Ministerien Professionaalisuus Katsaus Kahdeksan Hallituksen Ministereistä Vuosilta 1966–2015

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Ministerien Professionaalisuus Katsaus Kahdeksan Hallituksen Ministereistä Vuosilta 1966–2015 Ministerien professionaalisuus Katsaus kahdeksan hallituksen ministereistä vuosilta 1966–2015 Tiina Kärkkäinen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2017 Tiedekunta - Fakultet - Faculty Laitos - Institution - Department Valtiotieteellinen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä - Författare - Author Tiina Kärkkäinen Työn nimi - Arbetets titel Ministerien professionaalisuus, katsaus kahdeksan hallituksen ministereistä vuosilta 1966-2015 Title Professionality of Ministers, a survey of eight Government Ministers from 1966 to 2015 Oppiaine - Läroämne - Subject Valtiotiede / hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Aika - Datum - Month and year Sivumäärä-Sidoantal-Number of pages Pro gradu -tutkielma / Tero Erkkilä 122 s + 15 liites. Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet: Ministerien professionalisoitumisen tasoa ei ole aiemmin tutkittu Suomen tutkimusken- tässä kvantitatiivisin tutkimusottein, mikä loi yllykkeen pro gradu-tutkielman aiheeseen. Tarkoituk- sena on vastata kolmeen tutkimuskysymykseen 1) Ovatko ministerit poliittisen professionalismin perspektiivistä tarkasteltuna eksperttejä vai amatöörejä vaativan tehtävän hoitamiseen? 2) Miten val- takonteksti näkyy ministerien asiantuntijuudessa? ja 3) Miten Perustuslakiuudistuksen kelpoisuuseh- tojen muuttaminen 1.3.2000 lukien reflektoituu ministerien ammattitaidossa? Tavoitteena on myös selvittää, toteutuuko ennakko-oletus, jonka mukaan Perustuslakiuudistuksen eli 1.3.2000 jälkeen mi- nisterien osaamisentaso on heikentynyt, sillä heille ei ole enää asetettu kelpoisuusehtoja. Viiteke- hykseksi valikoitui näin ollen professionalismin tarkastelu, jonka tueksi valikoitui sosiologis- filosofinen valta- ja yhteiskuntanäkemys, mitkä tukeutuvat myös Perustuslakiin. Suurin osa lähdeai- neistosta painottuu journaalilähteisiin, joissa huomioidaan ministerien ammattitaitoon mahdollisesti vaikuttavia kontekstuaalisia tekijöitä. Menetelmät: Tutkimusaineistona huomioitiin kahdeksan hallitusta, joista neljä on valittu ennen Pe- rustuslakiuudistusta vuosilta 1966–1991 ja neljä hallitusta uudistuksen jälkeen vuosilta 2003–2015. Tutkielmaan lähempään tarkasteluun valikoituivat pää-, ulkoasiain-, oikeus-, sisäasiain-, puolustus-, valtiovarain-, opetus- sekä maa- ja metsätalousministerit eli kaikkiaan 64 ministeriä. Osaamisentasoa mitattiin itse laaditulla pisteytyksellä hyödyntäen kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja vastauksissa käytettiin myös kvalitatiivista analysointia. Tulokset ja johtopäätökset: Johtopäätöksenä on todettava, että ministereistä oli 64 % eksperttejä ja 36 % amatöörejä eli he ovat professionalisoituneita. Ministerit käyttävät valtaa moraaliseettisin näke- mysten avulla, joka voi hallintamentaliteetin ohella luoda professionalisoitumista. Ministerit ovat professionaalisesta näkökulmasta ammattitaitoisia hoitamaan vaativan tehtävän tuomat haasteet ja näin ollen käyttämään valtaa asianmukaisesti. Tulokset osoittivat, että ennen Perustuslakiuudistusta toimineiden hallitusten ministereillä oli relevantimpaa työkokemusta ja kokemusta aiemmista minis- terivakansseista kuin uudistuksen jälkeen toimineilla ministereillä. Tutkielman ennakko-oletus siten toteutui, sillä ministerien osaamisentaso on hieman heikentynyt Perustuslakiuudistuksen jälkeen. Avainsanat - Nyckelord ministeri, professionalismi, valta, yhteiskunta, politiikka, Perustuslaki, kompleksisuus Keywords minister, professionalism, power, society, politics, Constitution, complexity Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto, keskustakampuksen kirjasto, valtiotieteet / pääkirjasto Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information Sisällys 1 JOHDANTO ............................................................................................................. 1 1.1 Viitekehys ......................................................................................................... 3 1.2 Käsitteet ............................................................................................................ 6 1.3 Kirjallisuus, journaalilähteet ja aiemmat tutkimukset ...................................... 9 2 POLIITTINEN PROFESSIONAALISUUS ........................................................... 16 2.1 Professionalismin taustoitusta ........................................................................ 16 2.1.1 Professionalismi ammatillistumisen perspektiivissä ............................. 18 2.1.2 Professionalismi kompetenssin perspektiivissä .................................... 25 2.1.3 Politiikan professionalisoituminen ........................................................ 