DOCSLIB.ORG

Seikko Eskola: Professorit Suomen Historiassa Ja Yhteiskunnassa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Seikko Eskola: Professorit Suomen Historiassa Ja Yhteiskunnassa Professorit Suomen historiassa ja yhteiskunnassa Seikko Eskola Kutsuessaan kiertokirjeellä alaisiaan kirkkoherroja Kun Suomi 1809 siirrettiin Venäjän yhteyteen, Turun Akatemian vihkiäisiin piispa ja varakansleri eräät Turun professorit vaikuttivat merkittävästi sii- Isaacus Rothovius sanoi Akatemian perustamista hen, että maan asema keisarikunnassa vakiintui ja niin suureksi Jumalan hyväksi teoksi näiden seutu- että sen autonominen kehitys pääsi käyntiin. Heitä jen asukkaille, ettei sellaista ollut Suomelle tapahtu- olivat akatemian varakansleri, piispaksi teologian nut sitten maailman luomisen. Piispan lausunnon professuurista siirtynyt Jakob Tengström, josta tuli paikkansapitävyyttä voi puolustaa tänäänkin, kun uuden hallitsijan keskeinen neuvonantaja maan val- asiasta on neljän ja puolen vuosisadan näyttö. Eikä tiollista ja kulttuurielämää koskevissa ratkaisuissa se koske vain vuotta 1640 edeltänyttä aikaa. Yliopis- sekä lainopin professori ja prokuraattori Matthias ton perustaminen kilpailee parhaan kansakunnalle Calonius. tehdyn työn paikasta myöhempienkin vuosisatojen Helsingin yliopisto oli koko autonomian kauden tekojen kanssa. Turussa koko Ruotsin kauden sijain- maan ainoa yliopisto. Yliopiston asemasta kertoo nut yliopisto tuli kouluttamaan valtaosan Suomen paljon jo päärakennuksen sijainti maan keskuksen, virkamiehistöstä. Sieltä lähtivät ympäri maata papit, Senaatintorin varrella. Sen vaikutuksen 1800-luvun joiden pappiloista muodostui maaseudulla aikansa Suomessa näkee jo yliopiston päärakennuksen ko- kulttuurikeskuksia. Siellä syntyivät aatteet Suomen meassa opettajien lehtihuoneessa. Sen seiniltä kat- kansan ominaislaadusta. Helsinkiin 1827 siirrettynä sovat vierailijaa yliopiston entiset professorit Elias yliopisto sitten tuli kansallisen heräämisen ahjoksi. Lönnrot, J.W. Snellman, Zacharias Topelius ja Matt- Yliopisto oli kauan yhtä kuin sen professorikun- hias Alexander Castrén. Siinä on Suomen kansallisen ta. Professuuri oli yliopiston perusyksikkö. Muuta heräämisen suurmiesgalleria, ja kaikki professoreita. opettajakuntaa oli hyvin vähän. Lönnrotin ansiosta maa sai kansalliseepoksen, Snell- Suomalaisten erityislaadun ja kyvykkyyden toi man loi kansallisen heräämisen aatteellisen perus- ajalle tyypillisen mahtipontisesti mutta vaikuttavas- tan, Topelius, myös rector magnificus, piirsi histori- ti kirjoissaan esiin Akatemian professorina 1700-lu- allisilla romaaneillaan ja maantieteellisillä teoksillaan vun alkupuolella toiminut Daniel Juslenius. Suuren kansakunnalle kuvan kotimaasta ja Castrén laajoilla Pohjan sodan aikana Ruotsiin paenneena hän siellä tutkimusmatkoillaan Venäjällä osoitti sille paikan kertoi niistä ja maataan kohdanneista onnettomuuk- sukulaiskansojen joukossa. sista. Hyödyn aikakautena 1700-luvun puolivälin Yliopiston professoreita olivat myös Suomen his- vuosikymmeninä professorit Pehr Kalm talousopis- torian tutkimuksen uranuurtaja G.Z. Yrjö-Koskinen sa ja Pehr Adrian Gadd kemiassa vaikuttivat Suo- ja suomenruotsalaisuuden herättäjä Axel Olof Freu- men talouden edellytysten paranemiseen. Carl von denthal. Suomalaisen puolueen johtajana ensin mai- Linnén oppilas Kalm teki 1748-51 matkan Pohjois- nittu myös ajoi poliittisella tasolla läpi Snellmanin Amerikkaan. Hän oli ensimmäinen tiedemies maa- kansallisen ohjelman. Politiikasta syrjässä pysyneen ilmassa, joka kuvasi Niagaran putouksen. Kalmin Freudenthalin vaikutus