Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Lehdistö 1917-1918 JYVÄSKYLÄ STUDIES in Humanities 338

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Lehdistö 1917-1918 JYVÄSKYLÄ STUDIES in Humanities 338 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 338 Juha Matikainen Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 338 Juha Matikainen Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918 Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 tammikuun 19. päivänä 2018 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, in building Historica, auditorium H320, on January 19, 2018 at 12 o’clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2018 Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 338 Juha Matikainen Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2018 Editors Heikki Roiko-Jokela Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Ville Korkiakangas Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Sabine Ylönen, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Epp Lauk, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7322-3 URN:ISBN:978-951-39-7322-3 ISBN 978-951-39-7322-3 (PDF) ISSN 1459-4331 ISBN 978-951-39-7321-6 (nid.) ISSN 1459-4323 Copyright © 2018, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2018 ABSTRACT Matikainen, Juha Elis FROM A SUPPORTER OF PARLIAMENTARISM TO THE VOICE OF THE REVOLU- TION: The Press of The Social Democratic Party of Finland 1917–1918 Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2018, 321 p. (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN 1459-4323; 338 (print) ISSN 1459-4331; 338 (PDF)) ISBN 978-951-39-7321-6 (print) ISBN 978-951-39-7322-3 (PDF) The research topic of this dissertation is the press of the Social Democratic Party of Fin- land (SDP) from the March revolution of 1917 in Russia to the end of the Finnish Civil War in the spring of 1918. Under research are 16 party papers, which, however, were not owned by the party, and therefore neither under its guidance nor control. The pa- pers' owners, local working class organizations, elected the editors-in-chief, who often held central posts in the party. In this way they could use their relatively independent positions to further their political views in their editorials. In the dissertation the press reports are bound with the ideology and policies of the SDP. The first theme is the differences of opinion between the papers both with each other and the party leadership. They came out clearly when they wrote about the cen- tral political events of 1917. The majority of the papers supported the Social Democrats participating in the government together with the bourgeoisie, contrary to the Kautskyan ideology of the party. Corresponding differences arose about the workers' right to use their collective force when they demanded participation in local power in several cities. Another difference was the attitude towards the reasons for the Parlia- mentary election defeat in the fall of 1917. The greatest consensus was reached in enact- ing the Law of Supreme Power, which was considered to mean a very advanced stage of Finnish independence. However, repealing the law left behind a permanent bitter- ness in the the press with the action of the bourgeoisie in the matter. In the course of the fall of 1917 the SDP press was put on the defensive against the bourgeois press. The second theme under research is the attitude of the Social-democratic press to the armed revolution after the General Strike of 1917. The post-Civil War historiog- raphy of the victors labeled the SDP press guilty of inciting uneducated hosts of work- ers to revolt against the bourgeoisie. The reports in the papers were, however, radically opposed to violent methods and the party was demanded to stick to parliamentarism. In this way nearly the whole party press positioned itself to the right in the party. The criticism of the party press was especially directed at the radicalism of the Red Guards. The third theme is about going through the opinions of the party press, which became the Red Press since the beginning of the Civil War, about the reasons and ob- jectives of the revolution. They didn't, however, differ that much from the opinions expressed by the new government, the People's Delegation. The defence of the working class against the attack of the bourgeoisie was considered the main reason for the revo- lution. The broadest support in the press was received by the effort of the People's