DOCSLIB.ORG

Suomen Linja 2017

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suomen Linja 2017 SUOMEN LINJA 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 1 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 2 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 3 3.10.2017 8.02 © Paavo Väyrynen ja Suomen linja ry 2017 2. painos ISBN 978-952-93-9517-0 Painopaikka: Bookwell Digital Oy, Juva 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 4 3.10.2017 8.08 SISÄLLYS SAATTEEKSI .............................................................................. 7 LUKIJALLE ................................................................................ 11 I KANSAKUNTA SYNTYY JA KASVAA ITSENÄISYYTEEN ........ 21 II SUOMI JAKAUTUU, EHEYTYY JA LÖYTÄÄ LINJANSA 1917–1967 ............................................................................ 45 III KYLMÄN SODAN KAUDESTA UUTEEN EUROOPPAAN 1967–2017 ............................................................................ 88 1. Urho Kekkosen viimeiset vuosikymmenet ...................... 99 2. Mauno Koiviston linja kylmän sodan kaudella ................ 139 3. Mauno Koiviston linja uudessa Euroopassa .................... 183 4. Suomi Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen linjalla ........... 227 5. Suomi Sauli Niinistön linjalla .......................................... 276 IV KANSAKUNTA – IHMISKUNTA 2017–2067 .......................... 339 LOPUKSI .................................................................................... 373 KIRJALLISUUS .......................................................................... 385 031017_Suomen_linja_2017.indd 5 3.10.2017 8.02 031017_Suomen_linja_2017.indd 6 3.10.2017 8.02 SAATTEEKSI Tämän kirjan ensimmäinen painos ilmestyi Kustannusosa- keyhtiö Paasilinnan kustantamana helmikuussa 2014. Suurin osa teoksesta on säilyttänyt ajankohtaisuutensa. Alkupuoli käsitteli Suomen historiaa keskiajalta viime vuo- siin saakka. Sen avulla on mahdollista ymmärtää Suomen ny- kyistä poliittista elämää ja ennakoida tulevaa. Toiseen painok- seen tätä osiota ei ollut tarpeen mitenkään muuttaa. Kirjan loppuosa ”Kansakunta – ihmiskunta” käsitteli tule- vaisuutta jopa puolen vuosisadan päähän. Sekään ei ole menet- tänyt ajankohtaisuuttaan – pikemmin päinvastoin. Viime vuo- sien kehitys on korostanut kansallisvaltioiden merkitystä, mut- ta se on tuonut esiin myös ihmiskuntapolitiikan tärkeyden. Kirjan vuonna 2014 ilmestyessä valmistauduttiin myöhem- min keväällä järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin ja seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin. Teoksen III osan 5. luvun otsikoin tuolloin toiveikkaasti ”Suomen linjan ratkaisee Suomen kansa”. Niin ei valitettavas- ti käynyt. Euroopan parlamentin vaalit vaikuttivat Suomen sisäpoli- tiikkaan vain välillisesti. Suurin muutos oli se, että Jyrki Katainen siirtyi pääministerin 7 031017_Suomen_linja_2017.indd 7 3.10.2017 8.02 paikalta Euroopan komission jäseneksi. Kun Kokoomuksen johtoon ja pääministeriksi nousi Alexander Stubb, Suomen linja liikahti päinvastaiseen suuntaan kuin mitä olin kirjassa- ni hahmotellut. Eduskuntavaalien jälkeen olin hyvin toiveikas. Kun Keskus- ta nousi suurimmaksi puolueeksi