DOCSLIB.ORG

FINLAND OCH DEN TIDIGA VÄSTINTEGRATIONEN TIDIGA DEN OCH FINLAND BRANDER RICHARD 2019 111 Statsvetenskapliga Fakultetens Publikationer 1948–1954 HJALMAR J

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
FINLAND OCH DEN TIDIGA VÄSTINTEGRATIONEN TIDIGA DEN OCH FINLAND BRANDER RICHARD 2019 111 Statsvetenskapliga Fakultetens Publikationer 1948–1954 HJALMAR J Politisk historia 111 111 2019 RICHARD BRANDERRICHARD Efter andra världskriget stod det offciella Finland på grund av hänsyn till Sovjetunionen utanför den tidiga västeuropeiska inte- grationsutvecklingen. Kontakterna med Europarörelsen, takorga- nisationen för olika medborgarrörelser som arbetade för europeiskt Richard Brander enande, sköttes informellt och utan publicitet av Hjalmar J. Procopé (1889–1954). FINLAND OCH DEN TIDIGA Procopé hade en glänsande karriär bakom sig som mångårig FINLAND VÄSTINTEGRATIONEN TIDIGA DEN OCH utrikesminister, vd för pappersbruksföreningen och fnskt sändebud i Washington. Efter att ha försvarat Risto Ryti i krigsansvarighets- VÄSTINTEGRATIONEN processen hamnade Procopé i politisk offside och levde i ett slags HJALMAR J. PROCOPÉ OCH EUROPARÖRELSEN landsfykt i Stockholm. 1948–1954 För Procopé var västlig integration och antikommunism två sid- or av samma mynt. Hans vision var att Finland inte skulle glömmas bort i gråzonen mellan väst och öst. I boken klarläggs gränserna för Finlands västpolitik med av- seende på den europeiska integrationen utgående från Procopés aktiviteter. Därtill relateras integrationsutvecklingen till antikommu- nismen och motståndet mot Sovjetunionen, med fokus på Förenta staterna och dess underrättelsetjänster som förespråkare för samar- bete i Europa. ISBN 978-951-51-3377-9 Statsvetenskapliga fakultetens publikationer fakultetens Statsvetenskapliga Statsvetenskapliga fakulteten Helsingfors universitet FINLAND OCH DEN TIDIGA VÄSTINTEGRATIONEN HJALMAR J. PROCOPÉ OCH EUROPARÖRELSEN 1948–1954 Richard Brander Akademisk avhandling som med tillstånd av statsvetenskapliga fakulteten vid Helsingfors universitet framlägges till offentlig granskning i auditorium XII, universitetets huvudbyggnad, fredagen den 12 april 2019 kl. 12. Helsingfors 2019 Statsvetenskapliga fakultetens publikationer 111 Politisk historia Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 111 Poliittinen historia Publications of the Factulty of Social Scienes 111 Political history © Richard Brander Handledare: Pauli Kettunen Förhandsgranskare: Henrik Meinander och Hanna Ojanen Opponent: Johanna Rainio-Niemi Pärmbild: Foto på Hjalmar J. Procopé daterat 1.1.1954, drygt två månader före hans död, 64 år gammal. Lehtikuva. ISBN 978-951-51-3377-9 (hft) ISBN 978-951-51-3378-6 (pdf) ISSN 2343-273X (tryckt) ISSN 2343-2748 (nätpublikation) Layout: Jukka Iivarinen, Vitale Ay Tryck: Unigrafia Helsingfors 2019 SAMMANDRAG Syftet med avhandlingen är att utgående från en enskild aktör, den tidigare utrikes- ministern Hjalmar J. Procopé, klarlägga och förstå gränserna för den finska västpolitiken med avseende på den europeiska integrationen under årtiondet efter andra världskriget. Under åren 1948–1954 var Procopé ett slags inofficiell kontaktperson mellan Finland och Europarörelsen, en takorganisation för olika medborgarrörelser i Västeuropa som arbetade för europeiskt enande och bidrog till grundandet av Europarådet 1949. I ljuset av arkivmaterial som främst består av Procopés dagböcker, korrespondens och rapporter granskas förhållandet mellan Finland och den gryende västintegrationen. Därtill relateras den europeiska integrationen till antikommunismen och motståndet mot Sovjetunionen med fokus på Förenta staterna och dess underrättelsetjänster som tillskyndare av samarbete i Europa. Avhandlingen visar att