Del- egation to democratize the existing class society, which corresponded well to the views of the party papers that supported parliamentarism. Keywords: SDP, press of the SDP, worker's newspapers, Kautskyan ideology, parlia- mentarism, Finnish Civil War Author’s address Juha Matikainen Keskussairaalantie 17 A 7 40600 Jyväskylä, Finland [email protected] Supervisors Docent Heikki Roiko-Jokela Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Professor Kustaa H.J. Vilkuna Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Reviewers Professor Vesa Vares Department of Political History University of Turku Academy Research Fellow Esa Ruuskanen Department of History University of Oulu Opponent Professor Vesa Vares Department of Political History University of Turku ESIPUHE Matka on hyvä metafora väitöskirjalleni. Se alkoi vuonna 1981, kun sain profes- sori Mauno Jokipiiltä sivulaudaturtyön aiheeksi vuoden 1918 punaisen lehdis- tön. Ehdin jo aloitellakin tutkimusta, mutta sitten perhe ja työ veivät siltä ajan. Palasin kuitenkin mielessäni silloin tällöin tähän uinuvaan projektiin, mutta lopullisen sysäyksen se sai kuitenkin vasta jäätyäni eläkkeelle. Jyväskylän yli- opiston historian ja etnologian laitoksella aikeeni ryhtyä tekemään väitöskirjaa otettiin lämpimästi vastaan ja pian olinkin sitten tohtorikoulutettava. Tuolloin tuntui, että 34 vuotta katederin takana olin vain kerännyt intoa ja tarmoa: nyt oli aika tutkia historiaa eikä opettaa sitä! En väitöstutkimusta vuonna 2014 aloittaessani ajatellut, että se valmistuisi juuri hetkeen, jolloin muistetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotistaivalta ja sisällissodan kärsimyksiä. Ehkä tutkimukseni omalta osaltaan auttaa ymmär- tämään noita dramaattisia tapahtumia. Itse tutkimustyö, sukellus vuosien 1917 ja 1918 Suomeen tuon ajan sano- malehtien kautta oli itselleni rikastuttava kokemus. Vaikka tutkimukseni pää- kohde olivat lehtien pääkirjoitukset, niin vähän väliä huomasin lukevani niistä kaikkea muuta, kuten tuon ajan ihmisten ilon ja surun aiheita, joista jälkimmäi- siä oli ikävä kyllä enemmän kuin edellisiä. Tutkimustyön aloittaminen yliopistomaailman ulkopuolelta tulleelle ei ol- lut aivan helppoa, mutta sain alusta asti ystävällistä ja kärsivällistä tukea ja opastusta työn ohjaajiltani dosentti Heikki Roiko-Jokelalta ja professori Kustaa H. J. Vilkunalta. He osoittivat, missä oli työni fokus ja työnsivät näin tutkimus- tani oikeaan suuntaan, joten kiitän heitä lämpimästi. Suureksi avuksi minulle olivat myös HELA:n tohtori- ja talviseminaarit, joissa metodit ja muut haastavat tutkimusongelmat saivat valaistusta. Seminaareissa nuori akateeminen polvi osoitti sivistyneisyytensä ottamalla varttuneemman opiskelijan tasaveroisena joukkoonsa. Siitä heille kiitos. Kiitän erityisesti myös väitöskirjani esitarkastajia Oulun yliopiston akate- miatutkija Esa Ruuskasta ja Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Varesta, joiden rakentavan kriittisen ja asiallisen palautteen olen ottanut parhaani mukaan huomioon. Lisäksi haluan kiittää Jyväskylän yliopiston kirjaston aina avuliasta ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä koulutussuunnittelija Satu Matikaista, joka varsinkin työni alkuvaiheessa joutui usein vastailemaan monenlaisiin kysy- myksiini. Olen joutunut vaivaamaan työni loppuvaiheessa myös vanhoja ystäviäni. FT Lassi Kurittu luki työni huolellisesti läpi ja terävillä kysymyksillään pakotti minut useasti perustelemaan paremmin kantojani. Lehtori Hannu Pennanen teki asiantuntevasti työni englanninkieliset käännökset. Heidän lisäkseen kiitän ja ajattelen arvostaen sekä lapsiani että laajaa ystäväpiiriäni, jotka ovat olleet kiinnostuneita tutkimuksestani ja antaneet henkisen tukensa tälle melko yksi- näiselle puurtamiselle. Aivan oma erityiskiitoksensa kuuluu vaimolleni Pirkko Haapalalle, joka on ymmärtänyt, tukenut ja kannustanut hankettani eikä ole kertaakaan hetkeä- kään epäillyt, ettenkö pystyisi saamaan sitä valmiiksi. Omistan tämän työn lapsenlapsilleni, jotka vartuttuaan voivat ihmetellä, mitä muuta se vaari on värkännyt kesämökin saunan lämmityksen ja puiden pilkkomisen lisäksi. Sumiaisissa 1.1.2018 Juha Matikainen SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS 1 JOHDANTO .......................................................................................................... 9 1.1 Miksi tutkia sata vuotta vanhoja
Recommended publications
  • Punakaarti Rintamalla
    Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p.
