Vuosikirja 2018 L Teksti Pertti Rönkkö Sisällys Pääkirjoitusl Jukka Halonen

Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton

vuosikirja 2018 l Teksti pertti rönkkö sisällys pääkirjoitusl jukka halonen

4 Jukka Halonen: kansanvaltuuskunnan toimittajat Muistamisen vaikeus 14 Hannu Tuovinen: Työväenlehdet ja Itsenäisen Suomen raskaimmasta ja trau- Aika on korjannut muistamista ja avartanut vallankumous maattisimmasta koettelemuksesta on ku- sen kuvaa. Silti sisällissodan kipeät muistot 20 Jukka Halonen: lunut sata vuotta. Sisällissotaa muistettiin satuttavat edelleen. On kuitenkin selvää, ja muisteltiin monin tavoin vuoden 2018 että mitä avoimemmin sadan vuoden ta- algot Untolan viime hetket aikana. Yhtä lailla kokoonnuttiin juhlista- kaisista tapahtumista puhutaan, sitä nope- 28 Tuomo Lilja: maan jääkärien saapumista Vaasaan, kuin ammin arvet umpeutuvat lopullisesti. isoisää etsimässä kunnioittamaan Tammisaaressa menehty- neiden tuhansien punavankien muistoa. Mustemaalari puuttuu muistovuoden lo- 34 Jukka Halonen: Keskimäärin tapahtumissa oli eri yleisöt. pulla vielä sisällissodan tapahtumiin. Luet- Liiton tyttö ja sisällissota tavana on niin omakohtaisia muistoja, nä- Vaikka ainuttakaan sisällissodan veteraa- kökulmia lehdistön ja lehtimiesten roolista 40 Virpi Kivioja: nia ei ole enää elossa, muistaminen jakoi ja kohtaloista sekä tutkijoiden tuoreita Murheen vuosi oppikirjoissa yhä kansakuntaa. Vaikka sisällissodasta on johtopäätöksiä. Tärkeintä on muistaa, että kulunut sata vuotta, edes sen nimestä ei molemmin puolin rintamalinjoja taisteli 52 Olli Kleemola: ole kunnolla päästy yksimielisyyteen. Mo- tavallisia ihmisiä, meitä suomalaisia. Sisällissodan kuvakerronta nille se on edelleen vapaussota, jossa maa taisteltiin itsenäiseksi. Kun muistojuhlat 62 Olli Kleemola: olivat pitkään valkoisen puolen yksinoike- Luutnantti Güth us, punaisten uhrien muistaminen saattaa punaisessa Suomessa joistakin tuntua vielä tänäkin päivänä pro- 84 Jukka Halonen: vokatiiviselta. Tässäkö sodan julmin kuva? Historia on siitä mielenkiintoinen tutta- 88 Olli Kleemola: vuus, että mitä enemmän siihen perehtyy, Sata vuotta myöhemmin sitä monimutkaisemmaksi se käy. Vuosi- kymmenet Suomessa elettiin yksinkertais- tettujen totuuden muistoja. Voittajat olivat hyviä, häviäjät pahoja, tai vähintäänkin Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton vuosijulkaisu. yksinkertaisuudessaan harhaan johdettu- Julkaisija: Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry ja. Tämän historiankirjoituksen valkoinen Osoite: PL 373, 00531 HELSINKI www.sssl.fi Päätoimittaja: Jukka Halonen Toimitussihteeri: Annakati Mattila Suomi suorastaan rusikoi kansien väliin. Tuottaja: Mediataju Oy, Vantaa Ulkoasu: Mediataju Oy 2018 Painopaikka: Kirjapaino Plus Digital, Porvoo, 2018 Ilmoitusmyynti: Erkki Hirvonen 050 550 6172

2 Mustemaalari Mustemaalari 3 Jalon kansan parhaat pojat

Punaista vallankumousta johtanut kansavaltuuskunta oli vahvasti toimittajavetoinen. Saattaa hyvinkin olla Vangittuja punakaartilaisia kuljetetaan Viaporiin. mahdollista, että SSSL:n jäsenillä oli jopa yksinkertai- (Kuva: Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo) nen enemmistö vallankumoushallituksessa.

4 Mustemaalari Mustemaalari 5  Jukka Halonen

unaisen Suomen ylin päättävä elin oli dan melskeisiin, joten alkuhistorian vuodet kerättiin virallisesti työväen pääneuvosto, joka myöhemmin muistitiedon varassa. Joka tapauksessa koostui SDP:n, Suomen Ammattijär- jo vuoden 1910 liittokokous valitsi liittotoimikun- jestön, punakaartien ja Helsingin työ- taan jäsenet, joista useilla tuli olemaan myöhemmin väenjärjestöjen eduskunnan valitse- paljonkin tekemistä vallankumouksen kanssa. He Pmista jäsenistä. Pääneuvoston puheenjohtajana olivat Emil Elo, Albin Karjalainen ja Kullervo toimi Suomen kuljetustyöntekijäin liiton sihteeri Manner sekä varajäsenet Otto Wille Kuusinen ja Valfrid Penttilä. Voitto Eloranta. Tosiasiassa päättäväksi elimeksi muodostui kan- Työväenliikkeen alkuaikoina oli hyvin tavallista, sanvaltuuskunta, joka antoi perustavan julistuksen- että sanavalmiit ja aatteelliset toimijat löytyivät en- sa 28. tammikuuta 1918. Siinä haettiin Suomen työ- nen pitkää työväenlehtien toimittajina. Olihan sano- miehiltä ja kansalaisilta luottamusta virkaan. malehdistö tehokkain tapa välittää työväenaatetta ”Jos teidän tahtonne on se, että meidän on yhdessä syrjäisimpiinkin pirtteihin. Toimittajat myös hallit- muodostettavan Työväen Pääneuvoston kanssa astut- sivat usein agitaation taidot. tava tällä kohtalokkaalla hetkellä täyttämään maan Moni saattoi toimia samanaikaisesti kansanedus- vallankumoushallituksen tehtäviä, niin tahdomme ne tajana ja muissa korkeissa luottamustehtävissä. Use- tehtävät horjumatta täyttää voimaimme mukaan. ampi keskeinen työväenliikkeen vaikuttajahahmo oli Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistove- toimittajana ainakin jossain vaiheessa. ri siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, ja kun Yhtä lailla näinä työväenliikkeen alkuaikoina so- hänessä yhteiskunnallisen vapauden jano on niin val- sialidemokraattiseen puolueeseen kuuluivat myös tava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa, äärivasemmiston kannattajat, jotka vasta sisällisso- niin tällöin on meidän jokaisen työväenliikkeenmie- dan jälkeen eriytyivät omaksi kommunistiksesi liik- hen pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan, keeksi. Senkin perustamistoimissa Moskovassa syys- ponnistaa kaikki voimamme työväenluokan vapau- kuussa 1918 moni toimittaja oli mukana. tuksen auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mah- Kun SSSL:n pöytäkirjat ja jäsenlistat ovat palaneet dollista.” historian hämäriin, liiton mahdollisia jäseniä vuon- ”…Mutta sanokaamme samalla suoraan: teistä it- na 1918 saattaa vain arvailla. Ei ole varmuutta siitä, sestänne, vallankumoukselliset työläistoverit, riippuu pitikö liiton jäsenyydestä heti luopua, jos vaihtoi ka oli aikansa radikaalein porvarillinen lehti. Suur- tä tuli SDP:n puheenjohtaja juuri ennen kansallista nyt kaikkein enimmän, kuinka isoja tuloksia aikaan- alaa. Tuskin, sillä poliitikoille ja toimitsijoille ei ollut lakon aikoihin lehden toimitussihteerinä toiminut kiirastulta 1917. Samalla hän toimi eduskunnan pu- saadaan. Ei mikään valtuuskunta voi omin päin to- olemassa omaa ammattiliittoa. Manner liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen. hemiehenä. Kesällä 1917 hän tässä tehtävässä huu- dellista olojen kumousta tehdä. Siihen kykenee vain Siihen loppui pesti, mutta Manner perusti oman työ- datti eduskunnassa eläköötä ”vapaalle Suomelle” val- kansa itse suurten järjestöjensä avulla.” SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN puheen- väenlehden. Työläinen ilmestyi kaksi kertaa viikossa talakia hyväksyttäessä. johtajana toimi alusta asti Kullervo Manner (1880- ja sen näytenumero tuli painosta joulukuussa 1906. SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN Sanoma- 1939), joka siis toimi SSSL:n puheenjohtajana vuo- Käytännössä Manner oli lehtensä päätoimittaja ja MANNERIN LAILLA myös kansanvaltuuskunnan lehtimiesliitto SSSL oli perustettu 1907 työväenleh- desta 1911 alkaen. Mihin asti – siitä ei ole ainoa toimittaja. ulkoasian valtuutettu Yrjö Sirola (1896-1936) oli pa- tien toimittajien ammattiyhdistykseksi. Työväenleh- varmuutta. Vallankumouksen luhistuessa Manneris- Paikallisista ympyröistä Manner siirtyi 1910 Hel- pinpoika. Toimittajan ura alkoi nuorsuomalaisten distö oli kokenut suuren heräämisen suurlakon 1905 ta leivottiin peräti Suomen diktaattori, tosin vasten- sinkiin ja Työmiehen toimittajaksi. Hänestä tuli Uu- Kotkan Sanomista 1903, mutta se lakkasi ilmesty- aikoihin, jos toki helsinkiläinen Työmies oli aloitta- tahtoisesti. denmaan piirin ja Helsingin kunnallisjärjestön pu- mästä jo samana vuonna. Sirola siirtyi toimitussih- nut ilmestymisensä jo vuonna 1895. Toimittajan uransa papinpoika Manner aloitti heenjohtaja ja kansanedustaja. Manner jatkoi lehteen teeriksi tamperelaiseen sosialidemokraattiseen Kan- Liiton alkuvuosien asiakirjat katosivat sisällisso- 1900 Porvoossa ilmestyvässä Uusimaa -lehdessä, jo- kirjoittamista kansanedustajuuden rinnalla. Hänes- san Lehteen.

6 Mustemaalari Mustemaalari 7 Moskovan matka onnistui SSSL:n myöntämällä sti- pendillä. Tällä matkalla hänen venäjän kielensä vah- vistui sujuvammaksi. Palattuaan kuukauden reissul- ta hän keskittyi yhä tiiviimmin sanomalehtityöhön, moittien jutuissaan puolueen oikeistolaisten sovitte- lupolitiikan turmiollisuutta. Työmiehessä hänen ai- sapareinaan olivat ennen muita Manner ja Sirola. Jatkossa Kuusinen asioi venäläisten kanssa yhä enemmän. Syyskuussa 1917 nuorisoliiton sihteeri Kustaa Ro- vio haki Kuusisen Työmiehen toimituksesta. Miehet menivät tapaamaan Helsingissä pakomatkalla ollut- ta Vladimir Leniniä. Tapaaminen innoitti valmiik- Suurlakkovuosi vaikutti Sirolankin elämään niin, toimittajapestinsä hän otti jyväskyläläiseen Suoma- si sosialidemokraattien vasemmistosiipeen kuulu- Kansanedustaja hänestä tuli 1917. Kohosella ei ollut että hänet valittiin SDP:n ensimmäiseksi päätoimi- lainen -lehteen 1901. neen Kuusisen tutustumaan Leninin teoksiin. aiempaa korkeaa poliittista asemaa, mutta hänen seksi puoluesihteeriksi. Seuraavana vuonna 1906 Vanhasuomalaisesta ja uskonnollisesta Kuusisesta Vielä tuossa vaiheessa Sirola ja Manner olivat maisterintutkintoonsa kuulunut kansantaloustiede hän valmisteli ensin Oulun puoluekokouksen ja siir- kuoriutui Helsingin opiskeluvuosinaan sosialidemo- Kuusista innokkaampia vallankumouksen tielle. ratkaisi asian. tyi sen jälkeen Työmiehen toimitussihteeriksi. Hän kraatti, joka oli perustamassa ylioppilaiden sosiali- Edes marraskuun 1917 ylimääräisessä puoluekoko- Oikeusasiainvaltuutettuja oli kaksi. Lauri Leton- oli myös perustamassa Sosialistista Aikakauslehteä. demokraattista yhdistystä maaliskuussa 1905 yhdes- uksessa Kuusinen ei sanonut selkeästi kantaansa, mäelle (1886-1935) kuuluivat lainvalmistelu ja oi- Urakehitys oli nopeaa, sillä ensimmäisissä edus- sä Edvard Gyllingin, Sulo Wuolijoen ja Martti vaikka sisällissota oli jo ovella. Punaisen Suomen keuslaitos, Antti Kivirannalle (1886-1948) vankein- kuntavaaleissa 1907 hänet valittiin kansanedustajaksi. Koveron kanssa. Hän pääsi Työmiehen avustajaksi opetusministerillä oli sota-aikana vähän hommia, hoito. Kiviranta oli puuseppä, mutta Letonmäki SDP:n uunituore eduskuntaryhmä puolestaan valitsi ja tutustui tätä kautta Sirolaan. Loppuvuodesta 1905 joten Kuusinen sai keskittyä uuden valtiosääntö- toimittaja, joka aloitti kirjoittamalla ja suomenta- hänet puheenjohtajakseen. Sirola jäi pois eduskunnas- Kuusinen oli perustamassa Sosialistista Aikakausleh- luonnoksen laatimiseen. ta 1910 ja muutti Yhdysvaltoihin. Minnesotan Dulut- teä ja ryhtyi julkaisun toimitussihteeriksi. Lehteä il- hin työväenopiston johtajuuden lisäksi hän kirjoitti mestyi kolmen vuoden aikana yhteensä 48 numeroa. ALKUPERÄISEEN punaiseen hallitukseen kuului ahkerasti amerikansuomalaisiin lehtiin. Työmiehen vakinainen toimittajan pesti avautui kaikkiaan neljätoista henkilöä ja prokuraattori. Sirola palasi 1914 Suomeen ja Työmiehen toimi- 1908. Lehden vanhoja numeroita lukiessa Kuusisen Edellä mainitun kolmikon lisäksi monella muulla- tukseen. Hän oli lehden toimitussihteeri tullessaan artikkeleita voi hakea lukuisten nimimerkkien takaa. kin oli journalistin tausta tai ainakin jonkinlaista valituksi taas eduskuntaan 1917. Näitä ovat O.W.K., Wille, Sosialidemokraatti, Kave- toimittajakokemusta. Jälkimmäiseen joukkoon ri, Kirja-Wille, K, W-e ja O.W-e. Vuonna 1908 Kuu- voidaan laskea raha-asiainvaltuutettu Edvard VALISTUSASIAIN valtuutettu kansanvaltuuskun- sisesta tuli myös kansanedustaja, mutta luonnollises- Gylling, joka oli päätoimittanut Sosialistista Ai- nassa oli Otto Wille Kuusinen (1881-1964). Hän oli ti hän jatkoi myös toimittajana. Välillä hän luopui kakauslehteä, mutta tehnyt poliittisen uransa toi- kirjoitellut säännöllisesti jo Jyväskylän Lyseon leh- kansanedustajuudesta toimittajuuden hyväksi. Sa- saalla. Hän oli vastustanut vallankumousta, mut- teen Oraaseen. Tekstit olivat olleet enimmäkseen moin hän teki puolueen johtotehtävien kohdalla. ta liittyi kansanvaltuuskuntaan jo helmikuun isänmaallisia ja romanttisia runoja. Ensimmäisen Kuusinen matkusti toukokuussa 1914 Venäjälle. alussa. SSSL:n ensimmäisen historiikin kirjoittaja Jussi Rautio mainitsi (1947) Gyllingin kuulu- neen myös Työmiehen toimituskuntaan. Sitä eivät muut lähteet suoranaisesti vahvista. Rau- tio itse kuului turkulaisen Sosialistin toimituskuntaan ennen sisällissotaa. Sen sijaan toinen raha-asiainvaltuutettu Ja- lo Kohonen (1884-1935) oli täysverinen toimittaja. Opiskelujensa jälkeen työskenteli viipurilaisen Työn toimittajana vuosina 1910-1915. Sen jälkeen hän jatkoi työtään Kuopiossa ilmestyneessä Sanantuojassa.

8 Mustemaalari Mustemaalari 9 malla runoja Työläisnuoriso -lehteen. Hän myös loissa vasta sisällissodan jälkeen. ettei alkuperäisessä kansanvaltuuskunnassa ollut ai- avusti kotikaupunkinsa Kansan Lehteä sisällissotaan Yhteenlasku on toki hieman tulkinnanvarainen, nuttakaan naista. saakka. Vuoden 1911 hän oli Sortavalassa ilmesty- mutta jos helmikuun 1918 alussa kansanvaltuutettu- Kansanvaltuuskuntaa laajennettiin erityisellä so- neen Rajavahdin päätoimittaja. Kansanedustajana ja oli neljätoista, heistä vain kolmelta puuttui suora- siaaliasiain osastolla, sisäasiain osastosta erotettiin hän oli vuoden 1914 valtiopäivillä. naista toimittajakokemusta. Kaikki muut heistä oli- sota-asiain osasto. Sinne siirtyivät Haapalainen ja Posti- ja Tiedotusasiain valtuutettu Emil Elo vat ainakin jossakin vaiheessa täyttäneet SSSL:n Taimi. Vastaavasti sisäasiat siirtyivät asianajaja Mat- (1879-1953) oli valittu jo 1910 SSSL:n liittotoimi- jäsenehdot. Kukaan heistä ei ollut mukana SSSL:n ti Airolan (1882-1939) ja kansanedustaja Hanna kuntaan, joten jo se kertoi hänen ammattinsa. Elo perustavassa kokouksessa 1907. Karhisen (1878-1938) vastuulle. Sosiaalipuolelle oli samana vuonna aloittanut Työmiehen ammatilli- Työmiehen toimituksesta suoraan ´punaisen Suo- valtuutetuiksi tulivat lakitieteen kandidaatti Juho sen osaston vastaavana toimittajana. Vuodesta 1916 men johtoon astuivat Manner, Sirola, Kuusinen, Lu- Arjanne (1888-1962) sekä kansakoulunopettaja Hil- eteenpäin hän oli myös pilalehti Kurikan päätoimit- mivuokko, Eloranta ja Elo. ja Pärssinen (1876-1935). taja. Hän käytti nimimerkkiä Hörökorva. Luultavasti liitolla oli vuonna 1918 kansanvaltuus- Airola oli toimittajana viipurilaisessa Työssä 1906- Maatalousasianvaltuutettu Evert Eloranta (1879- kunnassa yksinkertainen enemmistö. 1911 ja sen jälkeen Raivaajassa Lahdessa 1911-1912, 1936) oli ”lapsesta saakka saanut huonoissa oloissa jonka jälkeen hän jatkoi asianajajana. Karhisesta toi- raataa riistäjäluokan hyväksi”, kuten hän itse muo- HELMIKUUN ALUSSA SDP:n puolueneuvosto mi sodan jälkeen Yhdysvalloissa toimittajana toili. Eloranta oli isän torpasta lähdettyään työsken- esitti vaatimuksen, että sisä- ja sotasiat pidettäisiin 1920-luvulla. Arjanne oli toiminut lakimiehenä en- nellyt renkinä sekä rakennus- ja kivitöissä. Eduskun- toisistaan erillään. Tämä aiheutti tarkistuksia kannen sisällissotaa. Hilja Pärssinen oli viipurilaisen taan hänet valittiin 1908 Turun piirisihteerinä. sanvaltuuskunnan kokoonpanossa. Sosialidemo- Työn toimittajana 1906, jonka jälkeen hän jatkoi Elorannasta tuli Työmiehen toimituskunnan jäsen kraattinen Naisliitto oli lisäksi nostanut esille seikan, Työläisnaisen toimitussihteerinä 1907-1917. u 1917-1918. Samaan tapaan työasiainvaltuutettu Jussi Lumi- Mietoisten vuokkokin (1884-1938) teki päätoimisen uransa en- punakaartilai- nen sisällissotaa toisaalla, mutta Työmiehen toimit- sia Tampereella tajana hän oli vuodet 1916-1918. Ennen poliittista 1918. (Kuva: toimintaa J.H. Lumivuokko oli vuoteen 1911 verhoi- kuvaaja Hannu Rantakallio, lija. Hän toimi Suomen puutyöntekijäin liiton pu- Vapriikin heenjohtajana 1912-1917, jonka jälkeen edessä oli kuva-arkisto) Suomen ammattijärjestön puheenjohtajuus. Kan- sanedustajaksi hänet valittiin 1914. Sisällissodan syttyessä Matti Turkia (1871-1946) oli SDP:n pitkäaikainen puoluesihteeri. Hänestä tuli kansanvaltuuskunnan prokuraattori eli oikeus- kansleri. Turkia aloitti sahatyöläisenä ja puuseppänä, toimien samalla eri sanomalehtien kirjeenvaihtajana vuosina 1895-1905. Vakituiset pestit hänellä ehti olla Itä-Suomen Työmiehessä 1900, Kansan Lehdessä 1905 ja Eteenpäin -lehdessä 1905-1906 päätoimitta- jana.

TIETYSTI PUNAISEEN hallitukseen kuului heitä- kin, joilta toimittajakokemus puuttui. Sisäasiain osaston toinen valtuutettu, Pietarin bolshevikki Adolf Taimi (1881-1955) oli viilari. Liikenneasiain- valtuutettu Konsta Lindqvist (1877–1920) oli vetu- rinkuljettaja ja Suomen Veturimiesten liiton puheenjohtaja. Elintarvikeasiain valtuutetusta Oskari Tokoista (1873-1963) tuli toimittaja Raivaajassa Yhdysval-

10 Mustemaalari Mustemaalari 11 AALTOSEN SEURAAJAKSI tuli kansanvaltuuskunnan Kynä vaihtui kivääriin sisäasiain valtuutettu Eero Haapalainen (1880- 1937). Häneltä puuttui sotilaskoulutus kokonaan. Sen sijaan Haapalainen oli ollut Työmiehen toimittajana PUNAKAARTIEN KOMENTAJAT olivat pätevöityneet ilmestyneessä Vapaassa Sanassa 1911. Hän käytti Ali vuosina 1903-1906 ja viipurilaisen Työn päätoimitta- enemmän muissa tehtävissä kuin sotimisessa. Ensim- Baban nimimerkkiä kirjoituksissaan. Lokakuussa 1917 jana 1907. Samana vuonna hänet valittiin Suomen mäisellä ylipäälliköllä Ali Aaltosella (1884-1918) sitä Aaltonen oli organisoimassa Työväen järjestyskaarte- Ammattijärjestön perustavassa kokouksessa järjes- kokemusta sentään oli. Aaltonen oli palvellut upsee- ja suurlakkoa varten. Marraskuun lopussa hänestä tön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, ja ay-puolelta rina Venäjän keisarillisessa armeijassa 1904-1905 Ve- tuli järjestyskaartien ylipäällikkö. hänet parhaiten muistetaan. Haapalainen toimi myös näjän-Japanin sodassa. Osallistuttuaan sosialistien Aaltosen pesti ylipäällikkönä hyytyi jo vallankumo- SAJ:n lehden päätoimittajana. 1905 epäonnistuneeseen vallankumouksen hänet uksen alkumetreille. Hänet erotettiin, kun joukkojen Haapalainen oli viinalle perso, ja se johti hänen toimittiin menettämään luutnantin sotilasarvonsa. mobilisointi epäonnistui surkeasti. Aaltonen siirret- erottamiseensa SAJ:n johdosta 1911. Hän siirtyi saha- Suomeen palattuaan Aaltonen oli työskennellyt – tiin Hämeen rintaman sodanjohtoon. Hän onnistui työläisten asiamieheksi ja liiton lehden toimitukseen. toimittajana. Lähteet mainitsevat töistä Turussa, Vii- pakenemaan Tampereen piirityksestä, mutta joutui Huutovedet pudottivat Haapalaisen myös punakaar- purissa ja Kotkassa, joten hän olisi ollut Sosialistin, vangiksi 11. toukokuuta 1918. Tiettävästi verikaptee- tin ylipäällikkyydestä 20. maaliskuuta. Tilalle tuli kol- Työn ja Eteenpäin -lehden palveluksessa. Joukkoon ni Hans Kalm teloitti hänet omakätisesti Lahdessa mijäseninen kollegio, johon kuulivat Adolf Taimi, Eino mahtuu kyllä vielä myös päätoimittajuus Seinäjoella vielä samana päivänä. Rahja ja Evert Eloranta. Kun sisällissodan loppu häämötti jo oven takana, kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja Kullervo Man- ner sai diktaattorin ja samalla ylipäällikön oikeudet 10. huhtikuuta 1918. 

Eero Haapalaisella oli kokemusta paitsi lehtityöstä viipurilaisen Työn päätoimittajana, myös juopottelusta. Pilalehti Tuulispää ilakoi tulevan punakaartin Ali Aaltonen potretissa, jonka Aarno Karimo ylipäällikön heikkouksis- piirsi 1916. (Kuva: Wikimedia) ta jo vuonna 1911.

12 Mustemaalari Mustemaalari 13 Polttoainetta vai vettä liekkeihin?

Valkoinen historiankirjoitus leimasi SDP:n lehdistön vallankumouksen lietsojaksi, mutta totuus on kuitenkin toisenlainen. Juha Matikaisen väitös- kirja osoittaa, että lehtikirjoittelussa vastustettiin jyrkästi väkivaltaisia menetelmiä ja puoluetta vaadittiin pysymään parlamentarismissa.

Palavaa Kyttälän kaupunginosaa Tampereen taistelun aikana. (Kuva: Vapriikin kuva-arkisto) 14 Mustemaalari Mustemaalari 15 ”Kolmisen vuotta siinä meni. Työrytmi oli maa- sen, ei kerro lehtien heikkoudesta vaan kumouk- nantaista perjantaihin, vapaata pidin vain viikon- seen johtaneiden syiden vahvuudesta sekä Venä- loput ja opettajavaimoni loma-ajat. Oli tietenkin jän tilanteen kehityksestä. positiivinen sattuma, että työ valmistui juuri Suo- Aseelliseen vallanottoon ryhtymisestä huoli- men satavuotisjuhlinnan aikoihin”, Matikainen matta puolueen lehdistö ja toimittajat pysyivät  Hannu Tuovinen hymähtää jyväskyläläisessä kahvilassa. käytännössä poikkeuksetta puolueyhtenäisyyden Matikaisen aikeet ryhtyä tekemään väitöskirjaa säilyttämiseksi kansanvaltuuskunnan ja vallan- otettiin lämpimästi vastaan Jyväskylän yliopiston kumouksen uskollisina äänitorvina katkeraan ”Matka on hyvä metafora väitöskirjalleni”, kirjoittaa Väitöksen keskeisin tulos voitaneen tiivistää näin: historian ja etnologian laitoksella. loppuun saakka.” Juha Matikainen sosialidemokraattista lehdistöä se että kirjoittelu ei pystynyt estämään työväenliik- ”Pian olinkin tohtorikoulutettava. Tuntui, että vuosina 1917-1918 koskevan väitöskirjansa alku- keen radikaaleja voimia pääsemään aseellisen kumo- 34 vuotta katederin takana olin vain kerännyt in- ”Sisällissodan jälkeinen voittajien historiankirjoitus sanoissa. uksen asemaan, ei kerro lehtien heikkoudesta vaan toa ja tarmoa: nyt oli aika tutkia historiaa eikä leimasi SDP:n lehdistön kiihottaneen oppimattomat Matikaisen väitöskirjan matkakohde on SDP:n sa- kumoukseen johtaneiden syiden vahvuudesta. opettaa sitä”, vuonna 1954 syntynyt Matikainen työläisjoukot kapinaan porvaristoa vastaan. Lehti- nomalehdet Venäjän maaliskuun vallankumoukses- kuvaa laadukkaan työnsä esipuheessa. kirjoittelussa kuitenkin vastustettiin jyrkästi väkival- ta 1917 sisällissodan päättymiseen keväällä 1918. Katederin takaa taisia menetelmiä ja vaadittiin puoluetta pysymään Lehdistö oli ainoa julkinen media sadan vuoden eläkkeelle ja tutkijaksi Lehdet vastustivat väkivaltaa parlamentarismissa. Näin lähes koko puoluelehdistö takaisessa Suomessa. Sillä oli merkittävä rooli poli- asemoitui puolueessa oikealle. Erityisesti puolueleh- tiikassa, taloudessa ja yhteiskunnallisissa liikkeissä, Mainittu sd-lehtien tutkimattomuus kummitteli Ma- Juha Matikaisen tammikuussa 2018 julkaistu distön kritiikki kohdistui punakaartilaisradikalis- myös työväenliikkeessä. tikaista koko työuran ajan. Saatuaan vuonna 1981 tarkka ja perusteellinen väitöskirja vie työväen- miin, minkä vuoksi monet lehdet joutuivat kaartien ”Onkin käsittämätöntä, että SDP:n lehdistön mer- professori Mauno Jokipiiltä sivulaudaturtyön ai- liikkeestä ja mediavaikuttamisen historiasta kanssa vaikeuksiin”, Matikainen valaisee. kitystä ja myötävaikutusta vuosien 1917 ja 1918 ta- heeksi vuoden 1918 punaisen lehdistön, Matikainen kiinnostuneen todella antoisalle matkalle. Mat- pahtumissa Suomessa ei ole aiemmin tutkittu”, Ma- ehti aloitellakin työtään, mutta perhe- ja työsyistä kakohde on SDP:n sanomalehdet Venäjän maa- tikainen sanoo. projekti jäi uinumaan eläkkeellejääntiin asti. liskuun vallankumouksesta 1917 sisällissodan päättymiseen keväällä 1918. Väitöskirjan loppuluvussa Matikainen tiivistää työväenlehtien merkityksen:

”Sosialidemokraattisen lehdistön ja sen keskeis- ten toimittajien osuus vuoden 1917 ja kevään 1918 tapahtumiin oli merkittävä. Lehdistön avulla SDP pystyi kokoamaan työväestön tu- kemaan sen politiikkaa, vaikka lopulta porvariston organisoituminen estikin puolueen saa- vutusten pysyvyyden. Kehitys kohti kumousta jakoi työväenliikettä vahvasti ja niin se teki myös toimittajien suhteen. Kesäkuun 1917 puoluekokouksesta lähti- en vahvimman aseman puoluejohdossa saa- vuttaneet toimittajat alkoivat syksyn mittaan taipua kumouksellisten kaartien painostamana vallanoton suuntaan, mutta enemmistö toimit- tajista vastusti sekä puolueen päättävissä eli- missä että lehdissään tätä kehitystä. Se, että puoluelehtien vahvan enemmistön Sisällissotaa edeltäneenä vuonna 1917 työväenlehtien parlamentaarisia menettelytapoja painottanut yhteislevikki koko maassa oli noin 240 000. Yksin kirjoittelu ei pystynyt estämään työväenliik- Työmiehen levikki oli 77 000. Kun se alkuvuodesta Juha Matikainen haluaa omistaa väitöstyönsä lastenlapsilleen. ”Vartuttuaan voivat ihmetellä, keen radikaaleja voimia pääsemään asemaan, 1918 oli ainoa Helsingin sanomalehti, painos kasvoi mitä muuta se vaari on värkännyt kesämökin saunan lämmityksen ja puiden pilkkomisen lisäksi.” jossa se pystyi aloittamaan aseellisen kumouk- vielä tuostakin ollen noin 90 000.