27 2.2 Sosiologis-filosofinen valta- ja yhteiskuntanäkemys ..................................... 31 2.2.1 Valtakäsitys yhteiskunnallisessa perspektiivissä .................................. 33 2.2.2 Yhteiskunnan mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus ....................... 37 2.2.3 Työnjaon solidaarisuuden vaikutus ammattitaitoon ............................. 42 2.3 Ministerien professionalismissa vaikuttavia tekijöitä ..................................... 46 2.3.1 Suomen koulutustaso ............................................................................ 46 2.3.2 Perustuslain aiheuttama muutos kelpoisuusehdoissa ............................ 49 2.3.3 Ministerien poliittinen johtajuus ja politikointitaito ............................. 51 2.3.4 Poliittinen luottamus ja sen legitiimisyys ............................................. 56 2.3.5 Yhteiskunnallinen kompleksisuus ........................................................ 61 3 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO ........................................................ 66 3.1 Tutkimusstrategia ja -asetelma ....................................................................... 66 3.2 Aineiston koonnin menetelmät ....................................................................... 67 3.2.1 Hallituksen muodostaminen ja ministerien valintaprosessi .................. 68 3.2.2 Tarkasteluun valitut hallitukset ............................................................. 70 3.3 Aineiston analyysimenetelmät ........................................................................ 72 4 MINISTERIEN AMMATTITAIDON ANALYSOINTIA .................................... 79 4.1 Tutkielmaan valitut ministerit ......................................................................... 79 4.2 Ministerien kokemuksen tarkastelua .............................................................. 80 4.3 Hallitusten tarkastelua .................................................................................... 91 4.3.1 Hallitukset vuosilta 1966–1991 ............................................................ 91 4.3.2 Hallitukset vuosilta 2003–2015 ............................................................ 95 4.3.3 Vertailua hallitusten välillä ................................................................... 99 4.3.4 Kooste ministerien ammattitaitoon liittyvistä osa-alueista ................. 107 5 PÄÄTELMÄT ...................................................................................................... 113 5.1 Ministerit – eksperttejä vai amatöörejä ......................................................... 113 5.2 Valtakonteksti ministerien professionalisoitumisessa .................................. 116 5.3 Perustuslakiuudistuksen vaikutus ministerien professiossa .......................... 119 VIITELUETTELO ........................................................................................................ 123 LÄHTEET .................................................................................................................... 126 TAULUKOT Taulukko 1. Paasion I hallitus vuosilta 1966–1968 ........................................................ 81 Taulukko 2. Karjalaisen II hallitus vuosilta 1970–1971 ................................................. 83 Taulukko 3. Sorsan IV hallitus vuosilta 1983–1987 ....................................................... 84 Taulukko 4. Ahon hallitus vuosilta 1991–1995 .............................................................. 85 Taulukko 5. Jäätteenmäen hallitus vuodelta 2003–2003 ................................................ 87 Taulukko 6. Vanhasen II hallitus vuosilta 2007–2010 ................................................... 88 Taulukko 7. Kataisen hallitus vuosilta 2011–2014 ......................................................... 89 Taulukko 8. Sipilän hallitus vuosilta 2015– ................................................................... 90 Taulukko 9. Ministerien pisteet vuosilta 1966–1991 ...................................................... 93 Taulukko 10. Jako ekspertteihin ja amatööreihin vuosilta 1966–1991 .......................... 94 Taulukko 11. Ministerien pisteet vuosilta 2003–2015 .................................................... 97 Taulukko 12. Jako ekspertteihin ja amatööreihin vuosilta 2003–2015 .......................... 98 Taulukko 13. Arvoasteikko vuosilta 1966–2015 .......................................................... 101 Taulukko 14. Jako ekspertteihin ja amatööreihin vuosilta 1966–2015 ........................ 103 Taulukko 15. Korrelaatiokertoimen testaaminen ja luottamusväli ............................... 105 Taulukko 16. Koulutustaso tutkinnoittain .................................................................... 107 Taulukko 17. Työkokemus ..........................................................................................
