DOCSLIB.ORG

Ladattavissa Myös Verkosta Osoitteesta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Ladattavissa Myös Verkosta Osoitteesta ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 2 Journal of Military History 38 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 Helsinki 2018 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Tapio Koskimies, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2018 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 5 Vuoden 1918 sota – hävisikö tutkimus nimikiistelylle Suomessa vuonna 1918 käydyn sodan luonteesta on tänä vuonna kes - kus teltu 100-vuotismuiston kannustamina. Nimityksillä on oi keu tuk - sensa ja vain yhden termin käyttäminen lohkaisee aina osan totuudesta. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana on Neuvostoliiton arkistojen avau dut tua varmistunut, että Venäjä kävi vuonna 1918 sotaa Suomea – sen kan san valtaisesti valittua eduskuntaa ja hallitusta – vastaan. Sota oli siis vapaussotaa itsenäisyyden puolesta, ja se alkoi kansannousulla ve nä - läisten joukkojen saa mi seksi pois maasta, »talonpojat venäläisiä vastaan», kuten kenraali Mannerheim tilannetta luonnehti. Työväestön radikaaleimman osan syksystä 1917 alkaen Pietarista saa - puneiden kumouksellisten tuella suunnittelema vallankaappaus johti kansalaissotaan eli »työväen vapaussotaan», kuten kuolinilmoituksissa mainittiin. Neuvostohallitus, Lenin etunenässä, tuki kaappausta; ideana oli »eroaminen yhdistymistä varten», eli Venäjästä irtoamista ajavan kan - sallishengen oli saatava haluamansa, jotta kunkin maan sisällä syntynyt vallankumous johtaisi ne liittymään sosialististen valtojen liittoon. Tä - män puolen selvitti Suomessa ensimmäisenä Tuomo Pol vi nen 1960- luvulla. Sodan punaisen osapuolen toiminta tutkittiin perus teel lisesti valtion tukemassa projektissa 1980-luvulla. Itsenäistymisen 75-vuotismuiston kunniaksi perustetun tutki mus pro - jektin tuloksena julkaistiin eri näkökohtien huolellisen tutkimuksen jälkeen teos Itse näistymisen vuodet 1917–1920. Sen jälkeen ei tähän kokonaiskuvaan ole tullut ratkaisevaa uutta. Ikävä kyllä akateeminen tutkimuskenttä on vuosikymmenet laiminlyönyt huolellisesti doku men - toidun työn. Yliopistoissa on jopa hyväksytty väitöskirjoja, joiden läh de- luettelossa sitä ei ole. *** Suomessa käytettiin julkisessa sanassa vuonna 1918 virallisen vapaus - sota-termin rinnalla melko tasapuolisesti kansalaissota- eli sisällis sota- termiä. Sodan pää tyt tyä Venäjälle ja Amerikkaan muuttaneet käyttivät oikeaoppisesti luokkasota-termiä. Käytännössä ehdotus ei sodan kiireissä toteutunut. Tästä seurasi kui - 5 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 6 tenkin työ väenliikkeen johdon »lupa» liittyä suojeluskuntiin. Jatkosodan aikana va paus sodan päättymisen vuosipäivä jäi kaatuneiden muisto - päivän varjoon. Puo lustusvoimain lippujuhlan päivä siirtyi toukokuun 16:sta Mannerheimin syn ty mäpäivään. Talvisodasta lähtien kansallisen sovittelun henki johti siihen, että vuo - desta 1918 puhuttiin melko yksimielisesti vapaussota–kansalais sota- nimikkeellä. Neu vostoliitosta palanneet punaiset käyttivät pienenä vä - hem mistönä marxi lai sittain luokkasota-nimikettä. Jaakko Paavolainen uranaukaisijana on nyt puoli vuosisataa lisätty tie - tämystä vuoden 1918 punaisesta ja valkoisesta terrorista. Valtio rahoitti suurprojektin sotasurmista, minkä jälkeen tieteellisen tutkimuksen li - säk si alkoi ilmestyä kir jai li joiden ja amatöörien kirjoittamia kuvauksia kauhuista. Tämä lisäsi edel lytyksiä puhua sisällissodasta. Asiasta tuli myös politiikan väline, ja 1970-luvun ra di