16 Mustemaalari Mustemaalari 17 nykyisin toimittajilla ei ole omia mielipiteitä lain- puolueessa jo vuoden 1910 puoluekokouksesta läh- kaan. Tutkijana ihmetyttää, miksi tyydytään vain uu- tien, mutta se on oman tutkimuksensa kohde”, Ma- tisoimaan, kun pitäisi esittää myös hankalia kysy- tikainen arvioi. myksiä. Kritiikkiähän lukijat haluavat”, Matikainen ”Vaikka kautskylaista ideologiaa ei kyseenalaistet- muistuttaa. tu vuoden 1910 jälkeen, niin pelkkä ideologinen solidaarisuus ei kyennyt estämään monia päätoimitta- Reformismi piilossa jia tuomasta esiin omia vahvoja, puolueen linjasta jo 1910 alkaen? poikkeavia argumentteja”, Matikainen tiivistää. Hän muistuttaa, että monet päätoimittajat olivat Väitöstutkimuksen mukaan SDP:n lehdissä oli mie- puoluepoliitikkoja ja kansanedustajia. Heidän kan- lipide-eroja sekä toistensa että puoluejohdon kanssa. tojaan voi lukea myös puoluekokousten ja puolue- Enemmistö lehdistä kannatti sosialidemokraattien neuvostojen pöytäkirjoista, joita ajan tyyliin tehtiin osallistumista hallitukseen (ns. Tokoin senaatti ke- jopa satasivuisina ns. keskustelupöytäkirjoina.  vättalvella 1917) yhdessä porvariston kanssa. Tämä oli vastoin puolueen omaksumaa kautskylaista ideologiaa. Vaihtoehdot jättäytyä hallituksen ulkopuo- Juha Matikaisen Suomen historian väitöskirja lelle tai muodostaa täysin sosialidemokraattinen hal- ”Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen litus eivät olleet saaneet puolue-elimissä kannatusta. äänitorveksi: Suomen Sosialidemokraattisen Näin SDP joutui valitsemaan puolueen kautskylaisen Puolueen lehdistö 1917-1918” Helsingin Työväenyhdistyksen linna Hakaniemessä paloi ja sen katto romahti, kun ideologian ja eteen yllättäen auenneen hallitusmah- saksalaiset valtasivat kaupungin. (Kuva: Mediatajun arkisto) dollisuuden välillä. Enemmistö halusi mennä halli- Matikainen kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven tukseen ja sitä kannattivat myös lehdet Työmiehen yhteiskoulusta 1973. Hän valmistui filosofian Edvard Valpasta lukuunottamatta. kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta 1979 pääai- Vahva paikallinen ote natekstejä analysoiva tutkimus kertoo, että päätoi- ”Puolue otti pitkän askeleen kohti reformismia, neenaan yleinen historia ja aineenopettajaksi 1980. mittajat toimivat kahtalaisesti: toisaalta lukevalle ti- vaikka samanaikaisesti työväestön lakkoliike kah- Hän toimi historian ja yhteiskuntatiedon lehtorina Vaikka 1917 lehdistö oli ainoa julkinen media, työvä- laajakunnalle tarjottiin aatteellista informaatiota, deksantuntisen työpäivän saavuttamiseksi radikali- Jyväskylässä 1980-2014. Linkki väitöskirjaan: enlehtien roolia ei siis ole aiemmin tutkittu. Työmies toisaalta tekstit palvelivat kirjoittajiaan heidän po- soi joukkoja. Uskonkin, että reformismi oli kytenyt http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7322-3 on ainoa jota on lainattu tutkimuslähteenä, mutta si- liittisissa pyrkimyksissään. sällön analyysi on puuttunut. Matikainen on paikan- nut tämän puutteen kaikkien 16 lehden kohdalta. Suutari eikä ”Onneksi lähteet ovat tallella, lehdet mikrofilmat- mikään herranketku Väitöskirjasta tiiviisti: tiin jo hyvän aikaa sitten ja viime vaiheessa käytössä olivat myös digitoidut versiot. Tutkija hämmästelee toimittajien ja päätoimittajien  Nousevan työväenliikkeen olisi ollut vuoteen 1917 mennessä SDP:n kannalta oli paradoksaalista, että se ei suo- hyvää sivistystasoa, vaikka tehtäviin palkattujen tu- mahdotonta päästä vahvaan asemaansa ilman omaa lehdistöä. ranaisesti omistanut yhtäkään 16:sta sosialidemo- li olla ’proletaareja suutareita tai räätäleitä’. – Ei yli-  ideologinen solidaarisuus puoluetta kohtaan ei estänyt monia kraattisesta lehdestä. Lehtien itsenäinen asema joh- opistotaustaisia, joista ei voinut tietää ’mitä herran- päätoimittajia tuomasta omia vahvoja, puolueen linjasta tui siitä tosiseikasta, että niiden perustajia ja ketkuja he olisivatkaan’. poikkevia argumentteja. omistajia olivat paikalliset työväenyhdistykset. Jot- ”Vaikka pääkirjoitukset olivat turhan pitkiä ja ras- kut lehdet olivat osakeyhtiöitä mutta toimivat osuus- kaita, ne kertovat hyvästä suomenkielen taidosta”,  Puoluelehtien päätoimittajat kirjoittivat omia kantojaan, ja varsin kunnan tavoin.” Matikainen kuvaa. selkeästi näkyi, että he eivät olleet puolueen kautskylaisella linjalla. Paikallisesta omistustaustasta johtuen puolue ei Yhteisin linja lehtien kirjoituksissa näki porvaris-  suurin osa työväenlehdistä kannatti hallitusyhteistyötä voinut suoraan ohjata ja kontrolloida lehtiä. Mati- ton syylliseksi ’alusta loppuun’. – Tämän alta pitää porvaripuolueiden kanssa vastoin puolueessa hyväksyttyä ideologiaa. kainen muistuttaa, että suhteellisen nuorten lehtien etsiä kaikki yksittäiset asiat tuon ajan kuohunnassa. (monilla oli ikää vain kymmenisen vuotta) päätoi- Matikaisen mukaan lehdet myös vaikuttivat SDP:n  lehdet vastustivat jyrkästi väkivaltaisia menetelmiä ja vaativat mittajiksi valittiin paikallisia vahvoja henkilöitä, linjanvetoihin kirjoittamalla, missä milloinkin oli puoluetta pysymään parlamentarismissa, erityisesti kritiikki joista monet olivat kansanedustajia tai puolueen joh- toimittu oikein tai väärin. kohdistui punakaartiradikalismiin. toon kuuluvia. ”Jos jotain oppia ammentaisi tämän päivän jour- Pääkirjoituksia, kolumneja ja kantaaottavia paki- nalismiin, niin se on uskallus kirjoittaa. Tuntuu, että

18 Mustemaalari Mustemaalari 19 Eteenpäin uutta elämätä kohti

SSSL:n edustajat Jukka Halonen ja Maarit Hirvensalo laskivat muistokukat Algot Untolan haudalle Helsingin Hietaniemessä toukokuussa 2018. 20 Mustemaalari Mustemaalari 21  Jukka Halonen

”Kuulin läsnä olleelta kertomuksen vankien ampumi- saanut sanallakaan lyhentää. Samaa hän oli edellyt- sesta. Yksitellen porvari heitä ammuttaen nauttii ve- tänyt kirjakustantajiltaan, eivätkä nämäkään olleet renhimostaan. Irmari R. ammuttiin mereen. Mikä tavanneet salaperäistä kirjailijaansa. seuraa tätä hirveätä aikaa. Kunpa edes sisäinen he- Kun kansanvaltuuskunta ja Työmiehen toimitus rääminen!!” olivat paenneet Viipuriin, Untola saapui Sirkuska- Näin kirjoitti päiväkirjaansa Helsingin Työväen- dulle Työmiehen toimitukseen elämänsä ensimmäi- yhdistyksen kuoronjohtaja, säveltäjä Väinö Pesola sen kerran 8. huhtikuuta. Hän ryhtyi toimittamaan 24. toukokuuta 1918. Pesolan tieto oli oikea. Irmari lehden viimeisiä numeroita yksin. Rantamala, oikealta nimeltään Algot Untola, am- Kuten muukaan toimitus, Untolakaan ei puuttu- muttiin mereen kolme päivää aikaisemmin. nut virallisiin tiedonantoihin vallankumouksen Algot Untola, lukuisten nimimerkkien mies, on etenemisestä. Ja kuten muuallakin Suomessa, mitä varmasti tunnetuin sisällissodassa tapetuista toimit- huonommin meni, sitä suuremmiksi muuttuivat val- tajista. Säveltäjä Toivo Kuulan rinnalla kirjailija Un- heet rintamatiedoista. Vihoviimeisessä numerossa tola on myös tunnetuin verisen vuoden kulttuurielä- 12. huhtikuuta kerrottiin jopa, että Tampereella tais- män uhreista. Tavallinen kansa tunsi Untolan teltiin yhä, vaikka punainen Tampere oli antautunut parhaiten Maiju Lassilan kirjailijanimimerkillä. jo aikapäiviä sitten. Punaiset olivat aloittaneet hyök- Uudelleen ilmestymisensä alkaneessa valkoisessa käyksensä pohjoisessa, Oulu oli vallattu ja valkoiset lehdistössä Untolan kuolema oli valtakunnallinen pakenivat kohti Vaasaa. uutinen. Häntä luonnehdittiin pääroistoksi ja punaisten johtajiin kuuluvaksi, joka oli kiihottanut KUN SAKSALAISET lähestyivät Helsinkiä, Untola Työmiehessä, yllyttäen murhiin ja roistontöihin. vetosi Työmiehessä aseiden laskemiseksi. Monissa lehdissä kirjoitettiin, että Untola olisi tuo- ”Ja kun aseitten laskemisen hetket nyt lähestyvät, mittu ja siksi teloitettu. Se ei pidä paikkaansa, sillä niin vieläkin käännyn puoleenne te punakaartin mi- hän ei saanut minkäänlaista oikeuskäsittelyä. nulle tuntemattomat toverit ja veljet. Älkää saastut- tako aseitanne ainoallakaan verityöllä, ainoallakaan HARHAKÄSITYS, että Untola olisi kuulunut pu- kostonteolla. Asettukaa päinvastoin jokaisen aseetto- naisten johtohenkilöihin, johtui hänen tunnettavuu- man vastustajamme turvaksi ja tueksi. Älkää antako destaan ja siitä, että tapansa mukaan Untola halusi koston matalan ajatuksen hetkeksikään hiipiä suo- julkaista kaikki kirjoituksensa nimellä. Kaikkiaan niinne. Nyt ei ole mielen katkeruuden aika…” Työmiehen sivuilla ilmestyi 1917-1918 yhteensä 31 ”Miehuutta, suuruutta! Miehekkäästi ylivoiman vakavaa kirjoitusta Irmari Rantamalan ja 30 kepeää edessä aseensa laskenut joukko ei aseita laskiessaan kirjoitusta Maiju Lassilan nimimerkillä. Lisäksi Un- astu hautaan, vaan alkaa uuden elämän… Näillä vii- tola oli kirjoitellut Kurikkaan ja Työväen Joulualpu- me sanoillani minä teen kunniaa teille, te punakaar- miin. Porvarillisia piirejä oli taatusti ärsyttänyt, että tin veljet ja toverit. Tehkää kaatuneiden veljienne ve- entinen vanhasuomalaisten agitaattori oli kääntynyt relle kunniaa laskemalla hetkenne tultua kunnialla sosialistiksi. aseet ylivoiman edessä. Untola ei ollut missään vaiheessa Työmies-lehden Ja sitten: elämään! Eteenpäin uutta elämätä kohti! toimittaja, vaan senttari. Erakkona hän asioi toimi- Työväenluokan nimessä. Tiet auki!” tussihteeri Yrjö Räisäsen tai lähettipojan välityksel- Edellistä tekstiä vasten ruotsinkielisen Dagens lä. Hän on kirjoituksistaan niin tarkka, ettei niitä Pressin uutisointi tuoreeltaan jo teloituspäivänä

22 Mustemaalari Mustemaalari 23 21.5.1918 tuntuu nurinkuriselta. sijaan. Untola häädettiin pistimin paikalta. littanut kohtelustaan ja toivoi vain hiukan paperia, Untolalla ei ollut omaisia, joten hän kääntyi rouva ”Sen jälkeen kun Helsinki vapautettiin punaisten Työmiehen viimeisessä numerossa 12. huhtikuuta että olisi voinut kirjoittaa. Kerttu Räisäsen puoleen. ”Kun en tunne muita kuin hirmuvallasta pidätettiin Työmiehen toimittaja Irma- Untola muutti kirjoituksensa sävyä, olihan päätetty Suomela lupasi paperia, mutta kielsi kiihotuskir- Teidän perheenne, pyydän anteeksi, että olen pakoi- ri Rantamala, jolla oli ratkaiseva rooli ennen kapinaa taistella. Kirjoituksessa hän ylisti kivääriä kantavaa joitusten sepittelyn. Untola vastasi, ettei ollut kos- tettu pyytämään palvelustanne”, alkoi kirje, jonka ja sen aikana häikäilemättömänä kiihottajana luke- työläisneitosta. Saksalaiset kukistivat punaisen Hel- kaan sellaisia kirjoittanut. Suomela myös uteli, kuin- Untola allekirjoitti Irmari Rantamalana. mattomilla kirjoituksilla, joissa hän kehotti punaisia singin seuraavana päivänä. ka Untola oli saattanut olla niin tietämätön asioiden Kirjeessään hän pyysi rouva Räisästä huolehti- väkivallantekoihin porvareita kohtaan, etenkin nai- Työmiehen sivut vaikenivat. Toimituksen ovet sul- oikeasta laidasta, siis sodan todellisesta kulusta. Tä- maan Kalmistonkadulla sijaitsevasta perunapalstas- siin kohdistaen, vietiin tänään Santahaminaan, jossa jettiin puoliltapäivin. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mil- hän Untola oli totuudenmukaisesti vastannut olleen- taan ja ottamaan kaiken omaisuutensa omakseen. hänet teloitettiin.” loin Untola lähti toimituksesta. Seuraavana päivänä sa yhteydessä ulkomaailmaan vain yhden toimitta- Lisäksi hän pyysi joko tuomareiden Arvi Pohjan- hänet vangittiin Helsingin keskustassa Bulevardin ja jan (siis Yrjö Räisäsen) välityksellä. pään tai Väinö Tannerin apua oikeudenkäyntiin, ja UNTOLA OSALLISTUI Helsingin työväentalolla 11. Yrjönkadun nurkilta. Untola oli törmännyt päiväkä- omia, jo pilaantuneita vesirinkeleitään tuotavaksi, huhtikuuta pidettyyn kokoukseen, jossa punaiset päät- velyllään valkoiseen partioon. Helsingissä hän oli UNTOLAA KUULUSTELTIIN vielä Helsingin Re- ”mutta minulle ne olisivat nyt suuri ilo”. tivät, antautuako saksalaisille vai jatkaako taistelua. Un- asunut Runeberginkadun varrella talossa numero 6, aalilyseolla tuomari Armas S. Taipaleen johdolla. Kerttu Räisänen meni turhaan tiedustelemaan tola puhui aseiden laskemisen puolesta. Ensimmäisel- pienessä kosteassa alakerran kamarissa. Asuntoon Sen jälkeen hänet passitettiin ns. ykkösvankina Sör- Untolan omaisuutta, kuten hän kertoi Työväen Jou- lä kerralla tähän jo päädyttiin, mutta paikalle ehtinyt hän oli kirjoittautunut työmies A. Rantalan nimellä. naisten kuritushuoneelle. Tavallaan Sörkan vangit lulehdessä 1944. ”Huone, jossa hän oli asunut näy- kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettu Antti Ensiksi Untola vietiin Helsingin valkokaartin 1. olivat muita tuhansia punavankeja paremmassa asetettiin minulla ja se oli aivan tyhjä. Viranomaiset Kiviranta sai päät käännetyksi. Kiviranta väitti, että pataljoonan päämajaan Kalevan taloon. Pataljoonan massa. Heillä oli omat yksityiset huoneet ja puhtaat olivat ottaneet haltuunsa Rantamalan kaikki tavarat, punaiset olivat vallanneet Vaasan ja Hankoon oli nous- päällikkö Klaus U. Suomela halusi tavata seuraava- vuoteet. Lisäksi omaiset saivat toimittaa vankilaan siemenperunoita myöten, niin selitettiin minulle.” sut vain 400 valkokaartilaista saksalaisten joukkojen na päivänä kuulun kirjailijan. Hiljainen vanki ei va- ruokaa.

Saksalaisten kenttäkeittiö Hankkijan aukiolla Helsingissä. (Kuva: Eino W. Seppänen, Helsingin kaupunginmuseo)

24 Mustemaalari Mustemaalari 25 ROUVA RÄISÄNEN meni tapaamaan toukokuun syystä hyppäsi, niin kyseessä oli siinä tapauksessa jonka hän oli laatinut puolustuspuheekseen. Kaila oli na 1925 joukkohaudan päälle rakennettiin Uuden- alkupäivinä Untolaa. ”Viemistäni pienistä ruoan li- puhdas itsemurha. Kuolettavan luodin ampujan sen kopioinut. maan rykmentin sikotarha. Talvisodan alla sistä oli hän hyvin iloinen ja kyynelsilmin kiitteli kunnialle löytyi myöhemmin monta ottajaa. ”Kun kuolen, tiedän kuolevani syyttömänä, sillä sukulaiset saivat siirtää Untolan ruumiin Hietanie- minua. Tällä ensimmäisellä käynnillä hän pyysi mi- Lehdet kertoivat monenlaisia versioita Untolan tiedän tarkoittaneeni parasta. Olen koettanut saada men hautausmaalle. Vainaja tunnistettiin punaisesta nua kääntymään puolestaan tohtori Knut Cannelin kuolemasta. Toisten mukaan hän olisi paennut van- aikaan rauhaa, ehkäistä julmuuksia, olen rukoillut hiustupsusta.  puoleen. Eräs vankilan johtajista, niin hän kertoi, oli kileiriltä ja tullut vartiosotilaan ampumaksi. Mones- työväkeä karttamaan julmuutta ja kostoa… olen lu- kehottanut häntä ottaman yhteyden johonkin tun- sa versiossa Untola olisi tuomittu ja teloitettu. vannut ase kädessä viimeiseen veripisaraan asti suo- temaansa arvovaltaiseen henkilöön ja kiireellisesti”, jella jokaista porvarisnaista, jos onnettomuus uh- rouva Räisänen kertoi. PAKOYRITYS SOPI tietysti parhaiten valkoiseen to- kaa…” Untola oli sanonut, ettei hänellä Helsingissä ollut tuuteen, ja sitä viljeltiin myöhemminkin. Herättäjä ”….Kun punakaarti esti lehdessämme julkaise- sellaisia tällaisen säädyn ihmisiä muita kuin tunnet- -lehdessä 28.6.1918 kerrottiin XII yleisestä kristillises- masta kehotusta laskea aseet, kirjoitin omalla uhal- tu sanakirjankääntäjä Cannelin. Häntä oli pyydettä- tä kokouksesta Turussa. Siellä pastori Urho Murén oli lani vielä selvemmän kehoituksen vedoten punaisten vä ryhtymään toimiin – teloitukset olivat tuolloin puhunut voimalla ja hartaalla antautumisella. parhaisiin tunteisiin ja sain sen menemään oman täydessä käynnissä. Sörnaisten vankilastakin vietiin ”Herran se pelko tulee, nimittäin silloin kun nä- nimeni voimalla. Olen selittänyt, että työväenkysy- vankeja teloitettavaksi miltei joka aamu. emme kuolemman edessämme. Jumalaton kirjailija mystä ei voida aseilla ratkaista, työväki ei pysty vielä Cannelin lupasikin ottaa asian heti omakseen ja Irmari Rantamala kerskasi röyhkeästi jumalatto- ottamaan asioiden hoitoa käsiinsä. Olen ainoa, joka sanoi, että oli toimittava kiireesti. Apu ei kuitenkaan muudestaan, mutta kun hänet vietiin kuolemaan on kirjoittanut rauhan ja sovinnon nimessä ja nähnyt ehtinyt. tuomittuna mestauspaikalle, tuli hänelle sellainen siitä pelastuksen. Olen kirjoittanut vaikeissa oloissa Untolan muista vaiheista Sörkassa on vähän tie- pelko, että yritti karata.” ja omantuntoni mukaan. Jos minua rangaistaan, teh- toa. Turun Lehdessä kerrottiin Untolan kuoleman Mielenkiintoinen yksityiskohta on monissa leh- dään minulle vääryyttä. Olen vain nähnyt työväen jälkeen uutinen, että hän olisi ollut kaivamassa sak- dissä esiin tullut maininta, että Untola olisi käyttänyt hädän ja siunaan sen tulevaisuutta, enkä huuda kos- salaisten sankarihautaa Helsingin vanhalla hautaus- koko vankeusaikansa kirjallisiin töihin ”ennättäen toa kenellekään…” maalla. ”Hyvin oli lapio miehen kädessä heilunut, kyhätä kokonaisia pinkkoja käsikirjoituksia”. Nämä Untolan kalmo kannettiin Toskovasta joukkohau- hyvin hiki otsalla helmeillyt”. paperit olisivat joutuneet viranomaisten haltuun ja taan, perään ammuttiin muut hinaajan vangit. Vuon- ”tulevat ne epäilemättä olemaan mielenkiintoisia to- UNTOLALLE EI luettu koskaan minkäänlaista tuo- distuskappaleita”. Uutinen julkaistiin esimerkiksi miota. Varhain aamulla 21. toukokuuta Kauppatorin Hämeen Sanomissa, Kalevassa, Savossa, Keskisuo- rantaan tuotiin yksitoista miesvankia. Siellä jouk- malaisessa ja Kajaanin Lehdessä. koon liitettiin vielä lääninvankilasta tuotu Vilhelmii- Missä nämä kirjoitukset ovat? Niitä ei ole jälkipol- na Koskinen. Vankijoukko siirrettiin hinaaja Tosko- velle säästynyt. van kannelle. Hinaaja odotti vielä arvovaltaista vierasjoukkoa. MONESSA LEHDESSÄ toistettiin Helsingin Sano- Mukaan kiirehtivät Untolan humoristisen tuotan- mien 22.5.1918 uutista ja ilmaisuja Untolan kuole- non kustantaja Eino Railo sekä kirjailijat Kyösti masta. Siinä mainittiin, että ”suurta pahennusta ai- Wilkuna, Toivo. T. Kaila ja Toivo Tarvas. Samoin kaansaanut yllyttäjä ja kiihottaja” oli ammuttu, ja joukkoon liittyi senaattori Oswald Kairamo. Hän että vartiosotilaan luoti tappoi tämän ”Työmiehen oli erikseen lähettänyt etukäteen Suomenlinnan ko- kynäsankarin”. mendantille Carl von Wendtille kirjeen, että vanki- Kaikille nämä adjektiivit eivät riittäneet. Wiipuri- en joukossa oli yksi pahimmista kansankiihottajista. lehdessä kirjailija Rantamala oli ”viimeiseen saakka Matkalla Santahaminan teloituspaikalle, Vasikka- harjoittanut kiihotusta yllyttäen murhiin ja väkival- saaren kohdalla, Algot Untola joutui mereen, jonne lan tekoihin”. Savon mukaan hän oli ”kiihottavilla hänet ammuttiin. Virallisen version mukaan hän oli- kirjoituksillaan yllyttänyt roistontöihin ja murhiin”. si yrittänyt paeta keskellä merenselkää, jääkylmään Saarijärven Paavossa uutisoitiin samalla, että Unto- veteen, raskas pomppa päällään, nälästä heikkona. la-Rantamala-Lassilan kirjat eivät olleet ”erityisellä Merikapteeni evp. Sten Lille oli mukana laivalla, sisältörikkaudella pilatut. Ovatpahan vain sellaista ja hänen kertomansa mukaan vartiomies Wolmar kevyttä joutohetken lukemista.” Ståhlberg olisi tuupannut Untolan mereen. Vastaa- Hinaaja Toskovan kannella kirjailija Kaila oli löy- Tämä Työväen arkiston kokoelmiin kuuluva tiettävästi esittää Algot Untolan ruumiin via kertomuksia on muitakin. Jos Untola jostakin tänyt Untolan kangistuneesta kädestä paperirullan, siirtoa Santahaminan laivalaiturilta hautauspaikalle

26 Mustemaalari Mustemaalari 27 Isoisää etsimässä Toimittaja Tuomo Lilja selvitti kansallisarkiston papereista, millainen punakaartilainen hänen isoisänsä Kalle Vihtori valtiorikosoikeuden mielestä oli.

Tampereen punakaartin komppania rintamalla. (Kuva: Vapriikin kuva-arkisto) 28 Mustemaalari Mustemaalari 29 Esko, Tuomo ja Vihtori Lilja Kauruun Valkealahden kylässä vuonna 1959.

 Tuomo Lilja

lin vähän epävarma ja hieman jopa pe- tanneen Punaisen Ristin hommissa. Fakta näyttää loissani, kun kymmenkunta vuotta sit- olevan, että hän oli päällikkötehtävissä koko kapinan ten menin Kansallisarkistoon ja an- ajan. Toiminnan yksityiskohdat jäävät kuitenkin hy- noin virkailijalle isoisäni nimen Kalle vin hämäriksi. Vihtori Lilja, syntynyt 27.1.1891 Hat- Kalvola oli niitä paikkakuntia, jotka joutuivat Otulassa. Ei mennyt viittä minuuttiakaan, kun sain myrskyn silmään sijaintinsa vuoksi. Pitäjä sijaitsi kansion, jossa oli parikymmentä liuskaa: kuuluste- Tampereen ja Hämeenlinnan välisen valtatien var- lupöytäkirjoja, kirjeitä ja tuomioistuimen päätöksiä. rella ja sitä pitkin virtasi pakenevia punaisia etelään Virallinen totuus siitä, mitä isoisälle tapahtui kevääl- ja itään. Kaikenlaista ikävää sattui. Ennen vetäyty- lä 1918 on noissa papereissa. mistään (26.4.) punaiset olivat polttaneet kirkon, Asiakirjoja tarvittiin, sillä isoisä ei juuri koskaan seuratalo Väinölän ja muutamia muitakin taloja. Ei kertonut läheisilleen kevään 1918 tapahtumista. Päi- ole tiedossa, ketkä kirkon polttivat, paikalliset vai väkirjan tapaista hän piti, paremminkin vuosikirjaa, muualta tulleet, vetäytymässä olevat punaiset. mutta vuodesta 1918 hän vaikenee. Kalle Vihtori tii- Kosto oli melkoinen, Kalvolan työväenyhdistyk- visti 30.7.1932 arvoituksellisesti 25 viimeisintä vuot- sen mukaan 132 punaista teloitettiin. Niistä ensim- taan: ”Elämä on ollu vaihe rikasta ja seikkailua koko mäiset on pantu toimeen vappuna 1918. Kalle Vih- ajan, mihin minulla on ollu synnynnäinen taipumus.” tori oli ollut kotiseudullaan niin keskeinen Isoisälläni oli kuusi sisarta ja kolme veljeä. Näistä kapinallinen, ettei hän jäänyt paikallisten tuomitta- kolme ei selvinnyt edes kouluikäiseksi. Perhe asui vaksi. Päätös oli varmaan erittäin viisas, hän tuskin ensin Hattulassa, sitten Kalvolan Heinun kylässä, olisi selvinnyt ensimmäisten viikkojen silmittömäs- jossa edelleen on noin 25-neliöinen mökki. Siinä tä kostosta. kymmenhenkinen perhe elää kituutti. Kalle Lilja liittyi pakolaiskolonniin ja yritti siirtyä Venäjälle, mutta antautui muiden mukana 1.5. Kär- Päällikkötehtävissä kölässä. Se vapunpäivä jäi varmasti miehen mieleen. koko kapinan ajan Hän päätyi Hennalan vankileirille yhdessä 22 000 muun punakaartilaisen kanssa. Lahden seudulla pu- Punakapinan, sitä termiä hän itse käytti, alkaessa naiset olivat antautuneet, kun he eivät olleet päässeet Kalle Vihtori oli 28-vuotias, siis keskimääräistä iäk- Loviisassa maihin nousseiden saksalaisten rintaman käämpi kapinallinen. Hän kuului Kalvolan pitäjän läpi. Lahdesta Kalle Vihtori siirrettiin ensi Kalvolaan, Heinun kylän työväenyhdistykseen ja oli asiakirjojen sitten jostain syystä Toijalaan. mukaan toiminut sen puheenjohtajanakin. Heinun vasta helmikuussa perustettuun puna- Puoltokirjeen kaartiin Kalle Vihtori oli liittynyt heti. Kalvolan suo- pelastivat hengen jeluskunnan esikunnan mukaan hän olisi toiminut ”alueen punakaartin päällikkönä”. Tarkkoja tietoja ei Hennalassa kuulustelut käynnistyivät nopeasti. Kalle ole, missä määrin hän osallistui kapinan taistelutoi- Vihtorista pyydettiin lausuntoa paikallisilta ja sen antoi mintaan. Kuulustelupöytäkirjojen perusteella siitä ei tavan mukaan paikallisen, tässä tapauksessa Kalvolan edes oltu kovin kiinnostuneita. Mies itse yritti raken- suojeluskunnan esikunta, käytännössä henkilöt nimel- taa kuvaa, että pääosan kapina-ajasta hän olisi ollut tään Vilho Nummenpää, E. Franssila ja Fr. Helenius. kotiseudullaan ja punakaartin lääkintähuollosta vas- Todennäköisesti he tunsivat isoisän oikein hyvin.

30 Mustemaalari Mustemaalari 31 Lausuntopöytäkirja on tehty esipainetulle kaksi- Pöytäkirjassa pääpaino onkin vähän koomisessa Lausunnot kun olivat erittäin ristiriitaisia. Syyttäjä Mänttään, sitten Kuoreveden Syväjärven kylään ja sivuiselle lomakkeelle, jossa on 16 valmista kysymys- yksityiskohdassa, kirkkoviinissä. Isoisä oli 20.4. saa- vaati tuomiota valtiopetoksesta ja ryöstöistä. Oikeus toimi muurarina ja pienviljelijänä. Hän perusti per- tä. Kalle Vihtorista annettiin yleisarvio ”kiivasluon- nut punakaartin esikunnalta kirjallisen määräyksen oli erimielinen. Yksi jäsenistä vaati kahdeksan vuo- heen vasta yli kolmekymppisenä. Poikia perheeseen teinen, työteliäs, yllyttäjä”. Lausunnossa noutaa Kalvolan kirkosta viiniä ”lääkinnällisiin tar- den kuritushuonetuomiota ja puheenjohtaja viittä syntyi neljä, heistä kuopus Esko vuonna 1937. Hän raskauttavinta oli maininta, että Lilja oli toiminut pu- koituksiin”. Avaimet noudettiin kirkonisännöitsijä vuotta. Oikeus päätyi kuitenkin 27. elokuuta 1918 on kirjoittajan isä.  nakaartin alussa sen päällikkönä ja sen jälkeen Punai- Kyyhkyseltä, ”jonka jälkeen Kalle Kalsson ja vastaa- kolmen vuoden kuritushuonetuomioon avunannos- sen Ristin päällikkönä. Tyrmäävässä lausunnossa oli ja menivät kirkkoon kellariin, josta ottivat 5 kapp. 5 ta valtiopetokseen ja 11 vuoden kansalaisluottamuk- Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja kuitenkin liitteenä pelastuksen siemen, etsiväylikons- litran pulloa kirkkoviiniä sekä tyhjän tynnyrin, ja vie- sen menetykseen. Ryöstöstä ei tullut tuomiota. taapeli H. Heleniuksen kirjallinen kertomus Liljan tiin tavarat hevosella Orpoon taloon, jossa P:Risti ma- Olen varma, että isoisäni oli erittäin helpottunut toimista keväällä 1918. jaili. Viinit veivät sitten esikunnan miehet vähitellen saamastaan tuomiosta. Hänellä on yksinkertaisesti Helander kuvaa omaa kohtaloaan punaisten van- pois. Vastaaja ei ollut mukana viiniä maistamassa.” ollut hyvä onni. Ratkaisevaa näyttää olleen hänen kina maalis- ja huhtikuussa -18. Hän oli syytteessä Toijalasta isoisä siirrettiin Tammisaaren vankilei- toimintansa huhtikuussa 1918 ”puolustusasianajaja- (syytteiden laatu jää hämäräksi) Kalvolan punakaar- rille. Asia siirtyi Valtiorikosoikeuden 80. osaston rat- na” ja siitä saadut myönteiset lausunnot. Niitä on tin vallankumousoikeudessa. Isoisä oli määrätty hä- kaistavaksi. Syyttäjänä toimi lakit.yo Heino Mäki- ollut vaikea sivuuttaa Hennalan, Kalvolan ja Toijalan nen puolustusasianajajakseen. Ei hänellä mitään pä- nen ja oikeuden jäseninä hovioikeudennotaari kuulusteluissa. Niiden ansiosta isoisä on välttynyt tevyyttä tuohon tehtävään ole voinut olla, mutta hän Aleksis Ekholm (puheenjohtajana), varatuomari pikaoikeudelta – siis todennäköisesti teloitukselta - oli kaikesta päätellen ottanut homman vakavasti. Eliel Jordan, talonomistaja Karl Hanerberg, lehtori ja hänen tuomitsemisensa on siirtynyt kahdesti tai Helander nimittäin kirjoittaa näin: Martin Sundwall sekä jääkäriluutnantti Gustav Ru- kolmesti eteenpäin. Siirtojen aikana kuumimmat ”Kun minua sitten syytettiin Kalvolan p:kaartin val- nar Renholm. He päättivät isoisän kohtalosta mai- tunteet ehtivät viilentyä. lankumousoikeudessa, oli sanottu Lilja heikäläisten nittujen kuulustelupöytäkirjojen ja puolen tusinan Kapinan jälkeen isoisä ei mitenkään voinut palata asettama syytetyn puolustusasijamies ja kun minua kalvolalaisen antaman lausunnon perusteella. Kalvolaan. Hän muutti Pohjois-Hämeeseen, ensin silloin päällikkö Valoranta hammasta kiristäen koitti Lausunnoista viisi on hyvinkin myönteisiä. Niissä syyttää, puolusti Lilja sielläkin minua ja toverinani ol- korostetaan Liljan ahkeruutta ja hyvää käytöstä. Kah- lutta konstaapeli Heleniusta Kalvolasta miesmäisesti.” dessa lausunnossa sitoudutaan ottamaan syytetty he- Mainittu Helenius kertoo 24.5. päivätyssä kirjalli- ti töihin, jos tämä vapautuu. Kuudes lausunto on erit- sessa lausunnossaan, että Lilja oli toiminut niin, että täin kielteinen. Siinä todetaan, että Lilja on johtanut hän pääsi lääkärin luokse sairauttaan hoitamaan 16 ”noin 10-miehisen roistosakin” varastamaan brow- ”Elämä on ollu vaihe vuorokauden vangittuna olon jälkeen. ningin (revolveri) ja haulikon eräästä talosta Hattulan rikasta ja seikkailua Oripellossa. Sieltä ”roistosakki” oli siirtynyt Kosken- koko ajan, mihin minulla Lääkitsevää kirkkoviiniä kylään, jossa erässä talossa oli teurastettu lehmä ja lihat siirretty Kalvolan punakaartiin. on ollu synnynnäinen Lausunnot vaikuttivat ainakin sen verran, että isoisä Takavarikkojako vallankumouksen ja köyhälistön taipumus.” säilyi Hennalassa hengissä ensimmäiset viikot. Hen- tarpeisiin vai aseellisia ryöstöjä? Lain näkökulmasta Kapinasta tuomittu entinen nalasta hänet lähetettiin Kalvolan kautta Toijalaan. asiassa ei varmaankaan ole mitään epäselvyyttä. punakaartilainen Kalle Vihtori Lilja Miksi sinne? Se ei selviä. Toijalassa joka tapauksessa muistikirjassaan vuonna 1937. on seuraava kuulustelu 28.5.18. Kuulustelupöytäkir- Hyvä onni pelasti jassa isoisä selvästi vähättelee kapinakevään tekemi- siään, niinpä tietenkin. Tapaus Lilja oli hankala Valtiorikosoikeudellekin.

