230 Vuotta Kadettiupseereita 1

230 vuotta kadettiupseereita 1

Tähän kolmen kadetin kuva (piirros)

230 vuotta kadettiupseereita Haminan kadetit suomalaisessa yhteiskunnassa

Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009

Marko Laaksonen (toim.)

Kadettikunta ry Haminan kaupunki Reserviupseerikoulu Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulu Hamina-Vehkalahden seurakunta 2010 2 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009

Kansikuva: 95.kadettikurssi, Haminan sankarihautausmaa, Johannek- sen kirkko c Kadettikunta ry, Haminan kaupunki, Reserviupseerikoulu, Maan- puolustuskorkeakoulun Kadettikoulu, Hamina-Vehkalahden seurakunta ja kirjoittajat Taitto: Sabina Krogars, Kadettikunta ry Kuvatoimitus: Liisa Knudsen

Haminan Kadettikoulun perinnetyöryhmä:

ISBN

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2010 230 vuotta kadettiupseereita 3

Sisällys 4 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 “Suomalainen upseerikoulutus 230 vuotta - Haminan kadetit suomalaisessa yhteiskunnassa” Juha Tammikivi

Kaaderiviikonloppu Haminassa paikallis- ja maakuntalehdistön edustajille. Ha- minan kaupungin va sivistystoimenjohtaja Eeva 1.-2.8.2009 ja juhlaseminaari Päiviö kertoi Haminan kaupungin järjestämästä Reserviupseerikoulun museonäyttelystä ja iltapäivällä toteutettavasta maneesissa 2.8.2009 opastetusta kaupunkikierroksesta. Reserviup- seerikoulun edustaja everstiluutnantti Heikki Suomalaisen kadettiupseerikoulutuksen Hokkanen esitteli yleisölle avoimet tapahtumat. 230-vuotisjuhlavuosi huipentui 1.-2.8.2009 Kadettikunnan puheenjohtaja prikaatikenraali Haminassa järjestettyyn kadettiupseerien juh- Juha-Pekka Liikola korosti Kadettikunnan ole- laviikonloppuun, jossa Kadettikoulu ja 94.ka- van kadettiupseerien aatteellinen veljesjärjestö, dettikurssin sekä 77.merikadettikurssin kadetit jonka keskeisiä tehtäviä ovat kadettiperinteen olivat tyylikkäästi edustettuina. Ehdottomia siirtäminen uusille kadettisukupolville, osallis- vetonauloja ja runsaslukuista yleisöä kiinnosta- tuminen yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun neita tapahtumia olivat Keisarillisen Haminan ja arvokeskustelun ylläpitäminen upseeriston Kadettikoulun priimustaulujen muistolaatan keskuudessa, turvallisuuspoliittisen tietämyk- paljastustilaisuus, Haminan kaupungimuseon sen ja turvallisuuden edistäminen mm. tuot- näyttely, opastettu tutustuminen Haminan his- tamalla korkeatasoista turvallisuuspolitiikan toriaan, Kaaderilaulajien ja Savon Sotilassoit- opetusmateriaalia kansalaisten ja koululaisten tokunnan puistokonsertti, Haminan kaupungin käytettäväksi. Puheenjohtaja totesi juhlatapah- vastaanotto Raatihuoneella, Kaaderipäivälli- tuman sopivan erinomaisesti Haminaan, koska nen upseerikerholla, kunnianosoitukset Kaatu- Kadettikunta ja Kadettikoulu ammentavat osan neitten upseerien muistomerkillä ja Haminan perinteistään Keisarillisesta Suomen (Hami- sankarihaudalla, juhlajumalanpalvelus Marian nan) Kadettikoulusta. Kadettikunnan perusti kirkossa sekä juhlaviikonlopun päättänyt juh- itsenäistyneen Suomen ensimmäinen kadetti- laseminaari ”Haminan kadetit suomalaisessa kurssi vuonna 1921 ja nykyinen Kadettikunta yhteiskunnassa”. muodostuu 5000 jäsenestä aina kadetista ken- Juhlatilaisuudet alkoivat lauantaina 1.8. raaliin. Toiminta tapahtuu 22 alueellisessa pii- klo 10.00 pidetyllä tiedotustilaisuudella, jossa rijärjestössä ja Maanpuolustuskorkeakoulussa Kadettikunnan puheenjohtaja prikaatikenraali toimivassa Kadettitoverikunnassa. Juha-Pekka Liikola, Kadettikunnan pääsihteeri Suomalainen kadettikoulutus alkoi Hami- eversti Juha Tammikivi, Kadettikoulun johtaja nassa 5.3.1821, vaikkakin Haminan Kadetti- eversti Timo Pöysti, Etelä-Kymen kadettipiirin koulu katsoi aina perustamisvuotensa olleen puheenjohtaja komentajakapteeni Jussi Suoma- 1812, kun Savon Haapaniemeen sijoitettu To- lainen yhdessä Haminan kaupungin edustajan pografikoulu aloitti toimintansa. Ja Topografi- va. sivistystoimenjohtaja Eeva Päiviön ja Re- koulu puolestaan näki taustallaan sotakoulun, serviupseerikoulun edustajan everstiluutnantti joka oli perustettu Savoon vuonna 1779, kauan Heikki Hokkasen kanssa esittelivät Kadettikun- ennen Suomen vuonna 1809 tapahtunutta ir- nan tarkoitusta ja juhlaviikonlopun tapahtumia rottamista Ruotsista ja sen liittämistä Venäjän 230 vuotta kadettiupseereita 5 keisarikuntaan. Keisarillinen Suomen Kadet- sen puheenjohtaja Tapio Lepistö. Lauantain tikoulu oli Aleksanterin Yliopiston (Helsingin kruunasi Haminan upseerikerholla järjestetty yliopisto) jälkeen toiseksi korkein sivistyslaitos Kaaderipäivällinen, johon osallistuivat kaaderit maassamme. Kadettikoulu kasvatti korkeata- daameineen ja kutsuvieraat. Kaaderipäivälli- soisen upseeriston lisäksi Suomelle ammattitai- sen aikana Haminan kadetti Tuomas Niemelä toisia virkamiehiä. Haminan kadetit menestyi- (94.k) kertoi kadetin elämästä ja opiskelusta vät erinomaisesti upseerinurallaan Suomen ja Keisarillisessa Haminan Kadettikoulussa. Illan Venäjän armeijoissa sekä toimivat vielä viime huipentumana kadettikursseista kootut ryhmät sodissamme eräissä puolustusvoimien tärkeim- esittivät vuorollaan perinteisen Juuhan Villen missä avaintehtävissä. Useat siviilielämän pal- enemmän tai vähemmän nuotin vierestä. Juu- velukseen suuntautuneet Haminan kadetit me- han Villeä on laulettu ensimmäisestä kadet- nestyivät erinomaisesti valtionhallinnossa sekä tikurssista lähtien ja perinne jatkuu edelleen. talous-, kulttuuri- ja siviilielämän palvelukses- Vanhimpia kadettikursseja edustaneet kaaderit sa kohoten mm. ministereiksi, maaherroiksi ja lauloivat Juuhan Villen tilaisuuden ikikaaderin pääjohtajiksi. kenraalimajuri Mauri Mäkelän (27.k) johdolla. Tunne kadettiveljeydestä oli korkealla lämpi- Haminan Kadettikoulun priimustaulujen mänä elokuun iltana. Myös upseerikerhon tas- muistolaatan paljastustilaisuus aloitettiin juh- silattialla oli vilkasta, kun paikallinen tanssiyh- lallisesti Haminan upseerikerholla Haminan tye ”Vanhat maestrot” viihdyttivät juhlaväkeä. Kadettikoulun aikaisen signaalitorven signaa- lin tahdittamana. Kadettikoulun johtaja eversti Sunnuntain juhlaohjelma aloitettiin klo Timo Pöysti osoitti kiitoksensa Reserviupseeri- 09.30 Etelä-Kymen kadettipiirin puheenjoh- koululle ja Haminan kaupungille messinkisten tajan komentajakapteeni Jussi Suomalaisen muistolaattojen aikaansaamisesta. Hän totesi komennossa kunnianosoituksella Kaatuneitten puheessaan mm., että Haminan Kadettikoulun upseerien muistomerkillä Reserviupseerikou- marmoristen priimustaulujen perinne jatkuu lun kentällä. Tilaisuus keräsi paikalle runsaan edelleen nykyisessä Maanpuolustuskorkea- juhlaväen hieman sateisesta aamusta huoli- koulussa, jossa taulut ovat sijoitettuna korkea- matta. Kunniavartiot, Kadettikoulun, Kadetti- koulun päärakennuksen aulaan. kunnan, Reserviupseerikoulun ja Suomen liput sekä Savon Sotilassoittokunta tekivät hetkestä Muistolaattojen paljastustilaisuuden jälkeen ikimuistettavan. Komean kadettiupseeririvistön juhlaväki tutustui Haminan kaupunginmuseon kulmamiehenä oli Kadettikunnan kunniajäsen näyttelyyn, johon oli järjestetty erillinen Ha- ja juhlatilaisuuden ikikaaderi kenraaliluutnant- minan Kadettikoulun historiaa esittelevä näyt- ti Erkki Setälä kadettikurssilta 22. Seppeleen telyosasto. Haminan historiaan tutustuminen laskivat Kadettikunnan puheenjohtaja pri- jatkui Haminan kaupungin oppaiden johdolla kaatikenraali Juha-Pekka Liikola, Reserviup- ja keäsisen lämmin historiakierros päättyi kau- seerikoulun johtaja eversti Heikki Bergqvist, pungin puistoon. Puistotalon terassilla esiin- Kadettikoulun johtaja eversti Timo Pöysti ja tyivät Kaaderilaulajat vahvistettuna kadeteil- Haminan kaupungin hallituksen puheenjohtaja la laulunjohtaja Matti Orlamon johdolla sekä Tapio Lepistö. Muistopuheen piti Kadettikou- Savon Sotilassoittokunta kapellimestari Ilpo lun johtaja eversti Timo Pöysti. Luukkosen johdolla. Runsaslukuista yleisöä sykähdytti, kun kuoro ja soittokunta esittivät Kunnianosoituksen jälkeen alkoi juhlajuma- yhdessä Ateenalaisten laulun. Puistokonsertin lanpalvelus Hamina-Vehkalahden seurakunnan jälkeen oli Haminan kaupungin vastaanotto Marian kirkossa klo 10. Kirkko on Kymen- historiallisella Haminan Raatihuoneella, jossa laakson vanhin rakennus. Tunnelma tiivistyi isäntinä toimivat kaupunginvaltuuston puheen- kadettien ristikulkueen saapuessa kirkkoon johtaja Kalervo Tulokas ja kaupungin hallituk- Savon Sotilassoittokunnan tahdittamana. Li- 6 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 turgina toimi seurakunnan rovasti Juha Parja- joka esitelmöi Haminan kadeteista itsenäisen nen ja pysähdyttävän sekä ajatuksia herättävän Suomen palveluksessa. Hän toi esitelmässään saarnan piti Maanpuolustuskorkeakoulun soti- esille mm jääkäreiden ja Haminan kadettien laspastori Janne Aalto. Kadetit toimivat juma- väliset suhteet, mitkä eivät olleet aina parhaat lanpalveluksessa avustajina ja keräsivät mm. mahdolliset. Jääkärit pitivät Haminan kadetteja kolehdin Suomen Raamattuopiston säätiölle. perääntymiskoulutuksen saaneina ja kutsuivat Savon sotilassoittokunnan lisäksi Kaaderilau- heitä jopa ruotsalaisryssiksi. Näiden ryhmien lajat vahvennettuna kadettikuorolaisilla tar- valtataistelu jatkui vielä 40-luvulla. Viidentenä josivat unohtumattoman musiikkielämyksen. esitelmöitsijänä oli everstiluutnantti, Dir. cant. Jumalanpalveluksen jälkeen juhlaväki siirtyi Matti Orlamo, jonka aiheena oli Haminan ka- kunnianosoitukseen Haminan sankarihaudalle. detit Suomen musiikkielämässä. Juhlaseminaa- Seppeleen laskivat Kadettikunnan puheenjoh- ri päättyi seminaarin puheenjohtajan kenraali- taja, Kadettikoulun johtaja ja Haminan kaupun- majuri Hannu Särkiön kiitossanoihin. Lopuksi gin valtuuston puheenjohtaja Kalervo Tulokas, juhlayleisö lauloi yhdessä Maamme laulun. joka piti myös muistopuheen ensimmäisten ve- sipisaroiden pudotessa. Juhlallisen tilaisuuden Constantem Decorat Honor – Kunnia kestä- päättyessä ja juhlavieraiden siirtyessä lounaalle vän palkka! alkoi kesäinen rankkasade, mikä ei kuitenkaan Kadettikunnan pääsihteeri lannistanut juhlamieltä. Eversti Juha Tammikivi Juhlatilaisuudet huipentuivat sunnuntaina klo 14 alkaneeseen juhlaseminaariin ”Suoma- lainen upseerikoulutus 230 vuotta – Haminan kadetit suomalaisessa yhteiskunnassa”. Puolus- tusministeri Jyri Häkämies esitti valtiovallan tervehdyksen, jonka jälkeen professori Max Engman esitelmöi Haminan kadeteista autonomisen Suomen vaikuttajina. Hän korosti, että Haminan Kadettikoulu oli osa suurempaa kuviota Venäjän strategissa. Hänen mukaansa Haminan kadetit toivat Suomeen kosmopolitii- kan. Toisena puhujana oli arkistoneuvos Veli- Matti Syrjö, joka esitelmöi Haminan kadeteista sortovuosien puristuksessa. Hänen mukaansa Haminan kadetit olivat vaikeassa tilanteessa, koska heiltä edellytettiin uskollisuutta Venä- jän hallitsijalle ja samanaikaisesti kansalaiset odottivat heiltä kasvavaa runebergiläistä isän- maallisuutta. Kadetit olivat ikään kuin suomalais-venäläisen suhteen mittari. Kolmantena puhujana oli emeritusprofessori Jussi T. Lap- palainen, joka käsitteli esitelmässään Haminan kadetteja Suomen vapaustaistelussa. Hän totesi mm, että Haminan kadetteja oli avaintehtä- vissä valkoisten joukkojen esikunnissa, heitä palkittiin arvokkailla kunniamerkeillä ja he saavuttivat korkeita sotilasarvoja. Neljäntenä esitelmöitsijänä oli professori Ohto Manninen, 230 vuotta kadettiupseereita 7 8 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 230 vuotta kadettiupseereita 9 10 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 230 vuotta kadettiupseereita 11 12 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009

Valtioneuvoston tervehdys Jyri Häkämies

uosi 2009 oli Suomen valtiollisen historian näkökulmasta merkittävä juh- Vlavuosi. Tällöin tuli kuluneeksi kak- sisataa vuotta siitä kun käytiin Suomen sota, Porvoon valtiopäivät kokoontuivat, perustettiin oma keskushallinto ja solmittiin Haminan rauha. Näiden kaikkien tapahtumien summana syntyi autonominen Suomi. Keisarin joulukuussa 1808 vahvistama suunnitelma määritti Suomen erillisaseman Venäjän autonomisena osana. Suunnitelman mukaisesti elokuussa 1809 hyväksyttiin hallitus-konseljin ohjesääntö. Hallituskonselji, joka myöhemmin nimettiin keisarilliseksi Suomen senaatiksi, on nykyisen hallintorakenteemme peruskivi. Itse- näistymisen jälkeen senaatti vain jatkoi toimin- taansa uusin nimikkein sisältäen sellaisenaan kaikki nykyiset toimijat pääministeristä oikeus- kansleriin ja valtioneuvostosta ministeriöihin. Vuonna 2009 tuli myös kuluneeksi 230 vuotta siitä, kun Suomessa käynnistettiin upseerien kouluttaminen. Haapaniemen kadetti- ja kenttämittauskoulujen opetussisältö vastasi me valtiolliseen kehitykseen autonomian ajasta hyvin ajan vaatimuksia ja koulun oppilaiden aina itsenäisyyden alkuvuosiin saakka. myöhemmät urat niin Ruotsin kuin Venäjän- kin palveluksessa todistavat koulun korkeas- Kehitys kehittyy, vanhaa kulunutta sanon- ta tasosta. Kuitenkin vasta koulun siirryttyä taa lainatakseni. Upseerikoulutus on kehittynyt Haapaniemestä Haminaan voidaan puhua sen 230 vuodessa valtavasti muun yhteiskunnan kasvattien huomattavasta panoksesta maam- mukana. Kun Haapaniemen kadeteilta edelly- me kohtaloihin. Itsenäisyytemme alkuaikoina tettiin neljän peruslaskutavan hallintaa ja ka- Haminan kadettien ja kadettikoulun merkitys- tekismuksen tuntemusta oli Haminan kadetti tä haluttiin vähätellä niin kieli- kuin venäläis- yleiseltä luokalta valmistuessaan jo oikeutettu vastaisinkin perustein. Onneksi aika on tehnyt yliopisto-opiskeluun ilman pääsykokeita. Ny- tehtävänsä ja mahdollistanut myös Haminan kypäivän valmistuvat upseerit saavatkin jo val- kadettien ja kadettikoulun kiihkottoman ja tie- mistumisensa merkiksi upseerin viran lisäksi teellisesti kestävän tarkastelun. Tämän ansiosta akateemisen oppiarvon. voimme tänään kuulla ansioituneiden alustajien esityksiä Haminan kadettien osuudesta maam- Ajassa eläminen ja kehitykseen mukautumi- nen ovatkin pienen maan menestymisen edelly- 230 vuotta kadettiupseereita 13 tys. Kesäkuussa 2009 hyväksytty Valtioneuvos- Haminan kadeteille rakennettu sotakoulu on ton ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko paras paikka nykyiselle reservi-upseerikoulul- edellyttää muun muassa asevelvollisuuden tu- lemme. Koulun peruskorjauksen aikaistami- levaisuuden arviointia. Lisäksi selonteko jättää nen varmistaa arvorakennusten säilymisen ja Suomen sotilaallisen liittoutumisen avoimeksi ankkuroi RUK:n entistä tiiviimmin Haminaan. mahdollisuudeksi. Vaikka olenkin vakuuttunut Tämä perinteikäs opinahjo on tuottanut nyky- siitä, että nykyinen asevelvollisuusjärjestel- roolissaan kansakunnallemme ainutlaatuisen mämme ja suhteemme sotilasliittoihin toimivat johtajapotentiaalin. Vaikka Haminan kadetti- nyt parhaiten, olisi vastuutonta lyödä lukkoon koulu ei saavuttanutkaan numeroissa RUK:n sellaisia päätöksiä, jotka vievät liikkumavaran oppilasmääriä, tuotti se Suomelle vähintään tulevaisuuden päättäjiltä. Vaikka selonteko oh- yhtä merkittävän kaaderin hallinnon, tieteen, jaakin puolustus-järjestelmämme kehitystä pit- taiteen ja sotaväen johtoon. Ministerivaltiosih- källe tulevaisuuteen, tulisi sen kuitenkin myös teerin, kuvernöörien ja senaattorien lisäksi pel- vastata ajantasaisesti muuttuviin tilanteisiin. kästään itsenäisen Suomen sotaväessä palveli 1 Herää ajatus, voitaisiinko luoda jokin neljän marsalkka, 28 kenraalia ja 36 Haminan kadet- vuoden välein tehtävää selontekoa paremmin tikoulun käynyttä everstiä. Kaikkiaan kenraalin ajassa elävä turvallisuuspoliittinen arviointi. arvoon nousi 181 koulusta valmistuneista 960 Kuten upseerikoulutuskin on kehittynyt muut- kadetista. Siksi on enemmän kuin paikallaan tuvassa maailmassa, tulisi myös turvallisuus- tunnustaa Haminan kadettikoulun kasvattien politiikkamme arviointia kehittää ajan mukai- merkitys maamme historialle. sesti. Ajan muutoksesta kertoo myös se, että Suo- mea puolustetaan nykyään myös ulkomailla. Jyri Häkämies Vaativammaksi muuttunut kriisinhallinta ja Puolustusministeri sen onnistumisen suora vaikutus Suomen tur- vallisuuteen edellyttää kaaderiupseerien entistä suurempaa osallistumista ulkomaantehtäviin. Tästä johtuen nykypäivän upseeri – aivan kuten Haminasta valmistuneet edeltäjänsä – joutuu mitä todennäköisimmin jossain uransa vaiheessa palvelemaan ulkomailla kriisinhallintatehtä- vissä. 14 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009

Tervetulotoivotus Juha-Pekka Liikola

Arvoisat sotiemme veteraanit, herra Puolus- tusministeri, hyvä seminaariyleisö! Noin kolme vuotta sitten Kadettikunta teki päätöksen ryhtyä toimenpiteisiin tämän viikonlopun järjestämiseksi. Tosin tuohon aikaan ei vielä tiedetty mitä kaikkea tulee tapahtu- maan, mutta oli selvää, että jotain erityistä oli järjestettävä tämän merkkivuoden kunniaksi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 230 vuotta suomalaisen upseerikoulutuksen aloittamisesta, 200 vuotta Haminan rauhan solmimisesta, 190 vuotta päätöksestä sijoittaa Suomen Keisarilli- nen Kadettikoulu Haminaan ja 90 vuotta itse- näisen Suomen Kadettikoulun toiminnan aloittamisesta Helsingin Arkadiassa. Heti valmisteluiden alussa oli selvää, että järjestetään viikonlopun mittainen tapahtuma Haminassa, jonka tavoitteena on kohottaa Ha- minan Kadettikoulun perinteet sille kuuluvaan koulutti upseereita Venäjän Armeijaan. Kui- arvoonsa. Hamina paikkana onkin luonnollinen tenkin monet Haminan kadetit menestyivät valinta, kytkeytyyhän niin moni äsken luette- virkamiehinä ja talouselämässä. Meillä on nyt lemistani tapahtumista juuri tähän kaupunkiin. erinomainen tilaisuus kuulla alan parhaita asi- Muodostettu juhlatoimikunta aloitti toimintan- antuntijoita. Toivottavasti meille selviää, mikä sa nopeasti periaatepäätöksen jälkeen. Toimi- oli Haminan kadettien merkitys yhteiskuntam- kuntaa saammekin kiittää tästä erinomaisesti me kehityksessä. onnistuneesta viikonlopusta, joka on toteutettu yhteistoiminnassa Kadettikunnan, Haminan Hyvä seminaariyleisö! kaupungin, Kadettikoulun, Reserviupseeri- koulun ja Haminan Vehkalahden seurakunnan Käytän tilaisuutta hyväkseni voidakseni kanssa. vielä kerran kiittää yhteistyökumppaneitamme tämän viikonlopun ja juhlaseminaarin toteutta- Nyt olemme aloittamassa kaaderiviikonlo- misesta. Ilman yhteistyötä emme olisi nyt tässä. pun loppuhuipentumaa, juhlaseminaaria, joka on Valtioneuvoston Haminan rauhan juhla- Arvoisa yleisö, toivotan teidät lämpimästi vuoden tapahtumaluettelossa. Tavoitteena on tervetulleiksi kaaderiviikonlopun juhlasemi- tarkastella Haminan Kadettikoulun kasvattien naariin. merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehi- tykselle. Kadettikoulu oli autonomian ajan Kadettikunnan puheenjohtaja Suomessa korkealle arvostettu opinahjo, joka Prikaatikenraali J-P Liikola 230 vuotta kadettiupseereita 15

Haminan kaupungin tervehdys Hannu Muhonen

Varuskuntakaupunki Hamina Vuonna 1653 perustettu Hamina on ollut varuskuntakaupunki lähes koko historiansa ajan. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 siitä tuli rajakaupunki. Tällöin Venäjän ja Ruotsin välinen raja asettui vain noin 20 kilometrin päähän kaupungista itään. Tämä oli myös syy siihen, että ruotsalaiset aloittivat Haminan linnoituksen rakennustyöt. Turun rauhassa 1743 valtakuntien välinen raja siirtyi kaupungista hieman länteen päin Ahvenkoskelle, ja oli ve- näläisten vuoro jatkaa Haminan linnoittamista. Varuskunnan ja kaupungin välinen yhteis- työ on tiivistä ja jokapäiväistä. Tänä päivänä Haminan varuskunnassa toimii Reserviupsee- rikoulu, Kotkan rannikkopataljoonan osia sekä Kymenlaakson aluetoimisto. Vuoden 2011 alussa Haminaan siirtyy alueellistamisen myö- tä myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikkö. Hamina on osoitus siitä, että tikin. Vietimme merkkivuotta monin ei tavoin. varuskunnan sijainti keskellä kaupunkia ei ole Kaupunkilaiset ja täällä toimivat järjestöt oli- ongelma: päinvastoin sotilaat ja siviilit mahtu- vat järjestelyissä aktiivisesti mukana. Tämä on vat hyvin samoille kaduille. mielestäni osoitus siitä, että haminalaiset arvos- Keisarillisen Kadettikoulun perinne elää tavat kaupunkinsa historiaa. Myös kadettikou- Haminassa. Parhaiten se näkyy edustavassa lun merkitys ymmärretään ja halutaan korostaa rakennuskannassa, joka tänäänkin pääasialli- sen historiallista merkitystä kaupungin elämäs- sesti palvelee varuskunnan tarpeita. Myös tule- sä. Kadettikunnan järjestämä juhlaviikonloppu vaisuus näyttää hyvältä, sillä pitkään odotetut oli yksi tärkeimmistä huipennuksista merkki- päärakennuksen ja maneesin peruskorjaukset vuoden tapahtumien joukossa. Parhaimmat kii- ovat alkaneet vuoden 2009 lopulla. Varuskun- tokset Kadettikunnalle ja menestystä työssän- nan käytöstä poistetut rakennukset etsivät vielä ne. osin uusiokäyttöä. Osalle on nyt löytynyt käyt- töä, kun rakennuslaitoksen keskusyksikön tilat saneerataan entiselle varuskunta-alueelle. Hannu Muhonen Haminan kaupunginjohtaja Haminan rauhan solmiminen kaupungissa 200 vuotta sitten oli merkittävä tapahtuma niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallises- 16 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009

Seurakunnan tervehdys Jari Pennanen

Rohkeasti läsnä On suhteellisen helppo esittää odotuksia, toiveita tai vaatimuksia eri ammateille. Linja- auton kuljettajalta esimerkiksi voisi odottaa hyvää auton hallintaa, tilannetajua, palvelusalt- tiutta, reagointinopeutta… Valveilla pysymi- nenkin työaikana olisi kovin toivottavaa. Sotilaaseen kohdistuu vahvoja odotuksia, varsinkin kun puhutaan ammattisotilaasta, saa- ti upseerista. Oikeudenmukaisuus, tilannetaju, hyvä ihmistuntemus, kyky tehdä nopeasti pää- töksiä, korkea moraali jne… Entä, kuuluuko hyvän upseerin ominaisuuk- siin rohkeus. Ainakin se minulle tuli nyt mieleen. ”Rohkeasti läsnä” on Hamina-Vehkalahden seurakunnan tunnus. Mekin siis haluamme olla rohkeita. Ehkä meidän seurakunnan rohkeudesta ja upseerin rohkeudesta voisi löytää yhteisiä piir- teitä. ta rohkeutta kun tunnustaa ettei nyt osaa olla Me olemme liittäneet rohkeuteen läsnäolon rohkea. elementin. Elämän taistelukentillä ihminen Ja jos joku on läsnä minulle silloin kun olen kaipaa joskus vierelläkulkijaa. Joskus läsnäolo pelokas, tulen varmasti autetuksi. voi olla taakankantajana olemista, joskus esi- merkkinä olemista. Epäonnistumisten hetkillä Olla rohkeasti läsnä. Siinä pohdittavaa ja saatamme kaivata läsnäoloa, joka näyttäytyy haastetta niin seurakunnalle kuin upseerillekin. anteeksiantamisena ja vajavaisuuden hyväksy- misenä. Hamina-Vehkalahden seurakunnan puolesta Kukaan ei voi olla aina ja joka hetki rohkea. Ei edes sotilas. Terve pelko ja hämmennys ovat Jari Pennanen osa ihmisenä olemista. Jos oikein absurdiksi kirkkoherra, lääninrovasti heittäytyy, voisi jopa sanoa, että osoittaa suur- 230 vuotta kadettiupseereita 17

Juhlajumalanpalveluksen saarna Marian kirkossa (Matteus 7:24-29) Janne Aalto

”Mutta kun meillä oli kaikki niin hyvin” Tuo lause kävi tutuksi kun ennen Maan- puolustuskorkeakoululle siirtymistäni palve- lin sotilaspappina varusmiehiä kouluttavassa joukko-osastossa. ”Mutta kun meillä oli kaikki niin hyvin” sanat lausuttiin yleensä toimistos- sani maanantaina tai tiistaina. Lausujana oli it- kuaan jotenkuten pidättelevä nuori varusmies. Takanaan hänellä oli odotettu viikonloppuvapaa, jonka aikana nuorukaisen maailma oli kuitenkin romahtanut. Tyttöystävä tai kihlattu oli julistanut suhteen päättyneeksi Siinä he sitten vuorollaan istuivat pappinsa edessä, odottaen lohtua ja ymmärtämystä. Tiedä sitten saivatko niitä. Harva meistä osaa lohduttaa tilanteessa, jossa elämä on pyyhkinyt karkeam- malla pyyhkeellä. Ymmärtämystä he toivoakseni saivat, sillä kyllä aidon kivun aina tunnistaa. Eri asia sitten on, ymmärsinkö heistä mon- taakaan, sillä kun hieman vanhempana ja ulko- puolisena heidän tarinaansa kuunteli, tuli mo- jonkinlaista päivitystä kaipaisivatkin. Ei siksi, nesti ihmetelleeksi mikä tässä nyt oli niin hyvin että asiat olisivat muuttuneet vaan siksi että ih- ollut. Lyhyt tuttavuus, täysin erilaiset taustat, miset - pinnallisesti - ovat. Miltä pohjalta me toisistaan poikkeavat arvostukset ja vain nimek- eri elämäntilanteisiin tänään ponnistamme? Mil- si samansuuntaiset tulevaisuudensuunnitelmat. lä perinteiden ymmärryksellä ja millä arvoilla? Tosiasiallisena suhteen perustuksena oli vain Mitä ne meille merkitsevät? ensisilmäyksellä syttynyt tulinen ihastus ja usko sen kaikkivoipaisuuteen. Syyttäkää vapaasti Tuollainen talon perustusta käsittelevä ver- kyyniseksi, mutta ei tuollaisen suhteen pohja ko- taus on toki helpommasta päästä, sen ymmärtää vin vahva ole. Mikä ei tietysti poista sitä totuut- tällainen käsillä tekemisestä vieraantunut kerta, että sattuuhan se kun haaveet kaatuvat. rostaloasukkikin, joka mielellään antaa huolto- firmalle kaikki ruuvinkääntämistä suuremmat Tuo, monelle yksikön päällikkönä toimineel- rakennusprojektit. Mutta monet vapahtajan ver- lekin tuttu tilanne, on yksi moderni versio va- taukset eivät ole yhtä selviä. Ja me teemme niistä pahtajamme vertauksesta tyhmästä ja viisaasta vielä monesti vaikeampia. Seurasin kerran erään rakennusmiehestä. Monet Hänen vertauksistaan 18 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 kollegan teini-ikäisille pitämää puhetta, jossa ”Yhteisen kasvatuksen tarve on pakottanut hän kertoi kuinka sanan viljasta voidaan leipoa meidät perustamaan tämän yhdistyksen, joka ravitsevaa hengellistä rieskaa. Tyhjien katseiden on ottanut tehtäväkseen ankarien ja puhtaitten määrä kuuntelijoiden joukossa oli merkittävä. elintapojen ylläpitämisen toveripiirissä” Edellä Eri asia olisi ollut, jos hän olisi puhunut Jumalan mainitut ovat Haminan kadettikoulussa vuon- pitsasta neljällä täytteellä. Kyky samaistua olisi na 1822 perustetun toverikunnan sääntöjen al- ollut suurempi. kusanat. Kun tänä viikonloppuna juhlistamme suomalaisen upseerikoulutuksen 230-vuotista Asia ei ole vähäpätöinen, sillä kun Vapahta- taivalta, sen perinteitä ja arvoja - voitaneen noi- jamme puhui, Hän puhui kielellä jota kansa ym- ta sanoja katsoa myös uskonnollisen ja eettisen märsi ja kuunteli. Ja kuulijakunta totesi evanke- viitekehyksen kautta. Haminaan perustettu tove- liumimme mukaan että hän opetti niin kuin se, rikunta oli ainutlaatuinen Venäjän valtakunnas- jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat. sa toimivassa sotakoulussa, mutta ei suinkaan Jos me vain yritämme matkia Häntä ja puhua historiaton. Jo Haapaniemen sotakoulussa oli niin kuin Hän puhui, me vain latelemme opittuja toiminut kadettien oma organisaatio. Haapanie- sanoja peräkkäin ja itse asia sanojen takana joko men koulun kolmas johtaja, suomen ensimmäi- hukkuu tai turhentuu. seksi sotilaspedagogiksi mainittu Samuel Möller vaali koulussaan kadettihengen muodostamista ja upseerikasvatusta. Hänen mukaansa kadetteja tuli ohjata” ilman kyllästymistä ja nyrpeyttä” ystävällisyydellä ja omalla esimerkillä. Opettaja ei saanut kieltää heiltä ”ystävyyttään ja luotta- mustaan”. Möller siis vaali luottamuksen ja vä- littämisen ilmapiiriä. Tähän hän myös kadetit sitoutti määräämällä heidän joukostaan vanhimmat, jotka opettajien poissa ollessa vastasivat kasvatuksesta ja sisäisestä järjestyksestä. Nämä kasvatukselliset ja perinteitä kunnioittavat teh- tävät kulkivat mukana myös Haminan kadettikouluun, mutta siellä sääntöjä nähtävästi osittain luettiin vain sääntöinä, muistamatta niiden pe- rimmäistä tarkoitusta. Tämä muistamattomuus yhdistettynä sosiaalisiin paineisiin ja yhteisölli- seen ymmärtämättömyyteen johtivat myös yli- lyönteihin joita nykyään käsiteltäisiin pennalis- mina ja simputuksena. ”Jokainen joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan on kuin järkevä mies, joka ra- kensi talonsa kalliolle.” Mitä sanoja vapahtajamme sitten lausui? Muistan muutamia. Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Kaikki minkä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille. Rakasta Herraa Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi. Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi. Tulkaa mi- Ristikulkue saapumassa Marian kirkkoon nun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvut- kadettialikersantti Samuel Siljasen johdolla. tamat. Minä annan teille levon” En usko olevani 230 vuotta kadettiupseereita 19 täysin harhaoppinen, jos väitän noiden lauseiden luovan luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä. Kun Vapahtajamme puheita ja Hänen seuraaji- ensa kirjoituksia sitten ryhdytään tulkitsemaan, tuntuu usein siltä että tuo ilmapiiri on unohdettu ja sanoja luetaan vain sanoina ja sääntöjen poh- jina. Luottamuksen ja välittämisen ilmapiiri ja sen mukainen toiminta katoaa kun uskonnosta tehdään eettinen kuntokoulu ja moraalinen hios- tuslaitos. Etiikka ja moraali ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole uskontojen yksityisoikeutta. Eivät- kä ne lopulta vastaa perimmäisiin kysymyksiin. Noita kysymyksiä kysellään silloin kun maailma järkkyy oikeasti, ei vain väliaikaisesti. Kenen vastuulla on silloin vastata? Vaikka Keisarillisessa Suomen kadettikoulussa sattui kasvatuksellisia ylilyöntejä, tunnettiin koulu yhtenä valtakunnan parhaana oppilai- toksena, jonka oppilaat asettuivat merkittäviin rooleihin autonomian aikana ja itsenäistymisen eri vaiheissa. Perineet ovat myös uudelleen tul- kittuina siirtyneet tähän päivään saakka. Kuiten- kin kirjatut ja kirjoittamattomat perinteet, tun- nukset ja liput ovat vain kuorrutus jonka alla on edelleenkin syvempi arvomaailma. Arvomaail- Kadetit valmiina kolehdin keräykseen. ma joka toivoakseni edelleen nousee luottamuksen ja välittämisen ilmapiiristä. Uskollisuus, paa kaivava yhteisö vaalii silti myös luottamuk- miehuus, kunnia ja toveruus ovat edelleen tuon sen ja välittämisen ilmapiiriä. Usko, toivo ja rak- ilmapiirin välittäjiä. kaus ovat edelleen tuon ilmapiirin välittäjiä. Modernissa yhteiskunnassa kirkko taiteilee Noita ensi näkemältä erilaisia ilmapiirin vä- vaatimusten ristipaineessa. Komiteamietinnöil- littäjiä yhdistää hyvinkin moni asia. Molemmis- lä, työryhmillä, hölmöillä mainoskampanjoilla sa ollaan kuitenkin lopulta tekemisissä elämän ja ja ympäripyöreillä lausunnoilla itselleen kuop- kuoleman kysymysten kanssa. Ja molempien ar- vomaailmasta löytyy se pohja jonka varassa voi myös antaa käskyn. Käskyn joka kuuluu: Seuraa minua.

Sotilaspastori Janne Aalto

Juhlaväkeä kirkossa. 20 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009

Reserviupseerikoulu tänään Kari Veijalainen

eserviupseerikoulu- Reserviupseerikoululla tuksen historia juon- on myös tiiviit suhteet ym- Rtaa juurensa Vimpelin päröivään yhteiskuntaan eri- sotakouluun, jossa vuosien tyisesti Haminan, Kotkan, 1917 - 18 vaihteessa pidettiin Miehikkälän ja Virolahden noin 200 oppilaalle joukku- alueilla. Yhteistoiminta- een- ja ryhmänjohtajakurssi. kumppaneina mainittakoon Haminassa reserviupseeri- kuntahallinnon lisäksi muun koulutus käynnistyi vuonna muassa sotiemme veteraanit, 1920 ja jatkui aina talvisodan reserviläis- ja maanpuolustus- aattoon saakka. Talvi- ja jat- järjestöt, maanomistajat sekä kosotien aikana reserviupsee- liike-elämän edustajat. Li- rien koulutus toimeenpantiin säksi Haminassa kokoontuvat Niinisalossa. Sotien jälkeen säännöllisesti aikaisemmat reserviupseerikurssit käynnis- reserviupseerikurssit noin 4 tyivät uudelleen Haminassa -6 kertaa vuodessa. Keskei- vuonna 1948. Reserviupsee- nen tapahtuma on myös joka rikursseilla on vuoden 2009 toinen vuosi järjestettävä Ha- loppuun mennessä saanut oppinsa vaativiin so- mina Tattoo sotilasmusiikkitapahtuma, jonka dan ajan tehtäviin 166 603 reserviupseeria. onnistumiseen myös Reserviupseerikoulu antaa tärkeän tuen.

Reserviupseerikoulun tehtäväkenttää Reserviupseerikurssi Reserviupseerikoulu on Maavoimien reser- Reserviupseerikurssi antaa pääosalle maa- viupseerikoulu, joka kouluttaa reserviupseerei- voimien reserviupseereita peruskoulutuksen. ta puolustusvoimien kaikille puolustushaaroille Kursseille osallistuu upseerioppilaita myös ja joukko-osastoille sekä Rajavartiolaitokselle. ilma- ja merivoimista. Kurssin vahvuus on Lisäksi Reserviupseerikoulun johtajan esimies kahdesti vuodessa noin 700 oppilasta kaikista on Itä-Suomen sotilasläänin komentaja. maavoimien aselajeista. Juuri vähän aikaa sitten päättyi kurssi 235, jonka nimi Talvisodan Uutena toimijana aloitti vuoden 2008 alusta merkkivuotta kunnioittaen oli RAATE. Kurssin operatiivisen osaston kokoonpanoon sisältyvä vahvuus oli 733. Todettakoon, että kurssin 235 Kymenlaakson aluetoimisto, joka asevelvolli- kummikurssilaisia ovat nykyinen puolustus- suusasioihin liittyen on Itä-Suomen sotilaslää- voimain komentaja kenraali Ari Puheloinen ja nin komentajan alainen. maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Ilkka Aspara. 230 vuotta kadettiupseereita 21

Reserviupseerikurssin päämääränä on kou- Kolme muuta tietä luttaa upseerioppilaista ammattitaitoisia ja yh- teistyökykyisiä reservin johtajia, joka johtaa reservin upseeriksi joukkoaan edestä omalla esimerkillään ja saa Reservi upseeriksi on olemassa myös muita tehtävän edellyttämän toiminnan syntymään polkuja, joiden toimeenpanosta Reserviupseeri- joukon sisältä. koulu vastaa. Ensimmäinen näistä on palkatun henkilöstön erikoisupseerien sotilasjohtamisen Reserviupseerikurssi kestää 14 viikkoa. kurssi, jota on toimeenpantu vuodesta 2008. Opetus painottuu johtamis- ja aselajioppiin sekä Kurssin kesto on 10 opintoviikkoa. Kurssi si- taktiikkaan liikuntaa unohtamatta. Noin puo- sältää sekä etä- että lähijaksoja eli opiskelua let koulutuksesta annetaan maastossa. Kurssin omalla toimipaikalla sekä Reserviupseerikou- kahden ensimmäisen viikon aikana yhdenmu- lun tiloissa. Kurssi antaa reservin aliupseeri- kaistetaan koulutus ja annetaan perusteet jouk- koulutuksen saaneille kurssilaisille pätevyyden kueen johtajan ja aselajin toiminnasta. Luokka- harjaantumisen jälkeen yletä reserviupseeriksi opetuksen jälkeen siirrytään perusharjoituksiin ja saada nimityksen erikoisupseerin virkaan. ja niiden jälkeen yhteistoimintaharjoituksiin. Vuosittain kurssilaisten määrä on noin 30 hen- Koulutuksen kruunaa ampumaharjoitus Pahka- kilöä. järvellä sekä vaativa johtamisharjoitus. Toinen vaihtoehtoinen tie reservin up- Perinteiset omaisten päivät ja kurssijuhlat seeriksi on Kadettikouluun opiskelemaan katkaisevat koulutuksen sopivasti. Omaisten valituille reservin aliupseereille tarkoitettu päivä viikonlopun aikana RUK:ssa vierailee joukkueenjohtajakurssi. Kurssi on reserviup- 2000 - 2500 lähimmäistä aina pohjoisinta Suo- seerikoulutusta kestäen 7 opintoviikkoa. Kurs- mea myöten. Kurssijuhlaan osallistuu 500 - 600 si järjestetään samaan aikaan edellä mainitun daamia tai kavaljeeria. Sotilasjohtamisen kurssin kanssa. Kurssilaiset saavat pätevyyden aloitta upseeriopintonsa Ka- dettikoulussa, jolloin heidät ylennetään reserviupseeriksi. Vuosittain kurssilaisten määrä on noin 30–50 henkilöä. 22 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Kolmas tie on osana yhtenäistä reserviup- mistä. Yhdessä sotilasjohtamisen ja aselajikou- seerikoulutusta reservin aliupseereille tarkoi- lutuksen kanssa valmistuu kursseilta perusasiat tettu täydennyskurssi, jossa heille annetaan pe- osaavia ja maanpuolustustahtoisia upseeriko- rusteet reserviupseerin vaativia tehtäviä varten. kelaita, jotka johtavat edestä omalla esimerkil- Kurssin pituus on yhteensä 10 opintoviikkoa. lä niin sodan kuin rauhan aikana. Tämä näkyy Kurssi ajoittuu yhdeksän kuukauden ajalle ja kurssista toiseen siirtyvänä ”RUK-henkenä”. sen koulutus toteutetaan osin käynnissä ole- vien reserviupseerikurssien kanssa. Kurssin Useasti kuulee reserviläisten toteavan, että vahvuus on vuosittain 30 reserviläistä ja soti- reserviupseerikurssi oli varusmiespalveluksen lasläänit esittävät kurssilaisten ylentämisen re- parasta aikaa. Jokaisen RU- kurssin läpikäy- serviupseereiksi kurssin jälkeen. neen on varmasti helppo yhtyä tähän. Tulevai- suuden haasteita huolimatta Reserviupseeri- koulu pyrkii takaamaan sen, että jokainen täällä palvellut kykenee ylpeydellä toteamaan: RUK- henki säilyy ”Kerran rukkilainen – aina rukkilainen” Reserviupseerikoulun koulutuskulttuuri ja koulutusedellytykset Haminassa ovat hyvät. Harjoitusalueet ja tiivis yhteistyö paikallisten Eversti Kari Veijalainen palvelelee RUK:n yhteistoimintakumppaneiden kanssa mahdol- apulaisjohtajana. listavat tehokkaan reserviupseerikoulutuksen. Koottu reserviupseerikoulutus antaa reservin johtajille yhtenäisen johtajakoulutuksen sekä laadukkaat perusteet yhteistoiminnasta eri ase- lajien kesken. Reserviupseerikoulun antama johtajakoulu- tus on tärkeä osa sodan ajan johtajaksi kehitty- 230 vuotta kadettiupseereita 23

