DOCSLIB.ORG

NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä ,1980, toim' Heikki .&mäläinen/, .eskustapuolueen Johannes 1irolaisen teokset Pääministerinä Suomessa ,1969), Vallankäyttö Kekkosen kaudella ,1986), Polun varrelta ,1993), Kolmas elämä ,1998, .&llikki 1irolaisen kanssa/ sekä Valtioneuvos muistelee ,2000)' ).*L:n Ele 4leniuksen teos Salatut tiet on vuodelta 1995. ).*L:n !a ). :n 4arne )aariselta ilmest&i kaksi muistelmateosta, Suomalaisen kommunistin kokemuksia ,1984) !a Kivimies ,1995, toim' entti eltoniemi/' M&ös )M :n 1eikko 1ennamo kir!oitti kahdet muistelmat, Kulissien takaa ,1987) !a Kekkos-diktatuurin vankina ,1989)' Muut käsiteltävät muistelmateokset ovat keskustan 4hti .ar!alaisen Presidentin ministeri ,1989, toim' Jukka %arkka/, )* :n Mauno .oiviston Liikkeen suunta ,1997), )* :n 1äinö Leskisen aikalaisteos Asevelisosialismista kansanrintamaan ,1967), kokoomuksen %uure Junnilan Toisinajatteleva Kekkosen tasavallassa ,1980), kokoomuksen 0ussi Saukkosen Vastuun sukupolvi (1973) sekä % )L:n ja S* :n Emil Skogin Veljet vastakkain (1974)' Muistelmat eivät ole &hteismitallisia !o laa!an aikaskaalan takia' 1äinö Leskisen teos on !o vuodelta 1967, Johannes 1irolaisen viimeinen teos on vuodelta 2000. .uitenkin poliittisten diskurssien hakeminen pitkältäkin aika!änteeltä toimii, sillä kaikilla on samankaltaisia intresse!ä a!ankohdan poliittisten ratkaisujen selittämiseen siitä lähtökohdasta, miten he hakevat oikeutusta toimilleen tarkasteltavana a!ankohtana' +istiriito!a aiemman toiminnan !a m&öhemmän selit&ksen välillä p&ritään m&$s välttämään. 8enomenologis-hermeneuttisen perinteen mukaisesti tarkoitus on antaa laa!a ääni kullekin muisteli!alle !a !ättää tutki!an rooli !ohtopäätösten teki!äksi !a tulkintojen &hteen kokoa!aksi' Monipuolinen poliittinen diskurssi !a sen esille tuominen palvelee monipuolista historiantulkintaa, onhan ihmisten kokemassa historiassa aina k&se monitulkintaisuudesta' oliitikko!en narratiivit !a diskurssit lopulta &htenevät enemmän kuin eriävät tässä tutkielmassa' ainotukset eri asioissa vaihtele"at, mikä kertoo kokemusmaailman monipuolisuudesta !a roolien eriä"&&destä' .aiken kaikkiaan tutkimalla monia muistelmia, !otka käsittelevät samoja asioita, s&nt&y monipuolinen kuva poliittisten intressien monipuolisuudesta !a siitä, miten poliittinen tulkinta on muita historiantulkinto!a moniulotteisempaa, ja m&ös kiistell&mpää' 1uoden 1966 hallitusratkaisu s&nt&i puoluekentän muutosten poh!alta' 1altapolitiikka rakentui luottamuksen saavuttamisen pohjalle' 9lkopoliittinen h&väks&ttä"&&s Neuvostoliiton suuntaan !a sitä kautta presidentti 9rho .ekkosen suosio oli tärkeä teki!ä sille, että luottamus !ohonkin puolueeseen s&nt&i' )isäpoliittinen luottamus oli puolestaan k&s&m&s puolueiden !a näiden äänestä!är&hmien kesken. 9lkopoliittisesti luotettaviksi katsottiin ennen vuotta 1966 lähinnä Maalaisliitto-.eskustapuolue !a ).*L, kun taas kokoomuksella !a )* :lla tätä luottamusta oli vähemmän. )isäpoliittisesti epäluotetta"ana pidettiin lähinnä ).*L:a, mutta poliittiset intressiristiriidat söivät luottamusta m&ös esimerkiksi kokoomuksen !a vasemmistor&hmien sekä )* :n !a keskustan välillä' 1uonna 1966 ).