DOCSLIB.ORG

Vankien Vartijat

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vankien Vartijat Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto VANKIEN VARTIJAT Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941–1944 Mirkka Danielsbacka Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi pienessä juhlasalissa torstaina 5. joulukuuta 2013 kello 12. Helsinki 2013 © Mirkka Danielsbacka Etukannen kuva: alkuperäinen kuvateksti: ”Vangit rivissä tarkastusta varten.” Juntusranta, Lamminaho 1.9.1941. SA-kuva. Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta XXXII ISBN 978-952-10-9352-4 (nid.) ISBN 978-952-10-9353-1 (PDF) ISSN 0357-9549 Helsinki Unigrafia Helsinki 2013 Esipuhe Aloitin perehtymisen jatkosodan historiaan Suomen ja Pohjoismaiden historian prosemi- naarissa 2000-luvun alussa, jolloin tutkimusaiheenani olivat karkurit, kieltäytyjät ja muut kurittomat Suomen armeijan sotilaat. Tästä aiheesta syntyi aikanaan pro gradu -työ, jota tehdessäni tutustuin moniin muihinkin vaietumpiin puoliin Suomen sota-ajan historiassa. Työskennellessäni tutkimusavustajana Kansallisarkiston Suomi, sotavangit ja ihmis- luovutukset 1939–55 -tutkimushankkeessa sain perehtyä tarkemmin erääseen niistä, neu- vostosotavankien kohteluun Suomessa toisen maailmansodan aikana. Minua alkoi askar- ruttaa yhä enemmän kysymys siitä, miten sotavankien joukkokuolemat jatkosodan aikana suomalaisten käsissä olivat mahdollisia. Kun Antti Kujala ehdotti tätä väitöskirja- aiheekseni, minun ei tarvinnut kauaa miettiä siihen suostumista. Käsillä olevassa väitöskirjassa en kaivele esille lisää kuolleita sotavankeja enkä liioin tarkastele sotavankien kokemuksia vaan tutkin Suomea ja suomalaisia sotavankien varti- joina. Ihmisten toiminta (tai toimimattomuus), joka johtaa inhimilliseen kärsimykseen, on aiheena alati ajankohtainen ja tärkeä. Lukuisat henkilöt ovat työni eri vaiheissa kommentoineet tekstejäni ja esittäneet nii- hin parannusehdotuksia. Olen kaikista kommenteista äärimmäisen kiitollinen. Viimekä- dessä vastuu tekstin sisällöstä on tietenkin vain minulla. Antti Tanskanen on aina ollut ensimmäinen, joka on kuullut ja kommentoinut ideoitani. Sillä on suuri merkitys, että kotona voi keskustella asiantuntevasti tutkimuksesta, kiitos! Olen voinut aina luottaa myös ohjaajieni Markku Kuisman ja Antti Kujalan tukeen ja apuun, mistä olen kiitolli- nen. Antti Kujalan sotavankiaihepiirin tuntemus on ollut korvaamattoman arvokasta, suu- ret kiitokset siitä! Markku Kuismaa kiitän myös ideasta lopullisen työn otsikoksi. Ohjaa- jani ovat lisäksi lähettäneet ahkerasti lukuisia apurahasuosituksia, joita ilman tämän työn valmistuminen olisi varmasti ollut huomattavasti hitaampaa. Väitöskirjatyöni ovat talou- dellisesti mahdollistaneet Kaarlo ja Irma Koskimiehen stipendirahasto, Helsingin yliopis- ton humanististen ja yhteiskuntatieteiden rahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Eino Jutikkalan rahasto sekä Helsingin yliopiston tiedesäätiö, joille kaikille olen kiitollinen. Työn esitarkastajat Juha Pohjonen ja Janne Kivivuori tekivät huolellista työtä ja esit- tivät useita erittäin päteviä huomautuksia, jotka auttoivat huomattavasti käsikirjoituksen viimeistelyssä. Kiitän heitä rakentavasta palautteesta. Janne Kivivuori lupautui ystävälli- sesti vastaväittäjäkseni, mistä