Recommended publications
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän Toiminnasta Vuodelta 1957
    Kertomukset. Liitevihko 2: Sivut 3—70 Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän toiminnasta vuodelta 1957 Yleistä Vuosi 1957 siirtyi historiaamme yksikamarisen Eduskuntamme juhlavuotena. Toukokuun 23 päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun yksikamarinen eduskunta kokoontui Suomessa ensi kerran. Kun­ nia-aitiossa nähtiin näille ensimmäisille valtiopäiville kokoontuneet veteraanit Oskari Tokoi; Väinö Tanner, Otto Karhi, Maiju Gebhard ja Juhani Leppälä sekä heidän lisäkseen vanhat pitkäaikaiset puhemiehet Väinö Hakkila ja Paavo Virkkunen. Erikoisesti tästä juhlasta jäi mie­ leen Yhdysvalloista kutsutun senaattori Tokoin puhe, missä hän her­ kästi tulkitsi niitä toiveita, jotka Suomen kansa asetti vastavalittuun kansaneduskuntaan, samalla kun hän osoitti tehdyn työn mittavuuden ja sen arvon, mikä kansanvaltaisella valtiojärjestelmällämme etenkin itsenäisyysaikanamme on ollut. Tämä kansaneduskuntamme juhlavuosi muodostui poliittisesti var­ sin rauhattomaksi. Suurimpana syynä tähän oli taloudellisen tilan­ teen jatkuva kiristyminen ja valtiontalouden erittäin heikko tila, mikä vaatii uusia radikaalisia toimenpiteitä. Eduskuntavaalien lähes­ tyminen ei suinkaan ole helpottanut tilannetta. Suurten hallituspuo­ lueiden, sosialidemokraattien ja maalaisliiton, yhteistyö katkesi, eikä porvarillistenkaan puolueiden kesken saatu aikaan yhteisrintamaa hallituskysymyksessä. Myös puolueiden sisällä on ilmennyt ristiriitoja entistä enemmän. Ulkopoliittisesti olemme eläneet hiljaiseloa, vaikka johtavien maail­ manvaltojen kesken ei olekaan päästy
    [Show full text]
  • FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen Och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014
    Paavo Väyrynen FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014 Omslag: Laura Noponen ISBN 978-952-299-055-6 TILL LÄSAREN Under de senaste åren har jag sökt fördjupa mig i historien – såväl i händelser i det förgångna som i historieskrivning. Min första tidsresa hänger samman med Kemi stads åldringshem Niemi-Niemelä som vi köpte 1998. Jag skrev om det i boken Pohjanranta som utkom 2005. Verket har starka kopplingar till olika skeden i Norra bottens och hela Finlands utveckling. Min andra tidsresa gick till skeden knutna till min egen släkt. När min far fyllde 100 år i januari 2010 skrev jag en bok om honom – Eemeli Väyrysen vuosisata (Eemeli Väyrynens århundrade). Jag studerade min släkts rötter så långt dokumenten sträckte sig. Också detta arbete öppnade perspektiv på både min hembygds och hela landets historia. I min senaste bok Huonomminkin olisi voinut käydä (Det kunde också ha gått sämre) tillämpade jag en kontrafaktuell historieskrivningsmetod på mitt eget liv och min verksamhet. Jag funderade på hur det kunde ha gått om något avgörande gjorts på annat sätt. Denna granskningsmetod har sitt berättigande då beslut i praktiken ofta fattas som val mellan olika alternativ. Speciellt inom den ekonomiska historien kan 5 man i efterhand bedöma visheten i gjorda beslut. Inom politisk historia har kontrafaktuella metoder brukats i liten utsträckning. Detta är märkligt då beslut ofta fattas genom omröstning och ibland med knapp majoritet. I efterhand vore det klokt att fundera på vilken utvecklingen blivit med en alternativ lösning. Även i beslutsfattande som riktar sig framåt i tiden borde ett kontrafaktualt grepp finnas med.
