DOCSLIB.ORG

230 Vuotta Kadettiupseereita 1

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
230 Vuotta Kadettiupseereita 1 230 vuotta kadettiupseereita 1 Tähän kolmen kadetin kuva (piirros) 230 vuotta kadettiupseereita Haminan kadetit suomalaisessa yhteiskunnassa Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Marko Laaksonen (toim.) Kadettikunta ry Haminan kaupunki Reserviupseerikoulu Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulu Hamina-Vehkalahden seurakunta 2010 2 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Kansikuva: 95.kadettikurssi, Haminan sankarihautausmaa, Johannek- sen kirkko c Kadettikunta ry, Haminan kaupunki, Reserviupseerikoulu, Maan- puolustuskorkeakoulun Kadettikoulu, Hamina-Vehkalahden seura- kunta ja kirjoittajat Taitto: Sabina Krogars, Kadettikunta ry Kuvatoimitus: Liisa Knudsen Haminan Kadettikoulun perinnetyöryhmä: ISBN Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2010 230 vuotta kadettiupseereita 3 Sisällys 4 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 “Suomalainen upseerikoulutus 230 vuotta - Haminan kadetit suomalaisessa yhteiskunnassa” Juha Tammikivi Kaaderiviikonloppu Haminassa paikallis- ja maakuntalehdistön edustajille. Ha- minan kaupungin va sivistystoimenjohtaja Eeva 1.-2.8.2009 ja juhlaseminaari Päiviö kertoi Haminan kaupungin järjestämästä Reserviupseerikoulun museonäyttelystä ja iltapäivällä toteutettavasta maneesissa 2.8.2009 opastetusta kaupunkikierroksesta. Reserviup- seerikoulun edustaja everstiluutnantti Heikki Suomalaisen kadettiupseerikoulutuksen Hokkanen esitteli yleisölle avoimet tapahtumat. 230-vuotisjuhlavuosi huipentui 1.-2.8.2009 Kadettikunnan puheenjohtaja prikaatikenraali Haminassa järjestettyyn kadettiupseerien juh- Juha-Pekka Liikola korosti Kadettikunnan ole- laviikonloppuun, jossa Kadettikoulu ja 94.ka- van kadettiupseerien aatteellinen veljesjärjestö, dettikurssin sekä 77.merikadettikurssin kadetit jonka keskeisiä tehtäviä ovat kadettiperinteen olivat tyylikkäästi edustettuina. Ehdottomia siirtäminen uusille kadettisukupolville, osallis- vetonauloja ja runsaslukuista yleisöä kiinnosta- tuminen yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun neita tapahtumia olivat Keisarillisen Haminan ja arvokeskustelun ylläpitäminen upseeriston Kadettikoulun priimustaulujen muistolaatan keskuudessa, turvallisuuspoliittisen tietämyk- paljastustilaisuus, Haminan kaupungimuseon sen ja turvallisuuden edistäminen mm. tuot- näyttely, opastettu tutustuminen Haminan his- tamalla korkeatasoista turvallisuuspolitiikan toriaan, Kaaderilaulajien ja Savon Sotilassoit- opetusmateriaalia kansalaisten ja koululaisten tokunnan puistokonsertti, Haminan kaupungin käytettäväksi. Puheenjohtaja totesi juhlatapah- vastaanotto Raatihuoneella, Kaaderipäivälli- tuman sopivan erinomaisesti Haminaan, koska nen upseerikerholla, kunnianosoitukset Kaatu- Kadettikunta ja Kadettikoulu ammentavat osan neitten upseerien muistomerkillä ja Haminan perinteistään Keisarillisesta Suomen (Hami- sankarihaudalla, juhlajumalanpalvelus Marian nan) Kadettikoulusta. Kadettikunnan perusti kirkossa sekä juhlaviikonlopun päättänyt juh- itsenäistyneen Suomen ensimmäinen kadetti- laseminaari ”Haminan kadetit suomalaisessa kurssi vuonna 1921 ja nykyinen Kadettikunta yhteiskunnassa”. muodostuu 5000 jäsenestä aina kadetista ken- Juhlatilaisuudet alkoivat lauantaina 1.8. raaliin. Toiminta tapahtuu 22 alueellisessa pii- klo 10.00 pidetyllä tiedotustilaisuudella, jossa rijärjestössä ja Maanpuolustuskorkeakoulussa Kadettikunnan puheenjohtaja prikaatikenraali toimivassa Kadettitoverikunnassa. Juha-Pekka Liikola, Kadettikunnan pääsihteeri Suomalainen kadettikoulutus alkoi Hami- eversti Juha Tammikivi, Kadettikoulun johtaja nassa 5.3.1821, vaikkakin Haminan