myös kiitokseni. Koko jatko-opintojeni ajan olen osallistunut Markku Kuisman ja Juha Siltalan vetä- mään Suomen ja Pohjoismaiden historian tutkijaseminaariin ja haluan kiittää sekä semi- naarin vetäjiä että kaikkia seminaariin osallistuneita työni kommentoinnista, mielenkiin- toisista ja asiantuntevista keskusteluista sekä mukavasta ilmapiiristä. Erityisen suuri kii- tos kuuluu Juha Siltalalle, jonka kannustus valitsemissani teoreettisissa ratkaisuissa on ollut tärkeää. Olen osallistunut myös Lasse Laaksosen sotahistorian ja 1900-luvun poliit- tisen historian tutkijaseminaariin, jonka vetäjää ja osallistujia kiitän varsinkin sotahistori- aan liittyvistä asiantuntevista tarkennuksista. Jatko-opiskelijakollegoistani haluan kiittää erityisesti Aleksi Mainiota ja Ida Suolah- tea, jotka ovat ystävällisesti neuvoneet minulle muun muassa useita hyödyllisiä lähdeai- neistoja. Erityiskiitos kuuluu Maiju Wuokolle, joka on vaivaa säästämättä lukenut ja aut- tanut hiomaan tekstejäni. Kiitän tutkijatoveruudesta myös Elina Kuorelahtea, jonka kanssa minulla oli ilo jakaa työhuone Porthaniassa vuosina 2010–2013. Savanniklubilaisia kiitän työni johdannon alkuvaiheen kommentoinnista. Erityiskiitos kuuluu tekstiä myöhemmin kommentoineille Anna Rotkirchille ja Heikki Sarmajalle. Heikkiä kiitän lisäksi inspiroivista keskusteluista! Ilman osaavaa arkistohenkilökuntaa historiantutkijoiden työ olisi huomattavasti han- kalampaa, minkä vuoksi kiitän lämpimästi kaikkia minua eri arkistoissa avustaneita hen- kilöitä. Erikoisesti haluan kiittää entisen Sota-arkiston henkilökuntaa, sillä Sota-arkiston Työpajakadun toimipisteessä vietin suurimman osan siitä ajasta, joka kului arkistolähde- materiaalini läpikäymiseen. Kiitän myös ystäviäni Laura Siimestä, Laura Lindqvistia, Anna Linnakangas-Vaaraa, Marja Lahtista, Clarissa Lainetta, Elina Arolaa, Kati Toikkaa ja Teija Seitolaa, jotka aut- toivat erityisesti silloin, kun tarvitsin hengähdystaukoa tutkimustyöstä. Kiitos myös Uni- Sportille ja sen ohjaajille hienoista ryhmäliikuntatunneista, joille osallistuminen on pa- rantanut merkittävästi jaksamistani väitöskirjatyön parissa. Lopulta kaikkein suurin kiitos kuuluu Antti Tanskaselle, joka uskoi minuun ja työhö- ni myös silloin, kun itse en uskonut. Omistan työni äidilleni Raili Danielsbackalle ja jo edesmenneelle isälleni Hans Da- nielsbackalle, joita ilman en luonnollisestikaan olisi tässä. Snellmaninkadulla 14. lokakuuta 2013 Mirkka Danielsbacka Tiivistelmä Tutkin tässä työssä suomalaisten toimintaa sotavankikysymyksessä jatkosodan (1941– 1944) aikana. Keskityn erityisesti neuvostosotavankien joukkokuolleisuuteen ja sen kä- sittelyyn suomalaisessa sotavankihallinnossa. Suomalaisten hallussa oli jatkosodan aika- na vähintään 67 000 neuvostosotavankia, joista ainakin 19 000 ja todennäköisesti yli 22 000 eli noin kolmasosa menehtyi. Sotavankien kuolleisuusprosentin puolesta Suomi lähestyy ennemmin toisen maailmansodan totalitaarisia valtioita – Saksaa, Neuvostoliit- toa ja Japania – kuin muita demokraattisia sotijaosapuolia kuten Isoa-Britanniaa ja Yh- dysvaltoja. Suurin osa suomalaisten saamista sotavangeista vangittiin sodan hyökkäysvaiheessa syksyllä 1941 ja valtaosa menehtyneistä kuoli talvella 1941–1942. Kuolinsyiden taustalla oli suurimman osan kohdalla aliravitsemuksen aiheuttama