DOCSLIB.ORG

Punakaarti Rintamalla

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Punakaarti Rintamalla Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p. Tampereella, A. U................................................. 74 7. Taistelut Tampereen eteläpuolella, K. E. Jaakkola.......................... 79 S. Rintaman ylipäällikkönä, —kk—............................................................ 95 3. Pohjoisen rintaman jälkijoukko, J. R, R............................................ 98 1П. Keskinen rintama. L Keskinen rintama, H. Järvimäki . -................................................... 103 2. Sotamuist lma Suomesta, * Panssari № 4 »........................................ 144 3. Luokkasodan valmistelut Mikkelissä, T. T—i................................... 149 4. Mikkelin «valloitus*, — rd * .......................... , . ; ...................... 152 5. Saksalaisten lahtarien hyökkäys Kotkaa vastaan, K. Saari . 154 6. Heinolasta perääntyminen, O. Kai vitsa................................................ 156 7. Keskisen rintaman murtuminen, A. Vähien ja O- Sundman,. 158 IV. Etelä-Suomi. K Esikuntien synnystä ja toiminnasta, K. E. Jaakkola...................... 163 2. Muistelma laivastokomppanian eräältä retkeltä, K. Vento.... 169 3. Lohjalta—Helsinkiin, Ananias................................................................ 172 A Katutaisteluista Helsingissä, Akseli T oivola..................................... 175 5. Taistelu Ahvenanmaan omistamisesta, Uuno Peltola. ...... 182 6. Porvoon taistelut, R. R—o..................................................................... 188 V. Itäinen rintama• Siw 1. Karjalan rintama, K- Pietarinen........................................................... 195 2. Hämärä, Jukka Rahja............................................................................... 228 3- itäisellä rintamalla vuosi sitten, J. K Latukka................................. 233 4. Miten punaiset jäivät Vai kaarnatkaan, A. P....................................... 242 5. liintamamiehen muistelmia, P. Ruotsalainen..................................... 245 6. Muistelmia Raudun rintamalta, H. Siikander..................................... 250 7. Leppälän taistelu, Jussi L-non................................................................ 257 8. Pietarin suomalainen punakaarti, A. U : n.......................................... 259 VI. Valkoisten valtaama alue. 1. Kuopion työväen aseistaminen, T, Törmälä...................................... 265 2. Kun Pohjois-Pohjanmaan kohtalo ratkaistiin, K. Kajava .... 268 3. Pohjoinen retkikunta Muurmannissa talvella 19'S......................... 276 4. Pielisjärven tapahtumat, I Sapööri.................. ................................... 280 5. Kajaanin «valkaiseminen..............- ....................................................... 282 SUOMEN LUOKKASODAN RINTAMAT v,1310. MITTAKAAVA: H MHWlf *m f f V S£Lt ГУМ5£Г.‘ ItfTRPEtOin RmTRfiRRL ue/OEn RRJRT 25./f. / 9/3 пяниппян ЙУИПЙ ЙПЕЕГ1 RyHMft 4v0n Ry fin Я RRJRLRH Ryhm ä 4 N ТЯПЯ fiRRUSH Rl US SR VrtMSEn s ILO n Lii ftMT.fft.fifijPT З./fUQiö. Rfrs/-suori! e s t u - s u o m t r -suo m UnTRhiR TR ПР Е & E Е.