DOCSLIB.ORG

Kertomus Helsingin Kaupungin Kunnallishallinnosta Vuonna 1974

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kertomus Helsingin Kaupungin Kunnallishallinnosta Vuonna 1974 3. PÄÄTÖKSET Adoptioasiat, ks. Lastensuojelutoimi mk:ksi säätiön Merimiehenkadun nuorisoaseman v:n 1973 kustannuksista (khs 14.10.3053 §) Ahjo Yhtymä Oy, teollisuusjätevesien johtamislupa Johtokunta (ylj. 17.7.6099 §) — kaupungin edustajien nimeäminen (khs 7.1.74 §, ks. Kunnalliskalenteri) Ahtaus ja Terminaali Oy, alueen varaaminen Sörnäis- ten satamasta, ks. Satamalaitos, Alueet ja kiinteistöt Ala-Malmi — Lasten päiväkodin perustaminen Sepänmäkeen Ahtelan toipilaskoti, ks. Sairaalat, muut ikvsto 23.1.59 §) Aikuisväestön terveystarkastustoimintakomitea, mie- Ala-Malmin Aluekeskuksen Kiinteistönomistajat r.y., tintö (khs. 28.1.355 §, 11.2. 515 §) kirje Malmin aluekeskuksen kiinteistökaupoista, ei toimenpiteitä (khs 16.12.3923 §,30.12.4030 §) Aitaaminen, ks. Katu-ja muut yleiset alueet Aleksanterinkatu r.y., liputuksen järjestäminen, ks.ko. Akateeminen Kirjakauppa, Sanoma-ja aikakauslehtien hakusana tilaaminen (ylj. 11.9.6351 §) Algol, Osakeyhtiö, Aktiebolag, räjähtysainekauppaa Akava r.y. koskeva lausunto (khs 14.10.3024 §) — Itä-Pasilan tontin varausajan jatkaminen, ks. Kiinteistöt Alikäytävät, ks. Sillat ja alikäytävät — Luottamusmiesten lukumäärän lisääminen kah- della (khs. 21.10.3138 §) Alko Oy, Ab Alkoholimyymälät A-klinikkasäätiö Käpylä-Seura r.y:n kirje myymälän aiheuttamista Helsingin A-klinikka epäkohdista, ks. Käpylä-Seura — kaupungin osuuden vahvistaminen 145 868 Anniskeluravintolat mk:ksi v:n 1974 kustannuksista (khs 24.6.2096 §) Khs ilmoitti lausunnoissaan, ettei sillä ole huomaut- — osapäivätoimisen sairaanhoitajan palkkaaminen tamista anniskeluravintolan sijoittamisesta seuraaviin A-klinikalle siten, että palkkauksesta johtuvat hyväk- paikkoihin: syttävät menot saadaan ottaa huomioon kaupungin — Etu-Töölö, osakuntatalo Hietaniemenkatu 7 (khs kustannusosuutta määrättäessä (khs 18.3.926 §) 1.4.1041 §) — toivomusponsi, ks. Kaupunginvaltuusto, Toivo- — Itä-Pasila, hotelliravintola Radanrakentajantie 7, musponnet, Päihdehuolto messualueen ravintola kortt. 17040 ja Ratamestarin- Helsingin nuorisoasema katu 6 (khs 7.10.2943 §) — kaupungin edustajien nimeäminen Helsingin nuo- — Kruununhaka, Snellmaninkatu 17 (khs 13.5. risoaseman johtokuntaan (khs 11.2.508 §), ks. Kun- 1477 §) nalliskalenteri — Käpylä, Käpylänkuja 1 (khs30.9. 2861 §) — kaupungin osuuden vahvistaminen 259 813 — Laajasalo, ostoskeskus, Koulutanhua 6 (khs 30.12.3952 §) 3 Alko—Amma (Alko Oy, jatk.) — Pihlajisto, Salpausseläntie 11. (khs 13.5.1478 §) Alppila — Pitäjänmäki, Nuolitie 3 (khs 11.2.478 §) — koulurakennuksen suojeleminen, ks. Rakennuk- — Sörnäinen, tontti 283/6 (khs 25.2. 652 §) set — Taka-Töölö, Mannerheimintie 58, Ravintola 66 :n yhteyteen (khs 13.5.1486 §) Alppila Oy — kaupungin ehdokkaiden nimeäminen hallituksen Khs ei puoltanut anniskeluoikeuksien myöntämistä jäseniksi ja tilintarkastajaksi: apul.kaup.joht. Veikko Itä-Pasilan kortteliin 17023 rakennettavaan kesäho- O. Järvinen, rahoitusjoht. Erkki Linturi, matkailu- telliin sekä kortt. 17016 suunniteltuun kaksiosaiseen pääll. Mikko Nupponen ja kaup.asiamies Raimo Rei- ravintolaan (khs 7.10. 