kaa li aalto alkoi käyttää yksin - omaan sisällissota-nimitystä (inbördeskrig). Jo 1970-luvulla alkoi akateemiseenkin tutkimukseen pesiytyä ajatus, että kan sa laissota ja sisällissota olivat erimerkityksisiä. Ero oli kuulemma se, että si säl lissotaan osallistui ulkomaisia valtioita. Tällä ei kansain vä li - sessä käytännössä ollut mitään pohjaa. Esimerkiksi Venäjän kan sa lai s - sotaan 1918–1920 osallistui ulko maisia armeijoita joka ilmansuunnassa. Ikävä kyllä virheellinen tulkinta pääsi le viä mään niin laajalle, että jopa yli oppilaskirjoituksissa kansalaissodalle ja sisällissodalle oli tehtävässä annettu eri merkitys. Myös kuluvana vuonna kan san edustajille esitettiin nimikysymyksessä sama harhaanjohtava jaottelu. Vas tauksissa sanottiin esimerkiksi, että sisällissota on »ikään kuin pehmeämpi». Miten on syntynyt ajatus, että sisällissota ja kansalaissota olisivat eri - mer ki tyksisiä? Lähtökohdaksi on pääteltävissä se, että meillä oli puhuttu Yhdysvaltain sisällissodasta (civil war) ja Espanjan vastaavasta sodasta yleisesti sisällissotina. Tosiasiassa civil war on sanojen merkityksen takia kansalaissota. Kaikissa »tun netuissa» kielissä ruotsia lukuun ottamatta on käytössä kansalaissota-termi: läntisissä kielissä esiintyy sana civil, civile, jonka lähtökohta on latinan kan sa laista merkitsevä sana (civis), venäjässä graždanskaja voina ja saksassa Bürger krieg. Ruotsin kielessä käytetään yleisesti inbördeskrig-sanaa kaikista saman tyyppisistä sodista. Ei pitäisi antaa kuvaa, että sisällissota-termi merkitsisi eri asiaa kuin kansalaissota, kun ne ovat kuitenkin vain saman asian kaksi nimeä. OHTO MANNINEN 6 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 7 *** Suurin osa nyt ilmestyneen aikakauskirjan artikkeleista käsittelee Suo - men itsenäisyyden alkuvaiheita, ja osansa saavat myös vuoden 1918 ta - pahtumat. Artikkeleissa esiintyvät nimitykset Sota, Vuoden 1918 sota, Suomen itse näi syys taistelu, Vapaussota sekä Sisällissodaksi kääntynyt vapaustaistelu. Jokainen kir joittaja valitsee nimityksen oman nä ke myk - sensä pohjalta. Lukijan mietittäväksi jää, näkyykö nimikiista artikkeleissa. Toisaalta voidaan todeta, että ainakaan näissä kirjoituksissa tutkimus ei ole hävinnyt nimikiistoille. Vuoden 2019 myötä päättymässä olevan vuoden ikävätkin muistot väistyvät taka-alalle. Tuleva vuosi tuo mukanaan juhlan aihetta: Suomen Sota his to rial li nen Seura on jo 75 vuoden ajan yhdistänyt sotahistoriasta kiinnostuneita ih mi siä. Seuran juhlavuosi näkyy varmasti myös Aika - kauskirjan seuraavassa nu me ros sa. Tätä odotellessa antoisia lukuhetkiä vuoden 2018 numeron parissa. SOTAHISTORIALLISEN AIKAKAUSKIRJAN TOIMITUSKUNTA 7 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 8 Sisällys OHTOMANNINEN Vuoden 1918 sota – hävisikö tutkimus nimikiistelylle ......................... 5 STEFANBACKLUND Isak Alfthan ja Suomen sotilastiedustelun perustaminen 1915–1918 .................................................................................................................................. 11 OHTOMANNINEN Viaporin rannikkotykistön alasajo maaliskuussa 1918 ........................ 49 JOUNIEEROLA Savon radan työväenkaartien lyhyt sota ........................................................... 64 JUHAPOTERI Lääkintähuolto Suomen vapaussodassa vuonna 1918 ......................... 89 CHRISTIANJOKINEN »Georgian legioona», Saksan Kaukasian-retkikunta ja Georgian lyhyt itsenäisyys 1918–1921 ........................................................................................ 