ja kun Perussuomalaiset sel- viytyi kakkoseksi, näytti olevan mahdollista saada aikaan halli- tus, joka toteuttaisi kirjassa viitoittamaani Suomen linjaa. Toisin kuitenkin kävi. Syntyi hallitus, jossa johtavaan ase- maan nousi Kokoomus ja joka ryhtyi viemään Suomea päin- vastaiseen suuntaan. Syksyn mittaan kävi ilmi, että minulla ei ollut enää mah- dollisuutta vaikuttaa Suomen linjaan Keskustan kautta, vaikka kuuluin puolueen päätöksenteon ytimeen. Seuraavan vuoden alussa perustin Kansalaispuolueen, joka pyrkii kokoamaan yh- teen samoin ajattelevia ihmisiä yli puoluerajojen ja sitoutumat- tomien suomalaisten keskuudesta. Kansalaispuolue vaikuttaa muiden puolueiden politiikkaan pelkällä olemassaolollaan. Lisäksi se pyrkii saamaan tavoitteil- leen kannatusta valtiollisissa vaaleissa. Nyt edessä ovat kahdet valtiolliset vaalit, joissa Suomen lin- jaan voidaan jälleen vaikuttaa. Ensi tammi-helmikuussa järjestetään presidentinvaalit. Alun perin ilmoitin tukevani Sauli Niinistön uudelleenva- lintaa luottaen siihen, että hän pitää Suomen Paasikiven lin- jalla sotilaallisesti liitoutumattomana, puolueettomana maana. Vähitellen luottamukseni Niinistön linjaa kohtaan heikke- ni, ja viime kesäkuussa ilmoitin, etten voi häntä enää tukea. Heinäkuussa annoin kannattajille luvan ryhtyä keräämään kannattajakortteja mahdollista omaa ehdokkuuttani varten. Seuraavat sääntömääräiset eduskuntavaalit pidetään vuo- 8 031017_Suomen_linja_2017.indd 8 3.10.2017 8.02 den 2019 keväällä. Olen luvannut olla niissä Kansalaispuo- lueen pääministeriehdokkaana, ellen tule valituksi tasavallan presidentin virkaan. Tähän Suomen linjan toiseen painokseen olen hieman muokannut teoksen III osan 4. Ja 5. lukua. Viidettä lukua olen myös täydentänyt ja antanut sille uuden nimen: ”Suomi Sauli Niinistön linjalla”. Tämä osio poikkeaa edellisten lukujen käsittelytavasta siinä suhteessa, että mukana on dokumentaatiota yhteydenpidosta- ni Sauli Niinistön kanssa. Kaikki hänelle lähettämäni kirjoi- tukset löytyvät blogiarkistostani (paavovayrynen.fi). Kuten aikaisemmissa kirjoissani, lainaan omia sähköposte- jani ja niiden liitteitä sanasta sanaan. Niinistön viestejä selos- tan omin sanoin ja käytän niitä vain siltä osin kuin ne ovat tar- peen omieni ymmärtämiseksi. Kahdenvälisen yhteydenpitomme ja Niinistön presidentti- kauden tapahtumien valossa esitän arvioni hänen presidentti- kaudestaan. Aikaisemmin voimassa olleen perustuslain mukaan tasa- vallan presidentti johti Suomen ulkopolitiikkaa. Nykyisessä perustuslaissa määritellään, että tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Vaikka perustuslakia on muutettu, Sauli Niinistö on saa- nut vahvan otteen Suomen ulkopolitiikkaan. Itse hän on tuo- nut johtajuuttaan esiin sanomalla, että lukiessaan perustus- lain määräystä ulkopolitiikan johtojärjestelmästä hän pitää aina tauon ennen sanoja ”yhteistoiminnassa valtioneuvoston k a n s s a”. Niinistön vallankäyttö on ulottunut myös sisäpolitiikkaan. Hän on puuttunut ratkaisevalla tavalla hallituspolitiikkaan ja myös oman entisen puolueensa sisäisiin asioihin. 