2943 §) vinen, varalle apul. kaup.joht. Pekka Alanen, talous- arviopääll. Erkki Kokkonen, matkailusiht. Kaarlo Edelleen khs puolsi talossa Siltasaarenkatu 2 sijaitse- Lidman ja apul. kaup.lakimies Helge Pekkarinen sekä van ravintolan anniskeluoikeuksien laajentamista ka- varsinaiseksi tilintarkastajaksi kaup.kamr. Raimo tutasoon suunniteltuun uuteen ravintolaan (khs Kaarlehto ja varatilintarkastajaksi apul.kaup.kamr. 25.2.651 §), ravintola Kyypparille myönnettyjen an- Jorma Salonen (ylj. 31.12.6970 §) niskeluoikeuksien siirtämistä talosta Erottajankatu — yhtiöjärjestyken hyväksyminen kaupungin puo- 11 taloon Malminkatu 22 (khs 24.6. 2025 §) sekä ti- lesta sekä kaupungin osallistuminen yhtiöön merkit- lapäisten anniskeluoikeuksien myöntämistä Helsingin semällä 60 osaketta sen 500 000 mk:n suuruisesta Osuuskaupalle Jäähallissa sijaitsevaan kahvioon jää- osakepääomasta (khs 16.12.3865 §) kiekkoilun MM-kisojen ajaksi (khs 1.4.1045 §) Kiinteistöt Alppila-Seura r.y. — lupa pumppaamo- ja rasvanerotuskaivojen raken- Sturenkatu 12—14:ssä sijaitsevan koulurakennuksen tamiseen Kamppiin (ylj. 6.3. 5396 §) suojeleminen, anomus Ulh:lle, ks. Rakennukset, — lupa tukimuurin rakentamiseen Ruoholahteen Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden .. (ylj. 17.4.5650 §) — tontin osto Ruoholahdesta, varaaminen Pohjois- Alueellinen suunnitelma sairaanhoitolaitosten toimin- Haagasta työsuhdeasuntoja varten ja vuokraami- nan järjestämisestä Helsingin yliopistollisessa keskus- nen Oulu n ky Iästä, ks. Kiinteistöt sairaalapiirissä v. 1975-1979 (khs 4.11.3341 §) Lahjoitus — patsaan lahjoittaminen kaupungille (khs 3.6. Alueellisten kehittämissuunnitelmien laatimista koske- 1759 §) va yleisohjeluonnos, ks. Kaupunkisuunnittelu ja Lau- sunnot Alkoholi- ja huumeongelmaisten hoitoon ohjaamissuo- situs (khs 16.4.1223 §) Alueet, ks. Kiinteistöt Alko hoi ¡mainonta, kieltäminen kaupungin mainosti- Aluejärjestelyt, ks. Kiinteistöt loissa, ks. Mainonta A mmatt iened istäm isla ito s-säät iö Alkoholistihuolto ks. Huoltotoimi Hallintoneuvosto — kaupungin edustajien valitseminen toimikaudeksi Alkoholitarkastaja, ks. Kaupunginkanslia, Kunnallinen 1974-1977: toim.joht. Heikki Heikkilä ja työnjoht. alkoholitarkastaja Jalo Korpinen sekä varajäseneksi ammattiliittosiht. Harry Vainio (kvsto 6.2.78 §) Aloitetoimikunta, jäsenten valitseminen (khs 25.3. — konsuli Olvi Raution valitseminen ins. Heikkilän 1004 §), ks. Kunnalliskalenteri tilalle (kvsto 24.4.238 §) Aloitteet, ks. Kaupunginvaltuusto Ammattikurssisäätiö, ks. Pääkaupunkiseudun ammatti- kurssisäätiö Alppiharju — asemakaavanmuutos, kortt. 397 sekä puisto-, hu- A mmatt ¡opetustoimi vipuisto-, katu-ja liikennealueet (kvsto 19.6. Ammattikoulupaikat 384 §) Kauniaisten khn anomuksen johdosta khs ilmoitti, — katupiirustusten vahvistaminen (khs 25.11. että Malmin ammattikoulun rakentaminen ajoittuu 3596 §) v:n 1980 vaiheille, jolloin sen suunnittelussa voitai- — rakennuskiellon jatkaminen, ks. Rakennuskielto siin Kauniaisten oppilaspaikat ottaa huomioon, mi- — tontin vuokraaminen, ks. Kiinteistöt käli asia silloin on vielä ajankohtainen (khs 18.2. 550 §) 4 Amm—Amma Ammattikoulut yhden lukukauden kestävältä kurssilta 75 mk 100 mk Haagan ammattikoulu kaksi lukukautta » » 150» 200 » — entisten oppilaiden sijoittuminen työmarkkinoil- le, tutkimus (khs 25.3.972 §) Kaupungin sisäiseen kurssitoimintaa kuuluvista kurs- seista ei peritä virastoilta ja laitoksilta kurssimaksuja Herttoniemen ammattikoulu (khs 17.6.1947 §, 2.9.2476 §) — ammattikasvatushan:n päätös luonnospiirustus- ten hyväksymisestä (khs30.9. 2853 §) Kurssit — opetusministeriön päätös perustamissuunnitel- — päivähoitoalan henkilökunnan yksivuotisen poik- man vahvistamisesta (khs 14.1.116 §) keusvalmistuskorssin järjestäminen (khs 17.6. 