VILLE OKKONEN: Peruskoulua Vastaan – Yksityisoppikoulut Ja Yhteiskun- Tajärjestys 1966–1975 Joulukuu 2017

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

VILLE OKKONEN: Peruskoulua Vastaan – Yksityisoppikoulut Ja Yhteiskun- Tajärjestys 1966–1975 Joulukuu 2017 TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA JULKAISUJA YLIOPISTON TURUN C 444 Ville Okkonen PERUSKOULUA VASTAAN – YKSITYISOPPIKOULUT JA YHTEISKUNTAJÄRJESTYS 1966–1975 Ville Okkonen Painosalama Oy , Turku , Finland 2017 Painosalama Oy , Turku ISBN 978-951-29-6973-9 (Painettu/Print) TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ISBN 978-951-29-6974-6 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 (Painettu) | ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Sarja - ser. C osa - tom. 444 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2017 PERUSKOULUA VASTAAN – YKSITYISOPPIKOULUT JA YHTEISKUNTAJÄRJESTYS 1966–1975 Ville Okkonen TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA Sarja - ser. C osa - tom. 444 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2017 Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos Työn ohjaajat: Professori Kimmo Rentola, Professori Vesa Vares, poliittinen historia, Helsingin yliopisto poliittinen historia, Turun yliopisto Tarkastajat: Professori Pauli Kettunen, Professori Risto Rinne, poliittinen historia, Helsingin yliopisto kasvatustiede, Turun yliopisto Vastaväittäjä: Professori Pauli Kettunen, poliittinen historia, Helsingin yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Kannen kuva: Kansan Arkisto, Yrjö Lintunen Taitto: Hanna Oksanen ISBN 978-951-29-6973-9 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-6974-6 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 (Painettu) ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Painosalama Oy – Turku 2017 ESIPUHE Väitöskirjaopintoni Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa käynnis- tyivät vaiheittain. Aloittaessani perusopinnot syksyllä 2009 olin jo kasvatustietei- den maisteri, ja Timo Soikkanen ehdottikin siirtymistä suoraan jatko-opintoihin – olinhan jo hyväksytty tohtorikoulutettavaksi toisella alalla. Epävirallisesti aloitin siis tuolloin, mutta virallisesti ja päätoimisesti vasta valmistuttuani valtiotieteiden maisteriksi keväällä 2012. Jo varhain vakuutuin siitä, että kylmäksi sodaksi kutsuttu ajanjakso eli edel- leen 1970-lukua koskevassa päivänpoliittisessa reseptiossa. Ehkä tästäkin syystä en ole koskaan joutunut katumaan alkuperäislähteille menemistä. Tällaiseen tutki- musotteeseen kannustivatkin alusta asti ohjaajani Kimmo Rentola ja Vesa Vares. Nuorelle opiskelijalle ja tutkijalle oli myös eduksi, että Timo Soikkanen tarjosi in- nostavan lähestymistavan poliittisen historian peruskysymyksiin ja turkulaiseen hengenelämään. Esitän kiitokset Marja Jalavalle ja Timo Toivoselle antoisista keskusteluista ja kommenteista työni loppuvaiheessa. Lausun lämpimät kiitokseni myös Antero Jyrängille tieteellisesti inspiroivista keskusteluista eri yhteyksissä. Matti Wiber- gin huomiot politiikan ja oikeuden suhteista sekä perustuslakivaliokunnasta oli- vat työlleni ja ajattelulleni eduksi, mistä kiitän suuresti. Keskustelu Kari Immosen kanssa on ollut virikkeellistä ja kannustavaa. Toivo Salonen taas johdatteli yliopis- totaipaleeni alussa ennakkoluulottomaan ajatteluun. 4 Vanhempiani Tuulaa ja Jaria sekä veljeäni Aleksia kiitän työni huolellises- ta lukemisesta ja huomautuksista. Suuri apu on ollut siitä onnesta ja ilosta, että olen työkoneeni äärestä saanut aina palata puolisoni Liisan ja tyttäreni Juliannan luokse. Ystäviäni Asko Mäkeä, Sami Torssosta, Henri Sundholmia ja Saska Hei- noa kiitän työtäni koskevista kommenteista ja monenlaisista sosiaalisen elämäni aktiviteeteista. Turun yliopiston poliittisen historian oppiaine on tarjonnut korvaamattoman työympäristön. Ystäväni ja kollegani Ville Laamasen kanssa yhteistyö on ollut fas- cinoivaa ja vitaalia. Niko Hatakka ja Louis Clerc ovat elähdyttäneet arkeani räis- kyvällä ”kamarifilosofialla”. Kiitosten listaa jatkan mielelläni Mikalla, Matilla, Tiinalla, Lauralla, Raulilla, Aulilla, Marjalla, Helillä, Juha-Matilla, Jukalla, Tapi- olla, Jennillä, Mikolla, Villellä, Ollilla ja Virpillä. Hanna Oksasta kiitän työni tai- tosta. Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkalan rahasto ja Turun Yliopisto- säätiö mahdollistivat kokopäiväisen työskentelyn vuosina 2012–2016. Esitän mitä suurimman kiitoksen tästä. Lopuksi lausun hyvin kunnioittavasti kiitokset profes- sori Pauli Kettuselle ja professori Risto Rinteelle yksityiskohtaisista ja syvällisistä esitarkastuslausunnoista. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Ville Okkonen, Turussa 15.10.2017 5 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe ..........................................................................................................................................4 1. Johdanto ..................................................................................................................................8 1.1. Tutkimustehtävä ...........................................................................................................8 1.2. Kohti peruskoulua ..................................................................................................... 11 1.3. Peruskoulun historian tutkimus .......................................................................... 20 1.4. Kylmän sodan asetelmissa ...................................................................................... 28 1.5. Tutkimuksellisia lähtökohtia ................................................................................ 34 2. Peruskoulukamppailun tausta ..................................................................... 39 2.1. Yhtenäiskoulu hivuttautuu marginaalista keskiöön ..................................... 39 2.2. ”Uusi suunta” ja koululaitos ................................................................................... 43 2.3. Sosiaalivaltio lyö lävitse .......................................................................................... 51 2.4. Vanha yhteiskunta ja sen koululaitos ................................................................. 56 2.5. Niin kutsutut perinteiset arvot horjuvat ........................................................... 71 2.6. Vasemmistolaista koulutoimintaa porvarillisessa koululaitoksessa ...... 74 2.7. Vuoden 1966 sisäpolitiikan käänne .................................................................... 76 3. Peruskoulun läpimurto ......................................................................................... 82 3.1. Peruskouluponsi ........................................................................................................ 82 3.2. Rinnakkaiskoulu jää historiaan ........................................................................... 90 3.3. Vuoden 1968 kumouksen seuraukset ................................................................ 96 3.4. Perustuslait, sosiaalireformismi ja koulu-uudistus ....................................100 3.5. Sivistysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan näkemykset yksityisoppikouluista .............................................................................................107 3.6. Koulujärjestelmälaki hyväksytään ....................................................................115 3.7. Koulujärjestelmälain perustuslaillistuminen ...............................................122 3.8. Kohti sosialismia, ruotsalaisittain .....................................................................126 4. Vuoden 1970 ”vastakäänne” ..................................................................................................136 4.1. Kansanrintaman takaisku ....................................................................................136 4.2. Keskustapuolueen arvio koulu-uudistuksesta ja yksityisoppikouluista pitää pintansa ..............................................................140 4.3. Perinteiset instituutiot ja ”vasemmistovaara” ...............................................152 4.4. Keskustapuolueen asema vaikeutuu ................................................................156 4.5. Perinteisen oikeiston oppositiopolitiikka kovenee .....................................158 4.6. Kamppailua koulumaailman hengestä ............................................................161 4.7. Poliittiset voimasuhteet 1970-luvun alussa ...................................................164 5. Koulutaistelut perustuslaillistuvat jälleen .......................................167 5.1. 1970-luvun alun ”koulusodat” ............................................................................167 5.2. Koululaitos ja yksityisomistus ............................................................................178 5.3. Yksityisoppikouluväki ryhdistäytyy .................................................................186 5.4. Koulujärjestelmälakia tarkistetaan ..................................................................190 5.5. Yksityisoppikoulut häviävät kamppailun .......................................................221 5.6. Yhteiskuntajärjestelmän jähmeys – perustuslait politiikan lyömäaseina .........................................................................................235 5.7. Vasemmiston yhteistyö ja oikeiston hajaannus ...........................................251 5.8. Max Jakobsonin paluu kotimaahansa – ruotsalaisen sosialismin asiantuntija tärkeään tehtävään ........................................................................258 6. Peruskoulu toteutui, kuinka kävi vastustuksen?........................263 6.1. Peruskoulun leikkaukset vuonna 1975 ...........................................................263 6.2. Opetusmateriaalit ja Pirkkalan kohu ...............................................................267 6.3. Opettajankoulutus ja politiikka ..........................................................................284