Kadettiupseerien peruskoulutus tänään Timo Pöysti

antasalmi, Hamina sotilasammatissa vaadittava ja Helsinki ovat ol- ammatillinen osaaminen. Näi- Rleet Kadettikoulun tä ovat mm. puolustushaaran sijaintipaikkoja. Helsin- ja aselajin erilaiset oikeudet. gissäkin Kadettikoulu on Esimerkkinä voidaan mainita toiminut kolmessa eri pai- ammuttamisoikeudet ja järjes- kassa: Arkadiassa, Munk- telmien käyttöoikeudet. Myös kiniemessä ja nykyisellä sotilailta vaadittava riittävä sijaintipaikallaan Santaha- fyysinen kunto on eräs virkaan minassa. Voisi todeta, että nimittämisen ehto. Nykyään muutokset ovat olleet enem- tämä tarkoittaa sitä, että kadetti män sääntö kuin poikkeus valmistuessaan juoksee mini- upseerikoulutukselle. Up- missään 2 600 m ja hänen kun- seerille asetettavat perusvaa- toindeksinsä on vähintään 3,0. timukset eivät kuitenkaan ole oleellisesti muuttuneet. Kadettikoulusta valmis- Upseereiden odotetaan ole- tutaan luutnanttina 10 vuo- van edelleen isänmaallisia, den määräaikaiseen upseerin velvollisuudentuntoisia, oikeudenmukaisia ja virkaan, jota voidaan jatkaa enintään viidellä alaisistaan huolehtivia johtajia. vuodella. Sotatieteiden maisteriopinnoista, jotka myös toimeenpannaan Kadettikoulussa, Vuonna 2006 upseerien koulutusjärjestel- valmistutaan yliluutnanttina tai kapteenina ja mänä otettiin käyttöön ns. Bolognan prosessin samalla saadaan pätevyys pysyvään upseerin mukainen koulutus. Tämä tarkoittaa ensin kol- virkaan puolustusvoimissa. men vuoden opiskelua alemmaksi korkeakoulu- tutkinnoksi - sotatieteiden kandidaatti (180 op) Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa sotatie- sekä myöhemmin opintojen jatkamista kahden teellisiä tutkintoihin johtavia opintoja ja näin vuoden ylemmän korkeakoulututkinnon tasoi- ollen myös sekä sotatieteiden kandidaatin että sella koulutuksella – sotatieteiden maisteri (120 maisterin opintoja. Puolustushaarat ja rajavar- op). Näiden väliin sijoittuu vähintään neljän tiolaitos taas ohjaavat opintoihin liittyvää soti- vuoden työelämäjakso ja käytännön kokemuk- lasammatillista koulutusta. sen kartuttaminen joukko-osastopalveluksessa. Puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulut Sekä sotatieteiden kandidaatin että mais- ovat oleellinen osa upseerien koulutusjärjes- terin tutkinnon pääoppiaineita ovat sotataito, telmää. Kadettiaikana 1. vuoden huhtikuusta johtaminen, sotilaspedagogiikka ja sotatekniik- seuraavaan syksyyn opiskellaan kussakin puo- ka. Sotataitoon kuuluvat operaatiotaito ja tak- lustushaarakoulussa ja edelleen koko viimeinen tiikka, strategia sekä sotahistoria. Sotatieteel- opintovuosi vietetään opiskellen puolustushaa- listen oppiaineiden ohella opetukseen sisältyy ra-, aselaji- ja toimialakouluissa eri puolilla Suomea. 24 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Kadettiaikana tehdään kaksi tärkeää valintaa tulevia palvelustehtäviä silmällä pitäen. 1. vuoden jälkeen kukin kadetti valitsee aselajinsa. 2. vuoden jälkeen valitaan joukko-osasto, johon sitten aikanaan mennään palvelukseen. Valin- nat tehdään väliarviointien yhteydessä ja niitä varten Pääesikunta määrittää kullekin kurssille kiintiöt linjoittain ja palveluspaikoittain. Va- lintaan vaikuttavat ennen kaikkea kadetin oma halukkuus sekä opintomenestys. Kaikille siis suunnitellaan varma työpaikka koulutuksen jäl- keen. Tämä toki edellyttää opinnoista suoriu- tumista eli tutkinnon suorittamista siihen kuu- Kuvateksti luvine upseerin virkaan edellytettävine muine opintoineen ja vaatimuksineen. Maisteriopintojen aikana opiskelijat ovat komennettuina kurssille eli he ovat omien joukko-osastojensa kirjoilla. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa tai etäjaksoina omalla koti-/ palveluspaikkakunnalla. Puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa opiskellaan toisen opintovuoden syksyllä. Merkittävän osuuden opinnoista muodostaa pro gradu-tutkimustyö (34 op), joka laaditaan opiskeltavasta pääai- neesta. Ensimmäinen Bolognan prosessin mukainen kadettikurssi, 93. kadettikurssi ja 76. me- Kuvateksti rikadettikurssi, valmistui 27.8.2009. He tulevat aikanaan suorittamaan sotatieteiden maisteri- opinnot vuosina 2013 – 2015. Constantem Decorat Honor

Eversti Timo Pöysti Kadettikoulun johtaja

Kuvateksti 230 vuotta kadettiupseereita 25

Juhlaseminaari 2.8.2009 RUK:n Maneesi

“Haminan kadetit suomalaisessa yhteiskunnassa” 26 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 230 vuotta kadettiupseereita 27

Piirteitä Suomen (Haminan) Kadettikoulusta, erityisesti sen oppilaiden sosiaalisesta taustasta 1820-1902 Hannu Särkiö

esäkuun 14.päivänä nettiin rautateitä ja kanavia, 1819 annettiin käsky perattiin uittoreittejä, perus- KHaapaniemen sota- tettiin sahalaitoksia ja muuta koulun siirtämisestä Hami- teollisuutta. Metsiä alettiin naan. Käytännön järjestelyt, teollisessa mielessä hyödyn- mm. tarvittavat rakennustyöt tää ja hoitaa. Maatalous ja veivät aikaa niin, että kou- kauppamerenkulku yhdessä lun toiminta Haminassa saat- vientikaupan kanssa kehittyi- toi alkaa vasta maaliskuussa vät. Suuriruhtinaskunnan kes- 1821. Ensimmäiset Haapa- kushallinto, lääninhallinto ja niemestä siirretyt ja Haminas- paikallishallintokin vakiintui sa valmistuneet kadetit saivat ja vahvistui. Uusia virastoja päästötodistuksensa 23.syys- tai hallinnon muita toimipis- kuuta samana vuonna. teitä perustettiin tai entisiä laajennettiin eri osissa maa- Ajankohta Kadettikoulun ta. Näin syntyi melko laa- perustamiselle oli epäsuo- jalti uudenlaisia hallinto- tai tuisa, vuosikymmenen takaa työtehtäviä, jopa kokonaisia muistettiin Suomen sota 1809 - 09. Vaikka mo- ammattiryhmiä, joihin hyvän yleiskoulutuksen net Ruotsi-Suomen joukot ja niiden päällystö ja johtamiskokemusta saaneet kadettiupseerit olivat osoittaneet urheutta ja taitoa, kokonais- sopivat. Valistuneet ja aikaansa seuraavat van- kuva sodasta jäi harmaaksi ja surulliseksi. Vas- hemmat oppivat pian pitämään Kadettikoulua ta Runebergin ”Fänrik Ståhls sägner” vuodelta pojilleen varteenotettavana vaihtoehtona. 1848, nosti niminä esiin monet sodassa kuntoa osoittaneet - niin kansanihmiset kuin sotilaat- Vuonna 1863 pääsy Kadettikouluun tuli va- kin. Eräät tulevin kadettien isoisät tai etäisem- paaksi kaikille yhteiskuntaluokille pääsytutkin- mätkin sukulaiset saivat runoissa sijansa. Asi- non perusteella. Tämä moniarvoisti oleellisesti anomaisten jälkeläiset eivät unohtaneet viitata koulun rekrytointipohjaa, vaikka mitään laajaa henkilötiedoissaan näihin Runebergin ylistä- lukumääräistä tai suhteellista siirtymää uusien miin myyttisiin hahmoihin. yhteiskuntaryhmien suuntaan ei tapahtunut. Sen sijaan yksittäisiä hakijoita hyväksyttiin Toisaalta 1800-luku oli maassamme aattei- kursseille jopa perinteisen nelisääty-jaottelun den ja henkisen kulttuurin sekä – nälkävuosista ulkopuolelta. Tämä varmaankin lisäsi sitä po- huolimatta – aineellisenkin kehityksen aikaa. sitiivista ja arvostettua kansanomaisuutta, joka Suomen kielen asemaa hieman parannettiin, Suomen ”Vanhalle väelle” yhtenä piirteenä oli Kalevala ilmestyi. Talouselämä vilkastui var- tunnusomaista. Järjestelmään kuului vanhas- sinkin vuosisadan jälkipuoliskolla. Raken- taan, että Kadettikouluun pyrkijällä tuli isän 28 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 allekirjoittaman suostumuksen/hakemuksen ja arvioinnin. Kun poistuma, 360 kadettia, vä- lisäksi olla vähintään kaksi luotettavaa suosit- hennetään vahvuudesta, valmistui 80 vuoden telijaa, ikään kuin takuumiestä. Aatelismiehen, kuluessa keskimäärin vain 14 upseeria kultakin upseerin tai muun yhteiskunnallisen arvohenki- vuosikurssilta. lön sanaan luotettiin ilman todistajiakin. Joskus kyllä jouduttiin toteamaan sekin, että yleensä Tässä kirjoituksessa keskitytään vain Hami- hyviä hedelmiä kantava (suku-)puu saattoi sanan Kadettikoulusta upseereiksi valmistunei- tunnaisesti kasvaa myös happamia omenia. siin kadetteihin ja viime kädessä heidän isiinsä, sosiaalisen taustan pääasiallisiin määrittäjiin. Tässä kirjoituksessa ei laajemmin kuvata Tosin muutamien harvojen kohdalla matrikke- Haminan Kadettikoulua, sen opetustavoittei- li ei mainitse isän nimeä. Tällöin kyseessä on ta, opetussuunnitelmaa, koulun organisaatiota, mahdollisesti ollut adoptioisä tai isää ei ole ol- sisäistä järjestelyä tai henkeä. Nämä oletetaan lut virallisesti tiedossa tai asianomainen ei jäl- yleisesti tunnetuiksi oppilaitoksen tasokkaiden kikäteen ole halunnut isän nimeä matrikkeliin historiateosten1 ja runsaan muistelmakirjal- ilmoittaa. Koulun henkilöasiakirjoissa epäsel- lisuuden valossa, alkaen Suomen marsalkka vyyttä tällaisissa asioissa tuskin on voinut olla. Mannerheimin ja lukuisten muiden tunnettujen upseerien muistelmista. Tässä kirjoituksessa Kaikkiaan erottaminen oli ja on herkkä ja keskitytään kadettien sosiaaliseen taustaan lä- vastuullinen virkatoimi, joka saattoi pahimmil- hinnä isien säädyn, ammattien ja tehtävien pe- laan katkaista vuosisatojenkin mittaisen am- rusteella. mattiperinteen asianomaisen kadetin suvussa. Melko monet koulusta eronneet tai erotetut aloittivat uudelleen jossakin toisessa Venäjän Haminan kadetit, monista sotakouluista ja tekivät useinkin ko- montako heitä oli? mean, jopa loistavan karrieerin. Heistä Suomen marsalkka Mannerheim on oivallinen esimerk- Kouluun hyväksyttiin vuosina 1820 - 1902 ki, mutta ei suinkaan ainoa lajissaan. Jotkut yhteensä 1517 kadettia. Heistä erosi tai erotet- varsinkin ylempään aateliin kuuluneet onnis- tiin kurssin kestäessä 342 kadettia eli 22,5%, tuivat vaikutusvaltaisten suosittelijoiden tuella jotka ”afgick från Finska Kadettkåren” kuten siirtymään Haminasta Paashikouluun, jonka koulun matrikkeli viileästi ja yhdenmukaisesti kaksivuotisella kurssilla valmistettiin erityises- jokaisen poistuneen kohdalla toteaa. ti hovipalveluun. Tämä saattoi avata sopivalle henkilölle suotuisat mahdollisuudet urallaan. Erojen määrä vaihteli, joillakin vuosikurs- Näilläkin poluilla kielitaito oli ratkaiseva teki- seilla se saattoi olla varsin korkea. Esimerkik- jä, sillä pelkällä ruotsinkielellä ei koulua voisi vuonna 1873 koulusta valmistui kahdeksan nut edes aloittaa. Tarvittiin vahva venäjän taito kadettia upseereiksi, kun taas 11 eli 58% erosi ja vaativimmissa oppilaitoksissa sen rinnalla tai erotettiin tältä vuosikurssilta. Ilman ratkai- välttämättä myös ranskan kieli oli välttämätön. suihin liittyviä asiakirjoja voidaan ayitä eroihin Myös Suomessa 1800-luvun säätyläisperheissä tai niiden määrän vaihteluun lähinnä arvailla. ranskaa käytettiin paljolti ainakin seurustelu- Sairauksiin tai onnettomuuksissa kuoli koulun kielenä. koko toiminta-aikana 18 kadettia, 1,2% koko kadettivahvuudesta. Näin kokonaispoistuma Kaikkiaan oppilasarviointi Haminan Ka- oli 360 kadettia, 23,7% kouluun hyväksytyistä. dettikoulussa oli tarkoin säädeltyä ja vaativaa. Vuosikurssien aloitusvahvuus oli keskimäärin Keskeinen osuus ja laajat valtuudet tässä oli vain 19 kadettia, mikä mahdollisti oppilaiden koulun ”Pedagogisella komitealla”. Esimer- yksilöllisen, mutta samalla laaja-alaisen kas- kiksi vuonna 1874 ”komitea” vahvisti käyt- vatuksen (uppfostring), ohjauksen, opetuksen töön määräyksen, että kaartin joukkoihin sai 230 vuotta kadettiupseereita 29 palvelukseen määrätä vain sellaisia oppilaita, Zurichin teknillisissä korkeakouluissa. Tämä jotka olivat osoittaneet erinomaista käytöstä ja kadettiryhmä, yhteensä noin 30 kadettia, on riittävää käytännön osaamista palveluksessa ja tässä luettu Kadettikoulun loppuun suorittanei- saaneet oppiaineissa vähintään keskiarvon 9,5 siin. Useiden ”korvaavat tai täydentävät opin- (max. 10). Vuonna 1885 vielä annettiin mää- not” edellä mainituissa ja muissa tunnetuissa räys, että vuosittain vain yksi, edellä mainitut eurooppalaisissa korkeakouluissa ylittivät tie- vaatimukset täyttävä Haminan Kadettikoulun tysti matemaattisten ja teknisten aineiden osal- oppilas oli lupa määrätä palvelukseen venäläi- ta selvästi Haminan kadettikoulun oppimäärän siin kaartinjoukkoihin ja vastaavasti vain kaksi ja johtivat usein diplomi-insinöörin tutkintoon. Suomen Kaartiin. Se oli ahdas ja suomalaisia Ainakin osa edellä mainitun ryhmän kadeteista syrjivä kapeikko virkauralla sekä samalla epä- hyväksyttiin aikanaan Suomen Kadettiklubin suora osoitus Haminan kadettikoulun korkeata- jäsenyyteen. Heistä eräs tunnettu oli Georg soisista tuloksista. Alexander Sommar. Myöhemmin ”Pappa Som- mariksi” mainittu oli yksi viimeisistä Haminan Melko monet opintonsa Kadettikoulussa kadeteista ja Suomen Kadettiklubin jäsenistä. keskeyttäneet tai erotetut kirjoittivat ylioppi- Vielä 1960- ja -70-luvuilla hän osallistui ar- laiksi ja jatkoivat sitten opiskeluaan Helsingin vostettuna kutsuvieraana kadettikurssien pää- yliopistossa tai ulkomaisissa korkeakouluissa. tösjuhlallisuuksiin Santahaminassa ja osoitti Useat myös menestyivät uudella urallaan. Joil- avokätistä taloudellistakin tukeaan kadettikas- lakin pontimena oli ehkä jonkinlainen näytön vatukselle. Hän oli Isänmaan mies parasta lajia halu. Kaikki tämä viittaa siihen, ettei älyllisten ja hieno esimerkki Haminan kadeteista. tai henkisten oppimisedellytysten puute suinkaan ollut pääasiallinen syy kurssin keskeytyk- siin Haminassa. Murrosikäisten opiskelijoiden sopeutumisvaikeudet koulun pedanttiseen, Suomalaisia nimiä niukasti ehkä ahdistavaankin ilmapiiriin ja sisäiseen Yli tuhannen Haminasta valmistuneen up- elämään, samoin kuin toistuvasti päätään nos- seerin joukossa useimpien sukunimi oli luon- tanut pennalismi, toverisorto, varmaankin lisä- nollisesti ruotsinkielinen, olihan koulun ope- si eroja. Runsas viidesosa on joka tapauksessa tuskieli ruotsi. Joitakin harvoja on venäjän-, korkea eroprosentti jo ennalta huolella valikoi- saksan- tai ranskankielisessä asussa. Suomen- dussa ja usein sukuperinteen sitomassa ja kan- kielisiä nimistä on 18, vain puolentoista prosen- nustamassa oppilasjoukossa. tin verran.2 Nimi sinänsä ei osoita asianomaisen äidinkieltä, ei myöskään kielitaitoa. Tunnettua ja eri syistä myös melko ymmärrettävää on, Eräänlaisen murrosvaiheen ettei Haminan Kadettikoulussa juuri käytet- kadettiryhmän muodostavat ty suomea edes apukielenä. Vain lähiseudulta palkattu koulun toimitushenkilöstö keittiöllä, vuosien 1902 -1903 kadetit. korjaamoilla, verstailla ja talleilla varmaankin Tuolloin koulun lakkauttaminen oli jo käyn- sitä puhui. Koulussa selviytyäkseen oppilailla nissä, sillä 1902 lakkautettiin ylemmät erikois- piti välttämättä olla vähintään hyvä suullinen ja luokat ja 1903 koko koulu. Osa kadeteista kirjallinen ruotsin taito. Se oli merkittävä op- siirrettiin muihin Venäjän kadetti- ja upseeri- pilasjoukkoa karsiva tekijä. Mieleltään Finska kouluihin, osa kirjoitti suoraan Haminan Ka- Kadettkåren oli kuitenkin vähäisin varauksin dettikoulusta ylioppilaiksi ja jatkoi opintojaan suomalainen. Helsingin yliopistossa tai Teknillisessä Kor- keakoulussa, osa ulkomailla esimerkiksi Dres- denin, Hannoverin, Karlsruhen, Neustadtin tai Haminan kadettien sosiaalinen 30 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 tausta isien mukaan arvioituna Kaikkiaan kenraalien joukossa oli kahdeksan jalkaväenkenraalia, heistä yksi Suomen Sota- Aatelissäädyillä oli aikoinaan ollut keskei- väen päällikkö. Kenraaliluutnantteja tai vara- nen asema upseeristossa. Ranskan suuresta amiraaleja oli yhteensä 31 ja kenraalimajureita vallankumouksesta alkaen säätyjen ja yleensä tai kontra-amiraaleja 45. Lukuja tarkasteltaes- kansalaisten tasavertaisuus oli kuitenkin ko- sa on hyvä huomata, että upseeri-isällä saattoi rostunut. Aatelin erioikeuksia oli supistettu olla kaksi jopa kolme kadettipoikaa. ja vähitellen poistettu. Kuitenkin upseeriston rekrytointipohjaan aateli vielä 1800-luvulla Korkeita valtiollisia virkamiehiä isien jou- merkittävällä tavalla kuului. Niinpä Hami- kossa oli 103 eli 8,8%. Tästä ryhmästä voidaan nan Kadettikouluun lähettivät tietyt Suomessa mainita 27 senaattoria, heistä yksi Senaatin va- tuolloin vaikuttaneet aatelissuvut, sanottakoon rapuheenjohtaja vastaten asemaltaan nykyistä näitä pariakymmentä huomattavinta tässä yh- pääministeriä, 21 valtioneuvosta, kaksi kama- teydessä ”sotilassuvuiksi”, yhteensä noin 280 rijunkkaria ja samalla kreiviä (Mannerheim ja toivorikasta vesaa. Tämä oli keskimäärin kym- Armfelt) sekä johtaja ”direktör” kenraalikuver- menkunta kadettia kutakin mainittua sukua nöörin kansliassa. kohden. Kunkin nuorukaisen tavoitteena oli Läänien maaherroja isien joukossa oli 15, tietysti suvussa useinkin perinteinen upseerin hovineuvoksia 16 ja piispoja yksi. Ylimpään arvo ja tehtävä. Sanottakoon vielä varmuudek- sosiaaliryhmään tässä on luettu myös suurtilal- si, että monet tässä mainituista olivat maas- liset, joiden lukumääräksi matrikkelissa kertyy samme johtavia sukuja myös useilla muillakin 32 eli 2,7%. Suurtilojen lukumäärä 1800-lu- elämänaloilla, valtiollisessa toiminnassa sekä vun Suomessa vaikuttaa yllättävän vähäiseltä. hallinnon, talouden, yritystoiminnan ja kult- Ehkäpä tilanomistajat ovatkin käyttäneet mie- tuurin saroilla.3 Esimerkikisi Suomessa nyky- luummin esimerkiksi mahdollista aatelisarvo- päivään saakka tunnettu Gripenbergin vapaa- aaan tai muuta arvonimeään kuin omistajuu- herrallinen suku lähetti Haminaan 20 kadettia. teen suoraan liittyvää titteliä. Niinpä 18 tähän Tämä on mahdollisesti korkein tai ainakin yksi viiteryhmään mahdollisesti kuuluvaa ilmoittaa korkeimmista kadettimääristä yhdelle aatelis- kohdaltaan neutraalin ”vapaaherra” ensisijai- tai muulle mahtisuvulle. Tosin mikään yllätys seksi arvokseen. Keisarillisen hovin hovimes- ei olisi, vaikka korkeampiakin lukuja laajoista, tari (?) voitaneen vielä liittää tähän ryhmään. monihaaraisista suvuista esitettäisiin Oikeuslaitoksen virkamiehiä hovioikeuden presidentistä kruunun nimismiehiin ja sota- Isien ammateista ja tuomareihin joukossa on 101 kaikkiaan 8,7%. Kirkon papisto, seurakuntien kirkkoherrat, yhteiskunnallisesta asemasta kappalaiset ja pastorit ovat lähettäneet poikiaan Haminan kadettien sosiaalista taustaa voi Kadettikouluun eri puolilta maata, mm. Ahve- parhaiten tarkastella isiensä ammattien ja yh- nanmaan seurakunnista. Tämä ryhmä koostuu teiskunnan eri tasoille sijoittumisen mukaan. 53 henkilöstä, kaikkiaan 4,6% Haminan kadet- Matrikkelissa isistä upseereita kaikki sotilas- tien isistä. arvot mukaan lukien on 353 eli 30,5%. Tie- Alue- ja paikallishallinnon virkamiesten ja doista ei suoraan ilmene, keille isistä upseerin virkailijoiden joukosta on voitu poimia 86 hen- ammatti oli ”päätoimi” keille mahdollisesti kilöä, yhteensä 7,4% koko isien joukosta. Mu- vain lyhytaikainen välivaihe elämässä. Liki- kana on esimerkiksi kahdeksan lääninsihteeriä, määrin voidaan kuitenkin sanoa, että lähes joka yksi lääninarkkitehti, yksi läänineläinlääkäri, kolmannen Haminan kadetin isä oli upseeri yksi läänin rahastonhoitaja, maaviskaali, kolme ja näistä upseereista useampi kuin joka neljäs kuului kenraalien ja amiraalien arvoluokkaan. 230 vuotta kadettiupseereita 31 lääninmaanmittaria, kahdeksan piirimaanmitta- ryhmään. Myöhempinä vuosikymmeninä met- ria ja seitsemän muuta maanmittaria. sänhoitajat, uittopäälliköt, yhtiöiden metsä- ja hankintapäälliköt ja muut ”ukkoherrat” samoin Kaupunkien virkamiehiä joukossa ovat kuin metsätyönjohtajat ovat luultavasti lähet- esimerkiksi 11 pormestaria, kahdeksan raati- täneet lukuisasti poikiaan itsenäisen Suomen miestä, neljä oikeusneuvosmiestä ja yksi kau- kadettikouluun. Varsinkin nuorille upseereille punginvouti. Linnoituksen tai varuskunnan metsä on useinkin ollut lähes yhtä tuttu toimin- komendantteja ryhmässä on kuusi. Tarkkuut- taympäristö, tosin eri näkökulmasta, kuin varsi- ta ja huolellisuutta edellyttäviä tehtäviä, kuten naisille metsäalan ammattilaisille. upseerinkin tehtävät usein ovat, voidaan isien osalta poimia vielä protokollasihteerit, sisään Lääkäreitä ja apteekkareita Haminan kadet- kirjoittaja, henkikirjoittaja, konttorikirjuri ja tien isistä on 34, joukossa yhdeksän lääketieteen arkistonhoitaja. Posti- ja lennätinlaitoksen sekä tohtoria, saman verran piirilääkäreitä, kolme tullilaitoksen palveluksessa oli 32 kadetin isää, sotilaslääkäriä ja seitsemän apteekkaria. Ryh- 2,7% kaikista. Tulliasioiden hovineuvos ja Tul- mässä ”Liikkeen tai ammatinharjoittajat”-ryh- lihallituksen ylijohtaja edustavat tässä ylintä mässä on yhteensä 51 isää: siinä näkyy vuoden tasoa, kolme lennättimen päällikköä ja kaksi 1863 määräys upseerin tehtävän avaamisesta lennätinaseman hoitajaa kertovat kehittyvästä pääsytutkinnon perusteella, katsomatta isän so- sanomaliikenteestä. siaaliseen tai ammattitaustaan. Isien luetteloon sisältyy nyt mm. näyttelijä, postiljooni, kolme Eri hallinnonaloja ja –tasoja edustavat vir- kondiittoria, teurastajamestari, karvarimestari, kamiehet ovat Haminan kadettien isien jou- piirtäjä, ammattien tarkastaja, 30 kauppiasta, kossa merkittävä ryhmä. Ehkäpä siltä taholta eräät mahdollisesti alaryhmään ”kaupustelija” perintönä pojille on tullut lain ja oikeuden kun- sekä yksi hotellinomistaja, ilmeisesti Vaasan nioitusta, rehellisyyttä virkatoimissa ja yleistä tunnetun ”Ernstin” omistaja. Edellä mainitut ymmärrystä suuriruhtinaskunnan hallinnosta. isien ammatit toivat, jos ei elämän koko kirjoa Opetustoimen ja kulttuurin alalla on toiminut niin ainakin hiukan väriä kuiviin tilastoihin. 41 kadetin isää, 3,5%, joukossa yhdeksän reh- Kaikki edellä olevat ovat kuitenkin kunniallisia toria ja yhdeksän lehtoria sekä 14 yliopettajaa ammatteja, sanottakoon varmuudeksi. ja opettajaa. Yksi professori, kaksi filosofian tohtoria ja taiteiden alalta yksi taidemaalari Monet arvostetut ja merkittävät ammatit lu- (Munsterhjelm) ja yksi kapellimestari täyden- ettelosta joko puuttuvat kokonaan tai esiintyvät tävät monipuolista listaa. hyvin satunnaisesti. Luettelosta ei löydy polii- sikonstaapelia, ei majakanvartijaa, ei luotsia, Talouselämän, laajasti ymmärrettynä, teh- ei palopäällikköä, ei metsänvartijaa. Pelkkä tävissä on toiminut 91 kadetin isää, 7,8%, osa ”maanviljelijä” isän ammattina esiintyy vain virkamiehinä osa itsenäisinä yrittäjinä. Tehtai- kerran, toisen kerran kornetin sotilasarvo tuke- lijoita on joukossa 10, ruukin patruunoita/omis- naan. Tämän aukon ammattien luettelossa se- tajia seitsemän kuten myös kauppaneuvoksia littänee osaltaan talonpojilta useinkin puuttunut ja pankinjohtajia, asemapäälliköitä 11 ja yksi ruotsinkielen taito ja muutoinkin puutteellinen pysäkin (Utti) valvoja sekä kauppalaivan kap- tai ohut muodollinen peruskoulutus. Toisaalta teeneja. Viimemainituista matrikkeli ei erottele myös ruotsinkielistä maatalousväestöä oli kui- toisistaan pienten rannikkohöyryjen ja suurten tenkin tuohon aikaan laajasti maassa, varsinkin valtamerialusten kapteeneja. rannikkoseuduilla. Jo 1600-luvulta alkaen Suo- 1800-luvun jälkipuoliskon kehittyvä ta- men maakunnissa oli lukuisasti kartanoihin rin- louselämä näkyy tässä luettelossa. Metsähal- nastettavia ratsutiloja, jotka maksoivat veronsa lituksen ylijohtaja ja kolme ylimetsänhoitajaa ylläpitämällä yhtä, joskus kahta tai useampaa- sekä yksi läänin metsänhoitaja sisältyvät isien kin ratsumiestä ratsuineen valtion tarpeisiin. 32 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Monet rusthollarit ja heidän palkatut ratsumie- kuntaryhmät erilaisista ammatinharjoittajista ja hensä joutuivat avartamaan maailmankuvaansa perustason virkailijoista ja virkamiehistä läh- jopa vuosikymmenten mittaisilla sotaretkillä tien tulivat täydentämään kuvaa kadettien so- eri tahoilla Eurooppaa. Ratsutilalliset olivat siaalisesta taustasta. Tämä osaltaan pehmensi useinkin valistuneita ja vauraita kotiseudullaan siirtymistä aikanaan itsenäisen Suomen kadet- laajaa luottamusta nauttivia henkilöitä, usein tikoulun laajalti moniarvoiseen oppilasrekry- myös valtiopäivämiehiä tai ainakin maakun- tointiin. taja kuntatason monissa luottamustehtävissä. Miksi tämä sosiaaliryhmä, kylläkin jo haalistu- Lopuksi voi todeta, että Haminan Kadetti- vana, ei lähettänyt nuorempia poikiaan Hami- koulu oli monin tavoin merkittävä oppilaitos, ei nan Kadettikouluun edes satunnaisesti? Oliko vain autonomisen Suomen armeijaan upseerei- koulun johdolla puutteellinen käsitys Suomen ta valmistaneena vaan yleisemminkin. Erittäin maaseudun sosiaalisista ja poliittisista oloista? lukuisat Haminan kadetit tekivät merkittäviä Samaistuiko Suomen vapaa ja valistunut talon- palveluksia maalleen vielä itsenäisessä Suo- poika heidän mielikuvissaan Venäjän lahjoitus- messa monilla elämän aloilla. maiden ”tsuhniin”.

Lopuksi on todettava kohta ”muut”, johon Kenraalimajuri Hannu Särkiö toimi Ha- on jäänyt kaikkiaan 78 melko hankalasti luo- minan juhlaseminaarin puheenjohtajana ja kitettavaa kadetin isän ammattia tai sosiaalista Haminan Kadettikoulun perinnetyöryhmän pu- asemaa merkitsevää määrettä alkaen sanasta heenjohtajana. ”ordningsman” järjestysmies, palokunnan virkamies, Saksan varakonsuli jne. Haminan kadettien sosiaalinen tausta on Viitteet monipuolinen ja odotusten mukainen. Ylim- 1 Esim.G.A.Gripenberg, Finska Kadettkåren och pään ryhmään, senaattorien, valtioneuvosten, dess Kamratskap, Helsingfors 1912 kenraalikunnan, maaherrojen, hovioikeuden presidenttien ja neuvosten, kihlakunnan tuoma- 2 Nämä harvinaiset nimet saanee tässä mainita: reiden, piispojen, aatelisten ja suurtilanomista- Alanco Johan Bruno, Hannikainen Yrjö Sigismund, jien sekä hovioikeuden neuvosten ja kihlakun- Havo Otto Ferdinand, Himmanen Otto Emil August, nan tuomareiden ryhmään voidaan lukea noin Ijas Alexander, Ilmanen Armas Agaton, Jurva Olaf 370 isää. Täten noin kolmannes kaikista lukeu- Johannes, Kanniainen Fritz Alexander, Kekoni Os- kar Alexander, Kilpeläinen Karl, Kivekäs Karl Ed- tuu ylimpään ryhmään. Talouselämän puolel- vard, Lassi Esaias ”bondson från Kymmene”, Ne- ta vielä huomattavimmat yrittäjät, tehtailijat, nonen Vilho Petter (myöhemmin tykistön kenraali), maanviljelys- ja kauppaneuvokset ja vastaavat Nenonen Yrjö Juho Johan, Nickanen Nikolai Kons- voidaan lukea ylimpään ryhmään. Upseeri- tantin, Pasi Tobias ”född i Summa by i Weckelaks”, isiä (pl. kenraalikunta) on noin 270. Luettelo Soini Johan Herbert, Vuorenheimo (aateloituna) kertoo, että sanotut yhteiskuntaryhmät, joilla Erik Ossian. on ollut laajat mahdollisuudet valita pojilleen 3 Muutamana esimerkkinä näistä mainittakoon Sil- koulutussuuntaa, ovat melko usein päätyneet ferhjelm, Uggla, Wrede, v.Essen, Aminoff, Blåfjeld, upseerikoulutukseen. Tämä on osoituksena Ehrnroth, v.Fieandt, Grotenfelt, v.Knorring, Schau- upseerin ammatin ja tehtävän arvostuksesta jo man, Spåre, Standertsköld, Stjernvall ja Thesleff. 1800-luvun Suomessa. Varsinkin 1800-luvun loppu kymmenillä Haminan kadettien sosiaaliseen taustaan tuli edellä mainittujen piirteiden lisäksi demokraat- tista moniarvoisuutta. Kokonaan uudet yhteis- 230 vuotta kadettiupseereita 33 34 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 230 vuotta kadettiupseereita 35

Haminan kadetit, Venäjä ja Suomi Max Engman

Kadettikoulu Autonomian ajan Suomen Kadettikoulu oli monessakin suhteessa ainutlaatuinen Suomen historiassa sekä maan koulutushistorian että Suomen poliittisen historian kannalta. Kadet- tikoulu oli eliitti-internaattikoulu – päinvastoin kuin monessa muussa maassa, tätä koulumuo- toa ei juuri ole Suomessa käytetty. Silloin kun sitä on käytetty, se on ollut melko marginaali- sissa yhteyksissä, esimerkiksi vanhan ajan aa- telisneitojen pensionaateissa ja saaristolaisten kansakouluissa. Suomen kadettikoulua ei kuitenkaan voi sanoa marginaaliseksi, sillä siel- lä opiskeli suuriruhtinaskunnan johtoportaan poikia tähtäimenään ura maailman suurimman mannerimperiumin asevoimien palveluksessa. Kouluun kirjoittautui vuosina 1812 -1903 kaikkiaan 1607 kadettia: 93 Haapaniemen topo- grafikuntaan ja 1514 Haminan kadettikouluun. Heistä 960 valmistui upseereiksi, kun taas 621 si erinäisiä luonnontieteellisiä aineita. Kadet- kadettia erosi Kadettikoulusta suorittamatta tikoulu oli pitkälti myös yleissivistävä koulu, tutkintoa. Valmistuneista 701 hakeutui venäläi- jonka koulutusihannetta leimasi ”upseerin ja siin joukko-osastoihin. Keskeyttäneiden melko herrasmiehen” ihanne. Upseerit ovat tuskin suuri osuus ei tarkoittanut, että koulutus olisi koskaan olleet pelkästään kasarmiolentoja, ollut erityisen vaativaa tai oppilasaines heik- mutta Kadettikoulun antaman koulutuksen mo- koa. Se heijasteli sitä tosiasiaa, että koulutus nipuolisuus käy ilmi siitäkin, että Pushkinin aloitettiin niin nuoressa iässä, että asianomai- runous tuli tunnetuksi Suomessa ja koko ruot- sen taipumukset ja lahjakkuudet eivät vielä sinkielisellä kielialueella lähinnä entisten Ha- olleet selvillä. Osa oppilaista ei ilmeisesti alun minan kadettien välityksellä – vieläpä aikana, alkaenkaan tähdännyt upseerin uralle. jolloin Suomessa venäjän kielen taito oli hyvin rajoittunutta ja jolloin venäjän kielen stipendi- Kadettikoulu oli varhainen reaalikoulu ai- aattijärjestelmää vasta rakennettiin. kana, jolloin kaikissa korkeimmissa kouluissa uushumanismin ihanteet ja suuntautuminen yli- Vaikka Kadettikoulu oli tarkoitettu vain opistoon määräsi opetusohjelman. Näistä kou- suomalaisille, se koulutti oppilaitaan Venäjän luista poiketen Kadettikoulussa ei luettu latinaa valtakunnan tarpeisiin. Kun Suomen yliopisto, eikä kreikkaa, vaan moderneja kieliä - niiden vuodesta 1828 Keisarillinen Aleksanterin yli- joukossa tietenkin venäjää ja vaatimattomassa opisto Suomessa ja nykyinen Helsingin yliopis- mittakaavassa myös suomea sekä niiden lisäk- to, koulutti suuriruhtinaskunnan tarvitsemia 36 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 virkamiehiä ja pappeja ja myöhemmin myös aina alueen varmistaminen ja rauhoittaminen. muita ryhmiä, kadetit hakeutuivat suurvallan Rauhoittaminen tehtiin, jos tarve niin vaati, ko- armeijaan ja tämä kuului koulun toimeksian- villa otteilla. Kun tämä vaihe oli ohi, valtakun- toon. Lähinnä voi ihmetellä, miksi kaikki eivät nan johto saattoi toteuttaa hyvinkin suurpiir- hakeutuneet sotilasuralle: kadeteista neljäsosa teistä politiikkaa voittaakseen uudet alamaiset ei astunut koskaan sotapalvelukseen. Omalla puolelleen. Tavallaan keisari teki hiljaisen sopi- tavallaan tämä seikka tietenkin heijastelee kou- muksen vastavallatun alueen eliitin kanssa: jos lutuksen monipuolisuutta. te takaatte poliittisen rauhan ja hyvän hallinnon alueellanne ja tuotatte koulutettua henkilökun- taa Venäjän hallinnon pohjattomiin tarpeisiin, Upseerikoulutus ja valtakunta saatte pitää kielenne, uskontonne, perinteenne - ja mikä tärkeintä, asemanne. Suomen Kadettikoulu sekä muutaman sadan suomalaisen nuorukaisen kouluttaminen upsee- Suomalaisille tämä tarkoitti ennen kaik- reiksi Venäjän armeijaan oli osa paljon suu- kea, että he toisaalta saivat pitää ajan myötä rempaa kuviota. Suomen autonomista asemaa avautuvat virat Suomen uudessa laajentuvas- kuvataan usein ainakin Suomessa hyvin poik- sa keskushallinnossa, samalla kun heillä oli keukselliseksi, mutta itse asiassa imperiumin, täydet oikeudet astua Venäjän palvelukseen. ns. konglomeraattivaltion, perusominaisuuk- Käytännössä tämä tarkoitti sotilaspalvelusta, siin kuuluu, että se koostuu monenlaisista ”au- sillä Vanhaa Suomea eli Viipurin lääniä lukuun tonomioista”. Päältä katsottuna nämä näyttävät ottamatta suomalaisten venäjän kielen taito oli hyvin erilaisilta. Baltian provinssien autonomia niin heikkoa, että sillä ei juuri ollut asiaa Venä- oli tavallaan osa Baltian saksalaisen aatelin sää- jän siviilihallinnon virkoihin. Nämä avautuivat typrivilegioita, kasakoiden taas rajavyöhykeau- käytännössä vasta toisen sukupolven venäjän- tonomiaa samalla tavalla kuin Itävalta-Unkarin suomalaisille, jotka olivat usein upseerien jäl- rajavyöhyke Ottomaanien valtakuntaa vastaan keläisiä. Upseeriksi oli helpompi päästä, koska Balkanilla. Puolalaisilla oli alun perin Wien armeija ja erityisesti laivasto oli tottunut ulko- kongressin päätösten perusteella ja Aleksanteri maalaisiin ja vähemmistökansallisuuksiin kuu- I:n armosta laajempi ja paremmin ankkuroitu luviin upseereihin ja kadettikoulut huolehtivat autonomia kuin Suomella, mutta he menettivät oppilaiden kielitaidosta. sen kapinoittensa seurauksena. Bessarabialla ja Uramahdollisuuksien avautuminen ei ollut Suomella oli alun perin lähes samanlainen au- pelkästään hyvän tahdon osoitus suomalaisille, tonomia ja hallintomalli. Bessarabia kuitenkin vaan myös yleisesti käytetty assimilaation väli- menetti omansa, johtuen lähinnä pajarien puut- ne. Varhaisempina aikoina sotilaspalvelukseen tuvasta mielenkiinnosta. Samaan aikaan Suomi lähetetyt valloitetun alueen eliitin pojat olivat onnistui taas osoittamallaan uskollisuudella ehkä yhtä paljon panttivankeja kuin kadetteja. laajentamaan autonomiaansa niin, että se ennen Ajan myötä he kuitenkin sopeutuivat Venäjän ensimmäistä maailmansotaa käsitti lähes kaik- valtaan, kieleen ja tapoihin ja löysivät paikkan- ki modernin valtion sektorit – lukuun ottamatta sa Venäjän eliitissä, joka oli varsin avoin. Kris- ulkoasiainhallintoa ja armeijaa. tittyjen vähemmistökansojen edustajilla ei ollut Kuten sveitsiläinen tutkija Andreas Kappe- vaikeuksia astua Venäjän aatelin joukkoon. Se ler on osoittanut, tämän ensivaikutelmaltaan oli jopa niin helppoa, että runsaslukuinen puo- hämmästyttävän moninaisuuden takaa löytyy lalainen ja georgialainen aateli muodosti huo- kuitenkin johdonmukainen politiikka, joka löy- mattavan osan, joidenkin tietojen mukaan ajoit- si muotonsa jo 1500-luvulla, jolloin Venäjästä tain jopa enemmistön, Venäjän valtakunnan tuli Kasanin ja Astrakanin tsaarikuntien val- aatelista. Myös osa suomalaisista jäi Venäjälle, loituksen kautta imperiumi. Valloitusta seurasi 230 vuotta kadettiupseereita 37 vaikka suurin osa palasi. Julius von Eckkardt tuleva ministerivaltiosihteeri Theodor Bruun ja kirjoitti suomalaisista 1874: amiraali Johan Eberhard von Schantz – edustaa sukujaan Ritarihuoneella. Vastustajat viittasi- ... vaikka enemmistö näistä sotilaista palasikin vat Ruotsin vuoden 1626 Ritarihuonejärjestyk- palvelusajan päätyttyä kotimaahan mukanaan palanen patrioottista mielenlaatua, jota oli mah- sen määräyksiin palveluksesta ”ulkomailla” ja doton hävittää, ei myöskään puuttunut taipuisia siihen, että kyseiset aatelismiehet eivät eläneet elementtejä, joihin tsaarivaltakunnan ”suuruus” niiden lakien alaisina tai maksaneet niitä vero- teki vaikutuksen ja jotka hovissa ja kenraalikun- ja, joista he olisivat päättämässä. Aatelismiehet nassa nautittujen suosionosoitusten kautta olivat saivat edustusoikeuden, mutta vahinko oli jo unohtaneet köyhän, rajoitetun kotiseutunsa. tapahtunut: Pietarissa ei suhtauduttu suopeasti ajatukseen, että Venäjä oli ulkomaa. Lopputu- Sigurd Nordenstrengin laskelmien mukaan los kuitenkin oli, että suomalaiset olivat ainoat noin 200 eli kahdeksasosa kaikista 30 vuoden Venäjän palveluksessa olevat, jotka saattoivat iän saavuttaneista Haminan kadeteista, sekä saada virkoja Suomen hallinnosta. kuudesosa upseereista jäi pysyvästi Venäjälle. Erityisen tavallista tämä oli silloin, kun aviol- liset siteet osaltaan vaikuttivat siihen että asianomainen jäi ”Venäjän ystävällisesti avattuun Kadetit Venäjällä syliin”. Päinvastoin taas vaikuttivat avioliitot Kun tarkastelee Haminan kadettien asemaa maannaisen kanssa ja Suomessa oleva maa- vaikuttajina autonomisessa Suomessa, kysees- omistus. Monessa suvussa oli kuitenkin poikia, sä on koko kadettijoukon kannalta vähemmis- jotka jäivät suureen keisarikuntaan. töilmiö. Useimmat kadeteista toimivat upsee- Suomalaisuusmies Agathon Meurman väit- reina nimenomaan Venäjän asevoimissa. Siellä ti jopa, että ilman Snellmanin julistusta koko he menestyivät, vaikkakaan eivät yltäneet kaik- yläluokka olisi venäläistynyt. Väite oli liioitte- kein korkeimpiin virkoihin (marsalkoiksi, ase- lua, mutta viimeinen ennen ensimmäistä maa- lajin tarkastajiksi, armeijakuntien komentajik- ilmansotaa julkaistu aateliskalenteri osoitti että si jne.). Kuitenkin yli kolmesataa suomalaista huomattava osuus, noin 800 henkeä, Suomen yleni kenraaliksi tai amiraaliksi, joukossa sota- kaikkiaan noin 5000 henkeä käsittävästä aate- ministeri ja laivastoministeriön päällikkö sekä listosta asui Venäjällä; 27 suvun kaikki jäsenet kaksi Alaskan kuvernööriä. von Eckardt tote- oleskelivat Venäjällä. si, että ”erityisen suuri on Venäjän laivastossa palvelevien suomenmaalaisten määrä, koska Suomalaisilla oli autonominen ”kotimaa” he voivat olla varmoja siitä, että heillä - kiitos mutta ero oli siinä, että suomalaisten kotimaa meritaitojensa - aina on etusija verrattuna merta oli niin selvästi ja selkeästi rajattu, etteivät ve- vieroksuviin slaaveihin”. näläiset pääsääntöisesti voineet saada virkoja Suomesta. Suomalaiset sitä vastoin saattoivat Kadettikoulusta valmistuneista lähes 1200 esteettä palvella Venäjällä ja lisäksi harjoittaa upseerista 366 (30 %) osallistui taisteluihin. liiketoimintaa ja kauppaa sekä omistaa kiin- Ensimmäinen heistä oli myöhempi valtioneu- teistöjä. Venäjällä palvelevat olisi oikeastaan vos Reinhold Johan von Knorring Venäjän ar- pitänyt siirtää Venäjän alamaisiksi, mutta koska meijan päämajassa jo 1815. Suomalaisia osal- näin ei tehty, he saattoivat palata Suomeen ja listui kaikkiin Venäjän sotiin, suurin määrä saada virkoja sieltä. Krimin ja Turkin sotiin. Tämä asetelma joutui muutaman kerran ko- etukselle. Vuonna 1863 käytiin aatelisäädyssä keskustelu siitä voisivatko kolme Venäjällä pal- velevaa suomalaista aatelismiestä – joukossa 38 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Taulukko 1.Haminan kadetteja taisteluissa johtanut Ranskan ja Venäjän Entente Cordialiin 1815-1906 johtanutta laivastovierailua Touloniin 1893 (amiraali Teodor eli Feodor Karlovits Avellan). Napoleonin sodat 1 Näiden kokemusten jälkeen Ruotsin olot al- Persian sota 1826-1827 1 koivat tuntua pieniltä myös piireissä, joille upseerin ura Venäjällä oli vieras. Yrjö Koskinen Turkin sota 1828-1829 35 kirjoitti 1876, ennen Suomen asevelvollisuus- armeijan perustamista, Venäjällä palvelevista Puolan kansannousu 1831-1832 38 upseereista ”Suomen sotajoukkona”: Kaukaasian sodat 44 Se on sotilasjoukko, jossa on paljaita upseere- Keski-Aasian sodat 12 ja, waan kuitenkin on luwultaan suurempi kuin sekä Suomen kaarti että meriwäki yhteensä. … Unkarin sota 1849 36 Mennyt wuonna oli 42 suomalaista, jotka oliwat kenraalina palveluksessa. Ruotsin ja Norjan yh- Krimin sota 1853-1856 91 distetyissä kuningaskunnissa oli samaan aikaan waan 32 kenraalia palveluksessa. Jos meiltä Puolan kansannousu 1863-1864 54 puuttuu sotamiehiä, niin ei meidän ainakaan tarvitse olla päällikköiden puutteessa. Turkin sota 1877-1878 122 Husaari- ja kasakkajoukoissa palvellutta Boksarikapina 6 eversti Jacob Fredrik Gustaf Aminoffia sanot- Japanin sota 1904-1905 18 tiin ”urheaksi Aminoffiksi”, mutta myös ”tset- seenien kauhuksi”. Monet suomalaiset upseerit Lähde: Nordenstreng, s. 235-239. kantoivat ”Puolan kapinan kukistamisen” mi- talia. Imperiumin palveluksessa ei voinut va- Upseerit eli maanmiehemme, ”våra lita tehtäviään. Suomalaiset upseerit olivat si- landsmän” (i rysk tjänst), kuten heitä koskevat ten elävä todiste Suomen suuriruhtinaskunnan uutiset Suomen lehdissä usein otsikoitiin, edus- lojaalisuudesta. Tämä oliasia josta Suomikin tivat tavallaan koko suuriruhtinaskuntaa Ve- hyötyi, kuten Nordenstreng totesi vuonna 1912: näjällä. Kuten G.A. Gripenberg totesi, entiset kadetit olivat melko kauan ainoita, jotka voivat Tonavan rannoilla ja Sevastopolin muureilla antaa ”keisarikuntaa hallitseville käsityksen sekä monessa muussa paikassa, missä velvolli- maamme sivistyneestä yhteiskuntaluokasta”. suus on sitä vaatinut, ovat suomalaiset vuodatta- Historioitsija E.G. Palmén totesi 1900-luvun neet verta. Seuraukset ovat olleet siunauksellisia alussa: isänmaalle.