123 MARKUS WAHLSTEIN Rajavartiointia vai keskitysten suojaamista? Puolustusvoimien kaksijakoinen tehtävä vuonna 1918 ..................................................................... 148 KARISELEN Suojeluskuntien jääkärit ................................................................................................ 177 MIKKO TYNI Marsalkan varjot: ylipäällikön henkilösuojaus talvi- ja jatkosodassa .............................................................................................................................. 200 MIKKO VIRTA Mig-hävittäjäsotku kylmän sodan kulisseissa 1954 ................................ 225 VESATYNKKYNEN 100 vuotta uhkalähtöistä puolustussuunnittelua ..................................... 248 PASI TUUNAINEN Selkeää kasvua itsenäisyyden juhlavuonna – katsaus vuoden 2017 sotahistorialliseen kirjallisuuteen ......................................... 262 CARL-FREDRIKGEUST Kiinnostus Suomen sotahistoriaan jatkuu Pietarissa ja Petroskoissa – katsaus vuoden 2017 venäjänkieliseen sotahistorialliseen kirjallisuuteen ........................................................................... 307 SUOMEN SOTAHISTORIALLINEN SEURA RY – KRIGSHISTORISKASAMFUNDETIFINLANDRF Toimintakertomus vuodelta 2017 .......................................................................... 320 8 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 9 Contents OHTOMANNINEN War of 1918 – Did Research Yield to Controversy about Name .. 5 STEFANBACKLUND Isak Alfthan and Birth of Finland’s Military Intelligence in 1915–1918 .................................................................................................................................. 11 OHTOMANNINEN Deactivation of Coastal Artillery of Viapori Sea Fortress in March 1918 ............................................................................................................................... 49 JOUNIEEROLA Short War of Workers’ Militia on Savo Railroad ......................................
Load more

Recommended publications
  • Punakaarti Rintamalla
    Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p.
    [Show full text]
  • Air Defence in Northern Europe
    FINNISH DEFENCE STUDIES AIR DEFENCE IN NORTHERN EUROPE Heikki Nikunen National Defence College Helsinki 1997 Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College. Editor: Kalevi Ruhala Editorial Assistant: Matti Hongisto Editorial Board: Chairman Prof. Pekka Sivonen, National Defence College Dr. Pauli Järvenpää, Ministry of Defence Col. Erkki Nordberg, Defence Staff Dr., Lt.Col. (ret.) Pekka Visuri, Finnish Institute of International Affairs Dr. Matti Vuorio, Scientific Committee for National Defence Published by NATIONAL DEFENCE COLLEGE P.O. Box 266 FIN - 00171 Helsinki FINLAND FINNISH DEFENCE STUDIES 10 AIR DEFENCE IN NORTHERN EUROPE Heikki Nikunen National Defence College Helsinki 1997 ISBN 951-25-0873-7 ISSN 0788-5571 © Copyright 1997: National Defence College All rights reserved Oy Edita Ab Pasilan pikapaino Helsinki 1997 INTRODUCTION The historical progress of air power has shown a continuous rising trend. Military applications emerged fairly early in the infancy of aviation, in the form of first trials to establish the superiority of the third dimension over the battlefield. Well- known examples include the balloon reconnaissance efforts made in France even before the birth of the aircraft, and it was not long before the first generation of flimsy, underpowered aircraft were being tested in a military environment. The Italians used aircraft for reconnaissance missions at Tripoli in 1910-1912, and the Americans made their first attempts at taking air power to sea as early as 1910-1911.
