Neito Ja Idän Jätti Käyvät Tanssiin
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Suomi-neito ja Idän Jätti käyvät tanssiin – Kiinan kansantasavallan ja Suomen välinen kulttuurivaihto 1950- ja 1960-luvuilla Annika Heikinheimo Pro gradu-tutkielma Helsingin yliopisto Maailman kulttuurien laitos Itä-Aasian tutkimus Toukokuu 2016 Tiedekunta/Osasto – Laitos – Institution – Department Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta Maailman kulttuurien laitos Tekijä – Författare – Author Annika Heikinheimo Työn nimi – Arbetets titel – Title Suomi-neito ja Idän Jätti käyvät tanssiin – Kiinan kansantasavallan ja Suomen välinen kulttuurivaihto 1950- ja 1960-luvuilla Oppiaine – Läroämne – Subject Itä-Aasian tutkimus Työn laji – Aika – Datum – Month Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Arbetets art – and year Level Pro gradu 05/ 2016 86 s. + liitteet 5 s. Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä tutkimus käsittelee Kiinan kansantasavallan ja Suomen välisiä varhaisia kulttuurisuhteita. Ajallisesti tutkimus on rajattu 1950- ja -60-luvuille. 1950-lukua voidaan pitää eräänlaisena kulta- aikana Suomen Kiina-suhteissa, varsinkin kulttuurivaihdon saralla. 1960-luku puolestaan tarjoaa hedelmällistä vertailukohtaa 1950-luvun aktiivisille suhteille, ja myös ajan poliittisen tilanteen heijastuminen kulttuurisuhteisiin on nähtävissä selkeämmin tällä vuosikymmenellä. Tutkimus keskittyy erityisesti Suomi–Kiina-seuran toimesta harjoitettuun kulttuurivaihtoon. Tutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Millainen rooli Suomi–Kiina seuralla on ollut varhaisessa kulttuurivaihdossa? Miten kulttuurivaihtoa harjoitettiin aikana, jolloin virallista kulttuurisopimusta ei maiden välillä vielä ollut? Miten Suomen ja Kiinan väliset valtiolliset suhteet ja ajan poliittinen tilanne heijastuivat kulttuurisuhteissa? Primäärilähteenä tutkimuksessa on käytetty Suomi–Kiina-seuran ja Ulkoasianministeriön arkistoja sekä henkilöhaastatteluja. Suomi–Kiina-seuran arkistoa ei aiemmassa tutkimuksessa ole käytetty, joten sen sisältämät pöytäkirjat, toimintakertomukset, kuva-arkistot, kirjeet ja raportit tuovat tutkimukseen paljon uutta, aiemmin julkaisematonta tietoa. Sekundaarilähteinä toimivat alan kirjallisuus, tieteelliset julkaisut ja aikakauslehdet. Tutkimus vahvistaa 1950-luvun olleen eräänlaista kulta-aikaa Suomen ja Kiinan välisissä kulttuurisuhteissa. Aktiivisen kulttuurivaihdon takana oli Suomi–Kiina-seura, jonka kautta järjestettiin käytännössä kaikki Kiinaan liittyvä kulttuuritoiminta virallisen kulttuurisopimuksen puuttuessa. Myös monet valtiolliset vierailut olivat Suomi–Kiina-seuran järjestämiä. Kulttuurivaihtoa ylläpidettiin mm. järjestämällä näyttelyitä, esitelmätilaisuuksia ja elokuvanäytäntöjä, kääntämällä kirjallisuutta sekä lähettämällä valtuuskuntia Kiinaan ja Suomeen. Merkittävänä tukijana Suomi–Kiina-seuralle toimi Kiinan ulkomaisia kulttuurisuhteita hoitava seura. Tutkimus osoittaa myös, että viranomaisten rooli kulttuuritoimijana varsinkin 1950-luvulla on ollut vähäinen. Kulttuurivaihtoa 1950-luvulla harjoitettiin pikemminkin viranomaisista huolimatta kuin heidän ansiostaan. Ajan poliittisen tilanteen vaikutus kulttuurivaihtoon tulee vahvasti ilmi 1960-luvulle siirryttäessä. Kiinan sisäisistä ongelmista johtuva käytettävissä olevien varojen niukkuus johti kulttuurivaihdon hiipumiseen. Kiinan ja Neuvostoliiton välirikon myötä virallinen Suomi otti varovaisen kannan Kiina-suhteissa, mikä vaikutti myös kulttuurivaihtoon. Vuonna 1966 alkanut kulttuurivallankumous vaikutti myös kulttuurisuhteisiin merkittävästi. Toiminta muuttui vilkkaasta valtuuskuntien lähettämisestä ja suhteiden solmimisesta poliittisen aineiston välittämiseen ja Kiinan tilanteesta raportoimiseen. Tutkimus päättyy maolaisten vallankaappaukseen Suomi–Kiina-seurassa 1970. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Kiinan kansantasavalta, Suomi, kulttuurisuhteet, kulttuurivaihto, Suomi–Kiina-seura, ystävyysseura, historia Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited HY E-THESIS Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Sisällysluettelo 1 Johdanto ............................................................................................................................ 2 1.1 Aiempi tutkimus .................................................................................................................. 5 1.2 Metodit ja lähdeaineisto ................................................................................................... 7 2 Puitteet kulttuurivaihdolle ...................................................................................... 10 2.1 Valtiolliset suhteet 1950-luvulla ................................................................................. 10 2.2 Valtiolliset suhteet 1960-luvulla ................................................................................. 