DOCSLIB.ORG

Kekkonen, Niinistö Ja Koivisto Arvostetuimmat Presidentit

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kekkonen, Niinistö Ja Koivisto Arvostetuimmat Presidentit TIEDOTE 1 Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat Urho Kekkonen ja Sauli Niinistö, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Noin puolet (49 %) suomalaisista asettaa Kekkosen kolmen eniten arvostamansa presidentin joukkoon. Kekkosen niskaan hengittää istuva tasavallan presidentti Niinistö, jonka myös lähes joka toinen (45 %) valitsee kolmen arvostetuimman joukkoon. Kolmanneksi arvostetuin on Mauno Koivisto (35 %). Itsenäisyyden ajan neljä ensimmäistä tasavallan presidenttiä sijoittuvat kansalaisten arvostuslistalla tyveen. Tulos ei tarkoita, etteikö heitä arvostettaisi, mutta tänä päivänä vähemmän kuin kolmea kärkeen sijoittunutta. Todennäköisesti ainakin nuoremmalle osalle väestöä heidän saavutuksensa ovat tuntemattomia. Sen sijaan neljä viimeisintä presidenttiä ovat kaikki kuuden arvostetuimman joukossa. Naiset arvostavat Halosta ja Koivistoa enemmän kuin miehet Miesten ja naisten välillä on eroa arvostuksissa. Kekkosen ja Niinistön arvostus on tosin suurinta molemmissa ryhmissä. Naiset antavat kuitenkin tunnustusta keskimäärää useammin etenkin Tarja Haloselle ja Mauno Koivistolle. Miehistä vain joka viides (22 %) sijoittaa Halosen kolmen arvostetuimman joukkoon, naisista kaksi viidestä (39 %). Miesten parissa mainitaan naisia useammin Ryti, Mannerheim ja Paasikivi. Halosen ja Ahtisaaren arvostus on hivenen korkeampaa nuorimman ikäluokan keskuudessa. Tulos kielii siitä, että etenkin alle 35-vuotiaat naiset arvostavat Halosta. Varttuneiden eli yli 60-vuotiaiden joukossa Kekkonen ja Niinistö ovat ylivertaisia. Hallitus-oppositio-asetelma heijastuu arvostuksissa. Hallituspuolueiden kannattajista valtaosa arvostaa Kekkosta (60 %) ja Niinistöä (68 %). Oppositiopuolueiden tukijoiden keskuudessa Halonen (45 %) kokoaa keskimäärää enemmän arvostusta. Puoluekantojen mukaisesti tarkastellen keskustan kannattajien parissa Kekkonen, Niinistö, Paasikivi ja Kallio saavat keskimäärää enemmän arvostusta osakseen. Kokoomuksen kannattajat nostavat etenkin Niinistöä, Mannerheimiä, Paasikiveä ja Rytiä. SDP:n kannattajien keskuudessa noteerataan keskimäärää useammin Koivisto ja Halonen. Vihreiden kannattajat arvostavat muita enemmän Halosta ja Ahtisaarta. Vasemmistoliiton tukijoiden keskuudessa Halonen on ylivertaisesti arvostetuin presidentti. Perussuomalaisten tukijoiden parissa kolme eniten arvostusta nauttivaa ovat Kekkonen, Mannerheim ja Ryti. Tutkimuksen toteutus Kansalaisilta kysyttiin: ”Suomella on ollut kautta aikojen 12 presidenttiä. Keitä kolmea seuraavista arvostat eniten?” KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 016. Vastaajat edustavat maamme 18–75 vuotta täyttänyttä väestöä 2 Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiahenkilö Antti Mykkänen, 040 057 0087. Kuvio 8. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENI- TEN (kuuluu kolmen joukkoon, %). Urho Kekkonen 49 Sauli Niinistö 45 Mauno Koivisto 35 Tarja Halonen 30 C. G. E. Mannerheim 23 Martti Ahtisaari 21 J. K. Paasikivi 18 Risto Ryti 18 K. J. Ståhlberg 9 Kyösti Kallio 6 P. E. Svinhufvud 3 Lauri K. Relander 1 Ei ketään 2 Ei osaa sanoa 9 0 20 40 60 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8s. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENITEN (kuuluu kolmen joukkoon, %). 