1945 §) Kampin ammattikoulu — v. 1974 ja 1975 aikana järjestettävien kurssien — lämpökopiokoneen hankkiminen varastetun tilal- kustannusarvioiden lähettäminen ammattikasvatus- le, määräraha 1 280 mk (ylj. 11.12.6849 §) hallitukselle valtionavun saamiseksi sen jälkeen, kun — opetusvelvollisuuden huojennuksen myöntämi- kurssiselostukset on aikanaan lähetetty ammattikas- nen rehtorille Herttoniemen ammattikoulun suun- vatushallitukselle (khs 7.1.33 §,.28.1.311 §,25.3. nittelutyön vuoksi (khs 7.1.29 §, 19.8.2310 §) 971 §, 13.5.1483 §, 27.5.1680 §, 10.6.1881, 1882 — tilapäisen rinnakkaisluokan aloittaminen ravin- §, 24.6.2034 , 2035 §, 16.9.2656 §, 14.10.3036 §, tola-alan peruslinjalla (khs 24.6.2032 §) 3037 §, 11.11.3388, 3389 §, 2.12.3680, 3682, — vaatetusteknillisen opintolinjan kokeilun järjes- 3683 §,30.12.3975 §) täminen työ- ja teoriavoittoista opinto-ohjelmaa noudattaen ompeluosastolla (khs 8.4.1126 §) Käyttö- ja pääomakustannusosuuksien ym. maksa- minen, Kauneudenhoitoalan ammattikoulu — Keski-Uudenmaan ammattikoulu (khs 30.12. — anomus kolmen rinnakkaisluokan pitämiseksi 3955 §) kampaajan opintolinjan ensimmäisellä luokalla lu- — Mellersta Nylands Yrkesskola (khs 8.4.1128 §) kuvuonna 1973-1974 (khs 22.4.1260 §) — Pääkaupunkiseudun ammattikurssisäätiö (kvsto — kähertäjäkoulukomitean mietintö; ammattiop- 4.9.438 §, khs 30.9.2845 §) Ks. myös ko. hakusanat pilaitosten johtokunnan kehottaminen ottamaan huomioon po. komitean mietintö ammattikoulua Käyttökustannusten laskutusperiaatteet vieraskunta- tulevaisuudessa kehitettäessä (khs4.3.728 §) laisten ammattikouluoppilaiden osalta: khs päätti, että Käpylän ammattikoulu — niiden kuntien suhteen, joiden kanssa ei ole toisin — kassakoneen hankkiminen ilman valtionavustusta sovittu, noudatetaan kaup.kanslian talous- ja suun- (ylj.6.11.6639 §) nitteluosa 2.4. päivätyssä kirjeessä esitettyjä periaat- teita Liikennelaitoksen ammattikoulu, ks. Liikennelai- — veloituslaskelma tehdään liitteen n:o 3 mukaisesti tos — lasku lähetetään asianomaiselle kaupungin veloi- tuslomaketta käyttäen Vaatturikoulu — oppilaan kotipaikan määräytymistä selvitettäessä — siirtäminen Kampin ammattikoulun vaatturiosas- noudatetaan kuntien keskusjärjestöjen 10.3.1971 toksi 1.1.1975 alkaen (khs 22.4.1261 §, 10.6. antamaa suositusta 1878 §) — vuokra-arvoa ei vuosikorjausmenoja ja vakuutus- rahastomaksua lukuun ottamatta pidetä todellisena Vallilan ammattikoulu menona — nopeudensäätöjärjestelmän hankkimiseksi v.1973 — vuokra-arvon perusteella saatua valtionavustusta saadun määrärahan käytön siirto v:lle 1974 (khs pidetään todellisena tulona 14.1. 120 §) — kurssitoiminnan kustannukset ja valtionavustuk- set otetaan huomioon laskelmassa työllisyyskursseja Kurssimaksut tarkistettiin seuraaviksi: lukuun ottamatta
Load more

Recommended publications
  • Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän Toiminnasta Vuodelta 1957
    Kertomukset. Liitevihko 2: Sivut 3—70 Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän toiminnasta vuodelta 1957 Yleistä Vuosi 1957 siirtyi historiaamme yksikamarisen Eduskuntamme juhlavuotena. Toukokuun 23 päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun yksikamarinen eduskunta kokoontui Suomessa ensi kerran. Kun­ nia-aitiossa nähtiin näille ensimmäisille valtiopäiville kokoontuneet veteraanit Oskari Tokoi; Väinö Tanner, Otto Karhi, Maiju Gebhard ja Juhani Leppälä sekä heidän lisäkseen vanhat pitkäaikaiset puhemiehet Väinö Hakkila ja Paavo Virkkunen. Erikoisesti tästä juhlasta jäi mie­ leen Yhdysvalloista kutsutun senaattori Tokoin puhe, missä hän her­ kästi