DOCSLIB.ORG

Vuosikirja 2018 L Teksti Pertti Rönkkö Sisällys Pääkirjoitusl Jukka Halonen

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vuosikirja 2018 L Teksti Pertti Rönkkö Sisällys Pääkirjoitusl Jukka Halonen Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton VUOSIKIRJA 2018 l TEKSTI PERtti RÖNKKÖ sisällys pääkirjoitusl juKKA HALONEN 4 Jukka Halonen: Kansanvaltuuskunnan toimittajat Muistamisen vaikeus 14 Hannu Tuovinen: Työväenlehdet ja Itsenäisen Suomen raskaimmasta ja trau- Aika on korjannut muistamista ja avartanut vallankumous maattisimmasta koettelemuksesta on ku- sen kuvaa. Silti sisällissodan kipeät muistot 20 Jukka Halonen: lunut sata vuotta. Sisällissotaa muistettiin satuttavat edelleen. On kuitenkin selvää, ja muisteltiin monin tavoin vuoden 2018 että mitä avoimemmin sadan vuoden ta- Algot Untolan viime hetket aikana. Yhtä lailla kokoonnuttiin juhlista- kaisista tapahtumista puhutaan, sitä nope- 28 Tuomo Lilja: maan jääkärien saapumista Vaasaan, kuin ammin arvet umpeutuvat lopullisesti. Isoisää etsimässä kunnioittamaan Tammisaaressa menehty- neiden tuhansien punavankien muistoa. Mustemaalari puuttuu muistovuoden lo- 34 Jukka Halonen: Keskimäärin tapahtumissa oli eri yleisöt. pulla vielä sisällissodan tapahtumiin. Luet- Liiton tyttö ja sisällissota tavana on niin omakohtaisia muistoja, nä- Vaikka ainuttakaan sisällissodan veteraa- kökulmia lehdistön ja lehtimiesten roolista 40 Virpi Kivioja: nia ei ole enää elossa, muistaminen jakoi ja kohtaloista sekä tutkijoiden tuoreita Murheen vuosi oppikirjoissa yhä kansakuntaa. Vaikka sisällissodasta on johtopäätöksiä. Tärkeintä on muistaa, että kulunut sata vuotta, edes sen nimestä ei molemmin puolin rintamalinjoja taisteli 52 Olli Kleemola: ole kunnolla päästy yksimielisyyteen. Mo- tavallisia ihmisiä, meitä suomalaisia. Sisällissodan kuvakerronta nille se on edelleen vapaussota, jossa maa taisteltiin itsenäiseksi. Kun muistojuhlat 62 Olli Kleemola: olivat pitkään valkoisen puolen yksinoike- Luutnantti Güth us, punaisten uhrien muistaminen saattaa punaisessa Suomessa joistakin tuntua vielä tänäkin päivänä pro- 84 Jukka Halonen: vokatiiviselta. Tässäkö sodan julmin kuva? Historia on siitä mielenkiintoinen tutta- 88 Olli Kleemola: vuus, että mitä enemmän siihen perehtyy, Sata vuotta myöhemmin sitä monimutkaisemmaksi se käy. Vuosi- kymmenet Suomessa elettiin yksinkertais- tettujen totuuden muistoja. Voittajat oli- vat hyviä, häviäjät pahoja, tai vähintäänkin Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton vuosijulkaisu. yksinkertaisuudessaan harhaan johdettu- Julkaisija: Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry ja. Tämän historiankirjoituksen valkoinen Osoite: PL 373, 00531 HELSINKI www.sssl.fi Päätoimittaja: Jukka Halonen Toimitussihteeri: Annakati Mattila Suomi suorastaan rusikoi kansien väliin. Tuottaja: Mediataju Oy, Vantaa Ulkoasu: Mediataju Oy 2018 Painopaikka: Kirjapaino Plus Digital, Porvoo, 2018 Ilmoitusmyynti: Erkki Hirvonen 050 550 6172 2 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 3 Jalon kansan parhaat pojat Punaista vallankumousta johtanut kansavaltuuskunta oli vahvasti toimittajavetoinen. Saattaa hyvinkin olla Vangittuja punakaartilaisia kuljetetaan Viaporiin. mahdollista, että SSSL:n jäsenillä oli jopa yksinkertai- (Kuva: Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo) nen enemmistö vallankumoushallituksessa. 