Aikoina, jolloin ei Venäjällä Suomen heimosta tiedetty muuta, kuin että ”tsuhoonit” muka olivat orjuuteen luotu rotu, mahdollinen sivistyksen Siviilihallinto valiojoukko siellä palvelevia suomalaisia osoitti, Noin 280 entistä kadettia toimi Suomen si- millainen asema on. viilihallinnossa, jossa heitä saattoi tavata mo- Palvelus Venäjän asevoimissa toi muka- nella sektorilla: naan kosmopoliittisuuden, joka hakee vertais- Rautatiet 62 taan Suomen oloissa. Suomalaisten upseerien joukosta saattoi tavata miehen, joka oli ollut Poliisitoimi 38 suunnittelemassa Venäjän Alaskan myymistä Yhdysvalloille (amiraali Johan Hampus Fu- Tulli 22 ruhjelm), toiminut Bulgarian sotaministerinä ja Posti 18 ”diktaattorina” (kenraali Casimir Ehrnrooth) tai 230 vuotta kadettiupseereita 39 Venäjän kielen kääntäjiä 33 näkemys (ei välttämättä tarkoittanut, että asianomainen olisi ollut ”venäläistynyt”) ja ehdoton Opettajia (lähinnä venäjän kielen) 43 lojaliteetti. Kyseessä ei ollut mikään kunnial- Joukossa oli korkeita virkamiehiä, kuten linen vetäytyminen eläkkeelle, vaan useimmat valtionrautateiden pääjohtaja Georg Adolf upseerit kutsuttiin Suomeen kesken uran erään- Strömberg ja Knut Stjernvall, joka toimittuaan laiseen siviilirintamapalvelukseen. Hallinto- Suomessa nousi Venäjän valtionrautateiden tar- miehinä entisten upseerien toimintaa leimasi kastajaksi. Suurin osa toimi kuitenkin suhteel- sotilaallinen suoraviivaisuus ja ripeät otteet. lisen vaatimattomissa tehtävissä. Senaattiin siirretty Casimir von Kothen tunsi itsensä loukkuun joutuneeksi rotaksi ja pyysi Vaihtoehto kadettikoululle oli joskus meril- Luojaa varjelemaan häntä komiteoilta, joissa le lähtö: vähintään 17 koulun entistä oppilasta ”monimutkaisissa asioissa oppineet ja pedantit suoritti merikapteenin tutkinnon (heistä vain vain keskustelevat, mutta kunnon sotilas löisi yksi upseeri). Suomen Pankissa toimi 20 entis- Gordioinin solmun poikki”. Casimir Ehrnrooth tä kadettia, joukossa kaksi pankin johtokunnan lausui ironisia kommentteja kollegioista, jotka puheenjohtajaa - Viktor von Haartman ja Alfred riitelivät ”asioista joilla ei ollut mitään käytän- Charpentier nimitettiin tältä paikalta Suomen nön merkitystä” ja hän tarjosikin samppanjaa senaatin jäseniksi. Insinööreinä valtion palve- ”vapauduttuaan” ministerivaltiosihteerin tehtä- luksessa toimi 38 entistä kadettia. Se oli sikäli vistään. luontevaa, että upseerin koulutukseen kuului aineita, joilla on läheinen yhteys insinöörin Kuvernööreinä toimi neljäkymmentä entistä koulutukseen. Haminan kadettia. 1820-luvulta alkaen suosit- tiin Venäjällä palvelleita ja venäjää taitavia upseereita ja useiden kenraalikuvernöörien aikana valtaosa nimitetyistä kuvernööreistä oli sotilai- Korkein hallinto ta. Keskusvirastojen päällikköinä toimi 19 en- Venäjän sotilasbyrokratian käsitys ”ylem- tistä Haminan kadettia. pien upseerien ehdottomasta kelpoisuudesta Senaatin talousosaston varapuheenjohtaji- kaikkeen” – leimasi varsinkin Nikolai I:n aikaa, na toimi kolme entistä Haminan kadettia. Yksi mutta muinakin aikoina Venäjän hallintoa. Ve- heistä oli J.M. Nordenstam, ”Suomen pitkäai- näjän keisarit olivat sotilaita ja he johtivat Ni- kaisin pääministeri”, joka oli 37 vuotta senaat- kolai II valtakauteen saakka henkilökohtaisesti torina ja 24 vuotta varapuheenjohtajana. Kaik- sotavoimia. Keisari oli tavallaan valtakuntansa kiaan upseerisenaattoreita oli 50 (37 aatelista) ensimmäinen aatelismies ja ensimmäinen up- autonomian ajan yhteensä 169 senaattorista, seeri, joten hänellä oli henkilökohtainen suhde siis lähes kolmasosa kaikista. Asioiden käsit- upseeristoon. Eri keisareilla oli Suomen politii- telyn kannalta upseerit olivat vielä tärkeämpiä kassa ja hallinnossa omia suomalaisia neuvon- kuin pelkät luvut ilmaisevat, johtuen heidän antajaryhmiä. Aleksanteri I turvautui emigrant- yhteyksistään ja virkavuosistaan. Senaatti oli teihin ja kustaviaaneihin, Aleksanteri II Turkin 1800-luvun puolessavälissä merkillinen yhdis- sodan ja Kaukasuksen sotien veteraaneihin telmä: samassa pöydässä istui hallintojuristeja 1820-luvulta, Aleksanteri III rauhan ajan esi- ja Kaukaasian vuoristokansoja vastaan käyty- kuntaupseereihin, ja Nikolai II Puolan kapinan jen sotien karaistuneita veteraaneja. Senaatin 1863 ja Turkin sodan veteraaneihin. kollegiaalisessa päätöksenteossa tapahtui usein Pääasiassa upseerit siis olivat keisarin luot- niin, että juristit valmistelivat ja muotoilivat tomiehiä. Heillä oli kolme ominaisuutta, jotka päätökset, ja virkavuosiltaan vanhimmat up- suosivat heidän käyttöään korkeimmassa hal- seerit ratkaisivat asian. Upseerit olivat myös linnossa: venäjän kielen taito, valtakunnallinen tärkeitä senaatin valiokunnissa ja komiteoissa. 40 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Vuonna 1897, jolloin senaatti lähestyi kaik- von Daehnin, joka kehitti maitotuotteiden vien- kien aikojen suurinta oikeuskiistaansa, kuusi tiä Pietariin. talousosaston yhdestätoista senaattorista oli upseereita ja vain kaksi lakimiestä. Muuttuneet Teollisuuden ja tekniikan alalla toimi lähes olot vaikuttivat niin, että helmikuun manifestin sata entistä Haminan kadettia. Merenkulun pal- aiheuttama konflikti 1899 hajotti upseerise- veluksessa oli 20, heidän joukossaan Suomen naattoreiden rintaman: osa heistä oli vahvasti Höyrylaivayhtiön perustaja ja johtaja Lars Kro- perustuslaillisella kannalla. gius. Pankki- ja vakuutusalalle hakeutui noin 90 entistä kadettia, joista vain kourallinen eteni Ministerivaltiosihteereinä toimi neljä entistä toimitusjohtajiksi. kadettia (Casimir Ehrnrooth, C.W. von Daehn, August Langhoff ja Vladimir Markov), kaikki Monet kadetit ja upseerit kuuluivat aate- autonomian ajan loppuvuosikymmenien kriisi- lissäätyyn ja siten ei ole yllättävää että entis- aikoina. Ministerivaltiosihteeri toimi tavallaan ten Haminan kadettien joukossa oli 119 aa- kahdella rintamalla. Hänen tuli vakuuttaa kei- telisedustajaa 14 säätyvaltiopäivillä v. 1863 sari Suomen lojaalisuudesta ja samalla välttää jälkeen. Upseerit huolehtivat sitä, että keskus- arvovaltakiistoja Usein tämä tarkoitti kulissien telut asevelvollisuuslaista vuosien 1877–78 takaista vaikuttamista siihen, etteivät suoma- valtiopäivillä olivat sekä vilkkaita että asian- laisia vaatisi liikoja. 1800-luvun lopussa tämä tuntevia. Muissa säädyissä istui yhdeksän entis- tie oli kuljettu loppuun. Sen seurauksena syntyi tä kadettia, seitsemän porvarissäädyssä ja kaksi oikeustaistelu, joka asetti upseerit vaikean ris- talonpoikaissäädyssä. Kenraaliluutnantti F.A. tiriidan eteen. Taistelu näytti asettavan suoma- Neovius, ”porvariskenraali”, edusti Haminan laisen upseerin lojaliteetin kohteet vastakkain. kaupunkia viisillä valtiopäivillä. Tuntui, että oli valittava keisarin ja Isänmaan välillä. Kuutisenkymmentä upseeria ratkaisi asian eroamalla, 15 erotettiin ja neljä tuomittiin Vaikuttajia? hallinnolliseen maanpakoon. Useimmat vuosina 1902 -1903 joukkoeroamiseen osallistu- Upseereiden panos oli kunnioitettava mo- neista (n. 40) upseereista siirtyivät teknillisiin nella alalla, mutta ainakin Suomen valtion- oppilaitoksiin, monet ulkomaille. rautatiet ja posti olisivat tulleet toimeen myös ilman heitä. Mielestäni upseereiden panos ja vaikutus Suomen kannalta keskittyy kolmelle alalle. Talouden ja politiikan palveluksessa • 1) Suuriruhtinaskunnan korkeimmassa hallinnossa upseerit olivat tärkeitä vaikuttajia ja Osa kadeteista ja upseereista siirtyi viljele- välittäjiä lähinnä sen takia, että he ”valtakun- mään maata. Tässä he tavallaan jatkoivat ruo- nan” miehinä olivat eräänlaisia keisarin takuu- tujakolaitoksen perinnettä. Suomen aateli ei miehiä. verrattuna moneen muuhun maahan koostunut varsinaisesti suurmaanomistajista. Juuri sen • 2) Heidän panoksena Venäjän tuntijoina vuoksi upseerin ura ja valtionpalvelus oli suo- Suomessa oli ainutlaatuinen, ei pelkästään malaisille aatelissuvuille tärkeätä. Maan joh- kääntäjinä ja opettajina. Mikään muu ryhmä ei tavissa suvuissa oli toki maanomistajia ja 138 toiminut niin pitkiä aikoja Venäjällä ja nähnyt entistä Haminan kadettia omistautui maanvilje- niin paljon suurta keisarikuntaa. Toinen tärkeä lykselle joko suoraan Kadettikoulusta päästy- välittäjäryhmä, kielistipendiaatit, opiskelivat ään tai sotilasuran jälkeen. Heistä voisi mai- Moskovassa vain vuoden tai kaksi. nita Savon Vehmaisten kartanon Grotenfeltit, Hämeen Standerskiöldit ja Sippolan Alexander 230 vuotta kadettiupseereita 41 • 3) Upseerit ”edustivat” Suomea Venäjällä koottiin useiksi käsinkirjoitetuiksi ”painoksik- ja olivat lähes ainoa yhdysside Venäjän valtasi”. kunnan eliitin keisarihuone mukaan lukien ja suuriruhtinaskunnan välillä. He suorittivat tä- Päinvastaisen esimerkin tarjoaa täysin venä- män heille sattumalta – tai oikeastaan muiden läistynyt kenraalimajuri Alexander Gripenberg, välittäjien puutteessa – langenneen tehtävän joka oli Venäjän-Japanin sodasta tunnetun jal- kunniakkaasti. Se voi hyvinkin olla heidän tär- kaväenkenraalin Oskar Gripenbergin poika. kein vaikutuksensa, ainakin ryhmänä. Gripenberg, joka itse kunnostautui maailmansodassa ja menetti taisteluissa toisen jalkansa, Kaikki eivät olleet samaa mieltä. Eräissä pii- ilmestyi vuonna 1918 Suomen asiainhoitajan reissä arvosteltiin ankarasti ”venäläistyneitä” luo Ukrainassa ja selitti venäjäksi, mitä etuja tai pikemminkin ”valtakunnallistuneita” maan- Suomelle olisi Venäjän valtakuntaan kuulumi- miehiä. Johannes Gripenberg totesi vuonna sesta. Suomen olisi mahdotonta olla erillään 1885 sotaministeriössä toimivasta Suomen asi- Venäjästä, eikä Venäjä ollut valmis hyväksy- ain esittelijästä, myöhemmin Suomen Kadetti- mään Suomen riippumattomuutta. Hän yritti koulun johtajasta kenraali Carl Enckellistä, että saada suomalaisilta tukea vastavallankumouk- tämä kuului ”surkeaan lajiin nimeltä ’suoma- sen asialle. Gripenberg päätti päivänsä Ranskan laisia Venäjän palveluksessa’, jonka edustajilla valtion tietöiden johtajana Tunisiassa. Stålhana- ei ole isänmaata – ei ainakaan maan päällä”. suku sammui Toursissa 1985 ja suvun viimeiset Monilla maanmiehillä oli kielellisesti kirjava jäsenet elivät venäläisinä emigrantteina käyttä- tausta ja he olivat käyneet erikielisiä kouluja. en nimeä de Stolgané. Useimmat suomalaiset Tykistön kenraali Edvard Gustaf af Forsselles upseerit kuitenkin palasivat kotimaahansa, joll- puhui Ahrenbergin mukaan eivat aikaisemmin niin Mannerheimin tapaan Venäjän valtakunnan romahtaessa 1917-1918. aitoa itäsuomalaista ruotsia, johon hän vuosien varrella oli vielä sekoittanut venäläisiä ja sak- A.I. Solzhenitsyn kirjoitti kirjassaan ”Loka- salaisia sanoja ja interjektioita, mikä teki hänen kuu 16”, että baltiansaksalaisista monet olivat puheestaan hyvin koomisen. Ohimennen sanoen valtion uskollisia palvelijoita, mutta että hei- hän ei myöskään ollut oppinut venäjää. Kuten dän suuri lukumääränsä kuului Pietari Suuren kenraali Sederholm hänkin oli vailla äidinkieltä, hän ei osannut mitään kieltä täydellisesti. perisynteihin, koska heidän uskollisuutensa oli suunnattu valtaistuimeen – venäläistä elämää Tällainen puolikielisyys saattoi olla seu- he eivät koskaan sisimmässään omaksuneet. rausta siitä, että pojat sijoitettiin vieraaseen Samaa olisi ehkä voinut sanoa suomalaisista- ympäristöön nuorella iällä, vaikka siitä ei vält- kin, he olivat ”Kaisertreu” (keisariuskollisia), tämättä seurannut vieraantuminen Suomesta. jota vanhassa Itävallassa pidettiin patriotismin Tuleva amiraali Oscar von Kraemer lähetettiin korkeimpana muotona. Vuonna 1917 katke- Venäjälle kadettikouluun kahdeksan vuoden si tämä suomalaisten upseerien – ja jossain ikäisenä, hän vietti koko elämänsä Suomen ul- mielessä koko Suomen - side siihen Venäjään kopuolella, mutta oli kirjeenvaihdossa ruotsiksi jota keisari edusti. Jos ei liittynyt valkoisiin ar- sukulaistensa kanssa. Hänen poikansa kasva- meijoihin, ei jäänyt muuta kiinnekohtaa kuin tettiin Helsingissä, eivätkä he oppineet venäjää Suomen tasavalta. Kuten monessa muussakin lainkaan. Monen upseerin kohdalla suuntautu- uudessa valtiossa, sen armeijaan yritettiin mah- misen ratkaisi vaimo – siinä suhteessa Hami- duttaa upseereita, jotka olivat olleet vastakkai- nan kadettien innolla keräämät tiedot suuriruh- silla puolilla maailmansodassa. tinaskunnan nuorista naimattomista neidoista saa arvaamattoman merkityksen. Kokoelmaa Ruotsiksi ja venäjäksi murtavilla entisillä ”Finlands Tärnor” yllä pidettiin jatkuvasti ja ”tsaarin upseereilla” oli enemmän virkavuosia, meriittejä, esikuntakoulutusta ja kokemusta, mutta heidän valtakunnallinen isänmaallisuu- 42 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 tensa koettiin tasavallassa epäisänmaallisuu- Finland”, Historiska och litteraturhistoriska studier deksi. Kansakunnan sankareiden, jääkäreiden 76 (Helsingfors 2001). kanssa he eivät voineet kilpailla. Jääkäreiden Andreas Kappeler, Russland als Vielvölkerreich. ja suomalaiskansallisten puolueiden liitto oli Entstehung, Geschichte, Zerfall (München 1993). 1920-luvun puolivälissä savustanut ulos lähes kaikki entiset keisarilliset upseerit. Heidän Sigurd Nordenstreng, ”Finska kadettkårens insats kohtalokseen koitui juuri se keisariuskollisuus, i fosterlandets historia 1812-1912 I-II”, Finsk Tid- jota Aleksanteri II ylistää Jac. Ahrenbergin ro- skrift 1912, s. 229-243, 352-377. maanissa Vår landsman (1897). Keisari sanoo Raimo Savolainen, ”Sotilasleiriltä Senaatinlinnaan. Krimin sodassa haavoittuneelle eversti Karl Venäjän armeijan suomalaiset aatelisupseerit itse- Alexander Segerbergille (huom. etunimet) suo- valtiaan luottomiehinä Keisarillisessa Suomen se- malaisista arvion, joka voisi toimia ”maanmies- naatissa 1809-1917”, J. Selovuori (toim.), … vaikka ten” hautakirjoituksena: voissa paistais? Juhlakirja professori Osmo Jussilal- le 14. maaliskuuta 1998 (Helsinki 1998), s. 108-146. Tänä vakavana hetkenä sanon sinulle ja sinun kauttasi: koskaan Suomen kansani ei ole millään J.E.O. Screen & Veli-Matti Syrjö, Keisarillinen Suo- teollaan samentanut sitä luottamusta, jota olen men kadettikoulu 1812-1903. Haminan kadetit kou- aina tuntenut ja tulen aina tuntemaan. lussa ja maailmalla (Helsinki 2003).

Professori Max Engman työskentelee Åbo Akademissa.

Kirjallisuutta Max Engman, ”Finlands tärnor – ett stycke man- shistoria”, Historisk Tidskrift för Finland 1990, s. 264-297.

Max Engman, ”Legionärer och jägare. Skapandet av en nationell officerskår i mellankristidens nya sta- ter”, J. Kuusanmäki & K. Rumpunen (toim.), Snell- manin ja Mannerheimin välissä. Kirjoituksia sodasta, rauhasta ja isänmaan historiasta (Helsinki 2000), s. 29-55. Suomeksi: ”Jääkäreitä ja tsaarinupseerei- ta”, T. Vihavainen (toim.); Venäjän kahdet kasvot. Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskive- nä (Helsinki 2004), s. 289-305.

Max Engman, ”Lansmännens dubbla lojaliteter”, Finsk Tidskrift 7-8/2002, s. 375-396.

Max Engman, Suureen Itään. Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa, Suomalaisen siirtolaisuuden historia 5 (Turku 2005).

G.A. Gripenberg, Finska kadettkåren och dess kamratskap, Skrifter utgivna av Svenska litteratursäll- skapet i Finland CVIII (Helsingfors 1912).

Ben Hellman, ”Himmelska hälsningar från Pusjkin till Runeberg. Den svenska Pusjkinreceptionen i 230 vuotta kadettiupseereita 43 44 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 230 vuotta kadettiupseereita 45

Haminan kadetit ja Suomen taistelu 1915-1918 Jussi T. Lappalainen

Mikä merkitys?1 Kun pitäisi vastata kysymykseen, mikä osallisuus Haminan kadettikoulun oppilailla oli Suomen itsenäistymisprosessissa, on viisainta aloittaa tilastosta. Osalliset menevät kahtia, kun pannaan raja kouluuntulovuosien 1889 ja 1890 välille. Miehet matrikkelista poimiessaan kirjoittaja on rohjennut tulkita, missä tehtävässä kukin niitti suurimmat laakerinsa. Tulkinnasta huolimatta tilastotaulu antaa vähintään suuntaa. Kuvassa 1 on 171 miestä. Veli-Matti Syrjö on teoksessaan varovasti päätynyt lukuun 155. Se on hyvä luku ja ero omaani selittyy lähinnä viimeisellä tietosarakkeella, johon sisältyy ra- jatapauksia, mm. sellaisia, jotka asuinpaikkan- sa vapauduttua punaisista vielä ilmoittautuivat palvelukseen ja saivat esimerkiksi pataljoonan harjoitettavakseen. Suurin luku on ensimmäisessä sarakkeessa, jossa ovat johdossa, esikunnissa, huollossa ja hallinnossa toimineet 69 miestä. Se on ymmär- Suojeluskuntien toiminnassa oli mukana ai- rettävä, kun ajatellaan, että nuorimpien hami- nakin 30 miestä, mutta toistakymmentä heistä nalaisten ikä lähenteli sotatoimiin jouduttaessa kunnostautui enemmän muualla. kolmeakymmentä. Selvä tämän ryhmän enem- myys on jakolinjan vanhemmalla puolella, jossa nuorinkin oli jo 42-vuotias. Militärkommittén Mutta yllättävän paljon on silti miehiä, jot- ja sen suhteet ka taistelukentällä johtivat pataljoonaansa tai Maailmansodan alkaminen ja erityisesti komppaniaansa, vanhemmallakin puolella 16, vanhan venäläistämissuunnitelman tulo julki- nuoremmalla 35. Se selittyy sillä, että sodan suuteen oli herättänyt ajatuksia, että oli tullut alussa muita yksinkertaisesti ei ollut käytettä- sekä tarve että tilaisuus ratkaista Suomen on- vissä: niinpä 60-vuotias everstiluutnantti Adolf gelmalliseksi käynyt asema. Tunnetuin hank- Aminoff veti ”venäjänsaarelaiset” Viipurin luo- keista on tietysti jääkäriliike. Mutta suunnilleen ta Antreaan, sodan ensimmäiselle rintamalle. samaan aikaan kun ensimmäiset ”pfadfinderit” 46 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 astuivat Saksassa sotaoppia saamaan, Haminan rallinen elin ja toiminta siten helpottui kovasti. kadettikoulusta valmistunut aliratsumestari Ha- Sen ohella oli tärkeää, että lokakuusta alkaen rald Åkerman kutsui kotiinsa entisiä kadetteja, avautuivat talouselämän rahapussit MK:n ja joista muodostui Militärkommittén. Siitä on suojeluskuntien toiminnalle. Gaston Ahren- käytetty Sotilaskomitean nimitystä, mutta kun bergin johdolla aloitti syksyllä Saksanniemen se kadettikoulun perinteiden mukaan oli tiukas- ratsupoliisikoulu, joka jatkoi myöhemmin Lap- ti ruotsinkielinen ystäväpiiri, pysyn ruotsalai- pajärvellä.3 sessa nimessä tai lyhenteessä MK.2 Paljon muuta kuin ystäväpiiri MK ei pitkään aikaan ollutkaan. Sen sotilasarvoltaan korkeimmat olivat kaksi ratsumestaria: aliratsumestari Hannes Ignatius oli kuitenkin suorittanut yleisesikunta-akatemian. Toiminta oli vähäistä, pääasiassa keskustelua mahdollisuuksista, tiedus- telua ja yksityisiä yhteydenot- toja Ruotsiin ja Saksaan. Kun syksyllä 1915 syntyi Aktions- kommittén eli AK koordinoi- maan suurta jääkärivärväystä, siihen tuli MK:n edustajaksi Harald Åkerman. Vähän kerrassaan MK sai kuitenkin uusia jäseniä, kaikki Kuva 1 entisiä haminalaisia. Vuosien 1916 ja 1917 liittyneistä osa toimi myöhemmin Haminalaiset ja Saksa varsin keskeisissä asemissa. Kun suojeluskun- taliike kesällä ja syksyllä 1917 alkoi levittäytyä Sitä ennen MK oli Venäjän maaliskuun val- kuntiin, se sai johdokseen uudelleen muodos- lankumouksen rohkaisemana jo aktivoitunut tetun Aktionskommittén, jossa Åkerman yhä Saksan suuntaan. Sen jäsenet Nikolaj Mexmon- edusti MK:ta. Toiminta oli edelleen varsin ha- tan, Hannes Ignatius ja Gaston Ahrenberg mat- janaista. MK:lla oli kuitenkin nyt jäsenissään kustivat keväällä 1917 Tukholmaan ja saivat miehiä, joilla oli yhteyksiä sekä paikalliseen siellä mukaansa vielä ye-koulutuksen saaneen jääkäritoimintaan että suojeluskuntiin. Ja mikä alikapteeni Gösta Theslöfin. Herrat tapasivat tärkeintä, loppusyksyllä 1917 ja vuoden vaih- Tukholmassa asuneen Jonas Castrénin luona teessa tuli mukaan Venäjän palveluksesta irrot- saksalaiset ja esittivät näille kansannoususuun- tautuneita esiupseereja ja kenraaleita. nitelman, johon liittyisi saksalaisten maihin- nousuoperaatio. MK:n tähtihetki oli, kun sen perustajajäsen Harald Åkerman suostui syyskuussa 1917 se- Eversti Nikolaj Mexmontan jäi keskustelu- naatin elintarvikepäälliköksi. Ehdoksi viran jen jälkeen Tukholmaan. Tässä vaiheessa koko vastaanottamiselle hän pani, että piti asettaa itsenäisyysliikkeen organisaatio oli hajonnut sotilasvaliokunta pohtimaan asevelvollisuusla- ainakin kuuteen poliittiseen elimeen: Suomes- kia. Komitea asetettiinkin – ja asetettiin nimen- sa olivat AK ja MK, Tukholmassa itsenäisyys- omaan MK:n ydinryhmästä, joten siitä tuli vi- liikkeen ulkomaanvaltuuskunta ja Mexmontan 230 vuotta kadettiupseereita 47 pikku ”esikuntineen”, Berliinissä Samuli Sari- Mexmontanin olettamaa kapina-armeijaa ei on toimisto ja Libaussa JP 27. Sekavuudesta ei ollut olemassakaan. Vielä suurempi tyrmistys hyvää koitunut. syntyi Tukholmassa, kun Mexmontanille 8. elokuuta selvisi, että saksalaiset lähettäisivät Mexmontan piti toukokuisten kosketusten vain ”Kommando Litauenin”, jääkäripataljoo- jälkeen selvänä, että kun Suomessa alkaisi kannan lisäksi vain aseita eikä edes komppaniaa sannousu, Saksa lähettäisi Suomeen kaksi ar- Saksan joukkoja. Tilanteessa, jossa venäläiset meijakuntaa sekä Jääkäripataljoona 27:n. Tällä olivat lisäämässä Suomen-joukkojaan, kapi- pohjalla hän oli kaikessa hiljaisuudessa, Hel- nayrityksestä olisi tullut verilöyly. Koko suun- sinkiin yhteyttä pitämättä, mutta yhteistyössä nitelma oli nolosti peruutettava. Samalla Mex- ruotsalaisten ja saksalaisten upseerien kanssa montan menetti saksalaisten silmissä luottonsa valmisteli kansannousun organisaation. Aloi- kokonaan.4 tuspäiväksi ajateltiin syyskuun 8:tta 1917. Mutta syyskuun alussa 1917 Saksa valtasi Mexmontan lähetti 2. elokuuta suunnitel- Riian. Silloin jättäytyi sairaalassa vangiksi Ve- mansa Berliiniin ja MK:lle ja ilmoitti samalla näjän joukoissa palvellut vanha haminalainen, olevansa tulevan vapaustaistelun ylipäällikkö. everstiluutnantti Wilhelm Thesleff. Hän oli Helsingissä syntyi perusteellinen tyrmistys: keväällä Helsingissä tavannut Ignatiuksen, ja tapaaminen oli tehnyt vaikutuksen: MK ehdotti heti Berlii- niin, että Thesleff voisi toimia komitean edustajana saksalai- siin päin. Thesleff hoiti tehtävänsä innolla, joka kaikissa kohdis- saan ei ihastuttanut pian synty- nyttä kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheimin päämajaa. Kun Thesleffin tavallaan itselleen omimaa jääkäripataljoonaa oltiin siirtämässä Suomeen, hän teki pataljoonan käyttösuunni- telman, joka tähtäsi sen toimi- miseen yhtenäisenä esiintyvän jääkäriprikaatin kaaderina. Niinpä hänen laadituttaman- sa ylennyslista tuotti nuorille miehille sotilaskoulutukseen nähden melko korkeita sotilasarvoja, 13 majuria, 41 kaptee- nia ja 66 yliluutnanttia.5 On laskettava Mannerhei- min itsehillinnän ansioksi, että tulisieluiset ja tulistuneet nuoret jääkärimajurit saatiin maaliskuun alussa uskomaan, että pataljoonan hajottaminen kou- 48 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 luttajiksi asevelvollisuusjoukkoihin oli ainoa taja Axel Ehrnroothin välityksellä liike-elämäl- tie todellisen armeijan luomiseksi. Thesleff jäi tä 15 miljoonan markan luoton Mannerheim tässä vaiheessa syrjään, mutta toimi sittemmin saapui 18. tammikuuta 1918 Vaasaan luomaan saksalaisdivisioonan yhteysupseerina. Manner- armeijaa. Kadettikoulusta keppostensa vuoksi heimin jätettyä saksalaissuuntauksen vuoksi potkittu mies, jota mm. Ignatius oli epäillyt ko- paikkansa poliittisia tuulia taitavasti tarkkaillut vin venäläismieliseksi, tuli näin komentamaan Thesleff nousi kesällä 1918 ”sotaministeriksi” kiltimpiä kollegojaan. 28. tammikuuta 1918 ja ylipäälliköksi. Mannerheimin joulukuussa ylipäällikkönimitys julkistettiin.9 palattua Thesleff menetti molemmat aseman- sa.6 Eskalaatio oli johtanut sotaan, syntyi armeijan organisaatio, Pohjanmaan venäläiset riisut- tiin aseista, luotiin rintamat, puolustauduttiin hyökkääviä venäläisiä ja punakapinallisia vas- 7 Päämajan synty ja kehitys taan, hyökättiin itse Tampereella ja Viipurissa Militärkommittén aktivoitui tuntuvasti lop- ja voitettiin sota. Miten haminalaiset näissä oli- pusyksyllä 1917. Se lähetti eri piireihin entisiä vat mukana? kadetteja. Näistä useimmat olivat taustaltaan Armeijan ensimmäisessä päämajassa vain korkeintaan kapteenin tai alikapteenin/ alirat- kulkulaitospäälliköksi nimetty asemapäällik- sumestarin arvoisia, mutta poikkeuksina olivat kö B H Lohman ei ollut Haminan kadetteja. Vaasan laajaan piiriin lähetetty tarmokas ken- Muita kuin haminalaisia ei taaskaan yksinker- raalimajuri Paul von Gerich sekä Saimaan ym- taisesti ollut käytettävissä. MK:n sisäpiirin ul- päristössä ja Karjalassa toimineet everstiluut- kopuolelta olivat itse ylipäällikkö, ensimmäi- nantit Adolf Aminoff ja Herman Wärnhjelm. nen esikuntapäällikkö eversti Martin Wetzer Yli 20 kuvassa 2 olevaa haminalaista valmis- ja hänen seuraajansa, yleisesikunta-akatemian telivat merkittävästi suojeluskuntia taisteluun: käynyt eversti K E Berg. Mannerheim, Wetzer aivan omaa luokkaansa oli von Gerichin Poh- ja Holmberg olivat kaikki vuoden 1882 tulok- 8 janmaalle luoma organisaatio. Mutta mistä yli- kaita. päällikkö ja päämajalle miehitys? Kun päämajan rakenne helmikuun puo- Militärkommittén alkoi pohtia, kenestä livälissä täsmentyi, siinä vielä oli johtavissa todella voisi tulla ylipäällikkö. Aluksi pyy- asemissa kokonainen tusina Haminan kadette- detyn eversti O Vesanderin kieltäydyttyä teh- ja (kuva 3). Huomiota herättää, että korkeissa tävään saatiin kenraaliluutnantti Claes Char- asemissa olivat vuoden 1885 kadetit, entiset pentier, joka hänkään ei ollut haminalaisia. alikapteeni ja aliratsumestari, esikuntapäällik- Charpentier’n puheenjohdolla toimineen ko- könä Mannerheimin sanassa ”joustava ja kulti- mitean kolmeen kokoukseen osallistui tammi- voitunut mies” Gösta Theslöf ja operatiivisista kuussa 1918 myös Mannerheim, joka totesi, asioista vastanneen osaston johdossa päämajoi- että komitean kollegisilla menettelyillä ei uh- tusmestarina ”korvaamaton apulaiseni” Hannes kaavasta tilanteesta selvittäisi. Hän pyysi eroa, Ignatius, joiden molempien asemia toki puol- mutta lausui ajatuksensa, että oli heti aloitetta- si yleisesikunta-akatemian käynti. Joustava va armeijan organisointi Pohjanmaalla. ja kultivoitunut esikuntapäälliköllä oli syytä Ällistynyt MK oivalsi, että näin oli tehtävä. ollakin, sillä kuten tunnettua, Mannerheimin Charpentier erosi, ja senaatin puheenjohtaja esikuntapäälliköllä oli vaara jäädä lähinnä seu- 10 Svinhufvud antoi 16.1.1918 Mannerheimille rustelu-upseeriksi. suullisen valtuutuksen, jonka sisältö suuressa Sortovallan aikanaan aliluutnantin virasta määrin jäi Mannerheimin itsensä päätettäväksi. erottaman Rudolf Waldenin sotilashallintoura Hankittuaan vielä vanhan ystävänsä pankinjoh- alkoi sekin nousta päämajasta, ja tunnetulla ta- 230 vuotta kadettiupseereita 49

Kuva 3 valla johti lopulta pariin kertaan puolustusmi- limajuri Carl Silfverhjelm puolusti Helsingissä nisteriksi ja jalkaväenkenraalin arvoon. Eräät kotiaan ase-etsintää vastaan, kaatoi useita si- luettelossa mainitsemattomat tekivät vielä ly- sään yrittäneitä, mutta säästi viimeisen patruu- hyitä palveluksia päämajassa, mutta siirtyivät nan itselleen. rintamajoukkoihin. Ne, jotka MK oli piireihin lähettänyt, joutui- Vanhojen kadettien työ tietenkin helpottui vat alussa luonnostaan mukaan, kuten jo aiem- siinä vaiheessa, kun erityisesti operatiivinen min mainitun Adolf Aminoffin. Etelä-Pohjan- jaosto sai työvoimakseen ruotsalaisia kouliin- maan tukialueen luomistaisteluihin osallistui tuneita esikuntaupseereita, mutta johtoasemat välittömästi ainakin kahdeksan haminalaista. pysyivät Haminan vanhojen kadettien käsissä. Ignatius johti Oulun valloitusta, ja mukana olivat V P Nenonen ja A Almqvist ja neljä tai viisi muuta. C W Malm johti Kuopion valtausta. Iäs- Haminalaiset taisteluissa tään huolimatta vanhat kadetit olivat valmiina tuleen.11 Heti sodan alussa tulivat ensimmäiset uh- rit: runsaan sadan miehensä kanssa pohjoiseen Kun rintama- tai ryhmäjako toteutettiin hel- yrittänyt Tampereen suojeluskunnan päällikkö mikuun keskivaiheilla, kahdeksan haminalaista alikapteeni Ernst Söderholm antautui ylivoi- oli ryhmien komentajina tai niiden esikunnissa, malle 31. tammikuuta Suinulassa; hänet ja 16 ja ennen Tampereen-hyökkäyksen alkua aina- muuta surmasi paikalle saapunut, sopimuksesta kin seitsemän haminalaista johti alarintamia. tietämätön ja ammuskelemaan äitynyt vihollis- Tampereen-hyökkäyksessä kuusi vanhaa kadet- osasto. Seuraavana päivänä 76-vuotias kenraa- 50 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 tia oli komentajina tai esikunnissa ja ainakin 19 Karjalan rintamalle helmikuun alussa jo välittömissä rintamatehtävissä.12 kapteenina saavuttuaan Sihvo huomasi nopeasti, että siellä oli harattu ”ryssänupseereita” Tampereen jälkeen tapahtuu se, mikä on ta- vastaan. Niinpä hän jääkäritovereineen antoi vanomaista sotien jatkuessa: yksilö häviää so- julistuksen, jolla jyrkästi kielsi kapuloiden taväen koneistoon, ja vaatisi hyvin suurta arkis- heittelyn. ”Ellei yhteisen hyvän nimessä yllä- totyötä kaikkien esiin kaivamiseksi. Erityisen mainittua väärinkäytöstä vältetä, olemme me paljon haminalaisia näyttäisi loppuvaiheessa pakoitetut luopumaan onnistumisen ja voiton olleen Savon–Kymenlaakson suunnalla, mikä toiveista, siis myöskin luopumaan jatkuvasta on ymmärrettävääkin, koska siellä saivat toi- toiminnasta”.16 mia vanhat suojeluskunta- ja krenatöörijoukot, joissa haminalaisia oli komennossa.13 Ääni kellossa kuitenkin muuttui, kun pääma- jan sekavien ohjeiden vuoksi tuli keskustelua Haminan kadetit jatkoivat kuitenkin kaikilla siitä, kuka Karjalan sotatoimia oikein johtaisi. rintamilla. Viipurin-operaation aikana Johan- Sihvo tokaisi, että MK:n jo vuonna 1917 lähet- neksessa kaatui kadetti, sittemmin taiteilija tämä Herman Wärnhjelm saa olla piiripäällik- Oscar Weckman. Haminalaisia oli myös maa- könä ”sikäli kuin rintamalla tapahtuu niin kuin han tulleiden saksalaisten avustajina. Punaisten minä tahdon”. Kun Wärnhjelm sitten 11.2. oli murtautuessa Syrjäntakana saksalaisten linjo- peräytymässä Vuoksen taakse, jääkärikapteeni jen läpi 29. huhtikuuta kaatui tulkkitehtävissä Sihvon mitta oli täysi ja hän esti aikeen. Wärn- ollut Knut Gulin, viimeisenä kadettina. hjelm yritti vielä valittaa päämajalle.17 Ylipäällikkö oli vaikeassa tilanteessa. Hä- Epäonnensotureita nen sähkeistään huolimatta Sihvo toimi käytän- nössä niin kuin olisi vastannut koko Vuoksen Selvää on, että niin heterogeeninen organi- rintamasta. Helmikuun 18. päivänä toteutettu saatio, jollainen Suomen itsenäistymisliike oli, rintamajako siunasikin tämän. Kun Sihvo vielä ei voinut selvitä sisäisittä konflikteitta. Saksaan kielsi Wärnhjelmin aloittaman palkkajoukko- menneet jääkärit toisaalta toivoivat tukea van- jen värväyksen Karjalassa, itse Mannerheim il- hoilta suomalaisilta upseereilta, toisaalta heitä mestyi 23.2. paikalle. Sekavuus jäi jatkumaan, epäilyttivät ne suomalaiset ”ryssänupseerit”, mutta käytännössä Wärnhjelm jäi taustalle, ja jotka maailmansodan aikana olivat taistelleet hänestä tuli jonkinlainen vapaussotakirjallisuu- Venäjän armeijassa Saksaa vastaan. Libaus- den epähenkilö.18 sa jääkärien edusmies Hauptzugführer Erik Jernström muotoili tammikuussa 1918 jo pari Sihvo joutui vielä Viipurin-operaatiota val- kuukautta aiemmin esittämänsä kannan sellai- misteltaessa uhkaamaan alaisiaan kenttäoikeu- seksi, ettei yhteistyö jääkärien ja sodan aikana della, jos nämä koettaisivat juonitella kenraa- Venäjän palvelukseen menneiden välillä tulisi limajuri Ernst Löfströmille uskottua Viipurin kysymykseen.14 valloituksen johtoa vastaan. Itse Sihvo sittemmin kyllä muistelmissaan purkaa katkeruuttaan Tunnetuin sodanaikainen konflikti sattui moittimalla kovastikin Löfströmin toteuttamaa Antreassa, jonne Mannerheimin lähetti rinta- Viipurin operaatiota, ja erityisesti tämän esi- mapäälliköksi Aarne Sihvon. Sihvo oli jou- kuntapäällikköä, ruotsinmaalaista eversti Rap- lu- tammikuussa ollut kenraalimajuri Paul pea.19 von Gerichin alaisena komppanianpäällikkönä Vimpelin sotakoulussa ja muistelmissaankin Toinen epäonnensoturi tuli eversti Viljo erityisesti kiittää hänelle luutnantin arvon an- Forssellista, jonka vastapelurina oli toinen Ha- taneen von Gerichin tulisieluisuutta ja intomie- minan kadetti kapteeni J C Fabritius. Molem- listä rohkeutta.15 mat olivat Militärkommittén Varsinais-Suo- 230 vuotta kadettiupseereita 51 meen lähettämiä, mutta kun Forssellia pidettiin ollut muuta rikettä kuin että he olivat aikanaan vieraana paikallisille oloille, johto oli tullut harjoittaneet sotilaan ammattiaan siellä missä Fabritiukselle. Kun viimeksi mainitun johtama se oli ollut mahdollista. Vehmaan-retki oli epäonnistunut, Forssell 5.2. ilmoitti ottavansa joukon komentoonsa, ja sai Mutta varmasti Haminan kadetteihin sopii siinä tukeakin: nyt Fabritiusta pidettiin liian nykyisen kadettikoulun tunnuslause: Constan- nuorena ja harkitsemattomana. tem decorat honor. ”Muutamien myrskyisten kohtausten jäl- Osanottotiedot perustuvat pääasiassa mat- keen” Fabritius suostui jäämään esikuntapääl- rikkeleihin Hugo Schulman – Sigurd Nordenst- liköksi. Kun Forssell puolestaan varovaisena reng, Finska kadettkårens elever och tjänste- viime tingassa – luultavasti onneksi – peruutti män : biografiska anteckningar 1812-1912. Lypertön linnakkeen valtausyrityksen, Ahve- Helsingfors 1912 ja Sigurd Nordenstreng, Fins- nanmaalle rämpineen retkikunnan vanhimmat ka kadettkårens elever och tjänstemän : biog- päättivät taas, että johto oli palautettava Fabri- rafiska anteckningar: supplement , 1812-1921. tiukselle, kuten selkkauksitta kävikin.20 Helsingfors 1922. Tarkennuksia on mm. vapa- ussotahistorioissa Suomen vapaussota vuonna Forssell siirrettiin eversti Wetzerin käyt- 1918. Julkaissut Vapaussodan historian komi- töön Virroilla olleiden joukkojen komentajak- tea. I–VI. Helsinki 1920–1925. (ns. ”virallinen si, mutta sieltä hän kimpaantuneena lähti, kun teos”, tuonnempana SVvir) ja Suomen vapaus- suunnan komentajaksi Tampereen-operaatiota sota I–VIII. Gummerus, Jyväskylä 1921-1927. varten tulikin ruotsinmaalainen eversti Hjal- (ns. ”osaottajateos”, tuonnempana SVos) marson. Sittemmin hän osastoaan vetäen eteni Wetzerin kärkenä rautatietä pitkin Korkeakos- kelle, Orivedelle, Siitamaan ja Suinulaan. Sota- Emeritus professori Jussi T. Lappalainen .... oikeus oli juuri moittinut Forssellin menettelyä komennon ottamisessa Varsinais-Suomessa. Forssellin mm. Wetzeriltä saamasta tunnustuk- sesta21 huolimatta hänen kohdallaan ei vuoden 1922 matrikkelissa mainita ainoatakaan suoma- Viitteet laista kunniamerkkiä, ja hänet muistettaneen- kin eniten ratsastajana ja Grande Dame Kyllik- 1 Parhaimmin MK:n syntyä on kuvannut SVvir I ki Forssellin isänä. 1921, 156–158. 2 SVvir I 1921, 293–294. SVos II 1922, 152–156; Saksanniemestä

Palkitsiko isänmaa? 3 Väärinkäsitystä on perusteellisimmin käsitellyt Kymmenkunta kenraaliylennystä, toista- Matti Lauerma, Kuninkaallinen Preussin Jääkäri- kymmentä everstiä ja saman verran everstiluut- pataljoona 27. Vaiheet ja vaikutus. Helsinki-Porvoo 1966, 754–772, joka osoittaa, että Mexmontanin nantteja, kolmattakymmentä majuria, alemmis- 22 syyllisyyttä on vahvasti liioiteltu. Ks. myös SVvir I ta arvoista edes puhumatta – ja lisäksi ainakin 1921, 265–281. Vrt. J. O. Hannula, Suomen vapaus- kuvassa 1 näkyvät kunniamerkit. Kyllä isänmaa sodan historia. Porvoo-Helsinki 1956, 34–40. jotenkin ymmärsi Haminan kadettien arvon. 4 Lauerma 1966, 803–808. Eri asia on, että propaganda ja ajan henki 5 laskivat itsenäistymisen paljolta jääkäriakti- Ks. myös Vilho Tervasmäki, Puolustushallinnon vismin ansioksi ja jääkärit itse olivat syrjäyttä- perustamis- ja rakentamisvuodet 1918–1939. Hel- sinki 1973, 32–63. mässä miehiä, joita ilman heidänkin tehtävänsä olisi ollut vaikea viedä läpi, miehiä, joilla ei 52 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 6 Esitys seuraa tässä pääasiassa SVos IV 1924, 121- 122, SVos VIII 1927, 10-46,

7 Kartta perustuu pääasiassa SVvir I 1921, 253–260; SVvir II 1920, 20–21; SVos II 1922, 59–140 ja 155; . N. V. Hersalo, Suojeluskuntain historia I. Puolus- tustahtoinen kansa. Lahti 1953, taulukot 547–.

