DOCSLIB.ORG

Lain Vartiossa Poliisi Suomen Politiikassa 1917-1948 Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Societas Historica Finlandiae

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Lain Vartiossa Poliisi Suomen Politiikassa 1917-1948 Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Societas Historica Finlandiae Tuija Hietaniemi Lain vartiossa Poliisi Suomen politiikassa 1917-1948 Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Societas Historica Finlandiae Historiallisia Tutkimuksia 166 Tuija Hietaniemi Lain vartiossa Poliisi Suomen politiikassa 1917-1948 SHS • Helsinki • 1992 Tutkimus on otettu julkaistayaksi Suomen Historiallisen Seuran sarjassa Historiallisia Tutkimuksia Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan 18.12.1991 antaman painatusluvan perusteella. Kannen suunnittelu: Tuija Hietaniemi Kannen kuva: Ratsupoliisi Helsingin Kauppatorilla 1926, osa Sakari Pälsin valokuvasta. Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat. ISSN 0073-2559 ISBN 951-8915-57-1 Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 1992 Alkusanat Jouduin ensi kerran tekemisiin poliisin kiehtovan historian kanssa 1980-luvun alussa työskennellessäni professori Heikki Ylikankaan tut- kimusapulaisena. Tästä oivasta opista rekrytoiduin silloisen apulaispo- liisimestari Viljo Lehkosen aloitteesta Helsingin poliisilaitokselle kokoa- maan pääkaupungin poliisin historiaa koskevaa aineistoa. Poliisin tur- vallisissa suojissa perehdyin kansainvälisestikin katsoen tavattoman vi- vahteikkaaseen aiheeseeni ja sain suotuisan tilaisuuden toteuttaa työn ensi vaiheet akateemisena opinnäytteenä. Tutkimukseni olen saattanut val- miiksi Helsingin yliopiston poliittisen historian assistentuurin turvin. Esitän täten lämpimät kiitokseni kaikille niille, jotka ovat olleet luo- massa niin henkisiä, materiaalisia kuin taloudellisiakin edellytyksiä työl- leni. Kenenkään myötävaikutus ei jää toisen varjoon. Tapiolassa helmikuulla 1992 Tuija Hietaniemi 5 Sisällys I POLIISI, POLITIIKKA JA POLIISIPOLITIIKKA 11 1. Instituution synty 11 2. Poliisipolitiikan elementtejä 23 3. Tutkimuksen ulottuvuudet 34 II SUOMALAINEN POLIISIPOLITIIKKA ETSII SUUNTAANSA 1917-1927 38 4. Kysymys järjestysvallasta 1917 38 Järjestyslaitokset ja senaatin laillistamispyrkimykset 38 Porvarillisten järjestysyksiköitten kehitys 44 Järjestysvalta umpikujassa 49 5. Tavoitteena määrävahva poliisi — vuosien 1918-1919 poliisipoli- tiikka 55 Kansalaissodan jälkeiset organisaatiojärjestelyt 56 Miehistöpolitiikan kysymyksiä 60 6. Poliisi ja suojeluskunnat 68 Suojeluskunnat poliisitoimen rinnakkaisorganisaationa 69 Ratkaisu miehistöpolitiikan ongelmiin: poliisi maalaisvaltaistuu 75 7. Kysymys poliisitoimen uudistuksesta 1922-1923 78 Sisäasiainministeri Ritavuori ja poliisipolitiikka 78 Kallion leikkaukset — suuntaa uudenlaiselle poliisipolitiikalle 83 Valtionpoliisisuunnitelma 88 Asetus poliisitoimesta 94 Poliisiorganisaation uudistukset 97 Poliisikoulutuksen asema vakiinnutetaan 99 8. Suojeluskunnat ja poliisitoiminta 1920-luvun puolivälissä 101 7 9. Etsivä keskuspoliisi 1920-luvun poliisihallinnossa 103 10. Sosialidemokraattinen hallitus ja Etsivä keskuspoliisi 107 11. Keskustelu huliganismista ja rikollisuudesta 110 Sosialidemokraattinen hallitus ja poliisitoiminnan uudistukset 112 Maaherrat järjestystä tehostamassa 115 Huliganismia vastaan 117 12. Suuntia 121 III KESKITTYVÄ POLIISITOIMI 1927-1939 126 13. Ajatus itsenäisestä poliisireservistä syntyy 126 14. Poliisi ja suojeluskunnat 1929-1930 kriisissä 134 Järjestysvalta ja vasemmistolevottomuudet 