    [Show full text]
  • Suomen Linja 2017
    SUOMEN LINJA 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 1 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 2 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 3 3.10.2017 8.02 © Paavo Väyrynen ja Suomen linja ry 2017 2. painos ISBN 978-952-93-9517-0 Painopaikka: Bookwell Digital Oy, Juva 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 4 3.10.2017 8.08 SISÄLLYS SAATTEEKSI .............................................................................. 7 LUKIJALLE ................................................................................ 11 I KANSAKUNTA SYNTYY JA KASVAA ITSENÄISYYTEEN ........ 21 II SUOMI JAKAUTUU, EHEYTYY JA LÖYTÄÄ LINJANSA 1917–1967 ............................................................................ 45 III KYLMÄN SODAN KAUDESTA UUTEEN EUROOPPAAN 1967–2017 ............................................................................ 88 1. Urho Kekkosen viimeiset vuosikymmenet ...................... 99 2. Mauno Koiviston linja kylmän sodan kaudella ................ 139 3. Mauno Koiviston linja uudessa Euroopassa .................... 183 4. Suomi Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen linjalla ........... 227 5. Suomi Sauli Niinistön linjalla .......................................... 276 IV KANSAKUNTA – IHMISKUNTA 2017–2067 .......................... 339 LOPUKSI .................................................................................... 373 KIRJALLISUUS .......................................................................... 385 031017_Suomen_linja_2017.indd
    [Show full text]
  • Politics on Paper
    Research Report no. 90 Timo-Erkki Heino Politics on Paper Finland’s South Africa Policy 1945–1991 Nordiska Afrikainstitutet Uppsala 1992 Indexing terms Foreign Policy Sanctions Sotuh Africa Finland ISSN 0080-6714 ISBN 91-7106-326-9 Editing: Madi Gray © The author and Nordiska Afrikainstitutet 1992 Contents Foreword 4 Abbreviations, Parliamentary Parties 5 Foreign Policy: Whose Concern? 6 Policy shifts 6 The international background 7 The players 7 Guardian of foreign policy 8 The second foreign ministry 9 Political parties 9 Non-governmental organizations 9 Two groups of protagonists 10 The Flag Follows Trade, 1850–1944 12 From Doctor to Judge, 1945–1966 14 The country that came in from the cold 15 In the shadow of Sharpeville 16 Sanctions: an end, not a means Boycotting “Lumumba” 19 Left-wing victory 20 Namibia on the agenda 21 As if We Were Morally Concerned, 1967–1978 23 The aftermath of the boycott 24 The Little League vs. The Gang of Doctors 25 Where our fate is decided 26 Neutral on racism? 28 South Africa in the Finnish Parliament 30 The sports connection 31 Aid to liberation movements 32 Protest in Soweto 34 Joint Nordic action 35 Harming Ourselves, 1979–1987 38 Consistency in an inconsistent world 38 Paper and paper machines 41 Objective mathematical calculations 42 An unneeded law 44 Something has to be done 48 In the second coach 50 Go to hell 52 A Positive Signal, 1988–1991 54 Tough competition 54 Policy in transition 56 Speedy action 58 From words to deeds 60 Containing the Pressure Groups 61 Creative and innovative 61 Who ultimately decides foreign policy? 62 Sources 64 Foreword “It is difficult to be a part of the process.
