YEK Pölönen Raine JULK.Pdf (1.661Mt)

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Diplomityö Kapteeni, VTM Raine Pölönen Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Heinäkuu 2019 Kurssi Linja Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Tekijä Kapteeni Raine Pölönen Opinnäytetyön nimi YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Oppiaine, johon työ liittyy Säilytyspaikka Sotahistoria Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto Aika Tekstisivuja 111 Liitesivuja 11 Heinäkuu 2019 TIIVISTELMÄ Valtioneuvosto ei täysin ymmärtänyt antamansa tehtävän haastavuutta, kun se asetti puolustusrevisionin ja määrätessään siihen yhdessä ensimmäistä kertaa itsenäisyyden historiassa poliitikkoja ja sotilaita suunnittelemaan kokonaisvaltaista puolustusjärjestelmäuudistusta. Työn alkaessa sotilaiden ja poliitikkojen yhteisestä komiteatyöskentelystä oli kovin vähän kokemusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten puolustusrevisioni valmisteli kaikkinensa yli 1000 si- vua laajan mietinnön ja miten komitean työskentelytavat vaikuttivat lopulliseen esitykseen puolustusjär- jestelmäuudistuksesta. Tutkielmassa keskitytään komitean työskentelytapoihin sekä siihen, ketkä komitean jäsenistä vaikuttivat osamietintöjen sisältöihin ja aineiston kokoamisessa valmiiksi mietinnöksi. Tutkielman aineisto koostui pääosin kansallisarkistoon arkistoidusta puolustusrevisionin aineistosta. Tuon aineiston hedelmällisin osuus olivat puolustusrevisionin eri jaostojen kokouspöytäkirjat. Työsken- telyyn osallistuneiden yksityiskokoelmat avasivat lisää työn vaiheita sekä eri henkilöiden roolia. Aineistoa lähestyttiin hermeneuttisen tieteenfilosofian kautta: Sen mukaan tutkimustieto muodostuu tekstin tulkinnan ja ymmärtämisen sekä uudelleentulkinnan kautta. Tutkimusmetodina toimi aineistoläh- töinen sisällönanalyysi ja historiatutkimukselle tyypillinen lähdekriittinen tutkimusote. Koska työssä olivat keskiössä komitean jäsenet, se vaati myös henkilöhistoriallista tutkimusotetta. Tutkimuksen perusteella puolustusrevisionin työtä leimasi kompromissihakuisuus ja uhkalähtöisyys sekä vahvojen yksilöiden ja jaostojen vallankäyttö. Revisioni tukeutui voimakkaasti aiempaan työhön maanpuolustuksen kehittämisestä. Tätä aiempaa kehitystyötä oli kuitenkin heikentänyt jatkuvat kiistat sotilaiden ja poliitikkojen kesken ja välillä sekä se, että etenkään poliittisilla puolueilla ei ollut riittävästi asian- tuntemusta maanpuolustuksen kehittämiseksi. Revisioni perustettiin tuomaan yhteen tarvittava asiantun- temus sekä luomaan yhteinen näkemys maanpuolustuksen kehittämiseksi. Komitean työtä ohjasivat voimakkaasti sen muutama jäsen, erityisesti puheenjohtaja Eirik Hornborg. Muita vahvoja, joskaan ei Hornborgin veroisia, vaikuttajia olivat jääkärimajurit Armas-Eino Martola ja Leonard Grandell sekä englantilaisen asiantuntijakomissionin puheenjohtaja kenraali Walter Kirke. Yleisemminkin komitean työssä suurimman painoarvon saivat sen sotilasjäsenet sekä ulkopuoliset asian- tuntijat. Poliitikkojäsenten suurin merkitys oli päätös jättää suunnittelutyö sotilaille ja ohjeistaa heitä uh- kalähtöiseen suunnitteluun - suorituskyvyn merkityksen korostamiseen kustannuksista piittaamatta. Valmistelutyö tapahtui jaostoissa ja osamietintöjen kautta. Näitä mietintöjä käytettiin myös muussa puo- lustushallinnon suunnittelutyössä ja ne kasvattivat näin merkitystään, vaikka puolustusrevisionin loppu- mietintöä ei toteutettu sellaisenaan. Samalla revisionin hajautettu työskentelytapa loi mallin myöhem- mälle valtionhallinnon komiteatyöskentelylle. Vaikka puolustusrevisionin lopputulos oli melkoinen kompromissi, sen työskentelyn ansiosta poliitikkojen ja sotilaiden näkemykset maanpuolustuksesta lä- henivät toisiaan, ja löydettiin yhteinen visio ja tapa työskennellä maanpuolustuksen kehittämiseksi. AVAINSANAT puolustusrevisioni, puolustusjärjestelmä, puolustusjärjestely, komiteatyöskentely. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JA TUTKIMUSPERUSTEET ............................................................................................... 1 1.1 MIKSI PUOLUSTUSREVISIONIN TYÖSKENTELYÄ TULEE TUTKIA? ................................................................ 1 1.2 PUOLUSTUSREVISIONIN TAUSTA ................................................................................................................ 3 1.3 MAANPUOLUSTUKSEN KÄSITTEET 1920-LUVUN ALUSSA – PUOLUSTUSREVISIONIN TYÖN KONTEKSTI ...... 5 1.4 TUTKIMUSKYSYMYKSET, RAKENNE JA RAJAUKSET ................................................................................... 8 1.5 TUTKIMUSMETODOLOGIA ........................................................................................................................ 