DOCSLIB.ORG

Dissertationes Historiae Universitatis Tartuensis 16

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Dissertationes Historiae Universitatis Tartuensis 16 DISSERTATIONES HISTORIAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 16 DISSERTATIONES HISTORIAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 16 MATI KRÖÖNSTRÖM Eesti sõjaväe juhtivkoosseis Vabadussõjas 1918–1920 TARTU ÜLIKOOLI KIRJASTUS Tartu Ülikooli ajaloo- ja arheoloogia instituut, Tartu, Eesti Kaitsmisele lubatud TÜ filosoofiateaduskonna ajaloo- ja arheoloogia instituudi nõukogu otsusega 16. detsembril 2008. a Juhendaja: dots. Tõnu Tannberg Oponendid: prof. Toivo Raun (Indiana Ülikool) vanemteadur Toomas Karjahärm (Tallinna Ülikool) Doktoritöö kaitsmine toimub 30. jaanuaril 2009. a. kell 15.15 Tartu Ülikooli nõukogu saalis Tartus, Ülikooli 18 ISSN 1406–443X ISBN 978–9949–19–036–2 (trükis) ISBN 978–9949–19–037–9 (PDF) Autoriõigus Mati Kröönström, 2008 Tartu Ülikooli Kirjastus www.tyk.ee Tellimus nr. 550 SISUKORD SISSEJUHATUS ............................................................................................ 8 Probleemiasetus ja töö eesmärgid .................................................................. 8 Töö ülesehitus................................................................................................. 11 Historiograafia ................................................................................................ 13 Allikad ............................................................................................................ 21 1. PEATÜKK. EESTI RELVAJÕUDUDE ORGANISEERIMINE 1918 ........................................................................................................... 23 Eesti relvajõudude organiseerimise katsed Saksa okupatsiooni ajal ......... 23 Nõukogude Venemaa plaanid ja Punaarmee Vabadussõja hakul .............. 26 Riigikaitse korraldamine ........................................................................... 28 Saksa vägede palkamise küsimus .............................................................. 31 Rahvaväe formeerimine ............................................................................. 33 2. PEATÜKK. JUHTIDE MOBILISATSIOON ........................................... 37 Juhtide mobilisatsioon ............................................................................... 37 Vabatahtlikud ja roodumehed .................................................................... 42 Kes võitis Vabadussõja? ............................................................................ 44 Ohvitseride ja sõdurite suhetest ................................................................. 51 3. PEATÜKK. RAHVAVÄE KÕRGEM JUHTKOND ................................ 54 Sõjavägede Ülemjuhataja ja sõjaväe keskasutused ................................... 54 Diviiside juhatused .................................................................................... 59 4. PEATÜKK. JALAVÄE JUHID VABADUSSÕJAS ................................. 64 Jalavägi Vabadussõjas ............................................................................... 64 Jalaväepolkude ja üksikpataljonide ülemad .............................................. 69 Pataljoniülemad ......................................................................................... 72 Roodude ja komandode ülemad ................................................................ 73 5. PEATÜKK. RATSAVÄE JUHID VABADUSSÕJAS .............................. 75 Eesti rahvusest ratsaväe ohvitserid Vene armees ...................................... 75 Ratsaväeohvitserid rahvusväeosades ......................................................... 77 Ratsaväeohvitserid ja Vene kodusõda ....................................................... 78 1. ratsapolgu formeerimine ........................................................................ 79 Eesti ratsaväe juhid Vabadussõjas ............................................................. 82 6. PEATÜKK. SUURTÜKIVÄE JUHID VABADUSSÕJAS ...................... 87 Suurtükivägi Vabadussõjas ....................................................................... 87 Suurtükiväe formeerimine ......................................................................... 91 Eesti rahvusest suurtükiväeohvitserid Vene armees .................................. 94 Suurtükiväe juhid Vabadussõjas ................................................................ 95 5 7. PEATÜKK. SOOMUSVÄE JUHID ......................................................... 100 Soomusrongid Vabadussõjas ..................................................................... 100 Soomusrongide Vabadussõja aegne organisatsioon .................................. 101 Soomusrongide juhid ................................................................................. 103 Rongide ülemad ......................................................................................... 