32 Mustemaalari Mustemaalari 33 Liiton tyttö ja sisällissota

SSSL:n varapuheenjohtajuudesta vuonna 2018 luopuva pitkän linjan toimittaja Annakati Mattila on yksi heistä, joita vuosi 1918 koskettaa läheltä. Oma isä Arvi oli punakaartin 15-vuotias lähetti, joka joutui Hennalan vankileirille.

34 Mustemaalari Mustemaalari 35  Jukka Halonen

SSL:n liittohallituksen kokous oli juuri ettei lapsi joutuisi mukaan sotaan. päättynyt, ja keskustelu jäi pyörimään ”Saariyhteisössä ruvettiin kuitenkin kyselemään, sisällissodan tapahtumissa. Surun vuot- että missä se Mattilan poika oikein on, kun ei mene ta oli käsitelty jonkin aikaa, kunnes An- rintamalle. Painostus vain kasvoi häviön häämöttä- nakati Mattila sanoi minulle: ”Mun oma essä. Niinpä Arvi sitten palasi kotiin – ja joutui tarinahanS on sellainen, että isä oli punavankileirillä.” 7.4.1918 punakaartiin”, Annakati Mattila kertoo isäs- Havahduin. Sisällissodasta ei olekaan niin kauka- tään. na. Ei kulunut montaa hetkeä, kun ehdotin jutun tekemistä. Annakatin, liiton keskeisen persoonan, Saksalaisia vastaan oman tarinan kuuluisi tulla kerrotuksi. Ensin hän vastasi siihen napakan ein. Kokemus osoittaa, että Arvi liittyi punakaartiin sattumoisin samana päivä- määrätietoisen liiton tytön päätä ei tuosta vain kään- nä, jolloin saksalainen Osasto Brandenstein nousi netäkään. Erityisesti yksi peruste oli hyvä: ”Olen toi- maihin Loviisassa. Prikaatin komentajan, eversti Ot- mittaja. Ei toimittajat haastattele toimittajia.” to von Brandesteinin pääsuunta oli pohjoiseen, koh- Tällä kertaa en antanut periksi. Kun Annakati ti Lahden-Kouvolan rataa. Hän kuitenkin lähetti Mattila vielä jättää vuoden 2018 lopussa SSSL:n va- varmistusosaston itään Kotkan suuntaan tiedustelu- rapuheenjohtajan tehtävät, se oli hyvä lisäperuste tehtäviin ja sivustaa suojaamaan. haastattelulle. Saksalaiset työnsivät edestään pienet punakaarti- laisosastot Ahvenkoskelta ja Pyhtäältä ja pääsivät Evakkoreissu ei auttanut aina Kyminlinnaan asti. Punaiset hälyttivät apua Kouvolasta ja Kotkasta. Taistelujen jälkeen saksalai- Kotkan itäpuolisella Tiutisen saarella asunut Johan set ajettiin takaisin Pyhtään Ahvenkoskelle, jonne ja Fanny Mattilan perhe ei ollut mitenkään poliitti- punaiset jäivät puolustusasemiin. nen. Sen sijaan Tiutusen saaren työläisyhteisö oli Sisällissota päättyi käytännössä siihen, kun viimei- tiivis. Saareen 1800-luvun lopulla syntynyt yhdys- set 800 punakaartilaista antautuivat 5.5.1918 saksa- Arvi Mattila kuvattuna kunta sai elantonsa paitsi merestä, myös Tiutisen laisille juuri Ahvenkoskella. Muiden joukossa kivää- sisällissodan laatikkotehtaasta ja pohjoispuolisen Hallan saaren ristään luopui myös 15-vuotias punakaartin lähetti jälkeen. Hän sahalta. Arvi Mattila. Hän päätyi toisten lailla Lahden Hen- joutui Hennalan Tiutiseen rakentui kapeiden kujein varsille tiheä nalaan. vankileirille vain kaupunkimainen yhteisö ilman kaavasuunnittelua, 15-vuotiaana, toimittuaan rakennuspiirrokset klubiaskin kanteen raapustaen. Kotona ei koskaan puhuttu Työväentalo Tiutiseen nousi jo 1907, kansakoulu punakaartin lähettinä vuotta myöhemmin. Työväentalon näytelmäseuras- Isältään tytär ei koskaan saanut kuulla, millaista oli sa aloitti uransa taiteilija Eine Laine, joka muistel- kokea Hennalan helvetti. Isä menehtyi 47-vuotiaana missaan kuvasi, että ”kaikki tunsivat toisensa ja tois- vuonna 1950, jolloin Annakati oli kuusivuotias. Ko- tensa elämän”. tona asiasta ei puhuttu koskaan. Arvin nuoruuden Työväen yhteisössä oli varsin selvää, mille puolel- vaiheista punakaartissa ja Hennalan vankileirillä le sisällissodan lähestyessä mentiin. Äiti Fanny kui- kertoi vasta paljon myöhemmin isän sisko Lempi. tenkin huolehti 15-vuotiaasta Arvid Johanista. Poika Täti oli itsekin ollut Kotkan naiskaartissa. sai mennä Mäntyharjulle sukulaisiin siinä toivossa, Annakati kuvailee elävästi Lempin kertomaa, että

36 Mustemaalari Mustemaalari 37 ”siel kivisillal miekin kävelin kiväärin kanssa vahdissa. sieltäkin hengissä. Siinä välissä perhe oli muuttanut lapsiystävällinen ja kiva. Odotin aina tien päässä, ta. Mutta edelleen voidaan kysyä, miksi niin moni En mie tienny, mitä sen pyssyn kans olis pitänyt teh- Joutsenoon, jonne Arvi pestattiin ensin Hackmanin että isä tulee kotiin. Kun nuorempi veljeni syntyi, sotaa vastustanutkin joutui tuomiolle. Pikkupojista dä.” Lempi kertoi Arvin olleen lähettitehtävissä. Hän Honkalahden sahan ja sitten puutalotehtaan työn- olin kateellinen – en ollut enää se pahnanpohjim- puhumattakaan.”  myös tiesi, miksi Arvi selvisi Hennalasta hengissä. johtajaksi. mainen. ”Isoisäni, siis Arvin isä, konemestari Johan Fabian Kun Arvi oli 47 vuoden ikäinen, kunto heikkeni. Arvi Mattilan kuollessa perheen omakotitalon  Punavangin tyttärestä Annakati Mattilasta tuli Mattila oli mennyt hädissään Kotkasta Lahteen poi- Hänen epäiltiin sairastavan tuberkuloosia. Arvi jou- rakentaminen oli vielä kesken. Hackmanin teh- aikuisiällä toimittaja, joka työskenteli Saimaan kaansa pelastamaan. Hennalassa oli sattumoisin ol- tui sairaalaan, jossa hän kuoli pian sydäninfarktiin. taan työmiehet tulivat auttamaan sen viimeiste- Sanomissa, Demarissa ja SDP:n eduskuntaryhmäs- lut yhtenä vartiovuoropäällikkönä Hallan sahan ”Hennalan sillinpääkuuri ja kenties myös talvi- ja lyssä. Se kertonee, että työnjohtaja oli työmaalla- sä, josta hänet palkattiin Puuliiton lehteen. työnjohtaja, joka tuttuna miehenä antoi isälle mah- jatkosodan sairastelut edesauttoivat isän varhaista kin tykätty mies. Eläkkeelle hän jäi liiton Särmä-lehden päätoimitta- dollisuuden vielä ruokaa pojalleen.” poismenoa. Sydän ei niitä kestänyt. Sen muistan, ”Vaikka isä oli harhaanjohdettu lapsi silloin si- jan hommista. Annakati oli töissä ammattiyhdistys- Valtiorikosoikeuden osasto 138 antoi tuomionsa että isällä oli aina kauheita vatsavaivoja. Hän joi pel- sällissodan aikana, niin olen tietysti miettinyt nii- liikkeessä kahta kuukautta vaille 30 vuotta. Kotkassa 7. lokakuuta 1918. Vankeusaika oli siis kes- kästään piimää ja söi talkkunaa”, Annakati kertoo. tä vuosia. Eihän nyt ihmiset todellakaan syyttä Annakati Mattila liittyi SSSL:n jäseneksi vuonna tänyt viisi kuukautta. Nuori ikä ei ollut vauhdittanut ”Meitä oli viisi lasta, joista vanhin 17-vuotias ja suotta tällaiseen kahinaan rupea. Kysymys on sii- 1964. Vuosikymmenten kuluessa hän on toiminut mo- Arvin asian käsittelyä, sillä hänet käsiteltiin osaston nuorin kaksivuotias. Äiti sai siivoojan hommia, mut- tä, että olot olivat kerta kaikkiaan niin kamalat, nissa liiton vastuutehtävissä, viimeksi varapuheenjoh- tapauksena numero 316. ta hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta hoitaa mei- että mitta tuli täyteen.” tajana 2015-2018. Hänet palkittiin Mustemaalari- Arvi Mattila sai vuoden kuritushuonetuomion, jo- tä kaikkia. Näin minä jouduin kuusivuotiaana Ko- ”Sitten voidaan puhua, millaisia johtajia punai- palkinnolla vuonna 2010. Annakati on myös liiton ka muutettiin ehdolliseksi. Hän menetti kansalais- lille äidin vanhimman siskon hoiviin. Olin siellä sella puolella oli, ja oliko se kapinoiminen viisas- kunniajäsen. luottamuksensa kahdeksi vuodeksi. Tiutisen työvä- pari vuotta. En viihtynyt, kun ei siellä ollut muita enyhdistyksen jäseniä oli sisällissodassa menehtynyt lapsia. Hienot vaatteetkaan eivät korvanneet sisarus- rintamalla, teloituksissa ja vankileireillä noin sata. ten menetystä.”

Vankileiri jätti jälkensä ”Tuskin osasi ampuakaan”

SIsällissodasta toivuttuaan Arvi meni Kotkassa sa- Isän saamaa tuomiota Annakati Mattila ei vieläkään maan ammattikouluun samaan aikaan kuin ikätove- ymmärrä. Hän sanoo, että isä ei ollut todellakaan ri, tuleva kirjailija Toivo Pekkanen. Arvi Mattila jat- mikään sotaisa tyyppi. Hän oli se perheen rauhalli- kokoulutti itseään erilaisilla kursseilla. Hänestä tuli nen, tasapainottava hahmo. työnjohtaja kotisaari Tiutisen Gutzeitin laatikkoteh- ”Tuskin isä osasi edes ampua. En voisi kuvitella- taalle, alaisinaan penkkarit, kaapparit, skaavarit, kaan, että hän olisi silloin voinut tappaa jonkun ih- sliipparit ja risparit. misen. Hän oli kaartin lähettinä vajaan kuukauden. Ollessaan sitä ennen puutavaran ostajana hän löy- Vuosi kuritushuonetta tuntuu sen takia käsittämät- si reissuillaan Kurkijoelta vaimokseen Laina Lötjö- tömältä. Voin vain kuvitella, mitä isä on ajatellut. sen. Perhe alkoi kasvaa, mutta Arvilta kului viisi Minulla on itselläni 15-vuotias lapsenlapsi.” vuotta talvi- ja jatkosodan rintamilla. Hän selvisi ”Muistan, kun isä piti minua sylissään. Hän oli

38 Mustemaalari Mustemaalari 39 Tampereen taistelun Sisällissodan tapahtumista, sen syistä ja aikana tuhoutunutta Tammelan kaupunginosaa. seurauksista aina sodan nimeä myöten on (Kuva: E. A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto) keskusteltu ja kiistelty vuosisadan ajan. Kotimaiset historian kouluoppikirjat peilaavat hyvin sodan tulkinnoissa ajan mittaan tapahtuneita muutoksia.

Sota koulukirjoissa

40 Mustemaalari Mustemaalari 41 tyypillisesti kansallismielisen porvarillinen. Suomen en avulla valtiovallan eduskunnalta ja maan lail- itsenäistyminen tapahtuu yksin suomalaisin voimin, liselta hallitukselta. Näin alkoi n.s. punakaarti- ilman kytköksiä maailmanlaajuiseen politiikkaan ja laiskapina ja vapaussota.” (s. 339)  Virpi Kivioja ensimmäiseen maailmansotaan. Itsenäistymistä seu- ranneen sodan käsittely puolestaan alkaa työväestön Sodan kulun kuvauksessa sekoittuvatkin sitten kapi- uhkaavuuden osoittamisella keväällä 1917: na ja vapaussota toisiinsa. ”Kapinalliset” pitävät val- lassaan koko Etelä-Suomea. Pohjois-Suomessa suo- ”Vapaussota. Maamme työväestön keskuudessa jeluskunnat kutsutaan aseisiin ja muodostetaan oli levoton mieliala jatkuvasti vallalla. Se ilmaan- valkoinen armeija, jonka ylipäällikkyys annetaan C. tui tiheinä työlakkoina, elintarvevaltauksina ja G. E. Mannerheimille. Kirjan sivuakin tässä kohtaa väkivaltaisena sekaantumisena viranomaisten koristaa Mannerheimin potretti ja seuraavalla auke- toimintaa, vieläpä uhkaavana esiintymisenä itse amalla ensimmäisten presidenttien K.J. Ståhlbergin eduskuntaa vastaan.” (s. 339) ja Lauri Relanderin valokuvat. Valkoinen armeija käy sitten Pohjois- ja Itä-Suomessa sotaan – mutta ei Seuraavaksi työläisten kerrotaan perustavan puna- kapinallisia vaan venäläisiä vastaan. Missä vaiheessa kaarteja, ”joiden avulla sosialistien vaatimukset piti aseet käännetään omia kansalaisia vastaan ja sodan ajaa perille”; mitä nämä vaatimukset ovat, ei tosin luonne muuttuu kansalaissodaksi, ei mainita. kerrota. Pian julistavat ”kumoukselliset vasemmis- Jääkäreiden vahvistamana valkoinen armeija val- tososialistit suurlakon yrittäen riistää vallan köyhä- loittaa seuraavaksi ”verisessä taistelussa” Tampereen. listön käsiin”, mutta yritys epäonnistuu. Pääkaupungin vapauttajien viitta lasketaan saksa- Mitään syytä kuvatulle toiminnalle ei anneta. Ku- va jatkuvasti levottomasta työväestöstä on melkein- pä kuin jostain eläinlaumasta, jolla ei ole vaistoja kummempia perusteita töytäilylleen. 1900-luvun alun sivistyneistö – kuten oppikirjailijat – näkikin maattoman ja palkkatyöllä elantonsa saavan ”rah- vaan” sivistymättömänä, lapsen tasolle jääneenä. Siis massana, joka saattoi villiintyä mitä ikävimmin seurauksin.

Kapinaa ja vapaussotaa

istorian oppikirjailijoiden kruunaa- pikin oli ensimmäisessä tasavallassa liberaalia kes- Porvarillisten suojeluskuntien perustaminen esite- mattomat kuninkaat – ainakin kirjo- kustaa edustaneen Edistyspuolueen jäsen. Mitä tään Historian oppikirjassa reaktiona, aivan kuin nii- jen ja painosten määrällä mitattuna nämä keskustaliberaalit historianopetuksen suurni- den järjestäytymisen taustalla ei olisi ollut mitään – ovat olleet oppikirjailijat Oskari met sitten kirjoittivat suomalaisten kansallisesta omia aktiivisia tavoitteita. Suojeluskunnat ovat vas- Mantere ja Gunnar Sarva. Heidän traumasta? taus yhtäältä työväen levottomuuksiin ja rikoksiin ja kirjoistaanH päntättiin oppia itsenäisyyden ajan en- toisaalta Suomessa yhä asemissa olevan venäläisen simmäiset 50 vuotta niin kansa-, keski- kuin oppi- Levoton työväestö sotaväen pyrkimyksiin sekaantua Suomen sisäisiin kouluissakin. Mantereen ja Sarvan vaikutus suoma- asioihin. Varsinaisen lähtölaukauksen antaa kirjan laiseen historianymmärrykseen ja -tulkintaan on Ensimmäiset itsenäisessä Suomessa koulunkäyntin- mukaan punaisten puoli: siten ollut valtaisa. sä aloittaneet vuosiluokat lukivat Mantereen ja Sar- Mantere ja Sarva olivat molemmat opettajia, en- van Historian oppikirjaa kansakouluja varten ”Kun eduskunta sitten tammikuun lopulla 1918 siksi mainittu äidinkielen ja historian ja jälkimmäi- (WSOY). Kirjan ensimmäinen painos julkaistiin antoi hallituksen tehtäväksi ryhtyä tarpeellisiin nen erityisesti taloushistoriaa tunteva historianopet- vuonna 1918. Seuraavassa käsittelen kirjan painosta toimenpiteisiin lujan järjestysvallan luomiseksi, taja. Mantere toimi myös kansanedustajana vuodelta 1929. Tuolloin etäisyyttä surun vuoteen julisti sosialidemokraattisen puolueen vallanku- (1919–1939) ja opetusministerinä (1932–1936). Sar- 1918 oli jo kertynyt, mutta kirjan näkökulma suo- mouksellinen johto uuden suurlakon sekä anasti va puolestaan oli kouluhallituksen virkamies. Kum- malaiseen yhteiskuntaan on valkoiselle Suomelle punakaartin ja maassa olevan venäläisen sotavä-

42 Mustemaalari Mustemaalari 43 laisten harteille: ”Huhtikuun alussa saksalainen ei avata – aivan kuin kaikki sosiaalidemokraatit oli- koulun kirjan varhaisempia painoksia, mutta olisi avustusjoukko nousi maihin Hangossa, ja muutamia sivat vallankumouksellisia. kiinnostavaa tutkailla niistä, onko jatkosodan aikai- päiviä myöhemmin se vapautti Helsingin vapaaeh- Historioitsija Maria Lähteenmäki on luonnehti- seen painokseen mahdollisesti lisätty venäläisten ak- toisten suojeluskuntajoukkojen avulla.” (s. 340) Jän- nut Mantereen ja Sarvan historianopetuksen olleen tiivisuuden kuvauksia. Ainakaan maantiedon oppi- nittävästi saksalaisten osallistuminen sotaan käy ”sisällissodassa voittaneiden valkoisten tulkintaa kirjoista en tutkimuksissani ole löytänyt kuin itsestään: kenenkään ei kerrota pyytäneen hei- keskustaliberalistisella vivahteella”. Lähteenmäen sotakaudellakaan merkittävää venäläisvastaisuutta. tä avuksi. mukaan keskustaliberalismi näkyy kaksikon oppi- Kenties Mantereen ja Sarvan kirjassa kyse on kirjoissa muun muassa juuri kiihkottomana kielenä 1920-luvulla porvarillisissa piireissä muotiin tullees- Voittajan armeliaisuus sekä tietyistä aiheista vaikenemisena. Edellä siteera- ta venäläisvihasta. Oppikoululaiset olivat kyllä vihal- tussa sisällissodan kuvauksessa kertomatta jääkin le oikea yleisö, sillä he olivat pääosin juuri sinival- Valkoisten valloitettua Viipurin katkeavat ”kapinoit- paljon, ja vasta vuosikymmeniä myöhemmin oppi- koisten talonpoikais- ja porvarilaisperheiden vesoja. sijain” yhteydet Venäjän neuvostohallitukseen. Pu- kirjat paljastavat tapahtumista enemmän. Sodan jatko kulkee Keskikoulun Suomen historias- naisten vastarinta laantuu, ja toukokuussa on jälleen sa tuttuun tapaan. Suojeluskunnista muodostettu rauha maassa. Viimeisenä sodasta kerrotaan sen seu- Oppikoulun opetukset valkoinen armeija voittaa venäläiset joukot Pohjois- raukset hävinneelle osapuolelle: ja Itä-Suomessa, ja jääkärit vahvistavat armeijaa. Kir- Toistakymmentä vuotta ajassa eteenpäin, ja Suomi ja kertoo myös, että punaisten yritykset murtautua ”Kapinoitsijain pääjohtajat pääsivät pakenemaan oli keskellä toista maailmansotaa. Jatkosodan vuosi- aa havainnollistava kartta vaikuttaa kuitenkin kerto- läpi rintamalinjan epäonnistuvat niin Vilppulassa Venäjälle, mutta lähes 80000 kapinan osanottajaa na oppikouluissa luettiin Mantereen ja Sarvan toista van vähän toista: siinä rintamalinja kulkee kuin venäläisten tuestakin huolimatta Karjalassakin. joutui vangiksi. Näistä osa mestattiin, osa pääs- oppikirjaklassikkoa, Keskikoulun Suomen historiaa länsirannikolla heti Porin pohjoispuolella Vilppulan tettiin vapaaksi, muut suljettiin vankiloihin. Seu- (WSOY). Historiantutkija Jukka Rantalan mukaan kautta Viipurin pohjoispuolitse Karjalankannaksel- Sankarillisia urotöitä raavina vuosina on tuomitut vähä vähältä ar- Mantereen ja Sarvan kansakouluja oppikoulutason le. Kartta kuvannee hieman myöhäisempää sotati- mahdettu ja päästetty vapauteen.” (s. 340) kirjoissa ei juuri ollut eroa käsittelytavassa, vaan ai- lannetta kuin teksti. Oppikoululaisille annetaan sankarillisia esimerkki- noastaan käsittelyn laajuus oli oppikoulun kirjoissa miehiä ihailtavaksi kertomalla yksittäisten komen- Mestaamisia lukuun ottamatta rangaistukset kuulos- suurempi. Väite ei kaikilta osin päde, kuten seuraa- Rosvouksia ja hävityksiä tajien urotöistä, kuten eversti Aarne Sihvon voitok- tavat vähäisiltä: osa vapautuu melkein heti ja loput- vassa käy ilmi. kuudesta Karjalassa ja eversti Karl Wilkaman kin jo muutaman vuoden vankeuden jälkeen. Voit- Jatkosodan viimeisen vuoden 1944 alussa päivä- Oppikoululaisten kirjassa kuvatut ”punakaartilais- suorituksista Tampereen taistelussa. Tampereen tais- taja osoittaa näin armeliaisuuttaan. Sodan tyn Keskikoulun Suomen historian selostus muistut- kapinan” alkuvaiheet sisältävät nekin enemmän yk- telun kulku kuvataan erityisen tarkkaan, ja tässä hävinnyttä osapuolta suorastaan tullaan vastaan. Yh- taa kyllä edellä esiteltyä kansakoulun kirjaa. Levot- sityiskohtia kuin kansakoululaisten kirjassa: kohtaa kerrotaan myös sodan surullisista vaikutuk- teiskunnallisia uudistuksia käsittelevässä luvussa tomuuksien alku selostetaan samaan tapaan: sista: ”Molemmin puolin oli taistelun aikana mene- kerrotaan eduskunnan säätäneen vuonna 1919 lain, työväestö on keväällä 1917 levotonta ja harrastaa ”Tätä [punaisten] aluetta hallitsemaan he asetti- tetty tuhansia miehiä, m.m. puolet valkoisen armei- joka oikeuttaa torpparit lunastamaan vuokra-alu- rikollista toimintaa, ja syyskesällä se perustaa puna- vat Helsinkiin kansanvaltuuskunnan, jolla kui- jan päälliköistä oli kaatunut. Sitä paitsi oli melkoinen eensa kohtuullista summaa vastaan itsenäisiksi ti- kaarteja. Oppikoululaisille uskalletaan kuitenkin tenkin oli verraten vähän sananvaltaa, sillä puna- osa Tampereen kaupunkia tuhoutunut.” (s. 314) loiksi. Seurauksena on pientilallisten määrän kasvu. kertoa enemmän tapahtuneista: marraskuussa Ve- kaartilaisosastot toimivat täysin mielivaltaisesti. Toisin kuin kansakoulun kirjassa, oppikoulun ver- Vuonna 1922 säädetty uusi asutuslaki, niin kutsuttu näjän bolševikkien vallankumouksen myötä ”He Tuhansia rauhallisia kansalaisia murhattiin; ros- siossa saksalaisten kerrotaan tulleen apuun Suomen Lex Kallio, vielä tehostaa keinoja saada maata maat- [vasemmistososialistit] julistivat jo suurlakon, jonka vouksia ja varkauksia tapahtui ehtimiseen. Sitä hallituksen nimenomaisesta pyynnöstä. Apua pyy- tomille. aikana muutamat kansalaiset saivat surmansa. [– –] paitsi punakaartilaiset hävittivät ja pilasivat vil- dettiin nimenomaan venäläisten karkottamiseen. Mantereen ja Sarvan varhaisen sisällissodan ku- Vihdoin epäjärjestys maassa kasvoi niin suureksi, jaa ja muita ruokatavaroita, joita muutoinkin, Saksalaiset ovat tälläkin kertaa Helsingin vapauttajia. vauksen kunniaksi on sanottava, että se on kirjoitet- että aseistetut joukot mielin määrin panivat toimeen vallitsevan sotatilan takia, oli niukasti, joten maa- Mannerheimin armeija puolestaan valloittaa Viipu- tu kohtuullisen intohimottomalla kielellä ja tavalla. ryöstöjä.” (s. 311) ta rupesi uhkaamaan nälänhätä. Kapinalliset toi- rin ja katkaisee punakaartilaisten ja Venäjän välisen Sodan selostus on tiivis ja toteava, eikä kuvaus ole Kuten kansakoulun kirjassa, oppikouluversiossa- mivat yksissä neuvoin venäläisten sotajoukkojen yhteyden. Sota loppuu jo aiemmin kerrotulla tavalla mitenkään voittajia ihannoiva tai häviäjiä demoni- kin suojeluskunnat ovat vain reaktio väkivaltaisille kanssa. Venäjältä tuotiin aseita ja ampumavaro- punaisten vastustuskyvyn murtumiseen ja rauhan soiva. Rauhallinen ote on ollut tarpeen sisäisen krii- teoille. Vastaavasti varsinaisen toiminnan alkuunpa- ja ja venäläisiä sotavoimia otti osaa eräisiin tais- laskeutumiseen toukokuussa. sin jälkeen, varsinkin kansakoulussa, jota porvaril- nijakin on sosialidemokraattisen puolueen kumouk- teluihin.” (s. 311–312) Sodan kuvausta seuraa pitkä, todennäköisesti va- linen sivistyneistö piti keskeisenä kanavana kasvattaa sellinen johto, joka ”julisti uuden suurlakon sekä paaehtoisesti luettavaksi tarkoitettu teksti Mannerhei- ”kapinallisten” jälkipolvesta kunnollisia kansalaisia. anasti valtiovallan eduskunnalta ja maan lailliselta Punakaartilaisten pahuudella ei nyt näytä olevan mi- min henkilöhistoriasta. Hänen suoritustaan koulutta- Sodan kuvaus heittää kuitenkin varjon koko sosiaa- hallitukselta. Näin alkoi n.s. punakaartilaiskapina.” tään rajaa. Myös venäläisten rooli on suurempi kuin mattoman valkoisen armeijan johtajana kiitellään lidemokraattisen puolueen ylle, kun kapinaan ryh- Kaartilaiset saavat tekstin mukaan tällä kertaa hal- aiemmin kerrotussa: he ovat punakaartilaisten rikos- luonnollisesti vuolaasti. Kiinnostavaa tekstissä on sak- tyneiden ja puolueen muiden kannattajien suhdetta tuunsa Etelä-Suomen lisäksi Länsi-Suomenkin. Asi- tovereita ja aseveljiä. En ole saanut haltuuni oppi- salaisten sotajoukkojen merkityksen vähättely:

