DOCSLIB.ORG

Suomalaiset Ensimmäisessä Maailmansodassa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suomalaiset Ensimmäisessä Maailmansodassa SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914-22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 6/2004 Lars Westerlund (toim.) SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet Lars Westerlund (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 6/2004 ISBN 952-5354-48-2 ISSN 0782-6028 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Julkaisun tilaukset: [email protected] p. 1602 2060 2 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 1.4.2004 Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Julkaisun laji: Lars Westerlund (toim.) Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: 1.4.1998 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa Julkaisun osat: Tiivistelmä Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän, Saksan, Iso-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Toim. Lars Wester- lund Ensimmäinen maailmansota vaikutti ulkomailla olevien ja merillä kulkevien suomalaisten olo- suhteisiin. Useissa sotaakäyvissä maissa osa asekelvollisista suomalaisista joutui isäntämaansa armeijan palvelukseen. Esitys kattaa Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Yhdysvaltain, Kana- dan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 surmansa saaneet suomalaiset sekä sotaoloissa merellä menehtyneet suo- malaiset merimiehet. Avainsanat: Ensimmäinen maailmansota, suomalaisten ja ulkosuomalaisten sotasurmat, 1914-22 Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: ISSN: ISBN: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2004 0782-6028 952-5354-48-2 Kokonaissivumäärä: Kieli: Hinta: Luottamuksellisuus: Fi Julkinen Jakaja: Kustantaja: [email protected] p. 160 22060 Valtioneuvoston kanslia 3 4 Sisällys Lukijalle .................................................................................................... 7 MAAILMANSODAN RINTAMILTA VENÄJÄN SISÄLLISSOTAAN Venäjän palveluksessa olleiden suomalaisten aktiivi- ja reserviupseerien tappiot 1914–22 Tuomas Hoppu ........................................................................................ 11 VAPAAEHTOISENA KRUUNUN LEIPIIN Suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Venäjän armeijassa 1914–18 Tuomas Hoppu ........................................................................................ 27 SAKSASSA JA SAKSAN JOUKOISSA MENEHTYNEET Matti Lackman ......................................................................................... 39 LÄNSIARMEIJOIDEN JOUKOISSA MENEHTYNEET SUOMALAISET Krister Björklund & Lars Westerlund .......................................................... 85 AUSTRALIAN JOUKOISSA SURMANSA SAANEET SUOMALAISET VUOSINA 1914–18 Olavi Koivukangas .................................................................................... 99 UUDEN SEELANNIN JA ETELÄ-AFRIKAN JOUKKOIHIN KUULUNEET SUOMALAISET Olavi Koivukangas .................................................................................. 107 VENÄJÄN SISÄLLISSODASSA SURMANSA SAANEET SUOMALAISET PUNAKAARTILAISET Carl-Fredrik Geust .................................................................................. 109 SOTAVUOSINA MERELLÄ MENEHTYNEET MERIMIEHET JA SIVIILIHENKILÖT Lars Westerlund ..................................................................................... 191 LÄHDELUETTELO ................................................................................... 211 AN ENGLISH SUMMARY: Finns in World War I: Finnish soldiers killed while serving in the armies of Russia, Germany, the United Kingdom, the United States, Canada, France, Australia, New Zealand, South Africa and Soviet Russia and Finnish seamen killed in war-related incidents. Edited by Lars Westerlund. ..................................................................... 