46 Urho Kekkonen 51 44 Sauli Niinistö 46 3 39 Mauno Koivisto 32 39 Tarja Halonen 22 24 Martti Ahtisaari 18 18 C. G. E. Mannerheim 28 13 J. K. Paasikivi 23 10 Risto Ryti 25 8 K. J. Ståhlberg 9 4 NAISET Kyösti Kallio 8 MIEHET 3 P. E. Svinhufvud 4 1 Lauri K. Relander 1 2 Ei ketään 3 13 Ei osaa sanoa 5 0 20 40 60 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8h. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENITEN: HALLITUS- vs. OPPOSITIOPUOLUEIDEN KANNNATTAJAT (kuuluu kolmen joukkoon, %). 68 Sauli Niinistö 34 60 4 Urho Kekkonen 43 32 Mauno Koivisto 40 29 C. G. E. Mannerheim 21 26 J. K. Paasikivi 17 25 Risto Ryti 16 14 Tarja Halonen 45 13 Martti Ahtisaari 27 8 K. J. Ståhlberg 11 7 HALLITUSPUOL. Kyösti Kallio 5 OPPOSITIOP, 5 P. E. Svinhufvud 3 0 Lauri K. Relander 2 0 Ei ketään 3 1 Ei osaa sanoa 7 0 20 40 60 80 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8k. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENITEN: ARVIOT KOULUTUSTASON MUKAAN (kuuluu kolmen joukkoon, %). 55 Urho Kekkonen 50 33 5 45 Sauli Niinistö 50 34 33 Mauno Koivisto 35 43 33 Tarja Halonen 29 28 22 C. G. E. Mannerheim 26 22 21 Martti Ahtisaari 21 22 15 J. K. Paasikivi 18 23 15 Risto Ryti 19 22 6 K. J. Ståhlberg 7 18 6 Kyösti Kallio 7 4 PERUSKOULUTUS MUU KOULUTUS 3 AKATEEMINEN P. E. Svinhufvud 2 6 1 Lauri K. Relander 1 1 2 Ei ketään 3 2 9 Ei osaa sanoa 8 9 0 20 40 60 80 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8z. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENITEN: ARVIOT POLIITTISEN KANNAN MUKAAN (%). 8 7 8 K. J. Ståhlberg 11 11 12 6 0 0 3 Lauri K. Relander 2 0 6 5 4 4 KESK P. E. Svinhufvud 5 KOK 2 PS 2 SDP VIHR 14 VAS 2 10 Kyösti Kallio 2 1 7 22 26 41 Risto Ryti 10 11 4 25 33 52 C. G. E. Mannerheim 15 13 8 29 24 24 J. K. Paasikivi 21 8 13 81 46 54 Urho Kekkonen 47 34 41 24 38 15 Mauno Koivisto 55 38 42 8 17 10 Martti Ahtisaari 18 50 23 11 17 10 Tarja Halonen 48 58 69 54 80 38 Sauli Niinistö 32 34 20 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8x. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENITEN: PUOLUEITTAISET 'PAREMMUUSJÄRJESTYKSET' (%). Urho Kekkonen 81 Sauli Niinistö 54 J. K. Paasikivi 29 C. G. E. Mannerheim 25 Mauno Koivisto 24 7 Risto Ryti 22 KESK Kyösti Kallio 14 Tarja Halonen 11 K. J. Ståhlberg 8 Martti Ahtisaari 8 P. E. Svinhufvud 5 Lauri K. Relander 0 Urho Kekkonen 54 C. G. E. Mannerheim 52 Risto Ryti 41 Sauli Niinistö 38 J. K. Paasikivi 24 Mauno Koivisto 15 Kyösti Kallio 10 PS Martti Ahtisaari 10 Tarja Halonen 10 K. J. Ståhlberg 8 P. E. Svinhufvud 4 Lauri K. Relander 3 Sauli Niinistö 80 Urho Kekkonen 46 Mauno Koivisto 38 C. G. E. Mannerheim 33 Risto Ryti 26 J. K. Paasikivi 24 KOK Martti Ahtisaari 17 Tarja Halonen 17 K. J. Ståhlberg 7 P. E. Svinhufvud 4 Kyösti Kallio 2 Lauri K. Relander 0 Mauno Koivisto 55 Tarja Halonen 48 Urho Kekkonen 47 Sauli Niinistö 32 J. K. Paasikivi 21 Martti Ahtisaari 18 SDP C. G. E. Mannerheim 15 K. J. Ståhlberg 11 Risto Ryti 10 P. E. Svinhufvud 5 Kyösti Kallio 2 Lauri K. Relander 2 Tarja Halonen 58 Martti Ahtisaari 50 Mauno Koivisto 38 Urho Kekkonen 34 Sauli Niinistö 34 C. G. E. Mannerheim 13 VIHR K. J. Ståhlberg 11 Risto Ryti 11 J. K. Paasikivi 8 P. E. Svinhufvud 2 Kyösti Kallio 1 Lauri K. Relander 0 Tarja Halonen 69 Mauno Koivisto 42 Urho Kekkonen 41 Martti Ahtisaari 23 Sauli Niinistö 20 J. K. Paasikivi 13 VAS K. J. Ståhlberg 12 C. G. E. Mannerheim 8 Kyösti Kallio 7 Lauri K. Relander 6 Risto Ryti 4 P. E. Svinhufvud 2 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8-6. