SUOMEN LINJA 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 1 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 2 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 3 3.10.2017 8.02 © Paavo Väyrynen ja Suomen linja ry 2017 2. painos ISBN 978-952-93-9517-0 Painopaikka: Bookwell Digital Oy, Juva 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 4 3.10.2017 8.08 SISÄLLYS SAATTEEKSI .............................................................................. 7 LUKIJALLE ................................................................................ 11 I KANSAKUNTA SYNTYY JA KASVAA ITSENÄISYYTEEN ........ 21 II SUOMI JAKAUTUU, EHEYTYY JA LÖYTÄÄ LINJANSA 1917–1967 ............................................................................ 45 III KYLMÄN SODAN KAUDESTA UUTEEN EUROOPPAAN 1967–2017 ............................................................................ 88 1. Urho Kekkosen viimeiset vuosikymmenet ...................... 99 2. Mauno Koiviston linja kylmän sodan kaudella ................ 139 3. Mauno Koiviston linja uudessa Euroopassa .................... 183 4. Suomi Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen linjalla ........... 227 5. Suomi Sauli Niinistön linjalla .......................................... 276 IV KANSAKUNTA – IHMISKUNTA 2017–2067 .......................... 339 LOPUKSI .................................................................................... 373 KIRJALLISUUS .......................................................................... 385 031017_Suomen_linja_2017.indd 5 3.10.2017 8.02 031017_Suomen_linja_2017.indd 6 3.10.2017 8.02 SAATTEEKSI Tämän kirjan ensimmäinen painos ilmestyi Kustannusosa- keyhtiö Paasilinnan kustantamana helmikuussa 2014. Suurin osa teoksesta on säilyttänyt ajankohtaisuutensa. Alkupuoli käsitteli Suomen historiaa keskiajalta viime vuo- siin saakka. Sen avulla on mahdollista ymmärtää Suomen ny- kyistä poliittista elämää ja ennakoida tulevaa. Toiseen painok- seen tätä osiota ei ollut tarpeen mitenkään muuttaa. Kirjan loppuosa ”Kansakunta – ihmiskunta” käsitteli tule- vaisuutta jopa puolen vuosisadan päähän. Sekään ei ole menet- tänyt ajankohtaisuuttaan – pikemmin päinvastoin. Viime vuo- sien kehitys on korostanut kansallisvaltioiden merkitystä, mut- ta se on tuonut esiin myös ihmiskuntapolitiikan tärkeyden. Kirjan vuonna 2014 ilmestyessä valmistauduttiin myöhem- min keväällä järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin ja seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin. Teoksen III osan 5. luvun otsikoin tuolloin toiveikkaasti ”Suomen linjan ratkaisee Suomen kansa”. Niin ei valitettavas- ti käynyt. Euroopan parlamentin vaalit vaikuttivat Suomen sisäpoli- tiikkaan vain välillisesti. Suurin muutos oli se, että Jyrki Katainen siirtyi pääministerin 7 031017_Suomen_linja_2017.indd 7 3.10.2017 8.02 paikalta Euroopan komission jäseneksi. Kun Kokoomuksen johtoon ja pääministeriksi nousi Alexander Stubb, Suomen linja liikahti päinvastaiseen suuntaan kuin mitä olin kirjassa- ni hahmotellut. Eduskuntavaalien jälkeen olin hyvin toiveikas. Kun Keskus- ta nousi suurimmaksi puolueeksi ja kun Perussuomalaiset sel- viytyi kakkoseksi, näytti olevan