134 Oikeistoliikehdinnän vaikutus suojeluskuntien asemaan poliisi- reservinä 142 15. Poliisinyrkin synty 1930-1933 151 Liikkuva poliisikomennuskunta perustetaan 151 Poliisitarkastajat 155 Kriisivuosien miehistöpolitiikkaa: suojeluskunnat syrjäytyvät 156 Aseellisen selkkauksen uhka ja Liikkuvan poliisikomennuskun- nan vahvistaminen 159 Poliisi ja Mäntsälän selkkaus 161 Poliisinyrkkiä vahvistetaan 167 Henkilönvaihdoksia poliisijohdossa 170 Liikkuvan poliisikomennuskunnan vahvistaminen poliittisena kysymyksenä 171 16. Poliisiasiain neuvottelukunta ja Liikkuvan poliisikomennuskunnan vahvistaminen 175 Poliisi ja oikeistoradikalismi 184 Vielä muutoksia poliisijohdossa 187 Sotilaallistuva ja ammatillistuva poliisi 191 Suojeluskuntien asema vakiintuu 194 17. 1930-luvun lopun poliisi 196 Rikospoliisia uudistetaan 199 18. Voimia 202 IV POLIISI KOTIRINTAMALLA 206 19. Järjestysvalta etsii paikkaansa 206 Poliisin kriisivalmiussuunnitelmat 207 8 Poliisi talvisodassa 208 Välirauhan ajan ratkaisuja 214 20. Jatkosota: organisaatio arvioidaan uudelleen 219 Jatkosodan poliisinyrkki 221 Muita ratkaisuja poliisitoiminnan tehostamiseksi 226 Poliisiorganisaation sodanajan kehittelyä 230 V POLIISI 1940-LUVUN POLIITTISESSA MUUTOKSESSA 235 21. Sodasta rauhaan 235 Liikkuvan poliisivoiman vahvistaminen ja sen syyt 235 Valtiollinen poliisi 245 22. Puhdistuksen suuntia 246 Kommunisti sisäministerinä 247 Miehistöpolitiikan ongelmia 251 Muutoksia poliisijohdossa 253 Vapaaehtoisvoimat poliisin apuna 256 Kommunistit poliisivoimissa 257 23. Pelon vuosi 261 Gabrielssonin »sota» 267 Ratkaisujen aika 273 24. Tekijät ja tehtävät 278 Kuviot 282 Taulukot 286 Lähdeviitteissä esiintyvät lyhenteet 297 Lähteet 298 English Summary 306 Hakemisto 317 9 I Poliisi, politiikka ja poliisipolitiikka 1. Instituution synty Poliisi on itsenäisenä hallintolaitoksena varsin nuori ilmiö. Se alkoi löy- tää ensimmäisiä muotojaan 1700-luvun puolella, mutta vakiintui valtio- koneiston selväpiirteiseksi osaksi vasta 1800-luvulla. Lähteistä ei ennen 1700-luvun puoliväliä ole löydettävissä tapausta, jossa poliisilla tarkoi- tettaisiin tietyn henkilökunnan omaavaa hallintoelintä.' Poliisitoiminnan alkuvaiheita koskeva tutkimus on joutunut askaroi- maan poliisi-käsitteen määrittelemisen parissa, kun mitään poliisiksi kut- suttua laitosta ei ollut olemassa, vaan sanalla tarkoitettiin laajaa ja jat- kuvasti muuttuvaa hallintotehtävien joukkoa. Roomalaisen oikeuden vai- kutuspiiriin kuuluvissa maissa sana sai vähitellen sisäistä hallintoa, hy- vinvointia, suojelua ja valvontaa tarkoittavan sisällön. 18. vuosisadan alun Ranskassa se tarkoitti kaupungin hallintoa ja sitä tasapainoa, joka tämän kautta saavutettiin. Englannissa sana oli sen sijaan täysin tunte- maton aina 18. vuosisadan puoliväliin saakka, jolloin sitä ryhdyttiin käyt- tämään ranskalaisten tapaan.2 Poliisi-instituution uloimmat alkujuuret juontavat 16. ja 17. vuosi- sadan Ranskasta. Pariisiin virranneen väenpaljouden paineessa Châte-let'hen perustettiin erityinen lieutenant général de police -niminen virka, jonka haltija hoiti moninaisia hallintotehtäviä sekä toimi tuomarina.3 1 Ks. erityisesti Alan Williams, The Police of Paris, 1718-1789 (Louisiana 1979), 5-13. 2 Cliye Emsley, Policing and its context 1750-1870 (Oxford 1983), 2-3. 3 Williams, 29, 33. 11 Myös kaupungin vartiointi liitettiin uuden virkamiehen toimialaan. Sen sijaan maaseudun teillä partioinut, ristiretkien aikaisista kuninkaallisis- ta henkivartioyksiköistä periytynyt maréchaussée oli sotaministeriön alainen .4 Poliisi alkoi saavuttaa modernia miesvahvaa, valtiojohtoista ja en- nen kaikkea politiikkaan sidottua olemustaan Ranskassa vallankumouk- sen myötä. 