11 1.6 AIKAISEMPI TUTKIMUS JA LÄHDEAINEISTO .............................................................................................. 13 2 KOMITEAN PERUSTAMISEEN VAIKUTTAVAT TAUSTATEKIJÄT 1920-LUVULLA ............... 21 2.1 ENCKELLIN KOMITEAT PUOLUSTUSJÄRJESTELYIDEN ENSIASKELEINA ..................................................... 21 2.2 WETZERIN MÄÄRÄVAHVUUSKOMITEAN PERUSTEELLISTA TYÖTÄ EI TOTEUTETA .................................... 24 2.3 ENCKELLIN JA WETZERIN VÄLINEN NÄKEMYSERO PUOLUSTUSSUUNNITELMAN LUONTEESTA ................ 27 2.4 NENOSEN SOTANEUVOSTOKAAN EI TUO RATKAISUA PUOLUSTUSKYSYMYKSEEN .................................... 29 2.5 PUOLUEIDEN VAIHTELEVAT ASENTEET PUOLUSTUSLAITOKSEN KEHITTÄMISESTÄ ................................... 34 3 PUOLUSTUSREVISIONIN VALINTA JA TYÖSKENTELY ................................................................ 39 3.1 KOMITEAJÄSENTEN VALINTA TEHDÄÄN PIENESSÄ PIIRISSÄ ..................................................................... 39 3.2 PUOLUSTUSREVISIONIIN VALITTUJEN POLIITIKKOJEN TAUSTAT ............................................................... 43 3.3 PUOLUSTUSREVISIONIIN VALITTUJEN SOTILAIDEN TAUSTAT ................................................................... 50 3.4 TYÖOHJELMALLA PYRITTIIN OHJAAMAAN SOTILASJAOSTON TYÖSKENTELYÄ ......................................... 58 3.5 PUHEENJOHTAJA HORNBORG MÄÄRITTI KOMITEATYÖSKENTELYN PERIAATTEET .................................... 62 4 MIETINTÖÄ VALMISTELTIIN MONIN ERI TAVOIN ....................................................................... 67 4.1 POLIITIKKOJEN VÄHÄINEN VAIKUTUS MIETINNÖN VALMISTELUTYÖSSÄ .................................................. 67 4.2 PUOLUSTUSLAITOKSEN YLINJOHTO JA MUITA HENKILÖSTÖÖN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ .......................... 72 4.3 GRANDELLIN JA MARTOLAN TYÖVALIOKUNTA VASTASI MAANPUOLUSTUSSUUNNITELMISTA ................ 79 4.4 KIRKEN KOMITEAN VALMISTELEMAT MUISTIOT VAKUUTTIVAT SOTILASJAOSTON................................... 86 4.5 POLIITIKOT JA SOTILAAT RYHTYVÄT YHTEISTYÖHÖN VASTA TOIMINTAKAUDEN LOPUSSA ...................... 96 5 SUUNNITTELU ETENI HORNBORGIN VAHVASSA JOHDOSSA .................................................. 103 LÄHDELUETTELO ......................................................................................................................................... 112 LIITTEET .......................................................................................................................................................... 121 1 YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 1 JOHDANTO JA TUTKIMUSPERUSTEET 1.1 Miksi puolustusrevisionin työskentelyä tulee tutkia? Tutkimuksen aiheena on poliitikkojen ja sotilaiden yhteinen komiteatyöskentely puolustusrevisionissa vuosien 1923–1926 välisenä aikana. Puolustusrevisioni oli itsenäisen Suomen en- simmäinen sotilaiden ja poliitikkojen yhteinen pyrkimys laatia kokonaisvaltainen suunnitelma uudesta puolustusjärjestelmästä. Huolellisesti valmisteltu mietintö ei kuitenkaan koskaan päässyt eduskunnan käsiteltäväksi. Terän ja Tervasmäen (1973) mukaan tämä johtui hallituksen ja sotilasjohdon passiivisuudesta ja virhearvioinneista. Kansanedustajat turhautuivat puolustusrevisionin työskentelyn aikana puolustusmenoja korottavista tiedoista, ja siitä etteivät saaneet samalla tarkkoja perusteluja menojen kasvulle aineiston salaamisen takia. Kansanedustajat saivat tosin sihteerinä toimi- neen Lasse Leanderin toimittaman lyhennelmän mietinnöstä. Mietintöä ei hyödynnetty lopulta kuin pieniltä osiltaan. Tästä huolimatta puolustusrevisionin työtä on mielekästä tutkia, sillä Terä ja Tervasmäki ar- vioivat, että puolustusrevisionin tutkimuksien ja perustelujen operatiiviset ja strategiset osat osoittautuivat myöhempien sotakokemusten valossa sodankäynnin kestoaikoja myöten paik- kansapitäviksi.1 Muun muassa tämän takia on mielekästä tuoda esiin ne henkilöt, jotka näitä suunnitelmia laativat sekä arvioida tapaa, jolla mietintö valmisteltiin. Komiteatyöskentelyä voidaan tutkia sen tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Te- hokkuudella tarkoitetaan tapaa, jolla komitea työskentelee suorittaakseen tehtävänsä, 1 Terä, Martti V & Vilho Tervasmäki (1973), s. 124–126. 2 vaikuttavuudella taas sitä, millaisia todellisia vaikutuksia komitean mietinnöllä on ollut erias- teiseen päätöksentekoon ja toimeenpanoon.2 Puolustusrevisionin mietinnön vaikutuksia maanpuolustuksen kehittämistyössä on jo tutkittu, mutta ei juuri sitä, miten komitea sai työnsä valmiiksi. Tämän tutkimuksen näkökulma liittyy enemmän tehokkuuteen kuin vaikuttavuuteen. Tehok- kuudella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä, millä tavoin komitea päätyi esitykseensä

Load more