksi (2002–2009) ja Petri Jääskeläisen (2010–) poliittisista viime vuosikymmeninä olleet Jääskeläinen, Lindstedt ja eduskuntavaaleissa vuonna 1983.30 Hänen seuraajansa näkemyksistä ei ole tietääkseni esitetty edes arvai- Sakslin; heidän taustavirkojaan ovat olleet valtion- Oikeusasiamiehen yhteys päivänpolitiikkaan oli selvin Kaarlo L. Ståhlbergin (1970–1973) ainakin eräs SDP:n luja, ainakaan julkisesti. Sama koskee apulaisoikeus- syyttäjä, lainsäädäntöneuvos ja Kansaneläkelaitoksen tehtävän alkuvuosina, sillä vasta vuoden 1928 valtio- kansanedustaja arvioi oikeistolaiseksi.31 Jorma S. Aalto asiamiehiä Pauniosta (1996–2001) lähtien. Tähän on johtava tutkija. Nämä virat ja tehtävät ovat olleet ylim- päiväjärjestyksessä (7/13.1.1928, 9 §) säädettiin, ettei (1974–1986) kertoi arvostavansa keskustapuolueen varmasti vaikuttanut se, että tehtäviin valitseminen ei pien virkakategorioiden ulkopuolella ja siten vailla oikeusasiamies voinut olla kansanedustajana. Tätä lain- edustamia arvoja ja oli ollut puolueen jäsen.32 Olavi enää perustu puolueiden keskenään käymiin keskuste- poliittisia painotuksia. muutosta edeltäneistä neljästä ensimmäisestä oikeus- Heinonen (1986–1989) oli SDP:n jäsen.33 Hänen seuraa- luihin, vaan mahdollisuuteen hakea tehtävää ja käytän- asiamiehestä (Erik Alopaeus, K. V. Holma, Hugo Lilius, jansa Jacob Söderman (1989–1995) oli ollut SDP:n nössä perustuslakivaliokunnan yksimieliseen kannan- Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen tehtävien Y. W. Puhakka) muut paitsi Lilius toimivat samaan kansanedustaja vuosina 1972–1982, mihin tehtävään ottoon. Tosin Lehtimajan tehtävään valintojen aikaan puoluesidonnaisuuden loppuminen todennäköisesti aikaan kansanedustajana (Puhakka ei ollut edustaja hän aikanaan palasi vuosiksi 2007–2011.34 (1995, 1997) tuollaista menettelyä ei vielä käytetty, parantaa tehtävissä toimivien mahdollisuuksia toimia vielä oikeusasiamiehen tehtävän alussa) ja Liliuskin mutta vuoden 1995 valinnan yhteydessä järjestettiin riippumattomasti ja uskottavasti tehtävässään. Mikael oli ollut säätyvaltiopäivien aikaan valtiopäivämies ja Apulaisoikeusasiamiehistä ensimmäisen eli Aapo edellä kuvattu kuulemistilaisuus, eli valinta oli jo muut- Hidén on toivonut instituution menestyksen kannalta, senaattori.27 Lehtovirran (1972–1979) mainittiin lehdistössä olleen tumassa avoimempaan suuntaan.41 että oikeusasiamiehen tehtävä olisi mahdollisimman poliittiselta kannaltaan sosialidemokraatti.35 Lehto- suuressa määrin poliittisen kilpailun ulkopuolella.44 Vielä tämän jälkeenkin on oikeusasiamiehinä ja apulais- virran nimi oli esillä mahdollisena oikeusministerinä, Myös oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen Oikeusasiamiehenä olleista Paavo Kastari on todennut, oikeusasiamiehinä toimineiden taustassa pitkään kun SDP:ssä pohdittiin sopivia kandidaatteja syksyllä tehtäviin nimitettyjen aikaisemmat virat ovat viime että puoluepoliittiset äänestykset oikeusasiamiehen havaittu tai ainakin arveltu olleen puolueyhteyksiä tai 1971 nimitettyyn niin sanottuun virkamieshallituk- vuosikymmeninä olleet vailla poliittisia kytkentöjä. vaalin yhteydessä eivät ole voineet olla koitumatta vähintään puoluesympatioita. Koska vaalit ovat suljet- seen.36 Myös hänen seuraajansa Klas G. Ivarsin (1980– Poliittisten virkanimitysten on arvioitu rajoittuneen haitaksi tehtävälle ja sen hoitajalle.45 Toisaalta Olavi

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 195 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 196

Heinonen on todennut, ettei ole kokenut oikeus- hänen ryhtyessään ”poliittisesti arkaluonteiseen virka- Olen käsitellyt varsin laajasti oikeusasiamiesten tien asianajoa”. Myöhemmin hän täsmensi, että äsket- asiamiehestä äänestämisen vaikuttaneen heikentä- tehtävään”.49 Ståhlberg on todennut, että tietty oikeus- suhteita poliittisiin puolueisiin. Vaikka yhteyksiä olisi täin oikeusasiamiehen varamiehen tehtävää oli hoitanut västi hänen riippumattomuuteensa tai kielteisesti asiamiehen tosiasiallinen riippuvuus (”en viss grad av ollutkin, joka tapauksessa ainakin uudempia oikeus- ”tunnettu kommunistien asianajaja, tohtori Mikko asemaansa.46 Joka tapauksessa etääntyminen eduskun- faktiskt beroende”) eduskunnasta seuraa siitä, että edus- asiamiehen toiminnan vuosikymmeniä, mahdollisesti Erich”.56 Erich toimi vuoden 1929 oikeusasiamiehen tapuolueista voi ehkä vaikuttaa siten, että oikeusasia- kunta päättää oikeusasiamiehen uudelleenvalinnasta. koko sadan vuoden jaksoakin kuvaa mielestäni oikein varamiehenä; hän oli puoluekannaltaan sosialidemok- miehen ratkaisujen eduskunnassa mahdollisesti herät- Tämä tosin koskee hänen mukaansa vain niitä oikeus- Koskisen toteama: ”En ole mistään havainnut, että raatti. Hän oli toiminut vuonna 1928 avustajana Turun tämä kritiikki esitetään laajemmalla rintamalla: mikään asiamiehiä, jotka tavoittelevat uudelleenvalintaa.50 puolueet olisivat yrittäneet painostaa ’omia’ oikeusasia- hovioikeudessa niin sanotussa kommunistioikeuden- puolue ei pidä oikeusasiamiestä (tai apulaisoikeusasia- miehiään puhumattakaan siitä, että oikeusasiamiehet käynnissä.57 miestä) siinä määrin ”omanaan”, että pidättäytyisi sen Muun henkilön kuin virassa jo olleen valinta oikeus- olisivat käyneet kyselemässä eduskuntaryhmiensä tai vuoksi kritiikistä. asiamieheksi voi Koskisen mukaan johtua eri syistä, puoluetoimistojen mielipiteitä asioita ratkaistessaan. Vuoden 1947 kertomuksesta keskusteltaessa oikeus- mutta siinä on nähty ainakin lievä poliittisen kontrollin – – Oikeusasiamiehet itse eivät tiettävästi ole alkuvuosia asiamiehen nähtiin eräiden SKDL:n kansanedustajien Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten etään- mahdollisuus.51 Näin kävi ainakin Mauno Laisaarelle, lukuun ottamatta olleet toimikautenaan aktiivisesti taholta toimineen puolueellisesti, kun asekätkentä- tyminen poliittisista puolueista ei ole kylläkään ollut joka olisi halunnut jatkaa oikeusasiamiehen tehtävässä mukana puoluepolitiikassa, ja eräät heistä ovat vali- jutun tutkijoita oli asetettu syytteeseen. Edustaja Eino kaikkien mielestä ongelmatonta. Yhdessä ratkaise- vuonna 1951, mutta hävisi Kastarille oikeiston äänin. tuiksi tultuaan eronneetkin puolueesta.”55 Tainion mielestä oikeusasiamiehen suhtautuminen eri massani tapauksessa olin päätynyt torjumaan epäilyt, Laisaari oli vuonna 1950 pitänyt lakkoilevien virka- yhteiskuntaluokkiin kuuluviin henkilöihin oli erilaista. joiden mukaan poliisi olisi poliittisista syistä toiminut miesten kutsumista ylimääräisiin kertausharjoituk- Koskisen arviota tukee se, että eduskuntakeskuste- Edustaja Sylvi-Kyllikki Kilven mukaan sosialidemok- puolueellisesti. Tähän oli tyytymätön SDP:n kansan- siin, mikä tosiasiassa merkitsi lakonalaisen työn teet- luissa vain hyvin harvoin on esitetty epäilyksiä oikeus- raattisen oikeusasiamies Laisaaren toiminta osoitti, edustaja Mikko Elo. Hänen eduskunnassa tekemänsä tämistä, lain vastaisena. Pääministeri Urho Kekkonen asiamiehen toiminnan poliittisesta taustasta. Valituksi että sosialidemokraatit olivat yhtyneet asekätkijöiden kirjallisen kysymyksen mukaan ratkaisu osoitti apulais- arvosteli Laisaarta epäjohdonmukaisuudesta, kun tämä tultuaan oikeusasiamiehet siis ilmeisesti ovat toimineet puolesta taistelevaan rintamaan.58 oikeusasiamiehen olleen ”poliittisesti täysin koke- vuonna 1947 vastaavassa tilanteessa, mutta vasemmis- tavalla, joka ei yleensä ole herättänyt suuria poliittisia maton tai muuten asioita tuntematon henkilö”, joka ei toenemmistöisen hallituksen aikana, ei ollut pitänyt intohimoja. Toki osittain tällaisten puheenvuorojen Vuoden 1970 kertomuksesta keskusteltaessa edustaja ”ehkä – – ymmärrä välittömästi vaalien edellä olevien lakkoilevien virkamiesten kutsumista reservin harjoi- vähäisyys voi johtua kansanedustajien lojaalisuudesta Leo Kohtala (sd) piti edellistä oikeusasiamiehen (Ståhl- tapahtumien merkitystä ehdokkaille ja puolueille”. tuksiin lainvastaisena.52 Myös kolmessa muussa vaalissa tehtävään valittua kohtaan: epäilyksiä oikeusasiamiehen bergin) valintaa aikaisemmasta käytännöstä poiketen Kysymykseen vastanneen sisäasiainministeri Kari Raja- silloinen oikeusasiamies on saanut merkittävän määrän poliittisesti motivoituneesta toiminnasta ei välttämättä ”puhtaan poliittisena”. Oikeistopuolueet olivat ensim- mäen mukaan oli selvää, ettei apulaisoikeusasiamiehen ääniä, eli olisi halunnut jatkaa, mutta eduskunnan pidetä asiallisena lausua ääneen. mäisen kerran paljastaneet politikointinsa oikeusasia- ratkaisun oikeellisuuden arviointi kuulu hallitukselle.47 enemmistö on päättänyt jättää hänet uudelleen valit- miehen tehtäviin. Kohtalan mukaan oikeusasiamies Elo oli jo aiemmin täysistunnossa esittänyt näke- sematta.53 Näiden tapausten taustoista, kuten puolue- Oikeusasiamiehen poliittiseen kantaan viittaavat edus- Ståhlberg oli poliittisista syistä puuttunut erääseen myksen, jonka mukaan paras oikeusasiamieheksi olisi näkökohtien merkityksestä, ei ole kirjallisuudessa yhtä kuntapuheenvuorot ovat olleet harvinaisia ja ne ovat virkanimitykseen.59 poliitikko, joka on juristi.48 tarkkoja mainintoja kuin Laisaaren valitsematta jäämi- jääneet varsin yleisluonteisiksi. 1920-luvulla vasem- sestä. Tapauksia erittelemättä Koskinen on todennut misto suhtautui epäluuloisesti oikeusasiamieheen, Nämä varsin suorasukaiset vuosien 1949 ja 1971 viit- Suoranaisesta poliittisesta riippuvuudesta erillinen asia eräissä vaaleissa olleen viitteitä siitä, että eduskunnan kuten tulee jäljempänä käymään tarkemmin ilmi. taukset oikeusasiamiehen toiminnan poliittisuuteen on se, että pyrkimys uudelleenvalintaan aiheuttaa tietyn enemmistö olisi jättänyt valitsematta oikeusasiamiehen Keskusteltaessa 1930-luvun alkuvuosina oikeuskans- ovat ajankohdilta, jolloin niiden esittäjien puolueet riippuvuuden eduskunnasta. Tämän ovat maininneet uudelleen, jos mahdollisuus olisi annettu. Koskisen lerin ja oikeusasiamiehen välisestä työnjaosta edustaja olivat kärsineet edellisissä eduskuntavaaleissa selvät oikeusasiamiehenä olleet Kastari ja Ståhlberg. Kastarin mukaan oikeusasiamiehet tuntuvat kuitenkin olleen Hilja Riipinen (kok) vastusti ajatusta, että puolustuslai- vaalitappiot: SKDL oli menettänyt runsaasti edus- mukaan paitsi eduskunnan taholta tuleva kritiikki, myös selvillä eduskunnan mielialoista ja ovat jättäytyneet toksen ja suojeluskuntien valvonta – jos se keskitettäi- tajanpaikkoja vuoden 1948 vaaleissa, saanut SDP:n ”aseman joutuminen toimikauden päättyessä puntariin” kriittisissä tilanteissa vaalin ulkopuolelle.54 siin oikeusasiamiehelle – voisi joutua henkilölle, joka vastustajakseen, joutunut hallituksen ulkopuolelle ja ei voi olla vaikuttamatta oikeusasiamiehen asenteeseen ”yksityisenä ammattinaan harjoittaa esim. kommunis- menettänyt muutenkin selkänojaansa Neuvostoliiton

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 197 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 198

valvontakomission poistuttua maasta. Vuoden 1970 OIKEUSASIAMIEHEN VALTUUDET taryhmien ei myöskään ole katsottu kuuluvan oikeus- LÄHTÖKOHTIA EDUSKUNNAN KEINOISTA vaaleissa puolestaan kaikki vasemmistopuolueet hävi- VALVOA EDUSKUNTAA asiamiehen valvontavaltaan.66 VALVOA OIKEUSASIAMIESTÄ sivät paikkoja ja eduskunnan vasemmistoenemmistö vaihtui oikeistoenemmistöksi. Näissä oloissa oli vaali- Oikeusasiamiehen valtuuksien valvoa eduskunnan Oikeusasiamies katsoi vuonna 1981, että kansliatoi- Perustuslain 117 §:n mukaan oikeusasiamiehen (sekä tappion kärsineiden joukossa ehkä turhautuneisuutta ja toimielimiä on vakiintuneesti katsottu olevan suppeat. mikunnan toiminta ei kuulu hänen toimivaltaansa.67 oikeuskanslerin) virkatointen lainmukaisuudesta, syyt- valmiutta kärjekkäisiinkin mielipiteisiin. Teoreettisena perusteena tälle Hidén on esittänyt edus- Tämän tulkinnan eduskunnan perustuslakivaliokunta teen nostamisesta häntä vastaan sekä tällaisen syytteen kunnan asemaan valtioelimenä liittyvän, ettei edus- vahvisti – omasta näkökulmastaan – oikeaksi.68 Perus- käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtio- Myöhemmin viitaukset oikeusasiamiehen toiminnan kunta sellaisenaan ja eduskunnan toiminta juuri lainsää- tuslakivaliokunnan mietinnön on katsottu olleen tosi- neuvoston jäsenestä säädetään. poliittisuutteen ovat olleet epämääräisempiä: Vuoden täjänä ole minkään rajoituksen tai valvonnan alainen, asiallisesti enemmänkin oikeuskanslerin kuin edus- 1976 kertomuksesta keskusteltaessa edustaja J. Juhani ellei tällaista voida perustuslaista varmuudella osoittaa. kunnan oikeusasiamiehen toimenpiteeseen liittyvien Perustuslain 114 §:n mukaan syyte valtioneuvoston Kortesalmi (smp) epäili erään rikoksesta epäillyn ja Kaikki se menettely, joka perustuslakien mukaan on osa oikeudellisten kysymysten arviointi. Tämä johtui siitä, jäsentä – ja vastaavasti oikeusasiamiestä ja oikeuskans- toisaalta nimismiehen rouvan keskustapuoluelaisen eduskunnassa tapahtuvaa poliittisen vallan käyttöä, on että oikeuskansleri Kai Korte oli 13.1.1983 antamassaan leria – vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoi- puoluekannan vaikuttaneen siihen, että oikeusasia- riippuvainen vain eduskunnan omista toimenpiteistä. päätöksessä katsonut kansliatoimikunnan menetelleen messa käsitellään valtakunnanoikeudessa. Syytteen mies ei ollut nähnyt aihetta toimenpiteisiin.60 Vuoden Hidénin mainitsemin tavoin jo vuonna 1920 oikeus- virheellisesti erään edustajan päivärahaa koskevassa nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslaki- 1985 kertomukseen liittyen edustaja Liisa Kulhia (joka asiamies on katsonut, etteivät eduskunnan puhemiehen asiassa ja antanut tästä kansliatoimikunnalle huomau- valiokunnan kannanoton oikeusasiamiehen menettelyn muodosti tuolloin oman eduskuntaryhmänsä) vihjaili toimet kuulu hänen valvontaansa. Tämä ratkaisu on tuksen. Perustuslakivaliokunnan mietintö valmistui lainvastaisuudesta. oikeusasiamies Aallon keskustapuoluesympatioista.61 uudistettu vuonna 1967.64 15.2.1983 eli jo kuukausi Kortteen päätöksen jälkeen. Vuoden 1990 kertomuksesta keskusteltaessa liberaalien Mietinnössä torjuttiin oikeuskanslerin mahdollisuus Perustuslain 115 § koskee tällaisen ministerivastuuasian edustaja Tuulikki Ukkola totesi arvostavansa oikeus- Oikeusasiamiehen tulkintakäytännössä hänen valvon- antaa kansanedustajan toiminnasta kansliatoimikun- vireillepanoa. Valtioneuvoston jäsenen – ja vastaavasti asiamies Södermania, mutta ei pitänyt hyvänä, että tamahdollisuuksiensa ulkopuolelle jäävään kansan- nassa huomautus. Kansanedustajien katsottiin olevan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin – virkatoimen korkeat oikeusviranomaiset valitaan paitsi pätevyyden edustajan edustajantoimeen katsotaan kuuluvan varsi- ulkopuolisen valvonnan alaisia vain, jos se voidaan lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakiva- mukaan myös poliittisin perustein.62 Vuoden 1994 naisen lainsäädäntötyön lisäksi sellaistenkin tehtävien selvästi johtaa perustuslain säännöksistä.69 liokunnassa voidaan panna vireille joko oikeuskanslerin kertomukseen liittyen edustaja Sulo Aittoniemi (kesk) hoitamisen, johon eduskunta on valinnut kansan- tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle teke- kertoi, myönteisessä hengessä, kuinka ”eräs aikaisempi edustajan ja johon ei voida valita muuta henkilöä Perusteellisessa mietinnön arviossaan Hidén on mällä ilmoituksella, tai vähintään kymmenen kansan- oikeusasiamies” oli ottanut yhteyden ”samaa jäsenkirjaa kuin kansanedustaja. Oikeusasiamies ei siten voi havainnut siinä kiireestä johtuneita ongelmia ja on edustajan allekirjoittamalla muistutuksella, taikka edus- edustavaan” kaupunginjohtajaan ja saanut virheen tutkia esimerkiksi eduskunnan kirjaston hallituksen pitänyt yleensäkin turhana sitä, että asia ”sävyttyi kunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle kaupungin menettelyssä siten korjatuksi.63 Tiedossani kansanedustajajäsenen menettelyä; sen sijaan edus- törmäykseksi eduskunnan joka tapauksessa ylimmäksi esittämällä tutkintapyynnöllä. ei ole, pitääkö Aittoniemen kuvaus asian ratkeamista- kunnan ulkopuoliset henkilöt kuuluvat oikeusasia- jäävän arvovallan ja oikeuskanslerin myös tärkeän arvo- vasta paikkansa. Yhteistä näiden viimeksi mainittujen miehen toimivaltaan vastaavaa tehtävää hoitaessaan. vallan välillä”.70 Oikeuskanslerin historiassa päivära- Alkujaan oikeusasiamiehen virkavastuu oli järjestä- kommenttien esittäjille on myös se, että he ovat edusta- Oikeusasiamiehellä ei ole toimivaltaa tutkia, paitsi hakiistaa on luonnehdittu Kortteen kannalta syväksi mättä. Tarkkaan kysymystä arvioinut Hidén päätyi neet pienryhmiä taikka suuren puolueen sisällä ominta- puhemiehen, myöskään puhemiesneuvoston toimien tappioksi eduskunnalle, mutta sankaruuden taustaksi vuonna 1970 johtopäätökseen, että oikeusasiamies on keista linjaa (Aittoniemi). lainmukaisuutta. Eduskunnan virkamiehet virkatoi- julkisuudessa. 71 rikoslain pohjalta määräytyvän yleisen rikosoikeudel- missaan kuuluvat valvottaviin. Kansanedustajien palk- lisen virkavastuun alainen, ja virkasyytettä ajettaisiin kiosta päättävä palkkiotoimikunta kuuluu oikeusasia- yleisessä alioikeudessa.72 Oikeusasiamiehen virkavastuu miehen valvontavaltaan; tulkinta oli toinen silloin kun järjestettiin vasta vuonna 1990 siten, että virkasyytefo- eduskunnan kansliatoimikunta vahvisti palkkiotoimi- rumina on valtakunnanoikeus.73 kunnan ehdotuksen, toisin kuin nykyisin.65 Eduskun-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 199 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 200

Perustuslain 38 §:n 2 momentin mukaan eduskunta voi ja vasta sitten kysymys oikeusasiamiehen vapauttami- säädöksiin. Ennen nykyistä perustuslakia oikeusasia- asiamies voi, ottaen huomioon valtiosääntöisesti itse- saatuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton sesta tehtävästään ja mahdollinen siitä äänestäminen miehellä oli mahdollisuus osallistua täysistuntokes- näisen asemansa, parhaaksi harkitsemallaan tavalla vapauttaa erityisen painavasta syystä oikeusasiamiehen voi tulla kysymykseen. Esityksessä ei kuitenkaan kusteluun myös muissa asioissa.76 Tätä mahdollisuutta noudattaa”.79 tämän tehtävästä kesken toimikauden päätöksellä, lausuta siitä, missä tämän voimakkaan epäluotta- pidettiin kuitenkin uusi perustuslaki säädettäessä jota vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä on muksen pitäisi ilmetä (Eduskunnassako? ”Suuren tarpeettomana.77 Oikeuskirjallisuudessa on esitetty kohtalaisen paljon kannattanut. yleisön” keskuudessako?), miten tämä epäluottamus näkemyksiä perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan mitattaisiin ja onko epäluottamuksen aiheellisuutta Oikeusasiamiehen toiminnan alkuvuosista lähtien kannanottojen merkityksestä. Suurimmalla osalla Vastaavaa sääntelyä ei aikaisemmin ollut. Säännöstä tutkittava vai onko aiheetonkin epäluottamus peruste eduskunnan perustuslakivaliokunta on käsitellessään kirjoittajista on myös omaa kokemusta työstä oikeus- ehdottaessaan hallitus korosti oikeusasiamiehen vapauttaa oikeusasiamies tehtävästään. oikeusasiamiehen toimintakertomuksia esittänyt, vaih- asiamiehenä, apulaisoikeusasiamiehenä tai oikeusasia- tehtävän edellyttämän riippumattomuuden turvaa- televan vahvuisesti, kannanottoja oikeusasiamiehen miehen kanslian esittelijänä. miseksi olevan välttämätöntä, että oikeusasiamies Näin järeitä keinoja kuin oikeusasiamiehen saattamista toiminnasta. Mielenkiintoinen kysymys oikeusasia- on toimikautensa aikana vahvasti suojattu erilaisilta valtakunnanoikeuteen, saati hänen vapauttamista tehtä- miehen itsenäisyyden kannalta on, mikä oikeudellinen Mikael Hidénin vuonna 1970 esittämän mukaan edus- painostusyrityksiltä. Käytännössä saattaa kuitenkin västään, ei ole käytetty. Kuitenkin kerran on apulais- ja tosiasiallinen merkitys tällaisille laissa sääntelemättö- kunnalla tai sen elimillä ei ole valtuutta käskeä tai esiintyä tilanteita, joissa oikeusasiamiehellä ei enää ole oikeusasiamies koetettu saada valtakunnanoikeuteen. mille kannanotoille on annettava. kieltää taikka antaa toimeksiantoja, jotka olisivat oi- edellytyksiä jatkaa tehtävässään. Siten oli esityksen Tämä tapahtui aikana, jolloin asianomaisen muistu- keusasiamiestä oikeudellisesti velvoittavia. Avoimesti mukaan perusteltua luoda menettely, jolla eduskunta tuksen tekemiseen riitti viiden kansanedustajan allekir- Selkein oikeusasiamiehen virallisluonteinen kannan- on hänen mukaansa pyritty vaikuttamaan oikeusasia- poikkeuksellisesti voisi vapauttaa oikeusasiamiehen joitus, niin sanotun ministerivastuulain mukaisesti.75 otto perustuslakivaliokunnan esittämistä lausumista miehen toimenpiteisiin kahdessa muodossa: oikeus- tehtävästään kesken toimikauden. Tällaisen mahdolli- Myös oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri on yritetty on Jorma S. Aallon vuonna 1979 esittämä. Antaessaan asiamiestä on pyydetty ryhtymään joihinkin toimen- suuden avaamisella ei kuitenkaan tule vaarantaa oi- saattaa muistutusmenettelyn kautta valtakunnanoikeu- puhemiesneuvostolle lausunnon johtosäännön muut- piteisiin tai lausumaan jostakin, ja oikeusasiamiehen keusasiamiehen riippumattomuutta laillisuusvalvon- teen. Näihin tapauksiin palataan myöhemmin. tamisesta Aalto pohti yleisemmin näiden lausumien toimenpiteisiin on kohdistettu eduskunnassa jälki- taviranomaisena. Oikeusasiamiehen vapauttaminen merkitystä näin: ”Toiminnassaan oikeusasiamies on käteisiä arviointeja. Edellisistä Hidén mainitsi tilan- tehtävästään ei voisi tulla kyseeseen pelkästään sen Perustuslain 109 §:n 2 momentin mukaan oikeusasia- – – ottanut tarkoin huomioon perustuslakivaliokunnan teita, joissa valtiontilintarkastajat ja pankkivaltuus- johdosta, että johonkin yksittäiseen oikeusasiamiehen mies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan kannanotot, jotka ovat koskeneet joko oikeusasiamiehet olivat pyytäneet oikeusasiamiestä ryhtymään ratkaisuun kohdistuu voimakastakin arvostelua. Esityk- sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitse- miehen toimintaa yleensä tai määrätyissä yksittäisissä toimenpiteisiin. Hänen mukaansa ei voida katsoa, sessä arvioidaan erityisen painavan syyn voivan olla mistaan puutteista eduskunnalle. Oikeusasiamiehen tapauksissa. Perustuslakivaliokunnan tällaiset kannan- että eduskunnassa olisi merkitsevästi pyritty vaikut- kyseessä esimerkiksi tilanteessa, jossa oikeusasia- (kuten oikeuskanslerinkin) vuosikertomuksen käsittely otot on katsottu oikeusasiamiehen taholta tärkeiksi tamaan oikeusasiamiehen toimintaan toimeksiannoin mies on pysyvästi esimerkiksi sairauden vuoksi kyke- tapahtuu – ja on tapahtunut koko satavuotiskauden – toimintaohjeiksi, joiden mukaiseksi on myös oikeus- tai lausuntopyynnöin. Hidén myös luetteli siihenas- nemätön hoitamaan tehtäviään. Tähän rinnastetaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Eduskunnan asiamiehen toiminta pyritty sopeuttamaan.”78 tiset tapaukset, joissa eduskunnassa oli jälkikäteen esityksessä – siinä aiemmin lausuttuun nähden hieman täysistunnoissa käydään keskustelua toimintakerto- esitetty lausumia tai kannanottoja oikeusasiamiehen ristiriitaisen tuntuisesti – tilanne, jossa oikeusasiamie- muksesta sekä lähetettäessä kertomus perustuslakiva- Kertomusta käsitellessään perustuslakivaliokunta otti toimista yksittäisissä tapauksissa, ja totesi niiden olevan hellä ei enää toimintaansa kohdistuvan voimakkaan liokuntaan että perustuslakivaliokunnan mietinnön mielestäni selvästi lievemmän kannan sen kannan- harvinaisia. Kaikkiaan hän piti poikkeuksellisena, että epäluottamuksen vuoksi olisi edellytyksiä uskottavasti pohjalta. Perustuslain 48 §:n 2 momentin mukaan oi- ottojen merkitykseen. Tosin valiokunta käsitteli oikeusasiamiehen yksittäistapauksellisiin kannanot- hoitaa tehtäviään.74 keusasiamies (kuten oikeuskanslerikin) voi olla läsnä oikeusasiamiestä selvemmin vain valiokunnan juuri toihin oli jälkikäteen kajottu. Lisäksi oikeusasiamiehen ja osallistua keskusteluun täysistunnossa käsiteltäessä johtosääntöä sivuavaa lausumaa, kun oikeusasiamies toimintaa koskevaa yleisempää, esimerkiksi tarkastuk- Perustelut tuntuvat, varsinkin oikeusasiamiehen riip- hänen omaa kertomustaan tai muutoin hänen omasta vaikuttaa pohtineen asiaa yleisemmälläkin tasolla. siin tai vankeinhoidon valvontaan liittyvää kritiikkiä oli pumattomuudesta lausuttu huomioon ottaen, tarkoit- aloitteestaan vireille tullutta asiaa. Vastaava kertomuk- Valiokunnan mielestä sen antama ”kyseinen lausuma esitetty. Hidén ei arvioinut sitä, miten yksittäistapauk- tavan, että ensin on ilmettävä voimakas epäluottamus, senantovelvollisuus sisältyi myös nykyisiä edeltäviin voidaan tulkita yleiseksi toimintaohjeeksi, jota oikeus- sellista kritiikkiä on oikeudellisesti tai tosiasiallisesti

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 201 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 202

arvioitava. Tosin hän totesi tarkastustoimintaa koske- perustuslakivaliokunta oli mietinnössään vuonna 1925 oikeusasiamiehen ajettava syytettä, halusi tai ei.84 nassa saattaa tosiaan olla sellaista, joka ei mietinnöistä vien eduskunnassa esitettyjen lausumien olevan ”oikeu- lausunut oikeusasiamiehen (vuonna 1923) noudat- Heinosen mukaan eduskunta voi puuttua vuosikerto- ilmene. Huomiota voi myös kiinnittää siihen, että dellisesti sitomattomia toivomuksia”, joten sama kanta taman menettelyn oikeellisuudesta, ”ei tässä myöskään musta käsitellessään kriittisesti myös yksittäistapauksia Nikula selvästikin pitää kuvaamaansa käytäntöä ongel- koskenee myös yksittäistapauksellisia eduskunnan voitane tehdä merkittäviä johtopäätöksiä”.81 koskeviin oikeusasiamiehen ratkaisuihin tai kannanot- mattomana. kannanottoja.80 Todennäköinen syy siihen, että Hidén toihin, mutta käytännössä tämä ei ole heikentänyt oike- ei ole tuolloin pohtinut enempää lausumien merkitystä, Paavo Kastari (oikeusasiamies 1952–1956) on vuonna usasiamiehen riippumattomuutta.85 Pirkko K. Koskinen on oikeusasiamiestä käsittele- on se, että sellaiset ovat hänen kirjaansa kirjoittaessaan 197782 todennut, että eduskunta ei voi antaa oikeus- vässä vuoden 1997 – siis apulaisoikeusasiamieskautensa tuntuneet enemmänkin historiallisilta: hänen listaa- asiamiehelleen sitovia ohjeita saati käskyjä tai määrä- Hyvin mielenkiintoisesti asiaa on tarkastellut vuonna jälkeisessä – kirjassaan antanut eduskunnan kannan- mansa tällaiset lausumat ovat 1920-luvulta ja 1930- yksiä hänen virkatehtävistään. Oikeusasiamies suorittaa 1995 Paavo Nikula (vihr), lähtien kokemuksestaan otoille vähäisen merkityksen. Hän totesi, että jos perus- luvun alusta. virkatehtävänsä täysin itsenäisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä, ajalla ennen oikeus- tuslakivaliokunta tai eduskunta esittäisi kertomusta reagointimahdollisuudet rajoittuvat (tuolloisen lain- kanslerikauttaan. Hänen mukaansa perustuslakivalio- käsitellessään joitakin ohjeita, ne tuskin sitoisivat oi- Hidén palasi kysymykseen perusteellisemmin vuonna säädännön mukaan) kritiikin esittämiseen sekä siihen kunta voi laillisuusvalvojien kertomuksia käsitellessään keusasiamiestä oikeudellisesti. Mahdollinen kritiikki 1983, tosin ensisijaisesti oikeuskanslerin kannalta. mahdollisuuteen, että oikeusasiamiestä ei tulla enää puuttua niissä esillä oleviin yksittäistapauksiin, mutta otettaisiin tietysti vakavasti ja pohdittaisiin sitä, miten Hän käsitteli kirjoituksessaan perustuslakivalio- valitsemaan uudeksi toimikaudeksi. Luonnollista myös muihin näiden kertomusvuonna käsittelemiin asia on korjattavissa, mutta on hänen mukaansa kunnan mietintöä 54/1982 vp. Vaikka se annettiin edus- kuitenkin Kastarin mukaan on, että sekä eduskunnan asioihin. ”Perustuslakivaliokunta ei voi ottaa välittö- vaikeaa antaa eduskunnan tällaisille kannanotoille sen kunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta, kyseessä taholta tuleva kritiikki että myös aseman joutuminen mästi itse uudelleen päätettäväksi oikeusasiamiehen suurempaa merkitystä. Sama koski Koskisen mukaan oli pikemmin oikeuskanslerin toiminnan arviointi – toimikauden päättyessä puntariin eivät voi olla vaikut- ratkaisemaa asiaa. Sen sijaan valiokunnan keskuste- niitä toivomuksia, joita eduskunta ehkä esittää oikeus- kysymys oli edellä jo mainitusta oikeuskanslerin tulkin- tamatta oikeusasiamiehen asenteeseen hänen ryhtyes- luissa jäsenet saavat lisää perusteluja oikeusasiamiehen asiamiehelle jonkin asian selvittämiseksi. Vain edus- nasta, jonka mukaan hän oli toimivaltainen tutkimaan sään poliittisesti arkaluonteiseen virkatehtävään. Luon- ratkaisulle ja voivat joskus kysymyksillään myös pyrkiä kunnan säätämä laki, johtosääntö mukaan lukien on eduskunnan kansliatoimikunnan toimintaa. Hidén nollista on myös, että eduskunnan tulee saada arvostella ohjaamaan oikeusasiamiestä vielä kerran harkitsemaan oikeudellisesti sitova.87 piti ensi näkemältä mahdollisena ajatella, että perus- oikeusasiamiehen toimintaa hänen kertomustensa mahdollista toimenpidettä, tavallisimmin virkasyytettä, tuslakivaliokunnalla olisi täysi vapaus lausua kantansa käsittelyn yhteydessä. Kastari totesi perustuslakivalio- kantelun johdosta.”86 Kaikkiaan vaikuttaa yksimielinen vanhemman oikeus- laillisuusvalvojan yksittäisten ratkaisujen lainmukai- kunnan joskus saattaneen esittää kritiikkiä siitä, ettei kirjallisuuden kanta olevan se, että eduskunnan kannan- suudesta. Mutta vain ensi näkemältä: perustuslainsää- oikeusasiamies ole toiminut tarpeeksi tarmokkaasti, Ei ole syytä epäillä, etteikö Nikulan kuvaus vastaisi otoilla ei ole oikeusasiamiestä oikeudellisesti sitovaa täjä on nimittäin erikseen järjestänyt laissa menettely- ja toisinaan asettuneen laintulkintakysymyksessäkin perustuslakivaliokunnan toimintaa ainakin 1990- vaikutusta. Toinen asia on, mikä niiden tosiasiallinen muodot, joita käyttäen eduskunnassa otetaan kantaa toiselle kannalle kuin oikeusasiamies.83 Siten Kastari luvulla. Hänen oikeusasiamiehen ”ohjaamisesta” esittä- vaikutus on. Sikäli kuin kirjoittajat ovat ottaneet tähän oikeuskanslerin virkatoimissa tapahtuneeksi epäil- vaikuttaa lähtevän siitä, että eduskunnan kritiikki on mänsä vaikuttaa koskevan tämän jo ratkaisemia asioita. kantaa, heidän välillään vaikuttaa olevan aste-eroja: tyyn laittomuuteen. ”Perustuslainsäätäjän tässä omak- tosiasiallisesti, vaikkei oikeudellisesti merkityksellistä. Tuntuu erikoiselta, että oikeusasiamiestä pyrittäi- ainakin Koskisen näkemys selvästi korostaa oikeus- suman ratkaisun huomioon ottaen ei voi jäädä paljon siin saamaan käsittelemään tällaisia asioita uudelleen. asiamiehen itsenäisyyttä tässäkin suhteessa, kun taas jos lainkaan tilaa sille, että perustuslakivaliokunta Kaarlo L. Ståhlberg ja Olavi Heinonen ovat oikeusasia- Lisäksi mitään tällaiseen viittaavaa ei käy ilmi perustus- Kastari pitää eduskunnan esittämää kritiikkiä tosiasial- muulla tavoin ryhtyisi esittämään virallisia lausuntoja mieskausilleen ajoittuvissa kirjoituksissa lyhyesti käsi- lakivaliokunnan mietinnöistä, muista eduskunnan asia- lisesti merkityksellisenä. Nikula puolestaan on kertonut siitä, onko oikeuskanslerin menettely jossakin yksi- telleet aihetta. Ståhlberg on todennut, että eduskunta kirjoista saati kirjallisuudesta. Siten Nikulan kertoma perustuslakivaliokunnan varsin suorasukaisilta kuulos- tyistapauksessa ollut lainvastaista – –”. Hidén vaikuttaa ei voi sitovasti ohjata oikeusasiamiehen toimintaa, herättää kysymyksen, onko perustuslakivaliokunnan tavista vaikutusyrityksistä, muttei väitä niiden tehon- katsovan oikeusasiamiehen olevan tässä suhteessa kuten määrätä tätä ryhtymään johonkin toimenpitee- toiminnassa ollut paljon muutakin sellaista, joka ei näy neen. samanlaisessa asemassa, vaikkei oikeusasiamiehen seen tai luopumaan jostain toimenpiteestä. Ainoa mietinnöistä. Jäljempänä tuodaan esiin myös eduskun- virkavastuusta ollutkaan (tuolloin) voimassa vastaavia poikkeus on se, että jos eduskunta on päättänyt nostaa takeskustelussa (1990-luvulla) esitetyn perusteella, että Kronologisessa esityksessä mainitaan ennen 2000-lukua säännöksiä kuin oikeuskansleria koskevat. Siitä, että syytteen ministeriä tai oikeuskansleria vastaan, on yksittäistapauksien käsittelyssä perustuslakivaliokun- esiintyneet tapaukset, joissa perustuslakivaliokunnan

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 203 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 204

voi sanoa arvioineen oikeusasiamiehen käsittelemiä perusteella saamani käsityksen mukaan nimittäin koko lisää henkilöstövoimavaroja.98 Toisaalta vuonna 2018 tuottanut noin 80-prosenttisesti myönteisen tuloksen, yksittäistapauksia toimintakertomuksen käsittelyn satavuotisjaksoa kuvaa hyvin Koskisen toteama: Oi- julkisuuteen tulleet puutteet vanhusten oikeuksien mihin Skön oli tyytyväinen. Skönin kahdesta puheen- yhteydessä. Nämä tapaukset olivat vuosilta 1925, 1928, keusasiamiehen johtosäännön muuttamista voitaisiin toteutumisessa johtivat siihen, että eduskunta myönsi vuorosta ilmenee, että kyse oli tilanteista, joissa Skön 1930 ja 1935. Tapausten ikä ja oikeuskirjallisuuden käyttää omapäisen oikeusasiamiehen nujertamiseen, kanslialle vuoden 2019 toimintamenoihin lisämäärära- kanteli kansalaisen yhteydenoton perusteella, ei siis yhdensuuntaiset kannanotot huomioon ottaen oli mutta tähän mahdollisuuteen ei ole edes viitattu.91 hoja käytettäväksi ikäihmisten oikeuksien toteutumisen omassa asiassaan.103 Edustaja Sulo Aittoniemi (tuolloin varmasti paikallaan kuvata oikeusasiamiehen 80-vuotis- Johtosäännön muuttamisesta neuvotellaan oikeusasia- valvontaan ja edistämiseen.99 ”Alkiolainen keskustaryhmä”) paheksui vuonna 2000, julkaisussa suhdetta eduskuntaan sellaiseksi, että edus- miehen kanssa, ja useimmiten oikeusasiamies esittää että hänen tekemiään kanteluita oli ollut käsittelyssä kunta ei puutu oikeusasiamiehen käsittelemiin yksit- itse tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Myöskään Yksittäisillä kansanedustajilla on ollut myös suoria kolme kappaletta oikeusasiamiehen kansliassa pian täisiin tapauksiin eikä anna hänelle toimeksiantoja.88 eduskunnan budjettivaltaa ei Koskisen mukaan ole yhteyksiä oikeusasiamiehen kansliaan. Ståhlbergin vuoden, jota hän piti liian pitkänä aikana.104 Tosin Aitto- 2000-luvulla tilanne vaikuttaa jossain määrin muuttu- käytetty oikeusasiamiehen painostamiseen. Oikeusasia- mukaan kansanedustajat silloin tällöin jättävät kante- niemi uudisti tämän lausumansa samanlaisena seuraa- neen, mikä näkyy varsinkin kun tarkasteluun otetaan miehen kanslia on asianmukaiset neuvottelut käytyään luita oikeusasiamiehelle ja toimivat siten eräänlai- vana vuonna, vaikka oli kulunut yksi vuosi lisää.105 myös oikeuskanslerin käsittelemät tapaukset. Siksi tehnyt ehdotuksensa omaksi talousarviokseen, ja se on sina vaalipiirinsä asukkaan asiamiehinä. Tällä he saat- Omiin kanteluihinsa ovat 2000-luvulla viitanneet myös tämä eduskunnan kannanottojen tarkastelu voidaan hyväksytty yleensä sellaisenaan.92 Keskeinen elin oi- tavat saada hyvää mainetta kotiseudullaan.100 Koskinen eräät muut kansanedustajat.106 tässä kohdin katkaista noin vuoteen 2000. keusasiamiehen budjetin kannalta on eduskunnan kans- mainitsee, että yksittäiset kansanedustajat ottavat liatoimikunta.93 Heinosenkaan mukaan eduskunnan yhteyttä ja jättävät kanteluitakin, mutta ne on käsitelty Mielenkiintoisen näkökulman tarjoaa oikeusasia- budjettivalta ei ole heikentänyt oikeusasiamiehen riip- niin kuin muutkin kantelut.101 mies Olavi Heinosen kirjoitus työstään elokuun 1987 OIKEUSASIAMIEHEN MUU YHTEISTYÖ pumattomuutta.94 Vanhempia arvioita en ole löytänyt, viimeisellä viikolla. Viikkoon mahtui kansanedustajan EDUSKUNNAN KANSSA mutta toisaalta en myöskään viitteitä siitä, että tilanne Tätä puolta on käsitelty eräissä oikeusasiamiehen välittämä kantelu, kansanedustajan tiedustelu erään johtosäännön ja budjetin suhteen olisi ollut oikeusasia- toimintakertomuksiin liittyvissä kansanedustajien asian etenemisestä sekä erään kantelijan henkilökoh- Oikeusasiamiestä koskeva lainsäädäntö hyväksytään miesinstituution alkuvuosikymmeninä toinen. puheenvuoroissa tarkemmin. Yllättävänkin läheisestä tainen tapaaminen. Tämän mukana tapaamisessa oli luonnollisesti eduskunnassa. Tällä hetkellä voimassa yhteydenpidosta kertoi edustaja Impi Muroma (skl) paikallinen kansanedustaja. Yhdessä viikossa oli siis on laki eduskunnan oikeusasiamiehestä (197/14.3.2002, Vuonna 2003 oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio totesi vuoden 1978 kertomusta käsiteltäessä: ”– – oikeus- esillä kolme eri asiaa, joissa kansanedustajalla oli rooli myöhempine muutoksineen). Lisäksi tärkeitä ovat laki eduskunnan suhtautuneen aina hyvin positiivisesti asiamies on eräissä asioissa toiminut erittäinkin kanteluasiassa. Kirjoituksesta ei tule vaikutelmaa, että valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeus- voimavaroja myöntämällä oikeusasiamiehen kansliassa ripeästi, jopa perin epätavallisena vuorokauden aikana. kyseessä olisi ollut tässä suhteessa poikkeuksellisen asiamiehen tehtävien jaosta (1224/21.12.1990) sekä havaittuihin tarpeisiin laillisuusvalvonnan toteuttami- Jouduin vajaa kaksi viikkoa sitten herättämään oikeus- vilkas viikko. 107 Lisäksi elokuun viimeisellä viikolla eduskunnan hyväksymä eduskunnan oikeusasiamiehen seksi.95 Vuonna 2017 oikeusasiamies Petri Jääskeläinen asiamiehen virkatointaan hoitamaan kello 2 aamuyöllä. eduskunta oli vielä kesäistuntotauolla, jolloin kansan- johtosääntö (209/5.3.2002).89 Aikaisemmin kaikki oi- piti kanslian resursseja silloisella juttumäärällä riittä- Oikeusasiamies tarttui asiaan ja suoritti tämän virkateh- edustajien yhteydenpidon oikeusasiamieheen voisi ar- keusasiamiestä koskeva sääntely oli johtosäännössä; vinä.96 Tosin jo seuraavana vuonna hän joutui totea- tävän sillä tavoin, että asianomaisen henkilön oikeusturva vioida olleen pikemmin tavallista vähäisempää. laki säädettäessä aikaisemmin johtosäännössä ollut maan henkilöstön työskennelleen jaksamisensa äärira- tuli täysin tyydytetyksi ja asia, jossa jouduin yhteyden sääntely haluttiin nostaa lain tasolle. Johtosääntöön jäi joilla.97 oikeusasiamieheen ottamaan, silloin tuli erittäin positii- Nyttemmin vaikuttaa siltä, että kansanedustajien teke- vain eräitä oikeusasiamiehen kanslian henkilökuntaa visesti hoidettua.” Kerrotusta tulee käsitys, että kansan- mien kanteluiden määrä on hyvin pieni eivätkä he koskevia säännöksiä.90 Oikeusasiamiehen kanslian budjetin suhteen edus- edustajan yhteydenotto käsiteltiin erityisen ripeästi – tai muutenkaan pidä paljoa yhteyttä oikeusasiamiehen kunnan suopeus on ehkä vähentynyt: ainakin toiminta- että edustaja ainakin halusi esittää asian niin.102 kansliaan – tämä vaikutelma minulle jäi jo omalta Kronologisessa esityksessä ei ole tarpeen kovinkaan kertomukseen vuodelta 2015 sisältyvässä puheenvuo- toimikaudeltani ja tämä on myös nykyinen käsitys paljon kuvata oikeusasiamiestä koskevasta laista ja rossaan oikeusasiamies Jääskeläinen joutui toteamaan, Edustaja Pentti Skön (smp) totesi vuoden 1984 kerto- oikeusasiamiehen kansliassa. Lieneekin niin, että edus- johtosäännöstä eduskunnassa käytyjä keskusteluja ja että eräistä oikeusasiamiehelle osoitetuista uusista musta käsiteltäessä, että se suuri määrä kanteluita, tajat noudattavat kansalaisten yhteydenottojen suhteen annettuja perustuslakivaliokunnan mietintöjä. Niiden erityistehtävistä huolimatta oikeusasiamies ei saanut joita hän oli joutunut jättämään oikeusasiamiehelle, oli nykyään menettelyä, jonka edustaja Kimmo Kiljunen

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 205 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 206

(sd) on maininnut: edustaja ohjaa kansalaisen käänty- siokanavien heikosta näkyvyydestä ja muistutti, että HAPAROIVA 1920-LUKU mään itse oikeusasiamiehen puoleen.108 Pohjois-Karjalassakin on tällaisia katvealueita.112 Jacob Söderman (sd) ja Jaakko Laakso (vas) tiedustelivat halli- Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävä perustettiin Nyt tuntuukin jo kaukaiselta ajatus, että kansanedustaja tukselta 19.2.2010, onko sen tarkoitus ryhtyä kiireelli- vuonna 1920 oloissa, jolloin vuoden 1918 sisällisso- olisi yhteydessä oikeusasiamieheen ”kello 2 aamuyöllä” siin toimenpiteisiin oikeusasiamies Paunion 18.2.2010, dasta ja sen runsaasti laittomuuksia sisältäneistä jälki- ja pyytäisi tätä ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin. eli edellisenä päivänä, julkaiseman kannanoton suhteen selvittelyistä ei ollut kulunut pitkäkään aika ja jolloin Aivan niin aikaisia herätyksiä harva kaipaakaan, mutta (kysymys oli vanhusten hoidosta).113 Kolme edustajaa yhteiskunnalliset ristiriidat olivat suuret. Tosin noita onko kansanedustajien ja oikeusasiamiehen suhteiden ihmetteli samana vuonna, miksi ministeriö ei reagoi ristiriitoja lievensi se, että jo vuonna 1919 pidettiin muuttumisessa muodollisemmiksi ehkä menetettykin oikeusasiamiehen toistuviin suosituksiin sen johdosta, eduskuntavaalit, joissa sosialidemokraatit nousi suurim- jotain? että tilintarkastajia ohjaavat suositukset ovat vain maksi puolueeksi. Lisäksi vielä 1920-luvulla myös suomeksi.114 SDP:stä vasemmalla olevat pienpuolueet olivat edus- Kansanedustajat ovat myös hallitukselle tekemissään kunnassa edustettuina, joskin niitä myös lakkautettiin. kirjallisissa kysymyksissä saattaneet viitata oikeusasia- Yksi oikeusasiamiehen ja eduskunnan yhteistyömuoto Vuosina 1920–1930 Suomessa oli 14 hallitusta, joten ne miehen päätöksiin. Tällöin ei nähdäkseni ole ollut niin- on oikeusasiamiehen tai hänen edustajansa kutsuminen olivat lyhytikäisiä. kään kysymys siitä, että kansanedustaja haluaisi edistää asiantuntijana kuultavaksi eduskunnan valiokunnassa. oikeusasiamiehen ratkaisun toteuttamista, vaan kysyjä Tämä saattaa työllistää oikeusasiamiehen kansliaa Oikeusasiamiehen Näissä poliittisesti vaikeissa oloissa uuden oikeusasia- on käyttänyt oman näkemyksensä tueksi oikeus- paljonkin. Esimerkiksi vuonna 2018 eduskunnan valio- miehen tehtävän oli vaikea saavuttaa nopeasti arvoval- asiamiehen ratkaisua. Niinpä vuonna 1992 edustaja kunnissa kuultiin oikeusasiamiestä, apulaisoikeusasia- ensimmäiset taista asemaa, varsinkin kun toimikausi oli yksi vuosi Pertti Paasio (sd) kysyi Posti- ja telelaitoksen suhtau- miehiä ja kanslian esittelijöitä asiantuntijoina halli- eikä työtäkään ollut aluksi kovin paljon. Oikeusasia- tumisesta tuolloin ajankohtaiseen oikeusasiamiehen tuksen esityksistä yhteensä 43 kertaa.115 vuosikymmenet miehen tehtävän ohessa kansanedustajana toimiminen tekemään päätökseen, joka koski postin laatikkoon- ei myöskään lisännyt oikeusasiamiehen riippumatto- kantoa. Paasion mukaan hämmästystä oli herättänyt Vielä on mainittava oikeusasiamiehen kanslian ja edus- muutta, koska puolueyhteys oli silloin aivan ilmeinen. Postin toimitusjohtajan kanta, jonka mukaan Posti ei kunnan perustuslakivaliokunnan yhteydenpito perus- välitä oikeusasiamiehen päätöksestä. Kysymykseen tuslakivaliokunnan tekemien vierailujen muodossa. Yleisesti tunnettua on, että ensimmäinen oikeusasia- vastannut liikenneministeri Ole Norrback (r) muistutti Koskinen mainitsee, että perustuslakivaliokunta on mies Erik Alopaeus esitti toimintakertomuksessaan oikeusasiamiehenkin todenneen asian olevan varsin yleensä kutsuttu kerran vuodessa kansliaan, mutta oikeusasiamiehen tehtävän lakkauttamista. Eduskunta vaikea ja tulkinnanvarainen.109 Vuonna 2000 edustaja tapaaminen on lähinnä sosiaalista kanssakäymistä.116 ei tietenkään niin nopeasti tehnyt noin radikaalia Klaus Bremer (r) kysyi hallitukselta oikeusasiamiehen Esimerkiksi vuodelta 2002 olevassa toimintakerto- tointa. Perustuslakivaliokunnan mielestä toimi oli siksi tekemien Ilmailulaitosta koskevien päätösten täytän- muksessa mainitaan perustuslakivaliokunnan vierail- uusi ja sen toimintamuodot vielä vakiintumattomat, töönpanosta. Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka leen ”perinteiseen tapaan” kansliassa.117 Nykyään nämä että olisi liian aikaista lakkauttaa toimi, varsinkin kun Heinosen (kok) vastaus vaikuttaa tarkoittaneen sitä, vierailut ovat kansliasta saadun tiedon mukaan säännöl- sen olemassaolo tuskin oli vielä ehtinyt yleiseen tietoi- että oikeusasiamiehen suosittelemiin toimenpitei- lisiä, mutta eivät enää vuosittaisia. suuteen. Jo tuossa vaiheessa perustuslakivaliokunta siin ei ryhdytä.110 Seuraavana vuonna edustaja Raimo ehdotti määräyksiä työnjaosta oikeuskanslerin ja oi- Vistbacka (ps) kysyi vapaamuurarijäsenyyden selvit- keusasiamiehen välillä sekä oikeusasiamiehen valit- tämismahdollisuuksista ja viittasi oikeusasiamiehen semista kolmeksi vuodeksi kerrallaan.118 Nämä toteu- päätökseen vuodelta 1996.111 Esa Lahtela (sd) puoles- tuivat vasta 1930-luvulla. Seuraavana vuonna perustus- taan vetosi oikeusasiamiehen kannanottoon televi- lakivaliokunta tuki jälleen mainittuja muutosesityksiä ja

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 207 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 208

piti myös huomiota ansaitsevana oikeusasiamies aiheellista, että perustuslakivaliokunta tuki tulkintaa. Episodi osoitti selvästi, kuinka vasemmiston näke- ole porvarillisten piirien suosiossa poliittisen kantansa K. V. Holman näkemystä, jonka mukaan oikeusasiamies Myöhemmin 1920-luvulla ja heti 1930-luvun alussa oli mykset perustuslakivaliokunnassa poikkesivat takia, saa porvaristolta mitään huomiota”. Edvard ei voisi olla samalla kansanedustaja.119 kuitenkin muutama tapaus, jossa valiokunta otti edel- oikeiston näkemyksistä. Vaikka tuolloin poliittiset Jokelan (Sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden edus- lisiä tilanteita selkeämmin kantaa yksittäistapauksiin. vangit olivat kommunisteja, vielä tuossa vaiheessa kuntaryhmä) mukaan oikeusasiamiehen kertomuksessa Perustuslakivaliokunnan harkittavaksi tuli piankin, Tämän voi katsoa olleen osoitus oikeusasiamiehen ja myös sosialidemokraatit kantoivat huolta poliittisten pistää kaikkialla silmään erilainen suhtautuminen eri ottaako se kantaa oikeusasiamiehen tulkintaan yksit- perustuslakivaliokunnan suhteiden vakiintumattomuu- vankien oikeuksista. Sosialidemokraatit eivät liene väestökerroksiin.128 Vuoden 1923 kertomuksen käsit- täistapauksessa. Mietinnössään vuoden 1921 kertomuk- desta vielä tuossa vaiheessa. kokeneet ketään alkuvuosien oikeusasiamiehistä poliit- telyn yhteydessä sama edustaja epäili oikeusasiamie- sesta valiokunta käsitteli lyhyesti oikeusasiamiehen tisesti itselleen läheisiksi. Oikeusasiamiehen varamie- helläkin olevan kahdenlaista oikeudenkäyttöä, toinen tulkintaa ”kapinaan” osaa ottaneiden ja valtiorikosoi- Vuodelta 1926 olevan kertomuksen yhteydessä perus- henä toimi vuonna 1929 asianajaja Mikko Erich, joka ”korkeassa asemassa oleville herroille” ja toinen työläi- keuksien tuomitsemien henkilöiden armahtamislaeista tuslakivaliokunta hankki nähdäkseen erään vangin oli kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1919–1922 ja sille, jotka ”pistetään vain kiinni ja koetetaan hakea ja totesi valiokunnassa huomautetun, ettei oikeus- asiassa oikeusasiamiehen virastossa kertyneet asia- SDP:n kansanedustaja vuosina 1930–1933 ja 1939–1945. syytä vasta jälestäpäin”.129 Tuonkin vuoden kerto- asiamiehen tulkinta olisi oikea. Mietinnön mukaan kirjat. Valiokunta totesi havainneensa oikeusasiamiehen muksen yhteydessä perustuslakivaliokunnan mietin- valiokunta ”ei kuitenkaan ole voinut käydä ratkaise- ratkaisun oikeaksi.122 Vuodelta 1928 olevan kerto- Tämä vasemmiston epäluulo oikeusasiamiestä kohtaan töön liitettiin vastalauseita, joista toinen koski oikeus- maan, miten armahduslakeja on kysymyksessä olevassa muksen käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta näkyi oikeastaan lähes alusta asti. Kun vuoden 1921 asiamiehen toimivaltaa pankkivaltuusmiehiä kohtaan ja tapauksessa tulkittava”.120 Tuosta sanamuodosta ei totesi, ettei voi yhtyä oikeusasiamiehen tulkintaan kertomusta käsiteltäessä perustuslakivaliokunnan toinen vasemmistopuolueita lähellä olevia kysymyksiä. selviä, katsoiko perustuslakivaliokunta olleen periaat- valtiopäiväjärjestyksen (7/13.1.1928) 14 §:n 1 momen- enemmistö tuki oikeusasiamiehen valintaa kolmeksi Vastaavista ehdotuksista myös äänestettiin täysistun- teellisia vai käytännöllisiä esteitä sille, että se ryhtyisi tista. Kyseisen säännöksen mukaan ”(v)altiopäiväin vuodeksi kerrallaan sekä sitä, että oikeusasiamies ei nossa. 130 arvioimaan oikeusasiamiehen tulkintaa. aikana älköön edustajaa eduskunnan suostumuksetta voisi olla samaan aikaan kansanedustajana, valiokunnan vangittako rikoksesta, ellei tuomioistuin ole määrännyt mietintöön jätetyn vasemmiston vastalauseen mukaan Vuoden 1926 kertomuksen yhteydessä vastalauseita Vuoden 1923 kertomuksessaan oikeusasiamies katsoi, häntä vangittavaksi taikka häntä tavata verekseltä oikeusasiamies olisi valittava kahdeksi vuodeksi, ettei perustuslakivaliokunnan mietintöön ja kritiikkiä täys- että hänen toimivaltaansa kuuluivat muutkin toimen- rikoksesta, josta ei voi tulla vähempää rangaistusta kuin tehtävä jäisi ”mahdollisesti toimeen sopimattoman istuntokeskustelussa herättivät erityisesti vankilaolot. piteet kuin syytteen nostaminen. Erääseen kanteluun kuusi kuukautta vankeutta”. Sosialistisen työväen ja henkilön käsiin pitemmäksi ajaksi kuin on välttämä- Pahaa vertaa oli herättänyt oikeusasiamiehen vara- antamassaan päätöksessä oikeusasiamies oli saattanut pienviljelijöiden eduskuntaryhmän jäsenet Yrjö Enne töntä”. Vastalauseen mukaan oikeusasiamiehen pitäisi miehen, professori Bruno A. Sundströmin lehtihaas- eduskunnan valitsemien pankkivaltuusmiesten tietoon ja Toivo Latva oli vangittu ja tätä oikeusasiamies oli voida olla samaan aikaan kansanedustajana. Täysis- tattelu, jossa hän oli pitänyt poliittisten vankien oloja käsityksensä, ettei näiden menettely ollut ollut lail- pitänyt ongelmattomana, koska vangitseminen oli tunnon äänestyksessä mietintö voitti vastalauseen Tammisaaren pakkotyölaitoksessa liian hyvinä. Sund- linen. Pankkivaltuusmiehet olivat kuitenkin ainoastaan tapahtunut valtiopäivien väliaikana.123 Edelleen perus- mukaisen kannanoton. Täysistunnossa vasemmiston strömin väitettiin esiintyneen tarkastuksella töykeästi siirtäneet oikeusasiamiehen päätöksen asiakirjoihin tuslakivaliokunta kehotti oikeusasiamiestä ja tämän puolelta moitittiin oikeusasiamiestä passiivisuudesta.126 ja nimittäneen yhtä vankia ”ryssien kätyriksi”. Perustus- eli käytännössä katsoneet sen merkityksettömäksi, varamiestä vastaisuudessa valvomaan, että poliit- lakivaliokunnan mietinnön hyväksymisestä äänestet- koska oikeusasiamiehellä oli vain syytteeseenpanovalta. tiset vangit saavat nauttia heille kuuluvia oikeuksia.124 Vasemmiston taholta tehtiin vastalause myös seuraa- tiin jälleen.131 Myös vuoden 1927 kertomuksen yhtey- Perustuslakivaliokunta katsoi oikeusasiamiehen Kuten arvata saattaa, kyseistä mietintöä laadittaessa vaan perustuslakivaliokunnan mietintöön oikeusasia- dessä vastalauseita perustuslakivaliokunnan mietintöön tulkinnan toimivallastaan oikeaksi ja ehdotti, että edus- perustuslakivaliokunnassa oli sosialidemokraattinen miehen vuodelta 1922 annetun kertomuksen johdosta, tehtiin ja perustuslakivaliokunnan mietinnön hyväksy- kunta päättäisi hyväksyä tämän tulkinnan. Näin tapah- enemmistö. Täysistuntokeskustelusta ilmenee enem- ja jälleen täysistunnossa äänestettiin (voittaneen) misestä täysistunnossa äänestettiin oikeiston ja vasem- tuikin.121 mistön olleen poissaoloista johtuva ja siis satunnainen. perustuslakivaliokunnan mietinnön ja siihen liitetyn miston jaon mukaisesti.132 Täysistunnon äänestyksessä perustuslakivaliokunnan vastalauseen hyväksymisen välillä.127 Kansanedustaja Oikeusasiamiehen tulkintaa toimivallastaan arvos- mietintö hävisikin vastaehdotukselle, joka oli valio- J. F. Aalto (sd) totesi tuolloin täysistunnossa häntä epäi- tella viranomaisia muutenkin kuin syyte nostamalla on kunnan mietintöön liitetyn vastalauseen – ja oikeus- lyttävän, ”ettei millekään asialle, jossa on poliittista pidettävä periaatteellisesti tärkeänä ja siinä mielessä oli asiamiehen tulkinnan – mukainen.125 leimaa ja jossa ovat kysymyksessä henkilöt, jotka eivät

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 209 Perinteisiä ammatteja esittävät oviveistokset arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelemassa suuren valio- Perinteisiä ammatteja esittävät oviveistokset arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelemassa suuren valiokunnan huoneen asiakirjakaapissa. Veistokset Hannes Autere (1930): Virkamies, Kasvattaja, Raivaaja, kunnan huoneen asiakirjakaapissa. Veistokset Hannes Autere (1930): Seppä, Vaatturi, Suutari, Kauppias / kuvaaja Vesa Lindqvist. © Kuvasto 2019. Puuseppä / kuvaaja Vesa Lindqvist. © Kuvasto 2019. JUKKA LINDSTEDT JUKKA 212

LAPUALAISVUODET kunnan mietinnön mukaan Vaasan läänin maaherraa sosialidemokraattinen varapuhemies Väinö Hakkila Pekka Pennanen ja Hilja Riipinen sekä maalaisliiton olisi vuonna 1930 tullut arvostella vieläkin tiukemmin. joutui muilutetuksi ja pahoinpidellyksi. Eduskunnan Matti Pitkänen. Täysistunnossa Lehtonen esitti edel- 1920-luvun lopulla Etelä-Pohjanmaalla alkoi aktiivinen Tältä osin mietintöön jätettiin vastalause, jonka jättivät koskemattomuutta oli siten poikkeuksellisesti loukattu leen kyseisen kappaleen poistamista, mutta ehdotus kommunisminvastainen toiminta. Lapuan liike järjestyi kokoomuksen Oskari Lehtonen, Hilja Riipinen ja jopa sen tiloihin tunkeutumalla. Ei siis ihme, että oi- hävisi äänestyksessä perustuslakivaliokunnan mietin- kesällä 1930. Sen toiminnassa tehtiin monia rikoksia, Pekka Pennanen.136 Riipinen siirtyi sittemmin poliit- keusasiamieheltä toivottiin jotakin, vaikkapa symbolis- nölle.143 Osaksi samat edustajat vastustivat, kuten edellä kuten niin sanottuja kyydityksiä, ja murhiakin. Vuonna tisesti vielä oikeammalle; hän oli vuodesta 1933 IKL:n takin tointa. todettiin, myös oikeuskanslerin kertomusten yhtey- 1930 eduskunta hyväksyi lait, joilla kommunistien kansanedustaja. Vuodelta 1931 laadittuun oikeuskans- dessä Lapuan liikkeeseen liittyviä kriittisiä mainin- julkinen toiminta estettiin. Äärioikeistolaisen kansan- lerin kertomukseen liittyvään perustuslakivaliokunnan Täysistunnossa käytiinkin keskustelua siitä, oliko toja. Tällaisten vastalauseiden esittäjien voinee tulkita liikkeen painostus kuitenkin jatkui ja ulottui sosiali- mietintöön jättivät vastalauseen Lehtonen ja Riipinen oikeusasiamies ryhtynyt toimenpiteisiin kyyditysten suhtautuneen liikkeeseen suopeasti. demokraatteihin ja porvarillisiin tahoihinkin. Vuonna siltä osin kuin mietinnössä oli käsitelty joidenkin virka- johdosta. SDP:n Aleksi Aaltonen mainitsi vuoden 1930 1932 äärioikeiston painostus valtiovaltaa vastaan näkyi miesten haluttomuutta hoitaa virkatehtäviään ”sellai- laittomuuksina paitsi suoraan eduskuntaan kohdistu- 1930-luvun alun poliittisesti levottomiin vuosiin liittyy Mäntsälän kapinana, jonka tasavallan presidentti sissa poliittista luonnetta olevissa rikosasioissa, joita neet, myös entisen tasavallan presidentin K. J. Ståhl- myös keskeisiä oikeusasiamiehen asemaa koskevia lain- P. E. Svinhufvud sai kuitenkin raukeamaan. Sen jälkeen viime vuosina on esiintynyt”.137 bergin ja hänen puolisonsa kyyditsemisen. Edistyspuo- muutoshankkeita – jopa hanke koko tehtävän lakkaut- suurin uhka demokratialle oli ohi ja äärioikeiston lueen Oskari Mantere piti vaikeana ajatella, ”että oike- tamisesta. toiminta kanavoitui poliittiseen puolueeseen, vuonna Mikä oli eduskunnan oikeusasiamiehen rooli näinä usasiamies olisi tällaisissa oloissa istunut kädet ristissä 1932 perustettuun Isänmaalliseen kansanliikkeeseen myllerrysvuosina, erityisesti vuonna 1930? Kyyditykset katsomatta tarpeelliseksi puuttua mihinkään, olkoonpa Vuonna 1931 18 kansanedustajaa, muut ruotsalaisesta (IKL). eivät sen vuoden toimintakertomuksessa näy, mutta ei ettei hänen apuaan olisi suoranaisesti pyydettykään. On eduskuntaryhmästä ja yksi ruotsalaisesta vasemmis- oikeusasiamies Hugo Lilius aivan toimetonkaan laitto- luonnollista, että hän omasta aloitteestaan on joihinkin tosta, teki aloitteen hallitusmuodon 49 §:n muuttami- Yhden kielikuvan mukaan laillisuus oli tuolloin muuksia vastaan ollut: hän antoi huomautuksen siitä, toimenpiteisiin ryhtynyt, niinkuin todella onkin tapah- sesta. Aloitteessa pidettiin oikeusasiamiehen tehtävää tuuliajolla. Kommunistisen toiminnan tukahdutta- että sisäasiainministeriö oli antanut kirjeessä Vaasan tunut.” Tästä Mantereen puheenvuorosta huolimatta ei tärkeänä, mutta heikkoutena olivat olleet henkilö- miseksi hallitus ja viranomaiset nimittäin ryhtyivät läänin maaherralle kehotuksen estää toistaiseksi ”Työn oikeusasiamiehen toimintakertomuksesta tai eduskun- vaihdokset. Eduskunta ei ollut ollut halukas antamaan myös laittomiin toimenpiteisiin, jotka sitten katsottiin Äänen” painattaminen, ilman lain tukea. Oikeusasia- ta-asiakirjoista selviä, mihin toimenpiteisiin oikeusasia- toimen haltijan pysyä paikallaan, vaikka tyytymät- voitavan jälkikäteen oikeuttaa kommunistilait säätä- mies viittasi painovapauteen.138 Perustuslakivaliokunta mies olisi ryhtynyt.140 Sen sijaan kirjallisuudessa maini- tömyyden syytä hänen viranhoitoonsa ei olisi ollut. mällä. Oikeuskanslerikaan ei puuttunut viranomaisten kiinnitti huomiota siihen, ettei kertomuksessa ollut taan, että oikeusasiamiehen varamies Esko Hakkila Hieman epädiplomaattisesti aloitteessa todettiin, että laittomaan toimintaan.133 Lapuan liikkeen laitto- mainittu, oliko oikeusasiamies ryhtynyt toimenpiteisiin pyysi nähdäkseen varapuhemies Väinö Hakkilan tämän epävarmuuden vuoksi pätevät juristit eivät ole muuksien tutkinnassa puolestaan viranomaiset olivat kertomusvuoden aikana tapahtuneiden lukuisten poliit- kyyditysasiassa kertyneet tutkintapöytäkirjat.141 Ehkä halukkaita ottamaan tointa vastaan. Aloitteessa ehdo- enimmäkseen tarkoituksellisen passiivisia. Aiheesta tisluonteisten laittomuuksien ja väkivaltaisuuksien Mantere tarkoitti puheenvuorossaan tätä toimenpi- tettiin oikeusasiamiehen toimikauden pidentämistä perustutkimuksen tehneen Juha Siltalan mukaan johdosta, joista eräät olivat kohdistuneet eduskunnan dettä – tai sitten hänen puheenvuoronsa oli sarkastinen. kolmeksi vuodeksi kerrallaan.144 oikeuskansleri yritti saada virkamiehet täyttämään lail- jäseniin ja eduskunnan ensimmäiseen varapuhemie- Maaliskuun loppuun 1930 oikeusasiamiehenä ollut liset velvollisuutensa, mutta oli melko voimaton.134 heen.139 J. O. Söderhjelm ainakin arvosteli 1950-luvulla seuraa- Perustuslakivaliokunta puolsi aloitetta. Siellä kuul- jaansa Hugo Liliusta passiivisuudesta Lapuan liikettä luista asiantuntijoista entinen oikeusasiamies Y. W. Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksissa erityi- Tällä valiokunta viittasi siihen, että Lapuan liikkeen kohtaan.142 Puhakka kylläkin piti tehtävää tarpeettomana, mihin sesti vuosilta 1930 ja 1931 näkyykin hänen, tuolloin iskuryhmä oli heinäkuussa 1930 siepannut Sosialistisen aloitteen vastustajat täysistuntokeskustelussa viitta- oikeuskanslerin tehtäviin kuuluneen ylimmän syyttäjän työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän jäsenet Perustuslakivaliokunnan mietintöön jätetyssä vastalau- sivat.145 Esimerkiksi maalaisliiton Kaapro Huittisen ominaisuudessa, yrittäneen saada maaherrat ja syyttäjät Eino Pekkalan ja Jalmari Rötkön eduskunnan perus- seessa haluttiin mietinnöstä jätettäväksi pois kappale, mukaan oikeusasiamiehen virkaa ei tarvita parlamen- toimimaan tarmokkaammin kyyditysjuttujen tutkimi- tuslakivaliokunnan kokouksesta ja kuljettanut heidät joka käsitteli poliittisluonteisia laittomuuksia. Vasta- taarisessa järjestelmässä. Oikeusasiamiehen juttumäärä seksi ja riittäväksi rankaisemiseksi.135 Perustuslakivalio- Lapualle. Myöhemmin samassa kuussa eduskunnan lauseen jättivät kokoomuksen Oskari Lehtonen, oli noussut vuonna 1929, mutta se johtui Huittisen

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 213 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 214

mukaan siitä, että tehtävän silloinen ”v. t. hoitaja nähtä- Eduskunnan lähetekeskustelussa oikeusministeri Kivi- ville varsin tuntemattomiksi jääneitä lukuun ottamatta olevien henkilöiden kantelut ja sotilasasiat. Samalla västi työnpuutteessa tekemillään matkoilla vankiloihin mäki avasi lakkauttamisesityksen perusteluja lisää Hilja Riipistä, jonka tausta oli myös Lapuan liikkeessä ja haluttiin korottaa oikeusasiamiehen palkkausta, sai lietsottua sieltä tukuttain aiheettomia valituskir- todeten, että parlamentaarisessa valtiossa oikeusasia- joka Pihkalan tavoin siirtyi IKL:ään.153 järjestää hänen virastonsa vakinaiselle kannalle ja lisätä jelmiä”. Edustaja John Österholm (r), lakialoitteen miehen viralle ei ole periaatteellista tarvetta: eduskunta työvoimaa siellä.155 Lähetekeskustelussa ainoan puheen- ensimmäinen allekirjoittaja, viittasi erityisesti viime- valvoo hallitusta muutenkin. (Edelleen siis esitettiin Hallituksen esitystä perustuslakivaliokunnan vuoron käytti oikeusasiamies Hakkila, joka kylläkin aikaisiin olosuhteisiin – eli käytännössä Lapuan liik- oikeusasiamiehen olevan lähinnä hallituksen valvoja.) mietinnön jälkeen käsiteltäessä oikeusministeri Kivi- piti vankien kanteluja ”verraten toisarvoisina”, mutta keeseen –, jotka osoittivat, että kansalaisilla on oltava Käytännön tarvettakaan tehtävälle ei ollut, vaan oikeus- mäki lähti puheenvuorossaan siitä, että eduskunta myönsi käytännön näkökohtien saattavan puoltaa kaikki mahdolliset oikeusturvan takeet. Lakialoitteen kansleri voisi hoitaa tehtävät. Oikeusasiamies Hakkila haluaa säilyttää oikeusasiamiehen tehtävän, ja totesi, vankikantelujen keskittämistä. Edustaja Riipinen (ikl) tarkoittama hallitusmuodon muutos hyväksyttiin käytti pitkän puheenvuoron käsitellen tehtävän peri- että on toteutettava oikeusasiamiehen tehtävän uudel- sekä jätti vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietin- lepäämään seuraavien vaalien jälkeen.146 aatteellisia lähtökohtia ja totesi, varovaisesti asian leen järjestely, jos se halutaan säilyttää. Tarvittaisiin töön että käytti täysistunnossa puheenvuoroja. Hän piti muotoillen, saattavan olla tärkeätä, että eduskunnalla hänen mukaansa myös palkan korottaminen ja toimi- oikeusasiamiestä tarpeettomana ja valtion menoja lisää- Edistyspuoluelainen oikeusministeri T. M. Kivimäki on mahdollisuus oman elimensä avulla valvoa hallitus- kauden pidentäminen, jotta tointa ei hoidettaisi enää vänä. Ainakaan puolustuslaitos- ja suojeluskunta-asiat pyysi keväällä 1931 oikeuskansleri Albert Makkoselta vallan ja sen alaisten viranomaisten toimintaa. Hänkin sivutoimena ja jotta siihen voitaisiin saada parhaita laki- eivät saisi tälle siirtyä, koska toimi vaihtuu kädestä lausuntoa siitä, miten työnjako oikeuskanslerin ja oi- myönsi, että oikeusasiamiehellä oli oikeuskansleriin miesvoimia. käteen puoluesuhteitten mukaan ja voi joutua ”kommu- keusasiamiehen välillä tulisi järjestää. Oikeuskansleri verraten ollut vähänlaisesti työtä.150 nistien asianajoa” harjoittavalle henkilöllekin. Tulisi oli halukas siirtämään vankikantelut oikeusasiamie- SDP:n edustaja Aleksi Aaltonen katsoi hallituksen pikemmin ryhtyä toimenpiteisiin tahallista oikeuden helle. Oikeusasiamies Hakkila puolestaan ei omassa Hallitus oli enemmistöhallitus, mutta se ei silti saanut esityksen olleen eräänlainen myönnytys ”lapualaispii- valvonnan vaivaamista vastaan; tällä Riipinen tarkoitti lausunnossaan ollut halukas ottamaan vankikanteluita eduskunnasta esitykselleen enemmistön tukea. Perus- reille, joiden silmätikkuna tämäkin kansanvaltaiseen vankiloista ”kommunistien antamien määräysten vastaan. Tämän jälkeen oikeuskansleri lausui oikeusmi- tuslakivaliokunnan mukaan työtä on riittämiin sekä järjestykseen liittyvä oikeusjärjestyksen noudattamista mukaan” tulevia asiattomia valituksia. Lakiehdotus nisteriölle, että jos vankikanteluita ei siirrettäisi oikeus- oikeuskanslerille että oikeusasiamiehelle ja oikeusasia- valvova elin on”. Aaltosen mukaan lakkautushanke ei hyväksyttiin perustuslain muuttamisen järjestyksessä eli asiamiehelle, oikeusasiamiehen tehtävän voisi lakkaut- miehen tointa voidaan tehostaa tointa toisin järjestä- olisi tullut päiväjärjestykseen ilman Lapuan liikettä. lepäämään seuraavien vaalien jälkeisille valtiopäiville.156 taa.147 Tähän suuntaan hallitus päättikin edetä. mällä, jota koskeva aloite oli hyväksytty lepäämään yli Ei Aaltonen silti ollut oikein tyytyväinen oikeusasia- vaalien. Vastalauseen mukaan toimi oli varsin vähämer- mieheen: tämä olisi voinut tehdä enemmänkin, jos Siten vuoden 1933 valtiopäivillä oli käsiteltävänä kaksi Niinpä hallitus päätti vuonna 1932 vapautua valvojas- kityksellinen eikä tarpeen vaatima, joten hallituksen vain olisi riittävästi ollut halua. Edustaja Pihkala (kok) lepäämässä ollutta oikeusasiamiestä koskevaa lainmuu- taan jättämällä ensin talousarvioesityksestä pois oikeus- esitys olisi hyväksyttävä. Vastalauseen tekijöinä olivat jo viittasi lakkauttamisaloitteeseensa ja sanoi tehneensä tosta. Vielä tuolloinkin edustaja Riipinen piti tehtävää asiamiestä koskevat määrärahat ja antamalla sitten tutut Lehtonen, Pennanen, Pitkänen ja Riipinen.151 sen ensi sijassa säästösyistä. Perustuslakivaliokunnan tarpeettomana. Kokoomuksen Edwin Linkomies oli eduskunnalle esityksen oikeusasiamiehen tehtävän mietinnön mukainen suuren valiokunnan mietintö sinänsä samaa mieltä mutta totesi, että kun kerran lakkauttamisesta.148 Keskusta- ja oikeistopuolueita edus- Vuonna 1932 eduskunnassa vieläpä jätettiin 15 kansan- voitti äänestyksessä Pihkalan ehdotuksen, jonka virka on päätetty pitää, on työnjakoon pyrittävä. Isän- taneen hallituksen tekemän esityksen mukaan ehdo- edustajan allekirjoittama toivomusaloite oikeusasia- mukaan hallituksen lakkauttamisesitys otettaisiin käsit- maallisen kansanliikkeen Bruno A. Sundström, joka tusta ei tehdä ”yksinomaan” säästäväisyyssyistä, vaan miehen viran lakkauttamisesta. Tätä perusteltiin telyn pohjaksi.154 itse oli hoitanut oikeusasiamiehen varamiehen tehtävää myös siksi, ettei toimi ole saavuttanut ”eikä vastaisuu- samanlaisilla tehtävillä oikeuskanslerin kanssa sekä pitkään, vuosina 1924–1928 – ja herättänyt toiminnal- dessakaan näytä saavuttavan sitä merkitystä, mikä sillä taloudellisilla syillä. Ensimmäinen allekirjoittaja oli Seuraava vaihe oikeusasiamiestä koskevan lainsää- laan vasemmistossa närkästystä, kuten edellä todettiin oletettiin tulevan olemaan”. Erityisesti viitattiin käsitel- Martti Pihkala, joka oli toiminut Lapuan liikkeessä. dännön muuttamisessa olikin hallituksen esitys laiksi – totesi, että oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen viran- tävänä olleiden asioiden vähäiseen määrään. Todettiin, Hän oli kokoomuksen kansanedustaja; vuonna 1932 valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oi- hoidosta ”viime aikoina” voidaan tehdä paljon huomau- ettei erityinen valtioelimien toiminnan valvonta edus- hän liittyi Lapuan liikkeen tilalle puolueeksi perustet- keusasiamiehen tehtävien jaon perusteista sekä laiksi tuksia. Molemmista viroista oli hänen mielestään tullut kunnan taholta ole parlamentaarisesti hallitussa maassa tuun Isänmaalliseen kansanliikkeeseen.152 Muut allekir- oikeuskanslerin vapauttamisesta eräistä tehtävistä. jonkinlaisia kruunun juristivirkoja, vaikka tärkein ehdottoman tarpeellista.149 joittajat edustivat kaikki kokoomusta ja ovat nykypol- Sen mukaan oikeusasiamiehelle siirrettiin vangittuina tehtävä piti olla kansalaisten oikeuksien turvaaminen.157

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 215 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 216

Lopputulos oli se, että oikeusasiamiehen toimikausi tehtävän lakkauttamisesta olisi ollut ”myönnytys tehtävää vastusti Lapuan liikkeen aktiivi Riipinen ja päätettiin pidentää kolmeksi vuodeksi ja tietyt tehtävät lapualaispiireille”. Toisaalta loppuvuodesta 1931 oi- lakkauttamistoivomusaloitteen ensimmäinen allekir- siirrettiin oikeuskanslerilta oikeusasiamiehelle.158 Sen keusasiamieheksi valitun Hakkilan väitettiin eräässä joittaja oli liikkeen aktiivi Pihkala. Kaikkiaan syntyy jälkeen oikeusasiamiehellä on ollut työtä vähintäänkin sanomalehtikirjoituksessa olevan ”porvarillisen yhteis- vaikutelma, että Lapuan liikkeessä toimineet ja sitä riittävästi, ja oikeusasiamiehen aseman voi sanoa toiminnan vastustaja ja kansanliikkeen soimaaja”.161 ymmärtäneet tahot vastustivat periaatteellisista syistä vakiintuneen. Silloisessa kielenkäytössä se tarkoitti, että hänen oikeusasiamiehen tehtävää. Liikkeen hyvittelyä pitävät katsottiin olevan Lapuan liikkeen vastustaja. Jussi hallituksen antaman lakkauttamisesityksen mahdolli- Lapuan liikkeen toiminnan jälkikaikuja kuultiin Pajuojan ja Pasi Pölösen mukaan Hakkilan tekemä sena taustana myös Pajuoja ja Pölönen.164 vielä vuonna 1933, kun perustuslakivaliokunta antoi pesäero Lapuan liikkeeseen – jolla oli aluksi kannatusta mietinnön oikeusasiamiehen kertomuksista vuosilta maalaisliitossakin – oli yksi syy hänen valintaansa oi- Tuossa tilanteessa vasemmisto, joka oli 1920-luvulla 1931 ja 1932. Jälkimmäiseen liittyen valiokunta oli keusasiamieheksi.162 Lisäksi hän oli oikeusasiamiehen ollut perustuslakivaliokunnan mietintöön jätetyin hankkinut selvitystä vuosina 1930–1933 poliittisluon- varamiehenä vuonna 1930 edes jollain tavoin puuttunut vastalausein ja eduskuntapuheenvuoroin oikeusasia- teisista rikoksista etsintäkuulutetuista ja lausui, että viranomaistoimintaan kyydityksen selvittämiseksi. Ei miehen kriitikko, tuli kuitenkin oikeusasiamiehen hallituksen, oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tulisi voida sulkea pois sitä, että Hakkilan poliittiset näke- tueksi, vaikka SDP:stä esitettiinkin kritiikkiä oikeus- valvoa, ettei laiminlyöntejä etsintäkuulutettujen pidät- mykset olivat vauhdittaneet oikeusasiamiehen tehtävän asiamiehen passiivisuudesta. Puolueen edustajat tekivät tämisessä tapahdu, ja ryhtyä tarvittaessa toimenpitei- lakkauttamishanketta. varmaankin eron oikeusasiamiehen tehtävän ja oikeus- siin. Vastalauseessa edustajat Edwin Linkomies (kok) ja asiamiehen henkilön välillä. Tehtävää tuettiin, vaikka Bruno A. Sundström (ikl) pitivät viranomaisten kriti- Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa halukkaita henkilöön ei useimmiten oltu tyytyväisiä. soimista siitä, että nämä eivät olleet toimineet riittävän lakkauttamaan oikeusasiamiehen tehtävän olivat samat tarmokkaasti etsintäkuulutettujen pidättämiseksi, kokoomuksen ja maalaisliiton edustajat, jotka vastus- Mielenkiintoinen on IKL:n Sundströmin tosin yksi- ylimalkaisena syytöksenä, joka olisi poistettava mietin- tivat oikeuskanslerin ja oikeusasiamiesten kertomusten löimättömäksi jäänyt kritiikki oikeusasiamiehenkin Esko Hakkilan muotokuva, Mikko Oinonen / kuvaaja Katri Laukkanen nöstä.159 Mietinnön pohjalta käytiin täysistunnossa käsittelyn yhteydessä kriittisiä mainintoja virkamiesten muuttumisesta ”kruununjuristiksi”. Vaikka Sundström (1941, öljy kankaalle). © Kuvasto 2019. vilkas keskustelu. SDP:n Aleksi Aaltonen piti erästä ja oikeusasiamiehen passiivisuudesta Lapuan liik- (myöhemmin Salmiala) edustikin äärioikeistolaista yksittäistapausta esimerkkinä siitä, kuinka helppoa keen laittomuuksien edessä. Vuoden 1933 eduskunta- puoluetta, hänellä ei ollut taustaa Lapuan liikkeessä. lapualaisten on ollut välttää viranomaisten ulottuville vaalien jälkeen vaaliyhteistyössä olleet kokoomus ja Hänen on luonnehdittu olleen IKL:n toiminnan lailli- yhteistyössä vuoden 1933 eduskuntavaaleissa, mutta joutuminen. Perustuslakivaliokunnan mietintö hyväk- IKL järjestäytyivät omiksi ryhmikseen. Tuolloin oli – suuden vartija.165 puolueiden yhteenlaskettukin kansanedustajien määrä syttiin vastoin Linkomiehen tekemää poistoehdo- Hilja Riipisen päiväkirjan mukaan – näistä edustajista alitti selvästi vaalia edeltäneen kokoomuksen edustajien tusta.160 Oskari Lehtonen kuulunut ryhmään, joka totesi heillä määrän. Poliittisten kiistojen tasaantumista osoittivat olevan erinäisiä ristiriitoja kokoomuksessa, mutta jotka ESKO HAKKILAN PITKÄ KAUSI 1930-luvun varsin pitkäaikaiset hallitukset, T. M. Kivi- Oikeusasiamiehen tehtävän voi siis sanoa olleen kuitenkin katsoivat parhaaksi jäädä kokoomukseen. Jos mäen porvarillinen vähemmistöhallitus (1932–1936) ja vaarassa lapualaisvuosina, mutta lopputuloksena olikin näin on tosiaan ollut, ei IKL:n ja sitä edeltäneen Lapuan Edellä kuvattiin vuosina 1932–1945 oikeusasiamie- A. K. Cajanderin ”punamultahallitus” (1937–1939), jossa aiempaa vahvemmassa ja vakiintuneemmassa asemassa liikkeen ajatusmaailma ollut Lehtoselle kovin vieras. henä olleen Esko Hakkilan toiminnan alkuvuosia oi- vuoden 1918 rajat ylittäen SDP oli samassa hallituksessa oleva oikeusasiamies. Oikeusasiamies ei pahimpana Sen sijaan perustuslakivaliokunnan mietintöjen perus- keusasiamiehen tehtävän lakkauttamishankkeineen. porvarillisten (keskustalaisten) puolueiden kanssa. kyyditysvuotena 1930 esimerkiksi ojentanut Lapuan teella myös Lapuan liikkeen ymmärtäjäksi tulkitsemani Myöhemmin poliittinen elämä Suomessa muuttui liikkeen rikosten selvittämisessä passiivisia virka- Pekka Pennanen suhtautui Riipisen mukaan moit- vakaammaksi. Lapuan liike kiellettiin järjestönä Mänt- Hakkilan oikeusasiamieskauteen sisältyivät myös talvi- miehiä, mikä puhuisi sitä eduskuntakeskustelussa tivasti kokoomuksen yhteistyöhön IKL:n kanssa.163 sälän kapinan jälkeen. Sen toimintaa puoluemuodossa sodan ja jatkosodan vaikeat vuodet. Talvisota käytiin esitettyä arviota vastaan, että esitys oikeusasiamiehen Aktiivisesti eduskuntakeskusteluissa oikeusasiamiehen jatkanut Isänmaallinen kansanliike ja kokoomus olivat puolustustaisteluna ja lyhyen kestonsakin vuoksi

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 217 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 218

melkoisen kansallisen yksimielisyyden vallassa, mutta Muutaman vuoden päästä käytiin eduskunnassa uskontomme, Suomen kansan uskonnon, aliarvioi- lisia sanomalehtiä. Sosialidemokraattien taholta katsot- jatkosodassa tilanne oli toinen. Sota oli Suomen keskustelu, jossa oikeusasiamies sai kritiikkiä niin mista, kannatte väärää todistusta lähimmäisestänne.”170 tiin perustuslakivaliokunnan mietintöön jätetyssä kannalta revanssiluonteinen ja hyökkäyksellinen, vasemmalta kuin oikealta. Ensinnäkin oikeusasiamies Hakkila viittasi kaikille kuuluvaan uskonnonvapau- vastalauseessa ja täysistuntokeskustelussa muutoksen minkä lisäksi Suomen yhteistyö Saksan kanssa ja sodan oli – ajankohtaan nähden ehkä yllättävänkin vapaamie- teen ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä, oli olleen perusteeton ja oikeusasiamiehen antaneen jatkuminen odotettua pitempään alkoivat jakaa mielipi- lisesti – esittänyt, että uskonnollisesta yhdyskunnasta henkilö vapaa tai vangittu. Oikeusasiamies ja Riipinen ”sysäyksen vankien oikeuksien suistamiselle”.173 teitä. Saksan häviön häämöttäessä vaatimukset rauhaan eronneet vangit vapautettaisiin hartaustilaisuuksista, sanailivat keskenään vielä lisääkin. pyrkimisestä lisääntyivät Suomessa. joita oli pidetty aamu- ja iltatarkastusten yhteydessä.169 Tämän jälkeen usean vuoden ajan oikeusasiamiehen Tätä aihetta ei käsitelty perustuslakivaliokunnassa, Edistyspuolueen T. M. Kivimäki, joka entisenä päämi- toimintakertomukset eivät aiheuttaneet vastalauseita Sota-ajan hallitukset olivat laajapohjaisia ja esimer- mutta sen sijaan keskustelua käytiin eduskunnan täys- nisterinä sekä siviilioikeuden professorina on ollut perustuslakivaliokunnan mietintöön tai suurempaa kiksi J. W. Rangellin hallituksessa (1941–1943) olivat istunnossa. Edustaja Hilja Riipinen (ikl) ei ymmär- arvovaltainen kansanedustaja, totesi oikeusasiamiehen keskustelua eduskunnan täysistunnoissa. Tämä koskee edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Muistettava tänyt sitä, että oikeusasiamies oli tällä tavoin asettunut olleen asiassa oikeassa, ”mutta se tapa, millä hän myös sotavuosia. Kuutosiin kuulunut kansanedustaja kuitenkin on, että kommunistien toiminta oli kiellettyä ”joidenkin kirkosta eronneiden rettelöinnin ja oikkujen esiintyi täällä kansanedustajaa vastaan, ei ollut hänen K. H. Wiik kylläkin kanteli pidättämisestään, mutta ja kommunismia kannattaneet päätyivät suurella toden- puolelle”, vaikka ollaan kristityssä maassa. Samaa mieltä asemansa mukainen”.171 oikeusasiamies toisti edeltäjiensä kannan ja katsoi, näköisyydellä jatkosodan aikana vankilaan tai ilman oli edustaja Arvi Malmivaara (ikl, ammatiltaan kirk- että Wiikiä ei ollut ”vangittu valtiopäiväin aikana siinä rikostuomiota turvasäilöön. Tämä kontrolli ulottui koherra). Edustaja Vilho Kivioja (maalaisliitto, kirkko- En ole havainnut oikeusasiamiehen 100-vuotiskau- merkityksessä kuin näitä sanoja käytetään – – valtio- muihinkin kun kommunisteihin, sillä sosialidemokraat- herra) paheksui sitä, että oikeusasiamies piti parempaa della muiden puheenvuorojen kuin Kivimäen esittämän päiväjärjestyksen 14 §:ssä”, joten tämäkään kansanedus- tien oppositioryhmään kuuluneet niin sanotut kuutoset huolta vangeista ja heidän uskonnonvapaudestaan kuin käsittelevän sitä, mitä oikeusasiamies saa ja mitä ei saa tajan vapaudenriisto ei aiheuttanut oikeusasiamiehen joutuivat syksyllä 1941 pidätetyiksi ja myöhemmin muista kansalaisista. Edustaja Kaarlo Kares (ikl, kirk- sanoa eduskunnassa, mutta toki Hakkilan esiintymi- toimenpiteitä. (Wiik oli pidätetty 26.8.1941 istunto- tuomituiksi vankeuteen. koherra) piti jonninjoutavana puuttua siihen, että joku nenkin oli poikkeuksellista. Toisaalta siitä ei vaikuta tauon aikana.)174 vanki joutuu pari minuuttia kuuntelemaan uskonnol- seuranneen mitään haittaa Hakkilalle, jonka oikeus- Äärioikeiston laittomuuksien ja suurimpien puolue-eri- lista puhetta. Tämä johti hänet ajattelemaan, että koko asiamiesura jatkui tämän jälkeen vielä pitkään. Hakkila Vuoden 1942 kertomuksessa sivuttiin epäselvissä mielisyyksien loppuminen näkyi jo vuoden 1934 valtio- oikeusasiamiehen virka on tarpeeton. lienee arvioinut asemansa niin vahvaksi, että hän on oloissa rintamalla omien ampumaksi tulleen aseista- päivillä. Vaikka oikeusasiamiehen kertomuksessa voinut käydä arvostelemaan oikeusasiamiehen tehtävän kieltäytyjä Arndt Pekurisen asiaa. Kysymys oli Peku- käsiteltiin muun muassa niin sanottua suurta vakoilu- Oikeusasiamies Hakkila käytti täysistunnossa puheen- vanhaa kriitikkoa Riipistä. risen ruumiin luovuttamisesta hänen omaisilleen. juttua166 ja eräitä muitakin poliittisesti herkkiä aiheita, vuoron, joka jää tiukkuudessaan oikeusasiamiesins- Oikeusasiamies ei nähnyt asiassa tapahtuneen virheelli- perustuslakivaliokunnan mietintöön jätetty vastalause tituution historiaan. Hän nimittäin osoitti pitkässä Sosialidemokraattien taholta puolestaan herätti syyksiä.175 Sinänsä Pekurisen kuolemaan liittyi sellaisia koski tällä kertaa Suomen Pankin erään haarakont- puheenvuorossaan sanansa suoraan edustaja Riipiselle kritiikkiä vankien lehtitilausoikeutta koskeva oikeus- epäselvyyksiä, joita oikeusasiamies olisi toisissa oloissa torin johtajan palkkaetuja. Tämän lisäksi täysistun- todeten muun muassa: ”Minun täytyy valittaa sitä, että asiamiehen kanta. Oikeusasiamies oli kylläkin pitänyt voinut ryhtyä oma-aloitteisestikin tutkimaan.176 nossa keskusteltiin vilkkaasti Tenholan kieliriidasta.167 ei osata erottaa tai tahdota erottaa puhtaita lainopil- perusteettomana Turun keskusvankilan kieltoa, jonka Toisaalta oikeusasiamiehen kanslian resurssit olivat Seuraavan vuoden kertomusta käsitellessään perustus- lisia kysymyksiä ja uskonnollisia arvoja, vaan käsitteitä mukaan vanki ei voinut tilata Suomen Sosialidemok- sota-ajan poikkeusoloja ajatellen selvästi liian pienet.177 lakivaliokunta otti viiden vuoden tauon jälkeen kantaa sotkien esitetään asiat niin kierolla ja totuutta hämää- raattia. Oikeusasiamies ehdotti oikeusministeriölle, yksittäistapaukseen. Valiokunta piti riittämättömänä vällä tavalla, että on vaikeata havaita edes pyrittävän eikö pakkolaitosvankien oikeus tilata lehtiä olisi järjes- Varsin varovaista eduskuntakeskustelua sotilaiden sitä, että oikeusasiamies oli saattanut käsityksensä oikeuteen ja totuuteen, joiden kuitenkin uskonnon tettävä kuten ”tutkinto”- ja valtiollisilla vangeilla.172 Kun oikeusturvasta käytiin liittyen aloitteeseen armeijan eräästä virheellisyydestä vain ministerin ja esittelijän itsensä velvoituksen ja valtiopäiväjärjestyksen selvän jälkimmäisillä ei ollut siihenkään asti ollut sanoma- oikeusasiamiehen tehtävän perustamisesta. Asiasta tietoon; hänen olisi valiokunnan mielestä tullut ryhtyä säännöksen mukaan pitäisi olla jokaisen edustajan lehtien tilaamisoikeutta, oli lopputulos se, että kaikilta oli tehty jo ennen talvisotaa, syyskuussa 1939, toivo- muihinkin toimenpiteisiin.168 toiminnan ohjeena. Kun sanotte, ed. Riipinen, että vangeilta kiellettiin oikeus tilata poliittisia lehtiä. He musaloite. Viidestä allekirjoittajasta kolme oli minun toimintani aivan ilmeisesti osoittaa meidän saivat tilata vain eräitä osuustoiminnallisia ja taloudel- myöhemmin siirtynyt ”kuutosiin” ja joutunut vanki-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 219 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 220

laan, kaksi muuta oli edelleen SDP:n kansanedustajia. 1943 voitiin eduskunnassa esittää turvasäilöläisten ja Yhdistyneillä Kansakunnilla tarkoitettiin tässä tapauk- ”Kuutosten” vapauduttua vankilasta ja saatua marras- Aloitteen perusteluna viitattiin Ruotsissa tuolloin Suomeen tulleiden pakolaisten kohtelun voimakastakin sessa käytännössä Neuvostoliittoa. Artikla merkitsi kuussa 1944 kansanedustajanpaikkansa takaisin vanki- olleeseen armeijan oikeusasiamieheen ja tarpeeseen kritiikkiä.181 Myös valtiollisten (eli poliittisten) vankien vankiloissa ja turvasäilössä olleiden kommunistien ja laolojen kritiikki alkoikin eduskunnassa. Eduskunnan noudattaa kansanvaltaisia periaatteita armeijassamme. asemasta keskusteltiin ja äänestettiinkin eduskunnassa muiden vasemmistolaisten vapautumista sekä kommu- oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 1943 käsitel- Oikeusasiamiehen tehtävistä saati olemassaolosta aloit- vuosina 1942 ja 1943.182 nistien poliittisen toiminnan sallimista. Suomen tiin täysistunnossa tammikuussa 1945, jatkosodan jo teessa ei mainittu mitään.178 Perustuslakivaliokunta Kommunistinen Puolue (SKP) aloitti julkisen toimin- päätyttyä. Perustuslakivaliokunnan mietintö oli varo- antoi mietintönsä asiasta vasta vuonna 1942. Lyhyessä Merkki muuttuvista ajoista oli, että vuonna 1943 perus- tansa. Kommunistien ja vasemmistososialistien vainen: siinä toivottiin, että oikeusasiamies toimittaisi mietinnössä todettiin, että jos aloitteessa tarkoitetuista tuslakivaliokunta kiinnitti huomiota vankiloiden ruoka- muodostama SKDL saikin vuoden 1945 eduskuntavaa- mahdollisuuksien mukaan jokaisessa vankilassa kerran näkökohdista tahdottaisiin keskustella, tämän tulisi oloissa oikeusasiamiehen kertomusvuonna (1942) ilmen- leissa peräti 49 paikkaa. Vuoden 1948 vaaleissa se kärsi vuodessa tarkastuksen.187 tapahtua ”säännöllisissä oloissa” eikä sodan neisiin vakaviin puutteellisuuksiin.183 Sodan päätyttyä merkittävän tappion saaden 38 paikkaa. aikana.179 tultiin sitten huomaamaan, että vankilaolot kaipasivat Täysistunnossa vankilaoloista keskusteltiin reip- huomattavasti perusteellisempaakin tuuletusta. Sodan jälkeen muuttuneissa poliittisissa oloissa eräiden paammin. Yhtenä ”kuutosista” vankilassa jatkosodan Täysistuntokeskustelussa aloite sai tukea. Todettiin viranomaisten sodanaikaista toimintaa alettiin selvittää. aikana ollut Yrjö Räisänen (sosialistinen eduskunta- muun muassa, että oikeuskanslerilla ja oikeusasiamie- Asetettiin toimikunta tutkimaan poliisin taholta tapah- ryhmä) moitti pitkässä puheenvuorossaan vankilaoloja hellä on riittävästi tekemistä siviilihallinnon parissa. SODANJÄLKEISET SELVITTELYT tuneiksi väitettyjä pahoinpitelyjä ja toinen toimikunta ja totesi, ettei oikeusasiamies ollut riittävästi tutus- Aloitetta tukeneet ottivat kuitenkin etäisyyttä varsinkin tutkimaan päämajan valvontaosaston toimintaa sota-ai- tunut oloihin vankiloissa. Oikeusasiamies Hakkila sen ensimmäiseen allekirjoittajaan, ”kuutosena” vanki- Jatkosota päättyi Suomen tappioon, vaikkei Neuvos- kana. Molemmat toimikunnat saivat selville todennä- käytti täysistunnossa puheenvuoron ja kertoi tarkasta- latuomion saaneeseen Cay Sundströmiin. IKL:n Bruno toliitto saavuttanutkaan sotilaallisia tavoitteitaan eikä köisiä pahoinpitelyitä; oikeudenkäynteihin asti tutki- neensa 13 vuoden aikana kaikki vankilat, tärkeimmät A. Salmialan mukaan aloite oli tehty Moskovasta Suomea miehitetty. Maahan saapui syksyllä 1944 Liit- mukset eivät kuitenkaan käytännössä edenneet kuin moneen kertaan. Hän oli saanut kuvan, joka poik- annettujen ohjeiden mukaan tarkoituksena tuhota toutuneiden valvontakomissio, jossa käytännössä muutamissa tapauksissa.184 Vaikka poliisi ja armeija kesi ”oleellisesti siitä mustamaalauksesta, joka viime armeijan taistelutahto. Äänestyksessä aloitetta kannatti määräävässä asemassa olivat Neuvostoliiton edustajat. kuuluivat oikeusasiamiehen valvottaviin, eivät näiden aikoina näyttää tulleen melkeinpä muotiasiaksi, kun kohtalaisen paljon kansanedustajia, 58. Vastustajia oli Valvontakomission maassaolo varjosti Suomen poliit- lokakuussa 1945 valmistuneiden toimikuntien raport- vankilaoloistamme on kysymys”. Sodan aikana oikeus- 87, poissa oli 47, tyhjiä ääniä annettiin 7.180 tista ilmapiiriä aina vuoteen 1947 asti, jolloin se poistui tien johtopäätökset vaikuttaneet oikeusasiamiehen ministerinä ollut Oskari Lehtonen (kok) esitti nyky- maasta. asemaan haitallisesti. ajan näkökulmasta hämmentävän puheenvuoron, joka Oikeusturvaan liittyvistä kysymyksistä ei ylipäätään ei kuitenkaan vaikuta omana aikanaan synnyttäneen käyty sodan alkuvuosina eduskuntakeskustelua. Sodan Syyskuun 19. päivänä 1944 allekirjoitetun välirauhan- Toisin oli vankiloiden sodan ajan olojen selvittämisen paheksuntaa. Lehtonen selosti vankeinhoitolaitoksen nopean ja voittoisan päättymisen odotuksessa moni sopimuksen 20 artiklan mukaan ”Suomi sitoutuu viipy- laita. Se oli myös huomattavasti perusteellisempaa, ja ylilääkärin kertomusta havainnoistaan keväältä 1943, sellainenkaan poliitikko, joka myöhemmin kääntyi mättä kansalaisuudesta ja kansallisuudesta riippumatta jatkui alkuvuodesta 1945 syksyyn 1947 asti. Oikeudelli- koskien poliittisista rikoksista vankeuteen tuomittuja niin sanottua rauhanoppositiota kohti, ei halunnut vapauttamaan kaikki ne henkilöt, joita pidetään vangit- siin toimiin ryhdyttiin useissa sadoissa pahoinpitelyta- Räisästä, Johan Heloa, K. H. Wiikiä ja Mauri Ryömää. kiinnittää esimerkiksi vankeja koskeviin oikeustur- tuina Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksi suoritta- pauksissa.185 Tutkintojen perusteellisuuden eroon lienee Lehtonen luki näiden terveystiedot julki eduskunnassa, vakysymyksiin sen kummempaa huomiota. Sellaisia mansa toiminnan tai Yhdistyneiden Kansakuntien vaikuttanut se, että valtiollisessa poliisissa ja päämajan pyrkien siten osoittamaan väitteet näiden huonosta kysymyksiä ei myöskään sota-ajan lehdistössä ollut asialle osoittamansa myötätunnon taikka heidän rodul- valvontaosastossa pahoinpidellyt olivat kommunistien kohtelusta vääriksi. Räisänen teki perustuslakivalio- sensuurin vuoksi mahdollista nostaa esille. Monia lisen syntyperänsä takia, sekä myös kumoamaan kaikki rivihenkilöitä, muita vastarinnan tekijöitä ja niin sanot- kunnan mietintöön nähden kilpailevan ehdotuksen varmasti myös pelotti ”kuutosten” kohtalo, joka osoitti, diskriminatooriset lainsäädännöt ja niistä johtuvat tuja metsäkaartilaisia, kun taas vankiloissa ja turvasäi- eduskunnan kannanotoksi, mutta siinä olisi vain käsi- että sotaan kriittisesti suhtautuva kansanedusta- rajoitukset”. lössä oli ollut kuutosryhmän kansanedustajien ja SKP:n telty vankien turvaa tapaturman varalta. Ehdotus hävisi jakin saattaa päätyä kalterien taakse. Sodan loppuvai- johtoon nousseiden uusien voimien kaltaisia tunnettuja äänestyksessä perustuslakivaliokunnan mietinnölle heessa tilanne jossain määrin muuttui. Niinpä syksyllä henkilöitä.186 luvuin 78–46; poissa oli peräti 75 kansanedustajaa.188

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 221 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 222

Vankilaoloja varatuomari Helge Halmeen johdolla Täysistunnossa edustaja Räisänen katsoi perustuslakiva- tällä kertaa olleet oikeusasiamiehen kriitikkoina, toisin Seuraavissakin oikeusasiamiehen kertomuksissa käsi- tutkinut toimikunta aloitti työnsä helmikuussa 1945. liokunnan silittelevän oikeusasiamiehen laiminlyöntejä. kuin vielä 1920-luvulla. Lisäksi sota-ajan tapahtumien teltiin muun muassa valtiollisen poliisin päällikköjen Se sai aluksi vain kahden kuukauden määräajan. Jo tuon Tämä oli hänen mielestään lyönyt laimin tarkastukset, jälkikäteinen selvittäminen ei vaikuta olleen kommu- virheellisiä menettelyjä ja virkasyytteitä asekätkentään nopeasti tehdyn selvityksen perusteella toimikunta mitä osoittivat vankeinhoito-olojen tutkimuskomiteas- nistienkaan parissa ensisijaisen tärkeä kysymys. Maan liittyen, mutta perustuslakivaliokunnan mietinnöissä totesi, että vankeja oli sodan aikana pahoinpidelty sa ilmenneet huonot vankilaolot. Räisänen ehdotti alta päässeen puolueen aktiiveilla oli uudessa tilanteessa näitä kysymyksiä ei käsitelty, eikä eduskuntakeskuste- vankiloissa, joissakin suorastaan järjestelmällisesti. eduskunnan kannanotoksi, että oikeusasiamies oli runsaasti tehtävää, ja tärkeämpänä pidettiin katsoa luissakaan. Täysistunnoissa ei syntynyt muutenkaan Tämän jälkeen perustettiin vankiloiden tutkimustoi- ”toimettomuudellaan ja puuttuvalla asianharrastuk- eteen- kuin taaksepäin.195 minkäänlaista keskustelua oikeusasiamiehen kerto- misto, joka siis toimi lokakuuhun 1947 asti. sella osaltaan myötävaikuttanut siihen, että maamme musten johdosta.199 Tämäkin osoittaa, kuinka sodan eräissä vankiloissa todetut epäkohdat ja väärinkäy- Seuraavaksi vankilaan alkoi joutua uusia ryhmiä, joiden jälkeiset poliittisesti kiihkeät vuodet ja äärivasem- Sodanjälkeiset uudet olot eivät Suomessa merkinneet tökset ovat päässeet syntymään ja saaneet jatkua vuosi- kohtelu herätti poliittisen oikeistonkin mielenkiinnon miston suurin voimantunto olivat jääneet taakse. suurta virkamieskunnan puhdistusta, ehkä valtiollista kausia”. Räisänen paheksui sitä, että Hakkila oli palkittu vankilaoloja kohtaan. Näitä ryhmiä olivat esimerkiksi poliisia ja liikkuvaa poliisia lukuun ottamatta. Jotkut ”lähimain” yhtä korkealla viralla korkeimmassa hallin- ”sotasyylliset” sekä asekätkennästä epäillyt ja aikanaan korkeat virkamiehet kuitenkin painostettiin eroa- to-oikeudessa, ja katsoi, että eduskunta ei saisi päästää tuomitut. Niinpä esimerkiksi vuonna 1946 muukin kuin VALTAKUNNANOIKEUSJUTTUJA JA maan.189 Esimerkiksi vankeinhoitolaitoksen ylijoh- Hakkilaa livahtamaan ”kuin koira veräjästä”. Hakkilan vasemmistolainen lehdistö kirjoitti näkyvästi vankila- EDUSKUNNAN VAITELIAISUUTTA taja A. P. Arvelo erosi virastaan vuoden 1945 lopussa, seuraaja, oikeusasiamies Reino Kuuskoski kertoi omassa oloista.196 vankeinhoidon matrikkelin mukaan ”vankeinhoitopoli- puheenvuorossaan, että oikeusasiamiehen mahdolli- 1950-luku ja 1960-luvun alku näyttäytyvät oikeusasia- tiikan ja sota-ajan vankilaolojen jouduttua julkisuudessa suudet tilapäisillä tarkastuksilla estää epäkohtia vanki- Vuoden 1947 kertomuksesta keskusteltaessa vasem- miehen ja eduskunnan suhteissa hiljaiselona. Sisäpo- voimakkaan kritiikin kohteiksi”.190 loissa ovat vähäisiä. Räisäsen ehdotus hävisi perustus- misto oli jälleen kriittinen, mutta nyt ei oikeusasia- liittisesti noinakin vuosina tapahtui paljon: esimerkiksi lakivaliokunnan mietinnölle 94–53, poissa oli nytkin miehen passiivisuutta vaan hänen liialliseksi väitettyä Urho Kekkosen valinta vuonna 1956 tasavallan presi- Mikähän olisi ollut oikeusasiamies Hakkilan kohtalo, jos varsin paljon edustajia eli 51.193 aktiivisuuttaan kohtaan. Perustuslakivaliokunnan dentiksi kiivaan vaalitaistelun jälkeen, samana vuonna hän olisi joutunut syksyllä 1945 mittauttamaan kanna- mietintöön jätetyn kolmen SKDL:n edustajan vasta- ollut yleislakko, SDP:n hajoaminen vuonna 1959 tuksensa uudelle toimikaudelle?191 Hakkilahan oli edus- Vielä vuonna 1947 Räisänen pitäytyi samassa aihe- lauseen mukaan oikeusasiamies oli menetellyt harkit- toisaalta emopuolueeksi ja toisaalta Työväen ja Pien- kuntapuheenvuorossaan tammikuussa 1945 selkeästi piirissä käsiteltäessä viimeistä Hakkilan kauden eli semattomasti, kun oli kehottanut syyttäjiä nosta- viljelijäin Sosialidemokraattiseksi Liitoksi (TPSL) sekä puolustanut vankilaoloja, ilmeisesti siis väärän tai ainakin vuoden 1945 toimintakertomusta. Hänen mielestään maan syytteet eräitä virkamiehiä vastaan pidätettyjen SKDL:n nousu eduskunnan suurimmaksi puolueeksi puutteellisen näkemyksen perusteella. Hakkila oli Hakkilan olisi tullut vähintään seurata ”kuutosten” ja turvasäilöön määrättyjen kohtelusta, vaikka nämä vuonna 1958 ja silloin eduskuntaan syntynyt niukka kuitenkin nimitetty korkeimman hallinto-oikeuden jäse- jutun tuomioistuinkäsittelyä, minkä tämä oli lyönyt virkamiehet ”erittäin vaikeassa sisä- ja ulkopoliittisessa (101–99) vasemmistoenemmistö. Suhteet Neuvostoliit- neksi, missä tehtävässä hän aloitti vuoden 1946 alussa. laimin.194 tilanteessa ovat suorittaneet tutkimuksia maallemme toon olivat edelleen hyvin herkät, ja suuri naapurivaltio vahingollisessa asekätköjutussa”. Sinänsä aiheellisesti sekaantui edelleen Suomen sisäpolitiikkaan, mitä osoit- Seuraavan, vuoden 1944 kertomuksen käsittelyn yhtey- Tämän jälkeen sota-ajan asioiden käsittely oikeusasia- vastalauseessa muistutettiin, miten paljon ymmärtäväi- tivat selvimmin niin sanotut yöpakkaset (1958) ja noot- dessä annettu kritiikki olikin sitten jo tiukempaa. miesten kertomusten käsittelyn yhteydessä vaimeni. semmin viranomaisiin oli suhtauduttu eduskunnassa tikriisi (1961). Perustuslakivaliokunta kuuli Hakkilaa ja ”vankilako- Vaikka vankilaoloja olikin erillisen toimikunnan aikaisemmin paljon pahemmissa tapauksissa.197 Samaan mitean” puheenjohtaja Halmetta ja totesi vankiloissa toimesta selvitetty, jää vaikutelma, että oikeusturvan tapaan täysistunnossa Eino Tainio (skdl) katsoi oikeus- Oikeusasiamiehen toiminnassakin ajanjakso oli sikäli olleen kertomusvuonnakin puutteellisuuksia ja väärin- tilaa sota-aikana ei paljon haluttu käsitellä sodan asiamiehen suhtautuvan eri tavalla eri yhteiskunta- poikkeuksellinen, että siihen mahtui kaksi valtakun- käytöksiä. Näytti siltä, ettei tarkastusjärjestelmä ollut jälkeen. Muut poliittiset tahot kuin kommunistit ja luokkiin kuuluviin, ja Sylvi-Kyllikki Kilpi (skdl) katsoi nanoikeusjuttua. Vuonna 1952 oikeusasiamies Paavo ollut kyllin tehokas. Valiokunta edellytti vankiloiden vasemmistososialistit olivat pääosin tukeneet sota-ajan sosialidemokraattisen oikeusasiamies Mauno Laisaaren Kastari lähetti eduskunnalle kirjelmän, jonka mukaan tarkastuksen järjestettäväksi jatkossa niin tehokkaaksi, politiikkaa, joten useimpien puolueiden into jälkisel- yhtyneen asekätkijöiden puolesta taistelevaan rinta- neljä K. A. Fagerholmin sosialidemokraattisen vähem- ettei epäkohtia ja väärinkäytöksiä pääse syntymään.192 vittelyihin ei ollut suuri. Siksi sosialidemokraatit eivät maan.198 mistöhallituksen (1948–1950) ministeriä olisi syyl-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 223 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 224

listynyt virkarikoksiin myönnettäessä valtionapua Merkille pantava poliittisten kytkentöjensä vuoksi on 1960-luku merkitsi suomalaisessa yhteiskunnassa Salaputki Oy -nimiselle yhtiölle. Kaksi syytetyistä kuitenkin vuoden 1954 kertomukseen liittyvä keskus- monia suuria muutoksia. Sitä on luonnehdittu Suomen tuomittiin valtakunnanoikeudessa, jossa Kastari toimi telu. SKDL:n edustajat jättivät perustuslakivaliokunnan historian ehkä suurimman yhteiskunnallisen raken- syyttäjänä. Vuonna 1961 oikeusasiamies Marjos Rapola mietintöön vastalauseen, jonka mukaan länsivaltojen nemuutoksen vuosikymmeneksi. Maatalousväestön puolestaan toimi syyttäjänä valtakunnanoikeudessa hyväksi suoritettuun vakoiluun ja maanpetokseen viit- osuus ammatissa toimivasta väestöstä väheni nopeasti. kolmea ministerinä toiminutta vastaan. Nyt oli kyse taavissa tapauksissa ei ollut suoritettu riittäviä tutki- Maassa käynnistyi voimakas muuttoliike sekä eteläisen väärinkäytöksistä Kätilöopiston rakentamiseen liittyen. muksia ja ryhdytty niistä johtuviin toimenpiteisiin.203 että muunkin Suomen kasvukeskuksiin ja myös Ruot- Juttu oli käynnistynyt muutoin kuin oikeusasiamiehen Täysistunnossa oikeusasiamies Kastari käytti puheen- siin. 1960-luvu merkitsi myös kulttuurista murrosta, toimenpitein. Kaksi syytettyä tuomittiin, molemmat vuoron ja puolusti omaa näkemystään: hänen mieles- johon keskeisesti vaikutti yhteiskunnan tarjoamien olivat olleet sosialidemokraattisia ministereitä (toinen tään erään entisen kapteenin kantelu oli asianmukai- koulutusmahdollisuuksien tuntuva laajentuminen. Lisä- eli Aarre Simonen oli oikeudenkäyntivaiheessa tosin sesti tutkittu. Kastari jopa arvosteli julkisesti kantelijaa koulutusta saanut nuoriso alkoi protestoida perinteistä TPSL-läinen).200 katsoen tämän tarkoituksena olleen saattaa kante- arvomaailmaa vastaan. Vuosikymmenelle tyypillisiä lullaan oma maanpetoksellinen toimintansa lievem- olivat myös yhteiskunnallisiin epäkohtiin huomiota Kastari laskettiin maalaisliittoa lähellä olevaksi tai pään valoon. Hän oli Kastarin eduskunnalle kertoman kiinnittäneet niin sanotut yhden asian liikkeet. Merkit- ainakin oikeistolaiseksi ja syytteessä oli siis sosialide- mukaan toiminut omassa rikoksessaan ”salakähmäisesti täviä uudistuksia tehtiin tai käynnistettiin monella mokraatteja. Salaputkijutun onkin todettu kiristäneen ja palkkiota vastaan”.204 yhteiskunnan alalla, esimerkiksi luomalla peruskoulu- sosialidemokraattien ja maalaisliiton välejä.201 Tämä ei Oikeusasiamies järjestelmä. Sääntelyoptimismi ja luottamus yhteiskun- kuitenkaan näkynyt oikeusasiamiestä koskevissa edus- Näinä vuosina toteutui myös oikeusasiamiehen toimi- nallisen suunnittelun tärkeyteen vallitsivat.207 kuntakeskusteluissa. Sama koskee Kätilöopiston juttua. kauden piteneminen kolmesta vuodesta neljään kohti nykyaikaa Syyttäjänä toiminut Rapolakin laskettiin maalaisliitto- vuoteen, eli samaan tapaan kuin eduskunnan vaalikautta 1960-luvun lopulta lähtien kansanedustajien mielen- laiseksi ja syytteessä oli nytkin lähinnä sosialidemok- pidennettiin vuonna 1954 kolmesta vuodesta neljäksi kiinto oikeusasiamiehen tekemisiä kohtaan lisääntyi raatteja. Tosin Kätilöopiston tapauksessa on valta- vuodeksi. Samoin toteutui uudistus, jonka mukaan oi- selvästi, varsinkin vahvistuneen vasemmiston ja koko- kunnanoikeuden jäsenenä ollut hovioikeudenneuvos keusasiamieheksi voidaan valita myös nainen, tai, tark- naan uuden poliittisen toimijan, Suomen Maaseudun muistellut 1990-luvulla, että oikeusasiamies esiintyi kaan ottaen, valita voidaan ”henkilö”. Hallituksen esityk- Puolueen (SMP) taholta. Yksi mahdollinen raja, josta enemmän puolustajana kuin syyttäjänä.202 seen sisältyvän pohdinnan mukaan naisen sopivai- lähtien oikeusasiamiehen voi katsoa alkaneen selvästi suus puolustuslaitoksen tarkastusten toimittamiseen kehittyä kohti nykyistä instituutiota, on Risto Leskisen Perustuslakivaliokunnan mietinnöissä ei tällä maini- ”mahdollisesti saattaa joissakin tapauksissa herättää epäi- oikeusasiamieskauden alkuvuosi 1962. tulla ajanjaksolla esitetty mitään kovin merkittäviä lyksiä”. Näitä hälventämään esityksessä todettiin, että kannanottoja, ja enimmäkseen mietinnöt on hyväk- ”tarkastuksen saattaa erityisten syiden sitä ehkä vaatiessa sytty eduskunnassa keskusteluitta. Eivät edes valta- suorittaa oikeusasiamiehen valvonnan alaisena joku OIKEUSASIAMIES LESKINEN UUDISTAA kunnanoikeusjutut ole kirvoittaneet kansanedustajien muu siihen määrätty henkilö”.205 Eduskunnassa edustaja TOIMINTAKERTOMUSTA puheenvuoroja. Oikeana toki voidaankin pitää sitä, ettei Aune Innala (kok) ihmetteli moista pohdiskelua; hän ei valtakunnanoikeuden toimintaan yritetty puuttua edus- yrityksistään huolimatta ollut keksinyt, mitä sellaiset Perinteisesti on ollut niin, että eduskunnan perus- kunnassa esitetyin puheenvuoroin. ”epäilyksiä herättävät tapaukset” saattaisivat olla.206 tuslakivaliokunnan oikeusasiamiehen toimintakerto- musten kehittämiseksi esittämät toivomukset on otettu huomioon. Esimerkiksi vuonna 1926 perustuslakivaliokunta toivoi, että oikeusasiamies jatkossa selostaisi

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 225 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 226

kertomuksissaan tarkastuksiensa tuloksia ja niiden lyhentämättöminä julkaistujen päätösten sijasta kerto- nallisten valtajakaumien, asteikolla vasemmisto-kes- kaavailemaa yritystä nykyisen oikeusasiamiehen aiheuttamia toimenpiteitä.208 Näin tapahtuikin. Vuonna mukseen otettiin ”varsin huomattavassa määrin” vain kusta-oikeisto, nähtiin olevan tarpeen heijastua virka- syrjäyttämiseksi, jota jotkut merkittävätkin eduskun- 1932 perustuslakivaliokunta katsoi aiheelliseksi toivoa, selostus päätöksestä. Myös jo edellä käsiteltyä luet- miehistössä.213 Esimerkiksi SDP:n piirissä laadittiin tapiirit lienevät langenneet myötäilemään, ei sentään että oikeusasiamies liittäisi kertomukseen ”selonteon teloa eduskunnan päätösten toimeenpanosta Leskinen syyskuussa 1970 muistio nimityspolitiikasta: vasem- päästetty julkisuuteen eikä eduskunnan pöytäkirjoihin perättömistä kanteluista ynnä muista asioista, jotka kevensi. Hän ilmoitti jatkavansa seuraavissa kertomuk- miston osuus komitea- ja virkamiestasolla tapahtu- asti.”216 Tuolloin valittiin oikeusasiamiehen varamie- eivät ole aiheuttaneet toimenpidettä, sekä tähän selon- sissa vastaavalla tavalla, mikäli perustuslakivaliokunta vassa asioiden valmistelussa oli erittäin heikko. Tähän heksi Olavi Heinonen, ja jatkokaudelle valittiin oikeus- tekoon kuuluvan taulukon, johon sisältyvät kantelija eduskunta eivät katso, että joistain näistä uudistuk- oli kiireesti saatava muutos, minkä vuoksi oli siirryt- asiamieheksi Risto Leskinen. jain nimet aakkosellisessa järjestyksessä ynnä asiasta sista olisi luovuttava. Leskinen ilmoitti myös merkit- tävä aktiiviseen ja johdonmukaiseen nimityspolitiik- annetun toimituskirjan numero”.209 Tämäkin toteu- tävästi lisänneensä tarkastuksia.211 Perustuslakivalio- kaan sosialidemokraattisten näkemysten pääsemiseksi Apulaisoikeusasiamiehen tehtävän perustamista ehdotettiin heti. Vastaavasti on toimittu myöhemminkin: kunta siunasi jälkikäteen nämä kertomusta uudistaneet esille.214 tettiin eduskunnassa jo vuonna 1966 tehdyllä laki- esimerkiksi vuoden 2002 kertomusta eduskunnassa toimet pitäen niitä aiheellisina.212 aloitteella, jonka allekirjoittajat edustivat kolmea eri esitellessään oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio totesi Poliittisten virkanimitysten huippukautta olivat 1960- puoluetta – neljä ruotsalaista eduskuntaryhmää, kaksi kertomusta kehitetyn niiden suuntaviivojen mukaisesti, luvun loppu ja 1970-luku. Erona aikaisempaan oli kokoomusta ja kaksi sosialidemokraatteja. Perustus- joita perustuslakivaliokunta on esittänyt.210 VASEMMISTO VALPASTUU Heikki Ylikankaan mukaan, että nyt poliittiset virka- lakivaliokunta ja täysistunto pitivät asiaa kiireellisenä nimitykset pitkälti hyväksyttiin, ja ehkä myös se, että ja edellyttivät vuonna 1969 hallituksen valmistelevan Oikeusasiamiehenä aloittanut Leskinen esitteli ensim- Vuoden 1966 eduskuntavaaleissa SDP sai suurvoiton ja ne ulottuivat entistä alemmalle tasolle virkahierar- lakiehdotuksen, alkuperäisestä aloitteesta poiketen mäisen toimintakertomuksensa eduskunnalle vuonna eduskunnasta tuli vasemmistoenemmistöinen. Ajan- kiassa. Myöskään oppositio ei täysin kiistänyt niiden siinä muodossa, että oikeusasiamiehen rinnalle valit- 1963 reippain ottein. Hän käytti kertomusta valiokun- jaksoa on luonnehdittu radikalismin ajaksi, jolloin oikeutusta. ”Ensin niitti satoa maalaisliitto-keskusta- taisiin toinen oikeusasiamies.217 Suunnitelman muut- taan lähettämistä varten esiteltäessä pitkän puheen- vasemmistolaisuus näkyi varsinkin yliopistoissa, kult- puolue, sitten sosiaalidemokraatit ja vihdoin hiukkasen tuminen liittynee eduskunnan tuolloiseen vasemmis- vuoron kertomuksen selostamiseksi, koska – hänen tuurielämässä ja Yleisradiossa. Vuoden 1970 vaaleja on kansandemokraatitkin, keskustan pienpuolueita erik- toenemmistöön. lausumansa mukaan – hän oli muuttanut kertomusta puolestaan kuvattu vastareaktioksi: vasemmistoenem- seen mainitsematta. Kokoomus sai odottaa vuoroaan rakenteellisesti ja sisällöltäänkin siitä muodosta, miksi mistö vaihtui selväksi oikeistoenemmistöksi, ja edus- vuoteen 1987.”215 Valtioneuvosto asetti asiaa valmistelemaan nelihen- se oli ”yli neljä vuosikymmentä sitten vakiintunut”. kuntaan nousi Suomen Maaseudun Puolue peräti 18 kisen oikeusasiamiesinstituution kehittämiskomitean. paikalla. Ajan hengen mukaisesti vasemmisto toi nyt eduskun- Se päätyi toimeksiannostaan poikkeavaan lopputulok- Eduskunnan aikanaan esittämästä nimenomaisesta nassa entistä näkyvämmin esiin mielenkiintonsa oi- seen, ehdottamaan apulaisoikeusasiamiehen tehtävän toivomuksesta huolimatta Leskinen oli poistanut edellä 1960-luvun lopulta alkanutta ajanjaksoa on pidetty keusasiamiehen ja tämän varamiehen sekä sittemmin perustamista. Oikeusasiamiesten toiminnan odotettiin kuvatun luettelon toimintakertomuksesta. Hänen myös virkamieskunnan politisoitumisen aikana. Valtion apulaisoikeusasiamiehen nimityksiä kohtaan. Apulais- tällä tavoin muodostuvan joustavammaksi kuin mitä mukaansa ei ollut asianmukaista, että julkisuuteen ja kuntien hallinto laajentuivat ja puolueet alkoivat oikeusasiamiehen tehtävä perustettiin vuonna 1971 olisi kahden tasaveroisen oikeusasiamiehen malli, jonka saatettavassa luettelossa mainitaan kantelijan olleen pitää tärkeänä saada virkamieskuntiin omia miehiään ja ensimmäinen apulaisoikeusasiamies aloitti vuoden arveltiin olevan omiaan ”lisäämään virastokankeutta”. rangaistuslaitoksessa tai tutkintavankina. Eivätkä (tuolloin lähinnä juuri miehiä). Vastaavasti virkamies- 1972 alussa. Vasemmisto, ainakin SDP, olisi kuitenkin Myös oikeusasiamiesinstituutioon liittyvä henkilökoh- hänen mukaansa muutkaan kansalaiset mielellään näe kunnassa oli mielenkiintoa liittyä puolueisiin. Entistä halunnut ensisijaisesti kaksi samanarvoista oikeusasia- taisuus vähenisi tasaveroisessa mallissa.218 Hallituskin nimeään luettelossa, jossa suunnilleen joka toinen on suurempi osa korkeakoulututkinnon suorittaneista ja miestä. päätyi ehdottamaan apulaisoikeusasiamiehen tehtävän vanki. Tätä vastaavasti kertomukseen tulleista tapaus- siten ylempiin virkoihin kelpoisista kannatti vasem- perustamista.219 selostuksista oli jätetty pois kantelijan sekä kantelun mistoa. Vasemmistopuolueet kokivat, että perinteisesti Paavo Kastarin kuvauksen mukaan oikeusasiamiehen kohteena olleen virkamiehen nimet, poikkeuksena ne ”puolueettomina” itseään pitävät virkamiehet olivat varamiehen vaalissa 14.11.1969 valinta tapahtui Kolme SDP-läistä kansanedustajaa, ensimmäisenä Leo tapaukset, joissa virkamiehelle oli annettu huomautus käytännössä oikeistolaisia; nyt olisi vasemmiston vuoro ”puoluejakauman merkeissä”. Paheksuvasti Kastari Kohtala, teki vuonna 1970 lakialoitteena ehdotuksen tai hänet oli tuomittu rangaistukseen. Aikaisemmin tasoittaa virkamieskunnan koostumusta. Yhteiskun- toteaa, että ”(o)nneksi eräiden radikaalien piirien laiksi hallitusmuodon muuttamisesta. He pitivät –