det på grund av utrikespolitiska hänsynstaganden till Sovjet- unionen fanns både en möjlighet och ett behov för en privatperson att inofficiellt och utan publicitet upprätthålla kontakter med Europarörelsen. Procopé eftersträvade att slå vakt om Finlands intressen i den tidiga integrationsutvecklingen. Både han själv och myndigheterna i Helsingfors var måna om att Procopé varken i västs eller i Moskvas ögon skulle likställas med de östeuropeiska exilpolitikerna, eftersom det kunde ha gett en signal om att Finland var en del av östblocket. Ett forskningsresultat är att gränserna för Finlands rörelseutrymme i den tidiga po- litiska västintegrationen framträder vid studiet av de områden där Procopé agerade. Han saknade officiellt mandat men engagerade sig medvetet på områden där han ansåg sig kunna göra nytta för Finland. Avhandlingen ansluter sig till en relativt ny forsknings- inriktning inom europeisk integrationshistoria som betonar enskilda aktörers och idéers betydelse för Europabygget. Procopé, som vistades i frivillig landsflykt i Stockholm, både hittade och gavs en nisch som passade honom bra. Han åtnjöt förtroende inom Europarörelsens ledning och bland dess amerikanska finansiärer, inklusive underrättelsetjänsten CIA. I Finland hade Procopé kvar ett brett nätverk av kontakter, även om han var en märkt man efter att ha försvarat Risto Ryti i krigsansvarighetsprocessen. K.A. Fagerholm hörde som statsminister i slutet på 1940-talet till dem som fick Procopés konfidentiella rapporter om Europafrågor. För Procopé var västeuropeisk integration och antikommunism två sidor av samma mynt. Han upprätthöll korrekta relationer med J.K. Paasikivi medan Urho Kekkonen aktivt motarbetade den förre utrikesministern. Finlands rörelseutrymme under decenniet efter kriget var onekligen begränsat. Relationen till Sovjetunionen definierade Finlands internationella ställning. Denna undersökning visar hur det under den officiella ytan verkade inofficiella nätverk där befrämjande av västeuropeisk integration vävdes samman med antikommunism. Nyckelord: europeisk integrationshistoria, Europa, Europarörelsen, Europarådet, Europeiska unionen, västintegration, antikommunism TIIVISTELMÄ Tutkielman tarkoituksena on tarkastella Suomen länsipolitiikan toimintarajoja Euroopan integraation suhteen toisen maailmansodan jälkeisenä vuosikymmenenä yksittäisen toimijan eli entisen ulkoministerin Hjalmar J. Procopén kautta. Procopé toimi vuosina 1948–1954 eräänlaisena epävirallisena yhteyshenkilönä Suomen ja Eurooppaliikkeen välillä. Lukuisat länsieurooppalaiset kansalaisjärjestöt toimivat Euroopan yhdentymisen puolesta, ja Eurooppaliike oli niiden kattojärjestö. Liikkeeen näkyvin saavutus oli myötävaikuttaminen Euroopan neuvoston perustami- seen vuonna 1949. Suomen ja orastavan länsi-integraation välistä suhdetta arvioidaan tässä tutkiel- massa pääasiassa Procopén päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa ja muistioita käsittävän arkisto- aineiston valossa. Lisäksi Euroopan yhdentymistä tarkastellaan suhteessa kommunismin- ja neuvostovastaisuuteen, korostaen erityisesti Yhdysvaltojen ja sen tiedustelupalvelun roolia Euroopan yhteistyön edistäjänä. Tutkielmassa osoitetaan, että neuvostosuhteisiin liittyvien ulkopoliittisten rajoit- teiden vuoksi yksityishenkilölle annettiin mahdollisuus hoitaa yhteyksiä Eurooppa- liikkeeseen epävirallisesti ja julkisuudelta piilossa. Ilman virallista mandaattia toimiva Procopé pyrki integraation alkuaikoina ajamaan Suomen etua siten, että häntä ei län- nessä eikä liioin Moskovassa rinnastettaisi maanpaossa eläviin Itä-Euroopan poliitik- koihin, mikä olisi voitu katsoa merkiksi Suomen kuulumisesta itäblokkiin. Tutkimustulosten mukaan Suomen liikkumatilan rajat poliittisen