tulkitsi niitä toiveita, jotka Suomen kansa asetti vastavalittuun kansaneduskuntaan, samalla kun hän osoitti tehdyn työn mittavuuden ja sen arvon, mikä kansanvaltaisella valtiojärjestelmällämme etenkin itsenäisyysaikanamme on ollut. Tämä kansaneduskuntamme juhlavuosi muodostui poliittisesti var­ sin rauhattomaksi. Suurimpana syynä tähän oli taloudellisen tilan­ teen jatkuva kiristyminen ja valtiontalouden erittäin heikko tila, mikä vaatii uusia radikaalisia toimenpiteitä. Eduskuntavaalien lähes­ tyminen ei suinkaan ole helpottanut tilannetta. Suurten hallituspuo­ lueiden, sosialidemokraattien ja maalaisliiton, yhteistyö katkesi, eikä porvarillistenkaan puolueiden kesken saatu aikaan yhteisrintamaa hallituskysymyksessä. Myös puolueiden sisällä on ilmennyt ristiriitoja entistä enemmän. Ulkopoliittisesti olemme eläneet hiljaiseloa, vaikka johtavien maail­ manvaltojen kesken ei olekaan päästy
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]
  • Suomen Talouspolitiikan Linjausten Lähteillä
    Kansantaloudellinen aikakauskirja – 116. vsk. – 4/2020 Suomen talouspolitiikan linjausten lähteillä Martti Hetemäki Seppo Leppänen, Ajopuusta mallioppilaaksi: Näkökulmia Suomen polusta vaurauteen, VATT Julkaisu 73, 2020, 216 sivua Mistä Suomen talouspolitiikan ideat ovat tul- rosta Talousneuvoston merkitystä, vaan toteaa leet ja miten ne ovat kypsyneet linjanvalinnoik- sen olleen välillä pitkiä aikoja sivuraiteilla. si? Tämä on minusta Seppo Leppäsen kirjan Talousneuvosto aloitti taloudellisena neu- punainen lanka. Kirja ei ole tiukkaa historian- vottelukuntana. Sen ensimmäinen puheenjoh- kirjoitusta tai taloustiedettä, mutta se ei ole taja oli J. K. Paasikivi. Talousneuvosto siitä myöskään jälkiviisastelua. Pitkän virka- tuli 1954, jolloin sen tavoitteeksi asetettiin miesuran mm. Talousneuvoston pääsihteerinä työllisyyden ylläpitäminen, tuotannon kasvu, tehnyt Leppänen kertoo aluksi taustastaan ja tuotantokustannusten alentaminen ja elintason arvoistaan, mikä auttaa lukijaa pääsemään kir- nousun oikeudenmukainen jakaminen. Puhet- jaan sisään. ta johtivat etujärjestöistä riippumattomat hen- kilöt kuten Sakari Tuomioja, Teuvo Aura ja Klaus Waris. 1. Talousneuvosto Talousneuvoston kolme keskeistä kysymys- tä 1960-luvulta alkaen ovat olleet: Leppänen käsittelee asioita paljon Talousneu- voston kautta, mikä on onnistunut valinta, sillä 1. Työmarkkinat se näyttää olleen usein paikka, jossa ideat ovat 2. Talouden integraatio jalostuneet linjoiksi. Hän ei kuitenkaan yliko- 3. Talouskriisit VTT Martti Hetemäki ([email protected]) on
    [Show full text]
  • European Trip (5)” of the Sheila Weidenfeld Files at the Gerald R
    The original documents are located in Box 17, folder “7/26/75-8/4/75 - European Trip (5)” of the Sheila Weidenfeld Files at the Gerald R. Ford Presidential Library. Copyright Notice The copyright law of the United States (Title 17, United States Code) governs the making of photocopies or other reproductions of copyrighted material. Gerald Ford donated to the United States of America his copyrights in all of his unpublished writings in National Archives collections. Works prepared by U.S. Government employees as part of their official duties are in the public domain. The copyrights to materials written by other individuals or organizations are presumed to remain with them. If you think any of the information displayed in the PDF is subject to a valid copyright claim, please contact the Gerald R. Ford Presidential Library. Digitized from Box 17 of the Sheila Weidenfeld Files at the Gerald R. Ford Presidential Library :i:.tl' cnt : 1.LU ,_• e ;~Hient f.'nd h1r0 . 11.'c.l flm ·.lle same choppl om the White House to Anch l\.:E'B. Bob Hartm< s aid it took a special order fro1 .l himself to gel; i s done because of SS rule . a ge t.. he tvvo flying t <'. ther. it!~~ I t is not the t time a Pres anc'1 ;J? have flovm tn .ether, acco , .~ to one source :: •i oard. He beli · · ~s that on one ( > 1. s i on LBJ and film f lew aboard a cl,opper toge.ill.her I d o · t remember such an occasion.