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 227 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 228

hallituksen siinä vaiheessa jo ehdottamaan – apulais- Kekkosen pitäneen Ståhlbergin toimintaa ”todella oikeusasiamiehen puheille, kun olisi haluttu tavata miestä. Oikeusasiamiesten vaali tulisi suorittaa edus- oikeusasiamiehen tehtävän perustamiseen nähden hävyttömänä” ja todenneen marraskuussa 1971: ”Voisit oikeusasiamies. Erikoistumista oikeusasiamiehen ja kunnassa yhtäaikaisesti, suhteellisen vaalitavan mukai- parempana vaihtoehtoa, jonka mukaan valittaisiin kaksi jollekin tutulle tuomarille mainita, että tasavallan presi- apulaisoikeusasiamiehen tehtävienkään kesken ei ollut sesti.229 Vastaavan lakialoitteen Söderman teki SDP:n oikeusasiamiestä. Heidän mielestään kantelun osoitta- dentti on sinulta tiedustellut, milloin eduskunnan oi- tapahtunut. Valiokunta edellyttikin hallituksen selvit- Sakari Knuuttilan kanssa vuonna 1979.230 minen apulaisoikeusasiamiehen ratkaistavaksi merkit- keusasiamies jättää eronpyyntönsä. Ståhlbergin puuttu- tävän, olisiko valittava kaksi samanarvoista oikeusasia- sisi sen luokittelemista vähemmän tärkeäksi, eikä minen Kivivuoren nimitysasiaan oli todella täydellisen miestä.227 Kahden oikeusasiamiehen mallista ei hallitus kuiten- apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuille annettaisi riittävää taitamattomuuden osoitus!”224 kaan antanut missään vaiheessa esitystä, eikä kans- arvoa.220 Asiaa selvittämään asetettiin oikeusasiamiestoimi- lian virkamiesten nimittämisvallan siirrostakaan tullut Vaikka Ståhlbergin eronpyyntö ei – tietenkään – toteu- kunta, joka jätti mietintönsä vuonna 1975. Vaikka se mitään. Siltä osin komiteanmietintö vaikuttaakin varsin Pahaa verta SDP:ssä oli herättänyt oikeusasiamies tunut, hän jäi huonoihin kirjoihin SDP:n silmissä. tunnustikin, ettei apulaisoikeusasiamiesjärjestelmästä kevyesti perustellulta, vailla pohdintaa eduskunnalle Kaarlo L. Ståhlbergin toiminta, kun hän oli syksyllä Vuoden 1970 toimintakertomuksesta keskusteltaessa ollut vielä saatu kovinkaan runsaasti kokemuksia, siirrettävän nimittämisvallan vaikutuksesta oikeusasia- 1971 yrittänyt puuttua oikeusministeriön lainsäädäntö- Kohtala piti Ståhlbergin itsensä valintaa puhtaan poliit- se päätyi kuitenkin ehdottamaan siirtymistä kahden miehen toiminnan itsenäisyyteen. osaston osastopäällikön valintaan. Oikeusasiamies oli tisena ja viittasi tämän käynnistäneen ”poliittisen väit- samanarvoisen oikeusasiamiehen järjestelmään. Perus- kiinnittänyt valtioneuvoston huomiota virkaylennys- telyn” ”erästä apulaisprofessoria” vastaan. Korjaavana teena oli ensi sijassa se, että kantelija saattaa kokea Sosialidemokraattien toiveet kuitenkin toteutuivat perusteisiin: hän ei nähnyt perusteita, jotka asettaisivat toimena Kohtala näki aiemmassa aloitteessaan ehdotta- tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, kun sikäli, että kaksi ensimmäistä apulaisoikeusasiamiestä, apulaisprofessori Antti Kivivuoren pätevämmäksi osas- mansa rinnakkaisjärjestelmän, jossa oikeusasiamiesten hänen kantelunsa ratkaisee apulaisoikeusasiamies. Aapo Lehtovirta (1972–1979) ja Klas G. Ivars (1980– topäällikön virkaan kuin hänen kilpahakijansa. Asian paikat jaettaisiin oikeisto- ja työväenpuolueiden kesken. ”Virastokankeutta” tämä toimikunta ei pelännyt, vaan 1987) laskettiin sosialidemokraateiksi, kun samaan eteneminen keskeytyi, mutta tammikuussa 1972 Kivi- Apulaisoikeusasiamiesmallissakin tämä virka tuli varata pohti laajasti, miten oikeusasiamiesten väliset toimi- aikaan toimineet oikeusasiamiehet (Ståhlberg, Aalto) vuori nimitettiin virkaan.221 työväenpuolueille, ”jos oikeisto edelleen miehittää oi- valtaristiriidat ratkaistaisiin. Niitä uumoiltiin voivan arvioitiin porvarillisten puolueiden kannattajiksi. keusasiamiehen paikan”.225 esiintyä oma-aloitteisesti vireille pantavissa asioissa. Heidän jälkeensä koitti sitten kahden SDP-taustaisen Lainvalmistelussa kokemattoman Kivivuoren nimit- Ristiriitoihin varautumista edellyttivät oikeusasia- oikeusasiamiehen, Heinosen (1986–1989) ja Söder- täminen tehtävään ohi lainvalmistelussa kokeneiden Täysin torjuvasti tähän malliin ei suhtautunut Ståhl- miesten parillinen lukumäärä ja mahdollinen poliit- manin (1989–1995) aika. Tällöin apulaisoikeusasiamie- hakijoiden vaikuttaa kieltämättä puhtaasti poliittiselta bergkään. Vuonna 1973 pitämässään esitelmässä hän tinen vastakkaisuus. Oikeusasiamiesten välisten heksi valittiin kokoomustaustainen Pirkko K. Koskinen nimitykseltä. Sinänsä se on ollut tärkeä osa muutosta, totesi, että jos oikeusasiamiehen tehtävä politisoituu ristiriitatilanteiden ratkaisijaksi toimikunta ehdotti (1988–1995). jossa oikeusministeriön lainsäädäntöosastolle lisää, voisi kaksi samanarvoista oikeusasiamiestä olla eduskunnan perustuslakivaliokuntaa. Eduskunnan (myöhemmältä nimeltään lainvalmisteluosastolle) alet- parempi ratkaisu kuin silloinen apulaisoikeusasiamies- valtaa toimikunta oli halukas lisäämään myös siten, Myös SDP:stä vasemmalla oli mielenkiintoa laajentaa tiin rekrytoida keskustan ja vasemmiston puolueisiin järjestelmä, vaikkei siinäkään ollut havaittu ongelmia. että oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikön ja esit- kantelujen ratkaisijoiden piiriä. Kahden ratkaisijan sitoutuneita lainvalmistelijoita.222 Kivivuori laskettiin Kahden oikeusasiamiehen mallissa sekä oikeisto että telijöiden valitseminen siirrettäisiin eduskunnan kans- mallissahan ei SKDL:llä olisi ollut kovin paljon mahdol- SDP-läiseksi. Hän oli alun alkaen tasavallan presidentti vasemmisto voisivat nimittää oman oikeusasiamie- liatoimikunnalle. Tavoitteena oli lisätä eduskunnan lisuuksia saada tehtävään puoluetta lähellä olevaa oi- Kekkosen suosikki, ja presidentillä oli nimitysvalta. hensä.226 vaikutusmahdollisuuksia ja yhdenmukaistaa edus- keusasiamiestä tai apulaisoikeusasiamiestä, koska SDP Oikeusasiamies Ståhlbergin kirjelmä sai silloisen kunnan virkamiesten ja oikeusasiamiehen kanslian oli suurempi vasemmistopuolue. SKDL:n Pauli Puhakka oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Kortteen muis- Eduskunnan perustuslakivaliokunta puolestaan oli jo virkamiesten valitseminen.228 ei vuoden 1978 kertomusta käsiteltäessä ollut tyyty- telmien mukaan Kekkosen kiihtymään, koska hän luuli apulaisoikeusasiamiehen ensimmäisen toimintavuoden väinen oikeusasiamiehen ratkaisuun Puhakkaa itseään oikeusministeriön provosoineen Ståhlbergin kirjel- perusteella todennut, ettei järjestelmä ollut kaikilta osin Vuonna 1975 14 SDP:n kansanedustajaa, ensimmäi- koskevassa asiassa. Hän pohdiskeli, että eduskunnan män.223 Vielä laajemmin episodia on muistellut silloinen vastannut odotuksia. Joistain apulaisoikeusasiamiehen senä Jacob Söderman, teki lakialoitteen. Siinä he yhtyen pitäisi valita ehkä viisijäseninen luottamusmieselin tasavallan presidentin kansliapäällikkö Antero Jyränki. ratkaisuista oli esimerkiksi yritetty kannella oikeusasia- oikeusasiamiestoimikunnan mietintöön ehdottivat, että ratkaisemaan kantelut. Tällä olisi sekä juridinen että Muistiinpanoihinsa tukeutuen hän kirjoittaa presidentti miehelle ja laitoksissa ei ollut haluttu tulla apulais- valittaisiin vähintään kaksi samanarvoista oikeusasia- poliittinen vastuu.231

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 229 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 230

Aikaansa edellä olevana voidaan mainita SDP:n Arvo uudelleen: vuoden 1987 vaalien jälkeen yhdeksään ja Vennamo oli koulutukseltaan juristi ja hänellä oli taka- ja ehdotti siksi täysistunnossa perustuslakivaliokunnan Salon ja SKDL:n Georg Backlundin vuonna 1968 esit- vuoden 1991 vaalien jälkeen seitsemään edustajaan. naan myös merkittävä virkaura. ”Rötösherrajahdissa” kannanottoon lisäyksiä: oikeusasiamiehen olisi selvi- tämä toivomusaloite oikeuskanslerin ja oikeusasia- hän luultavasti ajatteli olevansa samalla puolella lailli- tytettävä asiat puolueettomilla poliisiviranomaisilla ja miehen tehtävien uudelleenjärjestelystä. Oikeuskans- Veikko Vennamo oli Suomen Pientalonpoikien suusvalvojien kanssa. Laillisuusvalvojien kannanotoista seurattava valppaasti eduskunnan suurta kavallusvää- lerin tehtävistä toivottiin eriytettävän ”valtionsyyt- Puolueen puheenjohtaja sen perustamisesta vuonna riippuen Vennamo pyrki joko tukemaan heitä tai jos rinkäytöstä.241 Jälkimmäistä ehdotusta ei otettu äänes- täjän” tehtävät, ja laillisuusvalvojan tehtävät toivot- 1959 lähtien; vuonna 1966 puolue muutti nimensä ei ollut heihin tyytyväinen, kääntyi suorastaan heitä tykseen, koska se olisi ollut puuttumista oikeuskans- tiin keskitettävän oikeusasiamiehelle, jonka avustajina Suomen Maaseudun Puolueeksi, jonka puheenjohta- vastaan. lerin tutkimuksiin.242 Kyseinen Feiringin juttu oli tämän toimisi kaksi apulaisoikeusasiamiestä.232 jana Vennamo toimi vuoteen 1979 asti. Hän oli kansan- tutkittavana.243 SMP:n edustaja Rainer Lemström piti edustajana pitkään, vuosina 1945–1962 ja 1966–1987.233 Vennamo käytti jo 1960-luvulla oikeusasiamiesten silti asiaa esillä seuraavanakin vuonna esittäen perus- Varsinkin alkuvuosina SMP:n linja henkilöityi pitkälti kertomuksia käsiteltäessä puheenvuoroja, jotka osaksi tuslakivaliokunnan mietintöön vastalauseen: kerto- OIKEUSASIAMIES Vennamoon.234 olivat perustuslakivaliokunnan mietintöjen vastaeh- muksessa vuodelta 1971 ei ollut puututtu ”eduskunnan RÖTÖSHERRAJAHDISSA VAI dotuksia. Oikeusasiamiehen vuoden 1965 toiminta- suuren kavallusväärinkäyttöasian selvittelyyn”.244 Täys- RÖTÖSHERRANA? SMP:tä on luonnehdittu populistiseksi puolueeksi. kertomusta käsiteltäessä Vennamo näki korkeimpien istuntokeskustelussa Vennamo, Lemström ja J. Juhani Usein todetaan populismin perustuvan vastakkain- laillisuusvalvojien valvontatyön tehokkuudessa olevan Kortesalmi (smp) käyttivät useita puheenvuoroja muun Oikeusasiamiehen ja eduskunnan suhteista olisi asetteluun eliitin ja kansan välillä. Populismi idealisoi ilmeisesti paljon toivomisen varaa.237 Seuraavaa kerto- muassa mielivallasta eduskunnassa ja Helsingin Sano- mahdotonta kirjoittaa ilman Suomen Maaseudun kansan, mutta paheksuu tavallisesta kansasta vieraantu- musta käsiteltäessä Vennamo ehdotti täysistunnossa mien harjoittamasta SMP:n mustamaalaamisesta. Puolueen (SMP:n) ja varsinkin Veikko Vennamon nutta eliittiä. Populismin on todettu enemmän koros- perustuslakivaliokunnan kannanottoon tehtäväksi Puheenvuorojen yhteys käsiteltävänä olleeseen oikeus- toiminnan varsin laajaa käsittelemistä. Vuoden 1966 tavan epäkohtia kuin esittävän niihin ratkaisuja. Popu- lisäystä, jonka mukaan ”yksilön oikeusturva ja mahdol- asiamiehen kertomukseen oli varsin kaukainen. Edus- eduskuntavaaleissa, joissa eduskunnasta tuli vasem- listiset puolueet kiinnittyvät karismaattisten johtajien lisuus puolustautua jopa mielivaltaista pakkovaltaa taja Ilkka-Christian Björklund (skdl) näkikin keskus- mistoenemmistöinen, eduskuntaan nousi myös yhden tai iskulauseiden ympärille.235 Populismia sekä opin- vastaan on maassamme hämmästyttävän puutteelli- telussa jarrutuksen piirteitä; hän puolestaan olisi hengen ryhmänä (aluksi Suomen Pientalonpoikien näytteessään tutkineen että sitä käytännössä toteut- nen”.238 Seuraavana vuonna hän ehdotti lisäystä, jonka halunnut keskustella kansalaisten perusoikeuksista Puolue, sitten uudella nimellä Suomen Maaseudun taneen Timo Soinin mukaan populismi on tavallisen mukaan oikeusasiamiehen ja muiden korkeimpien mielenosoitusten yhteydessä.245 Puolue) Veikko Vennamo. Kuten todettiin, vuoden ihmisen arkielämän ylistystä, joka nojaa yhteisön perin- valvontaviranomaisten tuli huolehtia, ettei kansan- 1970 eduskuntavaaleja on luonnehdittu vastareaktioksi teisiin. Populistinen arvomaailma lähtee perinteisen edustajan puhe- ja aloiteoikeutta rajoiteta ”määrättyyn Vaikka SMP:n taholta siis suhtauduttiin varsin kriit- vasemmistolaisuudelle. Tuolloin suurvoittaja oli SMP talonpoikaisyhteisön normeista. Populististen liik- suuntaan” menevillä tulkinnoilla.239 Kovin konkreettisia tisesti oikeusasiamieheen, heidän edustajansa tekivät peräti 18 paikalla. Seuraavat eduskuntavaalit pidettiin keiden keskeisimpiin käsitteisiin kuuluu kansa, jonka ehdotukset eivät siis olleet. Tuossa vaiheessa Vennamo kuitenkin useana vuonna tätä koskevia raha-asia-aloit- hajotusvaaleina jo vuonna 1972. SMP säilytti 18 edus- tahtoa populistiset liikkeet katsovat edustavansa.236 muodosti yhden hengen eduskuntaryhmän, eikä hänen teita. Niinpä vuonna 1971 SMP:n ryhmä totesi aloit- tajaansa, mutta jo vaalivuonna puolueen eduskunta- lisäysehdotuksiaan kannatettu, joten ne eivät pääs- teessaan, että oikeusasiamiehen tulisi voida tehok- ryhmä hajosi ja 12-henkinen oppositioryhmä muodosti SMP:n yksi keskeisistä teemoista oli korruption ja seet edes äänestyksiin asti. Vennamo teki myös itse kaasti puuttua ”vääryyksiin”. Virastolla ei kuitenkaan uuden Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen kaikenlaisten väärinkäytösten, Vennamon tunnetuksi kantelun, jonka tuloksena oikeusasiamies katsoi, ettei ollut edellytyksiä ”erityistutkimusten riittävää suorit- (SKYP). tekemällä termillä ”rötösherrojen” vastustaminen. eduskunnan puhemiehen menettelyn lainmukaisuuden tamista” varten. Niinpä SMP-läiset ehdottivat vuoden Eduskuntatyöhön liittyivät myös Vennamon näkemys tutkiminen kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan.240 1972 budjettiin 100 000 markkaa oikeusasiamiehelle Koska aiheen kannalta SMP:n ryhmä on sangen tärkeä, muiden puolueiden vastuusta SMP:n eduskunta- käytettäväksi ”tarpeellisten erityistutkimusten suoritta- mainitaan vielä sen suuruudet seuraavien eduskuntavaa- ryhmän hajoamisesta vuonna 1972, samoin kuin kiistat Vuoden 1970 vaalivoiton jälkeen SMP:llä oli jo paljon miseksi totuuden perusteelliseksi selvittämiseksi väite- lien jälkeen: vuonna 1975 vain kaksi paikkaa, vuonna sopivista toimintatavoista eduskunnassa. Ne johtivat enemmän voimaa ja Vennamokin sai ehdotuksensa tyissä väärinkäytöstapauksissa”. Raha-asia-aloitteita 1979 jo seitsemän paikkaa, vuoden 1983 vaaleissa useampaan otteeseen eduskunnan kurinpitomenette- äänestyksiin asti. Hän näki oikeusasiamiehen kerto- tehtiin kyllä aika lailla sarjatyönä, sillä samana päivänä voiton jälkeen 17 paikkaa, minkä jälkeen ryhmä pieneni lyyn Vennamoa kohtaan. muksessa vuodelta 1970 varsin paljon huomautettavaa jätettiin yli sata Vennamon puoluetovereineen tekemää

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 231 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 232

raha-asia-aloitetta.246 Vastaava oikeusasiamiestä koskeva päiväjärjestyksen 13 §:n mukaista eduskunnan suostu- vojat olivat vastakkaisilla kannoilla. Kortteen mukaan loja, ”mutta hiljalleen olen saanut sen käsityksen, että aloite uusittiin useana seuraavana vuonna.247 musta puhemiehistön syytteeseen asettamiseen. Oi- Aalto saapui valtioneuvoston istuntoon yllättäen.256 taitaa vähän paremmin tällä puolella toiminta pyöriä keusasiamies tulkitsi, että suostumus pitäisi olla Oikeuskanslerin historian mukaan Leskisen yli kävel- kuin eräillä muilla kohdilla, mutta se nyt on subjektii- SMP:n eduskuntaryhmän hajoaminen ja SKYP.n synty jo ennen haasteen antamista ja teki valtioneuvos- tiin raskain askelin ja hän joutui politiikan valtavirtaan vinen näkemys”.262 Ilmeisesti tällä viitattiin oikeuskans- sai Vennamon – erään tutkijan käyttämin sanoin – tolle esityksen vastaavasta lainmuutoksesta. Muuten, nähden marginaaliin.257 lerinvirastoon – oikeuskanslerina ei vielä ollut aloit- ylikierroksille. Tämä sai hänet käyttämään entistä lausui oikeusasiamies, on mahdollista viedä aiheeton tanut Kai Korte. Kortteeseen Vennamo oli aikanaan kovempaa kieltä, mikä puolestaan johti rangaistusluon- kanne ”rettelöintimielessä oikeuskäsittelyyn saak- Ei ihme, että Vennamolla oli tapahtuneesta kriittinen hyvinkin tyytyväinen, sillä tämä ei Vennamon mielestä teisiin sulkemisiin eduskuntatyöstä.248 Vennamo ryhmi- ka”.252 Vennamo piti raastuvanoikeuden ja hovioikeuden näkemys. Poliittiset voimat olivat hänen mielestään suojellut ”rötösherroja”.263 neen kritisoi tästä oikeusasiamiestäkin, jolla ei sinänsä ratkaisuja jättää kanne tutkimatta poliittisina. Samaan pelanneet kaksi korkeinta lainvalvojaa vastakkain. SMP ollut asian kanssa tekemistä. Vuonna 1973 jätetyn laki- ratkaisuun kuitenkin päätyi myöhemmin myös korkein oli tässä asiassa oikeuskanslerin kannalla. Vennamon Kuitenkin vielä nähtiin suoranainen konflikti oikeus- aloitteen mukaan laillinen meno eduskunnassa oli oikeus. Vennamo paheksui oikeusasiamiehen käyttämää mielestä oli hämmästyttävää, että oikeusasiamies Aalto asiamiehen ja Vennamon välillä. Oikeusasiamies Aalto viime aikoina pahasti järkkynyt eivätkä korkeimmat sanontaa ”rettelöintimielessä” ja katsoi tämän häpeäl- puuttui poliittisten voimien tahdon mukaisesti asiaan, oli vuonna 1981 katsonut, ettei eduskunnan kansliatoi- lainvalvojat toimineet, koska katsoivat ”eduskunnassa lisin sanoin asettuneen poliittisista syistä puolustamaan vaikka oli asiassa sivullinen.258 Hän oli ryhtynyt minis- mikunnan valvonta kuulunut hänen toimivaltaansa.264 tapahtuvat laittomuudet” eduskunnan sisäisiksi asioiksi. vääryyttä ja mielivaltaa.253 terivallan ja presidentin suojelijaksi oikeuskansleria Vennamo piti kannanottoa tyrmistyttävänä,265 perus- Siksi Vennamo kumppaneineen ehdotti, että viidellä vastaan ja oli vakavasti kysyttävä, toimiko hän virka- tuslakivaliokunta sen sijaan oikeana. Kuten edellä on kansanedustajalla – eli sopivasti samalla määrällä kuin Seuraavana vuonna Vennamo katsoi oikeusasiamiehen velvollisuutensa vastaisesti, sillä oikeusasiamiehelle jo todettu, oikeuskansleri Korte oli katsonut kanslia- SMP:n ryhmän koko – olisi oikeus asettaa suoraan syyt- toiminnan olevan apua tarvitseville laajalti pettymys. ei kuulu oikeuskanslerin virkatoimien tutkiminen.259 toimikunnan kuuluvan hänen valvontaansa, mutta teeseen muun muassa eduskunnan puhemiehet, oikeus- Oikeusasiamies ahkeroi pienten asioiden kanssa ja Lähtemättä arvioimaan säätämisjärjestyskysymystä voi perustuslakivaliokunta oli toista mieltä. Samalla perus- kansleri ja oikeusasiamies.249 Oikeusasiamiehen vuoden arkaili maan johtohenkilöiden toimenpiteiden valvon- todeta oikeusasiamiehen menettelystä, että se vaikuttaa tuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että oikeus- 1972 kertomusta käsiteltäessä Vennamo ehdotti perustaa.254 Saman puolueen J. Juhani Kortesalmi epäili varsin erikoiselta, ainakin virkojen välillä yleensä valin- asiamiehen virkavastuu sekä mahdollisen virkasyytteen tuslakivaliokunnan kannanottoon lisäystä , jossa muun puoluepolitiikan vaikuttavan oikeusasiamiehen työssä, nutta kollegiaalisuutta ajatellen. oikeuspaikka olivat järjestämättä. Valiokunta edellytti muassa todettaisiin, että oikeusasiamies ei ole tehnyt kun erään ”kepulaisen” syyte oli viivästynyt ja nimis- hallitukselta tämän lainsäädännön puutteen korjaa- asianmukaisia lakiesityksiä ”sulun panemiseksi – – mies oli vastannut tätä koskevaan Kortesalmen tiedus- Vennamon oikeusasiamiestä koskevien puheenvuo- mista. Virkavastuusäännösten tuli olla vastaavia kuin kansanvaltamme tuhoavalle rappiolinjalle”. Äänestyk- teluun sopimattomasti. Tämä ei kuitenkaan ollut rojen määrä alkoi vähentyä. Eduskuntaan tuli uusiakin oikeuskanslerin osalta. Valiokunnan mietintöön jätetyn sessä tätä kannatti viisi edustajaa.250 Muutamaa vuotta aiheuttanut oikeusasiamiehen toimenpiteitä.255 aktiivisia SMP-läisiä edustajia. Vuonna 1979 kansan- vastalauseen mukaan kansliatoimikunta toimii virka- myöhemmin SMP:n ryhmä äänestytti lisäysehdotuk- edustajana aloittanut Urpo Leppänen (smp) pystyi jo vastuun alaisena käsitellessään hallinnollisia asioita. sesta, joka ilmeisesti koski kaikkia oikeusasiamiehen Vuonna 1977 oikeusasiamies Aalto antoi valtioneuvos- seuraavana vuonna arvioimaan, että oikeusasiamiehen Tällä kannalla oli kolme kokoomuksen edustajaa.266 käsittelemiä asioita: ne tulisi tutkia muiden kuin asiaan tolle lausunnon niin sanottuun maapakettiin sisältyvän toimintaan ja koko instituutioon voidaan kohdistaa ja sekaantuneiden toimesta sekä niin, että todistusaineisto lunastuslain säätämisjärjestyksestä. Hän ei pitänyt tulisi kohdistaa erittäin paljon kritiikkiä. Instituutio Perustuslakivaliokunnan mietinnössään 15.2.1983 esit- ei jää yksipuolisen ja harhauttavan selvityksen varaan.251 perustuslainsäätämisjärjestystä tarpeellisena. Toisella oli suurelta osin epäonnistunut. 260 Samaa kertomusta tämä toivomus oikeusasiamiehen virkavastuusään- kannalla oli oikeuskansleri Leskinen. Aalto osallistui myöhemmin käsiteltäessä Leppänen silti totesi SMP:n nösten saattamisesta ajan tasalle selittyy sillä, että Oikeusasiamiehen toiminta vuonna 1975 johti SMP:n poikkeuksellisesti valtioneuvoston istuntoon. Tämä oli aina kannattaneen oikeusasiamiehen toiminnan laajen- kansliatoimikuntaa koskevan oikeusasiamies Aallon entistä taholta suurempaan kritiikkiin. Viisi SMP-läistä hyvin harvinaista; tiettävästi edellisen kerran oikeus- tumista.261 kannanoton vuoksi SMP:n eduskuntaryhmä oli lähet- oli haastanut eduskunnan puhemiehen ja varapuhe- asiamies oli osallistunut valtioneuvoston istuntoon tänyt Helsingin rikospoliisille 20.1.1983 päivätyn miehet oikeuteen virkarikoksesta ja julkisesta herjauk- vuonna 1923, jolloin oikeuskansleri ja oikeusasiamies Vennamon kannanottoja vuoden 1980 kertomuksesta kirjelmän tämän lainvastaisesta menettelystä. Lait- sesta. Haaste raastuvanoikeuteen oli annettu, mutta jättivät valtioneuvoston pöytäkirjaan samansuun- voidaan pitää jopa kohtalaisen suopeina. Hän totesi, tomuus oli ilmennyt siten, että Aaltoa oli jäävillisenä juttu jätettiin tutkimatta, koska asiassa ei ollut valtio- taiset lausunnot. Tällä kertaa korkeimmat laillisuusval- että hänellä oli ollut oikeusasiamiehen kohdalta epäluu- ”käytetty eduskunnan kansliatoimikunnassa asiantunti-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 233 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 234

jana oikeuskansleri Kortteen laillisuustaistelua vastaan tuslakivaliokunnan mietintöä täysistunnossa käsi- hengen Alkiolaista keskustaryhmää (1999–2003). asia ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Poliisimiehille puoluepamppujen suojelemiseksi”. Syyte virkarikok- teltäessä viisi ponsiehdotusta. SDP:n Jouko Skinnari Vistbacka puolestaan edusti vuodesta 1995 vuoteen joskus huomauteltiin, ”oli aihetta tai ei”. Varsin yllät- sesta olisi kirjelmän mukaan nostettava Helsingin raas- ihmetteli, että näitä ei ollut tuotu esiin perustusla- 2011 eduskunnassa SMP:n seuraajapuolueeksi perus- täen, ainakin oikeusasiamiehen osalta, Aittoniemi totesi tuvanoikeudessa. Rikospoliisi ratkaisi asian kahdessa kivaliokunnassa, ja saman puolueen Jukka Mikkola tettua Perussuomalaisia. oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille kansalaisten viikossa todeten, ettei ollut perusteltua syytä epäillä paheksui sitä, että SMP hallituspuolueena tuo ponsia kantelujen tutkimisen olevan ”eräänlaista sivutyötä”.276 oikeusasiamiehen kannanotossa lainvastaista.267 täysistuntoon. Ilmeni hallituspuolueiden kesken Aittoniemen suhteen oikeusasiamieheen voisi luulla Uuden oikeusvalvontaviranomaisen perustamista Aitto- sovitun, että ne pyrkivät yhtenäiseen esiintymiseen olleen herkkä siksi, että vuonna 1985 oikeusasiamies niemi toivoi myös kirjallisessa kysymyksessään halli- Vennamo piti perustuslakivaliokunnan kantaa häpeäl- myös kertomusten käsittelyn yhteydessä. Vennamo oli antanut rikoskomisariona toimineelle Aittonie- tukselle.277 lisenä ja vaarallisena ja katsoi kysymyksen olevan kiisti välihuudoin väitteitä siitä, että hän ja hänen vara- melle yhdessä asiakokonaisuudessa vakavan huomau- oikeuskanslerin arvovallan heikentämisestä ja romut- miehensä olivat olleet poissa asiaa perustuslakivalio- tuksen seitsemästä eri virheellisestä menettelystä ja Oikeusasiamiehen tehtävää edeltäjiään korkeammalla tamisesta. Keskustelu täysistunnossa oli vilkasta; nyt kunnassa käsiteltäessä.270 Kyseessä siis ilmeisesti oli toisessa kokonaisuudessa huomautuksen kolmesta eri profiililla hoitanut Söderman osoittautui Aittoniemelle oli perustuslakivaliokunnan tulkinnalla vastustusta pitkään oppositiossa olleen puolueen tottumattomuus virheestä. Kysymys oli ollut niin sanottujen Noppa-jut- mieluisaksi oikeusasiamieheksi. Söderman oli Aitto- muuallakin kuin vain SMP:n piirissä. Oikeusasiamies hallitusyhteistyöhön. tujen, eli epäiltyjen talousrikosten tutkinnasta.273 Aitto- niemen mielestä ottanut kantaa sellaisiinkin asioihin, Aalto tuli käyttämään puheenvuoron ratkaisustaan. niemi näyttää kuitenkin suhtautuneen asiaan ainakin joissa joillakin oikeusasiamiehillä ei ollut ollut kanttia. Hän totesi sen sisältämänsä oikeuskysymyksen osalta Tyytymättömyyttä oikeusasiamieheen osoittanee osaksi huumorilla päästyään asemaan, jossa hän puoles- Tosin tämä oli Aittoniemen mielestä ”hiukan edennyt ”kasvaneen huomattavasti suuremmaksi kuin mitä SMP-läisten vuonna 1988, siis Vennamon edustajan- taan saattoi ottaa kantaa oikeusasiamiehen toimin- yhteiskuntapolitiikan suuntaankin”, mutta hyvin ja tuolloin kohtuudella oli arvattavissa”. Hän oli pitänyt kauden jälkeen, jättämä toivomusaloite: olisi tarpeen taan. Vuoden 1986 kertomusta käsiteltäessä Aittoniemi taitavasti.278 Söderman oli Aittoniemen mukaan ollut kysymystä kansliatoimikunnan vastuusta ”kutakuinkin perustaa eduskunnasta ja valtioneuvostosta erillinen arveli kertomuksen pienentyneen siksi, että edellisen hyvin ihmisläheinen, ja oikeusasiamies olikin lähem- vakiintuneena”. Äänestyksessä perustuslakivaliokunnan ”kansalaisten oikeusasiamies”, joka voisi käsitellä kansa- vuoden kertomuksessa hänestä oli ollut 95 sivua ja nyt pänä ihmisiä kuin oikeuskansleri.279 Södermanin lisäksi mietintö voitti vastaehdotuksen 127–48 (12 tyhjää, laisia kohdanneet ”epäoikeudenmukaisuudet ja väliin- oli vain kaksi sivua. Edustaja Urpo Leppäsen (smp) hänen seuraajansa Lauri Lehtimaja sai Aittoniemeltä 12 poissa).268 putoamiset” sekä päättää näissä asioissa myös julkista tavoin Aittoniemi arvioi jo ensimmäisenä kansanedus- kiitosta johdonmukaisista ja selvistä kannanotoista sekä valtaa sitovasti.271 ”Kansalaisten oikeusasiamiehen” tajavuotenaan oikeusasiamiestä kriittisesti – tai ehkä tehtävän korkeasta profiilista.280 Myöhemmin, tosin vasta vuonna 1990, oikeusasia- perustaminen nousi esiin myös täysistuntokeskuste- pikemmin toimintakertomusta, jossa hän totesi miehen virkavastuu järjestettiin vastaavaksi kuin lussa, jossa edustaja Urpo Leppänen piti oikeusasia- olevan vain vähän ruohonjuuritason ihmistä kiinnos- Vennamon tavoin Aittoniemi oli ahkera aloitteiden oikeuskanslerilla. Kieltämättä varsin erikoiselta olisi miehen (tuolloin Olavi Heinonen) profiilia hyvin mata- tavaa. 274 tekijä, ja niissä oli oikeusasiamiestä kohtaan kohta- tuntunut, että toista maan korkeimmista laillisuusval- lana.272 laisen myönteinen sävy. Vuonna 1997 aloitteessaan vojista olisi syytetty alioikeudessa. Aittoniemi osoittautui aktiiviseksi puheenvuorojen Aittoniemi lähti siitä, että oikeusasiamiehen virasto käyttäjäksi oikeusasiamiehen kertomuksista keskus- on jo pitkään mielletty parhaiten toimivaksi ”virka- Vennamon kansanedustajauran loppuvuodet olivat SULO AITTONIEMI JA RAIMO VISTBACKA teltaessa. Vuonna 1991 hän totesi kansan suhtautuvan mies- ja lainvalvontavirastoksi”. Tämän vuoksi kantelut suhteessa oikeusasiamieheen jo rauhallisempia. Vuonna SMP:N PERINNÖN JATKAJINA yliarvostavasti oikeusasiamiestä ja oikeuskansleria tulisivat voimakkaasti lisääntymään. Lisäresurssina 1985 Vennamo oikeusasiamiehen kertomusta käsitel- kohtaan. Hän kertoi, ettei itse arvosta oikeusasiamies- kahden tai kolmen esittelijän palkkaamiseksi Aitto- täessä käytti enää varsin lyhyen puheenvuoron, jossa Veikko Vennamon kansanedustajakausi päättyi vuonna instanssia, vaikka totesikin oikeusasiamiehen (tuolloin niemi esitti 1 500 000 markkaa talousarvioon. Aitto- kantoi huolta ”rötösherrojen” vastaiskusta. Hän pelkäsi 1987. Vuoden 1987 vaaleissa eduskuntaan nousi uusia, Jacob Söderman) toimineen sinänsä hyvin tehtäväs- niemi teki tuolloin 125 muutakin talousarvioaloitetta; propagandan voivan vaikuttaa korkeimpiin lainval- oikeusasiamiehen asioissa aktiivisiksi osoittautuvia sään.275 Vuonna 1994 Aittoniemi teki aloitteen erillisen kaikkiaan edustajat tekivät niitä 705.281 Seuraavana vojiinkin, kun on tuotu esiin, että on muka aiheetta SMP:n edustajia, nimittäin Sulo Aittoniemi ja Raimo ”oikeudenvalvonta-asiamiehen” perustamisesta. Oikeus- vuonna aloite oli vielä ytimekkäämpi: kanslian todettiin syytetty.269 Vuonna 1986 SMP:n edustaja Liisa Arranz Vistbacka. Aittoniemi kyllä myöhemmin edusti vuosina asiamies ja oikeuskansleri eivät hänen mielestään olleet tekevän ”kohtuullisen hyvää työtä”, mutta ”pari esitte- närkästytti muita hallituspuolueita esittämällä perus- 1994–1999 Suomen Keskustaa ja lopuksi omaa yhden saaneet kansalaisten luottamusta. Kerrasta toiseen lijäneuvosta lisää ei olisi pahitteeksi”. Aloitteessa ehdo-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 235 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 236

tettiin talousarvioon 1 000 000 markkaa kahden uuden että perustuslakivaliokunta käsittelisi joitakin yksit- Myös seuraavaa kertomusta käsiteltäessä Vistbacka Vistbacka piti aihetta eli yksittäisten kanteluiden esittelijän palkkaamiseksi.282 Tällä kertaa Aittoniemi täisiä oikeusasiamiehelle kannelleiden tapauksia. toivoi, että perustuslakivaliokunta tutkisi kyseistä L.:n käsittelemistä perustuslakivaliokunnassa esillä myös teki 161 talousarvioaloitetta, kun kaikkiaan edustajat tapausta, jotta asia selvitettäisiin kerralla. Sen sijaan seuraavina vuosina, L:n kuoleman jälkeen nyt ylei- tekivät niitä 931. Aivan varma ei voi olla, kuinka tosis- Perinteinen SMP-läinen kaiku oli kyllä vielä Vistbackan kokoomuksen Paula Kokkosen mielestä perustuslaki- semmällä tasolla. Muuten hän totesi vuonna 1999 saan kaikki Aittoniemen aloitteet oli tehty. Esimerkiksi – tuolloin jo perussuomalaisena – käyttämässä puheen- valiokunta ei ole se elin, jonka pitäisi selvittää yksit- olevansa ensimmäistä kertaa suhteellisen tyyty- yhdessä ehdotettiin määrärahaa ”massiivisen lobbaa- vuorossa vuonna 1998, oikeusasiamiehen vuoden 1996 täistä liikennerikkomusasiaa. Vistbackan kanssa usein väinen oikeusasiamiehen kertomukseen; syy tähän ei misen aloittamiseksi” Miss Maailma -kisojen saami- kertomuksen käsittelyn yhteydessä. Hänen mieles- samoilla linjoilla ollut Aittoniemi oli nyt tämän kanssa puheenvuorosta selvinnyt. Seuraavaa kertomusta käsi- seksi Suomeen.283 Ehkäpä esittelijäneuvoksia koskeva tään viranomais- ja oikeuslaitoksessa toimivan hyvä eri mieltä ja katsoi, että L.:n tapaukselle ja vastaaville teltäessä Vistbacka puolestaan totesi arvostelleensa aloite kuitenkin oli tehty tätä vakavammassa mielessä. veli -ketjun murtaminen kuuluisi korkeimman lailli- ei ole enää mitään tehtävissä.291 Myöhemmin samana usein voimakkaastikin laillisuusvalvontaa Suomessa ja Esittelijäneuvosaloitteen Aittoniemi teki seuraavanakin suusvalvonnan tehtäviin, mutta valitettavasti tämä ei vuonna ilmeni, että L. oli kuollut. Hänen tapauksensa pysyvänsä edelleen samalla kannalla.295 Vuonna 2004 vuonna.284 Vuonna 2000 Aittoniemi viittasi omien toteutunut. Seuranta-aktiviteetti hupeni suuren luokan oli kuitenkin ollut oikeusasiamiehen kertomusta käsi- hän mainitsi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja kanteluidensa käsittelyn viipymiseen oikeusasiamiehen periaatekysymyksiin ”tai sitten humaaneihin periaat- teltäessä esillä perustuslakivaliokunnassa. Miten perus- Kimmo Sasin (kok) ilmoittaneen ”eräässä laillisuus- kansliassa ja ehdottikin jo 1 200 000 markkaa neljän teisiin”. Tätä perussuomalaiset eivät voineet hyväksyä. teellisesti L.:n asiaa oli siellä käsitelty, ei oikein käy valvojien kertomuksen lähetekeskustelussa”, että on uuden esittelijän palkkaamiseen.285 Seuraavana vuon- Vistbacka ehdotti täysistunnossa perustuslakivalio- ilmi asiasta maininneen Esko Helteen (vas, perustus- tarkoitus ottaa aina ”joku tapaus” esille perustuslakiva- na hän ehdotti saman määrän palkkaamiseen paljon kunnan kannanottoon lisäystä, jonka mukaan todet- lakivaliokunnan jäsen) puheenvuorosta.292 Oikeusasia- liokunnassa. Vistbacka piti tätä hyvänä; joissakin ”niin enemmän, 700 000 euroa; kaikkiaan hänen talousarvio- taisiin, ettei oikeusasiamiehen toiminta ollut pystynyt mies Lehtimaja kertoi käsityksenään, että L.:n asia oli sanotuissa iäisyyskysymyksissä” kannattaisi selvittää, aloitteidensa määrä oli tuolloin jo lähes 400.286 riittävästi takaamaan kansalaisiin kohdistuneiden tutkittu perusteellisesti; mitään oikeusmurhaa ei ollut onko asia valiokunnan mielestä oikeusasiamiehen epäoikeudenmukaisuuksien ja virheiden korjaamista, havaittu, vaan vain väärinkäsitysten sarja.293 toimesta riittävästi tutkittu. Myös edustaja Toimi Viimeisen oikeusasiamiestä koskevan aloitteensa Aitto- ja siksi olisi pikaisesti yhdistettävä kaikki laillisuus- Kankaanniemi (kd) pohdiskeli, olisiko perustuslakiva- niemi teki vuonna 2002 jo kyllästyneissä tunnelmissa. valvontaa harjoittavat laitokset yhdeksi Kansalaisoi- Tähän on syytä pysähtyä hetkeksi. Alussa totesin Paavo liokunnan syytä ”joskus tai säännöllisesti” ottaa arvioi- Oikeusasiamiehen kanslia oli hänen mielestään ”tunk- keustoimistoksi. Äänestyksessä ehdotus hävisi selvin Nikulan kirjoitukseen viitaten, että perustuslakivalio- tavaksi myös oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja ja kainen ja tehoton laitos”. Asioiden käsittely kesti vuosi- luvuin.288 kunnan toiminnassa oikeusasiamiehen kertomuksia kannanottoja. Eduskunnan hän katsoi olevan laillisuus- kausia, ”jos valmistuvat ollenkaan”. Tehoton virasto käsiteltäessä vaikuttaa olevan sellaisiakin vaiheita, valvojien yläpuolella siinä mielessä, että nämä rapor- ei parane työntekijöiden lisäämiselläkään, mutta kun Vistbacka käytti myös puheenvuoron kertoen, että kun jotka eivät näy mietinnöistä. Nyt näyttää käsillä olevan toivat eduskunnalle.296 muutakaan ei Aittoniemen mielestä ollut tehtävissä, hän oli aikaisemmin perustuslakivaliokunnan jäsenenä, vastaava tilanne. Vistbackan ja Helteen puheenvuo- ”täytyy yrittää sitäkin”. Hän ehdotti 800 000 euroa sinne oli ”joskus” saatu yksittäisiä tapauksia käsitte- roista päätellen yksittäistapauksia, kuten L.:n, oli tavalla Vistbacka myös, varmaankin ammatillisen taustansa kuuden uuden esittelijän palkkaamiseen.287 lyyn. Hän mainitsi erään ”kuuluisan L.:n289 kolarijutun” tai toisella käsitelty perustuslakivaliokunnassa. Sellai- vuoksi, piti muutamassakin yhteydessä poliisiin kohdis- esimerkkinä tällaisesta yksittäistapauksesta, jota oli sista ei ollut kuitenkaan seurannut mitään mietin- tunutta kritiikkiä kyseenalaisena.297 Tällaisen kritiikin Siinä, missä Aittoniemen kannanotot vaikuttavat käsitelty perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivalio- töön asti kirjattavaa. Kyseessä on ilmeisesti ollut sama hän esitti maltillisessa sävyssä. Myös virkatoiminnan ainakin talousarvioaloitteiden osalta aika kevyesti kunnan puheenjohtajana tuolloin toimineen kokoo- menettely kuin millaista Paavo Kastari jo vuosikym- resursseista hän kantoi huolta.298 syntyneiltä, esitti Raimo Vistbacka kannanottoja, joissa muksen Ville Itälän mukaan on ”tietysti loputon tie, jos meniä aiemmin kuvasi: ”Nykyisin valiokunta tavalli- ei enää kovin paljon näy SMP:n populistinen ote. valiokunta ryhtyy yksittäisiä tapauksia jatkuvasti käsit- sesti jonkin jäsenensä toivomuksesta tilaa nähdäkseen Mainittava on, että perussuomalaisten pitkäaikainen telemään. Siitä saisimme paksun nivaskan, mutta silloin joitakin kanteluluettelossa mainittujen juttujen asiakir- puheenjohtaja Timo Soini ei sen sijaan juuri käyttänyt Vistbackalla on paitsi poliisi- myös lakimieskoulutus, ottaisimme itsellemme ne tehtävät, jotka kuuluvat oi- javihkoja sekä kuulee niistä tai joistakin muista asioista puheenvuoroja oikeusasiamiehen kertomusten edus- mikä lienee vaikuttanut puheenvuorojen maltillisuu- keusasiamiehelle itselleen, ja se ei varmastikaan ole oikeusasiamiestä suullisestikin – –”.294 kuntakäsittelyn yhteydessä. Erään kerran hän mainitsi teen – joskin olihan Veikko Vennamokin lakimies. ollut tarkoitus”.290 oikeusturva-asioiden kiinnostavan perussuomalaisten Vistbackan puheenvuoroissa usein toistuva oli toive, eduskuntaryhmää, joka oli täysilukuisena paikalla

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 237 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 238

oikeusasiamiehen kertomuksesta keskusteltaessa. piti myös välttämättömänä kanslian voimavarojen Oikeusturva-asioihin he törmäsivät Soinin mukaan lisäämistä.304 Uusi oikeusasiamies Jorma S. Aalto käytti päivittäin.299 Oikeusturvakysymykset eivät kuiten- mietintöä käsiteltäessä puheenvuoron, vaikka kertomus kaan vaikuta olleen Soinilla tärkeysjärjestyksessä yhtä olikin hänen edeltäjänsä toimikaudelta. Aalto mainitsi, korkealla kuin aikanaan Vennamolla, lähinnä kai eri että tiettävästi vain viisi kertaa oikeusasiamies oli käyt- koulutustaustan vuoksi. Soinin omissa hänen yhteis- tänyt kertomuksen käsittelyn yhteydessä puheenvuo- kunnallisia näkemyksiään esittelevissä kirjoissa tämä roja, viimeksi Risto Leskinen yli viisi vuotta aiemmin.305 aihepiiri ei ole esillä.300 Aalto piti perustuslakivaliokunnan mietintöä ”selvänä ohjelmanjulistuksena eduskuntakeskeisen laillisuusvalvonnan kehittämisen puolesta” ja toivoi, että resurssili- MUITA TAPAHTUMIA säykset toteutuisivat.306 Seuraavakin perustuslakivalio- 1960–1990-LUVUILLA kunnan mietintö sisälsi periaatteellisempaa pohdintaa; valiokunta muun muassa oli tyytyväinen siihen, että 1960–1990-luvut eivät oikeusasiamiehen ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimesta oli valmisteltu suunnitel- suhteiden kannalta tyhjenny pelkästään väliaikaisesti maluonnos oikeusasiamiehen harjoittaman laillisuus- vahvistuneen vasemmiston ja ajoittain keskisuureksi valvonnan tehostamiseksi ja laajentamiseksi.307 eduskuntapuolueeksi kasvaneen SMP:n toimintaan. Noihin vuosikymmeniin ajoittuu muitakin mielenkiin- Myös vuonna 1981 perustuslakivaliokunta antoi varsin toisia vaiheita. perusteellisen mietinnön. Siinä valiokunta muun muassa piti perusteltuna oikeusasiamiehen omaksumaa 1960-luvulla perustuslakivaliokunta käsitteli mietin- käytäntöä, että vähäpätöisissä virhetapauksissa on nöissään joitain sellaisia ajankohtaisia kysymyksiä, joilla virheen korjaaminen tärkeämpää kuin viranomaisten ei ollut ainakaan ilmeistä yhteyttä oikeusasiamiehen saattaminen edesvastuuseen. Myös oikeusasiamiehen kertomukseen. Niinpä vuoden 1964 kertomusta käsitel- esityksiä lainsäädännön, oikeudenhoidon ja hallinnon lessään valiokunta hankki selvitystä nuorisorikollisuu- kehittämiseksi kiitettiin.308 desta.301 Ilmeisesti tähän liittyen oikeusasiamies vuonna 1966 vastaavasti suoritti ”laajahkon tutkimuksen” Yleispoliittisesti vuosituhannen loppua leimasi muun nuoria lainrikkojia koskevien asioiden käsittelystä muassa tasavallan presidentin vaihtuminen Mauno viranomaisissa ja tuomioistuimissa.302 Vuoden 1968 Koivistoon vuonna 1982. Kun pitkäaikaisen presidentti kertomukseen liittyen valiokunta käsitteli melko Kekkosen seuraajakysymys oli siten selvä ja Koiviston laajasti yleisemmällä tasolla vankeinhoitoa.303 yleisesti uskottiin tulevan valituksi seuraavallekin kaudelle, tämä edisti puoluepoliittisen kiistelyn laantu- Yksityiskohtaisemmin oikeusasiamiehen toimintaa mista ja poliittisen tilanteen rauhoittumista.309 Puolue- käsiteltiin perustuslakivaliokunnan mietinnössä kenttä uudistui jonkin verran: Vihreä liitto rekisteröitiin vuoden 1973 kertomuksesta. Oikeusasiamies oli tehnyt puolueeksi vuonna 1988. SKDL:n ja SKP:n jatkajaksi

matkan eräisiin Pohjois-Karjalan rajakuntiin, ja valio- perustettiin Vasemmistoliitto vuonna 1990. Perussuo-

kunta kannusti jatkamaan tällaisia matkoja. Valiokunta malaiset puolestaan perustettiin vuonna 1995 SMP:n Syrjäytetty, Raimo Kanerva / kuvaaja Katri Laukkanen (1978, serigrafia). © Kuvasto 2019.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 239 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 240

seuraajapuolueeksi. Vuonna 1987 kokoomus pääsi Tällä tuomioistuimiin kohdistuvan arvostelun lisään- ryhdyttävä lainsäädäntötoimiin tilanteen selkiyttä- kunnan oikeusasiamieskin on tullut tätä keskustelua hallitukseen ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. 1990- tymisellä on ilmeisesti ollut välillistä vaikutusta siihen, miseksi.315 Myöhemminhän perustuslakivaliokunta seuraamaan, on aihetta käyttää lyhyt puheenvuoro, luvun alun vuodet muistetaan Suomessa taloudellisesta miten myös laillisuusvalvojien ratkaisuihin julkisuu- on varsinkin 2000-luvulla useasti uudistanut tällaisen jossa haluan antaa tunnustuksen oikeusasiamiehen ja lamasta. dessa suhtaudutaan.312 kannanoton. Tuona vuonna 1985, kuten usein muul- koko hänen virastonsa toiminnalle”320, sekä vuonna loinkin noihin aikoihin, perustuslakivaliokunta kuuli 1996 edustaja Juhani Alaranta (kesk): ”Kuulijakunnan Euroopan unioniin Suomi liittyi vuoden 1995 alusta. Vuonna 1982 apulaisoikeusasiamies Klas G. Ivars runsaasti ulkopuolisia asiantuntijoita oikeusasiamiehen vähäisyydestä huolimatta ajattelin lyhyesti tarkastella Myös perusoikeusuudistus toteutui vuonna 1995. saattoi oikeusministeriön tietoon käsityksensä, että kertomusta käsitellessään. Tarkempaan tarkasteluun oikeusasiamiehen kertomusta tässä lähetekeskustelussa Euroopan ihmisoikeussopimukseen Suomi liittyi lapsenryöstöä koskevan säännöksen uudistaminen saatettiin jälleen ottaa myös asiakokonaisuus, jolla siitäkin syystä, että oikeusasiamies itse on kunnioit- vuonna 1989 ja se tuli meillä voimaan vuonna 1990. tuli selvittää kiireellisesti. Taustalla oli niin sanottu ei vaikuta olleen ainakaan kovin välitöntä yhteyttä tanut läsnäolollaan tätä istuntoa”.321 Perus- ja ihmisoikeudet ovat nousseet Suomessa yhä Loviisan lapsenryöstötapaus, jonka yhteydessä myös oikeusasiamiehen kertomukseen, kuten vuonna 1989 merkittävämpään asemaan sekä oikeuskäytännössä että epäillylle ”ryöstäjälle” eli lapsen äidille oikeudellisia toimeentulon vähimmäisturvan kehittäminen.316 Poikkeuksen oikeusasiamiehen ja eduskunnan välisiin oikeudellisessa ajattelussa ja keskustelussa; on puhuttu neuvoja antanut asianajaja pidätettiin.313 Perustuslakiva- rauhallisiin suhteisiin muodostaa kahdeksan kansan- ihmisoikeus- ja perusoikeuskulttuurin murroksesta liokunta päätti tämän johdosta ottaa kantaa lapsenryös- Vuonna 1986 keskustelua herätti oikeusasiamiehen edustajan eduskunnalle 10.2.1993 jättämä muistutus Suomessa. tösäännöksen ajanmukaisuuteen. Se kertoi yhtyvänsä päätös, jolla tämä oli – eräiden kansanedustajien apulaisoikeusasiamiehen (Pirkko K. Koskinen) ja kertomuksessa esiin tuotuun käsitykseen, joka mukaan mukaan – vahvistanut vapaamuurarien jäsenluet- apulaisoikeuskanslerin (Jukka Pasanen) lainvastaisiksi Lakimiesammattikunnan kannalta merkille on pantava säännöksen soveltaminen voi olla kohtuutonta, kun teloiden salassapidon eduskunnan kirjastossa. Tätä väitetyistä menettelyistä. Kysymys oli ollut näiden muutos suhtautumisessa tuomioistuimiin. Helsingin kysymyksessä on lapsen huollosta erotettu vanhempi. koskeva lausuma saatettiin äänestykseen asti; se hävisi laillisuusvalvojien ratkaisuista, jotka koskivat Lohjan hovioikeuden historiaa tutkinut Heikki Pihlajamäki Valiokunta edellytti epäkohdan pikaista korjaamista. perustuslakivaliokunnan mietinnölle. Vapaamuurari- kunnan viranomaisten menettelyä erään pienteolli- on todennut hovioikeuksissa ”herrasmiestuomarin” Tarkkaan ottaen käsitys säännöksen kohtuuttomuu- asiassa oikeusasiamiehen kriitikoita olivat edustajat suustontin kauppaa koskevassa asiassa. Perustuslakiva- perinteen vaihtuneen viimeistään 1980-luvulla ”virka- desta ei ainakaan selkeästi ollut ratkaisun tehneen Paula Eenilä (SDP) ja Liisa Kulhia (tuolloin yhden liokunnan tuli antaa muistutuksen johdosta mietintö. miestuomariksi”, mitä ilmensivät muun muassa hovi- apulaisoikeusasiamiehen, vaan tämä oli viitannut hengen eduskuntaryhmä).317 Valiokunta piti kunnan menettelyä hyvän hallinto- oikeuden muutto Kaivopuistosta laitakaupungille eräiden asiantuntijoiden näkemyksiin.314 tavan vastaisena ja totesi, että kunnan toiminnasta olisi Itä-Pasilaan ja työaikojen normalisoituminen. Tuoma- Oikeusasiamies Jacob Söderman oli edeltäjiään mahdollisesti voitu huomauttaa vastaisen varalle kante- riprofession arkipäiväistyminen näkyi myös tuomiois- Perustuslakivaliokunnan kannanottoa voi pitää useammin läsnä eduskunnan täysistunnoissa toimin- luratkaisuissakin. Huomautuksen antamisen todet- tuinten auktoriteetin vähenemisenä. Toki tuomioistui- poikkeuksellisena, sillä siinä ei argumentoitu perus- takertomusta käsiteltäessä, lähinnä vastaamassa kysy- tiin kuitenkin riippuvan laillisuusvalvojan harkinnasta, mista ja ”rötösherrojen” käsittelystä oli jo 1960-luvulta oikeussäännöksillä – mikä ei vielä 1980-luvulla ollut myksiin ja kommentoimassa. Kansanedustajat vaikut- joten Koskinen ja Pasanen eivät olleet menetelleet lain- lähtien käyty yleisluonteisempaa keskustelua, mutta rikoslain säännösten yhteydessä tapanakaan –, vaan tavat pitäneen oikeusasiamiehen läsnäoloa arvossa. vastaisesti. Valiokunnan mietintöön jättivät vastalau- yksittäiset ratkaisut nousivat yhä laajemmin median perustuslakivaliokunta liikkui selvästi rikoslaista Ensio Laine (vas) totesi puheenvuoronsa lopuksi: ”Ei seensa Ensio Laine (vas) ja Raimo Vistbacka (smp); he ja suuren yleisön kritiikin kohteiksi viimeistään 1990- huolehtivan lakivaliokunnan alueella. Tulkintani tässä puheenvuorossa ollut mitään järin uutta, mutta katsoivat sekä Koskisen että Pasasen toimineen lainvas- luvulla. Tuolloin arvostelun kohteeksi joutui korkein mukaan kysymys ei perustuslakivaliokunnassa ollut kun oikeusasiamieskin on kuuntelemassa ja asia on taisesti.322 oikeuskin, joka oli pitkään ollut arvostelun yläpuo- nyt apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun arvioinnista päiväjärjestyksessä ja kun se on pyydetty pöydälle, lella. Korkeimman oikeuden on katsottu olleen legiti- vaan siitä, että valiokunta ajoi lainmuutosasiaa rinnak- niin kai tästä nyt pitää kuitenkin joidenkin edustajien Tuolloin perustuslakivaliokunnan jäsenenä ollut Paavo miteettikriisissä vuoden 1997 Eeva Vuori -jupakan310 ja kain tämän kanssa. myös mielipiteitään lausua.”318 Myöhemmin samassa Nikula (vihr) – joka myöhemmin oikeuskanslerina korkeimman oikeuden tuomareiden välimiestehtävistä keskustelussa Söderman käytti puheenvuoron haluten tuli joutumaan vastaavan menettelyn kohteeksi – on käydyn keskustelun vuoksi.311 Seuraavana vuonna perustuslakivaliokunta muun ”oikaista muutaman asian”, jotka olivat tulleet edus- kuvannut perustuslakivaliokunnan toimintaa seuraa- muassa katsoi, että ylimpien laillisuusvalvojien tehtä- tajien puheenvuoroissa esille.319 Laineen tapaan lausui vasti: ”Valiokunta kuuli kokouksessaan kantelun vien päällekkäisyys on selvitettävä ja tarvittaessa vuonna 1994 edustaja Paavo Nikula (vihr): ”Kun edus- tehnyttä henkilöä ja kantelun kohteena olleiden

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 241 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 242

kunnan viranomaisten edustajia sekä päätöksen näkyvästi heitä vastaan. Oikeusasiamiestä koskevassa 1997 tekemässä kirjallisessa kysymyksessä, jossa muun mykset paremmin heijastuisivat oikeusasiamiehelle. tehneitä lainvalvojia ja esittelijöitä. Asiassa oli vuosien kirjassaan Koskinen aivan lyhyesti mainitsee tapauksen, muassa arvioitiin oikeusasiamiehen ja oikeuskans- Tuolloin hän myös totesi kansalaisten tyytymättö- mittaan kertynyt laaja asiakirja-aineisto, johon jäsenillä mutta ei kerro sen taustoista.325 Pasanenkin on kirjoit- lerin virastojen suhtautuvan ylimielisesti kantelijoihin. myyden laillisuusvalvontaan olevan suuri.334 oli myös tilaisuus perehtyä. Periaatteessa valiokunnan tanut tapauksesta vain lyhyesti todeten perustuslaki- Ihmetystä oli herättänyt myös se, etteivät laillisuus- tutkittavana olivat samat ongelmat kuin oikeuskansle- valiokunnan hyväksyneen sen käytännön, että uusitun valvontaa suorittavat viranomaiset näyttäneet olleen Mielenkiintoisen avauksen teki vuonna 1999 edustaja rinvirastossa ja oikeusasiamiehen kansliassa. – – Tällai- kantelun johdosta ei ryhdytä täyteen uuteen tutkintaan, yhteistyössä kansalaisten muodostamien oikeustur- Esa Lahtela (sd), jonka mielestä eduskunnan lisära- sessa tapauksessa perustuslakivaliokunta toimii moni- ellei kantelussa ole esitetty muuta asiaan vaikuttavaa vayhdistysten kanssa. Oikeusministerin vastauksen kennuksen suunnittelusta voitaisiin luopua ja oikeus- jäsenisen tuomioistuimen tapaan.”323 Kyseessä voi siis selvitystä.326 Oikeusasiamies Söderman viittasi tähän mukaan hallitus ei voi, eikä sen pidä puuttua ylimpien asiamiehen kanslia voitaisiin siirtää esimerkiksi Joen- sanoa olleen käytännössä muutoksenhaku laillisuus- tapaukseen, kun totesi täysistunnossa, että kritiikkiä laillisuusvalvojien toimintaan.330 suuhun.335 Joensuu kuului Lahtelan vaalipiiriin, joten valvojan ratkaisuun. Siitä, millainen on perustuslaki- saa esittää, mutta asioita olisi ehkä helpompaa ja jous- ehdotus lienee tehty vakavassa mielessä.336 Myös kaksi valiokunnan menettely sen toimiessa lakisääteisessä tavampaa selvittää kertomuksen käsittelyn yhteydessä Samana vuonna edellä mainittu korkeinta oikeutta vasemmistoliittolaista edustajaa näki vuonna 2001 tehtävässään laillisuusvalvojan toiminnasta tehdyn tai käymällä oikeusasiamiehen kansliassa, ”eikä tarvitse koskeva kritiikki näkyi selvästi oikeuskanslerin kerto- eduskunnan tilanpuutteen vuoksi tarpeelliseksi, että muistutuksen aiheellisuuden arvioijana, ei ole sään- mennä niin raskaisiin väitteisiin kuin taas muistutuksen musta koskevassa täysistuntokeskustelussa, joka sivusi oikeusasiamiehen kanslia siirrettäisiin pois eduskunnan nöksiä. Onkin tutkimuksen kannalta hyödyksi, että teossa on pakko mennä”.327 oikeusasiamiestäkin. Anneli Jäätteenmäen (kesk) välittömästä läheisyydestä.337 menettelystä on olemassa Nikulan kuvaus. mukaan maassamme käydään vilkasta oikeuslaitosta Vuonna 1993 käytiin kymmenien vuosien tauon jälkeen koskevaa keskustelua. Hän mainitsi korkeimman Kyseinen asia vaikuttaa – ainakin tätä nykyä – tavan- oikeudenkäynti valtakunnanoikeudessa. Syytteessä oikeuden jäsenten välimiestehtävät. Yksikään yhteis- omaiselta kanteluasialta vailla merkittävää poliittista oli ministerinä toiminut Kauko Juhantalo (kesk), kunnan laitos, tuomioistuimet mukaan lukien, ei hänen mielenkiintoa, joten sen nostaminen muistutusme- joka tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja mukaansa enää nauttinut itseoikeutetusti auktori- nettelyn kohteeksi tuntuu yllättävältä. Osan selityk- lahjuksen ottamisesta ehdolliseen vankeuteen. Syytettä teettia, vaan se oli ansaittava. Edustaja Kuisma laajensi sestä tarjoavat allekirjoittajien puoluekannat. Kyseessä ajoi oikeusasiamies.328 Tälläkään kertaa oikeudenkäynti tätä keskustelua todeten, että yhä enenevässä määrin ei ollut tällä kertaa pelkästään SMP:n hanke, vaikka ei aiheuttanut toimintakertomuksen käsittelyn yhtey- myös oikeuskansleria ja oikeusasiamiestä arvostellaan. allekirjoittajista kaksi (ensimmäinen allekirjoittaja dessä keskustelua, kuten paikallaan onkin. Asia sivusi Hän näki luottamuksen juristeja kohtaan yleensäkin Tina Mäkelä sekä Hannu Suhonen) tuosta puolueesta toista laillisuusvalvojaa, oikeuskansleri Jorma S. Aaltoa: vähentyneen.331 olivatkin. Mukana olivat myös SDP:n Reijo Laitinen, hän ei ollut nähnyt Juhantalon asiassa syytteen nosta- Marja-Leena Viljamaa ja Reijo Lindroos, vasemmisto- miseen vaadittavia todennäköisiä syitä. Kuusi kansan- Kuisma otti myöhemminkin kantaa oikeusasiamiehen liiton Pekka Leppänen ja Ensio Laine sekä vihreiden edustajaa teki valtakunnanoikeuden tuomion jälkeen toimintaan. Esimerkiksi vuonna 1999 hän toivoi Erkki Pulliainen. Allekirjoittajia ei ollut perinteisistä muistutuksen Aallon virkatoimen lainvastaisuudesta. yhden yhteisen laillisuusviranomaisen perustamista.332 porvarillisista ryhmistä kokoomuksesta, keskustasta tai Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan nähnyt Aallon Seuraavana vuonna hän piti tarpeellisena eduskunnan RKP:stä. Pirkko K. Koskisen kokoomuslainen tausta on toiminnassa lainvastaisuutta.329 perehtymistä ”ihan esimerkinomaisesti yksityisten mainittu jo edellä. Jukka Pasanen oli toiminut keskus- kanteluiden ratkaisuihin”. Se ei olisi perustuslakivalio- tapuolueen oikeuspoliittisessa toimikunnassa324, minkä Eduskunnassa oli lyhyen aikaa (1995–1999) nuorsuo- kunnassa mahdollista sen muun työmäärän takia, joten vuoksi hänet lienee arvioitu puolueen malaisen puolueen eduskuntaryhmä, johon kuului ehkä pitäisi perustaa jokin muu kansanedustajista koos- kannattajaksi. enimmillään kolme henkeä. Kahden vaaleissa valitun tuva elin tätä tehtävää varten.333 Kuisma palasi asiaan edustajan lisäksi ryhmään kuului SDP:stä sinne vuonna 2006: eduskunta voisi olla enemmänkin oi- Koskisen ja Pasasen arvioidut puoluekannatkaan eivät loikannut Risto Kuisma. Juristina hän lienee ollut keusasiamiehen työn taustalla. Voisi olla jokin neuvoa- selitä sitä, miksi juuri tuolloin haluttiin toimia noinkin puuhamiehenä puolueen eduskuntaryhmän vuonna antava elin, jossa eduskunnan ja kansanedustajien näke-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 243 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 244

ASKEL UUTEEN VUOSITUHANTEEN luku muodostaa siis tutkimuksellisesti kiintoisan ajan- Eräänlaisena 2000-luvun lisääntyvän laillisuusvalvo- jakson. Tässä yhteydessä käsittelen myös oikeuskansle- jien kritiikin alkusoittona voidaan pitää edellä kuvattua Jaksottelu kronologisessa esityksessä on luonnollisesti riin liittyviä perustuslakivaliokunnan kannanottoja ja vuoden 1993 muistutusta apulaisoikeusasiamies sopimuksenvaraista. Muutokset esimerkiksi oikeusasia- eduskuntakeskustelua, sillä arvostelu on kohdistunut Koskisen ja apulaisoikeuskansleri Pasasen virkatoi- miehen ja eduskunnan välisissä suhteissa eivät tapahdu molempiin laillisuusvalvojiin. Ennen noiden asiaryh- mista. Vuonna 2004 kymmenen edustajaa teki muis- vuodenvaihteita noudatellen. Silti voidaan sanoa, että mien käsittelemistä mainitsen eräitä yksittäisiä tapah- tutuksen oikeuskansleri Paavo Nikulan virkatoimen oikeusasiamiehen ja eduskunnan suhteissa vaikuttaa tumia 2000-luvulta. lainvastaisuudesta. Kyseessä näyttää nytkin olleen juuri 2000-luvulla tapahtuneen selviä muutoksia. tavanomainen kanteluasia vailla poliittisia kytkentöjä. Niinpä käsittelen kahta viime vuosikymmentä yhtenä Ehkä lähinnä kuriositeetti on kymmenen kansanedus- Allekirjoittajat olivat vasemmistopuolueista, keskus- kokonaisuutena. tajan vuonna 2001 tekemä toimenpidealoite. Siinä tasta ja perussuomalaisista. Perustuslakivaliokunnan todettiin muun muassa: ”Yhteiskunnassamme on leviä- mukaan muistutus oli aiheeton.340 Sen sijaan poliitti- 2000-luvun tähänastisen alun sisäpoliittinen yhteen- mässä sekä depressiivinen mieliala että valitteluja sesti kuumempi, luonnonsuojelulle varattaviin Natu- veto voi vielä olla aikaista tehdä. Eduskunnassa edus- kantelutaipumus. – – valitus- ja kantelulaitokset ovat ra-alueisiin liittyvä oli samana vuonna tehty toinen, tettuna olevan puoluekentän muutoksista on merkit- tukkeutumassa suuriin asiamääriin ja käsittelyajat ovat 16 kansanedustajan – jostain syystä kaikki miehiä – tävin perussuomalaisten nousu pienpuolueesta Suomen kohtuuttoman pitkät.” Tätä ruuhkaa haluttiin aloit- muistutus Nikulan virkatoimista. Tällä kertaa allekir- mittakaavassa suurten puolueiden joukkoon, huomat- teessa purkaa oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen joittajia oli eniten keskustasta, sitten kokoomuksesta ja 2000-luvun tavasti suuremmaksi eduskuntaryhmäksi kuin mitä yhdistämisellä. Kansakunnan henkistä tilaa luotaava perussuomalaisista, ja lähtipä mukaan muutama sosia- esimerkiksi SMP koskaan oli. Mainittava on myös aloitus selittyy sillä, että ensimmäinen allekirjoittaja lidemokraatti ja vasemmistoliittolainenkin. Perustusla- uudet haasteet vihreiden nousu pienryhmästä keskikokoisten puo- oli edustaja Ilkka Taipale (sd), koulutukseltaan psyki- kivaliokunta ei nähnyt Nikulan toiminnassa lainvastai- lueiden joukkoon. Nämä puolueet ovat profiloitu- atri.338 Toisaalta aloite on kyllä sikäli kuvaava, että suutta, mutta esitti kuitenkin jonkin verran kritiikkiä neet tietyillä ajankohtaisilla aiheilla, perussuomalaiset kysymys oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin väli- tätä kohtaan.341 erityisesti maahanmuuton vastustamisella ja vihreät sestä työnjaosta on noussut 2000-luvulla säännöllisesti varsinkin ympäristökysymyksillä. Perinteiset suuret esille perustuslakivaliokunnan mietinnöissä ja kansan- puolueet sosialidemokraatit, keskusta ja kokoomus edustajien puheenvuoroissa. Vuonna 2004 edustaja OIKEUSASIAMIESLAKI puolestaan ovat 2000-luvulla suunnilleen vuorotellen Esa Lahtela (sd) puolestaan toivoi oikeusasiamiehen ja lisänneet ja menettäneet eduskuntapaikkojaan. oikeuskanslerin virastojen yhdistämistä yhdeksi ”kansa- Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä säädettiin vuonna laisten oikeustoimistoksi”.339 2002 (197/14.3.2002). Sitä on myöhemmin muutettu 2000-luvun suuria asiakokonaisuuksia oikeusasia- useampia kertoja. Vuonna 2007 (804/24.8.2007) säädet- miehen ja eduskunnan suhteiden kannalta ovat ensin- Vuoden 2002 valtiopäiviltä eli oikeusasiamies Riit- tiin muun muassa apulaisoikeusasiamiehen sijaisesta. näkin oikeusasiamieslain uudistus ja siihen liittyneet ta-Leena Paunion kaudelta lähtien on omaksuttu Vuoden 2011 muutos (535/20.5.2011) oli varsin laaja ja eduskuntakeskustelut, toiseksi ajanjakso, jolloin perus- käytäntö, että oikeusasiamies käyttää toimintakerto- koski oikeusasiamiehen toiminnan kannalta keskeistä tuslakivaliokunta seurasi tavallista kiinteämmin lail- muksen lähetekeskustelussa ensimmäisen esittelevän sääntelyä, eli säännöstä kantelun käsittelystä. Lisäksi lisuusvalvojien työtilannetta ja työtapoja, kolman- puheenvuoron. Keskustelu jo tuossa vaiheessa, siis lailla perustettiin oikeusasiamiehen kanslian yhtey- neksi perustuslakivaliokunnan yksittäistapauksia ennen perustuslakivaliokuntaan lähettämistä, onkin teen Ihmisoikeuskeskus. Myöhemmät muutokset liit- koskevat kannanotot laillisuusvalvojien ratkaisuihin nykyisin usein vilkasta. tyvät varsinkin oikeusasiamiehen määräämiseen kidu- sekä neljänneksi yhä kriittisempi laillisuusvalvojia tuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan koskeva eduskuntakeskustelu. Meneillään oleva 2000- kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 245 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 246

valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitetuksi kansalliseksi ”ikään kuin hälytysnappina, joka reagoisi, kun yhteis- silla oli laillisuusvalvonnan tehostaminen lyhentämällä vain perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasi (kok), valvontaelimeksi (495/28.6.2013) sekä oikeusasia- kunnassa ilmaantuisi kuilu sovellettavien ihmisoikeus- käsittelyaikoja. Lisäksi ehdotettiin Ihmisoikeuskes- joka kertoi lainmuutoksien takana olevan edustaja miehen tehtäviin vammaisten henkilöiden oikeuksista normien ja niiden käytännön toteutumisen välille”.344 kuksen perustamista. Keskuksen henkilökuntamäärää, Södermanin ”taitavan käden jäljen”.354 tehdyn yleissopimuksen mukaisista tietyistä tehtävistä Samana vuonna Söderman teki myös yhdessä 16 muun joka oli herättänyt jo etukäteen keskustelua, oli esityk- huolehtivana tahona (374/10.4.2015). edustajan kanssa talousarvioaloitteen määrärahaksi sessä selvästi pienennetty työryhmän ehdottamasta.350 Muut kuin edustaja Zyskowicz eivät pitäneet Ihmis- kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamiseen345 , Esityksestä lausuessaan perustuslakivaliokunta muun oikeuskeskuksen perustamista selkeästi vastustavia Hallituksen esitystä laiksi eduskunnan oikeusasia- seuraavana vuonna yhdessä kolmen muun kanssa346. muassa viittasi useisiin aikaisempiin kannanottoihinsa, puheenvuoroja. Kovin helppoa lähtökohtaa keskuksen mieheksi luonnehdittiin pääosin lakitekniseksi: aikai- joiden mukaan olisi tarkoituksenmukaista muuttaa perustamista koskeva esitys ei kansanedustajien keskus- semmat johtosäännön määräykset nostettiin lain Asian valmistelu eteni, ja oikeusasiamiehen vuoden kantelujen käsittelysäännöksiä.351 telulle kylläkään tarjonnut: jo perustamisen tavoite oli tasolle.342 Keskustelua laki ei herättänyt eduskunnassa 2009 kertomusta eduskunnassa käsiteltäessä oli juuri kankeasti esitetty, sillä esityksen mukaan ”tavoitteena lainkaan. jättänyt mietintönsä oikeusministeriön asettama niin Täysistunnoissa kuultiin edustajien Zyskowicz ja on luoda sateenvarjomainen instituutiorakenne, jolla sanottu ihmisoikeustyöryhmä: se ehdotti aikaisempien Söderman esittämänä useita kriittisiä puheenvuoroja olisi synergiavaikutuksia nykyisiin perus- ja ihmisoi- Vuoden 2011 lainuudistus sen sijaan nostatti eduskun- kaavailujen mukaisesti eduskunnan oikeusasiamiehen hallituksen esityksestä, toki eri lähtökohdista. Zysko- keusrakenteisiin sekä perus- ja ihmisoikeustyöhön”.355 nassa puheenvuoroja. Pitkin 2000-lukua oli tehty suun- kanslian yhteyteen Ihmisoikeuskeskusta neuvottelu- wicz keskittyi vastustamaan Ihmisoikeuskeskuksen Eipä ihme, että eräät parhaiten asiaa tuntevimmat nitelmia kansallisesta ihmisoikeusinstituutiosta. Tätä kuntineen. Sillä olisi johtajan lisäksi vähintään kymme- perustamista. Hänen mukaansa ”se, että meillä edus- kansanedustajatkin muutamaan otteeseen puhuivat hieman byrokraattiselta kuulostavaa käsitettä selventä- nestä virkamiehestä koostuva henkilökunta sekä ihmis- kunnan yhteydessä ei toimi Ihmisoikeuskeskusta, jossa ”ihmisoikeusinstituutin” perustamisesta. mään siteeraan kohtia oikeusasiamies Paunion puheen- oikeusvaltuuskunta.347 Täysistuntokeskustelu liikkuikin muutama ihmisoikeusprofeetta voi viisastella ja teore- vuorosta toimintakertomuksessa vuodelta 2006: ”YK:n varsinaisen aiheensa sijasta paljolti työryhmän ehdotuk- tisoida ihmisoikeuksilla ja antaa erinäisiä lausuntoja piirissä on pidetty tärkeänä, että ihmisoikeuksia vahvis- sessa. Edustaja Ben Zyskowiczin (kok) mukaan mietin- sieltä norsunluutorneistaan, ei minun mielestäni ole LAILLISUUSVALVOJIEN TYÖTAVAT tetaan perustamalla kansallisia ihmisoikeusinstituu- nössä oli lähdetty liikkeelle ”aivan käsittämättömällä mikään ihmisoikeusongelma Suomessa”. Zyskowicz PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN tioita edistämään ja valvomaan ihmisoikeuksia kansalli- volyymillä”. Ihmisoikeuskeskuksella olisi kymmen- paheksui samalla sitä, että ”roistojen ja konnien” ihmis- SEURANNASSA sella tasolla. Se on hyväksynyt vaatimukset, ns. Pariisin kunta ihmisoikeusjuristia ”käymässä lähinnä keskenään oikeuksista kannetaan huolta, ja moitti eräitä ihmisoi- periaatteet, jotka näiden kansallisten ihmisoikeusins- ja hallinnon ja yliopistojen piirissä viisastelevaa keskus- keusasiantuntijoita nimeltä. Söderman puolestaan piti Entinen sekä Suomen että Euroopan unionin oikeus- tituutioiden tulisi täyttää. – – Suomessa ei ole Pariisin telua ihmisoikeustilanteesta ja -asioista Suomessa. En kantelun käsittelykynnyksen nostamista taaksepäin asiamies Jacob Söderman palasi Suomeen kansanedus- periaatteiden mukaista kansallista ihmisoikeusinsti- missään nimessä kannata tällaista hanketta.” Varovai- menona: kehitys veisi kansalaisista poispäin. Hänelle tajaksi vuosiksi 2007–2011. Hän toimi tuolloin perus- tuutiota. – – Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvot- semmin puhuivat perustuslakivaliokunnan puheenjoh- ei ollut selvää, miten ehdotus parantaisi kansalaisten tuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana. Södermanin telukunta esitti marraskuussa 2006 kannanottonaan, taja Kimmo Sasi (kok) ja varapuheenjohtaja Söderman oikeuksia.352 pitkä kokemus oikeusasiamiehen työstä vaikutti siihen, että Suomeen perustettaisiin tällainen instituutio edus- (sd), mutta hekin katsoivat, että työryhmän ehdotus oli että noina vuosina perustuslakivaliokunta kiinnitti kunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen täyden- liian suureellinen.348 Perustuslakivaliokunnan mietintö oli siis kuitenkin erityistä huomiota oikeusasiamiehen ja myös oikeus- tämään nykyisiä kansallisia rakenteita. Kyseessä olisi ehdotukselle myönteinen. Sitä valiokunnan varapu- kanslerin työtapoihin ja -tilanteeseen. Jo edellä tuli esiin neuvottelukuntatyyppinen organisaatio ja muutaman Hallituksen esitys oikeusasiamiehestä ja oikeuskans- heenjohtajan ominaisuudessa eduskunnalle esitelles- Södermanin aktiivisuus liittyen ihmisoikeusinstituu- henkilön yksikkö oikeusasiamiehen kanslian yhtey- lerista annettujen lakien muuttamisesta annettiin sään Söderman jo pitikin myönteisenä asiana kante- tion perustamiseen. dessä.”343 syksyllä 2010. Tärkeä ehdotus oli se, että kantelun lukynnyksen muuttamista, jonka tavoitteena on tutkintakynnyksen määrittely korvattaisiin yksittäista- nopeuttaa kantelujen käsittelyä. Henkilökohtaisena Oikeusasiamiehen vuoden 2007 kertomusta perus- Vuonna 2008 edustaja Jacob Söderman (sd) ja yhdeksän pauksellisen harkintavallan paremmin mahdollistavalla lisäyksenään hän kyllä mainitsi, että kantelujen käsit- tuslakivaliokunnassa käsiteltäessä valiokunta sai muuta edustajaa tekivät lakialoitteen kansallisesta muotoilulla.349 Kantelujen vanhentumisaikaa ehdotet- telyn hitaudessa on todellinen ongelma.353 Esityksen ja pyynnöstään selvityksen kanteluasioiden käsittely- ihmisoikeusinstituutiosta. He näkivät sen voivan toimia tiin myös lyhennettäväksi. Tavoitteena näillä muutok- mietinnön toisessa käsittelyssä puheenvuoron käytti ajoista, samoin kuin tiedot yli kaksi vuotta vireillä

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 247 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 248

olleista kanteluista. Valiokunta piti epätyydyttävänä, LOPUTTOMALLA TIELLÄ? Käänteen aiheutti vuonna 2006 tekemäni ratkaisu Täysistuntokeskustelussa liikuttiin seurakuntalehti- jos ratkaisu kanteluun viipyy yli vuoden.356 Seuraava PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA koskien uskonnollisten lehtien lähettämistä seura- asian ympärillä, vaikka muodollisesti kysymyksessä mietintö oli jo aika lailla oikeusasiamiestä opastavampi. LAILLISUUSVALVOJIEN RATKAISUJEN kuntaan kuulumattomille. Katsoin jakelun nimen- olikin vuosien 2004 ja 2005 kertomusten käsittely. Valiokunta piti myönteisenä, että oli aktiivisesti pyritty ARVIOIJANA omaisesta kiellosta huolimatta olevan uskonnonva- Valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) muotoili kantelujen käsittelyaikojen lyhentämiseen. Tutkinta- paussäännöksen vastaista.365 Ratkaisua tällä hetkellä puheenvuoronsa varovaisesti ja totesi, että perustusla- kynnyksen nostaminen olisi omiaan mahdollistamaan Artikkelin alussa käsittelin varsin laajasti edus- tarkastellessani voin todeta, että ratkaisu vaikuttaa kivaliokunta ”ei koskaan ota kantaa yksittäisiin kysy- voimavarojen suuntaamisen lisääntyvästi oma-aloittei- kunnan keinoja valvoa oikeusasiamiehen toimintaa. liian lyhyesti perustellulta ja myös johtopäätöksil- myksiin eikä myöskään tässä tapauksessa ota kantaa seen tutkintaan ja tarkastuksiin. Kansalaisnäkökulman Asianomaiset säännökset koskivat syytteen nostamista tään tarpeettoman jyrkältä. Kaikki ne ainekset, jotka siihen, onko Oikeusasiamiehen kansliassa tai apulais- huomioon ottaminen on oikeusasiamiehen työssä lainvastaisesta menettelystä valtakunnanoikeudessa sisältyivät ensimmäisiin vuoden 2006 ratkaisuihini, oikeusasiamiehen toimesta jokin ratkaisu tehty oikein erityisen tärkeää, perustuslakivaliokunta neuvoi. Epävi- sekä oikeusasiamiehen vapauttamista tehtävästä kesken perustuslakivaliokunnan mietintöön sekä vuonna tai väärin, mutta katsottiin kuitenkin, että tässä yhtey- rallisempikin yhteydenotto viranomaiseen kuin selvi- toimikauden. Oikeusasiamiehen ratkaisemia yksit- 2009 tekemääni viimeiseen samaa aihepiiriä koske- dessä on syytä kiinnittää huomiota tiettyihin tärkeisiin tyspyyntö voisi johtaa asian selvittämiseen ja korjautu- täistapauksia perustuslakivaliokunta oli ottanut ikään vaan ratkaisuun, jossa lähtökohta oli pikemmin hyvä periaatteisiin, jotka koskevat sananvapautta ja uskon- miseen.357 Valiokunnan puheenjohtaja Sasi mainitsikin kuin uuteen tarkasteluun 1920- ja 1930-luvuilla neljä hallinto viranomaistoiminnassa366, olisi ollut hyvä ottaa nonvapautta”. Muut edustajat puhuivat suoremmin: täysistunnossa, että mietinnön laatimisessa on voitu kertaa, mutta jo ajan kulumisenkin vuoksi näitä ei liene huomioon jo heti ensimmäisissä ratkaisuissa. Varsinkin Edustaja Sari Essayah (kd) piti hyvänä, että perustus- käyttää kattavasti hyväksi Södermanin erityistä asian- 2000-luvulle tultaessa pidetty minkäänlaista vakiintu- vuoden 2006 ratkaisu onkin herättänyt kritiikkiä sekä lakivaliokunta oli katsonut asiassa olleen tulkinta- tuntemusta.358 nutta tapaa synnyttäneinä tilanteina.364 Muualta kuin sellaisten tutkijoiden parissa, jotka ovat tutkineet erityi- virheen. Edustaja Simo Rundgren (kesk) totesi, ettei mietinnöistä selvisi lisäksi, että yksittäistapauksia oli sesti uskonnonvapautta367, että sellaisten tutkijoiden perustuslakivaliokunta ole muutoksenhakuinstanssi, Vuoden 2009 kertomusta käsiteltäessä perustuslakiva- ilmeisesti jossain määrin käsitelty myös siten, ettei joukossa, jotka ylipäätään katsovat perusoikeuksilla mutta mietintö ei jätä asiassa mahdollisuuksia virhe- liokunta pyysi oikeusasiamieheltä selvitystä kymme- niistä tullut mitään mainintaa valiokunnan mietin- argumentoitavan nykyisin liikaa368. tulkinnoille. Toinenkin keskustan pappisedustaja, nestä vanhimmasta käsiteltävänä olevasta kantelusta.359 töön. Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli luonneh- Lauri Oinonen, piti mietintöä oikeana. Vasemmisto- Käsittelyaikojen valvonnan kohteeksi pääsi myös tinut vuonna 1979 lausumiaan toimintaohjeiksi, joita Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa oli vaalien liiton Annika Lapintie muistutti, että myös muu vakau- oikeuskansleri.360 Tämän jälkeen perustuslakivalio- oikeusasiamies voi parhaaksi harkitsemallaan tavalla vuonna 2007 lähestyessä käsiteltävänä oikeusasia- muksellinen viestintä kuuluu rinnalle yhtä tärkeänä. kunta ei ole toteuttanut tällaista taikka vastaavaa lailli- noudattaa, ottaen huomioon valtiosääntöisesti itse- miehen kertomukset sekä vuosilta 2004 että 2005. Kansanedustajien, poliittisesta laidasta laitaan, yhteinen suusvalvojien työtilanteen erityisseurantaa. Toki valio- näisen asemansa. Oikeuskirjallisuudessa puolestaan Mietintö annettiin kolme päivää ennen sitä, kun edus- huoli lieneekin koskenut poliittista mainontaa: edustaja kunta on myöhemmin pannut tyytyväisenä merkille oli suhtauduttu varauksellisesti eduskunnan kannan- kunta lopetti työskentelynsä. Mietinnössään perustus- Essayah pelkäsi, että myös vaalimainonnan postilaati- sen, että oikeusasiamiehen toiminnassa on saavutettu ottojen merkitykseen. Vuonna 1998 perustuslakivalio- lakivaliokunta käsittelikin ”kertomuskauteen sinänsä koihin ”voisi samalla perusteella kieltää”.370 Laillisuus- tavoite kaikkien kantelujen enintään vuoden käsittely- kunnan puheenjohtaja Ville Itälä (kok) piti ”loputto- liittymättömänä seikkana” sisällöltään uskonnolliseksi valvonnan kannalta pelko oli luonnollisesti aiheeton, ajoista.361 Perustuslakivaliokunta on myös toistuvasti mana tienä” sitä, että perustuslakivaliokunta ryhtyisi luonnehdittavan viestinnän vapautta. Perustuslain ja koska puolueita ei esimerkiksi oikeusasiamies valvo; toivonut oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin työn- käsittelemään oikeusasiamiehen ratkaisemia yksittäisiä Euroopan ihmisoikeussopimuksen todettiin antavan ehkä edustajilla olivatkin mielessä Suomen Postin jaon ja yhteistyön kehittämismahdollisuuden selvittä- tapauksia. tälle vapaudelle hyvin vahvaa suojaa. Vapaus kuuluu toimenpiteet – Essayahin mukaan Suomen Posti oli mistä.362 Myös on mainittu myönteisenä ratkaisutapana kaikille Suomessa toimiville uskonnollisille yhdyskun- tehnyt seurakuntalehtien jakelusta tiettyjä päätöksiä. esimerkiksi esityksen tekeminen asian sopimisesta ja Perustuslakivaliokunta kuitenkin lähti 2000-luvulla nille. Mahdollisista rajoituksista viestinnän vapauteen Niitä Essayah oli arvostellut jo hallitukselle tekemäs- hyvityksestä.363 tuolle tielle, toki määrällisesti maltillisesti eikä Itälän voidaan säätää lailla, mutta sellaisen lain tulee täyttää sään kirjallisessa kysymyksessä.371 pelkäämällä tavalla ”jatkuvasti”. Sama koski myös perusoikeusrajoituksiin kohdistuvat yleiset vaatimukset oikeuskanslerin kannanottojen arviointia perustuslaki- muun ohella sääntelyn hyväksyttävyydestä ja välttä- Myöhemmin perustuslakivaliokunnan mietintö on valiokunnassa. mättömyydestä samoin kuin tarkkarajaisuudesta ja toiminut ennakkotapauksena: kun vuonna 2014 perus- täsmällisyydestä.369 tuslakivaliokunta asettui apulaisoikeuskanslerin kanssa

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 249 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 250

eri linjoille, edustaja Ben Zyskowicz (kok) totesi, ettei muspuheenvuorossaan378, minkä perustuslakivalio- tarvetta muuttaa aikaisempaa kantaansa koulun perin- vuoroissa tärkeinä.383 Edustaja Outi Mäkelä (kok), joka valiokunnan menettely ollut lainkaan ennenkuuluma- kunta vain lyhyesti mainitsi379. teisten juhlien osalta. Kyseinen kanta oli vuodelta Zyskowiczin mukaan oli yhtenä vaikuttajana siihen, tonta, sillä valiokunta oli ”esimerkiksi oikaissut aika- 2002. Mietintö sivusi myös oikeusasiamiestä sikäli, että että asia otettiin esille perustuslakivaliokunnassa, totesi, naan apulaisoikeusmiehen [sic] tulkinnan, joka liittyi Apulaisoikeuskansleri Puumalainen saattoikin toisessa apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja oli vuonna 2013 ettei ollut ”suoranaisesti” kyse siitä, että perustuslakiva- uskonnollisten lehtien jakamiseen”.372 kertomuspuheenvuorossaan todeta, että eduskunta on antanut ratkaisun suvivirren laulamista koskeneeseen liokunta olisi puuttunut yksittäiseen apulaisoikeuskans- ”useimmiten suhtautunut pidättyväisesti” yksittäisten kanteluun ja katsonut, että suvivirren laulaminen ei tee lerin ratkaisuun.384 Ennen vuoteen 2014 menemistä tarkastellaan toista oikeuskanslerin ratkaisujen arviointiin. Jälkikäteistä koulun päättäjäisjuhlaa uskonnolliseksi tilaisuudeksi. apulaisoikeuskanslerin ratkaisukokonaisuutta, joka kritiikkiä Puumalainen piti hyväksyttävänä, mutta reaa- Tämä kanta vaikuttaa saavan mietinnössä perustuslaki- herätti perustuslakivaliokunnan kritiikkiä. Kertomus- liaikaista puuttumista ei.380 valiokunnan siunauksen.382 MAALAISJÄRJEN KAIPUUTA – puheenvuorossaan vuodelta 2009 apulaisoikeuskansleri LAILLISUUSVALVOJIEN RATKAISUT Mikko Puumalainen selosti eräitä ratkaisujaan, joissa Seuraavaksi kuitenkin nähtiin lähes reaaliaikainen puut- Vaikka perustuslakivaliokunta käsitteli asiaa maltil- EDUSTAJIEN PUNNITTAVINA hän oli soveltanut yhdenvertaisuuslain ja perustus- tuminen. Puumalainen oli 24.3.2014 tehnyt päätöksen lisin sanakääntein, ei täysistunnossa edustajilla ollut lain syrjintäkieltoja. Muutamat päätökset olivat koske- uskonnon harjoittamisesta kouluissa. Hän piti perus- tällaisia pidäkkeitä. Ensimmäisen puheenvuoron ehätti 2000-luku on merkinnyt laillisuusvalvojien ratkaisujen neet oman kunnan asukkaiden suosimista. Lisäksi oli teltuna sitä, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi tilai- käyttämään aikaisempi puheenjohtaja Kimmo Sasi selvästi lisääntynyttä kritiikkiä eduskunnassa myös eräässä ratkaisussa todettu, että ammattiliittoon kuulu- suuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. (kok), joka nyt oli valiokunnan varajäsen. Erityisesti muuten kuin perustuslakivaliokunnan mietinnöissä. mattoman liittoon kuuluvaan nähden epäsuotuisampi Hän katsoi olevan myös syytä kysyä, miksi koulun häntä harmitti apulaisoikeuskanslerin päätöksessä Eduskunnan täysistunnoissa esitetty arvostelu on ollut kohtelu oli syrjivä.373 Viimeksi mainittu herätti oikeus- työskentelyn yhteiset juhla- ja päätöstilaisuudet halu- oleva huomautus, jonka mukaan ”suomalainen kult- aikaisempaa laajempaa, yksityiskohtaisempaa, tois- kirjallisuudessa kritiikkiä sekä asiantuntijoiden taholla374 taan edelleenkin nivoa uskonnon harjoittamiseen ja sen tuuri” on muutoksessa, eikä perustuslakivaliokuntakaan tuvampaa ja jyrkempää. Edellä sitä käsiteltiin liittyen että perusoikeusargumentoinnille kriittisissä piireissä375. myötä rikkoa niiden yhteisöllisyys. Erityistä kannan- voi tätä muutosta estää, ”vaikka tahtoisikin”. Sasi piti tilanteisiin, joissa perustuslakivaliokunta oli arvostellut ottoa esimerkiksi suvivirren laulamiseen päätös ei harvinaisena, että ”näin selkeästi eduskunnan auktori- laillisuusvalvojien ratkaisuja. Kritiikkiä on esiintynyt Perustuslakivaliokunta kiinnitti ”perustuslain näkökul- sisällä, joskin oikeuskanslerin omassa kertomuksessakin teetti, perustuslakivaliokunta haastetaan”. Perustusla- paljonkin myös muissa yhteyksissä. masta huomiota henkilöiden asettamiseen eri asemaan siitä puhutaan niin sanottuna suvivirsitapauksena.381 kivaliokunnan uusi mietintö oli nyt päätös, ”jota kaikki heidän asuinpaikkansa perusteella”. Valiokunta viit- noudattakoot”. Edustaja Ben Zyskowicz (kok) katsoi Perusteellisin oikeusasiamiehen ratkaisujen arvostelija tasi aikaisempaan käytäntöönsä ja kunnalliseen itse- Perustuslakivaliokunta puuttui asiaan jo kuukauden perustuslakivaliokunnan päättäneen käytännössä, ”että on ollut edustaja Ben Zyskowicz (kok). Laaja Zysko- hallintoon ja piti mahdollisena kunnan asukkaiden päästä, 25.4.2014 annetussa mietinnössä. Kun asia ei suvivirsi edelleenkin sopii”. Tämä oli erinomainen ja wiczin esittämä kritiikki alkoi vuonna 2005, jolloin hän parempaan asemaan asettamista ”ainakin joissain liittynyt käsiteltävään, vuoden 2012 kertomukseen, välttämätön päätös. Hän kiitti nimeltä kansanedustajia, piti apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläisen ratkaisua tapauksissa”.376 Täysistunnossa asiaa esitteli perustusla- valiokunta omaksui jälleen mallin, jonka mukaan jotka olivat vaikuttaneet siihen, että ”tämä apulais- siitä, että Helsingin kaupunki valitessaan asukkaat kivaliokunnan puolesta sopuisasti edustaja Söderman: ”kertomuskauteen sinänsä liittymättömänä seikkana” oikeuskanslerin omituinen tulkintaratkaisu otettiin kaupungin vuokra-asuntoihin ei saa asettaa helsinkiläisiä ”– – me ikään kuin käymme vähän dialogia Oikeus- kiinnitettiin huomiota uskonnon ja omantunnon uudelleen harkintaan ja, voi sanoa, oikaistiin perus- muita parempaan asemaan, hämmentävänä. Näkökoh- kanslerinviraston kanssa. Apulaisoikeuskansleri on vapauden huomioon ottamiseen koulujen tilaisuuk- tuslakivaliokunnassa”. ”Totta kai” valiokunnalla on taansa hän perusteli Helsingin kaupungin lakimiesten tehnyt hyvin pitkän artikkelin yhdenvertaisuuslaista, sissa. Valiokunnan mielestä perustuslaista tai Euroopan Zyskowiczin mielestä tilaisuus kertomuksen käsittelyn muistiolla. Samassa yhteydessä hän nosti esiin ”konnat ja joka on suurella asiantuntemuksella laadittu. Mutta ihmisoikeussopimuksesta ei johdu vaatimusta poistaa yhteydessä ottaa kantaa myös yksittäisiin tulkintarat- rosvot” kansalaisten perusoikeuksia uhkaavana tahona.385 me olemme perustuslain nojalla tulleet vähän toisiin koulun toiminnasta kaikkea ”uskontoon viittaavia kaisuihin. Tämä ei voi olla jatkuvaa, mutta laillisuus- kantoihin – – Tätä tietysti voi Oikeuskanslerinvirastossa elementtejä sisältävää ainesta”. ”Pitkälle viety uskon- valvojien ratkaisuihin oli perusteltua puuttua, ”jos niin Vuonna 2012 Zyskowiczin tulilinjalla oli apulaisoikeus- pohtia ja katsoa, miltä tämä meidän puheenvuoromme nollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen” ei pahasti lyövät kirveensä kiveen, niin kuin tässä apulais- kanslerin ratkaisu liittyen koulun kurinpitoon. Se oli tuntuu. Sehän on lähinnä teidän pohdittavaksenne.”377 valiokunnan mielestä myöskään edistä uskonnollista oikeuskansleri Puumalainen”. Keskustelu oli vilkasta. hänen mielestään sisältänyt erittäin tiukan tulkinnan Puumalainen palasi aihepiiriin myös seuraavassa kerto- suvaitsevaisuutta. Perustuslakivaliokunta ei nähnyt Kristillisiä perinteitä pidettiin useimmissa puheen- lailla säätämisen vaatimuksesta. Zyskowicz asettikin

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 251 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 252

läsnä olleelle oikeuskanslerille kysymyksen: ”Milloin Seuraavakin oikeusasiamiehen toimintakertomus ajautui asiaan kuulumattomaan aiheeseen eli turva- Ateneumissa ja koulun kurinpito, eli innoittajana Suomesta on tullut maa, jossa terveen järjen käyttö on herätti vastaavaa keskustelua, jossa aktiivisin oli paikanhakijoiden tekemiin rikoksiin. Niistä keskus- toimivat molempien laillisuusvalvojien jo aikai- kielletty ja joka asiasta pitää erikseen säätää lailla?”. jälleen edustaja Zyskowicz. Myös kokoomuksen Timo telun käynnisti edustaja Zyskowicz ja siihen yhtyivät semmin eräiden edustajien esittämää kritiikkiä herät- Oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi, ettei voi lähteä Heinonen käytti pitkän puheenvuoron. He nostivat muutamat perussuomalaisten kansanedustajat.392 täneet ratkaisut.394 Vuoden 2016 kertomuksesta esiin arvioimaan tai kommentoimaan yksittäistapausta.386 esiin koulun kurinpidon ja tarkkailuhaalareiden lisäksi Keskustelu liittyi siis siltä osin vuoden 2015 runsaan nousi vankien sitominen kuljetuksen ajaksi. Edustaja apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan (tosin jo vuodelta turvapaikanhakijoiden määrän osassa eduskuntaa Zyskowicz arveli apulaisoikeusasiamies Pajuojan tätä Seuraavana vuonna, nyt oikeusasiamiehen kertomusta 2010 olevan) päätöksen, jonka mukaan valokuvaus- aiheuttamaan huoleen. koskevan päätöksen johtavan siihen, että ”paloittelu- vuodelta 2011 käsiteltäessä, Zyskowicz palasi mainit- kiellon Ateneumissa tulisi perustua lakiin. Elävässä murhaajat ja muut tuolla juoksentelevat sitten vapaina tuun apulaisoikeuskanslerin ratkaisuun ja arvosteli elämässä kaikesta ei voi säätää lailla, totesi Zysko- Keskustelu oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta Helsingin kaduilla”. Oikeusasiamies ei juuri ottanut lisäksi oikeusasiamiehen kielteistä kantaa vankiloissa wicz. Nämä puhujat peräänkuuluttivat terveen järjen, 2014 sivusi myös oikeusasiamiestä. Keskustan Antti kantaa Zyskowiczin esiin nostamaan päätökseen, koska käytettyjä niin sanottuja tarkkailuhaalareita kohtaan. maalaisjärjen käyttöä. Sitä halusi myös keskustan Mauri Kurvinen palasi niin sanottuun suvivirsitapaukseen ja se ei ollut oikeusasiamiehen tekemä.395 ”Onko todella kaikki säädettävä erikseen laissa kaikissa Pekkarinen: ”– – suuri kansa on tästä asiasta samaa toivoi, ettei ”perus- ja ihmisoikeuksista saa tehdä niin olosuhteissa? – – Eikö mikään johdu asian luonteesta? mieltä, järjen käytöstä, terveen järjen käytöstä. Edus- teoreettisia ja käytännön elämälle ja suomalaiselle kult- Nähtäväksi jää, oliko näinkin laajassa kritiikissä kysymys Eikö mitään tämän päivän maailmassa voida päätellä taja Zyskowicz puhuu ihan samalla tavalla kuin kansa tuurille vieraita, ettei meidän hyviä, kauniita, hienoja väliaikaisesta ilmiöstä. Joka tapauksessa on huomat- asiayhteydestä, olosuhteista? – – Onko todella niin, Uuraisten torilla”. Oikeusasiamies Jääskeläinen myönsi, tapojamme voisi toteuttaa meidän kouluissamme tava, että täysistunnoissa puheenvuoroja käyttäneiden että terveen järjen käyttö tässä maassa erilaisissa tilan- että lailla säätämisen vaatimus johtaa hyvin runsaaseen tai muissa julkisissa yksiköissä”. Käytännön elämälle kansanedustajien selvä enemmistö on 2010-luvullakin teissa on todellakin kielletty, kaikki pitää säätää laissa?” lainsäädäntöön, kuten pitkään ja yksityiskohtaiseen vieraana hän piti myös apulaisoikeusasiamiehen esittänyt oikeusasiamiehen toiminnasta myönteisiä ar- Täysistunnossa paikalla ollut oikeusasiamies Jääske- vankeuslakiin.388 Turhaa juridista pyörittelyä ja tieteen päätöstä huippu-urheilijoiden varusmiespalveluksesta. vioita, taikka eivät ainakaan moittivia. Kriittisiä puheen- läinen toi ratkaisun taustasta esiin sen, että kyseisten tekemistä toisen luokan asioissa Zyskowicz näki oikeus- Kurvisen puheenvuoro ilahdutti edustaja Zyskowiczia, vuoroja on tuolloin esittänyt vain yhdestä kolmeen haalareiden käyttöön oikeuttavaa säännöstä ei ollut asiamiehen toiminnassa myös seuraavana vuonna. Hän joka oli kokenut olleensa eduskunnassa huutavan ääni edustajaa vuodessa. Arvostelu ei ole myöskään vaikut- olemassa. Asiassa saatiin dialogia aikaan, sillä kyse oli varoitti ”perusoikeusfundamentalismista”.389 korvessa perus- ja ihmisoikeuskysymyksistä käydyssä tanut perustuslakivaliokunnan linjauksiin. oikeusasiamiehen omasta ratkaisusta – tapana vaikuttaa keskustelussa. Suomalaisia perinteitä korostivat myös olevan, että oikeusasiamies (tai oikeuskansleri) ei täys- Vuoden 2014 kertomusta käsiteltäessä Zyskowicz jatkoi edustajat Timo Heinonen (kok) ja Vesa-Matti Saarak- Marraskuussa 2019 täysistunnossa käytiin varsin istunnossa lausu juuri mitään apulaiskollegojensa lähetekeskustelussa lailla säätämisen vaatimuksen kriti- kala (ps). Tukea suvivirsiperinteelle löytyi vasem- vilkasta keskustelua apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisuista. Jääskeläisen argumentit eivät muuttaneet sointia. Lisäksi hän nosti kertomuksesta esille apulais- mistoksi lasketulta puoleltakin, edustaja Eero Heinä- viikkoa aikaisemmin tekemästä päätöksestä, joka koski Zyskowiczin kantaa. Vikaa oli hänen mukaansa paitsi oikeusasiamies Maija Sakslinin päätöksen siitä, että luomalta (sd). Heinäluoma myös palautti mieleen koulujen uskonnollisia juhlia.396 oikeusasiamiehen päätöksessä myös vankeuslaissa, ammattiurheilijoiden lyhyt varusmiespalvelusaika on apulaisoikeusasiamiehen ”erinomaisen järisyttävän” jossa pitäisi olla jonkinlainen yleissäännös välttämättö- ongelmallinen yhdenvertaisen kohtelun kannalta, mitä ratkaisun seurakuntalehtien jakelusta. Heinäluoma Kohtalaisen usein esillä olleena oikeusasiamiehen mistä rajoituksista. Sellainen tarvitsisi olla muissakin Zyskowicz piti ”nillittämisenä”390. Hän ihmetteli, eikö toivoikin, että laillisuusvalvojat käyttäisivät harkinnas- kertomuksiin liittyvänä aiheena voi mainita myös laitoksissa kuin vankiloissa. Lainsäädännön ongelmien suurempi yhdenvertaisuusongelma ole se, että naiset saan tolkkua. Saman puolueen Ilkka Kantola sentään huomion kiinnittämisen viranomaisten resursseihin ja taustalla oli se, että perustuslakivaliokunnassa käyvät on kokonaan vapautettu varusmiespalveluksesta. Oi- piti keskustelua Puumalaisen rusikoimisena ”aikamoi- virkamiesten jaksamiseen. Tällaisia puheenvuoroja ovat ”akateemisissa norsunluutorneissaan asioita pohti- keusasiamies Jääskeläinen totesi, ettei voi puhua Saks- sellakin innolla” ja totesi, ettei tämän ratkaisu ollut käyttäneet kokoomuksen Kari Tolvanen397 ja perussuo- neet niin sanotut ihmisoikeus- ja valtiosääntöasiantun- linin puolesta, mutta ongelmana oli ollut, ettei urhei- koskenut suvivirren laulamista.393 malaisten Leena Meri398, jotka varmaankin oman virka- tijat lausumassa todellisuudelle ja käytännön elävälle lijoita koskevasta menettelystä ollut lakiin perustuvaa miestaustansa vuoksi ovat pyrkineet arvioimaan tilan- elämälle vieraita käsityksiään”. Vankien oikeuksia ei sääntelyä, toisin kuin naisten vapauttamisesta asevel- Oikeusasiamiehen vuoden 2015 kertomusta käsitel- netta myös laillisuusvalvonnan kohteen kannalta. saisi tulkita ”niin kuin yläkanttiin”, koska nämä ovat vollisuudesta.391 Kertomusta perustuslakivaliokunnan täessä keskustelussa olivat edelleen esillä suvivirsi, ”myyneet huumeita lapsillemme, raiskanneet jne.”.387 mietinnön jälkeen käsiteltäessä keskustelu osaksi vankeuslain yksityiskohtaisuus, valokuvauskielto

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 253 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 254

2000-LUVUN MUUTOKSIEN masta kantaa yksittäisiin tapauksiin. Tässä ei ole aina valtiosääntöisiin kysymyksiin voi ottaa kantaa useampi mainita laillisuusvalvojien kannanottojen perustuslain- ARVIOINTIA onnistuttu, vaan joskus valiokunta on oikeusasiamiehen toimija. Mallissa pluralistinen dialogi valtiosääntöi- mukaisuuden tutkimista. kertomusta käsitellessään ottanut kantaa myös oikeus- sissä kysymyksissä täydentäisi perustuslakivaliokunnan Historian tutkimuksessa kiinnostaa erityisesti muutos, asiamiehen yksittäisiin toimiin.399 monologeja. Painopisteen hajauttamista perustuslaki- Perustuslain 106 §:n mukaan jos tuomioistuimen käsi- ja sikäli on syytä pohtia tarkemmin edellä kuvattujen valiokuntaa laajemmalle perustelee tarve suojata yksi- teltävänä olevassa asiassa lain säännöksen sovelta- 2000-luvun muutosten taustaa ja merkitystä. Erityisesti Kirsi Kuusikko kirjoittaa, että perustuslakivaliokunta löiden oikeuksia myös demokraattisesti valitulta enem- minen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, perustuslakivaliokunnan kannanotot laillisuusvalvo- ei puutu yksittäisiin tapauksiin käsitellessään oikeus- mistöltä. Perustuslakivaliokunta on ehkä parhaassa tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain sään- jien yksittäistä ratkaisuista ja kansanedustajien lisään- asiamiehen vuosikertomusta. Suomessa tällaisen asemassa kehittämään perusoikeuksien yleisiä oppeja, nökselle. Vastaavaa tulkintatehtävää tuomioistuimilla ei tynyt kritiikki laillisuusvalvojien ratkaisuja kohtaan toiminnan katsottaisiin helposti vaarantavan oikeus- koska se voi irrottautua yksittäistapauksen konteks- ollut aikaisemmin. Perustuslain 107 §:ssä on puolestaan ovat mielenkiintoisia uusia ilmiöitä. Laillisuusvalvo- asiamiehen puolueettomuutta ja riippumattomuutta.400 tista. Toisaalta perustuslakivaliokuntaa on kirjoitta- säädetty, että jos asetuksen tai muun lakia alemmanas- jien työtapojen ja -määrien aiempaa tarkempi seuranta Tämä Kuusikon toteamus ei hänen kirjansa julkaisu- jien mukaan kritisoitu siitä, että näkökulma on usein teisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain vanhimpia juttuja koskevine selvityspyyntöineen ei sen ajankohtana siis oikeastaan pitänyt paikkaansa. Jäljem- pikemminkin säätämisjärjestyskysymyksissä, ei niin- tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistui- sijaan ilmeisesti tullut jäädäkseen osaksi eduskunnan pänä kirjassaan Kuusikko käsitteleekin tuolloin varsin kään oikeuksien toimeenpanossa.403 Kirjoittajien messa tai muussa viranomaisessa. Kaikkia viranomaisia työtä. Siltä osin kyse lienee ollut yksittäisen aktiivisen tuoretta tapausta, jossa perustuslakivaliokunta käytän- toivomus perusoikeustulkintojen pluralistisuudesta koskee myös perustuslain 22 §, jonka mukaan julkisen perustuslakivaliokunnan jäsenen aikaansaamasta väliai- nössä otti apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun seura- siis poikkeaa Kuusikon näkemyksistä. vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuk- kaisesta muutoksesta. kuntalehtien jakelusta kantaa. Kuusikko vaikuttaa sien toteutuminen. pitävän tätä ongelmattomana ja katsovan, että perustus- Perustuslain tulkintakentälle onkin vuoden 1995 perus- Laillisuusvalvojien työn kannalta tärkeimpiä ovat lakivaliokunnan kannanotto otti paremmin huomioon oikeusuudistuksen (969/17.7.1995) ja vuoden 2000 Jo vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa säädettiin perustuslakivaliokunnan mietinnöt. Artikkelin alussa perusoikeusjärjestelmän kokonaisuutena. Kuusikko perustuslain (731/11.6.1999) myötä tullut muitakin laillisuusvalvojien, sekä oikeuskanslerin että oikeus- käsittelin 2000-luvun alkuun ulottuen oikeuskirjalli- arveli sen, että oikeusasiamiehen toimet kyseenalais- toimijoita kuin eduskunnan perustuslakivaliokunta. asiamiehen, tehtäväksi valvoa myös perusoikeuksien suuden kannanottoja mietinnöissä olevien lausumien tetaan, olevan mahdollisesti eräänlainen uusi tendens- Omat tehtävänsä on myös tuomioistuimilla, laillisuus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tämän ei katsottu merkityksestä. Myöhemmät kirjoittajat ovat jo voineet sikin, sillä keskustelua olivat herättäneet myös eräät valvojilla ja muillakin tahoilla. merkitsevän käytännössä oikeusasiamiehen tehtävien ottaa huomioon, että perustuslakivaliokunnan yksit- yhdenvertaisuusperiaatteeseen sekä kunnan sosiaali- ja laajentamista. Tarkoitus oli tukea oikeusasiamiehelle täistapaukselliset kannanotot eivät olleetkaan jääneet terveyspalvelujen tarjoamiseen liittyneet tapaukset. Perustuslain 74 §:n mukaan eduskunnan perustusla- jo muotoutunutta tehtävää.405 Nyttemmin vastaava historiaan. Kirjoittajien tiedossa on ollut seurakuntaleh- Tässä tendenssissäkään Kuusikko ei vaikuta, toisaalla kivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen oikeuskansleria koskeva säännös on perustuslain tiasian käsittely, ei sen sijaan myöhempi, tosin apulais- teoksessaan oikeusasiamiehen riippumattomuudesta käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden 108 §:ssä ja oikeusasiamiestä koskeva säännös perustus- oikeuskanslerin päätöksiä koskenut niin sanotun suvi- esittämästään huolimatta, näkevän ongelmia.401 perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvä- lain 109 §:ssä.406 virsiasian käsittely. lisiin ihmisoikeussopimuksiin. Hallituksen esityksen Jussi Pajuoja ja Pasi Pölönen eivät ota nimenomaista mukaan vaikka perustuslakivaliokunnan harjoittama Juha Lavapuro on luonnehtinut nykyistä perustusla- Liisa Niemisen mukaan ei ole mitenkään harvinaista, kantaa kysymykseen oikeusasiamiehen ratkaisuja perustuslainmukaisuuden valvonta pääasiassa kohdis- kikontrollijärjestelmää pluralistiseksi: perus- ja ihmis- että täysistunnossa oikeusasiamiehen kertomusta käsi- koskevien eduskunnan kannanottojen merkityk- tuukin lakiehdotuksiin, voi sen arvioitavaksi tulla oikeuksien toteutumista valvotaan paitsi perintei- teltäessä kansanedustajat ottavat kantaa myös yksit- sestä.402 He kuitenkin katsovat, että ei ole perusteltua muitakin asioita, joiden perustuslainmukaisuudesta seen tapaan perustuslakivaliokunnan toimesta, myös täisiin tapauksiin, mikä on sinänsä sallittua ja lain- lähteä siitä, että vain perustuslakivaliokunta voi tuottaa tai suhteesta ihmisoikeussopimuksiin sen tulee antaa tuomioistuinten ja viranomaisten sekä ylimpien lail- mukaista perustuslaissa turvatun kansanedustajan valtiosääntöoikeudellista tai perus- ja ihmisoikeusulot- lausunto. Tällaisia säännöksessä tarkoitettuja muita lisuusvalvojien toimesta. Lavapuro toteaa, että lailli- puheoikeuden alaan kuuluvana. Nieminen katsoi, että tuvuuksia omaavaa oikeuskäytäntöä ja että tuomiois- asioita voivat olla esimerkiksi talousarvion käsittelyyn suusvalvojien huomattavasta merkityksestä huolimatta sen sijaan perustuslakivaliokunnan tulee oikeusasia- tuimet tai ylimmät laillisuusvalvojat eivät olisi siihen liittyvät kysymykset ja perustuslain 96 §:ssä tarkoitetut niiden asema ei tuota vielä yhtä selkeää ja normatiivi- miehen riippumattomuuden säilymiseksi pidättyä otta- kykeneviä tai oikeutettuja. He toivovat mallia, jossa Euroopan unionia koskevat asiat.404 Siten esitöissä ei sesti hyödynnettävää tarkastelukehystä kuin sitovia

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 255 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 256

päätöksiä tekevien tuomioistuinten ja perustuslakiva- Perustuslakivaliokunnan ja laillisuusvalvojien kannan- liokunnan kaltaisen parlamentaarisen valvontaelimen ottojen suhdetta on Ilkka Saraviita puolestaan kuvannut toiminta.407 seuraavasti: Valiokunta päättää siitä, sopeutuuko tietty säädösehdotus perusoikeusjärjestelmään. Valiokunnan Mikael Hidénin perustuslain toimivuudesta tekemässä toiminta ei kuitenkaan ylety sille tasolle, jossa yksi- selvityksessä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tyisen ihmisen perusoikeusturva voi vaarantua käytän- asemaa kuvataan seuraavasti: Eduskunnan perustusla- nössä, eli tuomioistuinten ja viranomaisten yksittäisiin kivaliokunta on perustuslain ylivoimaisesti näkyvin ja päätöksiin. Ylimmät lainvalvojat täyttävät tämän aukon arvovaltaisin tulkitsija. Se joutuu jatkuvasti ottamaan perusoikeusjärjestelmän toteutuksessa.412 kantaa eduskunnassa säädettävien lakien perustuslain- mukaisuuteen. Valiokunnan tulkintakannanotot eivät Edellä kuvatut perustuslakivaliokunnan kannanotot oikeudellisesti sido riippumattomia tuomioistuimia, liittyen seurakuntalehtien jakeluun ja uskonnon harjoit- mutta valiokunnan kannanotoilla on huomattava arvo- tamiseen koulussa ovat olleet käytännössä laillisuus- valta ja suuri tosiasiallinen ohjaava merkitys kaikessa valvojan ratkaisun uudelleen käsittelemistä ikään kuin viranomaistoiminnassa. Valiokunnan kannanotot muutoksenhakuelimenä. Kuten monen kansanedus- muodostavat oikeastaan ainoan arvovaltaisen, kattavan tajan täysistuntopuheenvuorosta kävi ilmi, sellaiseksi ja yhtenäisen perustuslain tulkintaa koskevan virallisai- menettely on myös yleisesti käsitetty: perustuslakiva- neiston Suomessa.408 Perustuslakivaliokunnan lisäksi liokunnan kantaa tuli ”kaikkien noudattaa”.413 Löytyi merkittäviä perustuslain tulkintoja antavat ”tapauksit- kuitenkin myös esimerkki asioiden toisenlaisesta käsit- tain ylimmät tuomioistuimet ja ylimmät laillisuuden telytavasta: perustuslakivaliokunta tulkitsi mahdolli- valvojat”.409 suutta oman kunnan asukkaan suosimiseen virkatoiminnassa toisin kuin apulaisoikeuskansleri oli tehnyt, Lavapuro on todennut perustuslakivaliokunnan tekevän mutta tämän esitettiin olevan dialogin osa, oikeuskans- tulkintansa in abstracto, tuomioistuinten in concreto, lerinvirastossa pohdittavaksi. Näihin tapauksiin ei liit- tietyn tapauksen yhteydessä, eikä kaikkia vastaisuu- tynyt samanlaista tiedotusvälineiden kohua ja siten dessa esiin nousevia oikeudellisia konflikteja voida julkista painetta kuin mainittuihin kahteen uskontoon säätämisvaiheessa ennakoida. Perustuslakivaliokunnan liittyvään tapaukseen. harjoittamassa abstraktissa ennakkovalvonnassa ei ole mahdollista ottaa huomioon kaikkia mahdollisia konk- Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on siis lain säätä- reettisia ristiriitatilanteita. Sen vuoksi tuomioistuin misen perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonta. saattaa joutua ottamaan kantaa sellaiseen tulkinta-ase- Perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnan elimiä telmaan, jota lakia säädettäessä ei ennakoitu.410 Perus- puolestaan ovat sitovin päätöksin tuomioistuimet ja tuslakiuudistuksen jälkeiseltä ajalta onkin osoitettavissa suositusluonteisin päätöksin laillisuusvalvojat. Jälki- esimerkkejä tilanteista, joissa perustuslakivaliokunta valvonta on yksittäistapauksellista ja ottaa huomioon ja korkein oikeus ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin kunkin tapauksen yksityiskohdat. Laajentaessaan perustuslakikysymyksissä. 411 toimintaansa jälkivalvonnan puolelle perustuslaki-

valiokunta on vaikean kirjoitustehtävän edessä, sillä Pikkuveli, Risto Suomi / kuvaaja Pertti Nisonen (2007, litografia). © Kuvasto 2019.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 257 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 258

sen kirjoitustapa ei sovi kovin hyvin yksittäistapauk- vuorojen suhteesta laillisuusvalvojien toimivaltaan ei niin sanotun suvivirsipäätöksen takana: hän on kyllä kritiikin ydin on ollut siinä, että laillisuusvalvojien sien ratkaisemiseen. Kyseessä olevissa perustuslakiva- nähdäkseni ole oikeusasiamiehen taholta nostettu ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan mietinnön vaatimukset viranomaistoiminnan perustumisesta liokunnan mietinnöissä on sinänsä pyritty ottamaan esiin kertomuspuheenvuoroissa tai muissa kirjoituk- vuodelta 2002, mutta vaikuttaa katsoneen yhteis- lakiin ovat liian pikkutarkkoja ja käytännölle vieraita. huomioon laillisuusvalvonnan itsenäisyys, eikä mietin- sissa, saati sitten eduskunnan täysistunnoissa, joissa kunnan muuttuneen tuosta ajasta. Omassa kannan- On toivottu, että varsinkin vankiloissa ja kouluissa töjä ole haluttu muodollisesti kirjoittaa laillisuusvalvo- oikeusasiamiehen puheenvuorot ovat perinteisesti otossaan perustuslakivaliokunta lähti siitä, että suoma- voitaisiin ”asian luonteesta” tehdä päätelmiä viran- jien ratkaisuja kumoaviksi, vaan yleisemmällä tasolla. olleet konflikteja välttäviä – poikkeus löytyy 1930- lainen yhteiskunta oli vuonna 2014 niin samanlainen omaistoiminnan rajoista. Näkemys tuntuu yllättävältä, Tästä kuitenkin seuraa se, että alkuperäinen kantelu luvulta ja Esko Hakkilan eräistä puheenvuoroista asti. kuin vuonna 2002, että valiokunnan tulkintakannan- kun se on esitetty aikana, jolloin voimassa on oikeusval- ja kantelija häviävät tyystin näyttämöltä. Silti valio- Oikeuskanslerin puolella kantaa on ottanut apulaisoi- ottoa ei tarvinnut muuttaa. tioperiaatteen mukainen perustuslain 2 §:n 3 momentti: kunnan mietintöä on käsitelty julkisuudessa ratkaisuna keuskansleri Puumalainen, joka edellä kuvatulla tavalla ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa myös kantelijan tilanteeseen. Luonnollisesti kanteli- kävi dialogia perustuslakivaliokunnan kanssa eräistä Yhtenä ongelmana perustuslakivaliokunnan kannan- julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” jalla ei ole mitään lähtökohtaista oikeutta saada omaa yhdenvertaisuuslainsäädännön tulkintaan liittyvistä otoissa voi ottaa esiin niiden tietyn sattumanvarai- Asian luonteeseen vedonneen niin sanotun oikeudel- näkemystään häntä kohdanneesta perusoikeuslouk- päätöksistään sekä, ennen niin sanotusta suvivirsi- suuden: ei ole ennakoitavissa, minkä asian perustus- lisen laitosvaltaopin hautajaiset puolestaan aloitettiin kauksesta laillisuusvalvojan vahvistamaksi. Toisaalta päätöksestä käytyä keskustelua, kertomuspuheenvuo- lakivaliokunta haluaa käsitellä tavallaan uudelleen. jo 1960-luvun lopulla.422 Käsitykset vankien jollain lailla kantelija ei ole asiassa ulkopuolinenkaan. Viittaan rossaan arvosteli yksittäistapausten käsittelyä edus- Haasteena ovat olleet myös aikataulupaineet. Seura- rajoitetuista perusoikeuksista eivät vastaa esimerkiksi edellä kuvattuun menettelyyn, jonka mukaan laillisuus- kuntakeskustelussa. Puumalainen näki yksittäisistä kuntalehtiä koskenut perustuslakivaliokunnan perustuslakivaliokunnan tulkintaa.423 Ainakin laki- valvojien toimintaa siitä tehdyn muistutuksen vuoksi oikeuskanslerin ratkaisuista käytävässä keskustelussa mietintö saatiin valmiiksi juuri ennen eduskunnan mieskoulutuksen saaneet kansanedustajat, jotka ovat tutkiessaan perustuslakivaliokunta on kuullut niin ehkä tiettyä painostuksellisuutta. Hän viittasi siihen, hajaantumista vaalitauolle. Suvivirsiasiaa koskenut toivoneet laillisuusvalvonnallisten ratkaisujen perus- kantelun tehnyttä henkilöä kuin kantelun kohteena että oikeuskanslerin valvonta perustuu ministerivas- mietintö saatiin puolestaan valmiiksi kuukausi Puuma- tuvan ”asian luonteesta” tehtäviin päätelmiin, ovat siten olleen viranomaisen edustajia.414 tuuseen rinnastettavaan rikosoikeudelliseen vastuu- laisen päätöksen jälkeen, mitä voi pitää varsin pikaisena varmaankin tienneet toivomuksensa olevan mahdoton seen ja piti tärkeänä, ettei luoda sellaisia valvonta- tai käsittelynä.420 toteuttaa. On syytä kuitenkin muistaa, että perustusla- Joka tapauksessa kantelijoiden kannalta lienee tuntunut painostuskeinoja, joita lainsäätäjä ei ole tarkoittanut kivaliokunnan kannanottoihin nämä toivomukset eivät hämmentävältä se, että esimerkiksi heidän seurakun- luoda.418 Suvivirsikeskustelun jälkeen Puumalainen- Perustuslakivaliokunnan mietintöihin verrattuna yksit- olekaan vaikuttaneet. talehtien jakelua koskevat kantelunsa kääntyivät kysy- kaan ei ole yrittänyt käydä siinä asiassa dialogia, osaksi täisillä eduskunnan täysistunnoissa esitetyillä puheen- mykseksi heidän kantelujensa kohteiden eli seura- ehkä perustuslakivaliokunnan mietinnön ja varsinkin vuoroilla on paljon vähäisempi merkitys oikeusasia- ”Talonpoikaisjärkeen” perusoikeuskysymykset ratkai- kuntien (tai tarkkaan ottaen niiden työntekijöiden) käydyn eduskuntakeskustelun jyrkkyyden vuoksi ja miehen ja yleensä laillisuusvalvojien työn kannalta. sevana vetoavia ja sikäli jo taakse jääneeseen aikaan perusoikeuksista.415 Laillisuusvalvonnan näkökulmaa osaksi sen takia, että hän oli virasta vapaana pian suvi- Oikeudellista merkitystä puheenvuoroilla ei ole, mutta kaipaavia puheenvuoroja esittäneet ovat olleet kolmesta ovat ainakin aiemmat laillisuusvalvojat kuvanneet virsikeskustelun jälkeen, 1.6.2014 alkaen vuoden 2017 johdonmukaisesti samantyyppisinä esiintyessään niillä perinteisestä suuresta puolueesta, kokoomuksesta, toisenlaiseksi: laillisuusvalvonta on luotu yksityisen loppuun. voidaan tähdätä vaikuttamiseen oikeusasiamiehen tule- keskustasta ja sosialidemokraateista. Osaksi puheen- kansalaisen turvaksi hänen oikeuksiaan loukkaavaa viin ratkaisuihin, perustuslakivaliokunnan tuleviin vuorot ovat olleet ”tavallisen kansan” käsityksiä ihan- viranomaista vastaan.416 Apulaisoikeuskanslerin niin Perustuslakiuudistuksen esitöissä on mainittu – mietintöihin taikka – mikä olisi ikävin vaihtoehto – lail- noivia. Kiinnostavaa on, että sen sijaan perussuoma- sanottua suvivirsipäätöstä koskevan laajan eduskun- tuomioistuimia koskevan 106 §:n kohdalla –, että lisuusvalvonnan ja laajemmin perus- ja ihmisoikeus- laisten kansanedustajat eivät ole käyttäneet tällaisia takeskustelun yhteydessä vain yksi kansanedustaja mitä vanhemmasta laista on kysymys, sitä vähemmän asiantuntijoiden arvovallan heikentämiseen.421 puheenvuoroja, ja muutenkin perussuomalaisten puheenvuorossaan muistutti siitä, että kyseessä oli merkitystä on lain säätämisen jälkeen mahdollisesti puheenvuorot oikeusasiamiehen kertomusten käsit- kuitenkin tietyn yksittäisen ihmisen kantelu.417 toteutuneiden perustuslain muutosten ja perustuslain Oikeusasiamiehen ja myös oikeuskanslerin ratkaisut telyn yhteydessä ovat olleet maltillisia. Puolue onkin tulkintojen myöhemmän kehityksen vuoksi annet- ovat 2000-luvulla joutuneet varsin säännöllisesti ilmeisesti jo etääntynyt varsin kauas SMP-läisistä Periaatteellista kysymystä perustuslakivaliokunnan tavissa säätämisvaiheen kannanotoille.419 Ajan kulu- samantyyppisen ja useamman kuin yhden edustajan populistisista juuristaan. Myöskään puolueen linjaa mietintöjen ja myös eduskunnan täysistuntopuheen- minen näyttää olleen yksi tekijä apulaisoikeuskanslerin esittämäksi laajentuneen kritiikin kohteeksi. Tämän keskeisesti määrittävä maahanmuuttokysymys ei ole

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 259 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 260

paljonkaan näkynyt perussuomalaisten oikeusasia- Aluksi mahdolliselta tuntuva lisäselitys on perustuslaki- yksittäisten oikeusasiamiehen ratkaisujen kritiikistä käsittää laillisuusvalvojan kanssa käytävän dialogin miehen kertomuksen käsittelyn yhteydessä käyttä- valiokunnan nykyisin suuri merkitys oikeusasiamiehen ei ilmeisesti ole ollut edes ajankohtainen. Oikeusasia- osaksi. Tällainen ajattelu voisi vastata paremmin sitä, missä puheenvuoroissa, vaikka kertomukset saattaisivat ja apulaisoikeusasiamiesten valinnassa. Olisiko niin, että miehen vuosikertomus käsitellään Ruotsissakin valtio- että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovia tarjota pohjaa maahanmuutostakin keskustelemiselle. kun valiokunta käytännössä valitsee oikeusasiamiehen päivien perustuslakivaliokunnassa, mutta sen tarkas- viranomaisia on nykyisen perustuslain mukaan useita Mahdollinen selitys on kyllä sekin, että oikeusasia- ja apulaisoikeusasiamiehet, se katsoo aikaisempaa telu johtaa – oikeusasiamiehenä toimineen Nils-Olof muitakin kuin eduskunnan perustuslakivaliokunta. miehen tekemiä yhden henkilön suositusluonteisia helpommin mahdolliseksi myös käsitellä uudelleen Berggrenin mukaan – vain harvoin kommentteihin päätöksiä ei perussuomalaisissa ole pidetty suuremman heidän ratkaisujaan? Tätä oletusta vastaan kuitenkin valiokunnan taholta. Sen sijaan oikeusasiamiehen kommentoinnin arvoisina – kun ainakin puolueen puhuu se, että perustuslakivaliokunta on ottanut arvos- toiminnan ohjaaminen tapahtuu oikeusasiamiehen nykyinen puheenjohtaja on pitänyt korkeimman telun kohteeksi myös apulaisoikeuskanslerin ratkaisut. johtosäännön425 ja oikeusasiamiehen budjetin käsit- oikeuden tuomiotakin vain ”muutaman hengen hen- Hänen valinnassaan eduskunnalla ei ole osuutta. telyn kautta.426 Toinen entinen oikeusasiamies, Hans- kilökohtaisena tulkintana”.424 Gunnar Axberger puolestaan on käsitellyt tilannetta, Eduskuntakeskustelussa esitetyn kritiikin yhtenä taus- jossa oikeusasiamiehen ratkaisuun tyytymätön taho Miksi muutos laillisuusvalvojien ratkaisujen arvoste- tatekijänä saattaa ollakin pikemmin päinvastainen kääntyy valtiopäivien puoleen. Suomalaisesta menet- lemisessa sekä perustuslakivaliokunnassa että täysis- piirre kuin oikeusasiamiehen läheinen suhde edus- telystä poikkeaa se, että siinä tapauksessa valtiopäivien tuntokeskusteluissa on tapahtunut juuri 2000-luvulla? kuntaan: oikeusasiamiehen etäisyys kansanedustajiin perustuslakivaliokunta käsittelee asian. Perustuslakiva- Syitä lienee monia. Tärkein syy lienee eduskunnan vaikuttaa kasvaneen, mikä näkyy edustajien oikeusasia- liokunta ei kuitenkaan koskaan ota kantaa oikeusasia- halu korostaa perustuslakivaliokunnan ensisijai- miehen kansliaan pitämän yhteyden vähentymisenä. Se miehen päätökseen, toteaa Axberger. Sellainen kannan- suutta muihin perusoikeuksien toteutumisen valvo- saattaa alentaa kynnystä oikeusasiamiehen ratkaisujen otto loukkaisi hänen mukaansa oikeusasiamiehen jiin nähden, nyt kun nykyinen perustuslaki on antanut arvostelemiseen. itsenäistä asemaa ja loisi valiokunnalle sopimattoman ja nimenomaisia perustuslakiin ja erityisesti perusoi- vaikeasti käsiteltävän roolin.427 Kirjoittaessaan toimin- keuksiin liittyviä tehtäviä myös tuomioistuimille ja Eduskuntakeskusteluja jossain määrin tasapainottavana takertomuksen käsittelystä valtiopäivillä ja sen perus- laillisuusvalvojille. Edellä arvelin täysistuntokritiikissä on toiminut se 2000-luvun käytäntö, jonka mukaan tuslakivaliokunnassa Axberger ei mainitse mitään valio- saattavan olla kyseessä myös tietoinen perusoikeus- ja oikeusasiamies on aikaisempaa enemmän läsnä kerto- kunnan huomautuksista, mistä päätellen ne eivät ole ihmisoikeusasiantuntemuksen saattaminen kyseenalai- muksen eduskuntakäsittelyssä. Kuten havaittiin, oi- Ruotsissa mikään suuri kysymys.428 seksi, jonka tavoitteena olisi perustuslain tulkintojen keusasiamiehen omien ratkaisujen osalta täysistun- muotoutuminen arvostelua esittävän edustajan oman nossa voidaan päästä dialogiin, jossa oikeusasiamies Ruotsalainen käytäntö valtiopäivien yksittäistapauk- viiteryhmän tavoitteiden mukaiseksi. Yksi tekijä lienee pääsee selostamaan ratkaisunsa taustoja. Sen sijaan sellisten kannanottojen suhteen vaikuttaa siis pitkälti edellä jo viitattu tuomioistuimien ja muidenkin viran- apulaisoikeusasiamiesten (kuten apulaisoikeuskans- vastaavan Suomen tilannetta vielä ennen 2000-lukua. omaisten arvovallan väheneminen: kaikkien tuomiois- lerinkin) ratkaisut jäävät keskustelussa ”vapaaksi riis- Vasta tulevaisuus näyttää, tuleeko tuosta linjasta luopu- tuinten ja viranomaisten ratkaisujen arvosteleminen on taksi”, sillä oikeusasiamies (ja vastaavasti oikeuskans- misesta Suomessa pysyvä ja jos niin käy, onko se lail- tavallisempaa kuin ennen. Oikeusasiamiehen ja apulais- leri) apulaisensa ratkaisusta vain pääkohdat tuntevana lisuusvalvonnan toteuttamisen ja laajemmin perus- ja oikeusasiamiesten etääntyminen poliittisista puolueista ei käytännössä voi ryhtyä yksityiskohtaiseen keskuste- ihmisoikeuksien toteutumisen edistämisen kannalta on puolestaan johtanut kritiikkiä esittävien tahojen luun sen taustoista. onnekas ratkaisu. Kovin hyvin toimivalta ei vaikuta laajentumiseen: oikeusasiamies ja apulaisoikeus- se malli, että perustuslakivaliokunta käsittelee lailli- asiamiehet eivät ole enää 2000-luvulla olleet minkään Vertailun vuoksi on mainittava, että Ruotsissa, jonka suusvalvojien ratkaisuja uudelleen ne mahdollisesti puolueen ”omia” naisia tai miehiä. oikeusasiamiesjärjestelmä on suomalaisen kanssa ”kumoten”. Sen sijaan on olemassa esimerkki siitä, että samankaltainen, kysymys eduskunnassa esitetystä perustuslakivaliokunnan kannanotto voidaan myös

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 261 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 262

Heikkinen, Sakari – Tiihonen, Seppo, Hyvinvoinnin turvaaja. Valtio- Jääskeläinen, Petri, Oikeusasiamies vanhusten oikeuksien valvojana, Murto, Eero, Virkamiesvaltaa? Ministerien ja virkamiesten väliset Lähteet varainministeriön historia 3. Edita 2010. s. 19–23 teoksessa Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta valtasuhteet Suomessa viime vuosikymmenien aikana. Tampere 2018. Eduskunnan oikeusasiamies 2019. University Press 2014. Heikkonen, Johannes, Uskonnonvapaus ja valtion positiiviset toimin- tavelvoitteet. Edilex 2011. Kastari, Paavo, Oikeusasiamiesinstituutti lähinnä Skandinavian näkö- Nieminen, Liisa, Kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen VIRALLISLÄHTEET kulmasta. Lakimies 1970, s. 707–724. Suomeen: haaste laillisuusvalvojille. Lakimies 3/2008, s. 367–391. Heikkonen, Johannes, Yhdenvertaisen uskonnon- ja omantunnonva- Apulaisoikeuskanslerin päätös 24.3.2014. Dnro OKV/230/1/2013. pauden kipupisteitä Suomessa. Oikeus 4/2012, s. 554–563. Kastari, Paavo, Eduskunta sekä oikeudenkäyttö ja lainvalvonta, s. Nieminen, Liisa, Laitosvaltaopin hylkääminen: alku perusoikeuksien Uskonnon harjoittaminen kouluissa. 215–277 teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia. Yhdes- uudelle aikakaudelle, s. 11–35 teoksessa Juhlajulkaisu Mikael Hidén Heinonen, Olavi, Otteita oikeusasiamiehen työpäiväkirjasta A.D. toista osa. Eduskunnan historiakomitea 1977. 1939–7/12–2009. Suomalainen Lakimiesyhdistys 2009. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset toiminnastaan vuosina 1987. Oikeus 3/1987, s. 258–263. 1920–2001. Kekkonen, Jukka, Suomen oikeuskulttuurin suuri linja 1898–1998, Nieminen, Liisa, Arvostelu teoksesta Kirsi Kuusikko: Oikeusasiamies- Heinonen, Olavi, Laillisuusvalvonnasta, s. 102–113 teoksessa Juhlajul- s. 1–183 teoksessa Suomen oikeuskulttuurin suuri linja. Suomalainen instituutio. Lakimies 1/2012, s. 197–200. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset vuosilta 2002–2018. kaisu – Festskrift Curt Olsson 1919–28/9–1989. Juridiska föreningen i Lakimiesyhdistys 100 vuotta. Suomalainen Lakimiesyhdistys Finland 1989. 1998. Nieminen, Liisa, Eduskunnan oikeusasiamies ”pienen ihmisen” asialla Kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen. Ehdotus oikeus- – joustavuutta vai hampaattomuutta näkökulmasta riippuen? Laki- asiamiehestä ja oikeuskanslerista annettujen lakien muuttamisesta. Helin, Markku, Perusoikeuksilla argumentoinnista, s. 11–30 teoksessa Keränen, Seppo, Vallan leppymättömät. Urho Kekkosen ja Veikko mies 2/2018, s. 143–176. Ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietintö. Oikeusministeriö, Varallisuus, vakuudet ja velkojat. Juhlajulkaisu Jarmo Tuomisto 1952– Vennamon taistelujen vuodet. Auditorium 2015. mietintöjä ja lausuntoja 45/2010. 9/6–2012. Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2012. Nikula, Paavo, Yksityisen ihmisen oikeusturva perustuslakivalio- Korte, Kai, Ministerit tulivat ja menivät. Gummerus 1992. kunnan käytännössä, s. 48–56 teoksessa Eduskunnan oikeusasiamies Komiteanmietintö 1970: B 13. Oikeusasiamiesinstituution kehittä- Hidén, Mikael, Eduskunnan oikeusasiamies. Suomalainen Lakimies- 75 vuotta. Juhlakirja. Eripainos Lakimies-aikakauskirjasta 1/1995. miskomitean mietintö. Ehdotus oikeusasiamiesinstituution kehittä- yhdistys 1970. Koskinen, Pirkko K., Oikeusasiamies. Lakimiesliiton Kustannus Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 1995. misestä. 1997. Hidén, Mikael, Valvonta, vastuu, tulkinta. Perustuslakivaliokunnan Numminen, Jaakko, Valtioneuvosto, s. 70–121 teoksessa Raimo Savo- Komiteanmietintö 1975:41. Oikeusasiamiestoimikunnan mietintö. mietinnön n:o 54/82 vp virittämiä pohdiskeluja. Lakimies 1983, s. 271–313. Kostiainen, Aura, Oikeusvaltiokamppailua laillisuuden tuuliajolla – lainen (toim.), Oma hallinto. Kansakuntaa rakentamassa 1809–2009. tasavallan suojelulaista vuonna 1930 käydyn eduskuntakeskustelun Hidén, Mikael, Ius suum cuique – huomioita oikeusasiamiehen Valtioneuvoston kanslia ja Edita Publishing 2009. Oikeusasiamiestyöryhmän mietintö. Oikeusministeriö 1996. oikeudellis-poliittista tarkastelua. Oikeus 3/2018, s. 215–246. roolista yleisen edun ja yksilön suojan kannalta, s. 13–24 teoksessa Nuorteva, Jussi, Vangit – vankilat – sota. Suomen vankeinhoitolaitos Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomukset. Eduskunnan oikeusasiamies 75 vuotta. Juhlakirja. Eripainos Laki- Kuusikko, Kirsi, Oikeusasiamiesinstituutio. Suomalainen Lakimiesyh- toisen maailmansodan aikana. Suomen vankeinhoidon historiaa, osa mies-aikakauskirjasta 1/1995. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia distys 2011. Valtiopäiväasiakirjat. 1995. 4. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja Valtion painatuskeskus Laisaari, Mauno, Eduskunnan oikeusasiamiehen viran teoreettisesta 1987. Hidén, Mikael, Selvitys perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista ja käytännöllisestä merkityksestä Suomessa. Valtio ja yhteiskunta, Nuorteva, Jussi, Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881–1988. KIRJALLISUUS tarkistamistarpeista. Oikeusministeriö, selvityksiä ja ohjeita 2019:22. Valtiotieteellisen Yhdistyksen vuosikirja 1948–1949, s. 75–88. Suomen vankeinhoidon historiaa, osa 2. Oikeusministeriön vankein- Aalto, Jorma S., Mietteitä eduskunnan oikeusasiamiesjärjestelmän Hyvämäki, Lauri, Valtioneuvosto 2. maailmansodan jälkeen vuoteen Lavapuro, Juha, Uusi perustuslakikontrolli. Suomalainen Lakimiesyh- hoito-osasto ja Valtion painatuskeskus 1989. kehittämisestä. Lakimies 1986, s. 648–657. 1957, s. 243–470 teoksessa Valtioneuvoston historia II. 1917–1966. distys 2010. Valtion painatuskeskus 1978. Pajuoja, Jussi, Uskonnollisten yhdyskuntien valvonta, s. 311–327 Axberger, Hans-Gunnar, JO – i riksdagens tjänst. 2014. [https://www. Lehtimaja, Lauri, Eduskunnan oikeusasiamies perus- ja ihmisoikeuk- teoksessa Eduskunnan oikeusasiamies 90. Eduskunnan oikeusasia- jo.se/Global/Bok Jo – i riksdagens tjänst.pdf] (2.8.2019) Inha, Jyri, Valtioneuvoston oikeuskanslerin virka-aseman muotoutu- sien valvojana. Lakimies 6–7/1999, s. 897–907. mies 2010. minen 1917–1919. Tutkimus valtioneuvoston oikeuskanslerin virka- Backman, Martti, Vakoojat. Vilho Pentikäisen pako ja neuvostova- aseman muotoutumisesta tasavallan presidenttiin, valtioneuvostoon Lindstedt, Jukka, Valtio näyttää voimansa – Arndt Pekurisen viimeiset Pajuoja, Jussi – Pölönen, Pasi, Ylin laillisuusvalvonta. Oikeuskansleri koilun romahdus 1933. Gummerus 2017. ja eduskuntaan nähden vuosina 1917–1919. Suomalainen Lakimiesyh- päivät syksyllä 1941. Lakimies 6/1995, s. 1045–1065. ja oikeusasiamies. Tietosanoma 2011. distys 1997. Berggren, Nils-Olof, JO och politiken, s. 9–18 teoksessa JO – Lagarnas Lindstedt, Jukka, Kuolemaan tuomitut. Kuolemanrangaistukset Palonen, Emilia – Saresma, Tuija, Perussuomalaiset ja populistinen väktare. Riksdagens ombudsmän – JO i samarbete med Riksdagens Jyränki, Antero, Kolme vuotta linnassa. Werner Söderström Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalainen Lakimiesyh- retoriikka, s. 13–42 teoksessa Emilia Palonen & Tuija Saresma (toim.), Jubileumsfond 2009. Osakeyhtiö 1990. distys 1999. Jätkät & jytkyt. Perussuomalaiset ja populismin retoriikka. Vastapaino 2017. Björne, Lars: ”…syihin ja lakiin eikä mielivaltaan…”. Tutkimus Turun Jääskeläinen, Petri, Oikeusasiamiehestä vammaisten oikeuksien Lindstedt, Jukka, ”Sotaväen rikoslaista pärinää” – sota-ajan oikeusmi- hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918–1939. valvoja, s. 22–26 teoksessa Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus nisteri Oskari Lehtosen näkemyksien tarkastelua. Lakimies 2/2019, s. Parliamentary Ombudsman of Finland 80 Years. Edited by Ilkka Suomalainen Lakimiesyhdistys 1977. vuodelta 2015. Eduskunnan oikeusasiamies 2016. 169–191. Rautio. Parliamentary Ombudsman of Finland 2000.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 263 JUKKA LINDSTEDT JUKKA 264

Pasanen, Jukka, Apulaisoikeuskanslerin tehtävistä laillisuusvalvojana. Sasi, Kimmo, Lain vartijat. Perustuslaki on ehdoton, mutta kenen Uola, Mikko, Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953. Lakimies 8/2001, s. 1215–1235. käsissä on sen tulkinta. EVA Raportti 3/2015. [https://www.eva. Minerva 2013. fi/wp-content/uploads/2015/11/EVA_Raportti_Lain_vartijat.pdf] Paunio, Riitta-Leena, Kansallinen strategia ihmisoikeuksien turvaa- (11.9.2019) Vahtola, Jouko, Suomen historia. Jääkaudesta Euroopan unioniin. miseksi, s. 11–14 teoksessa Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus Suuri Suomalainen Kirjakerho 2003. vuodelta 2006. Eduskunnan oikeusasiamies 2007. Seppinen, Ilkka Tapio, Tämän asian olen tutkinut. Valtioneuvoston oikeuskanslerin historia 1944–2008. Oikeuskanslerinvirasto 2009. Vennamo, Veikko, Kekkos-diktatuurin vankina. Gummerus 1989. Paunio, Riitta-Leena, Tavoitteita ja haasteita – oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa 90 vuotta, s. 7–16 teoksessa Eduskunnan oikeusasia- Siltala, Juha, Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Otava 1985. Virolainen, Jyrki, Kätilöopiston juttu 1961 pilkkasi oikeuslaitosta. mies 90. Eduskunnan oikeusasiamies 2010. 2013. [http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2013/11/795-katiloopiston Soikkanen, Timo, Presidentin ministeriö. Ulkoasiainhallinto ja ulko- juttu-1961-pilkkasi.html] (20.7.2019) Pihlajamäki, Heikki, Helsingin hovioikeus 1952–2002. Ylioikeus politiikan hoito Kekkosen kaudella II. Uudistuksien, ristiriitojen ja Virtanen, Aarni, Vennamo. Mies ja hänen puolueensa. Art House yhteiskunnan peilissä. Helsingin hovioikeus 2002. menestyksen vuodet 1970–81. Ulkoasiainhallinnon historia 3. Ulko- asiainministeriö ja Otava 2008. 2018. Pihlajamäki, Heikki, Kansainvälistymisen aika 1980–2018, s. 212–259 Ylikangas, Heikki, Keskeiset kehityspiirteet virkamieseliitin rekry- teoksessa Heikki Pihlajamäki (toim.), Lainkäyttöä läpi vuosisadan. Soini, Timo, Maisterisjätkä. Tammi 2008. toinnissa, s. 304–327 teoksessa Raimo Savolainen (toim.), Oma Näkökulmia korkeimman oikeuden historiaan 1918–2018. Soini, Timo, Peruspomo. Werner Söderström Osakeyhtiö 2014. hallinto. Kansakuntaa rakentamassa 1809–2009. Valtioneuvoston Edita 2018. kanslia ja Edita Publishing 2009. Ståhlberg, Kaarlo L., JO-ämbetet i Finland. Nordisk administrativt Puhakka, Y. W., Eduskunnan oikeusasiamiehen asema ja tehtävät. tidsskrift 1974, s. 1–15. Defensor Legis 1929, s. 93–114. Sulamaa, Kaarle, Bruno Aleksander Salmiala, s. 603–604 teoksessa MUUT LÄHTEET Puumalainen, Mikko, Syrjintäkiellon soveltamisesta laillisuusvalvon- Suomen kansallisbiografia 8. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006. nassa, s. 15–18 teoksessa Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus Etelä-Suomen Sanomat 26.11.1971. Lehtovirta apulaisoikeusasiamie- vuodelta 2009. Oikeuskanslerinvirasto 2010. Suomen Lakimiehet – Finlands Jurister. Suomen Lakimiesliitto 2011. heksi.