länsi-integraation alkuaikoina hahmottuvat tarkasteltaessa Procopén toimintakenttää. Hän keskittyi tie- toisesti asioihin, joissa katsoi voivansa toimia Suomen hyväksi. Siellä missä Procopé kulki, siellä kulki usein myös liikkumatilan raja. Siten tämä tutkielma liittyy myös Euroo- pan integraatiohistorian tutkimuksen suhteellisen tuoreeseen suuntaukseen, jossa korostetaan yksittäisten toimijoiden ja aatteiden merkitystä Euroopan rakentamisessa. Eräänlaisessa vapaaehtoisessa maanpaossa Tukholmassa elävä Procopé löysi itsel- leen sopivan roolin, jonka myös muut hänelle soivat. Hän nautti Eurooppaliikkeen johdon ja sen amerikkalaisten rahoittajien sekä tiedustelupalvelu CIA:n luottamusta. Suomessa Procopélla oli edelleen laaja yhteistyöverkosto siitäkin huolimatta, että puo- lustettuaan Risto Rytiä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä hänestä oli tullut merkitty mies. Procopé mielsi Länsi-Euroopan integraation ja antikommunismin saman kolikon kahdeksi eri puoleksi. Välit J.K. Paasikiveen olivat asialliset, mutta Urho Kekkosesta hän sai aktiivisen vastustajan. Sodan jälkeisenä vuosikymmenenä Suomen poliittinen liikkumatila oli niukka. Suhteet Neuvostoliittoon määrittelivät Suomen kansainvälisen aseman. Tässä tutki- muksessa osoitetaan, kuinka virallisen pinnan alla toimi epävirallisia verkostoja, joiden toiminnassa Länsi-Euroopan integraation edistäminen ja kommunismin vastustami- nen kietoutuivat yhteen. Avainsanat: Euroopan integraatiohistoria, Eurooppa, Eurooppaliike, Euroopan neu- vosto, Euroopan unioni, länsi-integraatio, antikommunismi SUMMARY The aim of this thesis is to clarify and understand the limits on Finnish foreign policy in relation to early Western European integration during the decade after World War II, studied through the actions of former Finnish foreign minister Hjalmar J. Procopé. During the years 1948 to 1954 Procopé acted as an informal and unappointed liaison between Finland and the European Movement (EM). The European Movement served as a platform for different organisations working towards European unity. Its most nota- ble achievement was the impetus given to the founding of the Council of Europe in 1949. In this thesis, Finland’s relationship with the burgeoning European integration project is studied using primary sources chiefly comprising Procopé’s diaries, corre- spondence, as well as his written reports on European integration efforts and related affairs. Early European integration is also assessed in relation to anti-communism and resistance
Load more

Recommended publications
  • 1 Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post
    Capitalism under attack: Economic elites and social movements in post-war Finland Niklas Jensen-Eriksen Author’s Accepted Manuscript Published as: Jensen-Eriksen N. (2018) Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland. In: Berger S., Boldorf M. (eds) Social Movements and the Change of Economic Elites in Europe after 1945. Palgrave Studies in the History of Social Movements. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-77197-7_11 Introduction For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence.1 In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–48 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system. Before the parliamentary elections of 1945, Finnish Prime Minister J.K. Paasikivi, the main architect of the country’s new foreign policy (which was based on the attempt to maintain warm relations with the Soviet Union), urged voters to elect ‘new faces’ to Parliament.2 The voters did so. A new communist-dominated political party, the Finnish People’s Democratic League (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL) received a quarter of the seats.