229 5 6 Lukijalle Vuoden 1918 sota oli niin käänteentekevä tapahtuma ja suomalaista yhteis- kuntaa halkaiseva tapahtuma, että sodan historiakirjoituksessa saama huomio on ollut paikallaan. Vaikka kotimaan tapahtumat ovat olleet korostetusti etu- alalla on alusta alkaen käsitetty vuosi 1918 jossakin suhteessa osana ensim- mäistä maailmansotaa. Varsinkin Juhani Paasivirran 1950-luvulla julkaistuista tutkimuksista alkaen on kuitenkin kuva siitä, miten Suomen sotatapahtumat liittyivät keskus- ja ympärysvaltojen väliseen taisteluun syventynyt ja tarkentunut. Eräistä Suomea läheisesti koskeneita aiheita on tutkittu jopa hyvin perusteelli- sesti, kuten suomalaisten jääkäreiden vaiheita Saksassa vuosina 1915–18 sekä Aunuksen ja Viron retikuntia vuosina 1919. Useat tutkimisen arvoiset aiheet ovat kuitenkin jääneet näiden tapahtumien varjoon, kuten Venäjän keisarilli- seen armeijaan lähteneet suomalaiset vapaaehtoiset, maailmansodassa ympärysvaltojen puolella taistelleet, Neuvosto-Venäjän suomalaiset punakaar- tilaiset ja merillä sotavuosina menehtyneet suomalaiset merimiehet. Kirjan tarkoitus on kiinnittää asianmukaista huomiota ilmiöön, että suoma- laisia osallistui ensimmäiseen maailmansotaan monessa armeijassa ja monella rintamalla. Tämä johtui osittain siitä, että suomalaisia hakeutui oma- aloitteellisesti vieraiden maiden armeijoihin, mutta osittain myös siitä, että suur- sodan tapahtumat koskettelivat kouriintuntuvasti ulkomailla oleskelevia suo- malaisia eikä aina ollut edes mahdollista jättäytyä sivulle. Tutkimusraportti on ensimmäinen Suomessa julkaistu kirja, joka käsittelee tätä aihetta laajalla ja jokseenkin kattavalla tavalla – eikä muissa maissa ole tiettävästi vielä laadittu tämäntapaisia katsauksia. Vaikka esitys etenee järjestelmällisellä tavalla on jäänyt joitain aukkojakin, joiden laajuus ei kuitenkaan liene kovin merkittävä. Koska tiedot eri armeijoiden riveissä menehtyneistä suomalaisista on haettava usei- den maiden arkistoista ja koska osa arkistoista on tuhoutunut tai muuten ovat hyvin vaikeasti tutkittavissa, on kokonaiskuvan hahmottaminen aiheesta varsin vaikea ja vaativa tehtävä. Tällä kirjalla on kuitenkin tehty merkittävä avaus, joskin on otaksuttavaa, että tuleva tutkimus voi vielä antaa tärkeitäkin lisiä aiheeseen. Fil.maist. Tuomas Hopun kirjoitus Venäjän keisarilliseen armeijaan vuonna 1914 vapaaehtoisesti lähteneistä suomalaisista on ensimmäinen tieteellinen tutkimus aiheesta. Hopun toisen kirjoituksen aihe on Venäjän palveluksessa olleiden suoma- laisten aktiivi- ja reserviupseerien tappiot. Kaikkiaan näyttää lähes 800 suoma- laista palvelleen Venäjän armeijassa 1. maailmansodassa. Näistä lienee sota- oloissa menehtynyt noin 200 henkilöä. Krister Björklund ja dosentti Lars Westerlund tutkivat ympärysvaltojen jou- 7 koissa menehtyneitä suomalaisia. Professori Olavi Koivukangas tuo kirjoituksessaan Australian joukoissa surman- sa saaneista suomalaisista esiin paljon uutta tietoa. Sen mukaan menehtyi Gallipolissa kaksi suomalaista ja Ranskassa peräti 53 suomalaista. Koivukankaan jlkdjlkdsjlkjtoisessa lkjslkkirjoituksessa j on tietoja viidestä Uuden Seelannin joukoissa surmansa saaneesta suomalaisesta ja yhdestä Etelä-Afrikan joukoissa menehtyneestä suo- malaisesta. Varsin tuntematon on myös dipl. ins. Carl-Fredrik Geustin tutkima aihe: Venä- jän sisällissodassa vuosina 1918–22 arviolta noin 2 000 surmansa saanutta suo- malaista punakaartilaista. Lars Westerlundin kirjoitus merillä menehtyneistä merimiehistä valaisee aihet- ta, jota ei aikaisemmin ole tutkittu. Helsingissä helmikuussa 2004 Heikki Ylikangas Lars Westerlund Projektin johtoryhmän Projektin johtaja Puheenjohtaja 8 9 MAAILMANSODAN RINTAMILTA VENÄJÄN SISÄLLISSOTAAN Venäjän palveluksessa olleiden suomalaisten aktiivi- ja reserviupseerien tappiot 1914–22 Tuomas Hoppu Tutkittaessa suomalaisten upseerien tappioita ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän sisällissodassa suurin ongelma on määritellä ketkä sodassa kaatuneista upseereista lopulta olivat suomalaisia. Varsinkin maailmansodan alkuvaiheessa suo- malaiset sanomalehdet seurasivat innokkaasti tapahtumia Venäjän rintamilla ja raportoivat – pääosin Russki Invalid -lehden tietojen avulla – “maanmiehistämme