4 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 5 l Jukka Halonen unaisen Suomen ylin päättävä elin oli dan melskeisiin, joten alkuhistorian vuodet kerättiin virallisesti työväen pääneuvosto, joka myöhemmin muistitiedon varassa. Joka tapauksessa koostui SDP:n, Suomen Ammattijär- jo vuoden 1910 liittokokous valitsi liittotoimikun- jestön, punakaartien ja Helsingin työ- taan jäsenet, joista useilla tuli olemaan myöhemmin väenjärjestöjen eduskunnan valitse- paljonkin tekemistä vallankumouksen kanssa. He Pmista jäsenistä. Pääneuvoston puheenjohtajana olivat Emil Elo, Albin Karjalainen ja Kullervo toimi Suomen kuljetustyöntekijäin liiton sihteeri Manner sekä varajäsenet Otto Wille Kuusinen ja Valfrid Penttilä. Voitto Eloranta. Tosiasiassa päättäväksi elimeksi muodostui kan- Työväenliikkeen alkuaikoina oli hyvin tavallista, sanvaltuuskunta, joka antoi perustavan julistuksen- että sanavalmiit ja aatteelliset toimijat löytyivät en- sa 28. tammikuuta 1918. Siinä haettiin Suomen työ- nen pitkää työväenlehtien toimittajina. Olihan sano- miehiltä ja kansalaisilta luottamusta virkaan. malehdistö tehokkain tapa välittää työväenaatetta ”Jos teidän tahtonne on se, että meidän on yhdessä syrjäisimpiinkin pirtteihin. Toimittajat myös hallit- muodostettavan Työväen Pääneuvoston kanssa astut- sivat usein agitaation taidot. tava tällä kohtalokkaalla hetkellä täyttämään maan Moni saattoi toimia samanaikaisesti kansanedus- vallankumoushallituksen tehtäviä, niin tahdomme ne tajana ja muissa korkeissa luottamustehtävissä. Use- tehtävät horjumatta täyttää voimaimme mukaan. ampi keskeinen työväenliikkeen vaikuttajahahmo oli Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistove- toimittajana ainakin jossain vaiheessa. ri siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, ja kun Yhtä lailla näinä työväenliikkeen alkuaikoina so- hänessä yhteiskunnallisen vapauden jano on niin val- sialidemokraattiseen puolueeseen kuuluivat myös tava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa, äärivasemmiston kannattajat, jotka vasta sisällisso- niin tällöin on meidän jokaisen työväenliikkeenmie- dan jälkeen eriytyivät omaksi kommunistiksesi liik- hen pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan, keeksi. Senkin perustamistoimissa Moskovassa syys- ponnistaa kaikki voimamme työväenluokan vapau- kuussa 1918 moni toimittaja oli mukana. tuksen auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mah- Kun SSSL:n pöytäkirjat ja jäsenlistat ovat palaneet dollista.” historian hämäriin, liiton mahdollisia jäseniä vuon- ”…Mutta sanokaamme samalla suoraan: teistä it- na 1918 saattaa vain arvailla. Ei ole varmuutta siitä, sestänne, vallankumoukselliset työläistoverit, riippuu pitikö liiton jäsenyydestä heti luopua, jos vaihtoi ka oli aikansa radikaalein porvarillinen lehti. Suur- tä tuli SDP:n puheenjohtaja juuri ennen kansallista nyt kaikkein enimmän, kuinka isoja tuloksia aikaan- alaa. Tuskin, sillä poliitikoille ja toimitsijoille ei ollut lakon aikoihin lehden toimitussihteerinä toiminut kiirastulta 1917. Samalla hän toimi eduskunnan pu- saadaan. Ei mikään valtuuskunta voi omin päin to- olemassa omaa ammattiliittoa. Manner liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen. hemiehenä. Kesällä 1917 hän tässä tehtävässä huu- dellista olojen kumousta tehdä. Siihen kykenee vain Siihen loppui pesti, mutta Manner perusti oman työ- datti eduskunnassa