    [Show full text]
  • Mitalitaiteen Killan Kirjallinen Huutokauppa 8.5.2018 Huutokauppoja
    MITALITAITEEN KILLAN KIRJALLINEN HUUTOKAUPPA 8.5.2018 HUUTOKAUPPOJA Mitalitaiteen Killan kirjallinen huutokauppa 8.5.2018 Tarjoukset 8.5.2018 mennessä osoitteella Aimo Linkosalmi, Jokiniementie 12 A 5, 00650 Helsinki tai puhelin 040 55 14 012 tai sähköposti [email protected]. Tarjoukset täysin euroin. Mitalien osalta vain suuremmat viat on mainittu. AE = pronssia, kuparia ja AR hopeaa. B = Boström: Suomen muistorahat I ja II, 1932 ja 1936 L = Laitakari: Suomen mitalit 1936-1968, 1969. P = Passi: Ilmiö mitalitaide, 1996. Ostajilta peritään 5 %:n huutomaksu vasarahinnasta, todelliset postikulut ja kahden euron pakkausmaksu. KIRJALLISUUS Presidenttejä 1 Kunniamerkkihuutokauppaluetteloita: Morton and Eden, 27 Urho Kekkonen 1900-1986, Heino P 137 sekä 3.10.2003, 30.11.09, 1.12.16 ja 23.11.17 sekä Sotheby Sotainvalidien veljesliitto 50 v, Häiväoja P 75 19.5.00, yht. 1780 kunniamerkkikohdetta, kuv., sekä Maailman luonnonsäätiön mitali, huuhkaja 15,- ei tuloksia ....................................................... 25,- 28 Killan sarjaa: P.E. Svinhufvud, Lauri Kr. Relander ja 2 Kunker , 22.6.06, 2.10.09 (vain tässä tulokset), Risto Ryti, L 1018, 255 ja 266 ........................ 15,- 19.11.13, 26.9.15, yht. 3800 kohdetta, 29 Mannerheim, L 197, killan sarjaa .................... 15,- Andreas Thies 1988, tarjousluettelo, 66 kohdetta 25,- Kaupunkeja ja kuntia 3 AB Philea 9.12.17, 734 kohdetta, Medalhouse Oy 29.3. 30 Kokkola 300 v, B II 156 ja Antti Chydenius, B I 54 10,- 08, 505 kohdetta ja Talvio: Tähdistöt ja ritarikunnat, 50 s. 20,- 31 Tornio ja Vaasa, B II 153 ja 138 ...................... 10,- 4 Pasanen: Rahakirja, 206 s, 1968, Numismaattisia tutki- 32 Äänekoski kaupungiksi, Tapper P 2 ...............
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]
  • FINLAND's RELATIONS with the SOVIET UNION, 1940-1952 By
    FINLAND'S RELATIONS WITH THE SOVIET UNION, 1940-1952 by HANS PETER KROSBY B.A., University of British Columbia, 1955 A Thesis Submitted in Partial Fulfilment of the Requirements for the Degree of MASTER OF ARTS in INTERNATIONAL STUDIES We accept this Thesis as conforming to the required standard: UNIVERSITY OF BRITISH COLUMBIA April, 1958 ABSTRACT In March 194-0, Finland had just completed another life and death struggle with the Soviet Union, the second such struggle since Bolshevik autocracy- replaced Tsarist autocracy in Russia in 1917. During the following fifteen months, Soviet diplomacy endeavoured to complete the job which the Red Army had "begun. By a unilateral and extremely liberal interpretation of the Peace Treaty of March 12, 1940, the Soviet Union tried to isolate Finland from her other neighbours and to establish a favourable basis for a complete annexation of Finland in the manner of the three Baltic States. Surrounded by Soviet and German military might, and noticing the increasing friction in the Nazi-Soviet alliance, Finland, in order to save herself from an imminent Soviet invasion, grasped the only straw which seemed to offer some hope: a transit agreement for German troops from Finland's Bothnian coast to Kirkenes in oc• cupied Norway. The resulting presence of German troops in the country did save Finland from becoming the seventeenth Soviet Socialist Republic in 1940 or 194-1* but it also involved her deeply in the Nazi-Soviet conflict which followed. When Germany attacked the Soviet Union in June 194-1, Finland tried in vain to have her neutrality respected, and she was attacked by Soviet forces three days after the German aggression.