sodassa”, kertoen heidän palkitsemisistaan ja tappioistaan. Tällöin yksinkertaisesti poimittiin kyseisen lehden palstoilta ne nimet, jotka vaikuttivat suomalaisilta, toi- sin sanoen joiden kieliasu oli suomalainen tai sama kuin suomalaisilla aatelissuvuilla. Vain harvoin sanomalehdet suhtautuivat kriittisesti palkittujen “maanmiestemme” kansalaisuuteen. Uusi Suometar kuitenkin teki syksyllä 1914 poikkeuksen, kun se kertoi Ossovetsin linnoituksen komentajan Karl August Schulmanin saaneen Yrjön- ristin. Siinä missä venäläisessä sanomalehdessä oli mainittu ansiomerkin saajan olevan suomalaista aatelissukua, totesi Uusi Suometar, ettei Suomen aateliskalenterissa ole Schulmanin suvun jäsenten joukossa kyseistä kenraalia.1 Itse olin pitkään halukas uskomaan Uuden Suomettaren kriittistä kannanottoa, mutta sittemmin suurlähettiläs Klaus Castrén antoi uutta tietoa, jonka mukaan Schulman oli todellakin syntynyt Suomessa. Tässä tutkimuksessa on pyritty ottamaan mukaan suomalaisten upseerien jouk- koon ne henkilöt, joiden elämässä oli jokin selvä kiinnekohta Suomeen.2
Load more

Recommended publications
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
    [Show full text]
  • Title of Thesis: ABSTRACT CLASSIFYING BIAS
    ABSTRACT Title of Thesis: CLASSIFYING BIAS IN LARGE MULTILINGUAL CORPORA VIA CROWDSOURCING AND TOPIC MODELING Team BIASES: Brianna Caljean, Katherine Calvert, Ashley Chang, Elliot Frank, Rosana Garay Jáuregui, Geoffrey Palo, Ryan Rinker, Gareth Weakly, Nicolette Wolfrey, William Zhang Thesis Directed By: Dr. David Zajic, Ph.D. Our project extends previous algorithmic approaches to finding bias in large text corpora. We used multilingual topic modeling to examine language-specific bias in the English, Spanish, and Russian versions of Wikipedia. In particular, we placed Spanish articles discussing the Cold War on a Russian-English viewpoint spectrum based on similarity in topic distribution. We then crowdsourced human annotations of Spanish Wikipedia articles for comparison to the topic model. Our hypothesis was that human annotators and topic modeling algorithms would provide correlated results for bias. However, that was not the case. Our annotators indicated that humans were more perceptive of sentiment in article text than topic distribution, which suggests that our classifier provides a different perspective on a text’s bias. CLASSIFYING BIAS IN LARGE MULTILINGUAL CORPORA VIA CROWDSOURCING AND TOPIC MODELING by Team BIASES: Brianna Caljean, Katherine Calvert, Ashley Chang, Elliot Frank, Rosana Garay Jáuregui, Geoffrey Palo, Ryan Rinker, Gareth Weakly, Nicolette Wolfrey, William Zhang Thesis submitted in partial fulfillment of the requirements of the Gemstone Honors Program, University of Maryland, 2018 Advisory Committee: Dr. David Zajic, Chair Dr. Brian Butler Dr. Marine Carpuat Dr. Melanie Kill Dr. Philip Resnik Mr. Ed Summers © Copyright by Team BIASES: Brianna Caljean, Katherine Calvert, Ashley Chang, Elliot Frank, Rosana Garay Jáuregui, Geoffrey Palo, Ryan Rinker, Gareth Weakly, Nicolette Wolfrey, William Zhang 2018 Acknowledgements We would like to express our sincerest gratitude to our mentor, Dr.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • YEK Pölönen Raine JULK.Pdf (1.661Mt)
    MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Diplomityö Kapteeni, VTM Raine Pölönen Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Heinäkuu 2019 Kurssi Linja Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Tekijä Kapteeni Raine Pölönen Opinnäytetyön nimi YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Oppiaine, johon työ liittyy Säilytyspaikka Sotahistoria Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto Aika Tekstisivuja 111 Liitesivuja 11 Heinäkuu 2019 TIIVISTELMÄ Valtioneuvosto ei täysin ymmärtänyt antamansa tehtävän haastavuutta, kun se asetti puolustusrevisionin ja määrätessään siihen yhdessä ensimmäistä kertaa itsenäisyyden historiassa poliitikkoja ja sotilaita suunnittelemaan kokonaisvaltaista puolustusjärjestelmäuudistusta. Työn alkaessa sotilaiden