eläköötä ”vapaalle Suomelle” val- kansa itse suurten järjestöjensä avulla.” SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN puheen- väenlehden. Työläinen ilmestyi kaksi kertaa viikossa talakia hyväksyttäessä. johtajana toimi alusta asti Kullervo Manner (1880- ja sen näytenumero tuli painosta joulukuussa 1906. SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN Sanoma- 1939), joka siis toimi SSSL:n puheenjohtajana vuo- Käytännössä Manner oli lehtensä päätoimittaja ja MANNERIN LAILLA myös kansanvaltuuskunnan lehtimiesliitto SSSL oli perustettu 1907 työväenleh- desta 1911 alkaen. Mihin asti – siitä ei ole ainoa toimittaja. ulkoasian valtuutettu Yrjö Sirola (1896-1936) oli pa- tien toimittajien ammattiyhdistykseksi. Työväenleh- varmuutta. Vallankumouksen luhistuessa Manneris- Paikallisista ympyröistä Manner siirtyi 1910 Hel- pinpoika. Toimittajan ura alkoi nuorsuomalaisten distö oli kokenut suuren heräämisen suurlakon 1905 ta leivottiin peräti Suomen diktaattori, tosin vasten- sinkiin ja Työmiehen toimittajaksi. Hänestä tuli Uu- Kotkan Sanomista 1903, mutta se lakkasi ilmesty- aikoihin, jos toki helsinkiläinen Työmies oli aloitta- tahtoisesti. denmaan piirin ja Helsingin kunnallisjärjestön pu- mästä jo samana vuonna. Sirola siirtyi toimitussih- nut ilmestymisensä jo vuonna 1895. Toimittajan uransa papinpoika Manner aloitti heenjohtaja ja kansanedustaja. Manner jatkoi lehteen teeriksi tamperelaiseen sosialidemokraattiseen Kan- Liiton alkuvuosien asiakirjat katosivat sisällisso- 1900 Porvoossa ilmestyvässä Uusimaa -lehdessä, jo- kirjoittamista kansanedustajuuden rinnalla. Hänes- san Lehteen. 6 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 7 Moskovan matka onnistui SSSL:n myöntämällä sti- pendillä. Tällä matkalla hänen venäjän kielensä vah- vistui sujuvammaksi. Palattuaan kuukauden reissul- ta hän keskittyi yhä tiiviimmin sanomalehtityöhön, moittien jutuissaan puolueen oikeistolaisten sovitte- lupolitiikan turmiollisuutta. Työmiehessä hänen ai- sapareinaan olivat ennen muita Manner ja Sirola. Jatkossa Kuusinen asioi venäläisten kanssa yhä enemmän. Syyskuussa 1917 nuorisoliiton sihteeri Kustaa Ro- vio haki Kuusisen Työmiehen toimituksesta. Miehet menivät tapaamaan Helsingissä pakomatkalla ollut- ta Vladimir Leniniä. Tapaaminen innoitti valmiik- Suurlakkovuosi vaikutti Sirolankin elämään niin, toimittajapestinsä hän otti jyväskyläläiseen Suoma- si sosialidemokraattien vasemmistosiipeen kuulu- Kansanedustaja hänestä tuli 1917. Kohosella ei ollut että hänet valittiin SDP:n ensimmäiseksi päätoimi- lainen -lehteen 1901. neen Kuusisen tutustumaan Leninin teoksiin. aiempaa korkeaa poliittista asemaa, mutta hänen seksi puoluesihteeriksi. Seuraavana vuonna 1906 Vanhasuomalaisesta ja uskonnollisesta Kuusisesta Vielä tuossa vaiheessa Sirola ja Manner olivat maisterintutkintoonsa kuulunut kansantaloustiede hän valmisteli ensin Oulun puoluekokouksen ja siir- kuoriutui Helsingin opiskeluvuosinaan sosialidemo- Kuusista innokkaampia vallankumouksen tielle. ratkaisi asian. tyi sen jälkeen Työmiehen toimitussihteeriksi. Hän kraatti, joka oli perustamassa ylioppilaiden sosiali- Edes marraskuun 1917 ylimääräisessä puoluekoko- Oikeusasiainvaltuutettuja oli kaksi. Lauri Leton- oli myös perustamassa Sosialistista
Load more

Recommended publications
  • Punakaarti Rintamalla
    Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p.