Puumalainen, Mikko, Oikeuskansleria koskevan lain uudistus, Söderhjelm, J. O., En reformering av stadgandena rörande riksda- Helsingin Sanomat 5.9.1986. Kokoomusryhmä uhkailee välikysymyk- s. 15–18 teoksessa Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus gens justitieombudsman. Tidsskrift utgiven av Juridiska Föreningen i sellä. vuodelta 2010. Oikeuskanslerinvirasto 2011. Finland 1931, s. 69–86. Jussi Halla-aho ei aio erota valiokunnan puheenjohtajuudesta. Puumalainen, Mikko, Järjestöehdosta työ- ja virkaehtosopimuksissa. Söderhjelm, J. O., JÖ och JO, s. 18–23 teoksessa Finlandssvenskt 11.6.2012. [https://yle.fi/uutiset/3-6175831] (3.9.2019) Lakimies 2/2013, s. 294–301. frisinne. Festskrift tillägnad John Österholm 5/10 1952. Nyliberala Studentförbundet 1952. Nillittää. [https://www.kielitoimistonsanakirja.fi] (29.9.2019) Puumalainen, Mikko, Laillisuusvalvonnan vaikuttavuuden ja laillisuusvalvontaan vaikuttamisen yllättävät polut, s. 17–22 teoksessa Söderman, Jacob, Sananen matkalle, s. 5–12 teoksessa Eduskunnan Pirkko K. Koskinen. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkko_K._ Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2013. Oikeus- oikeusasiamies 75 vuotta. Juhlakirja. Eripainos Lakimies-aikakauskir- Koskinen] (30.9.2019) kanslerinvirasto 2014. jasta 1/1995. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 1995. Puolueiden jäsenmäärien kehitys (ilmoitetut jäsenrekisteritiedot). Saari, Heikki, Jacke. Jacob Södermanin elämä. Siltala 2014. Tuori, Kaarlo, Demokraattisen oikeusvaltion uhkakuvia. Lakimies [https://www.vaalitutkimus.fi/fi/kiinnittyminen/puolueiden_jasen- 1/2014, s. 94–98. maarien_kehitys.html] (30.6.2019) Saloheimo, Jorma, Järjestöehto työ- ja virkaehtosopimuksissa, Laki- mies 6/2012, s. 861–874. Tähti, Aarre, Valtiopäiväjärjestyksen 11 § eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisujen valossa. Laki- Saraviita, Ilkka, Ylimmät lainvalvojat perusoikeusjärjestelmän toteut- mies 1/1992, s. 58–82. tajina, s. 211–228 teoksessa Pekka Länsineva – Veli-Pekka Viljanen (toim.), Perusoikeuspuheenvuoroja. Turun yliopisto 1998. Uola, Mikko, Sinimusta veljeskunta. Isänmaallinen kansanliike 1932– 1944. Otava 1982. Sarja, Mikko, Kuuluuko vai eikö kuulu? – Havaintoja oikeusasiamiehen toimivallasta, s. 18–44 teoksessa Eduskunnan oikeusasiamies Uola, Mikko, Martti Pihkala, s. 692–694 teoksessa Suomen Kansallis- 90. Eduskunnan oikeusasiamies 2010. biografia 7. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 265 Oikeusasiamiehen sata vuotta mediassa

SUSANNA REINBOTH

Outo kulkija, Tapio Junno / kuvaaja Tiina Tuukkanen (1988, pronssi). © Kuvasto 2019. SUSANNA REINBOTH 268

lehdistö puolestaan oli ladannut virkaan suuria odo- Tämän jälkeen ilmestyneiden lehtien digitointi jatkuu 1920 361 osumaa tuksia, mutta se pettyi viran ensimmäisiin hoitajiin. He edelleen. 1930-luvun alkupuolelle asti lehtiä on ehditty eivät työväenlehdistön mielestä puuttuneet epäkohtiin 1921 488 osumaa digitoida runsaasti, mutta siitä eteenpäin lehtiä on vuosi riittävän tarmokkaasti vaan tyytyivät vain nostamaan 1922 713 osumaa vuodelta vähemmän. Tämä näkyy selvityksen aineiston suurta palkkaa. yksipuolistumisena. 1923 790 osumaa

Ensimmäisen vuosikymmenen aikana näkyy kaksi tilas- 1924 623 osumaa Kansalliskirjaston digiarkiston lisäksi käytössäni on topiikkiä medianäkyvyydessä. Ensimmäinen niistä osuu 1925 707 osumaa ollut Helsingin Sanomien digitoidut lehdet (”Aikako- vuoteen 1927, jolloin oikeusasiamiehen kanslia purjehti ne”), Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien varsin kattava Yhteenveto 1926 1084 osumaa ensimmäiseen mediamyrskyynsä varamies Bruno A. leikearkisto sekä niiden digitaalinen arkisto vuodesta ja selvityksen Sundströmin kehuttua lehtihaastattelussa vankila- 1927 2503 osumaa 1990. ruokaa liian herkulliseksi. Toinen piikki on vuonna 1928 1693 osumaa 1929, kun sosiaalidemokraattinen varamies Mikko Kansalliskirjaston digitaalinen aineisto ja Sanomien aineisto 1929 2028 osumaa Erich joutui porvarilehdistön hampaisiin selvityspyyn- arkistot ovat muodostaneet selvitykseni rungon. Niiden töjensä – porvarilehtien luonnehdintojen mukaan ”hää- perusteella olen uskoakseni pystynyt havaitsemaan, jos räämisensä” ja ”hosumisensa” – takia. Työväenlehdistö ja tämän takia toimittajat mielellään pyysivät heiltä jokin oikeusasiamieheen liittynyt teema on noussut vastasi porvarilehdistön hyökkäyksiin puolustamalla kommentteja. Suurempi syy medianäkyvyyteen lienee yleiseen keskusteluun. Kun näin on tapahtunut, olen OIKEUSASIAMIES KÄÄNSI tiukasti ”toveri Erichiä”. kuitenkin se, että heidän esille nostamansa asiat olivat täydentänyt aineistoa lukemalla lehtiä Kansalliskirjas- ALKUVUOSIEN EPÄLUULOT painavia. Varsinkin Söderman teki virkamiesten kor- ton mikrofilmeiltä. Lehdet ja ajankohdat olen valinnut ARVOSTUKSEKSI Ensimmäiseltä vuosikymmeneltä on saatavissa koh- ruptioon ja esteettömyyteen liittyviä linjauksia, jotka käsiteltävän teeman perusteella. talaisen luotettavat tilastot uutisoinnin määristä, sillä alkoivat murentaa ”maan tapoihin” kuulunutta hyväve- Medianäkyvyys oli suurimmillaan oikeusasiamiehen vuoteen 1929 asti Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki lijärjestelmää. Yleisenä havaintona voin todeta, että suomalaisen maa- ensimmäisen vuosikymmenen aikana sekä 1980–90- maassa ilmestyneet lehdet. Tilasto tuloksista hakusa- kunta- ja paikallislehdistön perusuutisointi nojautuu luvun taitteessa nalla ”oikeusasiamies” on seuraavalla sivulla. vahvasti Suomen Tietotoimiston tarjontaan. Monesti SELVITYKSEN AINEISTO vain kommentoiva aineisto – pääkirjoitukset, kolumnit Oikeusasiamiehen ensimmäinen vuosikymmen oli Kiinnostus oikeusasiamieheen alkoi vähentyä sen jäl- ja pakinat – poikkeavat toisistaan. kulta-aikaa instituution medianäkyvyydessä. Yksi keen, kun hallituksen esitys viran lakkauttamisesta Alkuvuosien aineisto on etsitty Kansalliskirjaston digi- 1920-luvun kestoaiheista lehdistössä oli oikeusasia- oli hylätty eduskunnassa vuonna 1932. Tämän jälkeen taalisesta lehtiarkistosta hakusanalla ”oikeusasiamies”. Sähköisen median tarjontaa, radiota ja televisiota, en miehen viran tarpeellisuus. Periodi oli myös vahvan mediassa ei myöskään kyseenalaistettu viran tarpeel- Ruotsinkielistä aineistoa ei tämän selvityksen puitteissa tämän selvityksen aikataulun puitteissa ole pystynyt puoluelehdistön aikaa, ja media otti pääkirjoituksissaan, lisuutta, vaan uutisointi oli pääasiassa positiivista ja ollut mahdollista selvittää kattavasti, vaan sen osalta käymään läpi. Sähköinen media näkyy tässä artikkelissa kolumneissaan ja pakinoissaan reippaasti kantaa ajan- arvostavaa. Yksittäisistä päätöksistä saattoi toki syntyä olen tyytynyt tekemään täsmäiskuja tarpeellisiksi kat- vain siltä osin kuin lehdistö on siteerannut sitä. kohtaisiin kysymyksiin. Kysymys oikeusasiamiehen hyvinkin kriittistä keskustelua. somiini ajankohtiin. viran tarpeellisuudesta jakoi lehdistön. Oikeustoimittaja Susanna Reinboth Oikeusasiamiehen renessanssikausi oli 1980- ja 1990-lu- Kansalliskirjaston lehtiarkistoon on digitoitu kaikki Porvarilehdistö kyseenalaisti koko viran. Arvostelua vun taitteessa, kun kanslian johdossa olivat Jacob lehdet vuoteen 1929, joten näiltä vuosilta olen käynyt vauhdittivat kantelujen vähäinen määrä ja päällekkäi- Söderman ja Pirkko K. Koskinen. Molemmat osasivat läpi kaiken aineiston. nen työmaa oikeuskanslerinviraston kanssa. Työväen- muotoilla viestinsä otsikoihin sopivalle kansankielelle,

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 269 SUSANNA REINBOTH 270

hade samma uppgifter som justitiekanslersämbetet. Digitaliseringen av tidningar som publicerats efter detta 1920 361 träffar Arbetarpressen å sin sida hade stora förväntningar, men pågår fortfarande. Man har hunnit digitalisera rikligt blev besviken på de första ämbetsinnehavarna. Enligt 1921 488 träffar med tidningar fram till den första halvan av 1930-talet, arbetarpressen ingrep de första ämbetsinnehavarna inte 1922 713 träffar men efter detta minskar antalet från år till år. Det syns i tillräckligt handlingskraftigt i missförhållanden utan att utredningens material blir mera ensidigt. 1923 790 träffar nöjde sig med att lyfta höga löner. 1924 623 träffar Förutom Nationalbibliotekets digitala arkiv har jag Under det första decenniet kan man se två toppar i 1925 707 träffar också haft tillgång till Helsingin Sanomats digitalise- statistiken för mediasynligheten. Den första av dem rade tidningar (”Aikakone”), Helsingin Sanomats och Sammandrag 1926 1084 träffar är från 1927. Då seglade justitieombudsmannen ut sin Ilta-Sanomats mycket omfattande urklippsarkiv och 1927 2503 träffar och utredningens första mediastorm efter att suppleant Bruno A. Sund- deras digitala arkiv sedan 1990. ström i en tidningsintervju stoltserat med att fängelse- 1928 1693 träffar material maten smakade för bra. Den andra toppen är från 1929. 1929 2028 träffar Nationalbibliotekets digitala material och Helsingin Då blev suppleant Mikko Erich ett mål för borgar- Sanomats och Ilta-Sanomats arkiv har skapat stommen pressen för sina begäran om utredningar, eftersom han i min utredning. Enligt min uppfattning har jag utifrån – enligt borgarpressens uttryck – bara flängde omkring. språk som passade i rubrikerna och redaktörerna bad denna stomme kunnat upptäcka om något tema som Arbetarpressen svarade på borgarpressens attacker dem därför gärna om kommentarer. En större orsak anknyter till justitieombudsmannen tagits upp till JUSTITIEOMBUDSMANNEN VÄNDE genom att försvara ”kamrat Erich”. till mediasynligheten torde dock vara att de lyfte fram allmän diskussion. När så har skett har jag komplet- DE FÖRSTA ÅRENS SKEPSIS TILL tunga sakfrågor. I synnerhet Söderman drog upp linjer terat materialet genom att läsa tidningar från Natio- UPPSKATTNING Det finns ganska pålitlig statistik om nyhetsrapporte- för korruptionen bland tjänstemännen och för tillgäng- nalbibliotekets mikrofilmer. Jag har valt tidningar och ringarna från justitieombudsmannens första decennium, lighet, som började bryta ned det bästa broder-system tidpunkter utifrån det tema som behandlas. Mediasynligheten var som störst under eftersom Nationalbiblioteket digitaliserat alla tidningar som hört till ”landets seder”. justitieombudsmannens tio första som getts ut i Finland fram till 1929. Statistik över resul- Som en allmän iakttagelse kan konstateras att den verksamhetsår och i skiftet mellan 1980- tatet med sökordet ”oikeusasiamies” finns på följande sida. dagliga nyhetsrapporteringen i landskaps- och och 90-talet. UTREDNINGENS MATERIAL lokalpressen i Finland i stor utsträckning stöder sig på Intresset för justitieombudsmannen började minska Finska notisbyråns utbud. I många fall är det bara det Justitieombudsmannens tio första verksamhetsår var efter att regeringens proposition om att lägga ned Materialet från de första åren har letats fram i Natio- kommenterande materialet, ledarna, kolumnerna och en gyllene ålder för institutionens mediasynlighet. Ett ämbetet avslogs i riksdagen 1932. Efter detta ifråga- nalbibliotekets digitala tidningsarkiv med sökordet kåserierna, som skiljer sig från varandra. av de stående ämnena i pressen under 1920-talet var satte man inte heller längre om ämbetet behövdes eller ”oikeusasiamies”. Det har inte inom ramarna för denna huruvida det behövdes ett justitieombudsmannaäm- inte. Nyhetsrapporteringen var till största delen positiv utredning varit möjligt att uttömmande undersöka Jag har inte, på grund av tidtabellen för denna utred- bete. Under samma tidsperiod var också partipressen och värdesatte arbetet. I enskilda fall kunde det förstås svenskspråkigt material. För svenskspråkigt material ning, sett närmare på den elektroniska medians utbud, stark och i sina ledare, kolumner och kåserier tog media uppstå också mycket kritisk diskussion. har jag nöjt mig med att göra nedslag vid de tidpunkter radio eller televisionen. Den elektroniska median syns aktivt ställning till aktuella frågor. Frågan om behovet som jag ansett vara nödvändigt. i denna artikel endast till de delar som den refererats av av ett justitieombudsmannaämbete delade pressen. Justitieombudsmannen upplevde en renässans i skiftet pressen. mellan 1980- och 1990-talet. Då leddes kansliet av Jacob I Nationalbibliotekets tidningsarkiv finns digitala Borgarpressen ifrågasatte hela ämbetet. Kritiken fick Söderman och Pirkko K. Koskinen. De hade båda en versioner av alla tidningar fram till 1929. Från dessa år Rättsjournalist Susanna Reinboth mera fart av det låga antalet klagomål och att man delvis förmåga att kunna formulera sitt budskap på ett folk- har jag gått igenom allt material.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 271 SUSANNA REINBOTH 272

Yhteenveto ja selvityksen aineisto ...... 268 ESKO HAKKILA 1.1.1932–31.12.1945 JORMA S. AALTO 1.1.1974–31.7.1986 Ensimmäinen pitkäaikainen oikeusasiamies Oikeusasiamies poistaa armeijasta simputuksen Sammandrag och utredningens material ...... 270 profiloituu taide- ja lakikirjojen kirjoittajana...... 322 ja vaatii sotilaille mahdollisuutta käyttää kansalaisoikeuksiaan ...... 361 Sisällys ...... 272 REINO KUUSKOSKI 1.1.1946–15.9.1947 Oikeusasiamies nostaa syytteitä kommunistien OLAVI HEINONEN 1.10.1986–30.9.1989 ERIK ALOPAEUS 1.1.−31.12.1920 hallitsemaa Valpoa vastaan ja saa vastaansa Julkidemari oikeusasiamies kurmoottaa niskuroivaa Oikeusasiamies etsii työtä ja tarkoitusta henkiin herätetyn kommunistilehdistön ...... 332 ulkomaalaistoimistoa ja saa tunnustusta eikä löydä kumpaakaan ...... 274 puolueettomuudestaan ...... 370 MAUNO LAISAARI 15.9.1947−31.12.1951 K. V. HOLMA 1.1.1921−31.12.1922 Oikeusasiamies pelaa shakkia vankeja JACOB SÖDERMAN 1.10.1989–30.9.1995 Oikeusasiamies etsii suuntaa ja saa vastaan ja saa kantelumäärät kasvuun ...... 334 Oikeusasiamies murtaa maan tapaa puuttumalla työväenlehdistön pettymään ...... 280 veljellisiin koplauksiin, hyvävelikerhojen PAAVO KASTARI 1.1.1952–31.7.1956 hupireissuihin ja virkamiesten esteellisyyteen ...... 380 Sisällys HUGO LILIUS 1.1.1923−30.4.1925 Oikeusasiamies räjäyttää poliittisen Skandaaliotsikot vievät huomion atomipommin ja ajaa Salaputkijutun LAURI LEHTIMAJA 1.10.1995–31.12.2001 oikeusasiamiehen työltä ...... 286 syytteitä valtakunnanoikeudessa ...... 338 Apulaisoikeusasiamies nostattaa mediamyräkän eläkeläislausunnollaan ja oikeusasiamies YRJÖ PUHAKKA 1.5.1925−31.12.1928 MARJOS RAPOLA 14.9.1956−31.12.1961 ihmettelee tuomareiden kytkentöjä ...... 393 Oikeusasiamiehen varamies kehuu maukasta Oikeusasiamies ajaa valtakunnanoikeudessa vankilaruokaa ja nostattaa ensimmäisen ponnettomasti Kätilöopistojutun syytteitä ...... 344 RIITTA-LEENA PAUNIO 1.1.2002–31.12.2009 mediamyrskyn ...... 291 Oikeusasiamies nostaa otsikoihin sosiaali- ja RISTO LESKINEN 1.1.1962–30.9.1970 terveydenhoitoon liittyvät oikeudet ...... 404 J. O. SÖDERHJELM 1.1.1929−31.3.1930 Oikeusasiamies määrää Puolustusvoimien Oikeusasiamiehen varamies, ”Mikko-poika”, komentajan syytteeseen varusmiesten PETRI JÄÄSKELÄINEN 1.1.2010– joutuu porvarilehdistön hampaisiin ...... 303 käyttämisestä remonttimiehinä ...... 348 Oikeusasiamiehen ruoska osuu ylimpiin tuomioistuimiin ja eduskuntaan, mutta pääministeri HUGO LILIUS 1.4.1930–31.12.1931 KAARLO L. STÅHLBERG 1.10.1970–31.12.1973 selviää kuivin jaloin jääviysepäilyistä ...... 411 Eläkeläinen tekee vaisun paluun Oikeusasiamies laskeutuu kansan keskuuteen oikeusasiamieheksi ...... 317 ja lähtee kiertueelle Lappiin ja Karjalaan ...... 355

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 273 SUSANNA REINBOTH 274

”Täten ilmoitetaan, että Eduskunnan oikeusasiamiehen dosta. Ja siellä se oli, 49. pykälässä: Jokaisilla varsinaisil- Yksikään lehti ei haastatellut uutta oikeusasiamiestä, kanslia sijaitsee Valtioneuvoston talossa (sisäänkäytävä la valtiopäivillä on valittava eteväksi laintuntijaksi tietty mutta Turun Sanomat antoi hänestä lyhyen ja varsin Hallituskadulta) ja että kanslia pidetään yleisöä varten mies eduskunnan oikeusasiamieheksi valvomaan lakien positiivisen luonnehdinnan. avoinna joka arkipäivä klo 11−1 päivällä. Helsingissä noudattamista tuomioistuimissa ja muiden viranomais- tammik. 28 p. 1920. Erik Alopaeus.” ten toiminnassa. ”Ollessaan edellisellä istuntokaudella eduskunnan jäse- nenä tuomari Alopaeus sai monelta taholta tunnustusta Tällä juhlallisella, useassa sanomalehdessä julkaistulla ”Tärkeätä on muuten pitää mielessä, että H. M. [hal- objektiivisuudestaan ja asiantuntemuksestaan”, lehti ERIK ALOPAEUS kuulutuksella1 Alopaeus ilmoitti aloittaneensa työnsä litusmuoto] nimenomaan asettaa oikeusasiamiehelle oi- kirjoitti. Se mainitsi miehen olleen tosin ”takavuosina 1.1.−31.12.1920 Suomen ensimmäisenä oikeusasiamiehenä. Uuden vi- keudellista eikä poliittista laatua olevia tehtäviä; ilmei- innokas nuorsuomalainen, mutta ei lukeutune tällä haa- raston ensimmäiset vuodet olivat kaikkea muuta kuin sesti väärä olisi siis sellainen käytäntö, jonka mukaan vaa mihinkään puolueeseen”.9 juhlaa. Kansalaisia ei ollut jonoksi asti pyrkimässä oi- puoluenäkökohdat tässä vaalissa saisivat ratkaisevan keusasiamiehen juttusille, ja lehdistön suunnasta tuli merkityksen”, Uusi Suomi tulkitsi.4 Tammikuun puolivälissä 1920 lehdet tiesivät kertoa, ”Tällaisia jatkuvaa tulitusta. Osa porvarilehdistöstä näytti pitävän että uusi virkamies oli tarttunut toimeensa. Yhden koko virkaa turhana. Työväenlehdistössä taas odotuk- Taistelu ei kuitenkaan ollut kokonaan ohi. Kun edus- lauseen pikku-uutisessa kerrottiin, että Alopaeus oli tarpeettomia virkoja set olivat korkealla, mutta se pettyi viran ensimmäisiin kunta käsitteli oikeusasiamiehen johtosääntöä joulu- ”näinä päivinä saapunut Helsinkiin ryhtyen hoitamaan haltijoihin. kuussa 1919, viran vastustajat tekivät vielä viimeisen virkaansa”.10 ei tietysti ole syytä yrityksen kuopata hanke. Edustaja Estlander (r) oli sitä Koko virka oli vähällä jäädä perustamatta. Eduskunta mieltä, että virka olisi ”meidän oloissamme tarpeeton, Lehdistö kaipasi oikeusasiamiestä saman tien ero- ylläpitää” oli kyllä pariinkiin otteeseen ilmoittanut pitävänsä laina Ruotsista”.5 tuomariksi itse luomaansa kohuun, joka koski tasaval- viran perustamista tärkeänä, mutta hallitus sivuutti lan vaakunaa ja valtiolippua. Kauppa- ja teollisuusminis- toiveen. Aiemmista luonnoksista poiketen se ei esittä- ”Puhuja piti koko virkaa vain uutena tarpeettomana teriö oli nimittäin määrännyt, että lipussa oli käytettävä nyt viran perustamista antaessaan toukokuussa 1919 puoluevirkana. Tämä uusi virka on vain hyppylauta uu- Suomen vaakunan kilpeä ilman yläreunassa olevaa Oikeusasiamies etsii eduskunnalle ehdotuksen nuoren tasavallan ensimmäi- sille kiipeilijöille. Sellainen saattaisi olla oikeuskanslerin kruunua. Tämä sai muutamat lehdet pöyristymään. seksi hallitusmuodoksi. Lain valmistelua valppaasti tiellä”, sanomalehti Ilkka selosti eduskuntakeskustelua.6 työtä ja tarkoitusta seurannut lehdistö ei heti huomannut puutetta. Päivää ”Niin esim. presidentinlinnan harjalla nykyään liehuu myöhemmin lehdet kiiruhtivat tekemään täydennyksen Johtosääntö kuitenkin hyväksyttiin, ja läpi meni myös oudonnäköinen lippu, joka silmäänpistävästi poikkee eikä löydä uutisointiinsa: ”Sen lisäksi, mitä eilen esitimme edus- valtiovarainvaliokunnan ehdottama palkkio oikeus- eduskunnan vahvistamasta valtiolipusta”, kirjoitti Ilta- kunnalle annetun hallitusmuotoesityksen sisällyksestä, asiamiehelle, 40 000 markkaa vuodessa.7 Eduskunta oli lehti. Lehden mukaan niin lakimiestenkin kuin muiden kumpaakaan on vielä mainittava, että se poikkeaa kaikista aikaisem- valmis valitsemaan ensimmäisen oikeusasiamiehen ja kansalaisten keskuudessa vahvistui mielipide, että val- mista ehdotuksista myös siinä, ettei erityistä eduskun- hänen varamiehensä perjantaina 19. joulukuuta 1919. tioneuvosto oli menetellyt lainvastaisesti. nan valitsemaa oikeudenvalvojaa (eduskunnan oikeus- asiamiestä) tulisi asetettavaksi”, Uusi Suomi raportoi.2 Heti ensimmäisellä kierroksella tuli valituksi hovioikeu- ”Näin ollen on meistä valtioneuvoston päätös katsotta- denviskaali Magnus Erik Alopaeus. Hän sai 99 ääntä ja va voimassa olevan lain syrjäyttämiseksi. Kehoitamme Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin palaut- sosialistien ehdokas, varatuomari Anton Kotonen, 73 oikeuskansleria tahi eduskunnan oikeusasiamiestä ti aiemmassa komiteamietinnössä olleen ehdotuksen ääntä. Hajaääniä annettiin neljälle miehelle. Heistä yksi puuttumaan asiaan.”11 oikeusasiamiehestä paikalleen3, ja kesäkuussa lehdistö oli lakitieteen kandidaatti Risto Ryti, joka valittiin tiukan pääsi julkaisemaan tiedot uunituoreesta hallitusmuo- äänestyksen jälkeen oikeusasiamiehen varamieheksi.8

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 275 SUSANNA REINBOTH 276

Iltalehti sai taustatukea Uudesta Suomesta. Se ilmoitti Pian oikeusasiamies sai oikeitakin töitä. Maaliskuun ”Kun vankilan viranomaisten taholta ei kuitenkaan ole Kanteluasiat ja tarkastusmatkat oli siis saatu mukavasti todellakin ihmettelevänsä, jos ”maamme lakien vartiat, 1920 alussa työväenlehdistössä julkaistiin uutinen ryhdytty minkäänlaisiin toimenpiteisiin minun kidut- rullaamaan, ja intoa riitti myös omiin aloitteisiin. Huh- eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri” jättävät oikeusasiamiehelle jätetystä kantelusta. Itä-Suomen tamiseni johdosta niin rohkenen täten kääntyä Suomen tikuussa lehdet kertoivat valtioneuvoston käsitelleen huomaamatta tämän ”yrityksen anastaa hallinnollisten Työväen Lakiasiaintoimiston kautta tehty kantelu koski kansaneduskunnan oikeusasiamiehen puoleen anoen, oikeusasiamiehen esitystä, joka lyhentäisi hovioikeuk- määräysten piiriin semmoista, mistä kansan eduskun- ”vankien pieksämistä Riihimäen pakkotyölaitoksella”. että Te herra oikeusasiamies, lain ja oikeuden korkeim- sien jäsenten ja virkamiesten lomia. Joululoma lyhenisi nalla on selvä ja eittämätön oikeus säätää laki”.12 Lehdissä julkaistiin kantelu kokonaisuudessaan. Näin pana puoltajana ja valvojana, ryhtyisitte tarpeen vaati- viikolla – lehdissä ei kerrottu suunniteltua pituutta –, se alkoi: ”Sen johdosta, että minua on viime kuluneen miin toimenpiteisiin, jotta rääkkäämisestäni otettaisiin ja kesälomat kutistuisivat kahdesta kuukaudesta kuu- Helsingin Sanomat vastasi Iltalehdelle ja Uudelle Suomel- helmikuun 23 päivän iltana mitä törkeimmällä tavalla selvyys ja siihen syylliset saatettaisiin lailliseen edesvas- den viikon mittaisiksi. Lehtien mukaan valtioneuvosto le huomauttamalla, että sen tietojen mukaan oikeus- tunnustukseen kidutettu Riihimäen pakkotyölaitok- tuuseen teosta.”17 päätti pyytää asiasta korkeimman oikeuden lausun- kansleri oli jo aiemmin katsonut hallituksen ratkaisun sella, rohkenen kääntyä eduskunnan oikeusasiamiehen non.20 täysin lainmukaiseksi. ”Samaa mieltä on myöskin edus- puoleen ja esiintuoda seuraavaa.” Kantelun lopputuloksesta ei löydy tietoa sen enempää kunnan oikeusasiamies.”13 Lehti ei tarkemmin kertonut, lehdistä kuin oikeusasiamiehen kansliasta. Kansanedustajat ottivat oikeusasiamiehen heti omak- mistä laillisuusvalvojien kannanotot ilmenivät. HS Kantelija kertoi olleensa menemässä nukkumaan yh- seen. Ensimmäinen oikeusasiamiehen puoleen käänty- kuitenkin tulkitsi ”mauttoman porun” johtuneen Ilta- deksän tienoissa illalla, kun vartija oli hakenut hänet Huhtikuussa 1920 lehdet raportoivat oikeusasiamie- nyt kansanedustaja oli ruotsalaisen vasemmiston Georg lehden ja Uuden Suomen toimitusten ”kuningaskruunua vankilan kansliaan. Siellä selvisi, että kantelijan epäil- hen tarkastusmatkasta Hämeenlinnaan. Sanomalehti von Wendt. Hän teki toukokuussa 1920 kantelun siitä, uneksivista piireistä”. tiin osallistuneen kiljun valmistukseen. Kantelija kiisti Hämeelle antamassaan haastettelussa Alopaeus kertoi, ettei eduskunnan uusi puhemies Kyösti Kallio osannut ja huomautti asuvansa kokonaan toisessa kasarmissa. ettei tarkastusmatka ollut johtunut ”mistään erityisestä johtaa puhetta ruotsiksi, vaan tulkin piti kääntää Kal- Iltalehdeltä tuli vastaus saman tien otsikolla ”H.S. puo- Kiiston jälkeen mies vietiin toiseen huoneeseen, jossa aiheesta”, vaan ohjesäännön mukaan tarkastukset kuu- lion sanat. lustamassa lainrikkomusta”. viisi miestä kuulusteli häntä. luivat hänen velvollisuuksiinsa. Ensimmäinen tarkastus- kohde oli lääninhallitus, ja Alopaeus kertoi lehdelle ”aina- Kantelu ei von Wendtin mukaan kohdistunut puhemie- ”Tässä, hyvä H.S., ei tarvita mitään tasavaltaista agita- ”Täällä näytettiin minulle noin metrin pituista rautavai- kin ensi näkemältä saaneensa varsin hyvän vaikutuksen hen ”kaikissa suhteissa kunnioitettavaan henkilöön”, tiota, tässä tarvitaan vain lainvalvojaa, oikeuskansleria jerista valmistettua pamppua ja ilmoitettiin sen kyllä yleisestä järjestyksestä ja asiain hoidosta lääninhallituk- vaan perustuslain tulkintaan. Työjärjestyksen mukaan tahi eduskunnan oikeusasiamiestä!”14 olevan riittävän tehokkaan saamaan minun kertomaan sessa”.18 Tarkastus jatkui seuraavana päivänä molempiin äänestysehdotukset esitettiin sekä suomeksi että ruot- kaikki mitä tiesin kiljun valmistamisesta.” Kun tunnus- vankiloihin, lääninvankilaan ja kuritushuoneeseen. siksi, eikä tämä kantelun mukaan toteutunut, jos puhe- Kiihkeistä vetoomuksista huolimatta oikeusasiamies tusta ei irronnut, kantelija oli kertomansa mukaan viety mies ei esittänyt näitä itse.21 pysytteli hiljaa eikä osallistunut lehdistövetoiseen lip- puolipimeään huoneeseen, riisutettu alasti ja pantu ”Erikoisesti oli tuomari Alopaeus ihastunut siihen ensi- pukeskusteluun. Asia tuli oikeusasiamiehen pöydälle vatsalleen makaamaan. Tämän jälkeen häntä oli lyöty luokkaiseen ja malliksi kelpaavaan järjestykseen ja puh- Kantelu oli hädin tuskin ehditty uutisoida, kun lehdis- uudelleen lähes vuosikymmenen päästä, kun vaakunan pampulla selkään ja pahoinpidelty muutenkin. Lopulta tauteen mikä kuritushuoneen puolella vallitsi”, Häme tö tiesi jo kertoa, ettei se aiheuttanut toimenpiteitä. laillisuutta antaumuksella kyseenalaistanut pääkonsuli mies oli menettänyt tajuntansa. kertoi. Tarkastus jatkui vielä maistraatissa ja Janakkalan Kantelua ei ollut jätetty lainmukaisessa järjestyksessä. Ray kanteli asiasta.15 Oikeusasiamies totesi, ettei Suo- tuomiokunnan tuomarin kansliassa, ja takaisin Hel- ”Asetuksen mukaan on mainitunlainen ilmoitus tehtävä men lippua koskeva valtioneuvoston päätös ollut syn- Myöhemmin kantelija pyysi vankilan johtajalta lupaa sinkiin Alopaeus sihteereineen palasi lehden mukaan henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen kautta, tynyt lainmukaisessa järjestyksessä. Hän esitti valtio- lähettää isälleen valtakirjan, jotta pahoinpitely selvi- iltapäiväjunassa. eikä, kuten prof. v. W. on tehnyt, kirjoihin viedyssä neuvoston harkittavaksi, pitäisikö vaakunakiista siivota tettäisiin. Johtaja ei kuitenkaan suostunut tähän vaan kirjeessä”, Uusi Suomi kertoi.22 Pari päivää myöhemmin pöydältä vahvistamalla se ”asianmukaisessa järjestyk- kielsi ilmoittamasta asiasta minnekään. Hän kuitenkin ”Tähän asti ei oikeusasiamiehen toimesta koko Hä- lehdet raportoivat, että kantelu käsiteltäisiin sittenkin, sessä syntyneillä määräyksillä”.16 lupasi ottaa itse asiasta selvää ja ”saattaa vartijat edes- meenläänistä ole nostettu ainoatakaan syytettä virka- sillä nyttemmin ”valittelu” oli tehty laillisessa järjestyk- vastuuseen epäinhimillisestä teostaan”. miehiä vastaan eikä tämäkään matka mitään muistutta- sessä.23 mista aiheuttane”, lehti iloitsi.19

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 277 SUSANNA REINBOTH 278

Von Wendt sai lehdissä paljon pilkkaa kantelustaan. tavaksi syytteen niitä poliisiviranomaisia vastaan, jotka ”Tämän vuoksi on eduskunnan nykyinen oikeusasia- ”Vaikea on näet lakkauttaa virkaa, joka on juhlallisesti ovat syynä ylläesitettyyn lainvastaiseen menettelyyn”, mies haluton olemaan mainitussa toimessa, josta hän ei säädetty itse tasavallan hallitusmuodossa ja yhtä vai- ”Hra v. Wendt on aina oma itsensä. Ei tarvitse sanoa, kirjoitti sanomalehti Vapaa Sana.28 katso olevan maalle virastomenoja vastaavaa hyötyä.” keaa on pidättää virassa virkamiestä, joka rehellisesti että tämä hänen uusin tekonsa on kuitattu sillä kuin valittaa, ettei hänellä siinä ole mitään työtä ja pyrkii sen kaikki hänen aikaisemmatkin edesottamisensa: olka- Oikeusasiamiehen päätöksestä uutisoitiin pari kuu- HS ehdotti harkittavaksi viran lakkauttamista, koska tähden eroon koko kunniasta.” päiden kohautuksella”, häntä väheksyttiin Uudessa kautta myöhemmin, joulukuussa 1920. Oikeusasiamies ”tällaisia tarpeettomia virkoja ei tietysti ole syytä ylläpi- Suomessa.24 Pilkka sai ikäviä sävyjä. Lehdistössä ruot- huomautti selvitystensä perusteella, että sanomalehdis- tää”. Toisena vaihtoehtona lehti esitti työnjakoa oikeus- Lehti ehdotti, että oikeusasiamiehelle voitaisiin keksiä sinkielisiä nimiteltiin hurreiksi25 ja kantelua kutsuttiin sä julkaistuissa ilmoituksissa kokouksiin on kutsuttu kanslerin ja oikeusasiamiehen välillä päällekkäisyyksien jotain sivuhommaa, kuten halkojen pilkkomista valtio- ajojahdiksi puhemiestä kohtaan26. ”Porin työläiset”, ”Porin järjestäytyneet työläiset” tai poistamiseksi. Sen mukaan asia lienee jo ollut alustavas- neuvoston tai eduskunnan puuliiterissä, jottei hänen ”järjestäytyneet työläiset”. Tämän takia kokoukset olivat ti puhemiesneuvoston käsittelyssä.30 terveytensä pääsisi työn puutteessa turmeltumaan. Oikeusasiamies sai asian nopeasti päätökseen. Jo viikon yleisistä kokouksista vuonna 1907 annetun lain tarkoit- kuluttua kantelun uutisoinnista lehdet kertoivat, ettei tamia kokouksia, joissa poliisiviranomaisilla oli oikeus Uusi Suomi siteerasi HS:n kirjoitusta ja ilmoitti, että ”Pääasia on vain, että tälle työttömyyttään ankarasti asia kuulunut oikeusasiamiehelle. olla saapuvilla. Kantelu ei siis antanut aihetta enempiin myös sen mielestä koko toimi oli tarpeeton. potevalle virkamiehelle keksitään jotakin työtä, joka toimiin. edes jossakin määrin vastaa hänelle muutoin turhaan ”Koska eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön ”Se olisi siis lakkautettava, ja niin olisi tehtävä heti, riip- maksettavaa suurta palkkaa.”33 mukaan oikeusasiamiehen vallassa ei ole sellaiseen toi- Suomen Sosialidemokraatti analysoi saman tien, mikä pumatta siitä aiotaanko uudestaan järjestää oikeuskans- menpiteeseen ryhtyminen, jota kirjelmässä mainitaan, oli mennyt pieleen: kokouskutsut eivät olleet tarpeeksi lerin virka.”31 Spekulaatiot kiihtyivät, ja marraskuussa lehdistöön le- on kirjelmä jätetty huomioon ottamatta”, lehdet siteera- selviä. visi yhden palstan pikku-uutinen: ”Eduskuntapiireissä sivat päätöstä.27 Kuiskutteluja viran lakkauttamisesta kiihdytti oikeus- ollaan yleensä sitä mieltä, että eduskunnan oikeusasia- ”Tämän mukaan näyttäisi siis siltä, että jos kokouskutsu asiamies Alopaeus itse. Hän oli ”antanut tietää, ettei miehen toimi olisi tarpeettomana lakkautettava.”34 Syksyllä 1920 oikeusasiamies sai tutkittavakseen Suo- olisi annettu sitovammin esim. niin, että olisi kutsuttu hän missään tapauksessa tule pysymään virassaan men Ammattijärjestön Toimikunnan tekemän kantelun kaikki Porissa sijaitsevat Suomen Ammattijärjestön kauemmin kuin kuluvan vuoden loppuun”, kirjoitti Tähän spekulointi kuitenkin päättyi, ja viran lakkautta- ”poliisimielivallasta”. Työväenlehdissä julkaistun kan- alaiset ammattiosastot, niin ei eduskunnan oikeusasia- sanomalehti Uusi Aura. Alopaeus oli lehden mukaan mista koskevat uutiset hävisivät lehdistä ilman selitystä. telun mukaan poliisi oli oikeudettomasti tunkeutunut mies olisi voinut vetäytyä sen muotoseikan taakse, että itse huomannut virkansa tarpeettomuuden ja lausunut Joulukuussa lehdistö kertoi, että eduskunta oli valmis Porissa työväen kokouksiin, joihin oli pääsy vain jäsen- kokouskutsut olivat näin ylimalkaiset. Opiksi tämäkin tämän käsityksensä julki. Lehti kertoi myös, että näytti valitsemaan uuden oikeusasiamiehen. kirjalla. Kantelussa nimettiin Porin työväenyhdistyksen työväenjärjestöille vastaisuudessa.”29 olevan vaikea saada pätevää henkilöä toimeen, joka täy- talolla 27. syyskuuta pidetty kokous, josta väkipakolla tettiin vain vuodeksi kerrallaan.32 sinne tunkeutunut poliisikonstaapeli ei ollut suostunut Syksyllä 1920 alkoi mediassa ilmestyä kommentteja ja poistumaan. uutisia, joissa kyseenalaistettiin oikeusasiamiehen viran Aamulehti ilmoitti nostavansa Alopaeukselle hattua. tarpeellisuus. Kirjoittelun aloitti Helsingin Sanomat. Sen Lehden mukaan Suomessa oli ennenkin ollut virkamie- ”Jos tätä mielivaltaa jatkuu, saattaa se tärkeimmät pe- mukaan virka oli ”nykyisessä muodossaan osoittautu- hiä, joilla ei ollut juuri muuta tehtävää kuin ”nostaa ja rustuslaeilla turvatut kansalaisvapaudet mitättömiksi, nut jokseenkin merkityksettömäksi”. Käsiteltäviä asioi- kuitata palkkansa”, mutta nyt nähtiin sekin ihme, että minkä vuoksi Suomen Ammattijärjestön Toimikunta, ta oli ollut ensimmäisen toimintavuoden aikana siihen joku valitti työn vähyyttä. Yleensä virkamiehet valitti- maamme ammatillisesti järjestyneen työväen edusta- mennessä noin 40. Lehden mielestä ne olisi voinut vat työn paljoutta ja palkan vähyyttä. Lehti kuvaili edus- jana, kunnioittaen anoo, että Te, Eduskunnan Herra käsitellä yhtä hyvin oikeuskansleri, ja itse asiassa niin kunnan ja hallituksen joutuneen tukalaan tilanteeseen. Oikeusasiamies, ryhtyisitte toimenpiteisiin tällaisen oli monessa tapauksessa käynytkin: oikeusasiamies oli poliisimielivallan ehkäisemiseksi ja määräisitte nostet- saanut samoja kanteluita kuin oikeuskansleri.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 279 SUSANNA REINBOTH 280

Ensimmäinen oikeusasiamies Erik Alopaeus oli kieltäy- Vaalissa muutamat kansanedustajat ”suvaitsivat ku- esille eduskunnan säätämät armahduslait ja vaati, että tynyt uudesta kaudesta, joten joulunpyhien istunnossa jeilla”, Uusi Aika jatkoi analyysiään. Sen mukaan oikeusasiamiehen olisi syytä valvoa niiden noudatta- eduskunnan oli valittava tehtävään uusi mies. Äänes- maalaisliittolaiset olivat ”häväisemistarkoituksessa” mista niin, ettei vuosien perästä huomata ”vankiloissa tyksen voitti porvarillisten puolueiden yhteisehdokas äänestäneet sellaisia henkilöitä, jotka eivät olisi missään olevan vielä satoja ’jo aikaisemmin armahdettuja mutta Kaarlo Viktor Holma.35 tapauksessa voineet tulla kysymykseen. Myös muuta- rajatapauksina sinne unohtuneita’”. Näin oli kirjoittajan mat sosiaalidemokraatitkin ”ansaitsisivat pienen korva- mukaan käynyt, kun keväällä 1921 oli tarkastettu vuon- Uuden vuoden alkajaisiksi sosiaalidemokraattinen Uusi tillikan äänestystemppuilustaan”. na 1918 tuomittujen papereita. K. V. HOLMA Aika analysoi pitkässä artikkelissaan vaalituloksen ja 1.1.1921−31.12.1922 palasi siinä myös viran tarpeellisuuteen. Oikeusasiamie- ”Jotkut heistä nimittäin äänestivät kommunistia tuo- Lopuksi kirjoittaja ehdotti täsmällisesti määritellyn oh- hen virassa oli lehden mukaan ”se paha vika, ettei siinä hon toimeen, vaikka ryhmällä oli oma ehdokas, jota jesäännön laatimista oikeusasiamiehelle. Ohjesäännön porvarin selityksen mukaan ole mitään tekemistä”. olisi ollut äänestettävä”, Uusi Aika paheksui.36 rikkomisesta tai laiminlyönnistä oikeusasiamies voitaisiin milloin hyvänsä vaatia tilille eduskunnassa. ”Nostaa suuren ”Ja siltä se näyttääkin. Viime vuoden aikana kuului viran Kun syksy koitti, työväenlehdet virittivät uudelleen hoitajalla olleen ainoastaan kolme asiaa hoidettavana ja keskustelun oikeusasiamiehen viran tarpeellisuudesta. ”Tällaisen ohjesäännön aikaansaaminen on mielestäm- palkkansa vain nekin aivan toisarvoisia juttuja, joilla ei ollut viran kor- Useissa lehdissä julkaistussa, nimimerkki P. R:lon kirjoi- me lähinnä sos.dem. eduskuntaryhmän tehtävä, sillä kea aseman kannalta katsoen minkäänlaista merkitystä. tuksessa muistutettiin, ettei viran ensimmäisellä halti- muut ryhmät siihen tuskin ryhtyvät.”38 tekemättä mitään” Jonkunkerran lienee oikeusasiamies selostanut jollekin jalla Alopaeuksella ollut edes sen verran töitä, että hän eukolle, missä prokuraattorin eli oikeuskanslerin viras- ”olisi ilennyt käydä palkannostolla”. Kokoomuksen äänenkannattaja Uusi Aura tarttui saman to sijaitsee j. n. e. Toiset hommat lienevät olleet hieman tien kirjoitukseen ja kuvaili sitä lyhyessä kommentis- samaa sorttia.” ”Hra Holma, joka on jonkunverran vanhempi, lienee saan tarkoitukselliseksi ja ilkeämieliseksi.39 Oikeusasiamies sen verran paatuneempi, että ilkeää nostaa palkan ilman Lehti jatkoi, että porvarit olivat valmiita lakkauttamaan työtäkin. Sillä emme ole ainakaan kuulleet emmekä Myös työväenlehdistö täsmensi parin päivän päästä etsii suuntaa ja saa koko viran, sillä ”heitäkin hieman hävetti pitää miehiään huomanneet hänen siinä vielä työtä löytäneen.”37 ”toveri P. R:n” kirjoitusta muistuttamalla, että oikeus- sellaisessa virassa, jossa ei tehdä juuri mitään”. Sosialistit asiamiehellä oli jo ohjesääntö eikä hän siten voinut va- työväenlehdistön eivät kuitenkaan suostuneet, sillä ”ehkä oikeusasiamie- Havainto oli siinä mielessä oikea, että lehdistö oli ollut paasti harkita, mitä tekee tai jättää tekemättä. Tehtävän heksi vielä saadaan sellainenkin henkilö, joka ottaa teh- varsin hiljaa Holman ensimmäisten kuukausien teke- lakkauttaminen ei tullut kysymykseenkään, ilmoitti pettymään tävän toden kannalta ja tekee siinä jotakin, toisin sanoen, misistä. Media ei raportoinut sen enempää kanteluista Uusi Aika. ryhtyy perin juuri penkomaan vanhentuneita oloja, kai- kuin päätöksistäkään. velemaan esille virkamiesten ja hallituksen rikoksia, sekä ”Oikeusasiamiehellä on ja tulee olemaan tehtäviä kun- pitämään kaikin puolin eduskunnan ja kansan puolta”. Nimimerkki kuitenkin epäili, toimivatko kaikki virkahan ne vain tunnollisesti ja huolellisesti hoidetaan.”40 miehet todella ”kaikin puolin moitteettomasti ja prikul- Lehden mukaan porvarileiri piti oikeusasiamiehen sen- leen eduskunnan säätämien lakien mukaan”. Holmaa Myös Sosialistisen työväenpuolueen lehti Suomen Työ- vuotista palkkiota, 48 000:ta markkaa, liian pienenä ja kirjoittaja luonnehti vanhoilliseksi ja ”virkamiestemme mies nosti esiin armahduslait, joita oli sen tulkinnan arveli, ettei sillä palkalla saada toimeen ”pystyvää ja toi- ja oikeuslaitoksemme tähänastisen menettelyn kannat- mukaan laittomasti supistettu hallinnollisin päätöksin. meliasta lakijuristia”. Porvarit ehdottivat 60 000 markan tajaksi ja ihailijaksi”. Kirjoittaja arvelikin työn puutteen Lehti ihmetteli sekä eduskunnan että oikeusasiamiehen palkkiota, mutta äänestyksessä valiokunnan ehdottama johtuvan lähinnä siitä, ettei oikeusasiamies katso it- passiivisuutta. pienempi summa voitti. seään velvolliseksi puuttumaan mihinkään. Hän nosti

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 281 SUSANNA REINBOTH 282

”Eduskunta näyttää kuitenkin tyynesti nielevän tämän kään korjausta parempaan päin ole tapahtunut”, Suomen vuodeksi kerrallaan. Siitä oli sen mukaan ”huomattavaa Lehden mukaan ohjesäännön perusteella miehelle riit- eduskunnan oikeuksien loukkaamisen, eikä eduskun- Työmies kirjoitti Lappeenrannan ”kurjalan” oloista.44 haittaa sekä toimen täyttämiselle että siihen kuuluvien täisi töitä vaikka yötä päivää, mutta kysymys oli asen- nan oikeusasiamieskään ota asiaa kuuleviin korviinsa, ei asiain käsittelylle”, Helsingin Sanomat uutisoi.48 teesta. ryhdy mihinkään toimenpiteeseen. Nostaa suuren palk- Syksyllä 1921 uutisiin nousi oikeusasiamiehen ensim- kansa vain tekemättä mitään.”41 mäinen vuosikertomus eli Alopaeuksen kauden ker- Oikeusasiamiehen työtahti olikin kiihtynyt pian sen ”Tähänastiset oikeusasiamiehet ovat asettuneet sille tomus vuodelta 1920. Jo ennakkotiedoissa kerrottiin, jälkeen, kun Holma oli joulun alla valittu toiselle kau- näkökannalle, ettei tässä yhteiskunnassa ole mitään Työväenlehdistö kertoi armahduslain soveltamiseen että oikeusasiamiehen viran perustamisesta huolimatta delleen.49 kohentelemista, se on niin valmis ja niin hyvä kuin se liittyvästä yksittäistapauksesta. Se koski entistä sosiaali- oikeuskanslerin työt olivat ”suuresti lisääntyneet”. Niitä konsanaan voi olla. Mitäs siinä turhia rupeaa paiski- demokraattien kansanedustajaa Edvard Valpas-Hännis- oli ollut 1 052 eli yli kaksisataa enemmän kuin edellise- Keväällä 1922 lehdet kertoivat kahdesta oikeusasiamie- maan kun pääsee vähemmälläkin ja kun eduskunnan tä. Presidentti oli alentanut hänelle maan- ja valtiope- nä vuonna.45 Siihen nähden oikeusasiamiehen ensim- hen nostamasta syytteestä. Ensimmäisen sai kapteeni, porvarillinen enemmistökin sanoo tavallisesti, että se toksesta tuomitun elinkautisrangaistuksen kahdeksaksi mäisen vuoden saldo oli jäänyt vaatimattomaksi. Kan- joka oli keväällä ja kesällä 1918 ottanut Ruokolahdella on tuo penkominen ja kaiveleminen sekä epäkohtien vankeusvuodeksi. Nyt kyse oli siitä, pitäisikö rangais- teluja oli kertynyt 39, omia aloitteita 10, lausuntoja 1 ja omaan ja talonväkensä käyttöön sotasaaliskankaita. paljasteleminen sosialistien eikä porvarien asia”, nimi- tusta vielä alentaa, koska Tarton rauhansopimuksen muita asioita 75. Lehdistö nostikin taas esiin oikeus- Saaliin arvo oli lehtitietojen mukaan noin 20 000 mark- merkki Nurkkasihteeri kirjoitti.53 perusteella oli annettu asetus, jonka mukaan ennen rau- asiamiehen ja oikeuskanslerin työn päällekkäisyyden: kaa. Holma kehotti sotaviskaalia nostamaan kapteenia haa Venäjän hyväksi tehdystä maanpetoksesta annetta- samasta asiasta voitiin tehdä kantelu kummallekin lail- vastaan syytteen ja pitämään huolen siitä, että valtio saa Myös Kansan Voima katsoi, ettei oikeusasiamies en- va tuomio oli poistettava. Presidentti kuitenkin päätti, lisuusvalvojalle. korvauksen vahingostaan.50 simmäisen vuosikertomuksen perusteella ole tehnyt ettei Valpas-Hännisen rangaistusta enää alenneta. ”ainakaan kaikkea mitä hänen virkavelvollisuuksiinsa Oikeusasiamiehelle tehty kantelu ei johtanut muutok- ”Tästä voi olla seurauksena, että oikeuskansleri ja oi- Vain muutamaa päivää myöhemmin lehdet kertoivat kuuluu”. Lehteä korpesi se, ettei hallitusmuodon sa- seen. Holma katsoi, ettei asia kuulunut hänen toimival- keusasiamies saman kantelun johdosta saattaisivat ryh- Holman määränneen eräälle voudille syytteen 42 385 nanvapauspykälää ollut sen mielestä noudatettu. Var- taansa, koska kyse oli tasavallan presidentin päätök- tyä yhtä aikaa ja mahdollisesti erilaisiin toimenpiteisiin markan ja 85 pennin ”vaillingista” Lappeen kihlakun- sinkin rajaseuduilla oli jopa sosiaalidemokraattisilta sestä.42 ja siitä voisi aiheutua paljon muitakin hankaluuksia ja nan kruununvoudin kassassa.51 kansanedustajilta kielletty puhuminen. Myös työväen- ikävyyksiä”, kuvaili Iltalehti.46 järjestöjen perustamisia oli estetty, vaikka ”surullinen Työväenlehdistö, erityisesti Suomen Työmies, ruoski Kummankaan oikeusjutun lopputulosta lehdistö ei ker- sosialistilaki” oli jo kumottu. Kirjoittajan mukaan suo- pitkin vuotta Holmaa olan takaa. Armahduslain lisäksi Toimintakertomus antoi taas sytykettä keskustelulle oi- tonut, vaikka epäiltyjen nimet oli julkaistu. jeluskuntalaiset olivat estäneet kahdeksan kokouksen lehdet noteerasivat Holman vankilatarkastukset. Niitä keusasiamiehen viran tarpeellisuudesta. Nyt oikeusasia- pitämisen Viipurin lähistöllä. Lehti painotti, että niin Holma teki esimerkiksi syyskuussa 1921 Konnunsuon miehen viran lakkauttaminen ei ollut niin voimakkaasti Työtahti siis näytti olevan parantumaan päin, mutta oikeusasiamies kuin oikeuskansleri tulivat tietoisiksi varavankilaan ja Lappeenrannan työvankilaan, joissa esillä, vaan enemmän kannatusta näytti saavan ajatus siitä huolimatta ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja näistä kokoontumisvapauden loukkauksista, koska lehtitietojen mukaan säilytettiin siihen aikaan vain po- ylimpien laillisuusvalvojien tarkemmasta työnjaosta.47 Estlander esitti viran lakkauttamista, kun ensimmäi- niistä oli isot uutiset työväenlehdissä. Ohjesääntönsä liittisia vankeja.43 Mitään hyvää tarkastuksista ei työ- nen toimintakertomus ehti eduskunnan täysistuntoon mukaisesti oikeusasiamiehen olisi siis pitänyt tarttua väenlehtien mukaan seurannut. Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli toukokuussa 1922. Ehdotus ei saanut kannatusta, joten asiaan. toimintakertomusta toukokuussa 1922, se hylkäsi aja- se raukesi.52 Suomen Sosialidemokraatti kuitenkin jat- ”Vankeihin onkin hänestä [Holmasta] tullut se käsitys, tuksen viran lakkauttamisesta, kertoivat lehdet touko- koi siitä, mihin Estlander oli jäänyt. Lehden mukaan ”Mutta asia on käsitettävä niin, että nuo tehtävät, val- että hän on oikea kidutusmestari; esiintyi vain vankien kuussa. Valiokunta huomautti, että virka on uusi ja vielä Estlander saattoi hyvinkin olla oikeassa: oikeusasiamies voa työväenluokan kansalaisoikeuksia, ovat porvarilli- kanssa ’hienosti’, mutta sen jälkeen vasta rupesikin tule- vakiintumaton. Sitä paitsi viran uusi haltija oli ilmoit- ei tee mitään, mutta nostaa suurta, nyt jo 60 000 mar- selle virkamiehelle kovin vastenmielisiä.” maan uusia määräyksiä, joissa aina vain säädetään lisää tanut, että vuoden 1922 neljänä ensimmäisenä kuu- kan, vuosipalkkaa. kiristystä. Luonnollisesti hän havaitsi ainakin kaikki kautena käsiteltäviä asioita oli ollut jo 67. Epäkohtana Lehti kuitenkin vastusti ”mitä jyrkimmin” oikeusasia- olevan ’asianmukaisessa’ kunnossa, koska ei pienintä- valiokunta kuitenkin piti sitä, että viranhaltija valittiin ”Onhan siinä rahaa varsinkin kun työt eivät luita riko.” miehen viran lakkauttamista.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 283 SUSANNA REINBOTH 284

”Annettakoon vaan oikeusasiamiehelle läksyksi oma Oikeusasiamies ilmoitti Sosialidemokraatille pyytäneen- Uutinen levisi salamana muihin lehtiin, ja muun me- päässä sitä varten, että hän ilmoittaa kertomuksessaan, ohjesääntönsä ja hallitusmuodon 10 pykälä ja saatta- sä jo useita päiviä aiemmin Uudenmaan läänin maaher- dian herkutellessa Holman poliisikamarireissulla Eteen- ettei suurin osa kanteluista johda toimenpiteisiin.67 koon hän ne voimaan silloin kuin virkamiehet vikuroi- raa tekemään asiasta tutkimuksen.58 päin oli jo löytänyt uuden uutisen: vat, niin työtä on aivan tarpeeksi.”54 Jyväskylässä ilmestynyt työväenlehti Työn Voima katsoi Jo juhannuksen alla lehdet kertoivat tutkimuksen ”Viime keskiviikkona sakotettiin Kotkan raastuvanoi- kertomuksen osoittavan, että oikeusasiamiehelle kyllä Sananvapauden käyttämisestä tuli kesällä 1922 melkoi- valmistuneen. Kuulusteluissa von Wright oli sanonut keudessa eduskunnan oikeusasiamies K. V. Holmaa 100 löytyi työtä, mutta oli eri asia, oliko kertomusvuonna- nen mediamylläkkä, mutta nyt kohu lähti porvarilei- kehottaneensa tarttumaan aseisiin vain, jos uusi pu- markalla sen johdosta, että hän oli haikutellut satamas- kaan ”tehtävä tullut parhaalla ja onnellisimmalla tavalla ristä. Eduskuntavaaliehdokas Ferdinand von Wright oli nakapina puhkeaisi. Todistajien lausunnot tukivat von sa. Varojen puutteessa on sakko kuitattava 10 päivän suoritetuksi”. Lehti viittasi armahduslakien täytäntöön- pitänyt Hangossa puheen ruotsalaisen kansanpuolueen Wrightin versiota puheesta.59 vankeudella. Meneeköhän istumaan?” lehti pohdiskeli panoon ja mainitsi, että Holmalle tehdyt kantelut olivat vaalitilaisuudessa, ja työväenlehdistön tulkinnan mu- pikku-uutisessaan. Uutisen otsikko kuului: ”Herra on osoittautuneet turhiksi. kaan hän oli suorastaan kehottanut aseelliseen kapi- Heinäkuun alussa oikeusasiamies ilmoitti päätöksensä: herrallakin”.64 naan. Työväenlehtien mukaan von Wright oli sanonut, von Wrightia oli siteerattu lehdistössä virheellisesti, ”Sen sijaan, että hän olisi ruvennut lukemaan lakia vir- että porvarit olisivat pakotettuja tarttumaan aseisiin, jos eikä ”sanontatapaa ole käytetty sellaisessa yhteydessä, Syksyllä 1922 valmistui oikeusasiamiehen kertomus kamiehille ja tiukasti vaatinut, kuten hänen virkavelvol- sosialistit saisivat enemmistön uudessa eduskunnassa.55 että sitä voisi tulkita vaaralliseksi”. Sen vuoksi asiassa ei vuodelta 1921, ja jälleen lehdistössä virisi keskustelu lisuutensa ja hallitusmuoto edellyttävät, että eduskun- nostettu syytettä.60 viran tarpeellisuudesta. Edeltäjästään poiketen Holma nan säätämiä lakeja on tinkimättä ja mutkittelematta Kohu oli lähtenyt Hufvudstadsbladetin pitkästä ja sa- oli viran säilyttämisen kannalla. Epäkohtana hän kui- noudatettava, on hän ruvennut virkamiesten asianaja- natarkalta näyttävästä uutisesta. Von Wright varoitteli Työväenlehdistö ei päätöksestä ilahtunut. tenkin piti sitä, että oikeusasiamies valittiin vuodeksi jaksi”, Työn Voima luonnehti. Lehti jatkoi vihjailemalla, siinä sosialistien vallankaappaushaluista, jotka voivat kerrallaan. Alkuvuosi meni perehtymiseen, ja loppu- että kaikki lait eivät olleet Holman mieleen. Hänen ei ”millä sekunnilla tahansa johtaa uuteen sisällissotaan”. ”Johtaja von Wright viaton kuin lammas”, otsikoi So- vuonna pidempää tutkimusta vaativat asiat jäivät kes- kuitenkaan olisi pitänyt antaa tämän ”persoonallisen sialisti ja jatkoi alaotsikossa, että oikeusasiamies ”ei ken. Holma ehdottikin, että virka täytettäisiin kolmeksi vastenmielisyytensä” vaikuttaa, lehti opasti.68 ”Heidän vaatimuksensa ovat sitä laatua, että me porva- tietenkään katso hänen vaalipuheensa sisältävän mitään vuodeksi kerrallaan.65 rit olemme kaikella todennäköisyydellä pakotetettuja vaarallista”.61 Oikeusasiamiehen vaalia edeltäneenä päivänä Iltalehti tarttumaan aseisiin, jos he joskus saavat enemmistön”, Ensimmäisen kerran lehdistössä julkaistiin laajoja selos- pääsi kertomaan uutisen: sen saaman tiedon mukaan Hufvudstadbladet siteerasi von Wrightia.56 ”Porvarin kapinakiihoitus ei olekaan laiton”, säesti Suo- tuksia toimintakertomuksesta. Esimerkiksi Uusi Suomi K. V. Holma oli ”kieltäytynyt enää valituksi tulemasta”.69 men Työmiehen otsikko.62 kertoi kuudella palstalla kertomuksen keskeisestä sisäl- Sosialidemokraatti siteerasi Hufvudstadbladetia, ja nimi- löstä ja kiinnostavimmista kanteluratkaisuista.66 Suomen Sosialidemokraatti arveli tietävänsä syyn viran merkki Kansanedustaja tiedusteli, mihin toimiin oikeus- Elokuussa oikeusasiamies Holma joutui itse kiusallisen vastenmielisyyteen. asiamies aikoo ryhtyä puheen takia. huomion kohteeksi. Kotkalainen sanomalehti Eteen- Myös Suomen Työmies ruoti kertomusta, eikä sen pää- päin skuuppasi, että Holma oli jäänyt kiinni luvatto- telmä ollut mairitteleva: ”Ei ole halua astua korkeitten herrojen liikavarpaille. Ne ”Jos eduskunnan herra oikeusasiamies oikein käsittää masta tupakanpoltosta Kotkan satamassa. ovat hyvin arat ja niitten kosketuksesta voi ’loukattu’ tehtävänsä eduskunnan ja maan oikeuksien valvoja- ”Ensimmäisenä pistää silmään se, sanoisinko negatiivi- joutua vihan vimmaan. Paras siis, että jättää souvin taas na, niin on hänen saatettava tuollainen puheenpitäjä ”Ei minkäänlaista ’amnestiaa’ kuuluta haikuttelijoil- nen tulos, jonka oikeusasiamiehelle toimitetut kantelut toiselle niin kuin nykyinen asiamies sen jätti talon isän- asianmukaiseen rangaistukseen. Toivomme, että herra le annettavan, vaan kaikki manataan armotta raadin ovat tuottaneet”, nimimerkki Tarkkailija huomautti. tien itsensä täytettäväksi.”70 oikeusasiamies tarttuu asiaan tarmokkaasti, sillä maan eteen”, lehti selosti. Sen mukaan Holma olikin sitten Oikeusasiamiehelle tulleista 65 kantelusta vain kaksi oikeuskanslerin asiaan puuttumista lienee turhaa odot- saanut marssia poliisin seuraamana kamarille tekemään aiheutti toimenpiteitä. Tarkkailijan mielestä tuntuikin Ja isännät täyttivät sen. Uudeksi oikeusasiamieheksi taa sen kokemuksen nojalla, mitä tästä herrasta on jo tiliä ”lainrikoksestaan”.63 Uutisesta ei ilmennyt, millä oudolta pitää maassa suuripalkkaista virkamiestä etu- valittiin entinen senaattori Hugo Lilius.71 eduskunnassa saatu.”57 asialla Holma liikuskeli satamassa.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 285 SUSANNA REINBOTH 286

Hugo Liliuksen kahden vuoden ja neljän kuukauden Parin päivän jännittämisen jälkeen lehdistö kertoi, että tulee sen tulos osottamaan, kuinka hatarilla perusteilla mittainen kausi oikeusasiamiehenä oli sakeanaan skan- mies oli ulkoministeriölle tulleen sähkeen mukaan pi- viskaali Nyyssölä on katsonut voivansa ryhtyä minua daalinkäryä. Syy ei tosin ollut Liliuksen. dätetty ”Ellis Islannin saarella”. Westermarck vakuutti vastaan toimeenpiteeseen, joka mitä syvimmin loukkaa syyttömyyttään ja ilmoitti olevansa valmis seilaamaan kunniaani.” Kausi alkoi murheellisissa merkeissä, kun lehdistö ker- saman tien takaisin Eurooppaan selvittämään sotkua. toi maaliskuussa 1923 ensimmäisen oikeusasiamiehen Selviteltävää riitti, sillä rikosilmoitusten pino oli lehti- Uutisen mukaan Hyvösen osuus sotkussa koski toimia, Erik Alopaeuksen kuolleen alle 40 vuoden ikäisenä vai- tietojen mukaan ennättänyt kasvaa uusilla rikosepäilyl- joita hän oli väitteiden mukaan tehnyt Westermarckin HUGO LILIUS keaan sairauteen. Sanomalehti Karjala luonnehti häntä lä.76 pyynnöstä. 1.1.1923−30.4.1925 erittäin taitavaksi ja tunnolliseksi lakimieheksi. Hän oli lehden mukaan rehdin ja ystävällisen luonteensa vuoksi Maaliskuussa 1923 jysähti: ”Uusi käänne Westermarkin Ensimmäisissä uutisissa Hyvöstä tituleerattiin vain va- pidetty kaikissa piireissä niin virkamiehenä kuin yksi- jutussa. Kaupunginviskaali Eino Nyyssölä pidättänyt ratuomariksi ja kansanedustajaksi. Sitten STT:n toimit- tyisenä henkilönä.72 tuomari Hyvösen kuulusteltavaksi”, uutisoi Vaasa-lehti. tajalla välähti: Hyvönenhän oli myös oikeusasiamiehen ”Hämmästyttävä Tämän ”äkillisen käänteen” takia Hyvönen antoi lehdil- varamies. Niinpä STT tiedusteli kiireesti oikeusasiamies Pari viikkoa myöhemmin alkoi mediamyllytys, joka le tiedotteen: Hugo Liliuksen suhtautumista asiaan. Lilius vastasi, kavallus” johti oikeusasiamiehen varamiehen Juho Taavetti Hy- ettei hän vielä ollut ehtinyt perehtyä asiakirjoihin eikä vösen eroon. Hyvönen oli onnistunut sotkeentumaan ”Koska tietooni on tullut, että sanomalehdissä tulee siten halunnut lausua mielipidettään. ”hämmästyttävään kavallukseen”, kuten Länsi-Savo julkaistavaksi uutinen siitä, että olen kaupunginviskaali skandaalia luonnehti.73 Hyvönen ei ollut kavallusjutun Nyyssölän kutsumana ja pidättämänä joutunut poliisi- ”Hän oli, saatuaan kuulustelusta tietää, käynyt eilen Skandaaliotsikot päähenkilö, vaan kohu liittyi maalaisliittolaiseen kan- kamariin kuulusteltavaksi muka väärennyksistä, tahdon iltapäivällä kaupunginviskaali Nyyssölän luona esit- sanedustajaan Bjarne Westermarckiin – tai Westermar- antaa julkisuuteen siihen lyhyen vastauksen. Mitään tämässä käsityksenään, ettei kansanedustajaa voida vievät huomion kiin, kuten hänen nimensä toisinaan kirjoitettiin. Juttu väärennystä en ole tehnyt. Että minua on kuulusteltu, pitää pidätettynä kuulusteluja varten. Tämän johdosta sisälsi niin meheviä juonenkäänteitä, että lehdistön her- saa selvityksensä siitä, että viskaali Nyyssölä ei ymmär- tuomari Hyvönen sitten saikin illemmällä poistua ko- oikeusasiamiehen keämätön kiinnostus oli taattu. rä, mikä väärennysrikos on, tai siitä, että hän tahtoo tiinsa”, sanomalehti Vaasa kertoi STT:n tietoihin nojau- jatkaa minua vastaan sitä menettelyä, jonka hän aikai- tuen.79 työltä Alkutahdit soitettiin tammikuussa 1923, kun media semmin on aloittanut poliisikuulusteluissa sekä julkai- kertoi, että kavalluksista epäilty Westermarck oli ka- semassaan lentokirjasessa ’Westermarck-asiassa’.”77 Parin päivän päästä lehdet raportoivat jälleen uudesta rannut joulukuussa maasta mukanaan Suomen Met- käänteestä ”Westermarck-selkkauksessa”. Nyt kaupun- säkeskukselta ”halkokauppojen ennakkomaksuina Lentokirjasella viitattiin kaupunginviskaali Nyyssölän ginviskaali Nyyssölä oli saanut oikeuskanslerilta kirjel- petkuttamiaan rahoja 900 000 markkaa”. Muitakin sel- julkaisemaan lehdykäiseen, jossa hän teki ”seikkaperäi- män, jossa kehotettiin keskeyttämään toistaiseksi Hyvö- vittämättömiä asioita oli jäänyt, kertoi Kansan Tahto.74 sesti ja erinomaisen lennokkaasti selkoa mainitun jutun sen kuulustelut. Päätöksen taustalla oli Hyvösen kantelu Poliisi ryhtyi rivakasti selvittämään asiaa ja saikin pian eri vaiheista, kuulusteluineen”, kuvaili sanomalehti Vak- – jonka hän siis oli tehnyt oikeuskanslerille eikä oikeus- kööpenhaminalaisilta kollegoiltaan sähkösanoman, ka-Suomi.78 asiamiehelle. Oikeuskansleri ei ollut vakuuttunut Nyys- jonka mukaan Westermarck oli matkustanut höyrylaiva sölän ”sopivaisuudesta ajamaan syytettä kantelijaa vas- Oskar II:lla kohti New Yorkia. Amerikkaan lähti viran- Hyvönen jatkoi omaa tiedotettaan kertomalla, että hän taan”, ja sen takia Nyyssölä määrättiin keskeyttämään omaisten pyyntö olla päästämättä miestä poistumaan aikoi pyytää tutkijan vaihtamista sellaiseen, jolla ei ole toimenpiteensä asiassa. Nyyssölä selosti vastauskirjel- laivasta.75 ennakolta mielipidettä asiasta. ”Kun minuun kohdistet- mässään oikeuskanslerille Hyvöstä vastaan kertynyttä tu tutkimus on lopullisesti ja perinpohjin toimitettu, näyttöä, mutta ilmoitti noudattavansa käskyä tutkinnan

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 287 SUSANNA REINBOTH 288

keskeyttämisestä.80 Ilman pulinoita tämä ei tapahtunut, oikomaan Nyyssölän tekemiä pöytäkirjoja ja sanoma- välineosastossa.88 Epäilyjen mukaan Holma oli vuo- Käsitellessään oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta sillä parin päivän päästä lehtiin ilmaantui Nyyssölän lehdille antamia tietoja.82 tanut mietintöluonnoksen Uuden Suomen, Hufvud- 1922 lehti huomautti, että oikeusasiamiehen asialuette- oma vastaus ”hra Hyvösen väitteiden johdosta”. stadsbladetin ja Helsingin Sanomien toimituksille sillä lo tuntuu köyhältä verrattuna oikeuskanslerinviraston Pari päivää myöhemmin oikeuskansleri siirsi Nyyssölän herrasmiessopimuksella, ettei asiasta kirjoitettaisi vielä. työmäärään. Se ei ollut köyhä pelkästään määrällisesti, ”Niin vastenmielistä kuin onkin muualla kuin oikeu- sivuun ja määräsi toisen kaupunginviskaalin tekemään Lehtimiehet pitivät sanansa eivätkä julkaisseet mietin- vaan asiat ”näyttävät laatunsa puolesta olleen yleensä dessa oikoa rikoksista syytteenalaisen ’selityksiä’, täytyy tutkimukset loppuun.83 nöstä mitään. Hufvudstadsbladet kuitenkin lähetti sen merkityksettömiä”. minun, jotta suurta yleisöä ei enään vietäisi harhaan, eteenpäin ruotsalaisille kollegoilleen, ja niin ”sotilassa- mainita, että kaikki, mitä minun taholtani on tullut Kohu oli kuitenkin ollut Hyvöselle liikaa. Alle kaksi laisuuksia sisältävästä mietinnöstä” saatiin lukea ruotsa- ”Useimmat oikeusasiamiehen tähän saakka käsiteltä- julkisuuteen, perustuu joka kohdissa tutkintojen kautta viikkoa pidätyksensä jälkeen hän pyysi terveydellisistä laisista lehdistä.89 vänä olleista asioista ovat kapinasta johtuneita juttuja. jo selvitettyihin tosiasioihin, jotta hra H., vaikkapa hän syistä vapautusta oikeusasiamiehen varamiehen tehtä- Mutta kun tällaiset asiat pakostakin jo pian loppuvat, olisi vielä etevämpikin asiain eri kerroilla toisin ’selit- vistä, ja eduskunta hyväksyi eron.84 Iltalehti kertoi, että Kohun taustoja penkonut Suunta-lehti paljasti, että vähenevät siis oikeusasiamiehen käsiteltävät asiat to- täjä’, ei enää voi saada papereista pois”, Nyyssölä aloitti lääkärintodistuksen mukaan Hyvösen terveys oli pa- Holmalla oli valtioneuvoston lupa tietojen julkaisemi- dennäköisesti vielä siitäkin, mitä niiden määrä on vii- vastineensa. hasti huonontunut ”liiallisesta henkisestä työstä, ollen seen. Jo ennen vuotoa sekä pääministeri että puolus- me vuosina ollut”, Helsingin Sanomat kirjoitti. Lehden erityisesti hänen sydämensä rasittunut”.85 Muutaman tusministeri olivat päättäneet, että mietintö julkaistaan johtopäätös oli, että oikeusasiamiehen toimi näytti yhä Hän muistutti, että juuri kun asia oli selviämässä, hänet päivän päästä oikeusasiamiehen varamieheksi valittiin yleisölle. Lehden analyysi tilanteesta oli tyly: oikeus- selvemmin tarpeettomalta, varsinkin kun työt olivat ”jo tunnetulla tavalla” pakotettiin keskeyttämään toi- T. M. Kivimäki. Ratkaisevassa äänestyksessä kaksi kan- kansleri oli ryhtynyt ajamaan sotilasjohdon asiaa, sillä päällekkäiset oikeuskanslerin kanssa. Jos siis työnjaosta menpiteensä. Nyyssölällä ei kuitenkaan ollut pienintä- sanedustajaa antoi äänensä kaupunginviskaali Nyyssö- nämä halusivat horjuttaa Holman komitean kiusallis- ei päästä sopuun, oikeusasiamiehen toimi pitäisi lak- kään epäilyä asian todellisesta laidasta: ”Tutkimani hra lälle.86 ten havaintojen uskottavuutta toimittamalla Holman kauttaa, lehti arvioi.93 Hyvösen rikokset ovat raskaita. Ne ovat ’uskotun mie- itsensä syytettyjen penkille. Kellään ei olisi ollut mitään hen’ tekemiä”. Hän muistutti, että Hyvönen oli ollut Pian koko Westermarck-Hyvönen-tutkinta kuivahti sitä vastaan, että Hbl:n toimittajat asetettaisiin syyttee- Edes kaikki valvottavat eivät ottaneet oikeusasiamiehen paitsi Westermarckin asiamies myös rikosten kohteiksi kokoon, eikä kumpaakaan miestä vastaan koskaan nos- seen, mutta Holman syyttäminen tuntui häikäilemättö- päätöksiä vakavasti. Eduskunnan pankkivaltuusmiehet joutuneiden yhtiöiden luottamusmies. Nyyssölä kuvaili tettu syytteitä. Missä tai kenessä sitten on syy, kyseli mältä, lehti totesi.90 nimittäin päättivät maaliskuussa 1923 pyyhkiä Liliuk- yksityiskohtaisesti Hyvösen ”kunniatonta” toimintaa ja Pohjolan Sanomien nimimerkki Sihteeri ja vastasi itse sen päätöksellä lattiaa. muistutti, että tämä on eduskunnan oikeusasiamiehen kysymykseensä: viskaali Nyyssölän ”osuus siinä tuntuu Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi toukokuussa 1924 varamies ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. hieman omituiselta”.87 Holmaa vastaan nostetun syytteen. Ensinnäkään mie- Asia koski asiakirjojen julkisuutta. Tohtori Georg Asian selvittämiseksi Hyvönen olisi siis pitänyt pitää tintö ei oikeuden mukaan sisältänyt varsinaisia sota- Schauman oli halunnut tutustua pankkivaltuusmiesten lukkojen takana, Nyyssölä vakuutti. Lilius ehti vetää henkeä puolen vuoden ajan Hyvöseen salaisuuksia. Toisekseen Holma oli antanut mietinnön kokouspöytäkirjoihin ja muihin asiakirjoihin niiltä osin liittyneen kohun vaimennuttua, kun oikeusasiamiehen lehdille nimenomaan sillä ehdolla, että se saataisiin kuin niissä käsiteltiin tiettyä valuutta-asiaa. Pankkival- ”Valitan yhteiskuntaa, joka ei salli viipymättä rangaista kanslia joutui taas mediahuomion kohteeksi käräjäjutun julkaista vain siinä tapauksessa ja laajuudessa kuin pää- tuusmiehet kieltäytyivät näyttämästä papereita ja selos- tuonlaista tekijää, vaikkapa rangaistus sipaisisikin mui- takia. Tällä kertaa kohu liittyi hänen edeltäjäänsä, Kaar- ministeri tai Holma antaisi luvan. Oikeuden mukaan ei tivat oikeusasiamiehelle, etteivät asiakirjat olleet ”sen takin luottamusmiehiä. Vetäydyn asiasta nyt pakosta lo Holmaan. Maaliskuussa 1924 oikeuskansleri määräsi ollut Holman syytä, että mietintö vuodettiin Ruotsin luontoisia, että yksityinen henkilö olisi ollut oikeutettu syrjään, mutta seuraan sivulta sen kehittymistä. Ja jos Holman syytteeseen erittäin raskauttavien asianhaarain lehdille.91 Syyttäjä valitti päätöksestä, mutta Turun ho- niihin tutustumaan”, kertoi Aamulehti. Oikeusasiamies niin on, että oikeutta ei tule, en enään syytä ketään, sillä vallitessa tehdystä virkavirheestä. vioikeus piti vapauttavan päätöksen voimassa.92 Liliuksen mukaan asiakirjat eivät sisältäneet mitään sa- narripeliä on syyttää napin varasta!”81 laista eikä siten ollut laillista syytä kieltää Schaumania Syyte ei liittynyt Holman toimintaan oikeusasiamiehe- Liliuksen kaudella lehdistössä ei enää käyty jatkuvaa tutustumasta niihin.94 Nyt oli Hyvösen vuoro vastata. Hän paljasti lehdenluki- nä vaan hänen vetämäänsä komiteaan, joka oli tutkinut keskustelua oikeusasiamiehen viran tarpeellisuudesta. joille muun muassa sen, että todistajat olivat joutuneet epäiltyjä väärinkäytöksiä puolustusministeriön taistelu- Teemaa piti esillä oikeastaan vain Helsingin Sanomat.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 289 SUSANNA REINBOTH 290

Helsingin Sanomat arvosteli ankarasti Liliuksen päätöstä valvontatoiminta käsitti muitakin toimenpiteitä kuin Oikeusasiamiehen kanslia pysyi hyvin otsikoissa Yrjö ja todisteli vastakkaista kantaansa muun muassa paino- syytteen nostamisen. Niihin kuului erityisesti se, että Puhakan yli kolmen ja puolen vuoden mittaiseksi veny- vapauslailla. Lehden mukaan oli tärkeää, että Suomen oikeusasiamies ilmoitti viranomaisille käsityksensä sii- neen kauden aikana. Pankin johto sai itse ratkaista ”ilman sivultapäin tulevaa tä, oliko viranomainen toiminut lain mukaisesti vai ei.97 painostusta”, mitkä asiat pidetään salassa. Valuuttajuttu Alku oli lupaava. Heti virkakauden aluksi lehdistö kiit- koski ”yksityisten suhteita pankkiin”, joten sen takia Teemaan palasi perustuslakivaliokunta joulukuussa teli oikeusasiamiestä oivasta päätöksestä ja kertoi sen pankkivaltuusmiehillä oli sekä oikeus että velvollisuus 1925, kun se käsitteli oikeusasiamiehen toimintakerto- todistavan viran tarpeelliseksi. Päätös ei tosin ollut olla antamatta papereita tohtori Schaumanille. musta. Valiokunnan mukaan oikeusasiamiehen tulkinta YRJÖ PUHAKKA Puhakan, vaan sen oli tehnyt Lilius juuri ennen siirty- asiasta oli oikea, raportoivat lehdet.98 1.5.1925−31.12.1928 mistään hovioikeuden presidentiksi. Tarkistusten takia Lehden mukaan oikeusasiamiehen päätös vaikutti kai- päätös kuitenkin tuli julkiseksi vasta elokuussa 1925.101 ken lisäksi laittomalta. Hänellä ei ollut oikeutta antaa Oikeusasiamies Hugo Liliuksen kolmas kausi jäi kes- sitovia määräyksiä muille kuin virallisille syyttäjille. ken, kun hänet nimitettiin maaliskuussa 1925 Turun Päätös liittyi median tiiviisti seuraamaan kiistaan siitä, ”Hän on vain valvova, ei hallinto- tai tuomiovaltaa hovioikeuden presidentiksi.99 Seuraajaksi valittiin laki- ”Vankiloissamme kuinka suuri osuus Jaakkiman seurakunnan kirkolli- käyttävä viranomainen.” Jos päätös oli siis tarkoitettu tieteen tohtori Yrjö Wilhelm Puhakka.100 sesta omaisuudesta kuuluisi upouudelle Lumivaaran pankkivaltuusmiehiä sitovaksi, se oli lehden mielestä pidetään liian seurakunnalle. Valtioneuvosto oli vuonna 1922 myön- lakiin perustumaton. Jos se taas oli tarkoitettu pelkäksi tynyt eräiden Jaakkiman seurakunnan kyläläisten ano- mielenilmaisuksi, se oli merkityksetön, Helsingin Sano- herkullista ruokaa” mukseen saada perustaa uusi Lumivaaran seurakunta, mat päätti analyysinsä.95 mutta samalla se oli määrännyt, että papiston virkatalot tiluksineen kuuluvat edelleen Jaakkiman seurakunnalle. Mahdollisesti Helsingin Sanomien tuen innostamina Lumivaaran seurakuntalaiset kantelivat tästä oikeus- pankkivaltuusmiehet päättivät sivuuttaa oikeusasiamie- Oikeusasiamiehen kanslerille. Hän piti valtioneuvoston päätöstä lainvas- hen kannan. Iltalehti kertoi muutama päivä HS:n jutun taisena ja lähetti sen korkeimpaan hallinto-oikeuteen jälkeen, ettei Schauman saa nähdä papereita. Pankkival- varamies kehuu (KHO) purettavaksi. Pyöriteltyään papereita aikansa tuusmiehet liittivät oikeusasiamiehen kirjelmän asia- KHO palautti ne oikeuskanslerille ilmoituksella, että kirjoihin ja tekivät pöytäkirjaansa ”lausunnan”. Sen mu- maukasta valtioneuvoston päätös oli kyllä väärä, mutta sitä ei pu- kaan oikeusasiamiehellä olisi kyllä oikeus nostaa syyte, reta. Oikeuskansleri sijoitti asian ö-mappiin. mutta ”oikeusasiamiehen johtosääntö ei tunne sellaista vankilaruokaa toimenpidettä, johon oikeusasiamies, ed. Schaumanin Lumivaaran seurakuntalaiset eivät antaneet periksi vaan kantelukirjelmän johdosta antamallaan päätöksellä on ja nostattaa kävivät oikeusasiamiehen juttusilla. Kun oikeusasiamie- ryhtynyt”.96 hen päätös tuntui viivästyvän, seurakuntalaiset ehtivät ensimmäisen lähettää sanomalehtiin viipymistä oudoksuvan kirjeen. Oikeusasiamies lähestyi pankkivaltuusmiehiä uudella ”Hitaat ovat herrain kiireet”, he tuskailivat ja arvelivat, kirjelmällä. Heidän toimenpiteeseensä – oikeusasiamie- mediamyrskyn että asia olisi alun perin pitänyt viedä valtakunnanoi- hen päätöksen liittämiseen asiakirjoihin – Liliuksella keuteen, kuten ”eräs etevä lakimies” oli ehdottanut.102 ei ollut huomauttamista, mutta perusteluihin oli. Hän Myös lehdistössä oli väläytelty valtakunnanoikeuden muistutti, että hallitusmuodon ja oikeusasiamiehen mahdollisuutta, kun selvästi lainvastaista päätöstä ei johtosäännön mukaan oikeusasiamiehelle annettu saatu purettua.103

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 291 SUSANNA REINBOTH 292

Mutta lopulta oikeusasiamiehen päätös saatiin, ja Lu- oikeuden professori, ja myöhemmin hänestä tuli isän- sen perusolemuksesta oli hänen mielestään kuitenkin ja kommentteja ja määritteli, että Sundströmin teesit mivaaran seurakuntalaiset julistettiin voittajiksi. Valtio- maallisen kansanliikkeen (IKL) keskeisiä johtajia ja sen etäännytty kauas, ja rangaistukset olivat sen takia me- olivat ”suomalaisiksikin tavattoman keskiaikaisia kos- neuvosto oli tulkinnut kirkkolakia väärin, ja oikeusasia- kansanedustaja. Sittemmin Sundström vaihtoi nimensä nettäneet yleisestävän vaikutuksensa. totoimenpiteitä”.114 Tiedonantajan nimimerkki Inkvi- mies esitti, että valtioneuvoston määräys peruttaisiin.104 Salmialaksi. siittori myös kuvaili yksityiskohtaisesti vankilaruoan Sundström luetteli kolme pointtia, jotka olivat pielessä: ulkonäköä: perunat ovat rupisia ja mätiä, herneissä mel- Iltalehti kiiruhti kiittelemään päätöstä. Lehdet kertoivat kesällä 1926 oikeusasiamiehen kak- eristäminen, ruokajärjestys ja työpakko. Eristämisen keinpä poikkeuksetta matoja, maito sinisenharmaata ja sipäiväisestä vierailusta Tammisaaren pakkotyölaitok- suhteen ei ollut mitään tehtävissä, koska vankilat olivat aniharvoin nähty liha ”vilisee uutta elämää”.115 Työväen- ”Tässä käsitelty asia, jos mikään, on omansa osoitta- seen.109 Ensimmäisissä uutisissa vierailijan nimeä ei liian täynnä. Sen sijaan kaksi muuta puutetta voitiin lehdet arvostelivat myös sitä, ettei Sundström tehnyt maan eduskunnan oikeusasiamiehen viran olemassa- mainittu, mutta myöhemmin tuli kyllä selväksi, että korjata. mitään eroa poliittisten vankien ja tavallisten rikollisten olon ei ainoasti tarpeellisuutta, vaan välttämättömyyt- vierailija oli Sundström. välille.116 täkin. Pikemminkin voisi asettaa kysmyksen alaiseksi ”Nykyistä vankilaruokaa on pidettävä aivan liian hyvä- oikeuskanslerin viran tarpeellisuuden.”105 Työväenjärjestöjen Tiedonantaja luonnehti oikeusasia- nä. En tahdo väittää, että se ravintomääräänsä nähden Osassa porvarilehdistä Sundström sai sympatiaa. Ko- miehen visiittiä hupaisaksi. olisi tarpeettoman voimakasta, vaan että se on liian koomuksen äänenkannattaja Länsi-Suomi arveli, että Parin viikon päästä Iltalehti joutui palaamaan aiheeseen, herkullista”, Sundström määritteli ongelman. Hänen vankimäärä tulee nousemaan, ellei vankisapuskojen sillä ”groteskia huumoria” sisältänyt kirjoitus oli lehden ”Hirveän mahtipontisesti tämä herra julisti vangeille mielestään vankilaruoka oli paljon parempaa kuin maukkautta huononneta.117 Maalaisliiton pää-äänen- mukaan herättänyt ”eräillä tahoilla” ihmettelyä. Ni- olevansa eduskunnan oikeusasiamies, ja jos vangeil- väestön jokapäiväinen ravinto esimerkiksi Karjalassa, kannattajassa Maakansassa nimimerkki Aatami kutsui mimerkki Pappenheim tarkensi, ettei oikeuskanslerin la on valittamisen aihetta, niin sopisi antaa kuulua!” Savossa sekä Keski- ja Pohjois-Suomessa. Edes suurem- vankiloita lihotuslaitoksiksi. Hän kuvaili vanginvartijoi- virkaa tarvitse lakkauttaa, sillä useimpien mielestä Suo- Lehden mukaan ”noin pari sataa ukkoa” valmistautui piperheiset vartijat eivät pystyneet antamaan sellaista ta huonosti palkatuiksi vankien rengeiksi, joilla oli pal- messa voi hyvinkin olla kaksi miestä valvomassa lakien kertomaan oikeusasiamiehelle muun muassa vankilan ravintoa perheilleen kuin valtio tarjoaa vangeille, Sund- jon enemmän työtä ja huonommat olot kuin ”herroilla oikeaa soveltamista, kun tuhannet virkamiehet olivat kehnosta ruoasta. Tällöin vieras oli huomauttanut, että ström jatkoi. linnassaistujilla”.118 Nimimerkki Matti ilmoitti kokoo- soveltamassa niitä.106 ”puolet Suomen kansasta syö huonommin kuin vangit muksen äänenkannattajassa Laatokassa, että Sundströ- Tammisaaren pakkotyölaitoksella”.110 Oikeusministeriön määräämät pakkourakat vangeille min selostuksen luettuaan hänen mielensä ”halajaa lin- Itse kiista seurakunnan omaisuuden jaosta pysyi otsi- olivat Sundströmin mielestä liian lepsuja. Räätälin, suu- naan”. ”Makaat, syöt, juot ja lihot”, Matti kiteytti.119 koissa vielä oikeusasiamiehen päätöksen jälkeen. Maa- Suomen Sosialidemokraatti kuvaili Sundströmin käyttä- tarin, ompelijan ja puusepän urakat olivat hänen mu- liskuussa 1926 Uusi Suomi kertoi valtioneuvoston päät- neen ”äreätä hollitupakieltä” puhutellessaan vankeja.111 kaansa vain puolet tai jopa kolmasosan vapaan työmie- Osa porvarilehdistä kuitenkin paheksui Sundströmin täneen, ettei oikeusasiamiehen kirjelmä antanut aihetta hen työtahdista. Työpäivätkin olivat aivan liian lyhyet, mielipiteitä. Esimerkiksi ruotsalaista kansanpuoluetta toimiin. Päätös syntyi oikeuskanslerin antaman lausun- Varsinainen kohu alkoi elokuun lopussa, kun Sund- vain noin seitsemän tuntia päivässä.112 lähellä ollut iltapäivälehti Svenska Pressen pohti, saa- non nojalla.107 Vielä tämän jälkeen asia palasi oikeusasia- ström paljasti Helsingin Sanomien haastattelussa vutetaanko vankien olojen huonontamisella mitään miehen pöydälle, sillä Lumivaaran seurakuntalaiset ha- havaintonsa vankilaoloista. Jutun kaksi alaotsikkoa Tästä haastattelusta alkoi lehdistössä kuukauden kestä- hyvää.120 lusivat hänen apuaan saadakseen valtakunnanoikeuden kertoivat uutisen olennaisen sisällön: ”Vankiloissamme nyt rähinä, jonka kuluessa oikeusasiamies sai täyslaidal- koolle ratkaisemaan asiaa.108 pidetään liian herkullista ruokaa. Vangeille määrätyt lisen varsinkin työväenlehdiltä. Jatkojutuissa useat lehdet julkaisivat gramman tark- pakkourakat ovat sisävankiloissa liian alhaiset ja työ- kuudella vankiloiden herkkumenut121. Kun kohu oli Kuherruskuukausi – tai oikeammin kuherrusvuosi – päivät liian lyhyet.” ”Kapitalistien luokkakosto puhjennut julkeaan kuk- jatkunut muutaman päivän, Sundström ei malttanut lehdistön kanssa päättyi, kun oikeusasiamies joutui kaansa. Poliittisten vankien ruokaa aiotaan entisestään olla hiljaa vaan lähetti lehdille ”kiertokirjeen”, jossa oli lyhyen taipaleensa pahimman mediamyrskyn riepot- Sundström painotti heti haastattelun kärkeen uskovan- huonontaa, työpäivää pidentää ja ankarat pakkotyö- laskelmat vankien aterioiden hinnoista sekä vertailu telemaksi. Sen järjesti Puhakan varamies Bruno A. sa, että ”Suomen kansan oikeustajun mukaan rangaistus urakat ottaa käytäntöön”, otsikoi Työväenjärjestöjen yleiseen palkkatasoon. Laskelmat julkaistiin useissa Sundström. Sundström oli Helsingin yliopiston rikos- on ensi sijassa sovitusta ja hyvitystä”. Tästä rangaistuk- Tiedonantaja.113 Lehti kirjoitti kohusta lukuisia uutisia lehdissä.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 293 SUSANNA REINBOTH 294

Sundströmin mukaan yhden vangin päivittäiset ateriat ”Kun ihminen kerran istuu linnassa, täytyy hänen saa- asiamies ollenkaan. Tiedonantaja kertoi Sundströmin hen varamies, herätti monenlaista hilpeyttä. Esimerkik- maksoivat 6,66 markkaa Elannon ja Maanviljelijäin da sellaista ruokaa, että hän tulee ruumiillisesti hyvin sanoneen niin sanotussa suuressa kommunistijutussa si Suomen Sosialidemokraatin nimimerkin Sasu Punasen Maitokeskuksen hintatietojen perusteella. Jos viisihen- toimeen. Emme voi rangaista ihmisiä siten, että heille tuomitulle turkulaiselle Bruno Airolalle näin: ”Ette te mielestä tittelistä ”muistuu mieleen isänäidin kummin kinen perhe söisi vankilaruokaa, kulut olisivat siten annetaan huonoa ruokaa.”128 ole mikään poliittinen. Te olette ryssän kätyri.”132 Suo- kaima”.136 12 155 markkaa vuodessa. Virkamiesten palkoilla täl- men Sosialidemokraatissa nimimerkki Tammisaaresta lainen ruokalasku olisi mahdoton, sillä ”viisihenkisen Työväenlehdissä iloittiin Tigerstedtin kommenteista vapautunut kertoi yksityiskohtia tarkastuksesta. Hä- Kun vankilaruokakohun suurimmat laineet olivat loi- perheen isä saa peruspalkkana lapsiavustuksineen ja ne kopioitiin oman lehden sivuille jopa sanasta sa- nen mukaansa eräs vanki oli kertonut Sundströmille ventuneet, oikeusasiamies sai pöydälleen asian, jonka valtiolta XIX:nnessä palkkaluokassa 24 900 markkaa”. naan.129 Porvarilehdet sivuuttivat haastettelun, mistä laihtuneensa vankilassa, vaikka tälle oli tullut omaisten päätteeksi eduskunta mietti sisäministerin asettamista Alimmassa palkkaluokassa vuositulot olisivat 15 600 nimimerkki Alakerran poika sai aiheen irvailuun Pohjan lähettämää ruokaa. Sundström oli kirjoittajan mukaan syytteeseen valtakunnanoikeudessa. Maaliskuussa 1927 markkaa, joten ruoan jälkeen muihin menoihin jäisi alle Voimassa. ”Se oli sellainen läpsäys sundströmiläisten vastannut: ”Oletteko todellakin laihtunut? Ruoka on tehty kantelu koski Helsingin poliisimestarin, majuri neljä tuhatta markkaa. silakanlaskijain nokalle, että kaikki porvarilehdet ovat hyvää, olen sitä itse syönyt useassa laitoksessa. Sillä Hjalmar Honkasen potkuja. Valtioneuvosto oli erot- katsoneet parhaaksi olla sen julkaisematta.”130 lihoo.” Toinen vanki toivoi paremman ruoan lisäksi kyl- tanut Honkasen virastaan erittäin sekavien vaiheiden ”Olen vakuutettu siitä, että k.o. perheiden äidit olisivat pyjä. Kirjoittaja kertoi Sundström tokaisseen: ”Vai vielä jälkeen. Suomen Tietotoimiston (STT) mukaan päämi- iloisia, jos he keskimäärin saisivat käyttää jokapäiväisen Seurattuaan aikansa miesten riitelyä aikakauslehti kylpylöitä! Kiittäkää, että teidän henkenne säästettiin. nisteri Väinö Tanner (sd) selitti ensin valtioneuvoston varsinaisen ravinnon valmistukseen niin paljon varoja Kotiliesi tarttui aiheeseen ja ripitti huolellisesti Sund- Teidän terveydestänne ei tulla huolehtimaan.”133 antamia potkuja Honkasen ”kiivaudella ja kopeudel- kuin vankiruoan taso edellyttää”, Sundström summasi. strömin itse kyhätyistä laskelmista. Lehti ilmoitti, että la”137, mutta sittemmin syyksi ilmoitettiin ”sopimaton Maalla asiat olivat vielä huonommin. ”Vanki saa leipän- elinkustannuksia on kyllä tutkittukin. Pienviljelijöiden Työväenlehdistön mielestä Sundström oli vankila- sekaantuminen sisäministeriön ja maaherran suostu- sä useimmiten vain 1–3 päivän vanhana. Siihen ei mei- ruoka-aineet olivat maksaneet pari vuotta aiemmin yli ruokaa koskevilla lausunnoillaan astunut tontille, joka muksella toimitettuun tutkintaan”. Tutkinta koski vää- dän maalaisväestöllämme ole varaa.”122 kahdeksan markkaa päivässä aikuista ruokailijaa koh- ei hänelle kuulunut. Esimerkiksi vasemmistoradikaalien rien leimamerkkien valmistamista ja kauppaamista niin den, ja kaupunkityöläisillä kulut olivat pari vuotta van- Pohjan Voimassa nimimerkki Pouttu muistutti, että oi- sanotussa Mattilan jutussa.138 Tästä oli enää puoli askelta siihen, mikä seuraavaksi hemman tilaston mukaan olleet kymmenen markkaa keusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että virkamiehet tapahtui: Sundströmin laskelmia käytettiin valttikortti- päivässä. Nimimerkki Rouva X opasti sekä Sundströmin noudattavat lakia. Lehdet kuvailivat, että Honkasen erottaminen herätti na palkkaneuvotteluissa. Ensimmäisinä ehättivät asialle että erityisesti sanomalehtimiehet oikeiden tilastojen Helsingissä suunnatonta huomiota ”omituisine syineen poliisit. Poliisien liiton liittohallitus katsoi jo viikkoa pariin. ”Eduskunnan oikeusasiamiehen tulee siis oikeastaan ja menettelyineen”.139 Paine nousi sen verran suurek- myöhemmin, että Sundström oli ”osoittanut sitovilla eräällä tavalla valvoa vankein oikeuksia.”134 si, että pari päivää erottamisen jälkeen pääministeri numerotiedoilla, ettei edellämainitun suuruisilla pal- ”Sitten ei tarvitsisi hosua ilmaa eikä osoittaa sellaista Tanner antoi julkisuuteen selostuksen Honkasen erot- koilla ole mahdollista hankkia edes sellaista ruokaa tietämättömyyttä, joka luettaisiin asianomaiselle ja hä- Tiedonantajan nimimerkki Inkvisiittori oli samoilla tamisen syistä. Asian arkaluontoisuuden takia hän ei kuin mitä valtio nykyjään syöttää vangeille”.123 Perässä nen koko sukupuolelleen suorastaan skandaaliksi, jos linjoilla ja esitti Sundströmin erottamista. suostunut kertomaan kaikkea, mutta luonnehti, ettei seurasivat rautatieläiset,124 postiljoonit125 ja valtion vir- kysymyksessä olisi naisihminen, mutta joka lienee vain ”tähänastisissa tutkimuksissa ole esiintynyt mitään kamiehiä edustava Suomen Virkamiesyhdistysten Kes- pieni epähuomio, kun kysymyksessä on – korkea herra ”Koska oikeusasiamiehen varamies on jo mennyt puos- hänen [Honkasen] mainettaan alentavaa tai hänen kusliitto.126 ja lakimies.”131 karoimaan alalle, joka ei hänelle virkatehtävissä kuulu, virkamieskunniaansa loukkaavaa”. Honkasen syyksi jäi niin on oikeus ja kohtuus katsoa, eikö hän ole ylittänyt lähinnä sekaantuminen sisäministerin ja maaherran Lopulta keskusteluun saatiin mukaan professori Carl Sundströmin vierailu Tammisaaren vankilassa aiheutti väärällä tavalla virkatehtäviään ja antaa hänelle asian- suostumuksella toimitettuun tutkimukseen sekä taita- Tigerstedt, jonka tutkimuksiin vankila-ateriat perustui- myös pohdintoja siitä, oliko hänen käytöksensä ollut mukainen ojennus ja ottaa virka pois.”135 mattomuus tai huolimattomuus eräiden muiden rikos- vat.127 Helsingin Sanomien haastattelussa Tigerstedt ei sopivaa oikeusasiamiehelle. Työväenlehtien mukaan asioiden hoidossa. Lisäksi Honkanen oli kuulusteluissa pitänyt vankilaruokaa liian ”hienona” ja muistutti van- hän oli esiintynyt kopeasti ja puhunut vangeille tius- Kiivas keskustelu teki Sundströmin tunnetuksi koko esiintynyt sopimattomasti ja antanut julkisuuteen vää- kien tekevän kovaa työtä. kien. Vangit alkoivat jo epäillä, oliko vierailija oikeus- Suomessa. Hänen tittelinsä, eduskunnan oikeusasiamie- riä tietoja. Pääministeri mainitsi sisäministerille osoite-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 295 SUSANNA REINBOTH 296

tun kirjeen avaamisen ja väärien tietojen antamisen sen ja harkituiksi totuuden salaamisyrityksiksi”, sisäminis- desta puhumattakaan. Oikeusasiamiestä lehti arvosteli silloin, kun kyseessä on väärinkäytös, mielivalta tai sisällöstä. teri Rieti Itkonen (sd) selosti. Tämän paljastuttua tuli toimimisesta ”pelkkänä postikonttorin hoitajana”, kun muu merkittävä asia.147 Itkosen mukaan välttämättömäksi pidättää Honkanen hän oli jättänyt mahdolliset jatkotoimet eduskunnan Tässä vaiheessa Honkanen ilmoitti kääntyvänsä oikeus- ensin virantoimituksesta tutkimusten ajaksi, ja kun tut- päätettäväksi. Uusi Suomi paheksui pääkirjoituksessaan Sosialidemok- asiamiehen puoleen, koska hän piti potkuja laittomina. kimukset pari päivää myöhemmin valmistuivat, hänet raatin kantaa siitä, ettei tämä ole valtakunnanoikeuden Hän kummasteli, kuinka yksi kaikkien aikojen suurim- oli erotettava.142 ”Oikeusasiamiehen tehtäväksi ei käsittääksemme ole mittainen asia. ”Hallituksen pää-äänenkannattajan mista huligaaneista ja roistoista – siis rikoksesta epäilty ajateltu vain tällaista mekaanista työtä, vaan täytyy selitteleviä lausuntoja lukiessa saa sen käsityksen, että herra Mattila – sai tällä tavalla vapaasti häpäistä järjes- Iltalehden nimimerkki Tatu Valkonen kuvaili oikeusasia- edellyttää, että hän antaa käsittelemistään asioista sen mielestä onkin oikeusasiamies asiassa varsinainen tysvaltaa. ”Juuri tällä tavalla yhteiskunnan perusteita miehelle osoitetussa avoimessa kirjeessä ministerin odo- myöskin jonkin positiivisen lausunnon. Sitä ainakin syntipukki”, Uusi Suomi kirjoitti. Se kummeksui myös horjutetaan käymällä näin häikäilemättömällä tavalla tettua selitystä ”erikoisen laihaksi”. Hän huomautti, että odottaisi niin tärkeässä asiassa kuin kysymyksessä jon- muun muassa HS:n ja joidenkin muiden lehtien kantaa, järjestysvallan kimppuun suur’roiston mielihaluja nou- asiassa on noudatettu ”mitä suurimmassa määrin n.k. kun jutun lykkäämisestä valtakunnanoikeuteen”, Sosia- sillä ne olivat kirjoittaneet sisäministerin toiminnas- dattaen”, Honkanen sanoi Helsingin Sanomien haastat- suljettujen ovien politiikkaa”. Tähän hän kehotti oikeus- lidemokraatti kirjoitti.144 ta ”mahdollisimman lieventävästi”. Näiltä lehdiltä oli telussa.140 asiamiestä puuttumaan kaikella tarmolla, ”jottei Suomen varsinainen ydin jäänyt huomaamatta: virkamiesten kansa jäisi siihen käsitykseen, että hallituksen jäsenet Saman lehden pakinoitsija Sasu Punanen huomautti kaikissa toimissa on laillisten muotojen noudattaminen Sanomalehtien mielipide asiassa jakautui. Porvarilehdet ovat oikeutetut mielivaltaisesti siltä asioita salaamaan”. oikeusasiamiehen toimineen tässä tapauksessa kiitettä- ensimmäinen ja ehdoton vaatimus, lehti painotti.148 olivat erotetun Honkasen ja työväenlehdet pääministeri vällä ripeydellä, sillä muutoin virassa ”voi yleensä olla ja Tannerin puolella. ”Toivomme siis, että Te, Herra Oikeusasiamies, palaut- köllehtiä”. Lopputulosta hän piti hyttysten kuurnitse- Helsingin Sanomien pakinoitsija Kamarineuvos kuvaili taisitte Suomen kansan täydellisesti siihen käsitykseen, misena. Suhtautuminen Honkasen kanteluun olisi voi- eduskunnan istuntoa, jonka aluksi kansanedustajat Asian ympärillä riitti uutisoitavaa päivittäin, sillä selvi- että se elää oikeusvaltiossa”, Tatu Valkonen pyysi. nut olla erilainen, jos oikeusasiamiehenä olisi ollut joku ”kuuntelivat hartaina” oikeusasiamiehen päätöksen tyksiä oli vireillä eri suunnilla. Oppositio valmisteli vä- ”tavallinen mies”, joka olisi aikoinaan tullut laittomasti ensin suomeksi, sitten ruotsiksi. Ministeri Itkonen likysymystä, ja julkisuudessa väläyteltiin jopa sisäminis- Oikeusasiamies Puhakka sai ripeästi tutkimukset val- pidätetyksi ja erotetuksi, ehkäpä jopa maanpakoon kar- istui kuvailun mukaan koko ajan sen näköisenä kuin terin asettamista syytteeseen valtakunnanoikeudessa.141 miiksi. Pari viikkoa kantelun jättämisen jälkeen hän oli kotetuksi. Silloin Honkanen olisi saanut vastauksen, asia ei olisi häntä liikuttanut, Kamarineuvos maalaili.149 valmis kertomaan päätöksestään. Puhakka sanoi Hel- että ”saivaren halkomista käyttäen ja suurennuslasilla Uuden Suomen Tähystäjä puolestaan kertoi, että asian Innolla odotettu sisäministerin selvitys oikeusasiamie- singin Sanomille, että ”majuri Honkasen virastapidättä- katsoen voidaan ehkä kyllä todeta, että poliisimestari käsittely oli houkutellut paikalle paljon parvekeyleisöä. helle julkaistiin lehdissä kokonaan. Siitä selvisi, että misessä näyttää menetellyn lainvastaisesti”. Asia ei olisi Honkasen virastapidättämisen muoto poikkeaa puoli He joutuivat kuitenkin pettymään, sillä asia lähetettiin Honkanen oli salannut ministeriltä rikoksesta epäillyn kuulunut sisäministeri Itkosen tontille, vaan päätöksen milliä lain kirjaimesta, mutta kun muistaa mitä verirus- ilman keskustelua perustuslakivaliokuntaan.150 Sen Mattilan kirjeen olennaisia tietoja. Kun nämä salatut virasta pidättämisestä olisi voinut tehdä joko maaherra keita laittomuuden syntejä on tässä maassa aikoinaan päätöstä odoteltaessa lehdet täyttyivät pääkirjoituksilla kohdat olivat putkahtaneet julkisuuteen, ministeri oli tai valtioneuvosto. Potkujen antaminen sen sijaan oli tehty, niin ei tuota nyt turhan tähden aikamies viitsisi ja kolumneilla, joissa joko kannustettiin syytteen nos- kysynyt Honkaselta, sisälsikö kirje todellakin tällaisia tapahtunut lainmukaisesti. HS spekuloi uutisen päät- kannellakaan mokomasta asiasta”.145 tamiseen tai pidettiin asiaa vähäpätöisenä verrattuna tietoja. Honkanen oli vastannut kieltävästi. Lopulta teeksi, saako valtakunnanoikeus ensimmäisen juttunsa edellisten hallitusten synteihin. ministerille selvisi Honkasen puhuneen muunneltua eli nostetaanko ministeriä vastaan syyte.143 Aamulehti piti pääkirjoituksessaan asiaa kaikkea muuta totuutta: Mattilan kirje sisälsi poliisin toiminnasta kiu- kuin vähäpätöisenä ja huomautti oikeusasiamiehen Lopulta perustuslakivaliokunnan kanta asiaan saatiin. sallisia paljastuksia, jotka Honkanen olisi mieluummin Sosialidemokraatti summasi käsityksensä sotkusta pää- todenneen, että menettely oli selvästi lainvastainen. Se totesi ministerin toimineen lainvastaisesti, mutta pimittänyt ministeriltä. kirjoituksensa otsikossaan: ”Paljon melua tyhjästä.” Sen Siksi eduskunnan on tarkoin punnittava jatkotoimia.146 äänin 9–8 virhe todettiin niin vähäpätöiseksi, että jat- mukaan kaksi päivää kestäneessä virastapidätyksessä oli Helsingin Sanomat puolestaan piti ”yleisenä ja oikeutet- kotoimia ei tarvittaisi.151 Tämä tuli myös eduskunnan ”Edellämainitut varatuomari Honkasen salaamiset ja tapahtunut ”pieni muodottomuus”, josta tuskin kannat- tuna” käsitystä, jonka mukaan valtakunnanoikeutta ei päätökseksi. Valtakunnanoikeus jäi vielä odottelemaan väärät ilmoitukset näin ollen osoittautuivat tahallisiksi taa tehdä ”oikein eduskunta-asiaa”, valtakunnanoikeu- kutsuta koolle satunnaisten muotovirheiden takia vaan ensimmäistä juttuaan.152

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 297 SUSANNA REINBOTH 298

Syksyllä 1927 oikeusasiamiehellä oli edessään toinen töksestä voidaan vain sanoa, että kaikella tavalla sitä ”Voidaankin katsoa mahdottomaksi, että herra Puhak- sen vastaista, sillä oikeusasiamiehen toimintakertomus kantelu, josta media kirjoitteli palstametreittäin. Sen saatetaankin eduskunnan antamaa tärkeää luottamus- ka valittaisiin enää eduskunnan oikeusasiamieheksi. tuli perustuslakivaliokunnan tarkastettavaksi. olivat tehneet tykistömajuriveljekset Ilmari ja Walde- tointa hoitaa”, Sosialidemokraatti aloitti ryöpytyksensä Mutta syvästi on valitettava, että oikukkaalla puolue- mar Laukola. He tarvitsivat oikeusasiamiehen apua ja jatkoi: ”Hra Puhakka on nykyisin kokoomukselainen pelillä on tähän vastuunalaiseen toimeen valittu mies, Sosialidemokraatti arveli, että tunnollisesti tehtävänsä sotalaitoksesta eroamiseen. Laukolat olivat olleet vuo- edustaja ja ei nähtävästi ole oikeusasiamiehenä toi- jolla on herra Puhakan ominaisuudet”, Sosialidemokraatti hoitavalla oikeusasiamiehellä oli riittämiin töitä ilman desta 1923 koulutuksessa Torinon tykistöakatemiassa miessaan jaksanut tätä puolueominaisuuttaan unohtaa. totesi.162 sivuhommiakin.167 ”Vaikka henkilö omaisikin erittäin Italiassa, kun heidät yllättäen kotiutettiin kesken erin- Nurkka-asianajajan tavoin on hänen pitänyt antaa asias- suuren puolueettomuuden ja vastuuntunteen, niin jou- omaisesti edenneiden opintojen. Veljesten mielestä sota poikkeava syrjäpotku, vaikka hän muuten ei olekaan Oikeusasiamiehen vaali olikin taas edessä, ja nyt siitä tuu hän tällöin väkisinkin oman itsensä kanssa usein taväen päällikkö oli perustellut kotiutusta loukkaavasti, voinut majuri Laukolain heikkoa asiaa saattaa parem- käytiin ensimmäistä kertaa varovaista spekulaatiota ristiriitaan.”168 Sen sijaan esimerkiksi Uusi Suomi arvioi, ja valtio oli muutenkin rikkonut heidän kanssaan teke- maksi tehdä”, lehti kirjoitti. Lopuksi se opasti, että oi- julkisuudessa. Sanomalehti Vaasa kertoi, että vasem- että oikeusasiamies ei ollut virkatoimistaan vastuussa määnsä sopimusta. Pääministeri ei kuitenkaan myöntä- keusasiamiehen tehtävänä on vain antaa lausuntonsa misto ja ruotsalainen kansanpuolue (RKP) olivat eduskunnalle eikä sen vuoksi sen enempää muodolli- nyt miesten anomaa eroa armeijasta.153 eikä ”antaa valtaa puoluemielialalleen”.159 löytämässä toisensa. Neuvottelujen tarkoituksena oli sesti kuin asiallisestikaan esteellinen toimimaan perus- saada oikeusasiamieheksi sosialistien ja varamieheksi tuslakivaliokunnassa.169 Joka tapauksessa perustuslaki- Asiaan perehtyi myös entinen oikeusasiamies Kaarlo Tämä kirjoitus oli Puhakalle liikaa. Hän pyysi oikeusmi- ruotsinmielisten ehdokas. Lehti kuitenkin uumoili, valiokunta päätti äänin 9–8, että oikeusasiamiehen ”ei Holma, ja jutun myöhemmissä koukeroissa hänestä tuli nisteriötä nostamaan painokanteen Sosialidemokraatin että ”yhteisrintama” jäisi syntymättä, sillä RKP ei ollut pitäisi” olla valiokunnan jäsen.170 veljesten asianajaja.154 Sanomalehti Uudelle Auralle Hol- vastaavaa toimittajaa vastaan perättömien tietojen levit- valmis hyväksymään sosialistien ehdokasta.163 Näin ma kertoi käyneen ”ehdottoman selvästi” ilmi, että val- tämisestä.160 Sosialidemokraatti vastasi luonnehtimalla siinä myös kävi. Puhakka valittiin heti ensimmäisessä Työväenlehdistössä herätti närää se, että heti päätöksen tio oli rikkonut sopimusta, jonka perusteella veljekset kipakassa kommentissaan kyseistä rikoslain pykälää äänestyksessä uudelleen, ja myös vankilaruoan herkul- jälkeen Puhakka oli tarttunut puheenjohtajan nuijaan- olivat suostuneet lähtemään Italiaan. Takaisinkomen- sosialistipykäläksi ja korosti, ettei se ollut levittänyt lisuutta kehuskellut Bruno Sundström sai siunauksen sa ja alkanut johtaa valtiokuntaa ”niin kuin mitään ei toa oli vaikea käsittää, joten heille olisi pitänyt myöntää väärää tietoa. ”Olisimme suuresti ihmeissämme jos jatkokaudelle.164 olisi tapahtunut”, kuten Arbetarbladet päivitteli. Lehti ero, Holma katsoi.155 Helsingin Sanomat puolestaan ker- huomattaisiin sananvapauden meillä olevan niin sup- kuvaili Puhakkaa paatuneeksi ja paheksui sitä, että oi- toi, että valtio oli uhrannut majuriveljesten opintoihin pean, että johonkin kokoomuksen edustajaan kohdiste- Joulukuussa saatiin myös oikeusministeriön päätös keusasiamiehen vastuullinen virka on uskottu miehelle, yli puoli miljoonaa markkaa.156 tut muutamat sanat voitaisiin selittää oikeusasiamiehen Puhakan taistelusta Sosialidemokraattia vastaan. Oi- joka oli sekä älyllisesti että moraalisesti niin keskeinen- luokkaavaksi arvosteluksi.”161 keusministeriö hylkäsi hänen pyyntönsä painokanteen kasvuinen.171 Pari kuukautta asiaa tutkittuaan Puhakka tuli siihen nostamisesta.165 tulokseen, ettei asia antanut aihetta hänen toimenpitei- Pari päivää myöhemmin lehti jatkoi arvioimalla, ettei- Samaan aikaan ruotsinkielinen lehdistö piiskasi Puhak- siinsä. Pääministeri oli toiminut tasavallan presidentin vät oikeusasiamiehet ole täyttäneet viralle asetettuja Uudelleenvalinta tiesi sitä, että Puhakan oli luovuttava kaa siitä, että hän kuului Akateemisen Karjalaseuran jul- sijaisena päättäessään hylätä eroanomukset, joten oi- toiveita. ”Ja tavallaan on luonteenomaista, että niistä ani kansanedustajapaikastaan. Voimaan oli nimittäin tullut kaiseman Aitosuomalaisen toimituskuntaan. Tällainen keusasiamiehellä ei ollut toimivaltaa puuttua päätök- harvoista kerroista, jolloin oikeusasiamies on nähnyt laki, jonka mukaan oikeusasiamies ja hänen varamie- päivittäispolitiikkaan sotkeutuminen ei sovi oikeus- seen.157 aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, on yksi silloin, kun hän hensä eivät enää voi olla kansanedustajina.166 asiamiehen arvovallalle, kirjoitti sanomalehti Västra itse tuntee itsensä loukatuksi.” Nyland.172 Moni lehti tulkitsi päätöstä niin, että veljekset olivat Lainmuutos ei liittynyt Puhakkaan, mutta syksyllä 1927 kyllä oikeassa, mutta muodollisista syistä oikeusasia- Lehti muistutti, että edellisiä oikeusasiamiehiä oli moi- hänen kaksoisroolinsa oikeusasiamiehenä ja perustusla- Puhakan ja Sundsrömin uudelleenvalinnan jälkeen Hel- mies ei voinut ryhtyä toimenpiteisiin. Näin päätöksen tittu virkainnon puutteesta. Puhakalla intoa kyllä riitti, kivaliokunnan puheenjohtaja oli nostattanut melkoista singin Sanomien nimimerkki Juhani analysoikin, ettei luki esimerkiksi Uusi Suomi158, ja samaan tulkintaan mutta into on sellaista, että se ”sopeutuu hyvin vähän aallokkoa. Kokoomusta edustava Puhakka oli valittu kumpikaan miehistä näytä nauttivan eduskunnan ”niin päätyi myös Suomen Sosialidemokraatti. Se piti oikeus- hänen korkean toimensa vaatimuksiin”. syyskuussa johtamaan perustuslakivaliokuntaa. Vasta- ehjää ja luottamuksellista kannatusta kuin voisi edellyt- asiamiehen päätöstä hämmästyttävänä. ”Tästä pää- lauseiden mukaan tämä oli selvästi valtiopäiväjärjestyk- tää”.173 Kuukautta myöhemmin HS:n nimimerkki Tolari

