DOCSLIB.ORG

Tämän Teoksen Sähköisen Version on Julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -Lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Tämän Teoksen Sähköisen Version on Julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -Lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. : Mikko Uola "SUOMI SITOUTUU HAJOTTAMAAN..." : Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 : välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA 2 0 5 Mikko Uola "Suomi sitoutuu haj ottamaan..." Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella Suomen Historiallinen Seura . Helsinki 1999 Tutkimustyötä ovat taloudellisesti tukeneet mm. lakkautettujen järjestöjen "perilliset" Kaatunei- den Muistosäätiö, Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Varsinais- Suomen Maakuntasäätiö. Kiitän näitä yhtei8öjä, sillä niiden tuki on ollut edellytys tämän tutkiel- man syntymiselle. Kansikuva: Lakkautettujen järjestöjen symboleita vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Suojeluskuntajärjestö, Lotta Svärd, Isänmaallinen Kansanliike, Akateeminen Karjala-Seura, SS-Aseveljet, Rintamamiesliitto. © Mikko Uola 1999 ISSN 0073-2559 ISBN 951-710-119-8 Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy 1999 Romanian ja Suomen aselepoehdot kantavat luonnollisesti Neuvostoliiton tahdon leimaa, ja minun on kiinnitettävä tässä huomiota siihen pidättyvyyteen, jota Neuvostoliitto on osoittanut näitä maita kohtaan, jotka sokeasti ovat marssineet Hitlerin kannoilla tuhotakseen Venäjän. Pääministeri Sir Winston Churchill alahuoneessa 28.9.1944 Kyllä me venäläiset ymmärrämme, että te suomalaiset kaiken koetun jälkeen vihaatte meitä, mutta on yksi asia, jota meidän on hyvin vaikea ymmärtää ja hyväksyä: te myös halveksitte meitä! Marsalkka S.M. Budennyi puolustusministeri Waldenille Moskovassa 1944 - Sisällys Johdannoksi 9 Saneltu rauha 15 Kohti aselepoa 15 Molotovin diktaatti 23 Säädetyssä järjestyksessä 30 Hallitus lakkauttaa 36 Ensimmäinen lakkautuslista 36 Toinen lakkautuskierros 42 Valvontakomissio edellyttää 44 Tapaus Rintamamiesliitto 44 Zdanov rajamaassa 51 Suojeluskunnat on lakkautettava! 55 Pelastusyrityksiä 58 Suojeluskuntain kohtalo täyttyy 62 "Naissuojeluskunta" hajotetaan 76 Valiokunta haravoi lakkautettavia 82 Epäluuloinen komissio 84 Episodi Aftonposten 86 Arkistot talteen ja jäsenkirjat tuleen 87 Old Boys -pataljoonan aseet 93 Kommunistit ja komissio yhteistyössä 96 Asevelijärjestö syytettynä 96 ValvontakomiSSio "kehottaa" 106 Vaatimuksia vaalihuolien lomassa 114 Uusi hallitus ja uusi sisäministeri 119 Ampumaseura ja muita salaliittoja 126 Erikoistapaus Ilmapuolustusliitto 131 Äärivasemmisto tarkkailee 136 Yhdistykset kontrollissa 136 Valpo lakkauttamassa Työmaahuoltoa 138 "Fascistit vastuuseen" 142 Amerikkalaisten musta lista 145 Leinon vaatimuksia 147 Brusiin saa tarpeekseen 149 7 Sisäministeri hämää 150 Yhdistysten tarkkailu laajenee 150 Vappu 1946 155 Itsenäisyyden Liitto ja Ylioppilasoikeisto lakkautetaan 161 Lehdistö ja presidentti reagoivat 168 Kotitarkastuksia ja niiden kaikuja 171 Leinon bluffi paljastuu 174 Sopimattomat patsaat 180 Valpo löytää salahankkeita 189 Puhdistusvaatimuksia ja salaseuroja 189 "Hentusen hulinat" 194 Sananvapaus tarkkailussa 202 Varovainen lehdistÖ 202 Kirja- ja elokuvasensuuri 206 Kohti normaalia aikaa 209 Pariisin 8. artikla 209 Valpon viimeinen taisto 213 Moniarvoisuuden torjuntavoitto 219 Lakkautusten tilinpäätös 222 Selvitysmiesten urakka 222 Rintamamiesten varat huoltosäätiölle 224 Suojeluskuntaomaisuuden monivaiheinen selvitysproseSSi 225 Sk-piirien varojen pääasialliset saajat 243 Lotat hoitavat asiansa 245 Aseveljet säätiöivät omaisuutensa 249 Kadonneitten asiakirjojen arvoitus 252 Jatkuuko lakkautettujen toiminta? 