Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton VUOSIKIRJA 2018 l TEKSTI PERtti RÖNKKÖ sisällys pääkirjoitusl juKKA HALONEN 4 Jukka Halonen: Kansanvaltuuskunnan toimittajat Muistamisen vaikeus 14 Hannu Tuovinen: Työväenlehdet ja Itsenäisen Suomen raskaimmasta ja trau- Aika on korjannut muistamista ja avartanut vallankumous maattisimmasta koettelemuksesta on ku- sen kuvaa. Silti sisällissodan kipeät muistot 20 Jukka Halonen: lunut sata vuotta. Sisällissotaa muistettiin satuttavat edelleen. On kuitenkin selvää, ja muisteltiin monin tavoin vuoden 2018 että mitä avoimemmin sadan vuoden ta- Algot Untolan viime hetket aikana. Yhtä lailla kokoonnuttiin juhlista- kaisista tapahtumista puhutaan, sitä nope- 28 Tuomo Lilja: maan jääkärien saapumista Vaasaan, kuin ammin arvet umpeutuvat lopullisesti. Isoisää etsimässä kunnioittamaan Tammisaaressa menehty- neiden tuhansien punavankien muistoa. Mustemaalari puuttuu muistovuoden lo- 34 Jukka Halonen: Keskimäärin tapahtumissa oli eri yleisöt. pulla vielä sisällissodan tapahtumiin. Luet- Liiton tyttö ja sisällissota tavana on niin omakohtaisia muistoja, nä- Vaikka ainuttakaan sisällissodan veteraa- kökulmia lehdistön ja lehtimiesten roolista 40 Virpi Kivioja: nia ei ole enää elossa, muistaminen jakoi ja kohtaloista sekä tutkijoiden tuoreita Murheen vuosi oppikirjoissa yhä kansakuntaa. Vaikka sisällissodasta on johtopäätöksiä. Tärkeintä on muistaa, että kulunut sata vuotta, edes sen nimestä ei molemmin puolin rintamalinjoja taisteli 52 Olli Kleemola: ole kunnolla päästy yksimielisyyteen. Mo- tavallisia ihmisiä, meitä suomalaisia. Sisällissodan kuvakerronta nille se on edelleen vapaussota, jossa maa taisteltiin itsenäiseksi. Kun muistojuhlat 62 Olli Kleemola: olivat pitkään valkoisen puolen yksinoike- Luutnantti Güth us, punaisten uhrien muistaminen saattaa punaisessa Suomessa joistakin tuntua vielä tänäkin päivänä pro- 84 Jukka Halonen: vokatiiviselta. Tässäkö sodan julmin kuva? Historia on siitä mielenkiintoinen tutta- 88 Olli Kleemola: vuus, että mitä enemmän siihen perehtyy, Sata vuotta myöhemmin sitä monimutkaisemmaksi se käy. Vuosi- kymmenet Suomessa elettiin yksinkertais- tettujen totuuden muistoja. Voittajat oli- vat hyviä, häviäjät pahoja, tai vähintäänkin Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton vuosijulkaisu. yksinkertaisuudessaan harhaan johdettu- Julkaisija: Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry ja. Tämän historiankirjoituksen valkoinen Osoite: PL 373, 00531 HELSINKI www.sssl.fi Päätoimittaja: Jukka Halonen Toimitussihteeri: Annakati Mattila Suomi suorastaan rusikoi kansien väliin. Tuottaja: Mediataju Oy, Vantaa Ulkoasu: Mediataju Oy 2018 Painopaikka: Kirjapaino Plus Digital, Porvoo, 2018 Ilmoitusmyynti: Erkki Hirvonen 050 550 6172 2 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 3 Jalon kansan parhaat pojat Punaista vallankumousta johtanut kansavaltuuskunta oli vahvasti toimittajavetoinen. Saattaa hyvinkin olla Vangittuja punakaartilaisia kuljetetaan Viaporiin. mahdollista, että SSSL:n jäsenillä oli jopa yksinkertai- (Kuva: Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo) nen enemmistö vallankumoushallituksessa. 