1796 maahan perustettiin poliisiministerin virka, jonka hal- tijan tuli »panna toimeen ankara valvonta, joka hajoittaa nurkkakun- taiset ryhmittymät, ja tehdä tyhjäksi vapautta vastaan tähdätyt salalii- tot». Tämä myyttisen aseman saanut Joseph Fouchén virasto kaikkine urkkijoineen ja vaikuttavine hallintoalueineen5 ei kuitenkaan ollut kaik- kivaltias. Napoleonin hallinto pystytti vuonna 1800 maahan sisäminis- terin alaisen prefektijärjestelmän. Hänen aloitteestaan myös vanhaa maréchausséeta korvaamaan perustetun santarmiston lukua vahvistettiin suurimmillaan aina noin 30.000 mieheen saakka. Keisari itse kehui san- tarmistoaan Napolin kuninkaalle todeten sen olevan »mitä tehokkain kei- no pitää maa rauhallisena, oikea valvontaelin, puoliksi siviili-, puoliksi sotilasviranomainen, joka on levittäytynyt yli koko maan ja laatii mitä yksityiskohtaisimpia raportteja». Santarmiston tärkeimpiä tehtäviä oli matkustavaisten valvominen. Napoleonin aikaansaannos oli niin ikään, että jo vuodesta I79I toimineet kaupunginhallinnon valitsemat poliisi- komissaarit alettiin nimittää keskushallinnossa prefektien esittämistä hen- kilöistä.6 Tuloksena oli keskusvallan varsin tiukasti kontrolloima jär- jestelmä. Ensimmäiset virkapukuiset poliisimiehet, sergents de ville, joita al- kuunsa oli satakunta, ilmestyivät Pariisin kaduille maaliskuussa I829 Mar- tignacin maltillisen hallituksen aikana. Toimenpiteen takana oli poliisi- prefektinä tuolloin toiminut Debelleyme, joka oli hieman aikaisemmin voimakkaasti tuominnut Pariisin santarmiston liberaalien vaalivoittoa juhlineisiin mielenosoittajiin kohdistamat väkivaltaiset otteet. Debelleyme oli myös sitä mieltä, että poliittinen valvonta oli saanut liian keskeisen sijan poliisitoiminnassa.7 Poliittisten mullistusten aiheuttamia lyhyitä 4 Emsley, 12-14. 5 Ks. esim. Jean Tulard, Le mythe de Fouché, teoksessa L'Etat et sa police en Fran- ce 1789-1914 (Genève 1978), 27-34. 6 Emsley, 33-34, 40-42; Thomas R. Forstenzer, French provincial police and the fall of the second republic (Princeton 1981), 56-57; Roger Price, Techniques of repres- sion: the control of popular protest in mid-nineteenth-century France, Historieal Journal 1982, 864; P.J. Stead, The Police of Paris (London 1957), 45-46. Emsley, 57-58. 12 katkoja lukuun ottamatta tämä luonteenomaisesti siviilihallinnollinen or- ganisaatio osoittautui vakaaksi. Vuonna I870 Pariisin kaupunkipoliisi- voima oli jo 3.864 miehen vahvuinen.' Kuusi kuukautta Pariisin mitoiltaan vaatimattoman aloitteen jälkeen Lontooseen perustettiin kooltaan paljon vaikuttavampi virkapukuinen poliisivoima. Englannissa ajatus yhtenäisestä poliisivoimasta oli
Load more

Recommended publications
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • JU Suomi Ja Puola Opt.Pdf (11.47Mt)
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. Suomen Historiallinen Seura Raimo Pullat Suomi ja Puola Suhteita yli Itämeren 1917-1941 Helsinki 1997 IIII IIIIIIIIII III 10111101111 I IIIIIIIIIIIIIIIII 103 025 8262 Käännös: Miikka Kallio Kansi: Rauno Endén ISBN 951-710-057-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 Omistan tämän teoksen vaimoni isälle, joka oli puolalainen vapaustaistelija ja sedälleni sekä kahdelle enolleni, jotka kaikki saivat dramaattisesti surmansa toisen maailmansodan aikana. Puolan suurlähettilään tervehdys teoksen lukijoille Lähes 80 vuotta sitten, kun Puola ilmestyi uudelleen Euroopan kartalle riippumattomana valtiona ja Suomi itsenäistyi, johti eräänlainen etujen yhteisyyden tunne kansamme harkitsemaan sopimusta, jota on kirjal- lisuudessa usein nimitetty "Itämeren ententeksi". Liittoa ei koskaan syntynyt. Jos niin olisi käynyt, ehkäpä alueen historiakin olisi kulkenut toisia raiteita. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan uppoutua historiallisiin kuvitelmiin. Käsillä olevan tutkielman tekijä on pyytänyt minulta al- kusanoja teokseensa, ja sen johdosta haluan todeta, että suomalaiset ovat varmasti saaneet luettavakseen