Г1 htcne TvhiSEhi 'ä lr t E E M an O E R -G O L rz irv j R РЯП *ЯЩ ЗГЕ/ч RHTRREIQSn VRLTRRMRT RLUEET 'UHR/STEfi ftfht ТЯП! EN TUHO ЧЕ L htiHUUri RL USSR ROM/O/S-. lU O n t S S R DL LEIT Я я и п я - • f R R R T ffi O S R S r a j R . R E L h U M U U fi RLU S S R POHJOIS SuOMESSR OLLtlTR LR H TRR! f*R Л *? Pieta r sa a ri I m u r m e s • V 0'S almi V UUS1KAARL le к ja ba/äifäg yU f - r < ■ - " ....... т У О е Г ’ . / * , jt/ияяш t % ■ " -v ‘. jEH g**V№ I l s 4 1 >Lvöi/*f Ая/flf\ V ^^ifrejc * * j г ......... : . rf "V .. ^SOfCjf^O У-").-. ^'* .-:« ~ ‘-v '' itQi4*/*TSt "k &Лsiut.fi ** 6m #4 o e ^ SUU If Анггг/Хл-жгw МитяI ttfunottt , 5 -fXifflttfij/xij JltnuAtn»* «MAA! jufa-i :vt ^«^0рг2чгi”*'/\ • J vAfifi»; _ __ _ \ ’■ \ ; / ’*д K A S K I n i Y —f*r77.'; ........ \ •* r%!C ....... & w * * tkfnttttTiHA KRISTIINA? 4в г ; й ‘ к , 0 ^ W * f л . tittftv/A * VfUHtfr- f v / ij A r j p \iSQftttt S*t!*w \£f*QST8 UfVtmirn iti***, -'t *Jftj JUV* muиеяяяц. Jvl#* ptTHefifVlb У м я н а ™ ч-"г* , *FOfffi#txXU f/tfi- o л Ш Ш PDRH V#i.AMO 4 т ’ ~ ' ф £ ! А*** к < ' ' rtAXSi.it. / “ ? / M ^ > / ** ГЛЛ rs / m t $ m l filh w ) tJÄHtENUnfi m Am / I fOA S9 * / *"* , J ^ p ^ A ? Ф/Т/ЛУ** t r вз/и •{црУlpa£L i,nm № , М „ Л ж Л г каачиойА ,// л -t, . ELSINKI a m » Ä ■*»■*«*, г * * ™ А т у ' < * r i* V {J:-iiiiw«j. v ^ - ***'"** ' W ^T , «№ гле/ ^^AnriJÄARi % $ t >yE.------- ^ЛГМЖв^л^ .<*’ PIETARI v J<J*nQ ^^гглзуглт ,ф ttorö flANKS И Alkulause. Kansalaissota en luokkataistelun kär­ jistynein muoto. (Lenin. Kominternin III kongressin teeseissä). Marxilaisuus ei sido itseään mihinkään määrättyyn taistelu- muotoon. Se on elävän luokkataistelun kanssa välittömässä yhteydessä oleva taistelu oppi, joka valitsee ja määrää menette­ lytapansa aina kunkin historiallisen, taloudellisen, poliittisen ja kansallis-kulttuurisen kehityksen eri asteiden mukaan. Se ei keksi niitä vaan ottaa ne elävästä elämästä. Marxismi on valmis tunnustamaan aina taistelun uuden asteen kanssa sopusoinnussa olevat uudet taistelumuodot. Sentäliden tulee todellisen prole­ tariaatin johtavan puolueen alituisesti seurata luokkataistelua, mitä uusia hyökkäys- ia puolustusmuotoja sen jokapäiväinen käy­ täntö tuo tullessaan. Ne on tutkittava, yleistettävä ja kehitet­ tävä mahdollisimman laajaa ja oikeata käytäntöä varten. Lenin oli näiden marxilaisuuden perussääntöjen johdonmukai­ nen ja nerokas käyttäjä. Rohkeasti ja selvästi osoitti hän v:n 1005 Moskovan kapinan kokemuksia tarkastaessaan, miten poliit­ tinen suurlakko proletaarisen luokkataistelun itsenäisenä pää­ muotona oli jo elänyt yli aikansa. Äärimmilleen kärjistyneet luokkasuhteet ja porvariston yhä tietoisempi ja häikäil<pnättö- mämpi valtion kaikkien mahtikeinojen käyttäminen taistelevaa työväenluokkaa vastaan ajoi ensin poliittisena suurlakkona aletun +si,stelun yli sen alkuperäisten rajojen. Objektiiviset olot kas­ vattivat sen lakosta kapinaksi. Luokkataistelu saavutti entistä korkeamman asteen, kuten Lenin kirjoitti. Niin oli käyvä vas­ takin. Jokainen tulevaisuudessa syntyvä suurlakko oli aina nos­ tattava porvarillisen vastavallankumouksen aseelliset voimat vastaansa. Se tuli ajamaan myöskin työväen rauhallisesta suur­ lakosta aseelliseen kapinaan. 