nääntyminen ja sen edesaut- tamat taudit. Sotavankien aliravitsemus johtui pääasiassa siitä, että heillä teetettiin raskai- ta töitä liian vähällä ravinnolla. Lisäksi sotavankileirien huono hygienia ja ahtaat majoi- tusolot pahensivat infektiotautien leviämistä, jotka olivat aliravituille ja huonosti vaatete- tuille sotavangeille poikkeuksellisen kylmänä talvena 1941–1942 kohtalokkaita. Joukko- kuolleisuudesta huolimatta Suomessa on vahva muistitietoperinne maatiloilla työskennel- leistä sotavangeista, joita kohdeltiin hyvin. Muistitieto myös pitää paikkansa, sillä maati- loilla työskennelleet vangit selvisivät vankeusajastaan todennäköisemmin kuin muilla työpisteillä ja leireillä työskennelleet sotavangit. Tutkimukseni perusproblematiikan muodostavat kysymykset: Miksi neuvostosota- vankeja kuoli niin paljon Suomessa jatkosodan aikana? Miksi Suomi poikkesi niin paljon muista länsimaisista demokratioista sotavankien kohtelussa? Miksi sotavankien kohtelu oli Suomessa niin kaksijakoista? Tutkimuksen tärkeimpiä lähdeaineistoja ovat Kansal- lisarkiston tietokanta jatkosodan aikana kuolleista sotavangeista sekä sotavankiasioista vastanneiden hallinnollisten tahojen välinen kirjeenvaihto, sotavankiasioiden kanssa te- kemisissä olleiden henkilöiden yksityisarkistot ja sotavankileirien tarkastuskertomukset. Väitän, että sotavankien kohteluun vaikuttavien syiden ymmärtämiseksi on tilannetta tarkasteltava sodan ja aikakauden kulttuurin luoman viitekehyksen sekä ihmismielen eri- laisten psykologisten käyttäytymisvalmiuksien vuorovaikutuksena. Käytän työssäni evo- luutio- ja sosiaalipsykologista viitekehystä, jonka avulla tarkastelen sotavankien kohte- luun ja joukkokuolleisuuteen liittyviä aikaisemmassa tutkimuksessa selittämättä jääneitä seikkoja. Keskeisimpiä psykologisiin valmiuksiin liittyviä käsitteitä ovat: itsepetos, vas- tuun hajauttaminen, sivustakatsojavaikutus, kategorisointitaipumus, epäinhimillistämi- nen, ksenofobia, etnosentrismi, empatiakyky, myötätunto ja vastavuoroisuus. Väitöskirjassani osoitan, että ihmismielen psykologiset alttiudet, erityisesti alttius it- sepetokseen ja toisten ihmisten epäinhimillistämiseen, tekevät ymmärrettäväksi sotavan- kien kuolleisuuskatastrofin kehittymisen ja siihen reagoimattomuuden. Lisäksi selvitän, mitä pidäkkeitä tarvittiin siihen, että sotavankien olosuhteisiin saatiin tehtyä tarvittavia parannuksia. Pidäkkeistä tärkeimpiä olivat ne, jotka antoivat suomalaisille motiivin säi- lyttää sotavangit hengissä. Tällaisia motivoivia tekijöitä olivat Suomen kansainvälinen maine demokraattisena sivistysvaltiona, sodan pitkittymisen aiheuttama vähentynyt usko Saksan voittoon suursodassa sekä paikallisten työnantajien sotavankityövoiman tarve. Tutkimuksessa selviää myös, että sotavankien kanssa henkilökohtaisissa kosketuksissa olleiden suomalaisten parissa ihmisille tyypillinen kyky empatiaan ja myötätuntoiseen auttamiseen joko moraalisen suuttumuksen tai vastavuoroisuuden
Load more

Recommended publications
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Baltic Security and Defence Review 2013