Kadetti- eversti Timo Pöysti, Etelä-Kymen kadettipiirin koulu katsoi aina perustamisvuotensa olleen puheenjohtaja komentajakapteeni Jussi Suoma- 1812, kun Savon Haapaniemeen sijoitettu To- lainen yhdessä Haminan kaupungin edustajan pografikoulu aloitti toimintansa. Ja Topografi- va. sivistystoimenjohtaja Eeva Päiviön ja Re- koulu puolestaan näki taustallaan sotakoulun, serviupseerikoulun edustajan everstiluutnantti joka oli perustettu Savoon vuonna 1779, kauan Heikki Hokkasen kanssa esittelivät Kadettikun- ennen Suomen vuonna 1809 tapahtunutta ir- nan tarkoitusta ja juhlaviikonlopun tapahtumia rottamista Ruotsista ja sen liittämistä Venäjän 230 vuotta kadettiupseereita 5 keisarikuntaan. Keisarillinen Suomen Kadet- sen puheenjohtaja Tapio Lepistö. Lauantain tikoulu oli Aleksanterin Yliopiston (Helsingin kruunasi Haminan upseerikerholla järjestetty yliopisto) jälkeen toiseksi korkein sivistyslaitos Kaaderipäivällinen, johon osallistuivat kaaderit maassamme. Kadettikoulu kasvatti korkeata- daameineen ja kutsuvieraat. Kaaderipäivälli- soisen upseeriston lisäksi Suomelle ammattitai- sen aikana Haminan kadetti Tuomas Niemelä toisia virkamiehiä. Haminan kadetit menestyi- (94.k) kertoi kadetin elämästä ja opiskelusta vät erinomaisesti upseerinurallaan Suomen ja Keisarillisessa Haminan Kadettikoulussa. Illan Venäjän armeijoissa sekä toimivat vielä viime huipentumana kadettikursseista kootut ryhmät sodissamme eräissä puolustusvoimien tärkeim- esittivät vuorollaan perinteisen Juuhan Villen missä avaintehtävissä. Useat siviilielämän pal- enemmän tai vähemmän nuotin vierestä. Juu- velukseen suuntautuneet Haminan kadetit me- han Villeä on laulettu ensimmäisestä kadet- nestyivät erinomaisesti valtionhallinnossa sekä tikurssista lähtien ja perinne jatkuu edelleen. talous-, kulttuuri- ja siviilielämän palvelukses- Vanhimpia kadettikursseja edustaneet kaaderit sa kohoten mm. ministereiksi, maaherroiksi ja lauloivat Juuhan Villen tilaisuuden ikikaaderin pääjohtajiksi. kenraalimajuri Mauri Mäkelän (27.k) johdolla. Tunne kadettiveljeydestä oli korkealla lämpi- Haminan Kadettikoulun priimustaulujen mänä elokuun iltana. Myös upseerikerhon tas- muistolaatan paljastustilaisuus aloitettiin juh- silattialla oli vilkasta, kun paikallinen tanssiyh- lallisesti Haminan upseerikerholla Haminan tye ”Vanhat maestrot” viihdyttivät juhlaväkeä. Kadettikoulun aikaisen signaalitorven signaa- lin tahdittamana. Kadettikoulun johtaja eversti Sunnuntain juhlaohjelma aloitettiin klo Timo Pöysti osoitti kiitoksensa Reserviupseeri- 09.30 Etelä-Kymen kadettipiirin puheenjoh- koululle ja Haminan kaupungille messinkisten tajan komentajakapteeni Jussi Suomalaisen muistolaattojen aikaansaamisesta. Hän totesi komennossa kunnianosoituksella Kaatuneitten puheessaan mm., että Haminan Kadettikoulun upseerien muistomerkillä Reserviupseerikou- marmoristen priimustaulujen perinne jatkuu lun kentällä. Tilaisuus keräsi paikalle runsaan edelleen nykyisessä Maanpuolustuskorkea- juhlaväen hieman sateisesta aamusta huoli- koulussa, jossa taulut ovat sijoitettuna korkea- matta. Kunniavartiot, Kadettikoulun, Kadetti- koulun päärakennuksen aulaan. kunnan, Reserviupseerikoulun ja Suomen liput sekä Savon Sotilassoittokunta tekivät hetkestä Muistolaattojen paljastustilaisuuden jälkeen ikimuistettavan. Komean kadettiupseeririvistön juhlaväki tutustui Haminan kaupunginmuseon kulmamiehenä oli Kadettikunnan kunniajäsen näyttelyyn, johon oli järjestetty erillinen Ha- ja juhlatilaisuuden ikikaaderi kenraaliluutnant- minan Kadettikoulun historiaa esittelevä näyt- ti Erkki Setälä kadettikurssilta 22. Seppeleen telyosasto. Haminan historiaan tutustuminen laskivat Kadettikunnan puheenjohtaja pri- jatkui Haminan kaupungin oppaiden johdolla kaatikenraali Juha-Pekka