44 Mustemaalari Mustemaalari 45 ”Mannerheimin tarkoitus oli, että Suomi alusta sialidemokraatit tahtoivat ottaa valtion huostaan Varhaisemmin oli torpparien asema maassamme alkaen omin voimin ja ilman vieraiden joukkojen tuotanto-, mutta ei kulutusvälineitä, jota vastoin varsin epävarma. Niinpä vuokra-aika saattoi olla apua suorittaisi vapaustaistelun. Vain siten Suo- kommunistit halusivat siirtää valtiolle omistusoi- lyhyt ja lain mukaan kauppa rikkoi vuokrasopi- men kansa voisi tuntea sitä itseluottamusta, joka keuden molempiin.” (s. 319–320) muksen, niin että uusi omistaja oli oikeutettu il- vapaalle kansalle on välttämätön. Siitäpä syystä man muuta sanomaan vuokramiehen irti, eikä ei lainkaan ollut hänen mieleensä, että maahan Tasavallan ensimmäisestä presidentistä Ståhlbergis- torpparilla ollut oikeutta vaatia maanomistajalta kutsuttiin saksalaisia apujoukkoja. Kun kuitenkin ta kerrotaan, että hänen tehtäväkseen tuli ”maan rau- korvausta torpassa tekemistään parannuksista. niitä saapui, hän osasi valvoa maamme arvoa si- hoittaminen levottomien sota-aikojen jälkeen, sen Tästä oli seurauksena, että torppien viljelykset oli- ten, että ne asetettiin hänen komennettavikseen, suhteiden vakaannuttaminen ulkovaltoihin ja eri vat yleensä huonommassa kunnossa kuin itsenäis- joten vapaustaistelu sittenkin jäi puhtaasti suo- kansanluokkien lähentäminen toisiinsa.” (s. 320) ten tilojen ja että yhteiskunnassa oli suurilukui- malaiseksi saavutukseksi.” (s. 316) Kaiken kaikkiaan oppikoululaisille 1940-luvulla nen tyytymätön väestö.” (s. 334–335) on kerrottu vuoden 1918 sodan tapahtumista ja Nationalistinen käsitys myös sen raa’asta puolesta enemmän kuin kansakou- Torpparien asema lain edessä siis myönnetään hei- lulaisille 1920-luvulla. Oppikoululaiset ovat kyllä koksi. Tilastokuva maanomistuksesta maaseudulla Suomalaisessa historiankirjoituksessa 1900-luvun ikänsä puolesta olleet kypsempiä kuulemaan sodan vuonna 1901 pyrkii visualisoimaan tilannetta, vaik- alkupuoliskolla oli vallalla nationalistinen käsitys todellisuudesta. Missä määrin kirjojen sisältö on kakin kuva on melko vaikeasti tulkittava. Teksti jat- historiasta. Tässä käsityksessä aitojen kansakuntien riippunut niiden julkaisuajasta, jää tässä selvittämät- kuu selostuksella, mitä torpparien ja muiden maata kohtalona oli kehittyä itsenäiseksi ja vapaaksi kan- tä. Todennäköisenä pidän kuitenkin sitä, että oppi- omistamattomien tilanteen parantamiseksi Suomes- sallisvaltioksi, ja lopullinen ”tulikaste” prosessissa oli koulun kirja on 1920-luvulta lähtien ollut lähes sa on tehty jo ennen vuotta 1918 ja vielä sen jälkeen- sortajaa vastaan käyty aseellinen taistelu. Nationa- muuttumaton. kin. Myös aiemmin samaisessa luvussa on kerrottu listisessa ymmärryksessä vapauden saavuttamiseksi lavealti erilaisista työsuojelulainsäädännön uudis- käyty sota oli siis välttämättömyys, sillä muuten ei Sodan syiden raottamista tuksista ennen itsenäistymistä. kansakunta olisi aidosti itsenäinen. Ehkä työväen asemaa parantavien uudistusten lu- Vuonna 1918 käyty sekava sota, johon osallistui Kansakoulun kirjassa vuodelta 1929 ei millään ta- etteloinnissa on havaittavissa selittelyn makua, ehkä sekä suomalaisia että ulkomaisia joukkoja, oli seli- valla selitetty, miksi työväestössä oli valmiutta väki- ei. Joka tapauksessa maattoman väestön ahdingon ja tettävä oppikirjassa parhain päin. Ei saanut syntyä valtaiseen toimintaan. Oppikoulun kirja vuodelta väkivaltaisuuksiin ryhtymisen yhteys jää kirjan esi- käsitystä, että saksalaiset olisivat vapauttaneet Suo- 1944 valaisee hieman tätä puolta. Erikoista kyllä, asi- tyksessä kaukaiseksi, kun sodan syitä ei käsitellä sa- men, vaan sen oli oltava suomalaisten suorittama asta kerrotaan vasta toistakymmentä sivua sodan massa yhteydessä itse sodan kanssa. Voi kysyä, kuin- Uudet totuudet urotyö. Ajatus resonoi hyvin myös tässä käsitellyn käsittelyn jälkeen, yhteiskunnallisia uudistuksia kä- ka saumattomasti oppikoululainenkaan on asiat uudella aikakaudella painoksen julkaisuajan, toisen maailmansodan tilan- sittelevässä luvussa. Maanomistusoloja käsittelevä osannut mielessään yhdistää, kun kirja ei sitä tee. teen kanssa: jälleen kerran suomalaisten oli taistel- teksti kertoo: Punaiset esiintyvät näin sodassa irrationaalisena Jatkosodan loputtua Suomi oli uudenlaisessa poliit- tava vapautensa puolesta. ”Vapaussodasta” puhumi- joukkona, jonka ilkivaltaan suojeluskunnat syntyvät tisessa tilanteessa. Tarve ylläpitää rauhantila ja luot- nen kuitenkin peitti näkyvistä sen, että sodassa oli ”Ehkäpä tärkeimpänä syynä siihen, että suuri osa reagoimaan. Rivien välissä punainen osapuoli on si- tamus Neuvostoliiton ”karhun kainalossa” ulotti vai- taisteltu oman maan kansalaisia vastaan. kansaamme yhtyi n.s. punakaartilaiskapinaan, ten syypää sotaan. kutuksensa myös kouluopetuksen sisältöön. Vuosien Oppikoulun kirja ei kerro, mikä punaisten kohta- olivat maassamme vallalle päässeet epäkohdat Ennen toisen maailmansodan loppua vallinneen, 1944 ja 1945 taitteessa erityinen toimikunta tarkisti lo sodan jälkeen oli. Sodan seurauksista mainitaan maanomistusolojen alalla. Ensiksikin oli torppa- valkoisen Suomen oppikirjojen sisällissotakuvaa voi käytössä olleet oppikirjat venäläisvastaisuuden ja ainoastaan Tampereen taistelun kuvauksessa sekä rilaitos päässyt kehittymään luonnottomalle kan- luonnehtia suurimmaksi osaksi harhaisena viattomuu- saksalaismielisyyden karsimiseksi niistäkin. Mante- kirjan myöhemmässä luvussa sodanjälkeisestä yh- nalle. Ja toiseksi oli muodostunut suuri tilaton tena. Huomattavaa on, että mahdollisesti kuvatut reen ja Sarvan kirja kansakouluille päätyi kiellettä- teiskunnallisesta ja puoluekehityksestä: maatyöläisten luokka. Niin hyvin torpparit kuin maanomistuksen epäkohdat eivät ole kirjoissa kenen- vien kirjojen listalle, ja kirjasta oppikouluille suosi- tilattomat olivat oloihin tyytymättömiä ja toivoi- kään syytä. Maata ja teollisuuslaitoksia omistaneiden teltiin korjattavaksi ”punakapinan” kuvaus ”liian ”Kapinan jälkeen sosialidemokraattinen puolue vat kumouksen tietä saavansa ne parannetuiksi. ylä- ja keskiluokan toiminnassa ei siis voi olla moitteen räikeänä”. Neuvostoliiton lepyttely sai sisällissodan hajaantui kahtia. Toinen ryhmä, joka yhä sanoi Epäkohdat oli kyllä jo havaittu maassamme en- sanaa. Näinpä on vain johdonmukaista, että työväen- kuvan muuttumaan. Sirkka Ahosen mukaan suo- itseään sosialidemokraattiseksi, tahtoi ajaa työ- nen kapinaa ja niitä oli ruvettu korjaamaan, mut- puolueiden toimintaa kirja kutsuu vain ”vaatimusten malainen historiankirjoitus alkoi muutenkin jatko- väenluokan asiaa laillisin keinoin. Toinen ryhmä, ta uudistukset olivat vielä puolinaisia Venäjän esittämiseksi”, ei esimerkiksi yhteiskunnan parantami- sodan jälkeen etääntyä kansallismielisestä paatok- joka mielipiteiltään oli kommunistinen, oli val- vallankumouksien sattuessa, jonka takia kumo- seksi. Ja jos vaatimukset ovat kantaneet hedelmää, ke- sesta ja vaatia lähteiden kriittistä tulkintaa mis kumouksellisesti anastamaan vallan työväen ukselliset opit pääsivät juurtumaan erääseen työ- tä voi lopulta kiittää? ”Valtiomme onkin katsonut koh- ideologisen tulkinnan sijaan. luokalle. Viimeksimainittujen puolueiden yhteis- väenryhmään. Kapinan kukistumisen jälkeen jat- tuulliseksi monessa suhteessa tyydyttää työläisten Historian oppikirja kansakouluja varten selvisi sen- kunnallisessa ohjelmassa oli myös eroa, sillä so- kettiin keskeytynyttä uudistustyötä. [– –] taholta esitettyjä vaatimuksia”, kirja kertoo (s. 333). suurista, todennäköisesti sisällön uudistamisen ansi-

46 Mustemaalari Mustemaalari 47 osta. Seuraavassa käy ilmi tilanne vuoden 1950 pai- jana toimi yleisesikuntakomentaja Jouko Pirhonen noksessa. Sisällissodan alku kuvataan tasapuolisesti: ja uudemman historian osalta 1800-luvun puolivä- listä eteenpäin historiantutkija Aira Kemiläinen. ”Kansalaissota. Kesällä 1917 kärjistyivät eri kan- Uudet tekijät kajosivat moniin kohtiin kirjassa. salaispiirien välit Suomessa siinä määrin, että Esimerkiksi sisällissodan tausta saa uudistetussa kir- kummallakin taholla pantiin jalkeille aseellisia jassa vihdoin selvitystä. Taustoitus alkaa jo kuvauk- joukkoja, toisella taholla punakaarteja, toisella sessa itsenäistymisen poliittisesta prosessista ja siinä suojeluskuntia. Tammikuun lopulla 1918 molem- porvariston ja vasemmiston välillä käydystä valta- mat kansalaisryhmät joutuivat ilmitaisteluun kamppailusta: toistensa kanssa.” (s. 355) ”Venäjän väliaikainen hallitus kuitenkin hajoitti Venäläisten sotavoimien osallistumista taisteluun [kesällä 1917] eduskunnan, ja porvarilliset nou- kuvataan heti edellisen tekstinkatkelman perässä: dattivat määräystä, sillä he eivät mielellään ha- ”Saksalaisten maihinnousua estämään maahan jäte- lunneet suoda korkeinta valtaa eduskunnalle, jos- tyt venäläiset sotaväenosastot yhtyivät paikka pai- sa vasemmistolla oli enemmistö. Tämä tapahtuma koin punakaartilaisiin ja siten sisällissota muodostui huononsi maamme porvarillisten ja sosiaalide- myös vapaussodaksi.” Aiempi ”punakaartilaiskapi- mokraattien välejä. Syksyllä valitussa uudessa na” on sodan nimenä kadonnut, ja taistelun luonne eduskunnassa sosiaalidemokraatit jäivät vähem- on nyt sekä maan sisällä käyty sisällis- tai kansalais- mistöön.” (s. 355) sota että ulospäin suuntautunut vapaussota. Kieli keskellä suuta kerrottaessa jää epäselväksi, mitkä Valkoisten ja punaisten tavoitteet käyvät puolestaan kansanosat tai poliittiset ryhmittymät oikeastaan ilmi sodan alkua käsittelevässä osassa: toistensa kanssa taistelemaan päätyvät. Samoin jää- vät kummankin puolen taistelunhalun motiivit tässä ”Vapaustaistelu ja kansalaissota. Tammikuun kohtaa pimentoon – nimitys ”vapaussota” tosin an- 1918 alkuun mennessä olivat Neuvostoliitto ja taa ainakin viitteitä toisen osapuolen tavoitteista. eräät muut maat tunnustaneet maamme itsenäi- taloudellisesta tyytymättömyydestä Suomessa kat- ja vanhoillisuuteen taipuvat vanhat valtiomiehet Muilta osin sodan kuvaus on muuttumaton. Suo- syyden, mutta rauhassa ei maamme saanut aloit- kelmassa ”Sodan syyt”: Sosiaalidemokraatit yrittävät toimivat varovaisesti ja hitaasti. Elintarvikepula ja jeluskuntien nimittäminen valkoiseksi armeijaksi ja taa itsenäistä elämäänsä. Vapausjuhlien sijaan Suomen valtiollisen aseman – osa Venäjää vai ei? – järjestysvallan heikkous lisäsivät niiden mellakoi- sodan kulun kuvaukset vastaavat vuoden 1929 pai- itsenäinen Suomi joutui heti olemassaolonsa alus- epävarmuutta hyväksikäyttämällä saada lisää valtaa. den lukua, joita v. 1917 alkoi yhä enemmän esiin- nosta, samoin saksalaisille annettu ansio Helsingin sa veriseen taisteluun, joka vaaransi vasta saavu- Puolueen aloitteellisuus Suomen itsenäiseksi julista- tyä.” (s. 360) vapauttajina. Kirjan kuvituskaan ei ole vaihtunut, tetun riippumattomuuden ja jätti kirvelevät muis- misessa niin sanotulla valtalailla karahtaa kuitenkin vaan sisällissotatekstiä koristavat edelleen Manner- tot moneksi vuosikymmeneksi. Tammikuun kiville Venäjän väliaikaisen hallituksen hajottaessa Teksti on täysin uudistunut jatkosodan aikaisesta heimin ja ensimmäisten presidenttien potretit. So- lopulla alkoi taistelu, jonka tarkoituksena valkois- eduskunnan. Seuraukset ovat kohtalokkaat: painoksesta. Työläisten keskuudessa on jo valmiiksi dan jälkinäytöksestä tai vaikutuksesta yksilöihin tai ten suunnitelmien mukaan oli maahan jääneiden tyytymättömyyttä, pulaa ja epävarmuutta, eikä suin- yhteiskuntaan ei edelleenkään kerrota mitään. Myös venäläisten joukkojen aseista riisuminen, mutta ”Epäonnistuminen valtalain toimeenpanossa kat- kaan kaikki vasemmistosta vaan vain osa radikali- sotaa seuranneiden vuosien yhteiskunnallisten uu- joka heti muuttui kansalaissodaksi vasemmiston keroitti vasemmistoa, ja yhä enemmän kannatusta soituu väkivaltaan valmiiksi. Syypäitä työläisten on- distusten – torpparilaki 1919 ja Lex Kallio 1922 – aloittaessa samanaikaisesti kapinan.” (s. 358) alkoi saada puolueen vallankumouksellinen siipi, nettomiin oloihin ovat aiemmat, uudistuksissa kuvaus on ennallaan. joka uskoi edistyksen tapahtuvan vallankumouk- hidastelleet vallanpitäjät. Kummallakin osapuolella on siis omat tavoitteensa: sen tietä ja piti Venäjän bolševikkivallankumousta Teksti jatkuu uudella edelleen uusilla ajatuksilla Uudet päivittäjät valkoiset haluavat riisua venäläiset aseista ja punaiset uuden aikakauden alkamisen merkkinä. Sen oli siitä, että kun maahan on muodostunut kaksi toisil- kohottaa kapinan. Toimiin ei ryhdytä vain reaktiona sitäkin helpompi saada vaikutusvaltaa, kun yhteis- leen vihamielistä sotilaallista ryhmää, punakaartilai- Keskikoulun Suomen historiaan muutosten tuulet vastapuolen tekoihin, vaan kummatkin ajavat omaa kunnassa oli pitkiä aikoja ollut kytevää tyytymät- set ja suojeluskunnat, yhteenotto on vain ajan kysy- puhalsivat voimakkaammin, viimeistään vuoden ohjelmaansa. tömyyttä ja levottomuutta, joka johtui siitä, että mys. Soppaa sekoittavat vielä venäläiset, jotka paitsi 1959 painokseen. Mantere ja Sarva olivat tuolloin työläisten asema monin paikoin oli järjestämätön asettuvat punaisen osapuolen leiriin myös itse tuot- olleet jo vuosia poissa oppikirjailijoiden riveistä, ja Syytkin puntariin ja huono. Lisäksi kumousajatus sai paljon kanna- tavat epäjärjestystä. Uusi, punakaartin komentajia mainitun painoksen olivat tarkistaneet ja osittain tusta maaseudun vähäväkisten keskuudessa, sillä esittävän valokuvan ”Punakaartin päällystöä rinta- uudistaneetkin eri alojen asiantuntijoista koostunut Punaisten ja valkoisten motiivien lisäksi kerrotaan he katsoivat turhaan odottaneensa parannuksia. malla” kuvateksti kertoo punakaartiin lähteneistä: työryhmä. Suomen sotahistorian osalta asiantunti- vielä vallinneesta poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja Sortokauden aikanahan uudistustyötä jarrutettiin, ”Punainen päällystö ei ollut saanut sotilaskoulutusta.

48 Mustemaalari Mustemaalari 49 Osittain se muodostui vallankumouksellisista ää- mutta kaikkien vapauttamiseen ei uskallettu heti mansa äärimmäisen oikeiston ja vasemmiston suh- rimmäisyysaineksista, jopa edesvastuuttomista kii- ryhtyä. Sotavankien asian ratkaisemiseksi perus- teisiin itsenäisyyden ensi vuosikymmenien aikana”. hottajista, osaksi taas työväenliikkeen vakaumuksel- tettiin valtiorikosoikeuksia, jotka herättivät va- Vasta kaksi vuosikymmentä myöhemmin, ulkoisen lisista ja ihanteellisista johtajista.” (s. 359, kuva saatu semmistossa suurta katkeruutta, sillä ne sotivat vihollisen uhatessa Suomea tuholla oli sovinnolli- Sotahistoriallisesta tutkimuslaitoksesta) perustuslakiemme henkeä vastaan. Tarkoitus to- sempi asenne mahdollinen. Sisällissodan kuvaus sin oli jouduttaa täten asiain käsittelyä, mutta päättyy valkoisen Suomen kädenojennukseen: ”mar- Synninpäästö maltillisille kun mieliala oli kiihtynyt, tarkoitus käsitettiin salkka Mannerheim talvisodan jälkeen kehotti kun- eräissä tapauksissa väärin.” (s. 362–363) nioittamaan myös v:n 1918 punaisella puolella kaa- Lähtöasetelmat sotaan kuvataan vanhemmista kir- tuneita sotilaita, jotka olivat uhranneet henkensä joista osin tutulla sisällöllä mutta osin uutta tietoa Juuri vihan vallassa tehdyt ylilyönnit pääsevät nyt vakaumuksensa puolesta.” (s. 363)  antaen: julki oppikirjassa, eivätkä veritöitä tehneet ainoastaan punaiset, kuten aiemmissa painoksissa on ker- ”Kun eduskunta tammikuussa 1918 antoi hallituk- rottu. Molemmilla puolilla on menetetty itsehillintä. sen tehtäväksi ryhtyä toimenpiteisiin lujan järjes- Jälkipolvet näin toteavat, että kummassakin osapuo- tysvallan luomiseksi ja julisti suojeluskunnat halli- lessa on oikein ja väärin toimineita eikä kapinaan- tuksen joukoiksi, sosiaalidemokraattisen puolueen kaan nousseet olleet yksinomaan paholaisia: johto julisti suurlakon ja otti väkivaltaisesti vallan käsiinsä. Tällöin jyrkemmän suunnan edustajat ”Mellakoivat punakaartilaiset olivat ennen kan- saivat vallan eikä maltillisilla ollut muuta mahdol- salaissotaa toimeenpanneet joitakin veritöitä, ja lisuutta kuin seurata mukana tai irtaantua liik- monet olivat joutuneet heidän uhreikseen. Sodan- keestä. Suojeluskunnat muodostuivat hallituksen käynti oli molemmin puolin sekä urhoollista ja joukoiksi, valkoiseksi armeijaksi.” (s. 360) sitkeätä että julmaa. Kun sota oli ohi, eivät myös- kään valkoiset kyenneet kaikin paikoin hillitse- Sosiaalidemokraattisen puolueen jyrkimmän siiven mään vihaansa, ja sen sijaan että olisivat esiinty- radikalisoituminen ajaa koko puolueen ahdinkoon. neet tuomareina eräät olivat kostajia, jotka ottivat Maltilliset vasemmistolaiset saavat näin synninpääs- oikeudenkäytön omiin käsiinsä. Punaiset nähtiin Raudussa antautunut punakaartilainen tön: tilanne oli heillekin vaikea. valkoisten kuvaamana. (Kuva: Kansallisarkisto) ilkityöntekijöinä ja isänmaanpettureina eikä Tapahtumat lähtevät vyöryyn yhtäaikaisesti kum- muistettu, että monet olivat tosiaan taistelleet aat- mallakin puolella. Varsinaisen sodankäynnin alusta teen puolesta ja että yhteiskunnallinen kurjuus oli saadaan täysin uusi kuva, kun Mannerheimin oma- sineen ja Tampereen – tosin lyhennettyine – taistelu- ollut toisia ajamassa toimintaan vallitsevaa yh- valtainen toiminta Pohjanmaalla otetaan esiin: kuvauksineen. Kerrontaa elävöittämään kirjaan on teiskuntajärjestystä vastaan.” (s. 363) Virpi Kivioja valmistelee parhaillaan Turun yliopistossa väitöskirjaa, jonka työotsikkona on liitetty valokuva vöyriläisistä koulupojista konekivää- ”Suomi länsi- ja itäsaksalaisissa ja Länsi- ja ”Sotatoimet alkoivat siten, että hallituksen jouk- riharjoituksissa lumisessa peltomaastossa (s. 361) Sodan vaikutus sisäiseen ilmapiiriin Suomessa on Itä-Saksa suomalaisissa maantiedon kouluoppikir- kojen ylipäälliköksi nimitetty kenraali Gustaf synkistävä: ”Katkera vihamielisyys painoikin lei- joissa kylmässä sodassa”. Mannerheim tammikuun 28 päivänä 1918 omal- Kuva laajenee la vastuullaan aloitti venäläisten joukkojen aseis- tariisumisen Etelä-Pohjanmaalla. Samaan ai- Sodan loppuvaiheiden kuvaus on sekin pysynyt en- Tietolähteet kaan vasemmisto otti vallan käsiinsä Länsi- ja nallaan. Jälleen uutta kirjassa kerrotaan, kun pääs-  Sirkka Ahonen: Suomalaisuuden monet myytit. Kansallinen katse historian kirjoissa. Gaudeamus 2017. Etelä-Suomessa ja Helsinkiin asetettiin oma hal- tään rauhanaikaan. Suomessa vallitsee nälkä ja kur-  Virpi Kivioja: Ristiriitainen ryssä. Venäläinen kansanluonne, rotu ja viholliskuva suomalaisissa ja saksalaisissa litus, ns. kansanvaltuuskunta.” (s. 360) juus, ja niin valkoiset kuin punaisetkin ovat kokeneet maantieteen kouluoppikirjoissa 1933–1944. Poliittisen historian tutkimuksia 42. Turun yliopisto 2016. raskaita tappioita. Kiertäen ilmaistaan, että osa pu-  Leena Koski: Sivistystyön ihmiskäsitys: villi-ihmisestä aikuiseksi yksilöksi. Artikkeli teoksessa Valistus ja koulunpenkki.  Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Toim. Anja Heikkinen ja Pirkko Leino-Kaukiainen. Sodan kulku puolestaan vastaa aiemman painoksen naisten oikeudenkäynneistä ja tuomioista ei ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011. kuvausta aina valkoisten voitoista Pohjois- ja Itä-Suo- täysin laillisia taikka oikeudenmukaisia:  Maria Lähteenmäki: Mantere & Sarva, miehet jotka retusoivat Suomen historian pitkän linjan. Artikkeli teoksessa messa jääkärien mukaan tuloon. Uutena tietona ker- Kulkijapoika on nähnyt sen. Kirjoituksia nykyhistoriasta. Toim. Kimmo Rentola ja Tauno Saarela. Työväen historian ja rotaan punakaartien kokemattomuudesta: ”Punaisil- ”Ylivoimaisen vaikean ongelman muodostivat so- perinteen tutkimuksen seura 2014.  Oppikirjojen tarkastustoimikunnan mietintö oppikirjoista. Komiteanmietintö 1945:5. Helsinki 1945. la oli vain vähän sellaisia päällikköjä, joilla oli tavankileirit, joissa oli lähes 100 000 kapinaan  Jukka Rantala: Historian oppikirjoja sadan vuoden ajalta. Luonteenkasvatuksesta kriittisyyteen. Artikkeli teoksessa sotatottumusta.” Sitten taas jatketaan vanhan tekstin osallistunutta maan kansalaista. Useimmat heis- Oppikirja Suomea rakentamassa. Toim. Pirjo Hiidenmaa, Markku Löytönen ja Helena Ruuska. Suomen tietokirjailijat ry mukaisesti sodan kulusta punaisten läpimurtoyrityk- tä olivat menneet kapinaan vain joukon mukana, 2017.

50 Mustemaalari Mustemaalari 51 Filmille tallentunut sota

Sisällissodasta 1918 tallentunut valokuva- materiaali on sodan verisyydestä huolimatta otettu enimmäkseen kuvaamo-olosuhteissa. Propagandan taitoa oli vain saksalaisilla. Valkoinen Suomi omaksui propagandan merkityksen vasta myöhemmin, kirjoittaa tohtori Olli Kleemola.

Saksalaiset etenivät resiinoilla Hangosta kohti Helsinkiä 1918. 52 Mustemaalari Mustemaalari 53  Olli Kleemola

isällissota kuuluu kiistatta itsenäisen nivaiheiset tapahtumakulut, ja usein yksittäisestä Suomen historian avaintapahtumiin, ja kuvasta voi tulla kokonaisen tapahtumasarjan sym- sisällissodan kuvilla on sen mukaisesti boli. erityisasema suomalaisten kansallisen Seuraavassa tarkastelen sitä, kuka kuvasi Suomen kuvaston joukossa. Kuvat herättävät sisällissotaa 1918, minkälaisia kuvia ja elokuvia so- tunteitaS ja intohimoja puolin ja toisin. dasta tuotettiin, ja miten kuvien avulla on eri aikoi- Tunteiden liikahdukset olivat huomattavissa esi- na rakennettu, muokattu ja lujitettu sodan julkista merkiksi Rahapajan keväällä 2017 paljastuneen juh- muistoa. laraha-aikeen synnyttämästä vilkkaasta keskustelus- tuotettu elokuva Punainen Suomi ei tarjoa katsojal- Siltasaaressa toiminut Tyyne Böökin ateljeekuvaa- ta. Rahapaja julkisti tuolloin aikeensa lanseerata Propagandan alkuaskeleet leen voitonparaateja, vaan pikemminkin välähdyk- mo. Böök ehti kameroineen dokumentoimaan muun Suomen itsenäisyyden vuosikymmeniä juhlistava senomaisia kohtauksia sodan keskeltä. Vilppulan muassa saksalaisten marssia pääkaupunkiin, punais- juhlarahasarja, jossa yhden kolikon kääntöpuolta Sen paremmin valkoisen kuin punaisenkaan puolen rintamalta otetut, nykynäkökulmasta teennäiset ja ten antautumista ja myöhemmin vielä sodan päätty- olisi koristanut lavastettu kuva sisällissodan teloituk- sodanjohto ei taistelujen alkaessa ollut varustautunut poseeraavat ”sotakuvatkin” olivat luonteeltaan lähin- misen kunniaksi järjestettyä voitonparaatia. sista. Hanke vedettiin lopulta takaisin sen kohtaa- kuvalliseen sodankäyntiin. Kummankaan armeijan nä dokumentaarisia. Jonkinlaista propaganda-arvoa man laajan kritiikin johdosta. vahvuuksiin ei kuulunut propagandayksiköitä, eikä voidaan sentään nähdä aikansa sotateknologian hui- Kuvat eivät näytä sotaa Vaikka juhlarahahanketta ei lopulta toteutettu- kuvallista propagandatoimintaa oltu edes suunniteltu. pun, panssarijunan esittelyssä. kaan, se osoitti kiistatta, miten suuri voima kuvilla Sotaan osallistuvista ulkovalloista yksinomaan Minkälaista kuvaa eri osapuolten tuottavat valo- ja on. Nykyajan visualisoituvassa yhteiskunnassa kuvi- keisarillisen Saksan joukoilla oli kokemusta kuvalli- Kameroita vain vähän elokuvat sitten antavat vuoden 1918 sodasta? en merkitys historiallisten tapahtumien välittämi- sesta propagandasta. Heidänkin osaamisensa oli Elokuvista ainoastaan saksalaisten Deutsche Hilfe sessä on joidenkin tutkijoiden mukaan jopa tekstiä syntynyt enemmänkin pakon edessä: saksalainen Verrattuna elokuvatuotantoon, joka sodan kestäessä für Finnland ja Venäjällä tuotettu Punainen Suomi suurempi. Saksalaisen sosiaalipsykologi Harald upseeristo oli vielä ensimmäisen maailmansodan jakautui varsin loogisesti edellä mainittujen osapuol- (alkukuvat yllä) koskettelevat varsinaista sodan- Welzerin mukaan ”muistimme tarvitsee kuvia, joi- kestäessä julistanut henkisen sodankäynnin olevan ten kesken, valokuvauksen suhteen tilanne oli vielä käyntiä, Suomen kansallinen sotajoukko -filmi puo- hin kerrottu ja muistettu historia kiinnittyy”. Kuvil- kunniatonta ja saksalaisen sotilaan arvolle sopima- huomattavasti sekavampi. 1900-luvun alkuvuosi- lestaan esittelee yksinomaan paraatinäkymiä. la on kyky tiivistää ja kiteyttää monimutkaiset ja mo- tonta. Kun ympärysvaltojen propaganda vuosi toi- kymmeninä kamera ei suinkaan ollut jokamiehen Näyttävillä merimatkakohtauksilla alkavassa sensa jälkeen murensi saksalaissotilaiden ja -siviilien väline, vaan kameroita oli oikeastaan vain varak- Deutsche Hilfe für Finnland -elokuvassa suuren henkistä kestävyyttä, nähtiin vastatoimet lopulta kaimpiin kansakerroksiin kuuluvilla – sekä heillä, huomion saa hankolaisten saksalaisille osoittama ys- välttämättömiksi. jotka tienasivat valokuvaamalla leipänsä. Yksittäistä tävällinen, jopa riemukas vastaanotto. Elokuva tukee Tammikuun lopussa 1917 Saksan armeija perus- sotilaista kameroita oli siis lähinnä upseeristolla ja siten osaltaan saksalaisten propagandassaan koros- ti Bild- und Filmamtin (Kuva- ja filmitoimisto), jo- miehistöstä vain varakkaimmilla. Myös muutamilla tamaa viestiä siitä, että he olivat tulleet Suomeen ka muodostui saksalaispropagandan keskustoimi- sotaan osallistuneista ruotsalaisista vapaaehtoisista nimenomaan vapauttajina. Nykykatsojan silmään pisteeksi. Myös BUFA-lyhenteenä tunnettu tiedetään olleen kameroita. elokuva ei näytä kovin sotaisalta: ainakin elokuvan Bild- und Filmamt tuotti Suomen sisällissodasta fil- Sodan alkuvaiheessa, kun eteläinen Suomi oli pu- alkupuolella merkittävin vastus ovat Suomen huonot min Deutsche Hilfe für Finnland (Saksalaista apua naisten hallussa, valokuvaamot palvelivat punaisia, tieolot, ja sodankäynti esitetään pitkälti logistisena Suomelle), joka esitti sisällissodan lähinnä saksa- myöhemmin, vallan vaihduttua, valkoiset vapausso- suorituksena. Varsinaisia ”taistelutilanteita” vilmissä laisena suorituksena. Valkoisen Suomen ”vastais- turit kuvauttivat itsensä osin samojen taustakankai- näytetään vain vähän, ja nekin ovat lähinnä lavastet- ku” seurasi hieman myöhemmin: AB Maxim Oy:n den edessä. Useimmat kuvaamot selvisivät vallanvaih- tua ammuskelua ja tykinlaukauksia, mikä selittyy tuottamassa Suomen kansallinen sotajoukko -elo- doksesta vaivatta, vain muutama voittajien silmissä osittain tuonaikaisen kuvauskaluston rajoitteilla: kuvassa (1918) keskityttiin yksinomaan valkoisten ”punikkikuvaamoksi” leimautunut joutui sittemmin kookkailla, hidasta filmiä käyttävillä kameroilla, jot- paraatiin Helsingissä. lopettamaan ja etsimään leipäpuun muualta. ka vaativat paljon valoa, todellisen taistelun nopei- Rahapajan suunnittelema juhlaraha. Myös sodan punainen ehti debytoida valkokan- Hyvänä esimerkkinä valokuvaamojen muuttuvis- den käänteiden tallentamista ei voitu ajatellakaan, (Suomen Rahapaja) kaalla. Mihail Koltsovin ohjaama, Venäjällä 1918 ta toimintaympäristöistä sodan aikana oli Helsingin vaan tapahtumia piti lavastaa ja näytellä uudelleen.