    Baltic Security and Defence Review ________________________________________________________ Volume 15, Issue 2 2013 Baltic Security and Defence Review is the bi-annual publication of the Baltic Defence College © 2013, Baltic Defence College, All rights reserved ISSN 1736-3772 (print) 1736-3780 (online) Editorial Board Editor: Dr. James S. Corum, Dean, Baltic Defence College Deputy editor Mr. James Rogers, Baltic Defence College Harold E. Raugh, Jr., Ph.D. Command Historian, V Corps Lt. Col. John Andreas Olsen PhD, Norwegian Air Force, Dean, Norwegian Defence University College Dr. Augustine Meaher, Department of Political and Strategic Studies, Baltic Defence College Dr. Hannu Kari, Finnish National Defence University Dr. Maja Ericksson, Swedish National Defence Academy Erik Mannik, International Centre for Defence Studies Dr. Olaf Mertelsmann, Tartu University Dr. Margarita Seselgyte, Vilnius University Lithuania Dr. Zaneta Ozolina, University of Latvia Layout: Oliver Toots Cover and print: www.ecoprint.ee Electronic version of the Baltic Security and Defence Review can be accessed on the website of the Baltic Defence College at www.bdcol.ee All articles of the Baltic Security and Defence Review are also available through the International Relations and Security Network (ISN) at www.isn.ethz.ch All inquiries should be made to the Baltic Defence College, Riia 12, 51013 Tartu, Estonia, ph: +372 717 6000, fax: +372 717 6050, e-mail: [email protected] Disclaimer: The Baltic Defence College publishes the Baltic Security and Defence Review as
    [Show full text]
  • Introduction
    Notes Introduction 1This study uses ‘Estonian Veterans’ League’ as the most practical translation of the Eesti Vabadussõjalaste Liit (‘Veterans’ League of the Estonian War of Independence’). The popular term for a Veterans’ League member was vaps (plural: vapsid), or vabs, derived from vabadussõjalane (‘War of Independence veteran’). This often appears mistakenly capitalized as VAPS. A term for the Veterans frequently found in historical literature is ‘Freedom Fighters’, the direct translation of the German Freiheitskämpfer. Another unsatisfactory translation which appears in older literature is ‘Liberators’. It should be noted that until 11 August 1933 the organization was formally called Eesti Vabadussõjalaste Keskliit (‘The Estonian War of Independence Veterans’ Central League’). 2 Ernst Nolte, The Three Faces of Fascism (London, 1965), p. 12. 3 Eduard Laaman, Vabadussõjalased diktatuuri teel (Tallinn, 1933); Erakonnad Eestis (Tartu, 1934), pp. 54–62; ‘Põhiseaduse kriisi arenemine 1928–1933’, in Põhiseadus ja Rahvuskogu (Tallinn, 1937), pp. 29–45; Konstantin Päts. Poliitika- ja riigimees (Stockholm, 1949). 4 Märt Raud, Kaks suurt: Jaan Tõnisson, Konstantin Päts ja nende ajastu (Toronto, 1953); Evald Uustalu, The History of Estonian People (London, 1952); Artur Mägi, Das Staatsleben Estlands während seiner Selbständigkeit. I. Das Regierungssystem (Stockholm, 1967). 5 William Tomingas, Vaikiv ajastu Eestis (New York, 1961). 6 Georg von Rauch, The Baltic States: The Years of Independence 1917–1940 (London, 1974); V. Stanley Vardys, ‘The Rise of Authoritarianism in the Baltic States’, in V. Stanley Vardys and Romuald J. Misiunas, eds., The Baltic States in War and Peace (University Park, Pennsylvania, 1978), pp. 65–80; Toivo U. Raun, Estonia and the Estonians (Stanford, 1991); John Hiden and Patrick Salmon, The Baltic Nations and Europe: Estonia, Latvia & Lithuania in the Twentieth Century (London, 1991).