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 299 SUSANNA REINBOTH 300

kummasteli kansanedustajuudestaan luopuneen Puha- olisi pitänyt varoittaa vaijerista riittävän kaukaa, jotta hylättiin.184 Piintilän mukaan hänelle tuli turmasta Porin rykmentin sotaoikeus oli jo tutkinut jutun ja kan puhekiertueita. Hänestä ei ollut sopivaa, että ”oi- he ehtivät pysähtyä.179 44 820 markan vahingot.185 todennut, että patrullimies oli menettellyt ohjesääntö- keusasiamies esiintyy puhujana ja agitaattorina jonkun jen mukaisesti ampuessaan miehen.189 Oikeusasiamies puolueen kokouksessa”, sillä tämän on oltava puoluee- Osa lehdistöstä – lähinnä työväenlehdistö – kummasteli Heti virkakautensa alkajaisiksi Puhakka joutui puuttu- Puhakka kiinnitti oikeuskanslerin huomiota asiaan, ja ton. Puhakka oli lehtitietojen mukaan ollut puhujana syytteen nostamista. Ajan hengen mukaisesti muutama maan toiseen kieltolain valvontaan liittyvään tapaukseen, oikeuskansleri määräsi, että vapauttavasta päätöksestä kokoomuksen kokouksissa esimerkiksi Porissa.174 lehti ilmaisia mielipiteensä otsikossa, vaikka uutinen jonka yhteydessä juopunut asevelvollinen ammuttiin on valitettava.190 oli muuten neutraali. ”Kieltolain valvojien toimintaa Turussa toukokuussa 1925. Sotilaspatrulli oli ampunut Oikeusasiamiehelle tulleista kanteluista näkyi poliit- vaikeutetaan”, otsikoi Pohjan Voima.180 Hämeen Kansa miehen keskelle katua, kun tämä oli yrittänyt lähteä kar- Oikeusasiamiehen tarpeellisuudesta ei enää käyty yhtä tisen ilmapiirin kiristyminen. Työväenlehdet pitivät kummasteli pääkirjoituksessaan, miksi oikeusasiamies kuun.186 Tapauksesta virisi vilkas keskustelu. Nimimerkki vilkasta keskustelua kuin takavuosina. Sen sijaan kes- esillä punavankien asemaa ja ammattiyhdistyksen oli ”katsonut asiakseen” puuttua juuri tähän asiaan, ky- Tuomari kirjoitti Uudessa Suomessa, että ihmishengen kustelu työnjaosta oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin toimintaedellytyksiä. Puhakka esimerkiksi otti lehti- symyksessähän oli vakavan pahan vastustaminen. ”Ta- tuhoaminen oli ”käynyt meillä jokapäiväiseksi ilmiöksi”. välillä jatkui. Nyt sitä vauhditti oikeuskansleri itse, joka kirjoituksen perusteella tutkittavakseen epäilyn siitä, valliselle kansanmiehelle on käsittämätöntä, miksi juuri otti asian esille vuosikertomuksessaan vuodelta 1924. että Turun asemapäällikkö olisi harjoittanut poliittista kieltolain valvojat joutuvat vähän väliä ylempäin lain- ”Kuolemantuomio oli muitta mutkitta langetettu ja Hän esitti muun muassa, että sotilasasiat siirrettäisiin vainoa alaisiaan kohtaan. Suomen Sosialidemokraatin valvojain huomion esineeksi, kun sensijaan varsinaisen pantu heti täytäntöön”, Tuomari luonnehti. Hänen mu- oikeusasiamiehelle.191 mukaan päällikkö olisi estänyt erään miehen nimityk- rikollisen toiminnan estämiseksi riittää huomiota hy- kaansa myös siviiliviranomaiset tekivät itsensä tavan sen virkaa tekeväksi asemamieheksi sen takia, että tämä vin vähän.”181 Eräs yleisönosastokirjoittaja vaati useissa takaa syypäiksi samanlaisiin törkeisiin laittomuuksiin. Omassa lausunnossaan oikeusasiamies arveli, että kuului rautatieläisten ammattiliittoon.175 Selvitysten lehdissä syytettä varatuomari Piintilälle, koska tämä oli Eräskin nimismies konstaapeleineen oli hiljattain ajan mittaan kansalaiset oppisivat valittamaan myös jälkeen oikeusasiamies totesi, ettei asia vaadi enempiä selvästi huristellut liian kovaa varppivahtien ohi.182 Hel- ampunut kuoliaaksi pirtuauton kuljettajan, ja lehdet oikeusasiamiehelle. Ongelma oli toimikauden lyhyys. toimenpiteitä.176 Työväenjärjestöjen Tiedonantaja ilmaisi singin Sanomat tarttui vihjeeseen ja kysyi asiasta Puha- kertoivat tästä kuin mitä luonnollisimmasta ja luvalli- Se esti pitkäjänteisen toiminnan, ja lisäksi ”arvovaltai- mielipiteensä otsikossaan: ”Herrain mieleinen asema- kalta. Hän huomautti valvovansa vain tuomioistuimien simmasta teosta, olihan kyseessä kieltolain valvonta. set lakimiehet eivät ole kiinnostuneita virasta, koska päällikkö saa harjoittaa poliittista vainoa.” Uutisen lop- ja virkamiesten toimintaa. Tuomari muistutti, että lain mukaan voimakeinoja ei heillä on tarjolla paremmin turvattuja virkoja ja toi- pukaneettina lehti kertoi ymmärtävänsä, että Rautatie- saanut käyttää enempää kuin oli tarpeen. mia”. Sen takia olisikin paikallaan pidentää toimikausi hallitus puolsi ”tuollaisia herroja”, mutta odottamatonta ”Varat. Piintilä ei liene ollenkaan virkamies, ja vaikkapa yhdestä vuodesta kolmeksi vuodeksi ja nostaa palkka oli, että oikeusasiamies antaa miehen aikaisemman hän sellainen olisikin, ei ainakaan autolla ajeleminen ”Sisäministeri, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeus- oikeuskanslerin tasolle. Lausunnossaan Puhakka myös hyvän toiminnan takia anteeksi myöhemmät teot.177 kuulune hänen virkatoimiinsa, joten hänen ajeluret- asiamies teroittakoot viranomaisille lain tarkan noudat- mainitsi, että oikeusasiamiehen virastoon tilattiin tär- kiensä valvominen jää oikeusasiamiehen kompetenssin tamisen välttämättömyyttä, myöskin voimakeinojen keimmät sanomalehdet, ja ne olivat usein aiheuttaneet Puhakka joutui myös ottamaan kantaa esimerkiksi ulkopuolelle”, Puhakka lausui.183 käyttämisessä.” toimenpiteitä.192 siihen, millaisia keinoja kieltolakia valvova poliisi sai käyttää. Puhakka määräsi syytteeseen poliiseja ja rait- Paikallissyyttäjä oli kuitenkin tarkkana, ja niin siinä Tuomarin kirjoitus herätti vastalauseita, sillä pitihän vi- Puhakka olisi ollut vielä halukas jatkamaan virassaan, tiuslautakunnan miehiä Turun lähellä tapahtuneesta sitten kävi, että tarinan suurin häviäjä oli Piintilä. Vai- ranomaisillahan olla riittävät keinot estää väkijuomain mutta joulukuussa 1928 hän joutui väistymään. Puhak- ”vaijerijupakasta”. Poliisi oli viritellyt pirturatsiaansa jeria hoitanut poliisi sai kyllä varoituksen, ja raittiuset- salakuljetusta, kuten sanomalehti Liitto painotti.187 Pu- ka sai eniten ääniä ensimmäisellä ja toisella kierroksella, varten tielle teräsvaijerin Maskussa, ja se oli rikkonut sivälle tuomittiin 250 markan sakot siitä, että hän oli hakka kuitenkin vastasi huutoon. Lehdet kertoivat hä- mutta kolmannella kierroksella hän hävisi kuudella varatuomari Toivo Piintilän auton. Piintilän mielestä unohtanut varustaa vaijerin punaisella lipulla. Piintilä nen lähettäneen sotaväen päällikölle tiedustelun, oliko äänellä Johan Otto Söderhjelmille.193 Vaali ratkesi ruot- tällaisten vaijereiden viritteleminen oli lainvastaista.178 kuitenkin sai tuhannen markan sakot siitä, että hän oli tapaus tutkinnassa ja millaisia toimenpiteitä oli tehty, salaisten, sosiaalidemokraattien ja kommunistien yh- Oikeusasiamiehen mukaan vaijeri oli sinänsä luvallinen, tiheää asutusta lähestyessään ajanut 80 kilometrin tun- jotta vastaisuudessa aseita käytettäisiin ainoastaan, jos teispeliin. kunhan käyttäisi riittäviä varokeinoja. Vaijeri olisi pitä- tinopeudella eikä ollut välittänyt poliisin varoitusmer- se oli välttämätöntä.188 nyt merkitä punaisella lipulla ja lähestyviä autoilijoita kistä. Myös korvausvaatimus auton rikkoontumisesta

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 301 SUSANNA REINBOTH 302

”Ilmeisesti oli ruotsalaisten ja sosialistien kesken tehty Uusi käänne tuli heti vaalien jälkeisenä päivänä. Va- Vaali aiheutti lehdistössä jälkipuintia. Nimimerkki Eero sopimus tästä vaalista, ollen sopimuksen toisen pykälän ramies Sundström ilmoitti, ettei hän voi ottaa tointa kuvaili oululaisessa Kaiku-lehdessä vaalien menneen mukaan oikeusasiamiehen varamieheksi valittava sosia- vastaan.198 Tarkempaa syytä ei lehdissä kerrottu, mut- ”päin pottua”, kun erinomaisen kyvykkääksi lakimie- listinen lakijuristi Mannermaa. Jotta sopimus tuottaisi ta Uuden Suomen nimimerkki Tähystäjä arveli, ettei heksi tiedettyä Puhakkaa ei valittu. Söderhjelmiä Eero tuloksia, tarvittiin siihen kommunistitkin avuksi”, ku- Sundström nähtävästi uskonut pystyvänsä yhteistyö- luonnehti ”hyvin vähän tunnetuksi ruotsalaiseksi nuo- vaili nimimerkki Juhani HS:ssa. Kommunistit kuitenkin hön vastavalitun oikeusasiamiehen kanssa.199 rukaiseksi”.202 Aikakauslehti Suomen Heimo maalaili, lipesivät riveistä varamiehen vaalissa ja äänestivät omaa että pätevyysperiaatetta oli verisesti poljettu syrjäyttä- ehdokastaan. Niinpä varamiehenä ollut Bruno Sund- Sundströmin vetäytymisen takia osa kokoomuksen J. O. SÖDERHJELM mällä viran monivuotinen, kyvykäs hoitaja.203 ström äänestettiin jatkokaudelle.194 edustajista boikotoi uusintavaaleja.200 HS:n nimimerkki 1.1.1929−31.3.1930 Juhani kuvailikin, ettei vaaleista tahtonut tulla mitään. Mediassa oikeusasiamies Johan Söderhjelm jäi sivuroo- Jälkilöylyissä maalaisliiton pää-äänenkannattaja Maa- Kolmannella, ratkaisevalla kierroksella osallistui 119 liin, sillä shown varasti hänen varamiehensä, sosiaalide- kansa hyökkäsi erityisesti ruotsinkielisiä vastaan ja kansanedustajaa, ja heistä seitsemän jätti tyhjän lapun. mokraattien Mikko Erich. arvioi heidän nauttivan suurempia oikeuksia kuin heille Loput äänet jakautuivat yhdelletoista ehdokkaalle. ”Kuumeentapaista kohtuudella kuuluisi. Söderhjelmin lehti kuvaili hank- Niinpä oikeusasiamiehen varamieheksi tuli 51 äänellä Työväenlehdistö otti Erichin heti omakseen. Tammi- kineen ansioita lähinnä ”ruotsalaisella puolue-elämän sosiaalidemokraattien Mikko Erich.201 hosumista” kuussa 1929 julkaistiin useissa vasemmistolehdissä rintamalla”.195 laaja, Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston tekemä haastattelu, jossa ”toveri Erich” kommentoi vireillä ol- Sanomalehti Vaasa hämmästeli Puhakan syrjäyttämistä lutta hanketta oikeudenkäyntimenettelyn ja -laitoksen ja luonnehti häntä yhdeksi ”maamme etevimmistä laki- Oikeusasiamiehen uudistamisesta. Hän piti ehdotusta varsin onnistuneena miehistä”. Syrjäyttämisen taustalla oli lehden mukaan ja ”mitä kipeimmän ja nopeimman tarpeen vaatimana”. se, että ruotsinmielisten mielestä hän oli ollut liian suo- varamies, ”Mikko- Erich kehui suullisuuden ja välittömyyden lisääntymis- menmielinen ja sosialistien mielestä muuten vain puo- tä sekä vapaata todistusharkintaa. Hän pohti, pitäisikö lueellinen. Lehti tiesi kertoa, että kulisseissa paikkaa oli poika”, joutuu rikosasioissa ottaa ”täysi askel” ja siirtyä jury- eli vala- tarjottu muillekin ruotsinmielisille lakimiehille, mutta miesmenetelmään.204 he eivät suostuneet tulemaan valituiksi kommunistien porvarilehdistön äänillä. Tämä osoitti heissä ”suurempaa arvostelukykyä Kun Söderhjelm kutsuttiin maaliskuun alussa reser- ja pidättyväisyyttä kuin tri Söderhjelm”, Vaasa arvioi.196 hampaisiin viupseerien harjoituskurssille,205 Erich pani tuulemaan. Lehtiin ilmestyi nopeaan tahtiin uutisia hänen tekemis- Työväenjärjestöjen Tiedonantaja mainitsi, että koska tään selvityspyynnöistä. Ne saivat porvarilehdistössä sekä Puhakka että Söderhjelm olivat porvareita, oli va- kitkerän vastaanoton. Selvityspyyntöjen lähettelyä littava kahden pahan välillä. ”Herra Puhakka on ilmei- kuvailtiin muun muassa ”hosumiseksi ja heilumisek- sesti saattanut itsensä työväen silmissä paljon vasten- si”206 ja”kuumeentapaiseksi hosumiseksi”207 sekä miestä mielisemmäksi kuin herra Söderhjelm”, lehti arvioi ja itseään virkaintoiseksi208 ja lopulta ”surullisen kuului- viittaasi kahteen ohranan pidättämään kommunistien saksi”209. kansanedustajaan. Heidän eteensä Puhakka ei tehnyt mitään, vaikka hänellä olisi ollut siihen ”täydelliset oi- Ensi töikseen Erich tarttui tapaan vaatia suojeluskun- keudet ja velvollisuuskin”.197 nan luotettavuustodistus joiltakin valtion palvelukseen

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 303 SUSANNA REINBOTH 304

pyrkiviltä. ”Suojeluskuntain halu punnita kansalaisten vistettu, joten armeijalla ja rautateillä oli vapaus vaatia ”V.t. oikeusasiamies Mikko Erichin oikea askel on siis Myös Keskisuomalainen viittasi Erichin ”apostolin teh- kunto ja kunnottomuus otetaan tutkittavaksi”, otsikoi ”luotettavuustodistuksia niiltä, joihin he luottavat”. vain loogillinen ja käytännöllinen johtopäätös siitä, mitä täviin karjalaisten käännyttämiseksi” ja totesi ”ristiret- Suomen Sosialidemokraatti heti selvityspyynnön lähet- Ilkan mukaan suojeluskuntien hätyyttelyssä oli kyse eduskuntakin on asiassa hyväksynyt”, Sosialidemokraat- kien” ulottuneen myös Savon puolelle. Erich oli silloin tämisen jälkeen. Erich pyysi asiasta selvitystä Rauta- pikkumaisuuksiin menevästä puoluepelistä, johon ”vi- ti kirjoitti.216 yrittänyt taivuttaa ihmiset kuningasmielisiksi. tiehallitukselta sekä Käkisalmen sotilassoittokunnan rantekijä” oli ”uutena luutana” tarttunut. Todellinen johtajalta. Lehti tiesi jo kertoa, että Erichin mielestä ongelma oli vuosia jatkunut todellinen vaino, jota am- Debatti kiihtyi ja retoriikka koveni. Itä-Savon pääkirjoi- ”Sanat vierivät kuin herneet pussista Mikko-tohtorin tällaisten todistusten vaatiminen oli ilmeisessä risti- mattijärjestöön kuuluvat harjoittivat valkoisia työmie- tuksessa arvioitiin, että Erich sai lisäpontta toimilleen suusta ja onnistuikin hän puhumaan ympäripöker- riidassa virkamieheltä vaadittavan puolueettomuuden hiä vastaan. eduskunnan päätöksestä, joka oli syntynyt eräiden ryksiin varsinkin naisväen, johon Mikon nätit kiharat kanssa.210 kokoomuslaisten ja edistysmielisten kansanedustajien kuuluivat paremmin tehonneen, kuin vuolaat sanansa”, ”Tähän asti ei mikään lainvalvoja ole uskaltanut käydä ”temppuilun” seurauksena. Sillä voi olla kohtalokkaat Keskisuomalainen maalaili ja huomautti Erichin olleen Uusi Suomi siteerasi Sosialidemokraatin uutista, mutta käsiksi tähän mielivallan kukoistavaan terroriin. Tu- seuraukset. ”täysiverinen ’fascisti’”.221 teki sen päätteeksi selväksi, mitä mieltä se oli asiasta: leeko nykyinen eduskunnan oikeusasiamiehen viran- ”Tässä yhteydessä lienee syytä huomauttaa, että tri toimittaja kiinnittämään tähänkin huomiotaan?” Ilkka ”Me nimittäin katsomme vielä nyt, kun on kulunut Vaasa-lehti luonnehti Erichiä yhdeksi ”viime vuosien Erich valittiin eduskunnan oikeusasiamiehen varamie- kyseli.214 vasta 10 vuotta siitä kun tämä maa raskain veriuhrein ihmeellisimmistä sosialistinousukkaista”. Lehden heksi Sosialidemokraattien ja ruotsalaisten äänillä.”211 vapautettiin itämaisen bolshevismin ja anarkian jalois- mukaan mies oli aiemmin ”täysverinen ’taantumuksel- Työväenlehdistö puolestaan antoi Erichin selvityksille ta, että tärkeisiin valtion toimiin ja virkoihin pääsijöiltä linen’”, suorastaan kiivas ”fascisti”, mutta nyt hän oli Iltalehdessä nimimerkki Juhanpoika paheksui ”sosia- täyden tukensa. Hämeen Kansan nimimerkki Aatos olisi vaadittava jonkinlainen selvitys siitä, että he ovat muuttunut yhtä kiivaaksi suojeluskuntien ja ohranan listisen v.t. oikeusasiamiehen” selvityspyyntöjä. ”Kun kutsui Ilkan pääkirjoitusta tyhmyydenpurkaukseksi. mielipiteiltään laillisen yhteiskuntajärjestyksen kannat- ahdistelijaksi. Suojeluskuntia koskevien lausuntopyyn- suojeluskunnat on maan laillinen puolustusjärjestö, niin ”Kovin tuntuu olevan kipeä kohta porvarille tuo suoje- tajia”, Itä-Savo kirjoitti.217 töjen lisäksi Erich oli nimittäin pyytänyt selvitystä ei luulisi olevan mitään syytä evätä siltä oikeutta antaa luskuntakysymys”, Aatos huomautti.215 myös etsivältä keskuspoliisilta ja sisäministeriltä niin eräissä tapauksissa toisille viranomaisille henkilötietoja, Kirjoittelu alkoi mennä henkilökohtaisuuksiin. Porva- sanotun suuren kommunistijutun menettelytavoista. jotka ehkä muuten ovat vaikeasti saatavissa”, Juhanpoi- Suomen Sosialidemokraatti lupasi Erichille koko puo- rilehdissä Erichiin viitattiin yleisesti vain Mikkona tai Hänelle tehdyn kantelun mukaan syytettyjen avustajal- ka kirjoitti. Hän arveli synkästi, että tässäkin asiassa lueen tuen pääkirjoituksessa, joka oli otsikoitu: ”Vih- esimerkiksi Mikko-tohtorina.218 Savon Sanomissa nimi- le – jota Vaasa kuvaili ”kommunistiasianajajaksi”222 – ei täytynee ”tanssia sosialistien pillin mukaan”, niin sur- doinkin”. Siinä lehti katsoi, että suojeluskunnan anta- merkki Juhani kutsui häntä Mikko-pojaksi ja yliloikka- ollut annettu jutun esitutkintapöytäkirjoja, mutta sen keata kuin se olikin.212 mat yksityiset tai salaiset suositukset virkanimityksissä rimieheksi ja muistutti hänen vaihtaneen leiriä. Erich sijaan Vaasa julkaisi niiden sisällöstä suuren osan ennen olivat muodostuneet ”täydelliseksi skandaaliksi virka- oli aiemmin ollut kokoomuksen kansanedustaja.219 Eikä kuin ne oli esitetty hovioikeudessa.223 Kansan Lehden nimimerkki Arto vastasi Iltalehden koneistomme sisäisessä toiminnassa”. Lehti muistutti, Erich porvarilehtien mukaan ollut aikoinaan mikään Juhanpojalle ja muistutti, että suojeluskuntien laillis- että maalaisliittolainen hallitus oli joulukuussa 1928 hiljainen rivimies, vaan intomielinen porvari. Kokoo- Sanomalehti Etelä-Savossa Erichiä pidettiin ”merkilli- taminen tapahtui eduskunnassa porvarien äänillä. ”Il- kaatunut välikysymykseen, joka koski juuri suojelus- muslaisen sanomalehti Karjalan nimimerkki Jyry kertoi simpänä sinne-tänne heiskailijana koko murroskaudel- talehden esittämä puolustelu ei siis mitenkään kumoa kunnan sekaantumista virkanimityksiin. Porvarienem- monen muistavan hänen Karjalassa pitämänsä, ”julmas- lamme”. ”Aina päin seinää, vaikka virka menisi,” lehti sitä käsitystä, että suojeluskunnat on luokkajärjestö ja mistöinen eduskunta oli katsonut, ettei virkamiesten ti porvarilliset puheensa ja varsinkin agitatiomatkansa, totesi ja jatkoi Erichin olevan ”toreadori à la don Quijo- edustaa porvaristoa.”213 kelpoisuutta ratkaista sillä perusteella, oliko hän ”hyvis- jotka tuottivat paljon surua ja päänvaivaa lähettäjälleen, te Manchalainen”.224 sä kirjoissa” suojeluskuntalaisten keskuudessa. Erichin kokoomuspuolueen piirikanslialle ja monille muillekin, Maalaisliittolainen Ilkka puolestaan arveli pääkirjoi- selvitykset olivat siten täysin sopusoinnussa eduskun- jotka joutuivat noiden matkojen jälkipuheita villaisella Erichiä kohu ei tuntunut haittaavan, vaan hän lisäsi tuksessaan, ettei oikeusasiamiehen ”virantoimittajalla” nan kannan kanssa. painamaan”.220 bensaa liekkeihin tekemällä suojeluskunnista vielä olisi ollut laillista eikä edes asiallista syytä kyselyynsä. kolmannen selvityspyynnön. Se koski lehti-ilmoitusta, Sekin painotti, että suojeluskuntajärjestö oli lailla vah- jolla Rajavartiosto haki palvelukseensa kahta autonkul-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 305 SUSANNA REINBOTH 306

jettajaa. Hakemuksiin oli liitettävä suojeluskunnalta saivat arvostella vankilanjohtoa.229 Vankilakeskustelua Erich myös puolusti sosiaalidemokraattien kansanedus- Riippumaton Lahden Sanomat pohti oikeusasiamiehen saatu luotettavaisuustodistus.225 kiirehti hämmentämään myös edellinen oikeusasiamie- tajaa Olga Leinosta, kun tämä sai tuomion väärästä va- varamiehen toimivaltaa. Se huomautti, ettei oikeus- hen varamies, Bruno Sundström. Helsingin yliopiston lasta. Tämä herätti laajaa pahennusta porvarilehdistös- asiamiehen johtosääntö määritellyt varamiehen tehtä- Sosialidemokraatti tiivisti kärjekkään keskustelun to- rikosoikeuden professorina työskennellyt Sundström sä. Turun Sanomat huomautti, että rikoksen ei tarvitse viä, mutta käytäntönä oli ollut, että varamies tarkasti teamalla, että ”taantumuspiireissä ollaan pahalla tuu- jatkoi vankilan herkkuruokia koskevalla teemallaan ja luoda varjoa asianajajan päälle, mutta tilanne muuttuu, vankiloita. Koska varamiehisyys oli tilapäistä, varamies lella” ja syystäkin: oikeusasiamies oli alkanut toimia. vaati tiukkasanaisesti siirtymistä vesileipälinjalle, koska kun asianajaja on myös oikeusasiamies. ei saanut ”mennä panemaan maita ja taivaita sekaisin Lehden mukaan Suomessa oli ehditty tottua siihen, nykylinja ei aina ”synnytä sellaista psyykillistä kärsi- erään puolueen ja erään ajatussuunnan vuoksi”. Kun että oikeusasiamieheltä ”puuttui kaikki käytännöllinen mystä”, josta tuomittu haluaisi mahdollisimman pian ”Jos nyt oikeusasiamies on esiintynyt oikeudessa vää- varamies teki ”huomautuksia, kyselyjä ja vaatimuksia merkitys”. ”Hallitseva luokka” valvoi tarkasti, ettei virka vapautua.230 rästä valasta tuomituksi tulleen kansalaisen oikeuden ja enemmän kuin ehkä koko tavallisella toimintakaudella joutuisi ”kansanvaltaisen porvarin saatikka sosialistin kunnian puolustajana, niin on selvää, että tuomio saat- on ominaista”, oltiin siinä pisteessä, että vakavat asiat käsiin”. Viime viikot olivat osoittaneet, ettei viran tar- Kuukauden mittaisen tuurauksensa aikana Erich ehti taa oikeusasiamiehenkin kunniakkaan toimen hiukan otettiin leikillä ja kokonaan puoluetunnusmerkein, leh- vinnut olla merkityksetön, ja oikeusasiamiehen toimin- vielä joutua riepotteluun sivutoimensa takia. Hän ni- epäilyttävään valoon. Ei ole aina helppo erottaa ihmistä ti kirjoitti. ta ansaitsi nyt tunnustusta. ”Hyvää jatkoa vain!” Sosiali- mittäin jatkoi toimintaansa oikeudenkäyntiavustajana asioista. Likainen asia likaa ajajansakin.” demokraatti toivotti.226 samaan aikaan, kun hän hoiti virkaansa. Asiaan puuttui ”Lopputulos on, että nyt saadaan nähdä ilveilyä hipoova ensimmäisenä Uusi Suomi. Lehti totesi Erichin esiin- Turun Sanomat päätti kommenttinsa toteamalla, että näytelmä, joka jos mikään on omiaan horjuuttamaan Kohun vielä jatkuessa Erich aloitti laajat vankilatarkas- tyneen asiamiehenä suurissa rikosasioissa. Se paheksui asianajajana Erichin oli puolustettava rikollisia, mutta koko oikeus- ja myöskin valtiolaitoksemme perusteita.” tukset ja sai jo valmiiksi ärsyyntyneen porvarilehdistön tätä siksi, että oikeusasiamiehen tehtävänä oli valvoa oikeusasiamiehenä hän toimi vain rikollisia vastaan. Lehden mukaan liiallisella temperamentilla varustettu lisäämään kierroksia. Erich perusteli poikkeuksellisen tuomareita ja muita virkamiehiä. Laki ei lehden mu- ”Jos voi ja osaa!”233 v. t. oikeusasiamies antoi aiheen kysyä, oliko tällainen laajaa tarkastusohjelmaa muun muassa uuden keskus- kaan suoraan kieltänyt oikeusasiamieheltä asianajajana virkamies ollenkaan tarpeellinen. Joka tapauksessa vankilan rakennushankkeella sekä vankiloiden ”tavatto- toimimista, mutta tämän ei pitäisi olla sallittua saman- Työväenlehdet kaivoivat arkistojen uumenista edellisen johtosääntö olisi uudistettava, lehti vaati. Viran halti- malla liika-asutuksella”. Ahtaus johtui hänen mukaansa aikaisesti. oikeusasiamiehen Yrjö Puhakan sivutoimet paitsi edus- jalla ei saisi olla sivubisneksiä. Jos tätä asiaa ei hoideta siitä, että suuri osa juopumus- ja kieltolakisakkoihin kunnassa, myös Maataloustuottajain keskusliiton lain- kuntoon, koko oikeusasiamiestäkään ei tarvita, Lahden tuomituista ”istui” sakkonsa, kertoi Helsingin Sano- ”Koska oikeusasiamiehellä ei ole esimiestä, joka voisi opillisen osaston hoitajana.234 Sanomat päätti.237 mat.227 pätevästi tästä hänelle huomauttaa, on näyttänyt periaatteellisista syistä tarpeelliselta tuoda tämä käsitys Lopulta 27. maaliskuuta 1929 lehdissä julkaistiin por- Porvarilehdistön arvosteluun vastasi muiden muassa Uuden Suomen nimimerkki Henrikki paheksui kolum- esiin julkisuudessa”, Uusi Suomi totesi pääkirjoitukses- varilehdistöä rauhoittava kolmen rivin pikku-uutinen: Mikkelissä ilmestyneen sosiaalidemokraattisen Va- nissaan sitä, että Erich tiedusteli vangeilta ja vanginvar- saan.231 ”Eduskunnan oikeusasiamies, lakit. toht. J. O. Söder- paus-lehden nimimerkki Luunappi. ”Mikko Erichin tijoilta mahdollisista muistutuksista vankilan johtoa hjelm ryhtyi jälleen eilen hoitamaan virkaansa.”235 kunniaksi on mainittava, että hän on toistaiseksi ainoa vastaan. Menettely ei Henrikin mukaan ollut tahdikasta Erich muun muassa edusti Tyrisevän työväenyhdis- virkamies Suomessa, jota porvarikin voi nimittää innos- eikä oikeaa, sillä järjestysviranomaisten auktoriteettia ei tyksen jäseniä oikeudenkäynnissä, jossa vastapuolena Tämä ei kuitenkaan lopettanut keskustelua Erichin tuneeksi virkamieheksi. Siis numero ykkönen.”238 ollut tarpeen järkyttää entisestään.228 oli ”hulikaaniteoistaan kuuluisa suojeluskuntalainen”. toiminnasta. Nimimerkki Väkä summasi Erichin toi- Sosialidemokraatti julkaisi kokonaisuudessaan Erichin mintakuukauden tylysti maalaisliiton oululaisessa Liit- Myös Sosialidemokraatti vastasi kritiikkiin Uuden Suo- Henrikki sai julkisestikin vankilaviranomaisilta palau- oikeudelle esittämän kirjelmän. Siinä muun muassa to-sanomalehdessä: ”Hän yritti parhaansa raivatakseen men kanssa käymänsä nokittelukierroksen päätteeksi. tetta, että Erichin toiminta ei poikennut mitenkään ihmeteltiin, miten hyviä tapoja ja järjestystä edistävä esteitä kommunismin tieltä”. Lehti otaksui, ettei viran Uusi Suomi oli muun muassa pitänyt Erichin toimia tavallisesta. Henrikki ei antanut periksi, vaan ilmoitti suojelukunta voi pitää riveissään tällaista ”juopporent- vakituinen haltija Söderhjelm jatka Erichin tiellä, sillä suojeluskuntakysymyksessä myyräntyönä, joka olisi seuraavassa kolumnissaan pitävänsä erikoisena Erichin tua ja tappelupukaria”.232 ”ruotsalaiset ovat toistaiseksi porvareita, vaikka kulke- merkinnyt ”porttien avaamista selkoselälleen kommu- intoa vankiloiden tarkastuksiin ja ihmetteli, että vangit vatkin nykyisin vasemmiston kanssa kaulakkain”.236 nistiselle internatsionalelle ja uutta naulaa itsenäisyy-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 307 SUSANNA REINBOTH 308

temme ruumisarkkuun.”239 Sosialidemokraatin mukaan tahdonilmauksiin”, Erich huomautti. Hän muistutti, töksestä suojeluskunta-asiassa: menettely oli ollut lail- Erich vaati selvityksiä muun muassa siitä, että suoje- Uusi Suomi ei itsekään voinut uskoa puheisiinsa. että eduskunta oli joulukuussa 1928 ”mahdollisimman lista, eikä asiaa ollut enää tarpeen pöyhiä. Käkisalmen luskuntalaiset olisivat pahoinpidelleet miehen, joka oli selvin sanoin lausunut, että suojeluskunnat eivät saa musiikkioppilaan paikkaa koskeva uutinen ei pitänyt ollut kiinnittämässä puuhun ilmoitusta sosiaalidemok- ”Jos tämä maa olisi todellinen oikeusvaltio, niin tällai- sekaantua niille kuulumattomiin virkanimityksiin”. ollenkaan paikkaansa eli suojeluskunnan todistusta ei raattien vaalipuhetilaisuudesta.246 Selityksiä penättiin sista syytöksistä maan suurinta puoluetta ja eduskun- Erichin mukaan hän ei ollut vielä päättänyt, saattaisiko ollut vaadittu.243 myös Helsingin poliisin käyttäytymisestä kommunis- nan oikeusasiamiestä vastaan voitaisiin kokoomuksen hän porvarilehdet rikosoikeudelliseen vastuuseen kir- tien mielenosoituksen yhteydessä ”punaisena päivänä”. lehteä ankarasti rangaista. Mutta meillähän Suomessa joituksistaan. Lehdistö ei kuitenkaan unohtanut Erichiä. Irvailua Lehtitietoihin perustuen Erich totesi selvityspyynnös- on ’kaikki sallittu’”, lehti totesi ja ilmoitti torjuvansa herätti hänen Tukholman-vierailunsa kesäkuussa 1929 sään, että poliisi oli iskenyt pampuilla viattomia ihmi- jyrkästi Uuden Suomen ”likaiset valheet”.240 ”Minua itseäni eivät näitten lehtien siivottomuudet pie- ja sikäläiselle Sosialdemokraten-lehdelle antamansa siä, pahoinpidellyt erään työhönsä menneen toimittajan nimmässäkään määrin häiritse, vaan aivan päinvastoin. haastattelu. Siinä hän varoitti muun muassa oikeistossa ja ”muutenkin esiintynyt harkitsemattomasti ja käyttä- Mutta hyökkäys jatkui, ja Iltalehti suositteli jo Erichille Mutta olisi eräänlaista terveellistä kohtalon ironiaa so- vallitsevasta ”fascistisesta mielialasta”, jolla oli ”eräissä nyt enemmän väkivaltaa kuin mitä järjestyksen ylläpi- eroa. Iltalehti sitoi erovaatimuksensa Erichin hoitamaan velluttaa tätä kuuluisaa ’sosialistipykälää’, juurin niihin, suojeluskuntapiireissä hyvin vaarallinen tuki”. tämiseksi olisi ollut välttämätöntä”.247 Olga Leinosen juttuun, koska siinä yhteydessä myös jotka aikanaan kaikkein kiihkeimmin ovat sen ottamis- Erich oli ”joutunut omituiseen valoon”. Lehden mukaan ta rikoslakiin vaatineet”, Erich sanoi. Nimimerkki Jurri totesi kolumnissaan Helsingin Sano- Uutisiin nousi myös selvityspyyntö Mikkelin läänin oli sopimatonta, että oikeusasiamies esiintyi oikeudessa missa, että Suomessa ”Mikko-tohtorin” juttuihin oli maaherralle. Kerimäellä oli eräällä äänestysalueella hy- syytetyn asianajajana. Lisäksi Erich oli julkisuudessa Suostuessaan varamieheksi Erich sanoi ymmärtäneen- totuttu, ”eikä niiltä yleensä ole paljon vaadittu”. Jurrin lätty kaikki eduskuntavaaleissa annetut äänet sen takia, olleiden väitteiden mukaan kehottanut Leinosta pysy- sä, että kesällä hänellä olisi moraalinen, joskaan ei juridi- mielestä oli kuitenkin toinen asia mennä ulkomaille että niissä oli väärä leima.248 Porilainen demarilehti Uusi mään kansanedustajana siihen asti, kunnes hänet tuo- nen velvollisuus keskeyttää kuuden viikon ajaksi asian- puhumaan ”moista palturia täällä vallitsevasta fascis- Aika kertoi, että myös Ulvila oli saanut Erichiltä postia mion jälkeen erotettiin. ajotyönsä, kun hän hoitaisi oikeusasiamiehen virkaa. tisesta mielialasta ja suojeluskuntien rikollisuudesta ja vaalijärjestelyistään. Siellä äänestäjiä oli ollut opasta- sotatilalain sisällöstä”. massa täysin sivullisia ihmisiä.249 ”Mutta vaikka tässä ei olisi perääkään, on mielestämme ”Jos sitävastoin varamies, joka ei nauti mitään vakinaista niin paljon ilmennyt, että hra Erich ei kuulu likimain- palkkaa, aivan tilapäisesti, niinkuin nyt oli asianlaita, ”Silloin hän ei häpäise vain itseään, vaan myös maansa Suureksi skandaaliksi paisui Hufvudstadsbladetin repor- kaan oikeusasiamieheksi sopivimpien miesten jouk- astuu vakinaisen oikeusasiamiehen toimeen, täytyisi ja sitä eduskuntaa, jonka arvosta hänen tulisi pitää huol- taasi, jonka mukaan reserviläisten kohtelu kesäleirillä koon”, Iltalehti kirjoitti. Koska oikeusasiamies oli ”kos- hänen olla miljonääri voidakseen jättää kaikki yksityiset ta. Ja sitä häpäisyä vastaan on pantava vakava vastalau- Perkjärvellä oli ollut kurjaa. Terveydellisesti ala-arvoi- kematon” ja hänet voitiin vaihtaa vasta uudessa vaalissa, toimensa kesken.” se”, Jurri kirjoitti.244 seen telttaan oli majoitettu 40 miestä, eikä juoma- ja lehti katsoi suositeltavaksi, että Erich eroaisi itse.241 pesuvettä ollut tarpeeksi, raportoi leirille osallistunut Erichin mukaan oikeistolehtien ”sapelinkalistelu” 19. heinäkuuta 1929 julkaistu pikku-uutinen kertoi Sö- toimittaja Gunnar Johansson sivun mittaisessa artik- Lopulta Kansan Lehti antoi puheenvuoron Erichille – eli ei häntä lainkaan pelottanut, vaan ”kehoittaa minua derhjelmin lähteneen lomalle, joten puikoissa oli jälleen kelissaan.250 Johansson joutui sittemmin kollegoidensa toveri Mikko Erichille, kuten häntä kirjoituksessa titu- päinvastoin entistäkin virkeämpään toimintaan niiden Mikko Erich245. Se näkyi lehdissä saman tien. Erichillä kivittämäksi jutun takia. Uusi Aura kutsui häntä ”epä- leerattiin. Uuden Suomen, Vaasan, Iltalehden ja niiden kuuden kesäviikon aikana, jotka toivon voivani koko- vaikutti olleen pöytälaatikko täynnä lehtileikkeitä, sillä miehekkääksi aputoimittajaksi”251, ja oululaisen Kai- hengenheimolaisten ”sapenpurkaukset” olivat saaneet naan omistaa tärkeän ja vastuunalaisen toimeni hoita- ripeään tahtiin hän alkoi lähettää selvityspyyntöjä leh- ku-lehden nimimerkki Sakeus leimasi Hufvudstadsbla- Erichin vakuuttuneeksi siitä, että hän oli käsittänyt oi- miseen”.242 tien julkaisemien tietojen perusteella. Ilmeisesti hän lä- detin sensaationälkäiseksi252. kein eduskunnan hänelle antaman luottamustoimen. hetti selvityspyynnöistään kopiot saman tien puolueen- Meteli oikeusasiamiehen ympärillä vaimeni Söder- sa pää-äänenkannattajalle Suomen Sosialidemokraatille, Selvityspyyntöjensä ohella Erich ehti jatkaa myös van- ”Mutta samalla ne melkeinpä pelottavan selvästi osotta- hjelmin hoitaessa virkaa. Silloin saatiin myös ratkai- sillä se kertoi niistä usein ensimmäisenä. kilatarkastuksiaan. vat, kuinka yliolkaisesti, melkeinpä kyynillisesti äärim- suja Erichin käynnistämiin selvityksiin. Yhden palstan mäinen oikeisto suhtautuu eduskunnan nimenomaisiin pikku-uutisella lehdissä kerrottiin Söderhjälmin pää-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 309 SUSANNA REINBOTH 310

Erichin toimeliaisuus sai aikaan sen, että lehtipaki- Kiinnostusta raittius herätti sen takia, että maassa oli Uutis- ja pakinatulva hiljeni hieman, kun lehdissä ”Kuinka kaukana olemmekaan Ruotsista, Tanskasta ja noitsijat jatkoivat siitä, mihin olivat keväällä jääneet. vallinnut kieltolaki vuodesta 1919. Esimerkiksi Karja- kerrottiin elokuun lopussa pikku-uutisella, että Johan Norjasta, herra J. I. Söderhjelm!”267 Työväenlehtien mukaan toveri Mikko Erich oli ”mies laisen nimimerkin Pukinsorkan mielestä oli ”hieman Söderhjelm oli palannut kesälomaltaan hoitamaan vir- paikallaan”, kuten Sosialidemokraatti häntä luonnehti.253 outoa, että häneltä meni kokonaista kahdeksan vuotta, kaansa.264 Saman tien hän alkoi siivota pöytää lopettele- Sosialidemokraatti palasi asiaan pääkirjoituksessaan seu- Porvarilehtien mielipide näkyi jo uutisotsikoissa: ennenkuin hän oppi soveltamaan kieltolakia käytän- malla Erichin aloittamia selvityksiä. Viikon sisällä hän raavana päivänä. Sen mielestä olisi ollut välttämätöntä töön”.260 antoi esimerkiksi puhtaat paperit Helsingin poliisille määrätä asiaa tutkimaan täysin puolueeton henkilö. ”M. Erich touhuaa kovasti”, otsikoi Pohjolan Sanomat.254 ”punaisen päivän” väkivaltaisuuksista.265 Tämä ilahdutti Sanailu kävi elokuussa 1929 niin kiivaana, että oikeus- porvarilehdistöä. Esimerkiksi kokoomusta lähellä ole- ”On kylläkin totta, että oikeusasiamiehen menoarviossa ”V. t. oikeusasiamies taas toiminnassa. Tutkimuksia ja asiamies löi kaikki aiemmat ennätyksensä medianäky- van sanomalehti Rovaniemen otsikko kuului: ”Mikko ei ole varattu käyttövaroja niin paljon, että oikeusasia- selityksiä vaaditaan”, kertoi oululainen Kaiku.255 vyydessä. Lähes joka päivä lehdissä oli useita kirjoituk- Erichillä jatkuvasti huono onni. Toimittanut taas tukun mies voisi puolueettoman henkilön välityksellä panna sia, joissa arvioitiin nimenomaan Erichin toimintaa. turhia tiedusteluja.” Neutraalin uutisen loppuun toimi- toimeen täysin oikeudenmukaisen tutkimuksen asiassa. ”Innostunut oikeusasiamies. Vaatii selityksiä puolustus- Siinä sivussa kahtiajakautunut lehdistö nuiji armotta tus oli lisännyt oman kommenttinsa: ”Nähtävästi näin Tämä seikka on kieltämättä valitettava ja olisi se kor- ministeriltä ja Helsingin poliisilta”, kirjoitti Suursavolai- toista leiriä. Porvarilehdiltä ei jäänyt havaitsematta, tulee käymään kaikkien sosialistitohtorin edesottamus- jattava ensi vuoden tulo- ja menoarvion yhteydessä”, nen.256 että Erich löysi paljon selvitettävää työväenlehtien ja ten. Kyllä riittänee jo tämä tähän suuntaan, sillä koko Sosialidemokraatti esitti.268 ruotsinkielisten lehtien sivuilta, ja nämä lehdet sai- virkahan tulee naurunalaiseksi!”266 ”Mikko W. Erich on innostunut”, tiivisti Turunmaa.257 vat ensimmäisinä tietää Erichin selvityspyynnöistä. Erichin arvostelu porvarilehdistön suunnalta oli Länsi-Suomen nimimerkki Kalle-Kustaa kutsuikin Sosialidemokraatti puolestaan kuittaili, että Söderhjel- ilmeisesti sen verran traumaattista, että Työväen Sano- Iltalehden nimimerkki Timo ehdotti, että oikeusasia- Sosialidemokraattia ja Hufvudstadsbladetia Erichin min päätöstä koskevan uutisen olisi voinut otsikoida: malehtien Tietotoimisto kääntyi jälleen ”toveri” Mikko mies voisi ”puhelimitse tiedustaa asioita edes päällisin pää-äänenkannattajaksi.261 Uusi Suomi nimitti Erichiä ”Porvari jälleen viranhoidossa”. Lehti arvosteli Söder- Erichin puoleen. Haastattelun aiheina olivat oikeus- puolin” ennen selvityspyyntöjen postitusta. Timo kertoi Sosialidemokraatin avustajaksi.262 hjelmin päätöstä murhaavasti ja huomautti, että tämä asiamiehen velvollisuudet ja tehtävänkuva. Nämä olivat tunteneensa Erichin noin 25 vuoden takaa, kun tämä ”ilman muuta tyytyy siihen, mitä poliisit itse omasta toimittajan arvion mukaan jääneet yleisölle epäselväksi. oli pitänyt ”leimuavia” puheita ylioppilaiden keskuste- Porvarilehdistössä arveltiin jopa koko instituution ar- esiintymisestään kertovat”. Haastattelu julkaistiin useissa työväenlehdissä, muun luseurassa. vovallan olevan vaarassa. Vaasa piti pääkirjoituksessaan muassa Sosialidemokraatissa, Hämeen Kansassa ja Työn selvänä, että nykyisellä menolla oikeusasiamiehen vi- ”Me, S. Sosialidemokraatin toimittajat, näimme omin Voimassa. ”Täytyy kuitenkin myös sanoa, ettei hänellä koskaan rastosta muodostuu laitos, jonka puoleen vain ”määrä- silmin, miten eräät poliisimiehet löivät nyrkillä työläisiä, ole läheskään ollut siinä määrin arvostelukykyä kuin tyt puoluelaiset voivat luottamuksella kääntyä”. Muiden juuri silloin, kun nämä samat miehet noudattaen poliisien Erich kävi haastattelussa läpi oikeusasiamiehen keskei- hänellä aina on ollut arvostelunhalua”, Timo kirjoitti. silmissä oikeusasiamies menettää merkityksensä ja kehoitusta kulkivat ilman vastalausetta pois kokouspai- set tehtävät ja huomautti, että Ruotsissa oikeusasiamie- Hänen mielestään oikeusasiamiehellä tulee olla molem- arvonsa. kalta”, lehti kirjoitti ja ihmetteli, miksi poliisin oli tässä hen toimi oli ”jo kauan aikaa ollut valtakunnan kaikkein pia ”jossain sopivassa suhteessa toisiinsa”, mutta Erich tilanteessa pakko ”raakalaisesti lyödä näitä viattomia tärkeimpiä, ellei tärkein”. oli tehnyt nuoruudestaan saakka itsensä ”koomilliseksi ”Tämän vuoksi olisi ajoissa koetettava saada parannus ihmisiä”. Lehden mukaan mikään ei oikeuta selvityksen paisutetulla pateettisuudellaan”.258 aikaan ja alettava siitä, että asianomaisten viranhoita- antanutta Uudenmaan läänin maaherraa Bruno Jalanderia Uutisessa Erich otti myös kantaa häntä vastaan suun- jien henkilöllisyyteen ja heidän ominaisuuksiinsa pan- uskomaan enemmän ”tappelevia poliisimiehiä kuin mei- nattuihin hyökkäyksiin. Toimittajan mukaan Erich Porvarilehdissä Erichiä hakattiin myös siitä, että hä- naan suurempi huomio kuin mitä tapahtui esim. Mikko tä, asiata seuranneita toimittajia”. Lehti totesi tietävänsä vastasi hymyillen kiinnittäneensä huomiota erityisesti nellä oli mitä ilmeisimmin ollut jonkinasteinen alko- Erichiä valittaessa. Oikeusasiamiehen tulee olla arvo- Jalanderin ”monessa suhteessa tavallista paremmaksi Uuden Suomen ”alakerturin” Henrikin ”kyhäykseen, holiongelma, joka oli johtanut myös huomiota herättä- valtainen ja luottamusta herättävä, eikä jokapäiväinen virkamieheksi”, joten hänen olisi pitänyt vaatia asian jossa tämä väittää minun vankiloissa käydessäni kiihoit- neisiin julkisiin ”väsähtämisiin”.259 Erich kertoi lehdille kompapuheitten aihe”, Vaasa kirjoitti.263 puolueetonta tutkimista. Terveiset lähtivät lehdeltä myös tavan vartijoita ja vankeja esimiehiään vastaan”. Erich lopettaneensa alkoholin käytön kokonaan vuonna 1927. oikeusasiamiehelle, tosin pienen kirjoitusvirheen kera. mainitsi myös erikseen Vaasa-lehden väitteen siitä, että

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 311 SUSANNA REINBOTH 312

vain puoluetoverit uskaltaisivat kääntyä oikeusasiamie- yhteydessä. Myös Söderhjelm sai asian pöydälleen, kun vetelehtivät isänmaan petturit” ryhtyivät syömälak- muassa huonoon ruokaan ja riittämättömään juoma- hen puoleen. Tammisaaren pakkotyölaitoksen vangit ryhtyivät syö- koon, hälytettiin liikkeelle retkue selvittämään, mikä ja pesuveteen sekä pesuastioiden puutteeseen. Lisäksi mälakkoon. Sen kuluessa ainakin neljä vankia joutui ruoassa oli vikana, kun se ei kelvannut.276 ruotsinkielisten reserviläisten komppanioihin oli nimi- ”Tämä syytöst on luonnollisesti melkeinpä törkein, sairaalahoitoon, ja lehtitietojen mukaan melkein kaikki tetty upseereita ja aliupseereita, jotka puhuivat vain suo- mitä virkamiestä vastaan voidaan tehdä ja täydellä syömälakkolaiset olivat ”makuulla”. Tilanne äityi niin Paljon palstatilaa sai syksyllä 1929 Perkjärven reservi- mea. Kohtuuttoman raskas ja rangaistusta muistuttava syyllä onkin puoluelehtemme Kansan Työ kiinnittänyt vakavaksi, että oikeusministeri pyysi eduskuntaryhmien läisleirin kurjuutta koskenut tapaus. Puolustusminis- oli harjoitus, jossa piti useita kertoja syöksyä maahan siihen vakavaa huomiota”, Erich lausui. Hän ei kerto- puheenjohtajat ja vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan mu- teriö sai Mikko Erichin pyytämät selvitykset valmiiksi ja ryömiä kaasunaamarit päällä. Syytteiden olennainen mansa mukaan ollut ryhtynyt toimiin lehtiä vastaan, kaansa tarkastusmatkalle. Samalle matkalle lähti myös ja toimitti Söderhjelmille ”laajan asiakirjakokoelman”, sisältö ja syytettyjen nimet julkaistiin lehdissä saman mutta ilmoitti aikovansa neuvotella muutamien ystä- Söderhjelm.272 Matkalla oli välitön vaikutus, sillä noin noin 150 sivua konekirjoitettua tekstiä. Asiakirjojen tien.284 vien kanssa. tuntia ennen delegaation saapumista lakkolaiset luo- sisältöä selostettiin lehdistössä laajasti kuulusteltujen vuttivat. ”Syömälakko loppui eilen kauravelliin”, uutisoi upseerien ja reserviläisten nimiä unohtamatta.277 ”Laaja Porvarilehdistö nostatti syksyn mittaan kohua siitä, ”Todennäköisesti käy niin, että minä kylmällä ivan hy- Aamulehti. Lehden mukaan tarkastus kesti kolmisen asiakirjakokoelma” ei tyydyttänyt Söderhjelmiä, vaan että Söderhjelm oli puuttunut viranomaisten tapaan myllä sivuutan moisten kokoomuslehtien hävyttömyy- tuntia, ja siihen sisältyi keskusteluita vankien kanssa. hän pyysi lisätutkimuksia.278 Lisäselvitysten tekijäksi poistella mielensä mukaan punaisia lippuja. Kun Kuo- det, koska ne itse asiassa ovat niin mitättömiä ja arvot- valikoitui Helsingin entinen poliisimestari, majuri Hjal- pion maaherra lähetti kiertokirjeen, jossa punaliput tomia, että ne tuskin enempää ansaitsevat.”269 ”Vangit näyttivät muutamia harvoja lukuun ottamatta mar Honkanen, jonka potkuja edellinen oikeusasiamies kiellettiin kokonaan, Söderhjelm ”tarttui hänen nis- olevan hyvissä voimissa ja olivat heistä jotkut olleet vie- Puhakka oli aiemmin setvinyt.279 Turun hovioikeus kavilloihinsa”, kuten Uusi Suomi tapausta luonnehti. Porvarilehdet saivat haastattelusta täydennystä am- lä eilisaamunakin kävelemässä viikon kestäneestä paas- antoi juuri sopivasti tuomion, jossa Honkasta ja etsivän Söderhjelmin mukaan tällaista kategorista kieltoa ei musvarastoonsa. Jyväskyläläisen kokoomuslehden toamisesta huolimatta. Vangeille keitettiin paraillaan poliisin osastopäällikköä vastaan nostettu virkarikos- voinut antaa. Sisä-Suomen nimimerkki Junno ehdotti, että Uusi Suo- kauravelliä, jota myöskin vieraat maistoivat todeten sen syyte hylättiin.280 mi lähettäisi valokuvaajansa ikuistamaan ”toveri E:n hyvänmakuiseksi. Illalla vangit saivat teetä”, Aamulehti Lehti ihmetteli, minkä pykälän nojalla ”hra oikeusasia- kylmän ivan hymy suupielessä”.270 Edistyspuoluelaisten raportoi.273 Lehdistö raportoi marraskuun lopulla tutkimusten val- mies asettuu maaherran esimieheksi antaen hänelle ke- Rauman Lehti paheksui sitä, että tehtävänsä tärkeyttä mistumisesta, mutta yksityiskohdat eivät tällä kertaa hotuksia sivu sisäasiainministeriön”. Nimimerkki L.I.:n kuvatessaan Erich jätti mainitsematta ”harhaiskunsa”, ”Taistelu ei ollut turhaa. Poliittisten vankien oloihin vuotaneet medialle. Aineistoa oli kasassa yhteensä 400 kirjoitus päättyi uhkaavan sävyisesti. Siinä maalailtiin joita vakinainen oikeusasiamies oli joutunut setvimään. luvattu korjauksia”, oululainen Pohjan Voima summasi konekirjoitusliuskaa.281 Vajaat kaksi viikkoa myöhem- kuva vallankumouksellisista, vieraan vallan hyväksi toi- lakon annin koko etusivun kattavassa uutisessaan.274 min Hufvudstadsbladet julkaisi pienen, kysymysmerkil- mivista kommunistinuorukaisista. ”Onhan heillä toivoa ”On luonnollista, että eduskunnan oikeusasiamiehen lä varustetun uutisen, jonka mukaan kuusi upseeria olisi siitä, että ainakin eduskunnan oikeusasiamies heitä tur- tulee puuttua sellaisiin seikkoihin ja asioihin, joissa Heinolan Sanomat kertoi, että ”puolueettomat tarkas- joutumassa syytteeseen Perkjärven tapahtumista.282 vaa – kaikelta muulta paitsi Lapuan lailta”.285 on epäkohtia, jotka voidaan voimassaolevien lakien ja tajat” olivat todenneet kaiken olleen kunnossa leirillä. Muut lehdet siteerasivat Hufvudstadbladetia, mutta asetusten nojalla korjata, mutta puuttuminen asioihin, Vangit eivät juuri esittäneet ”valitteluja”, vaan käyttäy- Uusi Suomi ymmärsi soittaa Söderhjelmille ja kysyä, Sanomalehti Savo jatkoi samoilla linjoilla ja ihmetteli, joissa haukataan vain pelkkää ilmaa ja joissa saadaan tyivät moitteettomasti retkikuntaa kohtaan, lukuun pitivätkö tiedot paikkansa. ”Saamamme tiedon mukaan pitäisikö ”poliisi Pakaraisen” antaa yksin päättää, mil- kansan pilkkanauru osaksi, ei suinkaan ’suurimerki- ottamatta paria, jotka näkyivät ”murjottavan kävijöitä niissä ei ole mitään perää. Tällä hetkellä ei vielä voida loin punalippu poistetaan ja milloin ei. Lehti muistutti tyksellisessä’ asemassa olevaa miestä auta kiipeämään uhkamielinen ilme silmissä”.275 sanoa, tullaanko ja ketä vastaan syyte nostamaan”, Uusi Söderhjelmin tulleen oikeusasiamieheksi 30-vuotiaana rappua ylemmäksi tavallista kokoomuslais-sosialistista Suomi kertoi.283 ja vetäisi esiin Lapua-kortin. asianajajaa”, Rauman Lehti kirjoitti.271 Retki nostatti lehdistössä myös arvostelua. Esimerkiksi sanomalehti Laatokan mukaan kukaan ei ollut kiinnos- Hufvudtadsbladet oli kuitenkin ollut oikeilla jäljillä. Jou- ”Onko hän, oikeusasiamies Söderhjelm nimittäin, Pitkin vuotta poliittisten vankien kohtelu oli ollut esillä tunut rehellisisten ja koko elämänsä raataneiden ihmis- lun välipäivinä 1929 Söderhjelm määräsi nostettavaksi koskaan sattunut käymään Lapualla? Sitä emme tiedä, muun muassa Erichin tekemien vankilatarkastusten ten kurjuudesta, mutta kun ”valtion lihapatojen ääressä syytteet viittä upseeria vastaan. Syytteet liittyivät muun mutta tuntuu melkein siltä, että olisi mukava, jos hän

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 313 SUSANNA REINBOTH 314

pistäytyis siellä. Sillä kun mies on vasta 31-vuotias, niin Alkuvuodesta 1930 Söderhjelm tarttui ”pyssynpiippu- Puhakka oli itsekin valiokunnan jäsen, mutta hän oli tu laittomaksi, niin odottaa kokous, että oikeusasiamies häneen nähden ei ole vielä syytä menettää toivoansa. skandaaliin”. Majuri Salorannan johtamassa hankkeessa yksi kokouksesta poissa olleista porvareista.296 Hän olisi ja oikeuskansleri ryhtyvän tarpeellisiin toimenpiteisiin Vaikka onkin ruotsalainen.”286 oli tarkoitus uusia armeijan kiväärinpiippuja putkitta- toki ollut jäävi osallistumaan päätöksentekoon, mutta kommunistien poistamiseksi eduskunnasta.”299 malla vanhat piiput. Asiantuntijat olivat jo alun alkaen täysistunnossa hän pääsi ääneen. Hän ei voinut kerto- Vilkas vuosi oli päättymässä, ja eduskunnalla oli edes- suhtautuneet innovaatioon epäilevästi, ja kun putkien mansa mukaan voinut puuttua Enteen ja toisen kom- Pian tämän jälkeen oikeusasiamiehen kansliasta tuli sään oikeusasiamiehen valinta. Etukäteisspekulaatioissa uudet sisäosat valmistettiin ”kelvottomista materiaa- munistiedustajan vangitsemiseen, koska se tapahtui yllätysuutinen: Söderhjelm ilmoitti eroavansa virastaan, ruotsalaisten ja vasemmiston kerrottiin käyneen neu- leista”, tuloksena oli kallis fiasko. Kiväärit jäivät käyt- sinä aikana, kun eduskunta oli kesällä hajaantuneena. Hufvudstadsbladetin tietojen mukaan ”yksityisistä votteluja siitä, että kaksikko Söderhjelm–Erich saatai- tökelvottomina varastoihin makaamaan, ja kokeilun Laissa puhuttiin kansanedustajan suojasta ”valtiopäi- syistä”.300 Lehdistössä alkoi spekulaatio siitä, mitä nämä siin jatkokaudelle. Suomenkielisten porvaripuolueiden loppukustannusten arveltiin nousevan jopa viiteen mil- väin aikana”.297 Täysistunnossa porvariedustajat olivat yksityiset syyt ovat. ”Lapuan kokouksen seurausko?” leiri puolestaan oli levällään. Edellisen oikeusasiamie- joonaan markkaan. Oikeusasiamies vaati tästä lehdistöä paikalla, joten eduskunta poisti perustuslakivaliokun- arvuutteli kotkalainen Eteenpäin.301 hen Yrjö Puhakan nimeä väläyteltiin, mutta lehtitieto- kuohuttaneesta sotkusta selvitystä puolustusministe- nan mietinnöstä sekä Puhakan että Sundströmin moit- jen mukaan hän todennäköisesti kieltäytyisi.287 riöltä.291 teet hyväksyessään oikeusasiamiehen kertomuksen Uusi Suomi piti selvänä, että yksityiset syyt eivät voineet vuodelta 1928.298 olla syynä, koska Söderhjelmin uudelleenvalinnasta oli Vasemmiston ja RKP:n liitto siivitti Söderhjelmin jatko- Söderhjelm myös nosti syytteen oikeusministeriön vasta kolme kuukautta. Lehti oli ryhtynyt selvittämään kaudelle, mutta varamiehen valinnassa kommunistit li- vankeinhoito-osaston ylijohtajaa A. P. Arveloa ja hänen Maalikuussa 1930 oikeusasiamies sai sähkeen Lapuan asiaa ja saanut käsityksen, että eron todennäköisenä pesivät rivistä. He pysyivät sitkeästi oman ehdokkaansa alaistaan vastaan siitä, että he olivat jättäneet esittele- liikkeen toiselta kansalaiskokoukselta. Kokous nousi syynä oli ”hänen epäonnistumisensa eräissä tärkeissä takana joka kierroksella, joten kolmannessa äänestyk- mättä ministerille erään kuritushuonevangin kantelu- lehdissä päivän tärkeimmäksi uutiseksi, ja mustat otsi- toimissa, joihin hän oikeusasiamiehenä on ryhtynyt”. sessä Erich hävisi suomalaisten porvarien ehdokkaalle, kirjelmän. Arvelo perusteli kirjelmän sensurointia sillä, kot olivat uhkaavia. ”Lainsäädännön on keksittävä kei- Tämän takia Söderhjelm olisi katsonut asemansa ”kes- varatuomari Esko Hakkilalle.288 että se sisälsi sopimatonta tekstiä.292 Siinä muun muassa not kommunistien toiminnan lopettamiseen, jotta kan- tämättömäksi”. Lehti nimesi tällaiseksi tapaukseksi moitiskeltiin ankarasti vankipäällystöä.293 Kirjelmän samme välttyisi joutumasta sekasorron raskaalle tielle”, Perkjärven reserviläisleiriin liittyvät syytteet. Äänestys repi työväenlehdistön kahtia. Sosiaalidemo- laatija oli entinen kommunistikansanedustaja Yrjö siteerasi Aamulehden pääotsikko kokouksen keskeistä kraattiset lehdet manasivat kommunisteja, koska hei- Enne, joka oli saanut kahden ja puolen vuoden tuomion viestiä. Yksi alaotsikoista sisälsi toisen siteerauksen: ”Nähtävästi on oikeusasiamies Söderhjelm riittämättö- dän äänestyspäätöksensä takia Mikko Erich ei saanut valtiopetoksen valmistelusta.294 ”Ellei laillisia keinoja ole, on niitä hankittava, ja ellei min perustein määrännyt eräitä syytteitä nostettaviksi, jatkokautta. ”Kommunistit näkivät viimemainitullakin näin käy, astuu voimaan Lapuan laki.” jotka saanevat tahi jo ovat saaneet hänelle ikävän pää- paikalla mieluummin kokoomuslaisen porvarin kuin Oikeusasiamies joutui muutenkin tulilinjalle Enteen töksen”, Uusi Suomi raportoi.302 Lehti otti arvioinnissaan sosialidemokraatin. Ja kuitenkin on tri Erich, josta tässä asian takia. Perustuslakivaliokunta antoi helmikuussa Oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille lähetettiin ko- melkoisen etunojan, sillä Perkjärven tapausta ei ollut on kysymys, kuluvan vuoden aikana tehnyt paljon työtä 1930 oikeusasiamiehelle moitteet siitä, ettei silloinen kouksesta samansisältöinen sähke, ja se julkaistiin ko- silloin edes käsitelty oikeudessa. Päätöksensä sotaylioi- m. m. vankilaolojemme parantamiseksi.” Lehti nosti oikeusasiamies Yrjö Puhakka ollut ryhtynyt vuonna konaisuudessaan useissa lehdissä: keus antoi vajaat kaksi kuukautta myöhemmin, touko- esiin Erichin työn kommunistivankien hyväksi. Kom- 1928 toimiin Enteen ja toisen kommunistiedustajan kuussa 1930. Kolmen syytetyn syytteet hylättiin, mutta munistien politiikan johtavan periaatteen lehti kuvaili vangitsemisten takia. Vankilaruoan herkullisuutta ke- ”Lapualla kokoontunut kansalaiskokouksen edustaja- kahden muun todettiin syyllistyneen virkavirheeseen. olevan, että ”mitä pahempi, sen parempi”.289 huskellut varamies Bruno A. Sundström sai valiokun- kokous lausuu käsityksenään, että kommunistien olo Rangaistusta ei heille tuomittu, koska he olivat jo saa- nalta nuhteet siitä, ettei hän ollut puuttunut Tammisaa- eduskunnassa lainlaatijana on valtiopäiväjärjestyksen neet esimiehiltään suulliset nuhteet laiminlyötyään Sanomalehti Karjalalla oli toisenlainen tulkinta kom- ren vankilan oloihin. Valiokunnassa moitteet menivät ja lain hengen vastainen, koska he siellä sitäpaitsi esiin- korjausliikkeet, jotka liittyivät ”jossakin määrin epätyy- munistien äänestyskäyttäytymisestä. Sen nimimerkki läpi vasemmiston äänillä. Äänestystulos 7–6 syntyi sen tyvät alituisesti mitä räikeintä kiihoitusta harjoittaen dyttävään” ruokaan sekä pesuvatien puutteeseen.303 P. Jarrumies kuvaili Erichin käyttäneen asemaansa vara- jälkeen, kun osa valiokunnan porvarillisista jäsenistä oli ja osoittaen julkisesti olevansa maan itsenäisyyden ja miehenä ”viime keväänä niin väärin, että se alkoi herät- poistunut kokouksesta.295 oikeusjärjestyksen vihamiehiä ja koska kommunistinen Seuraavana päivä Uusi Suomi jatkoi aiheesta ja kertoi, tää närkästystä jo sosialisteissakin”.290 puolue on jo korkeimman oikeuden päätöksellä tuomit- että oikeusasiamies oli myös antanut väärän määräyk-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 315 SUSANNA REINBOTH 316

sen syytteen nostamiseksi Kotkan punalippujupakassa. Hugo Liliuksen valinnan jälkeen lehdistön halu kom- Kotkan kaupunginviskaali oli ilmoittanut, ettei hän mentoida oikeusasiamiehen tekemisiä väheni huomat- nosta määräyksen mukaista syytettä, koska määräys oli tavasti. Lilius otti itsekin pidättyvän linjan. Hän esi- virheellinen. Syyte olisi pitänyt käsitellä raastuvanoi- merkiksi kieltäytyi kesäkuussa 1930 kommentoimasta keuden sijasta hovioikeudessa.304 huhua, jonka mukaan hän olisi lähettänyt valtioneuvostolle kirjelmän liittyen Lapuan liikkeen lisääntyneeseen Uuden Suomen esittämä arvio eron syystä levisi muu- uhoon ja väkivaltaan.310 hun mediaan ja hyväksyttiin todennäköisimmäksi eron HUGO LILIUS syyksi. Esimerkiksi Länsi-Suomi otsikoi uutisensa näin: 1.4.1930–31.12.1931 Selvyyttä asiaan saatiin, kun kirje saapui sisäministe- ”Oikeusasiamies poltti näppinsä. Syynä liioiteltu ruotsa- riöön. Helsingin Sanomien mukaan Lilius huomautti lais-kommunistien palvelusinto. Määrännyt nostamaan kirjeessään, että hallituksen päätös lakkauttaa vaasalai- syytteitä, joilla ei ole pohjaa.”305 nen kommunistilehti ”Työn Ääni” oli voimassa olleen ”Vaatii toimi lain vastainen.311 Kirje näytti ärsyttäneen joitakin por- Keskisuomalaisen mukaan ”kulkupuheena” kerrottiin varilehtiä. Esimerkiksi Uusi Aura kertoi kirjeestä vä- eron syynä olleen ”kommunistirettelöt”, jotka aiheut- täysvoimaisen liotsikolla, jonka mukaan ”Oikeusasiamies leimaa ’Työn tivat oikeusasiamiehelle ”paljon turhaa ja asiaan kuulu- Äänen’ lakkauttamisen laittomaksi”.312 matonta työtä”. hoitajan ja Suomen Sosialidemokraatti oli pitkin kevättä ja alku- ”Tekee mieli uskomaan, että tämä onkin ollut varsinai- mahdollisimman kesää vaatinut oikeusasiamiestä puuttumaan Lapuan sena syynä oikeusasiamiehen eroamiseen. Ainakin on liikkeen laittomuuksiin, kuten kyydityksiin. Asiaa piti hyvin ymmärrettävissä, että tämän toimen hoitaminen etevän, tarmokkaan esillä lehden nimimerkki Lakimies. juuri edellämainituista syistä on sekä ikävää että vasten- mielistä, niin ettei siihen kukaan mielellään halua ruve- ja pelkäämättömän Kun Vaasasta olivat Työn Äänen kirjapainon poltta- ta”, Keskisuomalainen kirjoitti.306 misen seurauksena katkenneet puhelinyhteydet ko- miehen” konaan, Lakimies vaati tekijöitä rikosoikeudelliseen Halukas kuitenkin löydettiin, ja viisi vuotta aiemmin vastuuseen siitäkin huolimatta, että puhelinyhtiö ei tehtävän jättänyt Hugo Lilius teki paluun oikeusasia- haluaisi esittää vaatimuksia. Lakimies edellytti, että mieheksi. Hän oli juuri ehtinyt eläköityä Turun hovioi- oikeusasiamies ja oikeuskansleri seuraavat tarkoin keuden presidentin virasta täytettyään 70 vuotta.307 Me- Eläkeläinen tekee esitutkintaa ja antavat tarpeen vaatiessa paikallissyyt- diassa pidettiin hieman ristiriitaisena sitä, että korkean täjälle ohjeita. Tehokaksikko Söderhjelm – Erich olisi ikänsä takia valtion virasta eläkkeelle pakotettu Lilius vaisun paluun tässä suhteessa täyttänyt valppaasti velvollisuutensa, pystyi kuitenkin toimimaan oikeusasiamiehenä.308 Hä- Lakimies arveli ja jatkoi: nen ansioitaan ei kukaan kyseenalaistanut. Esimerkiksi oikeusasiamieheksi Aamulehden nimimerkki Juho luonnehti ihmeeksi sen, ”Vastavalitulla uudella oikeusasiamiehellä on nyt erin- että eduskunta onnistui valitsemaan oikeusasiamie- omainen tilaisuus osoittaa, että hänellä on lainkäytön heksi ”todellakin kaikin puolin toimeensa pätevän mie- ylimpänä valvojana harras halu huolehtia lain yhden- hen”.309 mukaisesta soveltamisesta kaikkiin valtakunnan kan-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 317 SUSANNA REINBOTH 318

salaisiin ja siten ansaita myöskin niitten piirien luotta- mediahuomiota sai myös oikeusasiamiehen varamiehen hen kanslia.322 Sen ensimmäinen isäntä oli Hugo Lilius, Hesekielin mukaan varamiehen vaali osoitti, että ”mei- muksen, jotka eivät hänen valintaansa osallistuneet.”313 Esko Hakkilan lähettämä kirje Hämeen ja Vaasan läänin sillä eduskunta äänesti joulukuussa 1930 hänet jatko- käläiset olivat ’ostaneet’ maalaisliiton ’lehmän’, mutta maaherroille. Hän pyysi molemmilta kiireellistä selvi- kaudelle.323 eivät olleetkaan ’myyneet’ omaansa heille, kuten poliit- Vähän myöhemmin Lakimies tivasi, eivätkö oikeusasia- tystä siitä, mihin toimenpiteisiin oli ryhdytty rikoksen tisissa lehmäkaupoissa on tapana”.331 mies ja oikeuskansleri huomanneet, että valtakuntaa selvittämiseksi ja siihen osallistuneiden syytteeseen Helsingin Sanomat esitteli uuden talon kokonaisen au- uhkasi Pohjanmaan suunnalta mitä selvin kapinan saattamiseksi. Kun poliisitutkinta valmistuisi, jäljennös keaman kattavassa kuvareportaasissaan ja kuvaili, että Sosialidemokraatin Sasu Punanen paljasti, että dema- vaara. ”Ettekö te näe, että ainakin yhdessä osassa maa- siitä pitäisi heti toimittaa oikeusasiamiehelle.317 kolmatta kerrosta ”vallitsee lämpimän punainen vä- reiden kannan mukaan Liliuksesta oli päästävä, koska tamme vallitsee täydellinen, hillitön anarkia? Ettekö te ri”.324 Kansalle kerrottiin uuden talon puhelinnumerot hän ei enää ollut ”siinä voimassa ja vireessä, jota tämän käsitä, että me sorrumme fascismin laittomuuteen ja Noin viikkoa myöhemmin lehdet kertoivat Hakkilan lehti-ilmoituksella. Oikeusasiamiehen puhelinnumero tärkeän viran hoito vaatisi”. Toimi ei sopinut eläkkeen mielivaltaan, jos yhä vain istutaan kädet ristissä?”314 lähettäneen selvityspyynnön myös eräästä vanhem- oli 45 642. Sanomalehtimiehiä varten oli varattu kaksi jatkoksi hyvällekään virkamiehelle ja juristille, vaan masta kyydityksestä. Hän oli pyytänyt sisäministeriltä muuta numeroa.325 ”vaatii toimi täysvoimaisen hoitajan ja mahdollisimman Oikeusasiamies saikin pöydälleen kyydityksiin liittyvän selvitystä siitä, mitä toimenpiteitä oli tehty kahden pe- etevän, tarmokkaan ja pelkäämättömän miehen”. kantelun. Sen teki Ruotsalaisen Sanomalehtimiesliiton rustuslakivaliokunnan kommunistijäsenen toukokuisen Liliuksen toinen vuosi sujui vähäeleisesti, lähes tyystin puheenjohtaja sen jälkeen, kun Svenska Pressenin toi- sieppauksen takia. Molemmat miehet oli väkivalloin ilman mediahuomiota. Oikeusasiamiehen varamies ”Varsinkin juuri nykyaikaina, jolloin laittomuus on taas mittaja oli siepattu liiton kesäkodista Estholmenin saa- raahattu valiokunnan istunnosta ja kuljetettu Lapualle. vuodelta 1921, Ernst Otto Åkersson, tosin jatkoi skan- uudessa nousussaan, yhtä häikäilemättömässä, ellei häi- resta Espoosta heinäkuussa 1930. Lehtitietojen mukaan Hakkilan kirjelmän aikaan rikos oli edelleen pimeänä.318 daalinkäryisten varamiesten sarjaa järjestämällä itsensä kälemättömämmässäkin kuin bobrikoffilaisvuosina”, viisi miestä oli rantautunut moottoriveneellä kesä- Syksyn aikana rikos alkoi selvitä, ja eräs lakitieteen yli- syytteeseen virkamiehenä tehdystä kavalluksesta ja vir- Sasu Punanen arvioi. kodin laituriin ja pakottanut aseella uhaten toimittaja oppilas sai siitä syytteen. Muut muiluttajat jäivät selvit- kavirheestä. Ministerinäkin toiminut mies oli syytteen E. Mattsonin veneeseen. Sieppauksen yhteydessä mie- tämättä.319 mukaan sekoittanut omia ja valtion rahoja yli 200 000 Sasu Punasen arvio Esko Hakkilasta ei ollut mairittele- het ampuivat useita laukauksia ilmaan. Matkalla toiseen markan edestä työskennellessään Rajajoen tuomiokun- va: ”Toimeen valittua emme pidä oikeusasiamiesihan- saareen Mattson uhattiin laittaa säkkiin ja hukuttaa. Oikeusasiamiehelle tuli myös kantelu, jossa sivuttiin nassa tuomarina.326 Åkesson tuomittiin Viipurin hovi- teena, korkeimpana saavutuksena”. Perillä hänet pakotettiin allekirjoittamaan lupaus olla presidentti Ståhlbergin kyyditystä. Kantelun mukaan oikeudessa lähes yhdeksäksi kuukaudeksi kuritushuo- enää kirjoittamatta juttuja Svenska Presseniin, ja tämän sanomalehtiin levinneestä esitutkintapöytäkirjasta neeseen, menettämään virkansa sekä korvaamaan ”Emme kyllä tunne valittua Esko Hakkilaa, mutta kun jälkeen hänet palautettiin kesäkotiin.315 paljastui sotilassalaisuuksia.320 Kantelun tehneen Hel- kavaltamansa summan.327 tiedämme, että hän on maalaisliittolainen, niin se jo singin Rintamamiesyhdistyksen mielestä sieppaukseen tietää, että ihanteeseen on pitkä matka. Mutta siitä Kyyditykset pysyivät otsikoissa, ja Lakimies vaati entis- sekaantuneelle kenraalimajurille lähetetty ”salamerk- Kolmatta peräkkäistä kautta Liliukselle ei tullut. Joulu- huolimatta annoimme hänelle kansanedustajan ominai- tä ponnekkaammin oikeusasiamiestä ja oikeuskansleria kisähkösanoma” olisi pitänyt pitää salassa. Lilius ei kui- kuussa 1931 hän hävisi äänestyksessä varamiehelleen suudessa äänemme, samoinkuin kaikki toisetkin sosiali- vihdoin puuttumaan tilanteeseen. Hänen luonnehdin- tenkaan ryhtynyt tutkimaan juttua, koska kantelu olisi Esko Hakkilalle äänin 119–70.328 Helsingin Sanomien demokraatit”, Sasu Punanen kuvaili.332 tansa mukaan kumpikaan laillisuusvalvojista ei ollut pitänyt toimittaa hänelle henkilökohtaisesti tai laillisen nimimerkin Aapon arvelujen mukaan mukaan vaalitu- antanut elonmerkkiä itsestään, mutta nyt heidän olisi asiamiehen välityksellä. Lilius kertoi Sosialidemokraa- loksen ratkaisi maalaisliiton ja sosiaalidemokraattien annettava paikallissyyttäjille määräys rikollisten vangit- tille käytännön perustuvan siihen, että silloin voidaan liittoutuminen.329 Nimimerkki Hesekiel kiisti Sosiali- semisesta.316 ryhtyä ”asianmukaisiin toimenpiteisiin”, jos kantelu demokraatissa ”lehmäkaupan”. Tästä todistuksena oli osoittautuu perusteettomaksi.321 se, että varamieheksi ei valittu entistä kohuvaramiestä, Jo seuraavana päivänä, 21. heinäkuuta 1930, lehdet sosiaalidemokraattien Mikko Erichiä. Hän hävisi rat- kertoivat oikeusasiamiehen puuttuneen Tampereen Kireän yhteiskunnallisen ilmapiirin keskellä valmistui kaisevassa, kolmannessa äänestyksessä entiselle oikeus- sosiaalidemokraattisen pormestarin Väinö Hakkilan tammikuussa 1930 uusi eduskuntatalo. Sen pohjoisen asiamiehelle Yrjö Puhakalle äänin 94–86.330 muilutukseen. Sieppaus herätti suurta kohua, ja laajaa sivustan kolmanteen kerrokseen muutti oikeusasiamie-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 319

Elämänpuu, Uuno Alanko / kuvaaja Simo Rista (1930, suuren valiokunnan seinämaalauskilpailun luonnos). © Kuvasto 2019. SUSANNA REINBOTH 322

Esko Hakkilan 14 vuoden mittaiseksi venähtänyt kausi Saman vuoden lopussa eduskunta ilmoitti olevansa tyyty- ”Oikeusasiamiehen tietystikään ei sovi lähteä puolus- oikeusasiamiehenä sai räjähtävän alun, kun yhteiskun- mätön oikeusasiamiehen tapaan hoitaa maassa vallitsevaa tautumaan tällaisen moitteen johdosta. Mainitsemista nallisen ilmapiirin kiristyminen huipentui Mäntsälän sekasortoa. Käsitellessään vuoden 1930 toimintakerto- ansainnee kuitenkin, että sentapaista tyytymättömyyttä kapinaan vain pari kuukautta valinnan jälkeen. muksia lehdet kertoivat perustuslakivaliokunnan nuh- tietääkseni ennemmin ei ole kuulunut julkisuudessa delleen ylimpiä laillisuusvalvojia liian lepsusta suhtautu- eikä tullut tietooni eduskuntapiireistä tai yksityisten Entisellä oikeusasiamiehen varamiehellä Mikko Erichil- misesta kyydityksiin ja muuhun poliittiseen väkivaltaan, puolelta.”338 lä oli keskeinen rooli tapahtumissa. Hän oli puhumassa joka oli kohdistunut jopa joihinkin kansanedustajiin. Hel- ESKO HAKKILA Mäntsälässä Ohkolan työväentalon iltamissa lauantaina singin Sanomat tiivisti, että oikeusasiamieheltä odotettiin Tästä huolimatta eduskunta päätyi antamaan sekä oi- 1.1.1932–31.12.1945 27. helmikuuta 1932, kun Lapuan liikkeen kannattajat yleisesti suurempaa aktiivisuutta. ”Onpa koko tointakin keuskanslerille että oikeusasiamiehelle perustuslakiva- keskeyttivät kokouksen. ”Konepistoolit toiminnassa”, alettu pitää tarpeettomana siksi, ettei sen olemassaolosta liokunnan ehdottamat moitteet.339 kuvaili sanomalehti Ilkka tapahtumia otsikossaan ja ole näkynyt tarkoitettuja tuloksia”, HS huomautti pääkir- esitti kysymyksen: ”Lapuanliike kapinan poluilla?”.333 joituksessaan ja viittasi hallituksen antamaan esitykseen, Pohdinta oikeusasiamiehen viran tarpeellisuudesta oli ”Harrasti taide- jossa ehdotettiin koko viran lakkauttamista.337 alkanut jo vuotta aiemmin, joulukuussa 1931, Hakkilan Hakkila reagoi ripeästi ja lähetti saman tien kirjelmän valintaan liittyneiden lehmänkauppaepäilyjen takia. kirjojen laatimista. sisäministerille. Hän pyysi ministeriä toimittamaan HS:n pääkirjoitukseen vastasi edellinen oikeusasiamies kiireellisesti tarkan selvityksen siitä, mihin toimen- Hugo Lilius, johon perustuslakivaliokunnan moitteet Porilainen kokoomuslehti Satakunnan Kansa oli sil- Tulokset olivat piteisiin ministeri itse, Uudenmaan läänin maaherra, kohdistuivat. Hän muistutti oikeusasiamiehen toimi- loin pääkirjoituksessaan päätynyt siihen, että kaikki Mäntsälän nimismies ja muut poliisiviranomaiset olivat vallan rajoista: oikeusasiamiehellä ei ollut valtaa itse ”ennustelut” ongelmista olivat ainakin suurin piirtein kyllä sen mukaiset” ryhtyneet Ohkolan työväentalolla tapahtuneiden väki- nostaa tai määrätä syytteitä nostettavaksi yksittäisen toteutuneet. Viran täyttämisessä oli ollut ”monenlaisia valtaisuuksien ehkäisemiseksi, niiden selvittämiseksi henkilön tekemistä rikoksista, vaan hän voi puuttua vaikeuksia ja kommelluksia”, ja vaalit olivat saaneet sekä osallistujien syytteeseen saattamiseksi. Kun tut- vain viranomaisten laiminlyönteihin. Väärinkäsitys puolueleiman. Suurin syyllinen oli vasemmisto, joka kinta saataisiin valmiiksi, siitä olisi heti toimitettava oikeusasiamiehen vallan rajoista oli hänen mukaansa oli yrittänyt tyrkkiä virkaan omaa miestään, puhdas- Ensimmäinen jäljennös oikeusasiamiehelle.334 yleinen jopa lakimiespiireissä. veristä vasemmistolaista tai vähintäänkin mieluisan ”heiluvan” porvarin. Synninpäästöä Satakunnan Kansa pitkäaikainen Sekasorto maassa kuitenkin jatkui. Mikko Erich joutui Lilius kertoi vaatineensa esitutkintapöytäkirjat näh- ei antanut myöskään porvaripuolueille. Nekään ”eivät pari kuukautta myöhemmin, huhtikuussa 1932, kyy- täväkseen tapauksissa, jotka koskivat eduskunnan ole jaksaneet vapautua puoluevaikutteista, mikä seikka oikeusasiamies ditetyksi. Kolme miestä pakotti hänet aamuvarhaisella puhemiehen sieppausta sekä kahteen perustuslakivalio- on tehnyt kaikkia tyydyttävän ehdokkaan löytämisen mukaansa hotelli Emmauksesta Tampereelta. Kyyditys kunnan jäseneen kohdistettua väkivaltaa. ”Mutta koska vaikeaksi”. profiloituu taide- päättyi puolenpäivän maissa Virroilla, kun poliisi py- laiminlyöntiä tai muuta virheellisyyttä viranomaisten säytti auton, pidätti sieppaajatrion ja vapautti Erichin.335 toiminnassa ei ilmennyt niistä ja asiat näkyivät kulke- ”Väliin on toimen hoitajina ollut lyhyitä aikoja päteviä ja lakikirjojen Salaliitto ulottui laajemmalle, ja vielä samana vuonna van säännöllistä menoaan, ei niiden katsottu antavan ja arvovaltaisiakin lakimiehiä, mutta näiden vaikutus ja sieppauksesta tuomittiin kuusi miestä, ensin Tampe- aihetta sen enempiin toimenpiteisiin eikä niistä niin merkitys ei ole ennättänyt tulla sanottavasti näkyviin kirjoittajana reen raastuvanoikeudessa ja sitten Turun hovioikeu- ollen myöskään mainittu kertomuksissa.” ennenkuin toimeen on taas valittu uusi mies. Yhä ilmei- dessa. Rangaistukset vaihtelivat kuuden ja kahdeksan semmäksi on myös käynyt, että todella kykenevät la- kuukauden välillä, ja neljän vankeustuomiot olivat eh- Lilius myös vastasi suoraan HS:n väitteeseen, jonka mu- kimiehet suorastaan karttavat joutumasta eduskunnan dottomia.336 kaan oikeusasiamieheltä toivotaan yleisestikin suurem- kokeilukaniineiksi”. paa aktiivisuutta.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 323 SUSANNA REINBOTH 324

Satakunnan Kansa summasi, ettei oikeusasiamies ollut Georg Schauman olisi aikoinaan pyrkinyt oikeusasia- ”Hallitus perustelee lakkauttamista säästäväisyyssyil- miesten toimien tarkkailu ei ole parlamentarisesti halli- saanut arvovaltaa. Työmääräkin oli jäänyt vähäiseksi miehen puheille viraston aukioloaikana, mutta ”ei pääs- lä. Oikeusministeriön perusteluja ei vielä haluta antaa tuissa demokratioissa välttämätön eikä yhtä tärkeäkään huolimatta siitä, että vasemmisto suorastaan ”agiteera- syt lainkaan sisälle, lafka oli kiinni”. julkisuuteen, koska asia ei ole loppuun käsitelty”, HS kuin esim. yksinvallassa”. Se piti hyvänä, että hallituk- si” kansaa kantelemaan. Se kuvailikin virkaa jonkinlai- kertoi.345 sen esityksen takia tehtäisiin nyt valinta: joko virasta seksi ”juoruputiikiksi”. Odotetusti myös ”kiihkoruot- ”Tri Schauman joka silloin oli eduskunnan jäsen, mai- tehtäisiin kokopäiväinen, kansalaisten luottamuksen salainen Söderhjelm” ja ”yhtä kiihkeä sosialisti” Mikko nitsi, että hän nostaa myräkän sellaisesta viran hoitami- Porvarilehdistö ilahtui ehdotuksesta, tosin säästäväi- ansaitseva viranomainen tai sitten se lakkautettaisiin.351 Erich tulivat mainituksi jonkinlaisena kaivonpohjana. sesta, mutta enempää ei asiasta kuitenkaan kuulunut”, syyssyitä ei pidetty olennaisina. Mediassa viran hoita- Osansa sai myös viran uusi haltija Esko Hakkila, joka oli Sasu Punanen kertoi ja kuvaili, että oikeusasiamieheksi mista kuvailtiin puoluepoliittisesti leimautuneeksi ja Työväenlehdistöstä huokui pettymys. Suomen Sosialide- lehden mukaan tullut kuuluisaksi maalaisliittolaisesta tarvitaan sellainen, jolla on harrastusta tarttua epäkoh- vuoden pituisen virkakauden takia tempoilevaksi. mokraatti kummasteli, että lakkauttamisesitys tuotiin puoluekiihkostaan. Lehti kuvaili sosialistien kannatta- tiin kiinni.342 samalle eduskunnalle, joka selvällä enemmistöllä oli neen häntä sen takia, että hän oli eräissä Suomenmaan Esimerkiksi kokoomuslaisen Uuden Auran nimimerk- päättänyt pidentää toimikauden kolmeksi vuodeksi. julkaisemissa kirjoituksissa ”osoittautunut olevan kiih- Lakiehdotus kauden pidentämisestä kolmeen vuoteen ki Aapeli huomautti, että kaksi eri instituutiota hoiti Uudistuksen jälkeen virkaan olisi helpompi saada sopi- keä porvarillisen yhteistoiminnan vastustaja ja kansan- jäi lepäämään vaalien yli, koska maalaisliittolaisten samoja tehtäviä, mutta toinen valittiin vuodeksi kerral- via hoitajia, lehti arveli.352 liikkeen soimaaja”. jarrutuksen takia sitä ei pystytty julistamaan kiireelli- laan ”puoluemerkeissä”. seksi.343 Keskusteluun puuttui myös edellinen oikeusasiamies ”Eduskunnan oikeusasiamiehen viran muodostuttua ”Mikä vaara tällaisessa järjestyksessä piilee itse Justi- Hugo Lilius. Hän ilmoitti Turun Sanomien julkaisemas- puolueitten riitakapulaksi ja osoittauduttua lisäksi Keskustelu viran tarpeellisuudesta ei kuitenkaan lop- tialle, on ilman muuta selvää. Uskon, että ainakin kaikki sa kirjoituksessa vastustavansa hallituksen esitystä vi- tarpeettomaksi, voitaisiin se hyvällä syyllä kokonaan punut. Sanomalehti Vaasa asettui kannattamaan viran kokoomukselaiset kannattavat puheenalaista suunni- ran lakkauttamisesta. lakkauttaa”, Satakunnan Kansa kannusti. Jos virkaa ei lakkauttamista. telmaa, varsinkin sen jälkeen kuin on jo ehditty tavata lakkauteta, sen arvoa ja merkitystä voitaisiin korottaa oikeusasiamiesten jäljiltä juriidisia klohmojakin”, Aapeli ”Oikeusasiamieslaitos tukee oikeusjärjestystämme ja valitsemalla oikeusasiamies pidemmäksi ajaksi kuin ”Ylimalkaan voidaan kuitenkin myöntää, että toimen järkeili.346 lisää oikeusturvaa yhteiskunnassa. Lainvalvonnassa kul- vain vuodeksi.340 hoitajiksi on onnistuttu saamaan luottamusta ja ar- kien käsi kädessä oikeuskanslerin kanssa, jonka työtaak- voantoa nauttivia lainopillisia kykyjä. Toista on ollut Oululainen Kaiku arveli, että oikeuskansleri hoitaisi kaa jo valitetaan liian raskaaksi ja joka niin ollen tuskin Viran lakkauttamista väläyteltiinkin joulukuussa 1931, oikeusasiamiehen apulaisten suhteen, joita on valittu asiat ”melkoista suuremmalla pätevyydellä” kuin oi- tarpeeksi tehokkaasti voisi yksin hoitaa tätä tehtävää, kun eduskunnassa käsiteltiin oikeusasiamiehen toimi- ilman enempää harkintaa, pätevyyteen ja arvonantoon keusasiamies, jonka ”hoito on jokavuotisten sattumien oikeusasiamies on tärkeä tekijä. Hänen olemassaolonsa kauden pidentämistä yhdestä vuodesta kolmeen. Kes- katsomatta”, Vaasa kirjoitti. Oikeusasiamiehen toimin- ja yllätysten varassa, niinkuin viimeksi vuosi sitten jo sinänsä muodostaa moraalisen kontrollin, jota ei ole kustelussa pari maalaisliittolaista edustajaa piti virkaa takertomukset olivat kuitenkin osoittaneet, ettei viralla nähtiin”.347 väheksittävä, jos kohtakaan laitos ei vielä ole kehittynyt tarpeettomana, kun taas demareiden ja ruotsalaisen ollut juuri merkitystä, joten siksi Vaasa kannatti viran siinä määrin kuin suotavaa olisi ollut”, Lilius kirjoitti.353 kansanpuolueen leirissä oikeusasiamiehen toimea pi- lakkauttamista. Suurempaa auktoriteettia nauttiva oi- Kun hallitus antoi esityksensä eduskunnalle, saatiin dettiin merkityksellisenä.341 keuskansleri voisi ottaa hyvin oikeusasiamiehen tehtä- tietää myös ehdotuksen perustelut. Kuten media oli Eduskunnassa viran lakkauttaminen ei ollut läpihuu- vät itselleen, lehti esitti.344 ounastellutkin, säästöjen lisäksi ”vähiin supistunut työ- tojuttu, vaan ehdotus joutui vastatuuleen sekä perus- Sosialidemokraatin kolumnisti Sasu Punanen paljasti, määrä” ja sama työmaa oikeuskanslerin kanssa saivat tuslakivaliokunnassa354 että suuressa valiokunnassa355. että entinen oikeusasiamies Puhakka oli valiokunnassa Syksyllä 1932 hallitus sitten esitti viran lakkauttamista. hallituksen ehdottamaan viran lakkauttamista.348 Lopulta eduskunta äänesti esityksen kumoon äänin pitänyt virkaa tarpeettomana, koska työtä ei ollut riittä- ”Oikeusasiamiehen virka lakkautetaan”, otsikoi Helsingin 113–52.356 västi. Sasu Punanen arveli, että elämänmukavuutta har- Sanomat uutisvoittonsa syyskuussa 1932. Lehden mukaan Hallituksen esitykselle tuli tukea esimerkiksi Aamuleh- rastava Puhakka oli pitänyt tärkeimpänä tehtävänään asiasta oli liikkunut epämääräisiä huhuja, ja sen takia lehti destä349 ja Uudesta Suomesta350. Myös Helsingin Sanomat Sanomalehti Ilkan nimimerkki T–li arveli, että ratkaise- palkan nostamista. Hän viittasi tarinaan, jonka mukaan oli kysynyt asiaa oikeusministeri Toivo Kivimäeltä. huomautti, että ”eduskunnan taholta tapahtuva virkava rooli viran säilyttämisessä oli entisellä presidentillä,

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 325 SUSANNA REINBOTH 326

edistyspuoleen kansanedustajalla K. J. Ståhlbergilla. ”En voi tässä yhteydessä olla huomauttamatta, että kun erityisen vaarallisena sitä, että puoluepoliittisesti valit- Oikeusasiamieheltä saatiin myös tulkinta siitä, pitääkö Hän oli T–lin tietojen mukaan puolustanut virkaa ”ai- oikeuskanslerilla on apunaan paitsi apulaisoikeuskans- tavan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi tulisivat puolus- kansanedustajan suorittaa hänelle tuomittu vankeus- van vakuuttavasti perustuslakivaliokunnassa, minkä leria, neljä vakituista sihteeriä, pitäisi myöskin oikeus- tuslaitosta ja suojeluskuntaa koskevat asiat.368 rangaistus. Kyllä pitää, oikeusasiamies päätti. Kyse oli hylkäävä mietintö lienee hänen käsialaansa”.357 asiamiehen saada avukseen vakituinen sihteeri, yksi tilanteesta, jossa kapinasta kahden vuoden kuritushuo- vakituinen sihteeri, jotapaitsi olisi tämän käsillä olevan Kun viran jatkumiseen ja sen hoitoon liittyvät asiat oli netuomion saanut kansanpuolueen maanviljelijä Heikki Oikeusministeri Toivo Kivimäki ilmoitti saman tien, uudistuksen toteuttamisen jälkeen myöskin puhtaaksi- saatu järjestykseen, median kiinnostus oikeusasiamiestä Niskanen valittiin heinäkuun 1933 vaaleissa kansan- että koska eduskunta ei halua lakkauttaa virkaa, harki- kirjoitustyövoimaa lisättävä oikeusasiamiehen kanslias- alkoi hiipua. edustajaksi. Hän huusi oikeusasiamiestä apuun, jotta taan vakavasti oikeusasiamiehen tehtävien uudelleen sa”, Hakkila sanoi.361 pääsisi vankilan sijasta eduskuntaan. Oikeusasiamies järjestämistä.358 Hänelle siis koetetaan keksiä ”oikeata Vuosi 1933 oli kuitenkin vielä vilkas. Silloin suurim- huomautti, että valtiopäiväjärjestys ei sisällä mitään työtä”, kuten Kaiku-lehden nimimerkki Kirjeenvaihtaja Lakiehdotus hyväksyttiin eduskunnassa, mutta se jäi le- maksi mediatapahtumaksi nousi Uudellamaalla sijaitse- määräyksiä, jotka vapauttaisivat kansanedustajan kär- ministerin ilmoitusta luonnehti. Kirjeenvaihtaja myös päämään yli vaalien.362 Sinettinsä uusi laki sai syyskuus- van Tenholan kunnan kielisuhteita koskeva kiista. Kirk- simästä hänelle tuomittua rangaistusta ja kehotti Nis- mainitsi, että eduskunnan tulkinnan mukaan ”edistys- sa 1933. Samassa istunnossa hyväksyttiin lopullisesti koherran epäiltiin vääristelleen tilastoja merkitsemällä kasta ilmoittamaan vankilaviranomaisten välityksellä mielinen oikeusministeri oli liikkunut lapualaisuuden laki, jolla oikeusasiamiehen toimikausi pidennettiin suomenkielisiä ruotsinkielisiksi, ja sen takia kunnasta esteestään eduskunnalle.372 asioilla esittäessään eduskunnalle viran lakkauttamis- kolmeksi vuodeksi.363 Läpi meni myös Hakkilan toive tuli ruotsinkielinen. Asiasta kanteli oikeusasiamiehelle ta”.359 saada vakituinen sihteeri.364 Helsingin Aitosuomalainen kerho.369 Ilkan pakinoitsija Tompan Tuomo nosti edellisvuoden vuosikertomuksesta esille presidentti Ståhlbegin kyydi- Kivimäen lupaama ehdotus tehtävien jakamisesta oi- Kun lakiehdotuksista käytyä eduskuntakeskustelua Aamulehti kertoi, että suomenkielisten määrä oli kym- tykseen liittyvän detaljin. Yksi kyyditykseen osallistu- keusasiamiehen ja oikeuskanslerin välillä valmistui pi- selostettiin, lehdet nostivat esiin esiin kokoomuksen menvuotistarkastuksissa lisääntynyt tasaisesti niin, neista oli kannellut siitä, että häneltä oli otettu sormen- kavauhtia, ja jo neljä kuukautta myöhemmin lehdet se- riveistä isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) kansan- että vuonna 1920 heitä oli yli 500. Tämä määrä romahti jäljet, ja pyysi niiden hävittämistä. Hänestä toimenpide lostivat sen pääsisällön. Oikeusasiamies hoitaisi jatkossa edustajaksi siirtyneen Hilja Riipisen. Hän vaati tiukasti vuoden 1930 laskennassa alle puoleen. Kirkkoherra ja erityisesti tuntomerkkien rajaton säilytysaika louk- yksin puolustusvoimiin ja vankeihin liittyvät asiat.360 oikeusasiamiehen viran lakkauttamista turhana ja sai selitti tätä sillä, että laskennassa joukko seurakunnan kasivat hänen ruumiillista koskemattomuuttaan ja ih- lehtimiehiltä irvailua, josta ei seksistisiä sävyjä puuttu- suomenkielisiä jäseniä oli antanut merkitä itsensä ruot- misarvoaan. Hän myös huomautti, ettei sormenjälkien Oikeusasiamies Hakkila ei ollut täysin rinnoin uudis- nut. Riipistä nimitettiin Hurjaksi Hiljaksi365 ja hänen sinkielisiksi. ottamisesta ollut säädetty laissa ja vaati syyllisiä vastuu- tuksen takana. Hän ei pitänyt oikeaan osuneena ehdo- pukeutumistaan kommentoitiin. seen ministeriä myöten. Oikeusasiamies totesi kantelun tusta, jonka mukaan oikeusasiamiehen päätehtävä olisi Selvitykset saatuaan oikeusasiamies päätyi siihen, että aiheettomaksi. Sormenjälkien ottamisesta oli lähetetty ”vankeuslaitoksessa säilytettävinä olevien henkilöittein ”Hilja Riipinen mustassa koltussaan sai ensimmäisen päätös Tenholan ruotsinkielisyydestä saattaa olla väes- sisäministeriön kiertokirje maaherroille. useinkin verraten toisarvoisten kantelujen ratkaisemi- puheenvuoron”, kertoi Kansan Lehti.366 tön todellisia kielisuhteita vastaamaton. Sen takia hän nen”, lehdistö raportoi hänen lausuneen eduskunnan pyysi valtioneuvostoa tekemään luotettavan tutkimuk- Tompan Tuomo kiinnitti huomiota siihen ristiriitaan, täysistunnossa. Hänen mielestään eduskunnalle ei ol- ”Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen työnjakoa kos- sen, joka olisi ”ympäristön vaikutuksesta riippumaton”. että vastalauseen sormenjälkien ottamisesta oli esit- lut tärkeää valvoa vankiloiden moitteetonta toimintaa kevassa jutussa pani Hilja Riipinen, – jolla tällä kertaa Samalla pitäisi selvittää, miten vuoden 1930 tulokset tänyt henkilö, joka oli itse osallistunut toisen ihmisen vaan sitä, että eduskunnan säätämiä lakeja ylipäänsä oli harteilla hopeakettu ja jokseenkin sananmukaisesti oikein olivat syntyneet.370 koskemattomuuden loukkaamiseen ”ihmisarvoa alenta- noudatettiin. Puolustusvoimat sopisi sen sijaan hänen ’ketun häntä kainalossa’ – kovasti kampoihin”, kertoi valla muilutuksella”. mielestään oivasti oikeusasiamiehen valvottavaksi. Joka Helsingin Sanomien nimimerkki Eero.367 Tutkimuksen jälkeen Tenhola muuttui kaksikieliseksi. tapauksessa työkentän laajennus vaatisi edes yhden sih- Toistasataa suomenkielistä oli merkitty kirkonkirjoihin ”Mutta niinhän se on, että eräitten oikeudentunto herää teerin palkkaamista. Lakien hyväksymistä vastusti myös vankiruokalausun- virheellisesti ruotsinkielisiksi.371 – ei oikeutta itse loukatessaan vaan – vasta jouduttuaan noistaan tunnettu entinen oikeusasiamiehen varamies itse mielestään – vaikkapa rikollisenakin – oikeudetto- ja IKL:n kansanedustaja Bruno Sundström. Hän piti muudesta kärsimään.”373

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 327 SUSANNA REINBOTH 328

Vuoden 1933 lopussa Hakkila valittiin lähes yksimieli- asiamies ja oikeuskansleri ajautuivat törmäyskurssille ”Kun laissa ei ole säädetty viralliselle syyttäjälle ensisi- Huomiota herätti hänen tammikuussa 1945 eduskun- sesti jatkokaudelle: hän sai läsnä olleilta 188 edustajalta menettelytavasta yliopistolain säätämisen yhteydessä. jaista syyteoikeutta tällaisissa tapauksissa, on oikeus- nassa antamansa lausunto, jonka mukaan vankiloiden 177 ääntä.374 Varamiehen kisasta tuli tiukka. Kolman- Ehdotus olisi poistanut opiskelijoilta osakuntapakon. asiamies esittänyt ryhdyttäväksi toimiin sanotun lain- arvosteleminen tuntui olevan muotia, vaikka ne olivat nella kierroksella olivat mukana kaksi eniten ääniä säädännössä olevan puutteellisuuden korjaamiseksi”, erittäin siistejä. saanutta, silloinen varamies Lauri Ailio ja lakitieteen Kiista koski sitä, että hallitus oli kutsunut koolle ylimää- lehti raportoi.380 kandidaatti Johan Helo. HS:n nimimerkki Eero selosti räiset valtiopäivät käsittelemään esitystä. Oikeusasia- ”Oikeusasiamies Hakkila viritti ylistyslaulun vankila- vaalia kuin urheilukilpailua: miehen mukaan asia olisi hyvin voinut odottaa varsinai- Vankilaolot pysyivät uutisissa vuodesta toiseen, ja eri- oloillemme, ’joiden mustaaminen nyt on muuttunut sia valtiopäiviä. Menettely teki hänen mukaansa tyhjäksi tyisesti työväenlehdistö patisteli Hakkilaa toimintaan. muotiasiaksi’”, kertoi Vapaa Sana alaotsikossaan uuti- ”Mutta nyt se vasta oikein vaikea paikka tulikin. vähemmistölle perustuslaissa turvatun oikeuden äänes- Sen sijaan oikeistolehdet vähättelivät ongelmaa. Esi- soidessaan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen käsit- tää asia lepäämään vaalien yli. Sen vuoksi menettely ei merkiksi IKL:n julkaisema Ajan Suunta summasi syys- telystä.383 Helo näet sai 91 ja Ailio 90 ääntä, minkä lisäksi yksi oli ollut valtiopäiväjärjestyksen hengen mukainen, oikeus- kuussa 1937 tilanteen seuraavasti: äänestänyt Lauri Auliota. asiamies katsoi. Oikeuskansleri oli eri mieltä. Vaikka oikeusasiamiehen päätösten selostaminen lehdis- ”Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta ilme- sä väheni, Esko Hakkila näkyi julkisuudessa kirjallisten Luettiin liput kahteen kertaan ja hikoiltiin. Lehdistössä käytiin asiasta huutoäänestys, ja oikeus- nee, että hänen pääasiallisimpana tehtävänään on tutkia harrastustensa ja radioesitelmiensä takia. Esimerkiksi asiamies näytti selviävän voittajaksi. Esimerkiksi Uusi kuritushuonevankien kanteluita ja valituksia. Edelleen helmikuussa 1938 hän piti radioesitelmän otsikolla Kan- Nyt tuli kysymys siitä, hyväksytäänkö Aulio Ailioksi, Suomi376 ja Aamulehti377 pitivät hänen näkemystään pe- kertomuksesta käy selville, että nämä herrojen murto- salaisten yhdenvertaisuus lain edessä.384 Saman vuoden jota ilmeisesti oli tarkoitettu. Jos ei hyväksytty, oli Helo rustellumpana. varkaitten, rosvojen, murhamiesten ja maankavaltajien heinäkuussa teemana oli 20-vuotias hallitusmuoto.385 ilman muuta valittu, mutta jos hyväksyttiin, asia meni kantelut ovat melkein poikkeuksetta täysin aiheetto- Kun presidentti Kyösti Kallio haudattiin vuoden 1940 arpaan. Koko näytelmä sai kyllä medialta kireän arvion. mia. Aiheellisiksikin havaitut ovat aiheellisia vain siksi, joulun alla, Hakkila piti radiossa muistopuheen.386 että meillä on ’kansanvalta’, joka sallii jumalanpilkkaa- Istunto keskeytettiin ja puhemiesneuvosto kutsuttiin ”Hämmästystä herättää näiden arvokkaassa asemassa jien ja kommunistien agiteerauksen, kunhan se vain ”Kyösti Kallio oli kansamme kokooja ja eheyttäjä”, koolle. Se katsoi, että kiistanalaisen äänestyslipun kir- olevien viranomaisten erilainen kanta asiassa, ja vielä peitetään muodolliseen laillisuusvaippaan. Kumma vir- Itä-Häme kertoi Hakkilan sanoneen.387 Hakkilalla oli joittaja on tarkoittanut äänestää tuomari Ailiota, joten enemmän se, että täyttä selvyyttä ei asiasta hankittu ka on eduskunnan oikeusasiamiehen virka.” enemmänkin harrastusta Kallion työhön, sillä hän molemmille tuli siis 91 ääntä ja asia joutui arpaan. eikä yksimielisyyttä etsitty, kun tällaiset eri suuntiin myös toimitti kirjan Kyösti Kallion puheet.388 käyvät tulkinnat eduskunnalle esitettiin”, Aamulehti Uutisen vieressä oli pilapiirros, jossa vangit juoksevat Tilanne oli jännittävä. kummasteli pääkirjoituksessaan.378 vankilan portilta jonossa isolle postilaatikolle kirjeet Jatkosodan puhjettua Hakkila piti elokuussa 1941 pu- käsissään. Postilaatikon kyltissä lukee osoite: ”Eduskun- heen, jota siteerattiin laajasti mediassa. Ydinviesti oli, Edustaja Estlander nosti uurnasta arvan – Ailiolle. Hän Kiista päättyi siihen, että ylimääräiset valtiopäivät lo- nan oikeusasiamies”.381 että luontainen, linnoitettu itäraja oli ainoa realiteetti, siis tuli valituksi. petettiin, koska lakiehdotuksen hyväksymiselle ei ollut jota itäinen naapuri kunnioitti. Keinotekoinen itäraja oli edellytyksiä.379 Lehden havainto oli sinänsä oikea. Aamulehden nimi- ollut vaikea puolustaa, ja se oli houkutellut vihollisen Sosialidemokraatit eivät olleet tyytyväisiä. Heidän merkki Salamooni kirjoitti, että vuonna 1936 oikeus- yhä toistuviin hyökkäyksiin ja loputtomiin sotiin, Hak- mielestään viallisesti kirjoitettu lippu olisi ollut hylät- Syyskuussa 1940 Hakkila ehdotti rikoslain muuttamista asiamiehelle tuli kanteluita ja anomuksia 511, ja näistä kila sanoi.389 tävä.”375 niin, että julkisella paikalla tehdyt pahoinpitelyt oli- 437 eli 85 prosenttia oli ”sellaisia, jotka voi sanoa vanki- sivat virallisen syytteen alaisia. Aloitteen skuupannut loissa kyhätyiksi”.382 Hakkilan kirjoittamista kirjoista osa oli oikeudellisia, Seuraavina vuosina lehdistö noteerasi pikku-uutisilla Uusi Suomi kertoi, että sen taustalla olivat rautatie- ja kuten Miten teen tuloilmoitukseni ja Korkeimman muun muassa oikeusasiamiehen nostamat syytteet. linja-autoasemilla vetelehtivien joutilaiden joukkioiden Sotavuosina ja heti sen jälkeen Hakkilalta toivottiin Hallinto-oikeuden päätöksiä verovalitusasioissa. Ensin Enemmän kiinnostusta herätti tilanne, jossa oikeus- keskinäiset kahakat. Myös sivullisia oli pahoinpidelty. aktiivisuutta muun muassa vankilan ruokapulan takia. mainittua kirjaa Otava mainosti lehdissä näin:

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 329 SUSANNA REINBOTH 330

”Mainio, perusteellinen apuneuvo kaikille, jotka Suomen Kuvalehti oli jo ennen kirjan julkaisua ehtinyt Uudeksi oikeusasiamieheksi valittiin kahden äänes- veroja maksavat ja maksettavaksi määräävät. Laatinut tehdä laajan artikkelin Hakkilan taideharrastuksesta. tyksen jälkeen Reino Kuuskoski. Kakkoseksi jääneestä eduskunnan oikeusasiamies Esko Hakkila. Liitteenä Juttu alkoi näin: Mauno Laisaaresta tuli hänen varamiehensä.399 4 valmiiksi täytettyä näytelomaketta. 45 mk, sid. 60 mk.”390 ”Yllätimme eduskunnan oikeusasiamiehen Esko Hak- Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen äänenkannattaja kilan pyynnöllä, että saisimme julkaista joitakin kuvia Vapaa Pohjola toivotteli Kuuskoskelle menestystä tehtä- Hakkilan toimittamasta Lakiasiain käsikirjasta otettiin hänen kodissaan olevista taideteoksista. vään ja kehotti välttämään edeltäjänsä huonoa esikuvaa. neljäs painos kesäkuussa 1936. IKL:n äänenkannattaja ”Toivottavasti hän suhtautuu siihen vakavammin kuin Ajan Suunta kehui kirjaa ja kuvaili sen olevan ”erin- – Ei kuulu julkisuudelle, oli lyhyt vastaus. edeltäjänsä, joka toimikautenaan harrasti taidekirjojen omainen apu virkamiehille, kunnanmiehille, liikemie- laatimista. Tulokset olivat kyllä sen mukaiset”, lehti hille ja muille lakiasiain tuntemista tarvitseville”. Intimme vastaan ja väitimme, että taide on tavallaan kirjoitti. Se huomautti, että vuonna 1944 vain seitse- koko kansakunnan omaisuutta sekä että taiteelle ja män kantelua oli antanut aiheen syytteen nostamiseen. ”Nykyään melkein jokainen kansalainen joutuu niin taiteilijoille on eduksi, että mahdollisimman laajat Huomautuksia annettiin 14 ja muistutuksia 5.400 paljon lakiasioiden kanssa tekemisiin, ettei hänen ole kansalaispiirit pääsevät taideteoksiin tutustumaan edes helppo tulla toimeen ilman ’Lakiasiain käsikirjaa’. Se on kuvien välityksellä. tarkka, luotettava ja helppo ei-lakimiehenkin käyttää. Tähän asti sitä onkin jo myyty 25,000 kpl”, lehti kertoi – Jos asia otetaan siltä kannalta, on kai velvollisuuteni lähes mainosmaisessa arviossaan.391 uhrautua, niin vastenmieliseltä kuin tuntuukin vetää yksityisasioita julkisuuteen.”395 Kirjan kustantaja WSOY mainosti kirjaa laajasti. Hinta oli 300 markkaa, ja sen sai myös 50 markan kuukausi- Artikkelissa esiteltiin Hakkilan kiinnostusta Wäinö maksuin.392 Aaltosen lisäksi taiteilija Mikko Oinoseen. Kesäkuussa 1943 Hakkilalta ilmestyikin Oinosesta elämäkerta.396 Huomiota herätti myös Hakkilan tekemä ja syksyllä 1942 julkaistu elämäkerta kuvanveistäjä Wäinö Aalto- Hakkilan kausi päättyi, kun hänet vuoden 1945 lo- sesta. Mainoksissaan WSOY kuvasi Hakkilan olevan pussa nimitettiin hallintoneuvokseksi korkeimpaan Aaltosen taiteen ”parhaita tuntijoita”.393 hallinto-oikeuteen.397 Eduskunta järjesti tammikuussa 1946 jäähyväistilaisuuden ensimmäiselle pitkäaikaiselle Uuden Suomen laajassa arviossa kirjaa kehuttiin pe- oikeusasiamiehelleen. Puhemies Fagerholm kiitti edus- rusteelliseksi ja mainittiin, että ”kirjoittaja on tehnyt kunnan puolesta Hakkilaa pitkäaikaisesta, menestyksel- työnsä suurella antaumuksella”. Artikkeliin haastateltu lisestä työstä samoin kuin hänen laatimastaan Suomen Hakkila ei kertomansa mukaan halunnut rajoittua sii- perustuslait -teoksesta. Siitä oli ollut eduskuntatyössä- hen, mikä ”on lähinnä hänen juriidista koulutustaan ja kin arvaamaton hyöty, kertoi Uusi Suomi. Muistolahjak- harrastajan edellytyksiään, hän tahtoo olla myös esteet- si Hakkila sai ”komean pöytälampun”. ”Tilaisuudessa tinen karakterisoija ja runollinen tulkitsija”.394 nautittiin virvokkeita”, lehti päätti uutisensa.398

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 331 SUSANNA REINBOTH 332

Reino Kuuskosken parivuotinen taival oikeusasiamiehe- lainkaan oikeusturvaa. ”Samalla on aihetta kysyä, onko vastaan erään tutkintavangin ”muka” laittomasta kohte- nä jäi medianäkyvyydeltään vaisuksi. lakimieskunnan oikeustajunta täysin turtunut ja mitä lusta. Lehti painotti, että valtiovallan toimenpiteet eivät tekevät lainkäytön ylimmät valvojat, eduskunnan oi- saa rohkaista ”näitä rikollisia jatkamaan toimintaansa REINO KUUSKOSKI Nimityksen jälkeen lehdistö noteerasi, että Kuuskoski keusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri?”405 kansaa ja laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan”. 1.1.1946–15.9.1947 oli entisessä virassaan valtioneuvoston esittelijänä vas- tustanut Väinö Tannerin ja Toivo Kivimäen asettamista Oikeudenkäynti Valpon miehiä vastaan helmikuussa ”Kun kaikki tiedämme, että asekätkijöitä on jutun syytteeseen. Asiasta kerrottiin, kun sotasyyllisyysoikeu- 1947 herätti suurta huomiota, ja Etelä-Suomen Sano- selvittämistä haittaavasti ja vakituisesta poliisikäytän- denkäynti päättyi Säätytalolla helmikuussa 1946.401 mat kertoi, että istuntosalissa oli lehtimiesten lisäksi nöstä poiketen kohdeltu liiankin lempeästi, on tällaiset ”Ei tunne mitään runsaasti yleisöä. ”Paikalle oli saapunut henkilökohtai- fasistimielisten röyhkeät yritykset lopetettava itsenäi- Henkiin herätetty kommunistilehdistö kaiveli Kuus- sesti turvasäilöstä asianosainen, puseroon, saappaisiin syytemme ja kansamme edun nimessä. Salaliittolaisten katumuksen ja kosken taustaa ja tämän yhteyksiä Suomalainen Suomi ja housuihin pukeutunut, rasittuneen näköinen kenr. taholta uhkaava vaara ei ole ohi.”409 -nimiseen lehteen. Sosialistinen Vapaa Sana kuvaili sitä luutn. A. F. Airo.” parannuksen fasistilehdeksi ja kertoi, että lehden avustajien joukossa Kuuskosken kausi päättyi ennen aikojaan, kun hän siir- on oikeusasiamies Kuuskoski.402 Työkansan Sanomat Oikeusasiamiehen nostaman syytteen mukaan Airon tyi korkeimman hallinto-oikeuden jäseneksi syyskuussa tarvetta” puolestaan kertoi, että Kuuskoski toimi sotien aika- asetakista ja virkalakista oli poistettu kauluslaatta- 1947.410 Uudeksi oikeusasiamiehen valittiin hänen vara- na Itä-Karjalan ”surullisenkuuluisan sotilashallinnon leijonat ja kokardi, lehden mukaan ”muka sillä perus- miehensä Mauno Laisaari.411 komentajan lainopillisena neuvonantajajana ja jonka teella, että asianomainen saattaisi niillä vahingoittaa niinollen lienee katsottava olevan osavastuussa sanotun itseään”. Airo ei myöskään saanut tarvitsemaansa lääkä- Oikeusasiamies sotilashallinnon rötöksistä”. Lehti ei kertomansa mu- rinapua.406 kaan saanut oikeusasiamieheltä vastauksia kysymyk- nostaa syytteitä siinsä, mutta ilmoitti saman tien, ettei niitä tarvitakaan. Helsingin raastuvanoikeus päätti tuomita kaksi syytet- ”Herra Kuuskosken kannanotot viime talvena osoitti- tyä taitamattomuudesta tehdystä virkavirheestä maksa- kommunistien vat, että hän ei tunne mitään katumuksen ja parannuk- maan 50 päiväsakkoa eli 3 000 markkaa sakkoa. Tuomio sen tarvetta. Ei siis myöskään ansaitse pienintäkään tuli kenraalin arvomerkkien poistamisesta Airon aseta- hallitsemaa Valpoa myötätuntoa.”403 kista. Kolmannen syytetyn syytteet hylättiin.407

vastaan ja saa Tammikuussa 1947 lehdistö kertoi, että Kuuskoski oli Oikeusasiamies määräsi myöhemmin toisenkin syyt- nostanut syytteitä kenraaliluutnantti Aleks Airon var- teen nostettavaksi asekätkennästä epäiltyjen kohtelus- vastaansa henkiin tijoita vastaan. Syytteeseen Airon huonosta kohtelusta ta. Heille ei hänen tulkintansa mukaan ollut annettu joutui kolme valtiollisen poliisin Valpon työntekijää.404 pidätetyille ja turvasäilöön otetuille kuuluvia etuja ja herätetyn kommu- oikeuksia. Syytteen nostosta kertoessaan Etelä-Suomen Suomen Kuvalehti vaati maan hallitusta kertomaan, Sanomat mainitsi, että samanlaisia valituksia oli useita nistilehdistön miksi Airon lisäksi kolme muuta kenraalia oli pidätetty. kymmeniä ja ”tulevat ne tiettävästi kaikki samanaikai- Airon pidätyksen oli kerrottu liittyneen asekätkentäjut- sesti käsiteltäviksi Turun hovioikeudessa”.408 tuun, mutta muiden kolmen pidätyksen syystä ei ollut mitään tietoa. Airon pidätys oli kestänyt jo kaksi vuot- Työkansan Sanomat paheksui, että Kuuskoski oli ”kii- ta. Suomen Kuvalehti ihmetteli, oliko Suomessa enää rehtinyt” nostamaan syytteen tutkivia viranomaisia

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 333 SUSANNA REINBOTH 334

Myös Mauno Laisaaren yli neljä vuotta kestäneellä kau- Hölttää vastaan nostetuille syytteille kävi nolosti: eikä jälkeen kirjan julkaisemisen neuvoteltu sen julkai- della medianäkyvyyttä toivat syytteet kommunistien raastuvanoikeus lopetti jutun käsittelyn, koska asia semisesta tai levittämisestä”, Laisaari aloitti. Hän jatkoi, hallitseman valtiollisen poliisin Valpon virkamiehiä olisi pitänyt käsitellä sotaylioikeudessa.415 Tämä antoi että eräs kansanedustaja oli käynyt hänelle jättämässä vastaan. Laisaaren edeltäjän Reino Kuuskosken nosta- Työkansan Sanomille aiheen ilakointiin. ”’Lainvalvoja’ kirjasen sen julkaisemisen jälkeen muttei kertonut, mis- mia syytteitä eteni oikeuteen, ja Laisaari määräsi itsekin ei tunne maan lakia”, lehti otsikoi.416 sä tarkoituksessa kirja hänelle jätettiin. Mitään neuvot- uusia syytteitä nostettaviksi.412 Jutuissa oli kyse muun teluja ei tähän jättämiseen sisältynyt, eikä Laisaarelta muassa siitä, olivatko asekätkentäepäilyjen takia pidäte- Oikeusasiamies Laisaaren kanssa Työkansan Sanomat myöskään kysytty neuvoja. MAUNO LAISAARI tyt saaneet kaikki tutkintavangeille kuuluneet oikeudet. kävi kireän sananvaihdon. Lehti syytti Laisaarta siitä, 15.9.1947−31.12.1951 että hän olisi edistänyt kenraali Airon ”häväistyskirja- Lehti tulkitsi, että Laisaaren oikaisuvaatimus vahvisti Kommunistilehdet olivat syytteistä näreissään, ja ne sen” – nimeltään Liikekannallepano salaliitto – julkaise- lehden tiedot tapaamisesta. Kansanedustaja kavereineen kävivät aktiivista propagandasotaa oikeusasiamiestä misessa. taas näytti nojautuneen väitteeseen, jonka mukaan Lai- vastaan. Eräästä syytteestä kertoessaan kommunisti- saari olisi näyttänyt kirjaselle vihreää valoa. ”Oikeus- ”Ei lainkaan sen puolueen pää-äänenkannattaja Työkansan Sanomat ”Oikeusasiamies Laisaaren asenne rohkaissut Airon asiamies Laisaaren nimi joutui täten kehnon asian kil- totesi, että Kuuskoski ”ilmeisesti Itä-Karjalan sotilas- häväistyskirjasen levittäjiä?”, lehti kysyi otsikossaan veksi”, lehti päätti.418 huonompi vastus” hallinnon palveluksessa ollessaan ei saanut vielä täysin tammikuussa 1948. Lehden mukaan kirjanen oli todet- tyydytetyksi neuvostovastaista intohimoaan”.413 tu lainvastaiseksi, mutta sen levittämisestä olisi neuvo- Oikeusasiamiehen nostamista Valpo-syytteistä erikoisin teltu ylimpien laillisuusvalvojien kanssa, oikeusasiamie- liittyi Reino Arvid Kivekkään pidättämiseen asekätken- Erityisen järkyttynyt Työkansan Sanomat oli syytteestä, hen kanssa jopa ennen kirjasen painattamista. Laisaari nästä epäiltynä. Hänet pidätettiin, koska hänen nimen- Oikeusasiamies jonka Kuuskoski oli määrännyt nostettavaksi Valpon ei lehden mukaan asettunut vastustamaan kirjasta. sä alkoi K:lla, kiteytti jutun luonteen Sosialidemokraatti. apulaispäällikköä Risto Hölttää vastaan. Syyte nos- Lehti kysyi asiaa suoraan Laisaarelta, ja tämä ilmoitti Oulun sotilaspiirissä tehdyn tutkinnan yhteydessä oli pelaa shakkia tettiin lehden sanojen mukaan ”yhteisymmärryksessä pitävänsä kirjasen ”laillisuutta tai laittomuutta tulkinta- nimittäin selvinnyt, että asekätkentään oli sekaantunut asekätkijöiden kanssa”. Selostaessaan oikeuskäsittelyn kysymyksenä”. Hän kiisti kuitenkin ”antaneensa julkai- luutnantti, jonka sukunimi alkoi K:lla. Valpon toimisto- vankeja vastaan ja alkamista lehti otsikoi näin: ”Törkeä oikeusmurha te- semiseen suoranaista hyväksymistään tai neuvottelun päällikkö heitti ilmoille villin arvauksen, että kyseessä keillä tuomari Risto Hölttää vastaan”. tapahtuneen ennen painatusta”. voisi olla Kivekäs. Tämän arvailun perusteella Kivekäs saa kantelumäärät pidätettiin, ja häntä pidettiin sellissä melkein viikko. Lehden kuvailun mukaan tapaus osoitti ”ns. oikeuslai- ”Edelläkerrotut tiedot saattavat oikeusasiamies Laisaa- Sinä aikana selvisi, ettei hän ollut voinut sekaantua kasvuun toksen keskuudessa vallitsevan hirvittävän mädännäi- ren verraten outoon valoon. Henkilö, joka virka-ase- asekätkentään, koska hänet oli jo kotiutettu ennen ri- syyden”. Hölttä oli vanginnut täysin aiheesta asekät- mansa kautta on maan korkeimpia lainkäytön valvojia, kospäivää. kijöiden johtomiehen, kenraalimajuri Ilmari Karhun. on ilmeisesti parhaimmassakin tapauksessa tullut asen- Liittoutuneiden valvontakomission antama kirjallinen teellaan rohkaisseeksi hallitusta häpäisevän kirjasen Kaksi valpolaista sai Kivekkään laittomasta pidätyksestä todistus osoitti ”kumoamattomasti Karhun syyllisyy- levittäjiä. Asiassa tuntuu vielä olevan joitakin hämäriä tuomion Turun hovioikeudessa. Nimiarvauksen teh- den”, lehti kertoi. Tästä huolimatta Kuuskoski oli ”jul- puolia, jotka kaipaisivat virallista selvitystä”, Työkansan nyt toimistopäällikkö tuomittiin erittäin raskauttavien jennut nostattaa” Hölttää vastaan syytteen. Apuna tässä Sanomat arvioi.417 asianhaarojen vallitessa huolimattomuudesta tehdystä oli se, että korkein oikeus oli ”vertaansa vailla olevalla virkavirheestä kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen. Pi- kyynisellä häikäilemättömyydellä” sivuuttanut valvon- Seuraavana päivä lehti julkisi uuden uutisen, joka sisälsi dätyksestä päättänyt esimies sai huolimattomuudesta takomission todistuksen Karhun syyllisyydestä ja hy- Laisaaren nelikohtaisen oikaisuvaatimuksen. ”1) Kuten tehdystä virkavirheestä 10 000 markan sakot.419 lännyt häntä vastaan nostetut syytteet.414 puhelintiedusteluunne vastasin, ei kanssani ole ennen