    [Show full text]
  • Eduskunnan Hajottaminen Ja Liinamaan Virkamieshallitus 1975
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Antti Johannes Korhonen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Antti Korhonen Työn nimi – Arbetets titel – Title ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 115 sivua Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimus tarkastelee tapahtumaketjua, joka johti Kalevi Sorsan enemmistöhallituksen eroon, eduskunnan hajottamiseen sekä Keijo Liinamaan virkamieshallituksen muodostamiseen kesäkuussa 1975. Lähtökohtana on tarkastella sitä, miksi eduskunta hajotettiin ja poliittisen hallituksen tilalle muodostettiin virkamieshallitus sekä, millainen oli sen kokoonpano ja mitä se sai toimikaudellaan aikaan. Sorsan enemmistöhallitus hajosi poliittisiin erimielisyyksiin ja sisäiseen toimintakyvyttömyyteen. Taustalla oli myös Suomen taloudellisen tilanteen jatkuva heikkeneminen ja presidentti Kekkosen tyytymättömyys hallituksen
    [Show full text]
  • Metsätaloudelliset K Pra I Te Ai N Mietinnöt Mietintöjä on Luettelossa N. 375 Kpl* Metsäkirj Astoss a Olevat Ovat Merkityt
    Metsätaloudelliset k pra i te ai n mietinnöt vv». 1842-1960. / Mietintöjä on luettelossa n. 375 kpl* Metsäkirj astoss a olevat ovat merkityt hyllyimme ro 11 a., k-kirj ain tarkoittaa, että se on ko. hyllyn kotelossa. Kirjain E tarkoittaa} että mietintö on Eduskunnan kir­ jastosta., Y-ki rj ain, että se on Yliopiston kirjastosta saatavissa.. Monisteet ovat merkityt kirjaimella m» Komi tean puheenjohtaja on merkitty kirjai­ milla Pj.,.sihteeri kirjaimella B\ 1 1842:1 Komitebetänkande. Skogslagning. Hfors 28.2.1842. 52 s. Y Pj. Carl af Heurlin. 1859. Kertomus Keisarilliselle Suonien Senaatille Kuninkaalli- VS~-ö seita Sachsenin Ylä-metsäneuvokse1 ta Wapaaherra von Berg'ilta, koskeva Suuriruhtinaanmaan metsiä. 63 s. Hgissä 18.8.1858. Edmund von Berg, Wilhelm von Berg. 1860:2 Från den för revision af författningarne rörande boställs- 15.2 vården nedsatte komi te. Hfors, 1860. 35 s. 2.4. 1860-15.9. 1860i Joh. Gabr. von Bonsdorff. 1860:3 Underdånigt förslag till förordning om sågverks anläggan- 15.2 de och begagnande. Hfors 1860. 14 s. Pj. C.C.W. Gylden. 17.9.-19.10.1860. ‘ 1863:2 Förslag till landmäteri-statens oinbildning, Hfors 1863. 150 s. 3.1.-13.12.1862. P j . C.W. Gylden. Förslag till ett underdånigt Betänkande om hushållningen 15 .2 : ned landets ,skogar. 442:: s. ^ 1865 Kommissionens för undersökning af .kioiiöskogsrne i Finland • • V 15.2 underdaniga berättelse om kommissionens^verksamhet under hösten år 1865. P j . Carl von Kraemer. Hfprs 2.11.1365. 19 s 186^'i Suomenmaan ruununmetsien Tarkastuskomisionin alamainen • 15.2 matkustuksistansa kesällä vuonna 1866 ruununmetsissä/ .Hämeenlinnan, Turun ja Porin sekä waasarx .
    [Show full text]
  • 130 Vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin Toimintaa
