DOCSLIB.ORG

Opettajan Opas

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Opettajan Opas opettajanSUOMEN opas PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 1 opettajan opas SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA PRESIDENTTIEMME KAUTTA, ILMIÖPOHJAINEN OPETUSKOKONAISUUS KOHDERYHMÄ 6–9 -luokkalaiset, lukiolaiset, ammattikoululaiset, kerhot, opintopiirit, Suomeen muualta muuttaneet ns. uussuomalaiset AINEET Yhteiskuntaoppi, historia, äidinkieli, kotitalous, kuvaamataito, musiikki IDEA JA TAVOITE MITEN ķķ Avata Itsenäisen Suomen tarina niiden henkilöiden kautta, ķķ Katsotaan yhdessä alustuksena pdf-esitys Itsenäisen Suomen jotka ovat olleet aitiopaikalla ja vallan kahvassa Suomea historia lyhyesti. rakennettaessa ja sen olemassaoloa puolustettaessa. ķķ Jaetaan oppilaat ryhmiin, kukin ryhmä saa yhden presidentin. ķķ Ymmärtää, että yhteisten asioiden hoitaminen eli politiikka on ķķ Ryhmä katsoo lyhytfilmin omasta presidentistään. tärkeää ja monimutkaista (demokratiakasvatus). ķķ Ryhmä vastaa kysymyksiin, vastaukset löytyvät kunkin ķķ Lisätä arvostusta, rakkautta ja kiinnostusta Suomea kohtaan. presidentin tekstiosuudesta. ķķ Oppia ymmärtämään omat oikeutensa, velvollisuutensa ja ķķ Ryhmä tekee muita oman presidenttinsä aikakauteen liittyviä vaikutusmahdollisuutensa kansalaisena. tutkimuksia tavallisen ihmisen arkeen liittyen ja haastattelee sen ajan aikalaisia esim. paikallisessa palvelutalossa. ķķ Kokoaminen ja esittäminen muille oppilaille/koululle ryhmän valitsemalla tavalla. Esityksen yhteydessä näytetään aluksi lyhytfilmi omasta presidentistä. SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 2 KYSYMYKSET JOKAISESTA PRESIDENTISTÄ 1 MINKÄLAISISTA KOTIOLOISTA PRESIDENTTI LÄHTI 2 MITÄ KAIKKEA PRESIDENTTI TEKI ENNEN ELÄMÄNTAIPALEELLEEN? MINKÄLAINEN SUOMI PRESIDENTIKSI RYHTYMISTÄÄN? OLI SILLOIN? ` Mitkä aiemmat kokemukset ohjasivat häntä tai auttoivat ` Onko jollain teistä elossa sukulainen, joka eli silloin? häntä työssä yhteiskunnan hyväksi? Voisiko häntä haastatella? Mitä omat isovanhemmat ` Miksi arvelet hänen valinneen juuri sen puolueen, johon muistavat vanhempiensa kertoneen? hän liittyi? ` Minkälaista oli lasten elämä silloin? ` Miten hän edisti Suomen asiaa politiikassa ennen ` Mitä ruokia syötiin? presidenttiaikaa? ` Mitkä sairaudet uhkasivat, mihin kuoltiin, mikä oli ` Onko näillä asioilla vaikutusta tämän päivän Suomeen? elinikäennuste? Entäpä lapsikuolleisuus? ` Minkälainen sosiaaliturva ja terveydenhuolto 3 MINKÄLAINEN OLI HÄNEN ITSENSÄ PERUSTAMA maassamme oli? PERHE? ` Entäpä kouluolot? Pääsivätkö kaikki opiskelemaan sinne, ` Mistä löytyi puoliso, montako lasta he saivat, minne halusivat? missä he asuivat? ` Minkälaista musiikkia kuunneltiin, miten vietettiin vapaa-aikaa? Paljonko vapaa-aikaa oli? 4 MITÄ SUURTA JA TÄRKEÄÄ SAATIIN AIKAISEKSI SILLOIN, KUN HÄN OLI PRESIDENTTINÄ? ` Miten se on vaikuttanut tämän päivän Suomeen? 5 MITEN PRESIDENTTI NÄKYY TÄMÄN PÄIVÄN SUOMESSA (NIMISTÖSSÄ, MUISTOMERKKINÄ JNE.) 6 MISTÄ PIDIT TÄSSÄ PRESIDENTISSÄ? 