255 Pitkä varjo 260 Välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella 262 lakkautetut järjestöt Lähdeluettelo 272 English Summary 276 Henkilöhakemisto 285 8 Johdannoksi Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella Suomen ja Neuvostoliiton välil- lä 19. syyskuuta 1944 solmitun, aseleposopimukseksi ja alustavaksi rauhanso- pimukseksi tarkoitetun välirauhansopimuksen 21. artiklan soveltamista käytän- töön. Tarkastelun kohteena on tällöin tämä, yhdistymis- ja sananvapauteen puuttunut poliittinen artikla osana Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita, artiklan käytännÖn tulkinnat, sen määräysten käyttäminen politiikan välineenä sekä lopulta myös tuon artiklan soveltamisesta seuranneet taloudelliset järjeste- lyt. Tällainen problematiikka edellyttää vastaamista siihen, miten ja miksi suo- malaista yhteiskunnallista toimintaa välirauhansopimuksen jälkeen rajoitettiin, mihin tällaisella toiminnalla pyrittiin, mitä saavutettiin, ja mikä oli tämän vuo- sia jatkuneen prosessin lopputulos. Keskeisinä toimijoina tässä prosessissa ovat ennen muuta Suomen hallitus, liittoutuneiden valvontakomissio sekä kotimai- nen äärivasemmisto, joitten keskinäistä roolijakoa välirauhansopimuksen kysy- myksessä olevan ns. fasistiartiklan soveltamisessa on pyrkimys selvittää. Taus- talla on myös historiankirjoitukseen yleisestikin liittyvä keskeinen tavoite: sel- vittää nykyisyyttä menneisyyden tapahtumien kautta. Toisin sanoen: mikä on helposti pelkkänä historian yksityiskohtana ja kuriositeettina pidettävän väli- rauhansopimusartiklan vaikutus suomalaisen yhteiskunnan sodanjälkeisessä kehityksessä? Jatkosodan taistelut Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättänyt välirauhan- sopimus puuttui suomalaiseen yhdistymis- ja sananvapauskäytäntöön varsin poikkeuksellisella tavalla. Tämän ulkopuolisen puuttumisen vaikutusten hah- mottamiseksi on syytä luoda lyhyt katsaus kysymyksessä olevien kansalais- vapauksien siihenastiseen kehitykseen. Itsenäistyneen ja venäläisistä vapautuneen Suomen ihanteelliseen maailman- kuvaan oli kuulunut keskeisenä osana kansalaisten sellaisten perusoikeuksien takaaminen, jotka itsenäisyyttä edeltäneenä, vuonna 1899 alkaneena ns. venä- läistämiskautena olivat olleet erityisessä vaarassa. Näitä perusoikeuksia olivat varsinkin tsaristisessa komennossa pahoin rajoitetut yhdistymisvapaus ja painovapaus. Niinpä uudet ja ajan oloissa varsin liberaalit yhdistys- ja paino- vapauslait säädettiin heti ensimmäisillä maamme itsenäistymisen jälkeisillä valtiopäivillä. Nämä valtionhoitaja Mannerheimin aivan vuoden 1919 alussa vahvistamat lait muodostivat aina 1990-luvulle saakka suomalaisen yhdistystoiminnan ja julkaisutoiminnan lainsäädännöllisen perustan. Lakeihin tehtiin vuosikymmen- ten kuluessa vain muutamia muutoksia niin, ettei niiden keskeinen sisältö olen- naisesti muuttunut. Näihin lakeihin sisältyneet periaatteet tunnustettiin myös heinäkuussa 1919 vahvistetun hallitusmuodon 10. pykälässä, joten paino- vapaus ja yhdistymisvapaus tulivat suomalaisten perustuslaillisiksi oikeuksiksi. JOHDANNOKSI ■ 9 Yhdistymisvapauden keskeinen vapaan järjestäytymisen periaate todettiin yhdistyslain 1. pykälässä: "Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista var- ten, mikä ei ole vastoin lakia tai hyviä tapoja, saa perustaa yhdistyksiä, noudat- taen mitä täSSä laiSSa säädetään". Yhdistykset saattoivat olla joko rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä. Koko Euroopan oloissa varsin liberaali yhdistyslainsäädäntö oli omiaan syn- nyttämään Suomeen tuhansittain yhdistyksiä, joitten tarkoitusperät vaihtelivat hyvin suuresti erilaisten harrastusten edistämisestä taloudellisiin tavoitteisiin pyrkimiseen tai kulttuurin vaalimiseen. Yhdeksi keskeiseksi ryhmäksi muodos- tuivat poliittiset yhdistykset, joitten tavoitteena oli vaikuttaminen maan yhteis- kunnalliseen kehitykseen. Suomalainen yhteiskunnallinen aktiivisuus näkyikin 1920-luvulta lähtien nimenomaan poliittisten yhdistysten määrän nopeana li- sääntymisenä. Tällaisia olivat niin puolueet ja puolueosastot kuin työväen- yhdistykset ja erilaiset poliittisen kentän eri puolilla toimineitten aatteellisten ryhmien perustamat yhdistyksetkin. Yhdistys- ja painovapauslakien liberaalisuus oli tietyssä ristiriidassa sen kanssa, että vasta itsenäistyneen ja sisäisestä vastat kainasettelusta pahoin kärsi- neen maan yhteiskuntajärjestystä haluttiin lujittaa niin sisäisten kuin ulkois- tenkin häiriötekijöitten varalta. Yhdistyslainsäädännön vapaamielisyydestä nähtiinkin aiheutuvan haittoja. Erityisesti tämä koski poliittisia yhdistyksiä, sil- lä niissä saatettiin pelätä kypsyvän valtiota vastaan tähdättyjä aatteita ja ajatuk- sia, ja suomalaisia yhdistyksiä katsottiin voitavan käyttää myös maan rajojen ulkopuolelta Suomen valtiollista järjestelmää vastaan suuntautuneen toiminnan tukemiseen. Suomalaisella demokratialla ei vielä ollut niin paljon syvyyttä, että sen olisi katsottu kestävän kansallista vapautta avoimesti uhmaavaa järjestötoi- mintaa. Erityisesti tämä vaara nousi esille 1920-luvun lopulla, jolloin mm. Lapuan liikkeen nimissä ruvettiin äänekkäästi vaatimaan kommunistien maanpetoksel- lisen toiminnan kieltämistä. Tätä oli jo edeltänyt hovioikeuden kesäkuussa 1924 tekemä päätös, jolla Suomen Sosialistinen Työväenpuolue oli maanpetok- sellisena kielletty. Kielto ulottui käytännÖssä myÖs tämän puolueen lukuisiin paikallisosastoihin. Tätä puoluetta pidettiin syystäkin punakapinan jälkeen Neuvosto-Venäjälle paenneitten MoskovaSSa vuonna 1918 perustaman Suo- men Kommunistisen Puolueen etäispäätteenä. Kommunistilakeina aikanaan tunnetut muutokset toteutettiin vuosina 1930- 31 muuttamalla mm. painovapauslakia sekä rikoslakia siten, että kuuluminen Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen
Load more

Recommended publications
  • 1 Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post
    Capitalism under attack: Economic elites and social movements in post-war Finland Niklas Jensen-Eriksen Author’s Accepted Manuscript Published as: Jensen-Eriksen N. (2018) Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland. In: Berger S., Boldorf M. (eds) Social Movements and the Change of Economic Elites in Europe after 1945. Palgrave Studies in the History of Social Movements. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-77197-7_11 Introduction For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence.1 In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–48 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system. Before the parliamentary elections of 1945, Finnish Prime Minister J.K. Paasikivi, the main architect of the country’s new foreign policy (which was based on the attempt to maintain warm relations with the Soviet Union), urged voters to elect ‘new faces’ to Parliament.2 The voters did so. A new communist-dominated political party, the Finnish People’s Democratic League (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL) received a quarter of the seats.