106 Soomusrongide suurtükiväe ohvitserid ..................................................... 108 Soomusrongide dessantüksused ................................................................ 108 Soomusautode kolonn ............................................................................... 110 Soomusautode kolonni juhid ..................................................................... 111 8. PEATÜKK. INSENERIVÄE JUHID ........................................................ 113 Inseneriväe juhid Vabadussõjas ................................................................ 115 9. PEATÜKK. LAEVASTIKU JUHID VABADUSSÕJAS ......................... 118 Laevastik Vabadussõjas ............................................................................. 118 Mereväe juhid ............................................................................................ 121 10.PEATÜKK PUNAARMEE JUHTIVKOOSSEIS VABADUSSÕJAS .................................................................................... 125 Põhjarinne / Läänerinne ............................................................................. 125 7. armee ..................................................................................................... 128 Nõukogude Läti armee .............................................................................. 132 15. armee ................................................................................................... 133 6. kütidiviis ................................................................................................ 134 2. Novgorodi diviis .................................................................................... 135 10. kütidiviis .............................................................................................. 136 11. kütidiviis .............................................................................................. 137 1. Nõukogude Läti kütidiviis ..................................................................... 138 1. Eesti kütidiviis (brigaad) ....................................................................... 138 Punaarmee juhid ja Eesti Rahvaväe juhid ................................................. 139 Operatiivtaseme ja taktikalise taseme juhid .............................................. 139 11.PEATÜKK. EESTI OHVITSERID VENE KODUSÕJA RINNETEL ............................................................................................... 145 Kuidas sattusid eesti ohvitserid Vene kodusõtta? ...................................... 145 Eesti ohvitseride koguarv Vene kodusõjas ................................................ 149 Volgamaa, Siber ja Kaug-Ida. ................................................................... 153 Põhja-Venemaa.......................................................................................... 156 Lõuna-Venemaa ja Kaukaasia ................................................................... 157 Baltikum .................................................................................................... 158 Eesti ohvitserid Punaarmees ...................................................................... 159 6 12. PEATÜKK EESTI JA VENE OHVITSERIDE VALIKUTEST 1918–1920 ....................................................................... 163 Polkovnikute ja kaptenite sõda .................................................................. 163 Ohvitserid ei taha sõdida ........................................................................... 165 Nad peavad meid aitama! .......................................................................... 169 Sõjaväevõim ja tsiviilvõim ........................................................................ 170 Ülemjuhataja ............................................................................................. 171 Distsipliin .................................................................................................. 172 Saksa okupatsioon Eestis ........................................................................... 173 Rahvustunne ja Vene impeerium ............................................................... 175 KOKKUVÕTTEKS: JÄRELDUSI EESTI RAHVAVÄE JUHTIDE ISELOOMUSTUSEKS ............................................................................. 178 LÜHENDID ................................................................................................... 185 LISAD ............................................................................................................ 187 KASUTATUD ALLIKAD JA KIRJANDUS ................................................ 295 Arhiiviallikad ................................................................................................. 295 Kirjandus ........................................................................................................ 296 Internetiallikad...............................................................................................