Recommended publications
  • Kulkijapoika on Nähnyt Sen
    Kulkijapoika on nähnyt sen Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään so- taan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista. Toim. Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kimmo Rentola & Tauno Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kulkijapoika on nähnyt sen Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Helsinki 2014 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura © Kirjoittajat ja toimittajat Kansi ja taitto Raimo Parikka Kannen kuva Aleksi Siltala ISBN 978-952-5976-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5976-25-0 (PDF) Hansaprint Helsinki 2014 Sisällys Kimmo Rentola Historiantutkija Mikko Majander ..... 7 Antti Majander Mikko of Letters ..... 23 Aleksi Siltala Wie es eigentlich gewesen – 1980-luku Mikko Majanderin elämässä
    [Show full text]
  • Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän Toiminnasta Vuodelta 1957
    Kertomukset. Liitevihko 2: Sivut 3—70 Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän toiminnasta vuodelta 1957 Yleistä Vuosi 1957 siirtyi historiaamme yksikamarisen Eduskuntamme juhlavuotena. Toukokuun 23 päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun yksikamarinen eduskunta kokoontui Suomessa ensi kerran. Kun­ nia-aitiossa nähtiin näille ensimmäisille valtiopäiville kokoontuneet veteraanit Oskari Tokoi; Väinö Tanner, Otto Karhi, Maiju Gebhard ja Juhani Leppälä sekä heidän lisäkseen vanhat pitkäaikaiset puhemiehet Väinö Hakkila ja Paavo Virkkunen. Erikoisesti tästä juhlasta jäi mie­ leen Yhdysvalloista kutsutun senaattori Tokoin puhe, missä hän her­ kästi tulkitsi niitä toiveita, jotka Suomen kansa asetti vastavalittuun kansaneduskuntaan, samalla kun hän osoitti tehdyn työn mittavuuden ja sen arvon, mikä kansanvaltaisella valtiojärjestelmällämme etenkin itsenäisyysaikanamme on ollut. Tämä kansaneduskuntamme juhlavuosi muodostui poliittisesti var­ sin rauhattomaksi. Suurimpana syynä tähän oli taloudellisen tilan­ teen jatkuva kiristyminen ja valtiontalouden erittäin heikko tila, mikä vaatii uusia radikaalisia toimenpiteitä. Eduskuntavaalien lähes­ tyminen ei suinkaan ole helpottanut tilannetta. Suurten hallituspuo­ lueiden, sosialidemokraattien ja maalaisliiton, yhteistyö katkesi, eikä porvarillistenkaan puolueiden kesken saatu aikaan yhteisrintamaa hallituskysymyksessä. Myös puolueiden sisällä on ilmennyt ristiriitoja entistä enemmän. Ulkopoliittisesti olemme eläneet hiljaiseloa, vaikka johtavien maail­ manvaltojen kesken ei olekaan päästy
    [Show full text]
  • Historisktidskrift FÖR
    Historisk Tidskrift för Finland 2 • 2006 Historisk Tidskrift Innehåll M i a H ä g g b l o m: Den heliga svagheten. Handlingsmönster bland predikande kvinnor i det HistoriskTidskrift svenska riket under 1700-talets senare hälft ..................................................................................... 101 L i n d a B a c k m a n: Kärlekshandel. Äktenskapsstrategier och giftermålsmönster inom det handlande borgerskapet vid 1800-talets början ................................................................................ 139 FÖR FINLAND 2 • 2006 To m i M e r t a n e n: För vårt älskade fosterland, enat och starkt. Föreningen Nouseva Suomi: HTF dess grundande, ideologi och verksamhet 1940–1941 ..................................................................... 160 Granskningar Madeleine Hurd, Tom Olsson, Lisa Öberg (red.), Iklädd identitet. Historiska studier av kropp och kläder. Av Minna Sarantola-Weiss .................................................................................. 209 Ilkka Mäkinen (red.), Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766–1817) bibliotek. Av J y r k i H a k a p ä ä ................................................................................................. 212 Esbjörn Larsson, Från adlig uppfostran till borgerlig utbildning. Kungl. Krigsakademien mellan åren 1792 och 1866. Av Jessica Parland-von Essen ..................................................... 215 Tuija Laine & Anna Perälä, Henrik Renqvist julkaisijana ja kirjakauppiaana 1815–1866. Av Esko Hartikainen ........................................................................................................
