Esko Nurmi Alussa Oli Hellahuone
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
”Siitä merkityksestä on asunto ihmiselle, että eräs Esko Nurmi nykyajan etevimmistä kansantalouden tutkijoista on Esko Nurmi voinut hyvällä syyllä sanoa ihmiskunnan sivistys- historian olevan historia ihmisten asunnoista.” Alussa oli Asuntoreformiyhdistyksen jäsenhankintavetoomuksesta 1910 hellahuone Asuntoreformiyhdistys 1910-2010 Asuntoreformiyhdistyksen synty liittyi edistysliikkeeseen, joka oli ilmiönä kansainvälinen. Päätavoite oli kohentaa vä- hävaraisten ja kaupunkityöväestön ahtaita ja epäterveellisiä asunto-oloja. Keino oli yleishyödyllinen rakennustoiminta. Yhdistyksen aloitteesta syntyi Puu-Käpylä. Myös sosiaalisen asuntotuotannon yritykset ovat paljolti asuntoreformisteista lähtöisin. Yhdistys on ollut asiantuntijoiden ja -harrastajien Alussa oli yhdysside ja keskustelufoorumi. Mukana on ollut sosiaalipo- liitikkoja, kunnallisjohtoa, talous- ja pankkiväkeä, raken- tajia, arkkitehteja, lääkäreitä… Tämä satavuotishistoriikki hellahuone esittelee yhdistyksen vaiheita ja vaikutusta henkilöiden mer- kitystä korostaen. Tie ei ole ollut tasainen, vaan toiminnas- sa on ollut pitkiä taukoja. Uutta luova innostus oli suuri, kun järjestettiin ensimmäisen asuntokongressi ja -näyttely 1917. Nuoret arkkitehdit Alvar Aallon johdolla puhalsivat yhdis- tykseen funktionalismin hengen1930-luvun puolivälissä. 1960-luvun alussa Teuvo Aura oli nostamassa yhdistystä uu- delleen asuntopoliittiseksi vaikuttajaksi. Kaupunkien asun- to-ongelmat ja yhdyskuntarakenne ovat edelleen Asuntore- Asuntoreformiyhdistys ry formiyhdistyksen keskeinen toimikenttä. ISBN 978-952-92-7100-9 Kannen kuva: Karoliina Bärlund, ARY:n arkisto Asuntoreformiyhdistys ry Esko Nurmi Alussa oli hellahuone Asuntoreformiyhdistys 100 vuotta 1910–2010 Kirjan tekoa ovat tukeneet Avara Suomi Oyj SATO Oyj VVO-yhtymä Oyj Kansan Sivistysrahasto, VVO-Rahasto Asuntosäätiö Helsingin kaupunki Asuntotuotantotoimisto (ATT) Kunta-asunnot Oy Osuuskunta Suomen Asuntomessut Rakennusteollisuus RT ry Kansan Sivistysrahasto, Haka-Rahasto Ympäristöministeriö Y-Säätiö VAV Asunnot Oy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Suomen Kiinteistöliitto S-Asunnot Oy Graafinen suunnittelu Kari Rissanen & Hannele Kitula, EastStreet Oy Kirjasintyypit Bodoni ja Bau Julkaisija Asuntoreformiyhdistys r.y. Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy ISBN 978-952-92-7100-9 Kuvalähteissä käytetyt lyhenteet HKM: Helsingin kaupunginmuseo SRM: Suomen rakennustaiteen museo MV: Museovirasto Sisältö Saatteeksi Asuntoreformiyhdistykseltä 9 Lukijalle kirjoittajalta 10 Reformille paikalliset tarpeet, kansainväliset vaikutteet 13 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää yleishyödyllistä rakennustoimintaa • Elinkysymys terveelle ruu- miin ja hengen kehitykselle • Sosiaalipoliitikkoja, pankkimiehiä, lääkäreitä... • Nimekkäät arkkiteh- dit liittyivät joukolla yhdistykseen • Helsingin asunnoista neljännes ”ehdottomasti liikaa asuttuja” • Kaupunkiporvariston edistyshenkeä puoluesidokseen katsomatta • Työväenliikkeen nousu antoi painoa asuntokysymykselle • Sosiaalipoliittinen yhdistys ja Asuntoreformiyhdistys, kuin veljekset • Puutarha- kaupunkiaatetta