perustui hänen tieteelliseen ja Gaddin vaikutus näkyi kotimaan maisemassakin, työhönsä, filologiseen tutkimukseen, millä hän osoit- kun heidän ansiostaan puutarhaviljely ja hedelmä- ti suomenruotsalaisten ominaislaadun. tarhat levisivät nopeasti pappiloihin, virkataloihin ja kartanoihin ympäri maan. 1700-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Akate- Professorit ja maan itsenäistyminen mian professori suorastaan antoi nimen kokonaisel- le aikakaudelle. Suomen sivistyshistoriassa ns. kus- Snellmanista Yrjö-Koskiseen lähtee linja suomalais- tavilaista aikaa sanotaan Porthanin ajaksi. Henrik ten professorien suureen merkitykseen politiikassa. Gabriel Porthan loi ajan kulttuuri-ilmapiirin ja edisti Perustavat argumentit taistelussa autonomian puo- merkittävästi taloudellista kehitystä. Hän oli Suo- lesta keisarivallan yhtenäistämispolitiikkaa vastaan men historiantutkimuksen ja maantieteen isä sekä esittivät myöntyväisyys- ja sovittelulinjalta Yrjö-Kos- uranuurtaja kansanrunoudentutkimuksen, kielen- kisen jatkaja suomalaisen puolueen johtajana, histo- tutkimuksen ja kasvatustieteen alueilla. Porthania rioitsija J.R. Danielson-Kalmari ja perustuslaillisten voi myös sanoa Suomen ensimmäiseksi lehtimie- puolelta oikeustieteen professori Leo Mechelin. heksi, kun hän neljännesvuosisadan toimitti maan Professorit osallistuivat aktiivisesti politiikkaan ensimmäistä sanomalehteä, Åbo Tidningaria. säätyvaltiopäivien aikana. Helsingin yliopistolla oli 38 oikeus asettaa pappissäätyyn kaksi edustajaa. Sen vässä Kööpenhaminassa ja Budapestissa, Talas Köö- lisäksi hiippakuntien papisto ja koulujen opettajat penhaminassa, Budapestissa ja Roomassa. valitsivat usein professoreita edustajikseen. Niinpä viimeisillä säätyvaltiopäivillä vuonna 1906 pappis- säädyn 48 edustajasta yhdeksän, siis lähes viidennes, Itsenäisyysajan politiikassa oli professoreita. Lisäksi useita istui aatelissäädyssä sukujensa edustajina. Kaikkiaan joka neljäs yliopis- Professorien vaikutus politiikassa ja yhteiskunnas- ton silloin 64 professorista istui valtiopäivillä. Tämä sa oli kaiken kaikkiaan 1900-luvun ensi puoliskolla antoi heille huomattavaa poliittista kokemusta. Se hyvin suuri. Jo 1900-luvun ensi kymmenellä Leo näkyi yksikamarisen eduskunnan ensi vuosikym- Mechelin ja Edvard Hjelt olivat johtaneet maan hal- menillä, kun professoreita oli lukuisasti niin kansan- litusta senaatin talousosaston varapuheenjohtajina. edustajina kuin ministereinä. Puolet pääministereistä vuosina 1918-1944, ns. en- Kun venäläistämispaine kohdistui maahan 1800- simmäisen tasavallan aikana -- käyttääkseni tätä ja 1900-lukujen vaihteessa, heräsi tarve mobilisoida huonoa ilmausta -- oli Helsingin yliopiston profes- ulkomainen mielipide autonomisen aseman tueksi. soreita. Vaikutuksen laajuudesta kertoo sekin, että Pian ilmeni, että merkittäviä kansainvälisiä kontak- noina vuosina maassa oli vain yksi hallitus, jossa mi- teja silloin oli miltei vain ulkomailla opiskelleilla ja nisterinä ei ollut ainoatakaan professoria. siellä tutkimuksiaan tehneillä tiedemiehillä. Mitään Tämän ajan 22 hallituksesta kymmenessä päämi- ulkoasianhallintoahan maalla ei ennen itsenäisyy- nisteri tuli Helsingin yliopistosta. Heidän hallitusai- den aikaa ollut. Vaaran nyt uhatessa useat Helsingin kansa oli puolet tuosta kaudesta. Eikä kysymys ollut yliopiston professorit organisoivat ulkomailla varsin vain yhdestä tai kahdesta voimakkaasta poliitikosta. menestyksekkään tiedotustoiminnan. Leo Mecheli- Professoripääministereitä oli seitsemän eri henkilöä. nin ohella heitä olivat mm. itämaisten kielten tutki- He tulivat neljästä eri