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • International Associations 1968
    Provides articles, surveys, book reviews, notes on current activities and plans for new international organizations, changes of address, together with International • the International Congress Calendar, and • the " Bibliographical Current List of Papers, Reports and Proceedings of International Meetings " (monthly). Associations Each issue contains 76-150 pages. Bilingual (English/French) Annual subscription: (Calendar year); US$11; 75/-; BF 450 is published by the UNION OF INTERNATIONAL ASSOCIATIONS Comité de Direction de l´UAI : Executive Council : Autres publications : Other publications : Président : President : • Yearbook of International Organizations - 11th edition, F A CASADIO, Directeur, Societa Italiana per l´Orga- 1966-67 (English) nizzazione Internazionale (Italie); • Petit répertoire des organisations internationales, Vice-Présidents : Vice-Présidents : liste alphabétique en langue française avec adresses. Sir Ramaswami MUDALIAR, President India Steamship Company (India); • International Initialese, 2nd edition with supplement. Pierre VASSEUR, Secrétaire général honoraire de la • Select Bibliography on International Organization Chambre de Commerce Internationale (France); (1985-1964), by G P Speeckaert. Membres : Members : Bibliographie sélective sur l'organisation internatio- nale (1885-1964) par G P Speeckaert. Th CAVALCANTI. Président de l'Institut de Droit Public de la Fondation Getulio Vargas (Brésil); • Bibliography of Proceedings of International Meetings Etienne de la VALLEE POUSSIN, Sénateur, Délégué held In 1957, 1958, 1959 (3 volumes). belge à l'Assemblée Consultative du Conseil de Bibliographie des comptes rendus des réunions l'Europe (Belgique); internationales tenues en 1957, 1958, 1959 (3 vol). Dr Mohamed Aly RIFAAT (RAU). Secrétaire général de l'Organisation Afro-Asiatique de Coopération Econo- • Yearbook of International Congress Proceedings mique; 1960-68 (in preparation). S ROKKAN, Director of Research, Chr Michelsen • International Congress Science Series : 7 volumes in Institut (Norway); English and French editions.
    [Show full text]
  • YEK Pölönen Raine JULK.Pdf (1.661Mt)
    MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Diplomityö Kapteeni, VTM Raine Pölönen Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Heinäkuu 2019 Kurssi Linja Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Tekijä Kapteeni Raine Pölönen Opinnäytetyön nimi YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Oppiaine, johon työ liittyy Säilytyspaikka Sotahistoria Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto Aika Tekstisivuja 111 Liitesivuja 11 Heinäkuu 2019 TIIVISTELMÄ Valtioneuvosto ei täysin ymmärtänyt antamansa tehtävän haastavuutta, kun se asetti puolustusrevisionin ja määrätessään siihen yhdessä ensimmäistä kertaa itsenäisyyden historiassa poliitikkoja ja sotilaita suunnittelemaan kokonaisvaltaista puolustusjärjestelmäuudistusta. Työn alkaessa sotilaiden ja poliitikko- jen yhteisestä komiteatyöskentelystä oli kovin vähän kokemusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten puolustusrevisioni valmisteli kaikkinensa yli 1000 si- vua laajan mietinnön ja miten komitean työskentelytavat vaikuttivat lopulliseen esitykseen puolustusjär- jestelmäuudistuksesta. Tutkielmassa keskitytään komitean työskentelytapoihin sekä siihen, ketkä komi- tean jäsenistä vaikuttivat osamietintöjen sisältöihin ja aineiston kokoamisessa valmiiksi mietinnöksi. Tutkielman aineisto koostui pääosin kansallisarkistoon arkistoidusta puolustusrevisionin aineistosta. Tuon aineiston hedelmällisin osuus olivat puolustusrevisionin
    [Show full text]
  • Mitalitaiteen Killan Kirjallinen Huutokauppa 8.5.2018 Huutokauppoja
    MITALITAITEEN KILLAN KIRJALLINEN HUUTOKAUPPA 8.5.2018 HUUTOKAUPPOJA Mitalitaiteen Killan kirjallinen huutokauppa 8.5.2018 Tarjoukset 8.5.2018 mennessä osoitteella Aimo Linkosalmi, Jokiniementie 12 A 5, 00650 Helsinki tai puhelin 040 55 14 012 tai sähköposti [email protected]. Tarjoukset täysin euroin. Mitalien osalta vain suuremmat viat on mainittu. AE = pronssia, kuparia ja AR hopeaa. B = Boström: Suomen muistorahat I ja II, 1932 ja 1936 L = Laitakari: Suomen mitalit 1936-1968, 1969. P = Passi: Ilmiö mitalitaide, 1996. Ostajilta peritään 5 %:n huutomaksu vasarahinnasta, todelliset postikulut ja kahden euron pakkausmaksu. KIRJALLISUUS Presidenttejä 1 Kunniamerkkihuutokauppaluetteloita: Morton and Eden, 27 Urho Kekkonen 1900-1986, Heino P 137 sekä 3.10.2003, 30.11.09, 1.12.16 ja 23.11.17 sekä Sotheby Sotainvalidien veljesliitto 50 v, Häiväoja P 75 19.5.00, yht. 1780 kunniamerkkikohdetta, kuv., sekä Maailman luonnonsäätiön mitali, huuhkaja 15,- ei tuloksia ....................................................... 25,- 28 Killan sarjaa: P.E. Svinhufvud, Lauri Kr. Relander ja 2 Kunker , 22.6.06, 2.10.09 (vain tässä tulokset), Risto Ryti, L 1018, 255 ja 266 ........................ 15,- 19.11.13, 26.9.15, yht. 3800 kohdetta, 29 Mannerheim, L 197, killan sarjaa .................... 15,- Andreas Thies 1988, tarjousluettelo, 66 kohdetta 25,- Kaupunkeja ja kuntia 3 AB Philea 9.12.17, 734 kohdetta, Medalhouse Oy 29.3. 30 Kokkola 300 v, B II 156 ja Antti Chydenius, B I 54 10,- 08, 505 kohdetta ja Talvio: Tähdistöt ja ritarikunnat, 50 s. 20,- 31 Tornio ja Vaasa, B II 153 ja 138 ...................... 10,- 4 Pasanen: Rahakirja, 206 s, 1968, Numismaattisia tutki- 32 Äänekoski kaupungiksi, Tapper P 2 ...............
