Kansalaisvapaudet Ja Valtion Turvallisuus – Tasapainoilua Demokratiassa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma Valtio-opin opintosuunta Kansalaisvapaudet ja valtion turvallisuus – tasapainoilua demokratiassa Diskurssianalyyttinen tutkielma tasavallan suojelulaista käydystä eduskuntakeskustelusta vuonna 1939 Suvi Lammi Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Kaisa Herne Huhtikuu 2015 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma LAMMI, SUVI: Kansalaisvapaudet ja valtion turvallisuus – tasapainoilua demokratiassa. Diskurssianalyyttinen tutkielma tasavallan suojelulaista käydystä eduskuntakeskustelusta vuonna 1939. Pro gradu -tutkielma, 82 sivua. Valtio-oppi Huhtikuu 2015 _______________________________________________ Tutkielmassani tarkastelen eduskunnassa käytyä keskustelua hallituksen esityksestä n:o 109 tasavallan suojelulaiksi vuonna 1939. Lakia ajoi pääministeri Cajanderin johtama punamultahallitus. Tasavallan suojelulaki oli poikkeuslaki, jolla rajoitettiin perustuslain turvaamia kansalaisoikeuksia ja -vapauksia, muun muassa henkilönkohtaista vapautta. Suojelulain tarpeellisuuteen vedottiin ennen kaikkea ulkopoliittisen tilanteen vuoksi, mutta sen väljät sanamuodot antoivat mahdollisuuden soveltaa lakia tarpeen vaatiessa myös sisäpoliittisiin ongelmiin. Laki astui voimaan 6.10.1939. Tasavallan suojelulaki oli samansisältöisenä voimassa vuosina 1939–1947 vaikuttaen melkein vuosikymmenen ajan suomalaiseen yhteiskuntaan. Keskusteluun tasavallan suojelulaista osallistuivat kaikki silloiset eduskuntapuolueet ja puheenvuoroja kertyi yhteensä 101. Aineiston laajuuden vuoksi jätin analyysin ulkopuolelle valiokunnissa käydyt keskustelut ja valiokuntien laatimat mietinnöt. Pääasiassa hallituspuolueiden edustajat, maalaisliitto, edistyspuolue ja SDP, kannattivat suojelulakiesitystä. Lakiesitystä vastustavia tai sitä epäileviä kansanedustajia löytyi myös hallituspuolueissa, vaikka he olivatkin selkeä vähemmistö. Oppositiopuolueet KOK, IKL, RKP ja PMP eli pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue vastustivat esitystä. Tutkielmassa sovellan metodina diskurssianalyysiä, jossa kielenkäyttö nähdään todellisuutta ylläpitävänä tai muuttavana toimintana. Merkitykset eli diskurssit rakentuvat, pysyvät yllä ja muuntuvat vain ihmisten välisessä toiminnassa. Diskurssin tehtävänä on rakentaa tietynlaista todellisuutta, jota pidetään totena. Analyysissä tarkastelen diskurssianalyysin avulla millaisia kategorioita puheissa luodaan ja miten asioita merkityksellistetään. Teoreettisena viitekehyksenä käytän tutkielmassa Kirsi Juhilan faktuaalistamisstrategioita, jotka hän kehitti 1990-luvuulla vaihtoehdottomana pidetyn viranomaispuheen tutkimiseen. Strategioissa keskitytään niihin tapoihin, joilla puhuttavasta asiasta muodostetaan fakta tai itsestäänselvyys. Kyse on tällöin erilaisista vakuuttamisen keinoista, joiden avulla puheesta saadaan tehtyä ehdottoman varman eli faktuaalisen vaikutelman antavaa puhetta. Strategioita on kaiken kaikkiaan viisi: itse todettuun vetoava strategia, vaihtoehdottomuusstrategia, kvantifioiva strategia, sosiaalisiin normeihin tukeutuva strategia ja asiantuntijuusstrategia. Tutkielmassa testaan Juhilan strategioiden käyttöä teoreettisena viitekehyksenä tutkiessani politiikkojen puheenvuoroja. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia määrittäviä tai kuvailevia diskursseja puheenvuoroista hahmottuu sekä suojelulakia kannattavien että sitä vastustavien kansanedustajien osalta? 2) Millaisia asiaintiloja ja tapahtumia (itsestäänselvyyksiä) faktuaalistavia strategioita politiikkojen puheenvuoroissa käytetään? 3) Mitä asiaintiloja ja tapahtumia näillä strategioilla pyritään faktuaalistamaan? Tutkielmassa on kyse kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Valtio-opissa tasavallan suojelulasta käytyä eduskuntakeskustelua ei ole tutkittu, joten tutkielma tuonee myös uutta politiikan tutkimukseen. Diskurssianalyysin avulla löysin aineistosta kaksi diskurssia sekä lakia kannattaneiden että suojelulakia vastustaneiden edustajien puheista. Suojelulakia kannattaneet hallituspuolueet turvautuivat puheenvuoroissaan vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen puolustamisen ja suurimpien oppositiopuolueiden vastustamisen diskursseihin. Lakia vastustaneet oppositiopuolueiden ja muutamien hallituspuolueiden kansanedustajien käyttämät diskurssit nimesin diktatoriset pyrkimykset ja hallituksen kyseenalainen toiminta diskursseiksi. Hallituspuolueet pyrkivät diskurssien käytöllään perustelemaan, miksi hallituksen ajama tasavallan suojelulaki oli tarpeellinen ja miten valtio pystyisi ylläpitämään demokraattisen järjestelmän Suomessa. Lisäksi hallitus arvosteli opposition suurimpia puolueita kokoomusta ja IKL:ää. Hallituksen mielestä suojelulaki tarjosi parhaimman keinon turvata Suomen itsenäisyys, kansanvalta ja kansalaisvapaudet. Kansalaisvapauksiin