    [Show full text]
  • Volume 15, Issue 2 2013
    Baltic Security and Defence Review ________________________________________________________ Volume 15, Issue 2 2013 Baltic Security and Defence Review is the bi-annual publication of the Baltic Defence College © 2013, Baltic Defence College, All rights reserved ISSN 1736-3772 (print) 1736-3780 (online) Editorial Board Editor: Dr. James S. Corum, Dean, Baltic Defence College Deputy editor Mr. James Rogers, Baltic Defence College Harold E. Raugh, Jr., Ph.D. Command Historian, V Corps Lt. Col. John Andreas Olsen PhD, Norwegian Air Force, Dean, Norwegian Defence University College Dr. Augustine Meaher, Department of Political and Strategic Studies, Baltic Defence College Dr. Hannu Kari, Finnish National Defence University Dr. Maja Ericksson, Swedish National Defence Academy Erik Mannik, International Centre for Defence Studies Dr. Olaf Mertelsmann, Tartu University Dr. Margarita Seselgyte, Vilnius University Lithuania Dr. Zaneta Ozolina, University of Latvia Layout: Oliver Toots Cover and print: www.ecoprint.ee Electronic version of the Baltic Security and Defence Review can be accessed on the website of the Baltic Defence College at www.bdcol.ee All articles of the Baltic Security and Defence Review are also available through the International Relations and Security Network (ISN) at www.isn.ethz.ch All inquiries should be made to the Baltic Defence College, Riia 12, 51013 Tartu, Estonia, ph: +372 717 6000, fax: +372 717 6050, e-mail: [email protected] Disclaimer: The Baltic Defence College publishes the Baltic Security and Defence Review as
    [Show full text]
  • Pdf På Finska
    ITSETEHOSTUKSESTA NÖYRYYTEEN SUOMENSAKSALAISET 1933–46 Lars Westerlund Kansikuva: Korkean tason saksalais-suomalaista kanssakäymistä presidentinlinnassa huhtikuussa 1938. Vasemmalta kenraali Rüdiger von der Goltz, presidentti Kyösti Kallio, marsalkka Gustaf Mannerheim ja Saksan Suomen lähettiläs Wipert von Blücher. Erik von Frenckellin kokoelma. Svenska Litteratursällskapet Kansallisarkisto 2011 Tekninen toimitus: Jyri Taskinen Painopaikka: Oy Nord Print Ab, Helsinki 2011 ISBN 978-951-53-3373-5 2 SISÄLLYS JOHDANTO ................................................................................................. 6 Tarkoitus ja jäsentely ................................................................................. 6 Suomen saksalaisyhteisö ............................................................................ 7 Aikaisempi tutkimus ................................................................................ 21 Käytetty arkisto- ja lehtiaineisto .............................................................. 37 YHDISTYKSET .......................................................................................... 41 Suomen Saksalainen Siirtokunta – Die Deutsche Kolonie ...................... 41 Saksalaisen Siirtokunnan jäsenistö 1935–42 ........................................... 57 NSDAP:n Suomen puoluejärjestö ............................................................ 70 Deutscher Verein Helsingissä .................................................................. 93 Deutscher Frauenverein ........................................................................
    [Show full text]
  • Kansallis-Isänmaallinen Nainen
    Kansallis-isänmaallinen nainen Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 Henry Saarinen Pro gradu -tutkielma Suomen historia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Toukokuu 2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta SAARINEN HENRY: Kansallis-isänmaallinen nainen - Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 Pro gradu -tutkielma, 73 sivua, 2 liitesivua Suomen historia Toukokuu 2017 Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa Isänmaallisen kansanliikkeen naisjärjestön julkaiseman Uusi Huomen -lehden käsityksiä naisten tehtävistä ja velvollisuuksista vuosina 1938–1944. Uusi Huomen -lehti oli IKL:n naisjärjestön jäsenten kirjoittama lehti, joka oli niin ikään osoitettu puolueen naisjärjestön jäsenille. Pääasiallisena metodina olen tutkimuksessa käyttänyt vaikuteanalyysia, jonka avulla tutkin tekijöitä, jotka vaikuttivat lehden käsitysten muodostumiseen. Tutkimuksessani tärkeimmäksi naisen tehtäviä ja velvollisuuksia määritteleväksi tekijäksi nousi maanpuolustus. Kaikkien isänmaallisten naisten velvollisuudeksi katsottiin kuuluminen lottajärjestöön iästä ja asemasta riippumatta. Naisen tehtäväksi katsottiin myös lasten kasvattaminen isänmaallisiksi ja maanpuolustustahoisiksi kansalaisiksi. Kasvatus ja koulutus nähtiin ylipäätään lehdessä tärkeiksi teemoiksi, varsinkin