    [Show full text]
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]
  • Eduskunnan Oikeusasiamies 1920–2020
    Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa För hundra år sedan inledde riksdagens justitie- Suomessa 100 vuotta sitten. Miten muodollis-ju- ombudsman sin verksamhet i Finland. Hur gick ridisesta laillisuusvalvojasta kehittyi kansalais- ja det till när JO:s tillsyn utvecklades från en formell, Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 perusoikeuskeskeinen viranomaistoiminnan juridisk laglighetskontroll till en medborgar- och ohjaaja? Mitä odotuksia eduskunnalla ja kansan- grundrättighetscentrerad styrning av myndig- edustajilla on ollut oikeusasiamiehen toimintaan? heternas verksamhet? Vilka förväntningar har OIKEUSTURVAA JA LAILLISUUSVALVONTAA VUOTTA SATA Eduskunnan Miten oikeusasiamies on näkynyt mediassa? riksdagen och riksdagsledamöterna haft på justi- tieombudsmannens verksamhet? Hur har justitie- oikeusasiamies OTT Markus Karin, OTT Jukka Lindstedtin ja ombudsmannen varit synlig i medierna? oikeustoimittaja Susanna Reinbothin artikkelit vastaavat näihin kysymyksiin ja asettavat oikeus- JD Markus Kari, JD Jukka Lindstedt och rättsjour- 1920–2020 asiamiehen toiminnan kunkin ajan yhteiskunnal- nalisten Susanna Reinboth ger oss i sina artiklar liseen, poliittiseen ja journalistiseen kontekstiin. svaret på dessa frågor och placerar justitieom- Artikkelit piirtävät monipuolisen ja mielenkiin- budsmannens verksamhet i den samhälleliga, toisen kuvan oikeusasiamiesinstituution kehitty- politiska och journalistiska kontexten under olika SATA VUOTTA misestä perus- ja ihmisoikeuksien, eduskunnan ja tidsperioder. Artiklarna ger oss en mångsidig och
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • Gradu02532.Pdf
    Tampereen yliopisto Jussi Valkama Eheyttämistä ja ristiriitoja K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodesta 1929 vuoteen 1939 ___________________________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos VALKAMA JUSSI: Eheyttämistä ja ristiriitoja. K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodes- ta 1929 vuoteen 1939. Pro gradu -tutkielma, 156 s. Suomen historia Huhtikuu 2008 ___________________________________________________________________________ Pro gradu käsittelee maltillisen konservatiivin K. N. Rantakarin poliittista toimintaa vuodesta 1929 vuoteen 1939. Kyseessä on osaelämäkerrallinen tutkimus, joka sijoittuu Rantakarin po- liittisen uran viimeisiin aktiivisiin vuosiin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa Rantaka- rin osallistumista kokoomuksen suuntataistoon, suhtautumista Lapuanliikkeeseen ja sen seu- raajaan IKL:ään ja sitä, miten Rantakari toimi uuden ulkopolitiikan eli pohjoismaisen suuntauksen muotoilemiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia uudella ulkopolitiikalla oli sisäpolitiikkaan ja kansalliseen eheytymiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka Rantakari pystyi sopeutumaan 1930-luvun suuriin poliittisiin muutoksiin ja minkälainen rooli maltillisella konservatismilla ylipäätään oli suomalaisen oikeiston ja politiikan kentässä. Lähdeaineistona on käytetty Porvarillisen Työn Arkiston kokoomuspuoletta koskevaa materi- aalia, poliitikkojen yksityiskokoelmia Kansallisarkistossa ja Rantakarin omaa kokoelmaa Tu- run yliopiston