    [Show full text]
  • Former Prime Minister Paavo Lipponen Eulogy at the Memorial Ceremony for President Mauno Koivisto House of the Estates 25 May 2017
    Former Prime Minister Paavo Lipponen Eulogy at the memorial ceremony for President Mauno Koivisto House of the Estates 25 May 2017 Embargo at ca 5.30 pm Honourable Mrs Tellervo Koivisto, Relatives of Mauno Koivisto, President of the Republic of Finland, Prime Minister, Fellow Mourners, Excellencies, Ladies and Gentlemen We have escorted President Mauno Koivisto to his final resting place. The Finnish people have shown great respect towards him, in a manner reminiscent of the same esteem received by President Urho Kekkonen. Urho Kekkonen piloted Finland through the most difficult stages of the Cold War, acquiring for our country the room to manoeuvre, to participate in cooperation with Western countries. He acted prudently but firmly when Finland’s interests so required. So, too, did Mauno Koivisto: when the time came to position Finland in the post-Cold War world, he made historic decisions without hesitation. What were the experiences and things that paved Mauno Koivisto’s way towards the presidency? The first was a good home, which taught respect for work and living modestly. From this home he obtained a profound, personal Christian faith. Then came war, fighting in the front line, surviving that extreme challenge. Contemplation, intellectual curiosity characterised Mauno Koivisto from his youth. Opportunities to study and to visit foreign countries were certainly liberating experiences for him, which he really enjoyed. By the time he graduated as a Doctor of Philosophy in 1957, Mauno Koivisto had become an intellectual who was most comfortable among the so-called “O-group” of economists. 2. (4.) But let’s not forget his marriage with Tellervo Kankaanranta, without whom Mauno Koivisto may perhaps have taken a different path.
    [Show full text]
  • POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MURROKSESSA Suurimpien Puolueiden Elinkeinopolitiikka 1951–1970
    B 98 OULU 2011 B 98 UNIVERSITY OF OULU P.O.B. 7500 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA SERIES EDITORS HUMANIORAB Janne Leiviskä ASCIENTIAE RERUM NATURALIUM Leiviskä Janne Senior Assistant Jorma Arhippainen POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN BHUMANIORA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Lecturer Santeri Palviainen CTECHNICA SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN Professor Hannu Heusala MURROKSESSA DMEDICA Professor Olli Vuolteenaho SUURIMPIEN PUOLUEIDEN ELINKEINOPOLITIIKKA 1951–1970 ESCIENTIAE RERUM SOCIALIUM Senior Researcher Eila Estola FSCRIPTA ACADEMICA Director Sinikka Eskelinen GOECONOMICA Professor Jari Juga EDITOR IN CHIEF Professor Olli Vuolteenaho PUBLICATIONS EDITOR Publications Editor Kirsti Nurkkala OULUN YLIOPISTO, HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, HISTORIA ISBN 978-951-42-9552-2 (Paperback) ISBN 978-951-42-9553-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Print) ISSN 1796-2218 (Online) ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 98 JANNE LEIVISKÄ POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MURROKSESSA Suurimpien puolueiden elinkeinopolitiikka 1951–1970 Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 29. lokakuuta 2011 klo 12.00 OULUN YLIOPISTO, OULU 2011 Copyright © 2011 Acta Univ. Oul. B 98, 2011 Työn ohjaaja Professori Jouko Vahtola Esitarkastajat Dosentti Tapani Paavonen Dosentti Heikki Roiko-Jokela ISBN 978-951-42-9552-2 (Paperback) ISBN 978-951-42-9553-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Printed) ISSN 1796-2218 (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2011 Leiviskä, Janne, Development of sources of livelihood in Northern and Eastern Finland at a turning point in Finnish society. Industrial policies of the largest parties in 1951–1970 University of Oulu, Faculty of Humanities, History, P.O. Box 1000, FI-90014 University of Oulu, Finland Acta Univ.