7 MISTÄ ET PITÄNYT? SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 3 PRESIDENTTIKOHTAISET ERITYISKYSYMYKSET ķ opettaja valitsee oppilaan ikäryhmään sopivat KAARLO JUHO LAURI KRISTIAN STÅHLBERG RELANDER LAKIEN LAATIJA, SUOMEN DIPLOMAATTISTEN HALLITUSMUODON ISÄ SUHTEIDEN LUOJA ` Miksi pitää olla perustuslaki? Mitä se ohjaa? ` Montako ulkomaanvierailua presidentti Relander teki? Entä montako Tarja Halonen? ¬ Mitä tapahtuisi, jos ei olisi perustuslakia? ` Mitä tarkoittaa diplomatia? ¬ Mitkä lait muodostivat Suomen perustuslain ennen vuotta 2000? ` Mitä hyötyä meille on kansainvälisestä yhteistyöstä? ¬ Mikä muuttui vuoden 2000 perustuslaissa? ` Mihin kansainvälisiin yhteisöihin Suomi kuuluu ja miksi? ¬ Mikä rooli on eduskunnan perustuslakivaliokunnalla? ` Missä maissa Suomella on suurlähetystö? ¬ Mitä ”perustuslakia” perheessäsi noudatetaan? ` Mitkä ominaisuudet ovat hyviä henkilöllä, joka tekee Entäpä koulussasi? kansainvälistä yhteistyötä, kuten esimerkiksi presidentti? ` Mitä suuria asioita Ståhlberg joutui ratkaisemaan sisällissodan jälkeen? ` Miksi sisäministeri Ritavuori murhattiin? SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 4 PEHR EVIND KYÖSTI SVINHUFVUD KALLIO SUOMEN ITSENÄISYYDEN ISÄ, KANSAKUNNAN KONFLIKTIEN RATKAISIJA EHEYTTÄJÄ ` Mikä oli tilanne Suomessa, ja Euroopassa, kun Svinhufvud ` Kyösti Kallio ei ollut opiskellut ylioppilaaksi eikä opiskellut lähti hakemaan tunnustusta Suomen itsenäisyydelle yliopistossa. Mistä hän sai oppia ja sivistystä itselleen? kansankomissaareilta Neuvosto-Venäjällä? Tutustu syvällisemmin näihin liikkeisiin. Mitä niistä on jäljellä? ` Suomen sisällissota syttyi itsenäisyytemme alkumetreillä ja on surullisinta historiaamme, mitkä tahot ottivat yhteen ja ` Ns. torpparilailla ja Lex Kalliolla oli kansaa yhtenäistävät miksi? vaikutukset. Tutustu lakeihin ja pohdi, miksi ne olivat hyväksi Suomelle? ` Mistä johtui, että valkoiset voittivat? ` Sisällissodan jälkeen Kallio piti Nivalan kirkossa ` Sodan seuraukset olivat vakavat, mitä olisi voitu tehdä toisin poikkeuksellisen ja huomiota herättäneen puheen. sodan jälkimainingeissa? Mitä puhe käsitteli? Miten se otetiin vastaan? ` Svinhufvud kukisti omalla auktoriteetillaan Mäntsälän ` Kallion kuolema oli hyvin dramaattinen – etsi tietoa, kapinan. Mitkä voimat siinä olivat vastakkain? miten se aikanaan uutisoitiin ja minkälaiset olivat hänen hautajaisensa? SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 5 RISTO RYTI GUSTAF KRIISIAJAN MANNERHEIM KYLMÄHERMOINEN SOTIEMME YLIPÄÄLLIKKÖ JOHTAJA ` Suomen pankissa työskennellessään Ryti piti maamme ` Millä kaikilla rintamilla Mannerheim oli saanut talouden kurissa. Miksi meillä on Suomen pankki ja miten se sotakokemusta palvellessaan Venäjän armeijassa? eroaa tavallisista liikepankeista? ` Mannerheim ei kuulunut mihinkään puolueeseen, mutta hän ` Ryti allekirjoitti ns. Ribbentrop -sopimuksen Saksan kanssa. oli istunut valtiopäivillä. Missä ominaisuudessa ja milloin? Mitä olisi tapahtunut, jos tätä sopimusta ei olisi ollut? ` Minkälaisessa henkilökohtaisessa tilanteessa Mannerheim ` Sodan jälkeen Ryti kuitenkin tuomittiin vankilaan oli silloin, kun Svinhufvud palkkasi hänet sisällissodan sotasyyllisenä. Miksi? valkoisten ylipäälliköksi? ` Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa toimi ` Mannerheim lähti heti sisällissodan jälkeen Eurooppaan valvontakomissio. Mikä se oli? Kauanko se oli Suomessa? ajamaan Suomen asiaa. Mitä hän toi sieltä tuliaisina? ` Mitä mieltä Suomen kansa oli Rytin vangitsemisesta? ` Hän oli myös Suomen valtionhoitajana seitsemän kuukautta, ` Sodan jälkeen oli asutettava yli 400 000 ihmistä, Karjalan mitä hän sai silloin aikaiseksi? siirtoväki. Miten