1 Moskovan taisteluissa tapahtui lakosta kapinaan siirtyminen yli työväenluokan järjestöjen pään. Järjestöt eivät olleet siihen valmistuneet ja kulkivat vasta joukkojen jäiestä. Joukot käsitti­ vät aikaisemmin kuin johtajat, että lakko ja mielenosoitus eivät enää riitä taistelussa porvariston aseellisia voimia vastaan. Oma- alotteisesti rakensivat ne Moskovan kaduille barrikaadeja. Mutta tästä johiui monia turmiollisia seurauksia. Ensinnäkin joutui alote vastavallankumouksellisten käsiin. Työväkikään ei ollut, täl­ laiseen taisteluun valmistautunut. Jiarrikaadeja rakennettiin epäjärjestyksessä ja vähemmän tärkeille paikoille, ja ennen kaikkea puuttui taistelulta yhtenäistä johtoa. Niin ollen ei l-yctty kyllin päättävästi ja tarmokkaasti taistelemaan voiton puolesta. Sentähden oli työväenluokan johtavien järjestöjen, ennen kaik­ kea proletariaatin johtavan puolueen, painettava nämä opetuk­ set tarkasti mieleensä. Sen velvollisuus oli johtaa proletariaatin taistelua tällä luokkataistelun korkeimmallakin asteella. Mutta siihen kyetäkseen oli sen myös avoimesti tunnustettava aseelli­ sen kapinan „välttämättömyys ja kiertämättömyys, peittelemättä ja sotkematta sitä millään selittetyillä „esiasteista*1. Niin johto n kuin joukkoihinkin oli syövytettävä tietoisuus epätoivoisen, ve­ risen ja tuhoisan luokkasodan välttämättömyydestä. Jos tämä käsitettiin, silloin ymmärrettiin myös miten tärkeätä oli nou­ dattaa Marxin ohjeita aseellisen kapinan suhteen. Kirjoituksessaan Itämeren maakunnissa käydystä partisaani- sodasta kehittää Lenin edelleen aseellisen taistelun käsitettä. Hän osoittaa, että lakosta kapinaksi muuttunut taistelu ei tule enää tulevaisuudessa pysähtymään niinkuin ennen yksityisiin taisteluihin, jotka esiintyisivät määrätyn väliajan perästä ja ra­ joittuisivat kukin vain pienelle alueelle.
Load more

Recommended publications
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
    [Show full text]
  • Das Rote Finnland
    Als der KunNordstern Pohjan- tähtirot Värjäywurde- tyi Punaiseksi Revolution und Konterrevolution in Finnland 1917/1918 1. Auflage: März 2009; 2. Auflage: Juni 2010. Redaktion: Stefan Schneider, Hugo Jalava. Layout: Wladek Flakin. ViSdP: R. Müller, Hamburg. 3 Vorwort zur ersten Auflage Das erste sozialistische Land der Welt? Das müsste jedes Schulkind wissen. Aber das zweite? Das hätte der Autor vor einem Jahr auch nicht gewusst. Das „kleine und mutige Finnland“ (Väinö Linna)1, Land von HolzfällerInnen und Han- dydesignerInnen, ist die richtige Antwort. Schon beim Begriff der „finnischen Revolution“ werden die meisten an irgendeine technische Erneuerung von No- kia denken. Doch Finnland hatte eine eigene Rote Armee! Vor 91 Jahren, im Januar 1918, nahm die finnische ArbeiterInnenklasse die Macht in ihre Hände, um Unabhängigkeit für ihr Land und Gerechtigkeit für sei- ne EinwohnerInnen zu erkämpfen. Die Bourgeoisie schlug mit voller Kraft zu- rück – ob