9 031017_Suomen_linja_2017.indd 9 3.10.2017 8.02 Vaikka Kokoomus menestyi heikosti vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa, se on noussut Sauli Niinistön presidentti- kaudella Suomen poliittisen elämän johtoon. Jos Niinistö valit- taisiin jatkokaudelle ja jos Kokoomus menestyisi hyvin myös eduskuntavaaleissa, Suomen poliittista elämää uhkaisi pitkä kokoomuslaisen ylivallan, hegemonian kausi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa se merkitsisi Suomen etenemistä kohti sotilaallista liittoutumista, Eurooppa-politii- kassa maamme itsenäisyyden kaventumista ja maahanmuutto- politiikassa avointen rajojen linjaa. Sisäpolitiikassa edessä olisi raju keskittäminen ja eriarvoisuuden kasvu. Edessämme olevat kahdet valtiolliset vaalit ratkaisevat Suo- men linjan. Keminmaalla 21.9.2017. Paavo Väyrynen 10 031017_Suomen_linja_2017.indd 10 3.10.2017 8.02 LUKIJALLE Viime vuosina olen pyrkinyt perehtymään historiaan – sekä menneisyyden tapahtumiin että historiankirjoitukseen. Ensimmäinen aikamatkani liittyi vuonna 1998 ostamamme Kemin kaupungin vanhainkodin Niemi-Niemelän historiaan. Kirjoitin siitä vuonna 2005 ilmestyneen kirjan Pohjanranta. Teoksella on vahvat kytkökset Peräpohjolan ja koko Suomen vaiheisiin. Toinen aikamatkani suuntautui oman sukuni vaiheisiin. Kun isäni täytti 100 vuotta tammikuussa 2010, kirjoitin hänes- tä teoksen Eemeli Väyrysen vuosisata. Tutkin sukujuuriani niin pitkälle kuin asiakirjat ylsivät. Tämäkin työ avasi näkymiä sekä kotiseutuni että koko maan historiaan. Viimeisimmässä kirjassani Huonomminkin olisi voinut käydä sovelsin kontrafaktuaalisen historiankirjoituksen menetelmää omaan elämääni ja toimintaani. Pohdin, kuinka olisi käynyt, jos jokin ratkaisu olisi tehty toisin. Tällä tarkastelutavalla on oikeutuksensa, sillä käytännössä päätökset tehdään usein eri vaihtoehtojen välillä. Varsinkin taloushistoriassa voidaan jäl- kikäteen arvioida tehtyjen ratkaisujen viisautta. Poliittisessa historiassa kontrafaktuaalista menetelmää on käytetty varsin 11 031017_Suomen_linja_2017.indd 11 3.10.2017 8.02 vähän. Tämä on outoa, sillä päätökset tehdään usein äänestäen ja joskus niukalla enemmistöllä. Jälkikäteen olisi hyvä pohtia, millaiseen kehitykseen vaihtoehtoinen ratkaisu olisi johtanut. Myös tulevaisuuteen suuntautuvassa päätöksenteossa tuli- si olla mukana kontrafaktuaalista otetta. Meidän tulisi punni- ta tarkkaan tarjolla olevia vaihtoehtoja ja pyrkiä ennakoimaan niiden pitkän aikavälin seurauksia. Jälkikäteen olisi tällöin mahdollista arvioida, kuka oli oikeassa ja kuka väärässä. Täl- lä tavoin voisimme parantaa poliittisen päätöksenteon laatua. Viime aikoina olen surkutellut sitä, että Suomen poliittises- ta historiasta kirjoitetut kirjat samoin kuin poliitikkojen muis- telmat ja elämäkertateokset ovat sisällöllisesti kovin ohuita ja antavat usein hyvin yksinkertaistetun tai suorastaan vääristy- neen kuvan todellisuudesta. Niiden yleinen puute on, että ne on irrotettu talouden kehityksestä, kansainvälisistä yhteyksistä ja yhteiskunnan kokonaisuudesta. Puolueiden ja poliitikkojen toimintaa tarkastellaan usein pelkkänä pelinä ja valtataisteluna. Tässä on kysymys laajemmasta ongelmasta, joka liittyy his- toriankirjoituksen pirstoutuneisuuteen. Talous- ja sosiaalihis- toria esitetään usein kokonaan irrallaan poliittisesta kehityk- sestä ja päätöksenteosta. Sama koskee koulutusta, kulttuuria ja median toimintaa.