Load more

Recommended publications
  • YEK Pölönen Raine JULK.Pdf (1.661Mt)
    MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Diplomityö Kapteeni, VTM Raine Pölönen Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Heinäkuu 2019 Kurssi Linja Yleisesikuntaupseerikurssi 59 Maasotalinja Tekijä Kapteeni Raine Pölönen Opinnäytetyön nimi YHTEISEN KOMITEATYÖSKENTELYN ENSIASKELEET – Sotilaiden ja poliitikkojen suunnittelutyö puolustusrevisionissa 1923–1926 Oppiaine, johon työ liittyy Säilytyspaikka Sotahistoria Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto Aika Tekstisivuja 111 Liitesivuja 11 Heinäkuu 2019 TIIVISTELMÄ Valtioneuvosto ei täysin ymmärtänyt antamansa tehtävän haastavuutta, kun se asetti puolustusrevisionin ja määrätessään siihen yhdessä ensimmäistä kertaa itsenäisyyden historiassa poliitikkoja ja sotilaita suunnittelemaan kokonaisvaltaista puolustusjärjestelmäuudistusta. Työn alkaessa sotilaiden ja poliitikko- jen yhteisestä komiteatyöskentelystä oli kovin vähän kokemusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten puolustusrevisioni valmisteli kaikkinensa yli 1000 si- vua laajan mietinnön ja miten komitean työskentelytavat vaikuttivat lopulliseen esitykseen puolustusjär- jestelmäuudistuksesta. Tutkielmassa keskitytään komitean työskentelytapoihin sekä siihen, ketkä komi- tean jäsenistä vaikuttivat osamietintöjen sisältöihin ja aineiston kokoamisessa valmiiksi mietinnöksi. Tutkielman aineisto koostui pääosin kansallisarkistoon arkistoidusta puolustusrevisionin aineistosta. Tuon aineiston hedelmällisin osuus olivat puolustusrevisionin
    [Show full text]
  • Meremehed Rindel: Meredessantpataljon Eesti Vabadussãjas
    Acta Historica Tallinnensia, 2012, 18, 48–72 doi: 10.3176/hist.2012.1.02 MEREMEHED RINDEL: MEREDESSANTPATALJON EESTI VABADUSSÕJAS Arto OLL Tallinna Ülikooli Ajaloo Instituut, Rüütli 6, 10130 Tallinn, Eesti; [email protected] Artiklis on esimest korda käsitletud Eesti merejalaväeüksust vabadussõjas. On tähelepanu pööratud sündmustele, mis viisid sellise väeosa loomiseni. On analüüsitud pataljoni struktuuri kujundamist ja arengut, komandöre ning sõjalist tegevust Eesti vabadussõjas Punaarmee vastu. Peamised küsimused on: kas tegemist oli tugeva, võitlusvõimelise üksusega ja milline oli mere- jalaväelaste panus vabadussõja lahingutes üldises rindeolukorras? Kas pataljoni loomine õigustas end ja miks see likvideeriti? On välja toodud kõik lahingud, kus nimetatud pataljon osales, ja antud hinnang selle kohta, milles oldi edukad ning kus ebaõnnestuti. Artikli allikad on peamiselt Eesti Riigiarhiivi (ERA) fondid, käsikirjad ja mälestused. SISSEJUHATUS Merejalaväe1 eeldus on merepiir ja loomulikult sõjalaevastik, mis võimaldaks säärase väeliigi transpordi ning logistilise toetuse. Merejalavägi kuulub tavaliselt mereväe koosseisu, on selle koostisosa. Merejalaväe moodustamine on üldjuhul (kuid mitte alati) omane suurriikidele, millel on arvestatavad finants- ja inim- ressursid. Tänapäeva vanim merejalavägi on Hispaanial (Infanteria de Marina), mis loodi 1537. aastal, Venemaal lõi säärase väeosa tsaar Peeter I 1705. aastal2, USA-s asutati see 1775. ja Preisimaal 1852. aastal. Sellistel sõjalistel üksustel on ülejäänutest erinev vormiriietus, nad
    [Show full text]
  • 79115331.Pdf
