DOCSLIB.ORG

Lapin Lennosto Juhlii Satavuotista Taivaltaan Työn Merkeissä Antti

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Lapin Lennosto Juhlii Satavuotista Taivaltaan Työn Merkeissä Antti Lapin nuija LAPIN RESERVIPIIRIEN, LAPIN ALUETOIMISTON JA MAANPUOLUSTUSVÄEN LEHTI 3•18 58. VSK Lapin lennosto juhlii satavuotista taivaltaan työn merkeissä SIVU 3 Antti Koivuniemi saatettiin sankarihautaan Ylitorniolla SIVU 6 1918 Suomessa ja Pietarin bolsevikkien tuki PUOLUSTUSVOIMIEN suuri alueellinen POHJOINEN 18 KALOTTITAPAAMINEN / KALOTTIOTTELU järjestet- Suomen punaisille harjoitus oli onnistunut kokonaisuus. Suunnittelu, valmis- tiin 48 kertaa. Tapahtuma oli tällä kertaa Etelä-Viros- telut ja toteutus toimivat kaikki erinomaisesti. Kaikki osal- sa Vörun Varuskunnassa. Varuskunta on aivan uusi SIVU 7 listujat johtajista viimeiseen kiväärimieheen voivat olla ja tilat ja harjoitusalueet olivat erinomaisen sopivat tyytyväisiä panokseensa harjoituksen onnistumisessa. tapaamisen järjestämiseen. Kalottitapaaminen kilpailuineen Viron Vörussa SIVU 8 Yhdistysten syys- ja vuosikokousten aikaa. Tervetuloa SIVU 14 Suomalaiset palkittavina kilpailunjälkeen juhlaillallisella. Vasemmalla Harju Malevin päällikkö evl Eero Kinnunen luovutti palkinnot ja diplomit voittajille. 2 3 • 2018 LAPIN NUIJA Pääkirjoitus Moni asia on vaiheessa eitä reserviin kuuluvia se- sia kehittää toimintaa tulevaisuu- kä puolustusvoimia koskien dessa. Tärkeintä on, että pidetään on moni asia vaiheessa lain- motivaatiosta huolta myös meidän Msäädännössä. Kansakunnan reserviin kuuluvien osalta. Luottamus turvallisuuden näkökulmasta kes- Sen sijaan huolestuttavaa on keinen on tiedustelulainsäädäntö. meidän aktiivisten ampumahar- n Kuinka moneen otteeseen meija haluaa vapaaehtoiset Enemmän kuin toivottavaa on, et- rastajien kannalta se, että EU:n onkaan 25 vuoden aikana tekemään kh-koulutustyötä tä tämän suhteen edetään hyväs- ampuma-asedirektiivin toimeen- meidän omaa MPK koulutus- maksamatta ko. kouluttajille sä järjestyksessä ja ripeästi halli- panoon liittyen kansallinen lain- organisaatiotamme muutettu reserviläispalkkaa ja päivära- tusrintaman rajat opposition suun- säädäntö antaa odotuttaa itseään. ja ”parannettu”. Tavalliset hoja. Näille puheille on no- taan ylittäen kohtuullisen nopeal- Pelättävissä on, että se jumiutuu toimijat ja kouluttajat eivät peasti saatava stoppi. Eihän la aikataululla. Kysymys asiassa nykyisen eduskunnan työruuh- ole enää kärryillä ollenkaan. koulutuksen järjestämisessä on kansallisesta turvallisuudesta kaan ja tulee käsittelyyn vasta mentajaa Ev Kaisanlahtea tämän Nyt olisi syytä tulla kerran- vapaaehtoisvoimin Puolus- ja tiedustelulainsäädännön saami- seuraavan eduskunnan aikana. vuoden kilpailun suojelemisesta. kin niin valmista, ettei taas tusvoimien sisällä voi olla sesta ajan tasalle vastaamaan mm. Nyt oli havaittavissa merkkejä Myös kilpailujen talous onnistui nykyaikaista kyberturvallisuusym- siitä, että virkamiesvalmistelun kohtuullisesti ja piireinä olemme 3-4 vuoden päästä muodos- kyse kahden kerroksen väen päristöä. Takamatkamme on täs- tulos poikkesi melkoisesti mm. päättäneet käyttää kilpailujen net- teta uutta toimikuntaa, joka