tämä hoidettiin? ` Vuonna 1931 Mannerheim sai presidentti Svinhufvudilta uuden tehtävän. Mikä se oli? ` Miksi sodanaikainen Päämaja oli Mikkelissä? ` Miten Mannerheimistä tuli presidentti ja mitkä olivat hänen suurimmat saavutuksensa presidenttiaikana? SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 6 JUHO KUSTI URHO PAASIKIVI KEKKONEN TOSIASIAT TUNNUSTAVA SUOMEN PITKÄAIKAISIN REALISTI VALLANKÄYTTÄJÄ ` Miksi Paasikivi oli niin taitava asioidessaan venäläisten ` Mikä Suomen sisällissodassa tehty teko painoi Kekkosen kanssa? omaatuntoa läpi hänen elämänsä? ` Miksi Tarton rauha 1920 oli tärkeä suomalaisille? ` Mikä oli Etsivä Keskuspoliisi, jossa Kekkonen työskenteli? ` Mitä Suomen kohtalosta määriteltiin Pariisin rauhassa 1947? ` Onko meillä nykyisin jotain vastaavaa? ` Miksi Suomesta oli luovutettu alueita Neuvostoliiton ` Missä vaiheessa Kekkonen ymmärsi, että oli parasta olla käyttöön? Mitä nämä alueluovutukset merkitsivät siellä hyvissä väleissä Neuvostoliiton kanssa? asuneille ihmisille? ` Kekkosen aikana elettiin ns. kylmän sodan aikaa. Mitä tämä ` Mitä vaikutusta YYA-sopimuksella oli Suomen talouselämään tarkoittaa? ja politikkaan yleisesti? ` Miten oli mahdollista, että Kekkonen valittiin poikkeuslailla ` Mihin kansainvälisiin järjestöihin Suomi liittyi Paasikiven presidentiksi vuonna 1973? aikana ja mitä merkitystä sillä oli Suomelle? ` Tutustu ETYKiin vuonna 1975. Mikä oli huippukokouksen ` Mitä tapahtui, kun Neuvostoliitto luovutti Porkkalan merkitys maailmalle? Entäpä Suomelle ja Kekkoselle? takaisin? ` Kekkonen kiersi paljon maakunnissa, matkusteli ulkomailla ja hänellä oli hyvin laajat verkostot. Etsi hauskoja tarinoita Kekkosesta. SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 7 MAUNO KOIVISTO MARTTI AHTISAARI HARKITSEVA KOSMOPOLIITTINEN POHDISKELIJA RAUHANTEKIJÄ ` Koivisto osallistui toiseen maailmansotaan sotilaana. Miten ` Minkälaisista oloista Martti Ahtisaari lähti maailmalle? sodan kokemukset vaikuttivat hänen ajattelutapaansa? ` Miten hänen kansainvälinen uransa eteni? ` Koiviston ollessa ensimmäistä kertaa pääministerinä tapahtui ` Mikä on hänen tunnetuin saavutuksensa rauhantekijänä? Tshekkoslovakian miehitys 1968, joka järkytti Koivistoa ja koko maailmaa suuresti. Mistä oli kysymys? ` Miten Suomen liittyminen Euroopan Unioniin Ahtisaaren aikana on muuttanut Suomea? ` Koiviston 1. hallituskaudella suuria yhteiskuntapoliittisia muutoksia olivat keskiolutlaki sekä aborttilaki. Miten nämä ` Miten Martti Ahtisaari on jatkanut rauhantyötään muuttivat yhteiskuntaa? presidenttikautensa jälkeen? ` Kekkonen yritti kaataa Koiviston hallituksen. ¬ Kerro CMI:n toiminnasta. Miten Koivisto esti sen? ¬ Kerro, miksi Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon. ` Miten presidentinvaalikäytäntö muuttui vuonna 1988? Mikä muu presidenttiyttä koskeva asia muuttui? ` Koivisto katsoi presidenttinä ollessaan 1990, että inkerinsuomalaisia voitaisiin pitää paluumuuttajina. Keitä ovat inkerinsuomalaiset ja miten he integroituivat Suomeen? Vertaa tätä prosessia nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan. ` Mitä muutoksia tapahtui Suomen politiikassa, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991? SUOMEN PRESIDENTIT
Load more

Recommended publications
  • Empowering Socially Excluded Elderly Within Russian Minority in Estonia and Finland