Liikola, Reserviup- ja keäsisen lämmin historiakierros päättyi kau- seerikoulun johtaja eversti Heikki Bergqvist, pungin puistoon. Puistotalon terassilla esiin- Kadettikoulun johtaja eversti Timo Pöysti ja tyivät Kaaderilaulajat vahvistettuna kadeteil- Haminan kaupungin hallituksen puheenjohtaja la laulunjohtaja Matti Orlamon johdolla sekä Tapio Lepistö. Muistopuheen piti Kadettikou- Savon Sotilassoittokunta kapellimestari Ilpo lun johtaja eversti Timo Pöysti. Luukkosen johdolla. Runsaslukuista yleisöä sykähdytti, kun kuoro ja soittokunta esittivät Kunnianosoituksen jälkeen alkoi juhlajuma- yhdessä Ateenalaisten laulun. Puistokonsertin lanpalvelus Hamina-Vehkalahden seurakunnan jälkeen oli Haminan kaupungin vastaanotto Marian kirkossa klo 10. Kirkko on Kymen- historiallisella Haminan Raatihuoneella, jossa laakson vanhin rakennus. Tunnelma tiivistyi isäntinä toimivat kaupunginvaltuuston puheen- kadettien ristikulkueen saapuessa kirkkoon johtaja Kalervo Tulokas ja kaupungin hallituk- Savon Sotilassoittokunnan tahdittamana. Li- 6 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 turgina toimi seurakunnan rovasti Juha Parja- joka esitelmöi Haminan kadeteista itsenäisen nen ja pysähdyttävän sekä ajatuksia herättävän Suomen palveluksessa. Hän toi esitelmässään saarnan piti Maanpuolustuskorkeakoulun soti- esille mm jääkäreiden ja Haminan kadettien laspastori Janne Aalto. Kadetit toimivat juma- väliset suhteet, mitkä eivät olleet aina parhaat lanpalveluksessa avustajina ja keräsivät mm. mahdolliset. Jääkärit pitivät Haminan kadetteja kolehdin Suomen Raamattuopiston säätiölle. perääntymiskoulutuksen saaneina ja kutsuivat Savon sotilassoittokunnan lisäksi Kaaderilau- heitä jopa ruotsalaisryssiksi. Näiden ryhmien lajat vahvennettuna kadettikuorolaisilla tar- valtataistelu jatkui vielä 40-luvulla. Viidentenä josivat unohtumattoman musiikkielämyksen. esitelmöitsijänä oli everstiluutnantti, Dir. cant. Jumalanpalveluksen jälkeen juhlaväki siirtyi Matti Orlamo, jonka aiheena oli Haminan ka- kunnianosoitukseen Haminan sankarihaudalle. detit Suomen musiikkielämässä. Juhlaseminaa- Seppeleen laskivat Kadettikunnan puheenjoh- ri päättyi seminaarin puheenjohtajan kenraali- taja, Kadettikoulun johtaja ja Haminan kaupun- majuri Hannu
Load more

Recommended publications
  • YEK Pölönen Raine JULK.Pdf (1.661Mt)
    MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Diplomityö Kapteeni, VTM Raine Pölönen Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Heinäkuu 2019 Kurssi Linja Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Tekijä Kapteeni Raine Pölönen Opinnäytetyön nimi YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Oppiaine, johon työ liittyy Säilytyspaikka Sotahistoria Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto Aika Tekstisivuja 111 Liitesivuja 11 Heinäkuu 2019 TIIVISTELMÄ Valtioneuvosto ei täysin ymmärtänyt antamansa tehtävän haastavuutta, kun se asetti puolustusrevisionin ja määrätessään siihen yhdessä ensimmäistä kertaa itsenäisyyden historiassa poliitikkoja ja sotilaita suunnittelemaan kokonaisvaltaista puolustusjärjestelmäuudistusta. Työn alkaessa sotilaiden ja poliitikko- jen yhteisestä komiteatyöskentelystä oli kovin vähän kokemusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten puolustusrevisioni valmisteli kaikkinensa yli 1000 si- vua laajan mietinnön ja miten komitean työskentelytavat vaikuttivat lopulliseen esitykseen puolustusjär- jestelmäuudistuksesta. Tutkielmassa keskitytään komitean työskentelytapoihin sekä siihen, ketkä komi- tean jäsenistä vaikuttivat osamietintöjen sisältöihin ja aineiston kokoamisessa valmiiksi mietinnöksi. Tutkielman aineisto koostui pääosin kansallisarkistoon arkistoidusta puolustusrevisionin aineistosta. Tuon aineiston hedelmällisin osuus olivat puolustusrevisionin