*L alkoi nauttia riittävää sisäpoliittista luottamusta, kun taas )* alkoi nauttia ulkopoliittista luottamusta !a hallitusratkaisu s&nt&i' Tämä tulkinta tulee selvästi ilmi jokaisesta muistelmateoksesta' 4vainsanat: Politiikka, poliittinen historia, muistitieto, muistelmat, 1960-luku, kansanrintama, Paasion hallitus, .ekkosen aika, Neuvostoliitto, puolueet, puoluepolitiikka Tämän julkaisun alkuperäis&&s on tarkastettu %urnitin Originalit&;he<k –oh!elmalla' SISÄLLYS 1. Johdanto: Poliittinen muisti – Hallitusratkaisu 1966 muistelmateosten valossa 1 1.1' 4ineisto, ra!aus !a tutkimusk&s&m&s – avainpoliitikot, heidän teoksensa, roolinsa !a näkem&ksensä 6 1.2' .atsaus muistelmien kä&ttöön lähteinä – miten tutki!at ovat kä&ttäneet muistelmia - 1.2' Muistelu muististrategiana !a historiakuvan kehittä!änä 10 1.6' 3lämän narratointi 12 1.5' =tse kir!oitettu tulkinta – muistelmat, omaelämäkerrat, autobiogra(ia 14 1.#' 8enomenologis-hermeneuttinen tutkimus – &mmärtävä ote tulkinto!en päälinjana 16 1.7' *iskurssianal&&si 19 1.-' Mitä on politiikka !a miten muistella sitä? – muistelua!ankohdat, poliittiset dialektiset vastinparit !a poliitikot taustar&hmiensä eliittinä 21 2. Presidentin ja Neuvostoliiton vaikutusvallan alla 26 2.1' residenttivetoista politiikkaa – 9rho .ekkosen valta-asema 27 2.2' Luottamuksen !a itsenäisen päätäntä"allan diskurssi – muistelmien näkem&kset )uomen kansainvälisestä asemasta !a suhteesta Neuvostoliittoon 22 2.2' Leskisen käänt&m&s 39 3. Puolueiden murrokset 1960-lu"un mittaan 65 2'1' )* +a(ael aasion !ohtamana pari piirua vasemmalle 50 2'2' 0ohannes 1irolainen pääministerinä !a Maalaisliiton nimenmuutoksen a!urina 57 2'2' .okoomus murroksessa 62 2'6' ). :n !a ).*L:n maltillistuminen avasi hallitusovet laita"asemmistolle ## 4. Politiikan muutokset ja poliittinen tilanne eduskuntavaalivuonna 1966 75 6'1' 3nsimmäiset tele"isiovaalit 7# 6'2' :ppositio voitti, hallitus hävisi – päätt&n&t eduskuntakausi vaalituloksen vaikuttimena 7- 6'2' 1ennamo tekee näk&"än kampanjan !a palaa eduskuntaan -2 6'6' 9usiin voimasuhteisiin – eduskunta"aalikampanjat !a vaalitulos -7 5. Kohti kansanrintamaa – vasemmistoenemmistöinen eduskunta tuottaa keskustavasemmistolaisen hallituksen 92 5'1' .olmen suuren !a % )L:n kansanrintama 97 6. Vanhan valtapolitiikan muistelu – johtopäätökset 101 Lähteet ja kirjallisuus 106 1. Johdanto: Poliittinen muisti – Hallitusratkaisu 1966 muistelmateosten valossa @Presidentti Kekkonen on kerran todennut, että jos keskustelujen ja neuvottelujen määrällä mitattaisiin maan demokraattisuutta, Suomi olisi maailman demokraattisin maa. Tämä on oikeaan osunut arvio. Me käytämme paljon aikaa selvittelyihin ja sovitteluihin. Mistään suuremmasta tai ylevämmästä demokratia-ajattelusta ei silti liene kysymys, me olemme vain perin epäluuloisia toistemme pyrkimyksiä kohtaan. Tämä ei ole vain politiikassa näkyvä ilmiö, vaan sitä tapaa kaikenlaisesta seuratoiminnasta.@1 -Rafael Paasio 1980 *emokraattinen &hteiskunta toimii sopimisen !a keskustelun kautta' )illoin kun demokraattisessa puolue!