    [Show full text]
  • Det Självständiga Finland Den Ödesmättade Stämningen
    Det Innehåll självständiga Förryskning och frihetslängtan 3 Finland Jägarna 5 Revolutionen och Hur Finland de röda gardena 7 uppnådde och Skyddskårerna och bristen på allmän ordning 9 bevarade sin Mordet på Alfred Kordelin 10 Finland blir självständigt 12 självständighet. Konfrontationen trappas upp 13 En finländsk Orsakerna till konflikten 14 Mot öppet krig 15 överlevnads- Krigets förlopp 18 Kampen om Tammerfors 19 historia De olika benämningarna på kriget 22 Krigets efterspel 24 Viktiga data i frihetskampen 26 Överbefälhavaren Utgivare Mannerheim 28 Frihetskrigets Monarki eller republik? 32 Traditionsförbund rf Ukko-Pekka Svinhufvud 33 Koulukatu 16 A Operationerna bortom 33200 Tammerfors östgränsen och i Estland 34 Freden i Dorpat 36 Original finsk text Kupp i norr – Mikko Uola ”fläskrevolutionen” 37 Skyddskårerna Översättning och försvarsandan 38 Lars Gustaf Forsman Lotta Svärd 39 Samhällsfreden i fara 40 Svensk redigering Lapporörelsen 41 Carl-Johan Hindsberg ”Ett andra frihetskrig” 43 Inför fortsättningskriget 45 Grafisk planering Från fortsättningskrig Tmi Graafisto till vsb-pakt 48 Inför nya hotbilder Bilder Litteraturkällor i urval 50 Krigsmuseet, Museiverkets bildarkiv, privata arkiv Tryckeri Priimus Paino Oy, Loimaa 2007 ISBN 978-951-97885-3-1 Förryskning och och åsidosatte därmed lan- finländare och till slut en- frihetslängtan dets egna lagstiftande or- bart ryssar utnämndes till gan. medlemmar i senaten som Under många hundra år hörde de Finländarna gjorde regeringen då kallades. År finska landskapen till Sverige som motstånd
    [Show full text]
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Reinimakiakiprogradu.Pdf
    TASAVALLAN PUOLESTA LAITTOMUUTTA VASTAAN Kansallisen Edistyspuolueen aktiivien toiminta Vapaamielisten Klubin piirissä lapuanliikkeen vuosina 1929–1932 Aki Juhani Reinimäki Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2010 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Aki Juhani Reinimäki Työn nimi – Arbetets titel – Title TASAVALLAN PUOLESTA LAITTOMUUTTA VASTAAN Kansallisen Edistyspuolueen aktiivien toiminta Vapaamielisten Klubin piirissä lapuanliikkeen vuosina 1929–1932 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia – Arbetets art – Level – Datum – Month and year – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2010 87 Tiivistelmä – Referat – Abstract Suomen tasavalta joutui kovan haasteen eteen 1930-luvun vaihteessa. Oikeistoradikalismin nousu sai aikaan tilanteen, jossa tasavaltalainen valtiojärjestys oli uhattuna. Oikeiston uhka kiteytyi kansalaisliikkeessä, jota kutsuttiin lapuanliikkeeksi. Käsittelen tutkimuksessani lapuanliikkeen aikaa, pääpiirteissään marraskuusta 1929 huhtikuuhun 1932. Kansallinen Edistyspuolue, jonka nuorsuomalaiset tasavaltalaiset olivat perustaneet joulukuussa 1918, seisoi vahvasti laillisuuden takana. Tutkimukseni pääosassa on edistyspuolueen keskeisten henkilöiden toiminta. Tässä toiminnassa korostuu pienen helsinki- läisyhdistyksen, Vapaamielisten Klubin, rooli. Edistyspuolueen poliittista perintöä