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENITEN: C. G. E. MANNERHEIM (kuuluu kolmen joukkoon, %). Kaikki 23 Nainen 18 8 Mies 28 18-30 vuotta 22 31-40 vuotta 29 41-50 vuotta 28 51-60 vuotta 22 Yli 60 vuotta 17 Peruskoulutus 22 Muu koulutus 26 Akateeminen 22 Ylempi toimihenkilö 27 Alempi toimihenkilö 25 Työntekijä 26 Yrittäjä 26 Opiskelija 22 Eläkeläinen 16 Työtön 20 SAK 19 Akava 25 STTK 18 Alle 20000 € 22 20-35000 € 19 35-50000 € 18 50-85000 € 28 Yli 85000 € 30 Pääkaupunkiseutu 20 Kaupunkimainen kunta 24 Taajaan asuttu 25 Maaseutumainen 21 Uusimaa 22 Etelä-Suomi 27 Länsi-Suomi 21 Pohjois- ja Itä-Suomi 24 Työväenluokka 22 Alempi keskiluokka 24 Ylempi keskiluokka 26 KESK 25 PS 52 KOK 33 SDP 15 VIHR 13 VAS 8 Muut 32 Hallituspuolueet 29 Oppositiopuolueet 21 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8-8. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENITEN: URHO KEKKONEN (kuuluu kolmen joukkoon, %). Kaikki 49 Nainen 46 9 Mies 51 18-30 vuotta 38 31-40 vuotta 40 41-50 vuotta 49 51-60 vuotta 58 Yli 60 vuotta 59 Peruskoulutus 55 Muu koulutus 50 Akateeminen 33 Ylempi toimihenkilö 35 Alempi toimihenkilö 56 Työntekijä 50 Yrittäjä 52 Opiskelija 44 Eläkeläinen 56 Työtön 46 SAK 48 Akava 38 STTK 59 Alle 20000 € 51 20-35000 € 47 35-50000 € 55 50-85000 € 54 Yli 85000 € 33 Pääkaupunkiseutu 40 Kaupunkimainen kunta 48 Taajaan asuttu 54 Maaseutumainen 63 Uusimaa 43 Etelä-Suomi 53 Länsi-Suomi 45 Pohjois- ja Itä-Suomi 56 Työväenluokka 50 Alempi keskiluokka 58 Ylempi keskiluokka 41 KESK 81 PS 54 KOK 46 SDP 47 VIHR 34 VAS 41 Muut 43 Hallituspuolueet 60 Oppositiopuolueet 43 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8-9. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENITEN: MAUNO KOIVISTO (kuuluu kolmen joukkoon, %). Kaikki 35 Nainen 39 10 Mies 32 18-30 vuotta 20 31-40 vuotta 34 41-50 vuotta 37 51-60 vuotta 40 Yli 60 vuotta 46 Peruskoulutus 33 Muu koulutus 35 Akateeminen 43 Ylempi toimihenkilö 33 Alempi toimihenkilö 34 Työntekijä 38 Yrittäjä 31 Opiskelija 24 Eläkeläinen 45 Työtön 23 SAK 42 Akava 37 STTK 34 Alle 20000 € 23 20-35000 € 42 35-50000 € 36 50-85000 € 40 Yli 85000 € 38 Pääkaupunkiseutu 39 Kaupunkimainen kunta 33 Taajaan asuttu 36 Maaseutumainen 39 Uusimaa 37 Etelä-Suomi 35 Länsi-Suomi 35 Pohjois- ja Itä-Suomi 34 Työväenluokka 41 Alempi keskiluokka 32 Ylempi keskiluokka 37 KESK 24 PS 15 KOK 38 SDP 55 VIHR 38 VAS 42 Muut 30 Hallituspuolueet 32 Oppositiopuolueet 40 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8-10. KEITÄ SUOMEN PRESIDENTEISTÄ ARVOSTAA ENITEN: MARTTI AHTISAARI (kuuluu kolmen joukkoon, %). Kaikki 21 Nainen 24 Mies 18 11 18-30 vuotta 26 31-40 vuotta 29 41-50 vuotta 26 51-60 vuotta 17 Yli 60 vuotta 11 Peruskoulutus 21 Muu koulutus 21 Akateeminen 22 Ylempi toimihenkilö 27 Alempi toimihenkilö 21 Työntekijä 30 Yrittäjä 18 Opiskelija 21 Eläkeläinen 11 Työtön 19 SAK 29 Akava 27 STTK 16 Alle 20000 € 16 20-35000 € 29 35-50000 € 25 50-85000 € 19 Yli 85000 € 18 Pääkaupunkiseutu 21 Kaupunkimainen kunta 24 Taajaan asuttu 16 Maaseutumainen 15 Uusimaa 23 Etelä-Suomi 16 Länsi-Suomi 25 Pohjois- ja Itä-Suomi 19 Työväenluokka 23 Alempi keskiluokka 21 Ylempi keskiluokka 22 KESK 8 PS 10 KOK 17 SDP 18 VIHR 50 VAS 23 Muut 18 Hallituspuolueet 13 Oppositiopuolueet 27 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017 Kuvio 8-11.
Load more

Recommended publications
  • Empowering Socially Excluded Elderly Within Russian Minority in Estonia and Finland