    [Show full text]
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Suomalaiset Ensimmäisessä Maailmansodassa
    SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914-22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 6/2004 Lars Westerlund (toim.) SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet Lars Westerlund (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 6/2004 ISBN 952-5354-48-2 ISSN 0782-6028 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Julkaisun tilaukset: [email protected] p. 1602 2060 2 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 1.4.2004 Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Julkaisun laji: Lars Westerlund (toim.) Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: 1.4.1998 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa Julkaisun osat: Tiivistelmä Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän, Saksan, Iso-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Toim. Lars Wester- lund Ensimmäinen maailmansota vaikutti ulkomailla olevien ja merillä kulkevien suomalaisten olo- suhteisiin.
    [Show full text]
  • Lehto Martti V__Itoskirja Netti.Pdf (4.747Mt)
    Lehto INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSENNÄKÖKULMASTA ULKOMAISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN JA INSTITUUTIOIDEN KANSALLISTEN ILMASOTATEORIAN, EVOLUUTIO JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ILMAVOIMIEN SUOMEN SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Julkaisusarja 1: N:o 8 Martti Lehto Maanpuolustuskorkeakoulu Puh. +358 299 530 411 ISBN: 978-951-25-2358-0 Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos www.mpkk.ff ISNN: 1798-0399 Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos 00860 Helsinki Department of Leadership Suomi Finland and Military Pedagogy Julkaisusarja 1 - N:o 8 1 JULKAISUSARJA 1 - SERIES 1 N:o 8 SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Martti Lehto Akateeminen väitöskirja, joka Maapuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun auditoriossa Yrjö-Maunu lauantaina elokuun 18. päivänä 2012 klo 12.00. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU - NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos - Department of Leadership and Military Pedagogy 2 Työn ohjaaja: professori Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu Esitarkastajat: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto tutkijatohtori Mirva Peltoniemi, Aalto-yliopisto Vastaväittäjät: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto professori Pasi Kesseli, Maanpuolustuskorkeakoulu
    [Show full text]
  • Introduction
    Notes Introduction 1This study uses ‘Estonian Veterans’ League’ as the most practical translation of the Eesti Vabadussõjalaste Liit (‘Veterans’ League of the Estonian War of Independence’). The popular term for a Veterans’ League member was vaps (plural: vapsid), or vabs, derived from vabadussõjalane (‘War of Independence veteran’). This often appears mistakenly capitalized as VAPS. A term for the Veterans frequently found in historical literature is ‘Freedom Fighters’, the direct translation of the German Freiheitskämpfer. Another unsatisfactory translation which appears in older literature is ‘Liberators’. It should be noted that until 11 August 1933 the organization was formally called Eesti Vabadussõjalaste Keskliit (‘The Estonian War of Independence Veterans’ Central League’). 2 Ernst Nolte, The Three Faces of Fascism (London, 1965), p. 12. 3 Eduard Laaman, Vabadussõjalased diktatuuri teel (Tallinn, 1933); Erakonnad Eestis (Tartu, 1934), pp. 54–62; ‘Põhiseaduse kriisi arenemine 1928–1933’, in Põhiseadus ja Rahvuskogu (Tallinn, 1937), pp. 29–45; Konstantin Päts. Poliitika- ja riigimees (Stockholm, 1949). 4 Märt Raud, Kaks suurt: Jaan Tõnisson, Konstantin Päts ja nende ajastu (Toronto, 1953); Evald Uustalu, The History of Estonian People (London, 1952); Artur Mägi, Das Staatsleben Estlands während seiner Selbständigkeit. I. Das Regierungssystem (Stockholm, 1967). 5 William Tomingas, Vaikiv ajastu Eestis (New York, 1961). 6 Georg von Rauch, The Baltic States: The Years of Independence 1917–1940 (London, 1974); V. Stanley Vardys, ‘The Rise of Authoritarianism in the Baltic States’, in V. Stanley Vardys and Romuald J. Misiunas, eds., The Baltic States in War and Peace (University Park, Pennsylvania, 1978), pp. 65–80; Toivo U. Raun, Estonia and the Estonians (Stanford, 1991); John Hiden and Patrick Salmon, The Baltic Nations and Europe: Estonia, Latvia & Lithuania in the Twentieth Century (London, 1991).