    Viktor Niitsoo VASTUPANU 1955-1985 Viktor Niitsoo VASTUPANU 1955-1985 TARTU ÜLIKOOLI KIRJASTUS Keeletoimetaja Katrin Raid Kaane kujundanud Peeter Paasmäe © Viktor Niitsoo, 1997 ISBN 9985-56-281- Tartu Ülikooli Kirjastus Tiigi 78, Tartu, EE-2400 Kaas: Postimehe reprokeskus/ Tõravere Trükikoda Trükk: OÜ Greif Köide: Tartu Ülikooli Kirjastuse trükikoda Tellimus nr. 336 Sisukord EESSÕNA 7 VASTUPANULIIKUMINE AASTAIL 1955-1962 13 Kotkad 20 Eesti Vabariigi Noorte Partisanide Põrandaalune Komitee 24 Kuperjanovlaste Salk 27 Noorte Kuperjanovlaste Salk 29 Eesti Noorte Malev 30 Vabad Eestlased 35 Roheline Kolmnurk 36 Ühinenud Eestimaa Pojad 38 Eesti Vabadusvõitlejate Liit 39 Keskstaap Eesti Vabadusrinde Olemasolu Eest 43 Eesti Rahvuslaste Liit 45 VASTUPANULIIKUMINE AASTAIL 1968-1975 55 Profašistlikud noorterühmitused 67 Üksik võitleja Sven Kreek 72 Demokraatlikud liikumised 75 VASTUPANULIIKUMINE AASTAIL 1977-1985 99 1980. aasta noorterahutusedja "Neljakümne kiri" 108 Kirik vastupanuliikumises 112 Vastupanuliikumine tuleb põranda alt välja 117 Helsingi-grupi loomise katse. Eesti—Läti—Leedu Rahvusliikumiste Peakomitee 126 Ühemeheavaldustest kollektiivsete märgukirjadeni Poliitilised kohtuprotsessid 140 VIITED 158 KASUTATUD ALLIKAD JA KIRJANDUS 173 LISAD 180 INDEKS 200 Eessõna Vahetult pärast Eesti okupeerimist ja annekteerimist Nõukogude Liidu poolt 1940. aasta juunis algas eesti rahva vastupanu võõr­ võimule, mis kestis katkematult kuni Eesti iseseisvuse taastamise­ ni 1991. aasta augustis. Esialgu väljendus see passiivses vastu­ seisus Eestis läbiviidavate
    [Show full text]
  • Suomalaiset Ensimmäisessä Maailmansodassa
    SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914-22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 6/2004 Lars Westerlund (toim.) SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet Lars Westerlund (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 6/2004 ISBN 952-5354-48-2 ISSN 0782-6028 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Julkaisun tilaukset: [email protected] p. 1602 2060 2 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 1.4.2004 Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Julkaisun laji: Lars Westerlund (toim.) Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: 1.4.1998 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa Julkaisun osat: Tiivistelmä Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän, Saksan, Iso-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Toim. Lars Wester- lund Ensimmäinen maailmansota vaikutti ulkomailla olevien ja merillä kulkevien suomalaisten olo- suhteisiin.
    [Show full text]
  • Lehto Martti V__Itoskirja Netti.Pdf (4.747Mt)
    Lehto INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSENNÄKÖKULMASTA ULKOMAISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN JA INSTITUUTIOIDEN KANSALLISTEN ILMASOTATEORIAN, EVOLUUTIO JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ILMAVOIMIEN SUOMEN SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Julkaisusarja 1: N:o 8 Martti Lehto Maanpuolustuskorkeakoulu Puh. +358 299 530 411 ISBN: 978-951-25-2358-0 Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos www.mpkk.ff ISNN: 1798-0399 Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos 00860 Helsinki Department of Leadership Suomi Finland and Military Pedagogy Julkaisusarja 1 - N:o 8 1 JULKAISUSARJA 1 - SERIES 1 N:o 8 SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Martti Lehto Akateeminen väitöskirja, joka Maapuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun auditoriossa Yrjö-Maunu lauantaina elokuun 18. päivänä 2012 klo 12.00. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU - NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos - Department of Leadership and Military Pedagogy 2 Työn ohjaaja: professori Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu Esitarkastajat: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto tutkijatohtori Mirva Peltoniemi, Aalto-yliopisto Vastaväittäjät: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto professori Pasi Kesseli, Maanpuolustuskorkeakoulu
    [Show full text]
  • Introduction