finnisch, schwedisch, russisch oder deutsch, sie hielten alle zusammen gegen die finnischen ArbeiterInnen – und ermordeten mindestens 20.000 Rote. Auch wenn das heutige Finnland ein Vorbild sozialer Ruhe zu sein scheint, fin- den sich vereinzelt Spuren dieser Vergangenheit. Die meisten FinnInnen, abge- sehen von den wenigen KommunistInnen, reden ungern darüber. International ist die finnische Revolution auch unter Linken kaum bekannt. Deswegen geht diese Broschüre der Frage nach, was genau passiert ist. Und vor allem stellt sie die Frage: was können wir als RevolutionärInnen heute daraus lernen? Turku, den 1. Januar 20092 Vorwort zur zweiten Auflage Das Interesse an der fast unbekannten finnischen Revolution war deutlich grö- ßer, als wir erwartet hatten. Deshalb veröffentlichen wir eine zweite Auflage die- ser Broschüre mit unzähligen kleinen Korrekturen, einer neuen Titelseite und auch zwei historischen Dokumenten von W.I.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Työväen Bibliografia 4.Pdf
    PEKKA KAARNINEN IT I ** * 1 __ ILKKA LIIKANEN ■ || \ f fr* fj bibliografia IV Tvövfl tNPtfi i NNt^n r b cmfnRnoma w V Pekka Kääminen Ilkka Liikanen Työväen bibliografia IV Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia Julkaisija TYÖVfltNPtRINNt-flRBCTflfrrfififXriON Paasivuorenkatu S B, 00530 Helsinki Kansi: Mäntän Työväenyhdistyksen lainakirjasto vuodelta 1923 Työväen Arkiston kuvakokoelma Ulkoasu:Markku Böök Helsinki 1994. Hakapaino Oy 411 ffm ' Kierrätykseen sopiva tuote ISSN 0785-2975 Alhaiset päästöt valmistuksessa ISBN 951-96071-3-7 Hakapaino Oy, Helsinki 1994 ESIPUHE KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYSLUETTELO 1. Aatehistoria ja teoreettiset kysymykset 1 2. Kansainvälinen työväenliike ja työväen­ liike eri maissa 5 3. Suomen pointtien elämä ja poliittinen historia 11 3.1. Valtakunnallinen näkökulma 11 3.2. Paikallinen ja alueellinen näkökulma 79 3.3. Sosiaalidemokraattiset puolueet 107 3.4. Kansandemokraattiset ja kommunis­ tiset puolueet 138 3.5. Muut työväenpuolueet 157 4. Ammattiyhdistystoiminta 158 4.1. Teollisuuden ja rakennusalan ammat­ tiliitot 184 4.2. Palvelusalan ammattiliitot 200 4.3. Kuljetusalan ammattiliitot 204 4.4. Julkisen sektorin ammattiliitot 207 4.5. Toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden ammattiliitot 209 4.6. Muut ammattiliitot 211 5. Sivistys ja koulutus 212 5.1. Kulttuuri, harrastukset, työväenperinne 212 5.2. Koulutus. opiskelijaliike, nuoriso­ järjestöt 238 5.3. Urheilu 253 6. Lehdistö 277 7. Työväestön elämäntapa ja elinolosuhteet 290 8. Henkilöhistoria 293 9. Osuustoiminta, talouselämä, talouspoli­ tiikka 352 TEKIJÄHAKEMISTO 389 KOHDEHENKILÖHAKEMISTO 405 YHTEISÖHRKEMISTO 407 ASIASANAHAKEMISTO 418 MAANTIETEELLINEN HAKEMISTO 449 KAUSIJULKAISULUETTELO 454 ESIPUHE Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia jatkaa Työväenperinne - Arbetartradltion ry .-n dokumentointityötä työväenliikettä käsittelevän aineiston kartoittamiseksi ja välittämiseksi tarvitsijoille. Aineisto ulottuu 1800-luvun lopulta nykypäivään ja käsittää yli 4500 viitettä hakemistoineen.