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 335 SUSANNA REINBOTH 336

Oikeusasiamies Laisaari nosti myös syytteen siitä, että neet niin paljon, ettei yksikään oikeusasiamies ollut luonnehti oikeusasiamiehen ensi siirtojen olleen ”tosi vuonna 1945 tapahtuneessa emigranttivenäläisten pidä- pystynyt täyttämään perustuslakivaliokunnan toivetta, ’ammattimiehen’ tekoa”. tyksessä oli kotietsinnällä kadonnut kultaa ja jalokiviä että jokainen vankila tarkastettaisiin kerran vuodessa. noin miljoonan markan arvosta. Laisaari määräsi syyt- ”Ne tapahtuvat nopeasti, mutta sitä harkitummin. teeseen Valpon silloisen päällikön N. Saarnion. Uutinen Laisaari kertoi haluavansa lisätä tarkastuksia, koska Vasta parin, kolmen kierroksen jälkeen vauhti hieman oli ilmeisen arkaluonteinen, koska se kierrätettiin Ruot- kirjallisten kanteluiden perusteella päästiin harvoin hidastuu. Katselijat, parisenkymmentä vankia, seuraa- sin kautta. Suomalaiset lehdet siteerasivat Stockholms kiinni ”pahan juuriin”. Virkamiesten virheet johtuivat vat simultaania sivusta. Ollaan jännittyneitä – omien Tidningenin juttua.420 kuitenkin yleensä joko huolimattomuudesta tai tietä- puolesta, totta kai. Vankilan parhaat pelaajat ovat kuu- mättömyydestä. Tahallisia laittomuuksia ei ollut tullut leman mukaan remmissä, mutta oikeusasiamies on Myöhemmin lehdet kertoivat, että kulta ja arvoesineet esiin. vaarallinen, vaikka ’taisteleekin’ yksinään kuuttatoista olivat päätyneet valvontakomissiolle. Arvoesineet olivat vastaan…” kuuluneet asiakkaille. He olivat jättäneet ne korjatta- ”Ikävintä on, että suurin osa kanteluista tulee sellaisilta viksi miehelle, joka pidätettiin valvontakomission mää- henkilöiltä, jotka ovat yhteiskunnan vähäosaisim- Toimittaja lyöttäytyi juttusille lähimpien vankien kans- räyksestä. Oikeus velvoitti valtion korvaamaan kadon- pia – sairaita, vankeja y.m. sellaisia – jotka eivät pysty sa. ”Ja ellemme näkisi heidän yllään raidallisia pukuja, neet esineet omistajille.421 riittävästi asiaansa selvittämään ja joiden väittämiä varmaankin unohtaisimme olevamme siellä, mistä ulos- laittomuuksia ei voida todistajien puutteessa selvittää”, pääsy on hyvin vaikea”. Turun hovioikeus hylkäsi Saarniota vastaan nostetun Laisaari sanoi ja jatkoi: ”Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, syytteen arvoesineiden katoamisesta. Ratkaisussa otet- ettei oikeusasiamiehen toimessa siihen liittyvistä suu- Kuudestatoista ottelusta Laisaari voitti kaksitoista, hä- tiin huomioon ”maassa silloin vallinneet olosuhteet ja rista valtuuksista huolimatta ole saatavissa aikaan mi- visi kaksi, ja kaksi ottelua päättyi tasapeliin. muut jutussa ilmenneet asianhaarat”, kertoi Uusi Suo- tään huomattavia näkyviä tuloksia. Oikeusasiamiehen mi.422 merkitys on lähinnä ennakolta estävä.”423 ”Ei lainkaan huonompi vastus”, Laisaari kommentoi So- sialidemokraatille. ”Suunnilleen samanlainen, jollaisen Sosiaalidemokraattien Laisaari antoi puolueensa pää- Aivan kuten Laisaari totesi haastattelussa, kanteluiden saa otellessaan jotain maaseutukaupunkia vastaan.”427 äänenkannattajalle Suomen Sosialidemokraatille laajan määrä oli lisääntynyt niin paljon, että Uusi Suomi otsi- haastattelun tammikuussa 1948. Neljän kuukauden koi vuoden 1947 toimintakertomusta koskevan uutisen Laisaaren kausi päättyi vuoteen 1951, kun hän hävisi kokemus uudessa virassa oli osoittanut tehtäväkentän näin: ”Paljon työtä eduskunnan oikeusasiamiehellä”. marraskuussa oikeusasiamiehen vaalin Paavo Kasta- laajaksi. Uutisen mukaan kertomusvuoden aikana oli saapunut rille.428 Kuukautta myöhemmin tasavallan presidentti 1 108 uutta kantelua.424 nimitti hänet rautatiehallituksen tariffiosaston johta- ”Kun otetaan huomioon, että oikeusasiamiehen valvot- jaksi.429 taviksi kuuluvat maan kaikki virkamiehet ministereistä Laisaari oli julkisuudessa myös shakkiharrastuksensa kätilöihin saakka ja että nykyinen aika on hallinnolli- takia. Keväällä 1950 hän piti radiopakinan aiheesta sestikin niin monimutkainen, että lainsäädäntöelimet Shakki – lempiharrastukseni.425 Elokuussa 1951 Laisaari jatkuvasti työskentelevät korkeapaineella uusien lakien voitti Työväen Shakkiliiton mestaruuden.426 ja asetuksen antamiseksi, käsittää minkälaisia mahdollisuuksia yhdellä miehellä on hoitaa täydellisesti oikeus- Tammikuussa 1950 Laisaari pelasi shakkia samanai- asiamiehelle lain mukaan kuuluvat tehtävät”, Laisaari kaisesti 16:ta vankia vastaan Sörnäisten vankilassa. harmitteli. Hänen mukaansa kantelut olivat lisäänty- Tilaisuutta seurannut Sosialidemokraatin toimittaja

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 337 SUSANNA REINBOTH 338

”Tule kuuntelemaan, minä räjäytän kohta poliittisen ken johtokunnan puheenjohtaja ja yhtiön osaomistaja. Vasemmalta laidalta vaadittiin lisää päitä vadille. Työ- atomipommin.” Hän oli joutumassa henkilökohtaiseen vastuuseen kansan Sanomien mielestä oikeusasiamies oli tarkoi- yhtiön vekseleistä ja muista sitoumuksista, joten hän tuksellisesti sivuuttanut koko Fagerholmin hallituksen Näin sanoi oikeusasiamies Paavo Kastari, kun hän tör- keksi eräänlaisen koplauksen. Kun yhtiön pelastusyri- vastuun rikoksesta. mäsi eduskuntatalon käytävällä Suomen Kuvalehden tykset olivat epäonnistuneet, yhtiö anoi maatalousmi- toimittajaan Matti Kurjensaareen. nisteriöltä 2,5 miljoonan markan avustusta tilanteessa, ”Koko hallitus on osallistunut rikokseen ja tehnyt sit- jossa sen velat olivat 7,5 miljoonaa markkaa. Avustus temmin parhaansa sen salaamiseksi. Maamme koko PAAVO KASTARI ”Noudatin neuvoa ja parvekkeelta todistin, kun pom- myönnettiin kokouksessa, josta sekä pääministeri että työkansalle selviää sosdem-oikeistojohdon ”salaputkes- 1.1.1952–31.7.1956 mi räjähti ja ns. salaputkijuttu syntyi. Kysymys ei ollut valtiovarainministeri olivat poissa. Varsinainen esittelijä ta”, millaisen rikollisjoukkion kanssa ollaan tekemisissä. enemmästä eikä vähemmästä kuin ministerin aseman kieltäytyi esittelemästä asiaa, joten tilalle otettiin ad Ei voida tinkiä vaatimuksesta, että kaikki syylliset on väärinkäytöstä taloudellisessa hyötymismielessä”, Kur- hoc -esittelijä. Kun yhtiö päätyi konkurssiin, avustus- saatettava vastuuseen.”434 jensaari muisteli vuonna 1966.430 summa jäi kokonaan valtion vahingoksi. ”Paljastava isku” Lehdistössä pidettiin Salaputkijuttua esimerkkinä laa- Poliittinen atomipommi oli päätynyt Kastarin tutkit- Kun oikeusasiamiehen selostus oli kuultu eduskunnas- jalle levinneestä korruptiosta, ja oikeusasiamies sai tun- tavaksi sen jälkeen, kun valtiontilintarkastajat olivat sa, demarit pitivät ryhmäkokouksen. Sen jälkeen kaksi nustusta ”paljastavasta iskustaan”, kuten Vapaan Sanan maaliskuussa 1952 kiinnittäneet huomiota jo aiemmin silloista ministeriä, Matti Lepistö ja Onni Peltonen, pakinoitsija Hapan sitä kutsui.435 Oikeusasiamies julkisuudessa pyörineeseen Salaputki Oy:n avustus- pyysivät eroa hallituksesta. Kaksi muuta, Jussi Raatikai- asiaan. Heidän mukaansa yhtiö oli ollut konkurssikypsä nen ja Aleksi Aaltonen, eivät enää silloin olleet ministe- Uuden Suomen mukaan ”yleiseen mielipiteeseen on räjäyttää poliittisen jo vuoden 1948 lopussa, mutta silti se sai puoli vuotta reinä. päässyt tunkeutumaan pahoja epäluuloja esim. siitä, myöhemmin valtiolta 2,5 miljoonan markan avustuk- kestääkö eräiden poikkeusajan synnyttämien virallisten atomipommin ja sen. Avustusta myönnettäessä yhtiön taloudellinen ”Tapaus aiheutti eduskunnassa erittäin kiintoisan ti- elimien toiminta täyden päivänvalon”. tilanne oli päättäjien tiedossa. Asian tarkempaa tutki- lanteen. Se tuli suurimmalle osalle eduskuntaa täytenä ajaa Salaputkijutun mista varten valtiontilintarkastajat siirsivät asian oi- yllätyksenä”, Etelä-Suomen Sanomat raportoi.432 ”Näissä epäluuloissa voi olla sekä aiheetonta että ai- keusasiamiehelle.431 heellista, mutta oikeusasiamiehen paljastaman tapah- syytteitä valta- Tapaus nousi etusivun uutiseksi, ja asia sai luonnolli- tumasarjan jälkeen ei ole mitään toivoa epäluulojen Puolen vuoden kuluttua Kastari esitteli eduskunnalle sesti poliittisia sävyjä. Suomen Sosialidemokraatti piti hälvenemisestä, ellei täyttä tuuletusta saada aikaan. kunnanoikeudessa selvitystensä tuloksen. Etelä-Suomen Sanomien mukaan tärkeänä, että asia selvitetään perusteellisesti ja syylliset Ministeriskandaali kohdistuu kansan itsensä valitse- eduskunta kuunteli täysin hiljentyneenä oikeusasia- saatetaan edesvastuuseen. miin luottamusmiehiin, joille kuitenkin pitäisi asettaa miehen 20-sivuista lausuntoa. Se päättyi toteamukseen, korkeimmat kansalaiskuntoa ja moraalia koskevat vaa- jonka mukaan neljä K.-A. Fagerholmin (sd) hallituksen ”Ilmeisesti on niin, että vuonna 1949 eräs sos.-dem. timukset”, kirjoitti Uusi Suomi.436 demariministeriä oli Salaputki Oy:n asiassa edistänyt ministeri on käyttänyt virka-asemaansa väärin, mikä on ”ilmeistä laittomuutta ja virka-asemaansa maan ilmei- valitettavaa ja tuomittavaa. Todennäköiseltä niin ikään Hufvudstadsbladetin mukaan paljastus koski tällä ker- seksi vahingoksi tahallansa selvästi lainvastaisesti vää- näyttää, että muut jutun yhteydessä mainitut, hänen taa demareita, mutta muilla ei ollut mitään syytä lyödä rin käyttäneet”. silloiset hallitustoverinsa, ovat hänen esityksiinsä luot- rintaansa ja huutaa: jumalan kiitos emme ole niin kuin taessaan joutuneet harhaanjohdetuiksi ja sen kautta nämä. Yleisen mielipiteen mukaan monilla muillakaan Suurimpana konnana näyttäytyi aiempi toinen maata- osasyyllisiksi moitteenalaiseen tekoon”, Sosialidemok- ei ollut ”puhtaita jauhoja säkissä”. lousministeri Jussi Raatikainen, joka oli myös Salaput- raatti kirjoitti pääkirjoituksessaan.433

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 339 SUSANNA REINBOTH 340

”Yleisö seuraa erityisellä kiinnostuksella sen puhtaana- Onko näissä epäilyksissä perää, se nähtäneen, niin kuin misen toiseen ajankohtaan”, Työkansan Sanomien nimi- 30. kesäkuuta 1953 Säätytalolla alkaneessa oikeuden- pitokampanjan jatkoa, jonka oikeusasiamies eilen niin sanottu, jutun kaikkien seuraamusten muutenkin selvi- merkki Liukas Luikku veisteli ja jatkoi: käynnissä syytettä ajoi oikeusasiamies Kastari. Asia tehokkaasti aloitti. Ja myös valtiontilintarkastajat an- tessä”, Kauppalehti spekuloi.439 pysyi etusivun juttuna, ja media selosti oikeudenkäyntiä saitsevat tunnustuksen sanan siitä, että he veivät hänet ”No, tätä te Toholammin asukkaat ette taas ymmärrä, repliikkien tarkkuudella. Lehdet muun muassa kertoi- oikealle ladulle”, Hufvudstadsbladet kirjoitti. Paavo Kastari vastasi tähän spekulaatioon lehdistötie- sillä olette varmaan luulleet niinkuin minäkin, että, vat, että silloinen eduskunnan puhemies K.-A. Fager- dotteella. Hänellä ei kertomansa mukaan ollut aavis- rikollinen on otettava kiinni aina silloin, kun siihen on holm joutui antamaan todistajanlausuntonsa kahteen Maakansa kutsui asiaa murheelliseksi. tustakaan tällaisesta kokouksesta ennen kuin hän näki tilaisuus. Mutta eduskunnan oikeusasiamies onkin sitä kertaan, koska ensimmäisellä kerralla magnetofonit seuraavana päivänä lehdessä kolmen entisen tai nykyi- mieltä, että jos ajankohta on rikolliselle sopimaton, voi eivät toimineet.446 ”Ei ole kenenkään kunniaksi, että valtioneuvoston sen pääministerin kuvat. vangitsemisen siirtääkin.”441 jäsenet ovat toimineet tavalla, joka on ollut korkean Kastari joutui pyöritykseen, kun syytetyt väittivät kuu- virka-aseman ja valtion varojen väärinkäyttämistä. On ”Työn paineen alla en ollut valitettavasti lukenut tar- Sosialidemokraatin nimimerkki Jahvetti esitti peitellyn lustelumenetelmien olleen epäasianmukaisia ja oikeus- toivottava, että ne toimenpiteet, joihin oikeusasiamies koin edellisten päivien lehtiä. Valitan onnetonta yh- uhkauksen Kastarille. asiamiehen kirjelmän ”yksipuolisesti väritetty”. Kas- on ollut velvollinen ryhtymään, kaikuvat vakavana va- teensattumaa, jonka olisin väistänyt, jos olisin siitä tarin mukaan kuulustelut olivat olleet ”perin vaikeita roituksena kaikille niille, jotka hoitavat yhteiskunnan tiennyt – siitäkin huolimatta, että asia olisi silloin voi- ”Ja Eduskunnan Herra Oikeusasiamiehestäkin voitasiin syytettyjen muistamattomuuden vuoksi, mistä on ollut asioita, toimia nuhteettomasti sekä lain että omantun- nut tulla julkisuuteen itsenäisyyspäiväviikolla”, Kastari tehdä tarpeen tullen paljastuksia hänen edesmenneiltä myöskin seurauksena se, että syytetyt ovat valitettavan non edessä”, Maakansa kirjoitti.437 lausui. vuosiltaan. Ei tosin siinä mielessä kuin hän. Mutta jos- usein joutuneet parantamaan muistiaan ja tekemään sakin muussa.”442 sen mukaisia muutoksia pöytäkirjoihin”, Vapaa Sana Helsingin Sanomat kiinnitti huomiota siihen, että de- Kastarille ei tiedotteen mukaan mainittu kokouksesta kuvaili.447 marien eduskuntaryhmä tuomitsi ministeriensä me- myöskään silloin, kun hän ilmoitti perjantaiaamuna pu- Työkansan Sanomat huomasi kirjoituksen ja tulkitsi, nettelyn saman tien, jäämättä odottamaan oikeuden helimitse eduskunnalle aikovansa jättää kirjelmän. Pu- että Jahvetti uhkasi ja pelotteli Kastaria.443 Oikeudenkäynnin paljastuksiin kuului myös se, että tuomiota. ”Nähtävästi tultiin siihen tulokseen, että helun aikana kuitenkin neuvoteltiin asian siirtämisestä Kastari oli merkinnyt muistiin keskustelun, jonka hän tämä oli ainoa mahdollinen toimintatapa puolueen etua seuraavalle tiistaille. Tähän Kastari ei katsonut voivansa Itse Salaputkiskandaalista lehdistö ennakoi, että paljas- oli käynyt eduskunnan kuppilassa erään todistajan silmälläpitäen.”438 suostua, sillä hän oli jo allekirjoittanut asiakirjan. Se oli tukset eivät voi johtaa muuhun kuin valtakunnanoikeu- kanssa. Sosialidemokraatin mukaan todistaja piti täl- siten lain mukaan jo tullut julkiseksi, ja kenellä tahansa teen. Näin sitten kävikin. laista menettelyä ”sopimattomana ainakin eduskunnan Kauppalehti nostatti myös toisenlaista skandaalia. Se olisi ollut oikeus saada siitä tieto. Eräs lehtimies olikin oikeusasiamiehelle”.448 kyseli, miksi oikeusasiamies ”saapui tutkimuspöytä- ehtinyt tiedustella häneltä asiaa sinä aamuna tietämät- Syytteen nostamista pohtiessaan perustuslakivalio- kirjoineen eduskuntaan juuri viime perjantaina – ei tä, että se tulee esille eduskunnassa.440 kunta kuuli asiantuntijana entistä oikeusasiamiehen Syytetyt saivat sotkettua asiaan myös silloisen päämi- aikaisemmin eikä myöhemmin”. Samana päivänä Hel- varamiestä, vankilaruokalausunnoillaan kohua nostat- nisterin Urho Kekkosen. Työkansan Sanomien pakinoit- singissä alkoi Pohjoismaiden sosiaalidemokraattien Kastarin selitys sai ymmärtämystä mutta myös arvos- tanutta professori Bruno A. Sundströmiä, joka nyt oli sijan mukaan demarijohto kutsuikin Kastaria Kekkosen neuvottelukokous, johon osallistuivat muiden muassa telua. muuttanut sukunimensä Salmialaksi. Hänen mukaansa kätyriksi.449 Asia liittyi siihen, oliko Kastari ollut yhtey- Ruotsin pääministeri Tage Erlander sekä Norjan ja Tans- mitään näyttöä kenenkään syyllisyydestä ei ollut eikä dessä Kekkoseen ennen kuin Salaputkijuttu tuli julki- kan entiset pääministerit. ”Eduskunnan oikeusasiamies Kastarikin näkyi jo pyy- syytteitä siten pitäisi nostaa.444 suuteen. Kastari kertoi oikeudessa, että pääministeri oli täneen anteeksi, että tuli paljastaneeksi neljä ministe- erään toisen asian yhteydessä kysynyt Salaputkiselvi- ”Kun nimittäin on kysymys kuukausien työn tuloksena rihuijaria juuri sosdem-herrojen pohjoismaisen kalaba- Asiantuntijoiden mielipiteet jakautuivat, ja lopulta tyksen edistymisestä pari kuukautta ennen hänen pää- syntyneestä asiakirjasta, on sen esittäminen nimen- liikin eli rähinäjuhlan aattona. Jos hän olisi mukamas eduskunta päätti suurella ääntenenemmistöllä asettaa töstään, mutta sen jälkeen hän ei ollut Kekkosen kanssa omaan tapahtuneella tavalla ja määrättynä hetkenä tietänyt tuon kalabaliikin olevan niin lähellä, olisi hän syytteeseen koko ministerikvartetin.445 keskustellut.450 synnyttänyt epäilyjä siihen liittyvistä taka-ajatuksista. voinut siirtää paljastuskirjelmänsä eduskunnalle esittä-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 341 SUSANNA REINBOTH 342

Kekkonen selvensi asiaa omalla lausunnollaan. Hän ”Asian laatuun katsoen voidaan nyt vain toivoa, että lainsäätäjä Solon sanoi: ’Ihannevaltio on sellainen, mis- Sosialidemokraatin nimimerkki Nikodemus mainitsi, kertoi soittaneensa Kastarille, kun hän oli kuullut tä- eduskunnan oikeusasiamies tällä tavoin luistavasti al- sä vääryys vähäisintä kansalaista kohtaan käsitetään että eduskunnassa käydyn ”keskustelun kuluessa mai- män kutsuneen eräitä Fagerholmin hallituksen ministe- kuun päästyään yleensäkin syventyy julkisen palvelun vääryydeksi kaikkia kohtaan.’ Muualla on tästä ihan- nittiin laittomassa virkamieslakossa olleen yhtenä rin- reitä kuulusteluihin. Sen jälkeen asiaan ei ollut palattu, asioihin, niin ettei lihavien kamelien nieleskely pahem- teesta loitottu, mutta ei oikeusasiamiehen virastos- tamasoturina mukana jopa oikeuskanslerinkin ja nosta- eikä Kekkonen kertomansa mukaan ollut tiennyt Kasta- min nikottaisi valtakuntaa sen juuri vakavasti syven- sa.”458 neen lakkoajaltaan palkankin valtiolta”.463 rin lausunnosta ennen kuin se esitettiin eduskunnalle. nyttyä hyttysten kuurnitsemiseen”, Sosialidemokraatti kirjoitti.456 Kastari sai kautensa loppupuolella aikaan pienen myrs- Sen sijaan esimerkiksi Helsingin Sanomat totesi oikeus- ”Syytetyillähän on oikeus valita puolustustapansa, mutta kyn lausuttuaan eduskunnassa näkemyksensä vuoden asiamiehen puheenvuoron olleen ”juridiselta kannalta väärät perustelut on pakko oikaista”, Kekkonen lausui.451 Vähättelyä jatkoi lehden pakinoitsija Jahvetti. Hänen 1956 yleislakosta. Kastarin mukaan työmarkkinajär- mainio alustus”.464 mukaansa seitsemästä syytteestä vain kaksi hyväksyt- jestöt olivat pyrkineet vastoin perustuslain henkeä ja Oikeudenkäynnin lähestyessä loppuaan Sosialidemok- tiin, toinenkin niistä lievennettynä. Hän kyseli, oliko muotoa vaikuttamaan valtioelimille kuuluviin asioihin Kastari palasi teemaan pari kuukautta myöhemmin raatti otsikoi uutisensa toiveikkaasti: ”Oikeusasiamies valtakunnanoikeus todella olemassa ”pienehköjen sak- järjestämällä muun muassa poliittisia lakkoja. Piikki oli pitäessään esitelmän Valtiotieteellisen yhdistyksen ko- avun tarpeessa”.452 korangaistusten napsimista varten”. suunnattu erityisesti yleislakkoa vastaan, mutta se sisäl- kouksessa Säätytalolla Helsingissä. Kastarin mukaan si myös arvostelua virkamiesten lakkoilusta ja maata- yleislakon ei tarvinnut olla tavoitteeltaan vallanku- Toiveikkuus ei ollut aivan perusteetonta. Valtakunnan- ”Emme ole tuonut tätä esille ketään puolustaaksemme, loustuottajien luovutuslakosta. mouksellinen ollakseen perustuslain vastainen. oikeus antoi syyskuussa 1953 Vapaan Sanan kuvailujen vaan yksinomaan sen vuoksi, että kun aikoinaan uskal- mukaan ”siloitellun päätöksen”.453 Se tuomitsi Jussi Raa- simme hieman arvostella syyttäjää, Eduskunnan Herra ”Etujärjestöt ovat anastaneet aseman, joka ei niille kuu- ”Tavallinen lakko katsotaan kaikissa maissa oikeuden tikaisen tahallisesta, hyötymistarkoituksessa tehdystä Oikeusasiamiestä hänen liian railakan liikkeellelähtönsä lu. Tämä uhkaa viedä ja on jo vienytkin valtiovallalta vastaiseksi, jos se on tarkoitettu painostamaan viran- virkarikoksesta 75 000 markan sakkoihin tai varojen vuoksi, niin eräät kommunisti- ja porvarilehdet pitivät kyvyn oikeisiin ratkaisuihin ja riistänyt siltä arvovaltaa”, omaista tämän ratkaisuvaltaan kuuluvassa asiassa”, puutteessa pidettäväksi 150 päivää vankeudessa. Toinen sitä täysin sopimattomana. Kansalaiset päätelkööt nyt Kastari sanoi.459 Länsi-Savo siteerasi Kastaria. Virkamiehillä ei Kastarin entinen ministeri Matti Lepistö sai varomattomuudesta puolueettoman oikeusistuimen tuomioiden jälkeen, mukaan ole lakko-oikeutta lainkaan. Sodan jälkivuosina tehdystä virkavirheestä 35 000 markan sakot. Vaihtoeh- oliko tähän arvosteluumme aihetta vai ei.” Lehdet huomauttivat, että oikeusasiamiehen puheen- näitä periaatteita rikottiin, ja lakkovillitys tarttui Kasta- tona oli 50 päivää vankeutta.454 vuoro eduskunnassa oli jo itsessään harvinainen, jopa rin mukaan virkamiehiinkin. Jahvetti toivoi oikeusasiamiehen ahkeroivan edelleen ”ainutkertainen”, kuten Maaseudun Tulevaisuus tilan- Sosialidemokraatti lähestyi asiaa positiivisen kautta: innokkaasti väärinkäytösten kimpussa, mutta toivoi, netta luonnehti.460 Varsinkin vasemmistolehdet kuvaili- ”Tärkeätä on, ettei tämä oikeuskäsitysten hämmennys ”Aaltonen ja Peltonen syyttömät”, lehti julisti otsikos- että ”hänen seuraava saaliinsa olisi mittasuhteiltaan vat puheenvuoroa suoraksi hyökkäykseksi perustuslail- pääse jatkumaan”, Kastari toivoi.465 saan. Juttu oli kuvitettu tupakointikuvalla, jossa Raati- paljon, paljon suurempi kuin tämä”.457 lista lakko-oikeutta vastaan. Työkansan Sanomat kutsui kaisen avustaja tarjosi ennen tuomion julistamista tulta puheenvuoroa ”hämmästyttäväksi” ja kertoi sen anta- Puhe sai laajaa medianäkyvyyttä, mutta heti sen perään Kastarille.455 Helmikuussa 1956 oikeusasiamiehen toimintaa esitel- neen aiheen kysyä, kenen tilauksesta se oli laadittu.461 uutisoitiin käänne: Kastari pyysi ja sai eron oikeusasia- tiin Suomen Kuvalehden artikkelissa. Lehden mukaan Lehti jatkoi kummastelua pääkirjoituksessaan. miehen toimesta. Hän oli siirtymässä professoriksi Pääkirjoituksessaan Sosialidemokraatti arvioi, että oikeusasiamiehen virasto oli nykyisin ”miehitetty Helsingin yliopistoon.466 Työkansan Sanomat ei osannut Salaputkijuttu oli ”ennen kaikkea poliittinen ase So- erityisen pätevillä voimilla”, sillä Kastari oli Helsingin ”Ja suorastaan inhoittavaa oli kuulla eduskunnan oi- pidätellä iloaan. Kastarin puheen haukkumiseen keskit- sialidemokraattista puoluetta vastaan”. Se paheksui yliopiston apulaisprofessori ja varamies Lassi Kilpi ”ei keusasiamiehen – ’lain korkeimman valvojan’, kuten tyneen pääkirjoituksen alle se taittoi erouutisen: ”Kasta- edelleen, että juttu tuotiin julki ”pohjoismaisten juhlien hänkään taida olla prefessuurista kaukana”. hän itse nimitti itseään – ryhtyvän eduskunnassa latele- ri lähtee!”467 koho-ohjelmanumeroksi” ja mainitsi, että oikeusasia- maan kokoomuksen ja työnantajain paksuimpia ja kulu- mies oli aiheettomasti sekoittanut juttuun Aaltosen ja ”Kanteluaiheet saattavat joskus tuntua vähäpätöisiltä, neimpia propagandaväitteitä.”462 Peltosen. Kaksi muuta sen sijaan tuomittiin, lehti totesi. mutta onhan pienikin vääryys vääryyttä. Ateenalainen

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 343 SUSANNA REINBOTH 344

Kun Marjos Rapola valittiin oikeusasiamieheksi, vir- asiamiehenä vuonna 2002, kun virkaa alkoi hoitaa Riit- laisissa tapauksissa, joissa sitä olisi ollut saatavissa, vaan kaan kelvollisten ehdokkaiden joukko koostui viimeistä ta-Leena Paunio. Kakkosvirassa ensimmäinen nainen ainoana toimenpiteenä oli kuulla asianomaista itseään. kertaa vain miehistä. Hänen kautensa alkajaisiksi lakia oli Pirkko K. Koskinen. Hän aloitti apulaisoikeusasia- muutettiin niin, että oikeusasiamieheksi saatettiin vali- miehenä vuonna 1988. Professorien mielestä oli selvää, ettei oikeusasiamiehel- ta myös nainen. lä ollut valtaa olla nostamatta syytettä rikoksesta, joka Marjos Rapolan ensimmäinen mediasirkus liittyi maa- ei vielä ollut vanhennut, jos vain todisteita oli riittä- Keskustelu teemasta oli alkanut vuonna 1955, kun oi- laisliiton puoluesihteerin Arvo Korsimon mahdolliseen västi.474 MARJOS RAPOLA keusasiamiehen toimikautta oltiin pidentämässä kolmi- rintamakarkuruuteen talvisodan aikana. Oikeusasia- 14.9.1956−31.12.1961 vuotisesta nelivuotiseksi. Neljä perustuslakivaliokunnan miehelle tulleen kantelun mukaan helmikuussa 1940 Professoreiden lausunto herätti suurta huomiota, ku- naiskansanedustajaa kolmesta eri puolueesta – kaksi so- Kämärän aseman seuduilla käydyssä taistelussa tapah- ten myös itse tapaus. Sosialidemokraatin nimimerkki siaalidemokraattia, kansandemokraatti ja kokoomuslai- tunut karkuruus aiheutti joukko-osastossa tuntuvia Nikodemus huomauttikin, että kokoomuslehdet eivät nen – ehdottivat lain muuttamista niin, että oikeusasia- tappioita. Rapola kuitenkin päätti helmikuussa 1958, malttaneet vastustaa kiusausta maksella kalavelkoja ”Hän toimi mieheksi voitaisiin valita myös nainen. Muutos olisi ollut että koska komppanianpäällikkö ei ryhtynyt aikoinaan maalaisliitolle siitä, että se oli viime vuosina ”pidellyt varsin yksinkertainen. Lain mukaan oikeusasiamieheksi toimiin, hän ei tee sitä 18 vuotta myöhemmin.472 kokoomuksen päätä poliittisen vedenpinnan alla”.475 pikemmin valittiin ”eteväksi laintuntijaksi tietty mies”, joten naisten mielestä asia olisi ratkennut, kun ”miehen” tilalle kirjoi- Päätös herätti arvostelua. Etelä-Suomen Sanomien nimi- Kohu johti siihen, että oikeusasiamiehen päätöksen avustajana kuin tettaisiin ”henkilö” tai ”kansalainen”. Heidän aloitettaan merkki Aku huomautti, että kantelussa mainittu rikos jälkeen Pääesikunta alkoi tutkia asiaa.476 Kun se sai selvi- tuki kaksi kansandemokraattien miesedustajaa.468 oli senlaatuinen, ettei se vanhentunut.473 tyksensä valmiiksi, asiakirjat toimitettiin Helsingin ho- syyttäjänä” vioikeuden kanneviskaalille. Hän laittoi jutulle pisteen: Asia ei sillä kertaa edennyt, mutta puolitoista vuotta Uusi Suomi kysyi asiaa kahdelta oikeusoppineelta, pro- Korsimo ei ollut syyllistynyt karkaamisena rangaista- myöhemmin eduskunta hyväksyi toivomusponnen, fessori Bruno Salmialalta (entiseltä oikeusasiamiehen vaan rikokseen eikä syytettä siten nostettu. Pääesikun- että hallitus valmistelisi kiireellisesti lainmuutosesityk- varamieheltä, silloin nimeltään Sundström) sekä pro- nan tekemissä kuulusteluissa Korsimo oli kiistänyt kar- Oikeusasiamies sen.469 Hallitus ryhtyi ripeästi työhön, ja laki hyväksyt- fessori Brynolf Honkasalolta. Heidän yhteisen lausun- kaamisen ja kertonut, että hän oli poistunut saatuaan tiin maaliskuussa 1957.470 tonsa mukaan oikeusasiamiehen pitäisi muissa kuin pataljoonan komentajalta luvan hakeutua hoitoon kuu- ajaa valtakunnan- vähäpätöisissä asioissa nostaa syyte ”niin pian kuin meen takia. Samalla hän oli vienyt komentajan käskystä Uudistus keräsi medialta hyväksyvää hymistelyä. Maa- syytteen tueksi on olemassa niin paljon todistusaineis- perääntymiskäskyn pataljoonan huoltoelimille.477 oikeudessa seudun Tulevaisuuden pakinoitsija Iivari tosin ihmetteli toa, että se tekee rikoksen todennäköiseksi”. Lisäksi sävyä, jonka mukaan kyseessä oli ”eduskunnan juhla- oikeusasiamiehen pitäisi hoitaa valvontatehtäväänsä Tapauksen mediahuomiota lisäsi se, että jupakassa oli ponnettomasti vuotenaan naisille antama kaunis lahja”. Koska miehet tutkimalla asioita aktiivisesti, ilman kantelun tai ilmi- kyse maalaisliiton sisäisistä kähinöistä. Asiaa ajoi pon- olivat eduskunnassa enemmistönä, kyseessä oli siis annon odottamista. tevasti maalaisliiton oppositio, pääpukarina Veikko Ven- Kätilöopistojutun miesten lahja naisille, hän huomautti. namo. Hänelle puoluekokous antoi sittemmin vakavan ”Viimeaikainen kehitys tuntuu kuitenkin käyvän siihen muistutuksen maalaisliiton vastaisesta toiminnasta. syytteitä ”Nainen voi päästä oikeusasiamieheksi. Sitten pidetään suuntaan, että asianomaisella taholla katsotaan niiden, Korsimo taas palkittiin valitsemalla hänet uudelleen toiset juhlat, kun nainen on päässyt tähän toimeen”.471 jotka väittävät viranomaisten menetelleen lainvastaises- puoluesihteeriksi.478 ti, olevan velvollisia esittämään kaiken tarpeellisen syy- Juhlia saatiin odotella useita vuosikymmeniä. Ensim- teaineiston”, professorit arvioivat. He arvostelivat sitä, Edeltäjänsä tavoin Rapolan kauden suurin tapahtuma mäinen – ja toistaiseksi ainoa – nainen aloitti oikeus- ettei oikeusasiamies hankkinut lisäselvityksiä edes sel- oli valtakunnanoikeuden kokoontuminen, nyt kolman-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 345 SUSANNA REINBOTH 346

nen kerran itsenäisyyden aikana. Käsiteltäväksi joutui Selvitykset valmistuivat, ja marraskuussa 1960 edus- Joulukuussa 1961 valtakunnanoikeus julisti tuomion- Santalahti myös kertoi, ettei Reino Kuuskoskella aluk- Kätilöopiston rakennushankkeeseen liittynyt skandaali. kunta päätti selvin äänin nostaa syytteet kolmea entistä sa Kätilöopiston jutussa Tieteellisten Seurain talolla. si ollut pienintäkään aikomusta jäävätä itseään, eikä Veronmaksajille tuli noin 300 miljoonan markan vahin- ministeriä vastaan.482 Syytteeseen joutuivat Aarre Simo- Lähes vuoden kestäneen käsittelyn päätteeksi oikeus oikeuden puheenjohtaja, korkeimman oikeuden presi- got siitä, että valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta oli nen, Vilho Väyrynen ja Urho Kiukas. Heistä Simonen ja tuomitsi Simosen ja Väyrysen laiminlyönnistä tehdystä dentti Toivo Tarjanne, sitä myöskään edellyttänyt. San- valinnut urakoitsijaksi konkurssikypsän rakennusyh- Väyrynen olivat hankkineet asunnon Teoran rakenta- virkavirheestä sakkoihin, ja Kiukasta vastaan nostettu talahti kertoi itse vaatineensa äänestystä esteellisyydes- tiön Teoran. Teora kiitti luottamuksesta rakentelemalla masta Asunto Oy Munkkivuoresta.483 syyte hylättiin.488 tä, ja äänin 11–2 Kuuskoski todettiin jääviksi. Kuuskoski hanketta koordinoineen rakennustoimikunnan jäsenille itse äänesti jääväystä vastaan. asevelihintaisia asuntoja. Syytteitä Säätytalolla ajoi oikeusasiamies Marjos Rapo- ”Heti tuomion lukemisen jälkeen onnittelivat sekä la. Suomen Kuvalehden mukaan syytekirjelmän lukemi- oikeuden jäsenet että Simonen ja Väyrynen kokonaan ”Tämän jälkeen tapahtui jotakin aivan uskomatonta. Eduskunnassa asian käsittelyyn tuli yllättävä sotku. nen kesti tunnin ja 42 minuuttia. Muuten lehti kuvaili vapautettua maaherra Kiukasta. Tämän oli vaikea pi- Kuuskoski pyysi puheenvuoron ja sanoi, että ’kun asias- Perustuslakivaliokunta olisi toukokuussa 1959 halun- ilmapiiriä näin: ”Porvarissäädyn entiseen istuntosaliin dätellä ymmärrettävää mielihyvän hymyä, kun vuoden sa kävi nyt näin, eikö pöytäkirjaan voisi merkitä, että nut oikeusasiamiehen kannanoton tilanteeseen, mutta säätytaloon toissa keskiviikkona kerääntyneet alun kol- kestänyt oikeusjuttu hänen kohdallaan päättyi onnelli- minä katsoin olevani esteellinen’. Puheenjohtaja Tar- oikeusasiamies ei halunnut antaa sitä. Ohjesääntö kielsi mattakymmentä lehtimiestä saivat olla todistamassa sesti. Toisetkin syytetyistä kättelivät oikeuden jäseniä, janne kiirehti heti sanomaan ’tehdään näin’ ja kopautti häntä puuttumasta asiaan, joka oli oikeuskanslerin kä- näytelmää, josta puuttuivat kaikki draaman ainekset. ja tunnelma istuntosalissa oli vapautunut”, Suomen nuijalla päätöksen. Näin syntyi väärä pöytäkirja”, Santa- siteltävänä.479 Umpisolmua lähdettiin avaamaan niin, Eivät edes syytettyjen asianajajat tuoneet sanottavaa Tietotoimisto kuvaili.489 lahti paljasti.490 että oikeuskansleri teki tutkimuksia samaan aikaan kun väriä päivän ohjelmaan.”484 valiokunta kutsui kuultavaksi yli 30 ihmistä.480 Kolme vuosikymmentä myöhemmin yksi valtakunnan- Valtakunnanoikeuden päätöstä odoteltaessa eduskunta Jos valtakunnanoikeudesta istunnoista puuttui väriä, oikeuden jäsenistä, hovioikeudenneuvos Olavi Santalah- oli jo ehtinyt valita uuden oikeusasiamiehen. Ennen Yksi kuultavista oli oikeusasiamies Rapola. Häneltä sitä saatiin oikeussalin ulkopuolelta. Valtakunnanoi- ti kertoi koko käsittelyn olleen murheellinen. ”Mikäli vaalia lehdistö tiesi kertoa, ettei Marjos Rapola ollut tivattiin, miksei hän ollut paneutunut Kätilöopistojutun keuden jäsen, oikeusasiamiehen jakkaralta korkeimman Kätilöopiston jutun käsittelyä ja ratkaisua pidettäisiin halukas jatkamaan virassa.491 Valtakunnanoikeuden pää- selvittämiseen samalla tarmolla kuin hänen edeltäjänsä hallinto-oikeuden presidentiksi ponnistanut Reino mittapuuna, ei Kekkosen Suomea voitaisi pitää oikeus- töspäivänä tuli julkisuuteen tieto, että hän siirtyisi tam- Salaputkijuttuun. Kuuskoski, erosi kesken oikeudenkäynnin jouduttuaan valtiona”, Santalahti kirjoitti Suomen Kuvalehdessä. Hän mikuun alusta oikeusministeriöön lainsäädäntöosaston itse syytteeseen.485 Helsingin hovioikeus tuomitsi arveli syyttäjän eli Marjos Rapolan saaneen selvät oh- päälliköksi.492 ”Oikeusasiamiehen kerrotaan vastanneen, että hän sai hänet kesäkuussa 1961 virkarikoksesta sakkoihin ja jeet Kekkoselta, sillä ”hän toimi pikemmin Aarre Simo- ensimmäisen virallisen tiedon asiasta valtion tilintar- viraltapantavaksi niin sanotussa Kansaneläkelaitoksen sen avustajana kuin syyttäjänä”. Uudeksi oikeusasiamieheksi valittiin kolmannella kier- kastajain kertomuksen yhteydessä. Kun hallitus oli asuntojutussa. Koko Kansaneläkelaitoksen hallitus oli roksella Risto Leskinen.493 kuitenkin asettanut toimikunnan tutkimaan asiaa, ei syytteessä siitä, että laitoksen rahoja valunut yksityisiin Santalahden mukaan valtakunnanoikeuteen kohdistui hän katsonut aiheelliseksi puuttua asian selvittämiseen taskuihin ja muiden muassa Kuuskoski oli hankkinut painostusta, jonka takia moni jäsenistä muutti yllät- ennen komitean mietinnön valmistumista. Mietinnön normaalia halvemman asunnon. Tapaus ja siitä annettu tävästi mieltään jutun käsittelyn aikana. Muutokset valmistuttua puuttui asiaan kuitenkin oikeuskanslerin tuomio herättivät laajaa huomiota ulkomaita myöten, tapahtuivat syytettyjen eduksi, sillä tosiasiat puhuivat virasto ja ohjesäännön mukaan oikeusasiamiehen ei olihan tuomittujen joukossa jopa silloinen pääministeri, selvästi taloudellisen hyödyn tavoittelusta, Santalahti tule puuttua asiaan johon oikeuskansleri on puuttunut”, Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja V. J. Sukselainen. Ras- totesi. Hänen mukaansa kolme valtakunnanoikeuden selosti asiaa Sosialidemokraatti. Se myös mainitsi, että kaan sarjan oikeustapausta kommentoitiin myös useissa jäsentä oli presidentti Kekkosen uskottuja ja ”oli selvää, tiettävästi oikeusasiamies oli kehottanut valiokuntaa eurooppalaisissa lehdissä.486 Kesäkuussa 1962 korkein että kaikki vähänkin merkittävät puheet ja lausunnot odottelemaan oikeuskanslerin tutkimuksia.481 oikeus lievensi tuomioita merkittävästi ja kumosi viral- tulivat Kekkosen tietoon”. Tieto tästä riitti suitsimaan tapanot. Kuuskoski tuomittiin 120 päiväsakkoon.487 puheenvuoroja.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 347 SUSANNA REINBOTH 348

Kautensa alkajaisiksi Risto Leskinen mylläsi oikeus- ”Tapaus on sinänsä vähäinen, mutta sillä on vakava pe- Leskinen oli puuttunut Keinosen toimintaan jo vuonna asiamiehen toimintakertomuksen uusiksi. Aiemmin riaatteellinen merkitys. Käytännön kannalta se puoles- 1965 juuri ennen kuin tämä aloitti puolustusvoimien kertomuksessa oli julkaistu päätökset ja esitykset sellai- taan on uutena osoituksena siitä, että rautatien johtoa komentajana. Silloin oli paljastunut, että Keinonen sinaan, mutta nyt siirryttiin tiivistelmiin. Maaseudun koskeva kriisi olisi mitä pikimmin saatava selvitetyksi”, oli kuulunut joitakin vuosia aiemmin maalaisliittoon, Tulevaisuuden nimimerkki Sihti antoi kiitosta, sillä ”ly- Uusi Suomi kirjoitti. mutta eronnut puolueesta parin vuoden jälkeen. So- hyt ja keskitetty selostus asiasta, oikeuskysymyksestä tilailta kaikki poliittinen toiminta oli kiellettyä. Kun ja muista toimenpiteistä antaa selkeämmän kuvan kuin Leskinen kutsui eduskunnassa vierailleet dekkarit kuul- oikeusasiamies oli lehdistökohun perusteella lähettänyt RISTO LESKINEN kovin laajaksi paisuva esitys”. tavakseen. Ilta-Sanomien julkaisemassa, Lehtikuvan selvityspyynnön, silloinen puolustusvoimien komentaja 1.1.1962–30.9.1970 ottamassa kuvassa toinen etsivistä lueskelee rauhal- antoi saman tien Keinoselle suullisen muistutuksen. Kantelijoiden henkilöllisyyttäkään ei enää julkistet- lisesti lehteä odotellessaan pääsyä Leskisen puheille. Oikeusasiamies katsoi tämän riittäväksi.500 Laki oli tu toimintakertomuksissa. Leskisen mukaan ei ollut Kuvatekstin mukaan etsivä oli päivitellyt eduskunnan muuttumassa, eikä uuden lain mukaan poliittiseen puo- asianmukaista ilmoittaa esimerkiksi kantelijan olleen herkkänahkaisuutta. Toista etsivää ei saatu kuvattua, lueeseen kuuluminen enää johtaisi rangaistukseen.501 ”Puolustuslaitoksen vankilassa. koska hän pakoili kameraa.497 Vuonna 1969 lehdistö nostatti kohun Keinosen Hau- kannalta ”Myöskään ei vapaissa oloissa elävä, nuhteettomasti Päätös asiaan saatiin jo saman kuun aikana, joulun alla hon-huvilalla tehdyistä kellaritöistä. Yhdeksän neliö- vaeltanut kansalainen ehkä mielellään näe nimeään sii- 1965. Oikeusasiamiehen mukaan pääjohtaja Aalto oli metrin kellarin rakentamiseen oli käytetty varusmiehiä. vahingollinen häly” nä luettelossa, jossa suunnilleen joka toinen on eriastei- ”menetellyt taitamattomasti ja virka-asemaansa sopi- Ilta-Sanomien mukaan työt kestivät 12 päivää ja niihin nen vanki”, oikeusasiamies perusteli eduskunnassa. Hän mattomalla tavalla”. Aallolla oli kyllä oikeus ja velvol- osallistui 12–14 varusmiestä. Puolustusministeriö siu- arveli, että julkisuus oli saattanut jopa rajoittaa kansa- lisuuskin selvittää ääninauhojen seikkailuja, koska hän nasi hankkeen, sillä sen mukaan työt palvelivat koulu- laisten halua kääntyä oikeusasiamiehen puoleen.494 oli vakuuttunut siitä, että niissä olevia tietoja tai jopa tusta. Esimerkiksi pioneerien koulutukseen kuuluivat Oikeusasiamies kokonaisia nauhoja oli toimitettu ulkopuolisille. Pää- erilaiset louhinta- ja rakennustyöt, ministeriö perusteli. Leskisen kaudelle osui pari kunnon skandaalia. Ensim- töksestä selvisi, että Aallon ainoa tietolähde oli kansan- määrää Puolustus- mäisenä pöydälle tuli Rautatiehallituksen kadonneihin edustaja, joka oli kuullut jonkin salaisen tiedon valtiova- Asian noustua julkisuuteen pääesikunta lähetti Keino- kokousäänitteisiin liittynyt kohu. Epäilyjen mukaan rainvaliokunnan istunnossa. selle töistä 2 000 markan laskun.502 voimien komentajan nauhoista saattaisi olla kopioita asiattomien tahojen hallussa. Tätä selvittääkseen kaksi Rautatiehallituksen Leskisen huomautus koski sitä, että Aalto päätti etsi- Kun kohu oli jatkunut aikansa, Keinonen pyrki oikeus- syytteeseen rajoitetuilla poliisivaltuuksilla varustettua etsivää vieraili vien lähettämisestä eduskuntaan itsenäisesti. Asiasta asiamiehen puheille selvittämään asiaa. Hänen tarkoi- joulukuussa 1965 eduskunnassa kyselemässä nauhojen olisi pitänyt päättää Rautatiehallituksen yleisistunnossa tuksenaan oli hälventää epäluuloja ja oikoa mediassa varusmiesten perään. Kansanedustajat närkästyivät tästä niin paljon, tai Aalto olisi voinut pyytää apua oikeuskanslerilta.498 esiintyneitä vääriä tietoja. että puhemiesneuvosto usutti oikeusasiamiehen selvittä- Leskinen korosti, ettei VR:n rikostutkijoille ollut annet- käyttämisestä mään visiittiä.495 Myös lehdistössä arvosteltiin Rautatie- tu poliisivaltuuksia siinä tarkoituksessa, että pääjohtaja Tapaamisen jälkeisenä päivänä oikeusasiamies pyysi hallituksen silloisen pääjohtajan Erkki Aallon toimeen- voisi käyttää heitä apunaan ratkoessaan erimielisyyksiä puolustusministeriöltä selvityksen ja lausunnon. Sa- remonttimiehinä panemaa ”tiedusteluhyökkäystä” eduskuntaa vastaan, Rautatiehallituksen muiden jäsenten kanssa.499 malla hän yritti hillitä kohua lehdistölle antamallaan kuten Uusi Suomi operaatiota nimitti. Lehti ihmetteli, lausunnolla. mitä ääninauhalla voi olla, kun se aiheuttaa ”tällaisia Leskisen kauden merkittävin juttu liittyi puolustusvoi- epätoivoisia yrityksiä paljastaa mistä ja millä tavalla sen mien komentajan, kenraalimajuri Yrjö Keinosen huvi- ”Olisi toivottavaa, ettei ennen tämän selvityksen val- sisältö on joutunut kansanedustajien ulottuville”.496 lalla tehtyihin rakennustöihin. mistumista puolustusvoimien ja puolustusvoimien ko-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 349 SUSANNA REINBOTH 350

mentajan asemaa vaikeuteta ennenaikaisilla käsityksillä Viikkoa myöhemmin Keinonen teki HS:n ehdottamat Keinosta vahvasti tukenut keskustapuolueen pää-ää- mukaan Keinonen yritti saada toimintaansa liittyneet ja epäluuloilla, vaan odotetaan, kunnes tapahtuman johtopäätökset ja erosi. Hän tosin kertoi julkisuuteen nenkannattaja Suomenmaa pysyi linjalleen uskollise- tutkimukset keskeytetyiksi. Hän anoi eroa, mutta mää- arviointi voidaan perustaa varmistettuihin tosiasiatie- päättäneensä erota jo edellisenä syksynä, jolloin ”enti- na. Se kutsui paljastuksia naurisvarkauden tasoisiksi. ritteli eropäivän vasta muutaman kuukauden päähän. toihin.”503 sestäänkin niukkoja puolustusmäärärahoja tuntuvasti ”Puolustusvoimissa on varmasti koulutusohjelmien Sen jälkeen hän alkoi pitää pääesikunnan keskuspavil- vähennettiin”.506 puitteissa rakennettu ennenkin kellareita”, lehti vähät- jongissa omia tiedotustilaisuuksiaan eri puolueiden joh- Lausunnolla ei ollut sanottavaa vaikutusta, vaan lehdis- teli pääkirjoituksessaan ja syytti Keinosen ahdingosta tajille ja lehtien päätoimittajille. tö odotti malttamattomana selvitysten julkistamista. Syyskuun lopussa saatiin lopulta oikeusasiamiehen pää- oikeistolehtiä. ”Lehdistön olisi syytä odottaa mitä ho- Kun selvityksiä ei toimitettu julkisuuteen heti niiden tös: hän pyysi Helsingin hovioikeuden kanneviskaalia vioikeus sanoo. Puolustusministeri ei toki ole syypää ”Kun ilmeni, että Keinonen suunnitteli laajan lehdistö- valmistuttua, alkoi spekulaatio salaamisen syystä. Les- nostamaan syytteen Keinosta ja kahta hänen alaistaan syntyneeseen tilanteeseen.”510 tilaisuuden järjestämistä kesäkuun alussa, hallitus otti kinen ei suostunut vastaamaan kysymyksiin, mutta vastaan useista eri rikoksista. ”Oikeusasiamies katsoo asian käsiteltäväkseen. Presidentti ilmoitti, että ellei Ilta-Sanomat kysyi silti. Keinosen syyllistyneen useaan virkavelvollisuuden rik- Hovioikeuden istunnossa selvisi, että Keinonen oli Keinonen muuta eropäiväänsä aikaisemmaksi, hänet komiseen omanvoitonpyynnin vuoksi”, uutisoi STT. muunnellut totuutta väittäessään lehdistölle oikeus- vapautetaan tehtävistään eli erotetaan”, Suomen Kuva- ”IS olisi myös halunnut kysyä miksi ja miten oikeus- Pioneerikomppania oli tehnyt koulutusohjelmaan kuu- asiamiehen tutkimusten lähteneen liikkeelle hänen lehti kertoi. Lehti mainitsi tapahtumien kulun selviävän asiamies salaa kuulustelupöytäkirjaa, joka käsittääksem- lumattomia töitä Keinosen yksityisellä huvilalla, ja Kei- omasta aloitteestaan. Lehdistö oli kertonut tätä totuu- oikeuden pöytäkirjoista. Pöytäkirjat puolestaan erosivat me on julkinen asiakirja, ja jonka sisältö lehdistöllä ja nonen oli taivuttanut alaistensa antamaan niistä vääriä tena, koska kukaan ei ollut sitä kiistänyt. Tosiasiassa olennaisesti siitä, mitä Keinonen kertoi muistelmissaan suurella yleisöllä siten on oikeus vaatia ja saada tietoon- tietoja puolustusministeriölle laskutuksen pohjaksi.507 oikeusasiamies oli ollut liikkeellä jo ennen Keinosen ennen kuolemaansa, lehti jatkoi.514 sa. Vielä IS olisi halunnut kysyä oikeusasiamieheltä ketä yhteydenottoa. Selvisi myös, että kellaritöiden lisäksi hän suojelee pitämällä kuulustelupöytäkirjoja selkänsä Keinonen ilmoitti STT:lle olevansa hämmästynyt syyt- tutkimuksissa oli paljastanut muitakin epäselvyyksiä. Keinonen tuomittiin hovioikeudessa 105 päiväsakkoon takana ja onko kenraali Keinosen mielentasapaino ja teestä. Hänen mukaansa puolustusministeri oli asiasta Näistä puolustusvoimat oli lähettänyt Keinoselle lähes jatketusta ja tahallaan osaksi omanvoitonpyynnin vuok- maine ehkä tärkeämpi kuin esitettyjen syytösten selvit- samalla tavalla vastuussa kuin hän itsekin, koska ”olen 9 000 markan laskun.511 si tehdyistä virkavelvollisuuden rikkomisista. Kellaritöi- täminen julkisuudessa?”504 toiminut hänen kanssaan avoimessa yhteistoiminnas- den lisäksi pioneerikomppania oli ahkeroinut tontilla sa”. Keinonen myös korosti kääntyneensä itse oikeus- Lehdistö luonnehti oikeudenkäyntiä hyvin värikkääksi. muutenkin. Se oli purkanut vanhan saunan, tehnyt Kohun ollessa kiivaimmillaan Helsingin Sanomat arvioi, asiamiehen puoleen, koska oli täysin vakuuttunut me- Keinonen muun muassa poltti totaalisesti päreensä ho- uuteen saunaan perustukset, kaivanut kaivon ja raken- että kyse oli pikemmin tyylistä kuin juridiikasta. Vaikka nettelynsä laillisuudesta. Hän kävi oma-aloitteisesti vioikeuden odotustilassa. Istunnossa hänen puolustuk- tanut laiturin. Epäselvyyksiä löytyi myös Keinosen puo- varusmiesten kouluttaminen kellarinrakentajiksi olisi selostamassa asiaa oikeusasiamiehelle sen takia, että sensa syytti todistajia valehtelusta. lison 50-vuotispäivien järjestelyissä.515 miten laillista ja yleistä tahansa, puolustusvoimien ko- asiasta oli nostettu ”puolustuslaitoksen kannalta vahin- mentajan uskoisi harkitsevan kahteen kertaan, voiko gollinen häly”.508 Keinonen oli myös yrittänyt saada autonkuljettajansa Myöhemmin korkein oikeus korotti rangaistusta 150 hän menetellä näin. valehtelemaan puolestaan. Hän oli lähettänyt autonkul- päiväsakkoon eli sakkoja tuli maksettavaksi 4 500 mark- Keinonen puhui häneen kohdistuneesta ajojahdista. jettajalleen valmiiksi kirjoitetun, Keinoselle edullisen kaa. Korkein oikeus katsoi, että Keinonen oli pyrkinyt ”On samantekevää, mihin oikeusasiamies päätyy tut- Aamulehti ei kuitenkaan voinut uskoa, että edes hän todistajanlausunnon. Autonkuljettaja ei kuitenkaan eri yhteyksissä välttämään maksamasta tehdyistä töistä kimuksissaan. Ilman tutkimuksiakin on selvää, ettei tarkoittaisi oikeusasiamiehen kuuluvan ”jahtaajiin”. halunnut allekirjoittaa sitä vaan otti yhteyttä puolustus- mitään. kenraali Keinonen ole tajunnut kaikkia korkeaan ase- ministeriöön ja paljasti koko juonen.512 Keinonen selitti maansa liittyvä velvoituksia. Jos hän ei osaa tehdä oi- ”Tapahtunutta voidaan tietysti tarkastella monelta kan- oikeudessa, että kyse oli vain autonkuljettajan muistin Vaimon 50-vuotisjuhliin ei olisi saanut käyttää valtion keaa johtopäätöstä menettelynsä luomasta tilanteesta, nalta ja yksi on Keinosen oma näkökulma, mutta tällöin- virkistämisestä.513 varoja lainkaan. Toinen alaisista sai tuomion, toinen ei.516 hänen omatuntonsa on ilmeisesti vilustunut kylmässä kin vetoaminen puolustusministeriin tuntuu enemmän kellarissa”, HS kirjoitti.505 yritykseltä laajentaa juttua ja samalla siihen sekoittuu Keinosen kuoleman jälkeen vuonna 1977 Suomen Ku- Sananvapaus oli Leskisen tarkasteltavana monesta eri vastuun pakoilemisen maku”, kommentoi Aamulehti.509 valehti kertoi lisätietoja Keinosen toiminnasta. Lehden kulmasta.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 351 SUSANNA REINBOTH 352

Vuonna 1963 Leskinen selvitti Suomen elokuvatarkas- Missä tapauksissa tavallinen kansalainen voi toimia lain ”Lienee ensimmäinen kerta, jolloin oikeusasiamiehelle vimpien sanomalehtien lukeminen. Vuoden sisällä leh- tamon eli sensuurin toimintaa. Suomen Kuvalehti puhui suhteen virheellisesti ilman, että menettely antaa aihet- kannellaan oikeuskanslerin virastoa koskevassa asiassa”, tijuttujen perusteella oli alkanut neljä selvitystä. ”Onpa sensuuriskandaalista, sillä tarkastamon linja oli ollut ta muihin toimenpiteisiin, jatkoi nimimerkki Pysäköin- Leskinen sanoi STT:lle lokakuun lopussa.524 Neljä päivää tälläkin hetkellä vireillä eräs syyte, jonka esille tulon ”vanhentunut, rappeutunut, ytimestään laho”. Tarkasta- tivirheestä sakotettu lainopin ylioppilas. myöhemmin lehdet kertoivat, ettei Leskinen ryhdy tut- aiheutti Helsingin Sanomissa ollut kirjoitus.” mo ei edes vastannut siihen kohdistuvaan kritiikkiin, ja kimaan kantelua, koska hänen toimivaltaansa ei kuulu Kuvalehden mukaan sananparreksi oli tullut, että ”sen- ”Pyydän, että Oikeuskansleri ja/tai Eduskunnan Oikeus- puuttua oikeuskanslerin virkatoimiin.525 ”Ainoa vaikeus tahtoo olla työvoiman puute”, Leskinen suuri ei vastaa”. asiamies antavat tästä asiasta kansantajuisen vastauk- sanoi. Kanslialla oli kaksi kokopäiväistä ja yksi puolipäi- sen, joka on omiaan lisäämään kunnioitusta lakia ja Median puolustusrintama johti kuitenkin siihen, että väinen lainopillista sihteeriä. Lisäksi kansliassa työsken- ”Kuinka ollakaan – nyt sensuuri oli pakotettu vastaa- lainkäyttöä kohtaan”, lainopin ylioppilas kyseli.519 oikeuskanslerinvirasto perääntyi eikä lähdesuojaa mur- teli puhtaaksikirjoittaja ja kirjaaja. maan. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun rettu. Vuotta myöhemmin vuototutkinta loppui tulok- johdosta se on joutunut selvittelemään toimintansa Vähemmän yllättävästi tuleva lakimies jäi ilman settomana.526 Leskinen korosti, että päämääränä ei ollut syytteiden epäsäännöllisiä piirteitä”, Kuvalehti kirjoitti. Lehti toi- vastausta, joten ”tietämättömyydessä yhä elämme”, nostaminen vaan siitä huolehtiminen, ettei virhe toistu. voi, että Suomen filmintarkastusolot järjestettäisiin kuten Etelä-Suomen Sanomien pakinoitsija Aki asian Oikeusasiamies näkyi mediassa myös Risto Leskisen ”Vaikka huomautus esitetäänkin vain kulloinkin ky- vihdoin nykyaikaiselle ja länsimaiselle tasolle.517 muotoili.520 antamissa henkilöhaastatteluissa. symyksessä olevalle viranomaiselle tai virkamiehelle, tulee se kuitenkin laajemmaltikin tiedoksi EOA:n vuo- Oikeusasiamies päätyi helmikuussa 1964 siihen, että Toinen sananvapauteen liittynyt kohu koski yritystä Helsingin Sanomat julkaisi laajan jutun marraskuussa sittaisessa toimintakertomuksessa.”527 elokuvatarkastamon toiminnassa oli ollut korjausta murtaa Helsingin Sanomien toimittajan lähdesuoja sen 1962, kun Leskinen oli hoitanut virkaansa vajaan vuo- vaativia pikkurikkeitä. Joissain tapauksissa tarkastusti- jälkeen, kun hänelle oli ennen aikojaan vuodettu budjet- den. Uusi työ oli vastannut odotuksia. Suomen Kuvalehti julkaisi tammikuussa 1966 Leskisen laisuuksissa oli vain yksi tarkastamon jäsen, myös lapsia titietoa. Sanomalehtimiesten liitto teki asiasta kantelun haastattelun otsikolla ”Pienen ihmisen suojelija”. Jutun oli päästetty katsomaan tarkastettavia elokuvia, tarkas- oikeusasiamiehelle ja paheksui sitä, että oikeuskansle- ”Aina tulee uutta asiaa ja uusia ihmisiä vastaan ja laajat mukaan Leskinen oli saanut Kakolan kaltereiden takaa tuspäätös oli saatettu antaa vain suullisen tai kirjallisen rinvirasto ja keskusrikospoliisi olivat yrittäneet ”ras- tarkastusmatkat puolustuslaitoksen piirissä ja vanki- onnittelut ja tervehdyksen sen jälkeen, kun hänet oli selostuksen perusteella eikä valitusoikeudesta aina kaasti painostaa” lehtimiehiä paljastamaan lähteensä.521 loissa tuovat vaihtelua pöydän ääressä suoritettavaan valittu toiselle kaudelleen. ”Pojat olivat tyytyväisiä. Tei- muistettu mainita. Virheet johtuivat oikeusasiamiehen Kuulusteluissa oli toimittajan lisäksi käynyt Helsingin työhön. Ja jollei matkoja satu kohdalle, käyn viikonlop- dät tunnetaan asiallisena miehenä, joka ottaa huomioon mukaan lähinnä liian suuresta työtaakasta, teknisten Sanomien päätoimittaja Heikki Tikkanen. He olivat puina metsästämässä”, Leskinen kertoi. meidänkin, raitapukuisten Jerikon tien kulkijoiden välineiden puutteista ja vanhentuneesta lainsäädännös- vedonneet saman vuoden heinäkuussa hyväksyttyyn ongelmia.” Tällaiseksi Leskinen haastattelussa mää- tä. Hän kiirehtikin elokuvien tarkastusta koskevan lain- lakiin, joka turvasi toimittajille lähdesuojan. Kuulusteli- Toimittaja mainitsi, että ”haastattelua edeltäneenä sun- rittelikin oikeusasiamiehen tehtävän, pienen ihmisen säädännön uudistamista.518 jat olivat kuitenkin sanoneet, ettei se päde esitutkinnas- nuntaina kaatuneet kolme rusakkoa selittivät varmaan suojelemisen. sa.522 Lehtitietojen mukaan toimittajaa oli uhattu jopa oikeusasiamiehen hyvän tuulen, vaikka haastattelija Päätös innoitti Ilta-Sanomien lukijaa ihmettelemään kuritushuonetuomiolla, jos hän ei paljasta lähdettään.523 myöhästyikin kymmenen minuuttia”. ”On muistettava, että hävinnyt huutaa eniten; halusi tai ylimpien laillisuusvalvojien lepsua linjaa. Oikeusasia- ei, hävinnyt tulee aina muovailleeksi ihmisten käsitystä mies oli todennut valtion elokuvasensuurin toimineen Tapaus sai lehdistön ryhmittymään yhtenäiseksi rinta- Vangit olivat suurin asiakasryhmä, Leskinen kertoi. oikeudesta”, Leskinen sanoi. Kertomansa mukaan hän ”lainvastaisesti, virheellisesti ja periaatteellisessa mie- maksi puolustamaan vasta saatua lähdesuojaa – tai ano- Tämä ei johtunut siitä, että vankilat olisivat kurjia tai pyrki varaamaan aikaa vankien puhutteluille. ”Kun on lessä oikeusturvallisuutta vaarantavasti”, mutta edellytti nymiteettisuojaa, kuten sitä silloin nimitettiin. edes huonoja, vaan oli inhimillistä, että vangit tunsivat pitkät tuomiot, minullakin täytyy olla aikaa.” vain korjausta vääriin menettelytapoihin eikä muita usein tulleensa väärin tuomituiksi tai kohdelluiksi. toimenpiteitä, hän kummasteli ja viittasi myös kahteen Oikeusasiamies Leskisen mukaan tapauksella oli suuri Leskisen mukaan vangit lukivat paljon, ja muutaman muuhun ylimpien laillisuusvalvojien nahkapäätökseen. periaatteellinen merkitys, mutta myös toinen asia teki Myös lehdistä saatiin aineksia selvityksiin, ja sen takia vuoden istumisen jälkeen vanki oli aivan toinen mies siitä erikoisen. vanhemman sihteerin aamutoimiin kuului merkittä- kuin teon tehdessään.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 353 SUSANNA REINBOTH 354

”Uutena ihmisenä hän konstruoi teon uudestaan ja ih- Leskisen kausi päättyi, kun hänet nimitettiin oikeus- Poliitikkojen paikkaillessa oikeusasiamiehen vaalissa mettelee entistä minäänsä. Kuinka on mahdollista, että kansleriksi elokuussa 1970.531 saamiaan kolhuja Kaarlo Ståhlberg aloitti viran hoita- hän on sellaisen teon tehnyt? Ei, ei hän ole tehnyt sitä; misen intoa puhkuen. Helsingin Sanomat kertoi, että hän on oikeastaan syytön. Ja sitten hän kirjoittaa oi- Puolueiden kesken alkoi riitely siitä, kenestä tulee hänen ensimmäisenä työpäivänään 1. lokakuuta 1970 Ståhl- keusasiamiehelle. Tällaisia kirjeitä saapuu paljon.” seuraajansa. Sosiaalidemokraatit halusivat paikalle oman berg saapui virkapaikalle tuntia liian aikaisin. Hän miehensä, ja heidän ehdokkaansa oli oikeusasiamiehen saapui toimistoonsa jo kahdeksaksi, kun työaika alkoi 532 Suorasukaisiakin kirjeitä tuli: ”Eduskunnan Herra Oi- varamiehenä toiminut 32-vuotias Olavi Heinonen. yhdeksältä.540 keusasiamies! Miksette perkele enää vastaa mun kirjei- KAARLO L. STÅHLBERG 528 ”Oikeusasiamiehen tuolille tungos”, otsikoi Helsingin Sa- siini. Kunnioittavasti…” 1.10.1970–31.12.1973 Media muisti mainostaa myös uuden oikeusasiamiehen nomat.533 Lehdistö osallistui innokkaasti Leskisen seuraa- sukulaisuutta presidentti Kaarlo J. Ståhlbergin kanssa. Kolme vuotta myöhemmin Suomen Kuvalehti selvitti jan etsintään, ja lopulta yksi ehdokas nousi kärkisijoille. Se päätyi myös kysymykseksi Etelä-Suomen Sanomien haastatteluin, ”kuinka hupsu saa virkamies olla”. Yksi ”Ståhlberg vahvin ehdokas uudeksi oikeusasiamieheksi”, tietovisaan. Oliko uusi oikeusasiamies ensimmäisen haastateltavista oli Risto Leskinen. Ensin selvitettiin, uutisoi STT534 ja oli oikeassa. Kaarlo Ståhlberg voitti en- ”Asioita katsoo presidentin poika, pojanpoika vai veljenpoika? Oikea uskoiko Leskinen lentäviin lautasiin. simmäisellä kierroksella Olavi Heinosen äänin 108–85.535 vastaus oli pojanpoika.541

”Niillä on erittäin tärkeä tehtävä savikiekko-ammunnas- Helsingin Sanomat kuvaili vaalia ”erikoislaatuiseksi”. aivan eri Ensimmäistä kertaa lehdet julkaisivat uudesta oikeus- sa”, Leskinen vastasi. Jos hän sattuisi näkemään lentävän Vaalia jouduttiin jonkin verran siirtämään, ja siirron asiamiehestä myös virkaanastujaishaastatteluja. Niissä lautasen laskeutuvan eduskunnan mäelle, hän kertoi syistä liikkui huhuja. HS:n mukaan hallituspuolueet tavalla kuin Ståhlberg nosti esiin apulaisoikeusasiamiehen tarpeen. aikovansa hankkia konkreettista näyttöä ennen kuin yritettiin ilmeisesti viime hetkellä saada saman ehdok- kertoisi kenellekään. Olisiko esimerkiksi lumihangessa kaan taakse, toisin sanoen keskustapuolue äänestämään kirjoituspöydän ”Apulaisoikeusasiamiehen viran perustaminen on mitä jälkiä? ”En usko, että mikään laskeutuu jälkiä jättämättä.” demariehdokas Olavi Heinosta. Neuvottelut eivät tuot- suurimmassa määrin tarpeen vaatimaa. Nythän sen sei- taneet tulosta, vaan keskusta äänesti ei-sosialistien rin- takaa” ”Saavatko alaisenne uskoa lentäviin lautasiin? kan parhaiten tietävät ne henkilöt, jotka ovat aiemmin tamassa virkaan Ståhlbergin.536 tätä tehtävää hoitaneet. Käsitykseni mukaan he ovat – Tässä työssä täytyy olla tarkka apulaistensa suhteen.” ehdottomasti sitä mieltä, että apulaisoikeusasiamiehen Demarit pahastuivat hallitusrintaman rakoilusta.537 toimi pitäisi saada aikaan”, Ståhlberg sanoi Etelä-Suo- ”Saako virkamies pukeutua poikkeavasti, esimerkiksi Äänekkään paheksuntansa esitti sosiaalidemokraattien Oikeusasiamies men Sanomissa.542 kulkea hippivaatteissa asiaankuuluvine tiukuineen, joita silloinen puoluesihteeri, kansanedustaja Kalevi Sorsa. hän voisi helistellä mietiskellessään? Hänen mielestään porvarien pelailu esti pätevimmän laskeutuu kansan Oikeusasiamiehen paisunut työmäärä oli ollut esillä jo henkilön valinnan oikeusasiamieheksi.538 – Alaisen mielestä saattaisi kello olla mukavakin esi- keskuuteen ja lähtee pitempään, sillä myös edeltäjä Risto Leskinen oli puhu- miehen kaulassa, mutta kyllä minä sellaiseen alaiseen HS arvosteli pääkirjoituksessaan vaalin puoluepoliittisia nut siitä. Oikeuskansleri oli alkanut jäädä kakkoseksi suhtautuisin epäillen, joka tuntisi tarvitsevansa jotain kytkentöjä. Lehden mielestä puoluelinjoilla ei saisi olla kiertueelle Lappiin kanteluiden määrässä. Suljetuista laitoksista tulevat kulkusia ajatustensa selvittämiseen!”529 ratkaisevaa merkitystä. Muissa maissa oikeusasiamie- kantelut alkoivat myös olla vähemmistönä ”vapaasta heksi yritettiin löytää arvovaltaisia ja kokeneita henki- ja Karjalaan maailmasta” tulevien kanteluiden tulvassa, Leskinen 543 Vuoden 1970 alussa Suomen Kuvalehti kuvaili Risto Les- löitä, ja vaalit pyrittiin saamaan yksimielisiksi. luonnehti Helsingin Sanomien haastattelussa. kisen olevan suosittu kaikissa piireissä. Suosiosta kertoi myös hänen työmääränsä ripeä kasvu. ”Hänen avullaan ”Oikeusasiamiehen arvovaltaa ajatellen olisi siis päästävä Perustuslakivaliokunta oli havainnut ongelman ja eh- uskotaan pahimpienkin vääryyksien oikenevan”.530 ratkaisuun jo ensimmäisessä äänestyksessä”, HS toivoi.539 dotti helmikuussa 1969 apulaisoikeusasiamiehen viran

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 355 SUSANNA REINBOTH 356

perustamista.544 Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen rikosasianajaja Matti Wuori. Hän arvioi etukäteen tuleva oikeusasiamies – Jacob Söderman halusi virkaan Täytettäessä oikeusministeriön lainsäädäntöosaston eduskunnalle lokakuussa 1970545, ja niinpä apulaisoikeus- Ilta-Sanomille, että aineiston pitäisi johtaa syytteisiin, apulaisprofessori Antti Kivivuoren, mutta Ståhlbergin päällikön virka oikeusasiamies on silkan lainopillisen asiamies aloitti työnsä vuoden 1972 alusta.546 Ensim- mutta ”niitä eivät aina säätele vain juridiset seikat”. mielestä nimitys olisi hallitusmuodossa säädettyjen tempun turvin selittänyt oikeistolaiset virkamiesehdok- mäiseksi viran hoitajaksi valittiin Aapo Lehtovirta.547 ”Myös poliittinen tarkoituksenmukaisuus vaikuttaa virkaylennysperusteiden vastainen. kaat sosialidemokraattista ehdokasta pätevämmäksi”, syytteiden nostoa harkittaessa”, Wuori sanoi. Kantelun Sosialidemokraatti kirjoitti pääkirjoituksessaan. ”Oi- Apulaisoikeusasiamiehen viran perustaminen mah- tarkoituksena oli hänen mukaansa myös nostattaa kes- Söderman piti oikeusasiamiehen puuttumista asiaan keusasiamiehen toimenpide on nähtävä epätoivoisena dollisti oikeusasiamiehen oma-aloitteisen toiminnan kustelua silloisesta poliisilaista, jota hän kuvaili osittain ”oudoksuttavana menettelynsä puolesta sikäli, että hän yrityksenä lainopin valekaavussa ajaa oikeiston valta- laajentamisen, Ståhlberg arvioi Etelä-Suomen Sanomien perustuslain vastaiseksi.549 on pitänyt toimintaani oikeusministerinä perustuslain pyrkimyksiä lainvalmistelussa. Jäämme kysymään, mis- haastattelussa helmikuussa 1971. Hän myös kommen- vastaisena kuulematta minua henkilökohtaisesti tai sä määrin kansalaisten luottamus oikeusviranomaisten toi lyhyesti edellissyksyistä keskustelua oikeusasiamie- Kantelijat saivat selvän osavoiton. Syyskuussa 1971 kannanotostaan edes etukäteen ilmoittamatta”. Söder- ns. puolueettomuuteen tällä erää alenee.”556 hen vaalitavasta ja näki riskejä siinä, että oikeusasiamies Ståhlberg ehdotti mielenosoitusten häiriöttömän kulun man kertoi keskustelleensa nimityksestä oikeuskans- valittiin määräajaksi. Jos istuva oikeusasiamies haluaisi turvaamista lailla. Hänen mukaansa poliisi ei ylittänyt lerin – siis edellisen oikeusasiamiehen Risto Leskisen Kiistaan puuttui myös Suomen Demokraattiset Laki- jatkaa, hän saattaisi tietoisesti tai tietämättään pyrkiä toimivaltuuksiaan kesän 1970 mielenosoituksissa mut- – kanssa ennen asian esittelyä. Leskinen oli katsonut, miehet. Se paheksui, ettei Ståhlberg ollut ennen ratkai- varmistamaan uudelleenvalintansa. ”Mikäli tällaista ta piti todennäköisenä, että eräissä tapauksissa poliisi että nimitys on sallitun harkintavallan rajoissa.553 Les- suaan kysynyt Södermanin kantaa asiaa. Tämän vuoksi tapahtuu, se on luonnollisesti suuri epäkohta.” käytti voimakeinoja, jotka eivät olleet puolustettavissa. kinen saneli lausunnon valtioneuvoston pöytäkirjaan, oli yhdistyksen mukaan kysyttävä, täyttikö Ståhlberg Hän vaati, että esimiehet valvoisivat alaistensa poliisi- ja sen mukaan kaikki virkaan ilmoittautuneet täyttivät itse viran pätevyysvaatimukset eli oliko hän ”eteväksi Ståhlberg kuitenkin kiisti, että hän pitäisi vaalijärjestel- toimintaa niin, että käytetyt voimakeinot voitaisiin jäl- muodolliset kelpoisuusehdot. Sen takia nimitettävän laintuntijaksi tietty henkilö”.557 mää epäonnistuneena. kikäteen selvittää. Sen takia poliisien vaatetukseen olisi valitseminen on nimittäjän harkinnassa.554 hyvä kiinnittää nimi- tai numerolaatta.550 Ståhlberg vastasi Demokraattisten Lakimiesten arvos- ”En suinkaan. Pidän luonnollisena, että valinnan tekee Vasemmistolehdistö ärhenteli Ståhlbergille. Kansan teluun Ilta-Sanomissa. eduskunta, vaikkakin siihen voi sisältyä puoluepoliitti- Hän myös määräsi syytteeseen Kuopion poliisimesta- Uutisten otsikko kuului: ”Taantumus iski Ståhlbergina. sia näkökohtia. Edelleen on mielestäni hyvä, että virka rin. Tämä oli evännyt Savon Sosialistiselta Nuorisolii- Uusi nimityskiista oikeushallinnossa.” Uutisen mukaan ”Väitteeseen, jonka mukaan olisin joko hyväuskoisuut- on määräaikainen. Näin sen vuoksi, että kun oikeusasia- tolta oikeuden shaahinvastaiseen mielenosoitukseen ”edistyksen ja taantumuksen sylipaino oikeushallinnon tani tai muusta syystä selvästi tehnyt poliittista työtä miehen tulisi seurata myös oikeuselämän kehitystä ja Kuopion torin laidalla.551 asioissa jatkuu”. Porvarilliset puolueet olivat lehden oikeiston hyväksi, vastaan sanomalla hah-hah-hah.” vieläpä pyrkiä sitä johtosääntönsä puitteissa ohjaamaan, mukaan pyrkineet ”parhaansa mukaan pitämään oi- Arvostelijat eivät hänen mukaansa ottaneet huomioon niin voidaan ainakin kuvitella, että mikäli oikeusasia- Ståhlberg oli jo aiemmin toivonut perusoikeusjärjes- keushallinnon korkeimpia virkapaikkoja hallussaan yhtä seikkaa: myös Kivivuoren kilpailija, silloinen lain- miestä säännöllisin väliajoin vaihdetaan, on mahdollista telmän kehittämistä niin, etteivät perusoikeuksia kos- ja estämään edistyksellisten henkilöiden valinnan nii- säädäntöjohtaja Henrik Grönqvist, oli vasemmistolai- saada ikään kuin uutta verta tähän työhön. Jos sama kevat hallitusmuodon säännökset jäisi ”jumalalliseksi, hin”.555 nen. ”Ainakin minun tietääkseni”, Ståhlberg sanoi. mies istuu oikeusasiamiehenä kymmeniä vuosia, on vä- kivettyneeksi oikeudeksi”. Missään tapauksessa niitä ei hemmän todennäköistä, että virastosta lähtee jatkuvasti tulisi soveltaa niin, että ne toimivat toivottavan kehi- Suomen Sosialidemokraatti kutsui Ståhlbergia ”oikeiston Ståhlberg kertoi Ilta-Sanomille, että hänellä oli ollut uusia virikkeitä.”548 tyksen jarruna, Helsingin Sanomat siteerasi Ståhlbergin asiamieheksi”. Sen mukaan oikeisto kahmi jatkuvasti vain pari tuntia aikaa ”junailla” asiaa ennen valtioneu- esitystä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kokouksessa lisää valtaa, ja ”erityisen tärkeää oikeistolaiselle vallan- voston istuntoa. Hän yritti olla yhteydessä Söderma- Sananvapautta koskeva keskustelu jatkui. Jo Leskisen Oulussa.552 käytölle on ollut lainvalmistelun säilyttäminen täysin niin, mutta tämä oli ollut ”jossakin sos.demien kokouk- kaudella oikeusasiamiehelle oli tehty kantelu poliisin porvarikäsissä”. sessa ja tavoittamattomissa”. kovista otteista Iranin shaahin vierailun aikana pide- Ståhlbergin kauden suurin kohu nousi lokakuussa 1971, tyissä mielenosoituksissa. Kantelua koordinoi oikeus- kun hän puuttui oikeusministeriön lainsäädäntöosaston ”Havainnollisen esimerkin tilanteesta antaa eduskun- Ståhlberg ei halunnut ottaa kantaa omaan pätevyy- tieteen ylioppilas, sittemmin tunnettu ihmisoikeus- ja päällikkönimitykseen. Silloinen oikeusministeri – ja nan lainvalvojan, oikeusasiamiehen tuore menettely. teensä.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 357 SUSANNA REINBOTH 358

”Minun itseni on vaikea sanoa, olenko ’eteväksi laintun- eduskunnalle päivä sen jälkeen, kun neuvottelukutsu oli Kuvalehden mukaan vierailu herätti paikkakuntalaisissa Kiertueen jälkeen Ståhlberg totesi Kalevalle, että mat- tijaksi tietty henkilö’”. Hän sanoi sen arvioinnin olevan esitetty.561 epäilyksiä. ”Tokko tuo poikanen meiän asioille mitään kalla tuli korostetusti esille oikeussuojan puutteet. Kun ”ellei nyt aivan korkeammassa kädessä, niin ainakin mahtaa”, epäili yksi. ”Hyvä kun herrat tulee tänne muu- esimerkiksi toteutettiin paikallisen väestön toimeen- ulkopuolisten asia”.558 Vaikka Ståhlbergia arvosteltiin puuttumisesta oikeus- tenkin kuin kaloja narraamaan”, jatkoi toinen. tuloa sivuavia suuria valtion hankkeita, teoriassa olevia ministerin toimintaan, hänelle annettiin myös kiitosta. valitusmahdollisuuksia ei voida käyttää pitkien etäi- Ilta-Sanomien mielipideosastolla julkaistiin parin päivän Suomen Kuvalehti kiinnitti huomiota riitaisasti valitun Paikalla oli myös kuusivuotias Leena Guttorm, joka syyksien ja korkeiden kustannusten vuoksi. Kaikkiaan päästä kansanedustaja Ilkka Taipaleen (sd) kipakka vas- oikeusasiamiehen itsenäiseen toimintaan. Shaahimie- oli lehden mukaan tullut paikalle, koska halusi nähdä, Ståhlberg oli tyytyväinen kierrokseen. taus Ståhlbergille. lenosoituksien yhteydessä hän antoi tukea vasemmis- ”mahtuuko se iso mies kunnantaloon”. Hyvin mahtui, ton esittämille näkökannoille, mutta heti perään sai ja mies havaittiin mukavaksi ja tärkeilemättömäksi, Ku- ”Keskusteltaessa paikallisen väestön kanssa asioita ”Mistä lähtien eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäviin kyytiä demarioikeusministeri. valehti kertoi. Lapin pahin kirosanakin selvisi matkan katsoo aivan eri tavalla kuin kirjoituspöydän takaa. Ko- on kuulunut virkanimitysten yhteydessä kaivaa esiin aikana. Se on METTÄHALLITUS. konaisuutena matka ei ainakaan ’epävastannut’ ennak- hakijan poliittinen kanta, ilmoitella siitä iltapäiväleh- ”Eduskunnan uusi oikeusasiamies antaa sen kuvan, että ko-odotuksia”, Ståhlberg sanoi.567 dissä ja todeta ’yhtä sosiaalidemokraattiseksi ja yhtä hän tekee ratkaisunsa riippumatta siitä, miten edistyk- Ståhlberg lupasi vastauksen jokaiselle avunpyytäjälle. vasemmistolaiseksi’?” Taipale tiedusteli.559 sellisinä tai taantumuksellisina niitä pidetään. Siis niin Pari kuukautta myöhemmin Ståhlberg esitti valtioneu- kuin riippumattoman lakimiehen tulee. Ståhlbergin ”Jos vastaukset viipyvät kovin kauan, valittakaa minulle, vostolle, että pohjoisimpien kuntien asukkaiden oikeus- Joukko oikeusoppineita otti myös kantaa Ståhlbergin henki elää”, Suomen Kuvalehti analysoi.562 että toimin hitaasti.”564 turvaa olisi parannettava. Hänen mukaansa Utsjoen toimintaan. Muiden muassa professori Aulis Aarnion, ja Inarin asukkaille ”on aiheutunut ja tulee luultavasti oikeustieteen tohtori Lars D. Erikssonin ja oikeustie- Ståhlbergin kauden suuri innovaatio oli laskeutua Myös Helsingin Sanomat teki laajan juttusarjan Ivaloon, aiheutumaan kohtuuttomia oikeuden menetyksiä”. Pul- teen lisensiaatti Antero Jyrängin allekirjoittamassa kansan keskuuteen. Oikeusasiamies teki kaksi suurta Utsjoelle, Nuorgamiin ja Karigasniemelle suuntautu- mia aiheuttivat muun muassa isojaon keskeneräisyys ja mielipidekirjoituksessa pidettiin vahingollisena, että julkisuutta saanutta kiertuetta, toisen Lappiin ja toisen neista vierailuista. HS:n mukaan kiertue alkoi heikolla siinä tapahtuneet virheet, maanomistusolojen yleinen oikeusasiamies oli puuttunut tarkoituksenmukaisuus- Pohjois-Karjalaan. yleisömenestyksellä. sekavuus, laajat vesipiirirajankäynnit ja vesistöjen sään- näkökohtien pohjalta tehtävään poliittiseen päätökseen. nöstely. Kaikki tämä vaikeutti perinteisten elinkeinojen ”Tarkoitukseni on mennä kansan keskuuteen kuun- ”Vain kourallinen ’sorrettuja ja raskautettuja’ kansalaisia eli poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen toteutu- ”Oikeusasiamiehen menettely merkitsee puuttumista telemaan, mitä valittamista ihmisillä on. Yritän täten odotteli ivalolaisen hotellin käytävässä puheille pääsyä”, mista.568 valtioneuvostolla olevaan harkintavallan käyttöön ja purkaa byrokratian muuria, toisin sanoen koetan paran- HS kertoi. Kaikille ei ollut valjennut, mikä vieras oli mie- on siis selvästi poliittista kannanottoa”, oikeusoppineet taa kansan ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisiä yh- hiään. Hotellin kulmilla pyörähdellyt mies oli halunnut Syksyllä 1973 Ståhlberg teki vielä samanlaisen kiertueen totesivat.560 teyksiä”, Ståhlberg kertoi Suomen Kuvalehdessä ennen tietää, ”pyrkiikö se eduskuntaan vai onko se jo siellä”.565 Karjalaan.569 Samoihin aikoihin julkisuuteen tuli tieto kiertueita.563 Ståhlbergin jatkohalujen puutteesta. Hän oli palaamas- Södermanin saamat moitteet eivät olleet ensimmäi- Vierailu noteerattiin myös Kalevassa. Se nosti uutisensa sa asianajajaksi toimistoon, jossa hän oli osakkaana. nen kerta, kun oikeusasiamies ojensi entistä tai tulevaa Lapin-kierroksen jälkeen Suomen Kuvalehti poh- kärkeen keskustelun siitä, pitäisikö saamelaisilla olla oikeusasiamiestä. Risto Leskinen antoi syksyllä 1963 ti laajassa kuvareportaasissaan turneen antia. ”Jäikö oma oikeusasiamies. Ståhlberg suhtautui ajatukseen ”Suostuin oikeusasiamiehen virkaan sillä varauksella, huomautuksen entiselle oikeusasiamiehelle Johan Otto eduskunnan oikeusasiamiehen Lapin-kiertue keskus- myönteisesti mutta epäili, ettei aika ollut vielä kypsä että en hoida sitä kuluvaa toimikautta kauemmin. Tästä Söderhjelmille. Oikeusministerinä silloin toiminut teluterapiaksi vai oliko siinä alkua uudelle yhteydelle siihen. olen pitänyt kiinni koko ajan”, Ståhlberg ilmoitti.570 Söderhjelm sai moitteet siitä, että hän oli vienyt edus- perimmäisen pohjoisen ja päätöksentekijöiden välillä, kunnalle esityksen virkamiespalkoista niin vauhdik- sen näyttää aika. Kahdeksan tuntia Taka-Lapin murhei- ”Jos Etelä-Suomesta otetaan sata henkilöä, heistä 70 Saman tien mediassa kerrottiin, että vahvimmilla työn kaasti, ettei ehtinyt neuvotella asiasta Akavan kanssa ta toi Ståhlberg nauhurissaan etelään.” kysyisi, mitä hittoa saamelaiset oikeusasiamiehellä te- jatkajaksi oli keskustapuolueen asettama ehdokas, apu- neuvotteluoikeuslain edellyttämällä tavalla. Esitys lähti kevät.”566 laisoikeuskansleri Jorma S. Aalto.571 Ennakkoasetelmat

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 359 SUSANNA REINBOTH 360

pitivät, ja Aalto valittiin marraskuussa 1973 oikeusasia- Jorma S. Aalto profiloitui erityisesti armeijaolojen pa- mieheksi neljäksi seuraavaksi vuodeksi.572 rantajana. Kun Aalto 12 vuotta myöhemmin siirtyi oikeuskansleriksi, Helsingin Sanomat kertoi hänen tulleen Suomen Kuvalehdelle antamassaan läksiäishaastattelussa tunnetuksi kansan keskuudessa miehenä, joka poisti Ståhlberg otti puheeksi virkamiesten tavan ratkaista armeijasta simputuksen. asiat valtion eduksi, kun vastassa oli yksityinen etu. Tämä koski hänen mukaansa niin verotusta, sosiaalista Aalto itsekin arveli, että hänen toimintakaudellaan oli lainsäädäntöä, suuria jakohankkeita, tiehankkeita kuin JORMA S. AALTO tapahtunut melkoinen muutos. ”Nyt tapaukset ovat vesistön rakennushankkeita. 1.1.1974–31.7.1986 melko lieviä, ja niistä selviydytään korjaavilla toimenpi- teillä”, Aalto arvioi työnsä päättyessä vuonna 1986.574 ”En tiedä, johtuuko lain tulkinta aina valtion hyväksi siitä, että jokainen virkamies haluaa olla tehokas ja hyvä Armeija-asiat olivat Aallon kaudella näkyvästi julkisuu- virassaan. Ja hyvänä koetaan ilmeisesti se, ettei kovin ”Eduskunnan dessa, ja toimittajat muun muassa tekivät laajoja repor- löysin perustein toimi valtion vahingoksi” Ståhlberg taaseja oikeusasiamiehen tarkastuksista. pohti. Hänen mukaansa kanteluista näkyi turhan usein, oikeusasiamies että asia olisi pitänyt voida tulkita yksityisen hyväksi. Keväällä 1974 apulaisoikeusasiamies Aapo Lehtovirta Päätöksentekijöille tekisikin hyvää käydä kiertämässä järkyttyi” teki tarkastuksen Suomen kasarmiin Hämeenlinnassa. niitä paikkoja ja katsomassa niitä ihmisiä, joita heidän ”Eduskunnan oikeusasiamies järkyttyi”, raportoi Il- päätöksensä koskevat, Ståhlberg ehdotti. ta-Sanomat. Lehden mukaan Lehtovirta oli ilmoittanut, ettei Suomen kasarmi enää kelvannut ihmisasunnoksi Oikeusasiamiehen ideaali kausi olisi Ståhlbergin mu- Oikeusasiamies – edes sotilaalle. Talvella lattiat jäätyivät niin, että niitä kaan viisi tai kuusi vuotta ilman mahdollisuutta tulla piti sisälläkin hiekoittaa, ja varusmiehet joutuivat hank- valituksi uudelleen ainakaan heti. Siinä ajassa ehtisi poistaa armeijasta kimaan makuupussit välttääkseen paleltumisen. Jos hänen mukaan antaa annettavansa. mitään ei tehdä, seuraavana talvena kasarmeissa ei enää simputuksen ja asuta, Lehtovirta totesi.575 Seuraajalleen Ståhlberg ei halunnut antaa ohjeistuksia tai neuvoja. Jokainen oikeusasiamies sai hänen mieles- vaatii sotilaille Jorma S. Aalto kävi pari kuukautta myöhemmin Utös- tään muovata viran näköisekseen, sillä valtuudet olivat sä, eikä tilanne ollut juuri parempi. ”Utössä jäätyy pe- laajat573. mahdollisuutta suvesi ja käymälässä käy viima”, otsikoi Helsingin Sano- mat. ”Olisiko mahdollista hankkia tänne vielä kolmas käyttää kansalais- pesuvati?” lehti kertoi Aallon kyselleen. Utön lisäksi hän tarkasti Russarön, Örön ja Gytön rannikkolinnak- oikeuksiaan keet.

Aalto olisi halunnut keskustella Utössä varusmiestoimikunnan puheenjohtajan kanssa. Hän oli HS:n mukaan maininnut toiveestaan erikseen jo etukäteen. ”Tarkas-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 361 SUSANNA REINBOTH 362

tusseurueen saapuessa Utöön, olikin käynyt niin ikäväs- tapahtunut, kun Eräsaari oli tavannut varusmiehen pää- tojen esikunnissa ei ollut niitä yleensä lainkaan. Aalto tapahtumista, ja helmikuussa 1974 oikeusasiamies vaati, ti, että niin varusmiestoimikunnan puheenjohtaja kuin vartiosta kirjoittamasta kantelua.580 piti erityisen arveluttavana sitä, että sotaoikeuksien että Nostaja nostetaan meren pohjasta uppoamissyyn se muutkin jäsenet olivat juuri saaneet komennuksen virallisina syyttäjinä toimineilla upseereilla ei ollut selvittämiseksi.589 maatalousnäyttelyyn Turkuun”, HS kertoi.576 Aallon mukaan simputus liittyi yleensä väliaikaismää- käytössään lakikirjoja, mutta ei niitä ollut myöskään räysten nojalla palvelleisiin kersantteihin. Eräs heistä joukko-osastojen komentajilla. Saatavilla oli vain tietyt Noin vuotta myöhemmin oikeusasiamies arvioi onnet- Oloja ilmeisesti saatiin kohennettua, sillä pari vuotta oli juoksuttanut ja ryömityttänyt alaisiaan kuraisessa lait sisältänyt kirjanen ”Sotilasoikeudenhoitoa koskevia tomuuden osasyyksi sen, etteivät Nostajan välilaipiot myöhemmin Porkkalan edustan Mäkiluodon linnoi- maassa tunnin ajan viedessään heitä ruokailuun. Toinen säännöksiä”.586 olleet vesitiiviitä. Niissä oli syöpymiä ja sulkematta tussaarelle tehdyn tarkastuksen yhteydessä otsikoihin oli kehottanut taisteluharjoituksessa muita lyömään jääneitä aukkoja, jotka aluksen päällikön olisi pitänyt nousi pimennysverhojen puute. Varusmiehet eivät töppääjiä ja kääntänyt kehotuksen jälkeen hetkeksi 1980-luvun lopussa lehdet uutisoivat, että Aalto oli huomata.590 Onnettomuuteen saattoi vaikuttaa myös olleet nähneet elokuvia kolmeen viikkoon, koska eloku- selkänsä.581 selvitellyt upseerikerhoilla pidettyjä juhlia ja todennut, henkilökunnan vähäinen merikokemus ja tavanomai- vateatterin pimennysverhot olivat menneet rikki.577 että viinaa oli kaatunut vääriin suihin. Kerhoilla oli vas- sen vahdinpidon vajavaisuus. Oikeusasiamies tuli siihen Kotimaisten varuskuntien lisäksi oikeusasiamies tarkas- toin ohjeita järjestetty puolustuslaitoksen ulkopuolisten tulokseen, että laivaisännän ominaisuudessa valtio oli Simputus nousi kuitenkin otsikoihin moneen ottee- ti ensimmäistä kertaa myös YK-joukkoja. Tammikuussa tahojen huvitilaisuuksia, ja sinne oli suorastaan houku- velvollinen maksamaan korvauksia menehtyneiden seen. Jo kautensa alussa, heinäkuussa 1974, Aalto mää- 1975 tarkastuksen kohteina olivat joukot Kyproksella teltu siviilejä halvalla viinalla.587 omaisille.591 räsi syytteeseen Pohjan prikaatin komentajan, eversti ja Suezilla.582 Mielialat osoittautuivat hyviksi, ja sotilaat Eero Eräsaaren. Tämä oli uhkaillut ikävyyksillä varus- olivat Jorma S. Aallon mukaan sopeutuneet vieraisiin Aalto puuttui myös siviilipalvelusmiesten kohteluun Pari kuukautta myöhemmin oikeusasiamies katsoi, miestä, joka oli tekemässä oikeusasiamiehelle kantelua oloihin ”yllättävän hyvin”. Matkansa aikana Aallon ja vaati, että heihin on suhtauduttava asiallisesti. Hä- ettei onnettomuutta tutkittu niin joutuisasti kuin julki- saamastaan arestirangaistuksesta. kerrottiin puhutelleen yli kuuttasataa suomalaista soti- nelle oli tehty useita kanteluita siitä, että vakaumusta nen etu olisi vaatinut. Aluksen päällikön ja muun mie- lasta. Kahdenkeskisille juttutuokioille ei sen sijaan ollut tutkineet sotilaat olivat menetelleet ”eri tavoin moitit- histön menettelyn osuus onnettomuuteen olisi tullut Eräsaari kiisti yrittäneensä estää kantelun tekemistä. ruuhkaa. Kyproksella keskusteluun tuli yksi ja Suezilla tavasti”. selvittää, vaikka päällikkö ja suurin osa laivaväestä oli Kertomansa mukaan hän oli vain yrittänyt selittää va- kolme sotilasta.583 Kolme vuotta myöhemmin Aalto menehtynyt myrskyssä. Tutkijalautakunnan selvitys ei rusmiehelle, että valheellisin perustein tehty aiheeton tarkasti vielä Siinailla toimineen Suomen YK-patal- ”Vaikka moitittava menettely on tullut näytetyksi vain myöskään ollut kaikilta osin riittävän täydellinen. Huo- kantelu ”ei ollut omiaan parantamaan ihmissuhteita joonan.584 harvoissa tapauksissa, kantelujen lukuisuus osoittaa mautuksia Aalto antoi siitä, ettei lautakuntaan ollut vaan saattoi jopa aiheuttaa lisää vaikeuksia ihmissuh- kuitenkin selvästi, että asevelvolliset ovat kokeneet määrätty jäseniä, joilla olisi ollut riittävää lainsäädän- teissa”.578 Ensimmäisten tarkastusten seurauksena Aalto esit- selvitystilanteen monesti piinalliseksi ja selvitystä suo- nöllistä asiantuntemusta.592 ti, että YK-joukoissa palvelevien henkilökohtaisen rittavan sotilashenkilön käyttäytymisen epäasialliseksi Syytemääräyksen yhteydessä Aalto kiinnitti pääesikun- omaisuuden tuhoutumisen varalta olisi luotava kor- ja toisinaan loukkaavaksikin”, Aalto kirjoitti pääesikun- Aallon mielestä myös suuronnettomuuksien tutkintaa nan huomiota siihen, että varusmiehille oli taattava vausjärjestelmä. Matkalla oli nimittäin ilmennyt, että nalle. Hän muistutti, että kansalaisten uskonnollinen koskeva lainsäädäntö vaati pikaista uudistamista.593 esteetön mahdollisuus käyttää kansalaisoikeuksiaan.579 usean kymmenen rauhanturvaajan omaisuutta oli tai eettinen vakaumus oli sekä hallitusmuodossa että tuhoutunut, kadonnut tai vahingoittunut sotatoimien Suomen hyväksymissä kansainvälisissä sopimuksissa YK-joukkojen tarkastusten lisäksi Aalto ulotti muitakin Helsingin hovioikeudessa Eräsaari sai sakkoja. Oikeu- yhteydessä. YK ei tuhoja suostunut korvaamaan, eikä turvattu oikeus.588 tarkastuksiaan ulkomaille. Hän kävi tapaamassa huu- den mukaan teko oli tapahtunut erittäin lieventävien laki velvoittanut siihen myöskään Suomea. Aalto piti merikoksista tuomittuja suomalaisia Thaimaassa. Vuon- asianhaarojen vallitessa. Lehtiuutisista ei selvinnyt, kohtuuttomana, että vahinko jäi yksin rauhanturvaajan Paljon julkisuutta sai oikeusasiamiehen päätös ruoppaa- na 1982 julkisuudessa kohistiin kahdesta suomalaises- mitä nämä lieventävät tekijät olivat, mutta Aallon tul- vastattavaksi.585 ja Nostajan uppoamisen syystä ja vastuukysymyksistä. ta, joille oli määrätty pitkät rangaistukset Thaimaan kinta tapahtumasta oli joka tapauksessa ollut päinvas- Syyskuussa 1972 Pietarsaaren edustalla tapahtuneessa karuissa vankiloissa. 23-vuotias suomalaisnainen oli tainen. Hänen mielestään teko oli tapahtunut erittäin Kesällä 1977 Aalto esitti, että puolustusvoimille pitäisi turmassa kuoli 16 aluksen työntekijää. Joukko kansan- saanut lähes 34 vuotta ja 27-vuotias mies 10 vuotta van- raskauttavien asianhaarojen vallitessa. Uhkailu oli hankkia lisää lakikirjoja. Sotilaspiireissä ja joukko-osas- edustajia Jacob Södermanin (sd) johdolla teki kantelun keutta. Aalto lähti selvittämään, olisiko suomalaisilla

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 363 SUSANNA REINBOTH 364

mahdollisuutta saada armahdusta Thaimaan 200-vuo- Kainuun Sanomien skuuppaamasta kantelusta kehkey- tisjuhlien yhteydessä.594 tyi valtava skandaali. Syyttävä sormi osoitti ylilääkäri Kauppiseen, joka oli ollut hiihtäjien lääkärinä Lahden Kaikkia matka ei miellyttänyt. Ilta-Sanomien yleisön- MM-kisoissa vuonna 1978. Hiihtoliiton johto puoles- osastolle kirjoittanut nimimerkki Parempaa toivoa ha- taan ilmoitti olevansa täydellisen tietämätön ja ymmäl- lusi Aallon keskittyvän ottamaan kiinni huumerikollisia lään väitetystä veridopingista. eikä auttamaan heitä ulos vankilasta. ”Olen useasti korostanut, että hiihtäjillä ei ole mitään ”Thaimaassa tuomittujen salakuljettamat määrät mieltä käyttää veridopingia enkä tiedä sellaista Suomes- 9 grammaa ja 39 grammaa heroiinia olisivat riittäneet sa käytetyn. Iisalmen väitetystä tapahtumasta en tiedä saattamaan monta suomalaisnuorta varmalle tuhon mitään enkä myöskään halua sitä kommentoida”, sanoi tielle”, nimimerkki opasti. ”Ajatelkaapa eduskunnan Hiihtoliiton hiihdon päävalmentaja Immo Kuutsa Il- oikeusasiamies Jorma S. Aalto, jos oma lapsenne olisi ta-Sanomille.598 uhrien joukossa. Ehkä laupeutenne salakuljettajia ja huumekauppiaita kohtaan loppuisi hyvin äkkiä.”595 Lahden MM-kisojen aikaan valmennusjohtajana toiminut Heikki Kantola kiisti hänkin tietävänsä asiasta Matkansa jälkeen Aalto arvioi, että molemmat suoma- mitään. laiset joutuisivat olemaan vankilassa vielä hyvin kauan. Aalto oli tavannut molemmat vangit, ja olot vankilassa ”Jonkun mielikuvitus laukkaa nyt todella vinhasti. Vih- olivat tyydyttävämmät kuin mitä hän oli etukäteen ku- jailu asiasta menee kuitenkin liian pitkälle”, hän sanoi vitellut. Suurimmat ongelmat olivat puutteellinen ruoka Helsingin Sanomille.599 ja lääkintähuolto. Joka tapauksessa ulkomaisten vankien olot olivat paremmat kuin thaimaalaisten. Ulkomaisilla Myös itse pääepäilty, ylilääkäri Matti Kauppinen, kiisti miesvangeilla ei edes ollut työvelvoitetta, naisilla oli.596 Espanjan-lomaltaan kaikki epäilyt. Hänen mukaansa kyseessä oli jo kaksi vuotta jatkunut, häneen kohdistu- Oikeusasiamies pääsi ottamaan kantaa myös siihen, nut ajojahti.600 oliko suomalaisia hiihtäjiä doupattu ennen Lahden MM-kisoja 1978. Mielenterveyden keskusliitto teki Lehdistö puolestaan kirjoitti vähintään rivien väliin joulukuussa 1983 kantelun, jonka mukaan Koljonvirran epäilyksiään hiihtopomojen viattomuudesta. mielisairaalan Iisalmen aluesairaalaan tilattua verta olisi käytetty hiihtäjien veritankkaukseen. Sairaalan ylilää- ”Kuten yleensäkin vastaavissa tapauksissa kaikki kiis- käri Matti Kauppinen oli kantelun mukaan toiminut tivät kaiken. Ylilääkäri puhui ajojahdista ja paheksui oman toimensa ohella urheilulääkärinä ja ”epäilykse- sitä, että sairaalan arat paperit olivat ajautuneet Mielen- nämme on, että potilaiden nimissä ja sairaalan laskuun terveyden Keskusliitolle. Hiihtoliiton johdossa ei taas hankittu veri on mennyt urheilijoiden veritankkauk- oltu kuultukaan, että veridoping voisi auttaa urheilijaa”, seen”. Ylilääkäri oli kantelijan tietojen mukaan toiminut Ilta-Sanomat summasi tilanteen.601 597 useiden huippu-urheilijoiden lääkärinä. Murhe ja eukko, Outi Heiskanen / kuvaaja Katri Laukkanen (1981, etsaus ja akvatinta). © Kuvasto 2019.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 365 SUSANNA REINBOTH 366

Toukokuussa 1985 Aalto antoi päätöksensä. Sen mu- olleet suhtautuneet tutkimaansa Noppa-juttuun puo- Erotuomariksi entinen oikeusasiamies, silloinen oikeus- miehen voimalla hakemassa pakettiautolla kepun puo- kaan ainakin yhdelle aktiiviurheilijalle oli tehty Koljon- lueettoman tutkijan vaan osallisen tavoin. kansleri Risto Leskinen. Hän asettui tukemaan Aallon luetoimistosta puolueen 70-luvun tilikirjat.”609 virran sairaalassa veritankkaus. Ylilääkäri Kauppinen oli kantaa. Lehdet selostivat myös muiden oikeusoppinei- tilannut vuosina 1974, 1975 ja 1978 potilaiden nimiin Sittemmin kansanedustajaksi kohun saattelemana den kantoja, eikä yhteistä linjaa löytynyt. Valtiosään- Suomen Kuvalehti analysoi, että pelissä oli kaikkien yhdeksän veripussia, jotka hän kuitenkin käytti yksi- ponnistanut Aittoniemi otti moitteet vastaan tyynesti. töoikeuden professoreista Ilkka Saravirta tuki Aallon osallisten arvovalta. Kansanedustajien enemmistö tuntui tyisvastaanotollaan omille yksityispotilailleen. Aallon ”Kun on viisi vuotta rapattu ja näinkin kovaa, niin aina kantaa. Sen sijaan professori Mikael Hidén oli väitös- olevan sitä mieltä, ettei oikeuskanslerilla ollut oikeutta mukaan Kauppinen oli syyllistynyt virkavirheeseen ja vähän roiskuu”, hän kommentoi Helsingin Sanomille.605 kirjassaan ollut toista mieltä, ja hän ilmoitti pysyvänsä puuttua heidän asioihinsa. ”Enemmän kuin juridiset toiminut lainvastaisesti. Teko oli kuitenkin vanhentu- kannassaan. Varovasti samalle kannalle asettui myös argumentit, yksimielisyyden löytymistä auttaa se, että nut, joten asiasta ei seurannut kohua kummempaa. Yksi Aallon kauden näyttävimmistä tapahtumista professori Antero Jyränki.606 valvottavat edut ovat yhteiset.” Lehden mukaan kiistan oli maapaketin säätämisjärjestystä koskenut kiista. perimmäinen syy saattoi olla se, että oikeuskansleri Kai Lääkintöhallitukselle antamassaan selvityksessä Kaup- Siinä oikeusasiamies oli eri leirissä oikeuskansleri Sotkun aikana maaseudun puolue (smp) teki Aallosta Korte alkoi olla kansan keskuudessa liian suosittu. ”Uusi pinen oli myöntänyt tilanneensa ja antaneensa verta Risto Leskisen kanssa. Aalto asettui tukemaan niin sa- tutkintapyynnön Helsingin poliisille. Poliisin olisi pitä- oikeuskansleri sai nopeasti tasavallan lahjomattoman eräälle ”aktiiviselle liikunnanharrastajalle”. Nimeä hän nottua Kekkosen kompromissia, jonka takana oli myös nyt alkaa tutkia Aallon ”suojelutoimia”, jotka liittyivät maineen. Hän nosti esiin jopa sellaisia tapauksia jotka ei suostunut kertomaan. Myös lääkintöhallitus katsoi vasemmisto. Sen mukaan lain hyväksymiseen riittää smp:n tekemään kanteluun ylimääräisten kansanedus- edellinen kansleri oli painanut villaisella.”610 Kauppisen menetelleen virheellisesti, koska verta ei normaali käsittelyjärjestys. Leskinen olisi halunnut, tajaeläkkeiden maksamisesta. Aalto oli jättänyt kante- ollut käytetty eikä sitä edes ollut tarkoitus käyttää sen että asiasta pyydetään lausunnot korkeimmalta oikeudel- lun tutkimatta saman laintulkinnan takia.607 Kiistaa selviteltiin perustuslakivaliokunnassa. Sen potilaan hyväksi, jonka nimissä se oli tilattu.602 Sittem- ta ja korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Presidentti Urho kuulemat asiantuntijat päätyivät numeroin 7–5 siihen, min Kauppinen saikin lääkintöhallitukselta huomau- Kekkonen päätyi vahvistamaan lait ilman lausuntoja. Eduskunnan silloinen puhemies Johannes Virolainen ettei eduskunnan hallinnon valvonta kuulunut oikeus- tuksen.603 sanoi Keskisuomalaisen haastattelussa haluavansa kiis- kanslerille.611 Diplomaattisin sanakääntein valiokunta Aalto joutui kaudellaan toisenkin kerran napit vastak- tan perusteellista selvittämistä. Hän huomautti, että päätyi äänin 13–4 samaan lopputulokseen eli kanslia- Hiihtoliitto pesi kätensä tapauksesta Aallon kiusallisen kain oikeuskanslerin kanssa. Kyse oli niin sanotusta ”oikeuskansleri on kuitenkin eduskunnan alainen virka- toimikunta ei toiminut virkavastuulla. Kortteen kantaa päätöksen jälkeen. Koko johtoporras keskittyi pyöritte- jalasmökkijupakasta, jossa oli kyse kahdelle kansan- mies”. ei kuitenkaan tuomittu ehdottoman vääräksi.612 Edus- lemään silmiään ja vakuuttelemaan suomalaisen hiih- edustajalle, Paavo Väyryselle (kesk) ja Lasse Lehtiselle kunta päätyi samaan lopputulokseen äänin 127–48.613 tourheilun puhtautta. Kun Apu-lehti teki runsas puoli (sd), maksetuista päivärahoista ja niiden takaisinperin- ”Eduskunta tarkastaa oikeuskanslerin kertomuksen Asian käsittelyn yhteydessä Aaltokin nousi puhuja- vuotta myöhemmin perusteellista juttua suomalaisesta nästä. Oikeuskansleri Kai Korte puuttui vuonna 1983 ja eduskunta voi myös antaa ohjeita oikeuskanslerille. pönttöön ja sanoi, että asia on tulkinnanvarainen. Hän dopingista, Hiihtoliiton entinen päävalmentaja Immo päivärahojen maksamiseen, sillä molemmat edustajat Hän on toimistaan vastuussa parlamentille”, Virolainen otaksui, että kansliatoimikunnan asemaa ryhdytään Kuutsa kilahti täysin toimittajaan jo ensimmäisen kysy- näyttivät asuvan Helsingissä. Siitä alkoi laajaksi paisu- sanoi.608 muokkaamaan.614 myksen jälkeen. ”Miksi tätä vielä pengotaan?” hän äräh- nut perustuslaillinen kiista siitä, oliko oikeuskanslerilla ti ja jatkoi: ”Kenen asialla sinä olet näitä kysellessäsi?”604 valtuuksia puuttua eduskunnan kansliatoimikunnan Apu-lehti kytki kiistaan Noppa-jutun ja kyseli, mitä Vi- Jorma S. Aalto jatkoi edeltäjänsä Kaarlo Ståhlbergin toimintaan. Aalto oli sitä mieltä, että kansliatoimikunta rolainen pelkää. Se muistutti, että Noppa-jutussa kaksi kiertuekäytäntöä ja kävi tapaamassa kansaa eri puolilla 1980-luvun rötösherrajahtien takia otsikoissa pyöri me- ei toiminut virkavastuulla eikä oikeuskanslerilla siten keskustapuolueen entistä talouspäällikköä oli vieraillut maata. Tarkastuksiakin lisättiin. heviä talousrikosjuttuja, kuten metrojuttu ja Noppa-jut- ollut nokan koputtamista sen toimintaan. keskusrikospoliisin pidätysselleissä. ”Kuulusteluissa tu. Myös oikeusasiamies joutui perehtymään niihin. Ke- heiltä tivattiin puolueen ja rakentajien välisiä epäselviä Ilta-Sanomat kertoi lokakuussa 1977, että Aalto teki säkuussa 1985 hän antoi hyllytetyille Noppa-tutkijoille, Asiasta saatiin keitetty mehevä soppa, sillä kaikilla tun- rahansiirtoja”, lehti kirjoitti. Lisäksi pidätettynä oli ol- vuosittain erilaisia tarkastusmatkoja kaksi kertaa niin rikoskomisario Sulo Aittoniemelle ja rikostarkastaja tui olevan kiistasta mielipide. lut ”Virolaisen hyvä ystävä”, entinen asuntohallituksen paljon kuin edeltäjänsä. Lehti kuvailikin häntä oikeus- Kauko Laakkoselle, vakavat huomatukset. Molemmilla rahoitusjohtaja ”epäiltynä rahojen välityksestä kepun asiamiehen työn huomattavaksi kehittäjäksi. oli usean kohdan syntilista. Perusvirhe oli, etteivät he käyttöön”. ”Kaiken kukkuraksi poliisi kävi kahdeksan

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 367 SUSANNA REINBOTH 368

Aalto itse luonnehti oikeusasiamiehen antavan kansa- kertoi kirjeitä tulevan kaikista sosiaaliryhmistä, mie- Nimityksen jälkeen hän antoi Helsingin Sanomille laajan nyt myöskään siitä, että demarit hallitsivat kokonaan laisille perusturvallisuutta. Vaikka ihmisen ei tarvitsisi hiltä ja naisilta ja pääkaupungista yhtä lailla kuin maan haastattelun. Siinä hän kommentoi muun muassa epäil- oikeusasiamiehen kansliaa ja kepulaiset oikeuskanslerin turvautua oikeusasiamiehen apuun kuin kerran elämäs- pienimmistä kolkista. Lainopillisista avustajaa ei tar- tyä kepulaisuuttaan. virastoa, sillä molempien virastojen kakkosmiehet sään, hänelle merkitsi paljon, että oikeusasiamies oli vinnut käyttää, joten kirjeet olivat ”aitoja ja tuoreita”, edustivat samaa väriä kuin päälliköt.624 käytettävissä silloin, kun tarvittiin.615 Aalto sanoi. Osa kantelijoista tuli hyvinkin tutuiksi, ”Olen ajatellut vähän samalla tavalla kuin Urho Kek- sillä jotkut ”eivät usko annettuun päätökseen millään”. konen, että vaikutusvaltaisessa asemassa toimivalla Apu-lehden haastattelussa Aalto sanoi olevansa yksityi- Toiset taas olivat sitä mieltä, että oli hyvä olla aina yksi henkilöllä pitää olla yhteiskunnallinen vakaumus. Tämä sen kansalaisen oikeuksien puolustaja. ”Mikään inhi- kantelu vireillä. vakaumus voi ihmisellä olla, eikä hänen silti tarvitse millinen ei ole meille vierasta.” olla puoluepoliitikko. Olen itse arvostanut tämän mie- Tuhannet kantelut vuodessa eivät Aallon mukaan ker- lipidevirtauksen ihanteita, vaikka en enää olekaan kes- Sinänsä pienet asiat saattoivat hänen mukaansa kertoa toneet maassa rehottavasta laittomuudesta. kustapuolueen jäsen.” oikeudenkäytön virheistä tai virkamiesten tulkinnoista, jotka kansalaisten mielestä eivät olleet kohtuullisia. ”Virkamiesjoukon voisi leimata huonoksi, kun yhdessä- HS:n mukaan jotkut arvelivat rötösherroille koitta- kään kirjeessä ei heitä kehuta. Keskimäärin suomalaiset van rauhan ja onnen ajat, kun oikeuskanslerina aloitti ”Helposti kuvitellaan, että on olemassa puhdas valkea virkamiehet ovat hyviä ja tunnollisia, joskin joukossa pehmeäkasvoinen ja hymyilevä mies. Aalto oli toista oikeus ja toisaalta pikimusta vääryys. Todellisuudessa on huonojakin”, hän muotoili.619 mieltä. Jos asiat sujuivat vähin äänin, karjuminen oli välimailla on iso alue harmaata. Siellä liikutaan sen mu- tarpeetonta. kaan, miten virkamiehet ja muut asianosaiset tulkitse- 50-vuotishaastattelussaan Helsingin Sanomissa Aalto vat lakia ja maan tapaa”, Aalto sanoi Apu-lehdelle.616 kertoi, että hänen välinsä viranomaisiin olivat rakenta- ”Arsenaalia kyllä löytyy kun tarvetta on”, hän vakuutti. vat. ”Virkamiehet eivät yleensä jurnuta, vaan korjaavat Lehdet kuvailivat Aaltoa muun muassa ”hymyileväk- heti heille osoitetut virheet.” Hänen mielestään oikeus- Oikeusasiamiehen tehtävää hän kuvaili monelle kan- si oikeustieteen tohtoriksi”617 ja ”tummapukuiseksi asiamiehen ei tarvinnut olla karjuva syyttäjä, vaan hän salaiselle ”viimeisen rannan toivoksi”. Tilanne ei ollut U Thantiksi”. Helsingin Sanomat kertoi viittauksen saattoi rauhallisesti tarkastella, voiko vääryyttä kärsi- helppo oikeusasiamiehellekään. YK:n edesmenneeseen pääsihteeriin johtuneen ulko- neen hyväksi tehdä jotain. näöstä, ei muusta. HS kertoi, että Aalto tunnettiin yli- ”Järki on usein viranomaisen puolella, sydän taas kansa- opistoaikoina objektiivisuuteen pyrkivänä ja etäisenä. ”Usein kohtaa ihmisiä, jotka ovat vuosikausia taistelleet laisen puolella.”622 asiansa eteen ja vaipuneet monestikin epätoivoon. Jos ”Toisaalta hänen sanotaan olevan pilkun tutkija, muo- voi tällaista henkilöä auttaa edes vähän, tuottaa se suu- Aallon työn jatkajaksi valittiin oikeusneuvos Olavi Hei- dollisen jäykkä. Hän menee kuntiin, puhuttaa ihmisiä ren tyydytyksen.”620 nonen. Hänen valintaansa kuvailtiin poliittiseksi virka- ja ihmiset tykkäävät. Hän on tarttunut kiistatta tärkei- nimitykseksi623, sillä Heinonen oli julkidemari. siin asioihin, mutta tarkkuudessaan häneltä on vaikea Aallon ura oikeusasiamiehenä päättyi, kun hänet nimi- saada selkää kantaa”, Helsingin Sanomat kuvaili vuonna tettiin oikeuskansleriksi kesäkuussa 1986. Hän sai tietää Nimitysprosessi herätti pahaa verta erityisesti kokoo- 1981.618 nimityksestään ollessaan Wienissä oikeusasiamiesten muksessa, sillä lehtitietojen mukaan diilistä sovittiin kokouksessa. Kotimaassa lentokentällä oli vastassa me- keskustapuolueen ja demareiden välisellä sulle-mul- Vuonna 1984 Aalto sanoi Helsingin Sanomien haastat- diaa, mutta ensin hän joutui selvittämään kadonneen le-kaupalla. Kepu sai Aallon oikeuskansleriksi, demarit telussa, että kansalaisposti piti hänet ajan hermoilla. matkalaukun arvoitusta. Vastassa ollut vaimo kuitenkin taas Heinosen oikeusasiamieheksi. Kokoomuksen edus- ”Jos joku asia ei maassa toimi, kirjeitä tulee heti.” Hän lohdutti poskisuudelmalla, kertoi Ilta-Sanomat.621 kuntaryhmä paheksui kaupankäyntiä. Ryhmä ei pitä-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 369 SUSANNA REINBOTH 370

Olavi Heinonen ei ollut edes ehtinyt aloittaa oikeusasia- ”Toiset taas eivät osaa, uskalla tai halua sitä tehdä. Mie- rikostutkinnalliseen syyhyn” rinnastettavaa perustetta miehenä, kun lehdissä jo spekuloitiin hänen siirtyvän lestäni myös kansalaisten kanteluissa on kyse samanlai- kieltää avustajan käyttö. vauhdilla yhteiskunnan portaikossa vielä korkeammal- sesta ongelmasta.”627 OLAVI HEINONEN le. Juristilähteisiin viitaten Apu-lehti laskeskeli, että Heinonen ihmetteli myös sitä, että yksityisiltä kan- 1.10.1986–30.9.1989 ”superjuristi” Heinonen olisi juuri sopivassa putkessa Heinosen kolmivuotiseksi jäänyt kausi sujui eleettö- salaisilta saatuja tarkistamattomia vihjeitä merkittiin seuraamaan muutaman vuoden päästä eläkkeelle jäävää mästi ja ilman suuria kohuja. Hän jatkoi edeltäjiensä rekistereihin. korkeimman oikeuden presidenttiä Curt Olssonia.625 aloittamia maakuntakierroksia. Tarvetta ilmeisesti riitti, sillä ne keräsivät niin yleisöä kuin mediahuomiota. Esi- ”Sisäasiainministeriö on lausunnossaan vakuuttanut, ”Poliittisesta Heinonen puolestaan kertoi Helsingin Sanomien haas- merkiksi Joensuun-tapahtuma oli houkutellut paikalle etteivät todentamattomat tiedot vaikuta tehtyihin tattelussa siirtyvänsä mielellään korkeimmasta oikeu- kolmisenkymmentä henkeä lumituiskusta huolimat- ratkaisuihin. Epäselväksi kuitenkin jää, miksi niiden sitoutumisesta ei desta ”kansakunnan postilaatikoksi”. ta. Tilaisuus venyi aiotusta kolmesta tunnista pitkälle tallentamista siinä tapauksessa ylipäänsä pidetään tar- iltaan, mutta ”sitkeästi kansalaiset jaksoivat odottaa peellisena”, Heinonen kummasteli.630 ole haittaa oikeus- ”Olen kokenut hieman ongelmalliseksi nykyisessä työs- ylimmän virkamiesten valvojan puheille pääsyä”, kertoi säni, ettei siinä tapaa juuri ihmisiä”, Heinonen sanoi. Helsingin Sanomat.628 Ihmetystä herätti myös ulkomaalaistoimiston nisku- asiamiehen työlle” Hän myös otti niskoilleen osavastuun nimityksen poli- rointi. Vuoden 1987 keväällä Heinonen katsoi toimiston tisoinnista. Nousevana asiaryhmänä julkisuudessa näkyivät ulko- toimineen vastoin lakia, kun se passitti ulkomaalai- maalaisasiat. Otsikoihin kohosivat oikeusasiamiehelle sen Suomesta ulos muihin maihin hakemaan työ- tai ”Tunnen itseni hivenen syypääksi, koska olen julkisesti tehdyt kantelut yksittäisistä tapauksista, mutta erityi- oleskelulupaa. Laki ei tällaista edellyttänyt. Ulkomaa- Julkidemari sitoutunut, mikä on aika harvinaista oikeuslaitoksen sen paljon huomiota teema sai, kun Demokraattiset laistoimisto viittasi kintaalla Heinosen moitteille, ja piirissä. Olen tullut silti toimeen jäsenkirjan kanssa kor- Lakimiehet teki joulukuussa 1987 laajan kantelun. omapäisyys tuntui jatkuvan, vaikka ulkomaalaisasetusta oikeusasiamies keimmassa oikeudessa 15 vuotta eikä se ole vaikuttanut Ulkomaalaisasioita hoitaneiden juristien kokemusten muutettiin. Etelä-Suomen Sanomat kyselikin, oliko oi- työhöni. Poliittinen sitoutuminen ei saa olla rasite, vaan perusteella kantelussa syytettiin viranomaisia ulkomaa- keusasiamiehen päätöksillä mitään virkaa. kurmoottaa pätevyys ratkaisee.” laisten oikeusturvan loukkauksista useilla eri tavoilla. Yhdistys halusi selvitystä siihen, noudatettiinko ulko- ”Oikeusasiamiehen kantaa ei ole saatettu missään niskuroivaa ulko- Helsingin Sanomat kuvaili Heinosta 1960-luvun radikaa- maalaisten oleskelu- ja työlupa-asioissa lakia, kohdel- vaiheessa kyseenalaiseksi. Siitä huolimatta ulkomaa- lidemariksi. Heinonen vastasi: ”Ihminen ei voi mennei- tiinko ulkomaalaisia yhdenvertaisuusperiaatteen mu- laistoimisto jatkaa lainvastaiseksi leimattua linjaansa maalaistoimistoa syydelleen mitään. Toivottavasti siitä ei ole painolastia kaisesti, käännytettiinkö turvapaikkaa hakevat rajalta joutumatta ilmeisesti minkäänlaiseen vastuuseen. Kan- uudessa tehtävässä”.626 laillisesti ja oliko ulkomaalaistoimiston asiakaspalvelu salaisilla on lupa kysellä, miten tämä on mahdollista ja ja saa tunnustusta ja yleensä koko hallinto järjestetty asianmukaisesti.629 mikä on yksilön oikeusturva, jos muillakin viranomai- STT:n nimityshaastattelussa Heinonen sanoi haluavan- silla on samanlainen vapaus tulkita lakeja asiakkaalle puolueettomuudes- sa hakea oma-aloitteisesti yhteyttä myös niihin, jotka Puolitoista vuotta myöhemmin Heinonen antoi päätök- mahdollisimman ikävällä tavalla. Jotakin on nyt pahasti eivät jostain syystä halunneet kirjoittaa. Hän kertoi sessään raippaa viranomaisille. Hän korosti, että valtiol- vialla.”631 taan huomanneensa armonanomusten yhteydessä, että sa- la oli turvapaikka-asioissa myös humanitaarinen vastuu. maan ryhmään, esimerkiksi poikajoukkoon, kuuluvista Hänen mielestään poliisi ylikorosti helposti järjestystä Poliisiin liittyneistä asioista näkyvin oli kantelu, joka vain osa hakee armoa. ja turvallisuutta ulkomaalaisten kohtelussa. Poliisi ei koski keskusrikospoliisin päällikön nimitystä. Kisassa esimerkiksi aina sallinut ulkomaalaisasioissa avustajan kakkoseksi jäänyt Matti Tenhunen kanteli siitä, että käyttöä. Heinonen taas ei nähnyt mitään ”painavaan hänen ansioluettelonsa kutistui poliisiylijohtaja Olli

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 371 SUSANNA REINBOTH 372

Urposen käsittelyssä minimiin. Hän arveli tulleensa vauhdilla poliisiorganisaatioon uudistuksia, joita kaikki tutkimuksen laillisuutta. Tilastokeskus halusi selvittää asiamiehen tulkinnalla, jonka mukaan vaaliluettelot sivuutetuksi pärstäkertoimen perusteella ja mainitsi, poliisijärjestöt vastustivat. nukkuvien äänestäjien profiilia, ja tätä varten se tarvitsi ovat julkisia myös sen jälkeen, kun näihin luetteloihin että eräässä Poliisipäällystöyhdistyksen laivaseminaaris- vaaliluetteloista äänioikeutettujen henkilötunnukset. on tehty merkintä äänestämisestä”, Kääriäinen sanoi. sa Urponen olisi nimitellyt häntä hulluksi kymmenien ”Eduskunnan oikeusasiamies lähetti päätöksensä tie- Tutkimushankkeesta saatiin aikaiseksi valtava skandaa- Hänen mielestään äänestäminen ja äänestämättä jättä- osanottajien kuullen.632 doksi sisäasiainministeri Jarmo Rantaselle. Pesäpallo- li, sillä tällaisten tietojen keräämistä arveltiin jopa lait- minen olivat täsmälleen samanarvoisia kannanottoja.641 kielellä se osoittaisi, että nyt on ’merkki päällä’”, HS tomaksi. Heinonen ryhtyi selvittämään asiaa.639 Oikeusasiamies komppasi Tenhusta ja katsoi, ettei ha- tulkitsi.635 Mediassakaan kaikki eivät innostuneet päätöksestä. kijoiden ansioita ollut esitelty tasapuolisesti. Heinosen Kolmen kuukauden päästä Heinosen kanta asiaan saa- Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien mukaan oikeus- mukaan asioiden valikoiva selostaminen ja puutteel- Uuden Suomen mukaan poliisiylijohtajan ja hänen esi- tiin. Hän katsoi, että Tilastokeskuksella oli oikeus saada asiamies oli antanut siunauksensa vaalisalaisuutta linen vertailu olivat olleet Tenhuselle epäedullisia. miestensä olisi keskusteltava johtopäätöksistä, ”eihän tutkimustaan varten tiedot äänioikeutetuista, jotka oli- murentavalle toiminnalle. Vaikka haluttaisiin edistää Heinosen mielestä ”esittelymuistiosta ulkopuoliselle kysymyksessä ollut poliisiylijohtajan ensimmäinen har- vat jättäneet äänestämättä vuoden 1987 eduskuntavaa- yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkituloa, se ei tarkastelijalle tulee vaikutelma, että Urposen henkilö- kintavirhe”. Lehti arveli, että poliisin sisäisen kyräilyn leissa. Vaaliluettelot olivat julkisia asiakirjoja, yksittäiset tee vaalisalaisuuden syrjäyttämistä oikeutetuksi, lehti kohtaiset arvostukset ovat saattaneet vaikuttaa hänen ja riitelyn jatkuminen veisi kansalaisten luottamuksen kansalaiset eivät olleet tunnistettavissa tutkimuksesta arvioi. ”Äänestyskäyttäytymisestä uhkaa nyt tulla tirkis- tapaansa tuoda esiin virkaan ilmoittautuneiden erityyp- poliisiin.636 ja tutkimus antoi yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, telyn kohde, mikä ei sovi kansanvaltaiseen yhteiskun- piset ansiot”.633 Heinonen perusteli. Hän kuitenkin toivoi säännöksiin taan.” Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitus oli otsikoitu: Pientä kohinaa syntyi muistakin oikeusasiamiehen lisää selkeyttä. ”Lainvalvojat harhapoluilla.”642 Apu-lehti kummasteli, ettei poliisiylijohtajalle koitunut poliisipäätöksistä. Huhtikuussa 1987 apulaisoikeusasia- asiasta lieviä pyyhkeitä kummempia seuraamuksia. mies arvosteli poliisia, kun se oli pysäyttänyt valotta Päätöksestä myös selvisi, että useat närkästyneet kan- Suomen Kuvalehti asettui samoille linjoille. Sen mielestä ”Onko poliisiylijohtaja Olli Urponen jonkinlaisessa eri- ajaneen ja pysähtymiskäskyä uhmanneen mopoilijan salaiset olivat olleet yhteydessä Heinoseen. Nukkuneita ratkaisu veti peiton nukkujan päältä, mutta tuli samalla tyissuojelussa, kun hänen toistuvat kompastelunsa eivät ilmaan ammutulla varoituslaukauksella.637 Ilta-Sanomat äänestäjiä oli noin 900 000.640 paljastaneeksi poliittisen protestoijan. johda mihinkään vakavampaan?” Apu kysyi pääkirjoi- paheksui päätöstä. Lehti huomautti, että myös muut tuksessaan. viranomaiset olivat kilvan opastaneet poliisia voimakei- Päätös herätti paljon arvostelua. Esimerkiksi professori ”Politiikanvastaisella 1980-luvulla nukkuvien puo- nojen käytössä. Ilkka Saraviidan mielestä tutkimus loukkasi vaalisalai- lueesta on tullut entistä selkeämmin yhteiskunnallinen ”Minkä rangaistuksen poliisiylijohtaja Urponen sai täs- suuden perusperiaatteita. Hän toivoi, että tieto äänestä- voimatekijä. Vaalien tuloksia arvioidaan äänestysvilk- tä korkealle viranomaiselle erikoisesta menettelystä? Ei ”Kirjoituspöydän takaa annetut ohjeet lienevät vilpit- mättä jättämisestä saataisiin vaalisalaisuuden piiriin. kauden perusteella. Tällöin on erittäin arveluttavaa mitään. Oikeusasiamies katsoi, ettei virkanimitysasiois- tömiä. Ne kuitenkin varmaan enemmän hämmentä- käydä purkamaan vaaleista pidättäytyjien tietoja inti- ta laadittavista muistioista ollut pari vuotta sitten riittä- vät kuin auttavat poliisimiestä joka kiireisessä ja aina Silloinen oikeusministeri Matti Louekoski (sd) kum- miteettisuojaa. Tuloksena voi olla jopa se, että uinailijat vän yksityiskohtaisia ohjeita. Voiko tämän tulkita niin, uudessa tilanteessa joutuu tekemään ratkaisunsa”, Il- masteli tätä kantaa. Hän tuki Heinosen päätöstä ja ih- eristäytyvät aikaisempaakin tehokkaammin yhteisten että oikeusasiamiehen mielestä esittelevän virkamiehen ta-Sanomat opasti pääkirjoituksessaan. Lehden mielestä metteli, miksi äänestämättä jättäneitä pitäisi kohdella asioiden hoidosta”, Suomen Kuvalehti varoitti pääkirjoi- ei tarvitse olla tasapuolisen eikä oikeudenmukaisen ju- kyse on poliisin uskottavuudesta. ”Jos erilaiset konnat erityisryhmänä. Hän huomautti vaalisalaisuuden koske- tuksessaan.643 naillessaan asioita eteenpäin.”634 pikkurikkeisiin syyllistyviä kansalaisia myöten tottu- van sitä, mitä äänestäjä on äänestänyt. vat siihen, että poliisimiehen valtuudet ulottuvat vain Median lisäksi protestihenkeä löytyi viranomaispuolel- Myös Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi kummastelivat sormien heristelyyn, myös hänen käskyiltään putoaa Keskustapuolueen silloinen puoluesihteeri Seppo Kää- ta. Kaikki kunnat eivät oikeusasiamiehen päätökseen poliisiylijohtajan toistuvia harkintavirheitä. pohja.”638 riäinen puolestaan ennusti, että Heinosen päätöksestä uskoneet, vaan 25 kuntaa kieltäytyi luovuttamasta saattoi avautua ”vastenmielinen ja suomalaiselle kan- tietoja Tilastokeskuksen tutkimukseen. Helsingin Sano- HS viittasi poliisin sekaviin johtosuhteisiin Jakomäen– Eniten keskustelua syntyi Heinosen kaudella päätök- sanvallalle vieras ’Isoveli valvoo’ -tunnelma”. ”On läh- mien mukaan kunnat pelkäsivät vastuuta luetteloiden Mikkelin tapahtumissa sekä Urposen haluun ajaa sestä, joka koski Tilastokeskuksen tekemän äänestys- detty arveluttavalle, jopa vaaralliselle tielle sillä oikeus- katoamisesta tai tietojen vuotamisesta. Kieltäytymisten

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 373 SUSANNA REINBOTH 374

takia menetettiin noin 100 000 äänestyskelpoisen kan- näyttäisi liittyvän mitään tehtäviä. Jos liittyy, niin on ”Sen [päätöksen] perusteella ei uskoisi, että oikeusasia- Komppanian päällikkö oli muun muassa uhannut pe- salaisen tiedot. kysyttävä, mitkä ovat sellaiset palkalliset tehtävät, joita miehellä on oikeusopillinen tutkinto. Ratkaisu sumen- ruuttaa kaikkien lomat, mikäli yksikin kuntoisuusluok- voi hoitaa ministerintehtävien ohella”, Jyränki perusteli taa entisestään yksityisen ja julkisen sektorin rajaa. Se ka B:n varusmies uskaltautuisi käymään poliklinikalla Tutkimuksen tulokset saatiin vain pari viikkoa oikeus- Ilta-Sanomille.646 rohkaisee hyvin monenlaisiin edunsiirtoihin yksityisiltä pahimpien helteiden aikaan. Sama mies huudatti toisessa asiamiehen päätöksen jälkeen. ”Jos kansalainen on tahoilta julkisissa tehtävissä oleville”, Jyränki kommen- yhteydessä vajaan kymmenen miehen osastolla kymme- nuori, työtön, asuu asutuskeskuksessa eikä ole käynyt Helsingin Sanomat paheksui tuplapalkkaa ja kiitteli toi Ilta-Sanomille. Hän kutsui Heinosen päätöstä ”lähin- niä kertoja Jänis istui maassa -laulua, ja kun laulu ei 35 lukiota, häntä ei todennäköisesti tapaa vaaliuurnilla. Jyrängin kantelua. ”Maallikkojärjen mukaan se [STK:n nä mielipiteeksi”.649 asteen helteessä juostessa tuntunut kulkevan, ”harjoitus- Sen sijaan eläkeikää lähestyvä, naimisissa oleva, ruotsin- palkanmaksu] on täysin sopimatonta. Mistä tehtävistä ta” jatkettiin. Alatyylinen kielenkäyttö oli normaalia ja kielinen varakas maanviljelijä tai toimihenkilö käyttää STK maksaa palkkaa ministeri Salolaiselle, joka on ollut STT:n haastattelussa Jyränki sanoi pettyneensä erityi- alaisten ylipainoa pilkattiin. Lääkärin vapauttamia mie- äänioikeuttaan lähes poikkeuksetta”, Helsingin Sanomat virkavapaa järjestön tiedotuspäällikön tehtävistä vuo- sesti siihen, ettei siinä edes yritetty selvittää, oliko Salo- hiä pakotettiin osallistumaan harjoituksiin. Harjoituksia kiteytti yleisen valtio-opin professorin Tuomo Marti- desta 1970 lähtien? Tässä maassa on todella omituisia lainen ministerinä tehnyt STK:ta tai sen jäsenyrityksiä jatkettiin, vaikka varusmiehet oksentelivat. Eräs harjoi- kaisen tutkimuksen Puuttuva punainen viiva.644 tapoja.”647 koskevia ratkaisuja.650 tus keskeytettiin vasta, kun yksi varusmies pyörtyi.