54 Mustemaalari Mustemaalari 55 kuvia punaisten tuhoamista rakennuksista sekä pu- teloituksista, josta muotoutui punaista terroria sym- naisten tappamista sotilaista ja siviileistä”. boloiva ikoni. Viimeistään 1930-luvun alussa syntyi ajatus koota ”vapaussodasta” myös näyttävä kuvateos. Teoksen Yksipuolinen toimituskunta syntysanat lausuttiin sodan 15-vuotismuistojuhlissa, kun Mannerheim kehotti keräämään talteen sodan Kiinnostavana yksityiskohtana voidaan mainita mo- valokuvia: ”ei ole unohdettava erästä tähän asti mel- lemmissa teoksissa varsinaisten valokuvien ja kuva- kein laiminlyötyä kunniatehtävää [– –] Vapausso- tekstien rinnalla kulkeva ”toinen narratiivi” eli kir- dasta otettujen valokuvien kerääminen ei siksi enää joihin sellaisenaan painetut sanomalehtiartikkelit, siedä viivytystä, sillä jokainen taaksejäävä vuosi hä- sähkeet ja muut asiakirjalähteet. Ne kulkevat kuva- vittää tästä arvokkaasta aineistosta korvaamattoman aineiston rinnalla muodostaen oman, tapahtumia osan.” kommentoivan kokonaisuutensa. Tähän kokonai- Saksalaisessa filmissä valkokaartilaiset ampuvat Venäläisessä filmissä punaiset tutkivat Käynnistynyt keräys tuotti lopulta yli 5.000 valo- suuteen on valittu myös aineistoa, joka esittää tapah- punaisia Helsingin Esplanadilla. karttaa Hämeen rintamalla. kuvaa. Näiden pohjalta koottiin vuonna 1934 ilmes- tumat punaisten näkökulmasta, kuten leikkeitä pu- tynyt Suomen vapaussota kuvissa. Kaksiosaisessa naisessa Suomessa ilmestyneistä sanomalehdistä. Kokonaisuutena elokuva näyttää kurinalaisen, voi- ja jopa sosiaalisessa kanssakäymisessä: niitä esiteltiin teoksessa oli mittava määrä sisällissodan valokuvien Minkäänlaisesta aidosta pyrkimyksestä tasapuoli- tokkaan Saksan armeijan, jonka suomalaiset ottavat ystäville ja tuttaville ja kuvia vaihtamalla rakennet- parhaimmistoa. Joukossa oli niin edellä mainittuja suuteen ei kuitenkaan ole kyse, vaan pikemminkin riemuiten vastaan. Elokuva ei tiettävästi koskaan tul- tiin omaa verkostoa, aivan kuten nykyajan sosiaali- lavastettuja taistelukuvia, kuin punaisten hirmuhal- punaiset lehdet voidaan nähdä ironisina komment- lut Suomessa laajaan levitykseen, mihin lienee osal- sissa medioissa. linnon todisteeksi kerättyjä kuvia ryöstetyistä asun- teina. taan vaikuttanut Suomen luopuminen saksalais- Aikakauden tekninen varustus rajoitti, aivan ku- noista ja häväistyistä kirkoista. Teokseen oli toki Kokonaisuutena kirjan sävy oli jyrkän propagan- suuntauksesta ja toisaalta myös Mannerheimin ja ten elokuvienkin tapauksessa, nopeiden tilanneku- mahtunut myös nykyäänkin tunnettu kuva punais- distinen, eikä ihme, sillä sen toimituskunta oli täyn- muun valkoisen armeijan päällystön halu esittää si- vien ottoa. Siksi esimerkiksi ”taistelutilanteita” esit- ten Viipurin lääninvankilassa suorittamista vankien nä valkoisen Suomen tukipylväitä. Lauri Malmberg sällissota korostetun kansallisena kamppailuna. tävät kuvat lavastettiin usein uudestaan varsinaisen Venäläisten tekemässä Punainen Suomi -eloku- tapahtuman jälkeen. Tähän vaikutti toisaalta myös vassa kontrasti saksalaiseen versioon nähden on val- nykyaikaan verrattuna poikkeava ymmärrys lehti- tava. Siinä, missä saksalainen elokuva luo kuvan hy- kuvien merkityksestä: ensimmäisen maailmansodan vin varustellusta, vastustamattomasti ja aikana pääasiallista ei ollut niinkään kuvien aitous johdonmukaisesti etenevästä Saksan armeijasta, kuin niiden näyttävyys. Kuvia tuotettiin joko lavas- näyttää Punainen Suomi -filmi ainoastaan väläh- tamalla tilanteita jälkeenpäin uudelleen, tai niitä dyksiä sieltä täältä. Varsinaista sotaa tai edes lavas- otettiin esimerkiksi koulutustilanteista. Koulutusku- tettuja taisteluja ei tässä elokuvassa nähdä. Punaisten villa lienee osaltaan haluttu kuvata valkoisen armei- raskain ase, yksi heidän panssarijunistaan, kyllä näy- jan taidon ja pätevyyden kasvua. tetään elokuvassa, mutta toisaalta filmissä näytetään peittelemättä myös punakaartilaisten kirjavaa varus- Muistoista valkoisen tusta. vallan välineiksi Jäykät potretit Valkoisten puolella valokuvien arvo propagandavä- lineenä ymmärrettiin viimeistään sodan jälkeen. Entä miltä sisällissota näytti valokuvissa? Ensimmäi- Kaksi viikkoa Tampereen taisteluiden jälkeen pää- nen havainto, jonka nykykatsoja usein tekee vuoden tettiin ”Vapaussodan ja punakapinan muistot talteen” 1918 kuvia katsoessaan, on jäykkien poseeraus- tai -hankkeen puitteissa ryhtyä keräämään materiaalia, potrettikuvien suuri määrä. Edustivat kuvauksen jolla ajateltiin voitavan niin omalle kansalle kuin ul- kohteet sitten kumpaa sodan osapuolta tahansa, ku- komaillekin vakuuttaa sodan välttämättömyyttä ja vien enemmistö on sodan verisyydestä huolimatta voiton oikeutusta. Senaatille saapuneessa hanke-eh- usein kuvaamo-olosuhteissa tai ulkona otettuja pot- dotuksessa painotettiin erityisesti ”punaisen hirmu- retteja. vallan” jälkien valokuvaamista. Samoihin aikoihin Tähän on useampiakin syitä. Yhtäältä potrettiku- myös Kansallismuseo käynnisti oman keräyshank- villa oli tärkeä rooli aikansa valokuvauskulttuurissa keensa, jonka tuloksena erityisesti toivottiin ”valo- Aukeama teoksesta Suomen vapaussota kuvissa.

56 Mustemaalari Mustemaalari 57 oli jääkäri ja toimi Suojeluskuntajärjestön päällikkö- mentteinä, missä tarkoituksessa ne lienee otettu mu- nä. Hugo Österman oli niin ikään jääkäri ja toimi kaan myös Suomen vapaussota kuvissa -teokseen. sotaväen päällikkönä (nykynimitys Puolustusvoimi- Näin punaisten itsensä muistoksi otattamista kuvis- en komentaja). Yrjö Ylänne puolestaan oli Suojelus- ta tehtiin valkoisten vapaussotaa muistelevassa ku- kuntajärjestön Hakkapeliitta-lehden päätoimittaja, vateoksessa toiseuttamisen väline. Sen muotona on ja Martti Kivilinna toimi Suojeluskuntajärjestön va- eräänlainen kuvakollaasi, jossa kuvatut eivät suin- listuspäällikkönä. Toimituskunnan viimeisen jäse- kaan esiinny alkuperäisen kuvan tapaan yksilöinä, nen, Otavan reklaamijohtajana työskennelleen Hil- vaan voitokkaista valkoisista selvästi erottuvan ryh- lari Johannes Viherjuuren asema ei ollut yhtä män, ”punaisuuden” edustajina. Näin punaisten näkyvä kuin muiden, mutta työpaikastaan päätellen omilla kuvilla saatiin luotua pala valkoisen Suomen hänetkin voidaan lukea valkoisen Suomen kannat- aateilmastoon sopivaa narratiivia. tajien joukkoon – olivathan Otavan ja Puolustusvoi- Edellämainittujen kuvatyyppien lisäksi teokseen mien suhteet monessa mielessä varsin läheiset. oli luonnollisesti päätynyt runsaasti kuvia, jotka ko- Teoksen sivuilla esiintyvistä kuvista ehdottomasti rostivat valkoisen osapuolen voittoa. Tällaisia olivat suurin osa on poseerauskuvia. Jotkin näistä, kuten esimerkiksi kuvat vangituista punaisista, valkoisen esimerkiksi keväällä 1918 punaisten miehittämässä osapuolen sotasaaliiksi saamasta aseistuksesta sekä Helsingissä panosvyöt yllään kuvattu ”kuularuisku- yllättäen myös kaatuneista. tyttö”, valkoisia avustanut ja pian sodan jälkeen syö- Ei ollut kovinkaan tyypillistä, että laajalle yleisölle pään kuollut Verna Eriksson, ovat nimenomaan tä- tarkoitettu sotahistoriallinen kuvakirja tuohon ai- män teoksen ansiosta nousseet sisällissodan kaan julkaisi kuvia edes vihollisen, saati oman puo- ikoneiksi. len kaatuneista. Suomen vapaussota kuvissa kuiten- Myös anonyymien henkilöiden tuntemattomat kin julkaisi muun muassa punaisia kaatuneita potretit ja poseerauskuvat voivat kuitenkin kertoa Tampereen Kalevankankaalla esittävän kuvan ja li- mielenkiintoisia tarinoita sisällissodasta. Hyvä esi- säksi vielä kuvia valkoisista kaatuneista. Oheiset ku- merkki tästä on tämän artikkelin yhteydessä oleva vat (viereisellä sivulla) näyttävät hyvin punaisten ja Kaksi tapaa kuvata sisällisodan sankarivainajia: Ylhäällä Axel Tammelanderin valokuva valkoisten kuva teoksen kuva-aukeamasta. Aukeamalle on valkoisten kaatuneiden välisen arvostuksen eron: sankarihautajaisista 19.5.1918 Teiskossa. Alhaalla punaisten ruumiita Kalevankankaan hautausmaalla. (Kuvat: Vapriikin kuva-arkisto) koottu punakaartilaisten ja sairaanhoitajien itsestään punaiset vainajat saivat lojua röykkiöissä, yksittäisel- otattamia poseerauskuvia. Punaiset sotilaat ja sai- le valkoiselle kaatuneelle sitä vastoin pidettiin kun- raanhoitajat otattivat sisällissodan kestäessä itses- niavartioita ja eri paikkakunnat jopa kinastelivat tään usein vallankumousromantiikkaa tihkuvia ku- keskenään siitä, kuka saisi sankarit haudattavakseen. via, jotka sodan jälkeen joutuivat valkoisten haltuun. Nämä käyttivät kuvia muun muassa todisteena pu- Muuttuva maailma, nakaartiin kuulumisesta. vaihtuvat kuvat Suomen vapaussota kuvissa -teoksessa punaisten poseerauskuvat on koottu yhteisen kuvatekstin alle. Kuten edellä osoitin, valokuvat Suomen sisällisso- Kuvateksti ”Punakaartilaistyyppejä” muuttaa alun- dasta 1918 mobilisoitiin sotienvälisenä aikana te- perin yksityisessä muistotarkoituksessa otettujen ku- hokkaasti rakentamaan ”valkoista kuvakertomusta”. vien kontekstin ja asettaa kuvat osaksi pitkään valo- Tähän ”tehtävään” joutui osa niistäkin kuvista, jotka kuvauksen parissa vaikuttanutta niin sanottua punaiset olivat sodan kestäessä ottaneet omiksi tyyppikuvien traditiota. Tyyppikuvatraditio juontaa muistoikseen. Punaisilla oli toki rooli myös valkois- juurensa siirtomaiden ja löytöretkien aikakaudelta, ten ottamissa kuvissa – nimittäin teloitettavan tai jolloin eurooppalaiset käyttivät alokuvausta yhtenä vangitun rooli. toiseuttamisen keinona kohdatessaan mielestään ek- Sisällissodasta rakennettiin vahvan, nationalisti- soottisia ihmistyyppejä. Tyypillistä näitä eksoottisia sen valkoisen Suomen syntymyyttiä, ja kuvateokset ihmisiä esittäville kuville oli lyhyt kuvausetäisyys, olivat avainasemassa, kun tätä myyttiä iskostettiin kuvattavan suora katse kameraan ja rajauksen rinta- kansan tietoisuuteen. Kun Suomen vapaussota valo- kuvamaisuus tai potrettimaisuus. Kuvia käytettiin kuvissa vuonna 1934 ilmestyi, pahimman kiihkoilun 1930-luvun Euroopassa yleisesti toiseuttamisen ele- ajat alkoivat kuitenkin olla ohitse. Neljä vuotta myö-

58 Mustemaalari Mustemaalari 59 hemmin teoksen pohjalta tehtiin supistettu kansan- Jaakko Paavolainen: ”[sisällissodan] valokuvissa Sisällissodan valokuvia on vähän painos, Vapaussodan kuvahistoria, jonka kuvaker- näemme kummallakin puolen samat kasvot, saman sotatilanteista. Valtaosa on otettu tomuksen sävy oli jo sovinnollisempi: punaisia ei varren, saman luonteen, älyn ja luonnonlahjat. Eroa taisteluiden jo tauottua. Antautu- enää toiseutettu eikä demonisoitu läheskään niin on vain ajatusmaailmoissa.”  neita punaisia tuodaan Tampe- reen Keskustorille 6.4.1918 E. A. voimakkaasti kuin edellisessä teoksessa. Bergiuksen ottamassa valokuvas- Todellisena muutoksen avaimena toimi toisen sa. (Kuva: Vapriikin kuva-arkisto) maailmansodan lopputulos. Valkoinen Suomi koki sodan päättymisen myötä ideologisen haaksirikon ja uusi poliittinen linja avasi tietä moniäänisemmil- le tulkinnoille sisällissodasta. Vähitellen myös sisäl- lissodan kuvakertomus muuttui: valkoisten sanka- rien ja punaisten roistojen kuvat hävisivät, ja kuvakerrontakin moniäänistyi, kun esimerkiksi kuvat Hennalan vankileirin surkeista oloista ja valkoiseen terroriin kuuluneista teloituksista nousivat laa- jempaan tietoisuuteen. Nykyään olemme Valtiotieteen tohtori Olli Kleemola on perehtynyt toivottavasti kaikki nousseet ideologisista juoksu- sotavalokuvien ja propagandan historiaan. haudoista niin, että voimme todeta kuten sisällisso- Kleemola esitelmöi vuoden 2018 aikana lukuisissa dan tutkimuksella mainetta niittänyt professori tilaisuuksissa sisällissodan valokuvien kerronnasta.

Peltonen, Ulla-Maija (2003): Muistin paikat. Vuoden Lisälukemista kiinnostuneille 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki. Kleemola, Olli (2017): Gedenken mit dem Bild einer Peltonen, Ulla-Maija (2008): Yksityisiä kuvia 1918. Hinrichtung? Finnische Münzen im Jubiläumsjahr 2017. Teoksessa Jukka Kukkonen & Elina Heikka (toim.) Artikkeli verkkojournaalissa Visual-History.de Online-Na- Punamustavalkea. 1918 kuvat. Avain & Suomen chschlagwerk für die historische Bildforschung 12.6.2017 Valokuvataiteen museo, Helsinki. 135–150. Perko, Touko (2018): Haastaja Saksasta - von der Goltz ja Mannerheim. Docendo, Jyväskylä. Kinnunen, Tiina (2014): The Post-Cold War Memory Culture of the Civil War: Old-New Patterns and New Roselius, Aapo (2013): Isänmaallinen kevät. Vapaussota- Approaches. Teoksessa Tuomas Tepora & Aapo Roselius myytin alkulähteillä. Kustannusosakeyhtiö Tammi, (Toim.) The Finnish Civil War 1918. History, Memory, Helsinki. Legagy. Brill, Leiden. 401-440. Roselius, Aapo (2014): The War of Liberation, the Civil Kukkonen, Jukka (2008): Valokuvaajat sisällissodassa. Guards, and the Veterans’ Union: Public Memory in the Katsaus valokuvaperinteeseen. Teoksessa Jukka Kukkonen Interwar Period. Teoksessa Tuomas Tepora & Aapo & Elina Heikka (toim.) Punamustavalkea. 1918 kuvat. Roselius (Toim.) The Finnish Civil War 1918. History, Avain & Suomen Valokuvataiteen museo, Helsinki. 23–40. Memory, Legagy. Brill, Leiden. 297–330. Lintunen, Tiina (2015): Punaisten naisten tiet. Valtiori- Siironen, Mika (2012): Valkoiset. Vapaussodan perintö. kosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun Vastapaino, Tampere. naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät Tepora, Tuomas (2014): Changing Perceptions of 1918; elämänvaiheet. Turun yliopisto, Turku. World War II and Post-War Rise of the Left. Teoksessa Männistö-Funk, Tiina (2014): Itse tehty moderni. Tuomas Tepora & Aapo Roselius (Toim.) The Finnish Civil Gramofoni, polkupyörä ja valokuvaus suomalaisten War 1918. History, Memory, Legagy. Brill, Leiden. elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle. Turun yliopisto, 364-400. Turku. Vanhanen, Hannu & Kiimalainen, Kimmo (2008): Peltonen, Ulla-Maija (1996): Punakapinan muistot. Sisällissota saksalaisin silmin. Spektaakkeleita ja Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta kuvaväärennöksiä. Teoksessa Jukka Kukkonen & Elina vuoden 1918 jälkeen. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Heikka (toim.) Punamustavalkea. 1918 kuvat. Avain & Helsinki. Suomen Valokuvataiteen museo, Helsinki. 151–165.

60 Mustemaalari Mustemaalari 61 Pitkä matka kotimaahan

Saksalainen luutnantti Fritz Güth juuttui punaiseen Suomeen sisällissodan keskelle kohtalotovereidensa, saksalaisten sotain- validien kanssa. Mustemaalari julkaisee Saksalaisia sotilaita konekiväärei- ainutlaatuisen muistelman, joka kertoo neen Päävartion edustalla Helsingissä. (Kuva: G. Lönnqvist, Güthin kokemuksista. Helsingin kaupunginmuseo)

62 Mustemaalari Mustemaalari 63 Saksalaiset saapuivat junalla Pietarista. Heitä on 60 upseeria ja pari sataa sotilasta. Güth kuvaa päiväkir- jassaan ahtautta. Upseerit matkaavat toisen luokan, miehistö kolmannen luokan vaunuissa. Ikkunat on maalattu kalkilla ja naulattu estämään “vakoilun  Lyhennelmän toimittanut Olli Kleemola harjoittamisen”. Junan kolkutellessa 31. tammikuuta 1918 yöllä Pie- ritz Güth oli Saarbrückenistä kotoisin ole- kirjan Suomea koskevat osat tarjoavat mielenkiintoi- tarista pohjoiseen, vangeilla on upea tunne kotimat- va Saksan keisarillisen armeijan tykistön sen, joskaan ei aina täysin tarkan kuvauksen sisällisso- kasta. Güth herää toveriensa jutusteluun aamulla. luutnantti, joka osallistui ensimmäiseen dan tapahtumiin ulkomaalaisen kokijan näkökulmasta. Juna on pysähdyksissä. Missä ollaan? maailmansotaan itärintamalla. Hän haa- Güthin sympatiat olivat selvästi valkoisten puolella, voittui vaikeasti nk. Brusilovin hyökkäyk- mutta hänen muistelmiaan voidaan silti pitää arvok- senF yhteydessä 1916 ja joutui sotavankeuteen Venä- kaana ajankuvana. Muistelmien Suomea koskevat osat HALUAMME SAADA tietoa – mutta junan ovet jälle, missä häntä siirreltiin vankileiriltä toiseen. Hän julkaistaan tässä lyhennettynä, kommentein varustet- ovat lukossa. Ikkuna riuhdotaan väkivalloin auki; saapui Moskovasta Pietariin Venäjän vallakumouksen tuina. kiväärituli alkaa sinkoilla sisään. Ikkuna kiinni! kestäessä, edelleen toipilaana, ja päätti paeta sieltä Sodan jälkeen Güth palasi Turkuun ja hänet ja päi- Junaa ympäröivät aseistetut, punaista käsivarsi- viimeisen invalidivankikuljetuksen mukana Suomeen, väkirjassakin useaan otteeseen mainittu Margit Hag- nauhaa pitävät siviilit. Se on ensitapaamisemme Suo- minne hän saapui helmikuun alussa noin 250 muun lund vihittiin 22.12.1920. Fritz Güth valmistui Saksassa men punakaartin kanssa. Suomessa on puhjennut saksalaishaavoittuneen kanssa – joutuen heti keskelle vuori-insinööriksi 1922. kommunistien kapina, jota bolsevikit avustavat ja sisällissotaa. Toisen maailmansodan aikana Güth kieltäytyi Ukrai- tukevat uutterasti. Meille on selvää, että tällainen Monien vaiheiden jälkeen Güth kohtasi Ahvenan- nassa sijaitsevan kaivoksen työntekijöiden teloitukses- tapahtuma voi vaikuttaa matkamme kulkuun epä- maan saaristossa Saksan Suomeen lähettämän Itäme- ta, mistä johtuen hänet palautettiin kotirintamalle, suotuisasti. Kukaan ei tule selvittämään meille, mitä ren divisioonan sotilaita ja pääsi palaamaan kotimaa- mutta hän ei tiettävästi joutunut kenttäoikeuteen. Hä- tapahtuu. Juna jää koko iltapäiväksi seisomaan sa- hansa. Matkatessaan Suomeen Güth oli tuhonnut nen kerrotaan myös olleen löyhästi mukana Hitlerin malle raiteelle. alkuperäiset päiväkirjansa, mutta kirjoitti ne 1920-lu- salamurhaa 1944 yrittäneessä vastarintaliikkeessä. So- Tuhoan matkan aikana päiväkirjani lukuun otta- vun alussa uudelleen, ja julkaisemattomia päiväkirjoja dan jälkeen Güth jatkoi työskentelyä kommunistisessa matta yhtä, vankeusaikani ensimmäistä ajalta, kun säilytettiin perhepiirissä näihin päiviin asti. Sotapäivä- DDR:ssä aina kuolemaansa 1978 asti. venäläiset kohtelivat minua vielä jotakuinkin säälli- sesti. Revin vihot ohuiksi suikaleiksi. Pelkään, että ne voisivat joutua venäläisten käsiin, ja silloin koti- Fritz Güth asepuvussaan. Kuva otettu Turussa 1918. matkani olisi ohi. Kunpa en olisi ollut niin hätäinen! Olisin saanut tuotua ne ehjinä kotiin. Tällä kertaa kukaan ei nuku rajanylityksen aikana. Sitten juna pysähtyy, lähtee uudelleen liikkeelle – Kuulemme sydämiemme lyönnit. Onnistuuko tämä? taaksepäin. En saata sanoin kuvailla tunteitamme Invalidiedustajisto lähtee junasta papereinemme. sillä hetkellä. Mehän emme tiedä, että junaa vasta ”Älkää päästäkö niitä käsistänne!”, heidän peräänsä järjestellään. Haluamme niin kiihkeästi päästä pois huudetaan sadoista suista. Venäjältä, ettei sellainen mahdollisuus tule mieleen- Bolsevikkien roskajoukko tulee sitten kävelemään kään. Mutta kun olemme ohittaneet ensimmäisen junaa päästä päähän laskien kovaan ääneen. Kunpa aseman Suomen puolella, kaikkien kasvoille ilmes- laskeminen ei olisi niin vaikeaa. Jokin monista eriä- tyy onnellinen hymy, ja vasta nyt pystymme käy- vistä laskennan tuloksista kuitenkin selvästikin kävi mään nukkumaan. yksiin papereissa olleen luvun kanssa, sillä muutoin olisi jatkettu laskemista, vaikka se olisi kestänyt kolme päivää. Suomen puolella Juna lähtee vihdoin hitaasti liikkeelle. ”Minne?” HELMIKUUN TOINEN. Saavumme suureen uu- Kartassa mustalla merkittynä saksalaisten junamatka Pietarista Tampereen kautta Turkuun tammi-helmikuun ”Eteenpäin!” denaikaiseen asemahalliin. Täällä Viipurissa lasken vaihteessa. Violetilla merkittynä junamatka Poriin ja takaisin. Sinisellä maaliskuinen matka jäätä pitkin ”Luojan kiitos!” ensi kertaa jalkani Suomen maaperälle. Aamu on Ahvenanmaalle ja laivalla Danzigiin. Kaikki huokaisevat helpotuksesta. vielä varhainen ja asemalla on vain vähän ihmisiä.

64 Mustemaalari Mustemaalari 65 toivat veturin työntämään vaunun kerrallaan sillan Seisoskelemme neuvottomina tietämättä, mitä ääreen ja päästämään sen vierimään äkkijyrkkää ra- tehdä. Tänne me emme voi jäädä, ja paluu Venäjälle taa. Se oli perkeleellinen hullunrohkea yritys, jonka ei tule kysymykseen. Ehkä me voisimme onnistua tarkoituksena oli joko käyttää meitä koekaniineina neuvottelemaan vihollisjoukkojen kanssa mahdolli- sillan rasituskokeessa tai syöstä meidät syövereihin, suuden kulkea rintamalinjan läpi jalan? Toiselta puo- jotta punaiset olisivat voineet vierittää syyn sillan len menee varmasti jokin juna Ruotsiin. räjäyttäneiden valkoisten niskoille. Meidän vaunum- Punakommando on valmis saattamaan meidät me lienee ollut viimeinen, joka sillan ääreen työn- juoksuhautojen läpi, ja he lähettävät neuvottelijoita nettiin. valkokaartilaisten luo varmistamaan, ettei heidän [– –] vaunumme uhkasi pysähtyä vaarallisimpaan puoleltaan aseteta tiellemme esteitä. Asettaudumme kohtaan, kallistui sivulle, mutta säästyi kuin ihmeen siksi aikaa odotussaliin ja juhlistamme veljestymistä kaupalla syöksymästä rotkoon, jossa se olisi murs- punaisten kanssa. Muutaman tunnin päästä meille kautunut valtaisiin teräviin jäälauttoihin. tuodaan tieto, että kenraali Mannerheim kieltää mei- tä kulkemasta rintaman läpi. (Kenraali Mannerheim MATKA JATKUU Lahteen, pikkukaupunkiin, josta selitti myöhemmin, ettei häneltä koskaan kysytty sel- tasan kolme kuukautta myöhemmin tuli Suomen laista, sillä muuten hän olisi tehnyt kaikkensa aut- vapaussodan päätöstaistelun näyttämö. Lahdessa lo- taakseen meitä. Punaiset siis huiputtivat meitä, eh- putkin punaiset joutuivat antautumaan raskaan, pel- käpä saadakseen meidän valkoisia kohtaan toaukealla käydyn taistelun jälkeen pohjoisesta lä- tuntemamme myötämielisyyden murenemaan.) Mi- hestyvän valkokaartin ja etelästä hyökänneiden tähän nyt? Vain yhdestä asiasta olemme kaikki sa- kenraali Brandensteinin johtamien saksalaisjouk- maa mieltä: missään tapauksessa emme lähde takai- Viipurin rautatieasema, jonka asemahallissa Güth ”ensi kerran laski jalkansa suomalaiselle maaperälle. kojen edessä. sin Venäjälle. Kuva anonyymin saksalaissotilaan albumista. Punaiset vartioivat kuljetusjunaamme tiukasti. Jo- Silloin ilmestyy pelastajamme. Hyvännäköinen ka vaunun jokaisessa tuulikaapissa seisoo aseistettu- pitkänhuiskea suomalainen. ”Orjatsalo” , hän esit- ja punaisia siviilejä, joilla on punaiset käsivarsinau- täytyy. Hän puhuu moitteetonta saksaa. Näillä main Siitä, miten he ottavat meidät vastaan, huomaamme siistin pikkukylän, joka on virkistävällä tavalla venä- hat. Lisäksi junamme edessä kulkee kommunistien tavallisen punaisen käsivarsinauhan sijaan hänellä kuitenkin, ettemme enää ole sotavankeja vaan että läiskylien vastakohta. Koska edellisyönä jouduin jäl- juna. Näemme vielä paljon venäläisiä sotilaita, joilla on Punaisen Ristin nauha. Lisäksi hänellä on urhei- olemme ystävämaassa. leen käyttämään polvilumpioitani tyynynäni, yritän ei oikeastaan ole ollut enää mitään syytä olla täällä lupuku ja tyylikkäät nahkaiset säärystimet. Hän ker- Tunnelma on korkealla kulkiessamme sisämaan ottaa jossakin Kymijoen itäpuolella iltapäivänokoset sen jälkeen, kun bolsevikit pakotettiin Brest-Litovs- too, ettei hän ensinkään jaa punaisten näkemyksiä, suuntaan ohi sievien, matalista puutaloista koostu- matkatavaraverkossa, onnistuneesti jopa, mutta epä- kissa tunnustamaan Suomen itsenäisyys. vaan oli ollut näyttelijänä Pietarissa, hänellä on pal- vien kylien. Monien kilometrien päässä soraharjut miellyttävästi keskeytettynä, sillä raju töytäisy heit- Punaiset käyttäytyvät meitä kohtaan äärimmäisen jon velkoja ja punaiset maksavat hyvin. Nyt hän ha- näyttävät tietä, jota jääkauden suuret jäätiköt ovat tää minut säälimättömästi ulos verkosta. Olisin saat- asiallisesti. He eivät selvästikään itsekään oikein tie- luaisi pysytellä seurassamme ja mahdollisesti mat- piirtäneet. Raiteiden molemmin puolin on kilomet- tanut taittaa pudotessa niskani, jos en olisi viime dä, olemmeko me ystäviä vai vihollisia. Pysähdym- kustaa kanssamme Saksaan. rikaupalla siirtolohkareita. Maanviljelijöillä ei ole hetkellä saanut kiinni ulommasta pituussuuntaises- me kaikilla asemilla, joilla on liiketoimintaa. Meitä ”Mutta ensin teidän pitää syödä kunnolla.” ollut helppoa raivata näitä kivierämaita pelloiksi. ta ristikon osasta. ilahduttaa erityisesti ruoka, jollaiseen emme ole en- ”Miten voin muuten olla teille avuksi?”, hän kysyy Tietämme reunustavat laajat metsät, enimmäkseen Ajoimme edellä olevan vaunun perään. Muutamat sinkään tottuneet, sekä se, että oikeasti saamme os- syötyämme itsemme kylläisiksi ja pidettyämme tar- ne ovat havumetsää, välillä myös koivua, joka etelä- tovereistamme nojailevat kalpeina ja uupuneina ik- tettua rahoillamme jotakin. Ostamme monet asema- peeksi veljestymispuheita. saksalaisesta katsantokannastani on hieman kitukas- kunanurkkauksiin. Kysyessäni, mitä tapahtuu, saan puodit kirjaimellisesti tyhjäksi. Venäjällä totuimme ”Viemällä meidät Saksaan!” vuista. vastaukseksi vain, että henkemme olivat jälleen yh- siihen, ettei yhdenkään ruokailumahdollisuuden tu- ”Toki, mutta ensin täytyy selvittää reitti sinne. Yritämme turhaan nähdä ”tuhansia järviä”. Ehkä den ohuen langan varassa. le antaa mennä ohi, koska koskaan ei voinut tietää, Ruotsin kautta maitse ei onnistu, kuten kävi ilmi. Jos nekin ovat lumi- ja jääpeitteen alla, joka peittää koko Valkokaarti oli räjäyttänyt Kymijoen ylittävän sil- oliko seuraavassa paikassa saatavilla jotakin syömä- emme halua takaisin Pietariin ja sieltä läpi Saksan maata ja saa sen näyttämään loistavassa valkeudes- lan. Kiskot olivat säilyneet ehjinä, ja ne roikkuivat kelpoista. rintamalinjan, jää ainoastaan meritie Tukholmaan.” saan kahden verroin puhtaammalta ja ystävällisem- ratapölkkyjen kera osin ilmassa, molemmin puolin mältä. siltapilareiden jäänteisiin tukeutuen. Siltaa ei saatta- SAAVUMME TAMPEREELLE iltapäivän myöhäi- TUTKIMME ODOTUSSALIN seinälle ripustetulta nut ylittää yksikään ihminen, olisi ollut mieletöntä sinä tunteina. Asema kuhisee punakaartilaisia, jotka Suomen kartalta soveltuvien satamien sijaintia. Rau- MATKALLA KOUVOLAAN emme tajua olevamme ajatellakaan, että juna pääsisi siitä. Punaiset onnis- epäävät meiltä matkan jatkamisen, koska rautatie ma, Pori, Turku ja Hanko. Orjatsalo ottaa niihin pu- maassa, jossa on jo joitakin päiviä riehunut verinen tuivat senkin tempun tekemään. He yksinkertaises- kulkee täällä rintamalinjan läpi, ja juoksuhaudat ja helimitse yhteyttä. kapina. Ilahdumme nähdessämme rauhallisen ja ti erottivat kuljetusjunamme vaunut toisistaan ja lait- piikkilankaesteet estävät rautatien käytön. ”Tien Raumalle sulkevat valkokaartin räjäytykset”,