Load more

Recommended publications
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän Toiminnasta Vuodelta 1957
    Kertomukset. Liitevihko 2: Sivut 3—70 Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän toiminnasta vuodelta 1957 Yleistä Vuosi 1957 siirtyi historiaamme yksikamarisen Eduskuntamme juhlavuotena. Toukokuun 23 päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun yksikamarinen eduskunta kokoontui Suomessa ensi kerran. Kun­ nia-aitiossa nähtiin näille ensimmäisille valtiopäiville kokoontuneet veteraanit Oskari Tokoi; Väinö Tanner, Otto Karhi, Maiju Gebhard ja Juhani Leppälä sekä heidän lisäkseen vanhat pitkäaikaiset puhemiehet Väinö Hakkila ja Paavo Virkkunen. Erikoisesti tästä juhlasta jäi mie­ leen Yhdysvalloista kutsutun senaattori Tokoin puhe, missä hän her­ kästi tulkitsi niitä toiveita, jotka Suomen kansa asetti vastavalittuun kansaneduskuntaan, samalla kun hän osoitti tehdyn työn mittavuuden ja sen arvon, mikä kansanvaltaisella valtiojärjestelmällämme etenkin itsenäisyysaikanamme on ollut. Tämä kansaneduskuntamme juhlavuosi muodostui poliittisesti var­ sin rauhattomaksi. Suurimpana syynä tähän oli taloudellisen tilan­ teen jatkuva kiristyminen ja valtiontalouden erittäin heikko tila, mikä vaatii uusia radikaalisia toimenpiteitä. Eduskuntavaalien lähes­ tyminen ei suinkaan ole helpottanut tilannetta. Suurten hallituspuo­ lueiden, sosialidemokraattien ja maalaisliiton, yhteistyö katkesi, eikä porvarillistenkaan puolueiden kesken saatu aikaan yhteisrintamaa hallituskysymyksessä. Myös puolueiden sisällä on ilmennyt ristiriitoja entistä enemmän. Ulkopoliittisesti olemme eläneet hiljaiseloa, vaikka johtavien maail­ manvaltojen kesken ei olekaan päästy
    [Show full text]
  • Suomen Säädöskokoelma
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2009 N:o 288—296 SISÄLLYS N:o Sivu 288 Laki valtion virkamieslain muuttamisesta .................................................... 3185 289 Laki käräjäoikeuslain 17 ja 20 §:n muuttamisesta ............................................. 3188 290 Valtioneuvoston asetus hovioikeusasetuksen 9 §:n 1 momentin 6 kohdan kumoamisesta ........ 3189 291 Valtioneuvoston asetus palovaroittimien teknisistä ominaisuuksista ............................ 3190 292 Valtioneuvoston päätös Liljendalin kunnan, Loviisan kaupungin, Pernajan kunnan ja Ruotsinpyh- tään kunnan lakkauttamisesta ja uuden Loviisan kaupungin perustamisesta sekä eräiden alueiden siirtämisestä Ruotsinpyhtään kunnasta Pyhtään kuntaan ....................................... 3192 293 Valtioneuvoston päätös Noormarkun kunnan liittämisestä Porin kaupunkiin .................... 3197 294 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräiden maatilalain mukaisten myyntihintasaamisten ja lainojen viitekorosta ......................................................................... 3198 295 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräiden porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisten asuntolainojen viitekorosta ........................................................ 3199 296 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta pellavan kylvösiemenen sertifiointia koskevasta väliaikaisesta poikkeuksesta ........................... 3200 N:o 288 Laki valtion virkamieslain muuttamisesta Annettu
    [Show full text]
  • Political Leaders
    Political Leaders Political Leaders Concept Political Leaders Safety and Security Concept Safety and Security Items · fnes108 - [fnes108] What Finland needs are strong leaders who can restore law and order fnes108 - [fnes108] What Finland needs are strong leaders who can restore law and order [fnes108] What Finland needs are strong leaders who can restore law and order Representative Democracy Concept Representative Democracy Items · fnes133 - [fnes133] (IF YES) Which party leader represents your views best? fnes133 - [fnes133] (IF YES) Which party leader represents your views best? [fnes133] (IF YES) Which party leader represents your views best? 1 of 10 Political Leaders Political Parties Concept Political Parties Items · fnes173 - [fnes173] Opinion on party leaders: Päivi Räsänen (KD) · fnes174 - [fnes174] Opinion on party leaders: Timo Soini (PS) · fnes261 - [fnes261] Opinion on party leaders: Jyrki Katainen (KOK) · fnes262 - [fnes262] Opinion on party leaders: Stefan Wallin (RKP) · fnes286 - [fnes286] Opinion on party leaders: Paavo Arhinmäki (VAS) · fnes597 - [fnes597] Opinion on party leaders. Rate the following leaders on a scale from 0 (strongly dislike) to 10 (strongly like): Paavo Lipponen (SDP) · fnes598 - [fnes598] Opinion on party leaders: Anneli Jäätteenmäki (KESK) · fnes599 - [fnes599] Opinion on party leaders: Ville Itälä (KOK) · fnes600 - [fnes600] Opinion on party leaders: Suvi-Anne Siimes (VAS) · fnes601 - [fnes601] Opinion on party leaders: Jan-Erik Enestam (RKP) · fnes602 - [fnes602] Opinion on party leaders: Osmo