    [Show full text]
  • Suomalaiset Ensimmäisessä Maailmansodassa
    SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914-22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 6/2004 Lars Westerlund (toim.) SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet Lars Westerlund (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 6/2004 ISBN 952-5354-48-2 ISSN 0782-6028 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Julkaisun tilaukset: [email protected] p. 1602 2060 2 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 1.4.2004 Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Julkaisun laji: Lars Westerlund (toim.) Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: 1.4.1998 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa Julkaisun osat: Tiivistelmä Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän, Saksan, Iso-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Toim. Lars Wester- lund Ensimmäinen maailmansota vaikutti ulkomailla olevien ja merillä kulkevien suomalaisten olo- suhteisiin.
    [Show full text]
  • Lehto Martti V__Itoskirja Netti.Pdf (4.747Mt)
    Lehto INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSENNÄKÖKULMASTA ULKOMAISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN JA INSTITUUTIOIDEN KANSALLISTEN ILMASOTATEORIAN, EVOLUUTIO JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ILMAVOIMIEN SUOMEN SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Julkaisusarja 1: N:o 8 Martti Lehto Maanpuolustuskorkeakoulu Puh. +358 299 530 411 ISBN: 978-951-25-2358-0 Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos www.mpkk.ff ISNN: 1798-0399 Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos 00860 Helsinki Department of Leadership Suomi Finland and Military Pedagogy Julkaisusarja 1 - N:o 8 1 JULKAISUSARJA 1 - SERIES 1 N:o 8 SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Martti Lehto Akateeminen väitöskirja, joka Maapuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun auditoriossa Yrjö-Maunu lauantaina elokuun 18. päivänä 2012 klo 12.00. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU - NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos - Department of Leadership and Military Pedagogy 2 Työn ohjaaja: professori Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu Esitarkastajat: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto tutkijatohtori Mirva Peltoniemi, Aalto-yliopisto Vastaväittäjät: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto professori Pasi Kesseli, Maanpuolustuskorkeakoulu
    [Show full text]
  • Dissertationes Historiae Universitatis Tartuensis 16
    DISSERTATIONES HISTORIAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 16 DISSERTATIONES HISTORIAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 16 MATI KRÖÖNSTRÖM Eesti sõjaväe juhtivkoosseis Vabadussõjas 1918–1920 TARTU ÜLIKOOLI KIRJASTUS Tartu Ülikooli ajaloo- ja arheoloogia instituut, Tartu, Eesti Kaitsmisele lubatud TÜ filosoofiateaduskonna ajaloo- ja arheoloogia instituudi nõukogu otsusega 16. detsembril 2008. a Juhendaja: dots. Tõnu Tannberg Oponendid: prof. Toivo Raun (Indiana Ülikool) vanemteadur Toomas Karjahärm (Tallinna Ülikool) Doktoritöö kaitsmine toimub 30. jaanuaril 2009. a. kell 15.15 Tartu Ülikooli nõukogu saalis Tartus, Ülikooli 18 ISSN 1406–443X ISBN 978–9949–19–036–2 (trükis) ISBN 978–9949–19–037–9 (PDF) Autoriõigus Mati Kröönström, 2008 Tartu Ülikooli Kirjastus www.tyk.ee Tellimus nr. 550 SISUKORD SISSEJUHATUS ............................................................................................ 8 Probleemiasetus ja töö eesmärgid .................................................................. 8 Töö ülesehitus................................................................................................. 11 Historiograafia ................................................................................................ 13 Allikad ............................................................................................................ 21 1. PEATÜKK. EESTI RELVAJÕUDUDE ORGANISEERIMINE 1918 ........................................................................................................... 23 Eesti relvajõudude organiseerimise katsed Saksa