66 Mustemaalari Mustemaalari 67 on ensimmäinen saamamme tieto. jos koko juna räjähtää ilmaan, lääkintänaiset tuskin on jo suljettava portti massaryntäyksen vuoksi. Sisään ”Rautatie Tampereelta Poriin on kunnossa vaik- pystyvät tekemään tointaan. Se lienee oikea näke- pääsee vain, jos tuo avustuksia mukanaan. kakin vaarallinen. Satamassa on kuitenkin röykki- mys, että he ovat urheiden soturien kanssa kentälle Nälästä kärsiminen on lopullisesti ohi. Yksi poh- öittäin ahtojäätä. Tiedossa ei ole ulkomaisen laivan lähteviä ystävättäriä. jakerroksen huoneista on muuttunut muutamassa saapumista. Jäätilanteen kohentuessakaan satamassa Saapuessamme asemalle panssarijunamme on jo tunnissa herkutteluleiriksi. Leipää tulee vaunukuor- ei ole Ruotsiin lähtemiseksi soveltuvaa laivaa.” siellä, ja junamiehistö ottaa meidät vastaan kolmin- mittain, voita viidenkymmenen kilon lasteissa. Myl- Kolmas tieto Turusta kuulostaa hieman parem- kertaisin hurraa-huudoin. Sen jälkeen juna lähtee jäl- lynkivenmuotoisia, halkaisijaltaan puolitoistametri- malta: ”Jäänmurtaja pitää väylää vapaana. Tällä het- leen edellemme, ja me seuraamme hitaasti perässä. siä emmentalkiekkoja kierii pitkin eteisen lattiaa, ja kellä siellä ei ole yhtään ruotsalaista laivaa, mutta Seuraavalla asemalla näytelmä toistuu. Orjatsalo ottaa ne pinotaan yhteen kulmaan torneiksi. Näkymätön sellaisen saapuminen lähiaikoina on mahdollista.” puheluita jokaisella asemalla. Hän on omassa elemen- käsi ohjaa. Kaikki seikat on otettu huomioon. Pihal- Päätämme tässä tilanteessa suunnata siis Turkuun. tissään ja järjestelee vastaanottomme Turussa. la täytetään olkisäkkejä. Seuraavana yönä jokainen Sitä paitsi siellä me emme ole liian kaukana Hangos- nukkuu hyvin, pahasti sairaat pehmeillä patjoilla ja ta, jos sikäläisestä satamasta sattuisi järjestymään kaikki hohtavan valkoisissa liinavaatteissa, ja seuraa- Turun ruotsalainen yhteiskoulu, jonka punakaarti mahdollisuus lähteä aiemmin. Turussa takavarikoi invalidivankien majoituspaikaksi. vana aamuna kaikki vaihtavat ylleen puhtaat alus- Orjatsalo hoitaa junamatkamme jatkamiseen tar- Kuva Rakennustaito-lehdestä 22/1911. vaatteet, pesevät itsensä avustussaippualla ja kuivaa- vittavat muodollisuudet. Meillä kaikilla on tunnelma PÄÄSEMME PERILLE varhaisina aamun tunteina. vat itsensä avustuspyyhkeeseen. korkealla syötyämme hyvin ja matkan näyttäessä jat- Asemalla seisoo sairasvaunuja, joissa on paareja ja tila, juhlasali, varataan pahimmin loukkaantuneille. Ensimmäisen päivän iltapäivänä kapteeni Joetze kuvan. Sotilaamme laulavat saksalaisia lauluja. Pu- kantajia vuodepotilaille. Jalkavaivaisia varten on kul- Minä asettaudun asumaan fysiikan luokkaan, koska tulee sanomaan minulle: ”Kävin äsken ulkona tuos- naiset karjuvat suosionosoituksia, myös silloin, kun jetus. Matkatavaramme ahdetaan kärryille, ja me siellä on peseytymis- ja keittomahdollisuus. Kanssa- sa kadulla. Eräs poika sanoi minulle, että hänen van- joku invalideista pitää puheen, jonka lopuksi kajau- marssimme järjestäytyneinä, upseerit edellä, puna- ni tulevat kapteeni Joetze, v. d. Hagen, Saats, luut- hemmistaan olisi hienoa saada tänä iltana vieraik- tetaan kolminkertainen eläköön-huuto Saksalle tai kaartin kunniavartiossa Suomen toiseksi suurim- nantti Bracht, Paasche, Offizierstellvertreter - Wy seen kaksi saksalaista, ja kysyi, pääsisinkö tulemaan keisari Vilhelmille. Saksaa, venäjää ja suomea puhu- paan kaupunkiin. Kaduilla on täysin hiljaista. Lii- cinsk ja viisi muuta kaveria, jotka olemme ottaneet ja voisinko tuoda ystävän mukanani. Mennäänkö?” taan sekaisin, mitä kovempaa, sen kennettä ei ole eikä liiketoimintaa. seuraamme. Heidän joukossaan on Leo Lemke, joka ”Sopii.” parempi. Osapuolten ei ole tar- Vallankumous vaikuttaa tukahdutta- on myös Suomessa ollessamme pysynyt uskollisena Sovittuna hetkenä pääportilla noin neljätoistavuo- peen ymmärtää toisiaan. Tärkein- neen kaiken elämän täältä. Monet näy- kapteeni Joetzelle ja minulle tias Carl Erik Nordfors odottaa meitä. Ilosta hypäh- tä ovat hurraa-huudot. Punaiset teikkunat ovat säpäleinä ja esillä olleet Orjatsalo punaisineen huolehtii majoituksestam- dellen hän toistelee meille, kuinka hänen vanhem- pitävät niistä niin paljon, etteivät tavarat on ryöstetty, mutta useimmat me, mutta ruokailun järjestämiseen heillä ei ole pansa ilahtuvat niin kovin. Hän on hyvin ylpeä he koko illan aikana tee muuta Nälästä näyteikkunat on naulattu umpeen. mahdollisuutta. Koska meidän täytyy viettää täällä saksantaidostaan, jota tosin koulussa oli pidetty ala- kuin sanovat muutaman lauseen ja Punakaarti oli yöllä takavarikoinut mahdollisesti viikkoja, meidän on keksittävä keino, arvoisena, kuten myöhemmin sain tietää. huutavat sen jälkeen kuorossa kärsiminen on meitä varten ruotsalaisen yhteiskou- miten hankimme elantomme, ja koska sotavangeis- Jo kahden minuutin päästä seisomme Nordforsin hurraa, hurraa, hurraa. lopullisesti ohi! lun, jossa meidät otti vastaan äskettäin ta huolehtiminen on Ruotsin vastuulla, käännymme perheen oven takana, sillä meidän piti vain kääntyä Hurmion huippu saavutetaan, asioitamme hoitamaan nimetty eri- Ruotsin konsulin puoleen. Vaikka hän on tueksem- seuraavasta kadunkulmasta Aurakadulle. Rouva kun junamme lopultakin nytkäh- koiskomissaari. Aivan ensimmäiseksi me nimitetty henkilö, emme saaneet häneltä vähäi- Nordfors, joka ei varsinaisesti ole mikään nälkäkur- tää jälleen liikkeelle. Asemalla kai- meille selvitetään, että: ”Upseerien ja sintäkään apua. Onneksi emme myöskään olleet ki, ottaa meidät vastaan kyynelsilmin ja sulkee mei- kuvat huudot ja kiljahdukset taatusti kovemmin miehistön välillä ei ole mitään eroa. Ruoka ja majoi- riippuvaisia siitä. Näin konsulin, vanhemmanpuo- dät syleilyynsä – luulen jopa, että hän saattoi suukot- kuin Tampereella aikoihin. Ja kuinka kaukana maa- tus ovat kaikille samat. Emme hyväksy erottamista leisen herran, pikaisesti ensimmäisenä iltapäivänä taa minua poskelle. Talon isäntä, yhtä hyvin ravittu ilmankatsomuksemme toisistamme ovatkaan, kai- erillisiin tiloihin!” enkä sen jälkeen kertaakaan. En saata arvioida, oliko ja yhtä hyväsydäminen, johdattaa meidät viihtyisään kesta veljestymisestä huolimatta! Se oli tarkoitettu iskuksi meitä upseereja vastaan, hän saksalaisvastainen vai oliko hän käsittänyt, että nurkkaukseen, jossa odottavat lasit tervetuliaismal- Orjatsalo on asettunut meidän junaamme. Ei var- mutta se ei liikauta meitä vähimmissäkään määrin, asiat luonnistuvat myös ilman häntä, siten mahdol- joja varten. mastikaan meidän takiamme, vaan henkilökohtai- sillä vankeudessa määräävää ei niinkään ole sotilas- lisesti paremminkin, eikä sen vuoksi ole laittanut ”Saako olla viiniä vai kuohuviiniä?” sen turvallisuutensa vuoksi hän antaa toisen junan arvo vaan asema yhteisössä ja persoonallisuus. Muo- tikkuakaan ristiin. Hänen sijastaan paikalle saapuu ”Jos nyt saan valita niin molempia!”, sanoo kap- mennä edeltä. ”Jos osuus on miinoitettu, se juna len- dostamme ryhmämme sen mukaan, ketkä olivat yh- herra Baltis, lähistöllä asuva Sveitsin konsuli, ja tar- teeni Joetze. tää ilmaan”, hän selittää kylmästi hymyillen. Kastam- dessä ja ystävystyivät jo vankeuden aikana. Miehistön joaa meille apuaan. Meille tarjoillaan tälle seudulle tyypillinen alku- me tienraivaajamme ”panssarijunaksemme”. Siinä joukossa jakautuminen tapahtuu jo kielen takia kan- palapöytä, ”smörgåsbord”. Kukaan ei hötkyile, vaan on veturi, huoltovaunu, yksi vaunu, jossa on hauli- sallisuuksien mukaan. Unkarilaiset saavat suurim- TIETO LEVIÄÄ kulovalkean lailla läpi kaupungin: kaikki ottavat innolla ruokaa. Venäjän-ajan jälkeen koin ja konekiväärein aseistautuneita punakaartilai- pana osastona suurimman käytettävissä olevan tilan, ”Saksalaiset sotainvalidit on majoitettu yhteiskou- hyvä ruoka on parasta, mitä meille voi tarjota. Siihen sia, sekä toinen vaunu, jossa on punaisia lääkintänai- voimistelusalin. Muut jakautuvat 10–20 miehen ryh- luun!” Saksalaisia ja saksalaismielisiä virtaa majapaik- vielä lisäksi mainioita juomia ja joukko ihmisiä, joil- sia. Emme oikein käsitä, mitä he siellä tekevät, sillä minä noin kymmeneen luokkahuoneeseen. Hienoin kaamme laumoittain, ja iltapäivällä punakaartilaisten le on suuri ilo tehdä olostamme mahdollisimman

68 Mustemaalari Mustemaalari 69 HUOLEHTIAKSEEN RUUMIILLISESTA hyvin- seurapiireihin emmekä huomaa, että juuri ne ihmi- voinnistamme järjestäytyneesti parisenkymmentä set, jotka pitävät meistä niin epäitsekkäästi huolta, kaupunkilaisrouvaa ja -herraa ovat muodostaneet ovat syynä siihen, että parhaat ja aidoimmat Saksan- niin kutsutun Invalidikomitean. He toimivat kiinte- ystävät pysyttelevät meistä etäällä. Vain harvat mi- ässä yhteistyössä kapteeni Gerlachin ja hänen esi- nun silloisista tovereistani, joilla sittemmin on ollut kuntansa sekä pakon edessä punaisen erikoiskomis- henkilökohtaisia yhteyksiä todelliseen Suomeen, tie- saari Sundquistin kanssa, jolla on toimisto tävät, että komitea koostui suurelta osin sodan voit- asuintalomme pohjakerroksessa. Sundquist on vajaa tajista ja nousukkaista, joiden kanssa kunnolliset ih- kaksikymmenvuotias riidanhaluinen simputtaja. miset eivät halunneet olla missään tekemisissä. Virkaansa hänet ovat pätevöittäneet punaisen puo- Mehän emme kuitenkaan näe kulissien taakse, ja lueen jäsenyys sekä saksantaito. Kaikki talossa ta- meillä on näiden ihmisten seurassa hyvä olla. Par- pahtuva edellyttää hänen suostumustaan. On selvää, haiden suomalaisten kanssa – sikäli kun kyseessä ettei kukaan saata sietää häntä, varsinkaan porvaris- eivät ole vanhahkot miehet, jotka eivät kykene kan- mieliset suomalaiset. Tiedetään kuitenkin myös, et- tamaan asetta – emme luonnollisista syistä pääse tei näinä aikoina voida tehdä mitään ilman punaisia, näinä vallankumouksen päivinä yhteyksiin. He ovat ja Sundquist on kuitenkin komissaari, joka on, kun rintamalla, vankilassa tai heidän on piileskeltävä osaa esittää asiansa oikein, kiedotta- maan alla. Äkisti Turussa on jälleen vissa pikkusormen ympärille. Saksan kansalaisia, joiden on täyty- Turun punaiset vallanpitäjät ovat nyt liiketoiminnallisista syistä tai hyvillään, kun joku muu on ottanut henkilökohtaisen turvallisuutensa hoitaakseen meistä huolehtimisen. vuoksi sopeutua ja jotka ovat vasta Saksalaissotilaiden majoittumisasioissa avustaneen ”komitean” jäseniä. Christine Haglund (os. Sothmann, Heillä on tarpeeksi tekemistä omissa nyt, kun Saksan kansaa juhlitaan ei- syntynyt Kielissä 1877, on kolmas vasemmalta takarivissä. Hän oli ruotsin ja saksan opettaja, koulussa minkä Tärkeintä luokkahuoneesssa kuva on ilmeisesti otettu. Koulu oli invalidivankien majoituskäytössä ja kuvan henkilöt asioissaankin, ja pääasiahan on, ettei on myötäillä kä vaaraa enää ole, löytäneet uudel- ovat kolmea sotilasta (takarivissä) lukuun ottamatta joko majoituksessa avustavaa väkeä tai mahdollisesti heidän nyt tarvitse käyttää meihin leen saksalaisen sydämensä. Ne jär- koulun henkilökuntaa. rahaa. Jottei meidän ja porvarispii- punikkien kähtämättömät Suomessa olleet rien välille kehittynyt tiiviimpi yh- saksalaiset päätyivät tietenkin sodan mukava. Olemassaolomme on äkisti muuttanut kaansa enemmänkin esineistöä. Niin arvokkaita teistyö muodostaisi vaaraa bolsevi- turhamaisuutta. syttymisen aikaan venäläisiin vanki- muotoaan. kuin yksittäiset esineet saattavatkin olla, tässä yhdis- keille, Sundquist on asetettu loihin, jos heidän ei onnistunut pa- ”Kehon hyvinvoinnista puuttuisi enää kunnon telmässä ne eivät miellytä minua. Täällä haisee help- vakoojaksi koulurakennukseemme, jota vahtii aseis- lata kotimaahan. mannermainen kylpy.” po raha. Liiankin helposti näkyy, että on yritetty tettu parivartio. Komitean tehtävä on huolehtia ehtymättömästä ”Sitä varten teidän ei tarvitse kauaksi mennä, täs- hankkia mahdollisimman paljon ja mahdollisim- Komitea osaa kyllä pitää nämä miehet säyseinä. lahjoitusten virrasta ja lahjoitusten jakamisesta. Joka sä talossa on kaupungin paras kylpylä.” man kalliita taide-esineitä. Ihastuttava isäntäparim- Joka lauseessa Sundquistia puhutellaan jopa kolmas- huoneelle on määrätty yksi nainen, jota me kutsum- Minun ei tarvitse kuin nähdä Joetzen loistavat kas- me ei hyvinvoipuudessaan ja poroporvarillisuudes- ti ”herra komissaariksi”, häneltä pyydetään usein me tuvanvanhimmaksi, joka vastaa siitä, että kaikki vot tietääkseni, että aiomme heti huomenna korvata saan sovi tähän asuntoon, eikä tämä asunto heille. neuvoa tai lupaa vaikka loppujen lopuksi tehdäänkin saavat osansa. Jopa voimistelusalilla on oma vastuu- tämän kauan kärsityn puutteen. Talon vanhin poika on vapaaehtoisena valkoisella oman pään mukaan. Tärkeintä on myötäillä punik- naisensa, vaikka melko pian tuli ilmi, että salin asuk- rintamalla. Nostamme maljat hänen kunniakseen, ja kien turhamaisuutta. Tiedetäänhän kuitenkin, ettei kaat olivat tuoneet mukanaan kelpo kokoelman ve- HERRA NORDFORS on viinikauppias – siksi hä- valloitamme siten talon emännän sydämen. Carl heidän hurmansa tule kestämään kovinkaan kauaa, näläisiä kuusijalkaisia kotieläimiä. nellä on tarjota meille hyviä laatuja –, ja koska hän Erik saa vastoin tapoja viettää illan aikuisten seuras- ja sen jälkeen koittaa takaisinmaksun aika. Sund- Naisille komiteaan kuuluminen ei suinkaan ole on hyvin toimeentuleva mies, punaiset tietysti ryös- sa, koska hänen sankaritekonsa ansiosta me tulimme quist pidätettiin Turun vapauttamisen jälkeen, ja hä- silkkaa riemua. Sitä varten pitää nousta aamulla var- tivät häneltäkin. Kun hän oli perheineen paenneena vieraisille. Seurassamme viettää muutaman minuu- net oli määrä ampua yhdessä kollegojensa kanssa. hain. Kun me vielä loikoilemme kääriytyneinä läm- kesähuvilalle Ruissalon saarelle, hänen asuntonsa oli tin balttilaisrouva, entisen kenraalin Borgenströmin Hän sai kuitenkin oikeuden uskomaan, ettei koskaan pimiin peittoihimme, kuulemme jo naapurihuo- käännetty ylösalaisin. Hän näyttää meille valokuvia vaimo. Hän oli kuullut, että Nordforsin perheellä on ole ollutkaan komissaari, ja pääsi pienellä rangais- neesta, kuinka sisään kannetaan koreissa leipää, asuntonsa tilasta paluunsa jälkeen sekä arvoesineis- saksalaisia upseereita vieraanaan, ja hän emännöisi tuksella. voita ja makkaraa, kahvitonkkia ja maitokannuja. tä, joita ei ollut ryöstetty vaan tuhottu. sellaisia joskus mieluusti myös omassa kodissaan. Sen jälkeen herkät naisenkädet leikkaavat leipää lei- Kun katselen ympärilleni asunnossa, en voi olla Otamme kutsun kiitollisina vastaan. SYVÄN KIITOLLISUUDENTUNTEEN vallassa nä- vän jälkeen, kunnes sormet ovat kipeinä, ja kun me ajattelematta, että jos minun pitäisi asua täällä, pu- Hyvästelemme ensimmäiset ystävämme Turussa ja emme suomalaisen saksalaismielisyyden ja vieraan- sitten nousemme ja olemme ensin kaikessa rauhassa naiset roistot eivät olisi voineet tehdä minulle suu- lupaamme tulla pian uudelleen. Meistä tuntuu, että 4. varaisuuden ruumiillistuvan komitean jäsenissä. Us- suorittaneet aamutoimemme, meille katetaan aami- rempaa palvelusta kuin että olisivat ottaneet mu- helmikuuta on käännekohta vankeusajassamme. komme päässeemme heidän kauttaan Turun aispöytä: kahvia, maitoa ja erilaisia voileipiä. Iltapa-

70 Mustemaalari Mustemaalari 71 laksi on enimmäkseen jälleen voileipiä ja teetä. Päi- tuntuu. Kaipaan saippuaa ja kylpypyyhettä. Toivot- tei päivittäin. Toisella kerralla kassaneiti kieltäytyy kunnianosoitus suurelle, voitokkaalle Saksalle. Suo- vällisen syövät koululla vain vuodepotilaat ja tavasti pystyn tekemään itseni saunaemännälle ym- ottamasta rahaa: ”Saksalaissotilailla on ilmainen si- malaiset, ja varsinkin suomalaisnuoret, laulavat in- jalkavaivaiset. Muut syövät ilmaiseksi eräässä ravin- märretyksi. Soitan kelloa. säänpääsy!” nolla mukana saksalaisia isänmaallisia lauluja, ja lo- tolassa kaupungilla. Minä kävin siellä koko aikana Fina ymmärtää, mitä tahdon. Hän tuo saippuaa, Joka kerta Fina ja Fino kirmaavat luoksemme ja puksi kuunnellaan seisten sointuja Porilaisten vain kerran, koska minut kutsuttiin aina perheisiin pyyhkeen, sienen ja harjan. Hän ei kuitenkaan pois- joka kerta he saavat myös juomarahansa. marssista. Ilman meidän läsnäoloamme seura ei oli- syömään. En tiedosta, että maaseudulla vallitsee nä- tu vaan tarttuu minua päästä ja saippuoi hiukseni Toisinaan meidän on odotettava hetki kunnes ka- si uskaltanut järjestää tällaista juhlaa tänä punaisen länhätä. Minusta tuntuu, ettei Suomessa päivisin niin, että vaahto vain roiskuu. Lopuksi hän valaa marineitomme vapautuvat toimistaan. Ja kun me vallankumouksen aikana. tehdä juuri muuta kuin syödään. kauhallisen kylmää vettä kasvoilleni. En tietenkään olemme valmiita, kerromme aina toisillemme koke- Tietämättämme olemme kaupungin suojelijoita. ymmärtänyt hänen kehotustaan sulkea silmät ja suu. mistamme yllätyksistä, sillä joka kerta jokin on eri Niin kauan kuin olemme kaupungissa, vallankumo- TOISENA PÄIVÄNÄ Turussa menen kapteeni Joet- Pärskin, ja häntä naurattaa. Hän harjaa käsivarteni, tavalla kuin edellisellä kerralla. Kerran minut pun- ukselliset eivät tee enää yhtään murhaa. Kaupunki- zen kanssa kylpemään. Nordforsin talon kolmannes- keskivartaloni ja jalkani ja kertoo jatkuvasti juttuja. nitaan, toisella kerralla kylpyvedessä on tuoksuvaa laiset tuntevat olonsa jälleen vapaammaksi, liike-elä- sa kerroksessa on ovessa kyltti Sauna, joka on suo- Ymmärrän vain, että kyse on punaisista, sillä heidän kylpyvaahtoa, joskus hieronta etenee mä herää jälleen. Vaikka meitä on menkielinen sana kylpypaikalle. Minusta tuntuu haukkumanimensä ”huligaanit”, jota hän jatkuvasti toisin kuin aiemmin ja joskus alus- tuskin 200 miestä, meillä ei ole lain- oudolta, että sellainen sijaitsee kerrostalossa. Mah- toistaa, on jo tullut minulle tutuksi. Sitten hän ko- vaatteet ja sukat lämmitetään ennen kaan aseita, eivätkä useimmat meistä taakohan katon läpi toisinaan tihkua vettä? mentaa ”andra sidan”. Hämmästyn, että ymmärrän kuin ne annetaan minulle puettavik- edes ole ruumiillisesti kyvykkäitä sel- Kassalla maksamme kaksi Suomen markkaa kum- saksan pohjalta ruotsia ja käännyn toisinpäin. Kun si. Mutta yksi asia on varma: tässä laista käyttämään, herätämme punai- pikin. Meidän ei tarvitse jäädä odotushuoneeseen. toinenkin puoli on pesty, ensimmäinen osa on ohi. saunassa meitä kohdellaan hellästi, ja sissa kuitenkin kunnioitusta. Merkit- Saunaemäntä ottaa meidät vastaan ja ohjaa miesten Fina kuivaa kasvoni pyyhkeellä ja avaa sivuoven siksi menemme sinne mieluusti. Herätämme tävässä roolissa tässä on jälleen vahva, puolelle. Emäntä, joka on vanhemmanpuoleinen ys- suihkuhuoneeseen. Hän jää itse ulkopuolelle kään- Myöhemmin myös toverimme punaisissa mahtava Saksa, jota meidän nähdään tävällinen rouva, opastaa minut pukuhuoneeseen. tämään hanoista. Hän tarkkailee uhriaan seinässä käyvät mielellään samassa saunassa. edustavan ja jonka kanssa tulee olla Hän esittelee itsensä Finaksi ja jättää minut yksin. olevasta aukosta. Kaikille käy niin, että menettely tun- kunnioitusta. hyvissä väleissä – sikäli kuin nuoren Etsiskelen turhaan kylpyammetta. Sisustukseen kuu- Ylhäältä päin valuu ihanaa, lämmintä sadetta. Ve- tuu aluksi jotenkin nololta, mutta Suomen vapautta uhkaava venäläi- luu kuitenkin vain kangaspäällysteinen laveri, tuoli, si muuttuu kylmemmäksi ja kylmemmäksi ja kun myöhemmin kaikki se on täysin itses- nen bolsevismi nyt on kykenevä sol- vaatekaappi ja peili. Koska minulla ei ole syytä epäil- hytisen, jälleen lämpimäksi. Yhtäkkiä minusta tun- täänselvää. Kaikki kehuvat suomalaista saunaa. Mi- mimaan sen kanssa rauhaa. Punaiset odottavat tais- lä, etteikö tämä olisi pukuhuone, alan kuoriutua vaa- tuu kuin yhdessä nurkassa räjähtäisi putki, käsivar- nulle valkenee kuitenkin vasta myöhemmillä Suo- telultaan Saksan puolueettomuutta, valkoiset Saksan tekerroksistani. renpaksuinen jääkylmä hyöky paiskaa minut toiseen men matkoillani, että tämä sauna muistuttaa lähinnä väliintuloa. Fina ei vaikuta olevan tietoinen, ettei ole sopivaa nurkkaan. Fina nauraa kauhistukselleni. Nyt alhaal- eurooppalaista luksuskylpylää. Tavallinen suomalai- astua herrain pukuhuoneeseen heidän ollessaan juu- ta tulee ensin lämmintä ja sitten neulanterävää kyl- nen sauna on aivan toista maata. ME EMME TIEDÄ, että Suomen senaattori Svinhuf- ri riisuutumassa. En ymmärrä, mitä hän sanoo, ja mää kaikkien seinien rei’istä. Lopulta koittaa rauha. vud, jonka viimeisen tsaarin hallitus karkotti Siperi- hän vain jatkaa puhumista, kunnes sanon hänelle ”ej Hengähdän helpottuneena. Fina pukee minut val- Güth selittää huolellisesti, kuinka kauppaopiston aan, oleskelee keisarin luona päämajassa, ja että Lu- svenska”. Vasta, kun hän sanoo ”var så god”, jonka miiksi lämmitettyyn kylpytakkiin ja ohjaa minut ta- opettaja Wiklund pitää saksalaisille kauppaopistolla dendorff puoltaa aseapua ja avun tulo on jo päätetty opin eilen tarkoittavan ”ole hyvä”, ja näyttää sormel- kaisin pukuhuoneeseen. Minun täytyy mennä ma- kuultokuvaesityksen suomalaisista. Esitelmä kiinnos- tosiasia. Kenraali Mannerheim on kuulemma luvan- laan ulospäin, ymmärrän, että minun tulisi lähteä kaamaan laverille, Fina kuivaa minut ja sen jälkeen taa, varsinkin, kun siinä annetaan erityistä arvoa nut lähteä keväällä marssille kohti etelää. Jos apu pukuhuoneesta. Paita ylläkö? Ulkopuolella on mui- hieroo, silittelee, painelee, töykkii ja lyö, ylhäältä alas Suomen ja Saksan vuosisataisille kulttuurisille ja ta- tulee ulkoa, vapautussota saataneen loppumaan ai- hin pukukoppeihin johtava avoin käytävä. Ei, ilman ja alhaalta ylös. Lopuksi hän antaa lempeän läpsäyk- loudellisille suhteille. Matkalla Viipuriin saksalaiset emmin ja todennäköisesti vähemmällä verenvuoda- paitaa, kuvittelen ymmärtäväni jotakuinkin ”paita sen takapuolelle kuin sanoakseen, että ”nyt on val- eivät tienneet Suomesta juuri mitään. Eräs postimerk- tuksella… pois”. Maassa maan tavalla. Emäntähän kuitenkin mista!” keilyä harrastava upseeri tiesi kertoa, että Finnland …Turun asukkaat kyselevät meiltä, mahtaakohan tiennee, kuinka toimia. Minä tottelen ja seuraan on suomeksi Suomi. Saksa rientää apuun. Vaikka kovin mielellämme nä- häntä kiltisti putipuhtaaseen pesutilaan. Amme on OLEN OLLUT jo kauan pukeutuneena, mutta kap- kisimme, kuinka hädässä olevan kansan toive toteu- valmiiksi täytetty, emäntä säätelee lämpötilaa toivei- teeni Joetze antaa vielä pitkään odottaa itseään. Lo- SAAMME KÄSITYKSEN suomalaisesta musiik- tuisi, emme kuitenkaan saata piilotella sitä, että nä- deni mukaiseksi, näyttää sähköistä soittokelloa ja pulta hän ilmaantuu kasvot loistaen: ”Tullaanko kielämästä Turun Soitannollisen Seuran 17. helmi- kymät Saksan sotilaalliseen väliintuloon ovat heikot. poistuu. huomenna uudestaan?” kuuta kunniaksemme järjestämässä konsertissa. Saksa käy itse taistelua olemassaolostaan. Itärinta- Kuinka kauan siitä onkaan, kun viimeksi istuin ”Tietysti”, sanon. Karl von Ekmanin johdolla Turun sinfoniaorkesteri malla on vihdoin kolmen ja puolen vuoden jälkeen kylpyammeessa? Edellinen kerta oli puolitoista vuot- Joetzen saunaemäntä on vielä nuori ja nimeltään esittää ohjelman ensimmäisessä osassa teoksia läsnä saavutettu voitto, mutta suurin osa joukoista ei vie- ta sitten Moskovassa sairastaessani keuhkopussitu- Fino. Annamme juomarahaa yhden Suomen markan olevien sotavankien kotimaiden säveltäjiltä: Wagne- läkään käytettävissä. Lännessä kaivataan kaikkia lehduksen. Ainoastaan sellainen henkilö, jonka on mieheen. On hupaisaa katsoa ikääntyneen Finani rilta, Lisztiltä, Dvořákilta ja Straußilta, ja toisessa miehiä. Saksan joukot ovat Italiassa, Kreikassa, Pa- näin kauan tarvinnut tulla toimeen ilman suloista kiitosniiausta. osassa merkittävimmältä suomalaissäveltäjältä Jean lestiinassa. Vaikka olisikin mahdollisuus irrottaa vie- kylpyä, voi ymmärtää, kuinka hyvältä minusta nyt Turussa olomme aikana käymme kylpemässä mil- Sibeliukselta sekä Palmgrenilta. Koko tapahtuma on lä sotilasretkikunta Suomeen, miten korkea diplo-

72 Mustemaalari Mustemaalari 73 matia siihen suhtautuisi? Voiko se hyökätä kontollaan on upseerimenneisyys Venäjän armeijassa. bolsevismia vastaan käydessään sen kanssa Venäjäl- Maanantaina 11. helmikuuta me olemme käymäs- lä rauhanneuvotteluja? On Suomen onni, että äänil- sä rouva Ebba Sohlmannin luona. Tässä talossa val- lä, jotka pelkäävät väliintulosta seuraavia diplomaat- litsee suuri salaisuus. Jos osasin ratkaista arvoituksen tisia sotkuja, ei vielä ole Saksassa sananvaltaa. oikein, herra Sohlmann toimii kuriirina punaisten Siitä, mitä ulkona suuressa maailmassa tapahtuu, valtaaman alueen ja valkokaartin välillä. Hän piiles- kuulemme onnellisen vähän. Yhteys on olemassa kelee jossakin, ja punaiset etsivät häntä jatkuvasti. vain Venäjälle. Radioasemat ovat punaisten miehit- Joka tapauksessa kyse on elämästä ja kuolemasta. tämiä, ja myös kaikki sanomalehdet ovat näiden sen- Koska myös seinillä on korvat, asiasta vaietaan. suurin alla. Meille lahjoitetaan avustuksina posti- Pärjäämme Suomessa hyvin saksan kielellä. Kou- kortteja, joihin on liimattu suomalaisia ja venäläisiä lutetut aikuiset ymmärtävät kaikki saksaa, ja nuoriso postimerkkejä (molemmat ovat voimassa). Me kir- on opiskellut sitä erityisellä hartaudella sen jälkeen, joitamme niihin kotiosoitteemme ja laitamme ne kun venäläiset ovat sodan alusta alkaen kaikin kei- postilaatikkoon, mutta toivomme, että olemme ko- noin torjuneet saksan opetuksen. tona ennen niitä. Avustuspostikorttien ja avustuspostimerkkien li- Luutnantti Güth kertoo saksalaisia hoitaneen rouva säksi on tietenkin myös avustuslyijykyniä. Kaikkea Haglundin perheestä. Opettajarouvalla on kaksi nuo- on ajateltu. Koko olemassaolomme perustuu avus- rinta tytärtä kotonaan. Kaksi vanhinta tytärtä ovat tuksille. Kuka meistä olisi aavistanut, että ympäril- Helsingistä. Perheenisällä Axelilla on ollut apteekki lämme vallitsee kurjuus, valtaisa nälänhätä! Emme Karjalassa Säkkijärvellä. aavista, että kahviloissa ylettömästi nautiskelemiem- me kakkujen jauho on kerätty gramma kerrallaan ja Apteekki oli paikkakunnan kaunein rakennus, joten Ympärys- ja keskusvallat vaihtoivat vuosina 1915-1918 noin 66000 invalidisoitunutta sotavankia Suomen ja sokeria säästetty viikkokaupalla, että perheessä, jos- punaiset valloittivat sen päämajakseen. On itsestään- Ruotsin kautta. Varsinainen vaihto tapahtui Torniosta Haaparannan kautta. Operaatio ja sen mittasuhteet sa tänään laitetaan kunniaksemme pöytä koreaksi, selvää, että sinne murtauduttiin. Valloitus kuitenkin olivat maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset. Fritz Güth pakeni Venäjältä yhdellä viimeisistä invalidikuljetuksis- joudutaan huomisesta alkaen paas- pelasti rakennuksen poroksi palata, mutta hänen matkansa katkesi Suomen sisällissotaan. Vanhan postikortin kuvassa aiemman kuljetuksen saksalaisinvalideja, jotka ovat päässeet onnellisesti Haaparantaan. toamaan. miselta. Herra Haglund, vaikka hän on miltei 50-vuotias eikä ole EN TAJUA, miten törmään kaikkiin koskaan saanut sotilaskoulutusta, miljonäärejä ja palavasieluisia ”Saksan-ystäviä”. Eräs saivat syyn antaa maailmansodassa kaatuneille sak- näihin ihmisiin, jotka kutsuvat mi- tarttui kivääriin ja liittyi valkokaar- heistä muutti myöhemmin Saksaan, piti tällä tavalla salaisille koskettavat myrskyisät suosionosoitukset. nut luokseen. Monia isännistä tus- Kuka meistä tin taistelujoukkoihin. Häntä auttoi saadulla rahalla suurta taloa ja liikkui korkeimman Kurjaa Albert-sotilasta kun juuri kukaan ei tuntenut. kin enää muistankaan. paossa hevosillaan eräs maatalon luokan perheissä. Yhdestä hänen tyttärestään tuli Hänen ruumiinsa tuotiin käytävään, arkku notkui Erittäin hyvin muistan kuitenkin olisi aavistanut, poika, jonka punaiset ampuivat. sittemmin merkittävän saksalaisen valtion virkamie- kukkien ja musta-valko-punaisilla, musta-keltaisilla kunnianarvoisan valtioneuvos Ber- että ympärilläm- Herra Haglundin asenteesta Sak- hen vaimo. Tutustuin mieheen myöhemmin ja mie- ja puna-valko-vihreillä nauhoilla koristeltujen sep- gin, [– –]. Bergit ovat kuurinmaalai- saa kohtaan kertoo hänen käyttäy- tin, mahtoiko hän tietää, että hänen vaimonsa omai- pelten painosta. sia, väkeä, jota saksalaismieliset suo- me vallitsee tymisensä, kun venäläiset tarjosi- suus oli peräisin vihollisemme palveluksessa Puhallinorkesteri johtaa hautajaisjuhlaa Chopinin malaiset halveksivat. Baltteja kurjuus! vat hänen omistamastaan saadusta sotasaaliista. surumarssilla. Yksi suomalainen sanoo muutaman katsotaan yleisesti pahalla, koska he lyijyhohdekaivoksesta moninker- sanan, ja sen jälkeen suuri surusaatto lähtee liikkeel- julistautuivat vapaaehtoisesti Venäjän taisesti sen arvon ylittäneen valtai- Seuraavaksi Güth kuvaa vanhimman tyttären Hjor- le. Turkulaiset nuoret kantavat kulkueen edellä suur- kansalaisiksi ja varsinkin, koska heidän poikansa tais- san summan, hän kieltäytyi myymästä, koska sitä diksen retkeä. Hän oli ollut käymässä Säkkijärvellä ta musta-valko-punaista lippua ja tyynyä, jolla on televat Venäjän armeijassa. Niin alas ei vajonnut yk- lyijyä tultaisiin käyttämään srapnellin luoteina sak- punaisten vallatessa apteekin, ja lähtenyt valkoisten menehtyneen rautaristi. Ne meistä vammautuneista, sikään kansallismielinen suomalainen. Venäjä on ja salaisia vastaan. Kieltäytyminen ei johtanut pakko- kanssa jäätä pitkin yli Viipurilahden, päätyen lopulta jotka pystyvät kulkemaan muutaman kilometrin on jo sata vuotta ollut vihollismaa. Joka on sen puo- lunastukseen, koska venäläiset saivat muualta riittä- saksalaiseen sota-alukseen. Hjordis oli ollut Loviisaan matkan hautausmaalle, saattavat kuollutta toveria. lella, on petturi. Luoja siunatkoon suomalaista miestä, miin lyijyä, mutta häneltä meni sen johdosta maihinnousseen osasto Brandensteinen sairaanhoita- Hänet lasketaan haudan lepoon kauniilla metsä- joka astui Venäjän armeijaan tai josta tuli Venäjän omaisuus ohi. Sodan jälkeen kaivos oli arvoton. jana ja saanut Saksan punaisen ristin mitalin. hautausmaalla. Vain muutamaa päivää myöhemmin virkamies, luoja siunatkoon suomalaista naista, joka Suomeen juurtuneiden, saksalaissyntyisten suo- hänen viereensä lasketaan unkarilaissotilas. Muuta- nai venäläisen. Näitä rikoksia ei voi antaa anteeksi. malaisten näemme harjoittavan Turussa päinvastais- ENSIMMÄISENÄ ROUVA Haglundin hoidokeista maa viikkoa myöhemmin tämän kalmiston rauhas- Edes kenraali Mannerheim, Suomen vapauttaja, ei voi ta toimintaa. He eivät kaihtaneet osallistumista Ve- kuoli saksalainen Ernst Albert, 1. jalkaväkirykmen- sa lepää jo neljä sotainvalidikuljetuksessamme saa- olla sataprosenttinen kansallissankari, koska hänen näjän sotatarviketoimituksiin, ja he ovatkin nykyään tin reserviläinen. Hänen hautajaisissaan suomalaiset punutta miestä, kaksi saksalaista ja kaksi