    EMPOWERING SOCIALLY EXCLUDED ELDERLY WITHIN RUSSIAN MINORITY IN ESTONIA AND FINLAND TALLINN & HELSINKI 2009 1 TABLE OF CONTENTS 1. Theoretical background of the research .......................................................................... 3 1. 1 Reasons for emigration and its history in Estonia and Finland .............................. 3 Estonia......................................................................................................................... 3 Finland ........................................................................................................................ 3 1.2 Quality of life, well-being, self-care ......................................................................... 5 1.2.1 The concept and nature of quality of life ........................................................... 5 1.2.2 Measuring the quality of life .............................................................................. 6 2. Researsh aim, method, results ......................................................................................... 8 2.1 Aim of the research ................................................................................................... 8 2.2 Method ...................................................................................................................... 8 Focus-group data and background .............................................................................. 8 2.3 Results ......................................................................................................................
    [Show full text]
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • FINLAND SHOOTS DOWN 23 RUSS PLANES Weather FINAL FORECAST—PARTLY CLOUDY Winnipeg Wheat EDITION JULY OPEN 77J4
    FINLAND SHOOTS DOWN 23 RUSS PLANES Weather FINAL FORECAST—PARTLY CLOUDY Winnipeg Wheat EDITION JULY OPEN 77J4 yOL. XXXIV.—No. 166. LETHBRIDGE, ALBERTA, THURSDAY, JUNE 26, 1941 18 PAGES GERMAN ADVANCE RUSSIA HALTED Heavy Raids Russian Soldiers Who Resist Aggression Of Nazi Hordes Nazi Thrusts Are Hurled Nipped Off On Finland Port of Turku Bombed Ten Soviet Claim Times in One Heavy Casualties Inflicted on Germans—Russians • Night Recapture Town—Says Nazis Go Into Action FINNS TO~RESIST "Drunk"—Attempt to Cross Prut TO UTMOST POWER River Foiled HELSINKI, Finland. June 26. ERLIN, June 26 — (A.P.) — D.N.B., German newt —TP)—President Risto Rytl of Finland, in a radio message to B agency, reported today ttiat Russian planes bombed his rountry even as Russian Bucharest, capital of Rumania, twice this morning. warplancs were carrying out HUN ADVANCE HALTED devastating air assaults, charged tonight that Soviet Russia had kifOSCOW, June 26—(A.P.)—Masses of Soviet troops, repeatedly threatened the In­ •1 thrown into the line after German armored units had dependence of Finland since ii^roken through in the drWe on Wilno (Vilna) in Lithu­ their peace of March, 1940. ania, re-formed the front and checked the Nazi advance, NEW BOMB BLASTS HELSINKI, Finland, June 26. Russian military dispatches declared today. —(/P)—Soviet air raiders kept up They reported Soviet troops holding tight also to devastating raids on Finland other points along the 1,000-mile battle front and said today, inflicting destruction over Przemysl, on the border of German-occupied Poland, was a wide area of the country.