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]
  • FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen Och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014
    Paavo Väyrynen FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014 Omslag: Laura Noponen ISBN 978-952-299-055-6 TILL LÄSAREN Under de senaste åren har jag sökt fördjupa mig i historien – såväl i händelser i det förgångna som i historieskrivning. Min första tidsresa hänger samman med Kemi stads åldringshem Niemi-Niemelä som vi köpte 1998. Jag skrev om det i boken Pohjanranta som utkom 2005. Verket har starka kopplingar till olika skeden i Norra bottens och hela Finlands utveckling. Min andra tidsresa gick till skeden knutna till min egen släkt. När min far fyllde 100 år i januari 2010 skrev jag en bok om honom – Eemeli Väyrysen vuosisata (Eemeli Väyrynens århundrade). Jag studerade min släkts rötter så långt dokumenten sträckte sig. Också detta arbete öppnade perspektiv på både min hembygds och hela landets historia. I min senaste bok Huonomminkin olisi voinut käydä (Det kunde också ha gått sämre) tillämpade jag en kontrafaktuell historieskrivningsmetod på mitt eget liv och min verksamhet. Jag funderade på hur det kunde ha gått om något avgörande gjorts på annat sätt. Denna granskningsmetod har sitt berättigande då beslut i praktiken ofta fattas som val mellan olika alternativ. Speciellt inom den ekonomiska historien kan 5 man i efterhand bedöma visheten i gjorda beslut. Inom politisk historia har kontrafaktuella metoder brukats i liten utsträckning. Detta är märkligt då beslut ofta fattas genom omröstning och ibland med knapp majoritet. I efterhand vore det klokt att fundera på vilken utvecklingen blivit med en alternativ lösning. Även i beslutsfattande som riktar sig framåt i tiden borde ett kontrafaktualt grepp finnas med.
    [Show full text]
  • Eduskunnan Oikeusasiamies 1920–2020
    Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa För hundra år sedan inledde riksdagens justitie- Suomessa 100 vuotta sitten. Miten muodollis-ju- ombudsman sin verksamhet i Finland. Hur gick ridisesta laillisuusvalvojasta kehittyi kansalais- ja det till när JO:s tillsyn utvecklades från en formell, Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 perusoikeuskeskeinen viranomaistoiminnan juridisk laglighetskontroll till en medborgar- och ohjaaja? Mitä odotuksia eduskunnalla ja kansan- grundrättighetscentrerad styrning av myndig- edustajilla on ollut oikeusasiamiehen toimintaan? heternas verksamhet? Vilka förväntningar har OIKEUSTURVAA JA LAILLISUUSVALVONTAA VUOTTA SATA Eduskunnan Miten oikeusasiamies on näkynyt mediassa? riksdagen och riksdagsledamöterna haft på justi- tieombudsmannens verksamhet? Hur har justitie- oikeusasiamies OTT Markus Karin, OTT Jukka Lindstedtin ja ombudsmannen varit synlig i medierna? oikeustoimittaja Susanna Reinbothin artikkelit vastaavat näihin kysymyksiin ja asettavat oikeus- JD Markus Kari, JD Jukka Lindstedt och rättsjour- 1920–2020 asiamiehen toiminnan kunkin ajan yhteiskunnal- nalisten Susanna Reinboth ger oss i sina artiklar liseen, poliittiseen ja journalistiseen kontekstiin. svaret på dessa frågor och placerar justitieom- Artikkelit piirtävät monipuolisen ja mielenkiin- budsmannens verksamhet i den samhälleliga, toisen kuvan oikeusasiamiesinstituution kehitty- politiska och journalistiska kontexten under olika SATA VUOTTA misestä perus- ja ihmisoikeuksien, eduskunnan ja tidsperioder. Artiklarna ger oss en mångsidig och
    [Show full text]
  • Hajauttaminen Valtion Ja Kuntien Välisissä Suhteissa 1945-2015 Valtiollisesta Järjestelmästä Kohti Kuntaverkostojen Perusterveydenhuoltoa