Kun tutkimus julkaistiin, oikeusasiamies Olavi Heino- Oikeusasiamiehen päätöstä ei kauan odoteltu. Jo kuu- Tätä ihmetteli pääkirjoituksessaan myös Keskisuomalai- Varusmies kertoi itse selviytyneensä suhteellisen hyvin. nen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa pysyvänsä kauden kuluttua Olavi Heinonen päätti, ettei STK:n nen. Se viittasi Salolaisen vastineeseen, jonka mukaan ”Kirjoitankin tätä henkisesti heikompien puolesta, jotka kannassaan kovasta kansalaiskohusta huolimatta. Hä- maksama palkka ollut lahjomaa, kuten Jyränki oli ou- hän olisi jäävännyt itsensä, jos eteen olisi tullut työnan- eivät ole selviytyneet ja jotka eivät HS:n mielipidesivulle nen mielestään keskustelussa oli mennyt kaksi asiaa nastellut. Palkka ei myöskään ollut oikeudeton, koska tajajärjestöjen toimialaan kuuluvia asioita. juuri kirjoittele”, opiskelija Teemu Ruskola kirjoitti ja ristiin. ”Oikeusasiamies on tehnyt päätöksensä voimas- sen maksaminen perustui yksityisoikeudelliseen työ- kysyi, mihin toimiin pääesikunta aikoi ryhtyä.653 sa olevan lain ja oikeusjärjestyksen perusteella, mistä suhteeseen. ”Ehkäpä näin on. Ehkä Salolainen ei todellakaan ole voidaan käydä lakikeskustelua. Mielipidekeskustelussa osallistunut hallituksen työmarkkinoille heijastuviin Pohjan prikaati kiisti julkisuudessa syytökset ja yritti on sen sijaan ollut esillä se, miten ihmiset ja toimittajat ”Salolaisen STK:lta saaman korvauksen luonteen ei käy- päätöksiin, vakautukseen, veropolitiikkaan ja budjetin- kääntää asetelman päälaelleen syyttämällä Ruskolaa haluaisivat asioiden olevan.”645 tettävissä olevan selvityksen perusteella voida katsoa tekoon. Ehkäpä Salolainen todella on jäävännyt itsensä asenteellisuudesta, mutta silloin kynään tarttuivat muuttuneen hänen tultuaan valtioneuvoston jäseneksi. STK:n jäsenyritysten, suurten teollisuuslaitosten asiois- muut varusmiehet. Ruskolan kanssa samaan aikaan Toinen suurehko kohu koski silloisen ulkomaankaup- Näin ollen korvausta ei ole maksettu Salolaiselle siitä, sa”, Keskisuomalainen ironisoi.651 varusmiespalvelusta suorittanut mies vahvisti simpu- paministerin Pertti Salolaisen tuplapalkkaa. Salolainen että hän olisi tehnyt jotakin tai jättänyt jotakin teke- tuksen HS:n mielipidesivuilla. ”Jopa palveluksen ulko- sai ministerinpalkkansa ohella palkkaa myös Suomen mättä valtioneuvoston jäsenenä”, Heinonen arvioi. Sopan lopputuloksena Salolainen joka tapauksessa luo- puolella, esimerkiksi matkalla sotilaskotiin jokainen Työnantajain Keskusliitolta (STK), jonka palveluksessa pui STK:n maksamasta lisäpalkasta.652 tuntemani varusmies joko vaihtoi suuntaa tai muuten hän oli työskennellyt lähes kaksi vuosikymmentä aiem- Heinonen punoi päätökseensä äärimmäisen hienostu- viivytti kulkuaan havaittuaan prikaatin komentajan, min. Hän jäi sieltä virkavapaalle tultuaan kansanedusta- neen paheksunnan. Hän totesi, että ”valtioneuvoston Vaikka Jorma S. Aalto oli lehdistön suitsutusten mu- koska pelkäsi keskustelua tämän kanssa. Onko tämä sit- jaksi, mutta palkka juoksi edelleen. jäsenyys merkitsee niin vastuullista ja suuritöistä teh- kaan poistanut armeijasta simputuksen, myös Olavi ten sitä Pohjan Prikaatin komentajan esittelemää rehtiä tävää, että sen menestyksellinen hoitaminen edellyttää Heinonen joutui upottamaan kädet kyynärpäitä myö- ja avointa ’Hiukkavaaran henkeä’, mene ja tiedä”!654 Asiasta kanteli oikeusasiamiehelle valtiosääntöoi- pääsääntöisesti muista tehtävistä pidättäytymistä”.648 ten Pohjan prikaatissa Oulussa syntyneeseen sotkuun. keuden professori Antero Jyränki. Hänen mielestään Selvityksen jälkeen pääesikunta myönsi kesällä 1989, että kansanedustajan ja ministerin kaksoispalkkauksessa Kantelun tehnyt professori Jyränki jyrähti oikeusasia- Kaikki alkoi Helsingin Sanomien mielipidesivuilla julkais- väitteet simputuksesta pitivät paikkansa ainakin osittain. oli selvä ero: ministerit olivat rikosoikeudellisesti vir- miehelle vähemmän hienostunein sanakääntein. tusta kirjoituksesta toukokuussa 1989. Pohjan prikaatissa Oikeusasiamies Heinonen pyysi selvityksen nähtäväk- kamiehiä, toisin kuin kansanedustajat. ”Tällaiseen mi- varusmiespalveluksensa suorittanut mies kuvaili yksi- seen ja ilmoitti, että hän harkitsi puuttumista asiaan sen nisterinpalkan ohella saatavaan toiseen palkkaanhan ei tyiskohtaisesti simputusta, josta hän oli pitänyt kirjaa. jälkeen, kun pääesikunta oli käsitellyt tapauksen.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 375 SUSANNA REINBOTH 376

Samalla Heinonen sanoi STT:lle, että simputuksista Hän arveli, että mahdolliset rangaistukset pysyttelisivät tehtyjen kantelujen määrä oli parissakymmenessä vuo- kohtuullisena. ”Sopivimmalta tuntuu huomautus”, Ala- dessa vähentynyt selvästi. Vuosittain oikeusasiamie- talo arvioi. ”Jos järeämpään seuraamukseen on aihetta, helle tuli kolme tai neljä simputusjuttua. Hän otaksui, annamme varoituksen. Varoitus on kuitenkin varsin että kyse oli simputuksen todellisesta vähenemisestä. kova keino, sillä se kirjataan papereihin, joten varoitus Simputuksen hän liitti yleisimmin nuorten esimiesten vaikeuttaa sotilaan urakehitystä.” opetusmenetelmiin.655 Alatalon mukaan kyse oli harvinaisista poikkeustapauk- Mediassa pääesikunnan ja oikeusasiamiehen jämäkkää sista ”kauttaaltaan hyvässä joukko-osastossa”. ”Simpu- puuttumista kiiteltiin. ”On hyvä, että simputukseen tussyytökset ovat tällä kertaa saaneet hurjasti julkisuut- puututaan korkealta taholta”, kirjoitti Ilta-Sanomat ta, mutta yleensä asiat hoidetaan talon sisällä.”659 pääkirjoituksessaan. ”Puolustusvoimien johdon avoin suhtautuminen asiaan hälventää myös epäilyjä siitä, Ilta-Sanomat säesti seuraavana päivänä pääkirjoitukses- etteivät varusmiehet uskaltaisi paljastaa kokemaansa saan, että varoitus tuntuisi riittävältä seuraamukselta. simputusta”.656 ”Tuskin simputuksella yleensä sen vakavampaa pohjaa on kuin sotilasperinteiden ja -huumorin ylilyönti”, lehti Helsingin Sanomat kiitteli myös puolustuslaitoksen vähätteli. Se vaati myös suhteellisuudentajun säilyttä- avointa linjaa, mutta epäili, tuomittiinko simputus mistä. ”Liikaa painoa ei pidä panna sen enempää mam- aina mös kentällä. Se huomautti, että Pohjan prikaatin manpoikien marinoille kuin jermujen jorinoille.”660 edustajat eivät kertomansa mukaan olleet havainneet mitään kummallista. Pääesikunta oli luvannut julkistaa Kalevalle antamassaan haastattelussa simputusväittei- selvityksensä, ja siitä selvisi ”onko puolustusvoimain den esittäjä Teemu Ruskola sanoi, että oikeutta sai vain johdolla mahdollisesti kovinkin erilainen käsitys sim- yleisönosaston kautta. Hän arveli, ettei tutkimus kui- putuksesta kuin prikaatilla”.657 tenkaan johda toimiin, koska päätösvalta siirrettiin pää- esikunnasta alemmille tasoille. Pohjan prikaatin sisäistä Kun selvitys julkistettiin, se vahvisti kohta kohdalta valvontajärjestelmää Ruskola kuvaili fiaskoksi. Ruskolan alkuperäiset väitteet tosiksi. Uusiakin syntejä oli löytynyt. Puolustusvoimain komentaja Jaakko Valta- ”Vaikka syytösteni saaman julkisuuden vuoksi Pohjan nen arvioi simputuksen olleen sitä luokkaa, että se antoi Prikaatilla oli erityistä painetta suorittaa todellinen tut- aihetta harkita syytteitä esimiehille.658 kimus, sen on kieltäytynyt viimeiseen asti löytämästä mitään simputukseen viittaavaakaan. Jos olisin jättänyt Hierarkian alemmilla portailla suhtauduttiin paljas- syytöslistani prikaatille tutkittavaksi kaikessa hiljaisuu- tuneisiin väärinkäytöksiin ymmärtäväisemmin. Poh- dessa, tulos olisi ollut vielä mitättömämpi.”661 jois-Suomen sotilasläänin komentaja Martti Alatalo summasi Ilta-Sanomille, että ”eipä tässä mitää kovin Ruskolan arviot osoittautuivat liian pessimistisiksi,

Ville pahalla päällä, Aimo Tukiainen / kuvaaja Simo Rista räikeää ole paljastunut, joten lakimiesten lausunnon sillä jo viikkoa myöhemmin armeijasta kaikuivat toiset (1983, pronssi). © Kuvasto 2019. pohjalta pohdin, onko rangaistuksia syytä jakaa”. äänenpainot. Sotilasläänin komentaja Alatalo ilmoitti

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 377 SUSANNA REINBOTH 378

jättäneensä Oulun syyttäjän harkittavaksi, nostetaanko jaan. ”Annoin lausunnon varusmiehille tehdyn kyselyn Kun riitely seuraajasta alkoi, Heinonen sai tunnustusta denttiä Kaarlo Ståhlbergia ja professori Mikael Hidéniä. yhtä prikaatin toimiupseeria vastaan syyte esimiesase- perusteella. Kun varusmiehet ilmoittivat, että he eivät puolueettomuudestaan. Ilta-Sanomat totesi pääkir- Heidän suostumuksestaan ei ollut varmuutta.670 man väärinkäytöstä. Toisen upseerin osalta harkinta nähneet yhtään simputustapausta, niin pahahan minun joituksessaan, että demarien jäsenkirjasta huolimatta siirrettiin hänen silloisen palveluspaikkansa eli ilmavoi- olisi ollut mennä sanomaan, että ’kaikesta huolimatta kukaan ei ollut pystynyt osoittamaan, että Heinonen Kuukautta myöhemmin kokoomuksen eduskuntaryhmien käsiin.662 tiedän, että simputusta tapahtuu’.”665 olisi ratkaisuissaan suosinut puolueettaan. ”Voidaankin mä päätti kuitenkin tukea Södermania – lehtitietojen väittää Heinosen yleistä kiitosta saaneen toiminnan mukaan ”pitkin hampain”. Kokoomusryhmästä löytyi Pohjan prikaatin komentaja Antero Maunula kuitenkin Kapteeni tuomittiin Oulun raastuvanoikeudessa jatke- osoittavan, ettei poliittisesta sitoutumisesta ole haittaa tosin aitoakin tukea. Joidenkin mielestä diilin paras kiisti edelleen simputuksen. Hänen mukaansa ketään ei tusta esimiesaseman väärinkäyttämisestä sakkoihin. oikeusasiamiehen työlle”, lehti arvioi. puoli oli se, että Söderman lähtisi pois maaherran pai- ollut simputettu mutta myönsi, että parin alaisen käy- Hänet määrättiin 25:een 50 markan kurinpitosakkoon kalta ja kokoomuksella olisi jonkinlainen mahdollisuus tös oli saattanut olla epäasiallista.663 eli yhteensä 1 250 markan sakkoihin. Mies myönsi oi- Seuraajan valinnassa ratkaisevaksi kriteeriksi pitäisi valloittaa se. Demarit tosin ilmoittivat, että myös uusi keudessa käytösvirheen ja epäasiallisen käyttäytymisen, nostaa pätevyys, Ilta-Sanomat jatkoi. ”Oikeiden ratkai- maaherra olisi demari.671 Oulun syyttäjä nosti syytteet kahta Pohjan prikaatin mutta hänen mielestään kyse oli enintään palvelusrik- sujen tekeminen vaatiikin oikeusasiamieheltä perin- kouluttajaa, yliluutnanttia ja toimiupeeria, vastaan. komuksesta.666 pohjaisen lakimieskoulutuksen lisäksi kykyä eläytyä Niin siinä sitten kävi, että ”poliitiikan eläkeläinen” Ja- Syyskuussa 1989 myös Olavi Heinonen puuttui peliin. tavallisen kansalaisen ongelmiin, sillä oikeus ja kohtuus cob Söderman palasi Arkadianmäelle, kuten Helsingin Hän määräsi syytteeseen Pohjan prikaatissa palvelleen Kesän 1989 alkajaisiksi saatiin uutinen, jota media oli eivät aina löydy pelkistä lakipykälistä”, Ilta-Sanomat Sanomat vaalituloksen muotoili. Demarien ja keskustan kapteenin. Tämä oli oikeusasiamiehelle tulleen kante- ennakoinut jo Olavi Heinosen aloittaessa oikeusasia- kirjoitti.668 yhteinen ehdokas sai 135 ääntä. lun mukaan käynyt käsiksi varusmiehiin ja uhannut miehenä: hän oli siirtymässä korkeimman oikeuden pahoinpidellä näitä. Eräälle varusmiehelle kapteeni oli presidentiksi. Heinosen siirtyminen aiheutti vaikean nimitysketjun, HS:n haastattelussa Söderman tyrmäsi puheet siitä, että karjunut, että ”ellei oikeusasiamiestä olisi olemassa, johon kokoomus ja demarit yrittivät löytää ratkaisua hän olisi höyhensarjan juristi oikeusasiamieheksi. vetäisin sinua turpaan”. Nimityshaastattelussa Ilta-Sanomat kuvaili Heinosen neuvotteluteitse. Kokoomus halusi nostaa oikeusasia- profiilia oikeusasiamiehenä selvästi korkeammaksi kuin mieheksi ”julkikokoomuslaisen” apulaisoikeusasiamie- ”Missäs se oikein määritelty, millainen kokemus oikeus- Pääesikunta ei ollut löytänyt kapteenin toimista mitään oikeuskansleri Aallon. Lehti nosti esille erityisesti ulko- hen Pirkko K. Koskisen, mutta demarit eivät hänen asiamiehellä tulee olla”, hän kyseli. Hänen mielestään huomautettavaa. Itse asiassa hänet oli ylennetty yliluut- maalaisasiat. Haastattelun ohella Heinonen osallistui nimitystään nielleet.669 politiikasta eläkkeelle jäänyt hallintomies sopi oikeus- nantista kapteeniksi sen jälkeen, kun pääesikunta oli Ilta-Sanomien tikkakisaan ja heitti tulokseksi tyylipuh- asiamieheksi siinä missä kirjansa lukenut oikeusoppi- painanut turpiinvetouhkailun villaisella. taan nollan. Harjoituskierroksella vielä muutama tikka Kokoomus taas alkoi kakoa, kun alkoi näyttää ilmeisel- nut – ellei jopa vähän paremmin. Ylimmälle laillisuuden oli osunut tauluun, varsinaisella kisakierroksella ei yk- tä, että demarit ehdottaisivat oikeusasiamieheksi Uu- valvojalle ei tehnyt pahaa tuntea virkamiesten sielun- Oikeusasiamiehen päätöksestä selvisi, että yliluutnant- sikään. denmaan läänin silloista maaherraa Jacob Södermania. elämää, Söderman sanoi Helsingin Sanomille. ti oli käynyt alaisiinsa kiinni kolme kertaa ja uhannut Kokoomuksen varapuheenjohtaja Heikki A. Ollila il- lyödä heitä. Heinonen korosti, ettei esimiehillä ollut ”Tulos – komea nolla – aiheutti pienoisen hymyn, mut- moitti suoraan, ettei Söderman käy. ”Sdp:n ehdokkaalla ”Ja kyllähän me Pirkko K. Koskisenkin kanssa päivää missään tilanteessa oikeutta puuttua alaistensa ruumiil- ta muuten Heinonen pidättäytyi selittelyistä”, lehti on kokemusta politiikasta ja lääninhallinnon johtami- sanotaan”, Söderman sanoi.672 liseen koskemattomuuteen. Samalla hän nuhteli koko kertoi. Jutussa muistettiin mainita Heinosen tausta sesta, eikä hän ole irtautunut päivän politiikasta, kun Pohjan prikaatia siitä, että kiroilusta ja alaisia halventa- ”1960-luvun radikaalidemarina”, mutta esille nostettiin taas näytöt oikeushallinnon alalta puuttuvat”, Ollila vasta puhetavasta oli tullut tapa.664 myös se, että Kuka kukin on -kirjassa Heinonen ilmoitti sanoi. Hänen mukaan demareiden tavoitteena oli ”pu- harrastuksekseen kodinhoidon. nainen värisuora” oikeushallintoon. Syyteryöpyn jälkeen Pohjan prikaatin komentajana ollut, nyt jo uusiin tehtäviin edennyt Antero Maunula ”No, minä asun pientalossa. Perheessä on neljä lasta. Porvaripuolueiden yhteisehdokkaiksi ehdoteltiin en- selitteli Ilta-Sanomille aiempia, vähätteleviä lausunto- Vaimon kanssa yhdessä siinä riittää puuhaa.”667 tistä oikeusasiamiestä, Helsingin hovioikeuden presi-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 379 SUSANNA REINBOTH 380

Kun Jacob Söderman aloitti oikeusasiamiehenä syksyllä toimenpiteet ole aiheellisia.” Söderman ei kertoman- Erityisesti Wahlroosin piti tietää, että Meriteollisuus oli 1989, hän ei suostunut antamaan minkäänlaista ohjel- sa mukaan halunnut syyttää varmuuden vuoksi, vaan kriisiyhtiö. Samalla Söderman huomautti Wahlroosia majulistusta. Hänellä oli kuitenkin arvaus siitä, mikä ”virkasyytteen pitää olla niin selvä, että siitä myös tulee esteellisyydestä. Meriteollisuuden päärahoittajia oli JACOB SÖDERMAN voisi olla seuraava merkittävä teema. jotain”. Suomen Yhdyspankki, jonka etua rahoitusneuvotteluis- 1.10.1989–30.9.1995 sa valvoi Wahlroosin poika Björn Wahlroos. Ulkopuo- ”Jorma S. Aalto keskittyi puolustusvoimien ongelmiin, ”Kyllä jonkinlainen uskottavuuskriisi on tosiasia. Me lisen silmissä tilanne oli kiusallinen, kun isä ja poika Olavi Heinonen taas on ollut aktiivinen ulkomaalaisky- olemme valmiita kovempiin otteisiin, mutta se ei saa edustivat näkyvästi ja keskeisesti kilpailevia rahoitta- symyksissä. Minusta tuntuu, että esteellisyyskysymyk- olla mikään itsetarkoitus.”675 jaosapuolia, Söderman totesi.677 ”Me olemme set nousevat tulevaisuudessa entistä merkittävämmik- si”, hän sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.673 Kovia otteita myös nähtiin. Korkeat virkamiehet saivat Bror Wahlroos kummasteli saamaansa syytettä ja piti valmiita kovempiin ennennäkemätöntä kyytiä. sitä ”huonona jälkiviisasteluna”. Kansliapäällikön teh- Arvaus osoittautui erinomaiseksi. Södermanin kautta tävistä muihin hommiin siirretty Wahlroos ei nähnyt otteisiin” hallitsivat esteellisyyskysymykset – ja vielä laajemmin Ensimmäistä isoa päänahkaa Söderman metsästi toimissaan moitteen sijaa, sillä hänen mielestään oli kaikenlainen koplaus, maan tapoihin kuulunut veljelli- Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssipesän raunioista. ollut perusteltua uskoa, että kriisi olisi ollut ohimene- nen kähmintä ja muu korkeiden virkamiesten toilailu. Söderman sai medialta kiitosta jo siitä, että hän päätti vä. ”Asioita pitää arvostella sen perusteella, mitä olisi Jykevien teemojen siivittäminä Söderman ja hänen työ- maaliskuussa 1990 julkistaa valtiontilintarkastajien työ- pitänyt tietää silloin. Minun kantani on selvä. Tiedoilla, Oikeusasiamies parinsa Pirkko K. Koskinen nostivat oikeusasiamiehen ryhmän muistion kokonaisuudessaan. Muistio paljasti jotka silloin olivat käytössä, oli perusteltua myöntää medianäkyvyyden uudelle tasolle. Heillä oli tarjota sitä, karmaisevan totuuden konkurssista, jossa paloi veron- takuut ilman vastatakuita”, hän sanoi Ilta-Sanomille.678 murtaa maan mitä toimittajat rakastivat: terävät hampaat ja sujuvat maksajien rahoja ilmeisesti miljardeja markkoja. sutkaukset. Meriteollisuuden konkurssi käynnisti keskustelun vir- tapaa puuttumalla ”Meriteollisuuden viimeisistä vaiheista on nyt tarpeeksi kamiesten esteellisyydestä. Söderman teki valtiontilin- Ilta-Sanomat arvioi valinnan jälkeen, että Södermanilla tietoa johtopäätösten tekoon. Ne johtanevat ainakin tarkastajien pyynnöstä teemasta erillisselvityksen. Sen veljellisiin oli näyttöä valmiuksista puolustaa kansalaista. Lehden yhä pöyhkeän itsevarmasti esiintyvän kansliapäällikön tuloksena hän esitti marraskuussa 1993 huomattavaa mukaan hän oli muutaman vuoden takaisessa jalkapal- hyllyttämiseen ja vähintäänkin tahraan ministerin skarppaamista jääviysasioissa. Virkamies ei esimerkiksi koplauksiin, lo-ottelussa Bonnissa pannut muistiin demarien ryh- maineessa. Ns. poliittinen vastuu ei näissä asioissa juuri voisi käsitellä samaa asiaa kahdessa eri roolissa, ja virka- mänjohtajaa runtanneen saksalaiskansanedustajan nu- muuten tunnu”, summasi Helsingin Sanomien taloustoi- miesten sivutoimia pitäisi valvoa tarkemmin. hyvävelikerhojen meron ja potkaissut tätä takamukseen. Loput ottelusta mittaja Jyri Raivio muistion annin.676 Söderman sitten seurasikin katsomosta.674 Södermanin mukaan varsinkin korkeilla virkamiehillä hupireissuihin Johtopäätöksiä saatiin kesän 1992 lopulla. Oikeusasia- oli kosolti sivutehtäviä, eikä niistä aina edes muistettu Suomen Kuvalehden haastattelussa Söderman myönsi, mies määräsi syytteeseen Valtion vientitakuulaitoksen tehdä ilmoitusta. ”Ylimmällä virkamiesjohdolla saattaa ja virkamiesten että oikeusasiamiehen lempeät otteet olivat nakertaneet puheenjohtajan, kauppa- ja teollisuusministeriön enti- esimerkiksi ministeriössä olla niin vaikutusvaltainen järjestelmän uskottavuutta. Syytteen nostaminen oli sen kansliapäällikön Bror Wahlroosin sekä neljä johto- ja riippumaton asema, ettei heidän sivutoimiaan valvo esteellisyyteen harvinaista. kunnan jäsentä. käytännössä kukaan”, Söderman totesi.679

”Tärkeintä lienee se, että asia korjaantuu eli kansalai- Oikeusasiamiehen mukaan laitoksen johtokunta me- Helsingin hovioikeudessa syytteet Wärtsilä-syytteet nen saa oikeutta. Yleensä viranomainen itse korjaa netteli varomattomasti myöntäessään 1980-luvun menivät nurin,680 mutta korkein oikeus tuomitsi Wahl- virheensä, kun siitä huomautetaan eivätkä ankarammat lopulla Wärtsilä Meriteollisuudelle valtion takausta. roosin ja erään toisen syytetyn varoitukseen. Molem-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 381 SUSANNA REINBOTH 382

mat olivat syyllistyneet tuottamukselliseen virkavelvol- Useita päiviä kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen media hantalo koplasi omat ja Tampellan asiat Skopin kanssa että laissa määritellyt tehtävät ovat lähes ”yhden suhde lisuuden rikkomiseen antaessaan vientitakuut tappiolla jakoi tyylipisteet. Helsingin Sanomat kuvaili ”herrah- käymissään neuvotteluissa.685 yhteen”, mutta linja ei ollut lainkaan sama. Tämä oli toimineelle yritykselle.681 tavan uneliaan oikeusasiamiehen toimiston” terhakoi- kiusallista. ”Oikeuskansleri Jorma S. Aaltoa pidetään tuneen huomattavasti sen jälkeen, kun Söderman oli Median ennakko-odotukset pitivät kutinsa. Juhantalo ’herrojen’ ja oikeusasiamies Jacob Södermania ’kansan’ Södermanin kauden näyttävimmän shown järjestämi- aloittanut virassa. Toimittaja Anneli Sundberg piirsi sai yhden vuoden ehdollista vankeutta jatketusta ri- asianajajana.”688 sestä päätti eduskunta, kun se asetti entisen keskusta- HS:n Sunnuntaisivujen jutussaan elävän kuvan Söder- koksesta, joka käsitti virkavelvollisuuden rikkomisen ja laisministerin Kauko Juhantalon syytteeseen valtakun- manin syyttäjätyöskentelystä Säätytalolla. lahjuksen ottamisen.686 Tuomion jälkeen kritiikki Aaltoa vastaan sai lisää voi- nanoikeudessa. maa. Pari kansanedustajaa puuhasi muistutusta Aaltoa ”Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei eduskunnan oikeus- Tuomion julistaminen Säätytalolla 29. lokakuuta 1993 vastaan.689 Lopulta kuusi kansanedustajaa pyysi perus- Tapaus toi suomalaisten jokapäiväiseen sanavarastoon asiamies nauttisikaan ainutlaatuisesta roolistaan val- sai Juhantalon tolaltaan. Ilta-Sanomien mukaan lasittu- tuslakivaliokuntaa tutkimaan, laiminlöikö Aalto virka- uuden sanan, koplauksen. Säästöpankkien Keskus- takunnanoikeuden syyttäjänä, joka pystyy pisteliäillä neesti eteensä tuijottanut poliitikko eksyi saattajastaan velvollisuutensa asettuessaan vastustamaan syytteen osakepankin (SKOP) entinen pääjohtaja Christoffer huomautuksillaan ja nopealla reagoinnillaan herättä- kahteen otteeseen poistuessaan Säätytalolta. ”Kauko, nostamista Juhantaloa vastaan. Aallon arveltiin ennen Wegelius kertoi lokakuussa 1992 julkaistuissa muistel- mään uneliaankin yleisön. hei tänne”, asianajaja Jukka Peltonen oli joutunut pelas- kantaansa tunnustelleen presidentti Mauno Koiviston missaan, että Juhantalo yritti kesäkuussa 1991 ”koplata” tamaan harhailevaa päämiestään. mielialoja ja päätyneen ratkaisuunsa sen perusteella.690 omat rahasotkunsa ja valtion mahdollisen tuen kon- ”Valtavan julkisuuden keskipisteenä, tähtiroolissa, Sö- kurssikypsälle Tampellalle. Juhantalon oma talous oli derman näyttää omalta itseltään, mieheltä, joka kärsii. Tuomion julistamista lehdistöpenkiltä kuunnellut apu- Perustuslakivaliokunta arvosteli Aallon toimintaa, mut- vahvasti miinuksella, sillä hänen neljällä konkurssiin laisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen luonnehti ranta katsoi, ettei hän rikkonut lakia. Valiokunta muistutti, haetulla yhtiöllään oli velkaa yhteensä lähes 44 miljoo- ”Eloisimmillaankin hän onnistuu vaikuttamaan alaku- gaistusta ”kovaksi, mutta kohtuulliseksi”. Hän kiinnitti että syytekynnyksen pitää olla alempi kuin tuomitse- naa markkaa. Juhantalo kiirehti julkisuuteen kiistämään loiselta, ikään kuin herkeämättä miettisi jotain suurta ja huomiota ehdollisen rangaistuksen koeajan pituuteen. miskynnyksen. Erityisesti valiokunta ihmetteli Aallon Wegeliuksen väitteen.682 synkkää, esimerkiksi kadonneen moraalin arvoitusta. Se oli maksimi, kolme vuotta. ”Se merkinnee sitä ettei tapaa tarrautua lahjontapykälän vaatia-sanaan. Aallon häntä [Juhantaloa] ainakaan sinä aikana voida nimit- mukaan Juhantalo ei ollut syyllistynyt rikokseen, koska Koplausväitettä ensin tutkinut oikeuskansleri Jorma S. ”Kun Söderman sitten mustat silmät vakavina laukaisee tää mihinkään merkittäviin tehtäviin”, Koskinen sanoi hän ei koplauskeskustelussa vaatinut lahjusta. Valio- Aalto päätyi siihen, että Juhantalo oli toiminut varo- jonkun kuuluisista huulistaan, kuulijalta menee muu- Ilta-Sanomille. Hän myös arveli, että oli ollut veitsen- kunta kuitenkin painotti, että oikeudellisessa kielenkäy- mattomasti, mutta syytteen nostamiseen ei ollut riittä- tama hölmistynyt minuutti, ennen kuin hän huomaa terällä, ettei rangaistusta ollut määrätty ehdottomana. tössä ”vaatia” rinnastetaan pyytämiseen.691 västi perusteita. purskahtavansa nauruun. Kaksi valtakunnanoikeuden jäsentä olisi passittanut Juhantalon kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.687 Kritiikki vauhditti myös pitkään pohdittua hanketta Perustuslakivaliokunta oli toista mieltä. Se päätyi yksi- ”Säätytalon yleisö oppi parissa päivässä odottamaan siirtää oikeuskanslerilta pois korkeimman syyttäjän mielisesti esittämään syytteen nostamista. Sen mukai- Södermanin herkullisia letkautuksia, joita hän tarjoilee Oikeuskansleri Aallolle valtakunnanoikeuden ratkaisu tehtävät erilliselle valtakunnansyyttäjälle.692 sesti eduskunta päätti kesäkuussa 1993 äänin 125–43, kuulijoilleen sodanjälkeisen Oulunkylän takapihoilta oli kiusallinen, hänhän ei nähnyt eväitä edes syytteen että Juhantalon menettely viedään valtakunnanoikeu- opitulla Helsingin slangilla”, kuvaili toimittaja Sund- nostamiseen. Jo ennen oikeudenkäyntiä Etelä-Suomen Suomen Kuvalehden mukaan Jorma S. Aalto palautti oi- den tutkittavaksi. Juhantalon puolesta äänestivät lähin- berg.684 Sanomat kummasteli Aallon linjauksia. ”Kansalaisille on keuskanslerille hallituksen asiamiehen roolin. Juhanta- nä hänen keskustalaiset puolutoverinsa.683 syntynyt merkillinen mielikuva ylimmistä oikeusviran- lon tapauksen lisäksi Aalto asettui Mikkelin–Jakomäen Suomen Kuvalehdessä toimittaja Jouni Tervo taas ar- omaisista. Ihmisten mielestä hallituksen oikeuskansleri panttivankitapauksessa ”erehtymättömällä varmuudel- Syytettä Säätytalolla ajoi oikeusasiamies Jacob Söder- vioi, että ”Juhantalon menetetyn maineen pelastusyritys ajaa kruunun eli valtion asioita kansalaisia vastaan ja la” valtion puolelle. man. Valtakunnanoikeuden puheenjohtaja oli korkeim- valtakunnanoikeudessa sujui – jos mahdollista – vielä eduskunnan oikeusasiamies puolestaan kansalaisten man oikeuden presidentti, edellinen oikeusasiamies huonommin kuin etukäteen laskien olisi voinut odot- asioita kruunua vastaan. Näinhän ei tietenkään ole eikä ”Juhantalon tapaus osoitti, että kansalainen saa suojaa Olavi Heinonen. taa.” Todistajat vannoivat yksi toisensa jälkeen, että Ju- voi olla”, lehti totesi pääkirjoituksessaan. Se huomautti, hallitsijan väärinkäytöksiä vastaan kansanedustuslai-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 383 SUSANNA REINBOTH 384

toksesta, eduskunnalta ja sen oikeusasiamieheltä”, Suo- Selvitys johti siihen, että Söderman pyysi keskusrikos- voittavansa jutun varmasti hovioikeudessa. ”Ei oikeus- singin Sanomiin tunnepitoisen puolustuskirjoituksen. men Kuvalehti arvioi.693 poliisia tekemään esitutkinnan, ja opetusministeriö pi- valtiossa muuten voi käydä.”703 Hänen mielestään Södermanin toiminta herätti useita dätti Syväsalmen virasta. Tammikuussa 1995 Söderman kysymyksiä, jotka olivat olennaisia virkamiehen oikeus- Vajaa kuukausi valtakunnanoikeuden päätöksen jälkeen määräsi Syväsalmen syytteeseen lahjuksen ottamisesta. Palloliiton puheenjohtaja Pentti Seppälä ilmoitti pitä- turvan kannalta. ”Mikä on virkamiehen oikeusturva, jos Söderman äänestettiin eduskunnassa jatkamaan oikeus- Hänen mukaansa oli vahvoja viitteitä siitä, että 35 000 vänsä Södermanin nostamaa syytettä käsittämättömä- oikeusasiamies tulkitsee matkan lähinnä huvimatkaksi?” asiamiehenä. Juhantalo sai vaalissa yhden äänen.694 markan arvoiset matkat olivat vaikuttaneet Syväsalmen nä. ”Tuntuu pahalta ajatella millaiseen myllyyn Syväsal- virkatoimintaan.698 Myöhemmin selvisi, että Syväsalmi mi on mielestäni ilman omaa syytään joutunut. Hän Aaltosen mukaan asiassa kiinnitti huomiota se, että Maan tavan murtumisesta kertoi myös syyte, jonka oli myöntänyt liitolle harkinnanvaraisia avustuksia on aina ollut tunnollinen ja rehellinen virkamies, joka ”tapaus on rakentunut varsin populistisella tavalla”. Söderman nosti opetusministeriön ylijohtajaa Harri 210 000 markan edestä.699 ei missään tilanteessa alentuisi lahjoman vastaanotta- Hän vakuutti, että Palloliitolle myönnetyt avustukset Syväsalmea vastaan. Hän oli reissannut Palloliiton miseen. Vaikka oikeus toteaisikin lahjussyytöksen pe- olivat täysin asianmukaisia ja ihmetteli, miten ne olivat rahoilla jalkapallon arvoturnauksiin Los Angelesiin, Söderman kiinnitti huomiota muun muassa matkaoh- rusteettomaksi, on Syväsalmen maine kuitenkin saanut voineet oikeusasiamiehen käsittelyssä muuttua lahjus- Göteborgiin ja Ranskaan samaan aikaan kuin hän oli jelmiin. Kutsussaan Palloliitto luonnehti Los Angelesin vaikeasti pois pyyhittävän tahran”, Seppälä sanoi. Hän rikoksiksi. Hän oli Södermanin kanssa osittain samaa mukana päättämässä Palloliitolle maksettavista val- -matkaa ”rennoksi futismatkaksi”. Ohjelmaan kuului myös arveli, ettei hän itse tai kukaan muukaan Pallolii- mieltä siitä, mikä on hyvä mittari näissä asioissa. tionavustuksista. muun muassa syvämerenkalastusta ja golfin pelaamista. tosta joudu syytteeseen. ”Jos näin käy niin oma uskoni Södermanin mukaan muinakin päivinä Syväsalmen va- Suomen oikeusjärjestelmään kokee kovan kolauksen.”704 ”Omatunnon osalta olen samaa mieltä, mutta en tie- Jalkapallo oli Södermanille itselleenkin tuttu ja rakas paa-ajankäyttö oli ”luonnehdittavissa turismiksi nähtä- dä onko iltapäivälehtien lööppijulkisuus hyvä mittari laji. Hän esimerkiksi kävi ahkerasti eduskunnan urhei- vyyksien katselemisineen”. Syväsalmi ei ollut esittänyt Helsingin Sanomat tulkitsi pääkirjoituksessaan, että nyt silloin, kun virkamies naulataan seinälle ja leimautuu lukerhon jalkapalloharjoituksissa vielä maaherra-aika- ohjelmaa esimiehilleen, kun hän ehdotti kutsun hy- oli kyse maan tavan ja uudistettujen rikoslain säännös- syylliseksi ennen oikeuskäsittelyä. Näin Syväsalmen naan. väksymistä.700 Göteborgin-matkaa Palloliitto mainosti ten tulkinnasta. ”Yksi koeteltu perussääntö olisi se, että tapauksessa on käynyt.”707 ”ainutlaatuiseksi elämykseksi ainutlaatuisessa tiimissä”. tehdään vain sellaista, mitä kehtaa julkisesti ja hyvällä ”En usko, että olen joukkueelleni enää minkäänlainen Ranskan-matkan Syväsalmi teki lomallaan kertomatta omallatunnolla puolustaa.”705 Aaltonen myös viittasi Helsingin Sanomien selvitykseen, vahvistus. Lupasin jossain vaiheessa lopettaa pelaami- siitä esimiehilleen mitään.701 jonka mukaan oikeuskanslerinvirasto oli virkamiesten sen Oulunkylän Gnistanin yli-ikämiehissäkin heti kun Helsingin Sanomien haastattelussa Söderman antoi ilmaismatkailusta täysin toista mieltä kuin oikeusasia- saan tehtyä yhden maalin. Nyt näyttää siltä, että joudun Sekä Syväsalmi että Palloliitto närkästyivät Södermanin virkamiehille saman ohjeen. Södermanin mukaan oma- mies. Oikeuskanslerille oli tehty kantelu Helsingin kau- potkimaan ainakin 60-vuotiaaksi”, Söderman sanoi Ilta- selvityksistä. Syväsalmi ei nähnyt tehneensä mitään tunto ja julkisuus olivat hyviä mittareita: virkamiehen pungin virkamiesten saamista kymmenistä matkoista. Sanomille, kun hänet oli valittu oikeusasiamieheksi.695 väärää ja vastusti virastapidättämistään. Se oli hänen toiminnan oli kestettävä kaikissa oloissa julkinen kä- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen ei löytänyt yhdes- mielestään ”omiaan synnyttämään julkisuudessa sellai- sittely. Syväsalmen tapauksesta Söderman totesi, että täkään matkasta moitittavaa. Syväsalmen vyyhti lähti purkautumaan Ilta-Sanomien sen vaikutelman, että olisin syyllistynyt lainvastaiseen parasta olisi, jos jokainen tarpeellinen virkamatka voi- uutisesta 29. heinäkuuta 1994, kun lehti kertoi Syväsal- menettelyyn virantoimituksessani”.702 taisiin tehdä viraston omilla rahoilla. Virkarikoksiin perehtynyt professori Pekka Viljanen men kisamatkasta Los Angelesin MM-kisoihin. Lennot totesi, että Helsingin virkamiesten ja Syväsalmen mat- tehtiin bisnesluokassa, ja ylläpidon matkan aikana kus- Syytteen nostaminen ei Syväsalmea yllättänyt. Söderman korosti, että tavallinen vieraanvaraisuus voi kailuissa ei ollut periaatteessa mitään eroa. Söderman tansi Palloliitto.696 Södermanilta lähti saman tien ope- jatkua. ”Vastuu on aina virkamiehellä itsellään. Hänen ei halunnut linjaeroa kommentoida. ”Kanslerinviraston tusministeriölle kirje, jossa pyydettiin selvitystä reissus- ”Olin varautunut pahimpaan, mutta silti päätös oli aika- täytyy tuntea säännökset.”706 päätösten arvostelu on kielletty hallitusmuodossa.”708 ta.697 Jatkoselvityksissä löytyi pari muutakin kisamatkaa moinen järkytys. Hyvää tietysti on se, että vihdoinkin Palloliiton rahoilla. pääsen asenteellisesta tutkinnasta riippumattomaan Opetusministeriössä ei nähty peiliin katsomisen paik- Syväsalmen ja Palloliiton tukena syytettä hämmästeli tuomioistuimeen. Se on minusta ehdottoman positii- kaa, vaan ministeriön virkamiesten luottamusmies, joukko samanmielisiä toimittajia, suuri osa heistä urhei- vista”, Syväsalmi sanoi Helsingin Sanomille. Hän uskoi kulttuuriasianneuvos Kimmo Aaltonen kirjoitti Hel- lutoimittajia. He eivät arastelleet liputtaa näkemystään.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 385 SUSANNA REINBOTH 386

Apu-lehti johti Syväsalmen huutosakkia vankkumat- hienoa jutella hänen kanssaa, koska emme tunne toi- Keskustelu virkamiesmoraalista sai lisää sytykettä, kun Keskustelun huipennuksena liikenneministeri Ole Norr- tomalla varmuudella. Toimittaja Markku Laitinen näki siamme henkilökohtaisesti… joo, kyl varmaan helpot- Söderman otti kantaa pankkituen valvontaan heti Sy- back (r) vihjaisi, että Söderman voisi erota. Norrback salaliittojen verkoston ja vihjaili Syväsalmea vastaan tais – ainakin minua!”711 väsalmen syytteen noston jälkeen. Hänen mielestään val- paheksui Aamulehdessä sitä, että ”oikeusinstanssi alkaa nostettujen syytteiden olleen jonkinlainen kosto urhei- tiovarainministeriön lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen lehtihaastattelussa nimeltä mainiten tuomita virkamie- lujärjestöjen yhdistymiseen liittyneistä riidoista. ”Kun Syväsalmen ilo ja itsekritiikkikehotukset osoittautuivat ei voinut valvoa Valtion vakuusrahaston toimintaa, koska hiä”. Hän ei suoraan kehottanut oikeusasiamiestä eroa- Syväsalmen tavoin ajatelleet voittivat, vastapuoli aloitti ennenaikaiseksi. Pöytä kääntyi ympäri korkeimmassa hän oli vakuusrahaston johtokunnan puheenjohtaja. maan, mutta viesti oli selvä: ”Tässä tilanteessa instans- likaisen sodan. Se sai mukaansa silloisen eduskunnan oikeudessa. Syväsalmi tuomittiin lahjuksen ottamisesta sin pitää itse tehdä tarpeelliset johtopäätökset.”719 oikeusasiamiehen Jacob Södermanin, pienen kansalai- ja lahjusrikkomuksesta sataan päiväsakkoon eli maksa- ”Kuka ministeriössä valvoo vakuusrahaston toimintaa? sen viimeisen toivon, joka juoruja kuunneltuaan mää- maan yhteensä 26 000 markkaa sakkoa. Virka kuitenkin Laajanenhan on esteellinen hoitamaan omaa virkaansa Söderman kehotti Ilta-Sanomissa Norrbackia rauhoit- räsi Harri Syväsalmen syytteeseen epäiltynä lahjoman säilyi. Korkeimman oikeuden mukaan kyse oli virkis- tältä osin”, Söderman sanoi. ”Hallinnon valvonta lop- tumaan. ”Ei ole tarkoitus erota. Kyllähän sen ymmär- vastaanotosta”, Laitinen kirjoitti. Hän arvosteli rankasti tysluontoisista kisamatkoista, joiden tarkoituksena oli puu täysin, jos virkamiehet istuvat itse tulilinjassa. Ai- tää, että varsinkin vaalien alla ministerit ovat kovassa myös muita tiedotusvälineitä sekä syytettä ajanutta lää- pääasiassa kisojen katseleminen mukavassa seurassa. van käsittämätön ratkaisu.” paineessa ja vähän hurjistuneita.” Hän korosti arvos- ninsyyttäjä Heikki Lausmaata korkealentoisilla, mutta Syväsalmen olisi korkeimman oikeuden mukaan pitä- telleensa systeemiä: ministeriön puolueeton ja tehokas perusteiltaan epäselvillä väitteillä. nyt ymmärtää, että hänet kutsuttiin reissuun hänen Söderman piti teemaa esillä useissa haastatteluissa. valvonta oli vaikea järjestää, koska korkea virkamies oli virka-asemansa ja siinä olevien vaikutusmahdollisuuk- Ylen tv-uutisille Söderman korosti, että yhtiön johdossa siltä osin esteellinen.720 ”Kun vääristyneen, huhuista alkaneen prosessin todel- sien vuoksi.712 olevan tulee sitoutua hoitamaan yhtiön asioita. Silloin lisia vaikuttimia ei nähdä ja syyttäjä Heikki Lausmaa hän on virkamiehenä esteellinen. Yle luetteli Laajasen Norrback puolestaan ilmoitti mielipidekirjoituksessa, yrittää pelastaa oikeusasiamiehen toimiston uskotta- Syväsalmi ei ymmärtänyt vaan ilmaantui julkisuuteen lisäksi kolme muuta virkamiestä, joilla oli samanlaisia ettei hän ollut vaatinut kenenkään eroa. ”Sellainen ei vuuden rippeet, on sama, naulataanko Harri Syväsalmi purkamaan katkeruuttaan. Nyt kohteena oli oikeusasia- kaksoisrooleja.716 kuulu toimintatapoihini”, hän totesi Ilta-Sanomissa. vai vapautetaanko hänet. Hänet on jo tuomittu.”709 miehen sijasta korkein oikeus. ”Mentiin aika pitkälle ”Olen ollut sitä mieltä, ettei oikeusasiamiehen korkeana halussa tuomita minut”, Syväsalmi valitti Ilta-Sanomis- Ilta-Sanomille Söderman harmitteli, että vanha virka- oikeusviranomaisena lehtihaastattelujen välityksellä Kun Helsingin hovioikeus hylkäsi syytteet helmikuun sa. ”Ei tunnu kivalta.”713 miestyyppi oli katoava luonnonvara. pitäisi osoitella nimeltä mainittuja valtion virkamiehiä 1996 lopussa, Syväsalmi ja hänen huutosakkinsa repesi- esteelliseksi valvomaan veronmaksajien etuja niissä vät riemuun. ”Ei tässä mitään yllätystä ole tapahtunut. Lehdistö puolestaan kiitteli korkeimman oikeuden ”Moni virkamies näyttää muuttuneen nuoreksi tulos- toimissa, joihin heidät on nimetty. Mielestäni oikeusvi- Olen tiennyt tämän koko ajan”, Syväsalmi kommentoi. selkeää ratkaisua ja kummasteli Syväsalmen kovapäi- johtajaksi, joka kiertää seminaarista seminaariin. Vir- ranomaisten toimintaperiaatteisiin pitää kuulua se, että syyttä. ”Virkamiehen luulisi ottavan KKO:n tuomion kavala on päässyt unohtumaan.” Södermanin mukaan asianomaisia kuullaan ja asioita tutkitaan asianmukai- Oikeusasiamies sai kyytiä. ”Minulle tämä päätös osoit- opikseen ja tyytyvän siihen, mutta Syväsalmi pyörittää valtionhallinnossa kannattaisi palauttaa mieleen lahjus- sesti ennenkuin ihmisiä ’tuomitaan’.”721 taa se (sic!), ettei eduskunnan oikeusasiamies voi lähteä vanhaa levyä: hän on tyrmistynyt, järkyttynyt, eikä säännökset. ”Ne ovat tuoreita ja hyvin ankaria pykäliä. tällaisten noitavainojen tielle, arvioimaan ihmisten ymmärrä korkeinta oikeutta ollenkaan… Eduskunnan Ehkä samalla olisi hyvä tutustua myös uusiin esteelli- Söderman ei siis eronnut, mutta sen sijaan Laajanen virkatehtäviä, etteivät ne olekaan virkatehtäviä”, Sy- oikeusasiamiehen hän oli jo aiemmin tuominnut asen- syyssäännöksiin.”717 erosi vakuusrahaston puheenjohtajan paikalta. Tämä sai väsalmi sanoi. ”Minua ei kukaan uskonut, kun sanoin, teelliseksi”, kirjoitti Ilta-Sanomat pääkirjoituksessaan.714 valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok) raivoihinsa. että kyseessä on ajojahti. Nyt kun kaikilla on luettavana Laajanen kiisti olevansa jäävi ja arveli, että kyse oli vää- paperit, niin jokainen voi itse tehdä päätelmänsä. Syyt- Viimeinen näytös esitettiin Helsingin käräjäoikeudes- rinkäsityksestä. ”Asia on kyllä sillä tavalla, että valtion ”Tämä käy vielä suomalaisille veronmaksajille kalliiksi”, täjälaitoksella on aihetta itsekritiikkiin.”710 sa ja hovioikeudessa, kun myös Palloliiton edustajat vakuusrahasto on eduskunnan alainen, ei valtiovarain- hän jyrisi Ilta-Sanomissa niille, jotka onnistuivat savus- joutuivat vastaamaan lahjusmatkailusta. Tuloksena oli ministeriön alainen rahasto”, hän sanoi Ilta-Sanomille. tamaan Laajasen tehtävästä. Södermanin lisäksi epäilyjä Ilta-Sanomat kysyi Syväsalmelta, helpottaisiko häntä kovat, 80 päiväsakon sakot kahdelle liiton nokkamie- ”Sekin täytyy muistaa, että eduskunnan pankkivaltuu- Laajasen esteellisyydestä oli esittänyt eduskunnan val- nyrkkeilyottelu Södermanin kanssa. ”Minusta olisi ihan helle.715 tetut ovat itse valinneet minut tähän tehtävään.”718 tiovarainvaliokunta.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 387 SUSANNA REINBOTH 388

”Parhaat virkamiehet savustetaan tällä tavalla pikkuhiljaa kustelua. Kysymyksiä esittävät leimataan populisteiksi ulos. Kuka enää haluaa näitä raskaita ja vaativia tehtäviä ja heidän motiivinsa asetetaan muuten kyseenalaisiksi. hoitamaan”, Viinanen pauhasi ja kutsui esteellisyysepäi- ”Valtiovarainministeri Iiro Viinasen kommentit oikeus- lyä törkeäksi loukkaukseksi Laajasta vastaan. ”Syltty- asiamies Jacob Södermanin toimenpiteistä edustavat tehtaan on löydyttävä, ja kyllä se vielä löytyykin.”722 huippua tässä suhteessa”, Kekkonen kirjoitti.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Söderman kum- Kekkonen muistutti yhdenvertaisuuden periaatteesta. meksui Ilta-Sanomien haastattelussa Laajas-keskustelua. ”Vastuusta ei todellakaan voi vapautua sillä perusteella, ”Siinä minusta julkisuus riensi aivan ihmeellisiin sfää- että jotkut muut eivät ole jääneet kiinni. Asioiden sel- reihin. Yritin arvostella tietyntapaista menettelyä, vittäminen perinjuurin ei ole sen enempää populismia ja se henkilöityi Laajaseen.” Söderman myönsi, että kuin moralismiakaan, vaan demokratian ja oikeusval- hänen arvostelunsa johti Laajasen kannalta epämiellyt- tion perusprinsiippien kunnioittamista”, Kekkonen tävään julkisuuteen, mutta se ei ollut hänen tarkoituk- huomautti. Hän korosti, että suomalaisen oikeusvaltion sensa.723 suurin ongelma ei todellakaan ole epäasiallisissa me- nettelytavoissa tai korkeissa asemissa olevien rikoksista Jo valmiiksi kuumentuneen keskustelun päälle saatiin epäiltyjen oikeusturvassa.725 tieto Södermanin määräämästä uudesta syytteestä. Nyt käräjille komennettiin Vantaan valtuuston entinen pu- Kiihkeän esteellisyys- ja korruptiokeskustelun perään heenjohtaja Raimo Salminvuo (kok) törkeästä lahjuk- saatiin kesäkuussa 1995 tieto, että Jacob Söderman – eli sen ottamisesta. Hänen epäiltiin rahastaneen konsult- valtakunnanbatman, kuten Ilta-Sanomat häntä nimit- tiyhtiönsä kautta palkkioita siitä, että rakennusliikkeet ti726 – oli ehdolla Euroopan unionin ensimmäiseksi saisivat mieluisia kaavoituspäätöksiä. Perässään Salmin- oikeusasiamieheksi. Vaaleja seurattiin Suomen mediassa vuo veti kolme muuta miestä, jotka olivat osallistuneet samalla kansallishurmoksella kuin maaottelua. Salminvuon maksamalle ulkomaanmatkalle.724 Ensin arvuuteltiin mitalimahdollisuuksia. Helsingin Alkuvuonna 1995 tapahtui siis parin viikon sisällä Sanomien tietojen mukaan Söderman oli nousemassa paljon. Söderman määräsi Syväsalmen ja Salminvuon varteenotettavaksi ehdokkaaksi. ”Entisenä oikeusminis- syytteeseen sekä arvosteli Laajasta esteelliseksi. Keskus- terinä hänellä on poliittista painoarvoa. Lisäksi hänellä telu porisi tulikuumana. Ajojahtia, huusivat tulilinjalle on kovaa ja tuoretta kokemusta samanlaisen tehtävän joutuneet. hoitamisesta”, HS arvioi.727

Lapin yliopiston yleisen oikeustieteen ja oikeushisto- Kokoomuksen eurokansanedustaja Kyösti Toivonen rian professori Jukka Kekkonen sanoi pitävänsä väittei- ei pitänyt Södermanin mahdollisuuksia kehuttavina. tä ajojahdista kovin tutun oloisina. Ilta-Sanomissa jul- Hänen mukaansa Söderman ei pääse äänestyksessä edes kaistussa kirjoituksessaan hän huomautti, että väitteitä toiselle kierrokselle, Etelä-Suomen Sanomat kertoi.728 ajojahdista esitettiin silloin, kun korkeissa asemissa ol-

leiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä syntyi kes- Yksityistilaisuus, Tuula Lehtinen / kuvaaja Katri Laukkanen (1991, akvatinta ja etsaus). © Kuvasto 2019.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 389 SUSANNA REINBOTH 390

Kansakunnan järkytys oli suuri, kun kisan alussa Söder- olleet lainkaan ymmärtäneet, mistä vaalissa oli kyse: Osa demareistakin sanoutui irti Puhakan kannasta. Hämmennystä lisäsivät puolueiden ja sanomalehtien mania tukeneet kokoomuslaiset euroedustajat lipesivät pohjoismaisen tasa-arvoja oikeusihanteen juurrutta- ”Eduskunnan oikeusasiamiehen Jacob Södermanin (sd) ilmoille heittämät mahdollisten kandidaattien nimet. taustajoukoista. He saivat maanpetturin leiman. misesta EU:n hallintokoneistoon.735 seuraajan ei tarvitse olla demari. Missään tapauksessa Suurin osa niistä kuului aktiivipoliitikoille. Sanomaleh- se ei ole pätevyysvaatimus, että on demari, se on selvä ti Demari haarukoi demariehdokkaita: Tarja Halonen ”Kokoomuslaisilla on oikeus ratkaisuunsa. Niin on Ilta-Sanomien mukaan kokoomuslaisia voisi ymmärtää, asia”, sanoi Sdp:n varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari.740 oli otettu kyselystä, Matti Louekoski lupasi fundeerata myös suomalaisilla äänestäjillä aikanaan eurovaaleissa. jos Söderman olisi se sama punapoliitikko, joka tuli tun- ja Johannes Koskinen kieltäytyi.744 Demari kuitenkin He voivat kysellä, keitä isänmaallisina pidetyt kokoo- netuksi 1970-luvun alkupuolella. ”Hän on sittemmin Valintaan otti kantaa myös presidentti Martti Ahtisaari. korosti pääkirjoituksessaan, että ”jäsenkirja ei saa olla muslaiset EU:ssa oikein edustavat ja missä muissa ky- luonut uran maaherrana ja eduskunnan oikeusasiamie- Hänen mielestään olisi vaikea löytää uudeksi oikeus- valinnan päällimmäisenä perusteena”, vaan olennaista symyksissä he äänestävät suomalaisia tai Suomen etuja henä. Hän on hoitanut molempia virkoja tasapuolisesti asiamieheksi henkilö, jolla ei ole minkäänlaista puolue- olisi löytää tehtävään pätevä ja oikeamielinen juristi.745 vastaan”, Etelä-Suomen Sanomat piikitteli.729 ja hyvin.”736 poliittista taustaa. Lopulta nimirulettiin otti kantaa väistyvä oikeusasia- Toivosen pessimistiset arviot Södermanin mahdol- Suomen Kuvalehdessä toimittaja Tuomo Lappalainen ”Tärkeintä on kuitenkin se, että tehtävään valitaan mies Jacob Söderman. Hän varoitti Demarin haastatte- lisuuksista osoittautuivat vääriksi. Söderman sai en- ei pitänyt kokoomuslaisen äänestyskäyttäytymistä hyvä ihminen”, Ahtisaari sanoi maakuntamatkallaan lussa aktiivipoliitikon valitsemista oikeusasiamieheksi: simmäisellä kierroksella toiseksi eniten ääniä ja eteni maanpetturuutena. Hän muistutti, että varmin tapa Kotkassa.741 ”Se olisi kansainvälinen skandaali.” Hänen mukaansa jatkoon.730 Kolmannella kierroksella Söderman voitti minimoida suomalaisten vaikutusvalta EU:ssa on vetää ei ollut ongelma, että ihmisellä oli poliittinen tausta konservatiivien vastaehdokkaan Siegberg Alberin tä- kotiinpäin aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.737 Tämä antoi hovioikeudenneuvos Jukka Kemppiselle tai poliittisia mielipiteitä. ”Mutta oikeusasiamiehen on pärästi äänin 241–221.731 Hänet oli valittu EU:n oikeus- aiheen veistelyyn. ”Hän [Ahtisaari] siis toivoo, että teh- pitänyt toiminnallaan oikeuslaitoksessa tai lainvalvon- asiamieheksi. Myös Länsi-Savo arvioi, etteivät kokoomusmepit syyl- tävään valittaisiin kuollut. Se on hyvä ajatus. Useammin nassa osoittaa, että hän pystyy toimimaan itsenäisesti, listyneet kovin suureen syntiin vaihtaessaan vaalissa kuin kerran olen hautajaisissa kuullut kummakseni, että on hyvä ammattilainen.”746 Söderman ilmoitti olevansa valinnasta ”jokseenkin kansallisen näkökulman ”euronäkökulmaan”. ”Eikö että edesmennyt oli ’hyvä ihminen’. Elävien joukosta yllättynyt”.732 Hänen mahdollisuuksiaan epäillyt Toivo- kansallisten intressien rikkominen ole itse asiassa tar- sellaista tapaa harvemmin”, Kemppinen kirjoitti Helsin- Oikeusasiamiehen toivottaviin ominaisuuksiin otti kan- nen kertoi olevansa tyytyväinen valintaan, vaikka paras koituksenakin EU:ssa?” gin Sanomien kolumnissaan. Hän ehdotti, että oikeus- taa Iltalehden mielipidesivuilla nimimerkki Kärsinyt. ehdokas ei hänen mukaansa voittanutkaan.733 asiamieheksi pitäisi valita mahdollisimman huono ih- ”Mielestäni valittavan oikeusasiamiehen ei tarvitse olla Länsi-Savo siirtyi saman tien arvioimaan Södermanin minen. ”Joku jolla ei ole tarvetta eikä taitoa miellyttää.” erityisen hyvä tai oikeamielinen ihminen. Valittavan Suomalaisten kansallistuntoa Södermanin valinta nosti. seuraajan valintaa ja korosti, että pätevyys, rohkeus ja Lisäksi oikeusasiamiehen tulisi olla henkilö, jolla ”on oikeusasiamiehen tulisi pikimminkin olla ilkeä, aidosti ”Pienen maan edustajan valinta tällaiseen tehtävään riippumattomuus pitäisi nostaa päällimmäisiksi kritee- luonnetta pidättäytyä harjoittamasta haureutta julki- herroja ja poliitikkoja pelkäämätön sekä Euroopan ih- avoimen ehdokasasettelun jälkeen nostaa toiveita siitä, reiksi. Se paheksui Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjoh- suuden kanssa”, Kemppinen jatkoi.742 misoikeussopimuksen edellyttämällä tavalla riippuma- että EU:ssa ei pelkästään tanssita isojen maiden pillien tajan Matti Puhakan ilmoitusta, että oikeusasiamiehen ton ja puolueeton.”747 mukaan”, kirjoitti Etelä-Suomen Sanomat. Samalla se paikka kuuluu demareille.738 Apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen ehdotti va- ihmetteli edelleen kokoomuslaisten meppien äänes- lintatavan uudistamista niin, että ratkaisua pohjustaisi Keskustelun pyörteissä tiskiin lyötiin uusi innovaatio, tystä ja muistutti, että seuraavalla kerralla suomalainen Samaa hämmästeli keskustan puheenjohtaja Esko Aho. erityinen valintalautakunta. ”Oikeusasiamiehessä pitää potentiaalisten ehdokkaiden julkinen kuuleminen. ehdokas voi olla kokoomuslainen. ”Kuulemmeko sitten ”En ole koskaan ymmärtänyt, että tällaisia paikkoja olla hieman terrierin vikaa. Lisäksi hänen pitää olla eri Ehdokastenttiä esittivät sekä vihreät että kokoomus.748 vetoomuksia isänmaan yhteisestä edusta?”734 jaetaan joinakin kiintiöinä, vaan siihen valitaan joku so- tavoin riippumaton, sekä taloudellisesti että poliittises- Empimisen jälkeen demarit ottivat julkiseen kuule- piva henkilö, jonka pätevyyteen kaikki voivat luottaa”, ti”, lehdet kertoivat Koskisen sanoneen Ylen tv-uutisten miseen kielteisen kannan.749 Puolue kuitenkin taipui Kansan Uutiset arvosteli kokoomusmeppi Ritva Lau- Aho sanoi Länsi-Savossa.739 haastattelussa.743 muiden tahtoon, vaikka Puhakan mukaan jotkut kandi- rilan ”kuolematonta lausahdusta”, että Alber oli paras daatitkin olivat sanoneet kuulemisen ”suorastaan louk- ehdokas. Lehden mukaan ”kotikonservatiivimme” eivät kaavan oikeusasiamiehen viran arvoa”.750

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 391 SUSANNA REINBOTH 392

Kahdeksan ehdokkaan tentti järjestettiin eduskunnan Oikeusasiamiehen vaalin saaman ennennäkemättömän auditoriossa syyskuussa 1995. Suurimpana ennakkosuo- LAURI LEHTIMAJA julkisuuden myötä Lauri Lehtimaja sai aloittaa kautensa sikkina kisaan lähti apulaisprofessori Antti Kivivuori. 1.10.1995–31.12.2001 pilvenpehmeässä nosteessa. Hänen takanaan oli suurin eduskuntapuolue Sdp.751 Tentin teemat liikkuivat perus- ja ihmisoikeuksista Jälkipuheita vaalista toki riitti, sillä demareiden leirissä oikeusasiamiehen riippumattomuuteen. Yhdessä suh- kaikki oli mennyt pieleen. Sdp:n eduskuntaryhmän teessa ehdokkaat muistuttivat poliitikkoja: ”Ehdokkaat ”Ukki, miksi puheenjohtaja Matti Puhakka kuitenkin kiisti koskaan puhuivat – ja pitkään”, kuvaili Etelä-Suomen Sanomat vaatineensa oikeusasiamiehen jakkaraa demareille. kolmituntiseksi venynyttä tenttiä.752 apulaisoikeusasia- ”En minä ole vaatinut. Jos vielä joku jukoplauta kir- Kuulemistilaisuuden jälkeen suosikki oli vaihtunut. miehen aivot on joittaa, etä minä olen vaatinut, niin sen jälkeen minä Lehdet arvioivat yksimielisesti, että oikeusneuvos Lauri en enää ymmärrä toimittajien älynjuoksua”, hän sanoi Lehtimajan osakkeet olivat nousussa. Hän oli sekä kes- pienemmät kuin Ilta-Sanomille. Jacob Södermanille Puhakka myönsi kustan, kokoomuksen, Rkp:n että vihreiden nimilistan olevansa käärmeissään, sillä tämä oli ”lähtölaulussaan” kärjessä.753 Demarit pysyivät Kivivuoren takana, mutta oikeusasiamiehen?” dementoinut poliitikkojen mahdollisuuden tulla vali- porvarileiri moitti häntä yhteistyökyvyttömäksi. tuksi.756

Kuulemistilaisuuden isäksi nimetty vihreiden eduskun- Lehdistö kiitteli Lehtimajan valintaa, mutta vaalitentti taryhmän puheenjohtaja Paavo Nikula piti keskustelua Apulaisoikeusasia- jakoi mielipiteitä niin poliitikkojen kuin median kes- ”räiskyvänä” ottaen huomioon, että keskustelijat olivat kuudessa. Joidenkin mielestä tentti oli ollut niin hyvä, juristeja. Hänen mukaansa kuuleminen helpotti valin- mies nostattaa että sitä voisi laajentaa muihinkin virkanimityksiin. 754 taa muttei ratkaissut sitä. mediamyräkän elä- Toiset taas arvioivat, ettei siitä ollut mitään hyötyä. Tentin jälkeisenä päivänä Lauri Lehtimaja valittiin oi- Uusi oikeusasiamies Lauri Lehtimaja uskoi, että tentillä keusasiamieheksi. Valintaan tarvittiin kaksi kierrosta.755 keläislausunnollaan oli vaalin lopputulokseen jonkinlainen vaikutus. Hän itse kertoi Helsingin Sanomille yllättyneensä valinnas- ja oikeusasiamies taan. ”Pidin niin selvänä, että Antti Kivivuori tulisi va- ihmettelee lituksi”. Poliittisesti värittyneen vaalikarnevaalin päätteeksi tuomareiden Lehtimaja pääsi kertomaan oman kantansa. ”Jäsenkir- jaa ei ole, eikä ole ollut.” Lehtimaja myös kiisti huhut, kytkentöjä joiden mukaan hän olisi ollut toisen salolaisen juristin, oikeusministeri Sauli Niinistön (kok), löytö. Hän ei kertomansa mukaan keskustellut asiasta kenenkään kanssa ennen kuin kokoomuksen eduskuntaryhmästä kyseltiin kiinnostusta tehtävään.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 393 SUSANNA REINBOTH 394

Edeltäjänsä Jacob Södermanin linjaa hän kuvaili pe- ja osoittaisi myötätuntoa. ”Oikeusturvaansa peräävät Palaute työstä oli kuitenkin pääasiassa negatiivista. ”Jos teri Sauli Niinistö (kok) sanoi Ylen radiouutisten haas- rus- ja ihmisoikeusmyönteiseksi, ja samalla linjalla hän ihmiset haluavat oikeusasiamiehen puoleen kääntyes- ei tule vähintään kerran viikossa virkasyyteuhkausta, tattelussa, ettei äänioikeuden epääminen joltain kansa- ilmoitti jatkavansa. ”Minulla ei ole sidoksia mihinkään, sään todella oikeutta, eivät vain myötätuntoa ja neuvoja on joko ollut lomalla lomalla tai muuten hoitanut hom- laisryhmältä olisi demokratian mukaista. Koskisen oma eikä ole syytä pelätä mitään. Tunnen itseni vapaaksi vastaisen varalle.” Virolaisen mielestä olisikin syytä lo- mansa huonosti”, Koskinen oli sanonut 60-vuotishaas- puolue kokoomus kiirehti muutenkin tuomitsemaan työn lainmukaiseen hoitamiseen.”757 pettaa turhien paineiden kasaaminen oikeusasiamiehen tattelussaan Helsingin Sanomissa.762 ehdotuksen, ja muut puolueet seurasivat kannoilla.764 harteille ja myöntää, että ”oikeusasiamiehellä on oikeus- Haastatteluissa Lehtimaja korosti olevansa pienen turvaa tavoiteltaessa lähinnä vain symboliarvoa – vai Ilta-Sanomien läksiäishaastattelussa Koskinen ilmoitti, Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pentti ihmisen puolella. ”Oikeusasiamiehellä pitää olla aikaa pitäisikö sanoa empatia-arvoa”.760 ettei häntä 14 viimeisen työpäivän jälkeen nähtäisi hiip- Hietala epäili Demarin haastattelussa Koskisen olleen kuunnella kansalaisten murheita. Hänen pitää kyetä pailemassa eduskuntatalolla. Hampaankoloon ei ollut humalassa. Hän oli kiinnittänyt huomiota haastattelun myös myötäelämään tavallisten ihmisten ongelmissa”, Myös hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen totesi jäänyt mitään, mutta epäonnistumisilta ja tappioilta ei yhteydessä julkaistuun kuvaan, jossa Koskisen edessä hän sanoi Iltalehdessä.758 Helsingin Sanomien kolumnissaan oikeusasiamieheen ollut voinut välttyä. Niitä varten Koskisella oli resepti: oli konjakkilasi.765 kohdistettujen odotusten olevan ylivoimaisia täyttää. ”Kun tulee turpiin, ostetaan pullo viskiä tai konjakkia, Apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskisen kuvailema ”Eduskunnan oikeusasiamies ei ole Messias, jolla olisi soitetaan poikaystävä paikalle ja vedetään kunnon kän- Koskinen piti Hietalan epäilyä ”limbona”. ”Olin vesisel- terrieri Lehtimaja ei myöntänyt olevansa. ”Minusta valta oikaista mutkalle menneet asiat”, Kemppinen to- nit. Sitten itketään surut pois. Krapulassa todetaan, että vä! Kuva on otettu kolme päivää myöhemmin ja lasissa rauhallinen opaskoira voi olla aika hyödyllinen, kun tesi ja varoitti Lehtimajaa, että myönteinen julkisuus tämä on tilanne, mihinkäs tästä pääsee. Se on ollutta ja on kaksi senttiä konjakkia, josta ei tule päihinsä ku- eletään tällaista suurten muutosten aikaa meidän oi- päättyy ”suurin piirtein tähän”. mennyttä.” kaan”, Koskinen sanoi Ilta-Sanomissa.766 keusjärjestelmässämme”, hän sanoi. Euroopan ihmisoikeussopimuksen ratifioinnista oli kulunut silloin yli Näin kävikin. Seesteistä yhteiseloa median kanssa ei Oikeustieteen tohtori Koskinen ilmoitti aikovansa Eläkkeensaajien Keskusliitto ei jättänyt asiaa lehtihaas- viisi vuotta, ja uusi perustuslaki oli juuri tullut voimaan. kestänyt edes kahta kuukautta ennen kuin alkoi yksi oi- oikeustieteen jatko-opiskelijaksi, pääaineenaan oikeus- tattelujen varaan vaan vaati oikeusasiamies Lehtimajaa ”Luulen, että tilanne on normalisoitumassa. Enää ei tar- keusasiamiehen kanslian pahimmista mediamyrskyistä. historia. Muistelmia oli turha odottaa ja akvarellitkin selvittämään, olivatko Koskisen mielipiteet sopusoin- vitse turvautua tuontitavaraan – ainakaan niin paljon.” jäivät muiden maalattaviksi. ”Niitä töherryksiä on maa- nussa korkean oikeudenvalvojan virassa edellytettävien Sen aiheutti eläkkeelle valmistautuneen apulaisoikeus- ilma täynnä.” oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimusten Lehtimaja arveli, että koska oikeusasiamies on usein asiamies Pirkko K. Koskisen läksiäishaastattelu Ilta-Sa- kanssa.767 Lehtimajalta ei kulunut kuin pari viikkoa to- kansalaisen viimeinen oljenkorsi, hänellä ei ollut oi- nomissa. Häneltä oli totuttu saamaan suoraa puhetta ja Myöskään yhdistysaktiiviksi Koskinen ei ajatellut deta, ettei hänen toimivaltaansa kuulunut apulaisoi- keudellisesti enää paljon tehtävissä. Sympatiaa hän kui- näkemään reippaita otteita, vaikka asema oikeusasia- ryhtyvänsä, yhdellä poikkeuksella: hän oli valmis keusasiamiehen toimien valvonta.768 tenkin lupasi. ”Ainoa, mikä jää jäljelle, on jonkunlainen miehen kanslian ensimmäisenä naispuolisena ratkai- liittymään eläkeläisyhdistykseen, joka ajaisi äänioikeu- myötätunto tai se, että yleensä kuunnellaan asianosaista sijana törmäsi joskus asenteisiin. Oikeusasiamiehen den poistamista eläkeläisiltä. ”Koska äänestämisessä Lehtien mielipidesivut täyttyivät paheksunnasta. ”Onko ja annetaan jonkunlaisia neuvoja. Mutta kun kantelu- kanssa liikkuessaan häntä oli silloin tällöin luultu Jacob on alaikäraja, siinä voisi aivan hyvin olla myös yläikä- apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskisen aikomus tyr- ruuhkat painavat päälle, sielunhoito ei voi olla kovin Södermanin vaimoksi. Koskinen ilmoitti usein, ettei ole raja”, Koskinen sanoi. ”Tätä ajatusta kannattavaa yhdis- mätä suomalainen demokratia”, kyseli eräs lukija HS:n yksilöllisistä”.759 feministi vaan tasa-arvoihminen. Häntä ärsytti se, että tystä ei kuitenkaan valitettavasti ole enkä aio sitä itse mielipidesivuilla. ”Suoranainen loukkaus erityisesti mies oli sukupuoleton olento, asiantuntija. ”Nainen on perustaa.”763 niitä ikäluokkia kohtaan, jotka ovat ensin talvi- ja jatko- Professori Jyrki Virolainen kirjoitti Helsingin Sanomien naisjuristi, vaikka ei ole mitään erillistä juristin tutkin- sodissa niin rintamalla kuin kotona taistelleet voitok- mielipidesivuilla, että Lehtimaja näytti oivaltaneen oi- toa, johon olisi lisätty sinänsä hyödyllistä, käsityötä ja Eläkeläislausunto räjäytti julkisen keskustelun. Lau- kaasti maamme itsenäisyyden puolesta ja olivat sitten keusasiamieheen kohdistettujen odotusten olevan täy- soppakoulua.”761 suntoa siteerattiin jokseenkin kaikissa maan tiedo- uutteruudellaan ilman kaiken maailman etuisuuksia sin ylimitoitettuja. Hänen mielestään luottamusta oi- tusvälineissä, ja siitä alettiin debatoida kuin vakavasti nostamassa maamme eturivin valtioiden joukkoon”, keusviranomaisten toimintaan voitiin tuskin lisätä sillä, Oikeusasiamiehen työtä Koskinen oli kuvaillut yksit- esitetystä ehdotuksesta. Äänessä olivat niin yksittäiset säesti toinen. että oikeusasiamies kuuntelisi ihmisiä kärsivällisesti täisten ihmisten auttamiseksi byrokratian sokkeloissa. kansalaiset kuin poliitikotkin. Esimerkiksi oikeusminis-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 395 SUSANNA REINBOTH 396

Ehdotus sai myös ymmärrystä ja jatkokehittelyä. ”Mie- paikkaan, josta hän on niin monta kanssaihmistämme pingviinit olivat hänen mielestään vastenmielisiä olen- päätöksiin. Lehtimaja sanoi tietävänsä, että inhimil- hen puhetta! Kannatan pienin laajennuksin: Eläkeläisiltä pelastanut.”775 toja. Ne olivat kovaäänisiä, haisivat kuin fan ja olivat lisesti ajatellen tuomioistuimissa tehdään vääriäkin otettakoon pois äänioikeus ja myös verovelvollisuus, koko ajan varastelemassa toisten pesistä.779 tuomioita. ”Historian romukoppa on täynnä virheellisiä jotta paremmin korostuisi tuo viriilien keski-ikäisten ”Äänioikeuden poistamista eläkeläisiltä Koskinen ei tie- päätöksiä, ei niitä voi välttää.” kokonaisvastuu tästä yhteiskunnasta”, kirjoitti eräs HS:n tenkään vaatinut tosissaan. Jos tällainen laki olisi ollut Ennen kohua eduskunta oli valinnut Koskiselle seu- lukija.769 Iltalehdessä toinen ehdotti, että äänioikeus voimassa, useimmilla presidenteillämme ei olisi ollut raajan. Apulaisoikeusasiamiehen tehtävästä kamppaili Lehtimaja painotti tuomareiden esteettömyyttä ja kuuluisi vain niille, jotka ansaitsevat vuodessa työllään virasta lähtiessään äänioikeutta”, kirjoitti Iltalehti ja loppusuoralla usea nimi, mutta vain yksi sukupuoli, kir- ihmetteli monien tuomareiden kytköksiä järjestö- ja vähintään 50 000 markkaa.770 arveli, että ehkä Koskinen halusi kannustaa eläkeläiset joitti Etelä-Suomen Sanomat. Ehdolla oli viime vaiheessa elinkeinoelämään. ”Tuomareiden puolueettomuuteen käyttämään äänioikeuttaan niin, että poliitikot ajavat neljä naista, ja kärkinimeksi nousi oikeusasiamiehen kohdistuvat epäluulot voivat vaarantaa koko tuomiois- Eräs Iltalehden lukija kertoi nauraneensa kuollakseen kaikkien sukupolvien etua.776 kanslian kansliapäällikkö Riitta-Leena Paunio.780 Hänet tuinlaitoksen uskottavuuden. Euroopan ihmisoikeus- ehdotuksen synnyttämiä reaktioita ja uskoneensa, että valittiin jo ensimmäisellä kierroksella ylivoimaisella tuomioistuin on entisestään lisännyt tuomareille asetet- Koskisen tavoitteena oli vain ärsyttää. ”Uskon ja toivon, HS:n pääkirjoituksen mukaan jäi Koskisen salaisuu- äänisaaliilla. Hän sai 151 ääntä. tavia vaatimuksia. Jo tämän vuoksi myös tuomareiden ettei kyseessä ole todellinen ’kajahtaminen’. Toisaalta deksi, kuinka tosissaan hän ehdotuksensa teki, mutta kytkökset olisi syytä selvittää.” sattuuhan niitäkin.”771 eläkeläiskysymykselle oli syytä uhrata pari ajatusta. Paunio ilmoitti haastatteluissa näkevänsä talossa tar- Lehti huomautti, että parinkymmenen vuoden kuluttua vetta kolmannellekin ratkaisijalle. Kanteluiden määrät Lehtimajan oma ihanne oli brittituomari, joka keskittyi Ehdotus päätyi myös pilapiirroksiin. HS:n Terho piirsi Suomessa olisi puolitoista miljoonaa yli 60-vuotiasta. olivat nousseet vuosi vuodelta. Kolmannen ratkaisijan pelkästään tuomitsemistyöhön hankittuaan nuorem- kuvan, jossa parikymppinen poika kysyy isoisältään: ”He ovat äänestäjäkunta, jolla on iso merkitys Suomen nimittämistä oli väläytelty jo pitempään, ja asiaa oli pana lakimiehenä monipuolista kokemusta. Suomalais- ”Ukki, miksi apulaisoikeusasiamiehen aivot on pienem- kehitykselle. Olisivatpa he valtaosin edistysmielistä selvitetty työryhmässä.781 Hanke eteni, ja syyskuussa ten tuomareiden suihkimista puolueissa, järjestöissä ja mät kuin oikeusasiamiehen?”772 Wilfred Hildosen piirtä- väkeä.”777 1998 toinen apulaisoikeusasiamies aloitti työnsä. Hän kunnissa tärkeissä sivutoimissa tai luottamustehtävissä mässä Demarin pilakuvassa mummot ja papat odottivat oli talossa tuttu mies, oikeusasiamiehen kansliapäällik- Lehtimaja kummasteli. Hänen mielestään tuomarinva- eläkeläisklubilla Koskisen saapumista aseistautuneina Muutaman päivän päästä Koskinen kommentoi julki- kö Jaakko Jonkka.782 lassa ei ollut kyse pelkästään siitä, uskoiko tuomari itse kukkapurkein, dynamiittipötköin ja kävelykepein.773 suusmyrskyä Ilta-Sanomissa. ”Minulla on ollut mieli- puolueettomuuteensa vaan myös siitä, voivatko ulkopuolisen hauskaa. Puheluita tulee loputtomasti. Osa on Kuten Jukka Kemppinen oli ennustanut, Lehtimajan puoliset luottaa siihen.783 Moni lehti arveli pääkirjoituksessaan, että Koskinen oli sellaisia, ettei paljon viitsi kuunnella, kun tulee korva kuherruskuukausi median kanssa jäi lyhyeksi. Vuoden tehnyt ehdotuksensa kieli poskessa. likaiseksi!” päästä Lehtimaja muisteli Suomen Kuvalehden haastat- Tuomareiden esteettömyydestä ja puolueettomuudesta telussa, kuinka innostuneita oikeuslaitoksen kiivaat tulikin Lehtimajan kauden näkyvin teema. ”Koskisen hurtille huumorille voidaan nostaa hattua Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli hänen mie- arvostelijat olivat hänen nimityksestään. Nyt hän sai tässä harmaiden, vaikenevien virkamiesten maassa, itse lestään oivallettu asia oikein: eläkeläiskysymystä kan- kuulla olevansa ”rikollisten suojelija”. ”Tällainen nimit- Hän varoitti selkein sanoin ja useaan otteeseen tuoma- ehdotus voidaan sysätä muiden unohtuneiden vitsien nattaisi miettiä. Koskinen sanoi miettineensä asiaa tely kuuluu toimenkuvaan”, Lehtimaja totesi tyynesti. reita sivutoimista. ”Minusta tuomareiden pitäisi olla joukkoon”, Kymen Sanomat totesi.774 vakavasti, mutta sivulauseessa mainittu, mieltä askar- varovaisia, paljon varovaisempi kuin aiemmin”, hän ruttanut asia ”muuttui kärpäsestä härkäseksi”. ”Mutta Hänen mielestään oikeuden toteutuminen oli suomalai- varoitti Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän kertoi, ettei Etelä-Saimaa kummasteli raivokasta reaktiota Koskisen piru vieköön, en kadu mitään!”778 sille tärkeä asia. ”Suomalaisenhan sanotaan tappelevan hän kuulunut esimerkiksi vapaamuurareihin – eikä hän- heittoon. ”Jos joku uskaltaa tässä yhteiskunnassa ravis- vielä tupellakin kun puukko on poikki.” Monet eivät hä- tä sinne ollut toisaalta kysyttykään. taa huumorin pilke silmäkulmassa luutuneita asenteita, Puolitoista vuotta myöhemmin Koskinen paljasti nen mukaansa suostuneet uskomaan, että tuomio tulee hyppää puoli kansakuntaa otsa rypyssä huutamaan Helsingin Sanomien haastattelussa, että ehdotusta seu- jossain vaiheessa lopulliseksi. Sinnikkäimmät valittivat Haastattelun yhteydessä hän heitti lehden tikkakisassa omien oikeuksiensa perään. Jos eläisimme keskiaikaa, rannut kuukausi oli rankka. Hän pakeni kohua Etelä- oikeusasiamiehelle uudestaan ja uudestaan eivätkä ym- tulokseksi 24. Harjoituskierroksella tulos oli peräti 37, joutuisi apulaisoikeusasiamies todennäköisesti roviolle, mantereelle, mutta tilanne ei olennaisesti parantunut: märtäneet, ettei hän pysty puuttumaan tuomioistuimen ja varovasti hän antoi ymmärtää, että se voitaisiin mer-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 397 SUSANNA REINBOTH 398

kitä tulokseksi. Ylituomari oli kuitenkin tyly, ja loppu- takia. Korkeimman oikeuden mukaan kolmen Vuo- oikeudenkäynnin puolueettomuuden on oltava uskotta- tiennyt pimeästä kauppasummasta. Ilkka Vuorta vastaan tulokseksi hyväksyttiin varsinaisen kilpailukierroksen toksen alueelle tehdyn tutustusmismatkan yhteydessä vaa, eikä mitään epäilyksiä saa syntyä.793 taas ei ollut kohtuullista nostaa syytettä, sillä hän oli tulos.784 vastaanotettu kestitys heikensi viranomaisen luotetta- myöntänyt teon ja maksanut verot jälkikäteen.797 vuutta, varsinkin kun päällikkötuomari oli Vuotoksen Lehtimaja myös ilmoitti haluavansa karsia tuomareilta Tuomariasiat olivat näkyvästi esillä myös muuten hakemusta käsitelleen jaoston puheenjohtaja.790 välimiestehtävät. Niistä hän toivoi tuomareiden pidät- Ennen Lehtimajaa saman asian oli jo ennättänyt tutkia kuin haastatteluissa. Elokuussa 1996 Lehtimaja pyysi täytyvän vapaaehtoisesti. Tämä palauttaisi suomalaisten apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen. Hän oli saanut keskusrikospoliisia tutkimaan Pohjois-Suomen vesioi- Lehtimaja arvosteli julkisuudessa monien virkamies- uskoa tuomioistuinlaitokseen, Lehtimaja sanoi.794 kaksi kantelua Hemmingin tekemästä syyttämättäjättä- keuden saamaa kestitystä Kemijoki Oy:ltä. Hänelle oli ten taipumusta vedota ”maan tapaan”, kun he jäivät mispäätöksestä. Pasanen joutui tekemään päätöksensä kanneltu siitä, että vesioikeuden jaosto oli viettänyt kiinni lainvastaisuuksista. ”Tämä on huono puolustus. Uskoa horjutti erityisesti oikeusneuvos Eeva Vuoren lennosta, sillä asia vanhentui viikon kuluttua Hem- Kelukosken voimalan lupahakemuksen tarkastusmat- Muiden virheellinen menettely ei tee toimintaa lainmu- mökkikauppoihin liittynyt kohu. Lehtimaja sai tapauk- mingin päätöksestä.798 ”Kiire on, mutta teoriassa asian kalla iltaa Kemijoki Oy:n edustajien kanssa. Laskun kaiseksi.”791 sen pöydälleen maaliskuussa 1997, kun Turun entinen ennättää vielä ratkaista”, Pasanen kommentoi hoppua kuittasi yhtiö.785 kaupunginjohtaja Juhani Leppä kanteli hänelle mökki- Ilta-Sanomissa.799 Itä-Suomen hovioikeuspiirin tuomaripäivillä Lehtimaja kaupan syyttämättäjättämispäätöksestä. Kemijoki Oy myönsi kestityksen, mutta yhtiön mie- nosti esille tuomareihin kohdistuvan laillisuusvalvon- Viimeisenä mahdollisena päivänä Pasanen ilmoitti lestä kestitystä ei ollut liikaa. ”Olen täysin vakuuttunut nan. Hänen mielestään se pitäisi määritellä tarkemmin Leppä kertoi, että kun hän osti vaimonsa kanssa huvi- lopputuloksen: ei syytettä kenellekään. Hän ilmoitti siitä, etteivät tarjoamiset poikenneet normaalista poh- perustuslaissa. Hän kuvaili oikeusasiamiehen ja oikeus- lan Eeva ja Ilkka Vuorelta vuonna 1990, osa kauppasum- hyväksyvänsä lääninsyyttäjän päätöksen, vaikka toi- joisesta vieraanvaraisuudesta ja että kyseessä oli aivan kanslerin valvontaa varovaiseksi. Käytännössä oli puu- masta maksettiin pimeästi. Lepän ilmiannon jälkeen seenkin lopputulokseen olisi hänen mukaansa voinut tavallinen tilaisuus”, yhtiön tiedotuspäällikkö selitti tuttu vain selviin, lähinnä menettelyä koskeviin virhei- tehtiin esitutkinta, mutta Vuoret eivät saaneet syytettä tulla. Eeva Vuorta vastaan ei Pasasen mukaan ollut Ilta-Sanomissa.786 Helsingin Sanomat puolestaan kertoi siin ja ihmisten epäasialliseen kohteluun. veropetoksesta. Leppä pyysi oikeusasiamiestä tutki- näyttöä. ”Vastoin Vuoren puolisoiden kiistämistä ei ole yhtiön sisäisistä ohjeista: ”Neuvottelu- ja edustustilai- maan syyttäjän päätöksen oikeellisuuden. perusteita katsoa, että syyte Eeva Vuorta vastaan tulisi suuksien suhteen tulee noudattaa suurta harkintaa. (...) Ylimpien laillisuusvalvojien valvontaan liittyi hänen todennäköisyydellä tuomioistuimessa hyväksytyksi”, On keskityttävä vain yhtiön kannalta tärkeisiin sidos- mukaansa myös oikeusturvaongelma. Jos tuomari sai Lepällä oli omat syynsä paljastukselle. Eeva Vuori oli Pasanen arvioi.800 ryhmiin, joiden kautta yhtiö voi saada suoranaista, väli- huomautuksen, sitä voitiin pitää rikosoikeudelliseen ollut päättämässä, ettei korkein oikeus myönnä Lepälle töntä hyötyä.”787 seuraamukseen rinnastuvana rangaistuksena, jota vas- valituslupaa tätä koskevassa Matintalo-jutussa.795 Leppä Lehtimaja päätyi asiassa toiseen arvioon kuin Pasanen. taan ei ollut mahdollisuutta puolustautua julkisessa ja sai yhdeksän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuk- Hän ilmoitti juhannuksen alla 1997, että sekä Eeva että Tutkinnassa löytyi epäilyjä siitä, ettei kyse ollut ainut- puolueettomassa oikeudenkäynnissä. sen velallisen epärehellisyydestä.796 Ilkka Vuorta vastaan olisi pitänyt nostaa syyte. Hän piti kertaisesta käytännöstä. Viiden vuoden aikana epäiltiin yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena lääninsyyttäjän olleen jopa kymmeniä kestityksiä.788 Yli vuoden kestä- ”Ylimpien lainvalvojien huomautuksiin nykyisin liitty- Mökkikaupassa miljoonan markan kauppasummasta perustelua, jonka mukaan vältetyn veron määrä oli neen tutkinnan jälkeen Lehtimaja määräsi syytteeseen vä julkisuus lisää niiden rankaisullista vaikutusta. Tämä 200 000 markkaa maksettiin pimeästi. Eeva Vuoren ase- vähäinen ottaen huomioon Vuoren pariskunnan tulot. kolme vesioikeuden jäsentä. Heille oli selvitysten mu- on tietenkin ongelma tuomarin oman oikeusturvan ma oli epäselvä. Juhani Lepän ja hänen vaimonsa mu- Perustelu varjeli hyvätuloisia ja varakkaita joutumasta kaan annettu eri yhteyksissä kestitystä, siis ruoka- ja al- näkökulmasta. Toisaalta se antaa myös pontta laillisuus- kaan Eeva Vuori oli koko ajan paikalla ja tiesi pimeästä oikeuteen. Verojen maksaminen jälkikäteen ei myös- koholitarjoilua ravintoloissa ja saunailloissa.789 Syytteen valvonnalle”, Lehtimaja sanoi.792 rahasta, mutta Vuoren pariskunnan mukaan hän ei kään tehnyt tekoa tekemättömäksi. kohtalon ratkaisi lopullisesti korkein oikeus. Se katsoi tiennyt. kaikkien kolmen syyllistyneen tuottamukselliseen Pian tämän jälkeen Lehtimaja puuttui tuomareiden va- Lehtimaja arvosteli myös sitä, että lääninsyyttäjä oli virkavelvollisuuden rikkomiseen. Päällikkötuomari sai paamuurarijäsenyyteen neljässä päätöksessään. Hänen Huvilakaupan veronkierrosta teki syyttämättäjättämis- viitannut Vuorille tulleeseen kielteiseen julkisuuteen. varoituksen, mutta kaksi asiantuntijajäsentä jätettiin mielestään tuomari oli esteellinen, jos joku jutun osa- päätöksen Hämeen lääninsyyttäjä Kari Hemminki. Hä- ”Julkisuushaitta ei voi olla mikään automaattinen ran- rangaistukseen tuomitsematta rikoksen vähäisyyden puolista oli vapaamuurariveli. Lehtimaja painotti, että nen mukaansa ei ollut näyttöä siitä, että Eeva Vuori olisi gaistusleikkuri”, Lehtimaja painotti.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 399 SUSANNA REINBOTH 400

Eeva Vuoren osalta kyse oli rajatapauksesta. Asia Yksilöhän saataisiin silloin tuomita tiedotusvälineistä syytekynnykseen. ”Jos varakas henkilö kavaltaa tuhat kuulla kunniansa. Hänen mielestään oikeusasiamies olisi kuitenkin tullut saattaa tuomioistuimen ratkaista- saadun väärän mielikuvan perusteella.”804 markkaa, sillä on hänelle pienempi henkilökohtainen esitti Suomen oikeusjärjestykselle vieraita ajatuksia sa- vaksi, ja julkinen oikeuskäsittely olisi saattanut auttaa merkitys kuin pienituloiselle ihmiselle, joka kavaltaa noessaan, että Vuoria vastaan olisi pitänyt nostaa syyte myös Eeva Vuorta. Nyt totuus jäi lopullisesti selvittä- Eeva-lehden kritiikitön valkopesuhaastattelu herätti saman summan. Siten hänen syyllisyysasteensa on oi- tosiasioiden selvittämiseksi ja jotta nämä saisivat tilai- mättä.801 huomiota. Apu-lehden toimituspäällikkö Uki Kiviranta keudellisesti ajatellen pienempi.”806 suuden puhdistaa maineensa. Hän myönsi muotoilleen- kutsui Eevaa ”Vuoren pyykkäriksi”.805 sa päätöksensä vähän huonosti, mutta hänen mieles- Lehtimaja huomautti, että Eeva Vuori ei kaupanhie- Vuoren tulkintaa arvosteltiin niin lehtien pääkirjoituk- tään Lehtimaja oli myös antanut hänen lauseilleen eri ronnassa edes yrittänyt selvittää, meneteltiinkö siinä Vuori jatkoi asemansa ihmettelyä Suomen Kuvalehdessä: sissa kuin oikeusoppineiden haastatteluissa. Hän palasi merkityksen kuin hän oli tarkoittanut. ”Lehtimaja on laillisesti. ”Miten minä itseni hirrestä päästän?” hän kysyi jutun julkisuuteen ja yritti selventää kantaansa STT:n haastat- lukenut tekstiäni kuin eräs erikoisen hännän omistava otsikossa ja kuvaili joutuneensa ”heilumaan julkisuuden telussa. Lain edessä kaikki olivat yhdenvertaisia yhteis- olio Raamattua, kuten eräs asiaan perehtynyt minulle ”Näissä olosuhteissa Eeva Vuoren voidaan sanoa pas- hirsipuuhun”. Hänen mielestään oikeusasiamiehen pää- kunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta, sanoi.”810 siiviseksi jättäytyessään ottaneen tietynasteisen riskin tös oli pahempi kuin tuomio, sillä siinä loikattiin esitut- Vuori korosti. Hän sanoi halunneensa Kuvalehden siitä, että Ilkka Vuoren menettelytavoista saadut aikai- kinnasta suoraan tuomioon ilman oikeudenkäyntiä. jutusta lausuman tai ainakin sitaattimerkit pois. ”Syyl- Lehtimaja lähetti vastineen Suomen Kuvalehdelle. Siinä semmat kielteiset kokemukset toistuisivat myös Tyyn- lisyysaste oli tässä ihan väärä termi”. STT:n uutisesta ei hän siteerasi sanatarkasti Hemmingin tekemää, Ilkka elän kaupassa”, Lehtimaja jatkoi.802 Eeva Vuori oli nimit- ”Päätöksessä minut tuomittiin seikkojen perusteella, kuitenkaan ilmennyt, mitä Vuori oli lausumallaan tah- Vuorta koskevaa syyttämättäjättämispäätöstä, josta täin kuulusteluissa kertonut, että mies oli aiemmissa joista minua ei oltu lainkaan kuultu. Luultavasti Lehti- tonut sanoa.807 kiistatta ilmeni, että Vuoren tulot, varat ja maksamat kaupoissa seilannut laillisen ja laittoman rajamailla, maja halusi ratkaista ikävän tilanteen, mutta ratkaisu ei verot olivat vaikuttaneet lopputulokseen. Hemminki eikä vaimo sen takia enää halunnut tietää kauppojen ole todellinen piste asialle.” Suomen Kuvalehti julkaisi kohuhaastattelun nauhoi- piti näistä perusteluistaan kiinni myös oikeusasiamie- yksityiskohtia. tuksen. Siitä jäi epäselväksi, oliko Vuori repliikissään helle antamassaan vastineessa ja suullisessa kuulemises- Vuori valitti, ettei yksilön oikeusturva toteudu, kun arvuutellut lääninsyyttäjän ajatuksenjuoksua vai oliko saan, Lehtimaja jatkoi. Edes kuulemisessa Hemminki Lehtimajan päätös sai mediassa kiitosta. Esimerkiksi tiedotusvälineet ottavat tuomarin aseman. Media ei hän ollut itse siitä samaa mieltä.808 Toimittaja Saska ei vedonnut siihen, etteivät hänen sanansa vastaisikaan Etelä-Suomen Sanomat totesi, että ilman sitä olisi jää- hänen mielestään ollut kuullut tasapuolisesti kaikkia Saarikoski kuitenkin kertoi, että Vuori oli tarkistanut hänen ajatuksiaan, Lehtimaja totesi. ”Pidän tietenkin nyt elämään lääninsyyttäjän näkemys, jonka mukaan osapuolia. Siihen oli toisaalta selvä syy: Vuoret olivat kaikki sitaattinsa, ja niitä oli myös muokattu hänen myönteisenä, että Hemminki on tällä tavalla tarkenta- varakkaille on eri laki kuin köyhille. ”Hemmingin lain itse johdonmukaisesti kieltäytyneet kaikista haastatte- toiveidensa mukaisesti. nut omaa kantaansa.” mukaan olisi kai loogista, ettei rikkaille kirjoitettaisi luista ja kommenttipyynnöistä. Julkisuuteen tultuaan esimerkiksi pysäköintivirhelappuja – pikkurahoistahan molemmat olivat vaatineet paljon tavanomaista laajem- ”Vuori ei ole missään vaiheessa edes väittänyt, etteikö Lehtimaja jatkoi, että Eeva Vuoren osalta hän katsoi siinä on kysymys”.803 paa, otsikoihin asti ulottuvaa oikeutta haastattelujensa lehdessä julkaistu teksti olisi ollut hänen tarkistamansa syytekynnyksen ylittyneen. Hän muistutti, että syyte- tarkistamiseen, Suomen Kuvalehti kertoi. ja hyväksymänsä. Hän on vain sanonut toivoneensa kynnys on matalampi kuin tuomitsemiskynnys. ”Syy- Eeva Vuori katsoi tulleensa potkituksi julkisuudessa – eikä edes vaatineensa – koko asian pois jättämistä. te voidaan nostaa, vaikkei täyttä varmuutta syytetyn aiheetta ja antoi puolen vuoden vaikenemisen jälkeen Vuori arvosteli Kuvalehden jutussa Lehtimajan tulkintaa Olisikin ollut kiinnostava nähdä, millaisen metelin syyllisyydestä olisikaan.” Hän kummasteli Hemmingin Eeva-lehdelle haastattelun. Siinä hän kuvaili joutuneen- julkisuushaitasta. Hän korosti, että hänen miehensä toi- Vuori olisi nostanut, jos hän ei olisi saanut tarkistaa käsitystä siitä, että syyttäjä saa syyttää vain silloin, kun sa lehdistön ajojahdin kohteeksi, ja sen seurauksena mi täydellisesti yksityishenkilönä mökkikaupoissa, eikä haastattelulausuntojaan”, Saarikoski kirjoitti. ”Lehdessä hän on ”vakuuttunut syytetyn syyllisyydestä”. oikeusasiamies Lauri Lehtimajakin oli erehtynyt. hänen oma asemansakaan ollut kauppojen aikaan kovin julkaistu teksti oli siis Vuoren hyväksymä, viimeistä korkea. Hän oli Tampereen käräjäoikeudessa tuomarina. sitaattimerkkiä myöten.”809 ”Tällainen syytekynnysoppi on minulle kokonaan uutta. ”En voi alistua uhriksi. En tässä tilanteessa voi missään Kanteluasiassa kuultuna Hemminkikään ei ole tällais- tapauksessa lähteä. Jos minä eroaisin, pönkittäisin sitä Kuvalehden juttu vain lisäsi sytykettä liekkeihin, sillä Julkisuuteen ilmaantui myös Lehtimajan arvostelema ta aikaisemmin esittänyt. Nyt hän kuitenkin Suomen mielikuvaa, että yksilön oikeusturva on pelkkää teoriaa. se sisälsi Vuoren arvion varakkuuden vaikutuksesta lääninsyyttäjä Kari Hemminki. Hän antoi Lehtimajan Kuvalehden haastattelussa antaa ymmärtää, että juuri

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 401 SUSANNA REINBOTH 402

näin on syyttäjille Suomessa opetettu. Hän väittää, että Myös valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki patisti Runsaat kuusi vuotta oikeusasiamiehenä riitti Lehtima- Marraskuussa 2001 Paunio valittiin ylivoimaisella ääni- eduskunnan oikeusasiamiehellä ja syyttäjälaitoksella Vuorta jättäytymään sivuun ja piti koko tapausta vaka- jalle. Hän ilmoitti lokakuussa 2001, ettei hän aio ilmoit- määrällä Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi oikeus- on ’suuri periaatteellinen ero’ tässä asiassa. Rohkenen vana sekä korkeimman oikeuden että koko oikeuslai- tautua jatkokaudelle. asiamieheksi. Ennen äänestystystä Buure-Hägglund oli kuitenkin epäillä tätä Hemmingin väitettä”, Lehtimaja toksen uskottavuuden kannalta.815 Lopulta mielipiteen- vetänyt hakemuksensa pois.824 kirjoitti. sä sanoi myös Lehtimaja. ”Minä olisin Vuoren asemassa ”Oikeusasiamiehen työlle on eduksi, että työn tekijät aika eronnut jo ajat sitten”, hän sanoi lehtitietojen mukaan ajoin vaihtuvat. Tavoitteita on arvioitava uudelleen, van- Lehtimajan mukaan seuraukset olisivat erityisesti ta- Radio Keski-Suomessa.816 hoja toimintatapoja on kyseenalaistettava ja uusia on ko- lousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan kan- keiltava”, Lehtimaja perusteli STT:lle. Hän vakuutti, ettei nalta kohtalokkaat, jos syytekynnys asetettaisiin niin Eeva Vuori piti kuitenkin päänsä eikä eronnut. ratkaisu liittynyt millään tavalla korkeimman oikeuden korkealle kuin Hemminki esitti. ”Syytteeseen voitaisiin seuraavan presidentin valintaan, vaan hän oli palaamassa käytännössä panna lähinnä rysän päältä kiinni jääneitä Lehtimaja pääsi kommentoimaan myös ulkomaista ko- korkeimpaan oikeuteen oikeusneuvokseksi.820 nakkivarkaita, joiden syyllisyydestä syyttäjä voisi olla huoikeudenkäyntiä, kun STT kysyi häneltä arviota Yh- etukäteen ’vakuuttunut’, Hemmingin ilmaisua käyt- dysvalloissa vapauttavan tuomion saaneesta O. J. Simp- Muutamaa vuotta myöhemmin Lehtimaja sanoi tääkseni. On helppo kuvitella, mitä lopputulos merkit- sonista. Lehtimajan mukaan Yhdysvalloissa korostetaan 60-vuotishaastattelussaan STT:lle, että rupeama oikeus- sisi kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.” pikkutarkasti menettelytapojen oikeudenmukaisuutta, asiamiehenä oli ollut hänen uransa rankinta aikaa. kun Suomessa painotetaan pikemmin totuuden etsi- Perusoikeusuudistus oli juuri tullut voimaan, ja oikeus- Lehtimaja huomautti, että Vuoria koskevan päätöksen mistä. ”Sillä, vastaako päätös aineellista, historiallista asiamiehen oli luotava linjaa siitä, mitä ihmisoikeudet esitteli hänelle kansliapäällikkö Jaakko Jonkka, joka oli totuutta, ei ole [Yhdysvalloissa] niin paljon merkitystä tarkoittivat käytännössä. ”Tuolloin tuntui, ettei yksi- ”ainoana Suomessa väitellyt oikeustieteen tohtoriksi ni- kuin meillä”, Lehtimaja sanoi.817 tyiselämää ole lainkaan. Oikeusasiamieheen suhtaudut- menomaan tästä kysymyksestä eli syytekynnyksestä”.811 tiin kuin joulupukkiin, joka hoitaa kaikki asiat.”821 Suurten kohujen ohella rullasivat kanslian rutiiniasiat. Juridisen väittelyn ohessa kulki julkisuudessa toisena Jo Södermanin vireille panema tutkinta vantaalaisvai- Uuden oikeusasiamiehen valinta sujui vähäisemmin teemana vaatimukset Eeva Vuoren eroamisesta. Asias- kuttaja Raimo Salminvuota vastaan laajeni. Lauri Leh- fanfaarein ja ilotulittein kuin Lehtimajan valinta kuusi ta lausui myös tasavallan presidentti Martti Ahtisaari. timaja määräsi Salminvuon syytteeseen myös törkeästä vuotta aiemmin. Käytettävissä olevien kandidaattien Hän sanoi toivovansa, että Eeva Vuori ”vetäisi omat lahjuksen ottamisesta, koska tämä oli epäilyjen mukaan piti ilmoittautua eduskunnan pääsihteerille, tiettävästi johtopäätöksensä”.812 Tämän jälkeen Vuori ilmoitti har- koplannut omia ja kaupungin bisneksiä.818 Salminvuo ensimmäistä kertaa. Hakemuspinosta ei tullut korkeaa. kitsevansa vakavasti eroa virastaan. Hän ei kuitenkaan oli luvannut käyttää vaikutusvaltaansa kaupunginval- Määräaikaan mennessä virkaan ilmoittautui viisi hen- aikonut päättää asiasta ”näin kuumassa tilanteessa”.813 tuuston puheenjohtajana saadakseen Vantaan vakuu- keä. Käytännössä kisasta tuli kahden naisen, apulaisoi- tukset siirrettyä Pohjolasta Sammolle, jos Sampo antaisi keusasiamies Riitta-Leena Paunion ja Puolustusvoimien Lehtimajan edeltäjä Jacob Söderman kertoi tukevansa hänelle kymmennen miljoonan markan edullisen lai- asessorin Kaarina Buure-Hägglundin, välinen.822 oikeusasiamiehen kantaa. ”Lehtimajan kannanotto on nan. Salminvuo tuomittiin yhden vuoden ja kahdeksan terve. Tapauksesta on syntynyt käsitys, että korkeassa kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hä- Perustuslakivaliokunta kuuli kaikkia hakijoita ja nosti asemassa oleva viranomainen pääsee helpommalla kuin nen lisäkseen tuomioita jaettiin häntä lahjoneille Sam- kärkeen Paunion. Lehtitietojen mukaan hän ajoi hiuk- tavallinen kansalainen”, Söderman sanoi. ”Systeemin mon ja NCC-Puolimatkan johtajille.819 senhienosti kisan kärkeen siksi, että hän oli tehnyt kannalta olisi varmasti ollut terveellisempää, jos asia hyvää työtä oikeusasiamiehen kansliassa. ”Jäsenet ha- olisi puitu oikeudessa. Lopputulos on nyt se, että tästä lusivat panna painoa sille, että oman talon sisällä voi an- jäi ikävä epäilys, että asiat menivät väärin.”814 sioitua johtotehtäviin”, Etelä-Suomen Sanomat kuvaili.823

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 403 SUSANNA REINBOTH 404

Riitta-Leena Paunio oli ehtinyt tulla yleisölle tutuksi kuu- perustumattomat pakkotoimet.830 Hän halusi 12 vuotta teettomiksi osoittautuneiden vakoiluepäilyjen takia. si vuotta kestäneellä kaudellaan apulaisoikeusasiamiehe- täyttäneiden lasten äänet kuuluville, kun perheessä on Rusi pyysi elokuussa 2003 oikeusasiamiestä tutkimaan, nä. Hän oli näkynyt julkisuudessa puhumassa esimerkik- riitaista.831 Hän ehdotti viranomaisten salassapitosään- oliko suojelupoliisi toiminut laittomasti tutkiessaan si kehitysvammaisten sekä lasten ja nuorten puolesta. nösten höllentämistä, jotta lapsiin kohdistuviin pahoin- Rusin veljesten vakoiluepäilyä. Hän myös halusi tietää, pitelyihin voitaisiin puuttua paremmin.832 Hän muistutti kuka vuoti Ylelle tiedon tutkinnasta. Kun Paunio valittiin oikeusasiamieheksi, Etelä-Suomen kuntia vaikeavammaisten oikeudesta kuljetuksiin.833 Hän Sanomat kutsui häntä vähäväkisten suojelusenkeliksi. korosti, että myös pyörätuolilla on päästävä äänestyspai- Rusin mielestä suojelupoliisi vitkutteli tutkinnan lopet- RIITTA-LEENA PAUNIO Lehden haastattelun aikana flunssa oli vienyt hänen kalle.834 Hän puuttui terveydenhuollon hoitojonoihin835 tamisessa. Juttu olisi pitänyt pistää pakettiin heti, kun ei 1.1.2002–31.12.2009 äänensä, ja sen takia hän sanoi puhuvansa mahdollisim- ja ripitti kaupunkeja siitä, että kuntalaisia suljettiin pois löytynyt todisteita hänen syyllisyydestään. Rikosepäi- man vähän – ja tämän linjan hän aikoi pitää jatkossakin. hammashoidon piiristä pelkän iän takia836. Hän vaati lyn juoruamisessa laajalle joukolle oli hänen mielestään ”Toivoisin, että ratkaisut puhuvat puolestaan. Henkilö- toimia perheväkivallan kitkemiseksi, koska väkivalta suorastaan poliittisen ajojahdin piirteitä.844 Julkisuus julkisuus ei ole minun linjani, vaan asiajulkisuus.”825 loukkaa räikeästi perus- ja ihmisoikeuksia.837 Hän esitti johti siihen, ettei Rusi voinut asettua eduskuntavaalieh- ”Vähäväkisten rahallista hyvitystä perusoikeuksien loukkauksista.838 dokkaaksi.845 Mediassa sai jonkin verran huomiota se, että Paunio oli suojelusenkeli” ensimmäinen nainen oikeusasiamiehenä. Mutta oliko Paunio piiskasi kuntia myös vanhusten huonosta hoi- Kohina asian ympärillä lisääntyi, kun Rusi julkaisi suus- oikeusasiamiehen kansliassa sovinistinen työnjako, kun tamisesta.839 Mediassa olleet kauhujutut saivat hänet kuussa 2003 tohtori Olli Rehnin kanssa kirjoittamansa Paunio oli keskittynyt sosiaaliturvaan, terveydenhuol- maaliskuussa 2009 vaatimaan lääninhallituksilta sel- kirjan Kylmä tasavalta. Kaksikko suti laajalla pensselillä toon ja lasten oikeuksiin, miespuoliset kollegat taas vitystä vanhusten hoidosta ja sen valvonnasta. Pyyntö syytöksiä eri suuntiin ja vihjaili salaliitosta. Ykkösmaali Oikeusasiamies hoitelivat poliisin, armeijan ja oikeuslaitoksen, kyseli koski muun muassa ympärivuorokautisten hoitopaik- oli luonnollisesti supo. He kummastelivat, miksi vain Etelä-Suomen Sanomat. kojen henkilöstön määrää.840 Selvityspyyntö puolestaan Rusin veljeksiin liittynyt koodinimi XV/11/69 oli johta- nostaa otsikoihin ruokki keskustelua vanhustenhoidon tilasta ja piti ainut tutkintaan ja syyteharkintaan, vaikka paljon toime- ”Siltä se voi vaikuttaa, mutta olemme jakaneet asiat heen otsikoissa. Kun viisi lääninhallitusta syksyllä 2009 liaimpia vakoojia olivat esimerkiksi salanimet Steffen, sosiaali- ja ammatillisen erityisosaamisen mukaan. Minun työko- julkisti raporttinsa, media luonnehti niitä järkyttäviksi. Franke ja Pohlmann. Näistä nimistä voisi löytyä lisätie- kemukseni ja asiantuntemukseni ovat tältä alueelta”, ”Kauhukertomusten kokoelma”, kuvaili Helsingin Sano- toa niin sanotulta Tiitisen listalta, Rusi ja Rehn arveli- terveydenhoitoon Paunio vastasi.826 mat.841 STT huomautti, että ”vaikka potilaiden hoidossa vat. He olivat muutenkin sitä mieltä, että jos kuuluisaa ja elinolosuhteissa on tiedetty olevan paljon puutteita, Tiitisen listaa olisi aikoinaan tutkittu, Suomessa olisi liittyvät oikeudet Paunion erityisosaamisen alue alkoi näkyä mediassa sel- selvitykset osoittavat tilanteen luultuakin pahemmak- kaatunut hallitus.846 västi enemmän kuin aiemmin, sillä hänen ratkaisujaan si”. Raporttien mukaan hoitohenkilökuntaa oli kaikkial- seurattiin tarkasti. la liian vähän ja usein alle minimin.842 Supon päällikkö Seppo Nevala kiisti salaliittoepäilyt. ”Kirjaa lukematta ja hieman kärjistäen, annetaanko täs- Paunio vaati lapsille ja nuorille parempaa psykiatrista Paunio antoi ratkaisunsa helmikuussa 2010. Hän vaati sä nyt kuvaa, että on salaliitto, jossa on mukana kolme hoitoa827. Hän puuttui sosiaaliasioiden kohtuuttomiin lainmuutosta, joka takaisi vanhuksille riittävästi hoita- presidenttiä, edellinen hallitus, tietysti suojelupoliisi ja käsittelyaikoihin sekä päätösten kimurantteihin ja jia. Suosituksia kaikki kunnat eivät noudattaneet, hän osittain kai tiedotusvälineetkin”, hän kysyi.847 ylimalkaisiin perusteluihin.828 Hän arvosteli tervey- totesi.843 denhuoltoalan virkamiesten ja lääketehtaiden veljeilyä Rusi sai mediassa sympatiaa, mutta hänen toimintaansa ja sen valvontaa.829 Hän nosti esiin koulukotilasten Paunion kauden megajuttu liittyi Alpo Rusiin, joka oli myös kummasteltiin. ”Rusi ja Rehn lankeavat samaan perusoikeuksien puutteet ja heihin kohdistetut, lakiin joutunut suojelupoliisin hampaisiin sittemmin perus- syntiin, josta he suojelupoliisia, mediaa ja salaliittolaisia

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 405 406

Kulkijat, Arantila / kuvaaja Titus Verhe (2006–2007, Pikkuparlamentin taidekilpailun teos Pikkuparlamentin yhdyskäytävässä). © Kuvasto 2019.

syyttelevät. He viskovat ilmaan epäilyjä esittämättä nii- si-vuotajaksi epäiltiin entistä sisäministeriä Ville Itälää Mediassa oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätös aiheellinen.860 Hänellä oli jo askelmerkit valmiina: hän den tueksi juuri mitään. Kerrotaan nimiä ja vihjaillaan, (kok).852 Oikeusasiamiehen kanslia reagoi uutiseen sai kiitosta. nosti valtiota vastaan Helsingin käräjäoikeudessa kan- mutta salaliittolaiset jäävät paljastumatta”, huomautti saman tien. Se antoi julkisuuteen lausunnon, jonka teen, jossa hän vaati yhteensä puolen miljoonan euron Etelä-Suomen Sanomat pääkirjoituksessaan.848 mukaan Itälä ei ollut esitutkinnassa rikoksesta epäillyn Etelä-Suomen Sanomien mukaan oikeusasiamiehellä korvauksia perusteettoman ja virheellisen esitutkinnan asemassa.853 oli ”enemmän kykyä katsella asioita kokonaisuutena suorittamisesta sekä tietovuodosta. Myös oikeusasia- Oikeusasiamies pyysi keskusrikospoliisia selvittämään kuin eräillä oikeusoppineilla, jotka ovat kommen- mies Paunio kutsuttiin todistajaksi.861 Helsingin käräjä- tietovuotoa. Ketään epäiltyä ei tutkintapyynnössä ni- Lehdissä lainehti päiväkausien ajan keskustelu siitä, toineet jupakkaa sammakkoperspektiivistä pelkkiin oikeus tuomitsi valtion maksamaan Rusille tietovuodon metty.849 Tutkinta keskittyi poliitikkoihin ja virkamie- kuka kertoi kenellekin ja mitä. Keillä kaikilla oli oikeus pykäliin tuijottaen ja löytäneet omasta mielestään rik- aiheuttamista henkisistä kärsimyksistä ja taloudellisista hiin, sillä oikeusasiamies oli jo tutkintapyynnössään saada tieto tutkinnasta? Olivatko he kertoneet tiedon keitä”.857 vahingoista 70 000 euroa.862 Helsingin hovioikeus alensi todennut, että suojelupoliisin asiaa koskeva jakelu oli eteenpäin? Innokkaimmat olivat jo vetämässä Itälää korvaukset 47 000 euroon.863 asianmukaista.850 valtakunnanoikeuteen.854 Mediassa levisi myös väite, Kaleva pahoitteli sitä, ettei tietoa vuotanutta ”julkista jonka mukaan vuotajaksi epäiltäisiin suojelupoliisin valtaa” pystytty yksilöimään. ”Ikään kuin kollektiivi Oikeusasiamies joutui vielä palaamaan Rusi-asiaan. Pau- Keskusrikospoliisin etsiskellessä tietovuotajaa suoje- keskijohtoon kuuluvaa poliisivirkamiestä. Suojelupoliisi olisi toiminut väärin ilman, että kukaan siihen kuuluva nio antoi sisäministeri Kari Rajamäelle nuhteet ”osittain lupoliisi oli otsikoissa jo uuden skandaalin takia. Sen astui itse julkisuuteen kumoamaan tämän väitteen.855 olisi yksilönä rikkonut lakeja. Näiltä osin ratkaisua voi harkitsemattomista” lausunnoista medialle. Hän piti työntekijää epäiltiin teletietojen hankkimisesta kyökin luonnehtia erikoiseksi.”858 ongelmallisena muun muassa lausuntoa, jonka mukaan kautta, ilman tuomioistuimen lupaa. Suojelupoliisin Tilanne rauhoittui, kun oikeusasiamies antoi päätök- Rusi oli vaikeuttanut tutkimuksia. Paunion mukaan johdon epäiltiin pimittäneen epäselvyyden, ja tämä joh- sensä helmikuussa 2005. Sen mukaan suojelupoliisi oli Ville Itälä oli helpottunut, että oikeusasiamiehen päätös Rajamäki ei kuitenkaan rikkonut syyttömyysolettamaa, ti sen päällikön Seppo Nevalan hyllyttämiseen.851 kohdellut tutkinnassa Rusia lainmukaisesti. Myöskään puhdisti hänen maineensa ja lopetti spekulaatiot valta- vaan pyrki selventämään suojelupoliisin toimintaa ja Ville Itälä ei toiminut lainvastaisesti kertoessaan vakoi- kunnanoikeudesta. ”Oikeusasiamiehen päätös on hyvä esitutkinnan aloittamisen perusteita.864 Tapahtumat käynnistivät laajan keskustelun supon ase- lututkinnasta silloiselle oppositiojohtajalle Esko Aholle ja perusteellinen. Siinä blokataan kaikki tämmöiset masta, valtuuksista ja valvonnasta. (kesk). Yhtä puhtaita papereita ei saanut kasvoton ministerivastuuseen liittyvät epäilyt pois”, Itälä sanoi Myöhemmin Paunio puuttui poliisin tietovuotoihin valtio. Oikeusasiamies piti vakavana sitä, että julkinen Helsingin Sanomille.859 myös yleisellä tasolla. Hän piti ongelmana salaiseksi Puolitoista vuotta Rusin kantelun jälkeen, tammi- valta ei pystynyt suojaamaan rikoksesta epäiltyä Rusia määrättyjen tietojen levittämistä medialle. Sinänsä po- kuussa 2005, Ylen uutiset räjäytti uutispommin: oikeus- leimaavalta ja ennenaikaiselta julkisuudelta. Vuotaja ei Alpo Rusin mukaan oikeusasiamiehen päätös osoitti, liisin avoin tiedottaminen esitutkinnasta ei hänen mu- asiamiehen määräämän tutkinnan perusteella Ru- tutkinnassa selvinnyt.856 että hänen kantelunsa oli sekä oikeutettu että erittäin kaansa ollut ongelma. Yhteiskunnallisesti merkittäviä

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 407 SUSANNA REINBOTH 408

rikosepäilyjä oli pääsääntöisesti voitava käsitellä julki- Kaleva teki pääkirjoituksessaan rinnastuksen poliitti- la kaduilla, mutta uskonnollisiin kantoihin liittyy niin uskonnolliset lehdet olisi paras jakaa osoitteellisesti suudessa jo ennen oikeudenkäyntiä, vaikka se saattoi sen aineiston jakeluun. ”Jos uskonnolliset ilmaislehdet voimakkaita tuntemuksia, ettei politiikkaa ja uskontoa seurakunnan jäsenille.875 Odotettu myrsky jäi pelkäksi aiheuttaa haittaa epäillylle, Paunio totesi.865 kielletään, entä sitten etenkin vaalien alla jaettavat mielestäni pidä missään tapauksessa sekoittaa”, kirjoitti puhuriksi. poliittiset julkaisut? Ratkaisu on ristiriidassa paitsi sa- eräs lukija Helsingin Sanomissa.872 Uskontojen uhrien Poliisin ja median suhteet olivat myös apulaisoikeus- nanvapauden, myös terveen järjen kanssa. Hänen pää- tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja Aki Härkönen puo- Todellinen kanteluvyöry tuli poliisin toiminnasta asiamies Jukka Lindstedtin luupin alla. Hän katsoi po- töksessään heijastuu halu eriyttää uskonnolliset viestit lestaan toivoi, että vielä häiritsevämpi käännytystyö eli Smash Asem -mielenosoituksessa Helsingissä syys- liisin rikkovan lakia, jos se vei ulkopuolisia sellaisille erityisasemaan, ja se tuo mieleen islamilaisen maailman ovikellojen pimputtelu voitaisiin kieltää.873 kuussa 2006. Kantelut koskivat poliisin tekemiä kiin- poliisin keikoille, joissa paljastui salassapidettäviä tie- äskeiset ylireaktiot pilakuvien takia.”869 niottoja, saartotoimia ja muuta liikkumisen rajoittamis- toja. Tämä uhkasi karkottaa toimittajat poliisimaijojen Keskustelu oli sen verran vilkasta, että oikeusasia- ta. Poliisi otti kiinni yhteensä 136 ihmistä Euroopan takapenkeiltä ja sai median kauhistumaan. Helsingin Helsingin Sanomien mielestä apulaisoikeusasiamies ei miehen kanslian tiedottaja Ilta Helkama selvensi pää- ja Aasian maiden Asem-kokousta vastustaneen pro- Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen piti ollut esittänyt sananvapauden rajoittamiselle riittäviä töstä Helsingin Sanomien mielipidesivulla. Hän huo- testin yhteydessä. Oikeusasiamiehen kansliassa oli jo päätöstä hätävarjelun liioitteluna. ”Pitäisi välttää rajoit- perusteluita. ”On vaikea ymmärtää sitä, että kirkollinen mautti, että päätöksessä asetettiin uskonnollisten ehditty pohtia poliisin toiminnan tutkimista oma-aloit- tamasta viestinten toimintavapauksia siellä, missä on- lehti olisi täydellisesti eri asemassa kuin kaupallinen lehtien jakelu eri asemaan sen takia, että perustus- teisesti, mutta pohdintaa ei tarvinnut kauan jatkaa. gelmia ei ole todettu”, hän sanoi.866 viestin. Sananvapauden laaja tulkinta on tässäkin ta- laissa ja ihmisoikeussopimuksissa oli turvattu uskon- Sähköposti alkoi täyttyä kanteluista saman tien.876 Niitä pauksessa kannatettava asia.”870 nonvapaus. Tähän kuului myös oikeus olla kuulumat- tuli yli 60.877 Median nostatti takajaloilleen myös Lindstedtin päätös, ta uskonnolliseen yhdyskuntaan. ”Seurakunnan vas- jossa hän arvosteli uskonnollisten lehtien pudottamista Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPI) Suomen-ryh- tuulla on järjestää lehtensä jakelu niin, että ihmisten Moitittavaa löytyi. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lind- jokaisesta postiluukusta.867 Päätökseen reagoivat erityi- mä piti päätöstä virheellisenä sekä sananvapautta ja uskonnollista vakaumusta kunnioitetaan”, Helkama stedtin mukaan varsinkin ihmisten kiinniotot ja heidän sesti päätoimittajat. kansalaisen oikeuksia rajoittavana. Ryhmän mukaan tarkensi.874 kohtelunsa olivat osin laittomia. Neljästä kiinniotosta erilaisten lehtien ilmaisjakelu oli kansalaisyhteiskun- Lindstedt antoi huomautuksen Helsingin poliisilaitok- ”Oikeusasiamies sekoilee pahan kerran”, arvosteli taan olennaisesti kuuluva toimintamalli, joka lavensi Kritiikki ei saanut apulaisoikeusasiamies Lindsted- selle ja sen ylikonstaapelille. Myös saarron laajuus ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro sanan- ja ilmaisunvapautta.871 tiä horjumaan. Kun nippu samanlaisia kanteluita tuli sen kesto olivat hänen mukaansa ongelmallisia. ”Siihen kolumnissaan. ”Piti oikein hieraista silmiä ja kaivaa la- hänen pöydälleen, hän porhalsi urheasti kohti uutta nähden, että paikalla oli myös rauhallisesti käyttäytyviä kikirja esiin. Ei, kyllä Suomessa on edelleen sanavapaus Lehtien yleisöpalstoilla kummasteltiin päätöstä, mutta mediamyrskyä tekemällä kolmisen vuotta myöhemmin ohikulkijoita, heidän poispääsynsä alueelta kesti kovin voimassa.”868 se sai myös kannatusta. ”Poliittisen kannan voi huudel- täsmälleen samanlaisen tulkinnan. Lindstedtin mukaan pitkään”, Lindstedt moitti. Hän arvosteli myös sitä, että

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 409 SUSANNA REINBOTH 410

poliisin saartorenkaasta pääsi pois vain ilmoittamalla tekemään tarpeensa bussin lattialle. Näin nöyryyttävää Tuore oikeusasiamies Petri Jääskeläinen nosti Helsingin nimensä. Poliisi myös takavarikoi kännyköitä, kameroi- menettelyä ei Lindstedtin mukaan voi hyväksyä.878 Sanomien virkaanastujaishaastattelussa esiin käsitte- ta ja otti joiltain dna-näytteitä. lyjen venymisen viranomaisissa. Teema oli näkynyt Kun Paunio oli jäämässä eläkkeelle toisen kautensa jäl- otsikoissa vuosikymmenten ajan, sillä oikeusasiamies Kiinniotettuja kuljetettiin Kisahallin putkaan busseilla, keen, hänen seuraajakseen valittiin vuoden 2009 lopus- oli puuttunut milloin minkin instanssin kohtuuttomiin mutta odotusajat saattoivat venyä tuntien mittaisiksi. sa pienimuotoisin menoin apulaisoikeusasiamies Petri käsittelyaikoihin. Jääskeläinen piti asioiden viipymistä Nippusiteillä pankkeihin kahlitut kiinniotetut joutuivat Jääskeläinen.879 yhtenä Suomen isoimmista perus- ja ihmisoikeuson- PETRI JÄÄSKELÄINEN gelmista ja esitti, että näistä pitäisi saada korvauksia, jos 1.1.2010– ongelmia ei pystytä korjaamaan. ”Viivästymisen taustalla voi olla hirmuinen määrä inhimillistä hätää.”