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO As Security Organisations
    POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations Tapani Vaahtoranta Faculty Member Geneva Center for Security Policy email: [email protected] Tuomas Forsberg Director Finnish Institute of International Affairs email: [email protected] Working Papers 29 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs Tapani Vaahtoranta - Tuomas Forsberg POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations This report was made possible by NATO Research Fellowships Programme 1998/2000. We would also like to thank Niklas Forsström for his contribution in preparing the report as well as Jan Hyllander and Hanna Ojanen for comments on earlier drafts. We are also grateful to Fredrik Vahlquist of the Swedish Embassy in Helsinki and Pauli Järvenpää of the Finnish Representation to NATO who were helpful in organizing our fact finding trips to Stockholm in November 1999 and to Brussels in April 2000. Finally, Kirsi Reyes, Timo Brock and Mikko Metsämäki helped to finalise this Working Paper. 2 Contents Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? 3 The Past: Neutrals or “Neutrals”? 7 Deeds: The Line Drawn 14 Words: The Line Explained 19 The Debate: The Line Challenged 27 Public Opinion: The Line Supported 34 The Future Line 37 3 Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? At the beginning of the 21st century – a decade after the end of the Cold War – two major developments characterise the transformation of the European security landscape. The first development is the NATO enlargement and its evolving strategic concept that was applied in the Kosovo conflict.
    [Show full text]
  • The Managerial Cube
    ARTIKKELIT• RAIMO NURMI 269 The managerial cube Raimo Nurmi tinuum (see e.g. Nurmi, 1994, for another con­ ABSTRACT ceptualization of the relation between the two concepts). Many management textbooks argue that top The article introduces a manageria! cube thai management is in charge of the strategy and it consists of three continua: The first is management delegates the operations to the middle manage­ vs. leadership, the second strategic vs. op�rative, the third responsibility vs. power. The Pres1dents of ment and operative personnel. ln fact, top man­ Finland are reviewed and classified by means of the agement tends to be loaded with much opera­ cube. Admittedly, the interpretations remain tive routine (Mintzberg, 1973), and, strategies debatable. Nonetheless, it is argued thai the cube often emerge from middle management or even has potential for further conceptual refi�ement, empirical measurement and use as an mstrument for from the operative personnel (Viitanen, 1993). AII management development. manageria! tasks have, accordingly, strategic and operative qualities. Strategic qualities purport making the organization fit with its environment, and they include managing and leading chang­ Key words: Management, leadership, strategy, operations, responsibility, power. es, transitions and transformations. Operative qualities mean to implement the given strategy - or, in fact, sometimes even working without a strategy. ln this article, the two concepts are seen to make up a continuum. 1. INTRODUCTION Responsibility vs. power is regarded in this article as the third manageria! continuum. Re­ Management and leadership are established sponsibility refers to manageria! behaviour to concepts in literature. Management as a "coun­ maintain or improve the position of the organiza­ terpoint" of leadership refers to manageria! work tion even at the cost of the manager - the cost process: e.g., the functions of management (like may be stress, unpleasant decisions, bad pub­ planning, coordinating, controlling, etc.) have licity and other persona! problems.
    [Show full text]
  • And Ethnicisation of Migration Discourse: the Ingrian Finnish Right To
    1 The ‘Secularisation’ and Ethnicisation of Migration Discourse: The Ingrian Finnish Right to Return in Finnish Politics Nicholas Prindiville and Titus Hjelm (Accepted for Publication in Ethnic and Racial Studies, 27/02/2017) ABSTRACT Finland’s Right to Return policy for Ingrian Finns presented Russian and Estonian citizens that the Finnish government deemed to have an ancestral connection to Finland the legal means to resettle in Finland. The policy existed from 1990 to 2010, and was initially driven by Finnish President Mauno Koivisto, who spoke publicly of his belief that the Ingrian Finnish minority in Russia was Finnish because it was Lutheran rather than Orthodox. However, as the political discussion on the Ingrian Finns’ identity and Right to Return continued into the 1990s and 2000s, Finnish politicians increasingly abandoned the view of a common Lutheran identity between Ingrian Finns and Finland, and shifted the discussion to language, ancestry and historical memory, which were used to both endorse and disendorse Ingrian Finns’ Finnishness. We argue that the disappearance of religion from the Right to Return discourse was a strategic—if not necessarily conscious—choice that emphasized the more primordial aspects of Finnish identity (and the Ingrian Finns’ lack of those), which in turn enable stricter restrictions and, ultimately, the discontinuation of the policy. In April 1990, Finland’s then-President Mauno Koivisto sat down to a televised interview, part of which focused on his decision to instruct the Finnish Immigration Service to grant residence permits to Ingrian Finns as ‘returnee’ migrants. The Immigration Service defined returnee migrants as those who can prove ‘Finnish ancestry or otherwise a close connection with Finland’.1 Koivisto argued that Ingrian Finns met this qualification as the descendants of Finnish migrants to the historical province of Ingria, nowadays part of north-western Russia and Estonia.