ja poliitikko- jen yhteisestä komiteatyöskentelystä oli kovin vähän kokemusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten puolustusrevisioni valmisteli kaikkinensa yli 1000 si- vua laajan mietinnön ja miten komitean työskentelytavat vaikuttivat lopulliseen esitykseen puolustusjär- jestelmäuudistuksesta. Tutkielmassa keskitytään komitean työskentelytapoihin sekä siihen, ketkä komi- tean jäsenistä vaikuttivat osamietintöjen sisältöihin ja aineiston kokoamisessa valmiiksi mietinnöksi. Tutkielman aineisto koostui pääosin kansallisarkistoon arkistoidusta puolustusrevisionin aineistosta. Tuon aineiston hedelmällisin osuus olivat puolustusrevisionin
    [Show full text]
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Lehto Martti V__Itoskirja Netti.Pdf (4.747Mt)
    Lehto INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSENNÄKÖKULMASTA ULKOMAISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN JA INSTITUUTIOIDEN KANSALLISTEN ILMASOTATEORIAN, EVOLUUTIO JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ILMAVOIMIEN SUOMEN SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Julkaisusarja 1: N:o 8 Martti Lehto Maanpuolustuskorkeakoulu Puh. +358 299 530 411 ISBN: 978-951-25-2358-0 Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos www.mpkk.ff ISNN: 1798-0399 Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos 00860 Helsinki Department of Leadership Suomi Finland and Military Pedagogy Julkaisusarja 1 - N:o 8 1 JULKAISUSARJA 1 - SERIES 1 N:o 8 SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Martti Lehto Akateeminen väitöskirja, joka Maapuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun auditoriossa Yrjö-Maunu lauantaina elokuun 18. päivänä 2012 klo 12.00. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU - NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos - Department of Leadership and Military Pedagogy 2 Työn ohjaaja: professori Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu Esitarkastajat: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto tutkijatohtori Mirva Peltoniemi, Aalto-yliopisto Vastaväittäjät: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto professori Pasi Kesseli, Maanpuolustuskorkeakoulu
    [Show full text]
  • Dissertationes Historiae Universitatis Tartuensis 16
    DISSERTATIONES HISTORIAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 16 DISSERTATIONES HISTORIAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 16 MATI KRÖÖNSTRÖM Eesti sõjaväe juhtivkoosseis Vabadussõjas 1918–1920 TARTU ÜLIKOOLI KIRJASTUS Tartu Ülikooli ajaloo- ja arheoloogia instituut, Tartu, Eesti Kaitsmisele lubatud TÜ filosoofiateaduskonna ajaloo- ja arheoloogia instituudi nõukogu otsusega 16. detsembril 2008. a Juhendaja: dots. Tõnu Tannberg Oponendid: prof. Toivo Raun (Indiana Ülikool) vanemteadur Toomas Karjahärm (Tallinna Ülikool) Doktoritöö kaitsmine toimub 30. jaanuaril 2009. a. kell 15.15 Tartu Ülikooli nõukogu saalis Tartus, Ülikooli 18 ISSN 1406–443X ISBN 978–9949–19–036–2 (trükis) ISBN 978–9949–19–037–9 (PDF) Autoriõigus Mati Kröönström, 2008 Tartu Ülikooli Kirjastus www.tyk.ee Tellimus nr. 550 SISUKORD SISSEJUHATUS ............................................................................................ 8 Probleemiasetus ja töö eesmärgid .................................................................. 8 Töö ülesehitus................................................................................................. 11 Historiograafia ................................................................................................ 13 Allikad ............................................................................................................ 21 1. PEATÜKK. EESTI RELVAJÕUDUDE ORGANISEERIMINE 1918 ........................................................................................................... 23 Eesti relvajõudude organiseerimise katsed Saksa
    [Show full text]
  • Oulaisten Sinimustat 1933–1936
