ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 2 Journal of Military History 38 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 Helsinki 2018 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Tapio Koskimies, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2018 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 5 Vuoden 1918 sota – hävisikö tutkimus nimikiistelylle Suomessa vuonna 1918 käydyn sodan luonteesta on tänä vuonna kes - kus teltu 100-vuotismuiston kannustamina. Nimityksillä on oi keu tuk - sensa ja vain yhden termin käyttäminen lohkaisee aina osan totuudesta. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana on Neuvostoliiton arkistojen avau dut tua varmistunut, että Venäjä kävi vuonna 1918 sotaa Suomea – sen kan san valtaisesti valittua eduskuntaa ja hallitusta – vastaan. Sota oli siis vapaussotaa itsenäisyyden puolesta, ja se alkoi kansannousulla ve nä - läisten joukkojen saa mi seksi pois maasta, »talonpojat venäläisiä vastaan», kuten kenraali Mannerheim tilannetta luonnehti. Työväestön radikaaleimman osan syksystä 1917 alkaen Pietarista saa - puneiden kumouksellisten tuella suunnittelema vallankaappaus johti kansalaissotaan eli »työväen vapaussotaan», kuten kuolinilmoituksissa mainittiin. Neuvostohallitus, Lenin etunenässä, tuki kaappausta; ideana oli »eroaminen yhdistymistä varten», eli Venäjästä irtoamista ajavan kan - sallishengen oli saatava haluamansa, jotta kunkin maan sisällä syntynyt vallankumous johtaisi ne liittymään sosialististen valtojen liittoon. Tä - män puolen selvitti Suomessa ensimmäisenä Tuomo Pol vi nen 1960- luvulla. Sodan punaisen osapuolen toiminta tutkittiin perus teel lisesti valtion tukemassa projektissa 1980-luvulla. Itsenäistymisen 75-vuotismuiston kunniaksi perustetun tutki mus pro - jektin tuloksena julkaistiin eri näkökohtien huolellisen tutkimuksen jälkeen teos Itse näistymisen vuodet 1917–1920. Sen jälkeen ei tähän kokonaiskuvaan ole tullut ratkaisevaa uutta. Ikävä kyllä akateeminen tutkimuskenttä on vuosikymmenet laiminlyönyt huolellisesti doku men - toidun työn. Yliopistoissa on jopa hyväksytty väitöskirjoja, joiden läh de- luettelossa sitä ei ole. *** Suomessa käytettiin julkisessa sanassa vuonna 1918 virallisen vapaus - sota-termin rinnalla melko tasapuolisesti kansalaissota- eli sisällis sota- termiä. Sodan pää tyt tyä Venäjälle ja Amerikkaan muuttaneet käyttivät oikeaoppisesti luokkasota-termiä. Käytännössä ehdotus ei sodan kiireissä toteutunut. Tästä seurasi kui - 5 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 6 tenkin työ väenliikkeen johdon »lupa» liittyä suojeluskuntiin. Jatkosodan aikana va paus sodan päättymisen vuosipäivä jäi kaatuneiden muisto - päivän varjoon. Puo lustusvoimain lippujuhlan päivä siirtyi toukokuun 16:sta Mannerheimin syn ty mäpäivään. Talvisodasta lähtien kansallisen sovittelun henki johti siihen, että vuo - desta 1918 puhuttiin melko yksimielisesti vapaussota–kansalais sota- nimikkeellä. Neu vostoliitosta palanneet punaiset käyttivät pienenä vä - hem mistönä marxi lai sittain luokkasota-nimikettä. Jaakko Paavolainen uranaukaisijana on nyt puoli vuosisataa lisätty tie - tämystä vuoden 1918 punaisesta ja valkoisesta terrorista. Valtio rahoitti suurprojektin sotasurmista, minkä jälkeen tieteellisen tutkimuksen li - säk si alkoi ilmestyä kir jai li joiden ja amatöörien kirjoittamia kuvauksia kauhuista. Tämä lisäsi edel lytyksiä puhua sisällissodasta. Asiasta tuli myös politiikan väline, ja 1970-luvun ra di kaa li aalto alkoi käyttää yksin - omaan sisällissota-nimitystä (inbördeskrig). Jo 1970-luvulla alkoi akateemiseenkin tutkimukseen pesiytyä ajatus, että kan sa laissota ja sisällissota olivat erimerkityksisiä. Ero oli kuulemma se, että si säl lissotaan osallistui ulkomaisia valtioita. Tällä ei kansain vä li - sessä käytännössä ollut mitään pohjaa. Esimerkiksi Venäjän kan sa lai s - sotaan 1918–1920 osallistui ulko maisia armeijoita joka ilmansuunnassa. Ikävä kyllä virheellinen tulkinta pääsi le viä mään niin laajalle, että jopa yli oppilaskirjoituksissa kansalaissodalle ja sisällissodalle oli tehtävässä annettu eri merkitys. Myös kuluvana vuonna kan san edustajille esitettiin nimikysymyksessä sama harhaanjohtava jaottelu. Vas tauksissa sanottiin esimerkiksi, että sisällissota on »ikään kuin pehmeämpi». Miten on syntynyt ajatus, että sisällissota ja kansalaissota olisivat eri - mer ki tyksisiä? Lähtökohdaksi on pääteltävissä se, että meillä oli puhuttu Yhdysvaltain sisällissodasta (civil war) ja Espanjan vastaavasta