    EMPOWERING SOCIALLY EXCLUDED ELDERLY WITHIN RUSSIAN MINORITY IN ESTONIA AND FINLAND TALLINN & HELSINKI 2009 1 TABLE OF CONTENTS 1. Theoretical background of the research .......................................................................... 3 1. 1 Reasons for emigration and its history in Estonia and Finland .............................. 3 Estonia......................................................................................................................... 3 Finland ........................................................................................................................ 3 1.2 Quality of life, well-being, self-care ......................................................................... 5 1.2.1 The concept and nature of quality of life ........................................................... 5 1.2.2 Measuring the quality of life .............................................................................. 6 2. Researsh aim, method, results ......................................................................................... 8 2.1 Aim of the research ................................................................................................... 8 2.2 Method ...................................................................................................................... 8 Focus-group data and background .............................................................................. 8 2.3 Results ......................................................................................................................
    [Show full text]
  • Opettajan Opas
    opettajanSUOMEN opas PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 1 opettajan opas SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA PRESIDENTTIEMME KAUTTA, ILMIÖPOHJAINEN OPETUSKOKONAISUUS KOHDERYHMÄ 6–9 -luokkalaiset, lukiolaiset, ammattikoululaiset, kerhot, opintopiirit, Suomeen muualta muuttaneet ns. uussuomalaiset AINEET Yhteiskuntaoppi, historia, äidinkieli, kotitalous, kuvaamataito, musiikki IDEA JA TAVOITE MITEN ķķ Avata Itsenäisen Suomen tarina niiden henkilöiden kautta, ķķ Katsotaan yhdessä alustuksena pdf-esitys Itsenäisen Suomen jotka ovat olleet aitiopaikalla ja vallan kahvassa Suomea historia lyhyesti. rakennettaessa ja sen olemassaoloa puolustettaessa. ķķ Jaetaan oppilaat ryhmiin, kukin ryhmä saa yhden presidentin. ķķ Ymmärtää, että yhteisten asioiden hoitaminen eli politiikka on ķķ Ryhmä katsoo lyhytfilmin omasta presidentistään. tärkeää ja monimutkaista (demokratiakasvatus). ķķ Ryhmä vastaa kysymyksiin, vastaukset löytyvät kunkin ķķ Lisätä arvostusta, rakkautta ja kiinnostusta Suomea kohtaan. presidentin tekstiosuudesta. ķķ Oppia ymmärtämään omat oikeutensa, velvollisuutensa ja ķķ Ryhmä tekee muita oman presidenttinsä aikakauteen liittyviä vaikutusmahdollisuutensa kansalaisena. tutkimuksia tavallisen ihmisen arkeen liittyen ja haastattelee sen ajan aikalaisia esim. paikallisessa palvelutalossa. ķķ Kokoaminen ja esittäminen muille oppilaille/koululle ryhmän valitsemalla tavalla. Esityksen yhteydessä näytetään aluksi lyhytfilmi omasta presidentistä. SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 2 KYSYMYKSET JOKAISESTA PRESIDENTISTÄ 1 MINKÄLAISISTA KOTIOLOISTA PRESIDENTTI
    [Show full text]
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • FINLAND SHOOTS DOWN 23 RUSS PLANES Weather FINAL FORECAST—PARTLY CLOUDY Winnipeg Wheat EDITION JULY OPEN 77J4