luomisesta tai vapaaehtoisten sä suhteessa aivan turhan pitkä. reservijärjestöjen ajamista jär- totuoton Toramon reserviläistalon verhojen takana suunnittelee käyttämisestä palkatta palkal- Lähempänä meitä reserviin kevistä tulkinnoista, jotka ovat kehittämiseen. ”hammasrattaita” uudelleen. lisiin töihin. Nyt informaa- kuuluvia on sitten Maanpuolus- kansallisesti päätettävissä ja joi- Väliin tuntuu, ettei tuolla tiota kentälle ja turhat speku- tuskoulutusyhdistystä – MPK hin ainakin minun ymmärrykseni Syksy on sadonkorjuun ja ylähallinnon päässä oikein loinnit pois. – koskevien lainsäädännöllisten mukaan nykyinen hallituspohja ymmärretä sitä yksinkertaista Jännityksellä odotamme muutosten voimaan saattaminen. oli jo sitoutunut. Poliittinen ohja- akkujen lataamisen aikaa asiaa, ettei tuota koulutustyö- myös mitä tuo sotilaallisten Tärkeää on muistaa tässäkin yh- us tuntui ontuvan pahasti lakiesi- Mennyt ennätyksellisen lämmin ja tä paranneta lisäämällä ylä- valmiuksien osuus tulevassa teydessä se, että maamme puolus- tyksen valmistelussa. kuiva kesä alkaa olla taakse jää- päähän suuria johtajia vaan MPK:ssa tarkoittaa ja tulisi- tamisessa sodanajanjoukot muo- nyttä elämää. Syksy on monelta antamalla varsinaisille vapaa- ko viimeinkin varautumiseen dostetaan reserveistä. Sen vuoksi osin meillä Lapissa hieno ajanjak- muutosten tulee olla meidän näkö- Reservin ampuma- so. Kun ruska hiipii vaaroihin ja ehtoisille kouluttajille lisää selkeä järjestelmä, jossa si- kulmasta ymmärrettäviä, kannus- mestaruuskilpailut nevoille, on sadonkorjuun aika. resursseja ja kunnon kulukor- joittamattomat reserviläiset tavia sekä osaltaan myös ahkeria onnistuivat erinomaisesti Luonnon monet antimet – mar- vaukset. Tai onko sittenkin koulutettaisiin, sijoitettai- toimijoita palkitsevia. Kokeneilla Reservipiirien kaksivuotinen iso jat, sienet ja riista – ovat poimit- niin kuin nurkan takana pahat siin ja rinnastettaisiin myös reserviläiskouluttajilla on edel- ponnistus Reservin ampumames- tavissa tai hyödynnettävissä La- kielet kuiskii – halutaan vain ylennyksissä sa-sijoitettuihin leen annettavaa sekä ennen kaik- taruuskilpailut onnistuivat erin- pin hienosta luonnosta kannattaa uusia virkoja hintaan mihin reserviläisiin. Työtä varmas- kea osaamista, jota toivottavasti omaisesti. Suuret kiitokset siitä nauttia myös muutoin. Metsällä hyvänsä. ti riittää ja tekijöitäkin olisi, myös jatkossa arvostetaan Puolus- kuuluvat osaavalla talkooväelle, on todettu olevan merkittäviä ter- Toivottavasti pian saadaan kunhan päättäjät vain osaisi- tusvoimissa sekä osataan oikein yhteistyökumppaneille – Jääkäri- veysvaikutuksia meihin. Mikään ruohonjuuritasollekin asiatie- vat hyödyntää tämän suuren käyttää osana reservin koulutusta prikaatille, Maanpuolustuskoulu- ei voita metsäretkellä kiireetöntä toa lisää, jottei tekijät liukene potentiaalin. niin kertausharjoituksissa kuin va- tusyhdistyksen Pohjois-Suomen hetkeä nokipannu kahvien tai sai- muihin harrastuksiin. Nyt jo MPK on 25 vuotta toimi- paaehtoisissa harjoituksissa. Itse maanpuolustuspiirin Rovaniemen kan äärellä. Parempaa tapaa ladata uskon tähän. Muutos on ennakol- koulutuspaikalle sekä tapahtumaa