    [Show full text]
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
    [Show full text]
  • Das Rote Finnland
    Als der KunNordstern Pohjan- tähtirot Värjäywurde- tyi Punaiseksi Revolution und Konterrevolution in Finnland 1917/1918 1. Auflage: März 2009; 2. Auflage: Juni 2010. Redaktion: Stefan Schneider, Hugo Jalava. Layout: Wladek Flakin. ViSdP: R. Müller, Hamburg. 3 Vorwort zur ersten Auflage Das erste sozialistische Land der Welt? Das müsste jedes Schulkind wissen. Aber das zweite? Das hätte der Autor vor einem Jahr auch nicht gewusst. Das „kleine und mutige Finnland“ (Väinö Linna)1, Land von HolzfällerInnen und Han- dydesignerInnen, ist die richtige Antwort. Schon beim Begriff der „finnischen Revolution“ werden die meisten an irgendeine technische Erneuerung von No- kia denken. Doch Finnland hatte eine eigene Rote Armee! Vor 91 Jahren, im Januar 1918, nahm die finnische ArbeiterInnenklasse die Macht in ihre Hände, um Unabhängigkeit für ihr Land und Gerechtigkeit für sei- ne EinwohnerInnen zu erkämpfen. Die Bourgeoisie schlug mit voller Kraft zu- rück – ob finnisch, schwedisch, russisch oder deutsch, sie hielten alle zusammen gegen die finnischen ArbeiterInnen – und ermordeten mindestens 20.000 Rote. Auch wenn das heutige Finnland ein Vorbild sozialer Ruhe zu sein scheint, fin- den sich vereinzelt Spuren dieser Vergangenheit. Die meisten FinnInnen, abge- sehen von den wenigen KommunistInnen, reden ungern darüber. International ist die finnische Revolution auch unter Linken kaum bekannt. Deswegen geht diese Broschüre der Frage nach, was genau passiert ist. Und vor allem stellt sie die Frage: was können wir als RevolutionärInnen heute daraus lernen? Turku, den 1. Januar 20092 Vorwort zur zweiten Auflage Das Interesse an der fast unbekannten finnischen Revolution war deutlich grö- ßer, als wir erwartet hatten. Deshalb veröffentlichen wir eine zweite Auflage die- ser Broschüre mit unzähligen kleinen Korrekturen, einer neuen Titelseite und auch zwei historischen Dokumenten von W.I.
    [Show full text]
  • YEK Pölönen Raine JULK.Pdf (1.661Mt)
    MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Diplomityö Kapteeni, VTM Raine Pölönen Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Heinäkuu 2019 Kurssi Linja Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Tekijä Kapteeni Raine Pölönen Opinnäytetyön nimi YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Oppiaine, johon työ liittyy Säilytyspaikka Sotahistoria Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto Aika Tekstisivuja 111 Liitesivuja 11 Heinäkuu 2019 TIIVISTELMÄ Valtioneuvosto ei täysin ymmärtänyt antamansa tehtävän haastavuutta, kun se asetti puolustusrevisionin ja määrätessään siihen yhdessä ensimmäistä kertaa itsenäisyyden historiassa poliitikkoja ja sotilaita suunnittelemaan kokonaisvaltaista puolustusjärjestelmäuudistusta. Työn alkaessa sotilaiden ja poliitikko- jen yhteisestä komiteatyöskentelystä oli kovin vähän kokemusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten puolustusrevisioni valmisteli kaikkinensa yli 1000 si- vua laajan mietinnön ja miten komitean työskentelytavat vaikuttivat lopulliseen esitykseen puolustusjär- jestelmäuudistuksesta. Tutkielmassa keskitytään komitean työskentelytapoihin sekä siihen, ketkä komi- tean jäsenistä vaikuttivat osamietintöjen sisältöihin ja aineiston kokoamisessa valmiiksi mietinnöksi. Tutkielman aineisto koostui pääosin kansallisarkistoon arkistoidusta puolustusrevisionin aineistosta. Tuon aineiston hedelmällisin osuus olivat puolustusrevisionin
    [Show full text]
  • Suomalaiset Ensimmäisessä Maailmansodassa
    SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914-22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 6/2004 Lars Westerlund (toim.) SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet Lars Westerlund (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 6/2004 ISBN 952-5354-48-2 ISSN 0782-6028 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Julkaisun tilaukset: [email protected] p. 1602 2060 2 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 1.4.2004 Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Julkaisun laji: Lars Westerlund (toim.) Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: 1.4.1998 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa Julkaisun osat: Tiivistelmä Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän, Saksan, Iso-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Toim. Lars Wester- lund Ensimmäinen maailmansota vaikutti ulkomailla olevien ja merillä kulkevien suomalaisten olo- suhteisiin.