8 SVvir I 370-373; SVos II 1922 , 151, 160–163.

9 Päämajan synty SVvir II 1920, 17; SVos II 1922, 160-163. Jo SVos VIII 1927, 21 myöntää, että Man- nerheim oli oikeastaan oma esikuntapäällikkönsä, ”kun olosuhteiden vuoksi yleisesikuntapäällikkö ei voinut toimia sinä välittävänä ja yhdistävänä viran- omaisena, joksi hänet oli tarkoitettu”.

10 Kartta perustuu vapaussotateoksiin ja matrikke- leihin.

11 Kartta perustuu SVos VI 1927, 559-560.

12 Ks esim. SVvir VI 1925, 415-418.

13 Lauerma 1966, 809–810, 842–843, 854–855

14 Aarne Sihvo, Muistelmani I. Helsinki-Porvoo 1954, 198–204.

15 Sihvo 1954, 248.

16 Sihvo 1954, 255–283.

17 Esimerkiksi Aarne Sihvo, Valkoinen armeija Ant- rean rintamalla. Lyhyt esitys kuvin ja karttapiirrok- sin. Viipuri 1919 sekä SVvir III, 87–88 ohittavat koko konfliktin hienotunteisesti; Hersalo 1953, 547– taulukoissa ei mainitse Wärnhjelmiä ollenkaan.

18 Sihvo 1954, 355–399.

19 SVos III 1921, 144, 155–164.

20 SVos III 1921, 155; SVos IV1921, 229–230, 416– 417; SVos V 1925, 67, 177, 194–200; SVvir V 1924, 75–81.

21 Lauerma 1966, 876–877 huomauttaa, että kadettiupseerien ylennykset osaksi olivat erityisesti Mannerheimin 10.3.1918 antamasta käskystä alkaen alkaen poliittisia ja siviiliansioistakin annettuja.

230 vuotta kadettiupseereita 53

Haminan kadettikoulu Veli-Matti Syrjö

ikä oli Haminan kadettikoulu? Tämä on kysymys, minkä nykypäivän ih- Mminen helposti tekee, mikäli puhe tulee tuosta oppilaitoksesta. Ei todella ole kovinkaan merkillistä, ettei koulua tunneta, onhan kulunut jo runsas vuosisata siitä, kun se keisa- rillisella päätöksellä lakkautettiin. Siis vastatta- koon nyt kysymykseen. Haminan kadettikoulu eli viralliselta ni- meltään Keisarillinen Suomen Kadettikoulu oli Venäjän vallan aikana Haminassa toiminut venäläinen sotilasoppilaitos, jonka tehtävänä oli valmistaa upseereita keisarilliseen Venäjän armeijaan, siis yksi niistä lukuisista oppilaitok- sista, joita laajassa Venäjänmaassa oli tätä samaa tarkoitusta varten. Kun Haminan rauhassa vuonna 1809 so- vittiin Ruotsin ja Venäjän kesken, että Ruotsin valtakunnan itäinen osa erotetaan Ruotsista ja liitetään Venäjään, oli Venäjän keisari Aleksan- teri I ehtinyt päättää, että tästä uudesta voitto- omaan armeijaan eikä omaan ulkopolitiikkaan, maasta muodostetaan Suomen suuriruhtinas- se oli selvää alusta alkaen. kunta, alue, jota hallitaan suurin piirtein sen entisten lakien ja säädösten mukaan ja sen omi- Tämä on taustana myös Haminan kadettien miesten toimesta. koulun perustamiselle. Vuonna 1812 Venäjän keisari määräsi perustettavaksi Haapaniemeen Vastasyntyneellä suuriruhtinaskunnalla ei topografiupseereita valmistavan oppilaitoksen. ollut omaa sotaväkeä – aika ymmärrettävää, Se perustettiin samaan paikkaan, missä Ruotsin kun ajatellaan, että se juuri oli aseilla voitettu. vallan aikana oli lyhyen aikaa toiminut ruotsa- Mutta myöhemminkään ei tietysti voinut tulla lainen kadettikoulu, mutta uusin tavoittein ja kyseeseen, että tällä ikuisiksi ajoiksi Venäjään toimintamenetelmin. Haapaniemen topografi- liitetyllä alueella olisi voinut olla omaa armei- kunnan toiminta ei tullut pitkäaikaiseksi. Tu- jaa. Suomi kuului Venäjään ja sen puolustuk- lipalo tuhosi sen rakennukset, ja kun koulutus sesta vastasi Venäjän armeija. Näin oli laita sil- vuonna 1819 päätettiin siirtää Haminaan, se loinkin, kun Suomessa toimi milloin suurempi samalla muutettiin tavalliseksi kadettikouluksi. ja milloin pienempi määrä suomalaisia joukko- osastoja. Ne kuuluivat Venäjän armeijaan eikä Haminan kadettikoulun ensimmäiseksi niillä ollut mitään itsenäistä tehtävää. Sisäisesti johtajaksi nimitettiin viipurilainen Venäjän ar- itsenäinen suuriruhtinaskunta ei ollut oikeutettu meijan upseeri, kenraalimajuri P.G. Thesleff. 54 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Koulun oppilaiksi saattoivat pyrkiä sellaiset arvossapidettyihin keisarillisen kaartin joukko- Suomen suuriruhtinaskunnan alamaiset, joiden osastoihin. isät kuuluivat maan ylimpään säätyyn. Tarkoi- tus oli, että täten kasvatettaisiin keisarille us- Haminan kadettikoulu oli sisäoppilaitos. kollinen joukko miehiä, jotka olisivat samalla Sen kuri oli ankara, koulusta erottaminen ei sopivia lähentämään suuriruhtinaskuntaa emä- ollut mitenkään harvinaista. Päiväjärjestys oli maahan, Venäjään. tiukka ja oppilaita pyrittiin sekä ruumiillisesti että henkisesti karaisemaan tulevaa vaativaa Autonomisen Suomen suuriruhtinaskun- upseeriuraa varten. Toisin kuin muissa Venä- nan ensimmäisinä vuosikymmeninä Haminan jän kadettikouluissa Haminan kadettikoulussa kadettikoulu houkutteli oppilaikseen joukon toimi oppilastoverikunta, joka ajan mittaa sai suomalaisten säätyläissukujen nuorukaisia tai itselleen sangen suuret itsehallinnolliset valtuu- poikia. Tähän oli monia syitä. Ensinnäkin kadet. Tämän toverikunnan jäsenet, vanhemmat dettikoulussa opetus oli taloudellisesti edullis- kadetit, olivat nuorempien kadettien ehdotto- ta, köyhissä oloissa eläville entisten upseerien mia esimiehiä ja saattoivat korostaa esimiehi- perheille se oli luonnollinen väylä jälkikasvun- yttään melko ankaralla simputuksella. Tässä sa kouluttamiseksi säädynmukaiseen asemaan. suhteessa ei Haminan kadettikoulu kyllä ollut mitenkään poikkeuksellinen Venäjän kadetti- Toisaalta varakkaidenkin aatelis- ja sääty- koulujen joukossa, pennalismi oli tavanomaista läissukujen vesoja saatettiin lähettää Haminaan kaikissa upseerikouluissa. lähinnä siksi, että nämä suvut halusivat luoda läheisemmän yhteyden uuden emämaan sääty- Haminan kadettien toverikunta oli toki tär- läistön kanssa. On myös muistettava, että vielä keä ja oppilaitten kasvatuksen ja koulutuksen pitkälle yli 1800-luvun puolivälin ei ylimmällä kannalta merkittävä laitos aivan muista syistä säädyllä ollut kovinkaan monia vaihtoehtoja kuin pennalismin harjoittajana. Sen puitteissa jälkikasvunsa kouluttamisessa. Upseerin ura oli kadetit oppivat itsehallintoa, se vaati jäseni- houkutteleva, koska jo suhteellisen alhainenkin ään käyttäytymään upseerin kunniakäsitteiden upseerinarvo takasi saavuttajalleen tittelin, jota edellyttämällä tavalla ja se tuki tällä tavoin sopi käyttää, vaikkei olisi sotilasuralla monta- koulun kasvatustavoitteita. Tuskinpa se muu- kaan vuotta elämästään viettänyt. Tilanomista- ten olisi saanutkaan sitä asemaa, mikä sillä ja käytti mielellään itsestään luutnantin arvo- suurimman osan kadettikoulun toiminta-ajasta nimeä vielä vanhoilla päivillään. Se kuulosti oli. John Screen on tutkimuksessaan Haminan paljon hienommalta kuin aatelisista kartanon- kadettikoulussa todennut, että kadettioppi- herroista käytetty posessionaatti. laskunnalle kuitenkin jätettiin kohtuuttoman suuri valta koulun sisäisessä kurinpidossa. On Haminan kadettikoulu jakautui valmista- ymmärrettävää, että alle kaksikymmenvuotiaat viin luokkiin ja erikoisluokkiin. Valmistaville nuorukaiset eivät välttämättä aina pystyneet pi- luokille pyrittiin juuri toiselle vuosikymme- tämään kurinpitovaltaansa kohtuuden rajoissa. nelle päästyä, noin kahdentoista vuoden iässä. Kun koko koulun läpäiseminen kesti seitsemän Haminan kadettikoulun opetus poikkesi vuotta, oli kadetti upseeriksi yletessään par- paljonkin siitä, mitä tänä päivänä upseerien haassa tapauksessa parinkymmenen vuoden peruskoulutuksessa opetetaan. Haminan kade- ikäinen. Venäjän keisari oli myöntänyt Hami- teille opetettiin runsaasti yleissivistäviä ainei- nan kadettikoululle monia erikoisoikeuksia, ta, kuten uusia kieliä (venäjän lisäksi saksaa ja sen käyneet pääsivät alun perin suoraan keisa- ranskaa), matematiikkaa, luonnontieteitä ja tek- rin seurueeseen, mikä tässä suhteessa vastasi nisiä tieteitä. Verrattuna tuon ajan oppikouluun lähinnä yleisesikuntaa. Myöhemminkin koulun oli Haminan kadettikoulun opetus selvästi uu- parhaina oppilaina läpäisseet saattoivat päästä denaikaisempaa ja enemmän luonnontieteisiin keskittyvää kuin klassiseen humanismiin kes- 230 vuotta kadettiupseereita 55 kittyvässä oppikoulussa. Kuitenkin Haminan kehittyi poliittiseksi panslavismiksi. Pansla- kadeteille opetettiin siinä määrin oppikoulu- vismi piti päämääränään kaikkien slaavilaisten aineita, että he saattoivat halutessaan suorittaa kansojen yhdistämistä Venäjän valtikan alle ja ylioppilastutkinnon näiden tietojen perusteella. kaikkien Venäjän keisarikunnassa asuvien vie- rasheimoisten kansojen venäläistämistä. Haminan kadettikoulun henki oli mielen- kiintoinen yhdistelmä venäläisen sotakoulun Vaikka panslavismi ei ollut ainoa poliittinen ja runebergishenkisen suomalaisen isänmaal- aatesuunta Venäjällä, oli se ehdottomasti tär- lisuuden elementtejä. Venäläistä sotakoulua oli kein poliittinen ideologia jo 1880-luvulta lähti- tietysti kaikki se, mikä sotilasalalla opetettiin, en. Keisari Aleksanteri III ja vieläkin enemmän kadetithan valmistuivat Venäjän armeijan up- hänen poikansa ja seuraajansa Nikolai II olivat seereiksi. Venäläistä oli myös keisarivallan mer- omaksuneet sen omaksi ohjelmakseen. Tämä kityksen korostaminen ja upseerille kuuluvan merkitsi Suomen suuriruhtinaskunnalle kuole- ehdottoman hallitsijauskollisuuden vaaliminen. manvaaraa ja Haminan kadettikoulun osalta se Tähän liitettiin Vänrikki Stoolin henkinen isän- merkitsi vaatimusta kehittää koulun opetusta ja maanrakkaus sekä Suomen säätyläistölle kuu- henkeä puhtaasti venäläiskansalliseksi. luva ruotsinkielisen kulttuurin omaksuminen ja suomalaisen sääty-yhteiskunnan arvoperustan Myös toiselta taholta kohdistui Haminan sisäistäminen. Ei ihme, että Haminan kadetteja kadettikouluun kritiikkiä. Heräävä suomalais- ”fredrikshamnareita” Venäjällä yleisesti kutsut- kansallinen liike ei hyväksynyt kadettikoulua tiinkin ruotsalaisiksi. toisaalta siksi, että Suomen valtion varoja käy- tettiin Venäjän armeijan upseerien kouluttami- Kahden näin erilaisen ajatustavan yhteen- seen ja toisaalta siksi, että koulu oli varattu vain nivominen sujui ongelmattomasti suurimman ruotsalaisen yläluokan lapsille ja ruotsinkielise- osan Haminan kadettikoulun olemassaoloai- nä pönkitti näin ollen ruotsalaisuuden asemaa kaa. Venäjän keisarit suhtautuivat Suomeen ja Suomessa. sen erikoisasemaan pääsääntöisesti suopeasti aina 1880-luvun lopulle saakka, joten uskolli- Täytyy sanoa, että omalta kannaltaan kat- suus keisaria kohtaan ja suomalaisen romant- soen molemmat mielipiteet olivat perusteltuja. tisen isänmaallisuuden ihanteet eivät joutuneet Haminan kadeteille opetettu runebergiläinen mitenkään ristiriitaan. On lähes mahdoton aja- isänmaallisuus ei todellakaan sopinut pansla- tus, että joku Haminan kadetti olisi esimerkik- vistisen Venäjän upseerin henkiseksi pohjaksi si 1860-luvulla haaveillut itsenäisestä Suomen eikä Haminan kadettikoulu myöskään kasvat- valtiosta. Suomi oli kerta kaikkiaan erottama- tanut suomalaiskansallisia, suomenkielisiä up- ton osa Venäjän keisarikuntaa. seereita. Tämä kaksinainen paine johti Keisa- rillisen Suomen kadettikoulun lakkauttamiseen On syytä muistaa, että Venäjän keisarikun- vuonna 1903. ta oli yhdeksännellätoista vuosisadalla sangen monikansallinen valtio. Siihen kuului lukui- Haminan kadettikoulun matrikkeliin kir- sa joukko kansallisuuksia ja alueita, joilla oli joitettiin 1611 kadettia ja heistä 960 sai pääs- kullakin oma erikoissuhteensa Venäjän keisari- tötodistuksen. Vaikka kadeteilta vaadittiinkin kuntaan. Sotilaallisella alalla esimerkiksi Bal- sekä opillista että sotilaallista kyvykkyyttä, tian saksalainen yläluokka oli erittäin vahvasti eivät läheskään kaikki koulunsa kesken lopet- edustettuna Venäjän sotalaivastossa. taneet tehneet sitä kyvyttömyytensä tai sopeu- tumattomuutensa takia. Joskin monet erotettiin Vuosisadan mittaa ajattelutavat ja aatteet kurinpidollisista syistä (kuuluisin erotettu oli vaihtuivat myös Venäjällä. Vallalle alkoi vuo- myöhempi marsalkka C.G. Mannerheim), mo- sisadan loppupuolella yhä enemmän päästä net eivät alunperinkään pyrkineet suorittamaan kansallinen ajattelutapa, slavofiilisyys, joka koulun koko kurssia. Heille riitti vaikkapa kou- 56 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 lun valmistavien luokkien suorittaminen, antoi- han se jo hyvän pohjan monille siviiliurille. Haminan kadetteja toimi Venäjän vallan aikana monenlaisissa merkittävissä sotilas- ja siviilitehtävissä, erikoisesti hallinnon alalla, mutta myös liike-elämässä, tieteen ja taiteen alalla sekä politiikassa. Heidän vahvuutenaan oli sujuva venäjänkielen taito, joukko hyviä henkilösuhteita Venäjän säätyläistöön ja jopa keisarihuoneeseen. Pääsääntöisesti he pysyivät uskollisina sotakoulunsa isänmaallisille perin- teille. Vaikka Haminan kadettikoulu sai venäläis- ten tarkastajien lausunnoissa aina kiitosta ope- tuksestaan, oli sen antama opetus yhdeksän- nentoista vuosisadan loppuun tultaessa jo aika lailla vanhakantaista. Venäjän armeija oli uudis- tumassa, kuten kaikkien suurvaltojen armeijat, entistä teknisemmäksi ja monipuolisemmaksi, mutta siitä ei näkynyt juurikaan merkkejä kadettikoulun opetusohjelmassa. Vanhakantai- suuden syynä ei kuitenkaan ollut koulun oma tahto, päinvastoin uudistuksia oli yritetty esit- tää, mutta niiden toteuttaminen oli kilpistynyt Venäjän sotaministeriön vastustukseen. On tavallaan paradoksaalista, että kaikkein merkittävimmän panoksensa Haminan kadetit antoivat vuosikymmeniä koulunsa lakkauttamisen jälkeen, Suomen itsenäisyystaistelussa ja toisen maailmansodan ankarissa koettelemuk- sissa. Joskin olisi väärin sanoa, että Haminan kadetit loivat itsenäisen Suomen ja pelastivat sen itsenäisyyden sodissa 1939 - 1945, ei ole väärin sanoa, että Keisarillisen Suomen kadettikoulun henki kannatti sen kasvatteja myöskin niissä vaiheissa, jolloin heidän panostaan kenties kaikkein eniten tämän maan hyväksi tarvittiin. Arkistoneuvos Veli-Matti Syrjö on palvellut Sota-arkiston johtajana. 230 vuotta kadettiupseereita 57

Haminan kadetit sortovuosien puristuksessa Veli-Matti Syrjö

eisarillisessa Suomen kadettikoulussa kysymyksessä suomalaisista joukko-osastoista Haminassa valmistettiin upseereita Ve- ja suomalaisten asevelvollisuudesta. Suomel- Knäjän keisarillisen armeijan palveluk- lahan oli ollut parin vuosikymmenen ajan oma seen. Jo vanhastaan upseereilla itsevaltaisessa asevelvollisuuslakinsa ja sen säädösten nojal- monarkkisessa valtiossa kuten esimerkiksi Ve- la muodostetut joukko-osastonsa, kahdeksan näjällä oli eräänlainen hallitsijan luottamusmie- tarkk´ampujapataljoonaa sekä lisäksi kymmen- hen asema, hallitsija nimitti upseerit virkoihinsa kunta vuotta rakuunarykmentti. Tämä oli louk- ja he vannoivat tälle uskollisuutta. Upseereita kauskivi Venäjän sotilasjohdon ja äärikansallis- opetettiin myös ehdottomaan kuuliaisuuteen ten piirien silmissä, koska se heidän mielestään esimiehiänsä kohtaan, ja, olivatpa heidän saa- oli ristiriidassa valtakunnan yhtenäisyyden mansa käskyt heistä oikeita tai vääriä, tinkimät- kanssa. Suomalaisia joukkoja tuli lain mukaan tömään käskyjen täyttämiseen. käyttää ensi sijassa Suomen suuriruhtinaskunnan puolustamiseen ja suomalaisia velvoittava Haminan kadettikoulussa opetettiin tätä asevelvollisuuslaki oli erilainen kuin Venäjän tinkimätöntä uskollisuutta hallitsijan pyhälle asevelvollisuuslaki.2 persoonalle, mutta siellä vallitsi myös vanhan Haapaniemen kadettikoulun perintönä rune- Helmikuun manifestin perusteella ottamal- bergilais-isänmaallinen henki. Kadeteille ope- laan vallalla keisari antoi uuden asevelvolli- tettiin isänmaanrakkautta ja uskollisuutta omaa suuslain Suomelle. Se merkitsi mm suomalais- isänmaatansa, Suomen suuriruhtinaskuntaa ten asevelvollisten osalta mahdollisuutta joutua kohtaan. Nämä kaksi velvollisuutta olivat sopu- palvelemaan missä tahansa Venäjän armeijan soinnussa keskenään lähes koko suuriruhtinas- joukko-osastossa sekä lisäsi merkittävästi kunnan olemassaolon ajan. Eivät kuitenkaan suomalaisten sotilasrasitusta. Koska laki oli aivan koko aikaa. 1 annettu vastoin Suomen lainsäädäntöjärjestys- tä, herätti se poliittisesti aktiivisissa piireissä Kun koko Venäjänmaan itsevaltias, tsaari vastustusta. Tämä puolestaan johti kutsun- Nikolai II, Suomen suuriruhtinas vuonna 1899 taikäisten nuorukaisten laajamittaiseen kieltäy- antoi omalla vallallaan ja vastoin Suomen pe- tymiseen osallistumasta kutsuntoihin. Tsaarin rustuslakeja Helmikuun manifestin, jossa hän vastavetona oli suomalaisten joukko-osastojen otti itselleen vallan säätää lakeja Suomelle il- lakkauttaminen.3 man valtiosäätyjen myötävaikutusta, merkitsi se näiden kahden Haminan kadeteille opetetun Voidaan sanoa, että tässä vaiheessa aina- velvoituksen – uskollisuuden hallitsijaa koh- kin kaikkien niiden kadettien, jotka palvelivat taan ja uskollisuuden isänmaata, Suomea, koh- suomalaisissa joukoissa, tuli ratkaista kantansa taan – joutumista ristiriitaan keskenään. esiinnousseeseen velvollisuuksien ristiriitaan. Haminan kadettikoulun lakkauttaminen suoma- Haminan kadettien kannalta tilannetta ki- laisen separatismin kehtona ei ainakaan helpot- risti vielä se, että tämä ristiriita, joka sellaise- tanut sen entisten kasvattien asemaa suhteessa naan koski koko suomalaista yhteiskuntaa ja valtiovaltaan. Myös jo sitä ennen tapahtunut kaikkia sen jäseniä, ensimmäisenä kärjistyi 58 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Suomen Rakuunarykmentin lakkauttaminen he usein asettuneet heidän kanssaan oppositi- äkillisesti ja koko sen upseerikuntaa loukkaa- oon Venäjän hallitusta vastaan. Tähän on koulu vin muodoin todisti Haminan kadeteille, että oli systemaattisesti heitä valmistanut perinteisellä astuttu Venäjän keisarikunnan ja Suomen suuri- vastenmielisyydellään kaikkea venäläistä koh- ruhtinaskunnan välisissä suhteissa aivan uuteen taan. Venäjän oloja on koulussa tuskin opetettu, aikakauteen. koulun hengen mukaisesti suomalaiset ja ruotsalaiset on asetettu venäläisiä korkeammalle, Kansallisen sotaväen lakkauttamisen yhte- paikallista patriotismia on opetettu Runebergin ydessä suomalaisille upseereille tarjottiin erit- Vänrikki Stoolin tarinoiden hengessä, missä täin edullisilla ehdoilla mahdollisuutta siirtyä vain suomalaiset ja ruotsalaiset ovat isänmaal- palvelemaan venäläisissä joukko-osastoissa lisia ja voittavat taisteluissa venäläiset.”6 joko muualla keisarikunnassa tai jopa Suomeen sijoitetuissa venäläisissä joukoissa, mutta tähän Bobrikovin käsitys Haminan kadeteista suostuminen olisi merkinnyt keisarin toimen- Venäjän palveluksessa oli epäilemättä sangen piteiden hyväksymistä. Suomalaisen upseerin lähellä todellisuutta, mutta hänen syytöksensä oli siis tässä vaiheessa ratkaistava, kumpi vel- koulun venäläisvastaisuudesta ei kyllä pitänyt vollisuus oli hänen mielestään tärkeämpi. Yli- yhtä todellisuuden kanssa. Venäläisvastaisuutta voimainen valtaosa valitsi mieluummin uran- ei koulun opetussuunnitelmassa eikä opetta- vaihdon kuin suostui siirtymään venäläisiin jien toiminnassa ilmennyt, sehän olisi ollut jo joukkoihin.4 periaatteessakin mahdotonta Venäjän armeijaan upseereita valmistavassa oppilaitoksessa. Paitsi suomalaisissa joukoissa palveli Ha- Oppilailla oli koulun olemassaolon viimeisinä minan kadeteista merkittävä osa myös venäläi- vuosina kylläkin melkoisen venäläisvastai- sissä joukoissa ja esikunnissa kautta koko laa- sia mielipiteitä, mutta ne oli peritty kotoa, ei jan Venäjänmaan. Haminan Kadettikouluhan koulusta. Koulun suomalaiset upseeriopet- oli hallinnollisesti venäläinen sotilasoppilaitos, tajat, koulun viimeistä johtajaa, kenraali Carl joka valmisti upseereita koko Venäjän armeijaa Enckelliä myöten olivat uskollisia tsaarin up- varten. Heidän osaltaan kysymys uskollisuu- seereita, jotka tosin tunsivat suurta mielipahaa desta kaukaista kotimaata kohtaan epäilemät- sortotoimenpiteiden johdosta, mutta eivät anta- tä oli paljon vähämerkityksisempi kuin niille, neet sen vaikuttaa opetukseensa. joiden työkenttä oli Suomessa. Venäläisessä joukossa palvelevan ei itse asiassa tarvinnut Toisaalta myös monet niistä upseereista, tehdä mitään dramaattista ratkaisua. Hän saat- jotka palvelivat venäläisissä joukoissa, olivat toi jatkaa palvelemistaan aivan kuin mitään mielipiteiltään suomalais-isänmaallisia, mut- ei olisi tapahtunut. Palvelemista tosin saattoi ta palvellessaan Venäjän armeijassa eivät näi- hankaloittaa esimiesten tai upseeritovereiden tä mielipiteitään juuri palvelustovereilleen tai epäluuloiseksi muuttunut asenne kapinalliseksi ympäristölleen esitelleet. Esimerkkinä voidaan käsitettyä suomalaista upseeria kohtaan.5 mainita vaikkapa Carl Gustaf Mannerheim. Todennäköisesti valtaosa näistä ”venäläisistä” Suomalaisten upseerien kaksinaisen aseman suhtautui kysymykseen sangen välinpitämät- ymmärsi myös vuonna 1898 Suomen kenraa- tömästi, kuten vaikkapa Vilho Petteri Neno- likuvernööriksi nimitetty kenraaliluutnantti nen.7 Heidän toimintaympäristönsä oli se sit- Nikolai Ivanovitsh Bobrikov. Lausunnossaan ten Vladivostokissa, Odessassa, Kiovassa tai Haminan kadettikoulun tulevaisuudesta hän Moskovassa ei juuri mahdollistanut kaukaisen totesi mm: ”Koulu on valmistanut hyviä upsee- kotimaan olojen seuraamista eikä upseerin vel- reita, jotka ovat olleet moitteettomia, niin kau- vollisuuksien hoitaminen antanut tilaisuutta an kuin he ovat palvelleet Venäjällä, mutta niin suomalaiseen politikointiin. pian kuin he ovat palanneet Suomeen ja joutuneet politikoivien maanmiestensä piiriin, ovat 230 vuotta kadettiupseereita 59 Oman ryhmänsä muodostivat ne venäläis- heistä ei täyttänyt niitä mittoja, joita kadetit it- syntyiset kadetit, jotka esimerkiksi koulun seltään ja toisiltaan vaativat, saattoivat he tällai- opettajan tai virkamiehen jälkeläisinä olivat sen kadetin poistaa toveripiiristään. Kadettiklu- päässeet muuten vain Suomen kansalaisille va- bi, joka sortovuosina perustettiin, piti tiukasti rattuun oppilaitokseen. Vaikka heidänkin jou- kiinni siitä, ettei kunniattomia kadetteja hei- kostaan löytyi miehiä, jotka olivat omaksu- dän piiriinsä päästettäisi. Niinpä heti Suomen neet suomalaiskansallisen katsantokannan, he itsenäistymisen jälkeen, jolloin klubiin liittyi kuitenkin pääsääntöisesti olivat mielipiteiltään runsaasti uusia jäseniä, eräiden jäsenhakemus panslavisteja. Tällainen oli esimerkiksi sorto- hylättiin sillä perusteella, että he sortovuosina vuosien aikana senaatin varapuheenjohtajaksi olivat asettuneet sortopolitiikan välineiksi. Esi- ja ministerivaltiosihteeriksi kohonnut kenraa- merkiksi kenraalimajuri Widnäs, joka oli toi- liluutnantti Vladimir Markov. Hän toteutti tin- minut Uudenmaan läänin kuvernöörinä sorto- kimättömästi suurvenäläistä politiikkaa ja täytti kauden loppuvaiheissa, jäi klubin ulkopuolelle, kaikki tsaarin käskyt, olivatpa ne miten suures- vaikka hän oli suostunut tehtävään siksi, että oli sa määrin Suomen autonomisen aseman vastai- täten voinut lieventää sortotoimenpiteitä. Tosin sia tahansa. Ymmärrettävästi häneen Suomessa hänet myöhemmin hyväksyttiin klubin jäsenek- suhtauduttiin kielteisesti. si ja hän toimi mm sen pitkäaikaisena arkiston- hoitajana.9 On kiinnostavaa havaita, että Markov, saatuaan aikanaan nimityksen Suomen senaattiin, sai Eversti Waldemar Becker, Becker-Bey, so- osakseen epäilevää myötämielisyyttä suoma- tasankari, naistenmies, onnensoturi ja merkittä- laisten poliitikkojen taholta juuri Haminan ka- vä valtiollinen ajattelija, joka rikottuaan välinsä dettina. Myöhempi tasavallan presidentti, silloi- Venäjän keisarikuntaan oleskeli pysyvästi ulko- nen nuorsuomalainen poliitikko K.J.Ståhlberg mailla, seurasi kotimaansa tapahtumia suurella kirjoitti hänestä yksityisessä kirjeessään: ”Po- mielenkiinnolla. Hänen käsityksensä Suomen litiikassa on tuorein tapaus se, että varapuheen- asemasta ja suomalaisten oikeista toimintata- johtaja Markow on nyt tullut virkaansa. Etevä voista saattoivat paljossa yhtyä kadettien suu- mieshän se kuuluu olevan eikä liene vihamie- ren enemmistön mielipiteisiin. Marraskuussa linen Suomelle eikä myöskään täällä ilman ka- 1902 hän kirjoitti: ”Nyt kai jo optimistisimman- detti- ja sotilastuttavuuksia.”8 Ståhlbergin sanat kin maanmiehistämme täytyy huomata, että Ve- voitanee tulkita siten, että hän uskoi Haminan näjän hallitus jyrkästi on päättänyt tehdä Suo- kadetin taustansa perusteella olevan Suomen mesta venäläisen provinssin….Päämäärämme puolella siinä poliittisessa ristiriidassa, mikä on valloittaa takaisin ryöstetty vapautemme keisarikunnan ja suuriruhtinaskunnan välillä ja rakentaa se lujemmmille perustuksille kuin vallitsi. ennen, koska entiset ovat osoittautuneet hei- kommiksi kuin yleensä on luultu. Toivoa voit- Ylipäätään Haminan kadeteilla sortovuosi- taa tätä päämäärää tarttumatta viimeisenä kei- en Suomessa oli maine vankkumattomina isän- nona miekkaan on minusta hirveä erehdys.”10 maanystävinä ja laillisuudesta kiinnipitävinä Becker-Beyn mielipide aktiivisen vastarinnan kansalaisina. Suomessa pysyvästi asuvista ka- välttämättömyydestä ei kylläkään vielä tuo- deteista valtaosa varmasti täyttikin maineensa na aikana ollut juurikaan voittanut kannatusta mitat, mutta on selvää, että entisten kadettien Haminan kadettien piirissä, mutta myöhempi suuressa joukossa löytyi myös sellaisia miehiä, kehitys vei heidät hyväksymään sen viimeisenä jotka joko omanvoitonpyynnöstä tai kenties keinona – kuten Becker-Bey kirjoitti. jopa poliittisesta vakaumuksesta olivat Bobri- kovin linjoilla. Jo sortovuosina saattoi tuomitseva mieliala isänmaanpetturia kohtaan tulla ilmi, ei tosin Kadeteilla itsellään oli kyllä sangen korkea julkisuudessa, missä sensuuri tarkoin valvoi käsitys oman ryhmänsä jäsenistä. Mikäli joku 60 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 julkista sanaa, mutta maanalaisessa lehdistös- Bobrikovin määräyksestä eroa, koska eivät sä kylläkin. Niinpä Fria Ord-lehdessä vuonna suostuneet toimimaan vastoin vakaumustaan.12 1902 ilmestyi nimimerkillä f.d. finsk kadett lähetetty kirjoitus, missä tuomittiin Vaasan po- Haminan kadettien toveruus merkitsi näille liisimestariksi asetettu kapteeni Axel af Ene- miehille paljon. He olivat jatkuvasti kirjeen- hjelm, entinen Haminan kadetti, siksi, että hän vaihdossa keskenään ja pyrkivät yhtenäistä- oli asettunut sortajien käsikassaraksi. Kirjoit- mään toimenpiteensä, niin ettei toinen joutuisi taja katsoi hänet erotetuksi Haminan kadettien kenraalikuvernöörin silmissä huonompaan ase- toveripiiristä, koska hän ei täyttänyt heidän maan kuin toinen. Turun ja Porin läänin maa- kunniakäsityksiään.11 herraa, kenraali von Kraemeriä pyrkivät hänen kuvernööritoverinsa erikoisesti suojelemaan, On silti merkillepantavaa, että Haminan ka- koska hän oli joutunut Bobrikovin silmätikuksi detit eivät sinänsä tuominneet kadettiveljensä puututtuaan oma-aloitteisesti venäläisen sota- toimintaa poliisilaitoksissa, olihan esimerkiksi väen toimintaan sen hajottaessa Senaatintorilla Helsingin poliisilaitoksessa paitsi poliisipääl- mieltään osoittavia asevelvollisuuslain vastus- likköä, eversti Malmia myös hänen apulaisen- tajia.13 sa, everstiluutnantti Berg ja kapteeni Jalander, jotka kaikki kolme nauttivat kadettien täyttä Inhimillisesti on perin ymmärrettävää, että arvonantoa ja luottamusta. Näin oli laita lä- uhanalaiset kuvernöörit kantoivat huolta omas- hinnä ensimmäisen sortokauden aikana, jäl- ta toimeentulostaan eroamisuhan alla, olihan kimmäisellä sortokaudella suomalaiset kadetit pelättävissä, että ero saatettaisiin toteuttaa yksi toisensa jälkeen joutuivat jättämään polii- ilman eläke-etuja, kuten oli käynyt rakuuna- silaitokset. Niissä oloissa olisi poliisin toiminta rykmentin upseereille. Hieman happamasti pakostakin joutunut ristiriitaan isänmaanrakka- totesikin kuvernööri Munck virkatoveristaan uden periaatteen kanssa. Vaasassa, eversti Björnbergistä jonkun tämän toimenpiteen johdosta, että on helppo olla roh- Toinen merkittävä siviiliviranomaistehtävä, kea, kun on takuuna monen miljoonan omai- missä Haminan kadetteja sortovuosina vaikut- suus. 14 Tosipaikan tullen ei kukaan kuvernööri ti, oli läänin kuvernöörin (maaherran) tehtävä. epäröinyt vakaumuksensa esittämistä seurauk- Ensimmäisellä sortokaudella oli Turun ja Po- sista välittämättä. Eversti Björnberg käytti suh- rin läänin maaherrana kenraalimajuri Wilhelm teitaan Venäjän hoviin pyytämällä helmikuussa von Kraemer, Vaasan läänin maaherrana eversti 1902 audienssia itseltään keisari Nikolai II:lta. Fredrik Björnberg, Mikkelin läänin maaherrana Hän selvitteli keisarille mielialoja Suomessa eversti Lennart Munck, Kuopion läänin maa- ja sai tältä puolittaisen lupauksen sortotoimien herrana eversti Edvard Krogius ja Oulun läänin peruuttamisesta. Tosin keisari myöhemmin maaherrana eversti Edvard Furuhjelm. unohti lupauksensa keskusteltuaan neuvonan- tajiensa kanssa.15 Näiden herrojen toiminta oli perin hankalaa, he olivat velvolliset tottelemaan esimiehen- Suomalaisten kuvernöörien jouduttua eroa- sä kenraalikuvernöörin määräyksiä ja samalla maan viroistaan Bobrikov nimitti heidän seu- velvolliset noudattamaan Suomen lakia. En- raajikseen puhtaasti venäläisiä upseereita vaik- simmäisellä sortokaudella ristiriita kulminoi- ka nämä virat oli määrätty ainoastaan Suomen tui laittoman asevelvollisuuslain mukaisten kansalaisten täytettäväksi. Seurauksena oli kutsuntojen toimittamisen valvomiseen sekä melkoinen kaaos lääninhallituksissa, koska uu- kuntien pakottamiseen valitsemaan jäsenensä det kuvernöörit, paitsi etteivät osanneet suomea kutsuntalautakuntiin. Vaikka kuvernöörit pyr- tai ruotsia, olivat myös täysin perehtymättömiä kivät toimimaan mahdollisimman varovaisesti, suomalaiseen virkamieskäytäntöön. Niinpä en- joutuivat he yksi toisensa jälkeen hakemaan simmäisen sortokauden päätyttyä nämä saivat- 230 vuotta kadettiupseereita 61 kin nopeasti väistyä ja tilalle nimitettiin suoma- Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi ni- laisia miehiä. mitetty salaneuvos Gerard, joka oli maallem- me kaikin puolin myötämielinen, halusi saada Kuvernöörin viroista tärkein oli Uudenmaan Voima-asian selväksi, koska se herätti Pieta- läänin kuvernöörin tehtävä, olihan hän vastuus- rissa suuria epäluuloja Suomea kohtaan. Hän sa pääkaupunkiseudun asioista. Kuvernöörin määräsi kuvernööri Alfthanin hoitamaan asiaa, tehtävistä merkittävimpinä pidettiin noina ai- ja tämä pyrki parhaansa mukaan sitä selvittä- koina poliisiluontoisia tehtäviä, kuvernööri oli mään. Neuvotteluissa Voima-liiton johtomies- lääninsä korkein poliisiviranomainen. Uuden- ten kanssa, joihin kuului mm Haminan kadetti, maan läänin kuvernööriksi nimitettiin vuonna kapteeni Matti von Nandelstadh, Alfthan yrit- 1906 aluksi väliaikaisesti ja sittemmin vakinai- ti saada heidät luovuttamaan vapaaehtoisesti sesti eversti Max Alfthan, joka toimiaikanaan hallussaan olevat aseet viranomaisille, mutta 16 teki päiväkirjaluontoisia muistiinpanoja. Niis- pitemmälle kuin puolittaisiin lupauksiin eivät tä ilmenee monenlaisia ongelmia, joiden kanssa neuvottelut johtaneet.17 isänmaallinen ja samalla valtiovallalle uskolli- nen virkamies joutui painiskelemaan. Toisen sortokauden oloille tyypillisenä piir- teenä voidaan pitää tilannetta, missä aktiivisen Toisen sortokauden aikana oli vastarinta vastarinnan miehet ja laillisia oloja tavoittelevat Suomessa saanut passiivisen – lakiin perustu- perustuslailliset olivat keskusteluyhteydessä, van – vastarinnan ohella myös aktiivisen – vä- vaikka ajoivat maan etua täysin eri linjoilla. Pe- kivaltaan perustuvan – vaihtoehdon. Kuver- rustuslailliset, kuten eversti Max Alfthan, eivät nööri Max Alfthan joutui virassaan kohtaamaan missään oloissa paljastaneet venäläisille väki- jälkimmäisen ja toimimaan monella tavoin sitä valtaan turvautuvia aateveljiään. Luonnollisesti vastaan. Oletettavasti valtaosa Haminan kadet- attentaatteihin tai ryöstöihin syyllistyneet otet- teja oli Suomessa omaksunut samankaltaisen tiin kiinni, mikäli onnistuttiin, mutta pelkkien vakaumuksen, Venäjän laittomiin toimenpi- puheitten perusteella ei ketään vainottu. teisiin ei tullut mukautua, mutta ei myöskään omasta puolestaan saanut sortua laittomuuk- Max Alfthanin päiväkirjoista voidaan lukea siin. myös tietoja Haminan kadettien keskinäistä suhteista. Kun ensimmäisen sortokauden jäl- Aktiivisen vastarinnan elimenä toimi suur- keen piti nimittää suomalainen mies ministeri- lakon jälkeen Voima-liiton nimellä tunnettu valtiosihteeriksi, siis siksi virkamieheksi, joka koko maata kattava yhdistys, jonka julkisena esitteli Suomen asiat keisarille, synnytti nimi- päämääränä oli ampumaurheilun edistäminen tys jo ennen päätöstä spekulaatioita. Alfthan ja todellisena päämääränä aseiden hankkiminen kommentoi niitä päiväkirjassaan ja suhtautuu ja jäsenistön kouluttaminen aseelliseen vasta- mm erittäin epäilevästi tietoon, että kenraali rintaan venäläisiä sortajia vastaan. August Langhof nimitettäisiin tehtävään. Hän Voima-liiton toimesta oli Suomeen rahdat- pitää tätä ministerivaltiosihteerin asemaan liian tu aselasti sveitsiläisiä Vetterli-kivääreitä. Niitä rajoittuneena ja luonteeltaan liian itsekkäänä. Suomeen kuljettamaan oli hankittu John Graf- Kun sitten keisarin vaali osui Langhofiin, kir- ton-niminen höyrylaiva, joka kuitenkin Pohjan- joittaa Alfthan keskusteluistaan eräiden toisten lahdella Porin läheisyydessä kärsi haaksirikon. kadettien kanssa. Kadetit olivat olleet yksimie- Asia tuli tällöin julkiseksi ja myös Venäjän vi- lisiä, että kun Langhof kerran oli tullut nimite- ranomaisten tietoon. Samaten tuli tietoon, että tyksi, oli kaikkien isänmaallisten suomalaisten 18 Graftonkivääreitä oli joutunut Voima-liiton hal- velvollisuus tukea häntä varauksettomasti. tuun. Toinen sortokausi seurasi pian rauhallisen väliajan jälkeen. Kenraalikuvernööriksi nimitettiin kenraali Frans Albert Seyn, entinen Bob- 62 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 rikovin apulainen, joka osoittautui edeltäjäänsä oli mukana mm edellä jo pari kertaa mainittu hankalammaksi satraapiksi - mikäli suinkin eversti Fredrik Björnberg. Valtaosa Haminan mahdollista. Seyn ehti vaikuttaa huomattavasti kadeteista kuitenkin kieltäytyi tämäntapaisesta pitemmän aikaa kuin Bobrikov ja hänen toimi- toiminnasta.19 kaudellaan Suomi käytännössä menetti yhden erioikeuden toisensa jälkeen. Politiikkaa seu- Osa Haminan kadeteista joutui venäläisinä raaville kävi vähitellen selväksi, ettei silloisen upseereina taistelemaan Venäjän armeijassa, Venäjän hallituksen kanssa ollut mahdollista jossa he sodan syttyessä palvelivat. Myös osa jo neuvotella minkäänlaisesta kompromissista. siviilissä olleista upseereista sai palvelukseen- Valtaistuimen korkeudesta oli kerta kaikkiaan astumismääräyksen, koska heidät luettiin Venä- päätetty lopettaa Suomen erityisasema ja muut- jän armeijan reserviin. Tällaisia olivat vaikkapa taa maa joukoksi tavallisia venäläisiä kuverne- myöhemmät itsenäisen Suomen armeijan ken- mentteja. raaleina tunnetuiksi tulleet Bruno Jalander ja Martin Wetzer. Nämä upseerit palvelivat heille Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen määrätyissä tehtävissä ja osallistuivat Venäjän muutti Suomen tilanteen entistä hankalammak- sotaponnistuksiin, olivatpa he niistä mitä mieltä si. Sotatilaan julistetussa maassa oli valtioval- tahansa. Niin kuin olivatkin - esimerkiksi Bru- lalla entistäkin laajemmat valtaoikeudet ja sota no Jalander oli rauhanaikana toiminut aktiivi- myös kiihotti entisestään venäläistä sovinis- sesti Venäjän valtapyrkimyksiä vastaan.20 mia. Taktisista syistä Venäjän valtiovalta katsoi viisaimmaksi lieventää kansallista sortoa Maailmansodan kestäessä myös kotimaas- puolalaisia kohtaan ja jopa lupailla Puolan val- saan asuvien Haminan kadettien mieliala Venä- tiollisen aseman jonkintasoista palauttamista. jän hallitusta kohtaan pyrki muuttumaan entistä Suomalaiset odottivat jotakin vastaavaa oman arvostelevammaksi ja kielteisemmäksi. Ne ka- isänmaansa suhteen, mutta saivat pettyä. Sor- detit, jotka palvelivat Venäjän armeijassa, jou- totoimien lieventämisen tai kumoamisen sijasta tuivat taistelukentällä puolustamaan valtiota, tuli julkisuuteen syksyllä 1914 erittäin pitkälle johonka nähden saattoivat olla hyvinkin kriit- menevä venäläistämisohjelma, joka toteutues- tisiä, mutta sodan olosuhteissa ei oikeastaan saan olisi merkinnyt Suomen erillisaseman täy- voinut tulla kyseeseen muu kuin palveluksen dellistä hävittämistä. jatkaminen. Kotimaahan jääneet kadetit saivat tietoja jääkäriliikkeestä ja suhtautuivat siihen Suomen opiskelevan nuorison parissa tieto aluksi hyvinkin epäillen. Koko liike tuntui ai- venäläistämisohjelmasta aiheutti reaktion, jon- van liian uhkarohkealta, eivätkä sotilaskoulu- ka tuloksena syntyi jääkäriliike. Yli kaksi tuhat- tuksen saaneet upseerit voineet pitää mitenkään ta nuorta miestä etsiytyi Venäjän päävihollisen, mahdollisena, että noin pieni joukko merkitsisi Saksan keisarikunnan, armeijaan pyrkiäkseen mitään mahdollisessa kamppailussa suurvaltaa sen avulla asein vapauttamaan isänmaansa Ve- vastaan. Keskenään he pitivät neuvoa ja manai- näjän sortovallasta. livat olevia oloja ja Venäjän sortotoimenpiteitä, mutta juuri muuhun he eivät ryhtyneet ennen Haminan kadetit eivät olleet aktiivisesti mu- kuin maaliskuun vallankumous vuonna 1917 kana jääkäriliikkeessä. Osittain se johtui heidän muutti kuviot uusiksi. ikärakenteestaan, he olivat liian vanhoja jääkä- reiksi, osittain siitä, että heitä arvelutti hakea Maailmansota jatkui toki edelleen myös apua Saksasta, jota olivat oppineet pitämään vallankumouksellisen Venäjän osalta, mutta vihollisvaltiona. Heidän piirissään syntyi sodan sotaponnistelut eivät enää olleet samaa luokkaa alkuvaiheessa jonkin verran pyrkimystä ryhtyä kuin aikaisemmin. Venäjän armeijaan levisi aktiivisesti avustamaan Venäjän sotaponnistuk- ”svaboda-henki” ja upseerien auktoriteetti so- sia ja siten hankkimaan valtaapitävissä suope- tilaihinsa nähden alkoi pian olla muisto vain. aa mielialaa Suomea kohtaan. Tässä puuhassa Suomessa Haminan kadettien piirissä syntyi 230 vuotta kadettiupseereita 63 Militärkommitté (MK) niminen ryhmä, joka jäsenikseen sotaa kokeneita korkeita upseerei- vaihtelevissa kokoonpanoissa pohdiskeli maata. ilmanmenoa ja Suomen asemaa kumouksellise- na aikana. Tämän komitean piirissä ryhdyttiin Kotimaassa vaikuttaneiden ja Venäjältä saa- vähitellen myös hakemaan tukea Saksan suun- puneiden kadettiveljien kesken ilmeni ristirii- nalta ja päästiin jonkinlaiseen yhteistyöhön toja. Suomessa jatkuvasti asuneet kadetit suh- jääkäriliikkeen tukiryhmänä toimineen Aktiivi- tautuivat epäluuloisesti tsaaria loppuun saakka sen komitean (AK) kanssa. MK:ssa AK:n yh- palvelleihin upseereihin, heidän isänmaallisuu- teysmiehenä toimineen AK:n johtavan miehen, tensa asetettiin kyseenalaiseksi. Maailmanso- Elmo E. Kailan kuvauksen mukaan MK oli dan tantereilla taistelleet ja korkeisiin upsee- lähinnä epävirallinen klubi, jossa keskusteltiin riarvoihin kuntonsa ja ansioidensa perusteella milloin mistäkin asiasta ilman puheenjohtoa tai kohonneet rintamaupseerit puolestaan suhtau- pöytäkirjaa.21 Kaila, joka edusti tavallaan kil- tuivat huvittuneesti ja ylemmyydentuntoises- pailevaa organisaatiota, on saattanut liioitella ti kotimaisten siviilimiesten harrastelijatason MK:n herraklubipiirteitä, mutta on uskottavaa, puuhailuihin. Yhteinen vihollinen ja yhteinen että sen toiminta oli, hyvästä tarkoituksesta päämäärä kuitenkin takasivat yhteistyön, vaik- huolimatta, pitkään suhteellisen järjestymätön- ka kitkakohtia esiintyikin. Esimerkiksi äsken tä ja haparoivaa. MK:n herroilla oli kuitenkin mainittu aliratsumestari Ignatius äänesti ken- tärkeä etu AK:n toimijoihin nähden. He olivat raaliluutnantti Mannerheimin ylipäälliköksi vanhoja ja arvovaltaisia miehiä, joiden oli huo- valitsemista vastaan, koska epäili tämän isän- mattavasti helpompaa hankkia varoja ja tukea maallisuutta. Vastaavasti karski rintamaupseeri, kuin AK:n miehien. kenraalimajuri Paul von Gerich tokaisi valkoisen armeijan päämajoitusmestariksi kohon- Keväällä 1917 MK sai yhteyden Saksaan. neesta Ignatiuksesta ”tuo viipurilainen Singerin Tarkoituksena oli laatia yhdessä suunnitelma asiamies, joka ei ole nähnyt sotaa edes kiika- Suomen vapauttamiseksi venäläisistä yhteis- rilla”.23 toiminnassa saksalaisten maihinnousujouk- kojen kanssa. Tukholmaan lähetettiin MK:n Sortovuodet päättyivät Venäjän keisarikun- toimesta eversti Nikolai Mexmontan, josta oli nan sortumiseen ja Suomen itsenäistymiseen. tarkoitus tehdä suomalaisten joukkojen yli- Uudessa Suomen tasavallassa Haminan kade- päällikkö. Eversti Mexmontan valittiin tehtä- teilla oli vielä paljon annettavaa isänmaansa vään, koska hän oli sotilasarvoltaan korkein ja hyväksi. Nämä toimet eivät kuitenkaan enää sitä paitsi toiminut joukko-osaston – Suomen kuulu tämän esityksen piiriin. Sitä vastoin on Kaartinpataljoonan – komentajana. Uskottiin, syytä yhteenvedonomaisesti tarkastella Hami- että hänellä täten olisi arvovaltaa saksalaisten nan kadettien suhtautumista sortovuosiin ja silmissä.22 Tästä voi jo päätellä, että MK:n van- sortovuosien vaikutusta Haminan kadetteihin hat herrat olivat upseeriarvoltaan korkeintaan yleispiirteittäin. komppanianpäällikkötasoa. Eräs johtavista, tai John Screen on sanonut, että Haminan ainakin innokkaista, jäsenistä oli aliratsumesta- kadettikoulu toimi eräänlaisena suomalais- ri Hannes Ignatius. venäläisten suhteiden mittarina, kun suhteet Venäjän vallankumous radikalisoitui ja ar- olivat kunnossa, sai kadettikoulu monenlaisia meijassa alkoi yhä enemmän ilmaantua ku- erikoisetuja ja sen kasvatit pääsivät Venäjän rittomuutta ja sotaväsymystä. Vähitellen yhä armeijassa merkittäviin asemiin. Kun venäläi- useampi upseeri sai tästä tarpeekseen ja erosi nen nationalismi joutui ristiriitaan suomalaisen armeijasta. Suomalaiset upseerit pyrkivät takai- separatismin kanssa, eripura heijastui monin ta- sin kotimaahansa ja tätä kautta alkoi MK saada voin myös Haminan kadettikouluun. 64 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Samaa kaavaa voidaan soveltaa myös Hami- laan ja pyrki olemaan mahdollisimman vähän nan kadetteihin ryhmänä. Venäjän armeijaa ja tekemisissä valtiovallan ja sen sortotoimenpi- venäläistä yhteiskuntaa uskollisesti palvelevi- teiden kanssa. na Haminan kadetit loivat itselleen merkittäviä asemia suuressa keisarikunnassa. Samalla he Ensimmäisen maailmansodan puhkeami- kunniakkaasti edustivat omaa kansallisuuttaan nen muutti tämän tilanteen. Julkisuuteen tullut Venäjän monikirjavassa kansanmeressä. Tosin venäläistämisohjelma teki selväksi, ettei sota heitä Venäjällä kutsuttiin ruotsalaisiksi äidin- ainakaan parantaisi Suomen oloja. Sodan kes- kielensä perusteella, mutta Suomen suuriruh- täessä ja Saksan sotatoimien sujuessa menes- tinaskunta oli heidän kotimaansa sekä heidän tyksellisesti Venäjää vastaan nousi vähitellen omissa mielissään että myös muitten Venäjän Haminan kadettien Suomessa asuvat aktiivi- asukkaitten silmissä. simman ryhmän keskuudessa ajatus aseellisesta vastarinnasta ja Suomen aseman turvaamisesta Sortovuodet rikkoivat tämän siteen. On to- Saksan avulla Venäjää vastaan. Venäjän maa- dennäköistä, että merkittävä osa Haminan ka- liskuun vallankumous 1917 ja sitä seurannut deteista ei sinänsä vastustanut keisarikunnan lokakuun vallankumous saattoivat luhistuneen vaikutuksen lisäämistä suuriruhtinaskunnan keisarikunnan sellaiseen sekasortoon, että tällä oloissa, mutta tapa, jolla se toteutettiin, loukka- ajatuksella yhtäkkiä oli toteutumisen mahdol- si heitä. He katsoivat oikeutetusti palvelleensa lisuus. uskollisesti ja olivat pahoillaan kun heitä yht- äkkiä syyttä alettiin pitää epäluotettavina. En- Vuoden 1918 vapaussota venäläisiä ja pu- simmäisen sortokauden, Bobrikovin kauden, naisia vastaan käytiin Haminan kadettien joh- aikana on selvästi nähtävissä, että kadetit, kuten dolla – tosin pääosin sellaisten Haminan ka- todennäköisesti suuri osa muistakin suomalai- dettien johdolla, jotka eivät aiemmin olleet sista, pitivät sortotoimia tilapäisenä vaikeutena, ottaneet osaa venäläisvastaiseen toimintaan. josta päästäisiin, kunhan keisarille saataisiin Saksasta palanneet jääkärit muodostivat Val- selväksi, ettei suomalaisten suhteen ollut syytä koisen armeijan rungon. Heidän selvä päämää- tuntea epäluuloa. ränsä oli Suomen itsenäisyys, vapautuminen Venäjästä. Myös Haminan kadetit pyrkivät tä- Kun sitten sortotoimet päättyivät ja seu- hän, mutta heidän ensisijainen päämääränsä oli rasi rauhallisempi jakso, uskoivat monet asi- yhteiskuntarauhan turvaaminen. Juuri ne mie- oiden korjaantuneen pysyvästi. Kun näin ei het, jotka johtivat valkoista armeijaa, olivat Ve- tapahtunut ja sortotoimenpiteet uusiutuivat ja näjällä kokeneet svaboda- ja anarkiailmiöitä ja pahenivat, pettyivät useimmat kadetit. Toisen halusivat estää niiden valtaanpääsyn Suomes- sortokauden alkupuolta leimaa epätietoisuus, sa. He eivät halunneet olla missään tekemisissä ei oikein ymmärretty, mitä pitäisi tehdä. Pas- bolsevistisen Venäjän kanssa, mutta Venäjää siivinen vastarinta ja Suomen laeista kiinnipi- vastaan heillä ei sinänsä ollut mitään. Tässä oli täminen, jonka useimmat kadetitkin uskoivat ratkaiseva ero jääkärien ja Hamina n kadettien lopettaneen ensimmäisen sortokauden, eivät välillä, ero, joka sittemmin aiheutti monia ris- enää tuntuneet riittävän. Aktiivinen vastustus- tiriitoja. puolue, joka väkivallalla ja terroriteoilla pyrki vastaamaan tsaarivallan sortoon, sai kannatusta Kun Venäjän leskikeisarinna Maria Feo- myös kadettien piirissä, mutta sangen vähäises- dorovna, joka tanskalaisena prinsessana oli sä määrässä. saanut turvapaikan vanhassa kotimaassaan, kuoli, lähettivät Haminan kadetit, kenraali Kun elämä kuitenkin politiikan ulkopuolel- August Langhof, kenraalimajuri Nikolai Mex- la jatkui suurin piirtein entisenlaisena, oli seu- montan ja kenraalimajuri Carl Du Pont, en- rauksena jonkinlainen turtuminen. Itse kukin tisinä Henkivartiokaartin neljännen Suomen pyrki elämään omaa elämäänsä omalla taval- tarkk´ampujapataljoonan komentajina yhteisen 230 vuotta kadettiupseereita 65 seppeleen keisarinnan haudalle.24 Seppele sopii taja, oli heidän lähin esimiehensä. Huolimatta symboloimaan Haminan kadettien ja keisarilli- pyrkimyksistään toimia sekä kenraalikuver- sen perheen – niin koko Venäjän keisarikunnan nööri Bobrikovin että Suomen lain määräysten – suhdetta, jota eivät sortovuodet eivätkä val- mukaan he yksi toisensa jälkeen joutuivat eroa- lankumoukset olleet pystyneet katkomaan. maan, koska asettivat laillisuuden ohjenuorak- seen. Haminan kadeteissa oli ensimmäiselläkin Tiivistelmä sortokaudella joukko miehiä, jotka joko oman- Autonomian ajan loppuvaiheita leimasi ris- eduntavoittelusta tai kenties poliittisesta vakau- tiriita Venäjän keisarikunnan ja Suomen suuri- muksesta suostuivat toimimaan sortotoimenpi- ruhtinaskunnan välillä. Suomen hallinnollinen teiden edistäjinä. Kadettien mielipide suhtautui erikoisasema haluttiin lopettaa ja suuriruhti- heihin inholla ja halveksunnalla, heitä ei halut- naskunta muuttaa joukoksi venäläisiä kuverne- tu enää laskea kadettien toveripiiriin. mentteja. Suomalaiset pyrkivät pitämään kiinni Ensimmäinen sortokausi päättyi laittomien erikoisasemastaan. Tästä seurauksena oli sor- toimenpiteiden kumoamiseen ja vapaampien tovuosien nimellä tunnettu vaihe, kamppailu olojen saavuttamiseen. Tämä johtui lähinnä Suomen erikoisasemasta. Venäjän sisäisistä levottomuuksista tappiolli- Haminan kadetit, ennenkaikkea ne, jotka sen Japanin sodan seurauksena. Kun olot taas tuolloin palvelivat Venäjän armeijan joukois- rauhoittuivat, pääsi keisarivalta uudelleen jat- sa, joutuivat jo aivan sortokauden alkuvai- kamaan entistä politiikkaansa. Suomessa sor- heissa julkistamaan kantansa keisarin vastoin totoimenpiteet jatkuivat ja näytti toivottomalta Suomen lakeja tekemiin sortotoimenpiteisiin. taistella niitä vastaan. Jotkut harvat kadetit yh- Suomelle laittomassa järjestyksessä säädetty tyivät aktiivisen vastarinnan kannattajiin, mut- uusi asevelvollisuuslaki velvoitti suomalaiset ta suurin osa jäi odottamaan, että jokin ihmme asevelvolliset palvelemaan missä tahansa ve- pelastaisi Suomen. näläisessä joukossa. Tämä aiheutti Suomessa Maailmansodan puhkeaminen vuonna 1914 laajamittaisen kutsuntalakon, asevelvolliset merkitsi uuden tilanteen syntymistä.Aluksi se nuorukaiset kieltäytyivät saapumasta kutsun- merkitsi Suomelle vain entistä pahempia sorto- taan. Tämä puolestaan johti Venäjän armeijaan toimia ja kenraalikuvernöörille kaikkia sotatilan kuuluneiden suomalaisten joukko-osastojen suomia valtuuksia. Ylioppilasnuorison keskuu- lakkauttamiseen. Näissä joukoissa palvelleille dessa syntyi jääkäriliike, haettiin apua Saksasta upseereille tarjottiin erittäin edullisilla ehdoil- ja pyrittiin väkivalloin irti Venäjästä. Haminan la mahdollisuus siirtyä venäläisiin joukkoihin, kadetit eivät olleet tässä mukana, mutta maalis- mutta lähes kaikki kieltäytyivät ja siirtyivät si- kuun vallankumouyksen jälkeen, keväällä 1917 viiliin. he aktiivisesti pyrkivät toimimaan Suomen va- Ne upseerit, jotka palvelivat Venäjällä, jat- pauttamiseksi. Bolsevikkivallankumous Venä- koivat pääsääntöisesti palvelustaan. He olivat jällä johti Suomen itsenäistymiseen ja vapaus- saattaneet olla jo vuosikymmeniä sikäläisissä sodassa talvella 1918 Haminan kadetit olivat joukoissa ja kenties olivat vierautuneet suoma- merkittävässä osassa taistelussa punakaarteja ja laisista oloista. Asia ei heistä välttämättä ollut venäläisiä vastaan. erityisen tärkeä.