    [Show full text]
  • Historisktidskrift FÖR
    Historisk Tidskrift för Finland 2 • 2006 Historisk Tidskrift Innehåll M i a H ä g g b l o m: Den heliga svagheten. Handlingsmönster bland predikande kvinnor i det HistoriskTidskrift svenska riket under 1700-talets senare hälft ..................................................................................... 101 L i n d a B a c k m a n: Kärlekshandel. Äktenskapsstrategier och giftermålsmönster inom det handlande borgerskapet vid 1800-talets början ................................................................................ 139 FÖR FINLAND 2 • 2006 To m i M e r t a n e n: För vårt älskade fosterland, enat och starkt. Föreningen Nouseva Suomi: HTF dess grundande, ideologi och verksamhet 1940–1941 ..................................................................... 160 Granskningar Madeleine Hurd, Tom Olsson, Lisa Öberg (red.), Iklädd identitet. Historiska studier av kropp och kläder. Av Minna Sarantola-Weiss .................................................................................. 209 Ilkka Mäkinen (red.), Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766–1817) bibliotek. Av J y r k i H a k a p ä ä ................................................................................................. 212 Esbjörn Larsson, Från adlig uppfostran till borgerlig utbildning. Kungl. Krigsakademien mellan åren 1792 och 1866. Av Jessica Parland-von Essen ..................................................... 215 Tuija Laine & Anna Perälä, Henrik Renqvist julkaisijana ja kirjakauppiaana 1815–1866. Av Esko Hartikainen ........................................................................................................
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]
  • Lippu, Uhri, Kansakunta
    Tuomas Tepora LIPPU, UHRI, KANSAKUNTA Ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945 Väitöskirja Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII lauantaina 26. helmikuuta 2011 klo 10. © Tuomas Tepora ISBN: 978-952-92-8330-9 Yliopistopaino Helsinki 2011 ”Älä kohota aatteen lippua, se kiedotaan arkkusi ympärille.” (Tuomas Anhava, 1955. Runosta Yleiset opit VII. Anhava 1967, 58.) ”Uhrin ansiosta lippu liehuu.” (Sotainvalidien veljesliiton tunnuslause) Kiitokset Työ on vihdoin valmis. Monta vuotta kestävä väitöskirjatyö on aina hieman itsekeskeistä, sitä suuremmalla syyllä, että ilman muita ihmisiä tutkimus tuskin olisi valmistunut näin- kään kivuttomasti. Aloitin tutkijanurani 2000-luvun puolivälissä pro gradusta saamani kannustavan palautteen ansiosta, siitä kiitokset professori Juha Siltalalle ja professori Laura Kolbelle. Juha Siltala toimi väitöskirjani ohjaajana. Juha on hyvä ohjaaja, joka löytää punaisen langan silloin kun se on päässyt katoamaan ohjattavan silmistä. Laura on auttanut minua muutoin jatko-opintojeni aikana. Suurena apuna työn teossa on ollut suomalainen apurahajärjestelmä, joka ainakin vielä on väitöskirjatutkijalle suotuisa. Aloitin työni Helsingin yliopiston rahastojen Matti Klinge -tutkimusapurahalla ja päätin sen Koskimiehen rahaston apurahalla. Suurimman osan työstäni tein kuitenkin Suomen Kulttuurirahaston turvin. Kiitokset rahoittajille. Työn esitarkastajia
    [Show full text]