sovelsivat ensiksi Helsingin ympäristön maayhtiöt • Ebenezer Howardin mallikaupun- ki teki vaikutuksen Birger Brunilaan • Böökin näkemys asuntokysymyksen laajuudesta pätee edelleen Valistuksen ensi huipennus oli asuntokongressi ja -näyttely 1917 35 Neuvontana mallisääntöjä ja ”pikkutalon” piirustuksia • Julkaisusarjassa ilmestyi parhaana vuon- na viisi nidettä • Otto Stenroth teki jo 1913 esityksen yhdistyksen omasta rakennustoiminnasta • En- simmäinen asuntokongressi toteutui myrskyisässä tilanteessa • Kaupunkiliitto, Arkkitehtiklubi ja Ra- kennusmestariliitto kumppaneina • Kauneutta ja kohtuullisuutta, asuntorahastoja valtiolle ja kunnille • Ruumisarkut ja pääkallot muistuttivat tarttuvista taudeista • Puunjalostusteollisuudella oli näyt- tää paljon asuntoalueita • Näyttelyn Kone ja Sillan korttelia ihaillaan yhä Vallilassa • Vähävaraisten asunto-olot vaikuttivat ”kansamme taloudelliseen tuotantoon” Yhdistys sai aikaan edullisen puutarhakaupungin, Puu-Käpylän 55 Vuokrakasarmilinja oli jyrätä vehreät ideat Käpylässä • Puu-Käpylään rakennettiin tiukalla rahalla mutta väljästi • Teollista rakentamista määrämittaisesta puutavarasta • Otto-I. Meurman vei Käpyläs- tä oppia Viipurin Kelkkalaan • Yleishyödyllisyys vaihtui ”pieniksi asunnoiksi” • ”Parempi suora ja si- leä kuin rumasti ruusattu” • Miina Sillanpää kannusti perheenemäntiä yhteiskeittoloihin • Mukaan kansainväliseen puutarhakaupunkijärjestöön • Pienasuntonäyttely aloitti kierroksen toisesta asunto- kongressista • Spekulatiivista rakentamista ja yleishyödyllisyyden lopahdus • ”Pankit katsovat omaa varmuuttaan, ei asian yhteiskunnallista puolta” Alvar Aalto johdatteli yhdistystä funktionalismin linjoille 73 ”250 neliömetrin porvari muuttuu 60 neliömetrin ihmiseksi” • Propagandaa ja huolellisia tutkimuksia, osuustoimintarakentaminen tarkasteluun • Eroon mainoskelpoisuutta tavoittelevista loistoasunnoista • Ensimmäiset paikalliset asuntopäivät A. Ahlström Oy:n Varkaudessa • Yhdistys lähetti Alvar Aallon kansainvälisiin järjestötehtäviin • Kymmenen vuotta meni ilman varsinaista asuntopolitiikkaa • Har- via moitti kuntien ylihintaisia tontteja ja tonttihuutokauppoja • Rivitalon ja omakotitalon edut ilman niiden varjopuolia • Onko omakotialueelle varaa rakentaa vesi- ja viemäriverkot • ”Meidänkin maas- samme ripeämmät otteet olisivat tarpeen” 5 Asuntoreformistit ideoivat uutta yritystoimintaa 89 Harvian ja Tannerin yhteistyö johti osuustoiminnalliseen rakentamiseen • Elannolle eniten Hakan osuuksia, Asuntoreformiyhdistykselle yksi osuus • Haka neuvotteli Olympiakylän teosta jo ennen viral- lista perustamistaan • Asumaan pääsi 15 prosentin sijoituksella, jälleenluovutusta säännösteltiin • Ra- kennusteollisuuksien Keskusvaltuustossa syntyi ajatus Hakan kilpailijasta • Asuntoreformisti Yrjö Simi- lä oli Sato-liikkeen isä • Hakalle ja Satolle vauhdikkaasti sisaryrityksiä maakuntakaupunkeihin • Armeija sulki Asunto 39 -näyttelyn neljän päivän aukiolon jälkeen • Yhdistys pohti 1941 omakoti- tyyppejä – ja uinahti yli 20 vuodeksi Jälleenrakennuksessa yhdistys nukkui mutta heräsi ”suureen muuttoon” 103 Helsingin alueliitos ja tyyppitalot työllistivät vanhaa jäsenjoukkoa • Väestöliitto otti roolin asuntopoli- tiikan