    Notes Introduction 1This study uses ‘Estonian Veterans’ League’ as the most practical translation of the Eesti Vabadussõjalaste Liit (‘Veterans’ League of the Estonian War of Independence’). The popular term for a Veterans’ League member was vaps (plural: vapsid), or vabs, derived from vabadussõjalane (‘War of Independence veteran’). This often appears mistakenly capitalized as VAPS. A term for the Veterans frequently found in historical literature is ‘Freedom Fighters’, the direct translation of the German Freiheitskämpfer. Another unsatisfactory translation which appears in older literature is ‘Liberators’. It should be noted that until 11 August 1933 the organization was formally called Eesti Vabadussõjalaste Keskliit (‘The Estonian War of Independence Veterans’ Central League’). 2 Ernst Nolte, The Three Faces of Fascism (London, 1965), p. 12. 3 Eduard Laaman, Vabadussõjalased diktatuuri teel (Tallinn, 1933); Erakonnad Eestis (Tartu, 1934), pp. 54–62; ‘Põhiseaduse kriisi arenemine 1928–1933’, in Põhiseadus ja Rahvuskogu (Tallinn, 1937), pp. 29–45; Konstantin Päts. Poliitika- ja riigimees (Stockholm, 1949). 4 Märt Raud, Kaks suurt: Jaan Tõnisson, Konstantin Päts ja nende ajastu (Toronto, 1953); Evald Uustalu, The History of Estonian People (London, 1952); Artur Mägi, Das Staatsleben Estlands während seiner Selbständigkeit. I. Das Regierungssystem (Stockholm, 1967). 5 William Tomingas, Vaikiv ajastu Eestis (New York, 1961). 6 Georg von Rauch, The Baltic States: The Years of Independence 1917–1940 (London, 1974); V. Stanley Vardys, ‘The Rise of Authoritarianism in the Baltic States’, in V. Stanley Vardys and Romuald J. Misiunas, eds., The Baltic States in War and Peace (University Park, Pennsylvania, 1978), pp. 65–80; Toivo U. Raun, Estonia and the Estonians (Stanford, 1991); John Hiden and Patrick Salmon, The Baltic Nations and Europe: Estonia, Latvia & Lithuania in the Twentieth Century (London, 1991).
    [Show full text]
  • The Interwar Japanese Intelligence Activities in the Baltic States: 1918–1940
    Acta Historica Tallinnensia, 2018, 24, 78–98 https://doi.org/10.3176/hist.2018.1.04 THE INTERWAR JAPANESE INTELLIGENCE ACTIVITIES IN THE BALTIC STATES: 1918–1940 Shingo MASUNAGA Department of Philosophy, Centre for East Asian Studies (CEAS), University of Turku, 20014 Turun yliopisto, Finland; [email protected] This article aims to unveil the truths of the interwar Japanese intelligence activities in the Baltic States. Starting from the publication of Yuriko Onodera’s memoir ‘In the Shore of the Baltic Sea’ in 1985, the activities began to catch scholarly attentions. The activities were partially covered in some of the previous academic publications, such as a general picture of Japanese intelligence plan ‘1932’ in Kuromiya & Mamoulia (2016). However, this is the first-ever article to provide a perspective of the activities of the Japanese military attaché office in Riga. INTRODUCTION The conclusion of the First Russo-Japanese War in 1905 did not mean the end of Japanese intelligence activities against Russia, which were even expanded during the post-war period as a rematch was thought to be inevitable.1 The Bolshevik revolution in 1917 and the following birth of the Soviet Union in 1922 led the Japanese, especially the Army, to redefine ‘Russia’ again as the most potential enemy state. From the Japanese perspective, the existence of the Communist nation in the neighbourhood posed a threat to the ‘ideological identity’ of Japan’s capitalist and colonial pursuits within the Imperial system.2 After the establishment of the official diplomatic relations between Japan and the Soviet Union in 1925, two officers of the Japanese Army (Sadao Araki and Toshiro Obata) were sent to Moscow in order to evaluate the effects of the Soviet first ‘Five Years Plan’ started in 1928.3 Despite the ‘official’ statement of V.