    ”Pirua ja ryssää vastaan!” Oulaisten Sinimustat 1933–1936 Oulun Yliopisto Historiatieteet Historian kandidaatintutkielma 10.12.2020 Veeti V.V. Hukari 2 Sisällys Johdanto ....................................................................................................................................... 3 1. 1933–1934: vaatimaton alku ja innostuksen kasvu aatteen palossa ....................................... 9 1.1. Alku, yleistä aatemaailmaa ja toistuvat teemat ................................................................ 9 1.2. Kirjastohanke ja joulukuun juhlapyhät ............................................................................ 14 1.3. Simojoki ottaa ohjat ......................................................................................................... 17 2. 1935–tammikuu 1936: aktiivisimmasta vuodesta osaston loppuun ...................................... 21 2.1. Vierailua isännöinnin sijaan: hyökkäysretket ja muuta vuorovaikutusta ........................ 21 2.2. Sinimusta lokakuu ............................................................................................................ 23 2.3. “Kahakka kommunistien kanssa” ..................................................................................... 26 2.4. Jokin loppuu, jokin alkaa .................................................................................................. 28 Loppulause .................................................................................................................................. 31 Lähteet ja tutkimuskirjallisuus
    [Show full text]
  • Kahden Sisällissodan Vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen Sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920
    Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Jesse Hirvelä Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2017 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Jesse Hirvelä Työn nimi – Arbetets titel – Title Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma 2.4.2017 137 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomalaisen Kommunistisen Puolueen (SKP) alaista sotilasjärjestöä ja sen toimintaa Venäjän sisällissodassa vuosina 1918‒1920. Tavoitteena tutkielmassa on selvittää, minkälaista toimintaa sotilasjärjestö kokonaisuudessaan harjoitti Neuvosto-Venäjällä, ja miten toiminta sijoittui suhteessa Venäjän sisällissotaan sekä suunnitelmiin Suomen vallankumouksen edistämiseksi. Myös näiden kahden suuntautumisen välistä suhdetta sekä niiden muutoksia käsitellään jokaisen toimintamuodon kohdalla. Tutkimusaineistona käytetään sotilasjärjestön kannalta tarkastelemattomia Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkiston SKP:ta koskevia mikrofilmikokoelmia. Tutkielmassa käytettävät Opis 2 ja Opis 3 -kokoelmat
    [Show full text]
  • Helsingin Punainen Miliisi 1918 Jakautunut Järjestysvalta Ja
    Helsingin punainen miliisi 1918 Jakautunut järjestysvalta ja kriisiajan rikokset Anniina Honka Pro gradu -tutkielma Historian maisteriohjelma Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Joulukuu 2019 Tiedekunta – Fakultet – Faculty Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Humanistinen tiedekunta Historian maisteriohjelma Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Suomenkielinen historian maisteriohjelma Tekijä – Författare – Author Anniina Honka Työn nimi – Arbetets titel – Title Helsingin punainen miliisi 1918: Jakautunut järjestysvalta ja kriisiajan rikokset Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma year 73 Joulukuu 2019 Tiivistelmä – Referat – Abstract Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen vuoden 1918 sisällissodan aikaista järjestyksen ylläpitoa punaisessa Hel- singissä. Tutkimuskohteenani on Helsingin miliisilaitos. Tutkielmani ensimmäisessä osassa keskityn punaisena hal- lituksena toimineen Suomen kansanvaltuuskunnan järjestysvaltapoliittisiin tavoitteisiin, tavoitteiden saavuttamiseen ja Helsingin järjestysvaltakoneistoon keväällä 1918. Miliisilaitos ja punakaarti vastasivat Helsingin turvallisuudesta vallankumouksen aikana. Syvennyn myös näiden kahden järjestysvaltaelimen keskinäiseen kommunikointiin. Tutkielmani toisessa osassa käsittelen sisällissodan vaikutusta rikollisuuteen ja miliisilaitoksen tutkimia tyypillisiä rikoksia. Osoitan tutkielmassani, että levottomat ajat ja järjestysvaltapoliittiset ongelmat välittyivät vallankumousa-