Suomessa vaikuttavat Haminan kadetit jou- Viitteet tuivat ristiriitatilanteeseen esimerkiksi toimi- essaan läänin kuvernöörinä, tehtävässä, jossa 1 F.W.Schaumanin muistelmat, vihko 1, kenraalikuvernööri, sortotoimenpiteiden toteut- F.W.Schaumanin kokoelma 8, KA 66 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 2 Tuomo Polvinen, Valtakunta ja rajamaa, 20 Kenraali Bruno Jalanderin muistelmia Kaukaasi- N.L.Bobrikov Suomen kenraalikuvernöörinä 1898- asta ja Suomen murroskaudelta s.68-132, s. 1904, s.145-146 21 Elmo E. Kailan todistus, Kensaali Nikolai Mex- 3 Einar W. Juva, Laiton asevelvollisuuslaki, kutsun- montanin kokoelma, kansio III,KA talakko ja virkamiesten erottaminen, Venäläinen 22 sortokausi Suomessa, s.63-65 Mauritz Gripenbergin, D.G. von Essenin ja Erik Imbergin todistus, kenraali Nikolai Mexmontanin 4 John E Screen ja Veli-Matti Syrjö, Keisarillinen kokoelma, kansio III, KA Suomen Kadettikoulu 1812-1903, s.287-288 23 Elmo E. Kailan kokoelma PK 710, (Sark) KA ja 5 Boris Gyllenbögel, Sotilaana ja diplomaattina Itä- Artturi Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa, s. 192 Euroopassa, s.70-71 ja Alfred Theslöfin kirje Arthur 24 Ramsaylle 17.6.1897, Ramsayska familjearkivet, Kenraali Nikolai Mexmontanin kokoelma, kansio kansio 3, Kansallisarkisto (KA) I, KA

6 Kenraalikuvernööri Bobrikovin kertomus Suomen hallinnosta 1898-1902, A.A.Järnefeltin kokoelma 3, KA

7 V.P.Nenosen kirjeet Vera Carlssonille 10.2.1906 ja 2.2.1907, PK 1625 KA (SArk) ja Veli-Matti Syr- jö, Tykistönkenraali Vilho Petter Nenosen Venäjän ajoilta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 6, 1987, s.70-73

8 K.J.Ståhlbergin kirje E.W.Steniukselle 21.12.1909, E.W.Steniuksen kokoelma 1, KA

9 John E.Screen ja Veli-Matti Syrjö, Keisarillinen Suomen kadettikoulu 1812-1903, s. 341

10 Werner Söderhjelm, Becker-Bey, Kotimaisia kult- tuurikuvia, s.298

11 Fria Ord 24.1.1904

12 Einar W. Juva, ma, s.63

13 Aksel W. Rydmanin kirje Lennart Munckille 16.11.1901, Lennart Munckin kokoelma, KA

14 Lennart Munckin kirje Edward Furuhjelmille 14.4.1902, Lennart Munckin kokoelma, KA

15 Antero Manninen, Suomen kansan ajantieto, s.324

16 Eversti Max Alfthanin kokoelma KA

17 ibidem, esim 30.4.1907

18 ibidem . 19.1.1906 ja 2.3.1906

19 Schulman-Nordenstreng, Finska kadetkårens elever och tjänstemän, Supplement 1, s.41 sekä August Langhofin muistosanat Björnbergistä, Kenraali Ni- kolai Mexmontanin kokoelma, kansio 5, KA 230 vuotta kadettiupseereita 67 68 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 230 vuotta kadettiupseereita 69 Bobrikovin oppikirjakomitea Yritys Suomen historian uudistamiseen venäläiskansallisessa hengessä Veli-Matti Syrjö

allanpitäjillä ja valtaan pyrkijöillä on nimesivät kaukaasialaisen Josef Stalinin histo- usein ollut vankka usko siihen, että riansa toiseksi suurimmaksi henkilöksi. Vmuokkaamalla menneisyyttä voidaan Samankaltainen ajattelutapa, joka katsoi hallita nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Tästä löy- historian kansakunnan omanarvontunnon ja tyy esimerkkejä jo muinaisilta ajoilta, jolloin suoranaisen kansalliskiihkon luojaksi ja yllä- hallitsijat antoivat hakata kiveen voittonsa ja pitäjäksi oli vallitsevana myös keisarivallan urotekonsa – olivatpa he niitä suorittaneet tai aikaisessa Venäjän valtakunnassa. Runsaat sata eivät. George Orwellin kuuluisa painajaisuto- vuotta sitten kuvasi suomalainen poliitikko ja pia ”Vuonna 1984” kertoo, miten totalitäärises- historioitsija E.G. Palmén tilannetta seuraa- sä diktatuurissa toimi kokonainen ministeriö, vasti: ”Lyhyesti sanoen kaikista historian op- jonka tehtävänä oli kirjoittaa menneisyys kul- pikirjoista (Venäjällä) voi venäläinen sen ensi 1 loisenkin nykytilanteen kannalta sopivaksi. sivuilta lukea, että hänen maansa on aluksi ol- Esimerkkejä ei tarvitse etsiä historian hä- lut `heikomman` suomalaisen rodun asuttama, märistä eikä romaanien sivuilta. Niitä löytyy joka nyttemmin on sulautunut slaavilaiseen toki tältä päivältäkin. Elokuussa 2007 kertoivat kansanmereen, ja niinpä suurin osa heistä - ei tiedotusvälineet, miten Venäjän johto vaati mm toki lainkaan perusteettomasti - soveltaa tätä historian oppikirjoja uudistettaviksi. Edelliset käsitystä suuren kansan naiivin itserakkauden oppikirjat kun oli laadittu presidentti Jeltsinin mukaisesti myös nykypäivän `tsuhnoihin` (suo- aikana ja vielä ulkomaisen talousavun toimes- malaisiin), joihin lähes kaikkialla suhtaudutaan ta. Niiden sisältö oli siis virheellinen, niissä joka kateudella tai halveksivasti ja vain suh- 2 ei riittävästi korostettu Venäjän kaikinpuolista teellisen harvoin tasaveroisina lähimmäisinä.” erinomaisuutta ja jopa suhtauduttiin kielteisesti Palménin luonnehdinta on kirjoitettu aika- esimerkiksi Staliniin. Myöskään niissä ei lähi- na, jolloin Suomi kuului autonomisena suu- historiassa tunnustettu Vladimir Putinin kes- riruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan ja keistä roolia Venäjän kehityksen johtajana eikä jolloin yhdeksännentoista vuosisadan lopussa selostettu Yhdysvaltain pahantahtoista politiik- alkanut sortokausi, routavuosien nimellä myös kaa sen pyrkiessä eristämään Venäjä entiseen tunnettu, merkitsi maahamme kohdistuneen Neuvostoliittoon kuuluneista naapurivaltiois- kovakouraisen venäläistämispolitiikan kautta. taan. Marraskuussa 2007 voitiin jo kertoa, että Tavoitteena oli suomalaisten venäläistäminen uudet oppikirjat on otettu käytäntöön ja niissä mieleltään ja katsomuksiltaan, ja tähän pyrittiin – paitsi että Josef Stalin on julistettu sankariksi monilla tavoin, myös menneisyyttä peukaloi- – on myös kerrottu, että vanha keisarillinen Ve- malla. näjä oli edistyksellinen valtio, joka ei juurikaan poikennut muista samanaikaisista eurooppalai- Toimintaan liittyy yhtenä projektina Suo- sista valtioista. Loppukesällä 2008 suoritetussa messa vuosina 1903-1904 työskennellyt Bobri- kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että venäläiset kovin oppikirjakomitean nimellä tunnettu val- tionkomitea, joka on meidän historiassamme 70 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 kenties parhain – joskaan ei suinkaan ainoa – Sinänsä Bobrikov lienee oikein tulkinnut esimerkki menneisyyden muuttamisyritykses- suomalaisen sivistyneistön ja kansan valtaosan tä. Tarkoituksena oli, uudelleenkirjoittamalla tuolloiset käsitykset venäläisistä ja Venäjän historian oppikirjoja toimeksiantajan – tässä keisarikunnasta, mutta on vähemmän luultavaa, tapauksessa keisarillisen Venäjän - kannalta so- että syy suomalaisten venäläisvastaisuuteen veliaiksi, kapinallisten suomalaisten alamaisten olisi ollut kouluopetuksessa. Oletettavasti suo- saattaminen takaisin Venäjän kansojen onnelli- malaisten – sekä suomea tai ruotsia puhuvan seen perheeseen, kuten tuolloin sanottiin. kansan että ruotsinkielisen yläluokan - suhtau- tuminen Venäjään oli muotoutunut aikaisempi- Tsaari Nikolai II:lle vuonna 1903 laatimas- en vuosisatojen kuluessa, aikana, jolloin Venäjä saan salaisessa kertomuksessaan Suomen hal- oli vihollinen ja venäläiset pelättyjä ja kammot- linnosta vuosilta 1898-1902 kenraalikuvernöö- tuja vastustajia. Autonomian ajan kuluessa oli ri Nikolai Ivanovits Bobrikov lausuu mm: ”Se suhde epäilemättä muuttunut neutraalimmaksi seikka että Suomen koulujen opetusohjelmaan ja kenties joissakin piireissä jopa suopeaksi, ei kuulu Venäjän historia ja maantieto, ja vielä mutta 1890-luvulla aloitettu venäläistämiskausi enemmän se, että näitä aineita opetetaan vää- oli uudelleen nostanut pintaan vanhat kaunat ja ristellen, istuttaa nuorison mieliin nurinkurisia pelot.4 käsitteitä, joiden vaikutuksen alaisena taas se katsoo asiakseen johtajiensa esimerkkiä nou- Vastaavanlaisesta sorretun kansan suhtautu- dattaen puolustaa luuloteltua Suomen valtiota. misesta sortavaan kansaan löytyy esimerkkejä Jo nuorella iällään omaksuttuaan tahallises- vaikkapa Suomenlahden eteläpuolisten valtioit- ti vääristettyjä käsitteitä Suuriruhtinaanmaan ten lähihistoriasta tai myös entisen Jugoslavian valtiollisesta asemasta, nuoret luonnollisesti hajoamisprosessin vaiheista. Kosovon albaani- sittemmin eivät heitä tätä katsantotapaansa, ja en ja heitä sortaneiden serbien suhde on täsmäl- niin tavoin he astuvat elämään ja valtion palve- leen verrannollinen venäläisten ja suomalaisten lukseen täydellisinä separatisteina ja itsepäisinä suhteeseen. Yleensä monikansallisissa valta- vastustajina niille toimenpiteille, joiden tarkoi- kunnissa toimitaan enemmistökansallisuuden tuksena on vahvistaa Suomen yhteyttä Venäjän ehdoilla, jotka tietysti saattavat olla vähem- keskustan kanssa. Hallitusvalta on sen vuoksi mistökansallisuuksien suhteen suopeita tai epä- suorastaan pakotettu lähimmässä tulevaisuu- suopeita – tavallisesti kuitenkin epäsuopeita. dessa estämään sellaisen suunnan kehitystä, Yhdeksännentoista vuosisadan loppupuolella sillä muuten tulee erittäin vaikeaksi toteuttaa vallinnut imperialistinen ajattelutapa katsoi, Venäjän Valtaistuimen korkeudesta suunnitel- Darwinin luonnonvalintaoppiin vedoten, että tua yhtenäistämispolitiikkaa ja terottaa paikalli- suurien ja voimakkaiden kansojen oikeus ja sen väestön mieleen tietoisuutta Venäjän valta- velvollisuus oli kaitsea ja hallita pienempiä ja kunnanaatteesta. Se ynseys, epäluottamus, jopa heikompia kansoja - Horatiuksen sanoilla ”par- toisinaan halveksiminenkin kaikkea venäläistä cere subiectis et debellare superbos”.5 kohtaan niin menneessä kuin nykyisessäkin, jotka nyt istutetaan suomalaisiin jo koulunpen- Kenraaliluutnantti Nikolai Ivanovitsh Bob- killä, tulevat aina muodostamaan henkisessä rikov oli, saadessaan tsaarilta nimityksen Suo- merkityksessä ylipääsemättömän juovan raja- men kenraalikuvernööriksi vuonna 1898, saamaan ja Venäjän välillä. Vain nuorella ijällään nut samalla tehtäväkseen suomalaisen rajamaan saavutettuaan kunnioitusta ja luottamusta yh- läheisen liittämisen keisarikuntaan ja suomalai- teistä isänmaata ja sen hallitusta kohtaan voi sen kansakunnan sulattamisen venäläisiin. Sik- vierassukuinen suomalainen väestö tuntea itse- sipä Bobrikovin kenraalikuvernöörinimitystä ään ylpeäksi siitä että se kuuluu suureen venä- on totuttu pitämään ensimmäisen sortokauden läiseen valtioruumiiseen ja on halukas edistä- alkufanfaarina, joskin jo pitkin 1890-lukua oli mään sen yhteisiä etuja.”3 230 vuotta kadettiupseereita 71 nähty merkkejä keisarin epäsuopeasta suhtau- don oppikirjat, jotta niistä poistettaisiin kaikki tumisesta Suomen erikoisasemaan. Venäjää loukkaava ja Suomen asemaa Venäjän yhteydessä väärin kuvaava teksti. Painoasiain Keisarillisen Venäjän historian viime vai- ylihallitus löysikin runsaasti huomautettavaa heeseen kuului jyrkkä kansallismielisyys ja sekä maantiedon mutta ennenkaikkea historian pyrkimys venäläistää lukemattomat valtakun- oppikirjoissa, lähinnä vuoden 1809 Porvoon taan kuuluvat vierasheimoiset kansat, joten valtiopäiviä sekä Suomen silloista asemaa ku- Suomi sai tavallaan olla onnellinen, että tämä vaavissa luvuissa. Sensori ei esimerkiksi hy- pyrkimys kohdistui Suomeen täydellä voimal- väksynyt oppikirjan lausetta ”hallitsijan tulee laan vasta kenraali Bobrikovin valtaantulon hallita”, koska itsevaltiasta tsaaria ei mikään myötä. Suomen erikoisasema sisäisesti itsenäi- lakisäädös voinut velvoittaa mihinkään. Hallit- senä suuriruhtinaskuntana antoi sille paremmat sija hallitsee, mikäli niin haluaa, katsoi sensori mahdollisuudet taistella venäläistyttämistä vas- oikeaksi huomauttaa. Maantiedon oppikirjassa taan kuin monille muille Venäjän vähemmistö- ei Pohjois-Eurooppaan saanut sensorin mukaan kansallisuuksille, esimerkiksi balteille ja puo- kuulua Ruotsi, Tanska, Norja ja Suomi, Viime- lalaisille tai lukuisille keski-Aasian ja Siperian mainittu piti poistaa, nähtävästi siksi, ettei Suo- kansoille, jotka jo aikaisemmin olivat saaneet mea saanut mainita erillään Venäjästä.7 kokea esivallan väkivaltaisen venäläistämispo- litiikan paineen. Vaikuttaa siltä, että Bobrikov ei kuitenkaan ollut tyytyväinen Painoasiain ylihallituksen Jo lähes välittömästi saatuaan nimityksen toimintaan oppikirja-asiassa. Se oli liian hidas- Suomen kenraalikuvernööriksi Bobrikov oli ta ja byrokraattista eikä lopputulos nähtävästi yrittänyt Suomen asioita keisarille esittelevän vastannut kenraalikuvernöörin toiveita. Joskin ministerivaltiosihteeri von Plehwen kautta sensuuri kykeni poistamaan oppikirjoista tiet- saada Venäjän opetusministeriötä ryhtymään tyjä ylitsekäymisiä, ei se pystynyt uudistamaan Suomen koulujen maantiedon ja historian oppi- oppikirjojen henkeä. Jotakin tehokkaampaa piti kirjojen uudistustyöhön, mutta hanke oli silloin keksiä. Ratkaisuksi tuli edellämainittu oppikir- kaatunut ministerivaltiosihteerin vastustuk- jakomitea, jonka työn tuloksena Bobrikov il- 6 seen. Niin venäläistäjä kuin von Plehwe olikin, meisesti odotti saavansa Suomen koululaisille ei hän juristina pitänyt järkevänä tai edes mah- uudet ja valtakunnan yhtenäisyyden kannalta dollisena siirtää tällaista puhtaasti suomalaista oikeaoppiset koulukirjat. asiaa venäläisen viranomaisen käsiin. Kenraalikuvernööri Bobrikov oli aseman- Bobrikovia eivät tämänkaltaiset laillista toi- sa nojalla mm senaatin puheenjohtaja, joskaan mivaltaa koskevat pikkuseikat haitanneet. Hän hän ei käytännössä tätä tehtävää juuri hoita- oli omaksunut vankkumattoman vakaumuk- nut. Joka tapauksessa hän oli senaatin esimies, sen, että koululaitos oli tehokas välikappale niin että kun hän muodollisesti katsoen ehdotti suomalaisten saattamiseksi oikeaan käsityk- 25.4.1903 senaatille sellaisen komitean asetta- seen Venäjästä ja omasta asemastaan suuressa mista, jonka tulisi tarkastaa Suomen kouluis- keisarikunnassa, mikäli kouluopetus vain olisi sa käytetyt historian ja maantieteen oppikirjat oikeasuuntaista. Kun hän näki ensimmäisen sekä esittää niihin korjauksia ja lisäyksiä tar- suunnitelmansa raukeavan, halusi hän nyt toi- peen mukaan, hänen ehdotuksensa oli senaa- mia omalla vallallaan ja riippumatta ministeri- tille tietenkin yhtä kuin käsky. Bobrikov selit- valtiosihteeristä. ti havainneensa oppikirjoissa sellaisia tietoja Kenraalikuvernööri antoi syksyllä 1902 Suomen valtiollisesta asemasta, jotka eivät ole määräyksen julkaisusensuurista vastaavalle todellisuuden kanssa yhtäpitäviä. ”Koska minä Painoasiain ylihallitukselle tarkastaa suoma- tähän nähden katson kosketellun opetusväli- laisissa kouluissa käytetyt historian ja maantie- neistön pitävän tulla yleisen tarkastuksen alai- 72 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 seksi, jotta niistä tulisi poistetuksi kaikki väärät niaksi Bobrikovin tarkkanäköisyydelle, sillä ja virheelliset tiedot Suomen asemasta suuressa oppikirjakomitean toimintakin osoitti, etteivät Venäjän valtakunnassa” oli komitea asetettava.8 myöntyväisyysmiehetkään olleet valmiita tottelemaan ennakolta saneltua lopputulosta, mi- Niinpä oppikirjakomitea luonnollisesti heti käli se oli jyrkässä ristiriidassa heidän vakau- asetettiin. Senaatti määräsi komitean puheen- muksensa kanssa. johtajaksi koulutoimen ylihallituksen ylijoh- tajan, vapaaherra Y.K.Yrjö-Koskisen sekä jä- Sotilaana Bobrikov oli tottunut nopeaan ja seniksi filosofian tohtori V.N.Tavaststjernan, suoraviivaiseen toimintaan. Niinpä hän saattoi filosofian tohtori A.H.Snellmanin, valtioneu- esittämiskirjeessään senaatille edellyttää, että vos V.A.Semenoffin, everstiluutnantti yleis- komitea tekisi työnsä niin pikaisesti, että uu- esikunnassa P.A.Nivet´n, filosofian maisteri distetut oppikirjat voitaisiin ottaa käyttöön jo V.K.Kannisen ja kollegiasessori R.F.Jeleneffin.9 lukuvuoden 1903-1904 alusta lukien.10 Kun on helppo laskea, että komitean olisi pitänyt siinä Komitean jäsenistä Yrjö-Koskinen, Tavast- tapauksessa kyetä suorittamaan työnsä noin stjerna ja Snellman olivat silloisen Koulutoimen kuukaudessa, jotta uusien oppikirjojen kirjoit- ylihallituksen virkamiehiä, puoluekannaltaan taminen, painaminen ja hyväksyminen olisi kaikki vanhasuomalaisia myöntyväisyysmiehiä edes nopeutetussa järjestyksessä käynyt päinsä, – Yrjö-Koskinen kouluhallituksen pääjohtaja on selvää, että aivan näin nopeasti ei komitea ja kaksi viimeksi mainittua myöskin historia- toki olisi parhaalla tahdollaankaan kyennyt alan ammattilaisia - kun taas Semenoff, Nivet työtään suorittamaan. Vastaavanlaisia mah- ja Jeleneff olivat venäläisiä Bobrikovin virka- dottomia määräaikoja asetti Moskovan rauhan miehiä, joiden tuntemus Suomesta yleensä ja määräyksien noudattamista valvomaan vuoden sen koululaitoksesta erikseen oli perin hatara. 1944 syksyllä asetettu neuvostoliittolainen Liit- Heidät oli tehtävään nimitetty kenraalikuver- toutuneiden valvontakomissio Suomen viran- nöörin käskystä ja tarkoituksella, että komitea omaisille neljä vuosikymmentä myöhemmin, varmasti työskentelisi nimittäjänsä tahdon mu- joten kyseessä lienee Venäjän sotilaspiirien pe- kaan. Kolmen ammattipätevän suomalaisen ja rinnäistapa.11 kolmen vähemmän pätevän venäläisen lisäksi kuului komiteaan, samoin Bobrikovin määrää- Oppikirjakomitean mietintö, joka tosiasias- mänä, Volmari Kanninen, suomalainen, joskin sa oli sen neljän enemmistöjäsenen sanelema, venäjää äidinkielenään puhuva venäjänkielen valmistui samoihin aikoihin kun Eugen Schau- maisteri, joka huolimatta epäilyttävistä elämän- manin revolverinlaukaukset lopettivat kenraa- tavoistaan (mm alkoholismi ja vankeustuomio likuvernööri Bobrikovin elämän. Hän ei siis epärehellisenä velallisena tehdystä konkurssis- koskaan ehtinyt nähdä työn tulosta. ta) oli Bobrikovin tahdosta nimitetty Helsingin normaalilyseon venäjänkielen yliopettajaksi, ja Bobrikovin oppikirjakomiteasta ei ole his- joka sen lisäksi oli kunnostautunut painoasia- toriallisessa kirjallisuudessa kovinkaan paljoa miehenä. Hänen menestyksellinen virkauransa kirjoitettu, todennäköisesti lähinnä siksi, että sortovuosien aikana kulminoitui Painoylihalli- toimeksiantajan kuolema ja sen jälkeiset mullis- tuksen päällikön korkeaan joskin halveksittuun tavat valtiolliset tapahtumat aiheuttivat, etteivät virka-asemaan. Näin ollen oli Bobrikov taannut sen ehdotukset koskaan päässeet toteutumaan. komiteaansa varman enemmistön oman tahton- Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernööri sa toteuttamiseksi. Suomalaisiin myöntyväi- Seyn ei puolestaan pitänyt historianopetusta syysmiehiinkin kenraalikuvernööri suhtautui niin tärkeänä, että olisi vaivautunut sen johto- epäluuloisesti, hän totesi jossakin yhteydessä, linjoja määrittelemään. että kaikki suomalaiset ovat pohjimmaltaan Komitean työ ansaitsee käsittääkseni kui- yhtä epäluotettavia. Tämä toteamus on kun- tenkin lähempää tarkastelua ainakin sikäli, että 230 vuotta kadettiupseereita 73 sen avulla voidaan peilata venäläisen panslavis- kansakoulujen historian oppikirjaan, Y.K. Yrjö- min käsityksiä Suomen historiasta sekä samal- Koskisen Suomen historiaan sekä M.G. Schy- la panna merkille, mitkä seikat historiallisissa bergsonin oppikouluille tarkoitettuun Suomen tapahtumissa venäläistyttäjien mielestä olivat historiaan ja Palinin ja Schybergssonin yleisen erikoisen arkaluontoisia ja harmillisia. Samal- historian oppikirjoihin. Maantiedossa tarkas- la voidaan tietysti tarkastella komitean suoma- tettiin E. Lagerbladin oppikoulujen maantie- laisten jäsenten toivottomia yrityksiä muuttaa don oppikirja sekä H. Sohlbergin kansakoulun venäläisten jäsenten valmiita käsityksiä sekä maantiedon oppikirja.13 Sekä Vänrikki Stålin tarkastella, mitkä heidän mielestään olivat sel- tarinat että Maammekirja olivat kaunokirjal- laisia Suomen historian kehityslinjoja, joiden lisia tuotteita, joita toki kouluissakin luettiin, opettaminen suomalaiselle koulunuorisolle oli mutta niiden luokitteleminen oppikirjoiksi oli välttämätöntä. kieltämättä outoa. Kyse ei liene ole ollut komitean asiantuntemuksen puutteesta vaan pikem- Kuvaavaa ensimmäisen sortokauden oloil- min venäläisten syvästä vastenmielisyydestä le on, että salaisella kirjeellä perustettu komi- noita teoksia kohtaan, joiden käsitettiin olevan tea, jonka työ tuli myös tapahtua julkisuudelta pahemmanlaatuista suomalaisuuspropagandaa. suojassa, joutui maanalaisissa ”Fria Ord” ja Niiden muuttaminen venäläiskansallisiksi olisi ”Vapaita lehtisiä” julkaisuissa melko nopeasti ilmeisesti kuitenkin ollut melko toivotonta, jo- ja tarkasti selvitetyksi ja sitä tietä koko kansan ten komitea tyytyi työssään käsittelemään var- luettavaksi. Kaikkea painettua sanaa ja erityi- sinaisia oppikirjoja. Oppikirjakomitean työn sesti sanomalehtiä vainosi sortovuosina ankara rajoittaminen vain harvoihin - tosin runsaasti ennakkosensuuri, joten ne eivät voineet käsitel- käytettyihin - oppikirjoihin todistaa omalla ta- lä sellaisia asioita, joita viranomaiset eivät ha- vallaan siitä, ettei toimeksiantajan, kenraaliku- lunneet julkisuudessa käsiteltäväksi. Sellaisia vernööri Bobrikovin, tavoitteena ollut niinkään asioita sitä vastoin käsiteltiin innokkaasti edellä olemassaolevien oppikirjojen mahdollinen kor- mainituissa maanalaisissa lehdissä, joiden luki- jaaminen kuin joidenkin esimerkkien avulla jakunta ulottui yli koko maan. Aineistoa lehdet todistettava suomalaisten historian ja maantie- saivat mm suoraan korkeiden viranomaisten don oppikirjojen osoittaminen mahdottomiksi taholta, koska senaatissa ja jopa kenraalikuver- Venäjän valtakunnassa annettavan opetuksen nöörin kansliassa toimi virkamiehiä, jotka kat- välikappaleiksi. soivat velvollisuudekseen lähettää tietoja suun- nitelluista ja toteutetuista sortotoimenpiteistä Oppikirjakomitean pöytäkirjoista, jotka ne- maanalaisten lehtisten toimitukselle. Tämäkin kin vuonna 1905 julkaistiin ”Fria Ord” ja ”Va- osoittaa, miten Suomi saattoi puolustaa omaa paita lehtisiä”- lehdissä, käy ilmi, että komitea autonomiaansa ja omia pyrkimyksiään huomat- alun perin pyrki toimimaan suomalaisen virka- tavasti paremmista lähtökohdista kuin esimer- käytännön mukaisesti, mutta suhteellisen pian kiksi baltit tai puolalaiset. luopui siitä ja toimi käytännössä venäläisten jä- sentensä mielen mukaisesti – esimerkiksi pöy- Aloittaessaan tehtävänsä oppikirjakomitea täkirjat, jotka alun perin oli tarkoitus kirjoittaa otti tarkasteltavakseen kouluopetuksessa lu- ruotsiksi ja venäjäksi, kirjoitettiin pääsääntöi- kukirjoina käytetyt J. L. Runebergin Vänrikki sesti vain venäjäksi.14 Samaten kaikki esityöt Stålin tarinat ja Z. Topeliuksen Maammekirjan tai oppikirjojen määrättyjen osien referoinnit sekä periaatteessa kaikki ne historian ja maan- annettiin aina komitean venäläisten jäsenten, tiedon oppikirjat, jotka tuolloin olivat käytössä lähinnä kollegisihteeri Jeleneffin tai joissakin 12 Suomen koululaitoksessa. Pian huomattiin, tapauksissa maisteri Kannisen tehtäväksi, nämä ettei ollut mahdollista kohtuullisessa ajassa kun pystyivät lukemaan suomen- ja ruotsinkie- käydä läpi näin laajaa aineistoa, joten päätet- listä tekstiä. tiin historian osalta keskittyä P. Nordmanin 74 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Komitean venäläisten jäsenten yksimieli- jäänyt mitään ennen vuotta 1809 tapahtunutta. sen käsityksen mukaan suomalaisissa historian Kiinnostavaa – joskin samalla surkeaa – on, että ja maantiedon oppikirjoissa oli suuri joukko tämän päivän lukion historiakurssissa on suurin erilaisia väärinkäsityksiä, virheitä ja tahalli- piirtein toteutettu tämä Bobrikovin oppikirja- sia väärintulkintoja – ne oli kirjoitettu vääristä komitean esittämä vaatimus. Suomen historia lähtökohdista ja väärällä asenteella -, joten he alkaa nykyisille lukiolaisille vuodesta 1809. epäilivät alun alkaen, olisiko mahdollista saada ne kaikki korjatuiksi. Kukaan heistä ei tiettä- Oppikirjoissa kautta linjan esiintyvä venä- västi – ainakaan pöytäkirjojen mukaan – asetta- läisvastaisuus tuli komitean enemmistön mie- nut kyseenalaiseksi komitean oikeutta muuttaa lestä ilmi mm siinä, että venäläisistä Ruotsin jo kertaalleen sensuurin hyväksymien oppikirja Venäjän sotien yhteydessä käytettiin termiä’ jojen tekstejä kysymättä siihen kirjojen laati- ”vihollinen”, ja esimerkiksi Suuren Pohjan so- jain mielipidettä. Tätä asiaa eivät myöskään dan kuvauksessa kerrottiin venäläisen sotaväen komitean suomalaiset jäsenet ottaneet esille. harjoittamista julmuuksista. Tosiasiassa enem- Mahdollisesti he arvelivat pystyvänsä täten vii- mistön käsityksen mukaan ei sellaisia ollut vyttämään tai kenties kokonaan estämään op- esiintynyt vaan päinvastoin suomalaiset olivat pikirjojen siivoamisen. Tästä ei kylläkään ole miehitysvallan alaisina eläneet paremmin kuin asiakirjallista näyttöä, mutta on vaikea uskoa, Ruotsin alamaisina. Samaten ruotsalaisten (ei että esimerkiksi puheenjohtaja, vapaaherra Yr- siis suomalaisten) joukkojen urhoollisuutta ja jö-Koskinen itse oppikirjan kirjoittajana ei olisi sotataitoa oli oppikirjoissa korostettu ja liioi- ollut tästä seikasta täysin tietoinen. teltu kun taas venäläisten uroteot ja loistavat saavutukset oli joko vaiettu tai kuvattu vääris- Historian oppikirjojen yleisinä virheelli- tellen. syyksinä piti komitean enemmistö ensinnäkin sitä, että Venäjän historiaa ei opetettu tarpeek- Venäjän vallan aika puolestaan kuvattiin si ja toisaalta sitä, että vieraan valtakunnan – historian oppikirjoissa keskittyen pelkästään Ruotsin – historiaa opetettiin monen sadan Suomen oloihin, ikään kuin Suomi olisi oma vuoden ajalta perusteellisesti. Heidän mieles- valtionsa. Venäjän oloista ja vaikutuksesta Suo- tään tuli Venäjän historia opettaa varhaisim- meen ei puhuttu juuri mitään, vaikka Suomi sai mista ajoista lähtien perusteellisesti ja Ruotsin kiittää pelkästään Venäjää ja sen jaloja hallit- historiaa ainoastaan yleisen historian osana sen sijoita siitä, että se oli noussut Ruotsin vallan verran kuin tämän valtion merkitys yleiseu- aikaisesta kurjuudesta suureen hyvinvointiin. rooppalaisessa kehityksessä edellytti, siis perin Venäjän toimenpiteistä mainittiin oppikir- vähän. He katsoivat Venäjän historian olevan joissa ainoastaan silloin, kun Venäjä oli jos- varhaisimmista ajoista alkaen myös suomalais- kus joutunut toimimaan ankarasti suomalaisia ten historiaa, koska Suomi kerran oli erottama- separatisteja vastaan (esim A.I. Arvidssonin ton osa Venäjän keisarikuntaa. maastakarkoittaminen suomalaiskansallisten mielipiteiden esittämisen takia). Jonkinmoinen ristiriita vallitsi komitean enemmistön ajatuksia kun he toisaalta halusivat Suomen historian oppikirjoissa historialli- poistaa Ruotsin historiaan kuuluvat tapahtumat sen kehityksen päätepisteenä kuvattu Suomen oppikirjoista, koska ne eivät kuuluneet Suomen autonominen asema Venäjän keisarikunnan historiaan, ja toisaalta katsoivat, ettei Suomella yhteydessä ei saanut armoa tarkastajien silmis- ollut lainkaan historiaa ennen vuotta 1809, siis sä. Niissä annettiin systemaattisesti väärä kuva maan liittämistä Venäjän valtakuntaan. Käy- Suomen asemasta, puhuttiin Suomeen valtios- tännössä ristiriita kuitenkin oli olematon, sillä ta, jollaista ei ollut olemassa, kerrottiin valtio- mikäli Suomen historiasta olisi poistettu kaikki päivistä ja niiden vallasta ikään kuin Suomi Ruotsin ajan ilmiöt, ei jäljelle todellakaan olisi ei olisi ollut itsevaltiaan tsaarin hallitsema samalla tavoin kuin koko Venäjä. Nuo kappaleet 230 vuotta kadettiupseereita 75 vaadittiin heti kokonaisuudessaan poistetta- Komitean enemmistön jyrkkä tuomio suo- viksi. Näkee selvästi, että kaikki puhe Suomen malaisille historian ja maantiedon oppikirjoil- oikeuksista oli venäläisille komitean jäsenille le oli selvä ja yksiselitteinen. Missä määrin kuin punainen vaate taisteluhärälle. komitean venäläiset jäsenet todellisuudessa perehtyivät muodollisesti tarkastamaansa ma- Maantiedon oppikirjoissa esiintyi, paitsi teriaaliin, on epävarmaa. Jo kielitaidon puute aivan liian vähän tietoja Venäjästä, myös run- oli omiaan estämään omakohtaisen tarkastelun, saasti vääriä tietoja. Puhuttiin esimerkiksi In- mikäli siihen olisi ollut halua. Sitäkään tuskin kerinmaasta, jollaista ei ollut olemassakaan; oli. Venäläisten jäsenten toimia sävytti selkeä kyse oli Pietarin kuvernementista. Samaten ku- ennakkokäsitys ja korkean toimeksiantajan vattiin venäläistä yhteiskuntaa tarkoituksellisen myöskin selvästi ilmaisema tahto suomalaisen vääristelevään sävyyn, korostettiin epäkohtia kouluopetuksen ja oppikirjojen turmiollisuu- ja vaiettiin hyvistä puolista. Tämä lienee suuden perusteellisesta korjaamisesta, joten heidän rin piirtein ainoa kohta komitean pöytäkirjois- oli helppo yhtyä tuomitsemaan maisteri Kanni- sa, missä enemmistöjäsenet edes epäsuorasti sen tai kollegisihteeri Jeleneffin esiinkaivamia myönsivät, että venäläisessäkin yhteiskunnassa venäläistämispolitiikan kannalta katsoen epä- saattoi olla joitakin epäkohtia. kohtia ja vääristelyitä, joita nämä molempia Edellälueteltujen ”suurien asiavirheiden” paikallisia kieliä taitavina saattoivat esittää. ohella komitean enemmistö kiinnitti huomion- Sinänsä ei liene syytä epäillä, etteivätkö ko- sa myös melko pieniin ylitsekäymisiin. Tulee mitean venäläiset jäsenet myös henkilökohtai- mieleen toisen maailmansodan jälkeisellä suo- sen vakaumuksen tasolla olisi olleet sitä miel- mettumiskaudella usein kuultu tuomio toisin- tä, että suomalaisten oppikirjojen luoma kuva ajattelevien suomalaisten vastuuttomasta neu- Suomen ja Venäjän historiasta ja maantiedosta lanpistopolitiikasta. Komitean venäläisjäsenten oli vihamielinen, yksipuolinen ja tahallises- mielestä ei ollut asiallista, että Pietari Suuren ti vääristelevä. Heidän käsityksensä mukaan kerrottiin surmauttaneen poikansa Aleksein tai kirjat antoivat väärän kuvan sekä venäläisistä Katariina Suuren olleen vallanhimoinen ja syr- että Venäjän valtakunnasta ja sen yksinvaltai- jäyttäneen Iivana VI:n ja ajaneen hänet kuole- sesta hallintojärjestelmästä. Kun heillä oli tämä maan. Myöskään ei Venäjän varhaishistoriassa valmis ennakkokäsitys, ei suomalaisiin näkö- sopinut puhua Vladimir Suuresta, koska hän oli kantoihin perehtyminen varmaankaan tuntunut Vladimir Pyhä. Venäjän valtakunnan perusta- heistä tarpeelliselta. jaa, Rurikia ei saanut sanoa ruotsalaiseksi, koska komitean jäsenet katsoivat, ettei tätä ollut Komitean suomalaisten jäsenten asema varmasti todistettu. Venäjän suorittama Sipe- oli erittäin vaikea. He olivat kaikki myönty- rian valloitus oli oppikirjoissa esitettävä siinä väisyyssuunnan miehiä, mutta suomalaisia ja oikeassa valossa, että Venäjä epäitsekkäästi vei suomalaisen kouluopetuksen ammattilaisia. Siperian kansoille kristinuskon ja eurooppalai- Vaikkakin myöntyväisyyssuunnan ideologia sen sivistyksen. edellytti, että vähemmän tärkeissä asioissa oli annettava periksi venäläisten vaatimuksille rii- Eräitten tällaisten pikkuseikkojen tai tiet- dan ja yksipuolisten sortotoimenpiteiden estä- tyjen sanontojen kohdalla komitean enemmis- miseksi, ei suomalaisten koulutoimen johtajien tö lausui käsityksenään, ettei missään Venäjän ollut helppoa myöntyä sellaisiin oppikirjateks- valtakunnan alueella käytettävässä oppikirjassa tien muutoksiin, joita he pitivät omasta puo- ollut sallittava moisia ilmaisuja. Kyse oli hei- lestaan vääristelevinä. Niinpä he, vaikka ko- dän mielestään loukkauksista tsaaria ja Pyhää miteamietintöön liittämässään vastalauseessa Venäjänmaata kohtaan. pyrkivätkin jossain määrin ymmärtämään esi- tettyjä vaatimuksia, asettuivat monissa kohdin, 76 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 esimerkiksi vaatimuksessa erillisen Suomen esittämistä suomalaisissa historian oppikirjois- historian opetuksen täydellisestä lakkauttami- sa. sesta, jyrkän kielteiselle kannalle.15 Myöntyväisyyskannasta todistaa, että vas- Käytännössä heidän mielipiteensä ei mer- talauseessa kyllä todetaan, että Ruotsin histo- kinnyt mitään, koska komitean venäläinen ja rian osuutta voitaisiin jonkin verran supistaa venäläismielinen enemmistö saattoi sanella ja eräitä nimityksiä (isoviha, pikku viha) voi- – ja myös saneli - komitean mietinnön täysin taisiin muuttaakin, mutta koko Ruotsin vallan oman käsityksensä mukaisesti. Suomalaiset ajan historian poistaminen tai korvaaminen pa- asiantuntijajäsenet saattoivat ainoastaan laatia risivuisella esittelyllä ei saanut tulla kyseeseen. mietintöön vastalauseen, missä merkitsivät lä- Suomalaisilta olisi siten ryöstetty oikeus omaan hinnä tuleville polville oman eriävän kantansa. historiaansa. Komitean työskentelyaikana ei ollut näkyvissä mitään merkkejä siitä, ettei kenraalikuvernööri Edelleen vastalauseessa kiinnitettiin huo- Bobrikov saattaisi vallallaan määrätä Suomen miota komitean enemmistön mielipiteeseen, koululaitoksessa käytettäväksi millaisia oppi- että Suomen historian oppikirjoissa kerrottiin kirjoja tahansa. Venäjän historiasta tavalla, joka ei vastannut Suomen silloista poliittista asemaa. Venäjän Vastalause on joka tapauksessa mielenkiin- historiaa käsiteltiin ainoastaan silloin kun se toinen myös sikäli, että siinä komitean suoma- liittyi suoranaisesti Suomeen tai Suomen luulo- laiset jäsenet samalla ruotivat komiteamietintöä teltuun oikeusasemaan. Niissä kohdissa, missä ja siinä yhteydessä käyvät läpi ne kohdat, joissa puhuttiin Venäjästä tai venäläisistä, jäi lukijalle venäläinen ja suomalainen näkökanta selkeim- kerrotusta vain kaikkein epäedullisin vaikutel- min erosivat toisistaan.16 Siinä heijastuvat kä- ma. Vastalauseen allekirjoittajat katsoivat huo- sityskannat samalla osoittavat, että yhteistä mausten olevan pääosin niin heikolla pohjalla, pohjaa suomalaisen ja venäläisen näkökannan ettei niiden lähempää tarkastelua voinut pitää välillä ei ollut saavutettavissa. mahdollisena. Ne saattoivat perustua ainoastaan komitean jäsenten tietämättömyyteen Suo- Vastalauseen allekirjoittajat selvittävät esi- men historiasta, todettiin melkoisen pisteliäästi. merkiksi, miten komitean enemmistö on katso- Niinpä komitean enemmistön mielestä oli täy- nut sopimattomaksi, että historian oppikirjoissa sin sopimatonta esittää vuosien 1808-1809 sota esitetään laajalti Ruotsin historiaa ja luetellaan siten, että suomalaiset muka olisivat taistelleet Ruotsin kuninkaat keskiajasta lähtien, vaikka venäläisiä vastaan, Venäjän viholliset olivat esimerkiksi 30-vuotinen sota tai Kaarle X:n ruotsalaisia. Se, että tuolloin Suomessa tais- Kustaan sota Puolassa eivät mitenkään kuulu telleet Ruotsin armeijan jouko-osastot olivat Suomen historiaan. Omasta puolestaan he kat- miltei kaikki suomalaisia, ei muuttanut heidän sovat välttämättömäksi, että Suomen historias- mielestään asiaa. sa esitetään Ruotsin yhteiskunnallinen kehitys ja Ruotsin valtion historian yleinen kulku, kos- Vastalauseensa suomalaiset jäsenet tiivis- ka ne ovat myös Suomen historiaa. Samaten tivät seuraavasti: ”Komitean mielipide, että Ruotsin käymät sodat tulee esittää, koska Ruot- mainitut oppikirjat olisivat tendenssimäisesti sin sotajoukoista ainakin kolmannes oli sään- vihamielisessä hengessä Venäjää vastaan kirjoi- nönmukaisesti suomalaisia joukkoja. Unkarin tettuja, on epäilemättä väärä. Jokainen Suomen kapinan kukistamiseen vuonna 1848 ja Turkin historiaa vähänkin tunteva tietää, että Suomen sotaan vuosina 1877-1878 osallistuneen Suo- ja Venäjän väliset suhteet ennen vuotta 1809 men Kaartin tuhannen miehen osuutta Venäjän olivat suurimmaksi osaksi luonteeltaan viha- sotaponnistuksissa ei käynyt heidän mielestään mielisiä johtuen Ruotsin ja Venäjän valtioiden vertaaminen noihin Ruotsin vallan sotiin, vaik- välisistä poliittisista suhteista. Niissä lukuisissa ka komitean enemmistö olikin kaivannut niiden sodissa jotka näiden suhteiden seurauksina oli- 230 vuotta kadettiupseereita 77 vat, oli Suomi aina taistelukenttänä – suoma- Kuten jo edellä todettiin. oppikirjakomitean laiset tietenkin taistelivat ruotsalaisten rinnalla. mietintö ei johtanut mihinkään käytännön toi- Joskus sattui niinkin, että suomalaiset joutuivat menpiteisiin. Kenraalikuvernööri Bobrikovin yksin puolustamaan maataan. Tämä oli vuosi- murha ja Venäjän Japanin sodassa kärsimät satojen ajan toistuva tosiasia, jota ei mitenkään tappiot johtivat uudenlaiseen poliittiseen tilan- voi kieltää ja joka oppikirjoissa tulee mainita… teeseen ja kaikkien Suomeen kohdistuneiden Tämä seikka ei myös millään tavoin vaikuta sii- sortotoimenpiteiden tilapäiseen kumoamiseen. hen katsantokantaan, minkä tulee vallita maan Seurasi väliaika ennen kuin tsaarivalta sai ri- asukkaiden keskuudessa sen poliittisessa ase- vinsä kuntoon ja jatkoi vanhoja latujaan. massa tapahtuneen muutoksen jälkeen.” Historia kulkee kulkuaan. Käsitykset men- Komitean toimenpide-esitykseksi tuli, - neisyydestä vaihtelevat aikakaudesta toiseen. huolimatta vähemmistön vastalauseista - että Jokainen aikakausi kirjoittaa historian uudel- kaikki käsitellyt oppikirjat olivat tarkoituk- leen, sanotaan. Ainakin siinä mielessä se on seensa kelvottomia, niistä ei saanut korjaamalla totta, että kukin aikakausi tarkastelee mennei- kalua, joten ne oli korvattava esitettyjen yleis- syyttä oman ajattelutapansa kautta. Vaikka his- periaatteiden mukaisilla oppikirjoilla. Koska torialliset faktat eivät muuttuisikaan, muuttuvat uusien oppikirjojen laatiminen kuitenkin veisi käsitykset niitten merkityksestä ja historiallis- jonkin verran aikaa, olisi syytä kääntää jokin ten toimijoiden motiiveista usein melko jyrkäs- Venäjän kouluissa käytettävä oppikirja suo- tikin. meksi ja ruotsiksi ja mahdollisesti tehdä siihen pieniä muutoksia ja lisäyksiä paikallisia tarpei- Kansalliset erot käsityksissä silloin kun on ta varten. Tällaiset venäjästä käännetyt oppikir- kyse kansojen tai valtioiden välisistä suhteista, jat pystyttäisiin ottamaan käyttöön välittömästi. ovat kuitenkin suhteellisen pysyviä, joskaan Voitanee pitää sangen todennäköisenä, että itse eivät täysin järkkymättömiä. On luonnollista, kenraalikuvernööri oli käskenyt komitean pää- että kukin kansakunta katsoo omaa historiaansa tymään tähän lopputulokseen. omalta kannaltaan, mutta hankalinta on monesti kuitenkin, että oman kansan ja toisten kansojen Oppiaineina Suomen historia ja Suomen välisissä suhteissa ja ristiriidoissa aina katso- maantieto tuli poistaa. Suomen historian tilalle taan oman kansan tai sen poliittisten johtajien tuli asettaa Venäjän historia, jonka yhteydessä olleen oikeassa ja toisten väärässä. Tyypillistä Suomen vaiheita voitaisiin joissakin yhteyksis- on myös, että konfliktitilanteita pyritään -hel sä käsitellä lyhyesti venäläiskansallisessa hen- posti katselemaan vain voittajan näkökulmas- gessä. Lisäksi tulisi opettaa yleistä historiaa, ta, hävinneen osapuolen tavoitteet ja toiminta missä Ruotsi saatettaisiin mainita, mikäli sillä jäävät varjoon tai ne yksiselitteisesti tuomitaan. olisi jotakin merkitystä Euroopan vaiheissa. Tästä voisi luetella monia esimerkkejä nimen- Maantiedossa tuli opettaa Venäjän maantietoa, omaa sotahistorian saralta. joskin kansakouluissa sopi lyhyesti käsitellä myös Suomen maantietoa, tietenkin elimelli- Vielä oudompaa on, että suurten johtajien sessä yhteydessä koko Venäjän maantietoon. omaan kansaan kohdistuneet sortotoimenpi- Kaikki ajankohtaista valtiollista ja hallinollista teet ja väkivaltaisuudet pyritään unohtamaan ja rakennetta koskevat osiot oli poistettava, sillä kätkemään muka kansallisen kunnian ja arvon ne eivät kuuluneet historiaan eivätkä maantie- takia. Tämäntyyppinen historiakäsitys kuuluu toon. Suomen rajoista ei saanut puhua, ei ra- tavallisimmin yhteen diktatuurin tai yksipuo- joista Venäjän kanssa eikä rajoista Ruotsin tai luejärjestelmän kanssa, länsimaisessa demo- Norjan kanssa, koska Suomi ei ollut valtio, jo- kratiassa on sitä vastoin normaalia, että yhtä ten sillä ei voinut olla rajojakaan. Raja Ruotsin hyvin menneisyyttä kuin nykyisyyttä voidaan ja Norjan kanssa oli Venäjän raja. katsoa monelta kannalta, virallisesti hyväksyt- tyä totuutta ei ole. 78 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Tällainen historiakäsitys saattaa kyllä ny- luissa, joten kouluopetus olisi perusteellisesti kypäivänä tuntua turhan optimistiselta. Tämän uudistettava. vuoden toukokuun lopussa saimme tiedotusvä- lineistä lukea, miten presidentti Dmitri Med- Ne oppiaineet, jotka kenraalikuvernöörin vedev on toukokuun 15. päivänä perustanut mukaan olivat tässä suhteessa tärkeimmät, oli- komission, jonka tehtävänä on reagoida yrityk- vat historia ja maantieto. Aluksi hän vuonna siin vääristellä historiaa Venäjän etuja vahin- 1902 määräsi Painoasiain ylihallituksen sen- goittavasti tai Venäjän kansainvälistä mainetta suroimaan käytössä olevat historian oppikirjat. vähentävästi.17 Bobrikovin historiakomitea on Vaikka sensorit tekivät parhaansa ja määräsivät tässä nousemassa kumpujen yöstä nyt koko esimerkiksi kaiken sellaisen tekstin, jossa pu- Venäjän valtakunnan mittasuhteissa. Historiaa huttiin Suomen valtiollisesta asemasta, koko- siis pyritään edelleen käyttämään nykypäivän naan poistettavaksi, ei lopputulos tyydyttänyt hallitsemiseksi. Jos asiassa on pakko nähdä korkeaa käskijää. jotakin positiivista, saattaisi sanoa, että se to- Saadakseen asian kerralla kuntoon hän huh- distaa vallanpitäjien käsitystä menneisyyden tikuussa 1903 määräsi Keisarillisen Suomen merkityksestä nykyisyydelle. Kun vielä sai- senaatin asettamaan komitean tehtävänään si vallanpitäjät uskomaan, että menneisyyden tarkastaa kaikki Suomen kouluissa käytettä- peukaloiminen oman tai oman valtakunnan vät historian ja maantieteen oppikirjat ja laa- mahtiaseman pönkittämiseksi on turmiollista, timaan ehdotuksen näiden aineiden opetuksen olisi jo paljon voitettu. järjestämisestä. Komitean jäseniksi määrättiin Vanhat roomalaiset sanoivat ”Temporis filia kolme kenraalikuvernöörin nimittämää venä- veritas”, totuus on ajan tytär. Joskus vaan tun- läistä virkamiestä, kolme Suomen koulutoimen tuu, että aika antaa odottaa kohtuuttoman pit- ylihallituksen virkamiestä sekä seitsemänneksi kään ennen kuin totuus menneisyyden tapahtu- Normaalilyseon venäjänkielen yliopettaja, suo- mista lopultakin pääsee kunniaan. Kenties sata malainen, mutta varma Bobrikovin luottamus- vuotta on riittävä aika – näin ainakin Suomen mies. oloissa – kenties vaaditaan puoli vuosituhatta Komitean puheenjohtajana toimi koulu- ennen kuin historiallinen totuus voittaa. Sopii toimen ylihallituksen ylijohtaja, vapaaherra vain kysyä, ketä se silloin enää kiinnostaa. Y.K.Yrjö-Koskinen. Hän yritti ensin noudattaa suomalaisen komiteakäytännön mukaista jär- jestystä, mutta koska komitean venäläiset jä- Tiivistelmä senet eivät olleet suomen- tai ruotsinkielen tai- toisia, siirryttiin pian heidän määrittelemäänsä Ensimmäisen sortokauden moniin ylitse- venäläiseen järjestelmään. Käytännössä komi- käymisiin kuuluu myös Venäjän valtiovallan tean tehtäväksi annettu kaikkien maantiedon ja pyrkimys uudelleenluoda Suomen historia, ai- historian oppikirjojen tarkastus osoittautui pian nakin se historia, jota kouluissa opetettiin. ylivoimaiseksi, joten tyydyttiin ottamaan esille Kun kenraaliluutnantti Nikolai Bobrikov ainoastaan joitakin eniten käytettyjä oppikirjo- nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi ja. vuonna 1898, hän sai tehtäväkseen suuriruhti- Selkeä ristiriita vallitsi komitean eri kantoja naskunnan läheisen liittämisen keisarikunnan edustavien jäsenten välillä. Koska venäläiset yhteyteen. Hän katsoi suurimmaksi hankaluu- ja venäläismieliset olivat enemmmistönä, laa- dekseen sen, että suomalaisella sivistyneistöllä dittiin komitean mietintö heidän sanelemien- oli täysin väärä kuva keisarikunnan ja rajamaan sa suuntaviivojen mukaisesti. Niinpä komitea suhteista. Tämä kuva oli opetettu heille kou- päätyi mietinnössään, mikä tuli valmmiiksi alkukesällä 1904, siihen, että Suomen kou- 230 vuotta kadettiupseereita 79 luista tuli kokonaan poistaa oppiaineet nimeltä Viitteet Suomen historia ja Suomen maantieto. Ne tuli 1 korvata Venäjän historialla ja Venäjän maantie- George Orwell, Vuonna 1984 dolla. Koska kaikki Suomen kouluissa käytetyt 2 Den 18 september, E.G.Palmén, Tankar, som bor- näiden aineiden oppikirjat olivat sopimattomia, de men ej kunna komma till offentlighetet, Monistet- tuli kirjoittaa kokonaan uudet kirjat. Koska nii- tu lentolehtinen, Eino I Parmasen kokoelma XV, KA tä ei aivan nopeasti saataisi valmiiksi, oli kään- 3 nettävä joitakin Venäjän kouluissa käytettyjä Kenraalikuvernööri Bobrikoffin kertomus Suomen oppikirjoja, joihin mahdollisesti voitaisiin teh- hallinnosta syyskuusta 1898 syyskuuhun 1902, s 80- 81 dä pieniä lisäyksiä. 4 Juhani Aho, Vaikutelmia Venäjältä, Päivälehti Ruotsin vallan aikaa ei sopinut Suomen 29.9.1891 kouluissa ollenkaan esittää, koska Ruotsi on vieras maa. Venäjän historia oli esitettävä van- 5 suomennos:suojele alistuvia ja kukista vastustele- himmista ajoista lähtien, niin että oppilaisiin vat tulisi oikea henki ja käsitys keisarikunnan suu- 6 Generalguvernören är nitisk, Fria Ord 18.12.1900 ruudesta ja mahdista sekä käsitys Suomesta sen pienenä osasena. 7 Generalguvernören på de pedagogiska reformer- nas bana, Fria Ord 12.5.1903 Vähemmistöön jääneet komitean suomalai- 8 set jäsenet jättivät vastalauseen mietintöön. He Selostus oppikirjakomitean toiminnasta, Fria Ord korostivat Suomen historian merkitystä ja sitä, 19.6.1906 että Ruotsin historia vuoteen 1809 saakka oli 9 Oppikirjakomitean mietintö, Fria Ord 28.5.1905, myös Suomen historiaa. Menneisyyttä ei sopi- s.1 nut väkivalloin muuttaa toiseksi kuin mitä se 10 oli ollut. Vastalause oli tietysti merkityksetön. Oppikirjakomitean mietintö, Fria Ord 28.5.1905 11 Veli-Matti Syrjö, Miehet univormun takana – val- Suomalaiset saattoivat seurata tämän salai- vontakomission jäsenet suomalaisin silmin, Sotahis- seksi tarkoitetun Bobrikovin oppikirjakomitean toriallinen Aikakauskirja 16, s.179-204 työtä tarkoin. Salaisuudesta huolimatta komitean pöytäkirjat ja mietintö vuodatettiin maan- 12 Oppikirjakomitean mietintö, Fria Ord 28.5.1905 alaisiin Vapaita lehtisiä ja Fria Ord lehtiin. 13 ibidem