tiedekunnasta. Merkittävimpiä ja Julio Reuter, sosiologi, aikanaan kansainvälisesti heistä olivat 20-luvun politiikan voimamies, edellä ehkä tunnetuin suomalainen tiedemies Edvard Wes- jo mainittu teologi ja myöhemmin arkkipiispa Lauri termarck sekä filologian ja kirjallisuuden professori Ingman, metsätieteen tutkija ja kolmen hallituksen Werner Söderhjelm. Eräitä professoreita oli sitten pääministeri A.K. Cajander, rikosoikeuden professo- mukana ensimmäisen maailmansodan aikana syn- ri T.M. Kivimäki ja jatkosodan loppuvaiheessa halli- tyneessä itsenäisyysliikkeessä. Erityisen merkittävä tusta johtanut Rooman kirjallisuuden professori Ed- oli yliopistoa vuosisadan alun kriiseissä taitavasti win Linkomies. Sotien aikaisen Berliinin-lähettilään johtanut rehtori ja varakansleri, huomattava kemian Kivimäen ministeristö johti hallitusten ikätilastoja tutkija Edvard Hjelt. lähes puoli vuosisataa. Linkomieheen myös päät- Professorien merkitys maan itsenäistymisvai- tyi professoripääministerien historia ellei sellaiseksi heessa oli muutenkin huomattava. Suomen kielen lueta Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan virassa nimi- tutkimuksen suuri nimi E.N. Setälä johti hallitusta, tyshetkellä ollutta V.J. Sukselaista, aikaisempaa Yh- senaattia, dramaattisen syksyn 1917. Setälä jatkoi teiskunnallisen korkeakoulun kansantaloustieteen P.E. Svinhufvudin itsenäisyyssenaatissa ja laati itse- professoria, sittemmin Tampereen yliopiston kans- näisyysjulistuksen. Itsenäisyyssenaatin yhdestätois- leria. ta jäsenestä kaksi muutakin tuli korkeakouluista. Venäläisten vaatimuksesta toteutetussa poliitti- Teknillisen korkeakoulun professori Jalmar Castrén sessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittujen johti kulkulaitosten ja yleisten töitten toimituskuntaa kahdeksan joukkoon mahtui kaksi professoria, Kivi- (ministeriötä) ja hallinto-oikeuden apulainen (apu- mäki ja Linkomies. Kumpikin oli ollut jatkosodan ai- laisprofessori, myöhempi professori) Onni Talas kana avainpaikoilla, Kivimäki Berliinin-lähettiläänä. oikeustoimituskuntaa. Teologian professori Lauri Itsenäisyyden vuosina valtioneuvoston jäseninä Ingman oli pääministerinä uutta poliittista suuntaa on ollut kaikkiaan kolmekymmentäviisi professo- vakautettaessa syksyllä ja keväällä 1918-19. Professo- ria. Heistä puolet, seitsemäntoista, kuuluu neljän- rien vaikutusvallan kruunasi K.J. Ståhlbergin valinta nesvuosisataan 1918-1944 ja puolet sitä kaksi kertaa ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi. pitempään myöhempään aikaan. Juristeja ja yhteis- Kun ulkoasianhallinto maan itsenäistyttyä oli pol- kuntatieteilijöitä on
Load more

Recommended publications
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
    [Show full text]
  • JU Suomi Ja Puola Opt.Pdf (11.47Mt)
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. Suomen Historiallinen Seura Raimo Pullat Suomi ja Puola Suhteita yli Itämeren 1917-1941 Helsinki 1997 IIII IIIIIIIIII III 10111101111 I IIIIIIIIIIIIIIIII 103 025 8262 Käännös: Miikka Kallio Kansi: Rauno Endén ISBN 951-710-057-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 Omistan tämän teoksen vaimoni isälle, joka oli puolalainen vapaustaistelija ja sedälleni sekä kahdelle enolleni, jotka kaikki saivat dramaattisesti surmansa toisen maailmansodan aikana. Puolan suurlähettilään tervehdys teoksen lukijoille Lähes 80 vuotta sitten, kun Puola ilmestyi uudelleen Euroopan kartalle riippumattomana valtiona ja Suomi itsenäistyi, johti eräänlainen etujen yhteisyyden tunne kansamme harkitsemaan sopimusta, jota on kirjal- lisuudessa usein nimitetty "Itämeren ententeksi". Liittoa ei koskaan syntynyt. Jos niin olisi käynyt, ehkäpä alueen historiakin olisi kulkenut toisia raiteita. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan uppoutua historiallisiin kuvitelmiin. Käsillä olevan tutkielman tekijä on pyytänyt minulta al- kusanoja teokseensa, ja sen johdosta haluan todeta, että suomalaiset ovat varmasti saaneet luettavakseen