    [Show full text]
  • Ladattavissa Myös Verkosta Osoitteesta
    ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 2 Journal of Military History 38 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 Helsinki 2018 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Tapio Koskimies, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2018 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 5 Vuoden 1918 sota – hävisikö tutkimus nimikiistelylle Suomessa vuonna 1918 käydyn sodan luonteesta on tänä vuonna kes - kus teltu 100-vuotismuiston kannustamina. Nimityksillä on oi keu tuk - sensa ja vain yhden termin käyttäminen lohkaisee aina osan totuudesta. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana on Neuvostoliiton arkistojen avau dut tua varmistunut, että Venäjä kävi vuonna 1918 sotaa Suomea – sen kan san valtaisesti valittua eduskuntaa ja hallitusta – vastaan. Sota oli siis vapaussotaa itsenäisyyden puolesta, ja se alkoi kansannousulla ve nä - läisten joukkojen saa mi seksi pois maasta, »talonpojat venäläisiä
    [Show full text]
  • Tuleva Sota Verkkoversio.Pdf (12.03Mt)
    Marraskuussa vuonna 2014 Maanpuolustuskor- keakoulun Sotataidon laitoksen professorit Mika Hyytiäinen, Jari Rantapelkonen ja Vesa Tynkkynen kävivät keskuste- lun tulevan sodan ennustamisen vaikeudesta tai mahdottomuudesta. Samalla todettiin, että teemaan liittyviä tutkimuk- sia tai kirjallisuutta yleensäkin on kovin niukasti. Lukijalla on nyt kädessään kolmen tutkimuksen sarjan ensimmäi- Ennustamisen sietämätön vaikeus nen osa, joka paneutuu 1900-lukuun otsikolla TULEVA SOTA, ennustamisen sietämätön vai- keus. Sarjan muut osat käsittelevät nykyaikaa ja tulevaisuutta, ja ne Ennustamisen ilmestyvät vuonna 2018. sietämätön Kirjoittajiksi on valikoitunut joukko sotahistorian tutkimuk- vaikeus sen ammattilaisia. Kullakin kirjoittajalla on ollut vapaus valita omaan artikkeliinsa haluamansa. Teksti haastaa lukijaa älylliseen pohdintaan tulevaisuuden ennus- tamisen arvaamattomuudesta tai arvioinnin tarpeellisuudesta ja osuvuudesta. ISBN 978-951-37-7272-7 KL 04 Ennustamisen sietämätön vaikeus VESA TYNKKYNEN (TOIM.) MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU EDITA • HELSINKI Kuvat: Alamy Stock Photo s. 18, 90, 118, 222, 252, 274 U.S. Navy s. 62, SA-Kuva s. 148 The Archives Branch, Marine Corps History Division s. 174 United States government work. Public domain in U.S. © Henri Bureau. s. 198 Kustantaja: Edita Publishing Oy © tekijät, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Edita Publishing Oy Ulkoasu ja taitto: Petteri Kivekäs Kustannustoimittaja: Arja Olin/Edita Publishing Oy Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 17 ISBN 978-951-25-2972-8 (pdf) ISBN 978-951-37-7272-7 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2017 LUKIJALLE Marraskuussa 2014 professorit Vesa Tynkkynen, Mika Hyytiäinen ja Jari Rantapelkonen Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta kävivät keskustelun tulevan sodan ennustamisen vaikeudesta tai mahdottomuu- desta. Asevoimien kehittäminen hakee ja on aina hakenut perusteitaan mahdollisen tulevan sodan kuvasta ja toisaalta menneistä sodista. Käydyssä keskustelussa todettiin, että teemaan liittyvää tutkimusta on kovin vähän.