    [Show full text]
  • Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck
    Johanna Bonäs | Kommunistskräck, konservativ bondepolitik? | 2012 eller medveten reaktion Johanna Bonäs Johanna Bonäs Kommunistskräck, konservativ reaktion Kommunistskräck, eller medveten bondepolitik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 konservativ reaktion eller medveten bonde- politik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 Lapporörelsen var den enskilt största av alla de anti- kommunistiska högerrörelser som verkade i Finland under mellankrigstiden. Också på den svenskös- terbottniska landsbygden uppstod en lappovänlig front sommaren 1930. I denna lokal- och till vissa delar mikrohistoriska studie presenteras nya förkla- ringar utöver viljan att stoppa kommunismen till att bönderna på den svenskösterbottniska lands- bygden tog ställning för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget till Helsingfors i juli och genom att förespråka så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet i oktober. 9 789517 656566 Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-656-6 Foto:Bildström Johanna Bonäs (f. 1976) Filosofi e magister 2002, inom utbildningsprogrammet för nordisk historia inom fakultetsområdet för humaniora, pedagogik och teologi (Åbo Akademi). Sedan år 2003 arbetar Johanna som lärare och lärarutbildare i historia och samhällslära vid Vasa övningsskola. Hon har under den tiden varit involverad i agrarhistoriska forskningsprojekt och bland annat skrivit en historik över Österbottens svenska lantbrukssällskap. Hon har även varit medförfattare till läroböcker i historia för grundskolan. Åbo
    [Show full text]
  • The Socialist Soviet Republic of Scandinavia
    Ajalooline Ajakiri, 2015, 3 (153), 287–326 The Socialist Soviet Republic of Scandinavia Ainur Elmgren ABSTRACT Nationalist and regionalist geopolitical concepts were appropriated in the ser- vice of Communist world revolution by Finnish activists in Sweden, Finland, and Soviet Karelia. The influence of Social Democratic statesman and scholar of geopolitics, Väinö Voionmaa, can be traced in the negotiations that led to the foundation of an autonomous Karelian Labour Commune in 1921. Exiled Finnish revolutionaries persuaded the Bolsheviks that Karelia could become a stepping-stone towards revolution in Finland and Scandinavia. A greater So- cialist Soviet Republic of Scandinavia, united by cultural, geographical and eco- nomical factors, would monopolize the timber market and exercise economic power over Western Europe. The idea of a Scandinavian revolution was aban- doned along with the idea of world revolution in the mid-1920s. The last men- tions of a Soviet Scandinavia can be found in anti-Soviet propaganda long after the demise of its promoters in the Great Terror. Keywords: geopolitics, revolution, regionalism, nationalism, Scandinavia, So- viet Union, Karelian Labour Commune The pursuit of a “Greater Finland” is a well-known chapter in the history of Finnish nationalism. The Greater Finland project uniting the “tribal brothers” of Finland and Karelia, sometimes also the national irredenta of the border regions in Northern Sweden and Norway, the Kola Penin- sula and the Finno-Ugric minorities of Russia, was practically monopo- lized by right-wing intellectual movements after Finland’s independence in 1917 and the subsequent civil war.1 However, it had inspired politicians and scholars identifying as Socialist before, and it would continue to do so.