    130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa n Jouko Liusvaara 2 Helsingin Suomalainen Klubi Kansakoulukuja 3. 5. kerros 00100 HELSINKI www.klubi.fi Julkaisun kuvat Klubin arkistosta Kabinettikuvat Seppo Pukkila Painopaikka: Forssan Kirjapaino, 2006 ISBN-952-92-1408-1 3 Esipuhe toiseen painokseen n Helsingin Suomalaisen Klubin 130-vuotisjuhlan kunniaksi tehtyyn ”toimintakertomukseeni” oli päässyt valitettavia virheitä ja olin jättänyt käsittelemättä joitakin Klubin viimeaikaiseen hallintoon liittyviä kokonaisuuksia, jotka Klubin historian kannalta on välttämätöntä kirjata. Klubin johtokunta päätti julkaista korjatun ja osittain täydennetyn painoksen kirjasta. Johtokunta antoi tarkistustyön uuden painoksen laatimiseksi Weijo Pitkäselle ja Elias Iirolalle. Heidän pyynnöstään kieliasuun teki merkittäviä parannuksia professori Tuomo Tuomi. Useat muut- kin klubiveljet ovat avustaneet toimittamisessa. Heille kaikille lämmin kiitos siitä, että Klubin historia tältä osin tulee tallennetuksi oikein. Esitin ensimmäisen painoksen esipuheessani ”Aluksi” toivomuksen, että työni voisi auttaa tulevia Klubin historian kirjoittajia. Tämän toisen painoksen ansiosta Klubin toiminta tulee kirjattua niin, että oikea tieto löytyy ja tämä toiveeni voi toteutua. Toivon, että Klubin historiasta kiinnostuneet käyttäisivät nyt julkaistua uudempaa painosta lähdeaineistonaan. Helsingissä elokuussa 2006 Jouko Liusvaara 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa 4 Sisältö Esipuhe toiseen painokseen .....................................................3
    [Show full text]
  • VILLE OKKONEN: Peruskoulua Vastaan – Yksityisoppikoulut Ja Yhteiskun- Tajärjestys 1966–1975 Joulukuu 2017
    TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA JULKAISUJA YLIOPISTON TURUN C 444 Ville Okkonen PERUSKOULUA VASTAAN – YKSITYISOPPIKOULUT JA YHTEISKUNTAJÄRJESTYS 1966–1975 Ville Okkonen Painosalama Oy , Turku , Finland 2017 Painosalama Oy , Turku ISBN 978-951-29-6973-9 (Painettu/Print) TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ISBN 978-951-29-6974-6 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 (Painettu) | ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Sarja - ser. C osa - tom. 444 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2017 PERUSKOULUA VASTAAN – YKSITYISOPPIKOULUT JA YHTEISKUNTAJÄRJESTYS 1966–1975 Ville Okkonen TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA Sarja - ser. C osa - tom. 444 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2017 Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos Työn ohjaajat: Professori Kimmo Rentola, Professori Vesa Vares, poliittinen historia, Helsingin yliopisto poliittinen historia, Turun yliopisto Tarkastajat: Professori Pauli Kettunen, Professori Risto Rinne, poliittinen historia, Helsingin yliopisto kasvatustiede, Turun yliopisto Vastaväittäjä: Professori Pauli Kettunen, poliittinen historia, Helsingin yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Kannen kuva: Kansan Arkisto, Yrjö Lintunen Taitto: Hanna Oksanen ISBN 978-951-29-6973-9 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-6974-6 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 (Painettu) ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Painosalama Oy – Turku 2017 ESIPUHE Väitöskirjaopintoni Turun yliopiston poliittisen
    [Show full text]
  • State Restructuring Versus the Cities in Finland