    [Show full text]
  • Det Självständiga Finland Den Ödesmättade Stämningen
    Det Innehåll självständiga Förryskning och frihetslängtan 3 Finland Jägarna 5 Revolutionen och Hur Finland de röda gardena 7 uppnådde och Skyddskårerna och bristen på allmän ordning 9 bevarade sin Mordet på Alfred Kordelin 10 Finland blir självständigt 12 självständighet. Konfrontationen trappas upp 13 En finländsk Orsakerna till konflikten 14 Mot öppet krig 15 överlevnads- Krigets förlopp 18 Kampen om Tammerfors 19 historia De olika benämningarna på kriget 22 Krigets efterspel 24 Viktiga data i frihetskampen 26 Överbefälhavaren Utgivare Mannerheim 28 Frihetskrigets Monarki eller republik? 32 Traditionsförbund rf Ukko-Pekka Svinhufvud 33 Koulukatu 16 A Operationerna bortom 33200 Tammerfors östgränsen och i Estland 34 Freden i Dorpat 36 Original finsk text Kupp i norr – Mikko Uola ”fläskrevolutionen” 37 Skyddskårerna Översättning och försvarsandan 38 Lars Gustaf Forsman Lotta Svärd 39 Samhällsfreden i fara 40 Svensk redigering Lapporörelsen 41 Carl-Johan Hindsberg ”Ett andra frihetskrig” 43 Inför fortsättningskriget 45 Grafisk planering Från fortsättningskrig Tmi Graafisto till vsb-pakt 48 Inför nya hotbilder Bilder Litteraturkällor i urval 50 Krigsmuseet, Museiverkets bildarkiv, privata arkiv Tryckeri Priimus Paino Oy, Loimaa 2007 ISBN 978-951-97885-3-1 Förryskning och och åsidosatte därmed lan- finländare och till slut en- frihetslängtan dets egna lagstiftande or- bart ryssar utnämndes till gan. medlemmar i senaten som Under många hundra år hörde de Finländarna gjorde regeringen då kallades. År finska landskapen till Sverige som motstånd
    [Show full text]
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Jytyn Historiateos (Pdf)
    Antti Parpola Neuvotellaan • VUOSISADAN LIITTO • NEUVOTELLAAN Vuosisadan liitto KVL ja Jyty 1918−2018 SISÄLLYS Lukijalle 7 Vaatimukset kasvavat 125 Puheenjohtajan tervehdys 9 Lakkoon 125 Sadan vuoden helminauha 11 Ansiokehitys ylös! 133 Palvelukulttuuriin 135 Osa I Vailla oikeuksia ■ ■ ”Kirkon toiminnalle vieras kylkiäinen” | Puheenjohtaja Taisto Mursula 136, 139 Alussa oli inflaatio 15 Pudotus korkealta 15 Osa III Kun perustukset järkkyvät ■ ■ Puheenjohtaja Harald Dalström | Perustajat 31, 32 Romahdus 145 Pitkä mutta kapea leipä 35 Irtiotto vanhasta 145 ■ ”Att ordna sin ekonomi” 38 Lama ja konkurssi 150 Patriarkaalista edunvalvontaa 42 Uusi alku 155 ■ ■ ■ Puheenjohtaja Zachris Castrén | Avustettuna hautaan | Kansainväliset yhteydet, osa I 47, 48, 51 ■ Puheenjohtaja Katriina Perkka-Jortikka 160 Taistelevan keskusliiton synty 53 Tavoitteena työelämän inhimillistäminen 165 Etujärjestöjen yhteiskunta 53 Työ ja työttömyys 165 ■ ■ Sihteeri Eino Waronen | Puheenjohtaja Knut Furuhjelm 61, 63 ■ Vaikea viestintä, tuloksellinen tutkimus 172 ”Kuinka suuressa kuopassa ollaan?” 65 Toive paremmasta 172 ■ ■ ■ Puheenjohtaja Alex Danielson | Puheenjohtaja Akseli Linnavuori | Pieni kömmähdys 68, 73, 75 Liudentuva kuntasektori 179 Neuvotteluosapuolena 83 Vanha KVL, nuori Jyty 179 Jokavuotinen työtaistelu 83 ■ ■ ■ Järjestäytyneen turva | Puheenjohtaja Markku Jalonen | Strategisesti 180, 184, 185 ■ Puheenjohtaja Eero Rönkä 89 Palvelut, rakenteet ja uudistukset 191 Eheytys ja hajaannus 90 ■ ■ Puheenjohtaja Merja Ailus | Kansainväliset yhteydet, osa II 192,