    [Show full text]
  • Jytyn Historiateos (Pdf)
    Antti Parpola Neuvotellaan • VUOSISADAN LIITTO • NEUVOTELLAAN Vuosisadan liitto KVL ja Jyty 1918−2018 SISÄLLYS Lukijalle 7 Vaatimukset kasvavat 125 Puheenjohtajan tervehdys 9 Lakkoon 125 Sadan vuoden helminauha 11 Ansiokehitys ylös! 133 Palvelukulttuuriin 135 Osa I Vailla oikeuksia ■ ■ ”Kirkon toiminnalle vieras kylkiäinen” | Puheenjohtaja Taisto Mursula 136, 139 Alussa oli inflaatio 15 Pudotus korkealta 15 Osa III Kun perustukset järkkyvät ■ ■ Puheenjohtaja Harald Dalström | Perustajat 31, 32 Romahdus 145 Pitkä mutta kapea leipä 35 Irtiotto vanhasta 145 ■ ”Att ordna sin ekonomi” 38 Lama ja konkurssi 150 Patriarkaalista edunvalvontaa 42 Uusi alku 155 ■ ■ ■ Puheenjohtaja Zachris Castrén | Avustettuna hautaan | Kansainväliset yhteydet, osa I 47, 48, 51 ■ Puheenjohtaja Katriina Perkka-Jortikka 160 Taistelevan keskusliiton synty 53 Tavoitteena työelämän inhimillistäminen 165 Etujärjestöjen yhteiskunta 53 Työ ja työttömyys 165 ■ ■ Sihteeri Eino Waronen | Puheenjohtaja Knut Furuhjelm 61, 63 ■ Vaikea viestintä, tuloksellinen tutkimus 172 ”Kuinka suuressa kuopassa ollaan?” 65 Toive paremmasta 172 ■ ■ ■ Puheenjohtaja Alex Danielson | Puheenjohtaja Akseli Linnavuori | Pieni kömmähdys 68, 73, 75 Liudentuva kuntasektori 179 Neuvotteluosapuolena 83 Vanha KVL, nuori Jyty 179 Jokavuotinen työtaistelu 83 ■ ■ ■ Järjestäytyneen turva | Puheenjohtaja Markku Jalonen | Strategisesti 180, 184, 185 ■ Puheenjohtaja Eero Rönkä 89 Palvelut, rakenteet ja uudistukset 191 Eheytys ja hajaannus 90 ■ ■ Puheenjohtaja Merja Ailus | Kansainväliset yhteydet, osa II 192,
    [Show full text]
  • Introduction
    Notes Introduction 1This study uses ‘Estonian Veterans’ League’ as the most practical translation of the Eesti Vabadussõjalaste Liit (‘Veterans’ League of the Estonian War of Independence’). The popular term for a Veterans’ League member was vaps (plural: vapsid), or vabs, derived from vabadussõjalane (‘War of Independence veteran’). This often appears mistakenly capitalized as VAPS. A term for the Veterans frequently found in historical literature is ‘Freedom Fighters’, the direct translation of the German Freiheitskämpfer. Another unsatisfactory translation which appears in older literature is ‘Liberators’. It should be noted that until 11 August 1933 the organization was formally called Eesti Vabadussõjalaste Keskliit (‘The Estonian War of Independence Veterans’ Central League’). 2 Ernst Nolte, The Three Faces of Fascism (London, 1965), p. 12. 3 Eduard Laaman, Vabadussõjalased diktatuuri teel (Tallinn, 1933); Erakonnad Eestis (Tartu, 1934), pp. 54–62; ‘Põhiseaduse kriisi arenemine 1928–1933’, in Põhiseadus ja Rahvuskogu (Tallinn, 1937), pp. 29–45; Konstantin Päts. Poliitika- ja riigimees (Stockholm, 1949). 4 Märt Raud, Kaks suurt: Jaan Tõnisson, Konstantin Päts ja nende ajastu (Toronto, 1953); Evald Uustalu, The History of Estonian People (London, 1952); Artur Mägi, Das Staatsleben Estlands während seiner Selbständigkeit. I. Das Regierungssystem (Stockholm, 1967). 5 William Tomingas, Vaikiv ajastu Eestis (New York, 1961). 6 Georg von Rauch, The Baltic States: The Years of Independence 1917–1940 (London, 1974); V. Stanley Vardys, ‘The Rise of Authoritarianism in the Baltic States’, in V. Stanley Vardys and Romuald J. Misiunas, eds., The Baltic States in War and Peace (University Park, Pennsylvania, 1978), pp. 65–80; Toivo U. Raun, Estonia and the Estonians (Stanford, 1991); John Hiden and Patrick Salmon, The Baltic Nations and Europe: Estonia, Latvia & Lithuania in the Twentieth Century (London, 1991).