    [Show full text]
  • The Collective Agreements for April 1972-March 1973 The
    The collective agreements for April 1972-March 1973 The Bank of Finland Board of Management of the Bank of Finland Finland borrows DM 100 million in the Federal Republic of Germany Rainer von Fieandt Bank of Finland foreign exchange reserve, 1967-1972 MiII.mk 3500 3000 ,,,. 2500 ,, 1. Total gold and .r:,... ",'j 2000 foreign exchange I"'V 2. Gold and can· 1500 .-r1 ~-. vertible currencies !.:=--- ~ .&t' 1000 ~2 V- ~.. 3. Other currencies 500 ~.... .... _L o "' 3_ - --- ""'-.r- - 500 -1000 lJJlIlllll1 .111"" II " 11111111111 IIIn'IIIII 1111111111' 1967 1968 ""'"""1969 1970 1971 1972 Bank of Finland's position in regard to the banks, 1967-1972 Mill. mkr------..,-------,-------r-----,------.--------, 1200r----~----_+----_+----~----~---~ 1. Net claims on the banks 2. Discounted and rediscounted bills Seasonallyadjust­ ed end-of-month figures Balance of payments current account surplus/deficit, 1966-1971 Mil 200 100 0 Seasonally adjust- -100 ed quarterly fig- ures -200 -300 -400 -500 THE COLLECTIVE AGREEMENTS FOR APRIL 1972- MARCH 1973 The stabilization policy which was first im­ The average increase in the index of salary and plemented in March 1968 was continued wage earnings was 15.0 per cent from the successfully until the end of 1970. In 1969 and last quarter of 1970 to the first quarter of 1972. 1970 the rise in prices in Finland was very whereas the rise in the cost of living index over small in comparison with that in other OECD the same period was 8.9 per cent. The real countries; in both years it was under 3 per cent increase in earnings was 5.6 per cent during measured by the cost of living index.
    [Show full text]
  • Ministerien Professionaalisuus Katsaus Kahdeksan Hallituksen Ministereistä Vuosilta 1966–2015
    Ministerien professionaalisuus Katsaus kahdeksan hallituksen ministereistä vuosilta 1966–2015 Tiina Kärkkäinen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2017 Tiedekunta - Fakultet - Faculty Laitos - Institution - Department Valtiotieteellinen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä - Författare - Author Tiina Kärkkäinen Työn nimi - Arbetets titel Ministerien professionaalisuus, katsaus kahdeksan hallituksen ministereistä vuosilta 1966-2015 Title Professionality of Ministers, a survey of eight Government Ministers from 1966 to 2015 Oppiaine - Läroämne - Subject Valtiotiede / hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Aika - Datum - Month and year Sivumäärä-Sidoantal-Number of pages Pro gradu -tutkielma / Tero Erkkilä 122 s + 15 liites. Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet: Ministerien professionalisoitumisen tasoa ei ole aiemmin tutkittu Suomen tutkimusken- tässä kvantitatiivisin tutkimusottein, mikä loi yllykkeen pro gradu-tutkielman aiheeseen. Tarkoituk- sena on vastata kolmeen tutkimuskysymykseen 1) Ovatko ministerit poliittisen professionalismin perspektiivistä tarkasteltuna eksperttejä vai amatöörejä vaativan tehtävän hoitamiseen? 2) Miten val- takonteksti näkyy ministerien asiantuntijuudessa? ja 3) Miten Perustuslakiuudistuksen kelpoisuuseh- tojen muuttaminen 1.3.2000 lukien reflektoituu ministerien ammattitaidossa? Tavoitteena on myös selvittää, toteutuuko ennakko-oletus,
    [Show full text]
  • Neito Ja Idän Jätti Käyvät Tanssiin