    [Show full text]
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
    [Show full text]
  • Das Rote Finnland
    Als der KunNordstern Pohjan- tähtirot Värjäywurde- tyi Punaiseksi Revolution und Konterrevolution in Finnland 1917/1918 1. Auflage: März 2009; 2. Auflage: Juni 2010. Redaktion: Stefan Schneider, Hugo Jalava. Layout: Wladek Flakin. ViSdP: R. Müller, Hamburg. 3 Vorwort zur ersten Auflage Das erste sozialistische Land der Welt? Das müsste jedes Schulkind wissen. Aber das zweite? Das hätte der Autor vor einem Jahr auch nicht gewusst. Das „kleine und mutige Finnland“ (Väinö Linna)1, Land von HolzfällerInnen und Han- dydesignerInnen, ist die richtige Antwort. Schon beim Begriff der „finnischen Revolution“ werden die meisten an irgendeine technische Erneuerung von No- kia denken. Doch Finnland hatte eine eigene Rote Armee! Vor 91 Jahren, im Januar 1918, nahm die finnische ArbeiterInnenklasse die Macht in ihre Hände, um Unabhängigkeit für ihr Land und Gerechtigkeit für sei- ne EinwohnerInnen zu erkämpfen. Die Bourgeoisie schlug mit voller Kraft zu- rück – ob finnisch, schwedisch, russisch oder deutsch, sie hielten alle zusammen gegen die finnischen ArbeiterInnen – und ermordeten mindestens 20.000 Rote. Auch wenn das heutige Finnland ein Vorbild sozialer Ruhe zu sein scheint, fin- den sich vereinzelt Spuren dieser Vergangenheit. Die meisten FinnInnen, abge- sehen von den wenigen KommunistInnen, reden ungern darüber. International ist die finnische Revolution auch unter Linken kaum bekannt. Deswegen geht diese Broschüre der Frage nach, was genau passiert ist. Und vor allem stellt sie die Frage: was können wir als RevolutionärInnen heute daraus lernen? Turku, den 1. Januar 20092 Vorwort zur zweiten Auflage Das Interesse an der fast unbekannten finnischen Revolution war deutlich grö- ßer, als wir erwartet hatten. Deshalb veröffentlichen wir eine zweite Auflage die- ser Broschüre mit unzähligen kleinen Korrekturen, einer neuen Titelseite und auch zwei historischen Dokumenten von W.I.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Työväen Bibliografia 4.Pdf
    PEKKA KAARNINEN IT I ** * 1 __ ILKKA LIIKANEN ■ || \ f fr* fj bibliografia IV Tvövfl tNPtfi i NNt^n r b cmfnRnoma w V Pekka Kääminen Ilkka Liikanen Työväen bibliografia IV Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia Julkaisija TYÖVfltNPtRINNt-flRBCTflfrrfififXriON Paasivuorenkatu S B, 00530 Helsinki Kansi: Mäntän Työväenyhdistyksen lainakirjasto vuodelta 1923 Työväen Arkiston kuvakokoelma Ulkoasu:Markku Böök Helsinki 1994. Hakapaino Oy 411 ffm ' Kierrätykseen sopiva tuote ISSN 0785-2975 Alhaiset päästöt valmistuksessa ISBN 951-96071-3-7 Hakapaino Oy, Helsinki 1994 ESIPUHE KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYSLUETTELO 1. Aatehistoria ja teoreettiset kysymykset 1 2. Kansainvälinen työväenliike ja työväen­ liike eri maissa 5 3. Suomen pointtien elämä ja poliittinen historia 11 3.1. Valtakunnallinen näkökulma 11 3.2. Paikallinen ja alueellinen näkökulma 79 3.3. Sosiaalidemokraattiset puolueet 107 3.4. Kansandemokraattiset ja kommunis­ tiset puolueet 138 3.5. Muut työväenpuolueet 157 4. Ammattiyhdistystoiminta 158 4.1. Teollisuuden ja rakennusalan ammat­ tiliitot 184 4.2. Palvelusalan ammattiliitot 200 4.3. Kuljetusalan ammattiliitot 204 4.4. Julkisen sektorin ammattiliitot 207 4.5. Toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden ammattiliitot 209 4.6. Muut ammattiliitot 211 5. Sivistys ja koulutus 212 5.1. Kulttuuri, harrastukset, työväenperinne 212 5.2. Koulutus. opiskelijaliike, nuoriso­ järjestöt 238 5.3. Urheilu 253 6. Lehdistö 277 7. Työväestön elämäntapa ja elinolosuhteet 290 8. Henkilöhistoria 293 9. Osuustoiminta, talouselämä, talouspoli­ tiikka 352 TEKIJÄHAKEMISTO 389 KOHDEHENKILÖHAKEMISTO 405 YHTEISÖHRKEMISTO 407 ASIASANAHAKEMISTO 418 MAANTIETEELLINEN HAKEMISTO 449 KAUSIJULKAISULUETTELO 454 ESIPUHE Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia jatkaa Työväenperinne - Arbetartradltion ry .-n dokumentointityötä työväenliikettä käsittelevän aineiston kartoittamiseksi ja välittämiseksi tarvitsijoille. Aineisto ulottuu 1800-luvun lopulta nykypäivään ja käsittää yli 4500 viitettä hakemistoineen.