akkuja ei olekaan. arvuutellaan siitä kuinka ar- nut ansiokkaasti kouluttaen ry Lapin Reserviupseeripiiri ta monesti vähän pelottavaakin, tukeneille yrityksille. Erityisesti vapaaehtoisvoimin yhteis- TERO HYTTINEN mutta antaa myös mahdollisuuk- kiitän tässä yhteydessä JPR:n ko- Puheenjohtaja kunnalle ja puolustusvoimil- le erittäin edullisesti paljon osaavaa henkilöstöä ja reser- viä. Tällä joukolla on oikeus odottaa, että sen yhteiskun- nan hyväksi ilmaiseksi te- Reserviläisen kunniakkain tehtävä kemää työtä arvostetaan ja heihin luotetaan ja suunnit- esän kynnyksellä sain tehtä- toja kehittävä ja ylläpitävä laji. telu tapahtuu yhteistyössä väkseni järjestää Ihantalaan SRA:n SM-kisoihin osallistui kentälle jääneen sankarivai- tänäkin vuonna Lapista lukuisia vapaaehtoiskentän kanssa. Knaja sotamies Antti Koivu- henkilöitä. Seuraavat tämän lajin Vain luottamalla toisiinsa vi- niemen siunaustilaisuuden kun- SM-kisat Lapissa ovat vuonna ranomaiset ja vapaaehtoiset niavartion. Kunniavartioon osal- 2021. saavuttavat parhaan lopputu- listuivat seuraavat reserviläiset: loksen. sankarivainajan kaksi lastenlas- ta Jukka ja Lasse Korpi, Pek- Sotahistoriallinen matka ka Pukema sekä allekirjoittanut. Järämään KAI LEINONEN Seppelepartiossa olivat Jorma 4.8. teimme linja-auto retken Tikkala sekä Esko Alatulkkila. Lapin Sodan taistelupaikkoihin Seremoniaa valmisteltiin ja har- Muonio – Järämä välille. Asi- joiteltiin kirkkoupseeri kapt. Esa antuntevana oppaana meillä oli Kalottitottelu / tapaaminen Riipin johdolla. Tämä tehtävä oli ylil. evp. Kosti Hietala. Matkal- Virossa minulle kunniakkain reserviläis- la saimme kuulla Lapin Sodan 23.-26.8. teimme linja-automat- tehtävä minkä olen saanut hoi- vaiheista Luoteis-Lapissa. Järä- kan Vöryyn. Lapin reservipiirien dettavaksi. mässä saimme tutustua Sturm- yhteistyö Harjun Malevan kanssa bock -museoon ja sen vieressä on mahdollistanut nyt ensimmäi- oleviin entisöityihin saksalaisten seen kalottiotteluun Viron maal- Sovellettu reserviläis- puolustusasemiin. Tarkoitukse- la. Matkan varrella tutustuimme ammunta SRA namme on myös tulevina vuo- Tallinnassa vasta valmistuneeseen SRA.n suosio on kasvanut vuosi sina tehdä aiheeseen liittyvää Viron kommunismin uhrien muis- vuodelta. Kursseille on kysyn- matkailua. tomerkkiin Vello Siidarin opastuk- tää koko ajan enemmän kuin sella. Tämä oli hyvin pysäyttävä niitä järjestetään. Lappiin saatiin kokemus, jossa konkretisoitui uh- Lapin Reservipiirien, tänä vuonna yksi kouluttaja li- Reservin ampuma- rien määrät. Matkan määränpääk- Lapin Aluetoimiston ja sää, näin ollen kursseja on saa- mestaruus SM-kisat si asemoiduimme Vörun uudis- maanpuolustuväen lehti Lapin Nuija tu järjestettyä yhä laajemmalle Toramolla tettuun moderniin varuskuntaan, alueelle. Ensi vuodelle pyrimme Jo toisena vuonna peräkkäin jossa fasiliteetit olivat todella kor- lisäämään koulutuksia tälle sek- saimme järjestää reservin ampu- kealuokkaiset. Kilpailut käytiin PÄÄTOIMITTAJA: Kai Leinonen [email protected] Puh. 040 7216614 torille yhteistyössä Maanpuolus- mamestaruuskisat Toramolla. Ki- hyvissä olosuhteissa ja hyvässä tuskoulutusyhdistyksen kanssa. sojen järjestelyt sujuivat hyvin. hengessä. Sade yllätti vain viime Seuraava SRA-tuomarikurssi on Viime vuonna tehdyt työt, han- tunneilla. Isäntäväki huolehti vie- TOIMITUSKUNTA: Tero Hyttinen, Simo Rousu, 29.9. Toramolla. kinnat ja valmistelut helpottivat raistaan kiitettävällä tavalla.