    Suomi-neito ja Idän Jätti käyvät tanssiin – Kiinan kansantasavallan ja Suomen välinen kulttuurivaihto 1950- ja 1960-luvuilla Annika Heikinheimo Pro gradu-tutkielma Helsingin yliopisto Maailman kulttuurien laitos Itä-Aasian tutkimus Toukokuu 2016 Tiedekunta/Osasto – Laitos – Institution – Department Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta Maailman kulttuurien laitos Tekijä – Författare – Author Annika Heikinheimo Työn nimi – Arbetets titel – Title Suomi-neito ja Idän Jätti käyvät tanssiin – Kiinan kansantasavallan ja Suomen välinen kulttuurivaihto 1950- ja 1960-luvuilla Oppiaine – Läroämne – Subject Itä-Aasian tutkimus Työn laji – Aika – Datum – Month Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Arbetets art – and year Level Pro gradu 05/ 2016 86 s. + liitteet 5 s. Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä tutkimus käsittelee Kiinan kansantasavallan ja Suomen välisiä varhaisia kulttuurisuhteita. Ajallisesti tutkimus on rajattu 1950- ja -60-luvuille. 1950-lukua voidaan pitää eräänlaisena kulta- aikana Suomen Kiina-suhteissa, varsinkin kulttuurivaihdon saralla. 1960-luku puolestaan tarjoaa hedelmällistä vertailukohtaa 1950-luvun aktiivisille suhteille, ja myös ajan poliittisen tilanteen heijastuminen kulttuurisuhteisiin on nähtävissä selkeämmin tällä vuosikymmenellä. Tutkimus keskittyy erityisesti Suomi–Kiina-seuran toimesta harjoitettuun kulttuurivaihtoon. Tutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Millainen rooli Suomi–Kiina seuralla on ollut varhaisessa kulttuurivaihdossa? Miten kulttuurivaihtoa harjoitettiin aikana, jolloin virallista
    [Show full text]
  • Historia Petollisena Liittolaisena
    Historia petollisena liittolaisena Historia oli kehitystä ja edistystä, liikettä johonkin suuntaan. Kansa- kunnat ja yhteiskuntaluokat kuljettivat historian lii kettä eteenpäin. Työväenliikkeen sosialistinen itseymmärrys oli muunnelma tästä 1800-luvulla kehittyneestä modernista his to riakäsityksestä. Histo- ria oli työväenluokan liittolainen, ja työväenliikkeeksi järjestäytynyt työväenluokka toteutti historian tarkoitusta. Työväen ja historian liitto osoittautui kuitenkin pettäväksi. Työ vä en- liikkeen perillisten omakuvassa työväenliikkeen historia kääntyi hy- vinvointivaltion rakentamisen ja puolustamisen histo riaksi. Työväen historian tutkimuksessa avautui uusia kysymyksiä. Historian merki- tyksiä tutkimuksen ehtoina ja kohteina alettiin pohtia uusin tavoin. Kirja kertoo tästä muutoksesta. Se käsittelee politiikkaan, ta lou­­­teen ja muihin yhteiskunnallisiin käytäntöihin kuuluvaa men neen, ny- kyisen ja tulevan tulkitsemista. Miten historia on vaikuttanut muut- tuvina muutoskuvina työväenliikkeessä ja toimi­­ henkilöliikkeessä, liik­­keenjohdossa ja henkilöstöpolitiikassa sekä työelämän ristirii- doissa ja sopimuskäytännöissä? Millaiset muu tok sen tulkinnat ovat ohjanneet koulutuspolitiikkaa, jo ta kuvataan nykyisin kansalliseksi menestystarinaksi, ja sosiaalipolitiikkaa, jon ka vaiheita luonnehdi- taan usein hyvin vointivaltion projektiksi? Pauli Kettunen Pauli Kettunen on Helsingin yliopiston poliittisen historian profes- sori. Pauli Kettunen Historia petollisena liittolaisena Näkökulmia työväen, työelämän ja TYÖVÄEN HISTORIAN
    [Show full text]
  • Juridik Och Former I Riksdagsarbetet Former Och Juridik Riksdagens Kanslis Publikation 4/2015