    [Show full text]
  • Novels, Histories, Novel Nations Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia
    Novels, Histories, Novel Nations Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia Edited by Linda Kaljundi, Eneken Laanes and Ilona Pikkanen Studia Fennica Historica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Sunstitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society, Finland Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Novels, Histories, Novel Nations Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia Edited by Linda Kaljundi, Eneken Laanes & Ilona Pikkanen Finnish Literature Society SKS • Helsinki Studia Fennica Historica 19 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • Soviet Jews in World War II Fighting, Witnessing, Remembering Borderlines: Russian and East-European Studies
    SOVIET JEWS IN WORLD WAR II Fighting, Witnessing, RemembeRing Borderlines: Russian and East-European Studies Series Editor – Maxim Shrayer (Boston College) SOVIET JEWS IN WORLD WAR II Fighting, Witnessing, RemembeRing Edited by haRRiet muRav and gennady estRaikh Boston 2014 Library of Congress Cataloging-in-Publication Data: A catalog record for this book is available from the Library of Congress. Copyright © 2014 Academic Studies Press All rights reserved ISBN 978-1-61811-313-9 (hardback) ISBN 978-1-61811-314-6 (electronic) ISBN 978-1-61811-391-7 (paperback) Cover design by Ivan Grave Published by Academic Studies Press in 2014 28 Montfern Avenue Brighton, MA 02135, USA [email protected] www. academicstudiespress.com Effective December 12th, 2017, this book will be subject to a CC-BY-NC license. To view a copy of this license, visit https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/. Other than as provided by these licenses, no part of this book may be reproduced, transmitted, or displayed by any electronic or mechanical means without permission from the publisher or as permitted by law. The open access publication of this volume is made possible by: This open access publication is part of a project supported by The Andrew W. Mellon Foundation Humanities Open Book initiative, which includes the open access release of several Academic Studies Press volumes. To view more titles available as free ebooks and to learn more about this project, please visit borderlinesfoundation.org/open. Published by Academic Studies Press 28 Montfern Avenue Brighton, MA 02135, USA [email protected] www.academicstudiespress.com Table of Contents Acknowledgments .......................................................
    [Show full text]
  • Poliittiset Tekijät Lastensiirroissa Ruotsiin Sotiemme Aikana Ja Niiden Jälkeen
    HUMANITAARISUUDEN VARJOSSA Poliittiset tekijät lastensiirroissa Ruotsiin sotiemme aikana ja niiden jälkeen Pertti Kavén Historian tohtoriväitöskirja Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin Yliopisto Paino: Oy Nord Print Ab, Helsinki 2010 2 TIIVISTELMÄ Tutkimus lastensiirtoihin liittyneistä poliittisista taustatekijöistä Lastensiirrot on perinteisesti mielletty puhtaasti humanitaariseksi avustustyöksi. Tämä näkökulma ei riittävästi huomioi asiassa vaikuttaneita taustatekijöitä. Lastensiirtoihin liittyvien erityyppisten poliittisten taustatekijöiden selvittäminen humanitaaristen tekijöiden rinnalla on tämän tutkimuksen tavoite. Keskeinen peruskysymys on, miten poliittiset tekijät vaikuttivat lastensiirtoja koskeneissa päätöksissä sekä Suomessa että Ruotsissa sodan aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksessa arvioidaan myös lastensiirroille avustusmuotona asetettujen tavoitteiden tosiasiallista toteutumista sekä lastensiirtojen heijastusvaikutuksia nykyhetkeen. Tutkimuksen pääasiallinen työmenetelmä on perinteinen arkistotutkimus. Molempien maiden valtiopäiväasiakirjoissa tulevat poliittiset taustatekijät esiin. Valtion tiedotuslaitoksen (VTL) arkistokokoelma sisältää lastensiirtojen arvostelun kieltämiseen ja propagoimiseen liittyviä asiakirjoja. Tärkeitä arkistokokoelmia ovat Ruotsin ja Suomen ulkoasiainministeriöiden Suomen avustamiseen liittyvät erilaiset raportit vuosilta 1939–1950. Myös molempien maiden lehdistössä sodan aikana ja sen jälkeen lastensiirroista käyty keskustelu on