    [Show full text]
  • Suomalaiset Ensimmäisessä Maailmansodassa
    SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914-22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 6/2004 Lars Westerlund (toim.) SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet Lars Westerlund (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 6/2004 ISBN 952-5354-48-2 ISSN 0782-6028 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Julkaisun tilaukset: [email protected] p. 1602 2060 2 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 1.4.2004 Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Julkaisun laji: Lars Westerlund (toim.) Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: 1.4.1998 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa Julkaisun osat: Tiivistelmä Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän, Saksan, Iso-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Toim. Lars Wester- lund Ensimmäinen maailmansota vaikutti ulkomailla olevien ja merillä kulkevien suomalaisten olo- suhteisiin.
    [Show full text]
  • Punaisten Voimien Offensiivinen Sodankäynti Suomen Vapaussodassa
    Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. Kirj. kapt. J. Kivikari. A r v 0 s tel eva ta r kas tel u. Tilanne ennen helmikuun offensiivia. Punainen vallankumous oli tammikuussa 1918 alkaessaan tuotta­ nut johtajilleen suuren pettymyksen ja yllätyksen, sillä ei ollut uskottu valkoisten voivan estää vallankumouksen vyöryä aina­ kaan suuressa määrässä. Toisin oli kuitenkin käynyt, sillä vain Etelä-Suomi joutui kapinallisten valta-alueeksi ja poikki Suomen oli muodostumassa kiinteä rintama, jonka puhkaiseminen ei näyttä• nyt olevan niinkään helppoa. Sitä paitsi ilmaantui Etelä-Suomessa• kin siellä täällä valkoisia osastoja, joitten toiminta ei suinkaan . näyttänyt muodostuvan vain passiiviseksi uhkaksi, vaan sai tar­ mokkaan ja aktiivisen ilmenemismuodon. Pohjanmaalla oli venä• läiset joukko-osastot riisuttu verraten helposti aseista, ja Pohjois­ Karjalassa ja Savossa olevat punaiset pesäpaikat olivat täydelleen eristetyt. Kun vallankumouksen hurmio täten oli jäähtynyt kyl­ mäksi todellisuudeksi, joutui johto aivan uuden probleeman rat­ kaisun eteen: vallankumous oli ajettava päämääräänsä järjestel• mällisellä sodalla, ja tästä kehittyivät punaisten suorittamat offensiivit helmi- ja maaliskuussa 1918. Voidaksemme oikein ja tasapuolisesti arvostella näitä sotahistorian erikoislaatuisia ja oma­ peräisiä hyökkäystoimia on syytä aluksi lyhyesti tårkastella sitä sodankäyntivälinettä, joka punaisella johdolla oli käytettävissä, ja niitä olosuhteita, joissa nämä offensiivit suoritettiin, sillä vasta nämä tuntemalla voimme
    [Show full text]
  • Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer
    eerika koskinen-koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Eerika Koskinen-Koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Ethnologica 16 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • Kansallisarkiston Toteuttama Esiselvitys Suomalaisista Venäjällä 1917–1953