ärjestelmässä on useita puolueita !a tarkoitus muodostaa enemmistöhallitus, nimenomaan @keskustelu!en !a neuvottelujen määrällä@ varmistetaan poliittiinen toimintak&k& !a &hteiset tavoitteet' oliittisen hallituksen muodostamista tutkiessa onkin tarkasteltava osaltaan sitä, mistä on keskusteltu ja neuvoteltu, mutta m&$s siitä, mistä ei ole keskusteltu tai neuvoteltu. .eväällä vuonna 2019, tämän tutkielman kir!oitusvuotena, )uomeen muodostettiin ensimmäinen kansanrintamahallitus melkein kolmeenk&mmeneenseitsemään vuoteen. .ansanrintama on nimit&ksenä osin kiistelt&, mutta m&ös vakiintunut !a termillä on vahvat perinteet, m&ös tutkimuksessa'2 N&k&istä )* -johtoista 4ntti Rinteen hallitusta kutsutaan useammin tosin punamullaksi tai uudeksi punamullaksi' .ansanrintamina tunnetut hallitukset olivat &leinen ratkaisu 1960-luvun !älkipuoliskolta 1980-luvun alkuvuosiin asti, mutta tämän !älkeen on muodostettu toisenlaisia koalitioita' .ansanrintamalla )uomessa on tarkoitettu koko vasemmiston !a Maalaisliiton A .eskustapuolueen A )uomen .eskustan &hteisiä hallituksia, !ollainen Rinteenkin hallitus on. 1asemmistopuolueet näissä hallituksissa ovat olleet 1900-luvulla )uomen )osialidemokraattinen uolue ,)* ), )uomen .ansan *emokraattinen Liitto ,).*L), sisältäen m&$s )uomen .ommunistisen uolueen) !a %&$väen !a ienvil!eli!äin )osialidemokraattinen Liitto ,% )L/' T )L !a ).*L ovat lakanneet olemasta, mutta ).*L:n perinnettä !atkaa 1asemmistoliitto. Rinteen hallituksen kolmanneksi suurin puolue vihreät luetaan !oskus vasemmiston k&lkeen, mutta vasemmistolaisesta puolueesta ei ehkä voi puhua, vihreiden asettuessa ennemmin uudenlaisille politiikan akseleille' 1 .&mäläinen (toim'/ & Paasio 1980, 232. 2 .s. esim. Leppänen 1999, 90-99. 4lun perin front populaire-termi, josta kansanrintama-nimit&s on suomennettu, on tarkoittanut Euroopassa keskustar&hmien
Load more

Recommended publications
  • Empowering Socially Excluded Elderly Within Russian Minority in Estonia and Finland
    EMPOWERING SOCIALLY EXCLUDED ELDERLY WITHIN RUSSIAN MINORITY IN ESTONIA AND FINLAND TALLINN & HELSINKI 2009 1 TABLE OF CONTENTS 1. Theoretical background of the research .......................................................................... 3 1. 1 Reasons for emigration and its history in Estonia and Finland .............................. 3 Estonia......................................................................................................................... 3 Finland ........................................................................................................................ 3 1.2 Quality of life, well-being, self-care ......................................................................... 5 1.2.1 The concept and nature of quality of life ........................................................... 5 1.2.2 Measuring the quality of life .............................................................................. 6 2. Researsh aim, method, results ......................................................................................... 8 2.1 Aim of the research ................................................................................................... 8 2.2 Method ...................................................................................................................... 8 Focus-group data and background .............................................................................. 8 2.3 Results ......................................................................................................................