4 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 5 l Jukka Halonen unaisen Suomen ylin päättävä elin oli dan melskeisiin, joten alkuhistorian vuodet kerättiin virallisesti työväen pääneuvosto, joka myöhemmin muistitiedon varassa. Joka tapauksessa koostui SDP:n, Suomen Ammattijär- jo vuoden 1910 liittokokous valitsi liittotoimikun- jestön, punakaartien ja Helsingin työ- taan jäsenet, joista useilla tuli olemaan myöhemmin väenjärjestöjen eduskunnan valitse- paljonkin tekemistä vallankumouksen kanssa. He Pmista jäsenistä. Pääneuvoston puheenjohtajana olivat Emil Elo, Albin Karjalainen ja Kullervo toimi Suomen kuljetustyöntekijäin liiton sihteeri Manner sekä varajäsenet Otto Wille Kuusinen ja Valfrid Penttilä. Voitto Eloranta. Tosiasiassa päättäväksi elimeksi muodostui kan- Työväenliikkeen alkuaikoina oli hyvin tavallista, sanvaltuuskunta, joka antoi perustavan julistuksen- että sanavalmiit ja aatteelliset toimijat löytyivät en- sa 28. tammikuuta 1918. Siinä haettiin Suomen työ- nen pitkää työväenlehtien toimittajina. Olihan sano- miehiltä ja kansalaisilta luottamusta virkaan. malehdistö tehokkain tapa välittää työväenaatetta ”Jos teidän tahtonne on se, että meidän on yhdessä syrjäisimpiinkin pirtteihin. Toimittajat myös hallit- muodostettavan Työväen Pääneuvoston kanssa astut- sivat usein agitaation taidot. tava tällä kohtalokkaalla hetkellä täyttämään maan Moni saattoi toimia samanaikaisesti kansanedus- vallankumoushallituksen tehtäviä, niin tahdomme ne tajana ja muissa korkeissa luottamustehtävissä. Use- tehtävät horjumatta täyttää voimaimme mukaan. ampi keskeinen työväenliikkeen vaikuttajahahmo oli Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistove- toimittajana ainakin jossain vaiheessa. ri siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, ja kun Yhtä lailla näinä työväenliikkeen alkuaikoina so- hänessä yhteiskunnallisen vapauden jano on niin val- sialidemokraattiseen puolueeseen kuuluivat myös tava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa, äärivasemmiston kannattajat, jotka vasta sisällisso- niin tällöin on meidän jokaisen työväenliikkeenmie- dan jälkeen eriytyivät omaksi kommunistiksesi liik- hen pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan, keeksi. Senkin perustamistoimissa Moskovassa syys- ponnistaa kaikki voimamme työväenluokan vapau- kuussa 1918 moni toimittaja oli mukana. tuksen auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mah- Kun SSSL:n pöytäkirjat ja jäsenlistat ovat palaneet dollista.” historian hämäriin, liiton mahdollisia jäseniä vuon- ”…Mutta sanokaamme samalla suoraan: teistä it- na 1918 saattaa vain arvailla. Ei ole varmuutta siitä, sestänne, vallankumoukselliset työläistoverit, riippuu pitikö liiton jäsenyydestä heti luopua, jos vaihtoi ka oli aikansa radikaalein porvarillinen lehti. Suur- tä tuli SDP:n puheenjohtaja juuri ennen kansallista nyt kaikkein enimmän, kuinka isoja tuloksia aikaan- alaa. Tuskin, sillä poliitikoille ja toimitsijoille ei ollut lakon aikoihin lehden toimitussihteerinä toiminut kiirastulta 1917. Samalla hän toimi eduskunnan pu- saadaan. Ei mikään valtuuskunta voi omin päin to- olemassa omaa ammattiliittoa. Manner liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen. hemiehenä. Kesällä 1917 hän tässä tehtävässä huu- dellista olojen kumousta tehdä. Siihen kykenee vain Siihen loppui pesti, mutta Manner perusti oman työ- datti