Load more

Recommended publications
  • Punakaarti Rintamalla
    Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p.
    [Show full text]
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
    [Show full text]
  • Das Rote Finnland
    Als der KunNordstern Pohjan- tähtirot Värjäywurde- tyi Punaiseksi Revolution und Konterrevolution in Finnland 1917/1918 1. Auflage: März 2009; 2. Auflage: Juni 2010. Redaktion: Stefan Schneider, Hugo Jalava. Layout: Wladek Flakin. ViSdP: R. Müller, Hamburg. 3 Vorwort zur ersten Auflage Das erste sozialistische Land der Welt? Das müsste jedes Schulkind wissen. Aber das zweite? Das hätte der Autor vor einem Jahr auch nicht gewusst. Das „kleine und mutige Finnland“ (Väinö Linna)1, Land von HolzfällerInnen und Han- dydesignerInnen, ist die richtige Antwort. Schon beim Begriff der „finnischen Revolution“ werden die meisten an irgendeine technische Erneuerung von No- kia denken. Doch Finnland hatte eine eigene Rote Armee! Vor 91 Jahren, im Januar 1918, nahm die finnische ArbeiterInnenklasse die Macht in ihre Hände, um Unabhängigkeit für ihr Land und Gerechtigkeit für sei- ne EinwohnerInnen zu erkämpfen. Die Bourgeoisie schlug mit voller Kraft zu- rück – ob finnisch, schwedisch, russisch oder deutsch, sie hielten alle zusammen gegen die finnischen ArbeiterInnen – und ermordeten mindestens 20.000 Rote. Auch wenn das heutige Finnland ein Vorbild sozialer Ruhe zu sein scheint, fin- den sich vereinzelt Spuren dieser Vergangenheit. Die meisten FinnInnen, abge- sehen von den wenigen KommunistInnen, reden ungern darüber. International ist die finnische Revolution auch unter Linken kaum bekannt. Deswegen geht diese Broschüre der Frage nach, was genau passiert ist. Und vor allem stellt sie die Frage: was können wir als RevolutionärInnen heute daraus lernen? Turku, den 1. Januar 20092 Vorwort zur zweiten Auflage Das Interesse an der fast unbekannten finnischen Revolution war deutlich grö- ßer, als wir erwartet hatten. Deshalb veröffentlichen wir eine zweite Auflage die- ser Broschüre mit unzähligen kleinen Korrekturen, einer neuen Titelseite und auch zwei historischen Dokumenten von W.I.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Työväen Bibliografia 4.Pdf
    PEKKA KAARNINEN IT I ** * 1 __ ILKKA LIIKANEN ■ || \ f fr* fj bibliografia IV Tvövfl tNPtfi i NNt^n r b cmfnRnoma w V Pekka Kääminen Ilkka Liikanen Työväen bibliografia IV Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia Julkaisija TYÖVfltNPtRINNt-flRBCTflfrrfififXriON Paasivuorenkatu S B, 00530 Helsinki Kansi: Mäntän Työväenyhdistyksen lainakirjasto vuodelta 1923 Työväen Arkiston kuvakokoelma Ulkoasu:Markku Böök Helsinki 1994. Hakapaino Oy 411 ffm ' Kierrätykseen sopiva tuote ISSN 0785-2975 Alhaiset päästöt valmistuksessa ISBN 951-96071-3-7 Hakapaino Oy, Helsinki 1994 ESIPUHE KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYSLUETTELO 1. Aatehistoria ja teoreettiset kysymykset 1 