    juridik och former i riksdagsarbetet riksdagens kanslis publikation 4/2015 juridik och former i riksdagsarbetet tredje omarbetade upplagan Mikael Hidén 4/2015 issn 1239–1638 isbn 978-951-53-3610-1 (inb.) isbn 978-951-53-3611-8 (pdf) Juridik och former i riksdagsarbetet Tredje omarbetade upplagan Mikael Hidén riksdagens kanslis publikation 4/2015 ISBN 978-951-53-3610-1 (inb.) ISBN 978-951-53-3611-8 (PDF) ISSN 1239-1638 EDITA PRIMA AB, HELSINGFORS 2015 Förord Den sjätte delen av bokverket Suomen eduskunta 100 vuotta (Finlands riksdag 100 år) publicerades 2006 under titeln Miten eduskunta toimii (Så här fungerar riksdagen). Det inledande avsnittet av professorn i statsförfattningsrätt Mikael Hidén är en offent- ligrättslig betraktelse under rubriken Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (Juridik och former i riksdagsarbetet). Presentationen innehöll rikligt med belysande informa- tion om riksdagens rutiner, den bakomliggande juridiken och övrig bakgrund. Därför ansågs det lämpligt att presentationen ska finnas tillgänglig på finska och svenska för dem som arbetar i riksdagen också i mer vardaglig och lättanvänd form än en festskrift. Dessa ”handboksversioner” av professor Hidéns forskning publicerades som en del av riksdagens kanslis publikationer hösten 2007. Under valperioden 2007−2011 gjordes ett flertal ändringar i regelverken som gäller riksdagens verksamhet. Vissa ändringar var betydande, andra begränsade sig endast till detaljer. På grund av den utveckling som skett ansågs det nödvändigt att genom en ny upplaga uppdatera professor Hidéns publikation från 2007. Den andra upplagan publi- cerades i serien Riksdagens kanslis publikationer våren 2011. Också under den valperiod som inleddes våren 2011 gjordes ett antal betydelsefulla författningsändringar som påverkade riksdagsarbetet.
    [Show full text]
  • Tämän Teoksen Sähköisen Version on Julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -Lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. : Mikko Uola "SUOMI SITOUTUU HAJOTTAMAAN..." : Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 : välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA 2 0 5 Mikko Uola "Suomi sitoutuu haj ottamaan..." Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella Suomen Historiallinen Seura . Helsinki 1999 Tutkimustyötä ovat taloudellisesti tukeneet mm. lakkautettujen järjestöjen "perilliset" Kaatunei- den Muistosäätiö, Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Varsinais- Suomen Maakuntasäätiö. Kiitän näitä yhtei8öjä, sillä niiden tuki on ollut edellytys tämän tutkiel- man syntymiselle. Kansikuva: Lakkautettujen järjestöjen symboleita vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Suojeluskuntajärjestö, Lotta Svärd, Isänmaallinen Kansanliike, Akateeminen Karjala-Seura, SS-Aseveljet, Rintamamiesliitto. © Mikko Uola 1999 ISSN 0073-2559 ISBN 951-710-119-8 Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy 1999 Romanian ja Suomen aselepoehdot kantavat luonnollisesti Neuvostoliiton tahdon leimaa, ja minun on kiinnitettävä tässä huomiota siihen pidättyvyyteen,
    [Show full text]
  • Juridik Och Former I Riksdagsarbetet Former Och Juridik I Riksdagsarbetet Former Och Juridik Riksdagensriksdagens Kanslis Kanslis Publikation Publikation 7/20197/2019