    [Show full text]
  • Suomen Talouspolitiikan Linjausten Lähteillä
    Kansantaloudellinen aikakauskirja – 116. vsk. – 4/2020 Suomen talouspolitiikan linjausten lähteillä Martti Hetemäki Seppo Leppänen, Ajopuusta mallioppilaaksi: Näkökulmia Suomen polusta vaurauteen, VATT Julkaisu 73, 2020, 216 sivua Mistä Suomen talouspolitiikan ideat ovat tul- rosta Talousneuvoston merkitystä, vaan toteaa leet ja miten ne ovat kypsyneet linjanvalinnoik- sen olleen välillä pitkiä aikoja sivuraiteilla. si? Tämä on minusta Seppo Leppäsen kirjan Talousneuvosto aloitti taloudellisena neu- punainen lanka. Kirja ei ole tiukkaa historian- vottelukuntana. Sen ensimmäinen puheenjoh- kirjoitusta tai taloustiedettä, mutta se ei ole taja oli J. K. Paasikivi. Talousneuvosto siitä myöskään jälkiviisastelua. Pitkän virka- tuli 1954, jolloin sen tavoitteeksi asetettiin miesuran mm. Talousneuvoston pääsihteerinä työllisyyden ylläpitäminen, tuotannon kasvu, tehnyt Leppänen kertoo aluksi taustastaan ja tuotantokustannusten alentaminen ja elintason arvoistaan, mikä auttaa lukijaa pääsemään kir- nousun oikeudenmukainen jakaminen. Puhet- jaan sisään. ta johtivat etujärjestöistä riippumattomat hen- kilöt kuten Sakari Tuomioja, Teuvo Aura ja Klaus Waris. 1. Talousneuvosto Talousneuvoston kolme keskeistä kysymys- tä 1960-luvulta alkaen ovat olleet: Leppänen käsittelee asioita paljon Talousneu- voston kautta, mikä on onnistunut valinta, sillä 1. Työmarkkinat se näyttää olleen usein paikka, jossa ideat ovat 2. Talouden integraatio jalostuneet linjoiksi. Hän ei kuitenkaan yliko- 3. Talouskriisit VTT Martti Hetemäki ([email protected]) on
    [Show full text]
  • Kertomus Helsingin Kaupungin Kunnallishallinnosta Vuonna 1974
    3. PÄÄTÖKSET Adoptioasiat, ks. Lastensuojelutoimi mk:ksi säätiön Merimiehenkadun nuorisoaseman v:n 1973 kustannuksista (khs 14.10.3053 §) Ahjo Yhtymä Oy, teollisuusjätevesien johtamislupa Johtokunta (ylj. 17.7.6099 §) — kaupungin edustajien nimeäminen (khs 7.1.74 §, ks. Kunnalliskalenteri) Ahtaus ja Terminaali Oy, alueen varaaminen Sörnäis- ten satamasta, ks. Satamalaitos, Alueet ja kiinteistöt Ala-Malmi — Lasten päiväkodin perustaminen Sepänmäkeen Ahtelan toipilaskoti, ks. Sairaalat, muut ikvsto 23.1.59 §) Aikuisväestön terveystarkastustoimintakomitea, mie- Ala-Malmin Aluekeskuksen Kiinteistönomistajat r.y., tintö (khs. 28.1.355 §, 11.2. 515 §) kirje Malmin aluekeskuksen kiinteistökaupoista, ei toimenpiteitä (khs 16.12.3923 §,30.12.4030 §) Aitaaminen, ks. Katu-ja muut yleiset alueet Aleksanterinkatu r.y., liputuksen järjestäminen, ks.ko. Akateeminen Kirjakauppa, Sanoma-ja aikakauslehtien hakusana tilaaminen (ylj. 11.9.6351 §) Algol, Osakeyhtiö, Aktiebolag, räjähtysainekauppaa Akava r.y. koskeva lausunto (khs 14.10.3024 §) — Itä-Pasilan tontin varausajan jatkaminen, ks. Kiinteistöt Alikäytävät, ks. Sillat ja alikäytävät — Luottamusmiesten lukumäärän lisääminen kah- della (khs. 21.10.3138 §) Alko Oy, Ab Alkoholimyymälät A-klinikkasäätiö Käpylä-Seura r.y:n kirje myymälän aiheuttamista Helsingin A-klinikka epäkohdista, ks. Käpylä-Seura — kaupungin osuuden vahvistaminen 145 868 Anniskeluravintolat mk:ksi v:n 1974 kustannuksista (khs 24.6.2096 §) Khs ilmoitti lausunnoissaan, ettei sillä ole huomaut- — osapäivätoimisen sairaanhoitajan palkkaaminen