Komitean työ ei lopultakaan aiheuttanut 14 Oppikirjakomitean pöytäkirja 9.2.1904, Vapaita toimenpiteitä. Sen asettaja, kenraalikuvernöö- lehtisiä 5.8.1905 ri Bobrikov murhattiin mietinnön valmistu- misaikoihin eikä hän ilmmeisesti ehtinyt sitä 15 Vastalause Oppikirjakomitean mietintöön, Ken- nähdä. Kenraalikuvernöörin murhaa seurannut raalikuvernöörin kanslian arkisto Hd 46, KA välivaihe merkitsi mietinnön unohtamista, Ja- 16 ibidem panin sota vei kaiken Venäjän mielenkiinnon. Kun sitten toinen sortokausi kenraalikuver- 17 Venäjän johto takoo tosissaan historiasta po- nööri Frans Albert Seynin johdolla käynnistyi, litiikan asetta, Helsingin Sanomat, pääkirjoitus ryhtyivät venäläistäjät käyttämään toisenlaisia 26.5.2009 menetelmiä. 80 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 230 vuotta kadettiupseereita 81 82 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 230 vuotta kadettiupseereita 83

Haminan kadetit itsenäisen Suomen palveluksessa Ohto Manninen

tsenäisyysmiehet olivat suunnitelleet Suo- men armeijan uudelleen perustamista van- Ihan väen upseeriston perustalle. Kun perus- taminen sitten tammikuussa 1918 alkoi, saatiin kyllä kokoon melkoinen määrä Suomen kadettikoulun käyneitä upseereita, mutta vuodet olivat vierineet eikä valtaosa heistä enää ollut kovin taistelukelpoisia. Paljon vetreämpiä olivat Saksassa koulutetut nuoret jääkäriupseerit. Nämä kansan suuret suosikit pitivät venäläis- tä koulutusta saaneita perääntymisjärjestelmän edustajina. Näin syntyi välittömästi painetta siirtää syrjemmälle Haminan kadetit, joilla oli enimmäkseen jo 15 vuoden tauko sotilaselä- män ulkopuolella. Ne taas, jotka olivat olleet maailmansodassa mukana, olivat taistelleet Ve- näjän, sortajan, joukoissa. Suomen kadettikoulun viimeisten 25 toimintavuoden aikana oli sieltä valmistunut upseeriksi 300 nuorukaista. Suuri määrä kadetteja sijoittui itsenäisenkin Suomen armeijaan. Edellä olemme jo kuulleet alkuvaiheesta. Mainittakoon vielä muutamia Suomen kadettikoulun kasvattien ja Sotilas- nimiä. Kontra-amiraali Johannes Indrenius oli komitean asema korostui virallisessa historia- Suomen laivaston komentaja 1918 - 1919. Ken- teoksessa ”Suomen vapaussota 1918”, jonka raali Sixtus Hjelmman komensi Suomen ilma- julkaisukomitean puheenjohtaja oli Hannes Ig- voimia 1919 - 1920. (Hänen sukulaisensa Matti natius. Syrjäytymisen tunne kuvastuu puheessa, Hjelmman oli Suomen punaisen laivaston ko- jonka Rudolf Walden piti hänelle vuonna 1928: mentaja 1918.) Mainita tässä kannattaa myös kenraalit K.F.Vilkama, K.E. Kivekäs, raskaan Under ofärdsåren samlade sig den medbor- tykistön karhumainen mies, jonka kerrotaan gerliga uppoffringen och arbetet mot förtrycket nostaneen vuoristotykin ilmaan, ja Hannes Ig- omkring det passiva motståndet med mål att natius, jolla on oma kabinettinsa Santahaminan försvara Finlands autonomi. Möjligheten av ett kadettikoulun juhlasalirakennuksessa. Ei saa aktivt förfarande och ett självständigt Finland unohtaa sitä, että vanhat kadetit siirsivät perin- -- det fanns ej den tiden många, som vågade teensä nykyiselle, itsenäisen Suomen kadetti- tänka så djärvt och så stort. Antalet av sådana koululle. män räknas med ensiffrigt tal. Såsom så ofta i historien varit fallet med bärare av vidsynta 84 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 fosterländska och från konjunkturer frigjorda av ödet skänkt överlägsen ledning och en allt tankesätt, så bemöttes också denna handfull givande offervilja kunna åstadkomma av intet. mäns siareord med tvärsäkert bättre förstånd (och t.o.m. löje). Ett självständigt Finland för- Och nu, då det fria Finland gått att begå blev tillsvidare en utopi. 10-årsåminnelsen av de skickelsefyllda dagarna vintern och våren 1918, nu gå åter, såsom Kom så världskrigets dagar, under vilka förut, han och den stora massan, de styrande, antalet av dem, vilka i ett fritt Finland sågo vår var sin väg. Sådant är ofta de främstes öde. De- ända räddning, växte, under vilka tider över- ras lott är att resignera, vaka och väcka, ej att tygelsen om att endast ett aktivt ingripande styra i ett demokratiskt tidevarv. Gud give att av nationen själv i det avgörande ögonblicket uppvaknandet för de andra ej komme för sent. kunde föra oss till det slutliga målet, förde vår ungdom på dess bragdrika bana. De några få män, som före världsbranden inför sin syn sett Kansallistamista ja ett självständigt fosterland, de sågo nu målet rycka närmare. Den dröm de drömt började få poliittisia suuntaeroja konturer. Klart är att de av dem, som därtill för- Itsenäisen maan armeija haluttiin kansallis- måga hade, skulle vara med såsom de främsta, taa ja tämä merkitsi paljolti samaa kuin suo- för att göra drömmen till verklighet. menkielisyyden vaatimus: ”vieras kieli ei saa Det var sålunda ingen tillfällighet att vi kaikua, vaan suomalaisen talonpojan on tun- i spetsen för den militära organisationsarbetet nettava viranomaiset omikseen.” Palvelukses- snart fingo se den frihetsidéns förkämpe som av ta eroamisen lisätehosteena oli suomen kielen naturliga skäl för f.d. officerare var den mest taidon vaatiminen. Tosin vain yhden kadetin kända självständighetsmannen. kohdalla tämän puuttuminen on matrikkelissa merkitty erottamisen syyksi. Toisaalta saman- Att samma man, då kriget sedan bröt ut, tapaista kerrotaan alikapteeni Matti von Nan- var överbefälhavarens närmaste man, var en delstadhista. Tämä oli upseeriuransa jälkeen naturlig fortsättning av hans tidigare verksam- siirtynyt aktiiviseen vastarintaan, aktivistien het. Ingen representerade mera än han den Voima-liiton kouluttajaksi. Maaliskuun val- naturliga bryggan från ofärdsår genom anarki lankumouksen yhteydessä 1917 hänet olojen till de tilldragelser, som av de flesta ännu nå- muututtua nimitettiin Oulun läänin maaherrak- got år tidigare, ja, någon dag tidigare fruktats si, mutta hän joutui eroamaan 1925, kun läänin och ansetts vara det omöjligaste av omöjligt, väestö vastusti häntä ruotsinkielisyyden ja itse- - vårt land i befrielsekrig. Få hade så länge päisyyden takia. Epäilemättä saattoi iisalmelai- och så klart förutsett denna lösning och arbe- nen isvossikka Kutvonen tuntea humoristista tet för detsamma. Ännu i de kritiska dagarna iloa, kun kyytiin sattui tarkastusmatkalla ollut före uppbrottet till Österbotten behövdes den- kenraali Alexander Tunzelmann von Adlerflug na samma brinnande övertygelse, för att väcka - tuo ”von” nimen keskellä oli ikään kuin hie- den som makten hade till den kalla verklighe- nompaa ja Kutvosenkin nimi omasi tuon omi- ten. Vi känna hans militära insats i kriget, vi naisuuden. minnas, huru detta lågande hjärta, äntligen hunnet nära sitt mål, klappade i takt med kri- Nuoret jääkärit pyrkivät syrjäyttämään van- gets och det tudelade fosterlandets höga puls. hemmat ja nuoremmatkin ns. ryssänupseerit tai ruotsalaisryssät, niin kuin näitä myös kut- Kriget blev slut, ensam gick han, offrande suttiin. Mannerheimin valtionhoitajakaudella år, till att resa hjältarnas stolta minne genom heidän syrjimisensä väheni, mutta lähti sitten att i hävderna för nu och eftervärld teckna vad uudelleen vauhtiin. 230 vuotta kadettiupseereita 85

Upseereja kortilla. Haminan kadetti Rudolf Walden toinen oikealta. Kuva on otettu 1900-luvun alkuvuosina (1900-1902), kun Walden oli Suomen kaartin pataljoonassa aliluutnanttina.

20-luvun puolivälissä jääkäriupseerit pa- käsitys armeijan nykykunnosta oli hyvin pessi- rantelivat asemaansa joukkoirtisanoutumisel- mistinen. Tässä nuorempien itsenäisyysmiesten la. Toki tämä upseerikapinan syyt selitettiin ja vanhempien kadettien näkemykset yleistilan- itsenäisyysaktivistien piirissä toisella lailla. teesta poikkesivat. Kun sitten näytti siltä, että Heidän parissaan oltiin tietävinään ”upseerika- ”ikkunoita aiottiin rikkoa” Suomen ja Neuvos- pinastamme että vanhojen upseerien Manner- toliiton välillä, puolustusneuvoston ”kadettisii- heimin, Ignatiuksen ym tarkoituksena oli ollut pi” päätti vedota presidenttiin. Mannerheimin tehdä kaappaus. Suomalaiset jääkäriupseerit asialistansa oli seuraava: kuitenkin asettuivat vastustamaan juttua jolloin vanhat upseerit liittyivät vastustajien joukkoon Vastuuttomien henkilöiden mielenosoituk- ja tekivät rauhan keskenään. Olivat olleet hyvin sia, ulkopoliittisia aloitteita. Rintamamiesten isällisiä (Mannerheim ja Ignatius) Saastamoi- väitetään aikovan rikkoa ikkunoita. Rintama- selle ym..”1 Itsenäisyysaktivistien ja Sotilasko- miehet suunnittelevat retkeä Viipurista rajalle. mitean (MK) näkemyserot olivat taustalla. Sitä 100 miestä värvättäneen menemään Inkeriin kuvasti se, että tekeillä oli kaksi eri historiate- ja Itä-Karjalaan. AKS, yleisesikunta ja eräs ossarjaa vapaussodasta. puunjalostusfirma lienevät rahoittaneet yksit- täisiä vapaaehtoisia. Hallitus ei puutu asiaan, Puolustusvoimien kehittäminen oli jatkunut ei myöskään lehdistö eivätkä auktoriteettia ja siihen kuului kenraali Mannerheimin nimit- omaavat henkilöt, jotka voisivat vaikutusvallal- täminen uuden puolustusneuvoston puheen- laan estää tuollaiset esiintymiset. Niihin ryhty- johtajaksi maaliskuussa 1931. Mannerheimin vät henkilöt ovat itsekritiikittömiä patriootteja, 86 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 jotka kykenemättä arvioimaan selkeästi tilan- johti kenraali Vilkaman syrjäyttämiseen jää- netta pysyvät ihanassa haaveessa, että he ovat kärikenraali Aarne Sihvon tieltä. Sama toistui vapaussankareita. muillakin tasoilla. Vuonna 1929 oli palveluksessa olleista 1080 upseerista vain 53 oli Hami- Tiedot Inkerinmaalta lienevät vahvasti liioi- nassa ja Venäjällä koulutettua. Lopulta Suomen teltuja. Mikäli näiden mielenilmausten takana armeijan rullissa oli vain kolme ”ryssänupsee- olisi neuvostoprovokaatio, olisi se vain taval- ria”: marsalkka Mannerheim, tykistökenraali linen ele. (Koivisto - Erzinkian) Tarkistamatto- Nenonen ja muuan hallintoeversti Wegge. mat mutta sitkeät huhut vakuuttavat, että ryhmä yleisesikuntaupseereja on tämän sotakiihotuk- Pisimpään oli Haminan kadetteja tykistön sen takana. [ylipyyhitty: On syytä toivoa, että ja ratsuväen palveluksessa. Kadetteja oli myös huhu ei pidä paikkaansa.] Rudolf Waldenin sotilasasiamiehinä ja sitten sota-aikana venäjän mielipide oli, että huhujen taustalla oli eversti kielen taitoa edellyttävissä tehtävissä. Helsin- Kuussaaren vasta ilmestyneen kirjan ”Venäläis- gin komendanttina ja Viipurin komendanttina ten sotataito” luoma tunnelma. oli myös vanhan väen miehiä. Sairastava Mannerheim antoi ystävänsä Kun vanhan upseerikoulutuksen saaneet oli Waldenin hoiviin asian esittämisen presidentti ensin savustettu ulos, palasi heitä melkoinen Svinhufvudille. Waldenin sanoma oli: Kenraali joukko takaisin, erilaisiin siviilimpiin tehtäviin. Mannerheim selittää, kuinka epäedullinen ti- Merkittävä joukko pääsi talouspuolelle, ampu- lanne on nyt, kun Venäjä on tehnyt kaiken ja matarvike- elintarvike-, ja materiaalivarikkojen me olemme laiminlyöneet kaiken. Kuten pre- johtajiksi, ja kutsuntalaitoksen johtotehtäviin, sidentti tietää, Suomi kärsii puutteista, joiden sekä lääni- että piiritasolla. Nämä olivat melko takia Suomen valtaaminen muuttuisi paraati- itsenäisiä johtotehtäviä, ja niihin voitiin määrä- marssiksi. Puolustus tarvitsee rahoja, joita ei tä kenraalimajureita, everstejä, everstiluutnant- ole. Venäjälle on ehkä mahdollista käydä sotaa teja ja majureita. Useat näistä hallintomiehistä ilman rahoja. olivat tehtävissään vielä 1930-luvulla. Mannerheim katsoi, että hänen velvolli- Viime sotiimme osallistui rintaman takai- suutensa puolustusneuvoston puheenjohtajana sissa tehtävissä runsaasti vanhoja kadetteja, ei oli tuoda julki huolestumisensa kehityksestä kuitenkaan useinkaan johtotehtävissä. Rannik- ja tähänastisen menettelyn jatkumisen loppu- kotykistöstä reserviin siirtynyt Arno Almqvist tuloksesta. Ohjelma oli, että 1) hallituksella oli toiminut välillä vankilan johtajana ja kaatui oli oltava kanta, 2) että yleinen mielipide saisi talvisodassa Mikkelin pommituksessa. Toinen tietää hallituksen kannan, 3) että lehdille asia sodan uhri oli laivan perämiehenä purjehtinut sanottaisiin riittävän selvästi. 4) Muutoin maa A.W. von Behr, jonka aluksen saksalaiset upot- joutuisi alistumaan nöyryytyksiin, kun se ei ole tivat huhtikuussa 1943. saanut aikaan kuuliaisuutta. Esitellessään Man- nerheimin asian presidentille Walden huomaut- ti, että hän toimi henkilönä, joka oli keskustellut Siviileinä viime aikoina hyvin usein Mannerheimin kanssa, eikä puolustusneuvoston jäsenenä. Lisäksi Suuri osa kadeteista oli jättänyt sotilasuran hän kertoi Mannerheimin erityisesti pyytäneen, jo kouluaikana ja hakeutui siviiliammattei- ettei hänen nimeään mainittaisi yleisesikunnan hin. 1870-luvulla erosi kouluun tulleista en- osuudesta puhuttaessa.2 nen upseeriksi valmistumista vajaa viidennes, 1890-luvulla yli kolmannes ja 1900-luvun ensi Jääkäriupseerien keinot tehosivat. Irtisanou- vuosina aloittaneista vain neljännes pääsi yrit- tuneet jäivät ja vanhan koulun käyneet erosivat tämään sotilasuraa muissa sotakouluissa, kun palveluksesta. Sotaväen päällikkötasolla tämä Suomen kadettikoulu vuonna 1903 lakkautet- 230 vuotta kadettiupseereita 87

1929 aktiivipalveluksessa olevat (vuoteen 1925 mennessä upseeriksi ylennetyt)

res- vänr res- ltn res- kapt maj evl ev kenr yht vänr ltn kapt Haminan kadetteja 1 1 1 11 7 5 26 Venäjällä palvelleet 5 12 4 5 1 27 Ruotsissa koulutetut 2 1 3 Saksan armeijasta 1 1 Jääkäriupseerit (1918 1 54 64 62 28 2 211 ylenn.) Jääkärit (paitsi edelliset) 2 1 8 20 1 47 13 5 97 Vapaussodan ajan kurssit* 1 1 5 10 8 59 24 6 114 Suojeluskuntatausta 13 1 80 67 3 7 1 172 Meriupseereita, eri tavoin 9 5 14 Sotavänrikkikoulu 3 17 4 24 Tykistökoulu 3 41 30 8 82 Viipurin kurssit 5 83 17 1 106 Kadettikoulu 80 116 12 1 209 yhteensä 16 3 93 189 12 441 184 98 41 8 1086