    [Show full text]
  • Tämän Teoksen Sähköisen Version on Julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -Lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. : Mikko Uola "SUOMI SITOUTUU HAJOTTAMAAN..." : Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 : välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA 2 0 5 Mikko Uola "Suomi sitoutuu haj ottamaan..." Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella Suomen Historiallinen Seura . Helsinki 1999 Tutkimustyötä ovat taloudellisesti tukeneet mm. lakkautettujen järjestöjen "perilliset" Kaatunei- den Muistosäätiö, Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Varsinais- Suomen Maakuntasäätiö. Kiitän näitä yhtei8öjä, sillä niiden tuki on ollut edellytys tämän tutkiel- man syntymiselle. Kansikuva: Lakkautettujen järjestöjen symboleita vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Suojeluskuntajärjestö, Lotta Svärd, Isänmaallinen Kansanliike, Akateeminen Karjala-Seura, SS-Aseveljet, Rintamamiesliitto. © Mikko Uola 1999 ISSN 0073-2559 ISBN 951-710-119-8 Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy 1999 Romanian ja Suomen aselepoehdot kantavat luonnollisesti Neuvostoliiton tahdon leimaa, ja minun on kiinnitettävä tässä huomiota siihen pidättyvyyteen,
    [Show full text]
  • Tuna 60.Indb
    SISUKORD 3/2013 Sisukord ESSEE Toomas Hiio: Millist ajalugu meil üldse tarvis on? 2 KÄSITLUSED Mait Kõiv: Kaosest sünnib kord: ajaloolisest mälust muistses Spartas 8 Mati Laur: „Gute Policey” Katariina-aegsel Liivimaal 28 Reigo Rosenthal: Eesti Vabariigi juhtkonna välispoliitiline ja sõjaline strateegia Vabadussõjas (1918–1920) 35 Peeter Kaasik: Nõukogude sõjaväelaste sooritatud kriminaalkuritegudest Eestis aastatel 1944–1946 50 Atko Remmel: Nõukogude religioonipoliitika Eesti NSV-s inimõiguste ja sõnavabaduse aspektist vaadelduna 65 Eli Pilve: Nõukogude noore kasvatamisest paberil ja päriselt. Ideoloogiline ajupesu Eesti NSV kooli(tunni)s 1953–1991 82 DOKUMENT JA KOMMENTAAR Mihhail Hodjakov: Välismaalastest sõjavangid Kreenholmi puuvillaladudes. 1945. aasta 101 Valdur Ohmann: Metsavend Osvald Raadiku ja poksimeister Anton Raadiku ema Mari agentuurtöötlus küüdituspaigas Siberis 109 Valdur Ohmann: Eesti hipiliikumine komsomoli fookuses 118 Eesti Filmiarhiiv: Tarmo Meristu (1913–1945). Kinomees ja vabadusvõitleja 120 KULTUURILOOLISEST ARHIIVIST Piret Noorhani: Kunstirahva uus algus. Paul Olaki kirjad Hanno Kompusele põgenikelaagri ajast 127 ARVUSTUSED Enn Tarvel: Hollandikeelne Eesti ajalugu 136 Kaja Haukanõmm: Mõningaid mõtteid Jüri Andi raamatust 138 Toomas Hiio: Olavi Paavolaise Teine maailmasõda 140 Enn Küng: Keeled Rootsi suurriigis 17. sajandil 148 VARIA Kaarel Vanamölder: Enn Küng 50. Kiriusutelu 151 Aivar Jürgenson Anneli Randla Tiit Rosenberg: Ajalookirjanduse aastapreemia läks Anti Selarti koostatud teosele „Eesti ajalugu II. Eesti keskaeg” 154 Summary 156 Tuna 3/2013 1 E S S E E Millist ajalugu meil üldse tarvis on? Toomas Hiio Sellest kõigest on varem korduvalt kirjutatud ja kirjutatakse ka edaspidi. I Pärast Andres Kasekampi „Balti riikide ajaloo”1 ilmumist 2011. aastal sattusin kuulama üht pärastlõunast Vikerraadio saadet, kus raamat jutuks võeti. Saatejuht lubas ka raadio- kuulajail otse-eetris oma arvamust avaldada.