    [Show full text]
  • As of January 2012 Estonian Archives in the US--Book Collection3.Xlsx
    Indexed by Title Estonian Archives in the US Book Collection Author Title Date Dewey # Collect Saar, J1. detsember 1924 Tallinnas 1925 901 Saa Eesti Vangistatud Vaba‐ dusvõitlejate 1. Kogud VII, 2. Kogud VIII‐XIII, 3. Kogud XIV‐XIX, 4. nd 323 Ees Abistamis‐ keskus Kogud XX‐XXV 1985‐1987 Simre, M1. praktiline inglise keele grammatika >1945 422 Sim DP Sepp, Hans 1. ülemaailmne eesti arstide päev 1972 610 Sep EKNÜRO Aktsioonikomitee 1.Tõsiolud jutustavad, nr. 1, 2. nr.2, 3. nr.3 1993 323 EKN Eesti Inseneride Liit 10 aastat eesti inseneride liitu: 1988‐1999 nd 620 Ees Reed, John 10 päeva mis vaputasid maailma 1958 923.1 Re Baltimore Eesti Selts 10. Kandlepäevad 1991 787.9 Ba Koik, Lembit 100 aastat eesti raskejõustikku (1888‐1988) 1966 791 Koi Eesti Lauljate Liit 100 aastat eesti üldlaulupidusid 1969 782 Ees Wise, W H 100 best true stories of World War II, The 1945 905 Wis Pajo, Maido 100 küsimust ja vastust maaõigusest 1999 305 Paj Pärna, Ants 100 laeva 1975 336.1 Pä Plank, U 100 Vaimulikku laulu 1945 242 Pla DP Sinimets, I 1000 fakti Nõukogude Eestist 1981 911.1 Si Eesti Lauljate Liit Põhja‐ Ameerikas 110.a. juubeli laulupeo laulud 1979 780 Ees 12 märtsi radadel 1935 053 Kak Tihase, K12 motiivi eesti taluehitistest 1974 721.1 Ti Kunst 12 reproduktsiooni eesti graafikast 1972 741.1 K Laarman, Märt 12 reproduktsiooni eesti graafikast 1973 741.1 La 12. märts 1934 1984 053 Kak 12. märts. Aasta riiklikku ülesehitustööd; 12. märts 1934 ‐ 12, 1935 053 Kak märts. 1935 Eesti Lauljate Liit Põhja‐ Ameerikas 120.a.
    [Show full text]
  • Baltic Security and Defence Review 2010
    Baltic Security and Defence Review Volume 12, Issue 1 2010 Baltic Security and Defence Review is the publication of the Baltic Defence College © 2010, Baltic Defence College, All rights reserved ISSN 1736-3772 (print) 1736-3780 (online) Editorial Board Editor: Dr. James S. Corum, Dean, Baltic Defence College Lt. Col. John Andreas Olsen PhD, Norwegian Air Force, Dean, Norwegian Defence University College Dr. Richard DiNardo, Professor, US Marine Corps Staff College Dr. Joel Hayward, Dean, RAF College Cranwell, UK Dr. Adam Seipp. Dept of History, University of Texas Dr. Jürgen Foerster, Department of History, University of Freiburg Col. Robert Ehlers PhD, Professor, USAF School of Advanced Air and Space power Studies Dr. Arunas Molis, Department of Strategy and Politics, Baltic Defence College Brigadier General Walter Feichtinger PhD, Austrian National Defence Academy Dr. Hannu Kari, Finnish National Defence University Dr. Flemming Hansen, Royal Danish Defence College Assistant editor and layout: Villu Varjas Cover design and print: Momo Electronic version of the Baltic Security and Defence Review can be accessed on the website of the Baltic Defence College at www.bdcol.ee All articles of the Baltic Security and Defence Review are also available through the International Relations and Security Network (ISN) at www.isn.ethz.ch All inquiries should be made to the Baltic Defence College, Riia 12, 51013 Tartu, Estonia, ph: +372 717 6000, fax: +372 717 6050, e-mail: [email protected] Baltic Security and Defence Review Volume 12, issue 1, 2010 Contents Baltic Defence College Workshop on the New NATO Strategic Concept, 18 February 2010 By Baltic Defence College faculty............................................................
    [Show full text]
  • Thesis with Signature Marii Valjataga
    A small nation in monuments A study of ruptures in Estonian memoryscape and discourse in the 20th century Marii Väljataga Thesis submitted for assessment with a view to obtaining the degree of Doctor of History and Civilization of the European University Institute Florence, June 30, 2016 European University Institute Department of History and Civilization A small nation in monuments A study of ruptures in Estonian memoryscape and discourse in the 20th century Marii Väljataga Thesis submitted for assessment with a view to obtaining the degree of Doctor of History and Civilization of the European University Institute Examining Board Professor Pavel Kolář (EUI) - Supervisor Professor Alexander Etkind (EUI) Professor Siobhan Kattago (University of Tartu) Prof. dr hab. Jörg Hackmann (University of Szczecin, University of Greifswald) © Marii Väljataga, 2016 No part of this thesis may be copied, reproduced or transmitted without prior permission of the author Researcher declaration to accompany the submission of written work Department of History and Civilization - Doctoral Programme I, Marii Väljataga, certify that I am the author of the work A small nation in monuments. A study of ruptures in Estonian memoryscape and discourse in the 20th century I have presented for examination for the Ph.D. at the European University Institute. I also certify that this is solely my own original work, other than where I have clearly indicated, in this declaration and in the thesis, that it is the work of others. I warrant that I have obtained all the permissions required for using any material from other copyrighted publications. I certify that this work complies with the Code of Ethics in Academic Research issued by the European University Institute (IUE 332/2/10 (CA 297).