    [Show full text]
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Julkaisut 1834–2008
    SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää Johdanto Kai Häggman Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1209, Tieto ISBN 978-952-222-066-0 ISSN 0355-1768 www.finlit.fi Taitto Kari Hyötyläinen Painotyö Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2009 Sisällys Kai Häggman Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat 6 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008 Luettelon käyttäjälle 20 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 22 Suomi 102 Kalevalaseuran vuosikirja 137 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 139 Studia Fennica 142 Tietolipas 151 Ylioppilasaineita 162 Kansanelämän kuvauksia 164 Kotiseudun murrekirjoja 168 Folklore 169 Totta ja tarua 172 Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita 174 Sarjojen ulkopuolella ilmestyneet teokset 177 AV-aineisto 189 Suomen Historiallisen Seuran sarjat Historiallinen Arkisto 192 Historiallisia Tutkimuksia 194 Studia Historica 197 Bibliotheca Historica 198 Studia Biographica 203 Tekijähakemisto 205 Teoshakemisto 235 Kai Häggman KIRKKAAMPI KIELI JA SELKEÄMMÄT KUVAT 175 vuotta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannustoimintaa Kustannusalan erityispiirre on pitkäikäisyys. Eurooppalaiset kirja-alan yritykset esittelevät ylpeinä perinteitään ja myös pohjoismaiden suurimpien kustanta- moiden juuret ulottuvat lähes poikkeuksetta 1800-luvulle. Lääkäripiireissä pit- kän iän salaisuutena pidetään idealistista elämänasennetta ja useimmat menes- tyneet
    [Show full text]
  • Anti-Fascism in a Global Perspective
    ANTI-FASCISM IN A GLOBAL PERSPECTIVE Transnational Networks, Exile Communities, and Radical Internationalism Edited by Kasper Braskén, Nigel Copsey and David Featherstone First published 2021 ISBN: 978-1-138-35218-6 (hbk) ISBN: 978-1-138-35219-3 (pbk) ISBN: 978-0-429-05835-6 (ebk) Chapter 5 ‘Make Scandinavia a bulwark against fascism!’: Hitler’s seizure of power and the transnational anti-fascist movement in the Nordic countries Kasper Braskén (CC BY-NC-ND 4.0) This OA chapter is funded by the Academy of Finland (project number 309624) 5 ‘MAKE SCANDINAVIA A BULWARK AGAINST FASCISM!’ Hitler’s seizure of power and the transnational anti-fascist movement in the Nordic countries Kasper Braskén On a global scale, Hitler’s seizure of power on 30 January 1933 provided urgent impetus for transnational anti-fascist conferences and rallies. One of the first Eur- opean, but almost completely overlooked major conferences was organised in Copenhagen in mid-April 1933 in the form of a Scandinavian Anti-Fascist Con- ference. This formed a transnational meeting point of European and especially Scandinavian workers and intellectuals that provided an important first response to developments in Germany. The chapter will use the Scandinavian conference as a prism to look back at anti-fascist activism in the Nordic countries during the preceding years, and to then follow its transformation after 1933. It will contribute to the global analysis of the transition period of communist-led anti-fascism from the sectarian class-against-class line to the inception of the popular front period in 1935. What were these largely overlooked, first anti-fascist articulations in Europe, and how were they connected to the rising transnational and global anti-fascist mobi- lisation coordinated in Paris and London? As we shall see, on the one hand Hitler’s seizure of power vitalised anti-fascism in Scandinavia but paradoxically, on the other, it further sharpened the communist critique of reformist social democracy and empowered social democratic anti-communism.
    [Show full text]