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UEF Electronic Publications KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA E. YHTEISKUNTATIETEET 153 KUOPIO UNIVERSITY PUBLICATIONS E. SOCIAL SCIENCES 153 MINNA KAARAKAINEN Hajauttaminen valtion ja kuntien välisissä suhteissa 1945-2015 Valtiollisesta järjestelmästä kohti kuntaverkostojen perusterveydenhuoltoa Decentralization in State and Municipal Relationships from 1945 to 2015 From National Primary Health Care Towards Municipality Networks Väitöskirja Esitetään Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi filosofian tohtorin arvoa varten Kuopion yliopistossa Canthian luentosalissa L2, perjantaina 30. toukokuuta 2008 klo 12 Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto JOKA KUOPIO 2008 Jakelu: Kuopion yliopiston kirjasto PL 1627 FI-70211 KUOPIO Puh. 017 163 430 Fax 017 163 410 http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.html Sarjan toimittajat: Jari Kylmä, FT Hoitotieteen laitos Markku Oksanen, VTT Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Tekijän osoite: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto PL 1627 FI-70211 KUOPIO Ohjaajat: Professori Juha Kinnunen, THT Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto Professori Sari Rissanen, YTT Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto Esitarkastajat: Professori Markku Temmes, HT Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto Dosentti, tutkimusjohtaja Kaija Majoinen, HTT Suomen Kuntaliitto Vastaväittäjä: Professori Markku
    [Show full text]
  • Eihän Tässä Näin Pitänyt Käydä
    EIHÄN TÄSSÄ NÄIN PITÄNYT KÄYDÄ Paavo Väyrynen EIHÄN TÄSSÄ NÄIN PITÄNYT KÄYDÄ Copyright © Paavo Väyrynen ja Kustannusosakeyhtiö Paasilinna ISBN 978-952-299-109-6 Painopaikka: Hansaprint Oy, Turku, 2016 SISÄLLYS Lukijalle ...............................................................................................................7 Kansan valtaa ......................................................................................................9 Kuinka tähän on tultu? ....................................................................................13 Vuosi 2012: Rovaniemen puoluekokous .......................................................17 Vuosi 2013: valmistautuminen Euroopan parlamentin vaaleihin .............21 Vuosi 2014: Euroopan parlamentin vaalit .....................................................29 Vuosi 2015: eduskuntavaalit ja hallituksen muodostaminen .....................50 Vuosi 2016: keskustelu valtioneuvostossa ...................................................120 Liitteet ..............................................................................................................123 LUKIJALLE Aluksi aioin antaa tämän kirjan nimeksi vuonna 2011 ilmestyneen teokseni nimeä mukaillen ”Huonommin ei olisi voinut käydä”. Asiaa tuumittuani tulin siihen tulokseen, että vieläkin huonommin olisi voinut käydä. Niinpä poimin nimen viime kesänä julkaisemastani blogista, jossa arvos- telin hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sen jälkeen kun useiden Venä- jän valtuuskunnan jäsenten pääsy ETY-järjestön parlamentaarikkokokoukseen
    [Show full text]
  • In the Past Few Days, the Prime Minister Seems to Have Gotten a Superwoman’S Cape on Her Shoulders”
    ”In the past few days, the Prime Minister seems to have gotten a superwoman’s cape on her shoulders” A thematic analysis of representations of Sanna Marin in Finnish news media Anna-Reetta Kytölahti Media and Communication Studies: Culture, Collaborative Media, and Creative Industries One-year master thesis | 15 credits Submitted: VT 2020 | 2020-08-30 Supervisor: Tina Askanius Examiner: Asko Kauppinen Abstract The aim of this thesis is to provide new insights and add to existing knowledge regarding how news media represents female politicians. Previous studies across the world have shown that throughout decades and still today, women tend to be underrepresented in political news or be heard only in regard to ‘feminine’ issues like education or family. Additionally, when it comes to female politicians, the focus is more often on their physical appearance, than it is with their male colleagues. In this thesis the focus is turned to Finland and the election of the country’s current Prime Minister, 34-year-old Sanna Marin. By conducting a thematic analysis, informed by the perspective of framing and representation theory, of news articles published around Marin’s election, this thesis explores the re-occurring themes regarding her representation in these articles and places these themes in a wider context of the media representation of female politicians. Framing theory helps to highlight the role media has in constructing reality whereas representation theory adds to the understanding of how people interpret the world, in this case the news, and helps to further argue why these presented representations matter. The analysis shows that the performance of a young female politician might seem accepted at first glance and doubtfulness is only found after one takes a look under the surface.