    [Show full text]
  • European Trip (5)” of the Sheila Weidenfeld Files at the Gerald R
    The original documents are located in Box 17, folder “7/26/75-8/4/75 - European Trip (5)” of the Sheila Weidenfeld Files at the Gerald R. Ford Presidential Library. Copyright Notice The copyright law of the United States (Title 17, United States Code) governs the making of photocopies or other reproductions of copyrighted material. Gerald Ford donated to the United States of America his copyrights in all of his unpublished writings in National Archives collections. Works prepared by U.S. Government employees as part of their official duties are in the public domain. The copyrights to materials written by other individuals or organizations are presumed to remain with them. If you think any of the information displayed in the PDF is subject to a valid copyright claim, please contact the Gerald R. Ford Presidential Library. Digitized from Box 17 of the Sheila Weidenfeld Files at the Gerald R. Ford Presidential Library :i:.tl' cnt : 1.LU ,_• e ;~Hient f.'nd h1r0 . 11.'c.l flm ·.lle same choppl om the White House to Anch l\.:E'B. Bob Hartm< s aid it took a special order fro1 .l himself to gel; i s done because of SS rule . a ge t.. he tvvo flying t <'. ther. it!~~ I t is not the t time a Pres anc'1 ;J? have flovm tn .ether, acco , .~ to one source :: •i oard. He beli · · ~s that on one ( > 1. s i on LBJ and film f lew aboard a cl,opper toge.ill.her I d o · t remember such an occasion.
    [Show full text]
  • Ministerien Professionaalisuus Katsaus Kahdeksan Hallituksen Ministereistä Vuosilta 1966–2015
    Ministerien professionaalisuus Katsaus kahdeksan hallituksen ministereistä vuosilta 1966–2015 Tiina Kärkkäinen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2017 Tiedekunta - Fakultet - Faculty Laitos - Institution - Department Valtiotieteellinen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä - Författare - Author Tiina Kärkkäinen Työn nimi - Arbetets titel Ministerien professionaalisuus, katsaus kahdeksan hallituksen ministereistä vuosilta 1966-2015 Title Professionality of Ministers, a survey of eight Government Ministers from 1966 to 2015 Oppiaine - Läroämne - Subject Valtiotiede / hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Aika - Datum - Month and year Sivumäärä-Sidoantal-Number of pages Pro gradu -tutkielma / Tero Erkkilä 122 s + 15 liites. Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet: Ministerien professionalisoitumisen tasoa ei ole aiemmin tutkittu Suomen tutkimusken- tässä kvantitatiivisin tutkimusottein, mikä loi yllykkeen pro gradu-tutkielman aiheeseen. Tarkoituk- sena on vastata kolmeen tutkimuskysymykseen 1) Ovatko ministerit poliittisen professionalismin perspektiivistä tarkasteltuna eksperttejä vai amatöörejä vaativan tehtävän hoitamiseen? 2) Miten val- takonteksti näkyy ministerien asiantuntijuudessa? ja 3) Miten Perustuslakiuudistuksen kelpoisuuseh- tojen muuttaminen 1.3.2000 lukien reflektoituu ministerien ammattitaidossa? Tavoitteena on myös selvittää, toteutuuko ennakko-oletus,
    [Show full text]