    FINLAND SHOOTS DOWN 23 RUSS PLANES Weather FINAL FORECAST—PARTLY CLOUDY Winnipeg Wheat EDITION JULY OPEN 77J4 yOL. XXXIV.—No. 166. LETHBRIDGE, ALBERTA, THURSDAY, JUNE 26, 1941 18 PAGES GERMAN ADVANCE RUSSIA HALTED Heavy Raids Russian Soldiers Who Resist Aggression Of Nazi Hordes Nazi Thrusts Are Hurled Nipped Off On Finland Port of Turku Bombed Ten Soviet Claim Times in One Heavy Casualties Inflicted on Germans—Russians • Night Recapture Town—Says Nazis Go Into Action FINNS TO~RESIST "Drunk"—Attempt to Cross Prut TO UTMOST POWER River Foiled HELSINKI, Finland. June 26. ERLIN, June 26 — (A.P.) — D.N.B., German newt —TP)—President Risto Rytl of Finland, in a radio message to B agency, reported today ttiat Russian planes bombed his rountry even as Russian Bucharest, capital of Rumania, twice this morning. warplancs were carrying out HUN ADVANCE HALTED devastating air assaults, charged tonight that Soviet Russia had kifOSCOW, June 26—(A.P.)—Masses of Soviet troops, repeatedly threatened the In­ •1 thrown into the line after German armored units had dependence of Finland since ii^roken through in the drWe on Wilno (Vilna) in Lithu­ their peace of March, 1940. ania, re-formed the front and checked the Nazi advance, NEW BOMB BLASTS HELSINKI, Finland, June 26. Russian military dispatches declared today. —(/P)—Soviet air raiders kept up They reported Soviet troops holding tight also to devastating raids on Finland other points along the 1,000-mile battle front and said today, inflicting destruction over Przemysl, on the border of German-occupied Poland, was a wide area of the country.
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Estonian Review E E S T I R I N G V a a D E VOLUME 17 NO 11 MAR 14- 20, 2007
    Estonian Review E E S T I R I N G V A A D E VOLUME 17 NO 11 MAR 14- 20, 2007 FOREIGN NEWS President Ilves Underlined Importance of Strong Estonian-Finnish Relations Mar 14 - Speaking during his state visit in the Finnish presidential palace, Estonian President Toomas Hendrik Ilves underlined the importance of strong links between the two countries. In his speech at the festive dinner hosted by Finnish President Tarja Halonen Ilves spoke about the strong ties that had united Estonia and Finland through history, quoting the example of cooperation between civil societies. He said it was difficult to find a choir, school or congregation that had not visited friends on the other side of the gulf. Finnish President Tarja Halonen and Estonian Ilves said that the countries were closely President Toomas Hendrik Ilves in Helsinki, 14 connected also in economic terms. He underlined March. that Finnish investments accounted for one fifth of the total investments into Estonia and Estonian companies were getting more and more interested FOREIGN NEWS in expanding to Finland. Halonen, Ilves Agreed that Strength of EU Is He said that in order to preserve the rising in Finland’s and Estonia’s Interest trend of economic development in the Baltic Sea area all innovative efforts would have to be Mar 14 - Estonian President Toomas Hendrik Ilves, united. "A good example in point is the science currently on a state visit to Finland, met with bridge between Tallinn Technical University and Finnish President Tarja Halonen; both share the Helsinki University in the joint acquisition and use view that the strength of the European Union (EU) is of labs and technical equipment," Ilves said.
