Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p. Tampereella, A. U................................................. 74 7. Taistelut Tampereen eteläpuolella, K. E. Jaakkola.......................... 79 S. Rintaman ylipäällikkönä, —kk—............................................................ 95 3. Pohjoisen rintaman jälkijoukko, J. R, R............................................ 98 1П. Keskinen rintama. L Keskinen rintama, H. Järvimäki . -................................................... 103 2. Sotamuist lma Suomesta, * Panssari № 4 »........................................ 144 3. Luokkasodan valmistelut Mikkelissä, T. T—i................................... 149 4. Mikkelin «valloitus*, — rd * .......................... , . ; ...................... 152 5. Saksalaisten lahtarien hyökkäys Kotkaa vastaan, K. Saari . 154 6. Heinolasta perääntyminen, O. Kai vitsa................................................ 156 7. Keskisen rintaman murtuminen, A. Vähien ja O- Sundman,. 158 IV. Etelä-Suomi. K Esikuntien synnystä ja toiminnasta, K. E. Jaakkola...................... 163 2. Muistelma laivastokomppanian eräältä retkeltä, K. Vento.... 169 3. Lohjalta—Helsinkiin, Ananias................................................................ 172 A Katutaisteluista Helsingissä, Akseli T oivola..................................... 175 5. Taistelu Ahvenanmaan omistamisesta, Uuno Peltola. ...... 182 6. Porvoon taistelut, R. R—o..................................................................... 188 V. Itäinen rintama• Siw 1. Karjalan rintama, K- Pietarinen........................................................... 195 2. Hämärä, Jukka Rahja............................................................................... 228 3- itäisellä rintamalla vuosi sitten, J. K Latukka................................. 233 4. Miten punaiset jäivät Vai kaarnatkaan, A. P....................................... 242 5. liintamamiehen muistelmia, P. Ruotsalainen..................................... 245 6. Muistelmia Raudun rintamalta, H. Siikander..................................... 250 7. Leppälän taistelu, Jussi L-non................................................................ 257 8. Pietarin suomalainen punakaarti, A. U : n.......................................... 259 VI. Valkoisten valtaama alue. 1. Kuopion työväen aseistaminen, T, Törmälä...................................... 265 2. Kun Pohjois-Pohjanmaan kohtalo ratkaistiin, K. Kajava .... 268 3. Pohjoinen retkikunta Muurmannissa talvella 19'S......................... 276 4. Pielisjärven tapahtumat, I Sapööri.................. ................................... 280 5. Kajaanin «valkaiseminen..............- ....................................................... 282 SUOMEN LUOKKASODAN RINTAMAT v,1310. MITTAKAAVA: H MHWlf *m f f V S£Lt ГУМ5£Г.‘ ItfTRPEtOin RmTRfiRRL ue/OEn RRJRT 25./f. / 9/3 пяниппян ЙУИПЙ ЙПЕЕГ1 RyHMft 4v0n Ry fin Я RRJRLRH Ryhm ä 4 N ТЯПЯ fiRRUSH Rl US SR VrtMSEn s ILO n Lii ftMT.fft.fifijPT З./fUQiö. Rfrs/-suori! e s t u - s u o m t r -suo m UnTRhiR TR ПР Е & E Е.Г1 htcne TvhiSEhi 'ä lr t E E M an O E R -G O L rz irv j R РЯП *ЯЩ ЗГЕ/ч RHTRREIQSn VRLTRRMRT RLUEET 'UHR/STEfi ftfht ТЯП! EN TUHO ЧЕ L htiHUUri RL USSR ROM/O/S-. lU O n t S S R DL LEIT Я я и п я - • f R R R T ffi O S R S r a j R . R E L h U M U U fi RLU S S R POHJOIS SuOMESSR OLLtlTR LR H TRR! f*R Л *? Pieta r sa a ri I m u r m e s • V 0'S almi V UUS1KAARL le к ja ba/äifäg yU f - r < ■ - " ....... т У О е Г ’ . / * , jt/ияяш t % ■ " -v ‘. jEH g**V№ I l s 4 1 >Lvöi/*f Ая/flf\ V ^^ifrejc * * j г ......... : . rf "V .. ^SOfCjf^O У-").-. ^'* .-:« ~ ‘-v '' itQi4*/*TSt "k &Лsiut.fi ** 6m #4 o e ^ SUU If Анггг/Хл-жгw МитяI ttfunottt , 5 -fXifflttfij/xij JltnuAtn»* «MAA! jufa-i :vt ^«^0рг2чгi”*'/\ • J vAfifi»; _ __ _ \ ’■ \ ; / ’*д K A S K I n i Y —f*r77.'; ........ \ •* r%!C ....... & w * * tkfnttttTiHA KRISTIINA? 4в г ; й ‘ к , 0 ^ W * f л . tittftv/A * VfUHtfr- f v / ij A r j p \iSQftttt S*t!