    [Show full text]
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
    [Show full text]
  • Das Rote Finnland
    Als der KunNordstern Pohjan- tähtirot Värjäywurde- tyi Punaiseksi Revolution und Konterrevolution in Finnland 1917/1918 1. Auflage: März 2009; 2. Auflage: Juni 2010. Redaktion: Stefan Schneider, Hugo Jalava. Layout: Wladek Flakin. ViSdP: R. Müller, Hamburg. 3 Vorwort zur ersten Auflage Das erste sozialistische Land der Welt? Das müsste jedes Schulkind wissen. Aber das zweite? Das hätte der Autor vor einem Jahr auch nicht gewusst. Das „kleine und mutige Finnland“ (Väinö Linna)1, Land von HolzfällerInnen und Han- dydesignerInnen, ist die richtige Antwort. Schon beim Begriff der „finnischen Revolution“ werden die meisten an irgendeine technische Erneuerung von No- kia denken. Doch Finnland hatte eine eigene Rote Armee! Vor 91 Jahren, im Januar 1918, nahm die finnische ArbeiterInnenklasse die Macht in ihre Hände, um Unabhängigkeit für ihr Land und Gerechtigkeit für sei- ne EinwohnerInnen zu erkämpfen. Die Bourgeoisie schlug mit voller Kraft zu- rück – ob finnisch, schwedisch, russisch oder deutsch, sie hielten alle zusammen gegen die finnischen ArbeiterInnen – und ermordeten mindestens 20.000 Rote. Auch wenn das heutige Finnland ein Vorbild sozialer Ruhe zu sein scheint, fin- den sich vereinzelt Spuren dieser Vergangenheit. Die meisten FinnInnen, abge- sehen von den wenigen KommunistInnen, reden ungern darüber. International ist die finnische Revolution auch unter Linken kaum bekannt. Deswegen geht diese Broschüre der Frage nach, was genau passiert ist. Und vor allem stellt sie die Frage: was können wir als RevolutionärInnen heute daraus lernen? Turku, den 1. Januar 20092 Vorwort zur zweiten Auflage Das Interesse an der fast unbekannten finnischen Revolution war deutlich grö- ßer, als wir erwartet hatten. Deshalb veröffentlichen wir eine zweite Auflage die- ser Broschüre mit unzähligen kleinen Korrekturen, einer neuen Titelseite und auch zwei historischen Dokumenten von W.I.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Työväen Bibliografia 4.Pdf
    PEKKA KAARNINEN IT I ** * 1 __ ILKKA LIIKANEN ■ || \ f fr* fj bibliografia IV Tvövfl tNPtfi i NNt^n r b cmfnRnoma w V Pekka Kääminen Ilkka Liikanen Työväen bibliografia IV Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia Julkaisija TYÖVfltNPtRINNt-flRBCTflfrrfififXriON Paasivuorenkatu S B, 00530 Helsinki Kansi: Mäntän Työväenyhdistyksen lainakirjasto vuodelta 1923 Työväen Arkiston kuvakokoelma Ulkoasu:Markku Böök Helsinki 1994. Hakapaino Oy 411 ffm ' Kierrätykseen sopiva tuote ISSN 0785-2975 Alhaiset päästöt valmistuksessa ISBN 951-96071-3-7 Hakapaino Oy, Helsinki 1994 ESIPUHE KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYSLUETTELO 1. Aatehistoria ja teoreettiset kysymykset 1 2. Kansainvälinen työväenliike ja työväen­ liike eri maissa 5 3. Suomen pointtien elämä ja poliittinen historia 11 3.1. Valtakunnallinen näkökulma 11 3.2. Paikallinen ja alueellinen näkökulma 79 3.3. Sosiaalidemokraattiset puolueet 107 3.4. Kansandemokraattiset ja kommunis­ tiset puolueet 138 3.5. Muut työväenpuolueet 157 4. Ammattiyhdistystoiminta 158 4.1. Teollisuuden ja rakennusalan ammat­ tiliitot 184 4.2. Palvelusalan ammattiliitot 200 4.3. Kuljetusalan ammattiliitot 204 4.4. Julkisen sektorin ammattiliitot 207 4.5. Toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden ammattiliitot 209 4.6. Muut ammattiliitot 211 5. Sivistys ja koulutus 212 5.1. Kulttuuri, harrastukset, työväenperinne 212 5.2. Koulutus. opiskelijaliike, nuoriso­ järjestöt 238 5.3. Urheilu 253 6. Lehdistö 277 7. Työväestön elämäntapa ja elinolosuhteet 290 8. Henkilöhistoria 293 9. Osuustoiminta, talouselämä, talouspoli­ tiikka 352 TEKIJÄHAKEMISTO 389 KOHDEHENKILÖHAKEMISTO 405 YHTEISÖHRKEMISTO 407 ASIASANAHAKEMISTO 418 MAANTIETEELLINEN HAKEMISTO 449 KAUSIJULKAISULUETTELO 454 ESIPUHE Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia jatkaa Työväenperinne - Arbetartradltion ry .-n dokumentointityötä työväenliikettä käsittelevän aineiston kartoittamiseksi ja välittämiseksi tarvitsijoille. Aineisto ulottuu 1800-luvun lopulta nykypäivään ja käsittää yli 4500 viitettä hakemistoineen.