    [Show full text]
  • Annual Report 2020 ANNUAL REPORT 2020
    Annual Report 2020 ANNUAL REPORT 2020 ANNUAL REVIEW Content BUSINESS UNITS PATRIA'S CORPORATE ANNUAL REVIEW 40 PATRIA’S CORPORATE RESPONSIBILITY FINANCIAL RESPONSIBILITY 3 Patria in brief 44 Year 2020 75 Board of Directors’ Report PATRIA AS PART OF SOCIETY 4 Our values 45 Responsibility programme and objectives Consolidated Financial Statements (IFRS) A RESPONSIBLE EMPLOYER 5 Patria 100 years 47 Stakeholder collaboration 79 Consolidated balance sheet ENVIRONMENTAL RESPONSIBILITY 6 Year 2020 80 Consolidated income statement 52 PATRIA AS PART OF SOCIETY 7 Key figures 81 Consolidated cash flow statement GRI INDEX 53 Responsible exports 8 Review by the President and CEO 82 Consolidated Statement of Changes in Equity FINANCIAL 54 Ethical conduct 11 Operating environment 83 Notes to the Consolidated Financial Statements 56 Developing supply chains GOVERNANCE 13 Strategy Financial Statements of the Parent company (FAS) 57 Security of operations 14 Digitalisation 101 Balance Sheet, Parent company 59 Financial responsibility and tax footprint 102 Income Statement, Parent company 16 BUSINESS UNITS 60 A RESPONSIBLE EMPLOYER 102 Cash Flow Statement, Parent company 17 Aviation 103 Notes to the Financial Statements, Parent company 20 Systems 65 ENVIRONMENTAL RESPONSIBILITY 23 International Support Partnerships GOVERNANCE 72 GRI INDEX 26 Land 110 Corporate governance 29 Aerostructures 113 Industrial participation 32 Millog 114 Risk Management 36 Nammo 116 Board of Directors 117 Consultative Committee 118 Group Management Team PATRIA ANNUAL REPORT 2020 | 2 ANNUAL REPORT 2020 Business units and net sales as share of group net sales ANNUAL REVIEW Patria PATRIA IN BRIEF OUR VALUES 17% Aviation 3% Aerostructures provides life cycle support services for aircraft and helicopters, Designs and manufactures demanding aerospace composite PATRIA 100 YEARS in brief covering maintenance, repair and modification of fuselages, structures and is actively involved in the development YEAR 2020 engines and equipment as well as pilot training.
    [Show full text]
  • Vuosikirja 2018 L Teksti Pertti Rönkkö Sisällys Pääkirjoitusl Jukka Halonen
    Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton VUOSIKIRJA 2018 l TEKSTI PERtti RÖNKKÖ sisällys pääkirjoitusl juKKA HALONEN 4 Jukka Halonen: Kansanvaltuuskunnan toimittajat Muistamisen vaikeus 14 Hannu Tuovinen: Työväenlehdet ja Itsenäisen Suomen raskaimmasta ja trau- Aika on korjannut muistamista ja avartanut vallankumous maattisimmasta koettelemuksesta on ku- sen kuvaa. Silti sisällissodan kipeät muistot 20 Jukka Halonen: lunut sata vuotta. Sisällissotaa muistettiin satuttavat edelleen. On kuitenkin selvää, ja muisteltiin monin tavoin vuoden 2018 että mitä avoimemmin sadan vuoden ta- Algot Untolan viime hetket aikana. Yhtä lailla kokoonnuttiin juhlista- kaisista tapahtumista puhutaan, sitä nope- 28 Tuomo Lilja: maan jääkärien saapumista Vaasaan, kuin ammin arvet umpeutuvat lopullisesti. Isoisää etsimässä kunnioittamaan Tammisaaressa menehty- neiden tuhansien punavankien muistoa. Mustemaalari puuttuu muistovuoden lo- 34 Jukka Halonen: Keskimäärin tapahtumissa oli eri yleisöt. pulla vielä sisällissodan tapahtumiin. Luet- Liiton tyttö ja sisällissota tavana on niin omakohtaisia muistoja, nä- Vaikka ainuttakaan sisällissodan veteraa- kökulmia lehdistön ja lehtimiesten roolista 40 Virpi Kivioja: nia ei ole enää elossa, muistaminen jakoi ja kohtaloista sekä tutkijoiden tuoreita Murheen vuosi oppikirjoissa yhä kansakuntaa. Vaikka sisällissodasta on johtopäätöksiä. Tärkeintä on muistaa, että kulunut sata vuotta, edes sen nimestä ei molemmin puolin rintamalinjoja taisteli 52 Olli Kleemola: ole kunnolla päästy yksimielisyyteen. Mo- tavallisia
    [Show full text]