2. Kansainvälinen työväenliike ja työväen­ liike eri maissa 5 3. Suomen pointtien elämä ja poliittinen historia 11 3.1. Valtakunnallinen näkökulma 11 3.2. Paikallinen ja alueellinen näkökulma 79 3.3. Sosiaalidemokraattiset puolueet 107 3.4. Kansandemokraattiset ja kommunis­ tiset puolueet 138 3.5. Muut työväenpuolueet 157 4. Ammattiyhdistystoiminta 158 4.1. Teollisuuden ja rakennusalan ammat­ tiliitot 184 4.2. Palvelusalan ammattiliitot 200 4.3. Kuljetusalan ammattiliitot 204 4.4. Julkisen sektorin ammattiliitot 207 4.5. Toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden ammattiliitot 209 4.6. Muut ammattiliitot 211 5. Sivistys ja koulutus 212 5.1. Kulttuuri, harrastukset, työväenperinne 212 5.2. Koulutus. opiskelijaliike, nuoriso­ järjestöt 238 5.3. Urheilu 253 6. Lehdistö 277 7. Työväestön elämäntapa ja elinolosuhteet 290 8. Henkilöhistoria 293 9. Osuustoiminta, talouselämä, talouspoli­ tiikka 352 TEKIJÄHAKEMISTO 389 KOHDEHENKILÖHAKEMISTO 405 YHTEISÖHRKEMISTO 407 ASIASANAHAKEMISTO 418 MAANTIETEELLINEN HAKEMISTO 449 KAUSIJULKAISULUETTELO 454 ESIPUHE Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia jatkaa Työväenperinne - Arbetartradltion ry .-n dokumentointityötä työväenliikettä käsittelevän aineiston kartoittamiseksi ja välittämiseksi tarvitsijoille. Aineisto ulottuu 1800-luvun lopulta nykypäivään ja käsittää yli 4500 viitettä hakemistoineen.
    [Show full text]
  • Punaisten Voimien Offensiivinen Sodankäynti Suomen Vapaussodassa
    Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. Kirj. kapt. J. Kivikari. A r v 0 s tel eva ta r kas tel u. Tilanne ennen helmikuun offensiivia. Punainen vallankumous oli tammikuussa 1918 alkaessaan tuotta­ nut johtajilleen suuren pettymyksen ja yllätyksen, sillä ei ollut uskottu valkoisten voivan estää vallankumouksen vyöryä aina­ kaan suuressa määrässä. Toisin oli kuitenkin käynyt, sillä vain Etelä-Suomi joutui kapinallisten valta-alueeksi ja poikki Suomen oli muodostumassa kiinteä rintama, jonka puhkaiseminen ei näyttä• nyt olevan niinkään helppoa. Sitä paitsi ilmaantui Etelä-Suomessa• kin siellä täällä valkoisia osastoja, joitten toiminta ei suinkaan . näyttänyt muodostuvan vain passiiviseksi uhkaksi, vaan sai tar­ mokkaan ja aktiivisen ilmenemismuodon. Pohjanmaalla oli venä• läiset joukko-osastot riisuttu verraten helposti aseista, ja Pohjois­ Karjalassa ja Savossa olevat punaiset pesäpaikat olivat täydelleen eristetyt. Kun vallankumouksen hurmio täten oli jäähtynyt kyl­ mäksi todellisuudeksi, joutui johto aivan uuden probleeman rat­ kaisun eteen: vallankumous oli ajettava päämääräänsä järjestel• mällisellä sodalla, ja tästä kehittyivät punaisten suorittamat offensiivit helmi- ja maaliskuussa 1918. Voidaksemme oikein ja tasapuolisesti arvostella näitä sotahistorian erikoislaatuisia ja oma­ peräisiä hyökkäystoimia on syytä aluksi lyhyesti tårkastella sitä sodankäyntivälinettä, joka punaisella johdolla oli käytettävissä, ja niitä olosuhteita, joissa nämä offensiivit suoritettiin, sillä vasta nämä tuntemalla voimme
    [Show full text]
  • Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer
    eerika koskinen-koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Eerika Koskinen-Koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Ethnologica 16 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • La Révolution Finlandaise De 1918
    La révolution finlandaise de 1918 (Maurice Carrez) LES CAHIERS DU MOUVEMENT OUVRIER / NUMÉRO 23 Si la révolution finlandaise est souvent occultée, Victor Serge y consacre 13 pages dans son An I de la révolution russe (1). Ce sous-chapitre commence par les lignes suivantes : “Le traité de Brest-Litovsk consommait le sacrifice du prolétariat finlandais, sur lequel les révolutionnaires russes fondaient avec raison de grands espoirs. Si, en effet, la Russie était, ce que Lénine souligna maintes fois, l’un des pays les plus arriérés de l’Europe, la Finlande était un des pays les plus avancés du monde” (pp. 241-242). Il caractérise ainsi la révolution dirigée par les sociaux- démocrates : “Ils entendaient établir, sans expropriation des classes riches ni dictature du travail, une démocratie parlementaire au sein de laquelle le prolétariat eût été la classe politiquement dirigeante” (p. 245). Il conclut son récit de la révolution et de son écrasement sanglant par les partis bourgeois finlandais sur ces lignes, qui soulignent l’influence de cet événement sur la révolution russe : “Les tueries de Finlande ont lieu en avril 1918. Jusqu’à ce moment, la révolution russe a, presque partout, presque toujours fait preuve vis-à-vis de ses ennemis d’une grande magnanimité. Elle n’a pas usé de la terreur. Nous avons mentionné quelques sanglants épisodes de la guerre civile dans le Midi, ils sont exceptionnels. La bourgeoisie victorieuse d’un petit pays qui compte parmi les plus éclairés de l’Europe rappelle la première au prolétariat russe que malheur aux vaincus est la loi des guerres sociales” (p.
    [Show full text]
  • Kansallisarkiston Toteuttama Esiselvitys Suomalaisista Venäjällä 1917–1953
    LIITE 1 Aleksi Mainio, FT KANSALLISARKISTON TOTEUTTAMA ESISELVITYS SUOMALAISISTA VENÄJÄLLÄ 1917–1953 Selvitettäessä Venäjällä ennen vuoden 1917 suurta vallankumousta asuneiden suomalaisten vaiheita vallankumouksen jälkeen, on ensin määriteltävä se, mitä suomalaisilla tarkoitetaan. Asia ei suinkaan ole itsestään selvä. Suomalaisia ja suomensukuisia kansoja on asunut eri aikoina suurina ja pieninä ryhminä Venäjän eri kolkissa. Tässä esiselvityksessä käsitellään näiden yhteisöjen historiaa. Yhtäältä huomio kiinnitetään siihen, miten nämä ryhmät ovat aikojen saatossa syntyneet ja kehittyneet. Toisaalta tarkastellaan niiden vaiheita vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä. Teksti etenee kronologisesti, mutta myös temaattisesti. Ensin käsitellään sellaisia ihmisryhmiä kuten tverinkarjalaisia, inkeriläisiä, pietarinsuomalaisia, siperiansuomalaisia, muurmanninsuomalaisia, bakunsuomalaisia ja tyynenmerensuomalaisia, jotka saapuivat Venäjälle ennen lokakuun 1917 vallankumousta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan kolmea ryhmää, jotka siirtyivät itään vasta samaisen vallankumouksen jälkeen: punapakolaiset, amerikansuomalaiset ja loikkarit. Eri ryhmiä käsiteltäessä törmätään vaihteleviin määrällisiin tietoihin ja tilastolukuihin. Niihin on syytä suhtautua varauksella, sillä niistä merkittävä osa on hyvin karkeita, vain suuntaa antavia arvioita, jotka pitävät sisällään monia ongelmakohtia ja epätarkkuuksia. Tämä osaltaan kertoo siitä, miksi aihepiiriä on tärkeää selvittää lisää. TVERINKARAJALAISET JA INKERILÄISET Käkisalmen läänissä ja Pohjois-Karjalassa