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Julkaisut 1834–2008
    SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää Johdanto Kai Häggman Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1209, Tieto ISBN 978-952-222-066-0 ISSN 0355-1768 www.finlit.fi Taitto Kari Hyötyläinen Painotyö Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2009 Sisällys Kai Häggman Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat 6 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008 Luettelon käyttäjälle 20 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 22 Suomi 102 Kalevalaseuran vuosikirja 137 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 139 Studia Fennica 142 Tietolipas 151 Ylioppilasaineita 162 Kansanelämän kuvauksia 164 Kotiseudun murrekirjoja 168 Folklore 169 Totta ja tarua 172 Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita 174 Sarjojen ulkopuolella ilmestyneet teokset 177 AV-aineisto 189 Suomen Historiallisen Seuran sarjat Historiallinen Arkisto 192 Historiallisia Tutkimuksia 194 Studia Historica 197 Bibliotheca Historica 198 Studia Biographica 203 Tekijähakemisto 205 Teoshakemisto 235 Kai Häggman KIRKKAAMPI KIELI JA SELKEÄMMÄT KUVAT 175 vuotta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannustoimintaa Kustannusalan erityispiirre on pitkäikäisyys. Eurooppalaiset kirja-alan yritykset esittelevät ylpeinä perinteitään ja myös pohjoismaiden suurimpien kustanta- moiden juuret ulottuvat lähes poikkeuksetta 1800-luvulle. Lääkäripiireissä pit- kän iän salaisuutena pidetään idealistista elämänasennetta ja useimmat menes- tyneet
    [Show full text]
  • Paths in Austrian and Finnish History
    Smallcons Project A Framework for Socio-Economic Development in Europe? The Consensual Political Cultures of the Small West European States in Comparative and Historical Perspective (No. HPSE-CT-2002-00134) Work Package 10 Paths in Austrian and Finnish History Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz (eds.) Department of History/Contemporary History, University of Graz September 2004 Contributors: Helmut Konrad, Martin Pletersek, Johanna Rainio-Niemi, Henrik Stenius, Andrea Strutz 2 Contents Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz Paths in Austrian and Finnish history – a tentative comparison Helmut Konrad Periods in the History of Austrian Consensualism Henrik Stenius Periodising Finnish Consensus Martin Pletersek, Andrea Strutz A Monarchy and Two Republics – the Austrian Path (including comparative context of neighbouring new EU-members) Johanna Rainio-Niemi Paths in the Austrian and Finnish history: FINLAND (including comparative context of neighbouring new EU-members) 3 Paths in Austrian and Finnish history – a tentative comparison Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz The smallcons-project "A Framework for Socio-economic Development in Europe? The Consensual Political Cultures of the Small West European States in Comparative and Historical Perspective" reserves a particular place for Austria and Finland because "[…] these cases suggest that the communication capacity conditional for consensualism can emerge within only a few decades." (Annex to the contract: 3). As opposed to the other project countries, the project proposal assumes that the two are the discontinuity cases whose historical paths didn't seem to point towards consensualism. In the words of Peter Katzenstein, "[…] the Austrian train was at every branch switched in a direction opposite from the other small European states." (1985: 188).