sodasta yleisesti sisällissotina. Tosiasiassa civil war on sanojen merkityksen takia kansalaissota. Kaikissa »tun netuissa» kielissä ruotsia lukuun ottamatta on käytössä kansalaissota-termi: läntisissä kielissä esiintyy sana civil, civile, jonka lähtökohta on latinan kan sa laista merkitsevä sana (civis), venäjässä graždanskaja voina ja saksassa Bürger krieg. Ruotsin kielessä käytetään yleisesti inbördeskrig-sanaa kaikista saman tyyppisistä sodista. Ei pitäisi antaa kuvaa, että sisällissota-termi merkitsisi eri asiaa kuin kansalaissota, kun ne ovat kuitenkin vain saman asian kaksi nimeä. OHTO MANNINEN 6 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 7 *** Suurin osa nyt ilmestyneen aikakauskirjan artikkeleista käsittelee Suo - men itsenäisyyden alkuvaiheita, ja osansa saavat myös vuoden 1918 ta - pahtumat. Artikkeleissa esiintyvät nimitykset Sota, Vuoden 1918 sota, Suomen itse näi syys taistelu, Vapaussota sekä Sisällissodaksi kääntynyt vapaustaistelu. Jokainen kir joittaja valitsee nimityksen oman nä ke myk - sensä pohjalta. Lukijan mietittäväksi jää, näkyykö nimikiista artikkeleissa. Toisaalta voidaan todeta, että ainakaan näissä kirjoituksissa tutkimus ei ole hävinnyt nimikiistoille. Vuoden 2019 myötä päättymässä olevan vuoden ikävätkin muistot väistyvät taka-alalle. Tuleva vuosi tuo mukanaan juhlan aihetta: Suomen Sota his to rial li nen Seura on jo 75 vuoden ajan yhdistänyt sotahistoriasta kiinnostuneita ih mi siä. Seuran juhlavuosi näkyy varmasti myös Aika - kauskirjan seuraavassa nu me ros sa. Tätä odotellessa antoisia lukuhetkiä vuoden 2018 numeron parissa. SOTAHISTORIALLISEN AIKAKAUSKIRJAN TOIMITUSKUNTA 7 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 8 Sisällys OHTOMANNINEN Vuoden 1918 sota – hävisikö tutkimus nimikiistelylle ......................... 5 STEFANBACKLUND Isak Alfthan ja Suomen sotilastiedustelun perustaminen 1915–1918 .................................................................................................................................. 11 OHTOMANNINEN Viaporin rannikkotykistön alasajo maaliskuussa 1918 ........................ 49 JOUNIEEROLA Savon radan työväenkaartien lyhyt sota ........................................................... 64 JUHAPOTERI Lääkintähuolto Suomen vapaussodassa vuonna 1918 ......................... 89 CHRISTIANJOKINEN »Georgian legioona», Saksan Kaukasian-retkikunta ja Georgian lyhyt itsenäisyys 1918–1921 ........................................................................................ 123 MARKUS WAHLSTEIN Rajavartiointia vai keskitysten suojaamista? Puolustusvoimien kaksijakoinen tehtävä vuonna 1918 ..................................................................... 148 KARISELEN Suojeluskuntien jääkärit ................................................................................................ 177 MIKKO TYNI Marsalkan varjot: ylipäällikön henkilösuojaus talvi- ja jatkosodassa .............................................................................................................................. 200 MIKKO VIRTA Mig-hävittäjäsotku kylmän sodan kulisseissa 1954 ................................ 225 VESATYNKKYNEN 100 vuotta uhkalähtöistä puolustussuunnittelua ..................................... 248 PASI TUUNAINEN Selkeää kasvua itsenäisyyden juhlavuonna – katsaus vuoden 2017 sotahistorialliseen kirjallisuuteen ......................................... 262 CARL-FREDRIKGEUST Kiinnostus Suomen sotahistoriaan jatkuu Pietarissa ja Petroskoissa – katsaus vuoden 2017 venäjänkieliseen sotahistorialliseen kirjallisuuteen ........................................................................... 307 SUOMEN SOTAHISTORIALLINEN SEURA RY – KRIGSHISTORISKASAMFUNDETIFINLANDRF Toimintakertomus vuodelta 2017 .......................................................................... 320 8 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 9 Contents OHTOMANNINEN War of 1918 – Did Research Yield to Controversy about Name .. 5 STEFANBACKLUND Isak Alfthan and Birth of Finland’s Military Intelligence in 1915–1918 .................................................................................................................................. 11 OHTOMANNINEN Deactivation of Coastal Artillery of Viapori Sea Fortress in March 1918 ............................................................................................................................... 49 JOUNIEEROLA Short War of Workers’ Militia on Savo Railroad ......................................