    [Show full text]
  • Lehto Martti V__Itoskirja Netti.Pdf (4.747Mt)
    Lehto INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSENNÄKÖKULMASTA ULKOMAISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN JA INSTITUUTIOIDEN KANSALLISTEN ILMASOTATEORIAN, EVOLUUTIO JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ILMAVOIMIEN SUOMEN SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Julkaisusarja 1: N:o 8 Martti Lehto Maanpuolustuskorkeakoulu Puh. +358 299 530 411 ISBN: 978-951-25-2358-0 Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos www.mpkk.ff ISNN: 1798-0399 Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos 00860 Helsinki Department of Leadership Suomi Finland and Military Pedagogy Julkaisusarja 1 - N:o 8 1 JULKAISUSARJA 1 - SERIES 1 N:o 8 SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Martti Lehto Akateeminen väitöskirja, joka Maapuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun auditoriossa Yrjö-Maunu lauantaina elokuun 18. päivänä 2012 klo 12.00. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU - NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos - Department of Leadership and Military Pedagogy 2 Työn ohjaaja: professori Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu Esitarkastajat: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto tutkijatohtori Mirva Peltoniemi, Aalto-yliopisto Vastaväittäjät: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto professori Pasi Kesseli, Maanpuolustuskorkeakoulu
    [Show full text]
  • Your Continued Donations Keep Wikipedia Running
    Brewster Buffalo F2A "Buffalo" F2A-1 of US Navy squadron VF-3. Type Single seat carrier-based fighter Manufacturer Brewster Aeronautical Corporation Designed by Dayton Brown and R.D. MacCart Maiden flight 2 December 1937 Introduced April 1939 Retired 1948 Primary users United States Navy Royal Air Force Produced 1938-1941 Number built 509 The Brewster Buffalo, or Brewster F2A, was an American fighter plane which saw limited service with both Allied and Finnish air forces during World War II. The F2A was the first monoplane fighter aircraft used by the United States Navy. It was derided by some American servicemen as "flying coffins"[1] due to a reputation for poor construction and marginal performance. Despite this, with the Ilmavoimat (Finnish Air Force), the F2A proved a potent weapon versus the Red Air Force. Design and development In the 1930s, the Brewster Aeronautical Corporation was a relatively new manufacturer which had wanted to enter the aviation market. In 1934 they secured a Navy contract for an aircraft of original Brewster design, the XSBA-1 scout bomber. The XSBA was rather innovative for its time, and was an all-metal monoplane featuring a retractable landing gear and an enclosed bomb bay. New business for Brewster came in the form of a 1935 US Navy requirement for an aircraft carrier- based fighter intended to replace the Grumman F3F biplane. Two aircraft designs were considered: the Brewster Model 139 and the Grumman XF4F-1 which was still a "classic" biplane. The Model 139 incorporated sophisticated features for the time: a monoplane configuration, wing flaps, arresting gear, retractable landing gear and an enclosed cockpit.
    [Show full text]
  • PLAYBOOK Table of Contents
    PLAYBOOK Table of Contents 17.0 Scenarios ................................................................ 2 21.0 Tips and Strategies ................................................. 50 18.0 Designer’s Notes .................................................... 24 22.0 Glossary of Finnish Terms ..................................... 52 19.0 Historical Notes ..................................................... 40 23.0 Selected Sources & Recommended Reading ......... 53 20.0 Optional Rules and Variants .................................. 45 24.0 Unit Designations and Order of Appearance ......... 54 GMT Games, LLC • P.O. Box 1308, Hanford, CA 93232-1308 www.GMTGames.com 2 Red Winter Playbook Both players write down their bid in VPs on a piece of paper and 17.0 Scenarios reveal this number simultaneously. The player with the highest Red Winter includes many short and medium length scenarios, bid may choose which side he wishes to play, and the other as well as two versions of the full 32 turn Campaign Game. The player is awarded VPs equal to his opponent’s bid. Obviously, short scenarios represent smaller actions within the larger context this approach won’t work for scenarios that do not rely on VPs. of the five day battle for Tolvajärvi. Most scenarios represent Suggestions: For the Campaign Game, a bid of 5-15 VPs is a historical actions, but some are hypothetical. A few of them have good starting point for players of roughly equal skill levels who been designed with the goal of introducing newcomers to the prefer to play the same side. 20-30 VPs makes a good starting game system, and can be played in half an hour or less. bid for balancing a game between players of differing familiarity Players should keep in mind that in all scenarios which take place and/or skill levels.