    [Show full text]
  • Punaisten Voimien Offensiivinen Sodankäynti Suomen Vapaussodassa
    Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. Kirj. kapt. J. Kivikari. A r v 0 s tel eva ta r kas tel u. Tilanne ennen helmikuun offensiivia. Punainen vallankumous oli tammikuussa 1918 alkaessaan tuotta­ nut johtajilleen suuren pettymyksen ja yllätyksen, sillä ei ollut uskottu valkoisten voivan estää vallankumouksen vyöryä aina­ kaan suuressa määrässä. Toisin oli kuitenkin käynyt, sillä vain Etelä-Suomi joutui kapinallisten valta-alueeksi ja poikki Suomen oli muodostumassa kiinteä rintama, jonka puhkaiseminen ei näyttä• nyt olevan niinkään helppoa. Sitä paitsi ilmaantui Etelä-Suomessa• kin siellä täällä valkoisia osastoja, joitten toiminta ei suinkaan . näyttänyt muodostuvan vain passiiviseksi uhkaksi, vaan sai tar­ mokkaan ja aktiivisen ilmenemismuodon. Pohjanmaalla oli venä• läiset joukko-osastot riisuttu verraten helposti aseista, ja Pohjois­ Karjalassa ja Savossa olevat punaiset pesäpaikat olivat täydelleen eristetyt. Kun vallankumouksen hurmio täten oli jäähtynyt kyl­ mäksi todellisuudeksi, joutui johto aivan uuden probleeman rat­ kaisun eteen: vallankumous oli ajettava päämääräänsä järjestel• mällisellä sodalla, ja tästä kehittyivät punaisten suorittamat offensiivit helmi- ja maaliskuussa 1918. Voidaksemme oikein ja tasapuolisesti arvostella näitä sotahistorian erikoislaatuisia ja oma­ peräisiä hyökkäystoimia on syytä aluksi lyhyesti tårkastella sitä sodankäyntivälinettä, joka punaisella johdolla oli käytettävissä, ja niitä olosuhteita, joissa nämä offensiivit suoritettiin, sillä vasta nämä tuntemalla voimme
    [Show full text]
  • La Révolution Finlandaise De 1918
    La révolution finlandaise de 1918 (Maurice Carrez) LES CAHIERS DU MOUVEMENT OUVRIER / NUMÉRO 23 Si la révolution finlandaise est souvent occultée, Victor Serge y consacre 13 pages dans son An I de la révolution russe (1). Ce sous-chapitre commence par les lignes suivantes : “Le traité de Brest-Litovsk consommait le sacrifice du prolétariat finlandais, sur lequel les révolutionnaires russes fondaient avec raison de grands espoirs. Si, en effet, la Russie était, ce que Lénine souligna maintes fois, l’un des pays les plus arriérés de l’Europe, la Finlande était un des pays les plus avancés du monde” (pp. 241-242). Il caractérise ainsi la révolution dirigée par les sociaux- démocrates : “Ils entendaient établir, sans expropriation des classes riches ni dictature du travail, une démocratie parlementaire au sein de laquelle le prolétariat eût été la classe politiquement dirigeante” (p. 245). Il conclut son récit de la révolution et de son écrasement sanglant par les partis bourgeois finlandais sur ces lignes, qui soulignent l’influence de cet événement sur la révolution russe : “Les tueries de Finlande ont lieu en avril 1918. Jusqu’à ce moment, la révolution russe a, presque partout, presque toujours fait preuve vis-à-vis de ses ennemis d’une grande magnanimité. Elle n’a pas usé de la terreur. Nous avons mentionné quelques sanglants épisodes de la guerre civile dans le Midi, ils sont exceptionnels. La bourgeoisie victorieuse d’un petit pays qui compte parmi les plus éclairés de l’Europe rappelle la première au prolétariat russe que malheur aux vaincus est la loi des guerres sociales” (p.