    [Show full text]
  • Opettajan Opas
    opettajanSUOMEN opas PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 1 opettajan opas SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA PRESIDENTTIEMME KAUTTA, ILMIÖPOHJAINEN OPETUSKOKONAISUUS KOHDERYHMÄ 6–9 -luokkalaiset, lukiolaiset, ammattikoululaiset, kerhot, opintopiirit, Suomeen muualta muuttaneet ns. uussuomalaiset AINEET Yhteiskuntaoppi, historia, äidinkieli, kotitalous, kuvaamataito, musiikki IDEA JA TAVOITE MITEN ķķ Avata Itsenäisen Suomen tarina niiden henkilöiden kautta, ķķ Katsotaan yhdessä alustuksena pdf-esitys Itsenäisen Suomen jotka ovat olleet aitiopaikalla ja vallan kahvassa Suomea historia lyhyesti. rakennettaessa ja sen olemassaoloa puolustettaessa. ķķ Jaetaan oppilaat ryhmiin, kukin ryhmä saa yhden presidentin. ķķ Ymmärtää, että yhteisten asioiden hoitaminen eli politiikka on ķķ Ryhmä katsoo lyhytfilmin omasta presidentistään. tärkeää ja monimutkaista (demokratiakasvatus). ķķ Ryhmä vastaa kysymyksiin, vastaukset löytyvät kunkin ķķ Lisätä arvostusta, rakkautta ja kiinnostusta Suomea kohtaan. presidentin tekstiosuudesta. ķķ Oppia ymmärtämään omat oikeutensa, velvollisuutensa ja ķķ Ryhmä tekee muita oman presidenttinsä aikakauteen liittyviä vaikutusmahdollisuutensa kansalaisena. tutkimuksia tavallisen ihmisen arkeen liittyen ja haastattelee sen ajan aikalaisia esim. paikallisessa palvelutalossa. ķķ Kokoaminen ja esittäminen muille oppilaille/koululle ryhmän valitsemalla tavalla. Esityksen yhteydessä näytetään aluksi lyhytfilmi omasta presidentistä. SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 2 KYSYMYKSET JOKAISESTA PRESIDENTISTÄ 1 MINKÄLAISISTA KOTIOLOISTA PRESIDENTTI
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän Toiminnasta Vuodelta 1957
    Kertomukset. Liitevihko 2: Sivut 3—70 Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän toiminnasta vuodelta 1957 Yleistä Vuosi 1957 siirtyi historiaamme yksikamarisen Eduskuntamme juhlavuotena. Toukokuun 23 päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun yksikamarinen eduskunta kokoontui Suomessa ensi kerran. Kun­ nia-aitiossa nähtiin näille ensimmäisille valtiopäiville kokoontuneet veteraanit Oskari Tokoi; Väinö Tanner, Otto Karhi, Maiju Gebhard ja Juhani Leppälä sekä heidän lisäkseen vanhat pitkäaikaiset puhemiehet Väinö Hakkila ja Paavo Virkkunen. Erikoisesti tästä juhlasta jäi mie­ leen Yhdysvalloista kutsutun senaattori Tokoin puhe, missä hän her­ kästi tulkitsi niitä toiveita, jotka Suomen kansa asetti vastavalittuun kansaneduskuntaan, samalla kun hän osoitti tehdyn työn mittavuuden ja sen arvon, mikä kansanvaltaisella valtiojärjestelmällämme etenkin itsenäisyysaikanamme on ollut. Tämä kansaneduskuntamme juhlavuosi muodostui poliittisesti var­ sin rauhattomaksi. Suurimpana syynä tähän oli taloudellisen tilan­ teen jatkuva kiristyminen ja valtiontalouden erittäin heikko tila, mikä vaatii uusia radikaalisia toimenpiteitä. Eduskuntavaalien lähes­ tyminen ei suinkaan ole helpottanut tilannetta. Suurten hallituspuo­ lueiden, sosialidemokraattien ja maalaisliiton, yhteistyö katkesi, eikä porvarillistenkaan puolueiden kesken saatu aikaan yhteisrintamaa hallituskysymyksessä. Myös puolueiden sisällä on ilmennyt ristiriitoja entistä enemmän. Ulkopoliittisesti olemme eläneet hiljaiseloa, vaikka johtavien maail­ manvaltojen kesken ei olekaan päästy
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO As Security Organisations
    POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations Tapani Vaahtoranta Faculty Member Geneva Center for Security Policy email: [email protected] Tuomas Forsberg Director Finnish Institute of International Affairs email: [email protected] Working Papers 29 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs Tapani Vaahtoranta - Tuomas Forsberg POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations This report was made possible by NATO Research Fellowships Programme 1998/2000. We would also like to thank Niklas Forsström for his contribution in preparing the report as well as Jan Hyllander and Hanna Ojanen for comments on earlier drafts. We are also grateful to Fredrik Vahlquist of the Swedish Embassy in Helsinki and Pauli Järvenpää of the Finnish Representation to NATO who were helpful in organizing our fact finding trips to Stockholm in November 1999 and to Brussels in April 2000. Finally, Kirsi Reyes, Timo Brock and Mikko Metsämäki helped to finalise this Working Paper. 2 Contents Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? 3 The Past: Neutrals or “Neutrals”? 7 Deeds: The Line Drawn 14 Words: The Line Explained 19 The Debate: The Line Challenged 27 Public Opinion: The Line Supported 34 The Future Line 37 3 Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? At the beginning of the 21st century – a decade after the end of the Cold War – two major developments characterise the transformation of the European security landscape. The first development is the NATO enlargement and its evolving strategic concept that was applied in the Kosovo conflict.
    [Show full text]
  • The Managerial Cube
    ARTIKKELIT• RAIMO NURMI 269 The managerial cube Raimo Nurmi tinuum (see e.g. Nurmi, 1994, for another con­ ABSTRACT ceptualization of the relation between the two concepts). Many management textbooks argue that top The article introduces a manageria! cube thai management is in charge of the strategy and it consists of three continua: The first is management delegates the operations to the middle manage­ vs. leadership, the second strategic vs. op�rative, the third responsibility vs. power. The Pres1dents of ment and operative personnel. ln fact, top man­ Finland are reviewed and classified by means of the agement tends to be loaded with much opera­ cube. Admittedly, the interpretations remain tive routine (Mintzberg, 1973), and, strategies debatable. Nonetheless, it is argued thai the cube often emerge from middle management or even has potential for further conceptual refi�ement, empirical measurement and use as an mstrument for from the operative personnel (Viitanen, 1993). AII management development. manageria! tasks have, accordingly, strategic and operative qualities. Strategic qualities purport making the organization fit with its environment, and they include managing and leading chang­ Key words: Management, leadership, strategy, operations, responsibility, power. es, transitions and transformations. Operative qualities mean to implement the given strategy - or, in fact, sometimes even working without a strategy. ln this article, the two concepts are seen to make up a continuum. 1. INTRODUCTION Responsibility vs. power is regarded in this article as the third manageria! continuum. Re­ Management and leadership are established sponsibility refers to manageria! behaviour to concepts in literature. Management as a "coun­ maintain or improve the position of the organiza­ terpoint" of leadership refers to manageria! work tion even at the cost of the manager - the cost process: e.g., the functions of management (like may be stress, unpleasant decisions, bad pub­ planning, coordinating, controlling, etc.) have licity and other persona! problems.