eduskunnassa eläköötä ”vapaalle Suomelle” val- kansa itse suurten järjestöjensä avulla.” SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN puheen- väenlehden. Työläinen ilmestyi kaksi kertaa viikossa talakia hyväksyttäessä. johtajana toimi alusta asti Kullervo Manner (1880- ja sen näytenumero tuli painosta joulukuussa 1906. SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN Sanoma- 1939), joka siis toimi SSSL:n puheenjohtajana vuo- Käytännössä Manner oli lehtensä päätoimittaja ja MANNERIN LAILLA myös kansanvaltuuskunnan lehtimiesliitto SSSL oli perustettu 1907 työväenleh- desta 1911 alkaen. Mihin asti – siitä ei ole ainoa toimittaja. ulkoasian valtuutettu Yrjö Sirola (1896-1936) oli pa- tien toimittajien ammattiyhdistykseksi. Työväenleh- varmuutta. Vallankumouksen luhistuessa Manneris- Paikallisista ympyröistä Manner siirtyi 1910 Hel- pinpoika. Toimittajan ura alkoi nuorsuomalaisten distö oli kokenut suuren heräämisen suurlakon 1905 ta leivottiin peräti Suomen diktaattori, tosin vasten- sinkiin ja Työmiehen toimittajaksi. Hänestä tuli Uu- Kotkan Sanomista 1903, mutta se lakkasi ilmesty- aikoihin, jos toki helsinkiläinen Työmies oli aloitta- tahtoisesti. denmaan piirin ja Helsingin kunnallisjärjestön pu- mästä jo samana vuonna. Sirola siirtyi toimitussih- nut ilmestymisensä jo vuonna 1895. Toimittajan uransa papinpoika Manner aloitti heenjohtaja ja kansanedustaja. Manner jatkoi lehteen teeriksi tamperelaiseen sosialidemokraattiseen Kan- Liiton alkuvuosien asiakirjat katosivat sisällisso- 1900 Porvoossa ilmestyvässä Uusimaa -lehdessä, jo- kirjoittamista kansanedustajuuden rinnalla. Hänes- san Lehteen. 6 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 7 Moskovan matka onnistui SSSL:n myöntämällä sti- pendillä. Tällä matkalla hänen venäjän kielensä vah- vistui sujuvammaksi. Palattuaan kuukauden reissul- ta hän keskittyi yhä tiiviimmin sanomalehtityöhön, moittien jutuissaan puolueen oikeistolaisten sovitte- lupolitiikan turmiollisuutta. Työmiehessä hänen ai- sapareinaan olivat ennen muita Manner ja Sirola. Jatkossa Kuusinen asioi venäläisten kanssa yhä enemmän. Syyskuussa 1917 nuorisoliiton sihteeri Kustaa Ro- vio haki Kuusisen Työmiehen toimituksesta. Miehet menivät tapaamaan Helsingissä pakomatkalla ollut- ta Vladimir Leniniä. Tapaaminen innoitti valmiik- Suurlakkovuosi vaikutti Sirolankin elämään niin, toimittajapestinsä hän otti jyväskyläläiseen Suoma- si sosialidemokraattien vasemmistosiipeen kuulu- Kansanedustaja hänestä tuli 1917. Kohosella ei ollut että hänet valittiin SDP:n ensimmäiseksi päätoimi- lainen -lehteen 1901. neen Kuusisen tutustumaan Leninin teoksiin. aiempaa korkeaa poliittista asemaa, mutta hänen seksi puoluesihteeriksi. Seuraavana vuonna 1906 Vanhasuomalaisesta ja uskonnollisesta Kuusisesta Vielä tuossa vaiheessa Sirola ja Manner olivat maisterintutkintoonsa kuulunut kansantaloustiede hän valmisteli ensin Oulun puoluekokouksen ja siir- kuoriutui Helsingin opiskeluvuosinaan sosialidemo- Kuusista innokkaampia vallankumouksen tielle. ratkaisi asian. tyi sen jälkeen Työmiehen toimitussihteeriksi. Hän kraatti, joka oli perustamassa ylioppilaiden sosiali- Edes marraskuun 1917 ylimääräisessä puoluekoko- Oikeusasiainvaltuutettuja oli kaksi. Lauri Leton- oli myös perustamassa Sosialistista