”Siitä merkityksestä on asunto ihmiselle, että eräs Esko Nurmi nykyajan etevimmistä kansantalouden tutkijoista on Esko Nurmi voinut hyvällä syyllä sanoa ihmiskunnan sivistys- historian olevan historia ihmisten asunnoista.” Alussa oli Asuntoreformiyhdistyksen jäsenhankintavetoomuksesta 1910 hellahuone Asuntoreformiyhdistys 1910-2010 Asuntoreformiyhdistyksen synty liittyi edistysliikkeeseen, joka oli ilmiönä kansainvälinen. Päätavoite oli kohentaa vä- hävaraisten ja kaupunkityöväestön ahtaita ja epäterveellisiä asunto-oloja. Keino oli yleishyödyllinen rakennustoiminta. Yhdistyksen aloitteesta syntyi Puu-Käpylä. Myös sosiaalisen asuntotuotannon yritykset ovat paljolti asuntoreformisteista lähtöisin. Yhdistys on ollut asiantuntijoiden ja -harrastajien Alussa oli yhdysside ja keskustelufoorumi. Mukana on ollut sosiaalipo- liitikkoja, kunnallisjohtoa, talous- ja pankkiväkeä, raken- tajia, arkkitehteja, lääkäreitä… Tämä satavuotishistoriikki hellahuone esittelee yhdistyksen vaiheita ja vaikutusta henkilöiden mer- kitystä korostaen. Tie ei ole ollut tasainen, vaan toiminnas- sa on ollut pitkiä taukoja. Uutta luova innostus oli suuri, kun järjestettiin ensimmäisen asuntokongressi ja -näyttely 1917. Nuoret arkkitehdit Alvar Aallon johdolla puhalsivat yhdis- tykseen funktionalismin hengen1930-luvun puolivälissä. 1960-luvun alussa Teuvo Aura oli nostamassa yhdistystä uu- delleen asuntopoliittiseksi vaikuttajaksi. Kaupunkien asun- to-ongelmat ja yhdyskuntarakenne ovat edelleen Asuntore- Asuntoreformiyhdistys ry formiyhdistyksen keskeinen toimikenttä. ISBN 978-952-92-7100-9 Kannen kuva: Karoliina Bärlund, ARY:n arkisto Asuntoreformiyhdistys ry Esko Nurmi Alussa oli hellahuone Asuntoreformiyhdistys 100 vuotta 1910–2010 Kirjan tekoa ovat tukeneet Avara Suomi Oyj SATO Oyj VVO-yhtymä Oyj Kansan Sivistysrahasto, VVO-Rahasto Asuntosäätiö Helsingin kaupunki Asuntotuotantotoimisto (ATT) Kunta-asunnot Oy Osuuskunta Suomen Asuntomessut Rakennusteollisuus RT ry Kansan Sivistysrahasto, Haka-Rahasto Ympäristöministeriö Y-Säätiö VAV Asunnot Oy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Suomen Kiinteistöliitto S-Asunnot Oy Graafinen suunnittelu Kari Rissanen & Hannele Kitula, EastStreet Oy Kirjasintyypit Bodoni ja Bau Julkaisija Asuntoreformiyhdistys r.y. Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy ISBN 978-952-92-7100-9 Kuvalähteissä käytetyt lyhenteet HKM: Helsingin kaupunginmuseo SRM: Suomen rakennustaiteen museo MV: Museovirasto Sisältö Saatteeksi Asuntoreformiyhdistykseltä 9 Lukijalle kirjoittajalta 10 Reformille paikalliset tarpeet, kansainväliset vaikutteet 13 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää yleishyödyllistä rakennustoimintaa • Elinkysymys terveelle ruu- miin ja hengen kehitykselle • Sosiaalipoliitikkoja, pankkimiehiä, lääkäreitä... • Nimekkäät arkkiteh- dit liittyivät joukolla yhdistykseen • Helsingin asunnoista neljännes ”ehdottomasti liikaa asuttuja” • Kaupunkiporvariston edistyshenkeä puoluesidokseen katsomatta • Työväenliikkeen nousu antoi painoa asuntokysymykselle • Sosiaalipoliittinen yhdistys ja Asuntoreformiyhdistys, kuin veljekset • Puutarha- kaupunkiaatetta sovelsivat ensiksi Helsingin ympäristön maayhtiöt • Ebenezer Howardin mallikaupun- ki teki vaikutuksen Birger Brunilaan • Böökin näkemys asuntokysymyksen laajuudesta pätee edelleen Valistuksen ensi huipennus oli asuntokongressi ja -näyttely 1917 35 Neuvontana mallisääntöjä ja ”pikkutalon” piirustuksia • Julkaisusarjassa ilmestyi parhaana vuon- na viisi nidettä • Otto Stenroth teki jo 1913 esityksen yhdistyksen omasta rakennustoiminnasta • En- simmäinen asuntokongressi toteutui myrskyisässä tilanteessa • Kaupunkiliitto, Arkkitehtiklubi ja Ra- kennusmestariliitto kumppaneina • Kauneutta ja kohtuullisuutta, asuntorahastoja valtiolle ja kunnille • Ruumisarkut ja pääkallot muistuttivat tarttuvista taudeista • Puunjalostusteollisuudella oli näyt- tää paljon asuntoalueita • Näyttelyn Kone ja Sillan korttelia ihaillaan yhä Vallilassa • Vähävaraisten asunto-olot vaikuttivat ”kansamme taloudelliseen tuotantoon” Yhdistys sai aikaan edullisen puutarhakaupungin, Puu-Käpylän 55 Vuokrakasarmilinja oli jyrätä vehreät ideat Käpylässä • Puu-Käpylään rakennettiin tiukalla rahalla mutta väljästi • Teollista rakentamista määrämittaisesta puutavarasta • Otto-I. Meurman vei Käpyläs- tä oppia Viipurin Kelkkalaan • Yleishyödyllisyys vaihtui ”pieniksi asunnoiksi” • ”Parempi suora ja si- leä kuin rumasti ruusattu” • Miina Sillanpää kannusti perheenemäntiä yhteiskeittoloihin • Mukaan kansainväliseen puutarhakaupunkijärjestöön • Pienasuntonäyttely aloitti kierroksen toisesta asunto- kongressista • Spekulatiivista rakentamista ja yleishyödyllisyyden lopahdus • ”Pankit katsovat omaa varmuuttaan, ei asian yhteiskunnallista puolta” Alvar Aalto johdatteli yhdistystä funktionalismin linjoille 73 ”250 neliömetrin porvari muuttuu 60 neliömetrin ihmiseksi” • Propagandaa ja huolellisia tutkimuksia, osuustoimintarakentaminen tarkasteluun • Eroon mainoskelpoisuutta tavoittelevista loistoasunnoista • Ensimmäiset paikalliset asuntopäivät A. Ahlström Oy:n Varkaudessa • Yhdistys lähetti Alvar Aallon kansainvälisiin järjestötehtäviin • Kymmenen vuotta meni ilman varsinaista asuntopolitiikkaa • Har- via moitti kuntien ylihintaisia tontteja ja tonttihuutokauppoja • Rivitalon ja omakotitalon edut ilman niiden varjopuolia • Onko omakotialueelle varaa rakentaa vesi- ja viemäriverkot • ”Meidänkin maas- samme ripeämmät otteet olisivat tarpeen” 5 Asuntoreformistit ideoivat uutta yritystoimintaa 89 Harvian ja Tannerin yhteistyö johti osuustoiminnalliseen rakentamiseen • Elannolle eniten Hakan osuuksia, Asuntoreformiyhdistykselle yksi osuus • Haka neuvotteli Olympiakylän teosta jo ennen viral- lista perustamistaan • Asumaan pääsi 15 prosentin sijoituksella, jälleenluovutusta säännösteltiin • Ra- kennusteollisuuksien Keskusvaltuustossa syntyi ajatus Hakan kilpailijasta • Asuntoreformisti Yrjö Simi- lä oli Sato-liikkeen isä • Hakalle ja Satolle vauhdikkaasti sisaryrityksiä maakuntakaupunkeihin • Armeija sulki Asunto 39 -näyttelyn neljän päivän aukiolon jälkeen • Yhdistys pohti 1941 omakoti- tyyppejä – ja uinahti yli 20 vuodeksi Jälleenrakennuksessa yhdistys nukkui mutta heräsi ”suureen muuttoon” 103 Helsingin alueliitos ja tyyppitalot työllistivät vanhaa jäsenjoukkoa • Väestöliitto otti roolin asuntopoli- tiikan aloitteentekijänä • Maaseudun tyhjeneminen