    [Show full text]
  • Työväentutkimus 1(1987):2
    TYÖVÄENTUTKIMUS 1(1987):2 Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto Kansan Arkisto Työväen Arkisto SISÄLLYSLUETTELO Leena Saarinen IHMINEN HISTORIAN NÄYTTÄMÖLLÄ Erkki Tuomioja KUINKA TUOMIOJAN ERKKI K.H. WIIKIN LÖYSI Leena Saarinen HENKILÖHISTORIAT VUONNA 1986. MITÄ LÖYTYY HISTORIALLISESTA BIBLIOGRAFIASTA Maria Lähteenmäki LYYLI ROSA TAKKI - VALISTAJA Kirsti Salmi-Niklander PERHEDRAAMOJA JA SALAPOLIISITYÖTÄ HENKILÖARKISTOT TYÖVÄEN ARKISTOISSA Pekka Kalliokoski AMMATTI YHDISTYS ARKISTON YKSITYIS ARKISTOT Anna-Maija Nirhamo & Pirjo Kaihovaara KANSAN ARKISTON HENKILÖ ARKISTOT Esa Lahtinen & Maria Lähteenmäki HENKILÖARKISTOT TYÖVÄEN ARKISTOISSA TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTON KUULUMISIA 2 IHMINEN HISTORIAN NÄYTTÄMÖLLÄ Työväentutkimusjulkaisun tämän numeron aiheena on henkilöhistoria, poliitti­ set muistelmat ja poliittinen elämäkerta. Eli ihminen historian näyttämöllä. Arkistot ovat laatineet luettelot henkilöarkistoistaan ja Työväenliikkeen kir­ jasto on poiminut vuoden 1986 Historiallisesta bibliografiasta henkilöhistoriat, poliittiset elämäkertatutkimukset ja artikkelit sekä teoksia koskevat arvoste­ lut jne. Erkki Tuomioja kertoo kuinka päätyi poliittiseen elämäkertatutkimukseen K.H. Wiikistä. Maria Lähteenmäki kirjoittaa Naiset Mukaan liikkeen vaikuttajasta Lyyli Rosa Takista. Kirsti Salmi-Niklander on sukeltanut Lydia Arppen arkis­ toon. Kolme kirjoitusta, kolme erilaista kuvausta ja alkua aiheeseen ihminen historian näyttämöllä. Loiko Napoleon aikakautensa vai aikakausi Napoleonin? Tätä miettii Päiviö Tommila Historiallisen aikakauskirjan
    [Show full text]
  • Neito Ja Idän Jätti Käyvät Tanssiin
    Suomi-neito ja Idän Jätti käyvät tanssiin – Kiinan kansantasavallan ja Suomen välinen kulttuurivaihto 1950- ja 1960-luvuilla Annika Heikinheimo Pro gradu-tutkielma Helsingin yliopisto Maailman kulttuurien laitos Itä-Aasian tutkimus Toukokuu 2016 Tiedekunta/Osasto – Laitos – Institution – Department Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta Maailman kulttuurien laitos Tekijä – Författare – Author Annika Heikinheimo Työn nimi – Arbetets titel – Title Suomi-neito ja Idän Jätti käyvät tanssiin – Kiinan kansantasavallan ja Suomen välinen kulttuurivaihto 1950- ja 1960-luvuilla Oppiaine – Läroämne – Subject Itä-Aasian tutkimus Työn laji – Aika – Datum – Month Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Arbetets art – and year Level Pro gradu 05/ 2016 86 s. + liitteet 5 s. Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä tutkimus käsittelee Kiinan kansantasavallan ja Suomen välisiä varhaisia kulttuurisuhteita. Ajallisesti tutkimus on rajattu 1950- ja -60-luvuille. 1950-lukua voidaan pitää eräänlaisena kulta- aikana Suomen Kiina-suhteissa, varsinkin kulttuurivaihdon saralla. 1960-luku puolestaan tarjoaa hedelmällistä vertailukohtaa 1950-luvun aktiivisille suhteille, ja myös ajan poliittisen tilanteen heijastuminen kulttuurisuhteisiin on nähtävissä selkeämmin tällä vuosikymmenellä. Tutkimus keskittyy erityisesti Suomi–Kiina-seuran toimesta harjoitettuun kulttuurivaihtoon. Tutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Millainen rooli Suomi–Kiina seuralla on ollut varhaisessa kulttuurivaihdossa? Miten kulttuurivaihtoa harjoitettiin aikana, jolloin virallista
    [Show full text]
  • The Welfare State Ethos in Finnish Government Programmes, 1950-2015
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Research on Finnish Society c RFS and the author Vol. 10 (2017), pp. 9-22 ISSN 1796-8739 Declaring, shepherding, managing: The welfare state ethos in Finnish government programmes, 1950-2015 Matilda Hellman, Marjukka Monni & Anna Alanko University of Helsinki, University of Tampere This study is concerned with the Finnish government’s political programmes (N=42) from the 1950s to the present. Its objective is to examine how conceptions of the welfare state have changed over the past 65 years. The analysis concentrates on the social and health care sectors as indicators of the content and nature of the ambitions set for the welfare system by the highest political leadership. The programmes were examined for their aims, character and concepts. The governments’ changing position towards its welfare political mandate emerges in three distinct periods: 1) 1950 through the 1970s, when the welfare state was being constructed; 2) the 1980s and 1990s, as the concept was further developed and internally synchronized; and 3) 2000 to 2015, a time of increasing estrangement from universal notions. The study shows that as late as 2014, the welfare state’s aims of inclusion and universalism were dramatically toned down to an absolute minimum in the government programmes. The article shows that in contemporary times, the coalition government system may have strengthened the welfare state ethos. This is a finding of great significance for a structural-political perspective on the support of welfare state ideas.