Huom. Meriupseerit ovat vastaavien maavoima-arvojen yhteydessä *Vapaussodassa upseeriksi Vimpelin ja Vöyrin kurssin käyneinä tai ilman sotilaskoulutusta ylennetyt tiin. Silloin siviileitä tuli yhtä aikaa kymme- mitusjohtajina ja työnantajayhdistysten kärki- niä. He kouluttautuivat muihin ammatteihin tai paikoilla. Tietysti on muistettava, että sääty- siirtyivät suoraan säätyään vastaaviin tehtäviin. yhteiskunnassa perheet tukivat toisiaan ja raha Näin heitä oli sitten jo Venäjän vallan aikana hakeutui rahan luo. Esimerkkinä olkoon kaup- päätynyt monenlaisiin ylempiin ja alempiin vir- paneuvos Askolinin tytär Maini, jonka 4. avio- koihin, liikemiehiksi ja muiksi yrittäjiksi. Heis- puoliso kenraalimajuri Procopé oli Askolinin sä oli myös asemapäälliköitä, rautatiekirjureita, (myöhemmin Asko) tehtaiden toimitusjohtaja pankinjohtajia, nimismiehiä ja vankilanjohta- 1925-1927 ja 5. aviopuoliso eversti Ingelberg- jia. Askolin vastaavasti toimitusjohtaja vuodesta 1927. Yksi lakkauttamisen yhteydessä irtautunut oli Max Savonius, joka liittyi Saksan jääkärei- Maatalouden pariin siirtyneistä tai ehkä hin ja ylennettiin Suomeen palatessaan yhtenä oikeastaan jääneistä monet olivat tilanhoita- harvoista majuriksi. Toinen kadetti kävi Lap- jia tai kartanonomistajia, ehkä näkyvin näistä peenrannan tykistökoulun 1918–1919, yleni oli maanviljelysneuvos Edvard Björkenheim. ratsumestariksi ja oli sitten rakennusmestarina Maaherra Karl Collan oli maanviljelijä Eurassa Helsingissä. Kolmannella, A. Ahlqvistilla oli sekä maatalousattasea Baltian maissa. Karta- laivanselvitysliike Haminassa: hän laittoi vuon- noiden talous ei ollut vakaata tai sitten upsee- na 1918 kadettikoulun rakennukset ja kasarmit rismiehet joutuivat muutoin vaikeuksiin, sillä kuntoon ja sai siitä erityiset kiitokset. aika monta suurtilaa meni myyntiin. Varsin monet opiskelivat insinööreiksi, ja it- Evp-upseereilla erityisen suosittu työpaik- senäisen Suomen aikaan he olivat voimakkaasti ka oli vakuutusala. Usea työskenteli vakuu- kehittyneen teollisuuden palveluksessa, tehtaa- tustarkastajana suomenruotsalaisen pääoman nisännöitsijöinä tai jopa johtajina.Sotilasuran perustamassa Verdandi henkivakuutusyhtiössä puolella edenneitä oli teollisuusyritysten toi- (nykyisin Veritas). Lieneekö joku kadettiklubin 88 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 johtomies omannut yhteyksiä tähän toiminta- omassa etujärjestössä piiriin. Ainakin Haminan kadetti R.M. Carpe- lan oli Svenska bildningens vänner -yhdistyk- Kadettien ongelmana oli toimeentulon saa- sen kunniajäsen ja Åbo Akademin hallituksen minen. Venäjän armeijasta ei eläkettä herunut, jäsen. vaikka vallankumouksellinen Venäjä esimerkiksi Mannerheimille myönsikin eläkkeen: tie- Toinen ala, johon useita kadetteja siirtyi to löytyy Venäjän arkistoista. Ei ole tietoa, että 1932, oli Oy Alkoholiliike Ab. Kadeteista tuli hän olisi sitä koskaan nostanut Etelä-Venäjältä haarakonttorien johtajia. Samaa alaa oli jo ai- Hersonin kaupungista, josta se olisi pitänyt emmin harrastanut majuri Elis Hultin, joka oli hakea. Toinen Venäjällä palvellut kenraali- toiminut kieltolakia vastustaneen Kansanraitti- luutnantti muutti asumaan Bulgariaan vuonna uden liiton puheenjohtajana. Upseereita otettiin 1935, kun Bulgarian valtio alkoi maksaa hänel- myös pienten kaupunkien kaupunginjohtajiksi. le eläkettä osallistumisesta Turkin sotaan 1878. Sen lisäksi oli kätevää olla esimerkiksi pankinjohtaja tai Alkon paikallisjohtaja. Toinen Suomesta poistunut oli päättänyt maailmansodan Saksan armeijan vääpelinä ja Erityisiä saavutuksia oli monellakin. Hugo toimi vielä toisen maailmansodan alkaessa po- Karsten organisoi armeijan sääpalvelun, pan- liisina Berliinissä. Hän kuoli amerikkalaisten kinjohtaja Wolmar Nyberg oli maailman par- sotavankeudessa.3 haita sienten tuntijoita, kolmatta kadettia saam- me kiittää siitä, että Suomeen omaksuttiin ns. Toimeentulo-ongelmista voidaan antaa esi- hiljainen liikenne etelämaisen torventööttäilyn merkkinä kapteeni Emil Bernerin tarina. Hänet sijaan. kutsuttiin 1914 Venäjän armeijaan, haavoittui monta kertaa, sai urheudesta Yrjön sapelin, ja Köyhäinhoito ja hyväntekeväisyys olivat siirrettiin kuntoluokan laskettua Viaporin linja ovat tyypillisiä säätyläisharrastuksia. Kade- noitusjalkaväkeen. Siitä tehtävästä hän erosi teista löytyy mm. Suomen Kukkaisrahasto ry:n ja oli myöhemmin Helsinkiä vapauttamassa ja puheenjohtaja Veli Tervola. Kenraali Vilkama Aunuksen retkellä. Hän osallistui vielä Wran- toimi Kotikasvatusyhdistyksessä. gelin valkoisen armeijan mukana taisteluihin Etelä-Venäjällä. Kotiin palattuaan hän työs- Kadettiupseerit toimivat urheilujärjestö- kenteli ratatyöläisenä, maanmittarina, keittiö- jen johtajina, ampujia ja ratsastuksenopettajia. apulaisena ja kalastajana, kunnes sai työpaikan Kenraali, senaattori Harald Åkerman oli suo- Ahlströmin Varkauden tehtailla. menruotsalaisen ampujainyhdistyksen puheenjohtaja. Haminan kadettien ammattiyhdistyksenä toimi Suomen Kadettiklubi, joka paremmin Tunnettuja ratsastajia olivat Oskar Vilkama, tunnettiin nimellä Finska kadettklubben. Sen Erik von Willebrand ja Viljo Forssell. Vilkama pitkäaikaisin puheenjohtaja oli ministeri Carl oli mukana kaksissa olympiakisoissa, siirtyen Enckell. Klubilla lienee ollut merkitystä pai- myöhemmin vuonna 1938 alkoholistiparan- nostuselimenä, sillä sen jäsenkuntaan kuului tolan esimieheksi. Eversti Viljo Forssell oli vaikutusvaltaisia henkilöitä. Omista tutkimuk- puolustusvoimien ratsastusopetuksen johdossa sistani selvisi, että saksalainen eversti Carl ja ratsastusurheilun edistäjä myös maailmalla. Seeber, joka oli ollut Suomen ilmailuvoimien Ratsumestari Wikberg joutui kielilain takia re- komentaja 1918 ja joka lähetettiin Suomeen serviin ja elätti itseään ratsastuksen opettajana, tiedustelutehtävissä 1941, haisteli tuolloin il- kunnes siirtyi sitten sotainvalidiveljensä jäl- maa Kadettiklubin piirissä. Sitä kautta saksa- keen Kalvolan Kankaisten tilanhoitajaksi. laiset kai arvelivat saavansa tietää myös Man- Maailmalla ja nerheimin ajatuksia. 230 vuotta kadettiupseereita 89 Klubin johto oli kadettien aktiivisinta jouk- oppikouluista, mutta joka tapauksessa joukos- koa ja kadettihengen elähdyttämää joukkoa. sa oli useita oman alansa ehdottomia asiantun- Ajattelutavasta esimerkkinä Rudolf Waldenin tijoita. Niinpä heitä käytettiin myös Suomen muistopuhe luokkatoverilleen Erik Inbergille, hallituksessa. Sotaministereinä toimivat vuo- joka oli ollut Sotilaskomitean perustajia ja Ka- rollaan Wilhelm Thesleff 1918, Rudolf Walden dettiklubin rahastonhoitaja: 1918-1919, 1940-1944, K.E. Berg 1919-1920, Bruno Jalander 1921-23, ja V.P.Nenonen 1923- Vid Erik Inbergs bår stå sörjande hans f.d. 1924, puolustusministeriön kansliapäällikkönä klasskamrater. På våren 1900 skiljdes i livets taas V.H. Schvindt 1924, valtiovarainministe- vår (ett halvtannat tiotal) levnadsglada, för- rinä Suomen pankin johtokunnan jäsen Ernst hoppningsfulla kadetter efter att i 7 års tid ha Gråsten 1922, kauppa- ja teollisuusministe- levat under ett tak, i samma arbete och i sam- rinä oli Kone- ja Silta Oy:n vuorineuvos Juli- ma upplevelser. Skiljemässan blev dock mycket us Stjernvall 1918-1919, elintarveministerinä längre och mycket annat än dessa ungdomar Turun ja Porin läänin maaherraksi maaliskuun kunnat föreställa sig. För ingen av dem blev det vallankumouksen jälkeen nimitetty K.M.J. Col- beskärt att helt fullfölja sin levnadsbana och lan 1918-1920, ulkoministerinä viimeinen mi- tjäna sitt fosterland på det område, för vilket de nisterivaltiosihteeri Carl Enckell 1918-1919 ja erhållit sin uppfostran och sin skolning, för de 1922, 1924 ja sisäministerinä Karl Fazer Oy:n allra flesta blev livet ett annat än de drömt sig. toimitusjohtaja Carl Voss-Schrader En skickelsediger tid kastade dem på nya och vitt skilda områden, för att var på sitt eget håll Oikeusalalla mainittavimpia olivat Vaasan kämpa och sträva i det arbete ett oförutsett öde Hovioikeuden presidentti Bror Gräsbeck ja oi- bestämt för dem. keuskanslerin apulainen K.I. Savonius. Mainita kannattanee myös Tie- ja vesirakennusten yli- Nu när 31 år föflutit träffas vi igen, såsom hallituksen pääjohtaja Arvo Lönnroth. redan några gånger förut, vid en bortgången kamrats bår. Gamla minnen från gemensamt Kulttuurin puolelta kadeteissa oli useita ku- levda ungdomsår återkomma. Minnena leva vataiteilijoita, mitä saattoi tukea koulutukseen och berätta, men sorgligt, för många för sent. Haapaniemen ajoista kuulunut kartanpiirustus. Heistä kadettiperinteen kannalta mainittavin Erik Inberg! Ditt minne lever bland Dina oli everstiluutnantti Hugo Backmansson, joka kamrater som ett det vackraste. Du var en präk- maalasi tuokiokuvia kadettikoulusta. Kauno- tig och trofast kamrat. Vi tacka Dig för vad Du kirjallisuuden alalta mainittakoon sankariaat- i kamratkretsen gav med Ditt öppna, försynta teen laulaja Bertel Gripenberg. Yleisradion och lugna väsen och alldeles särskilt tacka vi, alkuvaiheen näkyviä nimiä oli ohjelmapääl- Dina klasskamrater, Dig för att Du alltid troget likkö, oopperalaulaja Alexis af Enehjelm. Ole och värdigt företrätt vår gamla Kadettkårs tra- Gripenberg oli Helsingin kaupunginarkkitehti. ditioner. I djup saknad nedlägga vi dessa blom- Opetustoimen puolelta mainittakoon Normaali- mor vid Din bår. lyseon yliopettaja O.V. Nevanlinna. Merkittävä paluu johtopaikoille Suomen ka- Haminan kadetit dettikunnan entisille oppilaille tapahtui kesäl- lä 1944. Silloin joutuivat syrjään vetäytymään Suomen johtotehtävissä ne nuoremmat ikäluokat, jotka olivat johta- Itsenäisyyden ensivuosina oli suomalaisen neet Suomen taloudelliseen nousuun 1930-lu- yhteiskunnan johtavissa tehtävissä melkoinen vulla mutta leimautuneet yrittäessään käydä määrä Suomen kadettikoulun käyneitä. Ei hei- erillissotaa Saksan ja länsivaltain taistellessa tä ehkä ollut enempää kuin muista keskeisistä keskenään. Kesällä 1944 ensinnäkin Manner- heimista tuli Suomen tasavallan presidentti ja 90 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Carl Enckellistä ulkoministeri: hän olikin sitten Sotien jälkeen kenraalikunnasta erkani Ru- ulkoministerinä 6 vuotta. Hän oli - väliin tosin dolf Walden kuoleman kautta 1946. Eläkkeelle itku kurkussa - Paasikiven tukena, kun tämä siirtyivät H.U. Alfthan 1946 ja V.P. Nenonen joutui perääntymistaistelua käyden suostumaan 1947. YYA-sopimuksen tekemiseen. Enckellin tun- nelmia kuvastaa hänen muistiinpanonsa. Suo- Haminan kadetit olivat omaksuneet isän- men kansa tulee pystyttämään Paasikivelle ja maallisen, suomalaiskansallisen ajattelutavan hänelle itselleen patsaan johon kirjoitetaan: ” koulussaan, mm. Carl Enckell vanhemman nämä tuhosivat Suomen itsenäisyyden”. Näin- johdolla, useimmiten ruotsinkielellä ajatellen.. hän ei tehty, joskin Paasikiven patsaassa Lasi- Kadettien yhteiskunnallinen tausta ei laajuu- palatsin vieressä on kyllä Enckellin kaltainen deltaan poikennut silloisten poikakoulujen op- solakka hahmo. pilaspohjasta. Merkittävä, melkoinen ja näkyvä osa kadeteista oli sääty-yhteiskunnan ylimmäs- Puolustusministerinä jatkoi 1944 Yhtynei- tä kerrostumasta, aatelista ja sotilassäädystä. den paperitehtaiden Rudolf Walden, joka pian Näillä oli suuret mahdollisuudet päästä johto- halvaantui sodan rasituksen heikentämänä. paikoille myös itsenäisen Suomen ensimmäi- Moskovan neuvotteluihin 1944 osallistui myös sinä vuosikymmeninä. Vasta sotien jälkeen Neuvostoliiton alueelle jääneen Läskelä Oy:n samaan asemaan siirtyi suomenkielinen sivis- toimitusjohtaja kenraali Oskar Enckell, sotilas- tyneistö, kunnes koulutustasa-arvo loi uuden- asiantuntija joka oli ollut tsaarin-Venäjän yleis- tyyppisiä eliittiryhmiä. Suomen kadettikoulun esikunnassa tiedustelupuolen johdossa. Vuonna käyneet olivat omana elinaikanaan hyvin val- 1944 tuli hallitukseen ulkomaankauppa-asioita mistautuneet ja erittäin valmiita johtamaan ja hoitamaan vuorineuvos Åke Gartz, nuorimman kehittämään itsenäistä Suomea. polven Haminan kadetti. Hän oli sittemmin myös diplomaattiuralla, viimeksi Suomen en- simmäinen suurlähettiläs Moskovassa 1955. Haminan kadetit valtioneuvoston jäseninä Omalla tavallaan yritti tuolloin Suomen (MIKÄ TÄMÄ TEKSTI ON???) säilymiseen vaikuttaa myös everstiluutnantti Johan Fabritius. Hän oli valmis asettumaan Suomen vastarintahallituksen käytettäväksi Professori Ohto Manninen on palvellut 1944. Niinpä hänet pidätettiin 1946 ja vanki- Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian lai- laan hän kuolikin samana vuonna. Fabritiuk- toksen professorina. sesta oli Venäjän armeijassa kouliintunut etevä rakentaja. Hänen merkittävimpiä suorituksiaan olivat Stockmannin tavaratalon rakentaminen Viitteet Helsinkiin ja Mannerheim-linjan rakentaminen Karjalan kannakselle. 1 Eljas Erkon päiväkirja 30.8.1926 (Armas Saasta- moisen kertomaa), Päivälehden arkisto. Pisimpään työelämässä olleita mainittakoon 2 metsänhoitaja Yrjö Raustiala vuoteen 1956, Muistiinpanot ”Kretsen vilka s.s de första”, Ra- palan arkisto. Huom. ”Koivisto” tarkoittanee aikai- Kauhajoen tuomiokunnan tuomari E.G.W. Ehr- sempaa Koivistoon suuntautunutta lentohyökkästä; ström vuoteen 1957, Kauttuan tehtaan teknilli- Erzinkian oli vuonna 1930 Suomessa loikannut neu- nen johtaja A. Segercrantz vuoteen 1957, Nokia vostotiedustelun edustaja. Oy:n toimitusjohtaja G. Nordenswan vuoteen 1958 ja Securitas Oy:n perustaja A.G. Sommar 3 Yksi ajopuuksi joutunut kadetti oli Suomen kaartin siitäkin eteenpäin. aliluutnantti Gustaf Michelsson. “Gösta” Michels- son erosi palveluksesta 1902 asevelvollisuuslak- kojen puoltajana ja lähti opiskelemaan Dresdenin 230 vuotta kadettiupseereita 91 polyteknilliseen korkeakouluun josta hän valmistui 1905 insinööriksi. Myöhemmin hän lähti Yhdys- valtoihin ja työskenteli Ranskassa erään lentoko- netehtaan palveluksessa. Hän vakoili saksalaisten hyväksi ja päätyi teloitusplutoonan eteen Pariisin esikaupungissa Vincennesissä 15. lokakuuta 1917 samalla kertaa kuin yksi maailman kuuluisimpia vakoilijoita, taitelijatar Mata Hari. Hän kuoli siis ennen kuin eduskunta 15.11.1917 julistautui kor- keimman vallan haltijaksi Suomessa.

Lähteet Kirjoitus perustuu pääosin Veli-Matti Syrjön osuu- teen teoksessa Keisarillinen Suomen kadettikoulu 1812-1903 sekä kadettimatrikkelin täydennysosiin I (1922), II (1941) ja III (1961). 92 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 230 vuotta kadettiupseereita 93

Haminan kadettiupseerit Suomen musiikkielämässä Matti Orlamo

Suomen laulu syntyy Haminan kadettien toimesta Taiteen harrastaminen periytyi Haminan Kadettikouluun Haapaniemen ajoilta. Hami- nassa kadettien kvartettilaulua kuultiin jo var- hain. Usein kadeteista koottiin iso kuoro, johon kuului sopraano-, altto-, tenori- ja bassolaula- jia. Sopraano- ja alttoääniä lauloivat ne kadetit, joilla ei vielä ollut tapahtunut äänenmurrosta. Vanhemmista kadeteista muodostettiin pelkäs- tään mieskvartetti tai -kuoro. 1830-luvun lopulla oli tapana järjestää sunnuntaina ennen päivällistä Kadettikoulun maneesissa musiikkitapahtuma, jossa Kadet- tikuoro esiintyi kutsutuille vieraille ja omille ystäville. Keväisin esiinnyttiin puistossa. Usein iltaisin laulettiin pienemmissä kokoonpanoissa päärakennuksen toisen kerroksen pohjoisosas- sa. Isänmaallisen hengen vallassa Suomen laulu – Suomi-sång syntyi kadettien Johan Baeckma- Moniääninen kvartettilaulu oli saapunut nin ja Emil von Qvantenin yhteistyönä. Kadetti Suomeen 1800-luvun alussa. Lähes samoihin Johan Baeckmanin isä, everstiluutnantti Fred- aikoihin käytiin Suomen sota ja valta vaihtui. rik Wilhelm Baeckman oli ostanut Virolahdella Maassamme kansallisuusaate nousi ja yliop- sijaitsevan Harjun hovin, nykyisen oppimis- pilaslaulujen suosio kasvoi. Musiikintutkija keskuksen Ravijoella, kruununvouti Anton Otto Andersson toteaa kirjassaan Nuori Paci- Elfvingiltä 1800-luvun alkupuolella. Fredrik us näistä ylioppilaslauluista seuraavaa: ”Sere- Baeckman, orvoksi jäänyt poika sai kasvatuk- nadit, romanssit ja ylipäänsä sellaiset laulut, sen kapteeni Gustaf Schatelovitzin perheessä jotka koskivat nuorukaisen urotöitä, luonnon- ja sattumalta Baeckman joutui kuuluisan venä- ja tunnelyriikkaa sekä kokoavat isänmaalliset läisen upseerin eversti Jakov Kulnevin tulkiksi. muistot olivat sävelasussaan yhtä sytyttäviä Eversti Kulnev otti hänet mukaansa sotaretkil- ja kohottavia monissa paikoissa. Ylioppilas- le, joiden seurauksena Baeckmanista tuli soti- laulu vaikutti voimakkaana tienraivaajana ei las, lopulta everstiluutnantti. ainoastaan ensimmäiselle suomalaiskansalli- selle herätykselle, kuten sitä on nimitetty, vaan Fredrik Baeckmanin ostettua Harjun tilan myöskin suurelle isänmaalliselle herätykselle, läheltä Haminaa oli luonnollista, että hänen sellaisena kuin se säteili Runebergin runoudes- molemmat poikansa, Woldemar ja Johan, opis- ta.” kelivat Haminan Kadettikoulussa. Pääsiäisenä 94 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 1842 veljekset saapuivat lomalle Harjun tilalle muutaman kadettiveljen kanssa. Joukossa oli Porin seudulta kotoisin oleva 15-vuotias kadetti Emil von Qvanten, joka harrasti runoutta. Pää- siäisiltana kartanon väki oli kokoontunut yhtei- seen juhlahetkeen, jossa laulettiin, soitettiin ja elettiin isänmaallisissa tunnelmissa. Nuori Emil von Qvanten ja musikaalinen Johan Baeckman olivat innolla mukana. Johan Baeckman oli aloittanut opiskelut Haminan Kadettikoulus- sa viisi vuotta aiemmin kuin hänen nuorempi kadettiveljensä Emil von Qvanten. Seuraavana aamuna kadetti von Qvanten luki kokoontu- neelle joukolle ruotsiksi kirjoittamansa runon Suomi-Sång. Runo luettiin moneen kertaan, niin suuresti se miellytti kuulijoita. Vielä samana päivänä kadetti Johan Baeckman sävelsi sen ja sovitti laulun neliääniseksi. Seuraavana päivänä kadetit esittivät Suomen laulun kartanon pääsiäisjuhlassa. Esitys oli onnistunut ja sai valtaisat suosionosoitukset. Suomen laulun runo julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin Hel- singfors’ Morgonblad sanomalehdessä. Kadetti Emil von Qvanten keskeytti pian opintonsa Haminassa. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingissä 1846 ja muutti Tukholmaan asumaan. Siellä hän kirjoitti lehtiin teatteri- ja mu- Emil von Qvanten siikkiarvosteluja sekä oli vaikuttamassa Fredrik Cygnaeuksen kanssa siihen, että Fredrik Paci- uksen säveltämän oopperan Kaarle-Kuninkaan liuksen ohella tähän kirjallisia, romanttisia ja metsästyksen esitys toteutui syksyllä 1856 isänmaallisia virikkeitä etsivään ryhmään. Tukholmassa. Vuonna 1890 Emil von Qvanten Kadetti Emil von Qvantenin lisäksi on Ha- muutti Roomaan, jossa hän jatkoi kirjoittamis- minan Kadettikoulua käynyt toinen merkittävä työtään. Hän ei voinut enää palata Suomeen, runoilija Bertel Gripenberg, joka Qvantenin koska otti kirjoituksissaan tiukasti kantaa venä- tavoin keskeytti opintonsa alkuvaiheessa. Gri- läistä valtakoneistoa vastaan. Vasta kuoltuaan penberg eli puoli vuosisataa myöhemmin kuin hänet saatettiin haudata kotimaahansa Mäntsä- Qvanten. Ajan henki näkyi Bertel Gripenbergin lään. runoissa, joista monet edustivat jopa impressio- Emil von Qvantenin runollinen tuotanto nistista tyyliä. Gripenbergin runot ovat innoit- kiinnosti monia hänen aikansa säveltäjiä. Heis- taneet nimekkäitä suomalaisia säveltäjiä. Heis- tä mainittakoon Fredrik Paciuksen lisäksi Rik- tä mainittakoon Jean Sibelius, Selim Palmgrén hard Faltin ja Axel Ingelius, joka kuului opis- ja Leevi Madetoja. kellessaan Helsingissä Sjuan-seuraan. Muun Aikanaan Emil von Qvantenin Suomen muassa Karl Collan, August Ahlqvist, Emil von laulun teksti innoitti Fredrik Paciusta ja hän Qvanten ja August Schauman kuuluivat Inge- ryhtyi sitä säveltämään. Laulu ilmestyi 1854 ensin mieskuorolle sovitettuna. Ensi kerran Pa- 230 vuotta kadettiupseereita 95 nen, mutta on valitettavasti kadonnut”. Harjun maatilalla ensiesityksessä ollut kadetti Gustaf Nyberg toteaa Suomen laulun syntyhistorias- ta myöhemmin pakinassaan Uleåborg Tidning sanomalehdessä vuodelta 1881, että ”suuri sä- veltäjä on jo antanut paremmat eväät näihin kauniisiin sanoihin ja tuhannet äänet ovat kai- uttaneet niitä meillä ja Ruotsissa, mutta laulun synty tapahtui muutamien iloisten kadettien parissa. Heille kuuluu se kunnia olla laulamassa ensimmäisinä Suomen laulua”.

Lennart ja Alma Forstén – Kymenlaakson kulttuuripersoonat Vuonna 1858 kadetti Lennart Forstén aloitti opintonsa Haminan Kadettikoulussa 10-vuotiaana. Hän oli syntynyt Haminassa, jossa hänen isänsä everstiluutnantti Torstén Forstén oli ka- Johan Baeckman dettikoulun matematiikan opettajana. Valmis- tuttuaan kadettikoulusta Lennart Forstén jatkoi ciuksen sävelmä kuultiin keisari Aleksanteri II opintojaan Pietarissa Michailowskan tykistö- vieraillessa Helsingissä keväällä vuonna 1856, koulussa. Hän meni naimisiin papin tyttären jolloin hän osallistui Suomen Kirjallisuusseu- Alma Lönnrothin kanssa. Myöhemmin Lennart ran hyväksi järjestettyyn konserttiin. Kadetit Forstén komennettiin nuorena kapteenina Sip- esittivät tämän Paciuksen säveltämän laulun polan Turpaan ruutitehtaalle valvomaan Venä- Haminan Kadettikoulussa seuraavan vuoden jälle toimitettavan ruudin valmistusta. Maaseu- lopulla. Kenraaliadjutantti Putjáta oli tuolloin tu miellytti Forsténien perhettä suuresti ja he saapunut kouluun tarkastuskäynnille Pietaris- kotiutuvat Sippolaan. ta Pääesikunnan koulutusosastosta. Hän ihas- Kun Turpaan ruutitehdas räjähti vuonna tui heti tähän lauluun siinä määrin, että halusi 1890, siirrettiin Lennart Forstén Ohtaan ruu- itselleen siitä kopion. Tilaisuudessa Kadetti- titehtaalle lähelle Pietaria samanlaiseen tar- kuoroa johtanut sotarovasti Clas Collan pyysi kastustehtävään. Muutaman vuoden kuluttua Karl-veljensä kautta Fredrik Paciusta sovitta- hän kuitenkin erosi armeijan palveluksesta ja maan laulun yksiääniseksi ja lisäämään siihen perhe muutti takaisin Sippolaan, jossa he ryh- pianosäestyksen. Säveltäjä täytti pyynnön ja tyivät maanviljelijöiksi. Forsténit ostivat sieltä teos matkasi Haminan Kadettikoulun johtajan Liikkalan hovin. Isänmaallinen henki vallitsi kenraalimajuri Otto von Blomin mukana Pieta- perheessä ja muutettuaan takaisin Sippolaan riin vuoden vaihteessa. musikaalinen rouva perusti paikkakunnalle Alkuperäistä kadetti Johan Baeckmanin Raittiusseuran sekakuoron, joka kunnostautui sävellystä ei ole löytynyt. Kyrko Veckobladet lauluillaan monissa eri tilaisuuksissa. Hyvä- lehdessä vuodelta 1868 on lyhyt kirjoitelma ääninen ja tarkkakorvainen kapteeni Lennart Suomen laulusta ja siinä mainitaan, että ”myös Forstén lauloi myös kuorossa. Hän oli vaikut- Baeckmanin sävellys oli kaunis ja juhlalli- tamassa yhdessä Alma rouvansa kanssa siihen, 96 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 että Sippolasta kehkeytyi huomattava lauluja soittopitäjä. Sippolan Raittiusseuran sekakuoron loistoaika oli 1800-luvun lopulla. Silloin pidettiin Helsingissä laulujuhlat, johon kuoro otti osaa saaden jaetun ensimmäisen palkinnon. Toisen jaetun ensimmäisen palkinnon sai Pieta- rin suomalainen kuoro. Myöhemmin Forsténit muuttivat Retkal- liin Haminan luoteispuolelle ja perustivat sin- ne puutarhakoulun. Lennart ja Alma Forsténin lapset ja lapsenlapset jatkoivat musiikkiharras- tusta. Gunnar-poika mainitaan olleen aikanaan Sippolan mieskuoron laulunjohtajana. Len- nartin pojan tyttärestä Hilkasta tuli isoäitinsä tavoin merkittävä kuoronjohtaja ja musiikin ammattilainen. Perustettaessa viime sotien jälkeen Hami- nan Mieslaulajia Lennart Forsténin pojan tytär Hilkka Norkamo oli mukana mieskuoron toiminnassa. Kun Haminan Mieslaulajat järjesti alkuaikoina musiikki-iltoja, niin hän esiintyi usein niissä solistina. Keväällä 1947 Haminan Mieslaulajat teki ensimmäisen ulkomaanmat- kansa Ruotsiin muun muassa Haminan kummi- kaupunkiin Faluniin. Tästä ulkomaanmatkasta kertoo silloinen kuoron laulunjohtaja, tunnettu Lennart Forstén radioääni Oke Jokinen seuraavaa: ”Toukokuun 12. päivänä 1947 ”Haminan musiikkielämän Lennart ja Alma Forsténien perustamaan edustajat” matkanjohtajanaan kaupunginjohtaja Retkallin puutarhakouluun tuli 1920-luvulla Vehkaoja lähtivät matkaan kohti Falunia – ensin opiskelijoita Virosta. Näiltä opiskelijoilta Hilk- laivalla Tukholmaan ja sieltä junalla eteenpäin. ka oppi viron kieltä, jota hän hyödynsi myö- Solisteina matkustivat Mieslaulajien mukana hemmin. Hän käänsi suomeksi lukuisia virolai- Vehkalahden seurakunnan kanttoriurkuri Aimo sia mieskuorolauluja 1970-luvulla. Sippolassa Pentti, pianisti Terttu Sandberg, heleä-ääninen Forsténien kansansivistysharrastukset laajeni- Hilkka Norkamo sekä Pentti Peltola, joka johti vat vähitellen monelle taholle, mutta musiikki orkesteria ja esitti pari viulusooloa. säilyi aina keskeisenä harrastuksena. Samoin oli asianlaita Forsténien perheissä monen suku- Falun, Sundborn, Leksand, Mora… joka polven ajan. paikassa meistä pidettiin isällistä huolta. Emäntäyhdistykset, lotat, teollisuuslaitokset, kaupunkien kulttuurihenkilöt ja yksityiset raha- miehet toimivat lounaiden ja päivällisten isän- tinä ja pyysivät meitä kertomaan sodistamme ja kummikaupunki Haminasta, johon myös Ruot- sin suurvalta-ajan historia kytkeytyi.” 230 vuotta kadettiupseereita 97 Everstiluutnantti, vapaaherra everstiluutnantin arvon 1895 ja hän jäi lakkau- tuspalkalle Suomen armeijan upseerin virasta Gustaf Adolf Konstantin 1902. Gripenberg – sotahistorioitsija ja musiikkimies Gustaf Gripenberg tutki sotahistoriaa ja kirjoitti muun muassa seuraavista aiheista: Monet aatelisperheiden pojat opiskelivat Haminan Kadettikoulussa. Näin myös senaat- • Muistiinpanoja vuoden 1812 sotaväestä tori, vapaaherra Johan Gripenbergin kolme • Suomen Kaartin historia poikaa Gustaf Adolf, Odert Sebastian ja Robert Edvard. Nuorin heistä, Gustaf Adolf (Atte) syn- • Suomen Kadettikoulu ja sen toverikunta tyi Kurkijoella 1854 ja aloitti opinnot Haminan • Tietoja 1901-02 lakkautetun Suomen armei- Kadettikoulussa 12-vuotiaana. Valmistuttuaan jan kunniamarsseista. upseeriksi 1874 hän siirtyi kouluttajaksi Suo- men Tarkka-ampujapataljoonaan. Kolme vuot- Varsinkin teoksessa Suomen Kadettikoulu ta myöhemmin hän osallistui Suomen Kaartin ja sen toverikunta Gripenberg kuvaa vivahteik- mukana Turkin sotaan ja haavoittui Gornyi kaasti ja monipuolisesti elämää Haminan Ka- Dubnjakin taisteluissa. Gustaf Gripenberg sai dettikoulussa 1800-luvulla. Hän oli 1800-luvun lopulla parikymmentä vuotta toimittamassa aikakausilehteä Finsk Mi- litär Tidskrift. Everstiluutnantti G.A. Gripen- berg oli musiikillisesti lahjakas ja itseoppinut musiikkimies. Hän toimitti ja julkaisi mieskuo- rolauluvihkosen Manskvartetter osa neljän yli- oppilaslauluja. Siinä oli muutamia hänen omia sovituksiaan suomalaisista kansanlauluista, joista monet ovat jääneet elämään kuten laulut Tuonne taakse metsämaan, Hän aikoi luoksein tulla, Tuomi on virran reunalla ja Sen ihanai- sen virran reunalla. Gripenbergin sovittamat kansanlaulut noudattavat tuon ajan kaunista romanttista musiikin tyylisuuntaa. Lähinnä mieskuorolle sovitetut laulut ovat soinnikkai- ta ja äänenkuljetukseltaan laulajalle haastavia. Nuoruusvuosina Gripenberg sävelsi oman me- lodiansa J.L. Runebergin Maamme lauluun. Valitettavasti tämä sävellys on kadonnut.

Laulunjohtaja ja arvostettu musiikkimies – everstiluutnantti Axel Stenius Vuonna 1847, jolloin Haminan kadetit lauloivat ensimmäisen kerran Paciuksen Suomen Everstiluutnantti, vapaaherra Gustaf Adolf laulun, syntyi Axel Rudolf Gabriel Stenius Konstantin Gripenberg Tohmajärvellä. Hän valmistui Haminan Ka- 98 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 dettikoulusta 1881 ja nuorena vänrikkinä siirtyi Vaasan Tarkk’ampujapataljoonaan, jossa hän oli upseerin vakinaisen viranhoidon ohella perustamassa paikkakunnalle sinfoniakuoroa ja myöhemmin orkesteria. Steniuksen panos Vaasan musiikkielämässä oli keskeinen ja mer- kittävä. Hänen jämerä johtajahahmo jäi muun muassa Vaasassa lapsuusvuotensa viettäneen säveltäjä Toivo Kuulan mieliin. Toivo Kuula kävi kansakouluiässä kuuntelemassa ja katso- massa kuinka kapteeni Axel Stenius Vaasan kaupungintalossa johti orkesteria ja kuoroa. Steniuksen johtama Vaasan kuoro ja orkes- teri vieraili Helsingissä 1892, jolloin helsinki- läiset saivat nauttia tasokkaasta musiikista. Vie- railun aikana kuoron ohjelmistossa oli muun muassa kaksi oratoriota Robert Schumannin Das Paradies und Peri ja Joseph Haydnin Luo- minen. Steniuksen perustaman kuoron ja or- kesterin musiikillinen taso oli laadukas ja siitä kertoo muun muassa maisteri Heikki Klemetti seuraavasti muistellessaan heidän esityksiään: ”Vaasan Sinfoniakuoron esitys kuoroteknilli- sesti ylitti Robert Kajanuksen johtaman Helsin- gin Sinfoniakuoron, niin uskomattomalta kuin se tuntuukin. Mutta Vaasan Sinfoniakuorossa oli kantajoukko. jota parempaa vaivoin voi missään olosuhteissa saada. Nimenomaan mie- Everstiluutnantti Axel Stenius säänet olivat erittäin päteviä. Bassopuolella oli kaksi verratonta voimaa, pankinjohtaja Jurve- lius ja luutnantti Matias af Enehjelm, Alexis af suuremmat mahdollisuudet, mitä esimerkiksi Enehjelmin setä. Ensibassossa oli johtaja Steni- viimeksi mainitussa paikassa oli olemassa.” us itse, hänkin nuoruudessaan hyvä solistiaines. Stenius sai siirron vuonna 1898 Lohjalle Steniuksen oli 1890-luvun lopulla siirryt- kolmannen reservikomppanian päälliköksi. tävä Vaasasta pois, ja silloin kuorotoiminta Tässä tehtävässä hän oli neljä vuotta, jonka jäl- yllämainituissa laajemmissa puitteissa lakkasi keen hän erosi upseerin virasta everstiluutnan- Vaasassa pitkiksi ajoiksi. Ei ollut enää sellais- tin arvossa. Myöhemmin Stenius toimi muun ta kokoavaa voimaa, joka olisi saanut yhdiste- muassa Hangon kylpylän kamreerina ja inten- tyksi kaikki kaupungin piirit. Mutta Steniuksen denttinä, Helsingissä valtionrautateiden puuta- johtajatoiminta ehti sittenkin kestää toistakym- vara- ja ostokonttorin esimiehenä sekä Torilin- mentä vuotta ja kantaa mitä runsaimman hedel- nan kiinteistöyhtiön isännöitsijänä. män. Olen täysin varma siitä, että Steniuksen Helsingissä hän tutustui toiseen Haminan työn rinnalla tulevaa ei Suomesta voida esittää, Kadettikoulua käyneeseen musiikkimieheen suhteellisesti katsoen, eipä Helsingistäkään, Carl von Knorringiin, joka oli niin ikään val- kun näet ottaa huomioon kaikki monin verroin 230 vuotta kadettiupseereita 99 tionrautateiden palveluksessa konttorinpäällik- singin Musiikkiopiston rehtori Erkki Melartin könä. Knorring tunnettiin etevänä ja laulajien ja Suomen Valkoisen Kaartin soittokunnan ka- parissa pidettynä laulunjohtajana. Hän oli ollut pellimestari Aleksei Apostol. Maisteri Heikki aikaisemmin useita vuosia Akademiska Sång- Klemetti ja kenraalimajuri Otto von Freymann föreningenin ja Sällskapet Muntra Musikan- täydensivät myöhemmin asiantuntijajäseninä terin laulunjohtajana. Kun Muntra Musikanter Steniuksen johtamaa kolmijäsenistä lautakun- etsi 1903 uutta laulunjohtajaa, niin tähän tehtaa. tävään valittiin Axel Stenius. Saavuttuaan Hel- sinkiin Stenius sai johdettavakseen tasokkaan Steniuksen johtamalla musiikkiasiaintunti- mieskuoron, jota hän ryhtyi luotsaamaan seu- jalautakunnalla oli itsenäisyytemme alkuaikoi- raavat seitsemän vuotta. Steniuksen johdolla na tärkeä merkitys sotilasmusiikin uudelleen Muntra Musikanter kantaesitti monia maamme järjestämisessä ja kehittämisessä. Lautakunta merkittäviä kuoroteoksia. oli luomassa puolustusvoimiin soittokuntaor- ganisaatiota ja vaikuttamassa hyvin oleellisesti Vapaussodan päätyttyä Suomen senaatti pe- siihen, että joukko-osastoille saatiin arvokkaat rusti sotajoukkojen järjestämistä varten sota- ja perinteikkäät kunniamarssit. Komitea tote- asiantoimituskunnan. Se oli ylin sotilaallinen si, että kunniamarsseiksi on valittava ”vanhoja hallintovirasto. Sen päällikkö asetti 8.6.1918 syvästi juurtuneita” soitin- tai laulukappaleita, sotilassoittokuntien järjestämistä ja sotilasmu- joilla on ”omituisen sävyisä ja lennokas teks- siikkiin kuuluvia asioita varten asiantuntijalau- ti”. Steniuksen johtama komitea esitti joukko- takunnan, jonka puheenjohtajaksi määrättiin osastoille vain tunnettuja perinteisiä marsseja everstiluutnantti Axel Stenius. Hänen johta- tai lauluja. Yhtenä esimerkkinä oli Itä-Suomen maansa komiteaan kuului muina jäseninä Hel- Jalkaväkirykmentille valittu P.J. Hannikaisen säveltämä Karjalaisten laulu. Ainoan poikkeuk- sen tästä linjasta teki Jean Sibeliuksen Jääkärien marssi, joka oli siihen aikaan uusi sävellys. Sitä esitettiin Kaartin Jääkäripataljoonan toivomus- ten mukaan joukko-osaston kunniamarssiksi.

Taiteilija kaikesta sielustaan – majuri Oskar Stenberg ”Että männä yhdestä sävellajista toiseen – se olla modulatsuun”. Näin luonnehti aikoinaan majuri Oskar Stenberg Savonlinnan Lyse- on musiikinopettajana oppilailleen välitaitetta mentäessä sävellajista toiseen. Oskar Adrian Stenberg syntyi Valkealassa tilanomistajan poi- kana 1873. Hän oli jo nuorena kiinnostunut musiikista ja maalaustaiteesta. Synnyinpaikal- la saattoi olla vaikutusta siihen, että hän aloitti opiskelun Haminan Kadettikoulussa vuonna 1888. Usein lähikuntien nuoret pojat hakeutuivat tähän merkittävään opinahjoon. Kymmenen vuotta myöhemmin Stenberg valmistui upsee- Muntra Musikanter Kööpenhaminassa, kes- riksi ja siirtyi tämän jälkeen Pietariin keisarilli- kellä Carl von Knorring kainolosauvoissa. sen armeijan palvelukseen. 100 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 Pietarissa hän opiskeli musiikin lisäksi ku- vaamataidetta. Hän maalasi ahkerasti ja yksi hänen tauluistaan, joka kuvasi taistelutilannet- ta Venäjän-Japanin sodassa, asetettiin Novot- scherskasskajan jalkaväkirykmentin kerhohuo- neiston seinälle. Stenberg oli muutenkin kätevä käsistään. Hän suunnitteli ja valmisti pöytäliina- ja globe- liinimalleja. Pietarissa hän jatkoi edelleen pianonsoiton harrastusta ja oli pianonsoiton opettajana Pietarin Nikolajewskin Kadettikoulussa. Taiteilijakollega Hugo Backmanssonin tavoin Oskar Stenberg oli mukana Venäjän-Japanin sodassa ja osallistui siellä lukuisiin taisteluihin. Suomen itsenäistyttyä hän palasi kotimaahan puolustusvoimien palvelukseen. Stenberg oli komentajana vuonna 1918 Viipurin Vartio- pataljoonassa ja seuraavana vuonna Terijoen Rajavartiopataljoonassa, josta hän siirtyi Mik- kelin läänin II kutsuntapiirin piiripäälliköksi vuosiksi 1919–1924 ja sen jälkeen reserviin. Pari vuotta aiemmin hän oli ryhtynyt Savon- linnan Lyseon piirustuksen, muovailun ja kau- nokirjoituksen opettajaksi ja vuodesta 1926 Oscar Stenberg lähtien koulun laulunopettajaksi ollen näissä toimissa vuoteen 1940 saakka jääden sitten Majuri Oskar Stenbergin nimi muistetaan eläkkeelle. hyvin 1920- ja 1930-lukujen Savonlinnan kaupungin musiikkielämässä. Kaupungissa oli vi- Savonlinnan Lyseon kuorotoimintaan Sten- reää kylpylätoimintaa. Huvielämän keskus oli berg osallistui aktiivisesti ohjaten kuoron har- kasino, missä yritettiin pitää yllä vakiintuneita joituksia ja esiintyen itsekin Lyseon toverikun- huvitteluperinteitä. Kasinon ohjelmasta vasta- nan tilaisuuksissa. Samoihin aikoihin Taneli si useina kesinä eräänlaisena huvimestarina ja ja Päiviö Kuusisto olivat oppilaina Lyseossa intendenttinä majuri Oskar Stenberg. Kasinon samoin kuin Veikko Helasvuo, joka muistelee tilaisuuksien lisäksi hän oli aina avulias oh- majuri Oskar Stenbergiä seuraavasti: ”Paik- jelmansuorittaja muuallakin iltamissa ja piti kakunnan keskeisiä voimia sekä musiikin että suuren määrän konsertteja muun muassa suo- maalaustaiteen alalla oli Lyseon laulun ja pii- jeluskuntien hyväksi. Stenbergin laulajatarsisar rustuksen opettaja, majuri Oskar Stenberg, Ester Barrot ja tämän laulajatartytär Greta Bar- vieras lintu ja värikäs hahmo pikkukaupungin rot virolaisen pianistimiehensä Leonid Milkin sovinnaisessa elämänpiirissä. Majuri oli nois- kanssa toivat konserteillaan eräänlaisen kansa oloissa varsin ammattitaitoiseksi katsottava sainvälisen tuulahduksen Savonlinnan musiik- pianopedagogi, joka osasi vaatia ja jolla oli kielämään. temperamenttia. Suotta ei hän ollut Pietarin konservatoriossa oppia saanut. Paljosta pianon- Majuri Oskar Stenberg tunnetaan maalaus- soitosta olivat hänen sormenpäänsä paksuuntu- taiteilijana ennen kaikkea Olavinlinnan kuvaa- neet nystyräisiksi kuin pienet moukarit.” jana. Hänen maalaustaiteelliset kyvyt pääsivät esille Suomen lisäksi myös Venäjällä. 230 vuotta kadettiupseereita 101 Alexis af Enehjelm – stadtin Hessisches Landstheateriin. Enehjelmin laulajaura Suomalaisessa Oopperassa jatkui oopperalaulaja ja radion uudelleen vuodesta 1924 vuoteen 1931. Hän ohjelmatoiminnan käynnistäjä konsertoi ulkomailla muun muassa Wienissä, Everstiluutnantti Gustaf af Enehjelmin poi- Berliinissä, Dresdenissä, Hampurissa ja Pieta- ka Alexis syntyi Hämeenlinnassa sotilassukuun rissa. Hänellä oli oopperassa laaja ohjelmisto ja aloitti opiskelun Haminan Kadettikoulussa yhteensä noin 50 roolia. Ne sisälsivät ooppe- 1900. Sotilasura ei kuitenkaan kiinnostanut rakirjallisuuden kaikki huomattavat tenoriosat, häntä. Enehjelm jatkoi opiskelua Helsingissä, joista mainittakoon seuraavat jossa suoritti ylioppilastutkinnon 1906. Hän • Tamino, Mozartin Taikahuilussa ryhtyi tämän jälkeen opiskelemaan filosofiaa Helsingin Yliopistossa. Pian kuitenkin osoit- • kreivi Almaviva Rossinin Sevillan parturissa tautui, ettei tieteellinen ammatti häntä kiinnos- • Radames Verdin Aidassa tanut. • Lyonel, Flotowin Marthassa Enehjelm aloitti lauluopinnot ja matkusti ensin vuodeksi Müncheniin ja sen jälkeen vuo- • Pinkerton, Puccinin Madame Butterflyssa siksi 1909-1913 Wienin Musiikkiakatemiaan. Kotimaahan saavuttuaan hän oli muutaman • Florestan, Beethovenin Fideliossa vuoden laulunopettajana Helsingin Musiikki- • Don José, Bizétin Carmenissa ja opistossa. Vuonna 1919 Enehjelm sai kiinni- tyksen Suomalaiseen Oopperaan. Seuraavana • nimiosat Wagnerin Tannhäuserissa ja Lo- vuonna hän siirtyi neljäksi vuodeksi Darm- hengrinissa. Enehjelmillä oli taipuisa ja hyvin koulutet- tu tenoriääni. Hän esitti kaikki oopperaroolit hienostuneesti ja suurella taidolla. Laulu-uran lisäksi hän ryhtyi sivutyönään avustamaan aloittelevaa Yleisradiota ollen sen ensimmäi- senä ohjelmapäällikkönä, kuuluttajana ja se- lostajana 1926 alkaen. Tämä sivutyö vaihtui päätoimiseksi 1931, jolloin Enehjelm siirtyi kokonaan Yleisradion palvelukseen. Vuo- desta 1934 alkaen hän toimi selostus- ja viih- deosaston päällikkönä. Tästä Enehjelmin ra- diotoiminnasta ja työilmapiiristä on Palle eli majuri, kamarineuvos Reino Palmroth kertonut seuraavaa: ”Kyllä se oli Alexis af, joka antoi avauspotkun radionhupiohjelmille. Hän käytti nimimerkkiä Joonas, mutta luovutti revyytuo- tannon minulle tuossa 30-luvun puolivälissä. Alexis af Enehjelm keksaisi, että tuo kaverihan se saattaisi toteuttaa hänen suunnittelemansa radion viihdeohjelmasarjan, sen jonka hän oli pannut alulle otsikolla ”Joonas & kumppanit”. (Kumppani oli hänen ”juoksupoikansa” ja joka paikkaan kerkeävä Johannes Paananen). Mie- Alexis af Enehjelm luisasti muistelen noita alkuaikojen radiolaisia, 102 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 joiden kanssa piankin ystävystyin. Elettiin kuin perhepiirissä ainakin, leikkiä laskien ja ”miestä mäessä” avittaen.” Alexis af Enehjelmin pyynnöstä Palle alkoi tehdä radioon hupiohjelmaa, joka lähti liikkeel- le aivan amatöörivoimin ja nousi hyvin nopeasti radion suosikkiohjelmaksi nimellä Palle ystävineen. Hupiohjelmien lisäksi paljolti juuri Enehjelmin ansiosta Yleisradiossa alettiin esit- tää laadukkaita klassisen musiikin konsertteja muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin ja oopperan toimesta. Oopperan ja radiotyön ohella Enehjelm sävelsi yksinlauluja ja julkaisi 1919 novellikokoelman ja 1934 romaanin Giovanna går vilse. Näiden lisäksi hän harrasti runoutta ja suomensi oopperatekstejä. Alexis af Enehjelm kuoli ennen talvisodan alkua heinä- kuussa 1939 Helsingissä vain 52 vuoden iässä.