mahdollista saada aikaan halli- tus, joka toteuttaisi kirjassa viitoittamaani Suomen linjaa. Toisin kuitenkin kävi. Syntyi hallitus, jossa johtavaan ase- maan nousi Kokoomus ja joka ryhtyi viemään Suomea päin- vastaiseen suuntaan. Syksyn mittaan kävi ilmi, että minulla ei ollut enää mah- dollisuutta vaikuttaa Suomen linjaan Keskustan kautta, vaikka kuuluin puolueen päätöksenteon ytimeen. Seuraavan vuoden alussa perustin Kansalaispuolueen, joka pyrkii kokoamaan yh- teen samoin ajattelevia ihmisiä yli puoluerajojen ja sitoutumat- tomien suomalaisten keskuudesta. Kansalaispuolue vaikuttaa muiden puolueiden politiikkaan pelkällä olemassaolollaan. Lisäksi se pyrkii saamaan tavoitteil- leen kannatusta valtiollisissa vaaleissa. Nyt edessä ovat kahdet valtiolliset vaalit, joissa Suomen lin- jaan voidaan jälleen vaikuttaa. Ensi tammi-helmikuussa järjestetään presidentinvaalit. Alun perin ilmoitin tukevani Sauli Niinistön uudelleenva- lintaa luottaen siihen, että hän pitää Suomen Paasikiven lin- jalla sotilaallisesti liitoutumattomana, puolueettomana maana. Vähitellen luottamukseni Niinistön linjaa kohtaan heikke- ni, ja viime kesäkuussa ilmoitin, etten voi häntä enää tukea. Heinäkuussa annoin kannattajille luvan ryhtyä keräämään kannattajakortteja mahdollista omaa ehdokkuuttani varten. Seuraavat sääntömääräiset eduskuntavaalit pidetään vuo- 8 031017_Suomen_linja_2017.indd 8 3.10.2017 8.02 den 2019 keväällä. Olen luvannut olla niissä Kansalaispuo- lueen pääministeriehdokkaana, ellen tule valituksi tasavallan presidentin virkaan. Tähän Suomen linjan toiseen painokseen olen hieman muokannut teoksen III osan 4. Ja 5. lukua. Viidettä lukua olen myös täydentänyt ja antanut sille uuden nimen: ”Suomi Sauli Niinistön linjalla”. Tämä osio poikkeaa edellisten lukujen käsittelytavasta siinä suhteessa, että mukana on dokumentaatiota yhteydenpidosta- ni Sauli Niinistön kanssa. Kaikki hänelle lähettämäni kirjoi- tukset löytyvät blogiarkistostani (paavovayrynen.fi). Kuten aikaisemmissa kirjoissani, lainaan omia sähköposte- jani ja niiden liitteitä sanasta sanaan. Niinistön viestejä selos- tan omin sanoin ja käytän niitä vain siltä osin kuin ne ovat tar- peen omieni ymmärtämiseksi. Kahdenvälisen yhteydenpitomme ja Niinistön presidentti- kauden tapahtumien valossa esitän arvioni hänen presidentti- kaudestaan. Aikaisemmin voimassa olleen perustuslain mukaan tasa- vallan presidentti johti Suomen ulkopolitiikkaa. Nykyisessä perustuslaissa määritellään, että tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Vaikka perustuslakia on muutettu, Sauli Niinistö on saa- nut vahvan otteen Suomen ulkopolitiikkaan. Itse hän on tuo- nut johtajuuttaan esiin sanomalla, että lukiessaan perustus- lain määräystä ulkopolitiikan johtojärjestelmästä hän pitää aina tauon ennen sanoja ”yhteistoiminnassa valtioneuvoston k a n s s a”. Niinistön vallankäyttö on ulottunut myös sisäpolitiikkaan. Hän on puuttunut ratkaisevalla tavalla hallituspolitiikkaan ja myös oman entisen puolueensa sisäisiin asioihin. 