    [Show full text]
  • Historia Petollisena Liittolaisena
    Historia petollisena liittolaisena Historia oli kehitystä ja edistystä, liikettä johonkin suuntaan. Kansa- kunnat ja yhteiskuntaluokat kuljettivat historian lii kettä eteenpäin. Työväenliikkeen sosialistinen itseymmärrys oli muunnelma tästä 1800-luvulla kehittyneestä modernista his to riakäsityksestä. Histo- ria oli työväenluokan liittolainen, ja työväenliikkeeksi järjestäytynyt työväenluokka toteutti historian tarkoitusta. Työväen ja historian liitto osoittautui kuitenkin pettäväksi. Työ vä en- liikkeen perillisten omakuvassa työväenliikkeen historia kääntyi hy- vinvointivaltion rakentamisen ja puolustamisen histo riaksi. Työväen historian tutkimuksessa avautui uusia kysymyksiä. Historian merki- tyksiä tutkimuksen ehtoina ja kohteina alettiin pohtia uusin tavoin. Kirja kertoo tästä muutoksesta. Se käsittelee politiikkaan, ta lou­­­teen ja muihin yhteiskunnallisiin käytäntöihin kuuluvaa men neen, ny- kyisen ja tulevan tulkitsemista. Miten historia on vaikuttanut muut- tuvina muutoskuvina työväenliikkeessä ja toimi­­ henkilöliikkeessä, liik­­keenjohdossa ja henkilöstöpolitiikassa sekä työelämän ristirii- doissa ja sopimuskäytännöissä? Millaiset muu tok sen tulkinnat ovat ohjanneet koulutuspolitiikkaa, jo ta kuvataan nykyisin kansalliseksi menestystarinaksi, ja sosiaalipolitiikkaa, jon ka vaiheita luonnehdi- taan usein hyvin vointivaltion projektiksi? Pauli Kettunen Pauli Kettunen on Helsingin yliopiston poliittisen historian profes- sori. Pauli Kettunen Historia petollisena liittolaisena Näkökulmia työväen, työelämän ja TYÖVÄEN HISTORIAN
    [Show full text]
  • VILLE OKKONEN: Peruskoulua Vastaan – Yksityisoppikoulut Ja Yhteiskun- Tajärjestys 1966–1975 Joulukuu 2017
    TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA JULKAISUJA YLIOPISTON TURUN C 444 Ville Okkonen PERUSKOULUA VASTAAN – YKSITYISOPPIKOULUT JA YHTEISKUNTAJÄRJESTYS 1966–1975 Ville Okkonen Painosalama Oy , Turku , Finland 2017 Painosalama Oy , Turku ISBN 978-951-29-6973-9 (Painettu/Print) TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ISBN 978-951-29-6974-6 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 (Painettu) | ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Sarja - ser. C osa - tom. 444 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2017 PERUSKOULUA VASTAAN – YKSITYISOPPIKOULUT JA YHTEISKUNTAJÄRJESTYS 1966–1975 Ville Okkonen TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA Sarja - ser. C osa - tom. 444 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2017 Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos Työn ohjaajat: Professori Kimmo Rentola, Professori Vesa Vares, poliittinen historia, Helsingin yliopisto poliittinen historia, Turun yliopisto Tarkastajat: Professori Pauli Kettunen, Professori Risto Rinne, poliittinen historia, Helsingin yliopisto kasvatustiede, Turun yliopisto Vastaväittäjä: Professori Pauli Kettunen, poliittinen historia, Helsingin yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Kannen kuva: Kansan Arkisto, Yrjö Lintunen Taitto: Hanna Oksanen ISBN 978-951-29-6973-9 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-6974-6 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 (Painettu) ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Painosalama Oy – Turku 2017 ESIPUHE Väitöskirjaopintoni Turun yliopiston poliittisen
    [Show full text]