    [Show full text]
  • Ladattavissa Myös Verkosta Osoitteesta
    ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 2 Journal of Military History 38 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 Helsinki 2018 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Tapio Koskimies, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2018 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 5 Vuoden 1918 sota – hävisikö tutkimus nimikiistelylle Suomessa vuonna 1918 käydyn sodan luonteesta on tänä vuonna kes - kus teltu 100-vuotismuiston kannustamina. Nimityksillä on oi keu tuk - sensa ja vain yhden termin käyttäminen lohkaisee aina osan totuudesta. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana on Neuvostoliiton arkistojen avau dut tua varmistunut, että Venäjä kävi vuonna 1918 sotaa Suomea – sen kan san valtaisesti valittua eduskuntaa ja hallitusta – vastaan. Sota oli siis vapaussotaa itsenäisyyden puolesta, ja se alkoi kansannousulla ve nä - läisten joukkojen saa mi seksi pois maasta, »talonpojat venäläisiä
    [Show full text]
  • Tuleva Sota Verkkoversio.Pdf (12.03Mt)
    Marraskuussa vuonna 2014 Maanpuolustuskor- keakoulun Sotataidon laitoksen professorit Mika Hyytiäinen, Jari Rantapelkonen ja Vesa Tynkkynen kävivät keskuste- lun tulevan sodan ennustamisen vaikeudesta tai mahdottomuudesta. Samalla todettiin, että teemaan liittyviä tutkimuk- sia tai kirjallisuutta yleensäkin on kovin niukasti. Lukijalla on nyt kädessään kolmen tutkimuksen sarjan ensimmäi- Ennustamisen sietämätön vaikeus nen osa, joka paneutuu 1900-lukuun otsikolla TULEVA SOTA, ennustamisen sietämätön vai- keus. Sarjan muut osat käsittelevät nykyaikaa ja tulevaisuutta, ja ne Ennustamisen ilmestyvät vuonna 2018. sietämätön Kirjoittajiksi on valikoitunut joukko sotahistorian tutkimuk- vaikeus sen ammattilaisia. Kullakin kirjoittajalla on ollut vapaus valita omaan artikkeliinsa haluamansa. Teksti haastaa lukijaa älylliseen pohdintaan tulevaisuuden ennus- tamisen arvaamattomuudesta tai arvioinnin tarpeellisuudesta ja osuvuudesta. ISBN 978-951-37-7272-7 KL 04 Ennustamisen sietämätön vaikeus VESA TYNKKYNEN (TOIM.) MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU EDITA • HELSINKI Kuvat: Alamy Stock Photo s. 18, 90, 118, 222, 252, 274 U.S. Navy s. 62, SA-Kuva s. 148 The Archives Branch, Marine Corps History Division s. 174 United States government work. Public domain in U.S. © Henri Bureau. s. 198 Kustantaja: Edita Publishing Oy © tekijät, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Edita Publishing Oy Ulkoasu ja taitto: Petteri Kivekäs Kustannustoimittaja: Arja Olin/Edita Publishing Oy Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 17 ISBN 978-951-25-2972-8 (pdf) ISBN 978-951-37-7272-7 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2017 LUKIJALLE Marraskuussa 2014 professorit Vesa Tynkkynen, Mika Hyytiäinen ja Jari Rantapelkonen Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta kävivät keskustelun tulevan sodan ennustamisen vaikeudesta tai mahdottomuu- desta. Asevoimien kehittäminen hakee ja on aina hakenut perusteitaan mahdollisen tulevan sodan kuvasta ja toisaalta menneistä sodista. Käydyssä keskustelussa todettiin, että teemaan liittyvää tutkimusta on kovin vähän.
    [Show full text]