kuului myös velvollisuuksia ja kansalaisen ensisijaisena tehtävänä oli toimia maan etujen mukaisesti. Kansalaisvapauksien väärinkäyttöön syyllistyneiden kansalaisten toimintaan hallitus halusi puuttua suojelulailla. Kokoomusta hallitus syytti muuttuneesta suhtautumisesta suojelulakiin ja IKL:ää taas diktatuurin tavoittelusta ja kaksinaamaisuudesta, koska puolue vetosi keskustelussa demokraattisiin arvoihin, joita IKL todellisuudessa halveksi. Oppositio pyrki diskurssien käytöllään syyttämään hallitusta ja SDP:tä diktatuurivaltuuksien tavoittelemisesta suojelulain kautta. Lain vastustajien keskuudessa vallitsi syvä epäluottamus hallitusta kohtaan, koska heidän mielestään suojelulaki ei vastannut maan todellisia etuja. Oppositio myös syytti hallitusta kansan yhtenäisyyden rikkomisesta ja epäili lain todellista tarkoitusta. Suojelulain nähtiin tarjoavan hallitukselle keinon hiljentää poliittiset vastustajansa. Analyysini tulos faktuaalistamisstrategioiden osalta noudattaa Kirsi Juhilan tutkimus siinä, että neljä käytetyintä strategiaa olivat vaihtoehdottomuusstrategia, itse todettuun vetoava strategia, kvantifioiva strategia ja sosiaalisiin normeihin tukeutuva strategia, asiantuntijuusstrategian jäädessä vähäisimmäksi. Strategioiden kautta lain kannattajat pyrkivät faktuaalistamaan suojelulain välttämättömyyttä ja lain vastustajat vuorostaan kyseenalaistivat hallituksen toimet. Juhilan strategiat soveltuivat 75 vuotta vanhan eduskuntakeskustelun analysoimiseen. Tasavallan suojelulaissa oli osittain kyse hallituksen vastauksesta kiristyneeseen kansainväliseen tilanteeseen, mutta lain taustalla vaikutti myös hallituksen halu lopettaa oikeistoradikalistisen IKL:n toiminta. Demokratian itsepuolustuksen katsottiin oikeuttavan myös epädemokraattisten keinojen käyttö, joihin myös tasavallan suojelulaki lukeutui. Aineistosta löytämistäni diskursseista ja faktuaalistamisstrategioiden käytöstä havaitsin myös selviä yhtäläisyyksiä. Sekä suojelulakia kannattajat että lain vastustajat käyttivät omien näkökantojensa perusteluissa demokratian, kansalaisvapauksien ja yhteisen edun käsitteitä, mutta niitä käytettiin eri tarkoituksiin. Tasapainoilu kansalaisvapauksien ja valtion turvallisuuden välillä ideologisesti vahvasti jakautuneessa yhteiskunnassa oli haastavaa, koska käsitykset suomalaisen yhteiskunnan suunnasta erosivat niin voimakkaasti toisistaan. Asiasanat: tasavallan suojelulaki, poikkeuslaki, kansalaisvapaudet, eduskuntakeskustelu, diskurssianalyysi ja faktuaalistamisstrategiat. Sisältö 1. Johdanto ........................................................................................................................................... 1 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat .......................................................................................................... 1 1.2. Tutkimuskysymykset................................................................................................................. 2 1.3. Tutkimuksen rakenne ja aineisto ............................................................................................... 4 2. Nuori demokratia ............................................................................................................................. 6 2.1. Kommunisteja ja oikeistolaisia – Suomen poliittinen historia 1920-luvulta 1930-luvun puoliväliin ......................................................................................................................................... 6 2.2. Ensimmäinen punamultahallitus ja tasavallan suojelulaki 1939 ............................................. 10 3. Tutkielman teoria, metodi ja aineisto ............................................................................................. 19 3.1. Teoriana faktuaalistamisstrategiat ........................................................................................... 19 3.2. Diskurssianalyysi metodina ..................................................................................................... 24 3.3. Tutkimusaineistona eduskuntakeskustelu tasavallan suojelulaista ......................................... 28 4. Diskurssit tasavallan suojelulakikeskustelussa .............................................................................. 32 4.1. Suojelulakia kannattaneiden edustajien käyttämät diskurssit ................................................. 32 4.2. Suojelulakia vastustavien edustajien käyttämät diskurssit ...................................................... 39 5. Faktuaalistamisstrategiat tasavallan suojelulaista käydyssä keskustelussa ................................... 46 5.1. Vaihtoehdottomuusstrategia .................................................................................................... 49 5.2. Itse todettuun vetoava strategia ..............................................................................................