    [Show full text]
  • Kansallisarkiston Toteuttama Esiselvitys Suomalaisista Venäjällä 1917–1953
    LIITE 1 Aleksi Mainio, FT KANSALLISARKISTON TOTEUTTAMA ESISELVITYS SUOMALAISISTA VENÄJÄLLÄ 1917–1953 Selvitettäessä Venäjällä ennen vuoden 1917 suurta vallankumousta asuneiden suomalaisten vaiheita vallankumouksen jälkeen, on ensin määriteltävä se, mitä suomalaisilla tarkoitetaan. Asia ei suinkaan ole itsestään selvä. Suomalaisia ja suomensukuisia kansoja on asunut eri aikoina suurina ja pieninä ryhminä Venäjän eri kolkissa. Tässä esiselvityksessä käsitellään näiden yhteisöjen historiaa. Yhtäältä huomio kiinnitetään siihen, miten nämä ryhmät ovat aikojen saatossa syntyneet ja kehittyneet. Toisaalta tarkastellaan niiden vaiheita vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä. Teksti etenee kronologisesti, mutta myös temaattisesti. Ensin käsitellään sellaisia ihmisryhmiä kuten tverinkarjalaisia, inkeriläisiä, pietarinsuomalaisia, siperiansuomalaisia, muurmanninsuomalaisia, bakunsuomalaisia ja tyynenmerensuomalaisia, jotka saapuivat Venäjälle ennen lokakuun 1917 vallankumousta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan kolmea ryhmää, jotka siirtyivät itään vasta samaisen vallankumouksen jälkeen: punapakolaiset, amerikansuomalaiset ja loikkarit. Eri ryhmiä käsiteltäessä törmätään vaihteleviin määrällisiin tietoihin ja tilastolukuihin. Niihin on syytä suhtautua varauksella, sillä niistä merkittävä osa on hyvin karkeita, vain suuntaa antavia arvioita, jotka pitävät sisällään monia ongelmakohtia ja epätarkkuuksia. Tämä osaltaan kertoo siitä, miksi aihepiiriä on tärkeää selvittää lisää. TVERINKARAJALAISET JA INKERILÄISET Käkisalmen läänissä ja Pohjois-Karjalassa
    [Show full text]
  • Kirjoittaen Kerrottu Sota. Tutkimus Vuoden 1918 Sodan
    Kirjoittaen kerrottu sota Vuoden 1918 sisällissota on tutkituimpia aiheita Suomen histo- riassa. Jokainen sukupolvi on tuottanut tieteellisiä ja taiteellisia tulkintoja tästä historiallisesta, dramaattisesta ja ideologisesti latautuneesta tapahtumien sarjasta. Traaginen sota kiehtoo ja kauhistuttaa yhä miltei 100 vuotta tapahtumien jälkeen. Sodan lukemattomat erilaiset tulkinnat eri vuosikymmeniltä ovat tuottaneet tietoa vuoden 1918 sodasta historiallisena il- miönä ja tuoneet esiin sodan kokeneiden ihmisten kohtaloita ja ajattelutapoja. Sodan ristiriitaisen ja ideologisen luonteen vuok- si aikalaiset kokivat ja tulkitsivat tapahtumia monin eri tavoin. Tutkimus keskittyy aikalaistulkintoihin. Siinä käsitellään sodas- ta kirjoittamisen ja sotaan liittyvien kokemusten kerronnalli- sen käsittelyn tapoja erilaisissa ennen talvisotaa kirjoitetuissa omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kokemusten kerronnallisella Andreas McKeough käsittelyllä viitataan sekä kokemusten yleiseen, kirjalliseen esitystapaan että kokemusten tulkinnan tapoihin kerronnassa, kuten analyysiin, arviointiin ja kontekstualisointiin. Tutkimus valaisee vuoden 1918 sisällissodan kokemisen ja sodasta kirjoittamisen variaatioita ruohonjuuritasolla, sillä sen kohteena ovat yksilöiden kokemusmaailmat ja niiden kerron- nallinen esittäminen. Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Kirjoittaen kerrottu sota 1 Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Tutkimus vuoden 1918 sodan kerronnallisesta käsittelystä omaelämäkerrallisissa teksteissä
    [Show full text]
  • Ladattavissa Verkosta ( Bitstream/Handle/10024/96990/978-951-44-9758-2.Pdf?Sequence=1)
    Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 36 Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu2 Journal of Military History 36 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 36 Helsinki 2016 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2016 Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu5 Lukijalle Uusi aikakauskirja monipuolisine sisältöineen on jälleen ilmestynyt. Vuoden 2016 aikakauskirjan avausartikkelissa Vähän uutta, vähän van- haa, vähän lainattua – uutta sotahistoriaa etsimässä analysoidaan sota- historian alaan liittyvää tutkimusta akselilla »vanha» ja »uusi» sotahis- toria. Mikko Karjalaisen artikkeli peräänkuuluttaa asioita, joista tieteel- lisen sotahistorian tutkimuksen pitäisi koostua: tutkimusongelma, aineisto ja tulkinta – tutkimuksen tekemisen »pyhä kolminaisuus». Nä- mä asiat liittyvät myös Sotahistoriallisen aikakauskirjan artikkeleihin. Aikakauskirjaan pyritään saamaan artikkeleita, jotka täyttävät
    [Show full text]
  • Vuosikirja 2018 L Teksti Pertti Rönkkö Sisällys Pääkirjoitusl Jukka Halonen
    Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton VUOSIKIRJA 2018 l TEKSTI PERtti RÖNKKÖ sisällys pääkirjoitusl juKKA HALONEN 4 Jukka Halonen: Kansanvaltuuskunnan toimittajat Muistamisen vaikeus 14 Hannu Tuovinen: Työväenlehdet ja Itsenäisen Suomen raskaimmasta ja trau- Aika on korjannut muistamista ja avartanut vallankumous maattisimmasta koettelemuksesta on ku- sen kuvaa. Silti sisällissodan kipeät muistot 20 Jukka Halonen: lunut sata vuotta. Sisällissotaa muistettiin satuttavat edelleen. On kuitenkin selvää, ja muisteltiin monin tavoin vuoden 2018 että mitä avoimemmin sadan vuoden ta- Algot Untolan viime hetket aikana. Yhtä lailla kokoonnuttiin juhlista- kaisista tapahtumista puhutaan, sitä nope- 28 Tuomo Lilja: maan jääkärien saapumista Vaasaan, kuin ammin arvet umpeutuvat lopullisesti. Isoisää etsimässä kunnioittamaan Tammisaaressa menehty- neiden tuhansien punavankien muistoa. Mustemaalari puuttuu muistovuoden lo- 34 Jukka Halonen: Keskimäärin tapahtumissa oli eri yleisöt. pulla vielä sisällissodan tapahtumiin. Luet- Liiton tyttö ja sisällissota tavana on niin omakohtaisia muistoja, nä- Vaikka ainuttakaan sisällissodan veteraa- kökulmia lehdistön ja lehtimiesten roolista 40 Virpi Kivioja: nia ei ole enää elossa, muistaminen jakoi ja kohtaloista sekä tutkijoiden tuoreita Murheen vuosi oppikirjoissa yhä kansakuntaa. Vaikka sisällissodasta on johtopäätöksiä. Tärkeintä on muistaa, että kulunut sata vuotta, edes sen nimestä ei molemmin puolin rintamalinjoja taisteli 52 Olli Kleemola: ole kunnolla päästy yksimielisyyteen. Mo- tavallisia
    [Show full text]
  • Ladattavissa Myös Verkosta Osoitteesta
    ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 2 Journal of Military History 38 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 38 Helsinki 2018 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Tapio Koskimies, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2018 ShAik_38_001-328.qxp___Aikakauskirja 31.10.2018 16.36 Sivu 5 Vuoden 1918 sota – hävisikö tutkimus nimikiistelylle Suomessa vuonna 1918 käydyn sodan luonteesta on tänä vuonna kes - kus teltu 100-vuotismuiston kannustamina. Nimityksillä on oi keu tuk - sensa ja vain yhden termin käyttäminen lohkaisee aina osan totuudesta. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana on Neuvostoliiton arkistojen avau dut tua varmistunut, että Venäjä kävi vuonna 1918 sotaa Suomea – sen kan san valtaisesti valittua eduskuntaa ja hallitusta – vastaan. Sota oli siis vapaussotaa itsenäisyyden puolesta, ja se alkoi kansannousulla ve nä - läisten joukkojen saa mi seksi pois maasta, »talonpojat venäläisiä
    [Show full text]