74 Mustemaalari Mustemaalari 75 unkarilaista. Yksi turkkilainen on haudattu musli- nen kaikkea rouva Haglundia. Hän otti huolehtiak- odottamisen jälkeen. Minua ärsyttää menetetty aika, ren kunniansa” ja saattaa meitä junanlähtöön asti. mihautausmaalle. Jossain päin Turun maita maan- seen päivittäin suurissa kanistereissa toimitetun tuo- jonka olisin tuhat kertaa mieluummin viettänyt kou- Matkalupia vastaan pystyn lunastamaan seitsemän nee kuitenkin vielä kaksi muuta, jotka kuolivat myö- reen maidon jakelun ja hän piti myös huolta siitä, lulla. toisen luokan matkalippua Poriin 294 Suomen mar- hemmin sairaalassa. että sitä jaettiin vain tosisimmassa hädässä olleille. On jo pimeää, kun minulla vihdoin on kaikki tarkan hintaan. Minulle hän määräsi päivittäiseksi annokseksi litran vittavat allekirjoitukset ja leimat papereissamme. VAIKKA MEILLÄ ON parempi olla kuin koskaan päälikermaa. Niin paljon ja niin hyvää kermaa en ole Kiiruhdan ripein askelin koululle ainoana toiveena- JUNASSA EI OLE paljonkaan matkustajia. Rauta- ennen, teemme kaikkemme selvitellessämme väli- juonut sitä ennen enkä sittemmin. Se oli parasta lää- ni tavata Margit siellä vielä kerran. Minulla on kyllä tieliikennettä pidetään yllä punakaartilaisten etujen neitä ja keinoja, joiden avulla voisimme palata mah- kettä, jota minulle saatettiin määrätä. onni nähdä hänet yhdessä siskojensa kanssa odotta- nimissä vain juuri ja juuri. Istumme äärimmäisen dollisimman nopeasti Saksaan. Muutamalla tuhan- Kunnes matkamme muodollisuudet on selvitetty massa äitiänsä, mutta jälleen käy kuten lounaalla, mukavasti vaunuosastoissamme. [– –] Matka etenee nella Suomen markalla voisimme ostaa punaisilta punaisten viranomaisten kanssa, kuluu vielä muuta- että minulla ei ole mitään sanottavaa. todella hitaasti. Saavumme Poriin vasta yli 24 tunnin heidän takavarikoimansa matkustajahöyrylaiva Bal- ma päivä tavalliseen tapaan. päästä lähdöstä. ticin. Rahan saisimme kyllä kasaan, koneenkäyttäjä Vanhempi riikinruotsalainen herra Punaisen Ris- joukossamme on myös, mutta valitettavasti kukaan Tässä välissä luutnantti Güth kertoo tärkeästä koh- tin univormussa ottaa meidät vastaan todella ystä- ei ymmärrä merenkulkua. taamisestaan 19. helmikuuta. Haglundin perheen Porissa vällisesti, ja uskottuamme matkatavaramme jälleen Huhut kertovat, että Porista saatettaisiin luoda yh- 19-vuotias tytär Margit saapuu Turkuun ja Güth ra- MATKAKASSA ON kukkurainen. Muutama hyvin- reen kyytiin hän ohjaa meidät Otava-hotelliin. Odot- teys Ruotsiin. Tästä kuultuamme päätämme, että lä- kastuu häneen heti. voiva porvari perusti lainasäätiöitä, joita kuljetuk- tamamme ruotsalainen laiva ei ole vielä saapunut. Ei hetämme edustajan Tukholmaan kertomaan Saksan semme upseerit hallinnoivat. Lainan saamiseksi ei ole siis mitään mieltä ajaa Mäntyluotoon, noin 20 lähetystölle oleskelustamme Turussa ja hankkimaan SILLÄ HETKELLÄ OVI tempaistaan auki ja joku tarvitse kuin kirjoittaa kuitti ja luvata lähettävänsä kilometrin päässä olevaan Porin merisatamaan. lupauksen, että varustettaisiin laiva noutamaan mei- tiedottaa, että minua odotetaan Sveitsin konsulaatis- kotiin päästyään vastaavan summan koroitta yhte- Ensimmäinen huolemme onkin löytää majapaik- dät. Edustajuus lankeaa epäilemättä kapteeni Joet- sa, Ruotsin-matkalaisten passit ovat valmiina ja pu- yshenkilölle Saksassa. Olen nostanut lainaa jo kah- ka. Kaupunki kuitenkin tulvii Venäjältä ja Suomesta zelle. Luutnantti Räder lähtee hänelle tulkiksi, koska naisilta pitää hankkia hetimmiten viisumi, sillä juna desti, ensin 50 ja sitten 100 Suomen markkaa. Ruot- tulleita ruotsalaisia pakolaisia, jotka kaikki haluavat hän on ainoa meistä, joka osaa hieman ruotsia. Ad- Poriin lähtee huomenaamulla. Olen niin kauan siin matkustamista varten nostan lahden toiselle puolen kotiinsa. Hotel- jutantin hän saa valita itse. odottanut kotiinlähdön hetkeä. Kuinka usein olen jälleen 100 markkaa. Se riittää li on varattu viimeistä huonetta myö- On alusta asti selvää, että Räder haluaa valita mi- hereillä ollessani uneksinut tästä hetkestä. Ja nyt, kun Tukholmaan asti, jossa saan varten, ja yksityisasunnotkin, joita 10 000 nut siihen toimeen. Mutta kun upseerit kokoontuvat se koitti, voi Jumala, antaisin mitä tahansa siitä, että masti lisää rahaa Saksan lähetys- asukkaan kaupungissa ei liiaksi ole, neuvottelemaan koko matkaa koskevista asioista, il- voisin siirtää sitä eteenpäin! töstä. Tätä ”virkamatkaa” varten ovat täysin käytössä. Uusi ruotsalainen moittautuu käräjätuomarin ja reservin yliluutnantin Tuskin ehdin löytää onneani, tajuta sitä edes, kun minulle annetaan 800 markkaa, Näemme ystävämme hankkii meille muutaman johdolla eräs vastaehdokas, joka aivan liian mielel- se on jo ulottumattomissani. joista vastaa Saksan valtio. hyväntahtoisen porvarin osoitteet. lään haluaisi lähteä itse. Koska enemmistö on kui- Konsuli Baltis on valmistanut varmuuden vuoksi Tilattu reki pysähtyy helmi- usein täydennys- Saamme pian majoitettua sairaat tove- tenkin minun lähtöni puolesta, niin tehdään, koska samoin tein kaikille seurueemme jäsenille kaksi pas- kuun 20. aamuna täsmällisesti joukkoja ja rimme. muussa tapauksessa kapteeni Joetzekaan ei olisi läh- sia. Ensimmäiseen, jonka pitäisi päteä bolsevistisen koulun portin eteen ja vie matka- Rintama kulkee Porin lähellä. Nä- tenyt. Suomen ulkopuolella, on käytetty virallista nelikie- tavaramme asemalle. Hyväste- haavoittuneiden emme usein täydennysjoukkoja ja Kiitos hyvän hoidon tunnen oloni jo kahden vii- listä (ruotsi, suomi, venäjä, saksa) lomaketta, jossa lemme sydämellisesti toverimme kuljetuksia. haavoittuneiden kuljetuksia. Havait- kon Turussa oleskelun jälkeen niin hyväksi, että us- on Sveitsin vaakuna, ja toiseen konsulaattikirjepape- ja komitean toivoen toisillemme sen jopa venäläisen kenttäpatterin kon pystyväni kestämään rankan matkan. Tullessani ria. Sillä Sveitsin valaliiton konsuli todistaa, että kuu- kaikkea parasta. Ajattelen vaaroja, marssimassa kenttävarustuksessaan tänne minulla meni vielä verrattoman huonosti. Kun lumme saksalaiseen sotainvalidikuljetukseen, joka joita tänne jäävät joutuvat vielä kohtaamaan. Kevät taistelualueelle. napitin asetakkini kauluksen kiinni ja kallistin pää- jostain syystä on joutunut oleskelemaan Suomessa, lähestyy, ja siis punaisten ja valkoisten väliset taistelut Eräänä iltana luonamme vierailee salaa muutama täni taaksepäin, siitä kaulavaltimoihin muodostunut ja pyytää kaikkia yleisestä järjestyksestä ja turvalli- leimahtavat täyteen liekkiinsä. valkokaartin herra, jotka haluavat neuvotella kans- vähäinen paine riitti viemään minulta tajun. Säälittä- suudesta vastaavia viranomaisia päästämään meidät Miten punaiset sitten kohtelevat porvareita? Vaik- samme siitä, kuinka sotilaskassan saisi vietyä Poh- vää vaikutelmaa lisäsi side, joka peitti koko pääni ja etenemään esteettä. Esitän tämän kirjelmän Turun ka Turussa ei enää tehdäkään murhia, muualta kan- jois-Suomeen. Pidän heistä erityisesti nuorimmasta, jätti näkyviin vain nenän, suun ja silmät. Jouduin kan- punaiselle diktaattorille, ”miliisipäällikkö” W. Lund- tautuu riittämiin kauhu-uutisia hirmuteoista, joita komeasta vaaleasta diplomi-insinööristä. tamaan sidettä Moskovassa saamani lihamyrkytyksen bergille todisteena matkustusluvasta Tampereen hirveytensä tähden ei saata kuvaillakaan. Jos Turku Punaisen Ristin ruotsalaisherra ilmoittaa odotetun seurauksena. Matkan aikana herra v. W. vaihtoi sitee- kautta Poriin. jonain päivänä vapautetaan, myös sen kaduilla tul- höyrylaivan saapuneen Mäntyluodon satamaan, ja me ni, ja olen hänelle kiitollinen avusta, mutten kuiten- Tietoisena vallastaan ja hurmaavuudestaan tämä laan taistelemaan… sekä kapteeni Joetze matkustamme sinne kolmisin. kaan saata sietää häntä. Koska suomalaiset katsoivat punainen murhaaja, jonka valkokaarti myöhemmin Asemarakennuksessa minun on ensin mentävä minua aina säälien ja kyselivät pahasta päävammas- oikeutetusti hirtti, istuu paitahihasillaan tyylikkääs- bolsevikkien toimistoon saadakseni matkaluvat hen- LAIVA ON TAVALLINEN noin 1 300 tonnin vetoi- tani, otin siteen jo kahden päivän jälkeen pois. sä ryhdikkäässä nojatuolissa ja polttaa paksuja sika- kilöllisyystodistusta vastaan, jonka sain erikoisko- nen matkustajahöyrylaiva nimeltään Heimdall, ja Niinkin nopeasta toipumisestani saan kiittää en- reita. Hänen luokseen pääsee vain tuntikausien missaari Sundquistilta, joka muuten suo meille ”suu- Ruotsin valtio on varustanut sen tätä tehtävää varten

76 Mustemaalari Mustemaalari 77 kevyellä aseistuksella ja laivastojoukoilla. Se toimii ten haavoittunut voidaan ottaa mukaan. Myöhemmin minua kadutti, etten selvittänyt asi- siis tällä hetkellä sota-aluksena. Sen tehtävänä on Juna Mäntyluotoon on sullottu täyteen pakolaisia, Pako aa perusteellisemmin. Toinen kenttätykkimiehem- Poriin keskittyneiden ruotsalaispakolaisten kuljetta- jotka haluavat Heimdallin kyydissä Ruotsiin. Puna- me, luutnantti Schleutker, kölniläinen viinikauppias, minen kotiin. kaartilla on vahva edustus asemalla ja junahenkilö- SAAVUMME TAKAISIN Turkuun huhtikuun 1. ja lähti sille tielle, ja eräänä päivänä hän oli poissa. Hän [– –]. Siirrymme yhdessä laiturille. Lankongilla kuntana. Kaartilaiset tietävät erittäin hyvin, että ju- 2. välisenä yönä, ja majoitun Leo Lemken kanssa astui Ahvenanmaalla valkoisten riveihin, ja sitten pyöreä, valkoiseen turkkiin ja valkoiseen hattuun nan matkustajat haluavat lähteä maasta siksi, etteivät jälleen luokkahuoneeseen. maihinnousun suorittaneet ruotsalaisjoukot riisui- pukeutunut juutalainen, jolla on Punaisen Ristin he siedä olemista punakaartilaisten kanssa. Koska Tiedustelin komitean herroilta mahdollisuutta vat hänet aseista ja kuljettivat Pohjois-Suomeen. nauha käden ympärillä, kiirehtii meitä vastaan: punaiset eivät voi estää junan lähtöä, he tuottavat matkustaa omin avuin kotiin. Näytän heille koulun Mannerheimin armeijassa hänestä tehtiin tykistön ”Tervetuloa, arvon herrat, minun nimeni on valmisteluihin mahdollisimman paljon vaikeuksia. seinäkartalta suunnittelemiani reittejä. Heillä on jo- johtaja, hän osallistui Suomen sisällissotaan suoma- Bacharach! Saksan hallitus on määrännyt minut tän- Yksi punakaartilainen päätyy yhden miehen kanssa takin moitittavaa jokaisesta suunnitelmastani. Oli- laisena majurina ja sodan jälkeen hän asettui asu- ne järjestämään teidän kotimatkanne!” sananvaihtoon, joka päättyy siihen, että kaartilainen sihan sentään parasta odottaa laivaa. Laivan saapu- maan Turkuun hyvin arvostettuna miehenä. Seuraavana päivänä olen jälleen Heimdallilla. Yk- tähtää kiväärillään. Ei puuttunut paljon, ettei hän minen voi kuitenkin ensiksikin kestää hyvinkin Toisinaan minut valtaa epäilys sen suhteen, pitäi- si upseereista vie minut heti komentosillalle ja näyt- olisi ampunut miestä junasta ulos. kauan ja toiseksi ei voi olla varma, etteivät punaiset, sikö minun uskaltaa yrittää pakoa punakaartin rin- tää kiikarilla minulle jäätä pitkin tulevaa ihmisryh- Invalidijunamme on valmiina lähtöön vastakkai- jotka vielä ovat meitä kohtaan kohteliaita, jonain päi- taman läpi, vai pitäisikö minun vain jäädä odotta- mää ja kertoo, että lännessä päin ahtojää oli nostanut seen suuntaan. [– –] Helmikuun 28:nnen iltana läh- vänä jälleen rupeaisi vangitsemaan meitä. Jos Saksa maan asioiden luonnollista kehittymistä Turkuun, Vinetan [toinen laiva] ylös vedestä ja rutistanut ka- dimme Porista laulaen Deutschland über alles ja puuttuu suomalaisten vapaustaisteluun valkoisten jossa minun on hyvä ja rauhallinen olla. saan kuin munankuoren. Miehistö oli pelastautunut Wacht am Rhein. Koko asema on täynnä ihmisiä, puolella, meistä tulee jälleen varmasti sotavankeja. jäälle, mutta meidän ihanat avustuksemme, kaikki jotka osoittavat meille suosiotaan ainoana toivee- Sen tähden on parempi häipyä ajoissa. PUNAISET OVAT piirittäneet Turun. Kukaan ei saa ne suklaalaatikot, upposivat syvyyksiin. naan, että toverimme rintamalla marssisivat pian liikkua ilman lupaa – joka myönnetään vain lääkä- Saksalaisten matka tyrehtyy. Vain muutama pahi- heidän vapautettuun kaupunkiinsa. Güth kertoo tarjotusta mahdollisuudesta, että muu- reille, kätilöille ja muille vastaaville – kaduilla iltayh- tama upseeri olisi päässyt Tukholmaan englantilaisel- deksän jälkeen. Kielto koskee myös meitä. Brachtia la, siis vihollislaivalla. ja minua ei kuitenkaan huvita lähteä Haglundien luota niin varhain, ja otamme yhteentörmäyksen ris- Uskoimme, ettei kukaan alentuisi ot- kin. tamaan tällaista tarjousta vastaan, Meillä on aina onnea, yhteen mutta erehdyimme. Toiset toverim- iltaan saakka, jolloin luutnantti me ovat sitä mieltä, että on yhdente- Nidetsky on kanssamme kol- kevää, miten kotiin pääsee, ja sattu- mantena ja jolloin meillä on malta tai muutoin merkillisellä Koko asema on mennyt erityisen myöhään. Ka- tavalla he ovat aatelisihmisiä, heitä dut ovat pimeät ja rauhalliset. englantilaisten kanssa kotiin mat- täynnä ihmisiä, Olemme taittaneet jo puolen kustavia on neljä tai viisi, joukossaan jotka osoittavat matkaa, kun kuorma-auto ottaa Saksan armeijan pitkäaikaisin aktii- meidät kovalla nopeudella kiinni viupseeri, kyrassieerien ratsumesta- meille suosiotaan. ja pysähtyy edessämme. Tusinan ri von Ploetz, kapteeni von Besser ja verran punakaartilaisia ympäröi luutnantti von Liere. Heitä kohdel- meidät. tiin laivalla kuulemma halventavasti, ja heidän piti Ystävämme Sundquist on myös mukana ja tulk- matkustaa sillitynnyrien välissä. kaa: Olen edelleen lujasti vakuuttunut, että saan vapau- ”Mistä te olette tulossa ja mihin menossa?” teni takaisin vähemmän epäilyttävällä tavallakin. ”Kävimme kävelyllä ja olemme matkalla kotiin.” Vänrikki von Winterfeld väittää, että hän on yh- ”Iltayhdeksän jälkeen kukaan ei saa oleskella ka- teyksissä ”tiettyihin piireihin”, ja hän haluaisi toimia duilla.” välittäjänä, jos liittyisin valkokaartiin. Se tarvitsisi ”Me olemme saksalaisia, punakaartin määräykset tykistöupseereja. Siitä huolehdittaisiin, että pääsisin eivät koske meitä.” pois punaisten valtapiiristä. Kuuntelen kertomusta ”Se on laki, jota myös teidän on noudatettava. Tei- puolella korvalla, sillä siitä suunnasta tulee enim- dät on pidätetty!” mäkseen mielikuvituksen tuotetta, johon on suhtau- Sananvaihto jatkuu vielä. Bracht osaa erinomai- Fritz Güthin kulkulupa duttava varauksella. sesti nähdä asian humoristiset puolet. Loppujen lo-

78 Mustemaalari Mustemaalari 79 puksi joudumme kuitenkin nousemaan autoon ja nelle jo aikoja sitten, mutta minulle sanottiin: tosin on Turun punaisen sotilasneuvoston antama Ehdimme ajaa kuluneella solatiellä vain muuta- ajamaan punaisten komendatuuriin. ”Hänen ei tarvitse tietää sitä. Hänelle saa luvan passi Ahvenanmaalle, mikä ei kuitenkaan takaa sitä, man minuutin, kun ryteiköstä nousee äkisti esille Saamme miettiä rikostamme suuressa salissa, jos- riittää tieto siitä, että hänkin on tehnyt jotakin Sak- että seuraavan paikan sotilasneuvosto on samaa kiväärinpiippuja. ”Halt!” Muutama mies hyppää py- sa lorvailee muutama kymmenen suomalaista ja ve- san hyväksi.” mieltä saksalaisupseerien vapaasta liikkuvuudesta. sähtymiskäskyä huutaen eteemme – saksalaisia jää- näläistä punakaartilaista. Kukaan ei huolehdi meistä. Ennen lähtöä liikkuu villi huhu, että punaiset aiko- Pienet suomalaishevoset ovat loistoeläimiä. Ne ei- käreitä! Vähitellen homma muuttuu tylsäksi. Bracht nostaa vat hyökätä illalla ja tehdä kunnon verilöylyn. Saksa- vät liiku käyntinä metriäkään. Aina ravaavat. Kilo- äläkän ja vaatii saman tien antamaan meille auton, laiset varustautuvat puolustukseen aseettomina ja ja- metrit vilisevät niiden kavioiden alla. Sää on erin- jolla pääsemme majapaikkaamme. Pyyntö vaikuttaa kavat vahtivuoroja. Yöllä tuleekin hälyytys, mutta se omainen, ja se nostaa tunnelmaamme. Pysähdymme Itämeren-divisioonan punaisista kummalliselta. Heidän mielestään meillä osoittautuu yövahtien kovaäänisen keskustelun aihe- yhdelle Brändön saarista suurehkolle maatilalle pi- ei ole mitään oikeutta vaatia autoa. Lisäksi paikalla- uttamaksi. tämään aamiaistauon. Asunto on putipuhdas. Tilan luona olijat eivät vastaa tällaisten kysymysten ratkaisemi- Leo herättää minut sovittuna aikana. Hän on hy- omistaja, joka on roteva, sään ruskettama germaani, HUUDAMME KAIKKI yhteen ääneen hurraata. sesta. Brachtin suunnitelma viedä koko juttu sivu- vin surullinen, ettei hän voi tulla mukaan. Lupasim- ottaa meidät vastaan avosylin. Puristamme toistemme käsiä, riemuitsemme ja esi- raiteelle vaikuttaa onnistuvan. me nimittäin toisen paikan reessäni neiti Iversille, ja Koska meidät on nyt muutettava kurssiamme ete- tämme kysymyksiä. ”Siinä tapauksessa haluamme keskustella sotilas- Brachtin viereinen paikka on varattu hänen palveli- lään, hänen poikansa tarjoutuu meille oppaaksi. Syö- Erica Ivers vuodattaa kyyneliä. Mieluiten hän ha- neuvoston puheenjohtajan kanssa.” jalleen Willille. dessämme aamupalaa hän kantaa jo aikoja sitten pa- laisi jääkäreitä. Hän ottaa matkatavaroistaan esiin Topakka esiintymisemme aiheuttaa vaikutuksen. Lähdön hetkellä konsuli Baltis kiirehtää paikalle, ja katut tavaransa rekeensä ja valjastaa hevosensa sen tähän saakka piilossa pidetyn musta-valko-punaisen Meidät viedään pian huoneeseen, jossa pitkän pöy- pyytää ottamaan mukaan Hollannin Pietarin-lähet- eteen. Hänen toiveenaan on kohda- lipun ja panee sen rekeen pystyyn. Näen dän ääreen on asettunut suuri joukko punaisia toi- tilään puolison, rouva Schimm van der Loeffin, joka ta Ahvenanmaalla valkokaartin jä- ensimmäistä kertaa saksalaisia teräsky- mihenkilöitä, joista enemmistö on on lähtenyt lastensa ja heidän ko- seniä astuakseen sen riveihin. päriä. Jäädessäni vangiksi niitä ei vielä pahan näköisiä entisiä merivoimien tiopettajansa kanssa pakoon Ve- ollut itärintamalla. sotilaita. näjältä. ILLAN TULLEN näemme vihdoin ”Olkaa tarkkana. Viimeistään puolen Bracht toistaa heille vaatimuk- Rouva Haglundkin tulee vielä edessä siintävän saaria. Meitä vas- Huudamme tunnin päästä tästä menee muutama re- semme saada auto kotiinpaluuta viime hetkellä puristamaan kät- taan tulee yksittäisiä mantereelle kaikki yhteen ki ohi. Niissä on englantilaisia, pidättä- varten. Jätämme kohtalo- tämme hyvästiksi. Lapsilleen hän marssivia miehiä. Kaikki kantavat kää heidät!” Pyyntömme torjutaan sujuvasti. toverimme toisil- valitettavasti, vaikkakin harkitus- täyttä säkkiä olallaan. Monilla heis- ääneen ”Mitä, englantilaisia? Jestas, siitä tulee Panemme kiivaammin vastaan. Vas- ti, ei antanut lupaa tulla hyväste- tä on venäläinen sotilastakki ja tur- hurraata! hauskaa!” Olisin mielelläni jäänyt seu- tapuolenkin käytös muuttuu karke- lemme parhainta lemään uudestaan. kislakki. Jos heillä olisi hihanauhat raamaan matkatoveriemme vastaanot- ammaksi, ja lopuksi meidät ohjataan toivottaen. Jätämme kohtalotoverimme ja ja he kantaisivat asetta, heitä ereh- toa, näkemään ne hämmentyneet ilmeet portille ja käsketään lähtemään jalan! rakkaat ystävämme taaksemme tyisi pitämään punakaartilaisina. He tervehtivät mei- heidän havaitessaan saksalaisia sotilaita. Meidän täy- Parempaa emme olisi voineet toisillemme parhainta toivottaen tä poikkeuksetta, paikoin mitä kunnioittavimmin tyy kuitenkin ottaa huomioon naiset ja lapset ja etsiä odottaa, ja pääsemmekin kävelemään koulullemme ja reippaiden kädenpuristusten saattelemana. kumartaen syvästi. yöpaikka. kaksi tuntia myöhässä. Olemme jo aikoja sitten Vårdön saari sijaitsee Ahvenanmaasta 20 kilomet- Erään kartanon pihalla näemme ensimmäiset van- unohtaneet pidätyksemme syyn. MINUN REKEÄNI vetää vahva nuori ori. Se tem- riä itään. Aiomme pysähtyä siellä lounastauolle. En- git, kokonaisen lauman punakaartilaisia, enimmäk- Seuraavana päivänä Turussa kuulee juttuja, joiden poo kunnolla siloissaan ja antaa karavaanille reip- simmäinen näkemämme viehättävä kalastajamökki seen venäläisissä univormuissa. Saksalaiset jouk- mukaan punaiset ovat pidättäneet – luullakseni sa- paan vauhdin. Turku jää pian taaksemme, ja vielä näyttää hyvin kutsuvalta. Kalastaja tosin ajattelee toi- komme eivät toimi niin kuin ruotsalaiset. He ottavat notaan jopa ampuneet – kolme vammautunutta sak- ennen kuin talviuntaan nukkuvat ihmiset tulevat ka- sin. Hän kieltää meitä tulemasta sisään. Niin ei ole jokaisen kiinni saamansa punaisen vangiksi ja va- salaisupseeria. duille, pääsemme rannikolle rauhaisan pienen kyl- vielä yksikään hänen maanmiehistään tehnyt. Valitet- rustavat saaliiksi saamillaan aseilla välittömästi jäl- pyläpaikkakunnan Naantalin lähellä. tavasti ymmärrämme hänen kiihkeästä puheestaan ja leen viimeisiä Ahvenanmaalle hajautuneita valko- Mahdollisuus kotiinpaluuseen onnistuu muutamalle Viiletämme yli tasaisen jääpinnan. Tähän men- elehdinnästään vain sanan tyska (saksalainen). kaartilaisia. upseerille Ahvenanmaan kautta. Torstaina 7. maalis- nessä emme ole kohdanneet vielä yhtäkään puna- Kyllä, me olemme saksalaisia. Hän ei kuitenkaan Näemme ensimmäistä kertaa valkoisia hihanau- kuuta suoritetaan lähtökyläilyjä. Tohtori Ekholm an- kaartilaista. Nyt näemme heitä kolonnoittain kauka- tarkoita meitä vaan toisia saksalaisia, saksalaisia so- hoja. Niiden kantajat antavat oivallisen vaikutelman. taa Güthille paksun turkin. na oikealla ja kaukana vasemmalla. Oikeanpuoleinen tilaita. Hän patistaa meidät takaisin rekiimme ja viit- Tulisilmäisiä voimakkaita, mainioita ihmisiä, joista Reet järjesti meille rouva Haglund. Niiden saami- ryhmä heiluttelee kivääreitään. Pidetään tiukasti too saaren sisäosan suuntaan. hehkuvat niin vapauden kaipuu kuin ylpeys ja ilo nen ei tuottanut juurikaan vaikeuksia huolimatta sii- keskisuunta ja eteenpäin! He heiluttelevat kiivaam- Meidän on määrä ajaa vain kilometri. Mitähän siitä, että he saavat taistella rinnan voittamaan tottu- tä, etteivät ne välttämättä palaa omistajalleen. Sak- min. He halunnevat meidän pysähtyvän. Me emme hän meistä haluaa? Lieneeköhän invalidikuljetukses- neiden saksalaisjoukkojen kanssa. Brändöläisnuoru- salaiset saavat, mitä he tarvitsevat. Tuorlan omistaja kuitenkaan ymmärrä suomea. Me vilkutamme heil- tamme lähtenyt muitakin matkaan ja ohittanut mei- kaistamme ei pidättele nyt enää mikään. Hän ehtii ei vielä tänäpäivänäkään, yhdentoista vuoden jäl- le takaisin, ja hyvien hevostemme ansiosta olemme dät kulkemalla eteläistä reittiä? Kilometri ei ole mi- tuskin hyvästellä meidät. Luja kädenpuristus, ja koh- keen tiedä, ketä hän auttoi. Olisin kertonut sen hä- pian heidän katseidensa ulottumattomissa. Minulla kään matka. Menoksi! ta hän on jo valkokaartilaisten joukossa.