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO As Security Organisations
    POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations Tapani Vaahtoranta Faculty Member Geneva Center for Security Policy email: [email protected] Tuomas Forsberg Director Finnish Institute of International Affairs email: [email protected] Working Papers 29 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs Tapani Vaahtoranta - Tuomas Forsberg POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations This report was made possible by NATO Research Fellowships Programme 1998/2000. We would also like to thank Niklas Forsström for his contribution in preparing the report as well as Jan Hyllander and Hanna Ojanen for comments on earlier drafts. We are also grateful to Fredrik Vahlquist of the Swedish Embassy in Helsinki and Pauli Järvenpää of the Finnish Representation to NATO who were helpful in organizing our fact finding trips to Stockholm in November 1999 and to Brussels in April 2000. Finally, Kirsi Reyes, Timo Brock and Mikko Metsämäki helped to finalise this Working Paper. 2 Contents Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? 3 The Past: Neutrals or “Neutrals”? 7 Deeds: The Line Drawn 14 Words: The Line Explained 19 The Debate: The Line Challenged 27 Public Opinion: The Line Supported 34 The Future Line 37 3 Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? At the beginning of the 21st century – a decade after the end of the Cold War – two major developments characterise the transformation of the European security landscape. The first development is the NATO enlargement and its evolving strategic concept that was applied in the Kosovo conflict.
    [Show full text]
  • The Managerial Cube
    ARTIKKELIT• RAIMO NURMI 269 The managerial cube Raimo Nurmi tinuum (see e.g. Nurmi, 1994, for another con­ ABSTRACT ceptualization of the relation between the two concepts). Many management textbooks argue that top The article introduces a manageria! cube thai management is in charge of the strategy and it consists of three continua: The first is management delegates the operations to the middle manage­ vs. leadership, the second strategic vs. op�rative, the third responsibility vs. power. The Pres1dents of ment and operative personnel. ln fact, top man­ Finland are reviewed and classified by means of the agement tends to be loaded with much opera­ cube. Admittedly, the interpretations remain tive routine (Mintzberg, 1973), and, strategies debatable. Nonetheless, it is argued thai the cube often emerge from middle management or even has potential for further conceptual refi�ement, empirical measurement and use as an mstrument for from the operative personnel (Viitanen, 1993). AII management development. manageria! tasks have, accordingly, strategic and operative qualities. Strategic qualities purport making the organization fit with its environment, and they include managing and leading chang­ Key words: Management, leadership, strategy, operations, responsibility, power. es, transitions and transformations. Operative qualities mean to implement the given strategy - or, in fact, sometimes even working without a strategy. ln this article, the two concepts are seen to make up a continuum. 1. INTRODUCTION Responsibility vs. power is regarded in this article as the third manageria! continuum. Re­ Management and leadership are established sponsibility refers to manageria! behaviour to concepts in literature. Management as a "coun­ maintain or improve the position of the organiza­ terpoint" of leadership refers to manageria! work tion even at the cost of the manager - the cost process: e.g., the functions of management (like may be stress, unpleasant decisions, bad pub­ planning, coordinating, controlling, etc.) have licity and other persona! problems.
    [Show full text]
  • Address by Her Excellency Tarja Halonen, President of the Republic of Finland
    International Labour Conference Provisional Record 7 100th Session, Geneva, June 2011 Special sitting Wednesday, 1 June 2011, 12.20 p.m. President: Mr Nkili crisis broke around us, and you did not hesitate to ADDRESS BY HER EXCELLENCY TARJA HALONEN, attend the ILO Summit on the Global Jobs Crisis in PRESIDENT OF THE REPUBLIC OF FINLAND 2009 to lend your support to the call for recovery with jobs and social protection within the frame- Original French: The PRESIDENT work of the Decent Work Agenda. The International Labour Conference has the great Finally, on a personal note, by taking a stand for honour of receiving today Her Excellency Ms Tarja human rights and democracy, you have also been a Halonen, President of the Republic of Finland. very good friend to my home country, Chile, par- Ms Halonen is a friend of the ILO. We owe an ticularly during the period of dictatorship. awful lot to her. In particular, she co-chaired the Your Excellency, our Conference is about to get World Commission on the Social Dimension of down to the business of improving the world of Globalization. Allow me to give the floor to the work and deliberating on the qualitative policy Secretary-General of the Conference, Mr Juan shifts needed to secure a new era of social justice Somavia, who will welcome and introduce her. and decent work for all. The distinctive combination The SECRETARY-GENERAL OF THE CONFERENCE of idealism and common sense, reflection and ac- Your Excellency, people in the ILO feel really tion, experience and forward thinking that you bring close to you and what you have contributed to this to this House, will be invaluable at the start of our House.
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]