    [Show full text]
  • Punaisten Voimien Offensiivinen Sodankäynti Suomen Vapaussodassa
    Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. Kirj. kapt. J. Kivikari. A r v 0 s tel eva ta r kas tel u. Tilanne ennen helmikuun offensiivia. Punainen vallankumous oli tammikuussa 1918 alkaessaan tuotta­ nut johtajilleen suuren pettymyksen ja yllätyksen, sillä ei ollut uskottu valkoisten voivan estää vallankumouksen vyöryä aina­ kaan suuressa määrässä. Toisin oli kuitenkin käynyt, sillä vain Etelä-Suomi joutui kapinallisten valta-alueeksi ja poikki Suomen oli muodostumassa kiinteä rintama, jonka puhkaiseminen ei näyttä• nyt olevan niinkään helppoa. Sitä paitsi ilmaantui Etelä-Suomessa• kin siellä täällä valkoisia osastoja, joitten toiminta ei suinkaan . näyttänyt muodostuvan vain passiiviseksi uhkaksi, vaan sai tar­ mokkaan ja aktiivisen ilmenemismuodon. Pohjanmaalla oli venä• läiset joukko-osastot riisuttu verraten helposti aseista, ja Pohjois­ Karjalassa ja Savossa olevat punaiset pesäpaikat olivat täydelleen eristetyt. Kun vallankumouksen hurmio täten oli jäähtynyt kyl­ mäksi todellisuudeksi, joutui johto aivan uuden probleeman rat­ kaisun eteen: vallankumous oli ajettava päämääräänsä järjestel• mällisellä sodalla, ja tästä kehittyivät punaisten suorittamat offensiivit helmi- ja maaliskuussa 1918. Voidaksemme oikein ja tasapuolisesti arvostella näitä sotahistorian erikoislaatuisia ja oma­ peräisiä hyökkäystoimia on syytä aluksi lyhyesti tårkastella sitä sodankäyntivälinettä, joka punaisella johdolla oli käytettävissä, ja niitä olosuhteita, joissa nämä offensiivit suoritettiin, sillä vasta nämä tuntemalla voimme
    [Show full text]
  • Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer
    eerika koskinen-koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Eerika Koskinen-Koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Ethnologica 16 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • La Révolution Finlandaise De 1918
    La révolution finlandaise de 1918 (Maurice Carrez) LES CAHIERS DU MOUVEMENT OUVRIER / NUMÉRO 23 Si la révolution finlandaise est souvent occultée, Victor Serge y consacre 13 pages dans son An I de la révolution russe (1). Ce sous-chapitre commence par les lignes suivantes : “Le traité de Brest-Litovsk consommait le sacrifice du prolétariat finlandais, sur lequel les révolutionnaires russes fondaient avec raison de grands espoirs. Si, en effet, la Russie était, ce que Lénine souligna maintes fois, l’un des pays les plus arriérés de l’Europe, la Finlande était un des pays les plus avancés du monde” (pp. 241-242). Il caractérise ainsi la révolution dirigée par les sociaux- démocrates : “Ils entendaient établir, sans expropriation des classes riches ni dictature du travail, une démocratie parlementaire au sein de laquelle le prolétariat eût été la classe politiquement dirigeante” (p. 245). Il conclut son récit de la révolution et de son écrasement sanglant par les partis bourgeois finlandais sur ces lignes, qui soulignent l’influence de cet événement sur la révolution russe : “Les tueries de Finlande ont lieu en avril 1918. Jusqu’à ce moment, la révolution russe a, presque partout, presque toujours fait preuve vis-à-vis de ses ennemis d’une grande magnanimité. Elle n’a pas usé de la terreur. Nous avons mentionné quelques sanglants épisodes de la guerre civile dans le Midi, ils sont exceptionnels. La bourgeoisie victorieuse d’un petit pays qui compte parmi les plus éclairés de l’Europe rappelle la première au prolétariat russe que malheur aux vaincus est la loi des guerres sociales” (p.