    Cahiers/Working Papers du pôle Ville/Métropolis/Cosmopolis N° 05/05 The coming of age of metropolitan governance in Helsinki ? Anne Haila, Professor of urban policies University of Helsinki Patrick Le Galès, Directeur de recherche au CNRS-CEVIPOF, Sciences po Paris RTN Urbeurope Centre d’Etudes Européennes de Sciences Po Paris Cahier Européen numéro 05/05 Ville/métropolis/cosmopolis Centre d’Etudes Européennes de Sciences po (Paris) The coming of age of metropolitan governance in Helsinki ? Anne Haila, Professor of urban policies University of Helsinki Patrick Le Galès, Directeur de recherche au CNRS-CEVIPOF, Sciences po Paris RTN Urbeurope Finland is a northern European centralised country where robust municipalities enjoyed resources and autonomy. However, the crisis of the early 1990’s led to a profound restructuring of the state which put pressure on municipalities. This forms the context upon which the issue of metropolitan governance arose. Finland was created out of two established European state systems, Sweden and Russia (Alapuro 1997, 18-19). The inherited Russian powerful bureaucracy is mixed with a Nordic corporatism and a large welfare state, hence a very powerful and centralised state. Finland is characterised by its extensive welfare state and robust autonomous municipalities. Although Finland was a late comer to join the Nordic welfare state model, the achievement has been spectacular (Kautto and al, 1999; Lehto, 2000). Finland is a small centralised country, which has adopted the Scandinavian welfare state model, with a very high level of homogeneity and integration. In comparison with other European cities the standards of collective goods and the well being of the inhabitants are very high in Helsinki, Turku or Tampere.
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Adaptation to the European Union?
    NEW KIDS ON THE EUROPEAN BLOCK: FINNISH AND SWEDISH ADAPTATION TO THE EUROPEAN UNION? Jennifer Leigh Novack Thesis submitted for the degree of PhD in International Relations London School of Economics and Political Science University of London April 2002 UMI Number: U61BB44 All rights reserved INFORMATION TO ALL USERS The quality of this reproduction is dependent upon the quality of the copy submitted. In the unlikely event that the author did not send a complete manuscript and there are missing pages, these will be noted. Also, if material had to be removed, a note will indicate the deletion. Dissertation Publishing UMI U613344 Published by ProQuest LLC 2014. Copyright in the Dissertation held by the Author. Microform Edition © ProQuest LLC. All rights reserved. This work is protected against unauthorized copying under Title 17, United States Code. ProQuest LLC 789 East Eisenhower Parkway P.O. Box 1346 Ann Arbor, Ml 48106-1346 TW£s £ s £ Sos/ 9 2 ABSTRACT New Kids on the European Block: Finnish and Swedish Adaptation to the European Union? Jennifer Leigh Novack London School of Economics and Political Science University of London Thesis submitted for the degree of PhD in International Relations This thesis examines Finnish and Swedish membership in the European Union since the two Nordic countries joined (along with Austria) in January 1995 to become “new kids on the European block.” The author compares the strategies that national decision-makers have pursued in EU policy-making to assess the nature and extent of their adaptation to the European Union. This analysis relies on case studies of three policy areas: 1) Economic and Monetary Union (with a focus on the decision on whether or not to adopt the Euro in the first wave); 2) relations with non-EU neighbours in Northern Europe (with particular attention given to EU enlargement and the Northern Dimension Initiative); and 3) public access to documents.