    [Show full text]
  • Kahden Sisällissodan Vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen Sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920
    Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Jesse Hirvelä Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2017 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Jesse Hirvelä Työn nimi – Arbetets titel – Title Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma 2.4.2017 137 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomalaisen Kommunistisen Puolueen (SKP) alaista sotilasjärjestöä ja sen toimintaa Venäjän sisällissodassa vuosina 1918‒1920. Tavoitteena tutkielmassa on selvittää, minkälaista toimintaa sotilasjärjestö kokonaisuudessaan harjoitti Neuvosto-Venäjällä, ja miten toiminta sijoittui suhteessa Venäjän sisällissotaan sekä suunnitelmiin Suomen vallankumouksen edistämiseksi. Myös näiden kahden suuntautumisen välistä suhdetta sekä niiden muutoksia käsitellään jokaisen toimintamuodon kohdalla. Tutkimusaineistona käytetään sotilasjärjestön kannalta tarkastelemattomia Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkiston SKP:ta koskevia mikrofilmikokoelmia. Tutkielmassa käytettävät Opis 2 ja Opis 3 -kokoelmat
    [Show full text]
  • Kirjoittaen Kerrottu Sota. Tutkimus Vuoden 1918 Sodan
    Kirjoittaen kerrottu sota Vuoden 1918 sisällissota on tutkituimpia aiheita Suomen histo- riassa. Jokainen sukupolvi on tuottanut tieteellisiä ja taiteellisia tulkintoja tästä historiallisesta, dramaattisesta ja ideologisesti latautuneesta tapahtumien sarjasta. Traaginen sota kiehtoo ja kauhistuttaa yhä miltei 100 vuotta tapahtumien jälkeen. Sodan lukemattomat erilaiset tulkinnat eri vuosikymmeniltä ovat tuottaneet tietoa vuoden 1918 sodasta historiallisena il- miönä ja tuoneet esiin sodan kokeneiden ihmisten kohtaloita ja ajattelutapoja. Sodan ristiriitaisen ja ideologisen luonteen vuok- si aikalaiset kokivat ja tulkitsivat tapahtumia monin eri tavoin. Tutkimus keskittyy aikalaistulkintoihin. Siinä käsitellään sodas- ta kirjoittamisen ja sotaan liittyvien kokemusten kerronnalli- sen käsittelyn tapoja erilaisissa ennen talvisotaa kirjoitetuissa omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kokemusten kerronnallisella Andreas McKeough käsittelyllä viitataan sekä kokemusten yleiseen, kirjalliseen esitystapaan että kokemusten tulkinnan tapoihin kerronnassa, kuten analyysiin, arviointiin ja kontekstualisointiin. Tutkimus valaisee vuoden 1918 sisällissodan kokemisen ja sodasta kirjoittamisen variaatioita ruohonjuuritasolla, sillä sen kohteena ovat yksilöiden kokemusmaailmat ja niiden kerron- nallinen esittäminen. Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Kirjoittaen kerrottu sota 1 Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Tutkimus vuoden 1918 sodan kerronnallisesta käsittelystä omaelämäkerrallisissa teksteissä
    [Show full text]