    [Show full text]
  • And Ethnicisation of Migration Discourse: the Ingrian Finnish Right To
    1 The ‘Secularisation’ and Ethnicisation of Migration Discourse: The Ingrian Finnish Right to Return in Finnish Politics Nicholas Prindiville and Titus Hjelm (Accepted for Publication in Ethnic and Racial Studies, 27/02/2017) ABSTRACT Finland’s Right to Return policy for Ingrian Finns presented Russian and Estonian citizens that the Finnish government deemed to have an ancestral connection to Finland the legal means to resettle in Finland. The policy existed from 1990 to 2010, and was initially driven by Finnish President Mauno Koivisto, who spoke publicly of his belief that the Ingrian Finnish minority in Russia was Finnish because it was Lutheran rather than Orthodox. However, as the political discussion on the Ingrian Finns’ identity and Right to Return continued into the 1990s and 2000s, Finnish politicians increasingly abandoned the view of a common Lutheran identity between Ingrian Finns and Finland, and shifted the discussion to language, ancestry and historical memory, which were used to both endorse and disendorse Ingrian Finns’ Finnishness. We argue that the disappearance of religion from the Right to Return discourse was a strategic—if not necessarily conscious—choice that emphasized the more primordial aspects of Finnish identity (and the Ingrian Finns’ lack of those), which in turn enable stricter restrictions and, ultimately, the discontinuation of the policy. In April 1990, Finland’s then-President Mauno Koivisto sat down to a televised interview, part of which focused on his decision to instruct the Finnish Immigration Service to grant residence permits to Ingrian Finns as ‘returnee’ migrants. The Immigration Service defined returnee migrants as those who can prove ‘Finnish ancestry or otherwise a close connection with Finland’.1 Koivisto argued that Ingrian Finns met this qualification as the descendants of Finnish migrants to the historical province of Ingria, nowadays part of north-western Russia and Estonia.
    [Show full text]
  • FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen Och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014
    Paavo Väyrynen FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014 Omslag: Laura Noponen ISBN 978-952-299-055-6 TILL LÄSAREN Under de senaste åren har jag sökt fördjupa mig i historien – såväl i händelser i det förgångna som i historieskrivning. Min första tidsresa hänger samman med Kemi stads åldringshem Niemi-Niemelä som vi köpte 1998. Jag skrev om det i boken Pohjanranta som utkom 2005. Verket har starka kopplingar till olika skeden i Norra bottens och hela Finlands utveckling. Min andra tidsresa gick till skeden knutna till min egen släkt. När min far fyllde 100 år i januari 2010 skrev jag en bok om honom – Eemeli Väyrysen vuosisata (Eemeli Väyrynens århundrade). Jag studerade min släkts rötter så långt dokumenten sträckte sig. Också detta arbete öppnade perspektiv på både min hembygds och hela landets historia. I min senaste bok Huonomminkin olisi voinut käydä (Det kunde också ha gått sämre) tillämpade jag en kontrafaktuell historieskrivningsmetod på mitt eget liv och min verksamhet. Jag funderade på hur det kunde ha gått om något avgörande gjorts på annat sätt. Denna granskningsmetod har sitt berättigande då beslut i praktiken ofta fattas som val mellan olika alternativ. Speciellt inom den ekonomiska historien kan 5 man i efterhand bedöma visheten i gjorda beslut. Inom politisk historia har kontrafaktuella metoder brukats i liten utsträckning. Detta är märkligt då beslut ofta fattas genom omröstning och ibland med knapp majoritet. I efterhand vore det klokt att fundera på vilken utvecklingen blivit med en alternativ lösning. Även i beslutsfattande som riktar sig framåt i tiden borde ett kontrafaktualt grepp finnas med.