80 Mustemaalari Mustemaalari 81 AINOA PAIKALLA oleva [saksalainen] luutnantti misestakin. Kuri [Saksan] laivastossa höltyy päivä päivältä. Vä- ajoi täällä muutama päivä sitten miinaan ja upposi. on täysin pyörällä päästään vyöryttäessämme kysy- Saksalaisjääkärit kohtasivat Bomarsundissa ensim- lillä on jopa ammuskeltukin. Olot olivat pahimmat Sampo oli punaisten hallussa, mutta sen miehistö oli myksiämme hänen päällensä. mäiset valkokaartilaiset ja solmivat heidän kanssaan Ziethen-laivalla , jossa tilanne oli kehittynyt avoi- valkoisia, jotka toivat Sampon Ahvenanmaalle ja Hänen täytyy kertoa rintamasta. Se on paikoillaan. juhlallisesti aseveljeyden. Jos me olisimme tulleet Vår- meksi mellakaksi. Laivastolla on kuulemma liian vä- luovuttivat sen Saksan merivoimien käyttöön. Takamaasta, saksalaisesta isänmaasta, hänellä on vä- dölle muutamaa tuntia aiemmin, me olisimme saa- hän tekemistä, sotilaat ehtivät loikoilla liian kauan Matkustaminen työskentelevällä jäänmurtajalla ei hemmän hyvää kerrottavanaan. Ilonpilaajat ovat neet kokea, kuinka intoutuneina paikallisväestö ja val- laakereillaan ja heillä on liikaa aikaa pohdiskeluun, varsinaisesti kuulu elämän miellyttävimpiin koke- vauhdissa. Elintarvikkeista ja miltei kaikista käyttö- kokaartilaiset ottivat jääkärit vastaan. joten he olivat alttiimpia yllyttämiselle ja propagan- muksiin. Meidän on takerruttava mastoihin ja kai- tarpeista on pulaa. Hän näyttää meille saappaitaan. dakirjoituksille kuin maasotaväki. teisiin, jottemme sinkoutuisi laidan yli. Laiva ajetaan Ne ovat kylläkin ehjät ja kokonaiset. Silti minun on PUNAINEN AJURIMME hämmästyy nähdessään Illan aikana luutnantti tulee vierailulle laivaan ja jään päälle, jolloin rungon paino saa jääkannen mur- myönnettävä, ettei yksikään luutnantti olisi minun minut yhtäkkiä valkokaartilaisten keskellä ja vielä kertoo, että hänen tukialuksensa lähtee seuraavana tumaan ja jää vaipuu jylisten syvyyksiin. rintama-aikanani lampsinut sellaiset jalassa. hämmästyneempi hän oli kohdatessaan oikeita sak- päivänä miinanajoon kohteenaan Danzig. Ehkäpä se Ajamme saarronmurtajan vierelle. Keinuminen ja Mecklenburgin 14. jääkäripataljoona on miehittä- salaissotilaita. Hollantilaiset ovat entistä tyytyväi- olisi meille matkustusmahdollisuus? rytke on vienyt tasapainoni niin tyystin, että loikka- nyt Vårdötä vasta muutaman tunnin. Kylän aukiolla sempiä siihen, että he ovat suojeluksessamme, sillä ni yli laivoja erottavan metrisen välin miltei epäon- nuoret valkokaartilaiset saavat jo kuitenkin sotilaal- jos me emme olisi vastanneet heistä, he eivät välttä- 11. MAALISKUUTA: Olemme saaneet luvan siirtyä nistuu. Molskahdus veteen. ”Mies yli laidan!”, joku lista ohjeistusta saksalaisilta aliupseereilta ja korp- mättä olisi pystyneet jatkamaan matkaansa keskey- saarronmurtajaan. Päästäksemme sinne joudumme huutaa. Pudonnut on kuitenkin vain peittoni, joka raaleilta. Heidän kouluttamisensa sotilaiksi ei voi tyksettä. käyttämään suomalaista jäänmurtajaa Sampoa. Yl- roikkui käsivarrellani. Minut ennätti pelastaa mat- käydä liian nopeasti. Tapaamme seuraavassa paikassa maihinnousu- vään näköinen punahiuksinen meriväen vänrikki ruusi tarraamalla käsivarteeni ja vetämällä minut Jääkäripataljoona oli saapunut neljä päivää sitten joukkojen komentajan, majuri Schenk zu Schwein- tekee meille päivystävänä upseerina hyvästiksi kun- toiselle puolelle. Peitto ongitaan takaisin kannelle Eckerön edustalle Rheinland- ja Westfalen-laivoilla bergin. Hän matkaa paraikaa reellä 1. komppanian niaa poistuessamme Rheinlandilta . pitkillä puoshaoilla. Saarronpurkulaivueen päällik- ja rantautunut kaksi päivää sitten. Polkupyöräkomp- asemiin. Vaihdamme hänen kanssaan vain muuta- Ilman Sampoa liikkuminen retkikunnan laivojen kö, kapteeniluutnantti Müller ei ole kovinkaan rie- pania liikkui etelärannikolle saadakseen mahdolli- man sanan ja suuntaamme jälleen jäälle, viimeiselle välillä olisi ollut laivaliikenteen kasaamien jäälaut- muissaan ilmaantumisestamme. sesti Maarianhaminan haltuunsa. Pyörämiehet eivät osuudelle kohti Ahvenanmaata. tojen ja osin avonaisten railojen vuoksi todella vai- ”Herran tähden! Omalla vastuullanne sitten!”, hän varmaan uskaltaneet uneksiakaan saavansa vangik- Ajamme maihin vanhan uhmakkaan Bomarsun- keaa. Saksan ainoa suuri jäänmurtaja, Hindenburg, toteaa lopuksi, ja se riittää meille.  si sotalaivan. Sellaista mahdollisuutta ei ollut kirjat- din linnoituksen kohdalla… Jääkärit odottivat pu- tu heidän harjoitusohjeisiinsa eikä naisten vastarintaa Bomarsundin kenttäpalvelusohjesääntöönsä. He uusilla kenttälinnoituksilla. Punai- olivat kohdanneet avomerellä Baltic- set eivät kuitenkaan ymmärtäneet laivan, joka suuntasi pitkin murret- hyödyntää taistelussa luonnollisia ja tua laivaväylää Venäjälle. rakennettuja esteitä ja häipyivät hy- Laiva oli ahdettu täyteen puna- Pelko saksalaisia vissä ajoin. kaartilaisia, ja se kuljetti myös suur- Saavumme illansuussa kylään, ta määrää aseita ja ammuksia. Mie- kohtaan sai jossa aiomme yöpyä, ja tapaamme histö olisi kyennyt ongelmitta luovuttamaan. siellä uuden osaston mecklenburgi- pyyhkäisemään jääkärit jäältä. Pelko laisia. Majoituspaikoista meidän ei saksalaisia kohtaan kuitenkin pakot- tarvitse murehtia. Niistä huolehti- ti heidät luopumaan taistelusta ja yrittämään neu- vat jääkärit. Luutnantit kilvoittelevat kohteliaisuu- votteluja. Jääkärit [– –] vaativat välitöntä antautu- dessa daameja kohtaan ja luovuttavat heille omat mista tai muuten he avaisivat tulen. Punaiset, joiden yösijansa. joukossa oli myös naisia, kutsuivat sotilasneuvoston Kaikissa kylissä kuljeskelee saksalaisia sotilaita, koolle ja päättivät taipua ”ylivallan” edessä, luovuttaa aseetta, rauhanomaisissa tyhjäksiostamistoimissaan. laivan ja aseet sekä antautua vangeiksi. Hämmästykseksemme halutuin tuote on saippua, ja Jääkärien 1. komppania oli eilen edennyt God- me selitämme itsellemme, että sitä on Saksassa to- byyn ja päässyt tänään Vårdöön kohtaamatta suu- della heikosti saatavilla. Kaikesta meille kerrotusta rempaa punaisten vastarintaa. Vaikeuksia oli aihe- huolimatta emme kuitenkaan pysty käsittämään ko- uttanut vain lumen ja jään peittämä maasto. timaassa vallitsevan puutteen suuruutta, sillä muu- Tienoota tuntevat paikalliset olivat kuitenkin aina ten mekin olisimme varmasti varustautuneet kaikel- tulleet avuksi. He huolehtivat alituiseen niin joukko- la mahdollisella. Jäänmurtaja Sampo, joka vei Güthin saarronmurtaja-alukselle (Wikimedia Commons). jen kestittämisestä kuin matkatavaroiden kuljetta- Oppaamme vahvistaa Willin kertoman kapinasta.

82 Mustemaalari Mustemaalari 83 Tässäkö sodan julmin kuva?

84 Mustemaalari Mustemaalari 85 kuva. Kenties tyttö on tuo kuvan keskellä kamerasta Esipuheen mukaan kirjanen oli painettu, kun sosi- poispäin aseteltu vainaja? Albumin kuvatekstien pe- alistinen sanomalehdistö oli yrittänyt johtaa yleistä rusteella toinen sijaintipaikka olisi Raudun Kuole- mielipidettä harhaan kapinan ilmiöistä. Työväenleh-  Jukka Halonen manlaakso, mutta sieltä otetuissa kuvissa on enem- det eivät kertaakaan olleet paljastaneet yksityiskohtai- män lunta. Tarpilassa ruumiit ovat ruoholla, kuten sesti punaisten hirmutekoja, ”miten raakoihin ja eläi- kuvan tyttökin. mellisiin tekoihin” punakaartilaiset olivat tehneet oko vuoden olen kirjoittanut sisällis- suurteokseen Suomen Vapaussota kuvissa I-II. Tämä Tytöksi vainajan voi päätellä avatusta rintamukses- itsensä vikapäiksi. sodan tapahtumista. Olen käynyt läpi nimenomainen on jäänyt poimimatta. ta. On siis tarkistettu, että kyse on nuoresta naisesta. Kirjanen antoi lukuisia esimerkkejä siitä ”mädän- laajan aineiston, kirjoitetun ja muiste- Seuraavan aukeaman Tarpilan kuvasta voi päätellä, näisyydestä, siitä murhan-, murhapolton ja ryöstön- tun. Valokuvia olen katsonut runsaas- PYSÄHDYIN KUVAN kohdalle Mustemaalaria teh- että ruumisröykkiössä on myös muita naisia. himosta, joka antoi yleisen leiman kapinallistemme ti, niitä, joita raskaista tapahtumista dessä. Mietin, voiko tätä kuvaa käyttää tässä julkai- Luonnollisesti tämä valokuva ei sopinut valkoi- viimetalviselle toiminnalle ja joka aiheutti kansallis- onK tallennettu. sussa. Se on julmin valokuva, joka ainakin minun seen historiaan eikä vapaussodan kuvakirjaan, sillä omaisuudellemme suunnattomat vauriot sekä arvaa- Yksi valokuva pysäytti ja hätkähdytti, vaikka ku- kohdalleni on tähän mennessä Suomen sisällissodas- ilmestymisajankohtanaan 1934 se pyrki demonisoi- mattomat, laskemattomat vahingot kansallemme vasato ei muutenkaan ole kovin mieltä ylentävä. Se ta sattunut. Lopulta montakin syytä sai päätymään maan vastapuolen, punaiset. Kuva päästä ruhjotusta työvoiman menettämisen muodossa”. löytyi kansallisarkistossa olevasta valokuva-albumis- siihen, että kuva ansaitsee tulla julkaistuksi. Onhan punaisesta naisesta ei sopinut vapaustaisteluun läh- Kirjanen luetteli toinen toistaan järkyttävämpiä ta, johon on koottu valkoisten Karjalan rintaman joku iljennyt sen ottaakin, ja vieläpä laittanut muiden teneen valkoisen sotilaan sankarimyyttiin. vaihtoehtoja ihmisen kiduttamisesta, ja tähän olivat valokuvia, ennen muuta Raudusta ja Valkjärveltä. kuvien joukkoon kauniisti muistoalbumiin. punaiset syyllistyneet. ”Totuus on tällainen”, loppu- Tutkijoiden ulottuvilla se siis lienee ollut viimeistään Tarkemmalla tutkimisella kuvassa on nuori nai- PUNAISTEN HIRMUTÖISTÄ julkaistiin runsaasti sanoissa tiivistettiin. sotavuosista alkaen, jolloin luovutetun Karjalan ar- nen, jolla on kauniit kasvonpiirteet – siitäkin huoli- kirjoituksia ja valokuvia heti sodan päättymisen jäl- Ei se ihan ollut sellainen. Julmuuksiin syyllistyttiin kistot siirrettiin, ilmeisesti heti Helsinkiin. matta, että puoli päätä puuttuu. Mitä ilmeisemmin keen. Vuoden 1919 eduskuntavaaleihin kokoomus molemmin puolin. Sota on armotonta, sisällissota Valokuva-albumista on poimittu monta otosta kuva on Valkjärven Tarpilan kentältä, koska sen vie- painatti suorastaan kirjasen ”Punainen terrori Suo- vielä armottomampaa. Ja arvottomampaa. Ei kos- myös vuonna 1934 ilmestyneeseen kaksiosaiseen ressä on seuraavalta aukemalta (sivut 88-89) löytyvä messa talvella 1917-1918”. kaan enää. 

86 Mustemaalari Mustemaalari 87 Kaatuneita tai teloitettuja punaisia Valkjärven Tarpilan kentällä huhtikuussa 1918. (Kuva: Kansallisarkisto)

Sata vuotta myöhemmin

Sisällissodan muisto on yhä nykyään, sata vuotta sodan jälkeen, keskeinen osa suomalaisten identiteettiä. Miten sisällissotaa on eri aikoina muistettu, millainen tuo muisto on nyt ja millaiseksi se tulee kehittymään tulevaisuudessa? Olli Kleemola haastatteli kahta sisällissotaan erikoistunutta tutkijaa Anne Heimoa ja Tiina Lintusta. 88 Mustemaalari Mustemaalari 89 AH: Lisäksi voisi mainita julkaisut, Vapaussodan historia -kirjan ja näyttävät kuvateokset, jotka omal- ta osaltaan vahvistivat muistoa. Myös voittajaosa- puolen muistomerkkejä oli 1920-luvun loppuun  Olli Kleemola mennessä satoja.

Entä millainen oli välittömästi sodan jälkeen olkloristiikan professori Anne Heimo ja Aivan viime aikoina tutkimustyön alla on ollut myös, muotoutunut punainen muistelukulttuuri, vai poliittisen historian yliopisto-opettaja miten valkoiset nuoret tytöt kokivat vuoden 1918 voidaanko sellaisesta edes puhua? Tiina Lintunen ovat molemmat erikois- tapahtumat. tuneet tutkijoina sisällissotaan. Anne TL: Kyllä punaistakin muistelukulttuuria oli, se vain Heimo tutki väitöskirjassaan (2010), Erilaiset muistojuhlat oli paljon yksityisempää. Muistaminen tapahtui mitenF Sammatissa on muistettu sisällissotaa. Sam- ”omassa piirissä” ja muistomerkkejä voitiin pystyttää matissa teloitettiin poikkeuksellisen paljon punaisia, Sisällissodan muisto ja muistamisen kulttuuri vain murto-osa valkoisten vastaavista ja julkaisutoi- ja nuo muistot elävät yhtä paikkakunnalla tarinoissa. muotoutuivat luonnollisesti pian sodan päätyttyä. minta tapahtui ulkomailla, lähinnä Neuvostoliitossa, Lisäksi Heimo on tutkinut sisällissodan muistelua Tällöin valkoinen näkökulma dominoi sodan Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Toisaalta myös koti- verkossa, ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa. Täl- muistamisessa. Vuoden 1918 muisto oli yksi niitä maisissa lehdissä pyrittiin saamaan julki sotaa hä- lä hetkellä hän vetää Turun vankileirin historiaan ja myyttejä, joiden varaan sotienvälisen ajan ensim- vinneen osapuolen näkökulmasta muistelevia kirjoi- muistoihin keskittyvää Sirkkala 1918-2018: Vanki- mäinen tasavalta pitkään rakensi identiteettinsä. tuksia, mikä ajoittain johti jopa sensuuriuhkauksiin. Sisällissodan tutkimuksessa käänne neutraalimpaan leiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi Miten luonnehtisitte valkoista muistamiskulttuu- suuntaan tapahtui vasta 1960-luvulla, ja koulukir- -hanketta. ria sotienvälisellä kaudella? AH: Myös työväestön kalentereissa ja Itä ja länsi -jul- joissa vielä sitäkin myöhemmin, folkloristiikan Tiina Lintunen tutki väitöskirjassana punaisia nai- kaisussa muisteltiin sotaa punaisten näkökulmasta. professori Anne Heimo arvioi. sia, heidän toimintaansa sisällissodan aikana ja hei- TL: Valkoinen muistaminen oli julkista ja organisoi- dän kohtaloitaan sodan jälkeen. Hän on myös tutki- tua, oli muistojuhlia ja paraateja, näyttävimmät Muistamisen muutoksesta nut valkoisten naisten toimintaa sisällissodan aikana. maanlaajuisia. Toisen maailmansodan päättyminen ja sen mukanaan tuoma poliittisen suunnan muutos päätti ainakin jossakin mielessä valkoisen muistokulttuurin valtakauden. Miten ja millä aikavälillä muutos näkyi?

AH: Itse asiassa muutos näkyi jo talvisodan jälkeen, jolloin punaisen puolen muistomerkkien pystyttä- minen sallittiin laajemmalti. Toisen maailmansodan päätös vielä vahvisti tätä trendiä: 1945-1946 pysty- tettiin lukuisia muistomerkkejä.

TL: Asenteissa tapahtui tosiaan muutosta jo sodan aikana. Kansan yhtenäistämisen nimissä punaleskil- le alettiin jatkosodan kestäessä maksaa eläkettä, jonka valkoiset lesket olivat saaneet jo pian sisällissodan jälkeen. Tämä siis merkitsi faktisesti valkoisten ja punaisten leskien aseman yhdenvertaisuuden tun- Usein unohdetaan, että sisällissodasta selviytyminen nustamista. Myös puolustusvoimien lippujuhlan Sisällissodan julkinen muistaminen oli pitkään valkoisten yksinoikeus. ei päättynyt taisteluiden loppumiseen eikä edes Kenraali Mannerheim puhuu vapaussodan alkamisen muistokatselmuksessa päivän siirto kesäkuun neljänteen päivään oli erään- vankileireihin, vaan selviytyminen kesti vielä Tampereella 30.1.1919. (Kuva Vapriikin kuva-arkisto.) lainen sovinnon ele. Toisaalta historiantutkimukses- vuosia eteenpäin, historiantutkija Tiina Lintunen sa varsinainen käänne neutraalimpaan suuntaan ta- muistuttaa.

90 Mustemaalari Mustemaalari 91 pahtui vasta 1960-luvulla, siis parisen kymmentä muistelujen yhteydessä tänä vuonna myös kyynelei- vankileirit eivät suinkaan olleet yhtä kammottavia omille ajatuksilleen, mutta ainakaan suoralta kädel- vuotta sodan päättymisen jälkeen, kun Jaakko Paa- tä. Monet ovat selvästi kokeneet perheidensä osin paikkoja. Esimerkiksi Suomenlinnan vankileirillä tä en ole valmis nielemään väitettä, että internetkes- volainen julkaisi tutkimuksensa punaisesta ja valkoi- katkeristakin kohtaloista kertomisen tärkeänä, ken- olleesta tuhannesta punaisesta naisesta kuoli kaikki- kustelut ruokkisivat kahtiajakoisuutta. sesta terrorista. Ruohonjuuritasolle, kuten vaikkapa ties siksi että kokevat minun tutkijana edustavan so- aan neljä. Aina voidaan myös toivoa, että löytyisi historian kouluoppikirjoihin, neutraali kerronta pivan neutraalia tahoa. Jopa kollegat yliopistolla ovat vielä uusia lähteitä. Esimerkiksi yksityisarkistoista Tulevaisuus? vuoden 1918 tapahtumista ennätti vasta huomatta- tulleet kyselemään ja pohtimaan sukunsa kohtaloita. löytyy vielä tänäkin päivänä kaikenlaista mielenkiin- vasti tätäkin myöhemmin. Eräänlaisena pettymyksenä koen sen sijaan valtion toista. Miten arvioisitte sisällissodan muistokulttuurin panostuksen juhlavuoteen: esimerkiksi Sotasurmat- kehittyvän tulevaisuudessa? Miltä näyttäisi esi- AH: Lisäisin vielä hitaasta muutoksesta sen verran, rekisteriin ei varojen puutteessa ole voitu edes päi- Etenkin internet-keskusteluissa ja somessa voi tä- merkiksi sodan 150-vuotismuistojuhla vuonna että monilla paikkakunnilla vasta viime vuosikym- vittää tuoretta, siis jo olemassa olevaa tutkimusta, nä päivänä havaita voimakkaan kahtiajaon, ja jol- 2068? meninä on muistettu tasaveroisesti molempien puol- vaan tietokanta perustuu yhä osittain vanhentuneil- lakin asteella jopa ”vapaussotajargonin” paluun. ten vainajia. le ja virheellisille tiedoille. Mistä tämä mielestänne kertoo? Entä mikä on in- TL: Pitäisin keskeisimpänä muutoksena sitä, että ne ternetin ja sosiaalisen median merkitys osana so- vahvat tunnekytkökset, joita nykypolvellakin vielä Vaikuttiko Neuvostoliiton hajoaminen sisällisso- Läpitutkittu aihe? dan muistokulttuuria nykyään? on sisällissotaan, heikkenevät, kuten luonnollisesti dan muistelukulttuuriin? tapahtuu ajan kuluessa. Ehkä 50 vuoden kuluttua Julkisuudessa on muistovuonna esitetty myös AH: Tein vuonna 2013 tutkimuksen vuoden 1918 aika olisi kypsä esimerkiksi molempien osapuolien AH: Pitäisin itse Neuvostoliiton hajoamista suhteel- muutama kommentti, joiden mukaan sisällissota muistoista internetissä ja somessa. Tuolloin osoittau- yhteisille muistomerkeille? lisen vähämerkityksellisenä tämän asian suhteen. olisi jo läpitutkittu. Tutkijoina näette asian var- tui, että valkoista muistoa ylläpitivät nimenomaan Ainakin tutkimuksen kentällä sitä huomattavasti masti eri tavalla? eri järjestöt ja somessa puolestaan oli tilaa punaisil- AH: Ehkä valtio myöntää tuolloin varoja Sotasurmat- merkittävämpi oli muutama vuosi myöhemmin ille muistoille. Löysin kuitenkin myös monia ryhmiä, tietokannan päivittämiseen (nauraa). Vielä toistaisek- mestynyt Heikki Ylikankaan teos Tie Tampereelle, TL: Ainakin tämän vuoden aikana julkisuudessa joissa pyrittiin sopuisassa hengessä lisäämään kes- si kukaan [valkoisen osapuolen] teloittajien, vangin- joka avasi tavallaan uuden kauden sisällissotatutki- ovat näkyneet ennen kaikkea ”päivä päivältä” -tyyp- kustelijoiden ymmärrystä. vartijoiden tms. jälkeläinen ei ole astunut julkisuuteen. muksessa. piset kertomukset itse sodasta: taisteluista, joukko- Internet on toki laaja kenttä, ja varmasti jokaisen Ehkä seuraavat 50 vuotta tuovat riittävästi ajallista TL: Uskon että ihmiset eivät yleisesti peilaa muistoa jen liikkeistä ja keskityksistä. Vähemmän sen sijaan aatteen edustaja löytää sieltä ryhmän, josta saa tukea etäisyyttä ja näemme tällaisenkin ulostulon?  ja kokemustaan ”suuriin” tapahtumiin, enemmän on kerrottu tapahtumista sisällissodan jälkeen, van- omaan elämäänsä ja kokemuksiinsa. kileirejä ehkä lukuun ottamatta. Usein unohdetaan, että sisällissodasta selviytymi- Muistojuhlista nen ei päättynyt taisteluiden loppumiseen eikä edes vankileireihin, vaan selviytyminen kesti vuosikau- Nyt vuonna 2018 sisällissotaa on muisteltu julki- palla sen jälkeen. Tämä jää ehkä peittoon sen vuok- suudessa paljon. Miten tulkitsette ja katsotte tuo- si, että lehdistön on helppo tarttua räväköihin, me- ta muistelukulttuuria tutkijoina? Onko siinä mie- diaseksikkäisiin väitteisiin. Olemme yhdessä Annen lestänne jotakin yllättävää? kanssa julkaisseet vastikään Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kustantaman artikkeli- TL: Yllättävää on ehkä ennen kaikkea muistojuhlien kokoelman Sisällissodan jäljet, jonka artikkeleissa ja -tilaisuuksien määrä. Tilaisuuksia on ollut satoja, tarkastellaan nimenomaan tätä selviytymistä. osin jo viime vuonna, niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Myös kävijöitä on riittänyt ja AH: Toivon, että syyskaudella esille nousisi nimen- ihmiset ovat innokkaasti pyrkineet keskustelemaan omaan Tiinan mainitsema sisällissodasta selviyty- paitsi julkisesti esitettyjen kysymysten muodossa, minen. Myös paikallistason tapahtumat, jotka poik- myös myöhemmin kahden kesken. Sisällissota kiin- keavat yleisestä kehityksestä, kuten Tervakosken nostaa: monet ovat myös pyytäneet apua saadakseen päätös jättäytyä konfliktin ulkopuolelle, ansaitsevat selville esivanhempiensa kohtalon. tulla tutkituksi nykytilaa paremmin.

AH: Tilaisuuksien määrä on tosiaan yllättänyt. Yl- TL: Sisällissodasta on myös valloillaan runsaasti eri- lättävää on ollut myös, miten koskettavaksi ja tär- laisia yleistyksiä, esimerkiksi punaisten naisten koh- Valkoisten teloittajien tai vanginvartijoiden muistitieto on pysynyt toistaiseksi keäksi sisällissota koetaan yhä tänään. Muistamisen taloista tai vankileirien oloista. On syytä tehdä tut- pois julkisuudesta. Aika saattaa avata tätäkin puolta. (Kuva: Vapriikin kuva-arkisto) tarve on eittämättä olemassa ja olen nähnyt näiden kimuksia, jotta voidaan todentaa, että kaikki

92 Mustemaalari Mustemaalari 93 Liity liittoon! SSSL:n nettisivujen Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry on alansa edunvalvontajärjestöis- tä Suomen vanhin. uudistustyö käynnissä Liitto toimii lehdissä ja sähköisissä viestintävälineissä toimituksellisissa tehtävissä työs- kentelevien ja viestinnän palveluksessa vastaavanlaisissa tehtävissä toimivien, sosialidemo- Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliitto temaalareita on tarkoitus saattaa digitaaliseen muo- kraattiset periaatteet hyväksyvien ihmisten yhdyssiteenä. SSSL:n nettisivut ovat uudistumassa hyvää vauhtia. En- toon lähitulevaisuudessa. Liitto pyrkii vaikuttamaan viestintäpolitiikan sisältöön ja toimittajien edunvalvontaan. Se simmäinen askel uudistumisessa otettiin jo vuoden Vuosien 2017-2018 liittohallitus ehti keskustella haluaa olla aktiivinen yhteiskuntapoliittinen keskustelija ja keskustelun herättäjä. 2018 aikana. Jatkoa on luvassa. myös entistä aktiivisemmasta roolista, joka nettisivuil- SSSL:n jäsen on myös SAK:n jäsen. Puolueista lähin yhteistyökumppani on SDP. Puoluejä- Nettisivujen uudistaminen oli yksi tärkeä työkohde, le voitaisiin luoda. Yhtenä ajatuksena on ollut moni- senyys ei ole ehto liittomme jäsenyydelle. jonka SSSL:n liittohallitus laski kuluneen toimintakau- puolisen kolumnistijoukon kokoaminen liiton siipien Liitto järjestää mm. keskustelutilaisuuksia, seminaareja, jäseniltoja, tutustumiskäyntejä ja tensa kärkihankkeisiin. Uusia nettisivuja rakennettiin suojaan. Liiton digitaalisen valokuva-arkiston luomi- jäsenmatkoja. Vuosijulkaisumme Mustemaalari on jäsenille maksuton. Liiton jäsen saa myös yhteistyössä Unionimedian kanssa. Liitossa uudistus- nen on niin ikään ollut yhtenä ajatuksena. pressikortin. Jäsenyys tuo mukanaan monia muita jäsenetuja – lue jäseneduista nettisivul- työtä veti puheenjohtaja Jukka Halonen. Uudistustyön jatkaminen tulee uuden liittohallituk- tamme. Jäsenmaksumme on 40 euroa vuodessa. Ensimmäinen vaihe on nyt valmis. Sivusto on jaettu sen tehtäväksi, joka valitaan tulevalle toimikaudelleen Lähetä jäsenhakemuksesi liittoon sähköpostitse osoitteeseen: [email protected]. Ha- selkeisiin kokonaisuuksiin, joista löytyvät ajankohtai- vuosiksi 2019-2020. Parhaiten nettisivujen uudistus- kemukseen tarvitaan seuraavat tiedot: nimi, syntymäaika, kotiosoite, sähköpostiosoite, puhe- suutiset, liiton historia, jäsenedut -ja ehdot, liiton men- työstä pääsee selville vierailemalla säännöllisesti sivus- linnumero ja lyhyt selostus toiminnastasi media-alalla. neet ja tulevat tapahtumat sekä yhteystiedot. Sivuilta tolla www.sssl.fi. löytyvät myös Mustemaalarit kolmelta edelliseltä vuodelta digitaalisessa muodossaan.

UUDISTUSPROSESSI ON vielä siis kesken. Seuraava vaihe on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 aikana. Jo olemassa oleviin kokonaisuuksiin on tarkoitus saada täy- dennystä. Esimerkiksi liiton historiaa on kirjoitettu vasta vuoteen 1918 saakka. Samoin vanhempia Mus- sssl.fi

94 Mustemaalari Mustemaalari 95 Puheenjohtaja Ann Selin 020 774 2210 Toiminnanjohtaja Jyrki Konola Lomalle 020 774 2072, 050 406 1093 Edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo Tampereelle 020 774 2060, 050 588 1170 SSSL:lla on Holiday Club Tampereen kylpylässä käy- Järjestöjohtaja Niina Koivuniemi tössään viikko 46 eli yksi lomaviikko vuodessa. 105 020 774 2076, 050 592 2493 neliön suuruisessa huoneistossa on kaksi makuu- huonetta ja kuusi vuodepaikkaa. Loma-asunnon Viestintäjohtaja Timo Piiroinen käyttöoikeuden arvotaan on ilmoittauduttava osoit- 020 774 2221, 050 360 5669 teella [email protected] 15.6.2019 mennessä. Talousjohtaja Jukka Mattila Käyttöoikeus arvotaan kesäkuun loppuun mennes- 020 774 2233, 050 577 5950 sä. Arvontaan voi osallistua vain sellainen jäsen, jolla ei ole jäsenmaksurästejä ja joka ei ole edellisen kol- Ajankohtaisviestinnän päällikkö men vuoden aikana voittanut viikon käyttöoikeutta. Miia Järvi Loma-asunnon käyttöönsä saavan on maksettava 020 774 2123, 044 344 1585 liiton määräämä 450 euron vastike viimeistään kuukautta ennen lomaviikon alkua. Lomaviikko alkaa Tutkimuspäällikkö Antti Veirto perjantaina 8.11.2019 ja päättyy perjantaina 020 774 2096, 050 465 7501 15.11.2019. Yhteiskuntasuhteiden vastaava Elena Gorschkow 020 774 2074, 044 743 1725 Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry

Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki PL 373, 00531 Helsinki PAM on Suomen suurin yksityisten alojen ammattiliitto. [email protected]  www.sssl.fi Puh. (09) 774 3110, PAMiin kuuluu yli 230 000 jäsentä, jotka työskentelevät sähköp. [email protected] mm. myyjinä, tarjoilijoina, siivoojina, varastotyöntekijöi- Sihteeri nä, vartijoina, toimistotyöntekijöinä, parturi-kampaajina, Hanna-Maria Häkkilä esimiehinä, kiinteistönhoitajina ja kokkeina. [email protected] www.tyark.fi www.pam.fi ı [email protected] puh. 0409330309

96 Mustemaalari Mustemaalari 97 Älä tuhlaa aikaa

Aloita yliopistosi meillä akatemia.org Kauniainen

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 020 774 000 • [email protected] • www.sak.fi

KIRKKAASTI YHDESSÄ

Jyty edustaa kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja julkisia palveluja tuottavien yhteisöjen ja yritysten noin 50 000 jäsentä. TYÖTÄ LÄHELLÄ IHMISTÄ Puheenjohtaja Julkaisu- ja verkko- Maija Pihlajamäki toimittaja puh. 0400 537 756 Sanna Pyysalo Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä puh. 050 566 0611 Viestintäjohtaja, lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Jyty-lehden päätoimittaja Tiedottaja Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Kari Hietamäki Tuomas Muhonen puh. 040 502 0115 puh. 040 635 3644 Mediayhteydet: puheenjohtaja Silja Paavola 050 527 5085 Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto– tiedotuspäällikkö Sari Tirronen 050 385 8043 Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty

Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki. Puh. 020 789 3799 E-mail: [email protected] www.superliitto.fi superliitto SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO WWWJYTYLIITTOFI

98 Mustemaalari Mustemaalari 99 100 Mustemaalari