Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä ,1980, toim' Heikki .&mäläinen/, .eskustapuolueen Johannes 1irolaisen teokset Pääministerinä Suomessa ,1969), Vallankäyttö Kekkosen kaudella ,1986), Polun varrelta ,1993), Kolmas elämä ,1998, .&llikki 1irolaisen kanssa/ sekä Valtioneuvos muistelee ,2000)' ).*L:n Ele 4leniuksen teos Salatut tiet on vuodelta 1995. ).*L:n !a ). :n 4arne )aariselta ilmest&i kaksi muistelmateosta, Suomalaisen kommunistin kokemuksia ,1984) !a Kivimies ,1995, toim' entti eltoniemi/' M&ös )M :n 1eikko 1ennamo kir!oitti kahdet muistelmat, Kulissien takaa ,1987) !a Kekkos-diktatuurin vankina ,1989)' Muut käsiteltävät muistelmateokset ovat keskustan 4hti .ar!alaisen Presidentin ministeri ,1989, toim' Jukka %arkka/, )* :n Mauno .oiviston Liikkeen suunta ,1997), )* :n 1äinö Leskisen aikalaisteos Asevelisosialismista kansanrintamaan ,1967), kokoomuksen %uure Junnilan Toisinajatteleva Kekkosen tasavallassa ,1980), kokoomuksen 0ussi Saukkosen Vastuun sukupolvi (1973) sekä % )L:n ja S* :n Emil Skogin Veljet vastakkain (1974)' Muistelmat eivät ole &hteismitallisia !o laa!an aikaskaalan takia' 1äinö Leskisen teos on !o vuodelta 1967, Johannes 1irolaisen viimeinen teos on vuodelta 2000. .uitenkin poliittisten diskurssien hakeminen pitkältäkin aika!änteeltä toimii, sillä kaikilla on samankaltaisia intresse!ä a!ankohdan poliittisten ratkaisujen selittämiseen siitä lähtökohdasta, miten he hakevat oikeutusta toimilleen tarkasteltavana a!ankohtana' +istiriito!a aiemman toiminnan !a m&öhemmän selit&ksen välillä p&ritään m&$s välttämään. 8enomenologis-hermeneuttisen perinteen mukaisesti tarkoitus on antaa laa!a ääni kullekin muisteli!alle !a !ättää tutki!an rooli !ohtopäätösten teki!äksi !a tulkintojen &hteen kokoa!aksi' Monipuolinen poliittinen diskurssi !a sen esille tuominen palvelee monipuolista historiantulkintaa, onhan ihmisten kokemassa historiassa aina k&se monitulkintaisuudesta' oliitikko!en narratiivit !a diskurssit lopulta &htenevät enemmän kuin eriävät tässä tutkielmassa' ainotukset eri asioissa vaihtele"at, mikä kertoo kokemusmaailman monipuolisuudesta !a roolien eriä"&&destä' .aiken kaikkiaan tutkimalla monia muistelmia, !otka käsittelevät samoja asioita, s&nt&y monipuolinen kuva poliittisten intressien monipuolisuudesta !a siitä, miten poliittinen tulkinta on muita historiantulkinto!a moniulotteisempaa, ja m&ös kiistell&mpää' 1uoden 1966 hallitusratkaisu s&nt&i puoluekentän muutosten poh!alta' 1altapolitiikka rakentui luottamuksen saavuttamisen pohjalle' 9lkopoliittinen h&väks&ttä"&&s Neuvostoliiton suuntaan !a sitä kautta presidentti 9rho .ekkosen suosio oli tärkeä teki!ä sille, että luottamus !ohonkin puolueeseen s&nt&i' )isäpoliittinen luottamus oli puolestaan k&s&m&s puolueiden !a näiden äänestä!är&hmien kesken. 9lkopoliittisesti luotettaviksi katsottiin ennen vuotta 1966 lähinnä Maalaisliitto-.eskustapuolue !a ).*L, kun taas kokoomuksella !a )* :lla tätä luottamusta oli vähemmän. )isäpoliittisesti epäluotetta"ana pidettiin lähinnä ).*L:a, mutta poliittiset intressiristiriidat söivät luottamusta m&ös esimerkiksi kokoomuksen !a vasemmistor&hmien sekä )* :n !a keskustan välillä' 1uonna 1966 ).*L alkoi nauttia riittävää sisäpoliittista luottamusta, kun taas )* alkoi nauttia ulkopoliittista luottamusta !a hallitusratkaisu s&nt&i' Tämä tulkinta tulee selvästi ilmi jokaisesta muistelmateoksesta' 4vainsanat: Politiikka, poliittinen historia, muistitieto, muistelmat, 1960-luku, kansanrintama, Paasion hallitus, .ekkosen aika, Neuvostoliitto, puolueet, puoluepolitiikka Tämän julkaisun alkuperäis&&s on tarkastettu %urnitin Originalit&;he<k –oh!elmalla' SISÄLLYS 1. Johdanto: Poliittinen muisti – Hallitusratkaisu 1966 muistelmateosten valossa 1 1.1' 4ineisto, ra!aus !a tutkimusk&s&m&s – avainpoliitikot, heidän teoksensa, roolinsa !a näkem&ksensä 6 1.2' .atsaus muistelmien kä&ttöön lähteinä – miten tutki!at ovat kä&ttäneet muistelmia - 1.2' Muistelu muististrategiana !a historiakuvan kehittä!änä 10 1.6' 3lämän narratointi 12 1.5' =tse kir!oitettu tulkinta – muistelmat, omaelämäkerrat, autobiogra(ia 14 1.