    [Show full text]
  • Lars Westerlund
    Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin Kansallisarkiston artikkelikirja Wars, Internees and the Transition to the Postwar Era A Book of Articles from the National Archives of Finland toim. / ed. by Lars Westerlund Tekninen toimitus: Jyri Taskinen Kannen suunnittelu: Heigo Anto Painopaikka: Oy Nord Print Ab, Helsinki 2010 SISÄLLYS Lukijalle……………………………………………………………………………7 Sotatapahtumia ja internoituja Vastavuoroisuutta ja väistämistä suomalais-saksalaisissa suhteissa syksyllä 1944………………………………………………………………………………..10 Lars Westerlund Aatteen, seikkailujen ja maanpetturuuden tiellä? Välirauhan jälkeen Saksan SS-joukoissa palvelleiden suomalaisten sotilaiden taustat ja värväytymisen vaikuttimet……………………………………………………………………..…53 Åke Söderlund Leirinvanhimpana Paimiossa. Muistelmia vuosilta 1944–46……………….…87 Kurt Vogler (g) Valpon internointileirit ja niiden asukkaiden poliittinen valvonta vuosina 1944–47………………………………………………………………………..…103 Niklas Jensen-Eriksen Saksan omaisuuden luovuttaminen Neuvostoliittoon 1946………………..…135 Niklas Jensen-Eriksen Saksan Punainen Risti Suomessa 1941–44. Saksalaisten sota- ja kenttäsairaalat, sotilaskodit ja muut huoltoyksiköt……………………….…177 Lars Westerlund Die Lappland-Universität. AOK 20:n rintamakorkeakoulu Kairalan korvessa vuosina 1943–44………………………………………………...……233 Lars Westerlund Eversti Carl Seber 1888–1945. Sotilaslentäjä, josta tuli suomensaksalainen pienviljelijä, tiedustelu-upseeri ja Helsingin paikalliskomendantti………... 254 Vasili Hristoforov Sotavankimakkara – Kyllä se Iivanoille kelpaa…………………………..…..264
    [Show full text]
  • Politics on Paper
    Research Report no. 90 Timo-Erkki Heino Politics on Paper Finland’s South Africa Policy 1945–1991 Nordiska Afrikainstitutet Uppsala 1992 Indexing terms Foreign Policy Sanctions Sotuh Africa Finland ISSN 0080-6714 ISBN 91-7106-326-9 Editing: Madi Gray © The author and Nordiska Afrikainstitutet 1992 Contents Foreword 4 Abbreviations, Parliamentary Parties 5 Foreign Policy: Whose Concern? 6 Policy shifts 6 The international background 7 The players 7 Guardian of foreign policy 8 The second foreign ministry 9 Political parties 9 Non-governmental organizations 9 Two groups of protagonists 10 The Flag Follows Trade, 1850–1944 12 From Doctor to Judge, 1945–1966 14 The country that came in from the cold 15 In the shadow of Sharpeville 16 Sanctions: an end, not a means Boycotting “Lumumba” 19 Left-wing victory 20 Namibia on the agenda 21 As if We Were Morally Concerned, 1967–1978 23 The aftermath of the boycott 24 The Little League vs. The Gang of Doctors 25 Where our fate is decided 26 Neutral on racism? 28 South Africa in the Finnish Parliament 30 The sports connection 31 Aid to liberation movements 32 Protest in Soweto 34 Joint Nordic action 35 Harming Ourselves, 1979–1987 38 Consistency in an inconsistent world 38 Paper and paper machines 41 Objective mathematical calculations 42 An unneeded law 44 Something has to be done 48 In the second coach 50 Go to hell 52 A Positive Signal, 1988–1991 54 Tough competition 54 Policy in transition 56 Speedy action 58 From words to deeds 60 Containing the Pressure Groups 61 Creative and innovative 61 Who ultimately decides foreign policy? 62 Sources 64 Foreword “It is difficult to be a part of the process.
    [Show full text]