Juuri silloin, vuoden 2010 alusta, tuli voimaan laki, joka Henrik Karlssonin piirros Helsingin koski korvauksia asian viipymisestä yleisissä tuomiois- Sanomissa 3.9.2004. Apulaisoikeus- ”Laki voitti asiamies Ilkka Rautio oli suositellut, tuimissa. Hallinto- ja erityistuomioistuimet sekä kaikki että poliisi esittäytyy oma-aloittei- tunteen” viranomaiset jäivät lain ulkopuolelle. ”Samanlainen sesti virkatehtävissään. mahdollisuus ja ajattelu pitäisi saada kaikkiin tuomioistuimiin ja myös viranomaistoimintaan”, Jääskeläinen 880 Oikeusasiamiehen esitti HS:ssa. Kohtuuttomien käsittelyaikojen lisäksi myös muut ruoska osuu perus- ja ihmisoikeudet pysyivät otsikoissa. Jääskeläi- nen piti esillä edeltäjänsä Riitta-Leena Paunion teemaa ylimpiin laitoksissa asuvien oikeuksista. Vankien, vanhusten ja vammaisten perus- ja ihmisoikeuksia loukattiin Suo- tuomioistuimiin messa koko ajan, ja syynä olivat huono lainsäädäntö ja 881 ja eduskuntaan, asenteet, Jääskeläinen totesi. Otsikkojen fonttikoko oli suuri, kun apulaisoikeusasia- mutta pääministeri mies Maija Sakslin antoi kymenlaaksolaisen lastenkodin johtajalle vakavan huomautuksen siitä, että tämän johta- selviää kuivin jaloin massa Loikalan kartanossa rikottiin lasten ihmisoikeuksia eristämällä heitä. Lapsi oli joutunut olemaan yksin jääviysepäilyistä eristyksissä jopa 30 vuorokauden ajan. Loikalan kartanon toiminta oli ollut julkisuudessa jo Paunion kaudella.882

Vielä suurempi skandaali syntyi Muhoksella sijaitsevan Pohjolakodin yllätystarkastuksesta. Sieltä paljastui

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 411 SUSANNA REINBOTH 412

laittomia ja lasta nöyryyttäviä käytäntöjä, kuten väki- Uutena teemana oikeusasiamies nosti keskusteluun suo- sin riisuttamista, eristämistä, tarpeetonta kiinnipitoa, men kielen. Jääskeläinen linjasi toukokuussa 2010, että Henrik Karlssonin piirros Helsingin Sanomissa 2.12.2018. Oikeus- tahallista ärsyttämistä ja mielivaltaisia rangaistuksia. julkisen palvelun ainoa nimi ei voinut olla englanninkieli- asiamies Petri Jääskeläinen oli ”Laittomuuksia ja epäasiallista kohtelua ei ole aiemmin nen. ”Vieraskielinen Stroke Unit törmäsi perustuslakiin”, katsonut, että lentokieltoaluetta paljastunut lastensuojelulaitoksessa näin paljon kerral- otsikoi Helsingin Sanomat Tampereen yliopistollisen osoittavassa kyltissä on käytettävä la”, kiteytti Helsingin Sanomat. Kaksipäiväisellä tarkas- sairaalan yksikköön liittyvän uutisensa. Aivoverenkier- kansalliskieliä. tuksella ääneen pääsivät ensijaisesti nuoret itse.883 ron häiriöitä hoitavalla osastolla ei ollut missään vaiheessa ollut suomen- tai ruotsinkielistä nimeä. Median reaktiot olivat järkyttyneitä. Jääskeläinen toivoi, että myös muut vieraskielisiä nimiä ”Oikeusasiamiehen toimiston tekemät yllätystarkastuk- käyttäneet viranomaiset harkitsivat asiaa uudelleen. set kertovat siitä, että kaikissa laitoksissa asiat eivät ole ”Tässä asiassa perustuslaki, hallintolaki ja kielilaki näyt- kunnossa. Voi myös kysyä, onko tässä vasta jäävuoren tävät kaikki samaan suuntaan”, hän huomautti.889 huippu”, Kaleva kyseli pääkirjoituksessaan.884 Päätöksestä syntyi vilkas keskustelu, ja oikeusasia- Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) miehen päätöstä kiiteltiin yleisönosastokirjoituksissa. ilmoitti, että muutoksia olisi luvassa: tarkastuskäynneil- Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus iloitsi890 ja le tulisi lasten kuulemisvelvoite, ja muutenkin lasten ja lehdistö tuuletti. nuorten oikeuksia ja heidän osallisuuttaan lisättäisiin.885 ”Ei olisi uskonut, että tässä maassa on vielä päättävä ”Kirjailija Erno Paasilinna paheksui aikoinaan, etteivät nisti sen viranomaisen nimeksi ja että se erottui liike- Lehdet ihmettelivät, keksittiinkö todellakin vasta nyt taho, joka reagoi valtion laitosten hölmistyttäviin nimi- viranomaiset pysty kirjoittamaan puoltakaan liuskaa yritysten nimistä.894 kuulla lapsia itseään ilman henkilökunnan läsnäoloa. trendeihin, edes käskettynä”, taivasteli artikkelitoimit- ymmärrettävää tekstiä. Paasilinnan kuoltua tilanne taja Ville Eloranta Helsingin Sanomissa. Lehti viihdytti paheni: nyt jotkin viranomaiset eivät pysty keksimään Keskustelu lienee vaikuttanut siihen, että Kotimaisten ”Ongelmat paljastuivat, kun tarkastuksesta ei kerrottu lukijoitaan visalla, jossa kyseltiin, mitä tahoja olivat nimekseen edes ymmärrettävää sanaa.”893 kielten keskus rekrytoi Jääskeläisen valitsemaan Vuo- etukäteen. Yllätysiskuja kannattaisi tehdä enemmänkin kymmenen nimikummajaista. Mainituiksi tulivat muun den selväsanaisen. Palkittavana oli viranomaistaho, ja muillakin elämänaloilla. Esimerkiksi vanhustenhuol- muassa Acuta (Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikois- Loppuvuonna 2011 Jääskeläinen jatkoi ruoskintaa. joka oli helpottanut kansalaisten asiointia parantamalla to ja kotihoito voisivat olla hyviä tarkastuskohteita”, sairaanhoidon ensiapu ja päivystys), Amiedu (Helsin- Moitteita saivat Liikenteen turvallisuusvirasto ja tekstejään ja kirjoittamiskäytäntöjään.895 Moni taho oli ehdotti Etelä-Saimaa.886 gissä toimiva ammatillinen aikuiskoulutuskeskus), Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden epäilemättä pelannut itsensä ulos kisasta epäonnisilla CERT-FI (Viestintäviraston kansallinen tietoturvaviran- kuntayhtymä Trafi- ja Carea-nimien käytöstä. nimivalinnoillaan. Ensimmäisessä kilpailussa vuonna Yksittäisiä laitoshoidon epäkohtia nousi julkisuuteen omainen) ja Trafi (Liikenteen turvallisuusvirasto).891 Kantelijat olivat esimerkiksi luulleet Trafin autovero- 2016 Jääskeläinen valitsi voittajaksi Oulun kaupungin tasaiseen tahtiin. Eristyshuoneeseen laitettu psykiatri- kirjettä mainospostiksi ja melkein viskanneet sen omaishoidon päätösten tekstejä uudistaneen kaksi- nen potilas joutui tekemään tarpeensa lattialle, koska Päätös poiki uusia kanteluita892, ja myös lehdistö jatkoi roskiin. kon896 ja vuonna 2018 Kelan viestinnän Kela-tärpit.897 häntä ei päästetty vessaan.887 Pohjois-Karjalassa tehty aiheen parissa. Kansa oli ärtynyt oudoista nimistä, sillä yllätystarkastus todella paljasti yllätyksen: Kehitysvam- nimi ei enää ohjannut asiakasta oikeaan paikkaan. Il- Jääskeläinen korosti, että lyhenteet ja oheisnimet eivät Vaikka päänavaajana toimineen Stroke Unitin nimi maisten asumisyksiköissä käytettiin edelleen häkkisän- ta-Sanomat huomautti pääkirjoituksessaan, että jos asi- kelvanneet yksinään, vaan viranomaisen oli aina esiin- vaihdettiin aivoverenkiertoyksiköksi, virkamiehet ei- kyjä, vaikka Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen akkaat eivät löydä perille, ”byrokraatille jää yllin kyllin nyttävä ulospäin virallisella nimellään. Nimen oli oltava vät heti sisäistäneet viestiä. Teema eli ja voi hyvin vielä komitea oli pitänyt niitä ihmisarvoa loukkaavina.888 aikaa harjoitella ylemmyyttä osoittavaa virkayskää”. rakenteeltaan ja sisällöltään sellainen, että asiakas tun- vuonna 2019. Silloin oikeusasiamies sai selvitettäväk-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 413 SUSANNA REINBOTH 414

seen liikenteenohjauskonserni Traffic Management Hallberg sai toimilleen myös ymmärtämystä. Apu-leh- Eduskunta teki selväksi, ettei se halunnut vierailijalis- Pääministeri Sipilä ilahtui päätöksestä. ”Tämä arvio Finland -nimisen valtionyhtiön nimen. Asiaa ei tätä den kolumnissaan Yrjö Rautio arvioi Hallbergin saa- tojen leviävän julkisuuteen korkeimman hallinto-oi- vastaa omaa arviotani ja on yksiselitteisen selkeä.”907 kirjoitettaessa ole ratkaistu, mutta esittelijäneuvos neen nuhteet, koska ei noudattanut mummojen karko- keuden päätöksestä huolimatta. Se lyhensi listojen säi- Mikko Sarja arvioi Helsingin Sanomissa, ettei kyseessä tuksessa lakia vaan oikeutta. lytysajan yhteen vuorokauteen, kun aiemmin niitä oli Lehdistössä päätös ei herättänyt keskustelua, sillä sitä ole läpihuutojuttu: Traffic Management Finlandilla on säilytetty vuoden ajan.904 oli osattu ennakoida. ”Tämä taisi mennä odotetusti”, myös julkisen hallinnon tehtäviä.898 ”Varo inhimillisyyttä! Se voi vaarantaa urasi niin oi- tiivisti Lapin Kansa.908 Savon Sanomat arvioi oikeus- keuslaitoksessa kuin yrityselämässä.”902 Loppuvuonna 2016 oikeusasiamies joutui puuttumaan asiamiehen asettaneen kohun mittasuhteisiin909, ja Viranomaiset rakensivat muuria ympärilleen myös kokoa Suomea ravistelleeseen metakkaan, niin sanot- Etelä-Suomen Sanomat toivoi tapauksen opettaneen maksullisilla puhelinnumeroilla. Niistä oikeusasiamies Myöskään toinen ylimmistä tuomioistuimista, tuun Sipilägateen. Se alkoi Kansan Uutisten ja Ylen uuti- liikemiestaustaiselle Sipilälle ymmärrystä politiikassa antoi nuhteita muun muassa oikeusministeriölle, maa- korkein oikeus, ei selvinnyt ilman oikeusasiamiehen soitua, että valtion rahoitusta saanut Terrafame Group vallitsevista avoimuuden vaatimuksista.910 ja metsätalousministeriölle, Metsähallitukselle sekä pyyhkeitä. Ne tulivat siitä, että korkein oikeus oli kiel- oli tehnyt noin puolen miljoonan euron tilauksen pää- Kouvolan seurakuntayhtymälle.899 tänyt kuvaamisen aulatiloissaan syyskuussa 2010, kun ministeri Juha Sipilän (kesk) sukulaisten osittain omis- Sähköpostivyörystään Sipilä ei selvinnyt yhtä liehuvin käsittelyssä oli mediaa kiinnostanut juttu. Oikeusasia- tamalta Katera Steeliltä. lipuin. Julkisen sanan neuvosto antoi lausuman, jossa Suorastaan historialliseksi kuvaili Helsingin Sanomat mies korosti, että tuomioistuimen mahdollisuus mää- Sipilää arvosteltiin Yleen kohdistuneesta painostuk- päätöstä, jossa Jääskeläinen ojensi korkeimman hallin- rätä kuvauskielto rajoittui vain saliin, ei sen ulkopuolel- Suurin kohu syntyi, kun uutisesta hermostunut Sipilä lä- sesta. Toiminta oli neuvoston mukaan ”vähintään har- to-oikeuden presidenttiä Pekka Hallbergia sopimatto- le. Kuvaaminen oli sallittua tiloissa, jonne yleisöllä oli hetti sähköpostitsunamin jutun tehneelle Ylen toimitta- kitsematonta ja omiaan rajoittamaan yleisradioyhtiön masta toiminnasta. vapaa pääsy.903 jalle Salla Vuorikoskelle. Tämä aiheutti kansainvälistäkin sananvapautta”.911 Heti perään samanlaiset torut antoi kohinaa, sillä pääministerin tulkittiin pyrkineen vaien- apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale. Hänen Asia koski niin sanottua mummokiistaa eli venäläisen Eduskuntakin sai oikeusasiamieheltä moitteita. Nuhtei- tamaan Ylen. Kaiken lisäksi Yle näytti taipuneen päämi- päätöksensä mukaan pääministerin menettely ei ollut ja egyptiläisen isoäidin käännytystä Suomesta. Korkein den kohde oli eduskunnan turvallisuusosasto, joka oli nisterin painostuksen alla tekemällä erikoiselta vaikut- ”täysin sopusoinnussa tämän tehtäville asetettujen vaa- hallinto-oikeus (KHO) päätti keväällä 2010 äänestyk- hävittänyt talon vierailijalistat, kun niiden julkisuudesta taneita linjauksia tapauksen uutisoinnissa ja käsittelyssä. timusten kanssa, sillä julkisella vallalla on velvollisuus sen jälkeen käännyttää isoäidit Suomesta. Presidentti kiisteltiin oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus päätyi Epäilyksiä Ylen riippumattomuudesta ei vähentänyt se, turvata median sananvapaus”.912 Hallberg lähetti Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisi- siihen, että vierailijalistat olivat julkisia. Siinä vaiheessa että Vuorikoski ja hänen esimiehensä Jussi Eronen irtisa- laitoksille kirjeen, jonka mukaan poliisin ei ollut syytä niitä ei kuitenkaan voitu antaa tiedon pyytäjille, koska noutuivat Ylestä protestina esimiestensä linjanvedoille. Poikkeuksellisen kiihkeä kansalaiskeskustelu syntyi kiirehtiä käännytysten täytäntöönpanossa. eduskunnan hallinto oli hävittänyt listat. koulujen kevätjuhlien vakionumerosta, Suvivirrestä. Oikeusasiamies tutki asian ytimen eli sen, oliko Sipilä Saako sitä laulaa koulujen kevätjuhlissa vai onko se us- Kirje sai monet oikeusoppineet pöyristymään, koska Oikeusasiamies Jääskeläinen katsoi, ettei muutoksen- esteellinen päättämään Terrafamen rahoituksesta.905 konnon harjoittamista? Kiinnostavuutta lisäsi se, että sen katsottiin horjuttaneen vallan kolmijakoa. Oikeus- haun kohteena olevaa aineistoa saa hävittää kesken oi- Oikeusasiamies päätyi siihen oikeusoppineidenkin asiaan ottivat kantaa molemmat ylimmät laillisuusval- asiamies oli samaa mieltä. Hän painotti, että oikeusval- keudenkäynnin. Eduskunnan hallinto sai kyllä harkita, ounastelemaan päätelmään, ettei esteellisyyttä ollut. vojat, ja päätösten välillä vaikutti joidenkin mielestä tiossa tuomiot pannaan täytäntöön. Jääskeläinen totesi kuinka pitkään listoja säilytetään. Esittelijäneuvos Pasi Pölönen luonnehti asian käsittelyä olleen klaffia. ymmärtävänsä Hallbergin toimintaa jossain määrin, haastavaksi. mutta se ei silti ollut hyväksyttävää sen enempää oikeu- ”Tiedon pyytäjällä on kuitenkin oikeus odottaa, että Kesällä 2013 apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätti, delliselta kuin periaatteelliselta kannalta.900 viranomainen ei vaaranna oikeutta muutoksenhakuun ”Tähän asiaan lähdettiin selvitysten valossa avoimin että Suvivirren kaksi ensimmäistä säkeistöä eivät ole ja tee valitusta hyödyttömäksi hävittämällä valituksen mielin. Lopputulos täsmentyi vasta prosessin aikana. korostuneen uskonnollisia, joten niitä voi laulaa koulun ”Laki voitti tunteen”, kommentoi Helsingin Sanomat kohteena olevia asiakirjoja kesken oikeudenkäynnin”, Lähtökohtaisesti asia ei ollut yksiselitteisen selvä suun- kevätjuhlissa. Neljä muuta säkeistöä olivat Pajuojan päätöstä pääkirjoituksessaan.901 oikeusasiamies totesi. taan tai toiseen”, Pölönen sanoi Helsingin Sanomissa.906 tulkinnan mukaan harmaalla alueella.913

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 415 SUSANNA REINBOTH 416

Kantelun tehneen Helsingin yliopiston vapaa-ajattelija- käynniksi, jonka lopputulos oli päätetty etukäteen. että vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa oikeuskans- yhdistyksen puheenjohtaja Kim Sjöström kommentoi Joillakin valiokunnan jäsenillä tuntui olevan painetta lerille ja oikeusasiamiehelle annettiin tehtäväksi valvoa Ilta-Sanomissa oikeusasiamiehen valinneen ”linjakseen linjata asiaa toisella tavalla kuin apulaisoikeuskansleri, myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. perinteiden puolustamisen vastoin ihmisoikeuksia”. hän arvioi. Sjöström kertoi päätöksen julkistamisen aiheuttaneen ”Uudistuksen tarkoituksena oli tehdä perus- ja ihmis- uuden jäsenhakemusten ryöpyn. ”Näyttää ilmeiseltä, Ojasen mielestä kuuleminen oli ongelmallinen lail- oikeuksista juristien jokapäiväisiä työkaluja. Taustalla että moni ihminen inhoaa viranomaisen ilmeistä epä- lisuusvalvojien riippumattomuuden näkökulmasta. oli muun muassa Suomen liittyminen Euroopan ihmis- rehellisyyttä. Etteikö laulettu rukous muka olisikaan ”Laillisuusvalvojien yksittäisten ratkaisujen ruotiminen oikeussopimukseen vuonna 1990”, Lehtimaja painotti. uskonnollista toimintaa.”914 eduskunnassa synnyttää painostusvaikutuksen.”919 Hän jatkoi, että nykyaikaiseen laillisuusvalvontaan kuului arvioida perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Puolisen vuotta myöhemmin apulaisoikeuskansleri Ojasen näkemystä arvosteli professori Markku Helin Suomessa, vaikka ”vanhan liiton juristit mielellään nä- Mikko Puumalainen totesi kanteluratkaisussaan, että HS:n mielipidesivuilla. Hänen mielestään kiista kieli kevätkin perus- ja ihmisoikeuspuheet aina jonkinlaisena uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen kouluissa oli perusoikeuskultturissamme tapahtuneesta muutokses- politikointina”. ongelmallista.915 Edes suomalaisen kulttuurin ja juhla- ta, joka näkyi niin, että perusoikeuksia koskevista sään- perinteen vaaliminen ei Puumalaisen mukaan voinut nöksistä oli alettu lukea asioita, joita niissä ei aiemmin ”Täytyy muistaa, etteivät laillisuusvalvojat ole kaapan- puoltaa tunnustuksellisia tilaisuuksia kouluissa.916 nähty olevan. neet itselleen tätä epäkiitollista tehtävää, vaan se on säädetty heille perustuslaissa.” Moni tulkitsi, että Puumalainen halusi kieltää Suvivir- ”Jos asiasta eri mieltä oleva hieman pikkumaisestikin ren. HS:n haastattelussa pari viikkoa myöhemmin Puu- vetoavat väitettyihin oikeuksiinsa, syntyy vain konflik- Omana tulkintanaan Suvivirsi-kiistaan Lehtimaja il- malainen huomautti, ettei päätös koskenut Suvivirttä tia ja eripuraa. Parempaan tulokseen päästään pohtimal- moitti katsovansa, että se on uskonnollisesta taustas- eikä varsinkaan sen kieltämistä, vaan ylipäänsä koulujen la sitä mitä eri tavoin ajattelevien tulisi suvaita ja hyväk- taan huolimatta osa yhteistä kansallista kulttuuriperin- uskonnollisia tilaisuuksia.917 HS myös kävi läpi Puuma- syä kaikille yhteisissä tilaisuuksissa”, Helin kirjoitti.920 töämme.922 laiselle tulleen palautetulvan, joka vaihteli uhkauksista ja törkeyksistä muistutuksiin siitä, että kommentoijan Varatuomari Antti Niittylä säesti Heliniä ja huomautti, Keskustelun seurauksena molemmat ylimmät lailli- isä oli taistellut ”rintamalla 5 vuotta 3 kuukautta sen että juridisella auktoriteetilla oli ohjailtu sellaisiakin suusvalvojat saivat lisää kanteluita niin koulujen kuin tähden että suvivirsi soisi”. kysymyksiä, jotka olivat paljolti poliittisia mielipide- päiväkotien uskonnollisista tilaisuuksista.923 Aihe kos- asioita. Hän arvosteli suorasanaisesti laillisuusvalvojia ketti tavallisia kansalaisia, ja esimerkiksi Ilta-Sanomat Keskustelu aaltoili kiivaana. Siihen osallistui myös pe- politikoinnista. kokosi lehden nettisivujen vilkkaasta keskustelusta ar- rustuslakivaliokunta linjaamalla, että Suvivirsi tai Enkeli gumentit puolesta ja vastaan.924 taivaan ei tee koulun juhlasta uskonnollista. Siten niiden ”Linjaus siitä, salliiko uskonnonvapaus suvivirren laula- laulamiselle ei ole estettä kaikille yhteisessä juhlassa.918 misen koulun kevätjuhlissa, ei todellakaan ole virkamie- STT:n haastattelussa eri koulut puolestaan toivoivat, helle kuuluvaa lain soveltamista. Ja tarkennus, montako että jokakeväinen arpominen Suvivirren kohtalosta Ennen kannanottoaan valiokunta järjesti kuulemisen, säkeistöä saa uskonnonvapautta loukkaamatta laulaa, olisi viimein ratkaistu.925 jonne se kutsui kuultaviksi maan johtavia perusoikeus- on lainlukuna yksinkertaisesti absurdia.”921 ja valtiosääntöoikeusasiantuntijoita. Valtiosääntöoikeu- den professori Tuomas Ojanen kummasteli tilaisuutta Helinille ja Niittylälle vastasi HS:n mielipidesivuilla Helsingin Sanomissa. Hän kutsui sitä näytösoikeuden- entinen oikeusasiamies Lauri Lehtimaja. Hän muistutti,

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 417 Matrikkeli

Suomen leijona, Gunnar Finne / kuvaaja Vesa Loikas (1930, reliefi eduskunnan kahvilassa). © Kuvasto 2019. EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 420

ALOPAEUS, Magnus Erik (1883−1923) PUHAKKA, Yrjö Wilhelm (1888−1971) KUUSKOSKI, Reino Iisakki (1907−1965) oikeustutkinto, VT MOT ylempi oikeustutkinto LaK, VT

Ikä tehtävään valittaessa: 37 Ikä tehtävään valittaessa: 36 Ikä tehtävään valittaessa: 38 Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: hovioikeuden viskaali, kansanedustaja MTK:n lainopillinen neuvonantaja oikeusministeriön kansliapäällikkö Toimikausi: Toimikausi: Toimikausi: tammi − joulukuu 1920 toukokuu 1925 − joulukuu 1928 tammikuu 1946 − syyskuu 1947 Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: hovioikeuden asessori kansanedustaja, sisäasiainministeri, korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos, oikeusministeri, Liiketyönantajain Keskusliiton oikeusministeri, pääministeri, korkeimman hallinto- toimitusjohtaja oikeuden presidentti HOLMA, Kaarlo Viktor (1883−1949) MOK, VT SÖDERHJELM, Johan Otto (1898−1985) LAISAARI, Mauno Kalervo (1910−1994) Ikä tehtävään valittaessa: 38 MOT, VT ylempi oikeustutkinto, VT Asema tehtävään valittaessa: Oikeusasiamiehet pankinjohtaja, kansanedustaja Ikä tehtävään valittaessa: 30 Ikä tehtävään valittaessa: 37 Toimikausi: Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: tammikuu 1921 − joulukuu 1922 asianajaja Karjalan liiton toiminnanjohtaja, eduskunnan Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Toimikausi: valiokuntasihteeri asianajaja, lainopillinen neuvonantaja tammikuu 1929 − maaliskuu 1930 Toimikausi: Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: syyskuu 1947 − joulukuu 1951 kansanedustaja, oikeusministeri Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: LILIUS, Frans Hugo (1860−1936) Rautatiehallituksen tariffiosaston päällikkö ylempi oikeustutkinto, VT HAKKILA, Esko Kalervo (1893−1953) Ikä tehtävään valittaessa: 62 MOK, VT KASTARI, Paavo Kristian (1907−1991) (ja toiselle kaudelle valittaessa 69) LaT, VT Asema ensimmäiselle kaudelle valittaessa: Ikä tehtävään valittaessa: 38 pankinjohtaja Asema tehtävään valittaessa: Ikä tehtävään valittaessa: 44 Toimikaudet: Osuustoimintakeskus Pellervon lainopillinen Asema tehtävään valittaessa: joulukuu 1922 − huhtikuu 1925 ja neuvonantaja julkisoikeuden apulaisprofessori huhti−joulukuu 1931 Toimikausi: Toimikausi: tammikuu 1952 − heinäkuu 1956 Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: tammikuu 1932 − joulukuu 1945 Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: hovioikeuden presidentti (valittiin myöhemmin Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professori, toiselle virkakaudelle, jonka jälkeen jäi eläkkeelle) korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 421 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 422

RAPOLA, Elo Marjos (1900−1969) AALTO, Jorma Sakari (1935−2018) LEHTIMAJA, Lauri Juhani (1945−) Apulaisoikeus- LaL, VT OTT, VT OTL, VT asiamiehet Ikä tehtävään valittaessa: 56 Ikä tehtävään valittaessa: 38 Ikä tehtävään valittaessa: 49 Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos, apulaisoikeuskansleri korkeimman oikeuden oikeusneuvos LEHTOVIRTA, Aapo Armas (1913−1986) lainvalmistelukunnan vanhempi jäsen Toimikausi: Toimikausi: ylempi oikeustutkinto, VT Toimikausi: tammikuu 1974 − kesäkuu 1986 lokakuu 1995 – joulukuu 2001 syyskuu 1956 − joulukuu 1961 Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Ikä tehtävään valittaessa: 58 Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: oikeuskansleri korkeimman oikeuden oikeusneuvos Asema tehtävään valittaessa: oikeusministeriön lainsäädäntöosaston päällikkö, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos Toimikausi: HEINONEN, Olavi Ensio (1938−) PAUNIO, Riitta-Leena Sisko (1946−) tammikuu 1972 − joulukuu 1979 OTT, VT OTL Ura apulaisoikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: LESKINEN, Risto Jalmari (1915−1996) jäi eläkkeelle LaL, VT Ikä tehtävään valittaessa: 48 Ikä tehtävään valittaessa: 55 Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: Ikä tehtävään valittaessa: 46 korkeimman oikeuden jäsen apulaisoikeusasiamies IVARS, Klas Göran (1937−) Asema tehtävään valittaessa: Toimikausi: Toimikausi: OTK, VT oikeusministeriön lainsäädäntöosaston päällikkö lokakuu 1986 − syyskuu 1989 tammikuu 2002 – joulukuu 2009 Toimikausi: Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Ikä tehtävään valittaessa: 42 tammikuu 1962 − syyskuu 1970 korkeimman oikeuden presidentti jäi eläkkeelle Asema tehtävään valittaessa: Ura oikeusasiamiehenätoimimisen jälkeen: sisäasiainministeriön kuntaosaston päällikkö oikeuskansleri Toimikausi: tammikuu 1980 − joulukuu 1987 SÖDERMAN, Jacob-Magnus (1938−) JÄÄSKELÄINEN, Petri Mikko (1960−) Ura apulaisoikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: OTL, VT OTT, VT sisäasiainministeriön osastopäällikkö STÅHLBERG, Kaarlo Ludvig (1933−) OTT, VT Ikä tehtävään valittaessa: 51 Ikä tehtävään valittaessa: 49 Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: KOSKINEN, Pirkko Kaarina (1932−2012) Ikä tehtävään valittaessa: 37 maaherra apulaisoikeusasiamies Prof., OTT, VT Asema tehtävään valittaessa: asianajaja Toimikausi: Toimikausi: Toimikausi: lokakuu 1989 − elokuu 1995 tammikuu 2010 – Ikä tehtävään valittaessa: 56 lokakuu 1970 − joulukuu 1973 Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Asema tehtävään valittaessa: Ura oikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Euroopan unionin oikeusasiamies työoikeuden professori asianajaja, alueellisen hovioikeuden presidentti Toimikausi: tammikuu 1988 − joulukuu 1995 Ura apulaisoikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: jäi eläkkeelle

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 423 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 424

PAUNIO, Riitta-Leena Sisko (1946−) JÄÄSKELÄINEN, Petri Mikko (1960−) KÄYTETYT LYHENTEET: OTL OTT, VT SAKSLIN, Maija Kaarina (1960−) OTL LaK lakitieteen kandidaatti Ikä tehtävään valittaessa: 49 Ikä tehtävään valittaessa: 42 LaL lakitieteen lisensiaatti Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: Ikä tehtävään valittaessa: 49 LaT lakitieteen tohtori oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkö valtionsyyttäjä Asema tehtävään valittaessa: MOK molempien oikeuksien kandidaatti Toimikausi: Toimikausi: Kansaneläkelaitoksen vastaava tutkija MOT molempien oikeuksien tohtori tammikuu 1996 – joulukuu 2001 huhtikuu 2002 – joulukuu 2009 Toimikausi: Oikt oikeustutkinto Ura apulaisoikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Ura apulaisoikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: huhtikuu 2010 – OTK oikeustieteen kandidaatti oikeusasiamies tammikuu 2002 – joulukuu 2009 oikeusasiamies 2010 – OTL oikeustieteen lisensiaatti OTT oikeustieteen tohtori PÖLÖNEN, Pasi Tapio (1972−) Prof professori JONKKA, Jaakko Ilari (1953−) LINDSTEDT, Jukka Ilmari (1958−) OTT, VT VT varatuomari OTT, VT OTT, VT Ikä tehtävään valittaessa: 45 Ikä tehtävään valittaessa: 45 Ikä tehtävään valittaessa: 46 Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: Asema tehtävään valittaessa: oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Toimikausi: Toimikausi: Toimikausi: lokakuu 2017 – syyskuu 1998 – heinäkuu 2001 lokakuu 2005 – syyskuu 2009 Ura apulaisoikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Ura apulaisoikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: apulaisoikeuskansleri 2001–2007 tasavallan presidentin oikeudellinen neuvonantaja, oikeuskansleri 2007–2017 oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos, hovioikeudenneuvos

RAUTIO, Ilkka Jussi (1950–) OTK, VT PAJUOJA, Jussi Pekka (1957−) OTT Ikä tehtävään valittaessa: 51 Asema tehtävään valittaessa: Ikä tehtävään valittaessa: 52 oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkö Asema tehtävään valittaessa: Toimikausi: oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkö lokakuu 2001 – syyskuu 2005 Toimikausi: Ura apulaisoikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: lokakuu 2009 – syyskuu 2017 korkeimman oikeuden oikeusneuvos Ura apulaisoikeusasiamiehenä toimimisen jälkeen: Itä-Suomen yliopiston lainvalmistelun ja laillisuusvalvonnan tutkimusjohtaja

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 425 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 Bibliografia

427 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 428

Aalto, Jorma S., Finland // International handbook of the Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna ... Fairén-Guillén, Victor, Normas y notas sobre el Ombudsman de Hidén, Mikael, Eduskunnan oikeusasiamies // Mitä, missä, milloin Ombudsman : country surveys / edited by Gerald E. Caiden. Westport, 1920−2001. - Helsinki, 1922−2002. – Seuraaja Eduskunnan oikeusasia- Finlandia // Temas de ordenamiento procesal : tomo 3 / Victor Fairén- 1972 : kansalaisen vuosikirja. 22, [1972]. Helsinki, (1971), s. 130−132 Conn., (1983), s. 93−103 miehen kertomus vuodelta … Guillén. Madrid, 1982, s. 1425−1473 Hidén, Mikael, Finland’s defenders of the law // The Annals of the Aalto, Jorma S., Kantelut oikeussuojakeinona sosiaali- ja terveyden- Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta … - 2002-. – Fairén-Guillén, Victor, El Ombudsman parlamentario de Finlandia American Academy of Political and Social Science. 377, (1968), s. huollossa // Sosiaalinen aikakauskirja. 80, 1(1986), s. 9−12 Helsinki, 2003-. – Edeltäjä Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus (Eduskunnan oikeusasiamies). - Madrid, 1984. − 47 s. 31−40 toiminnastaan vuonna ... Aalto, Jorma S., Mietteitä eduskunnan oikeusasiamiesjärjestelmän Förslag till regeringens proposition till riksdagen angående lag om Hidén, Mikael, Finnish Parliamentary Ombudsman as guardian of kehittämisestä/ / Lakimies. 84, (1986), s. 648−657 Eduskunnan oikeusasiamiehet ja oikeusasiamiehen kanslian henki- grunderna för fördelning av justitiekanslerns i statsrådet och riksda- human rights and constitutional rights: an integrated approach // lökunta 1920− // Eduskunnan oikeusasiamies 75 vuotta : juhlakirja. gens justitieombudsmans åligganden samt angående lag om justitie- Parliamentary ombudsman of Finland 80 years. Helsinki, 2000, s. Aarnio, Eero J., Ylin laillisuusvalvonta Suomessa : selvitys eduskunnan Helsinki, 1995, s. 79−90. kanslerns befriande från vissa av hans åligganden. - Helsingfors, 1933. 61−71 oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin toimivallasta ja − 5 s. - (Lagberedningens publikationer ; 1933:1) tehtävistä erityisesti siltä osin kuin on kysymys toimivallan päällek[k] Eduskunnan oikeusasiamies. − Helsinki, 1977. − 14 s. Hidén, Mikael, lus suum cuique : huomioita oikeusasiamiehen äisyydestä. - [Helsinki], 1988. − 72 s. − (Oikeusministeriön lainval- Förslag till regeringens proposition till riksdagen med förslag till roolista yleisen edun ja yksilön suojan kannalta // Eduskunnan oikeus- misteluosaston julkaisu ; 5/1988) Eduskunnan oikeusasiamies. − [2. p.]. − Helsinki, 1980. − 15 s. lag om ändring av 49 § regeringsformen. - Helsingfors, 1957. − 2 s. − asiamies 75 vuotta : juhlakirja. Helsinki, (1995), s. 13−24 (Lagberedningens publikationer ; 1957:2). Anderson, Stanley, Ombudsmen and prisons in Scandinavia / / Eduskunnan oikeusasiamies 75 vuotta : juhlakirja. - Helsinki, 1995. − Hidén, Mikael, Ius suum cuique : reflektioner över justitieombuds- Nordisk tidsskrift for kriminalvidenskab. 66, (1978), s. 211−246 90 s. Gellhorn, Walter, Finland // Ombudsmen and others : citizens’ prote- mannens bevakning av allmänt intresse och individens rättsskydd // ctors in nine countries / Walter Gellhorn. Cambridge, Mass., (1966), Riksdagens justitieombudsman 75 år : festskrift. Helsingfors, 1995, s. Anderson, Stanley V., The Scandinavian Ombudsman // The Ameri- Eduskunnan oikeusasiamies 75 vuotta : bibliografia = Riksdagens s. 48−90 13−25 can-Scandinavian Review. 52, 4 (1964), s. 403−409 justitieombudsman 75 år : bibliografi = Parliamentary Ombudsman of Finland 75 years : bibliography / koonnut Jorma Hirsivuori. Helsinki, Gellhorn, Walter, Finland’s official watchmen // University of Penn- Hidén, Mikael, The Ombudsman in Finland: the first fifty years. - Annual report … : English summary / Parliamentary Ombudsman 1996. – 8 s. sylvania law review. 114, 3(1966), s. 327−364 Berkeley, Cal., 1973. − 198 s. of Finland. − 2000-2001. − Helsinki, 2001−2002. Continues Report of the Finnish Parliamentary Ombudsman : summary. - Continued Eduskunnan oikeusasiamies 90. – Helsinki, 2010. – 328 s. Haapamäki, Juha, Oversight of covert police intelligence gathering // Hidén, Mikael, The position and functions of the Finnish Parliamen- by Summary of the annual report … / Parliamentary Ombudsman of Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 209−221 tary Ombudsman. − Helsinki, 1972. − [34] p. Finland Ehdotus hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi hallitusmuodon 49 §:n muuttamisesta. − Helsinki, 1957. − 2 s. - (Lainvalmistelu- Haapamäki, Juha, Poliisin salaisen tiedonhankinnan valvonnasta // Hidén, Mikael, Säätyin asiamiehestä oikeusasiamieheen : lainval- Arjola-Sarja, Terhi, Justitieombudsmannen – utvecklare av god kunnan julkaisuja ; 1957:2) Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 191−201 voja-idean vaiheita ennen hallitusmuodon säätämistä // Tidskrift förvaltning // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, s. utgiven av juridiska föreningen i Finland. 103, (1967), s. 346−376 90−106 Ehdotus hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi valtioneuvoston Haapamäki, Juha, Övervakningen av polisens hemliga inhämtande av oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaon information // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, Hidén, Mikael, Valvonta, vastuu, tulkinta : perustuslakivaliokunnan Arjola-Sarja, Terhi, Oikeusasiamies hyvän hallinnon kehittäjänä // perusteista sekä laiksi oikeuskanslerin vapauttamisesta eräistä tehtä- s. 200−211 mietinnön n:o 54/82 vp virittämiä pohdiskeluja // Lakimies. 81, Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 86−101 vistä. − Helsinki, 1933. − 5 s. − (Lainvalmistelukunnan julkaisuja; (1983), s. 271−313 1933:1) Haapaniemi, Pekka, Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta käräjä- Arjola-Sarja, Terhi, The Ombudsman as an advocate for good admi- paikkako? : Eräitä havaintoja ja näkemyksiä tuomioistuimiin kohdistu- Holmberg, Håkon, Diskussionen kring justitieombudsmannaämbetet nistration // Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 93−108 Esteellisyyssäännösten kehittäminen : kertomus Eduskunnalle / vasta laillisuusvalvonnasta // Defensor legis. 83 (2002) : 4, s. 605−617 i Finland // Statsvetenskaplig tidskrift. 48, (1945), s. 238−253 Eduskunnan oikeusasiamies. − Helsinki, 1993. − 26 s. Berättelse år … / Riksdagens justitieombudsman. – 2002-2011. – Heinonen, Olavi, Laillisuusvalvonnasta // Juhlajulkaisu = Festskrift : Holmberg, Håkon, Frågan om en justitieombudsman vid ständerlan- Helsingfors, 2003−2012. – Fortsätter Riksdagens justitieombudsmans Eteläpää, Mikko, Havaintoja poliisin säilytystiloista // Eduskunnan Curt Olsson 1919−28/9-1989. Helsinki, 1989. (Juridiska föreningens i tdagarna // Historiska och litteraturhistoriska studier. 20, (1944), s. berättelse över sin verksamhet … - Fortsättes av Riksdagens justi- oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 202−220 Finland publikationsserie ; 54), s. 102−113 172−218 tieombudsmans berättelse år … Eteläpää, Mikko, Iakttagelser om polisens förvaringslokaler // Riksda- Heinonen, Olavi, Otteita oikeusasiamiehen työpäiväkirjasta AD. 1987 Holmberg, Håkon, Kysymys työnjaon aikaansaamisesta oikeuskans- Desfeuilles, Henri, L’Ombudsman finlandais // Le pouvoir de contrôle gens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, s. 212−231 // Oikeus. 16, 3 (1987), S. 258−263 lerin ja oikeusasiamiehen kesken vuosina 1919−1933 // Valtiotieteel- des parlements nordiques / Henri Desfeuilles. Paris, 1973, s. 147−166 lisen yhdistyksen vuosikirja. 2−3, (1942−1943), s. 28−58 Eteläpää, Mikko, Observations on police custody facilities // Parlia- Hidén Mikael, Eduskunnan oikeusasiamies. - Vammala, 1970. − 387 s. Di Giovine, Alfonso, L’Ombudsman in Scandinavia // Rivista trimest- mentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 222−242 − (Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja ; 90) Husa, Jaakko, Oikeusasiamies käsittelyn joutuisuuden valvojana // rale di diritto pubblico. 24, (1974), s. 899−961 Lakimies. 100, (2002), s. 352−376

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 429 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 430

Ihmisoikeusinstituutiotyöryhmä, Kansallisen ihmisoikeusinstituu- Kastari, Paavo, The Parliamentary Ombudsman: his functions, posi- Koskinen, Pirkko K., Oikeusasiamies uusiutuvassa yhteiskunnassa Lapsi, perheväkivalta ja viranomaisten vastuu : oikeusasiamiehen eril- tion perustaminen : ehdotus oikeusasiamiehestä ja oikeuskanslerista tion, and relation to the Chancellor of Justice in Finland // Interna- // Artikla r.y:n 10-vuotisjuhlajulkaisu / toim. Pertti Eilavaara, Eerik liskertomus eduskunnalle. – Helsinki, 2006. – 50 s. annettujen lakien muuttamiseksi : ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän tional review of administrative sciences. 28, (1962), s. 391−398 Leikas. Rovaniemi, 1989, s. 103−116 mietintö. Helsinki, 2010. – 74 s. – (Mietintöja ja lausuntoja / Oikeus- Legrand, André, L’Ombudsman scandinave : études comparées sur le ministeriö ; 45/2010) Kastari, Paavo, Två höga laglighetens väktare i Finland // Legal essays: Koskinen, Pirkko K., Tillämpningen av etiska principer inom fångvå- contróle de l’administration. - Paris, 1970. − 549 s. a tribute to Frede Castberg on the occasion of his 70th birthday 4 july rden // Riksdagens justitieombudsman 75 år : festskrift. Helsingfors, Jääskeläinen, Petri, Tuomioistuinten valvonnan perusteet, rajoitukset 1963. Oslo, 1963, s. 480−494 1995, s. 43−49 Lehtimaja, Lauri, Eduskunnan oikeusasiamies perus- ja ihmisoikeuk- ja sisältö // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 178−190 sien valvojana // Lakimies. 97, (1999), s. 897−907, 1139−1140 Keinänen, Anssi, & Määttä, Kalle, Tutkimiskynnys oikeusasiamiesins- Kuopus, Jorma, Kohti sähköistä hallintoa // Eduskunnan oikeusasia- Jääskeläinen, Petri, Underlying principles, limits and content of over- tituutiota kehitettäessä // Juhlakirja Pentti Arajärvi 1948 − 2/6 − 2008. mies 90. Helsinki, 2010, s. 158−169 Lehtimaja, Lauri, International human rights and domestic legality sight of courts // Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. Joensuu, 2008, s. 311−324 : experiences of the Finnish Parliamentary Ombudsman // Interna- 194−208 Kuopus, Jorma, Mot elektronisk förvaltning // Riksdagens justitieom- tional human rights norms in domestic law : Finnish and Polish Koskinen, Pirkko K., Eettisten periaatteiden soveltamisesta vankein- budsman 90. Helsingfors, 2010, s. 164−176 Jääskeläinen, Petri, Övervakningen av domstolarna : dess grunder, hoidossa // Eduskunnan oikeusasiamies 75 vuotta : juhlakirja. perspectives / edited by Allan Rosas. Helsinki, 1990, s. 93−108 begränsningar och innehåll // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsinki, 1995, s. 41−47 Kuopus, Jorma, Towards electronic administration // Parliamentary Helsingfors, 2010, s. 186−199 Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 170−183 Lehtimaja, Lauri, Onko oikeusasiamiehenkin sana vapaa? // Defensor Koskinen, Pirkko K., Eduskunnan oikeusasiamiehen tyooikeudelliset legis. 81 (2000) : 2, s. 346 Karapuu, Heikki, Den sociala tryggheten, rättsskyddet och justi- ratkaisut // Tyooikeus tanän : juhlajulkaisu Martti Kairinen 1947 − Kurki-Suonio, Kirsti, Justitieombudsman, övervakare av barnets tieombudsmannen // Riksdagens justitieombudsman 75 år : festskrift. 21/11 − 2007 . Turku, 2007, s. 51−67 rättigheter // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, s. Lehtimaja, Lauri, Selvityspyyntö ja syytteenvaara : näkökohtia virka- Helsingfors, 1995, s. 33−42 311−324 miehen prosessuaalisesta asemasta eduskunnan oikeusasiamieheen Koskinen, Pirkko K., Eduskunnan oikeusasiamies ihmisoikeus- nähden // Defensor legis. 69, (1988), s. 516−531 Karapuu, Heikki, Sosiaaliturva, oikeusturva, oikeusasiamies // Edus- normien valvojana // Ihmisoikeudet Suomessa : raportti Suomen Kurki-Suonio, Kirsti, Oikeusasiamies lapsen oikeuksien valvojana // kunnan oikeusasiamies 75 vuotta : juhlakirja. Helsinki, 1995, s. 31−40 Unesco-toimikunnan Espoossa 8.−9.12.1988 järjestämästä seminaa- Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 297−310 Lempinen, Miko & Pohjolainen, Anna-Elina & Scheinin, Martin, rista ”Ihmisoikeudet Suomessa”. Helsinki, 1990. (Suomen Unesco-toi- Kansallisen ihmisoikeusinstituution tarve Suomessa : ”Pariisin peri- Kastari, Paavo, Delegat parlamentu (ombudsman) i kanclerz sprawie- mikunnan julkaisuja ; 49), s. 71−77 Kurki-Suonio, Kirsti, The Parliamentary Ombudsman as an overseer aatteiden” mukaiset tehtävät, niiden toteuttaminen Suomessa ja dliwosci w Finlandii // Panstwo i prawo. 18, (1963), s. 448−453 of the rights of the child // Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, kehittämismahdollisuuksien hahmottelua : raportti 15.3.2002. Turku, Koskinen, Pirkko K., The Finnish Parliamentary Ombudsman as an 2010, s. 326−340 2002. – 76 s. Kastari, Paavo, Die lnstitution des Ombudsman im skandinavischen interpreter and enforcer of human rights // International conference Recht // Jahrbuch des öffentlichen Rechts der Gegenwart. NF. 21, on human and civic rights : with participation of Estonia, Finland, Kuusikko, Kirsi, Eduskunnan oikeusasiamies politiikan aallokoissa Lilius, Hugo, Ett tidigt förslag om inrättande av ett justitieombuds- (1972), s. 219−230 Latvia and Lithuania 24 to 26 May 1995, Elva, Estonia. Tallinn, 1995, toisen maailmansodan jälkeen // Historian selkosilla : Jouko Vahtolan mansämbete // Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland. 68, s. 19−32 juhlakirja / Matti Enbuske, Matti Mäntylä, Matti Salo & Reija Sato- (1932), s. 389−393 Kastari, Paavo, Eduskunta sekä oikeudenkäyttö ja lainvalvonta / / kangas (toim.). Rovaniemi, 2012. (Studia historica septentrionalia, Suomen kansanedustuslaitoksen historia : 11. osa. Helsinki, 1977, s. Koskinen, Pirkko K., Human rights in the practice of the Finnish Parlia- 0356−8199 ; 65), s. 181−195 Lindstedt, Jukka, Discrimination based on ethnic origin // Parliamen- 215−277 mentary Ombudsman // Proceedings of the 2nd Round Table with Euro- tary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 138−169 pean Ombudsmen / organised by the Secretariat General of the Council Kuusikko, Kirsi, Hyvitysesitykset oikeusasiamiehen toimintamuo- Kastari, Paavo, Finland’s guardians of the law: the chancellor of justice of Europe, Strasbourg, 27-28 June 1988. Strasbourg, 1989, s. 28−30 tona // Lakimies. 112, (2014), s. 3−22 Lindstedt, Jukka, Diskriminering på grund av etniskt ursprung // Riks- and the ombudsman // The Ombudsman: citizen’s defender / edited by dagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, s. 134−163 Donald C. Rowat. London, 1965, s. 58−74 Koskinen, Pirkko K., l pensionslagarnas djungel // Arbetspension. 27, Kuusikko, Kirsi, Oikeusasiamiesinstituutio. – Helsinki, 2011. – 662 s. 2(1992), s. 6 Lindstedt, Jukka, Eduskunnan oikeusasiamies ja varusmiesten Kastari, Paavo, L’institution de l’Ombudsman dans le contexte Scandi- Laisaari, Mauno, Eduskunnan oikeusasiamiehen (OA) viran teoreetti- oikeudet // Tiede ja ase : Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu. nave // Annales de la faculté de droit et de science politique d’Aix-Mar- Koskinen, Pirkko K., Investigating the judiciary // The international sesta ja käytännöllisestä merkityksestä Suomessa // Valtiotieteellisen 46, (1988), s. 130−159 seille. 58(1972), s. 379−394 ombudsman anthology : selected writings from the International yhdistyksen vuosikirja. 8−9, (1948−1949), s. 75−88 Ombudsman Institute. The Hague, 1999, s. 519−525 Lindstedt, Jukka, Syrjintä etnisen alkuperän perusteella // Edus- Kastari, Paavo, Oikeusasiamiesinstituutti lähinnä Skandinavian näkö- Laitinen, Ahti, Eduskunnan oikeusasiamies ja perusoikeuksien louk- kunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 129−157 kulmasta // Lakimies. 68, (1970), s. 707−724 Koskinen, Pirkko K., Oikeusasiamies. - Helsinki, 1997. – 175 s. kauksista tehdyt kantelut / Ahti Laitinen, Allan Michelsen, Antti Virtanen. − Turku, 1985. − 69 s. − (Turun yliopiston oikeustieteellisen Lindström, Ulla-Maija, Compensation for violations of fundamental Kastari, Paavo, Oikeuskansleri ja oikeusasiamies // Lakimies. 60, Koskinen, Pirkko K., Oikeusasiamies sosiaalisten perusoikeuksien tiedekunnan julkaisuja. Julkisoikeuden sarja A ; 27) rights – decisions and opinions by the Parliamentary Ombudsman // (1962), s. 351−367 valvojana // Lakimies. 96, (1998), s. 973−982 Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 77−92

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 431 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 432

Lindström, Ulla-Maija, Gottgörelse av kränkningar av de grundläg- Modeen, Tore, The Swedish and Finnish Parliamentary Ombudsman Oikeusasiamies perusoikeuksien puolustajana : oikeusasiamiehen The Parliamentary Ombudsman in Finland: position and functions. - gande – exempel på beslutpraxis // Riksdagens justitieombudsman 90. // Righting wrongs : the ombudsman in six continents / edited by Roy tehtävien laajentuminen laillisuusvalvonnasta yksilön oikeuksien Helsinki, 1984. - 39 s. Helsingfors, 2010, s. 73−89 Gregory and Philip Giddings. Amsterdam, 2000, s. 315−322 edistämiseen : eduskunnan oikeusasiamies 95 vuotta : juhlaseminaari 11.2.2015. - Helsinki, 2015. – 76 s. Parliamentary ombudsman of Finland 80 years : proceedings of Inter- Lindström, Ulla-Maija, Perusoikeusloukkausten hyvittäminen - Myrsky, Matti, Eduskunnan oikeusasiamies ja verotus // Verotus. 57 national Symposium “Ombudsmen in the Service of Human Rights: esimerkkejä ratkaisukäytännöstä // Eduskunnan oikeusasiamies 90. (2007) 5, s. 474−487 Oikeusasiamiesinstituution kehittämiskomitean mietintö : ehdotus Challenges for the New Millennium, held on the occasion of the 80th Helsinki, 2010, s. 70−85 oikeusasiamiesinstituution kehittämisestä. - Helsinki, 1970. − 38 s. − Anniversary of the Finnish Parliamentary Ombudsman, Helsinki, 7 Myrsky, Matti, Eduskunnan oikeusasiamies verotuksen valvontajär- (Komiteanmietintö. B; 1970:13) February 2000 / ed. by Uusi Suomi Rautio. Helsinki, 2000. − 111 s. Linnakangas, Aila, Oversight of social rights – social assistance as an jestelmässä // Oikeustieteiden moniottelija : Matti Tolvanen 60 vuotta example // Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 259−276 / toimitus: Altti Mieho. Helsinki, 2015, s. 293−307 Oikeusasiamieslakityöryhmän mietintö. Helsinki, 2000. – 40 s. – Paunio, Riitta-Leena, Eduskunnan oikeusasiamiehen havaintoja hyvän (Eduskunnan kanslian julkaisu ; 7/2000) hallinnon turvaamisesta perusoikeutena. Valtionhallinnon ylimmän Linnakangas, Aila, Sosiaalisten oikeuksien valvonta – esimerkkinä Mäkipää, Leena, Vankien oikeusturvan toteutuminen eduskunnan virkamiesjohdon palautepäivä 22.10.2007. Helsinki, 2007. 9 s. toimeentulotuki // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. oikeusasiamiehen ratkaisujen valossa // Edilex-palvelu – Lakikirjasto. Oikeusasiamiestoimikunnan mietintö. − Helsinki, 1975. − 46 s. − 235−251 Helsinki, 2014. (Komiteanmietintö ; 1975:41) Paunio, Riitta-Leena, Eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaa 60 vuotta // Lakimiesuutiset. 36, 3(1980), s. 14−16 Linnakangas, Aila, Övervakningen av sociala rättigheter – utkomsts- Määttä, Kalle & Keinänen, Anssi, Näkökulmia oikeusasiamiesinstituu- Oikeusasiamiestyöryhmän mietintö = Justitieombudsmannaarbets- tödet som exempel // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, tion vaikuttavuuteen. – Helsinki, 2007. – 214 s. gruppens betänkande. – Helsinki, 1996. – 64 lehteä Paunio, Riitta-Leena, Eduskunnan oikeusasiamies lapsen oikeuksien 2010, s. 246−263 valvojana // Lakimies. 99, (2001), s. 977−989, 1205−1206 Niemi, Johanna & Godzinsky, Virve-Maria de, Eduskunnan oikeus- Oikeusasiamiestyöryhmän osamietintö. – Helsinki, 1995. – 14 lehteä Litmala, Marjukka, Ylimmät laillisuusvalvojat // Oikeusolot 2004 : asiamies telepakkokeinojen valvojana // Telepakkokeinojen oikeussuo- Paunio, Riitta-Leena, Havaintoja eduskunnan oikeusasiamiehen katsaus oikeudellisten instituutioiden toimintaan ja oikeuden saata- jajärjestelmä / Johanna Niemi & Virve-Maria de Godzinsky. Helsinki, Ojala, Harri, Fångars ändringssökande, laglighetsövervakningen och perus- ja ihmisoikeusvalvonnan kehityspiirteistä // Juhlajulkaisu vuuteen / Marjukka Litmala (toim.). Helsinki, 2004. (Oikeuspoliit- 2009. (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia ; 243), s. rättsskyddet // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, Pekka Hallberg 1944−12/6-2004. Helsinki, 2004, s. 264−277 tisen tutkimuslaitoksen julkaisuja, 0357−0126 ; 210), s. 115−137 87−104 s. 232−245 Paunio, Riitta-Leena, Monitoring of constitutional and human rights Länsisyrjä, Riitta, Justitieombudsmannen och genomförandet av EU Nieminen, Liisa, Eduskunnan oikeusasiamies ”pienen ihmisen” asialla Ojala, Harri, Prisoners’ appeals, oversight of legality and legal reme- // Outlooks on democratic institutions in the Baltic Sea region : expe- rätten // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, s. 107−121 : joustavuutta vai hampaattomuutta näkökulmasta riippuen? // Laki- dies // Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 243−258 riences from the Finnish Presidency of the Working Group on Assis- mies. 116, (2018), s. 143−176 tance to Democratic Institutions (WGDI) in 1998−1999. Helsinki, Länsisyrjä, Riitta, Oikeusasiamies ja EU-oikeuden toimeenpano // Ojala, Harri, Vankien muutoksenhaku, laillisuusvalvonta ja oikeus- 1999, s. 20−24 Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 102−116 Nieminen, Liisa, Finnish Parliamentary Ombudsman as guardian of turva // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 221−234 human rights and constitutional rights : view from the University of Paunio, Riitta-Leena, Mål och utmaningar – justitieombudsmannens Länsisyrjä, Riitta, The ombudsman and application of EU law // Lapland // Parliamentary ombudsman of Finland 80 years. Helsinki, Pajuoja, Jussi, The impact of the Parliamentary Ombudsman Insti- laglighetskontroll 90 år // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsing- Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 109−124 2000, s. 79−85 tution in Finland // The impact of ombudsmen / Passemiers, Rita, fors, 2010, s. 7−16 Reynaert, Herwig, Steyvers, Kristof (eds.). Brugge, 2009, ch. 2 Modeen, Tore, Le cinquantenaire de l’”Ombudsman” finlandais // Nieminen, Liisa, Kansallisen ihmisoikeusinstituution perusta- Paunio, Riitta-Leena, Objectives and challenges – 90 years of the Revue des droits de l’homme. 3, 3(1970), s. 427−448 minen Suomeen : haaste laillisuusvalvojille // Lakimies 106, (2008), s. Pajuoja, Jussi, Oversight of religious associations // Parliamentary Ombudsman’s oversight of legality // Parliamentary Ombudsman 90. 367−391 Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 341−359 Helsinki, 2010, s. 7−17 Modeen, Tore, Le controle exercé par le médiateur finlandais sur les soins médicaux // Revue internationale de droit compare. 52 (2000) : Nieminen, Liisa, Uusia haasteita oikeusasiamiehelle // Oikeus kansain- Pajuoja, Jussi, Uskonnollisten yhdyskuntien valvonta // Eduskunnan Paunio, Riitta-Leena, Oikeusasiamies ihmisoikeuksien puolusta- 3, s. 645−653 välisessä maailmassa : Uusi Suomi Saraviidan juhlakirja. Helsinki, oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 311−327 jana // Juhlajulkaisu Mikael Hiden 1939−7/12−2009 / toimituskunta: 2008, s. 95−106 Pia Letto-Vanamo, Olli Mäenpää, Tuomas Ojanen. − Helsinki, 2009. Modeen, Tore, Le fonctionnaire au service des droits de l’homme : Pajuoja, Jussi, Övervakning av religionssamfunden // Riksdagens justi- (Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. ISSN 0356-7222 ; n:o rapport sur la Finlande // Le fonctionnaire au service des droits de Nikula, Paavo, Den enskilda människans rättsskydd i grundlagsuts- tieombudsman 90. Helsingfors, 2010, s. 325−342 40), s. 37−46 l’homme. Bruxelles, 1989. (Colloques organisés à Avignon par l’Asso- kottets praxis // Riksdagens justitieombudsman 75 år : festskrift. ciation internationale de la fonction publique ; 12), s. 123−135. Helsingfors, 1995, s. 51−59 Pajuoja, Jussi & Pölönen, Pasi, Ylin laillisuusvalvonta: oikeuskansleri Paunio, Riitta-Leena, Perusoikeudet ihmisten arjessa : eduskunnan ja oikeusasiamies. – Helsinki, 2011. – 559 s. oikeusasiamiehen rooli ja sen muutokset // Oikeuskulttuurin euroop- Modeen, Tore, The Finnish Ombudsman : the first case of foreign Nikula, Paavo, Yksityisen ihmisen oikeusturva perustuslakivalio- palaistuminen : ihmisoikeuksien murroksesta kansainväliseen vuoro- reception of the Swedish Justitieombudsman office // Ombudsman kunnan käytännössä // Eduskunnan oikeusasiamies 75 vuotta : juhla- Parliamentary Ombudsman 90. – Helsinki, 2010. – 360 s. vaikutukseen / Tuuli Heinonen, Juha Lavapuro (toim.). Helsinki, journal. 1(1981), s. 41−53 kirja. Helsinki, 1995, s. 48−56 2012, s. 29−57

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 433 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 434

Paunio, Riitta-Leena, Tavoitteita ja haasteita : oikeusasiamiehen lail- Report of the Parliamentary Ombudsman : summary. − 1975−1985. - Rowat, Donald C., Finland’s defenders of the law : a postscript // Cana- Stoor, Håkan, Kritik från JO – straff eller styrning? // Riksdagens justi- lisuusvalvonta 90 vuotta // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, Helsinki, 1977−1986. Continued by Report of the Finnish Parliamen- dian public administration. 4, 4(1961), s. 412−415 tieombudsman 90. Helsingfors, 2010, s. 61−72 2010, s. 7−16 tary Ombudsman : summary Rowat, Donald C., The Parliamentary Ombudsman : should the Scan- Stoor, Håkan, Oikeusasiamiehen esittämä arvostelu - rangaistus Pellonpää, Matti, Finnish Parliamentary Ombudsman as guardian Riksdagens justitieombudsman. - Helsingfors, 1977. − 14 s. dinavian scheme be transplanted? // International review of admi- vai ohjausta // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. of human rights and constitutional rights : view from the European nistrative sciences. 28, (1962), s. 399−405 58−69 Court of Human Rights // Parliamentary ombudsman of Finland 80 Riksdagens justitieombudsman. - [2. uppl.]. - Helsingfors, 1980. – 15 s. years. Helsinki, 2000, s. 73−77 Saraviita, Uusi Suomi, Ylimmät lainvalvojat perusoikeusjärjestelmän Ståhlberg, Kaarlo L., JO-ämbetet i Finland // Nordisk administrativt Riksdagens justitieombudsman 75 år : festskrift. - Helsingfors, 1995. toteuttajina // Perusoikeuspuheenvuoroja. Turku, 1998, s. 211−228 tidsskrift. 55, (1974), s. 1−15 Pirjola, Jari, Det nationella tillsynssystemet för FN:s konvention – 94 s. mot tortyr // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, s. Sarja, Mikko, Does it belong or doesn’t it? – Observations on the Suhonen, Iisa, Fångvårdens begränsade resurser som en utmaning för 122−133 Riksdagens justitieombudsman 90. – Helsingfors, 2010. – 342 s. ombudsman’s powers // Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, hälsovården // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, 2010, s. 20−50 s. 297−310 Pirjola, Jari, The Parliamentary Ombudsman of Finland as a national Riksdagens justitieombudsmans berättelse över sin verksamhet … preventive mechanism under the Optional Protocol to the United 2000-2001. – Helsingfors, 2001−2002. Fortsätter Riksdagens justi- Sarja, Mikko, Hör det hit eller inte? – Observationer om justitieom- Suhonen, Iisa, Limited prison service resources a challenge for health Nations Convention against Torture and other Cruel, Inhuman or tieombudsmans berättelse över sin verksamhet år ... – Fortsättes av budsmannens befogenheter // Riksdagens justitieombudsman 90. care // Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 311−325 Degrading Treatment or Punishment // Nordic Journal of Interna- Berättelse år … / Riksdagens justitieombudsman Helsingfors, 2010, s. 18−46 tional Law, 77, 2008, s. 163−174 Suhonen, Iisa, Vankeinhoidon rajalliset resurssit haasteena terveyden- Riksdagens justitieombudsmans berättelse över sin verksamhet år Sarja, Mikko, Kielellisten oikeuksien toteutumisen haasteita edus- huollolle // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 283−296 Pirjola, Jari, UN’s national preventive mechanism for the preven- ... 1920−1999. - Helsingfors, 1922−2000. – Fortsättes av Riksdagens kunnan oikeusasiamiehen lallisuusvalvonnan näkökulmasta // tion of torture // Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. justitieombudsmans berättelse över sin verksamhet … Edilex-palvelu – Lakikirjasto. Helsinki, 2015. Summary of the annual report … / Parliamentary Ombudsman of 125−137 Finland. – 2002-. – Helsinki, 2003−. – Continues Annual report … : Riksdagens justitieombudsmans berättelse år … 2012-. – Helsingfors, Sarja, Mikko, Kuuluuko vai eikö kuulu? : havaintoja oikeusasiamiehen English summary / Parliamentary Ombudsman of Finland Pirjola, Jari, YK:n kidutuksen vastainen kansallinen valvontajärjes- 2013-. – Fortsätter Berättelse år … / Riksdagens justitieombudsman toimivallasta // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. telmä // Eduskunnan oikeusasiamies 90. – Helsinki, 2010, s. 117−128 18−44 Söderhjelm, J. O., JÖ och JO // Finlandssvenskt frisinne: festskrift Riksdagens justitieombudsmän och personalen vid justitieombuds- tillägnad John Österholm 5/10 1952. Ekenäs, 1952, s. 18−23 The position and functions of the Finnish Parliamentary mannens kansli 1920− // Riksdagens justitieombudsman 75 år : fests- Sarja, Mikko, Onko eduskunnan oikeusasiamiehellä sijaa oikeuden- Ombudsman. - Helsinki, 1965. − 24 s. krift. Helsingfors, 1995, s. 84−94 käyntiavustajakunnan valvonnassa? // Defensor legis. 94 (2013) 1, s. Söderhjelm, J. O., En reformering av stadgandena rörande riksda- 3−22 gens justitieombudsman // Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Puhakka, Y. W., Eduskunnan oikeusasiamiehen asema ja tehtävät // Rosas, Allan, Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten merkityksestä Finland. 67, (1931), s. 69−86 Defensor legis. 10, (1929), s. 93−114 yksityisen ihmisen oikeusturvan kehitykselle // Eduskunnan oikeus- Sarja, Mikko, Vapaaehtoinen maanpuolustus julkisena hallintotehtä- asiamies 75 vuotta : juhlakirja. Helsinki, 1995, s. 71−78 vänä ja sen laillisuusvalvonta // Edilex-palvelu – Lakikirjasto. Helsinki, Söderman, Jacob, Les missions de l’Ombudsman finlandais // Revue Pölönen, Pasi, De grundläggande och mänskliga rättigheterna – en 2008. française d’administration publique. 64, (1992), s. 585−590 uppgift för justitieombudsmannen // Riksdagens justitieombudsman Rosas, Allan, Konventionerna om de mänskliga rättigheterna och 90. Helsingfors, 2010, s. 47−60 deras betydelse för individens rättsskydd // Riksdagens justitieom- Sarja, Mikko, Ylimmän laillisuusvalvonnan rajanvetoja // Edilex-pal- Söderman, Jacob, Några ord på vägen // Riksdagens justitieombudsman 75 år : festskrift. Helsingfors, 1995, s. 74−82 velu – Lakikirjasto. Helsinki, 2001. budsman 75 år : festskrift. Helsingfors, 1995, s. 5−12 Pölönen, Pasi, Monitoring fundamental and human rights as the Parliamentary Ombudsman’s duty // Parliamentary Ombudsman 90. Rowat, Donald C., Finland’s defenders of the law // The Ombudsman Saxena, D. R., Ombudsman in Finland // Ombudsman (Lokpal) : Söderman, Jacob, The Ombudsman and the judicial power // Judicial Helsinki, 2010, s. 51−63 plan : essays on the worldwide spread of an idea / Donald C. Rowat. redress of citizens’ grievances in India / D.R. Saxena. New Delhi, 1987, Ombudsman : international outlooks. - Mexico, 1996, s. 145−154 Toronto, 1973, s. 12−25 s. 65−81 Pölönen, Pasi, Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta oikeusasiamiehen Söderman, Jacob, The Ombudsman and the judiciary // Effecten van tehtävänä // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 45−57 Rowat, Donald C., Finland’s defenders of the law // The Ombudsman Stern, Joachim, Finland // European Ombudsman-Institutions : a het werk van de Ombudsman. Den Haag, 1992, s. 10−14 plan: the worldwide spread of an idea / Donald C. Rowat. - Rev. 2. ed. comparative legal analysis regarding the multifaceted realisation of an Report of the Finnish Parliamentary Ombudsman : summary. − 1986- Lanham, MD., 1985, s. 15−28 idea / Gabriele Kucsko-Stadlmayer (ed.). Wien, 2008, s. 179−188 Söderman, Jacob, El Ombudsman en Finlandia // La Institución del 1997. − Helsinki, 1987−1998. Continues Report of the Parliamentary Ombudsman en el Pais Vasco y Finlandia / Edorta Kortadi ...[et al.]. Ombudsman : summary. – Continued by Annual report … : English Rowat, Donald C., Finlands defenders of the law : the Chancellor of Stoor, Håkan, Criticism by the Parliamentary Ombudsman – punish- (Cuadernos de sección. Derecho ; 7). Donostia, 1992, s. 37−50 summary / Parliamentary Ombudsman of Finland Justice and the Parliamentary Ombudsman // Canadian public admi- ment or guidance? // Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, nistration. 4, 3(1961), s. 316−325 s. 64−76

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 435 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 436

Söderman, Jacob, El Ombudsman y el poder judicial // El Ombudsman Wirta, Pia & Romakkaniemi, Jaana, Asiakaspalvelu oikeusasiamiehen Markus Kari judicial : perspectivas internacionales / Comisión Nacional de Dere- kansliassa // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. chos Humanos. México, 1993, s. 155−167 170−176 SYYTTÄJÄSTÄ KEHITTÄJÄKSI EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN Söderman, Jacob, Report by the Finnish Parliamentary Ombudsman Wirta, Pia & Romakkaniemi, Jaana, Customer service at the Office // Conference of Ombudsmen and other similar organizations in of the Parliamentary Ombudsman // Parliamentary Ombudsman 90. KEHITYS KANSALAIS- JA defence of the human rights in the C.S.C.E. countries, held in Madrid Helsinki, 2010, s. 184−191 PERUSOIKEUSKESKEISEKSI from the 28th to the 30th May 1992. [Madrid], 1992, s. 11−23 Wirta, Pia & Romakkaniemi, Jaana, Kundservicen vid justitieombuds- Söderman, Jacob, Sananen matkalle // Eduskunnan oikeusasiamies 75 mannens kansli // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 1 Tosin Hidén 1970 paitsi käyttää kertomuksia lähdeaineistona, vuotta : juhlakirja. Helsinki, 1995, s. 5−12 2010, s. 177−184 myös erittelee niiden merkitystä s. 285–293. Myös Kastari 1977 s. 242–244 ja Kuusikko 2011 s. 366–378 analysoivat itse kerto- Tanttinen-Laakkonen, Kaija, Laglighetstillsyn i hälso och sjukvården muksia osana EOA:n toimintaa. // Riksdagens justitieombudsman 90. Helsingfors, 2010, s. 281−296 2 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna (EOAK) 1924 s. 4. Tanttinen-Laakkonen, Kaija, Laillisuusvalvonta terveydenhuollossa // 3 Esim. samaa verotuskysymystä käsiteltiin laajalti vuosien 1923 Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, 2010, s. 268−282 (s. 24–25) ja 1924 (s. 7) kertomuksissa. 4 EOAK 1924 s. 8–10. Tanttinen-Laakkonen, Kaija, Oversight of legality in health care // 5 EOAK 1925 s. 7–9 Parliamentary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 295−310 6 EOAK 1925 s. 9–10 7 EOAK 1926 s. 6–12, 20–22. Tolvanen, Kyösti, Eduskunnan oikeusasiamies // Lakitieto. 1 / toimit- 8 EOAK 1931 s. 7–8. tanut Heikki Simola. Helsinki, 1981, s. 52−56 Viitteet 9 Pajuoja – Pölönen 2011 s. 125–126 kuvaa Hakkilan ja oikeuskansleri Makkosen vähättelevää asennetta vankikanteluiden Tähti, Aarre, Valtiopäiväjärjestyksen 11 § eduskunnan oikeusasia- vastaanottamiseen ja syitä siihen. Ks. myös Hidén 1970 s. 178, miehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisujen valossa // Laki- jossa viittaukset alkuperäisasiakirjoihin. mies. 90, (1992), s. 58−82 10 Ks. esim. Nousiainen 1993. Oikeudenkäymisuudistusta oli käsitelty jo 1800-luvun puolella. Niin sanotun Wreden komitean Uotila, Pekka, Eduskunnan oikeusasiamies ja EOA:n poliisitoimintaan vuosisadan vaihteen jälkeen valmistunutta kokonaisuudistuseh- kohdistuneet kanteluratkaisut vuosina 1989−1999. – Espoo, 2001. – dotusta toteutettiin vähittäin vuosikymmenien ajan. Nousiai- 120 s. nen on nimittänyt tätä uudistusehdotusten pitkäksi marssiksi. Vuodesta 1920 Eteenpäin ks. s. 560–569. Utvecklande av stadgandena om jäv : berättelse till Riksdagen / Riks- 11 Hidén 1970 s. 157–164. dagens justitieombudsman. - Helsingfors, 1993. − 23 s. 12 EOAK 1939 s. 44. 13 Nimitys on Kastarin, 1977 s. 243. Verronen, Minna, Inspections of special care facilities for the 14 Hidén 1979 s. 154–157. mentally handicapped – use of coercion as a challenge // Parliamen- 15 Kastari 1977 s. 242. tary Ombudsman 90. Helsinki, 2010, s. 277−294 16 Ks. myös Kuusikko 2011 s. 373. 17 Näin esim. EOAK 1930 s. 3. Verronen, Minna, Inspektioner av specialomsorgen av utvecklingss- 18 Hidén 1970 s. 293. törda – användning av tvång en utmaning // Riksdagens justitieom- 19 Hidén 2000 s. 65–66. budsman 90. Helsingfors, 2010, s. 264−280 20 Kuusikko 2011 s. 379–384 käsittelee oikeusasiamiehen osuutta lainvalmistelutyössä. Ks. myös hiljattaisista puheenvuoroista Verronen, Minna, Kehitysvammaisten erityishuollon tarkastukset – EOAK 2017 s. 31–34. pakon käyttö haasteena // Eduskunnan oikeusasiamies 90. Helsinki, Oikeusasiamiestä annetun lain 11 § kuuluu seuraavasti: Esitys 2010, s. 252−267 Oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa teh- dä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 437 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 438

Oikeusasiamies voi tehtäväänsä hoitaessaan kiinnittää valtio- 30 Puhakka oli ollut kansanedustaja vuonna 1927 ja Lilius 1904–05. 59 EOAK 1936 s. 51. 94 Hallituksen esitys Eduskunnalle asevelvollisuuslaiksi ja eräiksi neuvoston tai muun lainsäädännön valmistelusta vastaavan Söderhjelm valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 60 Myös näiden kategorioiden ulkopuolelle tilastoitiin ratkaisuja. siihen liittyviksi laeiksi (HE 37/1920 vp). Lain 2 luvun 8 §:n toimielimen huomiota säännöksissä tai määräyksissä havaitse- 1933. Käytännöt vaihtelivat lähes vuosittain, joten kertomukseen uusi 6 momentti kuului: ”Vankia, joka, olematta samalla syypää miinsa puutteisiin sekä tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi ja 31 Pajuoja – Pölönen 2011 s. 102 kuuluvia lukuja on tässä korjattu havainnollistamaan suuruus- muuhun rikokseen, on tuomittu rangaistukseen rikoksesta, josta puutteiden poistamiseksi. 32 Hidén 1970 s. 52–53. luokkaa. säädetään rikoslain 11, 12 ja 13 luvussa, älköön pantako yhteen Vrt. Kari 2018a, jossa käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden 33 Pajuoja – Pölönen 2011 s. 141. Ks. myös Hidén 1970 s. 16. 61 EOAK 1920 s. 24–25. sen kanssa, joka kärsii vapausrangaistusta muusta rikoksesta, ja esityksiä ja lausuntoja sekä todetaan tuomioistuimen oikeuspo- 34 EOAK 1931 s. 29–32. 62 EOAK 1925 s. 10–11. Vuoden toista virkasyytteeseen johtanutta sovellettakoon häneen muutoin, mitä rikoslain voimaanpane- liittinen vaikutus. 35 EOAK 1931 s. 32–36. ratkaisua ei julkaistu. misesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 35 §:ssä 21 Suomen oikeusasiamiesinstituutiosta julkaistu tutkimus on 36 Kastari 1977 s. 222–224, Pajuoja – Pölönen s. 128–136. 63 EOAK 1933 s. 16–18. tutkimusvangeista on säädetty.” koottu kattavasti tämän teoksen liitteenä olevaan eduskunnan 37 Perustamisesta ks. esim. Hidén 1970 s. 1-15, Kastari 1977 s. 221. 64 EOAK 1934 s. 33. 95 EOAK 1921 s. 18–19. kirjaston koostamaan bibliografiaan. Instituution historian 38 Kekkonen 1998 s 59–61. 65 Vuonna 1935 EOA asetti rykmentin komentajan syytteeseen 96 EOAK 1921 s. 9–17. kannalta ohittamaton varhainen lähde on Hidénin klassinen 39 EOAK 1923 s. 33–34. siita, etta tämä oli kayttanyt kurinpitorangaistusta tapauksessa, 97 EOAK 1925 s. 15–16. väitöskirja vuodelta 1970. Uusimmista teoksista erinomaisen his- 40 EOAK 1920 s. 22. jossa rikoksen tutkiminen ja tuomitseminen kuuluu yleiselle 98 EOAK 1931 s. 9. torianesityksen tarjoaa Pajuoja – Pölönen 2011, jonka tutkimus- 41 EOAK 1922 s. 24–25. alioikeudelle. EOAK 1935 s. 31–32. Ks. myös EOAK 1926 s. 99 EOAK 1925 s. 19–21. käyttöä tosin haittaa kirjoittajien valitettava päätös julkaista teos 42 EOAK 1930 s. 11. 23–24, EOAK 1931 s. 21–22. 100 EOAK 1921 s. 25–26. ilman viitteitä lähteisiin. Myös Kuusikko 2011 sisältää havain- 43 EOAK 1936 s. 50. 66 EOAK 1934 s. 35–38, EOAK 1935 s. 32–37, EOAK 1937 s. 17–18, 101 EOAK 1930 s. 11. EOA tosin huomautti vanginkuljettajan nollisen historiikkijakson. 44 EOAK 1936 s. 52–53. EOAK 1938 s. 25. Ks. kuitenkin EOAK 1937 s. 18–19, jossa kuusi toiminnasta oikeusministeriön vankeinhoitoasiainosastolle. 22 Seppinen 2009 on tästä huomattavin poikkeus. Sen tarkastelun 45 EOAK 1937 s. 39–40. päivää liian pitkään rangaistukseen tuominneet hovioikeuden Vankeinkuljettaja oli jo irtisanottu toimestaan, eikä seuraamuk- näkökulma on oikeuskansleri poliittisena toimijana. 46 EOAK 1939 s. 46. jäsenet selvisivät varoituksella. sia koittanut. 23 Ks. kuitenkin Pajuoja – Pölönen 2011, jonka tutkimuskäyttöä 47 EOAK 1931 s. 6. 67 EOAK 1938 s. 27–28. 102 Esim. EOAK 1935 s. 38–39: vanginkuljettaja asetettu syytteeseen hankaloittaa puuttuvat lähdeviittaukset. 48 EOAK 1931 s. 8. 68 EOAK 1942 s. 17. vangin pahoinpitelysta. 24 Ks. tutkimuseettisistä näkökohdista esim. Frigren 2017 ja muut 49 EOAK 1935 s. 86 ja uudestaan EOAK 1937 s. 44–45. 69 EOAK 1920 s. 25–26. 103 EOAK 1937 s. 52–53. saman teoksen artikkelit. 50 EOAK 1930 s. 14–16. 70 EOAK 1923 s. 26–28. 104 EOAK 1943 s. 34–35. 25 Perustamiseen tai sitä edeltävään vaiheeseen liittyviä tekijöitä ei 51 EOAK 1936 s. 50. 71 EOAK 1923 s. 29–30. 105 EOAK 1927 s. 17. käsitellä tässä yhteydessä. Instituution perustamista edeltäneitä 52 EOAK 1941 s. 30–31. 72 EOAK 1923 s. 30–32. 106 EOAK 1935 s. 64–65. vaiheita ovat käsitelleet esimeriksi Hidén JFT 1967, Holmberg 53 EOAK 1931 s. 8. 73 EOAK 1926 s. 23–24. 107 EOAK 1935 s. 66–67. 1943 s. 2–7, Holmberg 1944, Laisaari VY 1949 s. 76–78, Lilius 54 Ks. esimerkiksi EOAK 2018 s. 39–43, jolloin käsityksiä oli 613 74 EOAK 1931 s. 21–22. Kihlakunnanoikeus hylkäsi kanteen ja 108 EOAK 1936 s. 83. JFT 1932 (vuoden 1872 vetoomus oikeusasiamiehen tehtävän kaikkiaan 804 toimenpiteestä, eli 76,2 prosenttia. Ratkaisujen virallinen syyttäjä valitti Turun hovioikeuteen. 109 EOAK 1936 s. 16, 72–73. perustamiseksi) ja kokoavasti sekä myös myöhemmän kansain- kokonaismäärä oli 5 492, eli käsitys oli lopputulos 11,2 prosentis- 75 EOAK 1938 s. 44–45. 110 EOAK 1929 s. 19. välisen kehityksen huomioon ottaen Kuusikko 2011 s. 25. sa kaikista tapauksista. 76 Ks. esim. Kostiainen 2018 s. 370. 111 EOAK 1938 s. 51–54. Vuoden 1919 valtiosääntöön johtanutta prosessia ovat käsitelleet 55 EOAK 1923 s. 11–12. 77 EOAK 1937 s. 42–43. 112 Kuvaavaa on, että Rikosseuraamuslaitoksen verkkohistoriikki näistä osan lisäksi Hakkila 1939 s. 234–240. Hidén 1970 s. 11–15. 56 EOAK 1923 s. 11–12. 78 EOAK 1920 s. 28. nostaa heikon valvonnan esille: ” Tämä [uudistus] helpotti asioi- 26 EOAK 1920 s. 28–30. Vuoden 1919 hallitusmuodon 18 §:n mukaan oikeus tehdä 79 EOAK 1920 s. 28. den käsittelyä toisen maailmansodan synnyttämissä poikkeus- 27 Ensimmäisestä tasavallasta poliittista hallintaa kuvaavana ehdotuksia uuden lain säätämisestä ja ennestään olevan muutta- 80 Rutiinit voi päätellä esim. EOAK 1928 s. 21 ja EOAK 1928 s. 22. oloissa, mutta jätti samalla toiminnan valvonnan viraston vir- aikakautena ks. Alasuutari 2017 s. 31. Teos on toinen uudistettu misesta, selittämisestä tai kumoamisesta on sekä presidentillä että 81 EOAK 1932 s. 48–49. kailijoille. Koska ulkopuolinen kontrolli puuttui, ei havaittuihin laitos jo klassikoksi muodostuneesta vuoden 1996 teoksesta eduskunnalla. Vastaavasti vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä 82 Esim. EOAK 1928 s. 21. epäkohtiin kyetty puuttumaan tarpeeksi tehokkaasti ja vankien Toinen tasavalta – Suomi 1946–1994. mainittiin sekä perustuslakien (40 §, perustuslakivaliokunnan 83 EOAK 1927 s. 20. oikeusturva vaarantui sodan aikana.” https://www.rikosseuraa- 28 Ks. aikakauden kokonaisesitys Pajuoja – Pölönen 2011 s. valmisteltava) että yleisen lain (41 §, lakivaliokunnan valmistel- 84 EOAK 1929 s. 22. mus.fi/fi/index/rikosseuraamuslaitos/historiaa.html. 101–153. Ks. myös Hidén 1970, erit s. 16–20 (säännöstausta ja tava) selittäminen lainsäädäntötoimenpiteenä lakien säätämisen, 85 EOAK 1930 s. 22. 113 EOAK 1941 s. 54–57. asennoituminen) ja 51–58 (poliittisesta suuntautumisesta johtu- muuttamisen ja kumoamisen rinnalla. Hakkila 1939 s. 87 mukaan: 86 EOAK 1932 s. 48–49. 114 EOAK 1942 s. 35–40. van tosiasiallisen riippuvuuden arviointia). ”Lainsäädäntöön ei siis kuulu ainoastaan uusien oikeusnormien 87 EOAK 1935 s. 89. 115 EOAK 1944 s. 15–16. 29 Valintahetkellä kansanedustajia olivat Alopaeus ja Holma. Lilius luominen, vaan myöskin vanhojen muuttaminen ja kumoaminen, 88 EOAK 1937 s. 63. 116 EOAK 1921 s. 24–25. oli edustanut Helsingin porvarissäätyä vuosien 1904–05 valtio- vielä niiden autenttinen selittäminenkin. Mitä viimeksi mainit- 89 EOAK 1936 s. 86. 117 Tilastot EOAK 1922 s. 3–4. päivillä ja toiminut tuolloin säätynsä puhemiehenä. Puhakka va- tuun tehtävään tulee … lain selittäminen kuuluu sen säätäjälle.” 90 EOAK 1935 s. 87. 118 EOAK 1921 s. 26–27. littiin kansanedustajaksi hänen toimiessaan oikeusasiamiehenä. 57 EOAK 1926 s. 20. 91 EOAK 1920 s. 3–4. 119 EOAK 1925 s. 17–18. Myös tuon ajan varamiehillä oli kansanedustajatausta Sundströ- 58 PeVM 4/1924 vp., Eduskunnan kirjelmä Eduskunnan oikeusasia- 92 Päätökset N:o 99 19.10.1920 ja N:o 103 29.11.1920, EOAK 1920 s. 120 EOAK 1922 s. 9–12. miä lukuun ottamatta. miehen johtosäännön 4 §:n 2 momentin selittämisestä. Selostus 22–23. 121 EOAK 1922 s. 21–22. asiasta myös EOAK 1924 s. 16–20. 93 EOAK 1921 s. 3–4. 122 EOAK 1922 s. 22–24.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 439 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 440

123 Esim. EOAK 1923 s. 15 ja 23–24, EOAK 1925 s. 15–17, EOAK 1926 139 EOAK 1923 s. 26. 167 EOAK 1940 s. 41. kutsua Suomea ”valkoisen hämärän maaksi” aina toisen maail- s. 16–17. EOAK 1927 s. 14–15. Ks. esim. EOAK 1924 s. 15–16, jossa 140 Tämä ilmenee EOAK 1928, s. 11. 168 EOAK 1940 s. 47–48. mansodan jälkeiseen aikaan. Marko Tikka on kuvannut termillä valtiopetoksen avunannon lisäksi kuritushuonevanki oli tuomittu 141 EOAK 1928 s. 11–12. 169 EOAK 1941 s. 49–50. sisällissodan jälkeistä Suomea. korkeimmassa oikeudessa kahdeksastatoista murhaan, joista muu- 142 EOAK 1926 s. 8–9. 170 EOAK 1944 s. 18–19. 193 Pajuoja – Pölönen 2011 s. 141–142. tamat kattoivat myös ryöstön, ja kahteen murhayritykseen. EOA 143 EOAK 1929 s. 14–16. 171 EOAK 1943 s. 13–14. 194 EOAK 1920 s. 28–30. ei havainnut aihetta toimenpiteisiin vankeinhoitoviranomaisten 144 EOAK 1930 s. 7–8. 172 Esim. kysymys elakkeella olevan, palvelukseen kutsutun upsee- 195 EOAK 1921 s. . harkinnasta kohdella kantelijaa kriminaalivankina. Vuonna 1923 145 Metafora Kostiainen 2018, joka vetää yhteen vuoden 1930 poliit- rin oikeudesta paivarahaan (eversti, asevarikon päällikkö) EOAK 196 Söderhjelm 1952 s. 18–21, myös Söderhjelm JFT 1931. EOA katsoi valtiorikosoikeuden tulkinneen lakia väärin ja pyysi tisen ja oikeudellisen kontekstin ja analysoi tasavallan suojelulain 1941 s. 36–38. Kysymys sotapalvelukseen kutsutun liikevaihto- 197 Vuorisjärvi 2019 s. 119–120. korkeimmalta oikeudelta toimenpidettä asiassa – KKO katsoi ettei säätämisen poliittista diskurssia. verolaitoksen toimenhaltijan palkkaeduista EOAK 1941 s. 38–40. 198 Puhakka DL 1929 erit. s. 113–114. aihetta mihinkään toimenpiteeseen ollut, EOAK 1923 s. 12–13. 146 EOAK 1930 s. 21. Kysymys palkan suorittamisesta asevelvollisena sotapalvelukseen 199 Söderhjelm JFT 1931, sitaatti s. 86. Vuonna 1926 korkein oikeus oli puolestaan ehtinyt oikaista raastu- 147 Siltala 1985 s. 79–: käsillä oli ”Lapuan kesä”. Silvennoinen – Tikka kutsutulle valtion ylimäraisen, pätoimeksi katsottavan toimen 200 Ks. Puhakka kansanedustajamatrikkelissa. vanoikeuden virheellisen tuomion, EOAK 1926 s. 12–13. – Roselius 2016 s. 183, Salminen 2016 s. 59. Silvennoinen – Tikka haltijalle EOAK 1942 s. 23–25. 201 Laisaari VY 1949 s. 82. 124 Tammisaaren laitosta on käsitellyt esimerkiksi Salminen 2016 s. – Roselius 2016 katsovat s. 163–167, että Lapuan liike siirtyi maa- 173 EOAK 1944 s. 13–14. 202 Koskinen – Einonen 2014 s. 118. Lainaus on K. J. Ståhlbergin 37–39, 42. liskuussa 1930 ”väkivallan ja kumouksen tielle”. Kesäkuusta 1930 174 EOAK 1945 s. 42–43. vuoden 1913 perusteoksesta Suomen hallinto-oikeus. 125 EOAK 1921 s. 38. alkoi sen harjoittaman poliittisen terrorin huippukausi, joka 175 EOAK 1943 s. 11–12, 38–39. 203 Laitinen – Michelsen – Virtanen 1985 s. 45. 126 EOAK 1923 s. 42. päättyi lokakuussa 1930 K. J. Ståhlbergin kyydityksen aiheutta- 176 EOAK 1940 s. 49–50. 204 EOAK 1923 s. 33–34. 127 EOAK 1926 s. 28, Reinbothin artikkeli tässä teoksessa. maan yleisen mielipiteen voimakkaaseen kääntymiseen. 177 EOAK 1941 s. 30. Ks. myös Salminen 2016 s. 84, 107–. 205 EOAK 1929 s. 13−14 128 EOAK 1928 s. 21. 148 Kuvaus Vaasan tapahtumista sisältyy aihepiirin klassikkoteok- 178 Salminen 2016 s. 109. 206 Ks. Kettunen 2017 s. 118. 129 EOAK 1929 s. 22. seen Siltala 1985 s. 74–78. Ks. myös Salminen 2016 s. 66. 179 Näre 2008 s. 249–301. Sattumaa on, että Näreen artikkelin kes- 207 Elmgren 2018 s. 228–231. 130 Vuorisjärvi 2019 s. 46–50. 149 Tapahtumista ks. Siltala 1985 s. 86–90. kushenkilö on Nestori Parkkari, jonka vangitsemista ja vankien 208 Kähönen 2019 s. 295, 309, 311. 131 Näre 2008 s. 262–264. 150 EOAK 1930 s. 8–10. kohtelua koskevan kantelun EOA käsitteli vuonna 1941. 209 EOAK 1932 s. 36–37. 132 EOAK 1933 s. 41–42, 81–83. 151 EOAK 1930 s. 10. 180 Ks. Susanna Reinbothin kirjoitus tässä teoksessa, jossa viita- 210 EOAK 1945 s. 19–20. 133 Kantelu oli tehty oikeuskanslerille, joka oli aloittanut asiassa 152 EOAK 1932 s. 10–12. taan Hakkilan 18.8.1941 Uusi Suomi -lehdessä julkaistuun puhee- 211 Alasuutari 2017 s. 31–33. tutkimukset ja siirtänyt sen jakolain voimaantulon jälkeen oike- 153 EOAK 1933 s. 67–68. Johansson tuomittiin kihlakunnanoikeu- seen. 212 EOAK 1957 s. 20. usasiamiehelle. EOAK 1933 s. 106–122. dessa 50:een päiväsakkoon mainittuaan mm., että hallituksessa 181 Näre 2008 s. 259–260. 213 Laisaari VY 1949. 134 EOAK 1935 s. 89–90. oli ”miehiä, joiden oikea paikka oli kuritushuone”. 182 Pajuoja - Pölönen 2011 s. 143–146, Pekurisen elämästä ja viime 214 EOAK 1948 s. 53–54. 135 EOAK 1920 s. 17–19. 154 EOAK 1933 s. 29–31. Etsivän keskuspoliisin päällikkö Esko vaiheista esim. Lindstedt 1995 ja Salminen 2016 63–64, 124–126. 215 EOAK 1966 s. 85–87. 136 EOAK 1920 s. 19–21. Riekki ylitti toimivaltansa hajottaessaan kokouksen, vaikka se 183 Pajuoja - Pölönen 2011 s. 145. 216 EOAK 1956 s. 77. 137 EOAK 1924 s. 14–15. olikin kommunistien ohjeiden mukaan suunniteltu ja järjestetty. 184 Ks. Laine 1982 s. 116–125. 217 EOAK 1962 s. 90–91. 138 Ks. pidätyksen historiikki eduskunnan ylläpitämästä verkko- Saatettu Riekin tietoon, ei muita toimenpiteitä. 185 Hyytiä 2008 s. 70–72, 5–6. Päämajan lainopillisena avustajana 218 EOAK 1968 s. 74–75. palvelusta. Siitä käy ilmi, että SSTP oli piikki sekä porvarillisten 155 EOAK 1933 s. 59–61. toimi professori Veli Merikoski. 219 EOAK 1962 s. 43–44. puolueiden että SDP:n lihassa, joka piti eduskuntainstituutiota 156 EOAK 1933 s. 71–74. 186 EOAK 1942 s. 43–44. 220 EOAK 1946 s. 3. pilkkanaan. Määräyksen pidätyksistä Etsivälle keskuspoliisille 157 EOAK 1934 s. 17–18. 187 Otto 2008 ja Westerlund 2008a muut artikkelit. 221 EOAK 1946 s. 3. antoi entinen EOA:n varamies, oikeusministeri Otto Åkesson 158 EOAK 1935 s. 56–57. 188 Westerlund 2008a. Westerlund 2008b on kattava kokonais- 222 Kuuskoskea on eduskuntakeskustelussa kutsuttu kokoomuslai- (ml). Pääministeri Kyösti Kallio epäili pidättämisiä, mutta hal- 159 Suomen jääkärien elämänkerrasto 1938 s. 307–308. esitys Saksan vankileireistä Suomessa. Ks. myös Silvennoinen seksi, ks. Hidén 1970 s. 56. Kuuskoski oli kuitenkin etenkin Urho lituksen enemmistö kannatti niitä demokratian kriisin torju- 160 Ekberg 1991 s. 189–190. Myöhemmin Kohonen määrättiin 2008, jossa s. 221–222 viitattu tilannekatsaus osoittaa Suomen Kekkosen läheinen kumppani ja maalaisliiton taustavaikuttaja, miseksi. SDP:n eduskuntaryhmässä pidätyksiin suhtauduttiin Kalstan tavoin palvelukseen talvi- ja jatkosodassa. Myös heidän ja Saksan välisen turvallisuuspoliisiviranomaisten saumattoman ks. Halila. ristiriitaisesti, sillä yhtäältä SSTP kilpaili työväen kannatuksesta. kansallisSosialistinen toimintansa aktivoitui uudelleen vuosiksi yhteistyön ja tietoisuuden sotavankien tappamisesta tuomiotta. 223 Hidén 1970 s. 52–55. Toisaalta esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Väinö Tanner kiinnit- 1941 ja 1942. 189 Hentilä 2009 s. 348, joka pohtii myös C. G. E. Mannerheimin 224 Kastari 1977 s. 244–246. ti huomiota koskemattomuuden loukkauksiin ja syytteiden ta- 161 EOAK 1935 s. 56– 57. johtaman Suomen punaisen ristin motivaatiota ilmoittaa Pu- 225 Kuusikko 2012. kautuvaan epämääräisyyteen. Lopulliset tuomiot valtiopetoksen 162 Okkonen – Laamanen 2018. naisen ristin keskuskomitealle sotavankileirien ravintotilanteen 226 EOAK 1946 s. 31–32. valmistelusta tai avunannosta siihen perusteltiin muun muassa 163 Kekkonen 1998 s. 66–77, jossa porvarilliseen laillisuusrintamaan heikkenemisestä vasta maaliskuussa 1942. 227 EOAK 1947 s. 36–38. sitoutumisena Kominternin päätöksiin. Rikokseksi katsottiin luetaan yhteiskunnan keskiryhmät: maalaisliitto, ruotsalaiset ja 190 Ks. Lindstedt 1999. 228 EOAK 1950 s. 30–31. pelkkä toimi tai asema puolueessa. Vangitut kansanedustajat edistyspuolue. 191 Lindstedt 2019. 229 EOAK 1946 s. 20. olivat Väinö Adolf Hannula, Antti Johannes Kaarna, Kalle Toivo 164 Kekkonen 1998 s. 82–87. 192 Mia Korpiola on tarkastellut korkeinta oikeutta koskevassa tut- 230 EOAK 1960 s. 21–22. Aronen, Ville Wainio, Pekka Kemppi ja August Koivisto. Ks. 165 EOAK 1940 s. 16 otsikkoa mukaillen. Vastaava kantelu ratkaistiin kimuksessaan erilaisia sodan aikana tapahtuneita ja maton alle 231 EOAK 1961 s. 21. heidän matrikkelitiedot eduskunnan ylläpitämästä verkkopalve- myös vuonna 1941, EOAK 1941 s. 18–20. lakaistuja väkivaltatapauksia. Korpiola 2018 s. 109 on katsonut, 232 EOAK 1961 s. 21–22. lusta. 166 EOAK 1940 s. 38–39. että niiden vajavainen ja vastahakoinen tulkinta antaisi aihetta 233 EOAK 1962 s. 9–10.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 441 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 442

234 EOAK 1962 s. 9–10, vuodelta 1963 s. 9–11, vuodelta 1964 280 EOAK 1955 s. 21. Muita lakeja olivat köyhäinhoitolaki, alkoho- 318 EOAK 1947 s. 51. 361 Paavilainen 2012 s. 261–275. s. 9–10, vuodelta 1966 s. 11. listilaki ja sukupuolitautilaki. 319 EOAK 1949 s. 36–39. 362 EOAK 1968 s. 69–70. 235 EOAK 1966 s. 11. 281 EOAK 1955 s. 22–24. 320 EOAK 1948 s. 34–35. 363 EOAK 1969 s. 86–87. 236 EOAK 1946 s. 73. 282 ”Jos elatusapu on maksettu, ehdonalaisesti vapautettu päsee 321 EOAK 1949 s. 34. 364 EOAK 1969 s. 70 sisältää sovelletun koulujärjestyksen kohdan: 237 EOAK 1952 s. 45. tosin vapaalle jalalle, mutta se seikka, etta vapauden menetyksen 322 Tontti 1998, joka on henkilöhistoriallinen katsaus Brusiinista. ”Jos useat tahi kaikki oppilaat jossakin luokassa tahi koko oppi- 238 EOAK 1947 s. 63. alkuperainen tarkoitus, elatusavun periminen, on maksun tapah- 323 EOAK 1947 s. 56–57. laitoksessa sanovat olevansa yhtä syylliset tehtyyn rikostyöhön 239 EOAK 1952 s. 69. tuessa havinnyt, ei esta irtolaisvalvonnan jatkumista irtolaislaissa 324 Kuusikko 2012 s. 188. taikka vastahakoisuudesta eivät tahdo antaa sen toimeenpanijaa 240 EOAK 1954 ss. 65 – . märattyjen kolmen vuoden ajan.” EOAK 1960 s. 24. 325 Eduskunnan kommunistivähemmistö toki piti EOA:n toimia ilmi, niin opettajakunta, sen tiedon mukaan kuin sillä ennestään 241 EOAK 1951 s. 43. 283 EOAK 1960 s. 24–25. harkitsemattomina. Ks. esim. Kuusikko 2012 s. 190, joka kuvaa on kunkin oppilaan luonteesta ja olotavasta, rangaistakoon yhtä 242 EOAK 1955 s. 73. 284 EOAK 1961 s. 24–28. kertomuksen käsittelyä perustuslakivaliokunnassa. tai useampaa asianhaarain mukaan.”. 243 EOAK 1962 s. 92–95. 285 EOAK 1961 s. 81–82. 326 EOAK 1948 s. 53. 365 EOAK 1969 s. 68–70. 244 EOAK 1962 s. 92–95. 286 EOAK 1962 s. 47–48. 327 EOAK 1951 s. 42. 366 Ks. Kärenlampi 1999, erit. s. 109–110, EOAK 1969 s. 69. 245 EOAK 1962 s. 92–95. 287 EOAK 1962 s. 49–50. 328 EOAK 1949 s. 44. 367 Kekkonen 1998 s. 111–116. 246 EOAK 1962 s. 93. 288 EOAK 1962 s. 47–48. 329 EOAK 1949. 368 Tuori 1990 s. 143. 247 EOAK 1962 s. 96–97. 289 EOAK 1962 s. 85–86. 330 EOAK 1951 s. 17, 19–21. 369 Merikoski 1968 s. 53–54. 248 EOAK 1962 s. 94–95. 290 EOAK 1962 s. 53–54. 331 EOAK 1951 s. 17–19. 370 Merikoski 1968 s. 79. 249 EOAK 1963 s. 9. 291 EOAK 1968 s. 57–58. 332 EOAK 1951 s. 24–27. 371 Merikoski 1968 s. 91 – 93. 250 EOAK 1946 s. 47–56. 292 EOAK 1968 s. 68–69. 333 EOAK 1953 s. 45–47. 372 Merikoski 1968 s. 83–84. 251 EOAK 1947 s. 42–48. 293 EOAK 1968 s. 69–70. 334 EOAK 1952 s. 27–43. 373 Van Aerschot 1996 s. 222–226. 252 EOAK 1947 s. 42–48. 294 EOAK 1947 s. 48. 335 EOAK 1954 s. 48–49. 374 Paavilainen 2012 s. 261–275. 253 EOAK 1953 s. 37. 295 EOAK 1948 s. 48: pälkäneläisen konstaapelin saama rangaistus 336 EOAK 1953 s. 21–22. 375 EOAK 1965 s. 13–14. 254 EOAK 1957 s. 28–30. virkaa toimitettaessa tehdysta lievasta pahoinpitelysta oli vii- 337 EOAK 1953 s. 22. 376 EOAK 1965 s. 14–15. 255 EOAK 1959 s. 76. sitoista 50 markan suuruista paivasakkoa. EOAK 1949 s. 34–35: 338 EOAK 1953 s. 22. 377 Vehmas 2005, erit s. 79, 109. 256 EOAK 1961 s. 75. Loimaan nimismiespiirin konstaapelia rangaistu viiteenkymme- 339 EOAK 1955 s. 68–69. 378 Tikka – Eilola 2014 s. 196–197. Lainaus on Tauno Tirkkosen 257 Laitinen 1981 s. 210–211. neen 50 markan päiväsakkoon. 340 EOAK 1954 s. 48. kirjoituksesta vuoden 1958 Oma maa -kirjassa. 258 Anttila 1981 s. 341–350. 296 EOAK 1953 s. 47. 341 EOAK 1956 s. 27–28. 379 Söderhjelm 1952 s. 23. 259 Laitinen 1981 s. 218. 297 EOAK 1956 s. 49–50. 342 EOAK 1959 s. 62–. 380 Kuusikko 2011 s. 131. 260 EOAK 1946 s. 29–30. 298 EOAK 1962 s. 35. 343 EOAK 1960 s. 47–49. 381 EOAK 1968 s. 71. 261 EOAK 1946 s. 30–31. 299 EOAK 1963 s. 42–43. 344 EOAK 1961 s. 44–67. 382 Kastari LM 1970 s. 716. 262 EOAK 1946 s. 78–82. 300 EOAK 1963 s. 21–22. 345 EOAK 1963 s. 55–. 383 Kastari LM 1962 s. 360–361. 263 EOAK 1947 s. 26–29. 301 EOAK 1961 s. 34–35, 75–76. 346 EOAK 1969 s. 34–40, EOAK 1971 s. 23–24. 384 Kastari LM 1962. s. 357. 264 EOAK 1948 s. 39. 302 EOAK 1964 s. 35. 347 EOAK 1963 s. 50–51. 385 Alasuutari 2017 s. 143–150, 310–318. 265 Esim. EOAK 1953 s. 59–61. 303 EOAK 1964 s. 36, 42–42. 348 EOAK 1963 s. 71–73. 386 Kastari LM 1970 s. 717. 266 EOAK 1954 s. 42. 304 EOAK 1966 s. 37. 349 EOAK 1966 s. 56–60. 387 Tuori 1990 s. 142–144. 267 EOAK 1956 s. 21. 305 EOAK 1967 s. 43. 350 Scheinin 1991 s. 266. Tieto perustuu Merja Karin julkaisematto- 388 Ratkaisun merkityksestä tarkemmin Nieminen 2009 s. 14–17. 268 EOAK 1960 s. 72–73. 306 EOAK 1966 s. 17. maan pro gradu tutkielmaan vuodelta 1979. 389 EOAK 1969 s. 13. 269 EOAK 1960 s. 73–74. 307 Sinisalo 1971 s. 14–18, KM 16/1986, s. 355. Ks. myös Kostiainen 351 EOAK 1963 s. 78–79. 390 EOAK 1968 s. 71–72. 270 EOAK 1953 s. 58. 2018 s. 372. 352 EOAK 1962 s. 83–84. 391 Salojärvi 2019, erit. s. 170. 271 EOAK 1954 s. 23. 308 EOAK 1969 s. 58. 353 EOAK 1962 s. 83–84. 392 Laitinen ym. 1985 s. 45. 272 EOAK 1956 s. 66–67. 309 EOAK 1969 s. 53–54. 354 EOAK 1964 s. 99–101. 393 Hidén 1970 s. 70–71 ja matrikkelitiedot s. 378–379. 273 EOAK 1952 s. 43–44. 310 EOAK 1948 s. 36. 355 EOAK 1966 s. 63–68. 394 Ks. Jokisipilä 2018, erit. s. 115, 125. 274 EOAK 1954 s. 40–41. 311 EOAK 1945 s. 4. 356 EOAK 1966 s. 81–82. 395 Hidén JFT 1967 s. 376: ” Suhtautumisen muuttuminen ei yleensä- 275 Hallituksen esitys Eduskunnalle kastroimislaiksi 312 EOAK 1946 ss. 6–. 357 EOAK 1968 s. 21–25. kään pysähdy tietyn mallin käyttöön ottamiseen eikä kehitys … (HE 58/1948 vp). 313 EOAK 1948 s. 4, EOAK 1949 s. 4. 358 Scheinin 1991 s. 270 mainitsee tämän ensimmäisenä oikeus- varmasti ole päättynyt 1960-luvulla, jolloin muotokuvaa alkaa hal- 276 EOAK 1951 s. 45. 314 EOAK 1950 s. 4. asiamiehen ratkaisuna, jossa perus- tai ihmisoikeusnormille on lita kansalaisen oikeuksien suojelijan tehtävänsä tunteva olemus”. 277 EOAK 1953 s. 56–61. 315 EOAK 1946 ss. 57–58. annettu sääntövaikutus. 396 Hidén 1970 s. 228. 278 EOAK 1952 s. 52–53. 316 EOAK 1946 s. 61–63. 359 EOAK 1969 s. 65–68. 397 Hidén 1970 s. 228. 279 EOAK 1953 s. 60. 317 EOAK 1947 s. 44–46. 360 EOAK 1969 s. 92–97. 398 Hidén 1970 s. 229.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 443 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 444

399 Hidén 1970 s. 229. 435 Laitinen 1981 s. 219–220. 478 EOAK 1971 s. 68–69. 512 Vuoden 1987 kirjeen merkityksestä ovat kirjoittaneet esimerkiksi 400 Tuori 1990 s. 143–144, joka viittaa Hidénin vuoden 1969 kirjoi- 436 Andersson 1978 s. 212, 220, 229 479 EOAK 1973 s. 130. Scheinin 1991, Rosas 1995 ja Paunio 2004. tukseen JFT:ssä. 437 EOAK 1975 s. 88–89. 480 EOAK 1976 s. 129. 513 EOAK 1988 s. 74–75. 401 Nieminen 2009 erit. s. 14. 438 EOAK 1976 s. 15–16. 481 Esim. EOAK 1981 s. 113. 514 Scheinin 1991 s. 270. 402 Tuori 1990 s. 142–143. Nieminen 2009 s. 21 on puolestaan katso- 439 EOAK 1971 s. 18. 482 EOAK 1983 s. 16. 515 EOAK 1988 s. 150–151. nut lainsäädännön saavutukset lopulta varsin vähäisiksi. 440 EOAK 1971 s. 18. 483 Valvontamatkoja tehtiin ainakin vuosina 1975, 1977, 1979 ja 516 EOAK 1988 s. 158–160. 403 Kari 2018b erit. s. 302–303 sekä sama teos monin kohdin. 441 EOAK 1976 s. 32. 1985. EOAK 1977 s. 115, EOAK 1979 s. 186, EOAK 1985 s. 199. 517 EOAK 1988 s. 153–155. 404 EOAK 1971 s. 55–56. Kuusikko 2011 s. 131 on pannut merkille 442 EOAK 1977 s. 36–41. 484 EOAK 1982 s. 190. 518 EOAK 1988 s. 162. 1960- ja 1970-lukujen vaihteen pyrkimyksen politisoida oikeus- 443 EOAK 1978 s. 40–41. 485 EOAK 1976 s. 113. 519 EOAK 1988 s. 155. asiamiehen toiminta ja harjoittaa politiikkaa sen kautta. 444 EOAK 1983 s. 145, EOAK 1984 s. 162. 486 EOAK 1981 s. 99. 520 EOAK 1989 s. 47–52. 405 EOAK 1981 s. 97–98. 445 EOAK 1985 s. 206. 487 EOAK 1981 s. 112. 521 EOAK 1989 s. 54–68. 406 EOAK 1977 s. 110–112. 446 Andersson 1978 s. 220–229. 488 EOAK 1984 s. 158. 522 Helminen – Lång 1987 s. 9. Ihmisoikeuskeskustelun heräämistä 407 EOAK 1983 s. 123. 447 EOAK 1970 s. 30–33. 489 EOAK 1985 s. 186. on käsitellyt tämän käsikirjoituksen valmistuessa ilmestynyt 408 EOAK 1972 s. 34–37. Itse asiassa OA Ståhlberg antoi Sotilaspiirin 448 EOAK 1971 s. 23–39. 490 EOAK 1984 s. 147. Salojärvi 2020 (erit. s. 165–263, The Establishment of Rights pällikolle ja esittelijana toimineelle asevelvollisuusasiaintoimis- 449 EOAK 1971 s. 25. 491 Ilmiötä esittelevän Rowat 1973 teoksen nimi on ”The Ombuds- Discourse. From the Stalemate of the 1980’s to the Reform of ton pällikon sijaiselle vakavan huomautuksen sekä huomautuk- 450 EOAK 1971 s. 25. man Plan. Essays of the Worldwide Spread of an Idea”. Constitutional Rights in 1995). sen puolustusministerille ja esittelijana toimineelle vanhemmalle 451 EOAK 1971 s. 36. 492 Kastari LM 1970 s. 719, 723–724. 523 Koskinen 1989 s. 113. hallitussihteerille. 452 EOAK 1971 s. 37–39. Kuopion poliisimestari tuomittiin hovi- 493 Kastari LM 1962 s. 351. 524 Koskinen 1990 s 71. 409 EOAK 1974 s. 28 oikeudessa varoitukseen, mutta korkein oikeus hylkäsi syytteen 494 Rowat 1973 s. 25. 525 Scheinin 1991 s. 267–269, 279–273. 410 EOAK 1972 s. 9. Ks. myös lausunto asiasta EOAK 1970 s. 13–15. ja vapautti Majasen rangaistuksesta. Se katsoi selvitetyksi, että 495 Gellhorn 1966 s. 87–90. Gellhorn kritisoi värikkäästi s. 87: 526 Koskinen 1990 s. 77. 411 EOAK 1972 s. 9–10. poliisimestari oli suullisesti ilmoittanut, ettei mielenosoituk- ”Neither the Ombudsman nor the Chancellor has sprung quickly 527 Scheinin 1991 s. 267–268, Rosas 1995 s. 75–76. 412 EOAK 1978 s. 15. sille tarvittu lupaa ja evännyt vain luvan julisteiden esittä- to the defence of basic rights in time of trouble since Finland 528 Rosas 1995 s. 77. 413 Aarnio 1988 s. 50. miseen. achieved independence. Both of them have become righteously 529 Kastari LM 1970 s. 723. 414 Lehtimaja 1990 s. 96. 453 EOAK 1971 s. 39–40. wrathful about a person’s being fined a penny more than the 530 Andersson 1978 s. 222. 415 Kastari 1977 s. 237. Kastari jäljittää huomautuksen historialliset 454 EOAK 1971 s. 38, 11. permitted maximum or being detained in jail an extra day becau- 531 Ks. poliittisista taustoista muut kirjoitukset tässä teoksessa: juuret prokuraattorin vuoden 1812 ohjesääntöön, jossa tämän 455 EOAK 1971 s. 67. se the jailer has misread the calendar. Nobody, however, recalls Heinonen ja Söderman olivat SDP:n jäseniä ja Koskinen ollut sallittiin tehdä huomautuksia senaatin istunnoissa. 456 EOAK 1979 s. 65–66. their taking an unpopular stand in defence of larger civil liberties Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas. Myös muiden taustoista 416 Aarnio 1988 s. 24. 457 EOAK 1973 s. 49–57. when these have been under heavy pressure, as unfortunately esitettiin arvioita. 417 Aalto LM 1986 s. 654. 458 EOAK 1975 s. 53–54. they have been more than once.” 532 Kastari 1977 s. 246–247. 418 Aalto LM 1986 s. 653. Virkasyytemahdollisuus, kurinpitomenet- 459 EOAK 1975 s. 56. 496 Oikeusasiamiesinstituution kehittamiskomitean mietinto. Ehdo- 533 Koskinen 1990 s. 73. Ks. tarkemmin Lindstedt tässä teoksessa. telyn vireillepano, huomautus, kritiikin esittäminen, esityksen 460 EOAK 1975 s. 53–55. tus oikeusasiamiesinstituution kehittamisesta. (KM 1970:B 13). 534 EOAK 1985 s. 19. tekeminen lakien tai säännösten muuttamisesta. 461 EOAK 1976 s. 38. 497 Oikeusasiamiestoimikunnan mietintö (KM 1975:41). 535 EOAK 1983 s. 120–123. 419 EOAK 1970 s. 33–45. 462 EOAK 1979 s. 51–54. 498 Serota 1983 s. 28. 536 Kuusikko 2011 s. 551, erit. alaviite 107. 420 EOAK 1970 s. 22. 463 EOAK 1980 s. 75–76. 499 Viittaan tällä tunnettuun Urho Kaleva Kekkosen syntymäpäivä- 537 Eduskunnan oikeusasiamies 1977 s. 5–6. 421 EOAK 1971 s. 17. 464 EOAK 1983 s. 113–120. haastatteluun vuonna 1970, ks. esim. Kekkonen 1998 s. 112–114. 538 Aalto 1986 s. 649. 422 EOAK 1977 s. 29, 32. 465 EOAK 1974 s. 32. 500 Aarnio 1988 s. 54–55. 539 EOAK 1985 s. 18. 423 EOAK 1978 s. 33. 466 EOAK 1978 s. 33–35. 501 Kastari 1977 s. 230. 540 Heinonen 1989 s. 110–111. 424 EOAK 1981 s. 41–42. 467 EOAK 1979 s. 21–22, 158 502 Koskinen 1989 s. 105. 541 Lehtimaja 1990 s. 94 nostaa Heinosen pioneerin rooliin. 425 EOAK 1974 s. 28, EOAK 1977 s. 32–33. 468 EOAK 1987 s. 83–85. 503 EOAK 1978 s. 123–124. 542 Hidén 1970 s. 228–229. 426 EOAK 1987 s. 68–60. 469 EOAK 1987 s. 66. 504 EOAK 1978 s. 131. 543 Alasuutari 2017 s. 32. Yhtäältä Alasuutari ei käytä kolmannen 427 EOAK 1973 s. 30–34. 470 EOAK 1988 s. 68–81. 505 EOAK 1980 s. 44, 60–61. tasavallan käsitettä ja jättää vastaamatta suoraan s. 387 kysymyk- 428 EOAK 1979 s. 38–39. 471 Kostiainen 2018 s. 375–376. 506 EOAK 1979 s. 167 168. seen siitä, ”onko suomalainen hallitsemisen tapa muuttunut siinä 429 EOAK 1976 s. 22. 472 Esim. EOAK 1978 s. 137. 507 Scheinin 1991 s. 267. määrin , että voitaisiin puhua kolmannesta tasavallasta”. Toisaal- 430 EOAK 1976 s. 45–51. 473 EOAK 1983 s. 133–134. 508 EOAK 1983 s. 114–115, Paunio 2004 s. 267. ta hän mainitsee s. 32 toisen tasavallan aikakauden päättyneen 431 EOAK 1979 s. 49. 474 EOAK 1978 s. 16. 509 EOAK 1986 s. 41–45. 1990-luvun puoliväliin mennessä. Mielestäni oikeuskulttuurissa 432 EOAK 1988 s. 37. 475 EOAK 1977 s. 115. 510 Aihetta on käsitellyt tuoreeltaan esimerkiksi Koskinen 1990 ja 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa tapahtunut murrosvaihe johti 433 EOAK 1981 s. 109–110. 476 EOAK 1971 s. 66–69. sittemmin Paunio 2004. nykyiseen järjestykseen, joka poikkeaa huomattavasti vanhasta. 434 EOAK 1981 s. 110. 477 EOAK 1972 s. 62–66. 511 EOAK 1987 s. 30–31. Myös niin poliittinen järjestelmä ja ulkopoliittinen tilanne kuin

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 445 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 446

suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri laajemminkin vaikuttaisi- 579 EOAK 2004 s. 13–14. Uudistuksen taustasta ja vaihtoehdoista 617 Uotila 2001 s. 38–39, 106–112. 651 EOAK 2017 s. 34. vat olevan erilaista kuin vielä 1990-luvulla – katson kolmannen Nieminen LM 2008. 618 Uotila 2001 s. 55–56. 652 EOAK 2015 s. 26. tasavallan käsitteen käytön hyvinkin perustelluksi ja analyysin 580 Lempinen – Pohjolainen – Scheinin 2002 s. 71. Myöskään Niemi- 619 Hallituksen esitys Eduskunnalle poliisilaiksi ja eräiksi siihen 653 EOAK 2018 s. 19–22. kannalta hyödylliseksi. nen LM 2008 s. 389 ei nähnyt muita vaihtoehtoja perusteltuina. liittyviksi laeiksi. (HE 57/1994 vp). 654 EOAK 2015 s 22. 544 Lehtimaja 1990 s. 93–94. 581 EOAK 2010 s. 20. 620 EOAK 1999 s. 25–27. 655 EOAK 2015 s. 26. 545 Ks. Pellonpää 1990, joka on hyvä katsaus implementaatiovaihee- 582 Esim. EOAK 2010 s. 21–22. 621 EOAK 1999 s. 25–27. 656 EOAK 2015 s. 31. seen. 583 Paunio 2012 s. 50–52. 622 EOAK 1999 s. 81–86. 657 Esim. Nieminen 2018, Lindstedtin kirjoitus tässä teoksessa. 546 Scheinin 1990 s. 36–38 osoittaa ylimpien tuomioistuinten hitaan 584 EOAK 2014 s. 47. 623 EOAK 2002 s. 60. Kansanedustaja ja entinen oikeusasiamies Jacob Söderman syttymisen ihmisoikeussopimusten soveltamiselle (toisin kuin 585 Esim. EOAK 2012 s. 22 ja Pirjola 2008. 624 EOAK 2002 s. 65–66. esitti ihmisoikeuskeskusta perustavan lainsäädännön käsittelyn monen muun oikeudenalan kansainvälisten sopimusten sovelta- 586 EOAK 2012 s. 23, Paunio 2012 s. 34. 625 EOAK 2005 s. 84. yhteydessä vuonna 2010 voimakasta kritiikkiä pohjoismaista miselle). Scheinin viittaa myös presidentti Hallbergin vuoden 1985 587 EOAK 2015 s. 22–26. 626 Niemi – de Godzinsky 2009 s. 103–104. oikeusasiamiesinstituutiota kohtaan. Hänen mukaansa suo- artikkeliin ihmisoikeuksista hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä. 588 Esim. EOAK 2011 s. 20. 627 EOAK 2003 s. 89. malainen oikeusasiamiesinstituutio ei välittänyt kantelijoista. 547 EOAK 2001 s. 18–20. 589 Ylimpien laillisuusvalvojien tehtavien jako. Tyoryhman mietinto. 628 EOAK 2010 s. 37. Ks. Kuusikko 2011 s. 150–151. Näen tämänkin eduskunnan 548 EOAK 2001 s. 26–28. OM 2019:24 erit. s. 32, 41–43. 629 Hidén 2000 s. 61. täysistuntopuheenvuoron enemmin kritiikkinä lainsäätäjää ja 549 Kuusikko 2011 s. 212–241. 590 Heinonen – Lavapuro (toim.) 2012 on paras kokonaisesitys mur- 630 Nieminen 2018 s. 175. ehkä yleisemmin suomalaista oikeuskulttuuria, kuin oikeusasia- 550 EOAK 1990 s. 17. roksesta. Ks. etenkin teoksen johdantoartikkelin s. 7–23. 631 EOAK 2018 s. 119. miesinstituutiota kohtaan. 551 Esteellisyyssännosten kehittaminen. Kertomus Eduskunnalle 591 EOAK 1990 s. 14–16. 632 EOAK 2018 s. 120. 658 Tästä esimerkkinä on esimerkiksi kesäkuussa 2019 mietintönsä (K 13/1993 vp). 592 EOAK 1990 s. 14–16. 633 EOAK 2014 s. 23. antanut ylimpien laillisuusvalvojien tehtavien jakoa käsitellyt 552 Lapsi, perhevakivalta ja viranomaisten vastuu : oikeusasiamiehen 593 EOAK 1995 s. 13–14. 634 EOAK 1990 s. 13. työryhmä, OM 2019:24. erilliskertomus eduskunnalle (K 1/2006 vp). 594 Ks. kokoavasti myös Paunio 2004 s. 267–269. 635 EOAK 1994 s. 13–14. 659 Ombudsman institutions in Europe - the need for a set of com- 553 EOAK 1995 s. 20. 595 Koskinen LM 1998, erit. s. 973, 977, 980. 636 Nieminen LM 2008 s. 379. mon standards (doc. 14953). 554 EOAK 1995 s. 13–14. 596 Paunio 2004 s. 270–275. 637 Maininnat Mylly – Hidén – Honka-Hallila 2006 s. 44 juridiikan 660 Principles on the Protection and Promotion of the Ombudsman 555 EOAK 1995 s. 23. 597 Lehtimaja LM 1999. kuvauksen yhteydessä ja s. 161 valtakunnanoikeuteen edenneen Institution adopted by Venice Commission (March 2019), päätös 556 Arjola-Sarja 2010 s. 86–88. 598 Paunio LM 2001. salaputkijutun yhteydessä. Vertailun vuoksi voidaan todeta että 2301 (2019). 557 Saraviita 1998 s. 211–215. 599 EOAK 2010 s. 30–34. esimerkiksi Suomen pankki, joka ennen vuonna 1998 annettua 661 ”19. Following an investigation, the Ombudsman shall preferably 558 Saraviita 1998 s. 226–227. 600 EOAK 2012 s. 22. laki Suomen pankista (214/1998) toimi ”eduskunnan takuul- have the power to challenge the constitutionality of laws and 559 EOAK 1995 s. 14–15. 601 EOAK 2014 s. 23. la ja hoidossa seka eduskunnan valitsemain valtuusmiesten regulations or general administrative acts. 560 EOAK s. 27. 602 EOAK 2000 s. 29. valvonnan alaisena”, mainitaan teossarjan viidessä kohdassa The Ombudsman shall preferably be entitled to intervene before 561 EOAK 1996 s. 44. 603 Husa LM 2002. kolmessa eri osassa. Kansaneläkelaitos, joka voimassaolevan lain relevant adjudicatory bodies and courts.” 562 EOAK 1996 s. 44. 604 EOAK 1996 s. 75–87. (731/2001) 1 § mukaan ”on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, 563 EOAK 1996 s. 13–15. 605 EOAK 1997 s. 91–102. jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat 564 EOAK 1996 s. 16–17. 606 EOAK 1998 s. 96–98. valtuutetut”, mainitaan seitsemässä kohdassa. 565 EOAK 1997 s. 19–22. 607 EOAK 1999 s. 112–117. 638 Raunio – Wiberg 2014. Myöskään Suomen pankkia tai Kansan- 566 Paunio 2004 s. 270–271, joka viittaa myös siihen asti TSS-oi- 608 EOAK 1998 s. 24–26. eläkelaitosta ei käsitellä. Jukka Lindstedt keuksien luonnetta ja asemaa siihen mennessä pohtineeseen 609 EOAK 2001 s. 26–28. 639 Kuusikko LM 2014 s. 11–13. oikeuskirjallisuuteen (Viljanen, Sakslin, Tuori ja Hidén). 610 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta (EOAK) 2002 640 Saaritsa 2019 s. 50. EDUSKUNNAN JA OIKEUSASIAMIEHEN 567 EOAK 1998 s. 27–28. s. 15–17. 641 Hidén JFT 1967 s. 376. VÄLISET SUHTEET 568 Oikeusasiamiesryhmän osamietintö 1995 s. 8–9. 611 EOAK 2005 s. 23. 642 Viljanen 1986 s. 224–227, 246. 569 Oikeusasiamiesryhmän mietintö 1996. 612 EOAK 2006 s. 15–18 643 Viljanen 1986 s. 239 demonstroi asian hienolla tavalla siteeraa- 570 EOAK 1998 s. 177. 613 EOAK 2008 s. 17–20. malla Rafael Erichin vuoden 1924 valtio-oikeuden oppikirjaa. 1 Hidén 1970, s. 51. 571 EOAK 1999 s. 377. 614 EOAK 2009 s. 23–26. 644 Huomattavin kotimainen tutkimus tästä on Määttä & Keinänen 2 Lähes poikkeuksetta kannanotto on ollut perustuslakivaliokun- 572 EOAK 2000 s. 31–32. 615 Mäkipää 2014 erit. s. 22–23. 2007. nan mietinnön mukainen. 573 EOAK 2007 s. 17–18. 616 Uotila 2001 on poliisiammattikorkeakoulun poliisipäällystötut- 645 Koskinen 1997 s. 131. 3 Nieminen 2012. 574 EOAK 2001 s. 83–84. kinnon lopputyönä oikeussosiologian metodein tehty selvitys. 646 EOAK 2004 s. 11. 4 Hidén 1995, s. 18. 575 Paunio 2012 s. 53–54. Se on itsessään osoitus poliisin 1990-luvulla muuttuneesta toi- 647 Meinander 2018 s. 14–16. 5 Kuusikko 2011, s. 174; Pajuoja – Pölönen 2011, s. 195. 576 EOAK 2010 s. 24. mintakulttuurista, pyrkimyksestä kohottaa korkeakoulutuksen 648 Häkkinen, 2016 s. 139. 6 Hidén 1970, s. 11–15. 577 Paunio 2012 s. 53, EOAK 2014 s. 23. avulla poliisihenkilöiden valmiuksia vastaamaan muuttuneita 649 Paunio 2012 s. 42–43. 7 Paunio 2010, s. 7. 578 Ks. Keinänen – Määttä 2008. yhteiskunnallisia vaatimuksia. Ks. Jansson 2018. 650 EOAK 2018 s. 121. 8 Hidén 1970, s. 302.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 447 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 448