    [Show full text]
  • Kekkonen, Niinistö Ja Koivisto Arvostetuimmat Presidentit
    TIEDOTE 1 Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat Urho Kekkonen ja Sauli Niinistö, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Noin puolet (49 %) suomalaisista asettaa Kekkosen kolmen eniten arvostamansa presidentin joukkoon. Kekkosen niskaan hengittää istuva tasavallan presidentti Niinistö, jonka myös lähes joka toinen (45 %) valitsee kolmen arvostetuimman joukkoon. Kolmanneksi arvostetuin on Mauno Koivisto (35 %). Itsenäisyyden ajan neljä ensimmäistä tasavallan presidenttiä sijoittuvat kansalaisten arvostuslistalla tyveen. Tulos ei tarkoita, etteikö heitä arvostettaisi, mutta tänä päivänä vähemmän kuin kolmea kärkeen sijoittunutta. Todennäköisesti ainakin nuoremmalle osalle väestöä heidän saavutuksensa ovat tuntemattomia. Sen sijaan neljä viimeisintä presidenttiä ovat kaikki kuuden arvostetuimman joukossa. Naiset arvostavat Halosta ja Koivistoa enemmän kuin miehet Miesten ja naisten välillä on eroa arvostuksissa. Kekkosen ja Niinistön arvostus on tosin suurinta molemmissa ryhmissä. Naiset antavat kuitenkin tunnustusta keskimäärää useammin etenkin Tarja Haloselle ja Mauno Koivistolle. Miehistä vain joka viides (22 %) sijoittaa Halosen kolmen arvostetuimman joukkoon, naisista kaksi viidestä (39 %). Miesten parissa mainitaan naisia useammin Ryti, Mannerheim ja Paasikivi. Halosen ja Ahtisaaren arvostus on hivenen korkeampaa nuorimman ikäluokan keskuudessa. Tulos kielii siitä, että etenkin alle 35-vuotiaat naiset
    [Show full text]
  • Commemorative Speech at the Funeral of President Mauno Koivisto 25 May 2017
    President of the Republic Sauli Niinistö – Commemorative speech at the funeral of President Mauno Koivisto 25 May 2017 Embargo at ca 2.20 pm CHECK AGAINST DELIVERY A great Finn has departed from our midst. Mauno Henrik Koivisto, the ninth President of the Republic, has passed into eternity. He has left us, but remains close to us. In terms of his ideas, ways, values and principles, he is still with us. Let us now remember him; it is as if Finland’s success story is told in pictures before our very eyes. President Koivisto's uniqueness did not lie in the fact that he knew the people, but that the people knew him. The people knew him; recognized him, even if his message was sometimes described as opaque or open to interpretation. In this, the people were a wise interpreter. His thoughtful, deliberative way of approaching issues brought the ordinary citizen close to the statesman, perhaps closer than to any other in Finland’s history. Mauno Koivisto’s pithy, sharply analytical and often humorous remarks remain embedded in the essence of what it is to be Finnish. They reflect a way of thinking, principles and values that still affect our actions and deeds. Only a man who is not just a great statesman, but also a great person, can make such an impression on his own people. * * * Work, education and trust are the cornerstones of Finland's success and prosperity. Mauno Koivisto was a strong, personal example of each of these. The work ethic shone throughout his life in a uniquely varied career ranging from carpenter to harbour master, from school teacher to Governor of the Bank of Finland, and from Minister of Finance to Prime Minister and, finally, President of the Republic.