Nic von Weymarn – Maanpuolustajat marssilaulun säveltäjä Nic von Weymarn Maanpuolustajat marssin säveltäjä Werner Nikolai ”Nic” von Weymarn aloitti opiskelun ja esti vasemman käden käytön ja siten myös Haminan Kadettikoulussa 1901 ja jatkoi opis- pianonsoiton. keluaan Pietarin Kadettikoulussa. Sydänsaira- us keskeytti hänen opintonsa siellä. Weymarn Kadettiaikanaan saamastaan hyvästä mu- kiinnostui jo nuoruudessaan musiikista. Pieta- siikillisesta palautteesta innostuneena Nic von rissa ollessaan hän sävelsi marssin, joka siellä Weymarn kävi nuoruudessaan esittelemässä julkisesti esitettiin. Tilaisuudessa paikalla ollut sävellysharjoitelmia Helsingin Musiikkiopis- Venäjän tsaarin veli kävi häntä onnittelemassa tossa. Sieltä saatu arvostelu – ”voisi paperia onnistuneesta sävellyksestä. parempaankin tarkoitukseen käyttää ”- masensi häntä. Kesti kauan ennen kuin hän uskaltautui Pietarista Weymarn siirtyi Raaheen, jossa osallistumaan sävellyskilpailuun, jonka hän sit- hän kävi Porvari- ja kauppakoulun ja ryhtyi ten myös voitti Maanpuolustajat laululla. Tämä liikealalle aluksi Sjöblomin nahkatehtaan pal- Sulasolin Helsingin piirin järjestämä sävellys- velukseen. Vapaussodan aikana hänet vangit- kilpailu järjestettiin helmikuun alussa 1940 tiin ja hän perusti vankilaan mieskuoron, jonka teemalla ”lauluja sotapojille ja kotirintamalle”. ohjelmistoon kuului myös sen ajan isänmaalli- Kunpa hän olisi silloin nuoruudessaan osunut sia lauluja. Eräs vankilan vartijoista, liekö tästä säveltäjä Selim Palmgrénin ovelle, joka vuosi- suuttuneena, ampui kuoron johtajaa kaulaan, kymmeniä myöhemmin onnitteli Nic von Wey- mistä aiheutui lähes täydellinen liikuntakyvyt- marnia laulukilpailun voitosta. Samalla – ilmei- tömyys. Vuosien kuluessa vamma parani lähes sesti henkilöä tarkemmin tuntematta – Selim kokonaan kunnes se paheni myöhemmällä iällä Palmgrén pahoitteli, ettei Weymarn nuoruudessaan ollut ryhtynyt opiskelemaan musiikkia. 230 vuotta kadettiupseereita 103 Arvostettu kuoromies Olli Nuotio, joka Haminan kadetit olivat tunsi henkilökohtaisesti Nic von Weymarnin, luonnehti tätä Haminan ajan kadettia seuraa- myös musiikkivaikuttajia vasti: ”Muistan Weymarnin hänen viimeisinä Useat Haminan Kadettikoulun käyneistä elinvuosinaan Suomi-Yhtiön ajoiltani ystäväl- upseereista harrastivat musiikkia. Moni heistä lisenä, eloisana ja vilkkaasti keskustelevana, jatkoi musiikin parissa koulun jälkeenkin. viehättävänä läpi-isänmaallisena vanhuksena, joka voimakaspiirteisellä olemuksellaan pitki- Jotkut jopa vaihtoivat upseerin ammatin tai- ne harmaine hiuksineen ja pukeutumiseltaan- teilijan armottomaan elämään. Edellä on kerrot- kin muistutti enemmän taiteilijaa kuin entistä tu vain muutamista, joiden elämässä musiikilla vakuutusvirkailijaa. Jotenkin mieleen nousee ja siihen liittyen taiteella yleensä on ollut erityi- näin vuosikymmenien jälkeen kuva Niccolo nen merkitys. Heitä voisi luetella enemmänkin, Paganinista.” mutta nämäkin esitellyt henkilöt antavat selke- än kuvan Haminan kadettiupseerien näkyvästä Maanpuolustajat marssin ylevien sanojen ja toiminnasta maamme musiikkielämässä. Heille yksinkertaisen tarttuvan melodian ansiosta siitä kaikille löytyy yksi yhteinen tekijä kadettikou- tuli varsin pian suosittu ja vuonna 1942 Yleis- lutuksen lisäksi. Jokaiselle oli isänmaa-aate radio äänitti sen, solistina oli Georg Malmstén. tärkeää. Haminan kadettiupseerien vuosisatai- Runon 2. säkeistön loppusanoja nen sävelkaari ulottuu Suomen laulusta aina Maanpuolustajiin asti. Tähän pitkään ajanjak- - ja kesken jos kalpamme katkeaa, soon mahtuu monia sotia ja maamme kohtalon jos kentälle jäämmekin kerran – täys’ onni on sen, hetkiä. Kuvatkoot lopuksi Bertel Gripenbergin runon Det skönaste landet ensimmäinen säkeis- joka maataan saa ees palvella hivenen verran - tö Eino Leinon suomentamana Haminan kadet- nähtiin viime sotien aikana ja sen jälkeenkin tiupseerien osoittamaa isänmaan rakkautta: usein kaatumisilmoitusten muistosanoissa tai ”Maa kaunehin maa on pohjoinen, luettiin sankarihautajaisissa seppelenauhoista. Voittajasävellyksestä painettiin 100 numeroitua missä metsiä pellot pelkää, kappaletta, jotka luovutettiin laulun säveltä- karu paatinen kylmä on pinta sen, jälle. Hän möi ne sadalla markalla kappaleelta ja lahjoitti kertyneet varat Sotainvalidien Vel- ei lannista aura sen selkää, jesrahastoon. Maanpuolustajat laulun tekijät omistivat teoksen Kadettikunnalle ja Suomen mut uhmaten hongat harmaat ain kadeteille. Vielä aivan viime vuosikymmeninä sen taivahan ääriä saartaa, sitä pidettiin liian uskaliaana sen tekstin takia. Maanpuolustajat marssi on sanoiltaan ja sävel- ja yllä korpien vaikenevain mältään isänmaallinen ja kansakuntamme yh- sen pilvissä kotkat kaartaa.” teishenkeä kohottava. Marssin tekstihän syntyi Reino Hirvisepän kirjoittamana ennen viime Everstiluutnantti, Directus cantus Matti Or- sotia, mutta siitä huolimatta – kuin enteellisesti lamo toimii laaja-alaisesti musiikkitaiteen alal- – se kuvastaa elettyä historiaamme runon teon la ja on myös Kaaderilaulajien laulunjohtajan jälkeenkin. ja Kadettikuoron johtaja. 104 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009

The Finnish Cadet Corps in the Russian System of Military Education J. E. O. Screen

number of cadet corps and military seventeen provincial governors to urge the lo- schools had been founded in the Rus- cal nobility to participate in setting up military Asian Empire from the end of the seven- schools. teenth century onwards to provide education and training for future officers. At the begin- In 1803 the consideration of plans for mi- ning of the nineteenth century army officers litary education was placed in the hands of a were being educated and trained at the 1st Ca- temporary commission under the chairman- det Corps, the 2nd Cadet Corps (which trained ship of the Tsesarevich Konstantin Pavlovich. artillery as well as other officers), the Grodno The commission’s final plan, confirmed by the Corps and the House of Military Orphans. To Emperor in 1805, was for ten military schools. these was added the Page Corps in 1802. Ho- After completing their general education there, wever, when the reign of Emperor Alexander I boys would be transferred to the two ‘higher’ began in 1801 there was no ‘system’ of military cadet corps in St Petersburg to complete their education in Russia and no command structure, training as officers. All of these schools or ca- standard procedures or syllabuses for the vario- det corps were to come under the control of a us military educational establishments.1 ‘Council for the Military Schools’, which began to function in 1805. The Council produced Ministries, including the Ministry of the regulations for the provincial military schools Land Forces, were founded in September 1802 the following year. However, these were never but the existing War College was retained until confirmed and proposals for the organization of its abolition as part of a reorganization which the Council itself were never submitted for im- created the War Ministry in 1812.2 The depart- perial approval.4 ments of the ministry enjoyed considerable autonomy and in any case the ministry ‘controlled The Council continued to exist until 1830 only the central administration of Russia’s ar- but in a largely nominal form. This was partly mies’.3 There was no department with respon- because the Tsesarevich Konstantin was absent sibility for the military educational institutions. from St Petersburg from 1812 and in Poland from 1815. He continued to take decisions It was already apparent that the military about military education but practical direction educational institutions were not producing of the cadet corps from 1819 onwards was in enough officers for the needs of the army. Be- the hands of the Director-General of the Page, cause of this, General of Infantry Prince Platon Cadet Corps and the Noble Regiment. This post Aleksandrovich Zubov, the commandant of the was held first by General Count Petr Petrovich 1st Cadet Corps, proposed to the new Emperor Konovnitsyn (from 1819 to 1822) and then by Alexander I in 1801 the foundation of a military General Count Pavel Vasil’evich Golenishchev- school in each ‘government’ (provincial admi- Kutuzov (from 1823 to 1826). However, there nistrative district). These schools were intended remained no homogeneous organization for the to prepare boys from the nobility for transfer to military educational institutions and the pro- cadet corps in St Petersburg to complete their cedure for decision taking was cumbersome, education as officers. The Emperor ordered passing from the Director-General’s Chancery 230 vuotta kadettiupseereita 105 to the Chancery of the Tsesarevich Konstantin for the infantry and cavalry. These survey of- in Warsaw and finally to the Emperor’s Main ficers would be able to augment the very small Staff. number of trained staff officers in the Russi- an army who served in the recently-founded Despite the organizational difficulties, the Quartermaster’s Department of the Emperor’s number of military educational institutions Suite. The Topographical Corps began its exis- in the Empire had multiplied during the reign tence with the notable privilege of coming di- of Alexander I from four in 1801 to twelve at rectly under the control of the Emperor. Some 5 the end of 1825. As well as a number of cadet of its costs were met by the Emperor and some corps in the provinces, these included the Nob- by the Finnish authorities but it had an unmis- le Regiment in St Petersburg, founded as the takable Finnish character. The Corps never ad- Volunteer Corps in 1807 and renamed in 1808, mitted the two Russian free cadets who formed, which became an important officer-producing with six Finns, its original establishment. The establishment and also included a squadron for practice of dual (Russian and Finnish) fun- training cavalry officers. For preparing staff ding was to be continued by the Finnish Ca- officers there was a small School for Column det Corps. However, the direct subordination Leaders in Moscow, with its origins in 1810. A of the Topographical Corps to the Emperor did few officers were also trained at the Tsarskoe not last long.9 Selo Lyceum between 1811 and 1843. There were in addition several specialized military Plans by Lieutenant-Colonel Otto Carl von schools which lay outside the responsibility for Fieandt, the head of the Corps, to expand the the military educational institutions of the Tse- number of its cadets and for its graduates to be sarevich Konstantin. These included the School commissioned into the suite, the forerunner of of Guards Under-Ensigns, formed in 1823, and the Russian general staff, gave the chief of the the Engineer and Artillery Schools, which ori- general staff, General P. M. Volkonskii, the op- ginated in 1804 and 1820 respectively.6 portunity to bring the Corps under his control in military matters in 1816. Financial matters During the reign of Alexander I the milita- came under the Committee of Finnish Affairs. ry educational institutions, of all types, produ- The following year the Emperor decided that 7 ced 14,395 officers. Their annual production the expanded Corps (comprising sixty cadets) amounted to less than a quarter of the army’s would come under the chief of the general intake of officers. As had been the case in the staff in financial matters as well and in 1818 eighteenth century, the majority of the army’s it was placed under the immediate oversight of new officers were promoted from nobles who the Quartermaster’s Department. By this time 8 had served as non-commissioned officers. the Corps had become a military educational Their level of education was generally low and establishment training officers for all arms. It they lacked formal military training. retained its original Finnish character but Rus- When the Topographical Corps, the forerun- sian control manifested itself in such matters as ner of the Finnish Cadet Corps, was founded at the change of the language of correspondence Haapaniemi in 1812 it therefore became one of between the Corps and the Russian authorities the very small number of military educational from French to Russian and in the adoption by institutions in the Russian Empire. Although the Corps of the pattern of uniform worn by the 10 the Topographical Corps may be regarded as suite. the successor of the Military School which had The serious fire at Haapaniemi in 1818 gave occupied the premises at Haapaniemi in Swe- the Russian general staff the opportunity they dish times, the new Corps with its Finnish staff had been awaiting to move the Corps from its and cadets was deliberately planned to produce remote location. The decision was taken in 1819 officers trained in military survey not officers 106 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 to site it at Hamina and after the adaptation of as second lieutenants in the suite, this was more the allocated premises there the Corps reopened than counter-balanced by the privilege secured in 1821 with a new name – the Finnish Cadet by the director in 1829 that the Corps’s best Corps. An Elementary School was established cadet should be allowed to serve in the guard, in 1822 to prepare boys for entry to the Corps the most prestigious part of the Russian army. itself. The Corps continued to function under From 1831 this privilege was extended to apply the general staff not under the nominal Council to the two best cadets. The year 1831 also saw for the Military Educational Institutions. Ho- the promulgation of the first full Regulations wever, it benefited from the greater attention for the Finnish Cadet Corps. These laid down paid to the military educational institutions by the Corps’s aim, size, organization, rules for the Emperor Nicholas I, who came to the throne the admission of its sixty cadets, teaching, exa- in 1825 and believed that the army needed far minations, graduation and the duties of it staff. more trained officers.11 The Corps’s role was to train Finnish youths as officers in all branches of military service; Rus- A committee was set up in 1826 to consider sians had no right of admission. It stood ‘imme- the teaching courses at the military educational diately under the Chief of the General Staff’, institutions. The result of its work over four to whom the director reported.13 However, the years was the General Statute and Regulations bulk of the cost of the Corps continued to be for the Military Educational Institutions of paid by Finland. 1830. These divided the military educational institutions into three classes. The first compri- In important respects the Finnish Cadet sed the government (provincial) cadet corps and Corps followed the trend of military education the Noble Regiment, the second the Page Corps in Russia and although it remained outside the and the army cadet corps in the capitals, and the control of the Council for the Military Educa- third the Artillery and Engineering Corps and tional Institutions, its Regulations of 1831 were the Naval Cadet Corps. The regulations cove- influenced by the regulations for the Russian red admission, graduation and teaching. Also in cadet corps. Education in Russia was becoming 1830 the Council for the Military Educational arranged to fit the social status of the pupils and Institutions was reorganized and its remit ex- the class bias of the admissions procedure at panded. the Finnish Cadet Corps most clearly reflected this. Officers in Russia were ipso facto nobles, After the death of Grand Duke Konstantin unlike in Finland where nobility was conferred Pavlovich in 1831, Grand Duke Mikhail Pavlo- by patent of the sovereign instead of by service, vich was appointed Commander-in-Chief of the and cadet corps in Russia were intended for the Page Corps, all army cadet corps and the Noble education of sons of the nobility. The Finnish Regiment. He also took charge of the Council Cadet Corps continued to admit both nobles for the Military Educational Institutions and ac- and commoners but preference was given to quired a staff in 1832. In 1836 new regulations the sons of officers and particularly the sons of for the War Ministry confirmed that as far as the nobles.14 Page and army cadet corps were concerned the influence of the ministry was limited to matters In 1836 the Finnish Cadet Corps became which required imperial decision and matters placed under the authority of the Commander- of general organization.12 The independence of in-Chief of the Page Corps, the army cadet the Commander-in-Chief of the Military Edu- corps and the Noble Regiment. The Quarter- cational Institutions and the Council for those master-General informed the acting director of institutions thus continued. the Corps that this was because the Corps produced officers not just for the general staff but Although the Finnish Cadet Corps lost in for all branches of the Russian army. From the 1826 the privilege of passing out its best cadets 230 vuotta kadettiupseereita 107 Russian point of view, the change was thus the The result was the inclusion in the Digest of correction of an anomaly. Shortly afterwards Military Regulations (Svod voennykh posta- the commander-in-chief reported the Emperor’s novlenii) of 1838 of a section on the regulations decision that the Finnish Cadet Corps was to for the military educational institutions which belong to the corps of the first class. This lo- were subordinate to the Council for the Mili- gically placed it among the provincial cadet tary Educational Institutions.18 It has been clai- corps, which had the role of providing a mili- med that ‘The Digest of Military Regulations tary education for the sons of the local nobi- of 1838 defined a military administration based lity, just as the Finnish Cadet Corps provided entirely on the War Ministry, having abolished for the military education of Finns. However, the Main Staff in peacetime altogether’.19 Ho- unlike the provincial cadet corps, the Finnish wever, the administration of the military educa- Cadet Corps continued to pass out its cadets as tional institutions continued to be separate from officers.15 the War Ministry. There now began at the Corps a steady at- Under the new regulations for the central ad- tempt to harmonize its practices with those laid ministration of the military educational institu- down by the Regulations for the Military Edu- tions which were confirmed in 1843, the Grand cational Institutions, culminating in 1841 when Duke Mikhail Pavlovich as Commander-in- the Corps was ordered to follow all the instruc- Chief of the Military Educational Institutions tions, regulations and syllabuses that applied acquired the authority and rights of a minister. to Russian cadet corps except in so far as the Grand Duke Mikhail Pavolovich died in 1849 director should propose local exceptions. The and the ensuing appointment of the Tsesarevich director was ordered to produce a draft of new Aleksandr Nikolaevich (the future Alexander regulations for the Corps. General Carl Enckell, II) as commander-in-chief, emphasized the the last director of the Corps, wrote in his anon- significance attached by Nicholas I to military ymously-published history of its first seventy- education. A key role in the administration of five years that in contrast to the comparatively the military educational institutions was played great independence it had previously enjoyed, by the chief of staff of the commander-in-chief, the Corps now became subject to the strictest a post held from 1835 by General Ia. I. Ros- control of its internal organization.16 The Rus- tovtsev.20 sian system of marking was introduced. There was a slight diminution of the Corps’s teaching To regulate the heavy demand for places, in Swedish when in the highest classes history, admission to cadet corps in Russia became ri- geography and statistics became taught in Rus- gorously dependent upon the social position sian. However, despite the strong demand for and rank of the candidates’ fathers although at- places in cadet corps in Russia, there was no attention was also paid to the needs of the sons of 21 tempt to open admission to Russians.17 Reports officers who had been killed or wounded. This on the work of the Corps were now made to the pattern of admission was reflected in the- Re Staff of the Military Educational Institutions gulations for the Finnish Cadet Corps of 1845 and the Corps became subject to annual inspec- with its establishment of 120 cadets. These re- tions by representatives of the Staff instead of gulations were intended to run for three years generals sent by the Quartermaster-General. after which time it was expected that new regulations for the cadet corps as a whole would The compilation of a systematic digest of the be ready. This proved not to be the case and in regulations for the military educational institu- 1850 revised Regulations for the Finnish Ca- tions, as required by the Emperor, proceeded det Corps were issued. The sons of Finns were in parallel with that of the digest of the admi- admitted in accordance with a strictly hierar- nistrative regulations for the army as a whole. chical table, which began with Finnish nobles 108 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 and descended through general and field offi- as conscripts and advanced first to the rank of cers (ahead of their equivalents in civil servi- non-commissioned officers. It was evident af- ce), bishops and deans and subaltern officers ter the Crimean War that measures were needed (with preference to the sons of officers who had to improve the standard of the officers of the been killed or wounded) to end with clergymen, Russian army and the preparation of those me- university graduates and civilians holding posi- asures was to coincide with a re-examination tions of rank. The Finnish Cadet Corps became in Finland itself of the benefit the grand duchy a military educational institution of the second derived from the Finnish Cadet Corps.23 class in that it was granted all the rights of cadet corps in St Petersburg. This acknowledged that When the Tsesarevich succeeded to the its cadets passed out as officers and moved up throne as Alexander II in 1855, the Staff of the the Corps from provincial status without losing Commander-in-Chief of the Military Educatio- its special Finnish character.22 nal Institutions was changed into the Main Staff of His Imperial Majesty for the Military Edu- The social requirements for admission had cational Institutions and the chief of staff, Ge- no effect on the attraction of the Finnish Cadet neral Rostovtsev, was granted the rights of the Corps. Indeed, the period of its close control by commander-in-chief. However, Rostovtsev’s the commander-in-chief of the Military Edu- powers were quickly reduced in that with the cational Institutions may be seen as the golden exception of matters relating to the internal age of the Corps. The upper class in Finland conduct of the institutions, all questions re- now seized eagerly the opportunity to obtain a quiring the opinion or participation of the War free education for their sons in preparation for Minister were transferred to him for presenta- a military career in Russia at a time when sui- tion to the Emperor. The independence of the table civilian and military career opportunities military educational institutions was being cir- in Finland were few. There was no challenge to cumscribed. Rostovtsev, whose achievements the high cost of the Corps in Finland itself and included codifying the regulations relating to the military authorities in Russia were happy the military educational institutions in the Di- to appoint the well-educated graduates of the gest of Military Regulations of 1838 and their Corps as officers in the guard, the artillery and revision in the edition of 1859, died in 1860. the engineers as well in the cavalry and infant- He was succeeded almost immediately by ry. Grand Duke Mikhail Nikolaevich who became Commander-in-Chief of the Military Educatio- The graduates of the Finnish Cadet Corps nal Institutions. joined the élite of officers in the Russian army and took advantage of this position to make very A significant change followed in 1863 when successful careers. This élite was small. At the the military educational institutions ceased to beginning of the reign of Nicholas I the thirteen be an independent body and were incorporated institutions preparing future officers produced in the War Ministry. At that point Major-Gene- about 400 of the 2,500 officers needed annually ral N. V. Isakov was appointed Commander-in- by the army. By the end of the reign twenty- Chief of the Military Educational Institutions, five institutions were producing 600-700 offi- responsible to the War Minister, General D. A. cers annually. The bulk of officers had begun Miliutin. A reorganization of the War Ministry their careers as volunteers and, although they took place in 1869, after which it comprised had an experience of the life of the soldier (un- five main committees, including one for the mi- like the graduates of the cadet corps), their le- litary educational institutions, and seven main vel of education and professional training was administrations or directorates, one of which weak. The same applied even more to the small was the Main Administration of the Military number of officers who had begun their service Educational Institutions. A more logical and en- 230 vuotta kadettiupseereita 109 during administrative structure for the military excluded military studies. The military gim- educational institutions was thus achieved in nazii were intended to provide entrants to the the 1860s and the reform of those institutions, military colleges and were recruited principally which was an important aim of General Miliu- from the sons of officers. By 1871 there were tin, was able to proceed effectively during that four military colleges and twelve military gim- decade.24 nazii.26 In a memorandum to the Emperor in Februa- Miliutin’s intention was that the military ry 1862 Miliutin set out his views on military gimnazii would be a temporary expedient until education. He was extremely critical of the ca- civilian schools would be able to provide the det corps because of their enormous cost, the necessary general education for future officers relatively few officers they produced and the but that time never came. In 1882, at a more weakening of the military training they provi- conservative time, the military gimnazii were ded by their parallel role in giving a general reorganized as cadet corps with the reintroduc- education to the boys of deserving officers and tion of a military structure. The cadet corps re- other nobles.25 Miliutin’s aim was to get rid of mained principally the preserve of the sons of the cadet corps with their provision of general officers and nobles.27 education for boys and to concentrate professional military training for young men in iunker Following Miliutin’s original intention, iun- schools founded in the recently-created milita- ker schools were set up from 1864 to train iun- ry districts. These iunker schools would rely on kera and volunteers as officers. By 1871 six- 28 civilian schools to give the requisite education teen iunker schools were in operation. Their to their entrants. academic standard was lower than that of the military colleges but as it improved over time This radical approach met with opposition courses at military college level were introdu- within the army and from the Emperor. Moreo- ced at some iunker schools. Finally, in 1911, ver, it was evident that the schools provided by the iunker schools were changed into military the Ministry of Public Instruction were unable colleges and the two levels of officer training to supply the number of well-educated young disappeared.29 Initially many entrants to the iun- men required by the army for officer training. ker schools came from military pro-gimnazii, Miliutin had to accept a compromise put for- provided by the War Ministry, and formed out ward in November 1862 by a special committee of the schools which originally gave an educa- for military education under Grand Duke Mik- tion to the sons of non-commissioned officers. hail Nikolaevich. The committee took the view The lack of social restrictions on admission to that it was inappropriate to combine general the iunker schools, together with the greater education with special military instruction and number of their graduates compared with the to have boys and young men in the same insti- military colleges, had the gradual effect of di- tutions. However, the War Ministry was to con- minishing the dominance of the nobility in the tinue to provide schools for the sons of officers. officer corps, particularly in the infantry. The reform of military education in the 1860s achie- In consequence between 1863 and 1866 the ved its aim of increasing the number of effecti- senior classes of the cadet corps were reformed vely trained officers in the Russian army. as military colleges, which were organized as military units, and provided professional mili- Two of the former cadet corps were relative- tary training to young men who had completed ly unaffected by the separation of general from their general education elsewhere. The remai- military education in the 1860s. One was the ning classes of the cadet corps were reorgani- Page Corps. This became divided into junior zed as military gimnazii, paid for by the War classes equivalent to a military gimnaziia and Ministry, but whose modern studies curriculum senior classes comparable to a military college. 110 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 However, it retained its unique identity, social- cational Educations, Grand Duke Mikhail Ni- ly highly restricted entry and prestigious status. kolaevich, but he did oppose the abolition of The other corps which retained its identity and all but the lowest general class and on this the both general education and military training in Senate gave way. one institution was the Finnish Cadet Corps. The Corps was far from unaffected by reforms The Proclamation of 6 May 1863, which in the 1860s but the significant alterations to its embodied the changes to the Corps, excluded it regulations were rather the result of changing from the emerging pattern of military education circumstances in Finland than of Russian po- run by the Russian Main Administration of the licy. Military Educational Institutions and gave the Corps a strong Finnish character. Not only was In the early 1860s the Finnish Senate (the the Corps opened to all social classes but te- ‘government’ of the grand duchy) was much aching was rearranged to correspond with that concerned about a deficit on military expendi- of Finnish secondary schools. This led to the ture. As part of its desire to economize, it set teaching of Finnish. The aim of the Corps was up a committee, chaired by the governor-ge- changed so that cadets were prepared not only neral, to consider the future of the Finnish Ca- for commissions as officers but also for entry to det Corps and in particular the abolition of its the Imperial Alexander University in Helsinki. general classes. This committee met between May and July 1862 against the background of The introduction of fees caused a collapse an earlier newspaper debate which had focused of admissions and the viability of the Corps on the high cost of the Corps, which was said was restored only by funding in 1865 from the to benefit the socially privileged and result in Main Administration of the Military Educatio- the encouragement of Finns to serve in Rus- nal Institutions for a new preparatory class and sia rather than at home. At the same time an for forty free places for cadets who intended to independently-produced pamphlet by a serving become officers. The Main Administration was officer, Frithiof Neovius, who was to become thus more sympathetic to the Corps than was director of the Finnish Cadet Corps in 1871, the Finnish Senate. advocated the abolition of the general classes at The alterations to the Corps introduced in the corps and the removal of the special (officer 1863 had not been accompanied by new regu- training) classes from the Corps to Helsinki for lations. These were drawn up by a committee amalgamation with the existing Helsinki Iun- composed of representatives of the Senate, the ker School to form the military department of a University and the Corps. The committee’s re- 30 new polytechnic institute. commendations, submitted in February 1864, The staff of the Finnish Cadet Corps were were considered by the Senate in consultation against the total abolition of the general classes with the Main Administration of the Military because this would weaken recruitment to the Educational Institutions before imperial ap- special classes. The Senate wanted to reduce proval and promulgation in Finland in March the number of general classes and cut the es- 1865 as Regulations for the Corps. These Re- tablishment of cadets from 120 to eighty. The gulations replaced the 1850 Regulations, which committee appointed by the Senate wanted to had stated that ‘The Finnish Cadet Corps is keep an officer training school in Finland and subordinate to the Supreme Chief and Council the highest general classes. It put forward im- for the Military Educational Institutions, on the portant proposals to admit boys of all social identical bases to all the Cadet Corps in the Em- 31 classes and to charge fees to those in the ge- pire’. neral classes. These proposals encountered no The main changes of 1863 were confirmed opposition from the Chief of the Military Edu- in the 1865 Regulations and the Corps now had 230 vuotta kadettiupseereita 111 the dual aim of training officers and providing Although the role of the Main Administra- a general education leading to the University. tion was diminished by the new regulations, The syllabus of the general classes differed it continued to lay down the military curricu- considerably from that of the military gimna- lum, appoint the military teachers and inspect zii because of the closer connection between the Corps; it therefore retained control over teaching at the Corps and at Finnish seconda- the essentials of officer training. Moreover, ry schools. The 1865 Regulations stated that, the Main Administration was even willing to ‘The Corps is subordinate, in respect to instruc- subsidise the Corps when the new fee-paying tion, discipline and general rules, to the Main system looked like causing it to wither away. Administration for the Military Educational In- The Main Administration allowed the Corps stitutions in the Empire and is regulated accor- to continue to pass out officers into the cavalry ding to the regulations, which in this respect are and the artillery although the course there was in force for the said institutions, in so far as they designed primarily for infantry officers. This do not conflict with this Regulation or modify conflicted with the establishment in the Empire the circumstances, wherein the Corps stands of separate military colleges for each arm of the under the Government of Finland; but concer- service. In consequence the wide role of the ning the establishment of the Corps, in as much Finnish Cadet Corps was to become the subject as it is paid from Finnish state funds, and its of criticism in Russia by the end of the century. economy, what is prescribed for the administra- However, the greater involvement of the Senate tion of the Finnish state finances applies’.32 The with the Corps led to difficulties with the Main Corps thus became subject to the Senate in mat- Administration and the War Ministry over the ters concerning its Finnish funding. The Senate correction of various defects in the Regulations also confirmed the appointment of civilian te- of 1865, for example the absence of age limits achers. for entry to each class, and over the provision for training officers for the new Finnish army to The Main Administration wanted to main- be created in 1881.35 tain the Finnish Cadet Corps as formerly organized because it formed a useful connection The process of amending the 1865 Regula- between the Empire and Finland.33 It must the- tions lasted intermittently from 1875 to 1888. refore be asked why the Main Administration In 1879 Miliutin rejected a new establishment was prepared to see the extent of its control of for the Corps which had been approved by the the Corps eroded. In the context of the funda- Senate, favouring instead new regulations and mental changes to military education in Russia an organization corresponding more to those at the time the reorganization of the Finnish Ca- of the military gimnazii and military colleges. det Corps was of minor importance. The Main The Senate set up a committee to draft new re- Administration evidently acknowledged the gulations and was attracted to the radical pro- essentially different character of the Finnish posal of the director, Major-General Neovius, Cadet Corps and accepted some of the changes to close the general classes and concentrate on wanted by the Senate – which was in a strong providing officers for the Finnish army. Neovi- position as the Corps’s principal paymaster – on us wanted a Corps with an establishment of one condition that the Corps remained an officer- hundred and a two-tier system to produce both producing institution. Significantly, the -con junior officers for the Finnish army (following temporary historian of the military educational a course similar to that of the iunker schools in institutions, General M. S. Lalaev, already con- Russia) and better-trained officers for all arms sidered that the Corps was an institution ‘based (on the lines of the military colleges). For finan- on local conditions’ when the Senate began to cial reasons the Senate wanted an establishment consider its regulations in 1862.34 of sixty cadets, which was wholly inadequate to produce the number of officers required. Ho- 112 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 wever, any decision was deferred because se- military service. However, the Proclamation condary education in Finland was under reor- met the wishes of the War Ministry in that it ganization. did not alter the role of the Main Administra- tion of the Military Educational Institutions in Only in January 1884 did the Senate submit the supervision of the Corps. Very few further two proposals, one for a Corps with only three alterations took place to the regulations of the special (officer-training) classes, and another Corps until its end. which retained the general classes but reduced the role of the Main Administration of the Mi- Criticism in Finland of the Finnish Cadet litary Educational Institutions and increased Corps was not halted by the changes made in the authority of the governor-general and the 1888.36 The growing influence of the Finnish Senate in return for the assumption by Finland language movement led to increased comp- of responsibility for the funding of the Corps. laints about the ‘Swedishness’ of the Corps, However, the governor-general wanted only where the staff and the overwhelming majo- minor changes to the Corps. The new war mi- rity of cadets were Swedish speakers. There nister, General P. S. Vannovskii, was also op- was also a growing opposition in Finland to posed to any change to the organization of the boarding school education, as provided at the Corps. In consequence the Emperor rejected Finnish Cadet Corps. A lack of suitably qua- both proposals and in 1885 the war minister lified applicants caused a drop in numbers at set up a committee under Lieutenant-General the Corps, which Enckell partially overca- N. I. Makhotin, who had become Chief of the me by founding a new Preparatory School in Main Administration of the Military Educatio- 1890. The Senate was opposed to this school nal Institutions in 1881, to draft a new proposal, on the grounds that it would favour Swedish based on the 1865 Regulations. speakers. Enckell overcame the Senate’s opposition by skilful exploitation of the interest The committee’s new draft regulations were in the Corps of the Main Administration of the approved by the war minister but had to be pro- Military Educational Institutions. The Senate posed to the Emperor by the Finnish minister was also critical of the failure of the Corps to state secretary. He eventually advised the Se- produce an adequate number of officers for the nate that the Emperor had considered the draft new Finnish army and in particular of the lack regulations in August 1887 but wanted only of Finnish language skills on the part of those minor amendments, not new regulations. The- who had graduated from the Corps. se amendments, which were in fact significant, were drafted by Major-General Carl Enckell, This climate of criticism in Finland pro- who had become director of the Corps in No- ved particularly unhelpful when the attitude vember 1885, and after approval were issued towards the Corps of the War Ministry and as an imperial Proclamation in June 1888. The the Main Administration began to change to Proclamation corrected the problems over the its disadvantage. Between 1894 and 1903 the ages at which cadets were admitted to specific governor-general and successive war ministers classes. It united the preparatory class with the wanted to reform the Corps as a Russian insti- Corps, thus restoring four general and three spe- tution. This changed approach to the Corps has cial classes. There were to be fees in both the to be seen as part of the broader Russian assault general and special classes but forty free places both on the distinctive position of Finland wit- continued to be paid by the Main Administra- hin the Russian Empire and on the existence of tion of the Military Educational Institutions. a separate Finnish army, to which the War Mi- The Corps became in financial terms a Finnish nistry had always been opposed.37 institution, with its officers – apart from those attached from the Russian army – in Finnish In 1894 and 1895 the assistant governor-general of Finland approached the director of the 230 vuotta kadettiupseereita 113 Corps about changing the language of instruc- from the general education of boys as cadets. tion there to Russian or Finnish to improve The exclusion of the Finnish Cadet Corps from the cadets’ knowledge of those languages. In the principles behind the reorganization of the consequence the Corps proposed in 1895 some 1860s was thus turned to its disadvantage. minor changes to the lesson plan which were acceptable to the Main Administration of the The draft regulations drawn up by the Main Military Educational Institutions but the Senate Administration in 1897, which provided for only approved them, with reluctance, in 1897. 100 places for Finns and fifty for Russians, with control of the Corps entirely in the hands Already in 1895 General Makhotin, the of the Main Administration, were considered Chief of the Main Administration, had expres- by a sub-committee and followed by another sed to Enckell, the director, his concern about proposal. This reduced the numbers to eighty the vacant places at the Corps and his desire to Finns and forty Russians but in June 1899 the admit Russians to ease the pressure on places Main Administration increased the proposed at Russian cadet corps. This entirely reasonable number of cadets to 200 and added a prepara- approach, from the point of view of the Main tory class for Finnish boys. Enckell opposed Administration, involved a major change to the changes as destructive of the homogeneous the constitution of the Corps because all but its character of the present Corps, as expensive, initial regulations embodied the principle that and as not likely to lead to the production of it existed to educate and train only Finns. Not more officers. He was even prepared to abolish surprisingly, when the Senate’s endorsement of the general classes and change the Corps into the amended lesson plan was forwarded to the an infantry iunker school along the lines of the War Ministry, the war minister and the Chief of Senate’s proposals of 1862 and 1880. the Main Administration took the opportunity to propose to the Emperor the setting up of a However, nothing could stop the determina- committee to consider new regulations for the tion of General A. N. Kuropatkin, Vannovskii’s Corps. These would abolish the officer-training successor as war minister in 1897, to reform the classes and create a Russian-style cadet corps, Corps on Russian lines although nothing was which would admit both Russians and Finns done during 1899. This was probably because and provide teaching only in Russian. The Em- Makhotin then stood down as Chief of the Main peror agreed to set up the committee, which Administration. His successor, Grand Duke met in January 1898. Konstantin Konstantinovich, proved a suppor- ter of the Corps but he was powerless to oppose At that meeting Enckell and the other Fin- the war minister to whom he was subordinate. nish member of the committee, the assistant The proposed draft regulations went for con- minister state secretary, successfully overcame sultation to the minister state secretary, the go- Makhotin’s contentions that the Emperor had vernor-general and the Senate during 1900. The already approved his proposals for changes to minister state secretary favoured reorganization the Corps and that it was a Russian instituti- but in such a way that Finns would not be deter- on. Although the Main Administration had the red from entering the Corps. To overcome the decisive voice in the military curriculum, the legal problems of altering a Finnish institution, Corps indeed was a Finnish institution, with he proposed that changes to the Corps should the 1865 Regulations promulgated as Finnish be made through the Russian Military Council legislation. The Committee did not meet again with the costs charged to the Russian Treasury; until January 1899. General Makhotin then the Finnish share could subsequently be arran- argued for the closure of the officer-training ged through local Finnish laws.38 The governor- classes on the grounds that in Russia officer general supported the Main Administration’s training had long been successfully separated 114 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 proposals while the Senate, anxious to defend existed, it possessed immediately a strong lo- Finland’s privileges, was against them. cal, Finnish character. This survived the subordination of the Corps to the Russian military The reform of the Finnish Cadet Corps was educational institutions. Although in most res- considered again in November 1901 by a com- pects the Corps was assimilated into the emer- mittee set up by Kuropatkin at the Main Admi- gent Russian system from the 1830s, it retained nistration and chaired by Grand Duke Konstan- much instruction in Swedish and resembled lo- tin. The committee recommended leaving the cal cadet corps in the Empire, albeit with the organization of the Corps unchanged but Kuro- important distinction that it passed out its seni- patkin overrode this and in April 1902 obtained or cadets as officers. the Emperor’s agreement to the draft regulations drawn up by Makhotin and to measures to The Corps’s Finnish dimension contributed compose definitive regulations for submission to its exemption from the reorganization of mi- to the Military Council. In July 1902 the Mili- litary education in the Empire in the 1860s. It tary Council resolved to close the two highest also survived the increasing desire in Finland officer-training classes and to cease admission for its reform as purely an officer-training es- to the lowest general class. The position of the tablishment with a mainly Finnish-language Corps as a Finnish institution had thus been cir- curriculum. As late as the early 1890s the cumvented. New regulations, which the Main Main Administration of the Military Educatio- Administration had not yet completed, were to nal Institutions remained favourably disposed be introduced at the start of the 1904/05 acade- towards the Finnish Cadet Corps, for examp- mic year. le over the foundation of a new Preparatory School. The truncation of the Corps came into effect at the start of the 1902/03 academic year and However, Russian attitudes towards was accompanied by a mass exodus of cadets. Finland’s autonomous position were changing. In consequence Grand Duke Konstantin pro- By the end of the 1890s the Main Administrati- posed that the Corps should be closed. Enckell on, the War Ministry and the governor-general agreed, as of course did Kuropatkin. Closure were determined to change what they regarded took effect in July 1903. In September 1903 as the anomalous and un-Russian Finnish Ca- Grand Duke Konstantin pointed out to the War det Corps into a Russian cadet corps, admitting Minister that the question of the new regula- Russians as well as Finns and abolishing the tions for the Russian version of the Corps had officer-training classes. The involvement of the been left open. However, the original aim of Main Administration in the military aspects of forming a Russian cadet corps at Hamina was the Corps provided the opportunity to pursue never carried out because of opposition from this programme of reform. The legal obstac- the governor-general, the minister state secre- les presented by the Finnish character of the tary and the war minister: the separate Finnish Corps were outflanked by the use of the Mili- army had already been abolished in 1901-02 so tary Council and the authority of the Emperor. in their view the need to train Finns as officers had ceased. Finns and Russians in Finland who The existence of the Finnish Cadet Corps wanted to prepare for a career as officers would was terminated because of its position within be able to go to cadet corps in St Petersburg. the Russian system of military education. Ho- wever, the time of the Corps was over. The wil- ********* lingness of Finnish boys to choose careers in the Russian army had been reduced by chan- The Finnish Cadet Corps had a curious re- ges in Finnish society and new opportunities at lationship with the Russian system of milita- home. Moreover, the Russian policy of dimi- ry education. Founded before such a system nishing Finland’s autonomy provoked a sharp 230 vuotta kadettiupseereita 115 anti-Russian reaction which played its part in 9 J. E. O. Screen & Veli-Matti Syrjö, Keisarillinen reducing the readiness of Finns to enter the Suomen Kadettikoulu 1812-1903. Haminan kadetit Russian army. Attitudes towards the Empire koulussa ja maailmalla (Helsinki, 2003), p. 15-19 changed and for many Finns service in the Rus- and the references to sources there. sian army became unpatriotic. In consequence, 10 Screen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadettikou- the viability of the Finnish Cadet Corps had lu, p. 20-22 and the references to sources there. ceased, after the abolition of the Finnish army, 11 irrespectively of the attitude of the Main Ad- Screen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadetti- ministration of the Military Educational Insti- koulu, p. 22-23, 26-31 and the references to sources there. tutions. 12 Lalaev, Istoricheskii ocherk, I, pt. 2, p. 6-13; N. Dr J. E. O. Screen passed away in Septem- Mel’nitskii, Sbornik svedenii o voenno-uchebnykh ber 2009. He was an Honorary Senior Rese- zavedeniiakh v Rossii. (Sukhoputnago vedomstva) arch Fellow of the School of Slavonic and East (Sanktpeterburg, 1857-60, 4 vols,), I, p. 66-72, 153. European Studies, University College London. 13 He was the author, with Veli-Matti Syrjö, of the Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Reglemente history of the Finnish Cadet Corps, Keisaril- för Finska Cadet-Corpsen, 26 Januarii 1831, Sam- ling af placater, 6 (Helsingfors, 1835), p. 140-55. linen Suomen Kadettikoulu 1812-1903. Hami- nan kadetit koulussa ja maailmalla (Helsinki, 14 Screen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadettikou- 1903). His most recent book is The Army in lu, p. 28-33 and the references to sources there. Finland during the last Decades of Swedish 15 Screen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadettikou- Rule (1770-1809) (Helsinki, 2007). lu, p. 37-38 and the references to sources there.

16 Finska Kadettkåren. 1812-1887 (Fredrikshamn, 1890), p. 25; Screen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Notes Kadettikoulu, p. 43-44 and the references to sources 1 L. G. Beskrovnyi, Russkaia armiia i flot v XIX veke there. (Moskva, 1973), p. 123; Stoletie Voennago minis- 17 Screen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadettikou- terstvo 1802-1902. X. Glavnoe upravlenie voenno- lu, p. 39, 43-44 and the references to sources there. uchebnykh zavedenii. Istoricheskii ocherk. I. Sosta- vil P. V. Petrov (S.-Peterburg, 1902), p. 59, 90-92. 18 Lalaev, Istoricheskii ocherk, I, ch. 2, p. 13-14.

2 Frederick W. Kagan, The Military Reforms of 19 Kagan, The Military Reforms of Nicholas I, p. Nicholas I. The Origins of the Modern Russian 207. Army (Basingstoke, 1999), p. 16-17, 184. 20 Lalaev, Istoricheskii ocherk, I, pt. 2, p. 15-22. 3 Kagan, The Military Reforms of Nicholas I, p. 17. 21 Stoletie, X, II. Sostavil P. V. Petrov (S-Peterburg, 4 Stoletie, X, I, p. 59-76. 1907), p. 94.

5 Stoletie, X, I, p. 143-44. 22 Screen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadettikou- lu, p. 44-47 and the references to sources there. 6 M. S. Lalaev, Istoricheskii ocherk voenno-uchebnykh zavedenii, podvedomstvennykh Glavnomu ikh 23 Screen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadetti- Upravleniiu (Sanktpeterburg, 1880-92. 3 parts in 2 koulu, p. 38-43, 53-54 and the references to sources vols), I, pt.1, p. 137. there; Kratkii otchet o polozhenii i khode voenno- uchebnykh zavedenii v dvadtsatipiatiletnee tsarstvo- 7 Beskrovnyi, Russkaia armiia i flot, p. 126, 129-31, vanie Gosudaria Imperatora (Sanktpeterburg, 133; Stoletie, X, I, p. 88-98, 103-14, 116-17, 148-49. 1850), p. 6, 12, 32, 291-93. 8 S. V. Volkov, Russkii ofitserskii korpus (Moskva, 24 General Enckell provided a good account of the 1993), p. 91. changes to the control of the military educational 116 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009 institutions in the 1850s and 1860s in Finska Kadet- 38 The Military Council, composed of senior gene- tkåren. 1812-1887, p. 31-35, 162. rals, stood directly under the Emperor and drafted all military legislation for submission to him. It also 25 There are important studies of the reforms by P. A. took final decisions about military expenditure. Zaionchkovskii, Voennye reformy 1860-1870 godov v Rossii (Moskva, 1952), p. 221-53 and by Forrestt A. Miller, Dmitrii Miliutin and the Reform Era in Russia ([Nashville, Tenn.], 1968), p. 85, 88-141.

26 Volkov, Russkii ofitserskii korpus, p. 113, 119.

27 Volkov, Russkii ofitserskii korpus, p. 121-24.

28 Volkov, Russkii ofitserskii korpus, p. 116.

29 Volkov, Russkii ofitserskii korpus, p. 118.

30 On the reform of the Corps in the 1860s see Sc- reen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadettikoulu, p. 57-63 and the references to sources there.

31 Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Reglemente för Finska Cadet-Corpsen, 8 Maj 1850. Samling af placater, 13, (Helsingfors, 1851), p. 268-313.

32 Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Reglemente för Finska Kadettkorpsen, 22 Mars 1865. Storfurs- tendömet Finlands Författnings-samling för 1865, no. 13 (Helsingfors, 1866), p. 1-51.

33 Kansallisarkisto [National Archives of Finland], Valtiosihteerinvirasto [Office of the State Secreta- ry], VSV 146/1865, General Isakov, 13 February 1865.

34 Lalaev, Istoricheskii ocherk, I, pt. 2, p. 185.

35 On the revision of the 1865 Regulations see Sc- reen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadettikoulu, p. 64-70 and the references to sources there.

36 On these criticisms see Screen & Syrjö, Keisaril- linen Suomen Kadettikoulu, p. 74-79 and the references to sources there.

37 On the Russian attempts to reform the Finnish Ca- det Corps see Screen & Syrjö, Keisarillinen Suomen Kadettikoulu, p. 79-83, 84-91 and the references to sources there. How changes in Finnish society and Russian policy towards Finland affected the Corps are considered by J. E. O. Screen, ‘The Finnish Ca- det Corps, 1819-1903: a Reflection of Finno-Russi- an Relations and the Language Conflict in Finland’, Slavonic and East European Review, 81, 2003, p. 217-35. 230 vuotta kadettiupseereita 117 118 Juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1. - 2.8.2009