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • Gradu02532.Pdf
    Tampereen yliopisto Jussi Valkama Eheyttämistä ja ristiriitoja K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodesta 1929 vuoteen 1939 ___________________________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos VALKAMA JUSSI: Eheyttämistä ja ristiriitoja. K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodes- ta 1929 vuoteen 1939. Pro gradu -tutkielma, 156 s. Suomen historia Huhtikuu 2008 ___________________________________________________________________________ Pro gradu käsittelee maltillisen konservatiivin K. N. Rantakarin poliittista toimintaa vuodesta 1929 vuoteen 1939. Kyseessä on osaelämäkerrallinen tutkimus, joka sijoittuu Rantakarin po- liittisen uran viimeisiin aktiivisiin vuosiin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa Rantaka- rin osallistumista kokoomuksen suuntataistoon, suhtautumista Lapuanliikkeeseen ja sen seu- raajaan IKL:ään ja sitä, miten Rantakari toimi uuden ulkopolitiikan eli pohjoismaisen suuntauksen muotoilemiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia uudella ulkopolitiikalla oli sisäpolitiikkaan ja kansalliseen eheytymiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka Rantakari pystyi sopeutumaan 1930-luvun suuriin poliittisiin muutoksiin ja minkälainen rooli maltillisella konservatismilla ylipäätään oli suomalaisen oikeiston ja politiikan kentässä. Lähdeaineistona on käytetty Porvarillisen Työn Arkiston kokoomuspuoletta koskevaa materi- aalia, poliitikkojen yksityiskokoelmia Kansallisarkistossa ja Rantakarin omaa kokoelmaa Tu- run yliopiston
    [Show full text]
  • The Knight, the Beast and the Treasure
    ANNI KANGAS The Knight, the Beast and the Treasure A Semeiotic Inquiry into the Finnish Political Imaginary on Russia, 1918–1930s ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Tampere, for public discussion in the Paavo Koli Auditorium, Kanslerinrinne 1, Tampere, on December 14th, 2007, at 12 o’clock. UNIVERSITY OF TAMPERE ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere Department of Political Science and International Relations Distribution Tel. +358 3 3551 6055 Bookshop TAJU Fax +358 3 3551 7685 P.O. Box 617 [email protected] 33014 University of Tampere www.uta.fi/taju Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Layout Marita Alanko Acta Universitatis Tamperensis 1283 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 679 ISBN 978-951-44-7156-8 (print) ISBN 978-951-44-7157-5 (pdf) ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007 Acknowledgements Th is is an inquiry into the Finnish political imaginary on Russia. It examines the practices of knowledge production on Russia and the Soviet Union during the Finnish interwar period. Th e point of departure for this endeavour is the recognition that knowledge production is not an act of one’s subjectivity. It involves placing oneself within a tradition of interpreta- tion. In the study at hand, I examine how the Finnish ways of making sense of Russia unfold against the background of previous knowledge and experience which is wider than that of an individual interpreter. Similarly, this piece of research should not be read as an act of my subjectivity only.
    [Show full text]