    [Show full text]
  • Radisson Blu Plaza Hotel
    Radisson Blu Plaza Hotel - A piece of history in the heart of Helsinki Radisson Blu Plaza Hotel is a landmark building in the heart of Helsinki. The construction of the building was completed in 1921, and it initially served as the headquarters of SOK, Finland’s leading consumer cooperative. A new hotel wing was built in 1999. Today Radisson Blu Plaza Hotel is protected by Finland’s National Board of Antiquities and represents a significant chapter in the history of commerce in Finland. The cornerstone of the SOK headquarters was laid on the eve of Finnish independence on 5 December 1917, though the ensuing Finnish Civil War delayed construction. The building was also home to the Elonvara and Tulenvara insurance companies, the Finnish Co-op School, as well as SOK employees and their families. Training services for co-operative members were also provided on the premises. Prosperity on display The main entrance to the building is located on the corner of Mikonkatu and Vilhonkatu in downtown Helsinki. The building architects, Kauno S. Kallio and Oiva Kallio, designed the entrance to lead to a spacious lobby with stained glass painting by Finnish artist Juho Rissanen. The paintings depicted scenes from SOK’s original business areas: fishing, maritime trade, consumer goods and agriculture. The same motifs were repeated as decorative patterns in the lobby’s oak panelling. From the lobby, visitors proceeded to a vaulted exhibition hall, where co-operative members could choose merchandise for their shops. Almost every type of consumer good – from canned meat to evening gowns – was displayed in the hall.
    [Show full text]
  • Northern Flank by A
    Click here for Full Issue of EIR Volume 12, Number 4, January 29, 1985 Northern Flank by A. Borealis Koivisto's diplomacy: made in Russia necker discreetly visited Stockholm, Finnish President Koivisto visited Palme in Stockholm to explain allegedly for the congress of the tiny Swedish Communist Party (VPK). why Sweden shouldfollow Finland's example. However, informed observers believe that the visit, which was only reported after thefact by East German TV, must have had a much more important pur­ pose, such as perhaps a special con­ sultation with Palme. F rom the very beginning of the new tempted to smooth over the resent­ The Palme regime, in fact, is year, Stockholm has been a center of ment caused by Soviet military incur­ launching a broad Asian "disarma­ hectic diplomatic activity. On 1 an. 7, sions into Swedish waters and air ment" offensive. Palme himself will Finnish President Mauno Koivisto paid space. visit India on 1 an. 26, to push the so­ a dramatic one-day official visit to The security spokesman of the called "Five Continent Initiative," Stockholm, and three days before him, Moderate Party, Carl Bildt, stated that which includes Moscow-inspired ideas East German dictator Erich Honecker the Moderates had assured Koivisto of a "nuclear freeze" and "nuclear-free also surfaced in the Swedish capital. that a non-socialist government­ zones." The sponsors of the initiative, Both Premier Olof Palme himself and which is not unlikely to result from the the Five Continent Group, will meet several of his associates are touring September elections this year-would in India, including Greece's Andreas most of Asia during 1 anuary, as sales­ cling to the same "traditional Swedish Papandreou, Argentina's Raul Alfon­ men for the disarmament policies of neutrality policy" that Palme is sfn, Mexico's Miguel de la Madrid, the Moscow-run Palme Commission.
    [Show full text]
  • Pakotettu Sankari?
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Trepo - Institutional Repository of Tampere University Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma PAKOTETTU SANKARI? Risto Rytin sankaruus ja uhrius Jenna Piiraine Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Tapio Raunio Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma PIIRAINEN, JENNA: Pakotettu sankari? Risto Rytin sankaruus ja uhrius. Pro gradu –tutkielma, 76 s. Valtio-oppi Joulukuu 2014 Tutkielma käsittelee Risto Rytin toimia sotien aikana, erityisesti jatkosodan lopussa, sankaruuden viitekehyksen kautta. Sankaruuteen läheisesti liittyvä uhrius, uhraus ja uhrautuminen kuvastavat erityisesti Rytistä kerrottuja kertomuksia. Tutkimusote on kertomusanalyyttinen. Sankaruus ja tarinallisuus kuuluvat lähtökohtaisestikin yhteen. Sankaruus luodaan kertomusten välityksellä, joita sankarista kerrotaan. Kertomus on jonkun merkityksellisen asian välittämistä eteenpäin vaikkapa sanoin. Tarina on se kertomuksen syvärakenne, joka herättää kuulijassaan tunteita ja jättää tälle jonkin uskon. Sankaritarinoiden kertominen on myös poliittinen teko, sillä tarinan kertoja on muotoillut kertomuksensa haluamansalaiseksi. Kertomuksen esittäjä näkee asioiden välillä yhteyksiä, rajaa kertomansa asiat ja jopa juonellistaa kertomuksensa. Sankaruutta käsiteltäessä huomio kiinnittyy tässä tutkielmassa nationalismiin, sotaan, identiteettiin ja sankaruuden universaaleihin piirteisiin. Risto Rytin osalta tutkimuskysymys käsittelee
    [Show full text]