    [Show full text]
  • Kansallisarkiston Toteuttama Esiselvitys Suomalaisista Venäjällä 1917–1953
    LIITE 1 Aleksi Mainio, FT KANSALLISARKISTON TOTEUTTAMA ESISELVITYS SUOMALAISISTA VENÄJÄLLÄ 1917–1953 Selvitettäessä Venäjällä ennen vuoden 1917 suurta vallankumousta asuneiden suomalaisten vaiheita vallankumouksen jälkeen, on ensin määriteltävä se, mitä suomalaisilla tarkoitetaan. Asia ei suinkaan ole itsestään selvä. Suomalaisia ja suomensukuisia kansoja on asunut eri aikoina suurina ja pieninä ryhminä Venäjän eri kolkissa. Tässä esiselvityksessä käsitellään näiden yhteisöjen historiaa. Yhtäältä huomio kiinnitetään siihen, miten nämä ryhmät ovat aikojen saatossa syntyneet ja kehittyneet. Toisaalta tarkastellaan niiden vaiheita vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä. Teksti etenee kronologisesti, mutta myös temaattisesti. Ensin käsitellään sellaisia ihmisryhmiä kuten tverinkarjalaisia, inkeriläisiä, pietarinsuomalaisia, siperiansuomalaisia, muurmanninsuomalaisia, bakunsuomalaisia ja tyynenmerensuomalaisia, jotka saapuivat Venäjälle ennen lokakuun 1917 vallankumousta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan kolmea ryhmää, jotka siirtyivät itään vasta samaisen vallankumouksen jälkeen: punapakolaiset, amerikansuomalaiset ja loikkarit. Eri ryhmiä käsiteltäessä törmätään vaihteleviin määrällisiin tietoihin ja tilastolukuihin. Niihin on syytä suhtautua varauksella, sillä niistä merkittävä osa on hyvin karkeita, vain suuntaa antavia arvioita, jotka pitävät sisällään monia ongelmakohtia ja epätarkkuuksia. Tämä osaltaan kertoo siitä, miksi aihepiiriä on tärkeää selvittää lisää. TVERINKARAJALAISET JA INKERILÄISET Käkisalmen läänissä ja Pohjois-Karjalassa
    [Show full text]
  • Kahden Sisällissodan Vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen Sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920
    Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Jesse Hirvelä Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2017 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Jesse Hirvelä Työn nimi – Arbetets titel – Title Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma 2.4.2017 137 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomalaisen Kommunistisen Puolueen (SKP) alaista sotilasjärjestöä ja sen toimintaa Venäjän sisällissodassa vuosina 1918‒1920. Tavoitteena tutkielmassa on selvittää, minkälaista toimintaa sotilasjärjestö kokonaisuudessaan harjoitti Neuvosto-Venäjällä, ja miten toiminta sijoittui suhteessa Venäjän sisällissotaan sekä suunnitelmiin Suomen vallankumouksen edistämiseksi. Myös näiden kahden suuntautumisen välistä suhdetta sekä niiden muutoksia käsitellään jokaisen toimintamuodon kohdalla. Tutkimusaineistona käytetään sotilasjärjestön kannalta tarkastelemattomia Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkiston SKP:ta koskevia mikrofilmikokoelmia. Tutkielmassa käytettävät Opis 2 ja Opis 3 -kokoelmat
    [Show full text]
  • Kirjoittaen Kerrottu Sota. Tutkimus Vuoden 1918 Sodan
    Kirjoittaen kerrottu sota Vuoden 1918 sisällissota on tutkituimpia aiheita Suomen histo- riassa. Jokainen sukupolvi on tuottanut tieteellisiä ja taiteellisia tulkintoja tästä historiallisesta, dramaattisesta ja ideologisesti latautuneesta tapahtumien sarjasta. Traaginen sota kiehtoo ja kauhistuttaa yhä miltei 100 vuotta tapahtumien jälkeen. Sodan lukemattomat erilaiset tulkinnat eri vuosikymmeniltä ovat tuottaneet tietoa vuoden 1918 sodasta historiallisena il- miönä ja tuoneet esiin sodan kokeneiden ihmisten kohtaloita ja ajattelutapoja. Sodan ristiriitaisen ja ideologisen luonteen vuok- si aikalaiset kokivat ja tulkitsivat tapahtumia monin eri tavoin. Tutkimus keskittyy aikalaistulkintoihin. Siinä käsitellään sodas- ta kirjoittamisen ja sotaan liittyvien kokemusten kerronnalli- sen käsittelyn tapoja erilaisissa ennen talvisotaa kirjoitetuissa omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kokemusten kerronnallisella Andreas McKeough käsittelyllä viitataan sekä kokemusten yleiseen, kirjalliseen esitystapaan että kokemusten tulkinnan tapoihin kerronnassa, kuten analyysiin, arviointiin ja kontekstualisointiin. Tutkimus valaisee vuoden 1918 sisällissodan kokemisen ja sodasta kirjoittamisen variaatioita ruohonjuuritasolla, sillä sen kohteena ovat yksilöiden kokemusmaailmat ja niiden kerron- nallinen esittäminen. Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Kirjoittaen kerrottu sota 1 Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Tutkimus vuoden 1918 sodan kerronnallisesta käsittelystä omaelämäkerrallisissa teksteissä
    [Show full text]