    LIITE 1 Aleksi Mainio, FT KANSALLISARKISTON TOTEUTTAMA ESISELVITYS SUOMALAISISTA VENÄJÄLLÄ 1917–1953 Selvitettäessä Venäjällä ennen vuoden 1917 suurta vallankumousta asuneiden suomalaisten vaiheita vallankumouksen jälkeen, on ensin määriteltävä se, mitä suomalaisilla tarkoitetaan. Asia ei suinkaan ole itsestään selvä. Suomalaisia ja suomensukuisia kansoja on asunut eri aikoina suurina ja pieninä ryhminä Venäjän eri kolkissa. Tässä esiselvityksessä käsitellään näiden yhteisöjen historiaa. Yhtäältä huomio kiinnitetään siihen, miten nämä ryhmät ovat aikojen saatossa syntyneet ja kehittyneet. Toisaalta tarkastellaan niiden vaiheita vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä. Teksti etenee kronologisesti, mutta myös temaattisesti. Ensin käsitellään sellaisia ihmisryhmiä kuten tverinkarjalaisia, inkeriläisiä, pietarinsuomalaisia, siperiansuomalaisia, muurmanninsuomalaisia, bakunsuomalaisia ja tyynenmerensuomalaisia, jotka saapuivat Venäjälle ennen lokakuun 1917 vallankumousta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan kolmea ryhmää, jotka siirtyivät itään vasta samaisen vallankumouksen jälkeen: punapakolaiset, amerikansuomalaiset ja loikkarit. Eri ryhmiä käsiteltäessä törmätään vaihteleviin määrällisiin tietoihin ja tilastolukuihin. Niihin on syytä suhtautua varauksella, sillä niistä merkittävä osa on hyvin karkeita, vain suuntaa antavia arvioita, jotka pitävät sisällään monia ongelmakohtia ja epätarkkuuksia. Tämä osaltaan kertoo siitä, miksi aihepiiriä on tärkeää selvittää lisää. TVERINKARAJALAISET JA INKERILÄISET Käkisalmen läänissä ja Pohjois-Karjalassa
    [Show full text]
  • Kahden Sisällissodan Vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen Sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920
    Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Jesse Hirvelä Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2017 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Jesse Hirvelä Työn nimi – Arbetets titel – Title Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma 2.4.2017 137 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomalaisen Kommunistisen Puolueen (SKP) alaista sotilasjärjestöä ja sen toimintaa Venäjän sisällissodassa vuosina 1918‒1920. Tavoitteena tutkielmassa on selvittää, minkälaista toimintaa sotilasjärjestö kokonaisuudessaan harjoitti Neuvosto-Venäjällä, ja miten toiminta sijoittui suhteessa Venäjän sisällissotaan sekä suunnitelmiin Suomen vallankumouksen edistämiseksi. Myös näiden kahden suuntautumisen välistä suhdetta sekä niiden muutoksia käsitellään jokaisen toimintamuodon kohdalla. Tutkimusaineistona käytetään sotilasjärjestön kannalta tarkastelemattomia Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkiston SKP:ta koskevia mikrofilmikokoelmia. Tutkielmassa käytettävät Opis 2 ja Opis 3 -kokoelmat
    [Show full text]
  • Ladattavissa Verkosta ( Bitstream/Handle/10024/96990/978-951-44-9758-2.Pdf?Sequence=1)
    Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 36 Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu2 Journal of Military History 36 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 36 Helsinki 2016 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2016 Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu5 Lukijalle Uusi aikakauskirja monipuolisine sisältöineen on jälleen ilmestynyt. Vuoden 2016 aikakauskirjan avausartikkelissa Vähän uutta, vähän van- haa, vähän lainattua – uutta sotahistoriaa etsimässä analysoidaan sota- historian alaan liittyvää tutkimusta akselilla »vanha» ja »uusi» sotahis- toria. Mikko Karjalaisen artikkeli peräänkuuluttaa asioita, joista tieteel- lisen sotahistorian tutkimuksen pitäisi koostua: tutkimusongelma, aineisto ja tulkinta – tutkimuksen tekemisen »pyhä kolminaisuus». Nä- mä asiat liittyvät myös Sotahistoriallisen aikakauskirjan artikkeleihin. Aikakauskirjaan pyritään saamaan artikkeleita, jotka täyttävät
    [Show full text]