    [Show full text]
  • Kaksoissidoksen Synty
    Kaksoissidoksen synty Kaksoissidoksen synty -kirja kertoo Suomen työmarkkisuhtei- den toimintatavan synnystä ja muovautumisesta vuosina 1944– 1969. Kansainvälisessä vertailussa sen erityispiirteet voi kiteyttää Kaksoissidoksen näin: - Valtiovallan toisen maailmansodan vuosista jatkunut pysyvä kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulon- jako- ja erityisesti palkkapolitiikkaan. synty - Työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistuva suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaalitur- Suomen työmarkkinasuhteiden vassa. toimintatavan muotoutuminen Kirja muodostuu artikkeleista, jotka ovat syntyneet osana Suo- men työmarkkinasuhteiden muotoutumisen tutkimushanketta, 1944–1969 jossa tekijä on erityisesti paneutunut kuljetusalan ammattiyhdis- tystoimintaan ja SAK:n historiaan. Tutkimuksen yhtenä innoituksen lähteenä on ollut etsiä histo- Tapio Bergholm riallisen sosiologian näkökulmasta tulkintoja siihen, miksi Suo- men työmarkkinaratkaisujen valtiokytkös ja sosiaalipolitiikan työmarkkinajärjestökytkös ovat eurooppalaisesta näkökulmasta olleet poikkeuksellisen sitkeitä. Suuren kokonaisesityksen sijasta vastauksia näihin kysymyksiin etsitään keskittymällä suomalai- sen työmarkkinasuhteiden toimintatavan kehkeytymisen ratkai- sevimpiin vaiheisiin. Tapio Bergholm Tapio TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Kaksoissidoksen synty Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 Tapio Bergholm KAKSOISSIDOKSEN SYNTY Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 Väitöskirja
    [Show full text]
  • Esko Nurmi Alussa Oli Hellahuone
    ”Siitä merkityksestä on asunto ihmiselle, että eräs Esko Nurmi nykyajan etevimmistä kansantalouden tutkijoista on Esko Nurmi voinut hyvällä syyllä sanoa ihmiskunnan sivistys- historian olevan historia ihmisten asunnoista.” Alussa oli Asuntoreformiyhdistyksen jäsenhankintavetoomuksesta 1910 hellahuone Asuntoreformiyhdistys 1910-2010 Asuntoreformiyhdistyksen synty liittyi edistysliikkeeseen, joka oli ilmiönä kansainvälinen. Päätavoite oli kohentaa vä- hävaraisten ja kaupunkityöväestön ahtaita ja epäterveellisiä asunto-oloja. Keino oli yleishyödyllinen rakennustoiminta. Yhdistyksen aloitteesta syntyi Puu-Käpylä. Myös sosiaalisen asuntotuotannon yritykset ovat paljolti asuntoreformisteista lähtöisin. Yhdistys on ollut asiantuntijoiden ja -harrastajien Alussa oli yhdysside ja keskustelufoorumi. Mukana on ollut sosiaalipo- liitikkoja, kunnallisjohtoa, talous- ja pankkiväkeä, raken- tajia, arkkitehteja, lääkäreitä… Tämä satavuotishistoriikki hellahuone esittelee yhdistyksen vaiheita ja vaikutusta henkilöiden mer- kitystä korostaen. Tie ei ole ollut tasainen, vaan toiminnas- sa on ollut pitkiä taukoja. Uutta luova innostus oli suuri, kun järjestettiin ensimmäisen asuntokongressi ja -näyttely 1917. Nuoret arkkitehdit Alvar Aallon johdolla puhalsivat yhdis- tykseen funktionalismin hengen1930-luvun puolivälissä. 1960-luvun alussa Teuvo Aura oli nostamassa yhdistystä uu- delleen asuntopoliittiseksi vaikuttajaksi. Kaupunkien asun- to-ongelmat ja yhdyskuntarakenne ovat edelleen Asuntore- Asuntoreformiyhdistys ry formiyhdistyksen keskeinen toimikenttä.
    [Show full text]