    [Show full text]
  • KANSALLISRADIKAALIEN NÄKEMYKSET KOULUTUKSESTA Suomen Koulutusjärjestelmä, Lapuan Liike Ja Isänmaallinen Kansanliike 1930 - 1936
    Olli Itänen KANSALLISRADIKAALIEN NÄKEMYKSET KOULUTUKSESTA Suomen koulutusjärjestelmä, Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike 1930 - 1936 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2020 TIIVISTELMÄ ITÄNEN OLLI: Kansallisradikaalien näkemykset koulutuksesta. Suomen koulutusjärjestelmä, Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike 1930 -1936 Pro gradu -tutkielma, 105 s. Tampereen yliopisto Historia Helmikuu 2020 Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani Lapuan liikkeen ja sen jatkajan, Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL:n), suhdetta Suomen koulutusjärjestelmään vuosina 1930–1936. Keskeisenä tutkimustehtävänä olen selvittänyt näiden tahojen kannattajien näkemyksiä Suomen kouluista ja koulutuksesta. Tutkimuksessa käsittelen myös, millainen oli Lapuan liikkeen ja IKL:n yleisempi suhtautuminen koulutukseen ja millaista koulutuksellisen toi- minnan olisi pitänyt olla. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Lapuan liikkeen ja IKL:n pää-äänenkannatta- jina toimineita sanomalehtiä. Täydentävänä aineistona tutkimuksessani on Lapuan liikkeen aikakauslehdistöä, Lapuan liikkeen ja IKL:n ohjelmia sekä valtiopäivien asiakirjoja syksystä 1933 kesään 1936 asti. Tutkimuksen teoria pohjautuu aatehistoriaan ja sen keskeisenä metodina on aineistolähtöinen sisällönana- lyysi. Aineiston pohjalta muodostin temaattiset kokonaisuudet koulutukseen liittyvistä näkökulmista, jotka tois- tuivat aineistossa usein ja nousivat näin merkitykselliseksi tutkimuksen kannalta. Temaattiset kokonaisuudet ovat tutkimuksessa kronologisesti ensin Lapuan liikkeen ja
    [Show full text]
  • Lars Westerlund, the Finnish SS-Volunteers and Atrocities
    LARS WESTERLUND The Finnish SS-VOLUNTEERS AND ATROCITIES 1941–1943 SKS The Finnish SS-VOLUNTEERS AND ATROCITIES 1941–1943 LARS WESTERLUND THE FINNISH SS-VOLUNTEERS AND ATROCITIES against Jews, Civilians and Prisoners of War in Ukraine and the Caucasus Region 1941–1943 An Archival Survey Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Finnish Literature Society Kansallisarkisto – The National Archives of Finland Helsinki 2019 Steering Group Permanent State Under-Secretary Timo Lankinen, Prime Minister’s Office / Chair Research Director Päivi Happonen, The National Archives of Finland Director General Jussi Nuorteva, The National Archives of Finland Legal Adviser Päivi Pietarinen, Office of the President of the Republic of Finland Production Manager, Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen, Prime Minister’s Office / Secretary Project Group Director General Jussi Nuorteva, The National Archives of Finland / Chair Research Director Päivi Happonen, The National Archives of Finland / Vice-Chair Associate Professor Antero Holmila, University of Jyväskylä Dean of the Faculty of Law, Professor Pia Letto-Vanamo, University of Helsinki Professor Kimmo Rentola, University of Helsinki Academy Research Fellow Oula Silvennoinen, University of Helsinki Docent André Swanström, Åbo Akademi University Professor, Major General Vesa Tynkkynen, The National Defence University Professor Lars Westerlund Researcher Ville-Pekka Kääriäinen, The National Archives of Finland / Secretary Publisher’s Editor Katri Maasalo, Finnish Literature Society (SKS) Proofreading and translations William Moore Maps Spatio Oy Graphic designer Anne Kaikkonen, Timangi Cover: Finnish Waffen-SS troops ready to start the march to the East in May or early June 1941. OW Coll. © 2019 The National Archives of Finland and Finnish Literature Society (SKS) Kirjokansi 222 ISBN 978-951-858-111-9 ISSN 2323-7392 Kansallisarkiston toimituksia 22 ISSN 0355-1768 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]