aloitteentekijänä • Maaseudun tyhjeneminen ajoi kaupunkien asunto-olot kriisiin • Vuonna 1940 valittu johtokunta koolle 23 vuotta myöhemmin • Aura, Koivisto ja Modeen muodostivat puheenjohta- jiston • Iso pyörä pyörimään: oma aikakausjulkaisu ja Alvar Aalto esitelmöimään • ”Yhdeksän koi- vua ja puutarhatuolit eivät riitä korvaamaan virheitä” • Helsingin kipein asunto-ongelma oli kodeis- taan häädetyillä Yhdistys ajoi aravan uudistusta ja asuntopolitiikan vakinaistamista 119 Asuntopoliittisten komiteoiden kilpajuoksu • Asuntopolitiikkaan uudistusvauhtia kaupungistumisesta ja tulopolitiikasta • Väestöliitto otti sotien jälkeen Asuntoreformiyhdistyksen vanhaa roolia • Kaupunki- puolueiden koko kirjo mukana • Kunnallisväkeä, hakalaisia, toimittajia, kulttuurinkin edustajia… • Asuntokysymys ei näyttäytynyt enää terveysongelmana 1960-luvun suuria keskusteluteemoja: autoistuminen ja Puu-Käpylän suojelu 133 Koivisto: Pysäköintiä rajoitettava reippaasti kantakaupungissa • Meurmanin Puu-Käpylä-alustus är- sytti kaupungin kiinteistöjohtoa • ”Voimme säilyttää Puu-Käpylän vielä parikymmentä vuotta” • Simo Järvinen pelkäsi spekulaation tuhoavan kohta Eirankin • Hakan Pelkola: Staattinen idylli on tuomittu häviämään • Asuntoreformi sai kuin saikin Käpylästä ”ulkomuseonsa” Suurta muuttoa hoidettiin 70 000 asunnon vuosituotannolla 145 Aiheellinen kysymys: ”Paisuuko asuntotuotantomme liikaa?” • Elementtitekniikalla hajalleen gryn- derien maille • Pientalorakentamisessa Suomi jäi häntäpäähän • Teuvo Aura piti pientalojen kaipaa- mista tunnepitoisena • Alvar Aalto vielä kerran yhdistyksessä: ”Kokeilutoimintaa reaalimittakaavassa” • Vaihtoehdon hakua ”inhimillisistä tekijöistä riisutulle arkkitehtuurille” • Lähiöiden saama kritiik- ki otti yhdistyksessä koville 6 Oma urbaani linja piti, vaikka järjestökumppani osallistui töihin 159 Asuntopolitiikka Euroopassa -selvitys jatkoi vanhaa julkaisusarjaa • Asuntomessujen pientalolinjalle mukaan 200 markan osuusmaksulla • Howardin puutarhakaupunkijärjestön maailmankongressi Jou- lupukin maassa • Yhdistyksen poliittisuus on ollut tasapainon hakemista” • Viimeinen hento pyrkimys osallistua rakennuttamiseen 1990-luvun lama käytännössä lakkautti asuntopolitiikan 171 Asuntohallinto muuttui, rahoitusolot vielä enemmän • Laman kronologia kirjautui vuosikertomuksiin • Kaukotavoitteeksi tulorajojen poistaminen • 150 000 hintavalvotun asunnon ohjelma • Tyhjän kas- san asuntopolitiikkaa Yhdyskuntarakenne on kestävä ongelma 183 Uudeksi leiliksi tarjolla ”aluetoteutuksen partnership” • Seutu kuin ”kottikärryistä kaadettu sieluton epäjärjestys” • ”Pisinkin matka alkaa askeleella” • Energiakriisistä ilmastonmuutokseen • Tiivis ja matala – paluu puutarhakaupunkiin • Onko yleishyödyllisyys katoavaa kansanperinnettä? Puheenjohtaja Hannu Penttilä: Asuntoreformin toinen vuosisata 194 Asuntoreformin avainpersoonia Otto Stenroth 16 • Einar Böök 28 • Vera Hjelt 38 • Leo Ehrnrooth 70 • Birger Brunila 76 • Yrjö Har- via 92 • Yrjö Similä 106 • Otto-Iivari Meurman 122 • Alvar Aalto 136 • Hilding Ekelund 148 • Gun- nar Modeen 162 • Teuvo Aura 174 Yhdistyksen johtokuntien ja hallitusten jäsenet 196 Tärkeimmät kirjalliset lähteet 198 Henkilöhakemisto 200 Tilastokuvioita asuntokannasta,