    [Show full text]
  • Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer
    eerika koskinen-koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Eerika Koskinen-Koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Ethnologica 16 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • Dissertationes Historiae Universitatis Tartuensis 16
    DISSERTATIONES HISTORIAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 16 DISSERTATIONES HISTORIAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 16 MATI KRÖÖNSTRÖM Eesti sõjaväe juhtivkoosseis Vabadussõjas 1918–1920 TARTU ÜLIKOOLI KIRJASTUS Tartu Ülikooli ajaloo- ja arheoloogia instituut, Tartu, Eesti Kaitsmisele lubatud TÜ filosoofiateaduskonna ajaloo- ja arheoloogia instituudi nõukogu otsusega 16. detsembril 2008. a Juhendaja: dots. Tõnu Tannberg Oponendid: prof. Toivo Raun (Indiana Ülikool) vanemteadur Toomas Karjahärm (Tallinna Ülikool) Doktoritöö kaitsmine toimub 30. jaanuaril 2009. a. kell 15.15 Tartu Ülikooli nõukogu saalis Tartus, Ülikooli 18 ISSN 1406–443X ISBN 978–9949–19–036–2 (trükis) ISBN 978–9949–19–037–9 (PDF) Autoriõigus Mati Kröönström, 2008 Tartu Ülikooli Kirjastus www.tyk.ee Tellimus nr. 550 SISUKORD SISSEJUHATUS ............................................................................................ 8 Probleemiasetus ja töö eesmärgid .................................................................. 8 Töö ülesehitus................................................................................................. 11 Historiograafia ................................................................................................ 13 Allikad ............................................................................................................ 21 1. PEATÜKK. EESTI RELVAJÕUDUDE ORGANISEERIMINE 1918 ........................................................................................................... 23 Eesti relvajõudude organiseerimise katsed Saksa
    [Show full text]
  • Kansallisarkiston Toteuttama Esiselvitys Suomalaisista Venäjällä 1917–1953
    LIITE 1 Aleksi Mainio, FT KANSALLISARKISTON TOTEUTTAMA ESISELVITYS SUOMALAISISTA VENÄJÄLLÄ 1917–1953 Selvitettäessä Venäjällä ennen vuoden 1917 suurta vallankumousta asuneiden suomalaisten vaiheita vallankumouksen jälkeen, on ensin määriteltävä se, mitä suomalaisilla tarkoitetaan. Asia ei suinkaan ole itsestään selvä. Suomalaisia ja suomensukuisia kansoja on asunut eri aikoina suurina ja pieninä ryhminä Venäjän eri kolkissa. Tässä esiselvityksessä käsitellään näiden yhteisöjen historiaa. Yhtäältä huomio kiinnitetään siihen, miten nämä ryhmät ovat aikojen saatossa syntyneet ja kehittyneet. Toisaalta tarkastellaan niiden vaiheita vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä. Teksti etenee kronologisesti, mutta myös temaattisesti. Ensin käsitellään sellaisia ihmisryhmiä kuten tverinkarjalaisia, inkeriläisiä, pietarinsuomalaisia, siperiansuomalaisia, muurmanninsuomalaisia, bakunsuomalaisia ja tyynenmerensuomalaisia, jotka saapuivat Venäjälle ennen lokakuun 1917 vallankumousta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan kolmea ryhmää, jotka siirtyivät itään vasta samaisen vallankumouksen jälkeen: punapakolaiset, amerikansuomalaiset ja loikkarit. Eri ryhmiä käsiteltäessä törmätään vaihteleviin määrällisiin tietoihin ja tilastolukuihin. Niihin on syytä suhtautua varauksella, sillä niistä merkittävä osa on hyvin karkeita, vain suuntaa antavia arvioita, jotka pitävät sisällään monia ongelmakohtia ja epätarkkuuksia. Tämä osaltaan kertoo siitä, miksi aihepiiriä on tärkeää selvittää lisää. TVERINKARAJALAISET JA INKERILÄISET Käkisalmen läänissä ja Pohjois-Karjalassa
    [Show full text]