*w \£f*QST8 UfVtmirn iti***, -'t *Jftj JUV* muиеяяяц. Jvl#* ptTHefifVlb У м я н а ™ ч-"г* , *FOfffi#txXU f/tfi- o л Ш Ш PDRH V#i.AMO 4 т ’ ~ ' ф £ ! А*** к < ' ' rtAXSi.it. / “ ? / M ^ > / ** ГЛЛ rs / m t $ m l filh w ) tJÄHtENUnfi m Am / I fOA S9 * / *"* , J ^ p ^ A ? Ф/Т/ЛУ** t r вз/и •{црУlpa£L i,nm № , М „ Л ж Л г каачиойА ,// л -t, . ELSINKI a m » Ä ■*»■*«*, г * * ™ А т у ' < * r i* V {J:-iiiiw«j. v ^ - ***'"** ' W ^T , «№ гле/ ^^AnriJÄARi % $ t >yE.------- ^ЛГМЖв^л^ .<*’ PIETARI v J<J*nQ ^^гглзуглт ,ф ttorö flANKS И Alkulause. Kansalaissota en luokkataistelun kär­ jistynein muoto. (Lenin. Kominternin III kongressin teeseissä). Marxilaisuus ei sido itseään mihinkään määrättyyn taistelu- muotoon. Se on elävän luokkataistelun kanssa välittömässä yhteydessä oleva taistelu oppi, joka valitsee ja määrää menette­ lytapansa aina kunkin historiallisen, taloudellisen, poliittisen ja kansallis-kulttuurisen kehityksen eri asteiden mukaan. Se ei keksi niitä vaan ottaa ne elävästä elämästä. Marxismi on valmis tunnustamaan aina taistelun uuden asteen kanssa sopusoinnussa olevat uudet taistelumuodot. Sentäliden tulee todellisen prole­ tariaatin johtavan puolueen alituisesti seurata luokkataistelua, mitä uusia hyökkäys- ia puolustusmuotoja sen jokapäiväinen käy­ täntö tuo tullessaan. Ne on tutkittava, yleistettävä ja kehitet­ tävä mahdollisimman laajaa ja oikeata käytäntöä varten. Lenin oli näiden marxilaisuuden perussääntöjen johdonmukai­ nen ja nerokas käyttäjä. Rohkeasti ja selvästi osoitti hän v:n 1005 Moskovan kapinan kokemuksia tarkastaessaan, miten poliit­ tinen suurlakko proletaarisen luokkataistelun itsenäisenä pää­ muotona oli jo elänyt yli aikansa. Äärimmilleen kärjistyneet luokkasuhteet ja porvariston yhä tietoisempi ja häikäil<pnättö- mämpi valtion kaikkien mahtikeinojen käyttäminen taistelevaa työväenluokkaa vastaan ajoi ensin poliittisena suurlakkona aletun +si,stelun yli sen alkuperäisten rajojen. Objektiiviset olot kas­ vattivat sen lakosta kapinaksi. Luokkataistelu saavutti entistä korkeamman asteen, kuten Lenin kirjoitti. Niin oli käyvä vas­ takin. Jokainen tulevaisuudessa syntyvä suurlakko oli aina nos­ tattava porvarillisen vastavallankumouksen aseelliset voimat vastaansa. Se tuli ajamaan myöskin työväen rauhallisesta suur­ lakosta aseelliseen kapinaan. 1 Moskovan taisteluissa tapahtui lakosta kapinaan siirtyminen yli työväenluokan järjestöjen pään. Järjestöt eivät olleet siihen valmistuneet ja kulkivat vasta joukkojen jäiestä. Joukot käsitti­ vät aikaisemmin kuin johtajat, että lakko ja mielenosoitus eivät enää riitä taistelussa porvariston aseellisia voimia vastaan. Oma- alotteisesti rakensivat ne Moskovan kaduille barrikaadeja. Mutta tästä johiui monia turmiollisia seurauksia. Ensinnäkin joutui alote vastavallankumouksellisten käsiin. Työväkikään ei ollut, täl­ laiseen taisteluun valmistautunut. Jiarrikaadeja rakennettiin epäjärjestyksessä ja vähemmän tärkeille paikoille, ja ennen kaikkea puuttui taistelulta yhtenäistä johtoa. Niin ollen ei l-yctty kyllin päättävästi ja tarmokkaasti taistelemaan voiton puolesta. Sentähden oli työväenluokan johtavien järjestöjen, ennen kaik­ kea proletariaatin johtavan puolueen, painettava nämä opetuk­ set tarkasti mieleensä. Sen velvollisuus oli johtaa proletariaatin taistelua tällä luokkataistelun korkeimmallakin asteella. Mutta siihen kyetäkseen oli sen myös avoimesti tunnustettava aseelli­ sen kapinan „välttämättömyys ja kiertämättömyys, peittelemättä ja sotkematta sitä millään selittetyillä „esiasteista*1. Niin johto n kuin joukkoihinkin oli syövytettävä tietoisuus epätoivoisen, ve­ risen ja tuhoisan luokkasodan välttämättömyydestä. Jos tämä käsitettiin, silloin ymmärrettiin myös miten tärkeätä oli nou­ dattaa Marxin ohjeita aseellisen kapinan suhteen. Kirjoituksessaan Itämeren maakunnissa käydystä partisaani- sodasta kehittää Lenin edelleen aseellisen taistelun käsitettä. Hän osoittaa, että lakosta kapinaksi muuttunut taistelu ei tule enää tulevaisuudessa pysähtymään niinkuin ennen yksityisiin taisteluihin, jotka esiintyisivät määrätyn väliajan perästä ja ra­ joittuisivat kukin vain pienelle alueelle.