    [Show full text]
  • Scanned by Scan2net
    I i?.C£\ C V } V O f European University Institute Department of History and Civilisation \ (» THE DEMAND FOR EXTERNAL SECURITY BY DOMESTIC CHOICES: Military Spending as an Impure Public Good among Eleven European States, 1920— 1938 Jari Eloranta Thesis submitted for assessment with a view to obtaining the degree of Doctor of the European University Institute Florence, June 2002 «Kfouuuuuuoucpimui i j European University Institute 3 0001 0041 9847 1 European University Institute Department of History and Civilisation THE DEMAND FOR EXTERNAL SECURITY BY DOMESTIC CHOICES: Military Spending as an Impure Public Good among Eleven European States, 1920—1938 Jari Eloranta Thesis submitted for assessment with a view to obtaining the degree of Doctor of the European University Institute Examining Jury: Professor Mark Harrison, University of Warwick (external supervisor) Professor Riitta Hjerppe, University of Helsinki Professor Alan Milward, European University Institute Professor Jaime Reis, University of Lisbon (supervisor) The CD-ROM disc accompanying this work is kept at the Issue Desk at the Florence, June 2002 shelfmark THESES ELO Please ask the duty staff to make it available for consultation 3 1 o . 5 < L European University Institute Department of History and Civilisation Villa Schifanoia Via Boccaccio 121 50133 Florence, Italy © 2002 Jari Eloranta. All rights reserved. CONTENTS: PREFACE 1. INTRODUCTION 1 1.1. Aims o f the Study 1 1.2. Research Traditions and Military Spending Analysis 3 1.3. Data Problems and Solutions 10 1.4. Key Research Questions in the Thesis 28 2. MILITARY SPENDING AS AN IMPURE PUBLIC GOOD: Combining Macro­ level Influences with Micro-level Analysis of Domestic Political Markets 31 2.1.
    [Show full text]
  • Reserviupseerit Vapaussodan Armeijassa 1918
    Jukka I. Mattila RESERVIUPSEERIT VAPAUSSODAN ARMEIJASSA 1918 Vapaussodan armeijassa varsinainen koulutettu upseerikunta oli määrältään vähäinen. Päällystötehtäviin jouduttiin nimittämään henkilöitä, joilta puuttui sotilaskoulutus. Tarpeellinen ranki- ja hierarkiastruktuuri puuttui ja joukkojen järjestelyä jouduttiin tekemään hyödyntäen sitä johtajakaartia, joka oli käy- tössä. Ylipäällikkö Mannerheimin luopuminen värvätyistä joukoista armeijan perustana ja siirtyminen asevelvollisuuteen kasvatti myös upseeriston tarvetta. Nämä tekijät vaikuttivat huhtikuussa 1918 suomalaisen reserviupseeriuden syntymiseen. Suomalainen reserviupseerius syntyi rintamalla, kun suojelus- kuntajoukkojen päälliköille annettiin reserviupseerin arvo. Valkoisen armeijan upseeriston muodostuminen Itsenäisyysjulistuksen jälkeen Suomen hallitus oli huolissaan järjestyksen säily- misestä maassa ja Svinhufvud valtuutti suullisesti 16.1.1918 kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheimin muodostamaan Pohjois-Suomeen hallituksen joukot ja toimimaan niiden päällikkönä. Mannerheim siirtyi eräiden upseereiden kanssa Vaasaan, jossa hän aloitti järjestyksenpitoon tarvittavien esikunnan ja joukkojen muodostamisen. Mannerheimin tehtävänä oli välittömästi luoda sotilasorganisaatio, joka kykenisi puolustautumaan valtakunnan sisäisiä le- vottomuuksia vastaan ja tarvittaessa käymään sotaa. Kenraalimajuri Paul von Gerich oli talven 1917–18 aikana järjestänyt Pohjan- maan suojeluskunnat ja luonut niille yhtenäisen johdon. Vimpelissä ja Vöyrissä oli järjestetty päällystökoulutusta. Pohjanmaalla