#' 8enomenologis-hermeneuttinen tutkimus – &mmärtävä ote tulkinto!en päälinjana 16 1.7' *iskurssianal&&si 19 1.-' Mitä on politiikka !a miten muistella sitä? – muistelua!ankohdat, poliittiset dialektiset vastinparit !a poliitikot taustar&hmiensä eliittinä 21 2. Presidentin ja Neuvostoliiton vaikutusvallan alla 26 2.1' residenttivetoista politiikkaa – 9rho .ekkosen valta-asema 27 2.2' Luottamuksen !a itsenäisen päätäntä"allan diskurssi – muistelmien näkem&kset )uomen kansainvälisestä asemasta !a suhteesta Neuvostoliittoon 22 2.2' Leskisen käänt&m&s 39 3. Puolueiden murrokset 1960-lu"un mittaan 65 2'1' )* +a(ael aasion !ohtamana pari piirua vasemmalle 50 2'2' 0ohannes 1irolainen pääministerinä !a Maalaisliiton nimenmuutoksen a!urina 57 2'2' .okoomus murroksessa 62 2'6' ). :n !a ).*L:n maltillistuminen avasi hallitusovet laita"asemmistolle ## 4. Politiikan muutokset ja poliittinen tilanne eduskuntavaalivuonna 1966 75 6'1' 3nsimmäiset tele"isiovaalit 7# 6'2' :ppositio voitti, hallitus hävisi – päätt&n&t eduskuntakausi vaalituloksen vaikuttimena 7- 6'2' 1ennamo tekee näk&"än kampanjan !a palaa eduskuntaan -2 6'6' 9usiin voimasuhteisiin – eduskunta"aalikampanjat !a vaalitulos -7 5. Kohti kansanrintamaa – vasemmistoenemmistöinen eduskunta tuottaa keskustavasemmistolaisen hallituksen 92 5'1' .olmen suuren !a % )L:n kansanrintama 97 6. Vanhan valtapolitiikan muistelu – johtopäätökset 101 Lähteet ja kirjallisuus 106 1. Johdanto: Poliittinen muisti – Hallitusratkaisu 1966 muistelmateosten valossa @Presidentti Kekkonen on kerran todennut, että jos keskustelujen ja neuvottelujen määrällä mitattaisiin maan demokraattisuutta, Suomi olisi maailman demokraattisin maa. Tämä on oikeaan osunut arvio. Me käytämme paljon aikaa selvittelyihin ja sovitteluihin. Mistään suuremmasta tai ylevämmästä demokratia-ajattelusta ei silti liene kysymys, me olemme vain perin epäluuloisia toistemme pyrkimyksiä kohtaan. Tämä ei ole vain politiikassa näkyvä ilmiö, vaan sitä tapaa kaikenlaisesta seuratoiminnasta.@1 -Rafael Paasio 1980 *emokraattinen &hteiskunta toimii sopimisen !a keskustelun kautta' )illoin kun demokraattisessa puolue!ärjestelmässä on useita puolueita !a tarkoitus muodostaa enemmistöhallitus, nimenomaan @keskustelu!en !a neuvottelujen määrällä@ varmistetaan poliittiinen toimintak&k& !a &hteiset tavoitteet' oliittisen hallituksen muodostamista tutkiessa onkin tarkasteltava osaltaan sitä, mistä on keskusteltu ja neuvoteltu, mutta m&$s siitä, mistä ei ole keskusteltu tai neuvoteltu. .eväällä vuonna 2019, tämän tutkielman kir!oitusvuotena, )uomeen muodostettiin ensimmäinen kansanrintamahallitus melkein kolmeenk&mmeneenseitsemään vuoteen. .ansanrintama on nimit&ksenä osin kiistelt&, mutta m&ös vakiintunut !a termillä on vahvat perinteet, m&ös tutkimuksessa'2 N&k&istä )* -johtoista 4ntti Rinteen hallitusta kutsutaan useammin tosin punamullaksi tai uudeksi punamullaksi' .ansanrintamina tunnetut hallitukset olivat &leinen ratkaisu 1960-luvun !älkipuoliskolta 1980-luvun alkuvuosiin asti, mutta tämän !älkeen on muodostettu toisenlaisia koalitioita' .ansanrintamalla )uomessa on tarkoitettu koko vasemmiston !a Maalaisliiton A .eskustapuolueen A )uomen .eskustan &hteisiä hallituksia, !ollainen Rinteenkin hallitus on. 1asemmistopuolueet näissä hallituksissa ovat olleet 1900-luvulla )uomen )osialidemokraattinen uolue ,)* ), )uomen .ansan *emokraattinen Liitto ,).*L), sisältäen m&$s )uomen .ommunistisen uolueen) !a %&$väen !a ienvil!eli!äin )osialidemokraattinen Liitto ,% )L/' T )L !a ).*L ovat lakanneet olemasta, mutta ).*L:n perinnettä !atkaa 1asemmistoliitto. Rinteen hallituksen kolmanneksi suurin puolue vihreät luetaan !oskus vasemmiston k&lkeen, mutta vasemmistolaisesta puolueesta ei ehkä voi puhua, vihreiden asettuessa ennemmin uudenlaisille politiikan akseleille' 1 .&mäläinen (toim'/ & Paasio 1980, 232. 2 .s. esim. Leppänen 1999, 90-99. 4lun perin front populaire-termi, josta kansanrintama-nimit&s on suomennettu, on tarkoittanut Euroopassa keskustar&hmien