9 Pajuoja – Pölönen 2011, s. 91. 36 Jyränki 1990, s. 201–202, 205. 68 PeVM 54/1982 vp. 96 2017 vp, pöytäkirja 69/9/14.6.2017. 10 Kastari 1970, s. 710. 37 Helsingin Sanomat 5.9.1986. 69 Hidén 1983, s. 271–272. 97 2018 vp, pöytäkirja 69/10/19.6.2018. 11 Pajuoja – Pölönen 2011, s. 95–96. 38 Suomen Lakimiehet 2011; Pirkko K. Koskinen (30.9.2019). 70 Hidén 1983. 98 Jääskeläinen 2016, s. 26. 12 Inha 1997, s. 211–214. 39 Koskinen 1997, s. 30. 71 Seppinen 2009, s. 163–169. 99 Jääskeläinen 2019, s. 20. 13 Söderhjelm 1931, s. 72–73. 40 Kuusikko 2011, s. 163–164. 72 Hidén 1970, s. 58–66. 100 ”Det kan ju ge dem en viss goodwill, att de sedan kan berätta hem- 14 Puhakka 1929, s. 110–111. 41 Vastaavaa tilaisuutta ei järjestetty valittaessa Paunio apulaisoi- 73 Laki 1222/21.12.1990. ma, att de varit och talat med JO om saken.” Ståhlberg 1974, s. 11. 15 Kastari 1977, s. 243. keusasiamieheksi (Koskinen 1997, s. 29). Voitaneen arvioida, että 74 HE 1/1998 vp, s. 91. 101 Koskinen 1997, s. 125. 16 Kastari 1977, s. 243. Ilmoituksessa eduskunnalle toimenpiteistä, Paunion jo tuolloin pitkä virkaura oikeusasiamiehen kanslian eri 75 Laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenen 102 1979 vp, pöytäkirjat 2, s. 1810–1811. joihin hallitus oli ryhtynyt eduskunnan päätösten toteuttamisek- tehtävissä teki hänen valinnastaan puoluepoliittisesti neutraalin. ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta 274/25.11.1922, 103 1986 vp, pöytäkirjat 1, s. 190–191, 255–256. Myös edellisenä si, oli jo vuonna 1946 432 kohtaa, vastaavan luvun ollessa vuonna 42 Numminen 2009, s. 116. Osin toisin Murto (2014), joka korostaa muutettu lailla 1222/21.12.1990 niin, että lain otsikossa ja vuonna Skön mainitsi oikeusasiamiehen olleen rivikansanedus- 1920 97. Näin huolimatta yllä mainitusta oikeusasiamiehen joh- poliittisten virkanimitysten laajuutta ja jatkuvuutta 2010-luvul- sisällössä oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies ja varamies tajan kannalta monille eläkeläisten ja muiden valitusasioille ainut tosäännön muutoksesta vuonna 1929 ja siitä seuranneesta aiem- lakin. Hänkin (s. 241–247) vaikuttaa silti yhdistävän nykyiset rinnastettiin ministereihin. jatkotoimenpide, josta on saatu apua. 1985 vp, pöytäkirjat 1, s. 290. paa suppeammasta ilmoitusvelvollisuudesta. Laisaari 1948–1949, poliittiset nimitykset vain korkeimpien virkojen täyttämisiin. 76 Hidén 1970, s. 285–295; Koskinen 1997, s. 123–126; Kuusikko 104 Talousarvioaloite 9/2000 vp. s. 88. 43 Eduskuntapuolueiden jäsenmäärät Suomessa olivat suurimmil- 2011, s. 366–371. Muuten kuin kertomuksen käsittelyyn liittyen 105 Talousarvioaloite 9/2001 vp. 17 Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintö (jäljempänä laan 1980-luvulla, minkä jälkeen kaikkien eduskuntapuolueiden oikeusasiamies oli vuoteen 1970 mennessä käyttänyt täysistun- 106 2001 vp, pöytäkirjat 4, s. 3524 (ed. Marjatta Stenius-Kaukonen, PeVM) 18/1926 vp. jäsenmäärät ovat jatkuvasti pienentyneet niin, että vuonna 2016 nossa puheenvuoron 13 kertaa (Hidén 1970, s. 294–295). Sen jäl- vas); 2006 vp, pöytäkirjat 4, s. 92–93 ja 2009 vp, pöytäkirjat 3, 18 PeVM 43/1977 vp. ne olivat selvästi alle puolet 1980-luvun lukemista. Virkamies- keiseltä ajalta vastaavaa laskelmaa ei liene tehty, mutta tapausten s. 809 (molemmissa ed. Erkki Pulliainen, vihr). 19 Kuusikko 2011, s. 131–132. ten puoluejäsenyys on todennäköisesti vähentynyt vastaavasti. täytyy olla harvinaisia. 107 Heinonen 1987. 20 Hidén 1970, s. 302. Puolueiden jäsenmäärien kehitys … (30.6.2019). 77 HE 1/1998 vp, s. 98. 108 2005 vp, pöytäkirjat 3, s. 2774–2775; 2006 vp, pöytäkirjat 3, 21 Söderman 1995, s. 7. 44 Hidén 1970, s. 299. 78 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna s. 272–273; 2008 vp, pöytäkirjat 3, s. 349–350. 22 Hidén 1970, s. 23–28; Kuusikko 2011, s. 153–158. 45 Kastari 1977, s. 245. 1978, s. 19–20. 109 Kirjallinen kysymys 737/1992 vp. 23 Oikeusasiamiestyöryhmän mietintö 1996, s. 50. 46 Heinonen 1989, s. 110. 79 PeVM 12/1979 vp. 110 Kirjallinen kysymys 1067/2000 vp. 24 Oikeusasiamiestyöryhmän mietintö 1996, s. 51. 47 Kirjallinen kysymys 1002/2005 vp. 80 Hidén 1970, s. 47–49, 172–173. 111 Kirjallinen kysymys 1034/2001 vp. 25 Eduskunnan puhemiesneuvoston ehdotus 1/1999 vp. 48 1995 vp, pöytäkirjat 2, s. 1206–1207. 81 Hidén 1983, s. 310–311. 112 Kirjallinen kysymys 1412/2001 vp. 26 Perustuslakivaliokunnan pöytäkirja 19/2018 vp (14.3.2018). 49 Kastari 1977, s. 244. 82 Kastarin artikkelin käsikirjoitus oli jätetty jo vuonna 1965. 113 Kirjallinen kysymys 87/2010 vp. 27 Hidén 1970, s. 53, 367–369. 50 Ståhlberg 1974, s. 4. 83 Kastari 1977, s. 243–244. 114 Kirjallinen kysymys 243/2010 vp. 28 Vuosina 1930–1931 oli oikeusasiamiehenä uudelleen Hugo Lilius. 51 Koskinen 1997, s. 28. 84 Ståhlberg 1974 (perustuu vierailuluentoon vuonna 1973), s. 115 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018, 29 Hidén 1970, s. 51–56; Kuusikko 2011, s. 156–157; Pajuoja – Pölö- 52 Hidén 1970, s. 56; Pajuoja – Pölönen 2011, s. 156–157. 4. – Ståhlbergin mainitsemasta syytevelvollisuudesta valtakun- s. 346–349. nen 2011, s. 102–103, 114, 156–160, 171. Kastarin kuulumisesta 53 Hidén 1970, s. 47; Kastari 1977, s. 246, alav. 1. nanoikeudessa oli säädetty hallitusmuodon 59 §:n 2 momentissa. 116 Koskinen 1997, s. 125. Kekkosen lähipiiriin esim. Jyränki 1990, s. 19. 54 Koskinen 1997, s. 126. Nykyisin syytettä valtakunnanoikeudessa ajaisi valtakunnansyyt- 117 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2002, s. 29. 30 Seppinen 2009, s. 133. Sen sijaan eräässä sanomalehtipakinas- 55 Koskinen 1997, s. 31. täjä. 118 PeVM 15/1921 vp. sa vuonna 1969 Leskisen arveltiin olevan sosiaalidemokraatti. 56 1932 vp, pöytäkirjat III, s. 2882; 1933 vp, pöytäkirjat I, s. 244. 85 Heinonen 1989, s. 110. 119 PeVM 13/1922 vp. Hidén 1970, s. 57, alav. 45. 57 Björne 1977, s. 353. 86 Nikula 1995, s. 48–49. 120 PeVM 13/1922 vp. 31 1971 vp, pöytäkirjat II, s. 2933–2934. – Käytettävissäni ovat olleet 58 1949 vp, pöytäkirjat IV, s. 3324–3329; Hidén 1970, s. 56. 87 Koskinen 1997, s. 125. 121 PeVM 10/1925 vp; Hidén 1970, s. 250–251. eduskunnan täysistuntojen painetut ja sidotut pöytäkirjat vuo- 59 1971 vp, pöytäkirjat II, s. 2933–2934. – Virkanimitysasiaan pala- 88 ”The Ombudsman reports to Parliament on his or her activi- 122 PeVM 6/1928 vp. teen 2014 asti. Siihen asti olen viitannut pöytäkirjoihin niiden taan jäljempänä. ties and observations, but Parliament does not interfere in the 123 Oikeusasiamiehen voi sanoa tulkinneen säännöksen suojaavan painetussa muodossa. Vuoden 2015 pöytäkirjoista alkaen olen 60 1977 vp, pöytäkirjat 4, s. 3805–3807. individual cases handled by the Ombudsman or give him or her valtiopäivien häiriötöntä toteutumista eikä kansanedustajia viitannut pöytäkirjoihin niiden sähköisessä muodossa. 61 1986 vp, pöytäkirjat 5, s. 4296. specific assignments.” Parliamentary Ombudsman of Finland 80 vangitsemiselta, mitä voi ainakin nykynäkökulmasta pitää 32 Seppinen 2009, s. 181. 62 1991 vp, pöytäkirjat 2, s. 1842. Years, 2000, s. 94. erikoisena tulkintana. Oikeusasiamies viittasi kuitenkin aikai- 33 Hidén 1970, 53. 63 1996 vp, pöytäkirjat 4, s. 4545–4546. 89 Perustuslain 52 §:n 2 momentin mukaan eduskunta voi hyväksyä sempaan vastaavaan tulkintaan, joka liittyi vuonna 1923 tehtyyn 34 Söderman on itse arvellut valintansa olleen paketoitu niin, että 64 Hidén 1970, s. 112–113. Lähtökohdastaan huolimatta Hidén olisi valitsemilleen toimielimille johtosääntöjä. kansanedustajien vangitsemiseen. Seppo Tiitinen valitaan suojelupoliisin päällikön tehtävästä edus- ollut valmis lukemaan eduskunnan toimielimet oikeusasiamie- 90 HE 202/2001 vp, s. 1. 124 PeVM 1/1930 vp. kunnan pääsihteeriksi, jos keskustapuolue äänestää Södermania hen valvonnan alaisiksi laajemmin kuin mitä oikeusasiamies on 91 Koskisen kirjan ilmestyessä ei siis ollut vielä lakia eduskunnan 125 1930 vp, pöytäkirjat s. 459–468. Keskustelussa eräs edustaja epäili oikeusasiamieheksi. Saari 2014, s. 216–217. Tässä muistikuvassa sittemmin käytännössä tehnyt. Mt. s. 115–124. oikeusasiamiehestä, vaan vain johtosääntö. poissaolojen perustuslakivaliokunnasta johtuneen ”marjaviiniky- on se epätarkkuus, että Tiitinen tuli vuonna 1990 ensin eduskun- 65 Sarja 2010, s. 29, 39–40. 92 Koskinen 1997, s. 126. symyksestä”. Elettiin kieltolain aikaa. nan apulaispääsihteeriksi, tosin varsin pian sen jälkeen pääsihtee- 66 Tähti 1992. 93 Hidén 1970, s. 51. 126 PeVM 13/1922 vp; 1923 vp, pöytäkirjat I, s. 45–52. riksi. 67 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 94 Heinonen 1989, s. 110. 127 PeVM 8/1925 vp; 1926 vp, pöytäkirjat I, s. 68. 35 Etelä-Suomen Sanomat 26.11.1971. 1981, s. 97–98. 95 2003 vp, pöytäkirjat 2, s. 1644. 128 1926 vp, pöytäkirjat I, s. 67.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 449 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 450

129 1926 vp, pöytäkirjat I, s. 85. 165 Sulamaa 2006. 201 Hidén 1970, s. 57; Hyvämäki 1978, s. 387. 240 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 130 PeVM 10/1925 vp; 1926 vp, pöytäkirjat I, s. 95–97. 166 Ks. esim. Backman 2017. 202 Virolainen 2013. 1967, s. 68–70. 131 PeVM 6/1928 vp; 1928 vp, pöytäkirjat I, s. 741–749. 167 PeVM 19/1935 vp; 1935 vp, pöytäkirjat I, s. 1037–1053. 203 PeVM 48/1955 vp. 241 Eduskunnan pitkäaikainen taloudenhoitaja Björn Feiring oli yli 132 PeVM 1/1929 vp; 1929 vp, pöytäkirjat, s. 424–429. 168 PeVM 27/1935 vp. 204 1956 vp, pöytäkirjat I, s. 53–59. 20 vuoden ajan jättänyt tilittämättä valtiolle kaikki kansanedus- 133 Pajuoja – Pölönen 2011, s. 116–120; Kostiainen 2018, s. 222–226. 169 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 205 HE 13/1957 vp. tajien palkkioista pidätetyt verot. SMP piti asiaa näkyvästi esillä. 134 Siltala 1985, s. 371–430. Pajuoja ja Pölönen (2011, s. 126) antavat 1936, s. 18–19. 206 1957 vp, pöytäkirjat I, s. 484–485. Virtanen 2018, s. 139–140. ymmärtää oikeuskanslerin myötäilleen Lapuan liikettä, mutta 170 Välihuutoina kirjattiin: ”Vasemmalta: Oikein, oikein! – Ed. Riipi- 207 Kekkonen 1998, s. 100–119. 242 1971 vp, pöytäkirjat II, s. 2932–2933, 2982–2984. itse en ole saanut sellaista kuvaa hänen toiminnastaan. nen: Voi, voi!”. 208 PeVM 18/1926 vp. 243 Seppinen 2009, s. 108. 135 Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomukset oikeuskanslerin 171 1937 vp, pöytäkirjat II, s. 2046–2049, 2071–2086. 209 PeVM 7/1932 vp. 244 PeVM 24/1972 vp. virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista 172 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 210 2003 vp, pöytäkirjat 2, s. 1589–1590. 245 1972 vp, pöytäkirjat III, s. 3221–3228. vuosilta 1930 ja 1931. 1936, s. 21–22. 211 1963 vp, pöytäkirjat II, s. 1652–1657. 246 Raha-asia-aloite 1193/1971 vp. 136 PeVM 6/1932 vp. – Ks. Lehtosesta Lindstedt 2019. 173 PeVM 6/1937 vp; 1937 vp, pöytäkirjat II, s. 2042–2044. 212 PeVM 20/1963 vp. 247 Raha-asia-aloitteet 1113/1972 vp, 1308/1974 vp, 1022/1975 II vp, 137 PeVM 17/1932 vp. 174 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 213 Heikkinen – Tiihonen 2010, s. 199–203. Kirja käsittelee valtio- 802/1976 vp, 548/1977 vp, 95/1978 vp; toivomusaloite 9/1973 vp. 138 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 1941, s. 30. varainministeriötä. Sen lisäksi ainakin ulkoasiainministeriön 248 Keränen 2015, s. 395–398. 1930, s. 21. 175 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna virkamieskunnan politisoitumista on tutkittu: Soikkanen 2008, 249 Lakialoite 22/1973 vp. 139 PeVM 7/1932 vp. 1942, s. 27. s. 123–134. 250 1974 vp, pöytäkirjat II, s. 1946–1955. 140 1932 vp, pöytäkirjat II, s. 1353–1356. 176 Ks. Lindstedt 1995; Pajuoja – Pölönen 2011, s. 143–146. 214 Jyränki 1990, s. 225. 251 1976 vp, pöytäkirjat I, s. 255–258. 141 Siltala 1985, s. 386. Hakkilat eivät liene olleet ainakaan läheistä 177 Pajuoja – Pölönen 2011, s. 141–142. 215 Ylikangas 2009, s. 312–315. 252 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna sukua toisilleen. 178 Toivomusaloite 5/1939 vp. 216 Kastari 1970, s. 721, alav. 11. 1975, s. 22. 142 ”När Lappo-rörelsen, kort efter min tid, satte de rättsvårdande 179 PeVM 33/1942 vp. 217 Lakialoite 2/1966 vp; PeVM 3/1969 vp; 1969 vp, pöytäkirjat I, s. 253 1976 vp, pöytäkirjat 3, s. 2294–2296; Vennamo 1989, s. 192–213. institutionerna på ett svårt prov, föredrog dåvarande justitieom- 180 1942 vp, pöytäkirjat I, s. 533–536, 556–562. Keskustelussa 213–215. 254 1977 vp, pöytäkirjat 3, s. 2322. budsmannen, klokt nog men formellt oriktigt, att icke ingripa.” viitattiin useasti oikeuskansleriin, vaikka tämä oli jo vapautettu 218 Komiteanmietintö 1970: B 13. 255 1977 vp, pöytäkirjat 4, s. 3805–3807. Söderhjelm 1952, s. 21. käsittelemästä sotilasasioita. 219 HE 118/1970 vp. 256 Korte 1992, s. 270–272. 143 PeVM 7/1932 vp; 1932 vp, pöytäkirjat II, s. 1353–1357. 181 Lindstedt 1999, s. 103. 220 Lakialoite 397/1970 vp. 257 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 144 Lakialoite 1/1931 vp. 182 Nuorteva 1987, s. 176–186. 221 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 1977, s. 20–23; Seppinen 2009, s. 145–146. 145 Näin Puhakka myös artikkelissaan oikeusasiamiehen asemasta ja 183 PeVM 99/1943 vp. 1971, s. 12–13. 258 1978 vp, pöytäkirjat 4, s. 3358–3360. tehtävistä (1929, s. 114). 184 Lindstedt 1999, s. 595–600. 222 Kekkonen 1998, s. 111, alav. 102. 259 1978 vp, pöytäkirjat 5, s. 5013–5014. 146 PeVM 6/1931 vp; 1931 vp, pöytäkirjat I, s. 697–701 ja 766–770. 185 Nuorteva 1987, s. 223–230. 223 Korte 1992, s. 188, 191–192. 260 1980 vp, pöytäkirjat 1, s. 2507–2508. 147 Pajuoja – Pölönen 2011, s. 123–126, 128–130. 186 Lindstedt 1999, s. 613. 224 Jyränki 1990, s. 280–286. 261 1981 vp, pöytäkirjat 1, s. 254. 148 Osuva kielikuva hallituksen pyrkimyksestä vapautua valvojas- 187 PeVM 124/1944 vp. 225 1971 vp, pöytäkirjat II, s. 2933–2934. 262 1982 vp, pöytäkirjat 1, s. 106–109. taan on peräisin Laisaarelta, 1948–1949, s. 85. 188 1944 vp, pöytäkirjat II, s. 1141–1157. 226 ”– – utse var sin jämvärdiga JO.” Ståhlberg 1974, s. 2–3. 263 Virtanen 2018, s. 269–270. 149 HE 72/1932 vp. 189 Uola 2013, s. 101–121. 227 PeVM 28/1974 vp. 264 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 150 1932 vp, pöytäkirjat I, s. 1079–1084. 190 Nuorteva 1989, s. 46–47. 228 Komiteanmietintö 1975:41. 1981, s. 97–98. 151 PeVM 8/1932 vp. 191 Hakkila oli edellisen kerran valittu kolmivuotiskaudelle joulu- 229 Lakialoite 20/1975 II vp. 265 1982 vp, pöytäkirjat 2, s. 1809–1811. 152 Uola 2006. kuussa 1942, joten hänen kautensa oli päättymässä vuoden 1945 230 Lakialoite 19/1979 vp. 266 PeVM 54/1982 vp. 153 Toivomusaloite 1/1932 vp. lopussa. 1942 vp, pöytäkirjat II, s. 1458. 231 1979 vp, pöytäkirjat 2, s. 1807–1810. 267 1982 vp, pöytäkirjat 5, s. 4974–4979. 154 1932 vp, pöytäkirjat II, s. 1387–1391. 192 PeVM 23/1946 vp. 232 Toivomusaloite 6/1968 vp; Pajuoja – Pölönen 2011, s. 166–168. 268 1982 vp, pöytäkirjat 5, s. 4969–4983, 4985–5021, 5052–5064, 155 HE 118/1932 vp. 193 1946 vp, pöytäkirjat I, s. 551–553, 625–652. – Lukemista päätellen 233 Puolueina olivat vuosina 1945–1958 Maalaisliitto, vuosina 5100–5101. 156 1932 vp, pöytäkirjat III, s. 2662–2664, 2806–2807, 2882–2884; yhden edustajan on täytynyt äänestää tyhjää. 1959–1962 ja 1966 Suomen Pientalonpoikien Puolue ja vuosina 269 1985 vp, pöytäkirjat 1, s. 289–290. PeVM 15/1932 vp. 194 1947 vp, pöytäkirjat II, s. 1758–1759. 1966–1987 Suomen Maaseudun Puolue. 270 1986 vp, pöytäkirjat 1, s. 255–275. 157 1933 vp, pöytäkirjat I, s. 244–246. 195 Lindstedt 1999, s. 613–614. 234 Jäljempänä tarkoitankin ”Vennamolla” aina Veikko Vennamoa. 271 Toivomusaloite 5/1988 vp. 158 Lait 275–277/10.11.1933. 196 Nuorteva 1987, s. 228. Hänen jälkeensä SMP:n puheenjohtajana toimi hänen poikansa 272 1989 vp, pöytäkirjat 3, s. 2631–2632. 159 PeVM 4/1933 vp. 197 PeVM 92/1949 vp. Pekka Vennamo. 273 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 160 1933 vp, pöytäkirjat I, s. 392–402. 198 1949 vp, pöytäkirjat IV, s. 3324–3329. 235 Palonen – Saresma 2017, s. 22–28; Virtanen 2018, s. 85–88. 1985, s. 60–89 ja 90–97. 161 Hidén 1970, s. 54. 199 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset toiminnastaan 236 Soini 2008, s. 166–172. 274 1987 vp, pöytäkirjat 2, s. 1763–1764. Aittoniemen mainitsemat 162 Pajuoja – Pölönen 2011, s. 126. vuosina 1948 ja 1949; PeVM 80/1950 vp ja 25/1951 vp; 1950 vp, 237 1967 vp, pöytäkirjat I, s. 250–251. sivumäärät eivät kylläkään täsmää toimintakertomuksiin. 163 Uola 1982, s. 165. pöytäkirjat IV, s. 3616; 1951 vp, pöytäkirjat I, s. 621. 238 1969 vp, pöytäkirjat I, s. 65. 275 1991 vp, pöytäkirjat 1, s. 1842–1843. 164 Pajuoja–Pölönen 2011, s. 135. 200 Pajuoja – Pölönen 2011, s. 157–160. 239 1969 vp, pöytäkirjat III, s. 3141–3142. 276 Toivomusaloite 1/1994 vp.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 451 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 452

277 Kirjallinen kysymys 23/1994 vp. 309 Vahtola 2003, s. 416–417. 342 HE 202/2001 vp. 378 Puumalainen 2011. 278 1995 vp, pöytäkirjat 2, s. 1203–1205. 310 Oikeusneuvos Eeva Vuoreen kohdistui epäily veronkierrosta. 343 Paunio 2007. Ks. laajemmin Nieminen 2008. 379 PeVM 6/2012 vp. 279 1996 vp, pöytäkirjat 4, s. 4545–4546. Syyttäjä kuitenkin katsoi, ettei Vuori ollut tietoinen kiinteistö- 344 Lakialoite 28/2008 vp. 380 Puumalainen 2014. 280 1997 vp, pöytäkirjat 3, s. 3313–3314; 1998 vp, pöytäkirjat 2, s. kauppaan liittyneen niin sanotun mustan kauppahinnan maksa- 345 Talousarvioaloite 902/2008 vp. 381 Apulaisoikeuskanslerin päätös 24.3.2014, OKV/230/1/2013; 2633–2634; 1998 vp, pöytäkirjat 3, s. 4124–4125. misesta. Pihlajamäki 2018, s. 236–237. 346 Talousarvioaloite 875/2009 vp. valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2014, s. 60 ja 281 Talousarvioaloite 3/1997 vp. 311 Pihlajamäki 2002, s. 36–37, 159–166; Pihlajamäki 2018, s. 231–240. 347 Kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen 2010. 145. 282 Talousarvioaloite 3/1998 vp. 312 Tähän tapaan myös edustaja Erkki Pulliainen (vihr): 1990-luvun 348 2010 vp, pöytäkirjat 4, s. 78–85. 382 PeVM 2/2014 vp. 283 Talousarvioaloite 77/1998 vp. Tähän oli saatu mukaan myös jälkipuolella ruvettiin moittimaan laillisuusvalvontaa ja tuo- 349 Ks. kantelujen käsittelyä koskevista muutoksista Pajuoja – Pölö- 383 Vaikka yhteiskunnan muuttuminen esimerkiksi maahanmuuton edustaja Toimi Kankaanniemi (skl). mioistuinlaitosta ”ja lähes kaikkea”. 2003 vp, pöytäkirjat 2, nen 2011, s. 471–475. vuoksi tunnistettiin keskustelussa, se ei mielestäni ratkaisevasti 284 Talousarvioaloite 7/1999 vp. s. 1643–1644. 350 HE 205/2010 vp. poikennut siitä (edellä käsitellystä) keskustelusta, joka vuonna 285 Talousarvioaloite 9/2000 vp. 313 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 351 PeVM 12/2010 vp. 1937 käytiin eduskunnassa vankien velvollisuudesta osallistua 286 Talousarvioaloite 9/2001 vp. 1982, s. 79–87. 352 2010 vp, pöytäkirjat 6, s. 317–334; Kuusikko 2011, s. 150–152. hartaustilaisuuksiin. 287 Talousarvioaloite 12/2002 vp. 314 PeVM 8/1984 vp. 353 2010 vp, pöytäkirjat 9, s. 613–614. 384 2014 vp, pöytäkirjat 2, s. 731–746. 288 1998 vp, pöytäkirjat 2, s. 2630–2632, 2638–2639. 315 PeVM 1/1985 vp. 354 2010 vp, pöytäkirjat 9, s. 703–704. 385 2005 vp, pöytäkirjat 3, s. 2765–2767. 289 Olen korvannut eduskuntakeskusteluissa mainitun sukunimen 316 PeVM 9/1989 vp. 355 HE 205/2010 vp, s. 1 ja 18. 386 2012 vp, pöytäkirjat 4, s. 96–98. sen alkukirjaimella. 317 1986 vp, pöytäkirjat 5, s. 4289–4294, 4296, 4350–4351, 4354– 356 PeVM 4/2009 vp. 387 2013 vp, pöytäkirjat 1, s. 381–384, 563–570. 290 1998 vp, pöytäkirjat 2, s. 2633, 2635. 4355. 357 PeVM 10/2009 vp. 388 2013 vp, pöytäkirjat 3, s. 559–564. 291 1998 vp, pöytäkirjat 3, s. 4121–4123, 4124–4125. 318 1991 vp, pöytäkirjat 2, s. 1840–1841. 358 2010 vp, pöytäkirjat 1, s. 145–146. 389 2014 vp, pöytäkirjat 3, s. 619–621. Sellaisesta varoitti kansan- 292 Helle: ”Totean vain, että kuitenkin tämän lyhyenkin käsittelyn 319 1991 vp, pöytäkirjat 2, s. 1846–1847. 359 PeVM 13/2010 vp. edustajakautensa jälkeen myös perustuslakivaliokunnan entinen aikana muun muassa tapaus O. L. oli esillä perustuslakivaliokun- 320 1994 vp, pöytäkirjat 3, s. 2621. 360 PeVM 1/2008 vp, 5/2009 vp, 14/2010 vp. puheenjohtaja Sasi raportissaan (2015) Elinkeinoelämän Valtuus- nassa, samoin siellä olivat esillä juuri nämä ongelmat lääkärin- 321 1996 vp, pöytäkirjat 3, s. 2821–2823. Tuolloin oikeusasiamiehenä 361 PeVM 6/2014 vp, 7/2015 vp. kunnalle. Siinä hän tarkasteli myös Ateneumin kuvauskieltota- todistusten kelpoisuudesta [eri asia kuin O. L.:n asia, JL]. Vaikka oli Lauri Lehtimaja. 362 PeVM 7/2015 vp, 2/2016 vp, 2/2017 vp, 3/2018 vp, 2/2019 vp. pausta (s. 81–83). ne eivät tässä mietinnössä ole, niin kyllä niitä siellä käsiteltiin ja 322 PeVM 12/1993 vp. 363 PeVM 2/2016 vp. 390 Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana ”nillittäminen” on sivuttiin.” 323 Nikula 1995, s. 49–50. 364 Näistä poikkeava ja suoraan lakiin perustuva oli vuoden 1993 arkinen ja tarkoittaa pikkuasiasta valittamista, niuhottamista. 293 1998 vp, pöytäkirjat 6, s. 7964–7965, 7967–7968. 324 Seppinen 2009, s. 154. tilanne, jossa perustuslakivaliokunnan tuli tehdyn muistutuksen Nillittää (29.9.2019). 294 Kastari 1977, s. 243. (Kuten mainittu, artikkelin käsikirjoitus on 325 Koskinen 1997, s. 128. vuoksi arvioida apulaisoikeusasiamiehen toiminnan lainmukai- 391 2015 vp, pöytäkirja 21/11/16.6.2015. jätetty jo vuonna 1965.) 326 Pasanen 2001, s. 1220. suus. 392 2015 vp, pöytäkirja 74/11/2.12.2015. 295 1999 vp, pöytäkirjat 2, s. 2160–2162; 2001 vp, pöytäkirjat 2, s. 327 1993 vp, pöytäkirjat 2, s. 1912–1913. 365 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2006, s. 216. 393 2015 vp, pöytäkirja 24/3/24.6.2015. 2126–2127. 328 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 366 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2009, s. 394 2016 vp, pöytäkirja 66/5/8.6.2016. 296 2004 vp, pöytäkirjat 4, s. 3720–3721, 3723–3724. 1993, s. 43–51. 283–284. 395 2017 vp, pöytäkirja 69/9/14.6.2017. 297 2001 vp, pöytäkirjat 4, s. 3511–3512; 2002 vp, pöytäkirjat 4, s. 329 PeVM 19/1993 vp. 367 Heikkonen 2011, s. 46–47; Heikkonen 2012, s. 560 (jälkimmäi- 396 2019 vp, pöytäkirja 63/10/13.11.2019. Koska keskustelu käytiin 4202–4204, 4250; 2003 vp, pöytäkirjat 2, s. 1592; 2006 vp, pöytä- 330 Kirjallinen kysymys 1238/1997 vp. sen artikkelin mukaan kyse oli negatiivisen uskonnonvapauden käsikirjoituksen jättämisen jälkeen, tässä ei selosteta tai arvioida kirjat 4, S. 707–708. 331 1997 vp, pöytäkirjat 3, s. 3311–3312, 3519. liiallisesta painottamisesta), sen tarkempaa sisältöä. 298 2004 vp, pöytäkirjat 3, s. 2846–2848; 2006 vp, pöytäkirjat 4, s. 332 1999 vp, pöytäkirjat 2, s. 2532–2534. 368 Helin 2012, s. 22–24. 397 2013 vp, pöytäkirjat 3, s. 473; 2014 vp, pöytäkirjat 3, s. 617–618. 707–708. 333 2000 vp, pöytäkirjat 3, s. 3520–3521. 369 PeVM 17/2006 vp. 398 2017 vp, pöytäkirja 7/9/15.2.2017; 2018 vp, pöytäkirja 299 2004 vp, pöytäkirjat 3, s. 2852. 334 2006 vp, pöytäkirjat 4, s. 738–739. 370 2006 vp, pöytäkirjat 8, s. 1002–1006. 95/3/4.10.2018. 300 Soini 2008 ja 2014. 335 Toivomusaloite 50/1999 vp. 371 Kirjallinen kysymys 975/2006 vp. 399 Nieminen 2008, s. 380–381. 301 PeVM 33/1965 vp. 336 Kyseessä ei siis ilmeisesti ollut kiusantekomielessä tehty aloite, 372 2014 vp, pöytäkirjat 2, s. 736-739. Epäselväksi jää, mitkä muut 400 Kuusikko 2011, s. 356. 302 Kastari 1970, s. 717. Tutkimuksen täytyy olla tehty perustusla- jollaisesta tunnettu esimerkki on 19 kansanedustajan, pääosin tapaukset olivat Zyskowiczin mielessä, kun hän mainitsi kyseessä 401 Kuusikko 2011, s. 508–513. kivaliokunnan mietinnön jälkeen, koska mietintö valmistui jo perussuomalaisia, vuonna 2012 tekemä toimenpidealoite vihrei- olevan esimerkin. – Edustaja Tuulikki Ukkolan (kok) käsityksen 402 Varovaisuus tässä suhteessa lienee yhteydessä kirjoittajien tuol- 25.1.1966. den eduskuntaryhmän sijoittamisesta UKK-kansallispuistoon. mukaan oikeusasiamiehen toimisto oli joutunut ”perumaan” loisiin tehtäviin oikeusasiamiehen kansliassa. 303 PeVM 25/1969 vp. Toimenpidealoite 51/2012 vp. apulaisoikeusasiamiehen päätöksen. 2007 vp, pöytäkirjat 2, s. 403 Pajuoja – Pölönen 2011, s. 400–406, 523–525. 304 PeVM 6/1975 vp. 337 Toimenpidealoite 274/2001 vp. 275–276. 404 HE 1/1998 vp, s. 126. 305 Yhteenveto näistä tapauksista: Hidén 1970, s. 292. Pääosin nämä 338 Toimenpidealoite 250/2001 vp. 373 Puumalainen 2010. 405 Lehtimaja 1999, s. 900; Nieminen 2018, s. 143, alav. 2. tapaukset on selostettu edellä. 339 Kirjallinen kysymys 530/2004 vp. 374 Saloheimo 2012, ks. vastauksena siihen Puumalainen 2013. 406 Mainittava on myös oikeusasiamieslain 3 §:n 2 momentti, jonka 306 1975 vp, pöytäkirjat I, s. 149–152. 340 Muistutus 1/2004 vp; PeVM 1/2005 vp. 375 Helin 2012, s. 24–25. mukaan oikeusasiamies ottaa toimenpiteitään harkitessaan yhte- 307 PeVM 4/1976 vp. 341 Muistutus 2/2004 vp; PeVM 9/2005 vp; Seppinen 2009, s. 376 PeVM 14/2010 vp. nä seikkana huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen 308 PeVM 1/1981 vp. 219–220. 377 2010 vp, pöytäkirjat 9, s. 855–856. näkökulman, ja 10 §:n 2 momentti, jonka mukaan oikeusasia-

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 453 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 454

mies voi toimenpiteenään muun muassa kiinnittää valvottavan 427 ”Saken handläggs i så fall av konstitutionsutskottet, som dock 28 ”Poliisimielivalta maassamme”, Vapaa Sana 15.10.1920. 64 ”Herra on herrallakin”, Eteenpäin 11.8.1922. huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin aldrig har synpunkter på JO:s beslut; det skulle vara ett ingrepp i 29 ”Poliisin oikeus olla työväen kokouksissa”, Suomen Sosialidemo- 65 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen tarpeellisuus”, Iltalehti näkökohtiin. ombudsmännens självständiga ställning och skapa en för utskot- kraatti 18.12.1920. 7.11.1922. 407 Lavapuro 2010, s. 42–43, 285. tet både olämplig och svårhanterlig roll.” Axberger 2014, s. 82. 30 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen virka”, Helsingin Sanomat 66 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan 408 Hidén 2019, s. 14–15. 428 Axberger 2014, s. 51–53. 7.10.1920. v. 1921”, Uusi Suomi 7.11.1922. 409 Hidén 2019, s. 27–29. 31 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimi”, Uusi Suomi 8.10.1920. 67 ”Tarkkailua”, Suomen Työmies 11.11.1922. 410 Lavapuro 2010, s. 192–193, 217–218. 32 ”Eduskunnan työmaalta”, Uusi Aura 22.10.1920. 68 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksen johdosta”, Työn 411 Ks. Lavapuro 2010, s. 151–152; Pajuoja – Pölönen 2011, s. 33 ”Työtön virkamies”, Aamulehti 24.10.1920. Voima 2.12.1922. 69 ”Eduskunnan oikeusasiamies”, Iltalehti 4.12.1922. 407–412. Susanna Reinboth 34 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimi”, Karjala 12.11.1920. 412 Saraviita 1998, s. 228. 35 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali”, Iltalehti 30.12.1920. 70 ”Lakia ja oikeutta”, Suomen Sosialidemokraatti 6.12.1922. 413 Oikeuskirjallisuudessa Helin (2012, s. 23) on katsonut perustus- 36 ”Juttuja eduskunnasta”, Uusi Aika 6.1.1921. 71 ”Eduskunnan oikeusasiamies”, Iltalehti 5.12.1922. lakivaliokunnan verhotusti moitiskelleen seurakuntalehtiratkai- OIKEUSASIAMIEHEN 37 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät”, Kansan Työ 18.8.1921. 72 ”Magnus Erik Alopaeus”, Karjala 14.3.1923. sua ja näin ”torjuneen ylilyönnin”. SATA VUOTTA MEDIASSA 38 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät”, Kansan Työ 18.8.1921. 73 ”Uusi hämmästyttävä kavallus”, Länsi-Savo 22.1.1923. 414 Nikula 1995, s. 49. 39 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimi”, Uusi Aura 19.8.1921. 74 ”Maanviljelysneuvos Westermark karannut maasta”, Kansan 415 Uskonnollisten yhdyskuntien laillisuusvalvontaa yleisemmällä 40 ”Vieläkin eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä”, Uusi Aika Tahto 20.1.1923. tasolla tarkastelleen Pajuojan (2010, s. 327) mukaan ylimpien 1 ”Kuulutus”, Suomen Sosialidemokraatti 31.1.1920. 20.8.1921. 75 ”Uusi hämmästyttävä kavallus”, Länsi-Savo 22.1.1923. laillisuusvalvojien kannalta olisi olennaista määritellä evanke- 2 ”Hallitusmuotoesitys”, Uusi Suomi 15.5.1919. 41 ”Miten eduskunnan hyväksymiä armahduslakeja sovelletaan”, 76 ”Maanviljelysneuvos Westermark pidätetty Amerikassa”, Lalli lisluterilaisen kirkon julkisen vallankäytön piiri: laeissa tulisi 3 ”Uusi hallitusmuoto”, Uusi Suomi 22.5.1919. Suomen Työmies 9.10.1921. 25.1.1923. nimenomaisesti ilmaista, miltä osin kirkko hoitaa viranomais- 4 ”Uusi hallitusmuoto”, Uusi Suomi 17.7.1919. 42 ”Rauhan amnestian soveltaminen”, Työn Voima 14.10.1921. 77 ”Uusi käänne Westermarckin jutussa”, Vaasa 27.3.1923. tehtäviä, joihin liittyy ylimpien laillisuusvalvojien valvontavas- 5 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntö”, Iltalehti 13.12.1919. 43 Aamulehti 10.9.1921. 78 ”Kirja Westermarck asiasta”, Vakka-Suomi 27.3.1923. tuu. 6 ”Ehdotus eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännöksi”, Ilkka 44 ”Ristikkojen takaa”, Suomen Työmies 11.11.1921. 79 ”Uusi käänne Westermarckin jutussa”, Vaasa 27.3.1923. 416 Näin Aalto 1986, s. 648–649; Heinonen 1989, s. 111–112; Koski- 18.12.1919. 45 ”Oikeuskanslerin kertomus v. 1920 valmistumassa”, Suomen 80 ”Westermarck-selkkaus”, Aamulehti 29.3.1923. nen 1997, s. 158. 7 ”Eduskunnan valiokunnat”, Kansan Työ 18.12.1919. Sosialidemokraatti 15.9.1921. 81 ”Westermarck-asia”, Helsingin Sanomat 1.4.1923. 417 Anna Kontula (vas): ”Voisiko kenties olla niin, että siitä huoli- 8 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali”, Iltalehti 19.12.1919. 46 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus v 1920”, Iltalehti 82 ”Westermarck–Hyvös-jutun viimeisin vaihe”, Suomen Sosialide- matta, että tässä salissa kaikki vuoroin vakuuttavat, että mitään 9 Turun Sanomat 22.12.1919. 29.10.1921. mokraatti 4.4.1923. pakottamista taikka uskonnonvapauden rajoitusta ei tapahdu, 10 ”Eduskunnan oikeusasiamies”, Iltalehti 12.1.1920. 47 ”Oikeudenhoitoamme valaisevia kertomuksia”, Karjala 83 ”Tuomari Hyvösen juttu”, Maaseudun Tulevaisuus 5.4.1923. joku tässä yhteiskunnassa on ehkä kokenut, että sellaista tapah- 11 ”Suomen vaakuna ja Suomen valtiolippu”, Iltalehti 18.2.1920. 22.11.1921. 84 ”Varatuomari Hyvönen saanut vapautuksen eduskuntatyöstä”, tuu, jos kerran ihmiset näkevät sen vaivan, että vuodesta toiseen 12 ”Valtiolippu ja valtakunnan vaakuna”, Uusi Suomi 20.2.1920. 48 ”Perustuslakivaliokunta”, Helsingin Sanomat 11.5.1922. Forssan Lehti 6.4.1923. tätä asiaa uudestaan ja uudestaan haluavat käsitellä ja uudestaan 13 ”Kruunukysymys”, Helsingin Sanomat 21.2.1920. 49 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali”, Iltalehti 20.12.1921. 85 ”Tuomari J. T. Hyvösen asia”, Iltalehti 6.4.1923. ja jälleen uudestaan nostaa sitä keskusteluun?” 2014 vp, pöytäkir- 14 ”H.S. puolustamassa lainrikkomusta”, Iltalehti 21.2.1920. 50 ”Sotasaalisjutut”, Karjala 14.4.1922. 86 ”Eduskunnan oikeusasiamieheksi”, Aamulehti 10.4.1923. jat 2, s. 744. 15 ”Onko Suomen vaakuna laiton”, Aamulehti 6.3.1927. 51 ”Vaillinki Lappeen kihlak. kruununvoudin kassassa”, Iltalehti 87 ”Minkä mitäkin”, Pohjolan Sanomat 18.6.1923. 418 Puumalainen 2014. 16 ”Suomen vaakunan vahvistaminen asetuksilla”, Forssan Lehti 19.4.1922. 88 ”Lakit. kand K. V. Holma asetettu syytteeseen tahallaan tehdystä 419 HE 1/1998 vp, s. 162–164. 16.3.1927. 52 ”Eduskunnan eilinen täysistunto”, Helsingin Sanomat 27.5.1922. virkavirheestä”, Maakansa 4.3.1924. 420 Niemisen (2012, s. 199) mukaan oikeusasiamiehen kertomuk- 17 ”Vankien pieksäminen Riihimäen pakkotyölaitoksella”, Kansan 53 ”Juttuja eduskunnasta”, Suomen Sosialidemokraatti 29.5.1922. 89 ”Outoa oikeuden jakoa”, Suunta 8.3.1924. sella tehdään vaalien läheisyydessä toisinaan täysistunnossa Työ 6.3.1920. 54 ”Taisteluun kokoontumis- ja sananvapauden puolesta”, Kansan 90 ”Outoa oikeuden jakoa”, Suunta 8.3.1924. häikäilemättä politiikkaa. 18 ”Eduskunnan oikeusasiamies”, Häme 20.4.1920. Voima 30.5.1922. 91 ”Helsingin raastuvanoikeus kumonnut lakit. kand. Holmaa 421 Viime vuosien ahkerin laillisuusvalvojien yksittäisten ratkaisujen 19 ”Eduskunnan oikeusasiamies”, Häme 22.4.1920. 55 ”Von Wrightin Hangossa pitämä yllytyspuhe”, Työn Voima vastaan nostetun syytteen”, Uusi Suomi 1.6.1924. kriitikko, edustaja Zyskowicz, on ollut myös johdonmukainen 20 ”Virkamiesten loma-ajat”, Aamulehti 23.4.1920. 10.6.1922. 92 ”Holman juttu”, Forssan Lehti 10.12.1924. perustuslakivaliokunnan käyttämien professoritasoisten valtio- 21 ”Eduskunnan puhemiehen vaali”, Karjala 19.5.1920. 56 ”Valförberedelserna”, Hufvudstadsbladet 2.6.1922. 93 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimi”, Helsingin Sanomat sääntöasiantuntijoiden arvostelija. Ks. Tuori 2014, s. 96–97. 22 ”Eduskunnan puhemiehen ruotsintaito”, Uusi Suomi 19.5.1920. 57 ”Eduskunnan oikeusasiamiehelle”, Suomen Sosialidemokraatti 16.11.1923. 422 Ks. Nieminen 2009. 23 ”Eduskunnan puhemiehen ruotsinkielentaito”, Aamulehti 8.6.1922. 94 ”Valuutta-asian jälkiselvittelyt”, Aamulehti 10.3.1923. 423 PeVL 28/2001 vp: laittomaan toimintaan syyllistyminen ei 21.5.1920. 58 ”Johtaja v. Wrightin puhe Hangossa”, Aamulehti 10.6.1922. 95 ”Valuuttajutun asiakirjat ja eduskunnan oikeusasiamies”, Helsin- sinänsä siirrä ketään perusoikeussuojan ulkopuolelle. Samoin jo 24 Uusi Suomi 18.5.1920. 59 ”Hra Wrightin vaalipuhe”, Iltalehti 21.6.1922. gin Sanomat 11.3.1923. vuonna 1937 oikeusasiamies Esko Hakkila. 25 ”Eduskunnan puhemiehen puhetaito”, Kainuun Sanomat 60 ”Hangossa pidetty vaalipuhe”, Aamulehti 4.7.1922. 96 ”Joko aletaan uskoa?”, Iltalehti 16.3.1923. 424 Jussi Halla-aho ei aio … (3.9.2019). 22.5.1920. 61 ”Johtaja von Wright viaton kuin lammas”, Sosialisti 4.7.1922. 97 ”Edustaja Schaumanin kantelu Suomen Pankkia vastaan”, Aamu- 425 Lagen med instruktion för Riksdgens ombudsmän (JO-instruk- 26 ”Rauman kirje”, Länsi-Suomi 23.5.1920. 62 ”Porvarin kapinakiihoitus ei olekaan laiton”, Suomen Työmies lehti 24.3.1923. tionen). 27 ”Eduskunnan puhemiehen ruotsinkielen taito”, Aamulehti 4.7.1922. 98 ”Tunnettu Suomen Pankin valuuttakauppa v:lta 1921”, Kauppa- 426 Berggren 2009, s. 9. 26.5.1920. 63 ”Tupakanpoltto Kotkan satamassa”, Eteenpäin 9.8.1922. lehti 10.12.1925.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 455 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 456

99 ”Presidentiksi nimitetty senaattori Hugo Lilius”, 7.3.1925 Iltalehti. 128 ”Vankiloiden ja kunnalliskotien ruokajärjestyksistä”, Helsingin 157 ”Majurien Laukolain kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle”, 188 ”Turussa sattunut sotilaan ampuminen”, Maaseudun Tulevaisuus 100 ”Oikeusasiamieheksi lakit. tri Y. V. Puhakka”, Helsingin Sanomat Sanomat 9.9.1926. Helsingin Sanomat 29.10.1927. 26.5.1925. 1.4.1925. 129 ”’Emme voi rangaista ihmisiä siten, että heille annetaan huonoa 158 ”Oikeusasiamies ratkaissut majuri Laukolain valitukset armeijan 189 ”Pyssyrakasta oikeudentuntoa”, Iltalehti 10.6.1925. 101 ”Eduskunnan oikeusasiamies puuttunut Jaakkiman–Lumivaaran ruokaa.’”, Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 9.9.1926. johtoa vastaan”, Uusi Suomi 29.10.1927. 190 ”Turussa tapahtunut sotilaan ampuminen”, Helsingin Sanomat riitajuttuun”, Helsingin Sanomat 8.9.1925. 130 ”Tällä kerralla”, Pohjan Voima 14.9.1926. 159 ”Laukolain asia”, Suomen Sosialidemokraatti 29.10.1927. 14.6.1925. 102 ”Missä ja mistä syistä viipyy Lumivaaran ja Jaakkiman seurakun- 131 ”Helsingin kirje”, Kotiliesi 1.10.1926. 160 ”Oikeusasiamies anoo ’Sosialidemokraatin’ panoa syytteeseen”, 191 ”Tehtävien jako eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskansle- tain kirkollisen omaisuuden jakokysymyksen oikaisu”, Maakansa 132 ”Poliittisten vankien olojen kiristämisessä ei ole mitään rajaa”, Uusi Suomi 2.11.1927. rin kesken”, Helsingin Sanomat 14.2.1926. 29.5.1925 ja Karjala 30.5.1925. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 25.8.1926. 161 ”Edustaja Puhakka loukkaantunut”, Suomen Sosialidemokraatti 192 ”Tehtävien jako eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskansle- 103 ”Lumivaaran ja Jaakkiman seurakuntain jako”, Iltalehti 10.3.1924. 133 ”Tarkastuksia Tammisaaren vankilassa”, Suomen Sosialidemok- 2.11.1927. rin kesken”, Helsingin Sanomat 13.3.1926. 104 Eduskunnan oikeusasiamies puuttunut Jaakkiman–Lumivaaran raatti 26.8.1926. 162 ”Virkaansa sopimaton”, Suomen Sosialidemokraatti 5.11.1927. 193 ”Eduskunnan oikeusasiamieheksi valittu tänään lakit. toht. riitajuttuun”, Helsingin Sanomat 8.9.1925. 134 ”Porvaristomme luokkakostonsa innoittamana”, Pohjan Voima 163 ”Oikeusasiamiehen ja hänen apulaisensa vaalit”, Vaasa Söderhjelm”, Iltalehti 11.11.1928. 105 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen viran tarpeellisuus”, Iltalehti 27.8.1926. 2.12.1927. 194 ”Kiviä leivän asemesta”, Helsingin Sanomat 12.12.1928. 21.9.1925. 135 ”Bruno A. Sundström on taaskin puhunut”, Työväenjärjestöjen 164 ”Valtiopäivät päättyvät tänään”, Helsingin Sanomat 20.12.1927. 195 ”Sosialistit ja ruotsalaiset”, Maakansa 12.12.1928. 106 ”Vähän vielä lain vartijain viroista”, Iltalehti 28.9.1925. Tiedonantaja 1.9.1926. 165 ”Painokanteet”, Helsingin Sanomat 18.12.1927. 196 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali”, Vaasa 14.12.1928. 107 ”Huomiotta jätetty kantelu”, Uusi Suomi 26.3.1926. 136 ”Mitä Sasulle kuuluu”, Suomen Sosialidemokraatti 166 ”Uudeksi kansanedustajaksi”, Uusi Aura 22.12.1927. 197 ”Söderhjelm”, Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 12.12.1928. 108 ”Norjan malliin”, Pohjan Voima 23.7.1926. 4.9.1926. 167 ”Tri Puhakka perustuslakivaliokunnassa”, Suomen Sosialidemok- 198 ”Oikeusasiamiehen varamies”, Helsingin Sanomat 13.12.1923. 109 ”Tammisaaresta”, Länsi-Uusimaa 30.7.1926. 137 ”Valtioneuvosto erotti eilen poliisimestari Honkasen toimes- raatti 15.9.1927. 199 ”Eduskunnasta ja eduskunnan käytäviltä”, Uusi Suomi 15.12.1928. 110 ”’Elämästä’ Tammisaaren pakkotyölaitoksella”, Työväenjärjestö- taan”, Aamulehti 6.3.1927. 168 ”Oikeusasiamies ja perustuslakivaliokunta”, Suomen Sosialide- 200 ”Lakit. kand. Mikko Erich valittiin tänään oikeusasiamiehen jen Tiedonantaja 19.8.1926. 138 ”Sisäministerin selitys oikeusasiamiehelle majuri Honkasen mokraatti 16.9.1927. varamieheksi”, Iltalehti 14.12.1928. 111 ”Vankilaolomme huomion esineenä”, Suomen Sosialidemokraatti jutussa”, Helsingin Sanomat 18.3.1927. 169 ”Eduskunnan valiokunnat”, Uusi Suomi 16.9.1927. 201 ”Jonny alkaa pelata”, Helsingin Sanomat 15.12.1928. 25.8.1926. 139 ”Valtioneuvosto erotti eilen poliisimestari Honkasen toimes- 170 ”Oikeusasiamies ei saisi olla perustuslakivaliokunnassa”, Suomen 202 ”Miksi ei valittukin Ernesti Hentusta”, Kaiku 11.1.1929. 112 ”Vankilaolomme on tarkastettu eduskunnan oikeusasiamiehen- taan”, Aamulehti 6.3.1927. Sosialidemokraatti 17.9.1927. 203 ”Lautamiehen lavitsalta”, Suomen Heimo 1/1929. viraston puolesta”, Helsingin Sanomat 22.8.1926. 140 ”Poliisimestari Honkasen erottaminen”, Helsingin Sanomat 171 ”Skandalen Puhakka”, Arbetarbladet 19.9.1927. 204 ”Oikeusturvallisuus vaatii oikeudenkäyntilaitoksemme uudis- 113 ”Kapitalistien luokkakosto puhjennut julkeaan kukkaansa”, 8.3.1927. 172 ”Utanför partistriderna”, Västra Nyland 10.9.1927. tuksen jouduttamista”, Eteenpäin 29.1.1923. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 23.8.1926. 141 ”Aiheuttaako poliisimestarin erottaminen välikysymyksen?”, 173 ”Eduskunta ryhtyy pelaamaan avoimilla korteilla”, Helsingin 205 ”Eduskunnan oikeusasiamies”, Suomen Sosialidemokraatti 114 ”Poliittisten vankien olojen kiristämisessä ei ole mitään rajaa”, Uusi Suomi 9.3.1927. Sanomat 20.12.1927. 6.3.1929. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 25.8.1926. 142 ”Honkas-juttu”, Helsingin Sanomat 29.3.1927. 174 ”Kirje Helsingistä”, Helsingin Sanomat 21.1.1928. 206 ”Mitä maailma tietää”, Keskisuomalainen 29.3.1929. 115 ”Siitä herkuttelusta tulee loppu”, Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 143 ”Majuri Honkasen virastapidättäminen”, Helsingin Sanomat 175 ”Syytökset Turun asemapäällikön harjoittamasta poliittisesta 207 ”Sunnuntaikatsaus”, Riihimäen Sanomat 31.3.1929. 25.8.1926. 22.3.1927. vainosta”, Helsingin Sanomat 24.9.1925. 208 ”Erikoislaatuista virkainnostusta”, Vaasa 26.3.1929. 116 ”Korkein lainvalvoja poliittisten vankien ravinnon huonontaja- 144 ”Paljon melua tyhjästä”, Suomen Sosialidemokraatti 22.3.1927. 176 ”Muudan perättömäksi havaittu syyte poliittisen vainon harjoit- 209 ”Oikeusasioita”, Uusi Aura 29.3.1929. na”, Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 31.8.1926. 145 ”Mitä Sasulle kuuluu”, Suomen Sosialidemokraatti 22.3.1927. tamisesta”, Karjala 31.10.1925. 210 ”Suojeluskuntain halu punnita kansalaisten kunto ja kun- 117 ”Mitä kuuluu?”, Länsi-Suomi 25.8.1926. 146 ”Valtakunnanoikeuteen?”, Aamulehti 23.3.1927. 177 ”Herrain mieleinen asemapäällikkö”, Työväenjärjestöjen Tiedon- nottomuus otetaan tutkittavaksi”, Suomen Sosialidemokraatti 118 ”Vankilat lihotuslaitoksina”, Maakansa 25.8.1926. 147 ”Honkas-juttu eduskunnassa”, Helsingin Sanomat 25.3.1927. antaja 31.10.1925. 10.3.1929. 119 ”Katselimme”, Laatokka 26.8.1926. 148 ”Laillisten muotojen väheksyminen”, Uusi Suomi 29.3.1927. 178 ”Maskussa tapahtunut vaijeriinajo”, Helsingin Sanomat 211 ”Suojeluskunnat ja kansalaiskunto”, Uusi Suomi. 120 ”Våra fängelseförhållanden”, Svenska Pressen 24.8.1926. 149 ”Eduskuntapakinaa”, Helsingin Sanomat 23.3.1927. 11.9.1926. 212 ”V. t. oikeusasiamies toimessa”, Iltalehti 11.3.1929. 121 Esim. ”Vankilaolomme toiseltakin kannalta”, Helsingin Sanomat 150 ”Eduskunnasta”, Uusi Suomi 23.3.1927. 179 ”Eduskunnan oikeusasiamies tuomari Piintilän jutusta”, Aamu- 213 Kansan Lehti 12.3.1929. 24.8.1926, ”Siitä herkuttelusta tulee loppu”,Työväenjärjestöjen 151 ”Sisäministeri Itkosen asia perustuslakivaliokunnassa”, Uusi lehti 24.9.1926. 214 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen virantoimittajan eräs ote”, Ilkka Tiedonantaja 25.8.1926 ja ”Vankiruoka”, Uusi Aika 26.8.1926. Suomi 5.4.1927. 180 ”Kieltolain valvojien toimintaa vaikeutetaan”, Pohjan Voima 13.3.1929. 122 Esim. ”Vankiruoka verrattuna yleiseen kansanruokaan”, Helsin- 152 ”Eduskunta toteaa, että ministeri Itkosen lainvastainen menet- 24.9.1926. 215 ”Luokkakaarti”, Hämeen Kansa 15.3.1929. gin Sanomat 31.8.1926. tely Honkasen asiassa on periaatteellisesti hyvin arveluttava”, 181 ”Kieltolain valvonta”, Hämeen Kansa 28.9.1926. 216 ”Vihdoinkin”, Suomen Sosialidemokraatti 15.3.1929. 123 ”Suomen poliisien lisätyn liittohallituksen kokous Helsingissä”, Uusi Suomi 13.4.1927. 182 ”Avoin kysymys”, Ilkka 1.10.1926. 217 ”Hedelmät kypsyvät”, Itä-Savo 16.3.1929. Suursavolainen 8.9.1926. 153 ”Huomiota herättävä kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle”, 183 ”Maskun vaijerijuttu ja eduskunnan oikeusasiamies”, Helsingin 218 ”Mikon metkuja”, Uusi Aura 19.3.1929. 124 ”Alempipalkkaisten rautatieläisten palkkauskysymys”, Uusi Uusi Aura 28.8.1927. Sanomat 2.10.1926. 219 ”Mikko-poika panee toimeksi”, Savon Sanomat 16.3.1929. Suomi 19.9.1926. 154 ”Majurien Laukolain juttu eilen esillä sotaylioikeudessa”, Helsin- 184 ”Maskun kuuluisa vaijerijuttu”, Pohjan Voima 7.10.1926. 220 ”Viipurin kirje”, Karjala 17.3.1929. 125 ”Postiljoonien palkkakysymys”, Uusi Suomi 18.9.1926. gin Sanomat 16.12.1927. 185 ”Maskun vaijerijuttu”, Uusi Aura 5.11.1926. 221 ”Mitä maailma tietää”, Keskisuomalainen 29.3.1929. 126 ”Valtion virkamiesten palkkaus”, Helsingin Sanomat 22.9.1926. 155 ”Majuri Laukolain kantelu”, Uusi Aura 4.9.1927. 186 ”Turussa sattunut sotilaan ampuminen”, Maaseudun Tulevaisuus 222 ”Erikoislaatuista virkainnostusta”, Vaasa 26.3.1929. 127 ”Kuritushuoneiden ja kunnalliskotien ruokajärjestys”, Helsingin 156 ”Valtio on uhrannut majurien Laukolain opinnoihin yli puoli 26.5.1925. 223 ”N. s. suuren kommunistijutun käsittely”, Helsingin Sanomat Sanomat 8.9.1926. milj. mk”, Helsingin Sanomat 7.9.1927. 187 ”Laki ja ihmishenki”, Liitto 23.5.1925. 22.3.1929.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 457 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 458

224 ”Tri Mikko Erich”, Etelä-Savo 28.3.1929. 262 ”Särkyneet toiveet”, Uusi Suomi 1.9.1929. 297 ”Oikeusasiamiehen kertomus”, Aamulehti 12.3.1930. 332 ”Mitä Sasulle kuuluu”, Suomen Sosialidemokraatti 225 ”Suojeluskuntalaisten suosiminen valtion toimia täytettäessä”, 263 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen virka”, Vaasa 10.8.1929. 298 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuoden 1928 toimin- 12.12.1931. Eteenpäin 25.3.1929. 264 Suomen Sosialidemokraatti, 21.8.1929. nasta hyväksytty”, Karjala 12.3.1930. 333 ”Lapuanliike kapinan poluilla?”, Uusi Suomi 29.2.1932. 226 ”O.A.”, Suomen Sosialidemokraatti 26.3.1929. 265 ”Helsingin poliisin esiintyminen ’punaisena päivänä’”, Aamulehti 299 ”Lainsäädännön on keksittävä keinot”, Aamulehti 17.3.1930. 334 ”Hallitus tilanteen herrana”, Helsingin Sanomat 1.3.1932. 227 ”Huutava ahtaus vankiloissa”, Helsingin Sanomat 23.3.1929. 29.8.1929. 300 ”J.O. har anhållit om avsked”, Hufvudstadsbladet 24.3.1930. 335 ”Kyyditys toissayönä Tampereella”, Aamulehti 18.4.1932. 228 ”Viikon varrelta”, Uusi Suomi 31.3.1929. 266 ”Mikko Erichillä jatkuvasti huono onni”, Rovaniemi 29.8.1929. 301 ”Lapuan kokouksen seurausko?”, 24.3.1930. 336 ”Tri Erichin kyydistysjuttu”, Helsingin Sanomat 6.9.1932. 229 ”Viikon varrelta”, Uusi Suomi 6.4.1929. 267 ”Väkivallan hyväksyminen”, Suomen Sosialidemokraatti 302 ”Eduskunnan oikeusasiamies pyytänyt eron”, Uusi Suomi 337 ”Oikeudenvalvojain toimintakertomukset”, Helsingin Sanomat 230 ”Vesileipärangaistus”, Uusi Suomi 5.4.1929. 30.8.1929. 24.3.1939. 17.11.1932. 231 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen virka-asemasta”, Uusi Suomi 268 ”Oikeusasiamies ja ’punainen päivä’”, Suomen Sosialidemokraatti 303 ”’Nahkapäätös’ Perkjärven jutussa tri Söderhjelmille”, Uusi Aura 338 ”Oikeudenvalvojain toimintakertomukset”, Helsingin Sanomat 23.3.1929. 31.8.1929. 9.5.1930. 19.11.1932. 232 ”Suojeluskuntalaisen Rannelman elämöinti Tyrisevällä, Suomen 269 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimi suurimerkityksellinen 304 ”Oikeusasiamiehen väärä syytteennostomääräys”, Uusi Suomi 339 ”Oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle moitteet lapualais- Sosialidemokraatti 27.3.1929. kansanvaltaisessa valtiossa”, Hämeen Kansa 3.9.1929. 25.3.1930. laittomuuksiin suhtautumisestaan”, Suomen Sosialidemokraatti 233 ”Leinonen”, Turun Sanomat 27.3.1929. 270 ”Eilen”, Sisä-Suomi 4.9.1929. 305 ”Oikeusasiamies poltti näppinsä”, Länsi-Suomi 27.3.1930. 19.11.1932. 234 ”Oikeusasiamiehen sivutoimet”, Suomen Sosialidemokraatti 271 ”Oikeus”, Rauman Lehti 5.9.1929. 306 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimi”, Keskisuomalainen 340 ”Uudistusta kaipaava virka”, Satakunnan Kansa 17.12.1931. 28.3.1929. 272 ”Tilanne Tammisaaren pakkotyölaitoksessa”, Forssan Lehti 27.3.1930. 341 ”Invaliidikorvauksia”, Helsingin Sanomat 23.4.1931. 235 Helsingin Sanomat, 27.3.1929. 18.11.1929. 307 Savo 30.3.1930. 342 ”Mitä Sasulle kuuluu”, Suomen Sosialidemokraatti 23.4.1931. 236 ”Oikeusasiamiehen varamiehen sekaantumiset”, Liitto 3.4.1929. 273 ”Syömälakko loppui eilen kauravelliin”, Aamulehti 19.11.1929. 308 ”Lakimyllyn lehteriltä”, Suomenmaa 29.3.1930. 343 ”Eduskunnan viimeinen istunto oli tänään”, Vaasa 25.4.1931. 237 ”Eduskunnan oikeusasiamies”, Lahden Sanomat 4.4.1929. 274 ”Taistelu ei ollut turhaa”, Pohjan Voima 19.11.1929. 309 ”Kaksi ihmettä”, Aamulehti 30.3.1930. 344 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen virka”, Vaasa 29.4.1931. 238 ”Kuopion kulmalta”, Vapaus 30.3.1929. 275 ”Tammisaaren vankilan ’kurjat’ olot”, Heinolan Sanomat 310 ”Kommunistien vastainen liike”, Uusi Suomi 19.6.1930. 345 ”Oikeusasiamiehen virka lakkautetaan”, Helsingin Sanomat 239 ”Sosialidemokraatit kominternin valjaissa”, Uusi Suomi 3.4.1929. 21.11.1929. 311 ”Lapualaisliike”, Helsingin Sanomat 22.6.1930. 6.9.1932. 240 ”Epärehellisyyden valjaissa”, Suomen Sosialidemokraatti 5.4.1929. 276 ”Vertailun vuoksi”, Laatokka 21.11.1929. 312 ”Maakuntain edustajakokouksessa valittiin ’Lapuan liikkeen 346 ”Sirpaleita”, Uusi Aura 7.9.1932. 241 ”Ero olisi paras”, Iltalehti 2.4.1929. 277 ”Reserviläiset ja ministeriö”, Suomen Sosialidemokraatti 2.10.1929. johto’, Uusi Aura 22.6.1930. 347 ”Tarpeeton virka”, Kaiku 8.9.1932. 242 ”Äärimmäinen oikeisto halveksuu eduskunnan selväsanaista tah- 278 ”Viime kesän reserviharjoitukset”, Aamulehti 13.10.1929. 313 ”Yleisvaarallinen rikos”, Suomen Sosialidemokraatti 19.4.1930. 348 ”Oikeusasiamiehen toimen lakkauttaminen”, Uusi Suomi toa”, Kansan Lehti 10.4.1929. 279 ”Lisätutkimus Perkjärven leirin oloista”, Haminan Lehti 314 ”Mennäänkö täyteen anarkiaan?”, Suomen Sosialidemokraatti 17.9.1932. 243 ”Suojeluskuntain antamat luotettavuustodistukset”, Helsingin 24.10.1929. 6.6.1930. 349 ”Nähtyä ja kuultua”, Aamulehti 18.9.1932. Sanomat 31.5.1929. 280 ”Majuri Honkasta vastaan nostettu virkasyytejuttu”, Turun 315 ”Väkivaltaa”, Helsingin Sanomat 7.7.1930. 350 ”Oikeusasiamiehen viran lakkauttaminen”, Uusi Suomi 21.9.1932. 244 ”Mikko-tohtori on puhunut”, Helsingin Sanomat 15.6.1929. Sanomat 7.11.1929. 316 ”Kaikki voimat koolle!”, Suomen Sosialidemokraatti 20.7.1930. 351 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimi”, Helsingin Sanomat 245 Suomen Sosialidemokraatti 19.7.1929. 281 ”Reserviläisten viimekesäiset harjoitukset”, Uusi Suomi 317 ”Pormestari Hakkila”, Ilkka 21.7.1930. 18.9.1923. 246 ”Suojärven suojelijoiden omaperäinen vaalitouhu”, Suomen 27.11.1929. 318 ”Pekkalan ja Rötkön jutusta”, Aamulehti 29.7.1930. 352 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimi”, Suomen Sosialidemok- Sosialidemokraatti 1.8.1929. 282 ”Perkjärviaffären leder till åtal mot 6 officerare?” Hufvudstads- 319 ”Pekkalan ja Rötkön”, Iltalehti 12.9.1930. raatti 18.9.1932. 247 ”’Sisäministerinpäivä’ aiheuttaa jälkinäytöksen”, Suomen Sosiali- bladet 6.12.1929. 320 ”Sotasalaisuuksia”, Aamulehti 1.1.1931. 353 ”Onko eduskunnan oikeusasiamiehen virka lakkautettava?”, demokraatti 3.8.1929. 283 ”Perkjärven juttu”, Uusi Suomi 8.12.1929. 321 ”Rintamamiehet sapekkaina”, Suomen Sosialidemokraatti Turun Sanomat 17.11.1932. 248 ”Äänestys Kerimäen Ylikuonassa joutuu nyt tutkittavaksi”, Suo- 284 ”Perkjärven reservileirijuttu”, Helsingin Sanomat 29.12.1929. 2.1.1931. 354 ”Oikeusasiamiehen viran lakkauttaminen”, 11.11.1932. men Sosialidemokraatti 3.8.1929. 285 ”Muuan nuhdekirje”, Uusi Suomi 6.12.1929. 322 Helsingin Sanomat 29.1.1931. 355 ”Eduskunnan valiokunnat”, Helsingin Sanomat 24.11.1932. 249 ”Ulvilassa vaalien aikana tapahtunut väärinkäytös”, Uusi Aika 286 ”Kuopiosta ja Kuopion takaa”, Savo 11.12.1929. 323 ”Pres. Lilius uudelleen”, Aamulehti 11.12.1930. 356 ”Kansankirjastolain”, Suomenmaa 26.11.1932. 3.8.1929. 287 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimi”, Uusi Aura 5.12.1929. 324 ”Arkkitehti Sirénin suurtyö: uusi eduskuntatalo”, Helsingin Sano- 357 ”Eduskunnan näköpiiristä”, Ilkka 29.11.1932. 250 ”Reservisten i sandöknen”, Hufvudstadsbladet 14.7.1929. 288 ”Hallitus edelleen voitollisena”, Helsingin Sanomat 18.12.1929. mat 1.3.1931. 358 ”Asioita toisessa käsittelyssä”, Satakunnan Kansa 26.11.1932. 251 ”Sirpaleita”, Uusi Aura 27.3.1930. 289 ”Oikeusasiamiehen vaali”, Sosialisti 18.12.1929. 325 Helsingin Sanomat 1.2.1931. 359 ”Helsingin-kirje”, Kaiku 29.11.1932. 252 ”Kuulumisia”, Kaiku 29.3.1930. 290 ”200 valtiomiestä”, Karjala 19.12.1929. 326 ”Tuomari kavaltanut yli 200,000 mk”, Suomen Sosialidemokraatti 360 ”Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen”, Aamulehti 25.3.1933. 253 ”Mies paikallaan”, Suomen Sosialidemokraatti 6.8.1929. 291 ”Kiväärinpiippujen uusimiset olivat kallista kokeilua”, Suomen 15.9.1931. 361 ”Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien 254 ”M. Erich touhuaa kovasti”, Pohjolan Sanomat 4.8.1929. Sosialidemokraatti 12.1.1930. 327 ”Tuomari Åkesson tuomittiin”, Aamulehti 14.10.1931. jako”, Suomenmaa 6.4.1933. 255 ”V. t. oikeusasiamies taas toiminnassa”, Kaiku 4.8.1929. 292 ”Ylijohtaja Arvelo ja hallitussihteeri Y. Orkamo”, Aamulehti 328 ”Valtion teollisuslaitosten osakeyhtiöiksi muodostaminen”, 362 ”Hallitus pyrkii järkähtämättä”, Helsingin Sanomat 29.4.1933. 256 ”Innostunut oikeusasiamies”, Suursavolainen 6.8.1929. 31.2.1930. Aamulehti 12.12.1931. 363 ”Oikeusasiamiehen toimi aiheutti keskustelua”, Aamulehti 257 ”Mikko W. Erich on innostunut”, Turunmaa 6.8.1929. 293 Uusi Aika 25.2.1930. 329 ”Pitkäveteinen istunto”, Helsingin Sanomat 12.12.1931. 23.9.1933. 258 ”Puhelimenkäytön tarpeellisuudesta”, Iltalehti 7.8.1929. 294 ”Tornista nähtyä”, Perä-Pohjola 23.2.1930. 330 ”Valtion teollisuslaitosten osakeyhtiöiksi muodostaminen”, 364 ”Pilkkeitä”, Ilkka 23.9.1933. 259 ”Mitä kuuluu?”, Länsi-Suomi 7.8.1929. 295 ”Yllättävä päätös”, Vaasa 28.2.1930. Aamulehti 12.12.1931. 365 Esim. ”Päivän Peili”, Suomen Sosialidemokraatti 24.9.1933. 260 ”Ilkka kysyi, Kansan Voima vastasi”, Karjalainen 10.8.1929. 296 ”Lähestyvän poliittisen kamppailun käryä”, Helsingin Sanomat 331 ”Lehterimiehenä eduskunnassa”, Suomen Sosialidemokraatti 366 ”Vasemmistokammo”, Kansan Lehti 23.9.1933. 261 ”Mitä kuuluu?”, Länsi-Suomi 7.8.1929. 12.3.1930. 12.12.1931. 367 ”Muisteltiin vanhoja”, Helsingin Sanomat 23.9.1933.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 459 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 460

368 ”Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen työnjako vahvistettiin 407 ”Oikeusasiamiehen korsi keossa”, Työkansan Sanomat 21.5.1947. 441 ”Toholammilla kaivataan putkimiestä”, 6.12.1952 Työkansan 472 ”Korsimon asia ei anna aihetta, sanoi Rapola”, Helsingin Sanomat eilen”, Satakunnan Kansa 23.9.1933. 408 ”Valpon entisiä päälliköitä syytteeseen”, Etelä-Suomen Sanomat Sanomat 7.2.1958. 369 ”Tenholan kunnan kielisuhteet”, Suomenmaa 6.4.1933. 24.8.1947. 442 ”Lisensiaateista”, Suomen Sosialidemokraatti 22.12.1952. 473 ”Päivän piirtoja”, Etelä-Suomen Sanomat 13.2.1958. 370 ”Tenholan kunnan kielisuhteista”, Aamulehti 23.5.1933. 409 ”Salaliittolaisia rohkaistaan”, Työkansan Sanomat 26.8.1947. 443 ”Jahvetti uhkaa Kastaria”, Työkansan Sanomat 23.12.1952. 474 ”Oikeusasiamies ja Korsimon tapaus”, Uusi Suomi 12.2.1958. 371 ”Tenholan kirkonkirjoihin”, Aamulehti 26.1.1935. 410 ”Eduskunta”, Uusi Suomi 3.9.1947. 444 ”Asiantuntijoiden lausuntoja syyllisyyskysymyksestä”, Suomen 475 ”Eipä olisi kaivannut lisäharmiksi”, Suomen Sosialidemokraatti 372 ”Maanv. Heikki Niskasen anomus päästä täyttämään kansan- 411 ”Eduskunnan”, Länsi-Savo 10.9.1947. Sosialidemokraatti 25.4.1953. 14.2.1958. edustajatehtäväänsä”, Kansan Lehti 18.8.1933. 412 ”Valpossa palvelleita jälleen syytteeseen”, Suomen Sosialidemok- 445 ”Salaputkiministerit valtakunnanoikeuteen”, Vapaa Sana 476 ”Pääesikunta tutkii Korsimon juttua”, Suomen Sosialidemokraatti 373 ”Pilkkeitä”, Ilkka 11.9.1933. raatti 2.3.1948. 23.5.1953. 12.4.1958. 374 ”Eduskunnasta ja käytäviltä”, Ilkka 16.12.1933. 413 ”Provokaattorit kiinni valheesta”, Työkansan Sanomat 446 ”Oikeusasiamies harrastanut ’salaputken kuuntelua’”, Suomen 477 ”Ei syytettä Korsimolle”, Suomen Sosialidemokraatti 6.8.1958. 375 ”Vaalijuttua, metsästysjuttua – ja vielä jänisjuttuakin”, Helsingin 12.10.1947. Sosialidemokraatti 20.8.1953. 478 ”Korsimon karkuruusjutun tähänastiset vaiheet”, Suomen Sosia- Sanomat 16.12.1933. 414 ”Törkeä oikeusmurha tekeillä tuomari Risto Hölttää vastaan”, 447 ”Salaputkijuttu eilen valtakunnanoikeudessa”, Vapaa Sana lidemokraatti 6.8.1958. 376 ”Oikeusasiamiehen lausunto”, Uusi Suomi 25.1.1935. Työkansan Sanomat 21.5.1949. 2.7.1953. 479 ”Kätilöopiston juttu joutunut umpikujaan”, Etelä-Suomen Sano- 377 ”Merkillinen välinäytös”, Aamulehti 26.1.1935. 415 ”Syyte Hölttää vastaan nostettu väärässä tuomioistuimessa”, 448 ”Oikeusasiamies harrastanut ’salaputken kuuntelua’”, Suomen mat 14.5.1959. 378 ”Merkillinen välinäytös”, Aamulehti 26.1.1935. Vapaa Sana 16.6.1949. Sosialidemokraatti 20.8.1953. 480 ”Kätilöopistojutussa”, Suomen Sosialidemokraatti 21.5.1959. 379 ”Ylimääräiset valtiopäivät lopetettiin”, Helsingin Sanomat 416 ”’Lainvalvoja’ ei tunne maan lakia”, Työkansan Sanomat 449 ”Voitto kotiin”, Työkansan Sanomat 21.8.1953. 481 ”Oikeusasiamies ja kätilöopistojuttu”, Suomen Sosialidemokraatti 29.1.1935. 16.6.1949. 450 ”Valtion vahingonkorvausvaatimus salaputki-ministereiltä 2,5 24.5.1959. 380 ”Viralliselle syyttäjälle”, Uusi Suomi 17.9.1940. 417 ”Oikeusasiamies Laisaaren asenne”, Työkansan Sanomat milj. mk”, Länsi-Savo 2.7.1953. 482 ”Valtakunnanoikeus kutsutaan koolle, Simonen, Väyrynen ja 381 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen”, Ajan Suunta 14.9.1937. 14.1.1948. 451 ”Kekkonen torjuu”, Etelä-Suomen Sanomat 3.7.1953. Kiukas syytteeseen”, Etelä-Suomen Sanomat 9.11.1960. 382 ”Asiasta toiseen”, Aamulehti 19.9.1937. 418 ”Asekätkijät ottaneet omavaltaisesti”, Työkansan Sanomat 452 ”Oikeusasiamies avun tarpeessa”, 27.8.1953. 483 ”Entisiä ministereitä syytettiin virkarikoksista ja -virheistä”, 383 ”Vankilaepäkohdat”, Vapaa Sana 10.1.1945. 15.1.1948 453 ”Salaputkimiehet tuomiolla eilen”, Vapaa Sana 19.9.1953. Etelä-Suomen Sanomat 19.1.1961. 384 Uusi Suomi 24.2.1938. 419 ”Pidätettiin, koska nimi alkoi K:lla”, Suomen Sosialidemokraatti 454 ”Raatikainen ja Lepistö sakkoihin ja korvauksiin”, Länsi-Savo 484 ”Valtakunnanoikeus istui”, Suomen Kuvalehti 28.1.1961. 385 Heinolan Sanomat 15.7.1939. 10.12.1949. 19.9.1953. 485 ”Runsaasti uusia todistajia saapui valtakunnanoikeuteen”, Hel- 386 ”Suruliputus ja kirkonkellojen soitto”, Uusi Suomi 21.12.1940. 420 ”Valpo suoritti”, Etelä-Suomen Sanomat 25.11.1948. 455 ”Aaltonen ja Peltonen syyttömät”, Suomen Sosialidemokraatti singin Sanomat 20.4.1961. 387 Itä-Häme 27.12.1940. 421 ”Valpon ent. päälliköitä”, Etelä-Suomen Sanomat 5.12.1948. 19.9.1953. 486 ”Häpeäpaalussa”, Suomen Kuvalehti 8.7.1961. 388 ”WSOY:n syysuutuuksia”, Suomen Sosialidemokraatti 11.10.1942. 422 ”Syyte hallitusneuvos Saarniota vastaan”, Uusi Suomi 18.10.1949. 456 ”Salaputki Oy”, Suomen Sosialidemokraatti 19.9.1953. 487 ”Tuomioiden luonne muuttui ratkaisevasti kansaneläkelaitoksen 389 ”Luontainen, linnoitettu itäraja”, Uusi Suomi 18.8.1941. 423 ”Eduskunnan oikeusasiamiehelle”, Suomen Sosialidemokraatti 457 ”Vähän villoja”, Suomen Sosialidemokraatti 20.8.1953. asuntojutussa KKO:ssa”, Helsingin Sanomat 21.6.1962. 390 Helsingin Sanomat 12.1.1936. 25.1.1948. 458 ”Tavallisen kansalaisen turva”, Suomen Kuvalehti 25.2.1956. 488 ”Simonen ja Väyrynen tuomittiin”, Etelä-Suomen Sanomat 391 ”Lakiasiain käsikirja”, Ajan Suunta 26.6.1936. 424 Paljon työtä eduskunnan oikeusasiamiehellä”, Uusi Suomi 459 ”Yleislakko loukkaa perustuslakejamme”, Turun Sanomat 15.12.1961. 392 Helsingin Sanomat 26.6.1936. 5.11.1949. 23.3.1956. 489 ”Havaintoja salista”, Etelä-Suomen Sanomat 15.12.1961. 393 Uusi Suomi 19.11.1942. 425 Itä-Häme, 6.4.1950. 460 ”Yleislakon aikaisista tapahtumista”, Maaseudun Tulevaisuus 490 ”Kunniaton valtakunnanoikeus”, Suomen Kuvalehti 13.11.1992. 394 ”Uusi kuvaus Wäinö Aaltosesta”, Uusi Suomi 13.12.1942. 426 ”Sompasaaren turnaus”, 7.8.1951. 24.3.1956. 491 ”Oikeusasiamiehen vaali huomenna”, Länsi-Savo 23.11.1961. 395 ”Wäinö Aaltosesta, Mikko Oinosesta ja vähän muustakin”, Suo- 427 ”Kun eduskunnan oikeusasiamies pelasi simultaania vankilassa”, 461 ”Kokoomus avoimessa sodassa”, Työkansan Sanomat 23.3.1956. 492 Etelä-Suomen Sanomat 15.12.1961. men Kuvalehti 17.4.1937. Suomen Sosialidemokraatti 31.1.1950. 462 ”Mistä on kysymys”, Työkansan Sanomat 24.3.1956. 493 ”Eduskunnan oikeusasiamieheksi Risto Lehtinen”, Etelä-Suomen 396 Uusi Suomi 30.6.1943. 428 ”Eduskunnan oikeusasiamieheksi Paavo Kastari”, 17.11.1951. 463 ”Kuin sotkeutunutta pitkääsiimaa”, Suomen Sosialidemokraatti Sanomat 25.11.1961. 397 ”Oikeusasiamies Esko Hakkila”, Etelä-Suomen Sanomat 429 ”Unto Varjonen eroaa”, 23.12.1951 Etelä-Suomen Sanomat. 24.3.1956. 494 ”Lehterimiehen kulmasta”, Maaseudun Tulevaisuus 24.10.1963. 9.11.1945. 430 ”Pienen ihmisen suojelija”, Suomen Kuvalehti 8.1.1966. 464 Epäröivää luottamusta, Helsingin Sanomat 24.3.1956. 495 ”Rautatiehallituksen magnetofoninauhat nyt oikeuskanslerin 398 ”Eduskunnan jäähyväiset oikeusasiamies Hakkilalle”, Uusi Suomi 431 ”Satojen miljoonien vahingot huolimattomalla taloudenhoidol- 465 ”Viimeistä yleislakkoa pidettävä perustuslain vastaisena”, Län- taakse”, Länsi-Savo 3.12.1965. 18.1.1946. la”, Vapaa Sana 30.3.1952. si-Savo 31.5.1956. 496 ”Itkeä vai nauraa”, Uusi Suomi 3.12.1965. 399 ”Eduskunnan oikeusasiamieheksi”, Länsi-Savo 19.12.1945. 432 ”Ministerit Lepistö ja Peltonen eroavat”, Etelä-Suomen Sanomat 466 ”Virkamiespalkkaesitys suureen valiokuntaan”, 1.6.1956 Ete- 497 ”VR:n rikostutkijat Leskisen kuultavana”, Ilta-Sanomat 3.12.1965. 400 ”Eduskunnan uusi oikeusasiamies”, Vapaa Pohjola 3.1.1946. 29.11.1952. lä-Suomen Sanomat. 498 ”Aalto menetellyt taitamattomasti ja virka-asemassaan sopimat- 401 ”Sotasyyllisyysoikeudenkäynti päättynyt”, Suomen Sosialidemok- 433 ”Salaputkijuttu”, Suomen Sosialidemokraatti 29.11.1952. 467 ”Kastari lähtee!”, Työkansan Sanomat 1.6.1956. tomasti”, Etelä-Suomen Sanomat 22.12.1965. raatti 3.2.1946. 434 ”Sosdem-johdon ’salaputki’”, Työkansan Sanomat 29.11.1952. 468 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen toimikaudeksi 4 vuotta”, Vapaa 499 ”Lehterimiehen kulmasta”, Maaseudun Tulevaisuus 28.12.1965. 402 ”Törkeätä”, Vapaa Sana 4.12.1946. 435 ”Tuuria”, Vapaa Sana 30.11.1952. Sana 14.5.1955. 500 ”Yrjö Keinosta rangaistiin suullisella muistutuksella”, Etelä-Suo- 403 ”Kaksi oikeuden ritaria”, Työkansan Sanomat 11.7.1946. 436 ”Ministeriskandaali”, Uusi Suomi 29.11.1952. 469 ”Naisellekin mahdollisuus tulla valituksi oikeusasiamieheksi”, men Sanomat 5.10.1965. 404 ”Kenr. Airon vanginvartijoita syytteeseen”, Uusi Suomi 24.1.1947. 437 ”Dramaattisia tapahtumia”, Maakansa 29.11.1952. Työkansan Sanomat 31.10.1956. 501 ”Puolustusvoimain komentaja on antanut muistutuksen Keino- 405 ”Vangitut yleisesikuntapäälliköt”, Suomen Kuvalehti 2.8.1947. 438 ”Yllättävä pula”, Helsingin Sanomat 29.11.1952. 470 ”Nainen voidaan valita oikeusasiamieheksi – laki hyväksytty”, selle”, Länsi-Savo 6.10.1965. 406 ”Kenraali Airon vartijat väittävät”, 6.2.1947 Etelä-Suomen Sano- 439 ”Jatkuva juttu ja lykätty lakko”, Kauppalehti 1.12.1952. Helsingin Sanomat 2.3.1957. 502 ”Kenraali Keinosen huvilatöiden selvittely kestänyt 3 kuukaut- mat. 440 ”Kastarin selitys”, Suomen Sosialidemokraatti 4.12.1952. 471 ”Repien ja rakentaen”, Maaseudun Tulevaisuus 30.4.1957. ta”, Ilta-Sanomat 8.7.1969.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 461 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 462

503 ”Keinonen otti yhteyden ennen kuin ryhdyin toimenpiteisiin”, 535 ”Kaarlo Ståhlberg oikeusasiamiehen virkaan”, Länsi-Savo 563 ”11 kuuluisaa tapaa kohdata vaikeuksia”, Suomen Kuvalehti 591 ”Valtion maksettava omaisten menetykset”, Helsingin Sanomat Ilta-Sanomat 17.4.1969. 19.8.1970. 19.5.1972. 2.1.1975. 504 ”Mitä oikeusasiamies tietää Keinosesta”, Ilta-Sanomat 5.7.1969. 536 ”Puoluelinjoilla”, Helsingin Sanomat 19.9.1970. 564 ”Onko tunturissa oikeusturva”, Suomen Kuvalehti 2.6.1972. 592 ”Nostajan tutkimukset aiheuttivat huomautuksia”, Länsi-Savo 505 ”Komentajan kellari”, Helsingin Sanomat 19.4.1969. 537 ”Sosiaalidemokraatit katkeria”, Helsingin Sanomat 22.9.1970. 565 ”Oikeusasiamies kiertää Lapissa ’puhuteltavana’”, Helsingin 5.3.1975. 506 ”Kenraali Yrjö Keinonen eroaa”, Länsi-Savo 26.4.1969. 538 ”Asia kohdallaan”, Etelä-Suomen Sanomat 22.9.1970. Sanomat 23.4.1972. 593 ”Suuronnettomuuksien tutkinta uudistettava”, Helsingin Sano- 507 ”Keinonen hovioikeuteen kellaritöittensä vuoksi”, Etelä-Suomen 539 ”Oikeusasiamiehen vaali”, Helsingin Sanomat 17.9.1970. 566 ”Oikeusasiamies kannatti saamelaiskolleegansa viran perusta- mat 4.3.1975. Sanomat 1.10.1969. 540 ”Oikeusasiamies saapui työhön liian aikaisin”, Helsingin Sanomat mista”, Kaleva 22.4.1972. 594 ”Oikeusasiamies tapaa huumeista tuomitut Thaimaan suomalai- 508 ”Puolustusministeri on myös vastuussa”, Etelä-Suomen Sanomat 2.10.1970. 567 ”Nyt asioita katsoo toisin kuin kirjoituspöydän takaa”, Kaleva set”, Helsingin Sanomat 17.1.1982. 1.10.1969. 541 ”Oletteko selvillä”, Etelä-Suomen Sanomat 20.9.1970. 25.4.1972. 595 ”Eduskunnan oikeusasiamies, huumekuriirit kuriin”, Ilta-Sano- 509 ”Omanvoitonpyynnin takia”, Aamulehti 1.10.1969. 542 ”Apulaisoikeusasiamies erittäin tarpeellinen”, Etelä-Suomen 568 ”Kehno oikeusturva pohjoisen kunnissa”, Helsingin Sanomat mat 26.1.1982. 510 ”Naurisvarkauden luokkaa”, Suomenmaa 14.19.1969. Sanomat 19.9.1970. 28.6.1972. 596 ”Suomalaiset huumevangit vielä vuosia Bangkokissa”, Helsingin 511 ”Kahdeksan tuntia todistajien kuulustelua Keinosen jutussa”, 543 ”Oikeusasiamies työskentelee paisuvan kantelutulvan alla”, 569 ”Oikeusavustaja ei ole kunnan lakimies”, Karjalainen Sanomat 27.1.1982. Etelä-Suomen Sanomat 10.2.1970. Helsingin Sanomat 16.11.1969. 11.10.1973. 597 ”Menikö veri urheilijoille”, Kainuun Sanomat 2.12.1984. 512 ”Suorttanen puhunut perättömiä kuulusteluissa”, Etelä-Suomen 544 ”Oikeusasiamiehelle ehdotetaan apulaista”, Helsingin Sanomat 570 ”Oikeusasiamiehen vaali eduskuntaan”, Etelä-Suomen Sanomat 598 ”Hiihtoa syytetään veridopingista”, Ilta-Sanomat 3.12.1984. Sanomat 25.11.1970. 26.2.1969. 18.10.1973. 599 ”Eduskunnan oikeusasiamies tutkii veripussien arvoitusta”, 513 ”Päätös Keinosen jutussa annettaneen kesäkuussa”, Etelä-Suo- 545 ””Oikeusasiamiehelle ehdotetaan apulaista”, Helsingin Sanomat 571 ”Jorma Aalto on edelleen vahvoilla”, Etelä-Suomen Sanomat Helsingin Sanomat 4.12.1984. men Sanomat 19.2.1971. 24.10.1970. 20.10.1973. 600 ”Kauppinen kiistää syytteet veridopingista”, Etelä-Suomen Sano- 514 ”Ristiriitojen kenraali”, Suomen Kuvalehti 16.12.1977. 546 ”Oikeusasiamiehelle apulainen v. 1972”, Etelä-Suomen Sanomat 572 ”Jorma S. Aallosta eduskunnan oikeusasiamies”, Etelä-Suomen mat 5.12.1984. 515 ”Päätös Keinosen kellarijutusta hovioikeudessa”, Länsi-Savo 13.12.1970. Sanomat 2.11.1973. 601 ”Koljonvirran doping-juttu ratkeaa MM-kisojen jälkeen”, 18.6.1971. 547 ”Aapo Lehtovirta eduskunnan apulaisoikeusasiamieheksi”, Län- 573 ”Viimeinen penni aina valtion”, Suomen Kuvalehti 26.10.1973. Ilta-Sanomat 4.1.1985. 516 ”Korkein oikeus korotti kenr. Keinosen tuomiota”, Länsi-Savo si-Savo 27.11.1971. 574 ”Hymyilevä syyttäjä”, Helsingin Sanomat 29.6.1986. 602 ”Yksi veritankkaus varmistui”, Etelä-Suomen Sanomat 28.5.1985. 20.5.1972. 548 ”Oikeusasiamies toivoo lisää työtä. Kansa ei tunne järjestelmän 575 ”Suomen kasarmi ei enää kelpaa ihmisasunnoksi”, Ilta-Sanomat 603 ”Ylilääkärille nuhteet veritankkauksesta”, Etelä-Suomen Sanomat 517 ”Sensuuri on vastannut”, Suomen Kuvalehti 26.10.1963. etuja”, Etelä-Suomen Sanomat 6.2.1971. 24.5.1974. 22.1.1986. 518 ”Oikeusasiamies totesi virheitä elokuvatarkastamon toiminnas- 549 ”Valitus poliisin toimista shaahin vierailun aikana oikeusasia- 576 ”Utössä jäätyy pesuvesi ja käymälässä käy viima”, Helsingin 604 ”Hiihtäjien menestystä peittää veritahra”, Apu 10.1.1986. sa”, Etelä-Suomen Sanomat 12.2.1964. miehelle huomenna”, Ilta-Sanomat 7.7.1970. Sanomat 21.7.1974. 605 ”Hyllytetyt Noppa-tutkijat saivat vakavan huomautuksen”, 519 ”Kysymys lain käyttäjille”, Ilta-Sanomat 28.2.1964. 550 ”Oikeusasiamies ehdottaa lakia mielenosoituksista”, Etelä-Suo- 577 ”Oikeusasiamies tarkasti linnakkeen”, Ilta-Sanomat 8.10.1976. Helsingin Sanomat 21.6.1985. 520 ”Tasavallan tarhasta”, Etelä-Suomen Sanomat 1.3.1964. men Sanomat 9.9.1971. 578 ”Varusmiehelle suotava mahdollisuus kanteluun”, Helsingin 606 ”Päivärahakiista vaihtui juristien oppiriidaksi”, Helsingin Sano- 521 ”Lehtimiehen painostamisesta kantelu oikeusasiamiehelle”, 551 ”Mielenosoitusten kulku olisi turvattava lailla”, Helsingin Sano- Sanomat 27.7.1974. mat 19.1.1983. Etelä-Suomen Sanomat 22.11.1966. mat 9.9.1971. 579 ”Oikeusasiamies esittää syytettä komentajalle”, Etelä-Suomen 607 ”Smp teki rikosilmoituksen Jorma S. Aallosta”, Ilta-Sanomat 522 ”Lehtimiesten kuulustelusta”, Etelä-Suomen Sanomat 552 ”Perusoikeusjärjestelmän kehittäminen tärkeää”, Helsingin Sano- Sanomat 27.7.1974. 21.1.1983. 27.10.1966. mat 23.5.1971. 580 ”Pohjan prikaatin komentaja”, Helsingin Sanomat 19.12.1974. 608 ”Puhemies Virolainen haluaa kansakunnan kaapit paikoilleen”, 523 ”Sananvapaus ja uutissuoja”, Etelä-Suomen Sanomat 26.10.1966. 553 ”Oikeusasiamies puuttui Kivivuoren nimitykseen”, Etelä-Suomen 581 ”Väliaikaiset kersantit kuriin”, Ilta-Sanomat 24.11.1981. Keskisuomalainen 22.1.1983. 524 ”Oikeusasiamies tutkii budjettivuotokuulusteluja”, Etelä-Suomen Sanomat 22.10.1971. 582 ”Oikeusasiamies tarkastusmatkalle YK-joukkoihin”, Etelä-Suo- 609 ”Mitä Virolainen pelkää?”, Apu 28.1.1983. Sanomat 28.10.1966. 554 ”Söderman ei käyttänyt harkintavaltaansa väärin nimityksessä”, men Sanomat 14.1.1975. 610 ”Kuka on oikeassa?”, Suomen Kuvalehti 28.1.1983. 525 ”Valtuuksiini ei kuulu puuttua oikeuskanslerin virkatoimiin”, Etelä-Suomen Sanomat 30.10.1971. 583 ”Suomalaisten mieliala hyvä Kyproksella”, Etelä-Suomen Sano- 611 ”Perustuslakivaliokunta miettii vielä päivärahajupakkaa”, Ete- Etelä-Suomen Sanomat 1.11.1966. 555 ”Uusi nimityskiista oikeushallinnossa”, Kansan Uutiset mat 28.1.1975. lä-Suomen Sanomat 3.2.1983. 526 ”Budjettivuodon tutkimukset lopetettu”, HS 10.10.1967. 22.10.1971. 584 ”Aalto Siinaille”, Etelä-Suomen Sanomat 10.12.1977. 612 ”Perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri eri mieltä”, Etelä-Suo- 527 ”Eduskunnan oikeusasiamies”, Helsingin Sanomat 6.11.1962. 556 ”Oikeiston asiamies”, Suomen Sosialidemokraatti 22.10.1971. 585 ”Yksityisomaisuus turvattava YK:n joukoissa”, Etelä-Suomen men Sanomat 16.2.1983. 528 ”Pienen ihmisen suojelija”, Suomen Kuvalehti 8.1.1966. 557 ”Oikeusasiamiehen pätevyyttä epäillään”, Helsingin Sanomat Sanomat 24.4.1975. 613 ”Kansliatoimikunnalla ei virkavastuuta”, Etelä-Suomen Sanomat 529 ”Kuinka hupsu saa virkamies olla”, Suomen Kuvalehti 21.3.1969. 23.10.1971. 586 ”Puolustusvoimille lisää lakikirjoja”, Etelä-Suomen Sanomat 19.2.1983. 530 ”Tällä miehellä on silmää oikeudelle”, Suomen Kuvalehti 2.1.1970. 558 ”Demokraattiset lakimiehet tekevät virheen”, Ilta-Sanomat 23.7.1977. 614 ”Lehterimiehen kulmasta”, Maaseudun Tulevaisuus 19.2.1983. 531 ”Risto Leskisestä oikeuskansleri”, Etelä-Suomen Sanomat 23.10.1971. 587 ”Viinaa vääriin suihin upseerikerhoissa”, Ilta-Sanomat 17.4.1981. 615 ”Sinäkin voit valittaa oikeusasiamiehelle”, Ilta-Sanomat 6.8.1970. 559 ”Poliittinen asiamies”, Ilta-Sanomat 26.10.1971. 588 ”Aseistakieltäytyjiin suhtauduttava asiallisesti”, Ilta-Sanomat 31.10.1977. 532 ”Lähetekeskustelu siirtyi torstaiksi”, Länsi-Savo 11.9.1970. 560 ”Oikeusasiamiehen menettely”, Kansan Uutiset 25.10.1971. 8.10.1982. 616 ”Olen yksityisen kansalaisen puolustaja”, Apu 9.9.1977. 533 ”Oikeusasiamiehen tuolille tungos”, Helsingin Sanomat 561 ”Oikeusministeri sai huomautuksen oikeusasiamieheltä”, Ete- 589 ”Nostaja rannalle ja tuhon syyt selviksi”, Helsingin Sanomat 617 ”Mitä tekee eduskunnan oikeusasiamies Jorma S. Aalto?”, 16.9.1970. lä-Suomen Sanomat 1.10.1963. 28.2.1974. Ilta-Sanomat 23.9.1978. 534 ”Ståhlberg vahvin ehdokas uudeksi oikeusasiamieheksi”, Ete- 562 ”Vuoden 1971 100 suomalaista vaikuttajaa”, Suomen Kuvalehti 590 ”Valtio velvollinen korvaamaan vahingot”, Etelä-Suomen Sano- 618 ”Kuin tummapukuinen U Thant”, Helsingin Sanomat 24.10.1981. lä-Suomen Sanomat 18.9.1970. 24.12.1971. mat 2.1.1975. 619 ”Suomalainen osaa valittaa”, Helsingin Sanomat 25.6.1984.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 463 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 464

620 ”Atk:n oikeusturvaongelmat huolettavat Jorma S. Aaltoa”, Hel- 650 ”Oikeusasiamiehen kaksoispalkkapäätös pinnallinen”, Etelä-Suo- 679 ”Virkamiesten esteellisyyssäännöksiä terävöitettävä”, Helsingin 707 ”Tapaus Syväsalmi vai tapaus Söderman”, Helsingin Sanomat singin Sanomat 14.2.1985. men Sanomat 17.3.1989. Sanomat 17.11.1993. 18.2.1995. 621 ”Työ on vaikea ja haasteellinen”, Ilta-Sanomat 16.6.1986. 651 ”Salolainen ei kieltäydy rahasta”, Keskisuomalainen 20.3.1989. 680 ”Helsingin hovioikeus hylkäsi Wärtsilän virkarikossyytteet”, 708 ”Ylimmät oikeudenvalvojat eri mieltä virkamiesten ilmaismat- 622 ”Hymyilevä syyttäjä”, Helsingin Sanomat 29.6.1986. 652 Salolainen luopuu STK:n lisäpalkasta”, Suomen Kuvalehti 21.4.1989. Länsi-Savo 22.12.1993. koista”, Helsingin Sanomat 11.2.1995. 623 ”60-luvun radikaalidemarista ’kansakunnan postilaatikko’”, 653 ”Pääesikunta ei valvo sääntöjen noudattamista”, Helsingin Sano- 681 ”Vientitakuulaitoksen johtajat toimivat lainvastaisesti”, Län- 709 ”Häälaskuja”, Apu 24.11.1995. Helsingin Sanomat 27.9.1986. mat 21.5.1989. si-Savo 15.6.1995. 710 ”Syväsalmi huojentunut”, 1.3.1996 Etelä-Suomen Sanomat. 624 ”Kokoomusryhmä uhkailee syysvälikysymyksellä”, Helsingin 654 ”Pohjan Prikaatin tiedotustoiminta on älytöntä ja loukkaavaa”, 682 ”Kauko Juhantalo yritti kytkeä Tampellan avun ja omat velkan- 711 ”’Juorujen perusteella voisi ilmiantaa puoli maailmaa’”, Ilta-Sano- Sanomat 5.9.1986. Helsingin Sanomat 30.7.1989. sa”, Etelä-Suomen Sanomat 8.10.1992. mat 23.3.1996. 625 ”Olavi Heinosen hieno ura”, Apu 31.10.1986. 655 ”Eduskunnan oikeusasiamies haluaa tutustua Oulun simputusta- 683 ”Juhantalon toimet tutkitaan valtakunnanoikeudessa”, Helsingin 712 ”KKO tuomitsi Syväsalmen Palloliiton lahjusmatkoista”, Helsin- 626 ”60-luvun radikaalidemarista ’kansakunnan postilaatikko’”, paukseen”, Helsingin Sanomat 13.7.1989. Sanomat 25.6.1993. gin Sanomat 20.3.1997. Helsingin Sanomat 27.9.1986. 656 ”Simputus on typerä perinne”, Ilta-Sanomat 14.7.1989. 684 ”Sovitusnäytelmän sankarit”, Helsingin Sanomat 17.10.1993. 713 ”Minut haluttiin tuomita”, Ilta-Sanomat 20.3.1997. 627 ”Eduskunnan oikeusasiamies Olavi Heinonen haluaa tavoittaa 657 ”Simputus saatava loppumaan”, Helsingin Sanomat 685 ”Ystävät ja viholliset”, Suomen Kuvalehti 22.10.1993. 714 ”Viisaalle kylliksi”, Ilta-Sanomat 22.3.1997. maan hiljaiset”, Etelä-Suomen Sanomat 27.9.1986. 15.7.1989. 686 ”Juhantalo sai vuoden ehdollista vankeutta”, Etelä-Suomen Sano- 715 ”Palloliiton johto sai kovat sakot Syväsalmen lahjomisesta”, 628 ”Lähes kaikki valitukset johtavat jatkoselvityksiin”, Helsingin 658 ”Simputus Oulussa antaa aiheen harkita syytteitä esimiehille”, mat 30.10.1993. Helsingin Sanomat 30.1.1998 ja ”Lakimuutos alensi Palloliiton Sanomat 3.12.1986. Helsingin Sanomat 19.7.1989. 687 ”Juhantalo meni tolaltaan kuultuaan lahjustuomion”, Ilta-Sano- johdon sakkoja lahjonnasta”, Helsingin Sanomat 15.12.1999. 629 ”Ulkomaalaistoimiston toimista kantelu”, Helsingin Sanomat 659 ”Pohjan Prikaatissa paljastumassa lisää simputustapauksia”, mat 30.10.1993. 716 ”Valtiovarainministeriön valvonta ei ole uskottavaa”, Helsingin 11.12.1987. Ilta-Sanomat 19.7.1989. 688 ”Mielikuva oikeudesta”, Etelä-Suomen Sanomat 17.6.1993. Sanomat 5.2.1995. 630 ”Avustajan käyttö sallittava ulkomaalaisten kuulusteluissa”, 660 ”Simputus on suhteellista”, Ilta-Sanomat 20.7.1989. 689 ”Jorma S. Aalto joutui outoon valoon”, Etelä-Suomen Sanomat 717 ”’Laajanen on jäävi’”, Ilta-Sanomat 4.2.1995. Helsingin Sanomat 15.4.1989. 661 ”Vain yleisönosaston kautta saa oikeutta”, Kaleva 19.7.1989. 30.10.1993. 718 ”’Tämä on väärinkäsitys’”, Ilta-Sanomat 6.2.1995. 631 ”Niskuroiva toimisto”, Etelä-Suomen Sanomat 22.2.1988. 662 ”Pohjan prikaatin simputukset saattavat johtaa syytteisiin”, 690 ”Presidentti ei pelasta Aaltoa”, Suomen Kuvalehti 26.11.1993. 719 ”Aina valmis”, Aamulehti 12.2.1995. 632 ”Poliisiylijohtajan esittelystä kantelu”, Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat 25.7.1989. 691 ”Eduskunnan perustuslakivaliokunta: Oikeuskansleri Aalto ei 720 ”Rauhoittukaa, Norrback”, Ilta-Sanomat 13.2.1995. 31.7.1987. 663 ”Ketään ei ole simputettu”, Ilta-Sanomat 25.7.1989. rikkonut lakia”, Helsingin Sanomat 18.12.1993. 721 ”Norrback ei vaadi Södermanin eroa”, Ilta-Sanomat 21.2.1995. 633 ”Urponen ei esitellyt tasapuolisesti krp:n päälliköksi hakeneita”, 664 ”Entistä vakavampi simputus oikeuteen Pohjan prikaatista”, 692 ”Oikeuskanslerin tehtävistä osaa sovitellaan valtakunnansyyttä- 722 ”Tämä on ajojahti Laajasta kohtaan”, Ilta-Sanomat 9.2.1995. Helsingin Sanomat 11.7.1989. Helsingin Sanomat 26.9.1989. jälle”, Etelä-Suomen Sanomat 3.11.1993. 723 ”Vielä nyt minulla on mahdollisuuksia”, Ilta-Sanomat 8.7.1995. 634 ”Olli Urposen ansiolistaa”, Apu 21.7.1989. 665 ”Pääesikunta painoi villaisella simputuskantelun”, Ilta-Sanomat 693 ”Juhantalo-opetukset”, Suomen Kuvalehti 5.11.1993. 724 ”Vantaan kaupungin johtoa syytteeseen lahjuksista”, Etelä-Suo- 635 ”Poliisijohto sekaisin”, Helsingin Sanomat 13.7.1989. 26.9.1989. 694 ”Jacob Söderman jatkaa oikeusasiamiehenä”, Etelä-Suomen Sano- men Sanomat 15.2.1995. 636 ”Johtopäätösten aika”, Uusi Suomi 13.7.1989. 666 ”Oulun toisesta simputusjutusta sakkotuomio”, Etelä-Suomen mat 17.11.1993. 725 ”Ajojahtiko jälleen?”, Ilta-Sanomat 22.2.1995. 637 ”Varoituslaukaus oli liian ankara keino mopon pysäyttämiseksi”, Sanomat 28.10.1989. 695 ”Södermanin valinta närästi kokoomusta”, Ilta-Sanomat 23.9.1989. 726 ”’Vielä nyt minulla on mahdollisuuksia’”, Ilta-Sanomat Helsingin Sanomat 15.4.1987. 667 ”60-luvun radikaalidemarista tuli Suomen korkein tuomari”, 696 ”Palloliitto kustansi korkean virkamiehen jalkapallon MM-ki- 8.7.1995. 638 ”Sormenheristys kai riittäisi”, Ilta-Sanomat 16.4.1987. Ilta-Sanomat 7.6.1989. soihin”, Ilta-Sanomat 29.8.1994. 727 ”Södermanilla Brysselissä nostetta EU-parlamentin oikeusasia- 639 ”Oikeusasiamies selvittää kohututkimuksen laillisuutta”, Ilta-Sa- 668 ”Pykälien tuntemus ei yksin riitä”, Ilta-Sanomat 10.6.1989. 697 ”Oikeusasiamies kiinnostui ylijohtajan MM-kisamatkasta”, mieheksi”, Helsingin Sanomat 8.6.1995. nomat 20.10.1987. 669 ”Eduskunnan oikeusasiamiehen valinnasta riitaa”, Helsingin Ilta-Sanomat 3.8.1994. 728 ”Södermanin mahdollisuudet eivät ole kehuttavat”, Etelä-Suo- 640 ”Äänestämättä jättäneitä saa kerätä rekisteriin ja tutkia”, Helsin- Sanomat 2.6.1989. 698 ”Oikeusasiamies määräsi Syväsalmen syytteeseen ilmaisista men Sanomat 16.6.1995. gin Sanomat 5.1.1988. 670 ”Kokoomus ei sulata Södermanin valintaa”, Helsingin Sanomat matkoista”, Helsingin Sanomat 31.1.1995. 729 ”Pistoja”, Etelä-Suomen Sanomat 9.7.1995. 641 ”Oikeusministeri Louekoski ei salaisi vaaleissa nukkuvia”, Hel- 31.8.1989. 699 ”Palloliiton johto sai kovat sakot Syväsalmen lahjomisesta”, 730 ”Söderman vahvoilla EU:n oikeusasiamieheksi”, Etelä-Suomen singin Sanomat 6.1.1988. 671 ”Kokoomus tukee Södermania pitkin hampain”, Helsingin Sano- Helsingin Sanomat 30.1.1998. Sanomat 12.7.1995. 642 ”Lainvalvojat harhapoluilla”, Etelä-Suomen Sanomat 6.1.1988. mat 22.9.1989. 700 ”Oikeusasiamies rusikoi Syväsalmen selitykset”, Ilta-Sanomat 731 ”Jacob Södermanista EU:n ensimmäinen oikeusasiamies”, Ete- 643 ”Paljastettu salaisuus”, Suomen Kuvalehti 15.1.1988. 672 ”Politiikan eläkeläinen palaa Arkadianmäelle”, Helsingin Sano- 31.1.1995. lä-Suomen Sanomat 13.7.1995. 644 ”Monet kunnat harasivat nukkujaselvitystä vastaan”, Helsingin mat 23.9.1989. 701 ”Palloliiton johto sai kovat sakot Syväsalmen lahjomisesta”, 732 ”Söderman valittiin”, Etelä-Suomen Sanomat 13.7.1995. Sanomat 23.1.1988. 673 ”Politiikan eläkeläinen palaa Arkadianmäelle”, Helsingin Sano- Helsingin Sanomat 30.1.1998. 733 ”Toivonen tyytyväinen”, Etelä-Suomen Sanomat 13.7.1995. 645 ”Äänestyskeskustelussa on sotkettu eri asioita”, Helsingin Sano- mat 23.9.1989. 702 ”Opetusministeriön ylijohtaja Syväsalmi pidätettiin virasta”, 734 ”Pienestäkin maasta”, Etelä-Suomen Sanomat 14.7.1995. mat 23.1.1988. 674 ”Södermanin valinta närästi kokoomusta”, Ilta-Sanomat Ilta-Sanomat 17.9.1994. 735 ”Mies paikallaan”, Kansan Uutiset 14.7.1995. 646 ”Professori Jyränki haluaa selvityksen Pertti Salolaisen tuplapal- 23.9.1989. 703 ”Oikeusasiamies määräsi Syväsalmen syytteeseen ilmaisista 736 ”Kokoomuksella väärä viiteryhmä”, Ilta-Sanomat 14.7.1995. kasta”, Ilta-Sanomat 17.2.1989. 675 ”Kansan palvelija”, Suomen Kuvalehti 13.7.1990. matkoista”, Helsingin Sanomat 31.1.1995. 737 ”Ei isänmaan vaan aatteen puolesta”, Suomen Kuvalehti 647 ”Ministerit pois yrityksistä”, Helsingin Sanomat 18.2.1989. 676 ”Johtopäätösten aika”, Helsingin Sanomat 23.3.1990. 704 ”Seppälä pitää oikeusasiamiehen lahjussyytettä käsittämättömä- 21.7.1995. 648 ”STK:n maksama lisäpalkka Salolaiselle ei ole lahjomaa”, Helsin- 677 ”Bror Wahlroos syytteeseen vientitappioista”, Helsingin Sanomat nä”, Länsi-Savo 7.4.1995. 738 ”Kaksi valintaa”, Länsi-Savo 20.7.1995. gin Sanomat 16.3.1989. 4.8.1992. 705 ”Virkamiehen etiikka”, Helsingin Sanomat 1.2.1995. 739 ”Aho haluaa oikeusasiamieheksi pätevimmän”, Länsi-Savo 649 ”Jyränki hämmästelee päätöstä”, Ilta-Sanomat 16.3.1989. 678 ”Vain huonoa jälkiviisastelua”, Ilta-Sanomat 4.8.1992. 706 ”Omatunto ja julkisuus”, Helsingin Sanomat 5.2.1995. 28.7.1995.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 465 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 466

740 ”Sdp-jäsenyys ei ole oikeusasiamiehen pätevyysvaatimus”, Ete- 768 ”Oikeusasiamies ei tutki Pirkko K. Koskisen eläkeläislausuntoa”, 798 ”Oikeuskanslerinvirasto tutkii Leppien ja Vuorien huvilakaupan 826 ”Vähäväkisten suojelusenkeli”, Etelä-Suomen Sanomat lä-Suomen Sanomat 6.8.1995. Helsingin Sanomat 13.12.1995. veronkierron”, Helsingin Sanomat 31.1.1997. 11.12.2001. 741 ”Ahtisaari ei usko oikeusasiamieheksi löytyvän sitoutumatonta”, 769 ”Demokratian tyrmäys”, Helsingin Sanomat 28.11.1995. 799 ”Apulaisoikeuskansleri tutkii Lepän ja Vuorien kesämökkikau- 827 ”Lasten psykiatriassa yhä puutteita”, Länsi-Savo 29.1.2001. Etelä-Suomen Sanomat 28.7.1995. 770 ”Äänioikeudesta”, Iltalehti 28.11.1995. pan”, Ilta-Sanomat 30.1.1997. 828 ”Oikeusturva yhä koetuksella sosiaaliturvan muutoksenhaussa”, 742 ”Sananen”, Helsingin Sanomat 31.7.1995. 771 ”Bingo Pirkko K. Koskinen”, Iltalehti 29.11.1995. 800 ”Apulaisoikeuskansleri ei syytä Leppiä ja Vuoria veronkierrosta”, Helsingin Sanomat 29.9.2002. 743 ”Oikeusasiamiehen valinta uudistettava”, Etelä-Suomen Sanomat 772 Helsingin Sanomat 28.11.1995. Helsingin Sanomat 1.2.1997. 829 ”Oikeusasiamies arvostelee yritysten lahjoja lääkäreille”, Helsin- 3.8.1995. 773 Demari 28.11.1995. 801 ”Julkinen oikeudenkäynti olisi auttanut Eeva Vuorta”, Etelä-Suo- gin Sanomat 31.12.2002. 744 ”Södermanin paikalle ei vielä tungosta”, Demari 14.7.1995. 774 ”Hurttia huumoria”, Kymen Sanomat 28.11.1995. men Sanomat 20.6.1997. 830 ”Paunio: Koulukotilasten perusoikeuksissa puutteita”, Etelä-Suo- 745 ”Oikeusasiamies haussa”, Demari 21.7.1995. 775 ”Täky, johon moni tarttui”, Etelä-Saimaa 28.11.1995. 802 ”Oikeusasiamies Lehtimaja: Ilkka ja Eeva Vuorta olisi pitänyt men Sanomat 12.1.2003. 746 ”Se olisi kansainvälinen skandaali”, Demari 24.7.1995. 776 ”Ei sukupolvien sotaa”, Iltalehti 28.11.1995. syyttää veropetoksesta”, Helsingin Sanomat 20.6.1997. 831 ”Oikeusasiamies antaisi lapsille lisää päätösvaltaa”, Etelä-Suomen 747 ”Oikeusasiamiehen ei tarvitse olla oikeamielinen”, Iltalehti 777 ”Pirkko K. Koskinen ja eläkeläiset”, Helsingin Sanomat 803 ”Lehtimaja puhdistaa ilmaa”, Etelä-Suomen Sanomat 24.6.1997. Sanomat 20.2.2003. 21.8.1995. 28.11.1995. 804 ”’En voi alistua uhriksi’”, Eeva 8.8.1997. 832 ”Salailu pois lastensuojelusta”, Helsingin Sanomat 14.2.2006. 748 ”Puhakka ei torju oikeusasiamiesehdokkaiden tenttiä”, Ete- 778 ”Piru vieköön, mitään en kadu”, Ilta-Sanomat 29.11.1995. 805 ”Vuoren pyykkäri”, Apu 8.8.1997. 833 ”Paunio: Kunta ei saa asettaa eurorajoja vammaiskuljetuksille”, lä-Suomen Sanomat 9.8.1995. 779 ”Julkisuus on oikeusasiamiehen tehokkain työkalu”, Helsingin 806 ”Miten minä itseni hirrestä päästän”, Suomen Kuvalehti Helsingin Sanomat 25.2.2004. 749 ”Sdp ei puolla yhteistä kuulemista”, Etelä-Suomen Sanomat Sanomat 1.6.1997. 15.8.1997. 834 ”Oikeusasiamies: Myös pyörätuolilla on päästävä äänestyspaikal- 8.9.1995. 780 ”Apulaisoikeusasiamiehen paikka menossa naiselle”, Etelä-Suo- 807 ”Kaikki kääntyi toisin päin”, Etelä-Suomen Sanomat 20.8.1997. le”, Länsi-Savo 19.5.2004. 750 ”Sdp tarjoaa Kivivuorta oikeusasiamieheksi”, Etelä-Suomen Sano- men Sanomat 17.11.1995. 808 ”Pohtiko Vuori omiaan?”, Etelä-Suomen Sanomat 22.8.1997. 835 ”Syömishäiriöinen nuori odotti hoitoa seitsemän kuukautta”, mat 15.9.1995. 781 ”’Kolmas oikeusasiamies olisi tarpeen’”, Etelä-Suomen Sanomat 809 ”Hämminki ja Hemminki”, Suomen Kuvalehti 29.9.1997. Etelä-Suomen Sanomat 10.6.2009. 751 ”Antti Kivivuori nousemassa oikeusasiamieheksi”, Länsi-Savo 22.11.1995. 810 ”’Ei syytettä voi nostaa varmuuden vuoksi’” Suomen Kuvalehti 836 ”Oikeusasiamies Paunio: Iän perusteella ei saa sulkea hammas- 15.9.1995. 782 ”Jonkka ylivoimaisesti apulaisoikeusasiamieheksi”, Etelä-Suomen 29.9.1997. hoidosta”, Helsingin Sanomat 9.2.2004. 752 ”Eduskunta tenttasi oikeusasiamieheksi haluavat”, Etelä-Suomen Sanomat 3.6.1998. 811 ”Oikeudenkäynnissä selvitetään totuus”, Suomen Kuvalehti 837 ”Oikeusasiamies Paunio vaatii viranomaisilta toimia perheväki- Sanomat 22.9.1995. 783 ”En ole Batman”, Suomen Kuvalehti 17.1.1997. 12.9.1997. vallan kitkemiseksi”, Helsingin Sanomat 18.6.2003. 753 ”Lauri Lehtimaja vahvimmilla”, Etelä-Suomen Sanomat 22.9.1995. 784 ”Minua ei ole edes pyydetty vapaamuurareihin”, Ilta-Sanomat 812 ”Presidentti toivoo Eeva Vuoren vetävän omat johtopäätöksen- 838 ”Oikeusasiamies: Perusoikeuksien loukkauksista rahallinen 754 ”Kivivuorta tentattiin eniten – porvarileiri tyytymätön”, Län- 30.9.1995. sä”, Etelä-Suomen Sanomat 21.8.1997. korvaus”, Helsingin Sanomat 20.5.2006. si-Savo 22.9.1995. 785 ”Lehtimaja pyysi KRP:tä tutkimaan P-S:n vesioikeuden keskitys- 813 ”Vuori harkitsee vakavasti eroa”, Etelä-Suomen Sanomat 22.8.1997. 839 ”Mäntyharju sai moitteita vanhusten hoidosta”, Länsi-Savo 755 ”Porvarit päätyivät Lehtimajaan”, Etelä-Suomen Sanomat tä”, Etelä-Suomen Sanomat 28.8.1996. 814 ”’Vuori-tapaus olisi pitänyt puida oikeudessa’”, Ilta-Sanomat 23.5.2006. 23.9.1995. 786 ”Kemijoki Oy kiistää kestittäneensä liikaa”, Ilta-Sanomat 29.8.1996. 2.8.1997. 840 ”Oikeusasiamies selvittää vanhusten hoidon epäkohtia”, Helsin- 756 ”’Ei sosiaalidemokratia ole synti eikä häppee’”, Ilta-Sanomat 787 ”Oikeusasiamies vaatii virkamiehiltä entistä parempaa arvostelu- 815 ”Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki patistaa Eeva Vuorta gin Sanomat 31.3.2009. 23.9.1995. kykyä”, Helsingin Sanomat 16.12.1997. jäämään sivuun KKO:sta”, Etelä-Suomen Sanomat 26.8.1997. 841 ”Vanhukset tarvitsevat hoitolain”, Helsingin Sanomat 757 ”Uusi oikeusasiamies yllättyi valinnastaan”, Helsingin Sanomat 788 ”Kemijoki Oy:n kestitysten tutkinta paisuu”, Etelä-Suomen Sano- 816 ”Eeva Vuoren eropaineet kasvavat”, Ilta-Sanomat 21.8.1997. 12.9.2009. 23.9.1995. mat 14.1.1997. 817 ”Menettelytavat korostuvat USA:ssa”, Etelä-Suomen Sanomat 842 ”Lääninhallitukset: Vanhusten hoidossa on pahoja puutteita”, 758 ”Uusi oikeusasiamies lupaa olla pienen ihmisten puolella”, Ilta- 789 ”Syyte kolmelle Pohjois-Suomen vesioikeuden jäsenelle”, Ete- 5.10.1995. Helsingin Sanomat 9.9.2009. lehti 23.9.1995. lä-Suomen Sanomat 11.12.1997. 818 ”Kauppaneuvos Salminvuolle syyte törkeän lahjoman ottamises- 843 ”Oikeusasiamies takaisi lailla vanhuksille riittävästi hoitajia”, 759 ”Opaskoiraksi muutosten tielle”, Helsingin Sanomat 24.9.1995. 790 ”KKO kumosi kestitysjutun tuomiot”, Länsi-Savo 25.3.2000. ta”, Etelä-Suomen Sanomat 12.12.1995. Etelä-Suomen Sanomat 19.2.2010. 760 ”Oikeusasiamiehemme – juridiikan Ahtisaari”, Helsingin Sano- 791 ”Oikeusasiamies ei metsästä virkamiesten päänahkoja”, Helsin- 819 ”Sammon johtajille tuomiot Vantaan lahjusjutussa”, Helsingin 844 ”Rusi kanteli vakoilututkimuksista”, Helsingin Sanomat 5.8.2003. mat 27.9.1995. gin Sanomat 30.8.1996. Sanomat 3.7.1998. 845 ”Nyt etsitään vuotaja”, Apu 11.6.2004. 761 ”Tasa-arvon vahti ottaa kantaa”, Helsingin Sanomat 4.2.1994. 792 ”Tuomareiden oikeusvalvonta määriteltävä jo perustuslaissa”, 820 ”Lehtimaja ei jatka oikeusasiamiehenä”, Etelä-Suomen Sanomat 846 ”Rusin ja Rehnin kirja hyökkää rajusti supoa vastaan”, Etelä-Suo- 762 ”Konstikas yötyökielto veti tutkijaksi”, Helsingin Sanomat Etelä-Suomen Sanomat 1.10.1996. 23.10.2001. men Sanomat 16.9.2003. 18.12.1992. 793 ”Tuomarin varottava vapaamuurariveljiä”, Etelä-Suomen Sanomat 821 ”Huippujuristissa ripaus anarkistia”, Etelä-Suomen Sanomat 847 ”Alpo Rusi syyttää suojelupoliisia poliittisesta salaliitosta”, Hel- 763 ”Apulaisoikeusasiamies ryhtyy opiskelijatytöksi”, Ilta-Sanomat 15.11.1996. 16.11.2005. singin Sanomat 16.9.2003. 25.11.1995. 794 ”Luottamus oikeusjärjestelmään ei palaudu ilman tehokeinoja”, 822 ”Viisi ehdolla eduskunnan oikeusasiamieheksi”, Länsi-Savo 848 ”Alpo Rusi hakee hyvitystä”, Etelä-Suomen Sanomat 17.9.2003. 764 ”Ehdotus eläkeläisten äänioikeuden poistosta tuomittiin”, Hel- Etelä-Suomen Sanomat 31.12.1997. 3.11.2001. 849 ”Krp tutkii, kuka vuosi Rusi-tutkinnan julkisuuteen”, Helsingin singin Sanomat 28.11.1995. 795 ”Leppä kanteli Vuoresta oikeusasiamiehelle”, Etelä-Suomen 823 ”Paunio hiuksenhienosti kärkeen”, Etelä-Suomen Sanomat Sanomat 5.6.2004. 765 ”Hietala pitää Pikko K. Koskisen äänestyskäsityksiä järjettömi- Sanomat 7.3.1997. 17.11.2001. 850 ”Rusi-vuototutkimus keskittyy poliitikkoihin ja virkamiehiin”, nä”, Demari 27.11.1995. 796 ”KKO käsittelee uudelleen valitusluvat Matintalo-jutussa”, Ete- 824 ”Pauniosta eduskunnan oikeusasiamies”, Etelä-Suomen Sanomat Helsingin Sanomat 8.6.2004. 766 ”Piru vieköön, mitään en kadu”, Ilta-Sanomat 29.11.1995. lä-Suomen Sanomat 23.3.1997. 28.11.2001. 851 ”Nevalan madonluvut”, Apu 6.5.2005. 767 ”Ehdotus eläkeläisten äänioikeuden poistosta tuomittiin”, Hel- 797 ”Syyteharkinta perustuu lakiin eikä yleiseen mielipiteeseen”, 825 ”Vähäväkisten suojelusenkeli”, Etelä-Suomen Sanomat 852 ”Ylen tv-uutiset: Itälän epäillään vuotaneen Rusi-tutkinnasta”, singin Sanomat 28.11.1995. Etelä-Suomen Sanomat 28.3.1997. 11.12.2001. Etelä-Suomen Sanomat 13.1.2005.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 467 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1920—2020 468

853 ”Itälän uskotaan vuotaneen Rusin vakoiluepäilystä”, Länsi-Savo 881 ”Oikeuksia loukataan jatkuvasti”, Helsingin Sanomat 11.1.2011. 910 ”Sipilä sai erävoiton jääviyskohussa”, Etelä-Suomen Sanomat 13.1.2005. 882 ”30 päivää eristyksissä”, Ilta-Sanomat 16.3.2011. 2.2.2017. 854 ”Moraalisesti minä toimin oikein”, Ilta-Sanomat 14.1.2005. 883 ”Koulukodin karu arki paljastui”, Helsingin Sanomat 31.8.2018. 911 ”JSN moitti Sipilää ja poliittista ilmapiiriä”, Helsingin Sanomat 855 ”Supo ei vuotanut Rusi-asiaa julkisuuteen”, Helsingin Sanomat 884 ”Ikäviä yllätyksiä tarkastuksissa”, Kaleva 1.9.2018 https://www. 24.3.2017. 18.1.2005. kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/ikavia-yllatyksia-tarkastuksis- 912 ”Apulaisoikeuskansleri arvostelee Sipilää”, Helsingin Sanomat 856 ”Supo kohteli Rusia lainmukaisesti”, Helsingin Sanomat 4.2.2005. sa/803701/ 21.4.2017. 857 ”Rusin kantelu kariutui”, Etelä-Suomen Sanomat 4.2.2005. 885 ”Lapsen ääni kuuluu vastedes paremmin”, Savon Sanomat 913 ”Suvivirren kaksi säkeistöä sopivat kouluihin”, Helsingin Sano- 858 ”Pieleen meni, lakeja rikkomatta”, Kaleva 4.2.2005. 21.9.2018. mat 8.8.2013. 859 ”Itälä syyttää keskustaa kostosta Rusi-jutussa”, Helsingin Sano- 886 ”Nuorten oma ääni kuuluviin”, Etelä-Saimaa 21.9.2018. 914 ”Suvivirsi pääsi pannasta”, Ilta-Sanomat 8.8.2013. mat 9.2.2005. 887 Psykiatrinen potilas ei päässyt edes vessaan”, Etelä-Suomen Sano- 915 ”Suvivirren viimeinen kevät?”, Ilta-Sanomat 25.3.2014. 860 ”Rusi: Kanteluni oli oikeutettu”, Etelä-Suomen Sanomat 4.2.2005. mat 12.2.2011. 916 ”Uskonnolliset juhlat saattavat kadota kouluista”, Helsingin 861 ”Rusi-jutussa kuullaan myös Pauniota ja Rehniä”, Etelä-Suomen 888 ”Yllätystarkastus paljasti kiellettyjä häkkisänkyjä”, Helsingin Sanomat 26.3.2014. Sanomat 21.7.2006. Sanomat 30.8.2018. 917 ”Suvivirsi-kohu yllätti Puumalaisen”, Helsingin Sanomat 862 ”Vakoiluepäilyjen vuoto julkisuuteen toi isot korvaukset Rusille”, 889 ”Vieraskielinen Stroke Unit törmäsi perustuslakiin”, Helsingin 4.4.2014. Helsingin Sanomat 9.11.2007. Sanomat 3.6.2010. 918 ”Suvivirren saa laulaa jatkossakin koulun juhlassa”, Helsingin 863 ”Rusin Stasi-sotkusta saamat korvaukset pienenivät”, Helsingin 890 ”Mitä ihmeen nimikummajaisia!”, Ilta-Sanomat 3.6.2010. Sanomat 26.4.2014. Sanomat 23.10.2009. 891 ”Olisipa tämä vasta alkua”, Helsingin Sanomat 3.6.2010. 919 ”Valiokunnan kuuleminen hämmentää”, Helsingin Sanomat 864 ”Oikeusasiamies: Rajamäen Rusi-lausunnot osin harkitsematto- 892 ”Ymmärtääkö kukaan Acutaa, Careaa ja Hyriaa?”, Helsingin 4.4.2014. mia”, Etelä-Suomen Sanomat 12.7.2005. Sanomat 10.10.2010. 920 ”Suvivirrestä pitää päättää demokraattisesti”, Helsingin Sanomat 865 ”Oikeusasiamies puuttui poliisin tietovuotoihin”, Helsingin 893 ”Viranomaiset ottavat liian hienoja nimiä”, Ilta-Sanomat 6.4.2014. Sanomat 7.11.2008. 11.10.2010. 921 ”Suvivirsi ei ole juridiikkaa”, Helsingin Sanomat 11.4.2014. 866 ”Oikeusasiamiehen päätös voi häätää toimittajat ja papit poliisi- 894 ”Viranomaisen on esiinnyttävä aina oikealla nimellään”, Helsin- 922 ”Laillisuusvalvojat eivät politikoi”, Helsingin Sanomat 15.4.2014. keikoilta”, Helsingin Sanomat 3.3.2009. gin Sanomat 4.10.2011. 923 ”Päiväkotien uskonnolliset tilaisuudet tutkitaan”, Helsingin 867 ”Apulaisoikeusasiamies: seurakuntalehtiä ei saa jakaa joka talou- 895 ”Kenestä tulee Vuoden selväsanainen”, Etelä-Suomen Sanomat Sanomat 23.4.2014. teen”, Helsingin Sanomat 8.6.2006. 10.9.2016. 924 ”Päiväkotien hartaushetkien laillisuus selvitykseen”, Ilta-Sano- 868 ”Asiamies sekoilee”, Maaseudun Tulevaisuus 14.6.2006. 896 https://www.kotus.fi/kielitieto/virkakieli_ja_sen_huoltaminen/ mat 24.4.2014. 869 ”Sananvapaus ahtaalla”, Kaleva 26.6.2006. vuoden_selvasanainen_-kilpailu/vuoden_selvasanainen_2016 925 ”Kiistaan hengähdystauko”, Etelä-Suomen Sanomat 26.4.2014. 870 ”Sananvapaus koskee myös kirkon lehtiä”, Helsingin Sanomat 897 https://www.kotus.fi/kielitieto/virkakieli_ja_sen_huoltaminen/ 18.6.2006. vuoden_selvasanainen_-kilpailu/vuoden_selvasanainen_2018 871 ”Myös uskonnollisia lehtiä voitava jakaa ilmaiseksi”, Maaseudun 898 ”Trendit voivat kostautua julkishallinnon nimissä”, Helsingin Tulevaisuus 26.6.2006. Sanomat 17.2.2019. 872 ”Vieraan seurakunnan tiedotteet häiritsevät”, Helsingin Sanomat 899 ”Oikeusministeriölle toinen huomautus maksullisista numerois- 19.6.2006. ta”, Etelä-Suomen Sanomat 13.1.2011. 873 ”Kotiovellani käynti on häiritsevämpi kuin lehdenjako”, Helsin- 900 ”Isoäitikirjeestä moitteet presidentti Hallbergille”, Helsingin gin Sanomat 21.6.2006. Sanomat 17.2.2011. 874 ”Seurakuntalehtiä ei voi rinnastaa mainoksiin”, Helsingin Sano- 901 ”Laki voitti tunteen”, Helsingin Sanomat 17.2.2011. mat 15.6.2006. 902 ”Missä pilkkaajat istuvat”, Apu 24.2.2011. 875 ”Oikeusasiamies kehottaa jakamaan seurakuntalehdet vain seu- 903 ”Oikeusasiamies: KKO:n aulaa saa kuvata”, Länsi-Savo 22.12.2011. rakuntalaisille”, Helsingin Sanomat 25.4.2009. 904 ”Eduskunnan turvallisuusosasto sai kovat nuhteet”, Helsingin 876 ”Poliisin toiminnasta Smash Asemissa virtaa kanteluja”, Ete- Sanomat 27.4.2018. lä-Suomen Sanomat 14.9.2006. 905 ”Oliko pääministeri esteellinen?”, Helsingin Sanomat 29.11.2016. 877 ”Mielenosoitus poiki yli 60 kantelua”, Länsi-Savo 7.2.2007. 906 ”Pääministeri Sipilä sai puhtaat paperit”, Helsingin Sanomat 878 ”Poliisille moitteita Smash Asemista”, Etelä-Suomen Sanomat 2.2.2017. 29.11.2007. 907 ”Oikeusasiamies: Juha Sipilä ei ollut esteellinen Terrafame-pää- 879 ”Petri Jääskeläinen valittiin uudeksi oikeusasiamieheksi”, Ete- töksessä”, Ilta-Sanomat 2.2.2017. lä-Suomen Sanomat 2.12.2009. 908 ”PS”, Lapin Kansa 2.2.2017. 880 ”Uusi oikeusasiamies arvostelee viranomaispäätösten venymis- 909 ”Oikeusasiamies asetti Katera-kohun mittasuhteisiin”, Savon tä”, Helsingin Sanomat 28.12.2009. Sanomat 2.2.2017.

SATA VUOTTASATA LAILLISUUSVALVONTAA JA OIKEUSTURVAA 469 Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa För hundra år sedan inledde riksdagens justitie- Suomessa 100 vuotta sitten. Miten muodollis-ju- ombudsman sin verksamhet i Finland. Hur gick ridisesta laillisuusvalvojasta kehittyi kansalais- ja det till när JO:s tillsyn utvecklades från en formell, Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 oikeusasiamies Eduskunnan perusoikeuskeskeinen viranomaistoiminnan juridisk laglighetskontroll till en medborgar- och ohjaaja? Mitä odotuksia eduskunnalla ja kansan- grundrättighetscentrerad styrning av myndig-

mediernas perspektiv.

ISBN 978-951-37-7717-3 KL 04