    [Show full text]
  • Historisk Tidskrift För Finland 4 • 2007 Årg 92 €
    Historisk Tidskrift för Finland 4 • 2007 årg 92 Historisk Tidskrift Innehåll Annie Mattsson: Kvinnliga tidsfördriv och manliga mätresser. Kön och sexualitet i smädandet av Gustaf III ..................................................................................................................................... 453 HistoriskTidskrift Marina Vituhnovskaja-Kauppala: Oscar Enckell i Rysslands militära underrättelseverksamhet ......... 477 Översikter och meddelanden FÖR FINLAND 4 • 2007 Göran Anderberg: Till frågan om hertig Carls och Gustaf Adolf Reuterholms delaktighet i mord- HTF planerna på Gustaf III .................................................................................................................. 493 Granskningar Lars Boje Mortensen (ed.), The Making of Christian Myths in the Periphery of Latin Christendom (c. 1000–1300). Av Tuomas M. S. Lehtonen. ............................................................................... 502 Maud Wedin, Den skogsfinska kolonisationen i Norrland. Av Kari Tarkiainen. ................................ 509 Björn Asker, Hur riket styrdes. Förvaltning, politik och arkiv 1520–1920. Av Petri Karonen. .......... 515 Genealogiska Samfundets i Finland Årsskrift 47. Av Eljas Orrman. .................................................. 518 Mirkka Lappalainen: Suku – Valta – Suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa; Släkten – Makten – Staten. Creutzarna i Sverige och Finland under 1600-talet. Av Henrik Knif 522 Mikko Huhtamies, Knektar och bönder. Knektersättare vid utskrivningarna
    [Show full text]
  • Eesti Sõjaajaloo Aastaraamat Estonian Yearbook of Military History
    5 (11) 2015 Eesti sõjaajaloo aastaraamat ESTONIAN YEARBOOK OF MILITARY HISTORY I MAAILMASÕDA IDA-EUROOPAs – TEISTSUGUNE KOGEMUS, TEISTSUGUSED MÄLESTUSED Great War in Eastern Europe – Different Experience, Different Memories Eesti Sõjamuuseum Tallinna Ülikooli Kirjastus Viimsi–tallinn 2015 Eesti sõjaajaloo aastaraamat 5 (11) 2015 I maailmasõda Ida-Euroopas – teistsugune kogemus, teistsugused mälestused Estonian Yearbook of Military History 5 (11) 2015 Great War in Eastern Europe – Diferent Experience, Diferent Memories Eesti sõjaajaloo aastaraamatu eelkäija on Eesti Sõjamuuseumi – Kindral Laidoneri Muuseumi aastaraamat (ilmus 2001–2007, ISSN 1406-7625) Kolleegium: dr Karsten Brüggemann, dr Ago Pajur, dr Oula Silvennoinen, dr Seppo Zetterberg, dr Tõnu Tannberg Eesti sõjaajaloo aastaraamatu artiklid on eelretsenseeritud Kaanel: I maailmasõja ajal vangilangenud Austria ohvitser vaguni aknal. Aleksander Funki (1884–1940) foto (EFA.231.0-58375). Tartust pärit Aleksander Funk teenis I maailmasõjas keisrinna Aleksandra Fjodorovna Tsarskoje Selo väli-sanitarrongi nr 143 fotograaina. Peatoimetaja: Toomas Hiio Toimetaja: Sandra Niinepuu Tõlked inglise ja saksa keelest: Sandra Niinepuu ja Toomas Hiio Resümeede tõlge: Alias Tõlkeagentuur OÜ Keeletoimetaja: Kristel Ress (Päevakera tekstibüroo) Autoriõigus: Eesti Sõjamuuseum – Kindral Laidoneri Muuseum, Tallinna Ülikooli Kirjastus ja autorid, 2015 ISSN 2228-0669 Eesti Sõjamuuseum – Kindral Laidoneri Muuseum Mõisa tee 1 74001 Viimsi, Harjumaa www.esm.ee Tallinna Ülikooli Kirjastus Narva mnt 25 10120
    [Show full text]