19 2.3 Suomi–Kiina-seura ........................................................................................................... 28 3 1950-luvun kulta-aika ............................................................................................... 33 3.1 Vauhdikas aloitus .............................................................................................................. 33 3.2 Ensimmäinen kulttuurivaltuuskunta ......................................................................... 35 3.3 Ensimmäisen kulttuurivaltuuskunnan jälkeen ...................................................... 42 3.4 Vilkasta valtuuskuntien vaihtoa .................................................................................. 49 3.5 Ristiriitaisia tuulia ............................................................................................................ 57 3.6 Teatraalinen lopetus 1950-luvulle ............................................................................. 64 4 Passiivinen 1960-luku ............................................................................................... 68 4.1 Toiminta hiljenee .............................................................................................................. 68 4.2 Kulttuurivallankumous ................................................................................................... 73 5 Kulttuurivaihdon tie polkasta hitaaseen valssiin ........................................... 77 Lähteet ................................................................................................................................... 83 Liite 1 Suomi–Kiina-seuran hallintoelinten jäsenet 1951–1969 ................... 87 Liite 2 Kiinan Suomen suurlähetystö 1951–1967 .............................................. 89 Liite 3 Suomen Kiinan suurlähetystö 1950–1970 .............................................. 90 Lyhenteet .............................................................................................................................. 91 1 Johdanto Suuresta välimatkasta, niin maantieteellisestä kuin ideologisestakin, huolimatta Suomen ja Kiinan väliset suhteet ovat pysyneet lämpiminä aina Kiinan kansantasavallan perustamisesta lähtien. Tämän siteen takana on monia seikkoja, joista tärkeimpänä pidetään Suomen varhaista Kiinan kansantasavallan tunnustamista. Kiinan kansantasavallan perustamisen aikaan, vuonna 1949, Suomessa oli juuri päättyneet niin kutsutut vaarojen vuodet 1 , mutta Neuvostoliitolla oli kuitenkin yhä voimakas ote ja vaikutusvalta pieneen Suomeen. Suomen itään kohdistuva ulkoasiainhallinto oli lähes kokonaan keskittynyt Neuvostoliittoon, eikä Kiinan asioista varsinaisesti oltu kovin kiinnostuneita. Neuvostoliiton esimerkkiä noudattaen Suomi kuitenkin tunnusti Kiinan kansantasavallan varsin pian sen perustamisen jälkeen ja solmi maahan viralliset diplomisuhteet lokakuussa 1950. Tämän ansiosta Suomi sai Kiinalta osakseen suurta arvostusta erityisesti 1950-luvulla, ja nousi maassa erityisasemaan, joka on enemmän tai vähemmän säilynyt tähän päivään saakka. Pian virallisten suhteiden solmimisen jälkeen, kesällä 1951 perustettiin Suomessa Suomi–Kiina-seura kehittämään kulttuurisuhteita Kiinan kansantasavallan ja Suomen välillä. Kulttuuritoiminta maiden välillä alkoi huimalla vauhdilla, ja kulttuuritapahtumien ja molemmissa maissa vierailevien valtuuskuntien määrä oli valtava siitä huolimatta että minkäänlaista virallista kulttuurisopimusta ei maiden välillä ollut. Aktiivinen kulttuurivaihto ja sen ohessa solmitut kontaktit maiden välillä ovat epäilemättä olleet omiaan lisäämään Suomen Kiinassa saamaa arvostusta ja lähentämään maiden välisiä suhteita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen ja Kiinan kansantasavallan välistä varhaista kulttuurivaihtoa. Tutkimus keskittyy Suomi–Kiina-seuran toimesta tehtyyn kulttuurivaihtoon, sillä se on ollut keskeisin ja käytännössä ainoa kulttuurivaihtoa Kiinan ja Suomen välillä harjoittava taho 1950- ja 60-luvuilla, sekä toiminut myös monen virallisen vierailun taustalla. 1 Toisen maailmansodan jälkeinen ajanjakso, jolloin Suomessa pelättiin Neuvostoliiton miehitystä tai kommunistien vallankaappausta. Seppinen, 2008, 237-238. 2 Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1. Millainen rooli Suomi–Kiina seuralla on ollut varhaisessa kulttuurivaihdossa? 2. Miten kulttuurivaihtoa harjoitettiin aikana, jolloin virallista kulttuurisopimusta ei maiden välillä vielä ollut? 3. Miten Suomen ja Kiinan väliset valtiolliset suhteet ja ajan poliittinen tilanne heijastuivat kulttuurisuhteissa? Ajallisesti tutkimus on rajattu 1950- ja 60-luvuille. Kuten jo edellä mainittiin, 1950-luku on ollut niin valtiollisten kuin kulttuuristenkin suhteiden kannalta erittäin vilkasta aikaa ja sen aikana Suomi on saavuttanut erilaisten sattumien kautta itselleen erityisaseman Kiinan kansantasavallassa.