ajoi kaupunkien asunto-olot kriisiin • Vuonna 1940 valittu johtokunta koolle 23 vuotta myöhemmin • Aura, Koivisto ja Modeen muodostivat puheenjohta- jiston • Iso pyörä pyörimään: oma aikakausjulkaisu ja Alvar Aalto esitelmöimään • ”Yhdeksän koi- vua ja puutarhatuolit eivät riitä korvaamaan virheitä” • Helsingin kipein asunto-ongelma oli kodeis- taan häädetyillä Yhdistys ajoi aravan uudistusta ja asuntopolitiikan vakinaistamista 119 Asuntopoliittisten komiteoiden kilpajuoksu • Asuntopolitiikkaan uudistusvauhtia kaupungistumisesta ja tulopolitiikasta • Väestöliitto otti sotien jälkeen Asuntoreformiyhdistyksen vanhaa roolia • Kaupunki- puolueiden koko kirjo mukana • Kunnallisväkeä, hakalaisia, toimittajia, kulttuurinkin edustajia… • Asuntokysymys ei näyttäytynyt enää terveysongelmana 1960-luvun suuria keskusteluteemoja: autoistuminen ja Puu-Käpylän suojelu 133 Koivisto: Pysäköintiä rajoitettava reippaasti kantakaupungissa • Meurmanin Puu-Käpylä-alustus är- sytti kaupungin kiinteistöjohtoa • ”Voimme säilyttää Puu-Käpylän vielä parikymmentä vuotta” • Simo Järvinen pelkäsi spekulaation tuhoavan kohta Eirankin • Hakan Pelkola: Staattinen idylli on tuomittu häviämään • Asuntoreformi sai kuin saikin Käpylästä ”ulkomuseonsa” Suurta muuttoa hoidettiin 70 000 asunnon vuosituotannolla 145 Aiheellinen kysymys: ”Paisuuko asuntotuotantomme liikaa?” • Elementtitekniikalla hajalleen gryn- derien maille • Pientalorakentamisessa Suomi jäi häntäpäähän • Teuvo Aura piti pientalojen kaipaa- mista tunnepitoisena • Alvar Aalto vielä kerran yhdistyksessä: ”Kokeilutoimintaa reaalimittakaavassa” • Vaihtoehdon hakua ”inhimillisistä tekijöistä riisutulle arkkitehtuurille” • Lähiöiden saama kritiik- ki otti yhdistyksessä koville 6 Oma urbaani linja piti, vaikka järjestökumppani osallistui töihin 159 Asuntopolitiikka Euroopassa -selvitys jatkoi vanhaa julkaisusarjaa • Asuntomessujen pientalolinjalle mukaan 200 markan osuusmaksulla • Howardin puutarhakaupunkijärjestön maailmankongressi Jou- lupukin maassa • Yhdistyksen poliittisuus on ollut tasapainon hakemista” • Viimeinen hento pyrkimys osallistua rakennuttamiseen 1990-luvun lama käytännössä lakkautti asuntopolitiikan 171 Asuntohallinto muuttui, rahoitusolot vielä enemmän • Laman kronologia kirjautui vuosikertomuksiin • Kaukotavoitteeksi tulorajojen poistaminen • 150 000 hintavalvotun asunnon ohjelma • Tyhjän kas- san asuntopolitiikkaa Yhdyskuntarakenne on kestävä ongelma 183 Uudeksi leiliksi tarjolla ”aluetoteutuksen partnership” • Seutu kuin ”kottikärryistä kaadettu sieluton epäjärjestys” • ”Pisinkin matka alkaa askeleella” • Energiakriisistä ilmastonmuutokseen • Tiivis ja matala – paluu puutarhakaupunkiin • Onko yleishyödyllisyys katoavaa kansanperinnettä? Puheenjohtaja Hannu Penttilä: Asuntoreformin toinen vuosisata 194 Asuntoreformin avainpersoonia Otto Stenroth 16 • Einar Böök 28 • Vera Hjelt 38 • Leo Ehrnrooth 70 • Birger Brunila 76 • Yrjö Har- via 92 • Yrjö Similä 106 • Otto-Iivari Meurman 122 • Alvar Aalto 136 • Hilding Ekelund 148 • Gun- nar Modeen 162 • Teuvo Aura 174 Yhdistyksen johtokuntien ja hallitusten jäsenet 196 Tärkeimmät kirjalliset lähteet 198 Henkilöhakemisto 200 Tilastokuvioita asuntokannasta,