    juridik och former i riksdagsarbetet juridik och former i riksdagsarbetet riksdagensriksdagens kanslis kanslis publikation publikation 7/20197/2019 juridikjuridik oochch formerformer ii riksdagsarbetetriksdagsarbetet fjärdefjärde omarbetadeomarbetade upplaganupplagan MikaelMikael HidénHidén 7 7 /2019 /2019 issnissn 1239–1638 1239–1638 (tryckt) (tryckt) issn issn 1795-7230 1795-7230 (web) (web) isbnisbn 978-951-53-3746-7 978-951-53-3746-7 (inb.) (inb.) isbn isbn 978-951-53- 978-951-53-3747-43747-4(pdf)(pdf) Juridik och former i riksdagsarbetet Fjärde omarbetade upplagan Mikael Hidén riksdagens kanslis publikation 7/2019 ISBN 978-951-53-3746-7 (inb.) ISBN 978-951-53-3747-4 (PDF) ISSN 1239-1638 EDITA PRIMA AB, HELSINGFORS 2019 Förord Du har nu framför dig den fjärde upplagan av Juridik och former i riksdagsarbetet. Bokens rötter sträcker sig till 2006, då Miten eduskunta toimii (Så här fungerar riksdagen) publicerades som en del av bokverket Suomen eduskunta 100 vuotta (Finlands riksdag 100 år). Volymens inledande avsnitt av professorn i statsförfattningsrätt Mikael Hidén är en offentligrättslig framställning under rubriken Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (Juridik och former i riksdagsarbetet). Professor Hidéns presentation var en synnerligen rik källa till information om hur riks- dagen arbetar. Den belyste också bakgrunden till och den rättsliga grunden för proce- durerna i riksdagen. Det ansågs därför motiverat att genom en separat utgåva göra pre- sentationen mer tillgänglig för riksdagsledamöterna och andra som arbetar i riksdagen. Den första upplagan publicerades hösten 2007 på såväl fnska som svenska i riksdagens kanslis publikationsserie. Sedan dess har professor Hidén efter varje valperiod uppdaterat den ursprungliga fram- ställningen utifrån de författningsändringar som gjorts i fråga om riksdagens verksamhet och de praktiska frågor som aktualiserats i riksdagsarbetet.
    [Show full text]
  • Das Finnland - Institut Als Kulturvermittler 143
    Snellman- 5 Seminar Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945 Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945 AUE-Säätiön julkaisuja; 11 Skrifter utgivna av AUE-Stiftelsen; 11 Veröffentlichungen der AUE-Stiftung; 11 Helsinki 2000 ISSN: 11237-7422 © Herausgeber: AUE-Stiftung/Helsinki ALFRED TOEPFER STIFTUNG F.V.S. zu Hamburg Redaktion: Waltraud Bastman-Biihner (verantwortlich) Martin Putz Titel: Jörgen Aue Satz und Druck: Todt-Druck GmbH, D-78048 Villingen-Schwenningen Jede Art von Vervielfältigung ist ohne vorweisbare schriftliche Erlaubnis der Herausgeber unzulässig. Exemplare können angefordert werden bei: AUE-Stiftung Munkkiniemen Puistotie 18 B/47 FIN-00330 HELSINKI E-mail: [email protected], Fax: Int. + 358 9 485787 4 Beiträge von Teilnehmern des finnisch-deutschen Seminars — 5. Snellman-Seminar — 19. 5. — 23. 5. 1999 JTO Aavaranta/Helsinki Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945 Veranstalter: AUE-Stiftung/Helsinki Stiftung zur Förderung deutschsprachiger Kultur ALFRED TOEPFER STIFTUNG F. V. S. Hamburg Inhalt VORWORT 7 Peter Bazing Einfiihrung 9 OFFIZIELLE KULTURPOLITIK — BILATERALE KONTAKTE Jaakko Numminen Die Kulturbeziehungen Finnlands zur Bundesrepublik Deutschland und zur DDR in den Jahren 1945-1990 15 Ulla Fix Der Gingko - Baum — eine Fallstudie zur auswärtigen Kulturpolitik der DDR 23 Dörte Putensen Kultur als politisches Kalkiil in den Beziehungen der DDR zur Republik Finnland in den 50er und 60er Jahren — Möglichkeiten und Grenzen 37 SCHULE
    [Show full text]