9 031017_Suomen_linja_2017.indd 9 3.10.2017 8.02 Vaikka Kokoomus menestyi heikosti vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa, se on noussut Sauli Niinistön presidentti- kaudella Suomen poliittisen elämän johtoon. Jos Niinistö valit- taisiin jatkokaudelle ja jos Kokoomus menestyisi hyvin myös eduskuntavaaleissa, Suomen poliittista elämää uhkaisi pitkä kokoomuslaisen ylivallan, hegemonian kausi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa se merkitsisi Suomen etenemistä kohti sotilaallista liittoutumista, Eurooppa-politii- kassa maamme itsenäisyyden kaventumista ja maahanmuutto- politiikassa avointen rajojen linjaa. Sisäpolitiikassa edessä olisi raju keskittäminen ja eriarvoisuuden kasvu. Edessämme olevat kahdet valtiolliset vaalit ratkaisevat Suo- men linjan. Keminmaalla 21.9.2017. Paavo Väyrynen 10 031017_Suomen_linja_2017.indd 10 3.10.2017 8.02 LUKIJALLE Viime vuosina olen pyrkinyt perehtymään historiaan – sekä menneisyyden tapahtumiin että historiankirjoitukseen. Ensimmäinen aikamatkani liittyi vuonna 1998 ostamamme Kemin kaupungin vanhainkodin Niemi-Niemelän historiaan. Kirjoitin siitä vuonna 2005 ilmestyneen kirjan Pohjanranta. Teoksella on vahvat kytkökset Peräpohjolan ja koko Suomen vaiheisiin. Toinen aikamatkani suuntautui oman sukuni vaiheisiin. Kun isäni täytti 100 vuotta tammikuussa 2010, kirjoitin hänes- tä teoksen Eemeli Väyrysen vuosisata. Tutkin sukujuuriani niin pitkälle kuin asiakirjat ylsivät. Tämäkin työ avasi näkymiä sekä kotiseutuni että koko maan historiaan. Viimeisimmässä kirjassani Huonomminkin olisi voinut käydä sovelsin kontrafaktuaalisen historiankirjoituksen menetelmää omaan elämääni ja toimintaani. Pohdin, kuinka olisi käynyt, jos jokin ratkaisu olisi tehty toisin. Tällä tarkastelutavalla on oikeutuksensa, sillä käytännössä päätökset tehdään usein eri vaihtoehtojen välillä. Varsinkin taloushistoriassa voidaan jäl- kikäteen arvioida tehtyjen ratkaisujen viisautta. Poliittisessa historiassa kontrafaktuaalista menetelmää on käytetty varsin 11 031017_Suomen_linja_2017.indd 11 3.10.2017 8.02 vähän. Tämä on outoa, sillä päätökset tehdään usein äänestäen ja joskus niukalla enemmistöllä. Jälkikäteen olisi hyvä pohtia, millaiseen kehitykseen vaihtoehtoinen ratkaisu olisi johtanut. Myös tulevaisuuteen suuntautuvassa päätöksenteossa tuli- si olla mukana kontrafaktuaalista otetta. Meidän tulisi punni- ta tarkkaan tarjolla olevia vaihtoehtoja ja pyrkiä ennakoimaan niiden pitkän aikavälin seurauksia. Jälkikäteen olisi tällöin mahdollista arvioida, kuka oli oikeassa ja kuka väärässä. Täl- lä tavoin voisimme parantaa poliittisen päätöksenteon laatua. Viime aikoina olen surkutellut sitä, että Suomen poliittises- ta historiasta kirjoitetut kirjat samoin kuin poliitikkojen muis- telmat ja elämäkertateokset ovat sisällöllisesti kovin ohuita ja antavat usein hyvin yksinkertaistetun tai suorastaan vääristy- neen kuvan todellisuudesta. Niiden yleinen puute on, että ne on irrotettu talouden kehityksestä, kansainvälisistä yhteyksistä ja yhteiskunnan kokonaisuudesta. Puolueiden ja poliitikkojen toimintaa tarkastellaan usein pelkkänä pelinä ja valtataisteluna. Tässä on kysymys laajemmasta ongelmasta, joka liittyy his- toriankirjoituksen pirstoutuneisuuteen. Talous- ja sosiaalihis- toria esitetään usein kokonaan irrallaan poliittisesta kehityk- sestä ja päätöksenteosta. Sama koskee koulutusta, kulttuuria ja median toimintaa.