    [Show full text]
  • Personifying Poitics and Politicizing Persons
    Journal of Political Science Volume 20 Number 1 Article 4 November 1992 Personifying Poitics and Politicizing Persons Kari Paakkunainen Tauno Saarela Follow this and additional works at: https://digitalcommons.coastal.edu/jops Part of the Political Science Commons Recommended Citation Paakkunainen, Kari and Saarela, Tauno (1992) "Personifying Poitics and Politicizing Persons," Journal of Political Science: Vol. 20 : No. 1 , Article 4. Available at: https://digitalcommons.coastal.edu/jops/vol20/iss1/4 This Article is brought to you for free and open access by the Politics at CCU Digital Commons. It has been accepted for inclusion in Journal of Political Science by an authorized editor of CCU Digital Commons. For more information, please contact [email protected]. PERSONIFYING POLITICS AND POLITICIZING PERSONS Kari Paakkunainen and Tauno Saarela University of Helsinki Since the 1950s and 1960s, Western political science has pro­ moted two myths. The first is the belief that the human sciences must follow the methodology of the natural sciences and employ the same truth conditions. This belief is a myth precisely because it is not possible in any science to begin from axioms about method and truth that are self-grounding or self-justifying. Rather, the validity of any statement in any science depends on its context. An attempt to write about any science without presuppositions would fail, because all meaningful statements have a deep linguistic history, and the interpretation of their meaning is an "endless task." 1 The other myth is that the classic texts of "political theory" are an actual historical tradition purveying meaning and signifi­ cance across the generations; moreover that this is "A Great Discussion" continuing from philosophers of antiquity to modem political scientists, biographers and parliamentarians.
    [Show full text]
  • Suomen Linja 2017
    SUOMEN LINJA 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 1 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 2 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 3 3.10.2017 8.02 © Paavo Väyrynen ja Suomen linja ry 2017 2. painos ISBN 978-952-93-9517-0 Painopaikka: Bookwell Digital Oy, Juva 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 4 3.10.2017 8.08 SISÄLLYS SAATTEEKSI .............................................................................. 7 LUKIJALLE ................................................................................ 11 I KANSAKUNTA SYNTYY JA KASVAA ITSENÄISYYTEEN ........ 21 II SUOMI JAKAUTUU, EHEYTYY JA LÖYTÄÄ LINJANSA 1917–1967 ............................................................................ 45 III KYLMÄN SODAN KAUDESTA UUTEEN EUROOPPAAN 1967–2017 ............................................................................ 88 1. Urho Kekkosen viimeiset vuosikymmenet ...................... 99 2. Mauno Koiviston linja kylmän sodan kaudella ................ 139 3. Mauno Koiviston linja uudessa Euroopassa .................... 183 4. Suomi Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen linjalla ........... 227 5. Suomi Sauli Niinistön linjalla .......................................... 276 IV KANSAKUNTA – IHMISKUNTA 2017–2067 .......................... 339 LOPUKSI .................................................................................... 373 KIRJALLISUUS .......................................................................... 385 031017_Suomen_linja_2017.indd
    [Show full text]
  • Idänsuhteet Vai Pohjoismainen Yhteistyö?
    Idänsuhteet vai pohjoismainen yhteistyö? Keskustapuolueen linjaukset puolueettomuuspolitiikan ja Nordek-hankkeen aiheuttamassa ristipaineessa 1968–1970 Pro gradu-tutkielma Timo Vuorikivi Ohjaaja: professori Laura Kolbe Joulukuu 2014 Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteidentutkimuksen laitos Helsingin Yliopisto Sisällys 1 Johdanto ........................................................................................................................................... - 1 - 1.1 Tutkimuskohde, tutkielman tavoitteet ja metodi ............................................................... - 1 - 1.2 Aikaisempi tutkimus ja tutkielmassa käytetyt alkuperäislähteet .............................................. - 4 - 1.3 Historiallinen konteksti ja tutkielman teoreettiset lähtökohdat................................................. - 7 - 1.4 Tutkielman rakenne ................................................................................................................ - 10 - 2 Pohjoismaisen yhteistyön traditio .................................................................................................. - 12 - 2.1 Valtioliittoja ja verkostoja - pohjoismaista yhteistyö 1800-luvulta kylmän sotaan ................ - 12 - 2.1.1 Ylioppilaiden kokouksista valtioliittoon ......................................................................... - 12 - 2.1.2 Yhteistyö kylmän sodan keskellä .................................................................................... - 14 - 2.1.3 ”Epävirallinen” yhteistyö, ”nordisk nytta” ja paikallistason
    [Show full text]