DOCSLIB.ORG

Mikko Tamminen LOANHEITOSTA VIIVYTYSTAISTELUUN

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Mikko Tamminen LOANHEITOSTA VIIVYTYSTAISTELUUN Mikko Tamminen LOANHEITOSTA VIIVYTYSTAISTELUUN Kansallinen Kokoomus, Aamulehti, Maalaisliitto ja Urho Kekkonen 1954 - 1959 Suomen historian pro gradu – tutkielma Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Syyskuu 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Mikko Tamminen Työn nimi – Title Loanheitosta viivytystaisteluun: Kansallinen Kokoomus, Aamulehti, Maalaisliitto ja Urho Kekkonen 1954 - 1959 Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages Syyskuu 2013 386 Tiivistelmä – Abstract Tutkimuksessa käsitellään Kansallisen Kokoomuksen, Aamulehden , Maalaisliiton ja Urho Kekkosen suhteita vuosina 1954 – 1959. Ydinkysymys työssä on, kuinka eri osapuolten väliset suhteet muuttuivat tutkittavana ajankohtana. Mitkä seikat vaikuttivat tapahtuneisiin muutoksiin, mitä osapuolet tekivät niitä kehittääkseen, minkälaiseen tilaan ne jäivät tutkimusjakson päättyessä ja miltä niiden tulevaisuus näytti ennen kaikkea Kansallisen Kokoomuksen näkökulmasta? Tutkimuksessa haetaan vertailevilla ja useammalla lähdekriittisellä tutkimusmenetelmällä vastausta kysymykseen, kuinka kokoomuks en tamperelaisen äänenkannattajan suhtautuminen eri osapuoliin erosi muusta lehdistöstämme, eritoten kokoomuksen valtakunnallisesti tunnetuimmasta äänenkannattajasta Uudesta Suomesta ? Työn alkupuolella käydään läpi myös joukko Kansallista Kokoomusta koskev ia sisäisiä kysymyksiä: missä määrin iäkäs tasavallan presidentti J. K. Paasikivi oli tietoinen kokoomuksen presidenttiehdokasasettelusta v. 1956 presidentinvaalien alla? Miksi Lontoon suurlähettiläänä tuolloin työskennellyt Sakari Tuomioja suostui 1955 kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi ystäväänsä maalaisliiton Urho Kekkosta vastaan, kun hänen todelliset menestymismahdollisuudet näyttivät jo etukäteen rajallisilta? Mitä sellaisia presidentillisiä ominaisuuksia kokoomuslaiset olivat näkevinään Sakari Tuomio jassa, joita Urho Kekkosella – vaalien ennakkosuosikilla – ei heidän mielestään ollut. Tutkimus pyrkii myös vastaamaan kysymykseen, kuinka yhtenäinen Kansallinen Kokoomus oli suhtautumisessaan Urho Kekkoseen ja Maalaisliittoon aikana, jolloin puoluehajaann us nosti päätään maalaisliitossa, mutta ennen kaikkea sosiaalidemokraateissa. Työssä esiintyvien eri osapuolten keskinäisen suhteiden hahmottamisen selkeyttämiseksi esiintuodaan ne erilaiset tulkinnat, joita K.-A. Fagerholmin III hallituksen hajoamiseen johtaneesta nk. yöpakkaskriisistä heti sen päätyttyä tehtiin. Tutkimus pohjautuu ennen kaikkea Kansallisen Kokoomuksen tamperelaiseen äänenkannattajaan Aamulehteen v. 1954 – 1959. Aiheesta saatavan kokonaiskuvan monipuolistamiseksi työssä hyödynnetään Kansa llisen Kokoomuksen puoluehallituksen kokouspöytäkirjoja v. 1952 - 1959 sekä kokoomuksen hämeenlinnalaisen kansanedustaja Felix Seppälän päiväkirja-aineistoa v. 1956 – 1958. Tutkimus lähtee liikkeelle jo vuodesta 1952, jolloin Kansallisessa Kokoomuksessa k äytiin ensimmäiset viralliset keskustelut neljän vuoden päästä pidettävistä seuraavista presidentinvaaleista. Pääasia puolueelle näytti olevan maalaisliittolaisen Urho Kekkosen presidenttiyden estäminen – keinoja kaihtamatta. Kun hänet kuitenkin tehtävään valittiin, oli kokoomuslaisilla pohdinnan paikka. Halu hallitusvastuuseen oli kova, mutta sen tiellä näyttivät olevan kerta toisensa jälkeen niin Maalaisliitto kuin Urho Kekkonenkin . Keskinäisiä suhteita yritettiin parantaa puolin ja toisin, mutta lopulliseen ratkaisuun ei ollut päästy edes huhtikuussa 1959, kun Kekkosen ensimmäinen presidenttikausi oli jo yli puolivälin. Asiasanat – Keywords Urho Kekkonen, Kansallinen Kokoomus, Maalaisliitto, Aamulehti, Väinö Peltonen, narratiivinen analyysi. Säilytyspaikka – Depository Historian ja etnologian laitos Muita tietoja – Additional information 1 Sisällys 1. JOHDANTO .......................................................................................................................................... 4 1.2 TUTKIMUSKYSYMYKSET ....................................................................................................................... 6 1.3 TUTKIMUSKIRJALLISUUS (AIKAISEMPI TUTKIMUS) ................................................................ 7 1.4 ARKISTOLÄHTEET ................................................................................................................................ 10 1.5 TUTKIMUSMETODIT ............................................................................................................................ 12 2. MISTÄ LÖYTYISI SOPIVA EHDOKAS KEKKOSEN KUKISTAMISEKSI? ........................... 15 2.1 PUOLUEKOKOUS HALUAA TUOMIOJALLE VARASLÄHDÖN ................................................ 17 2.2 KAMPANJA KÄYNNISTYY ................................................................................................................... 22 2.3 VAALITAISTELUA PORKKALAN VARJOSSA ................................................................................ 25 2.4 SEURAAVAKSI KARJALA? ................................................................................................................... 30 KEKKOSTA VASTAAN TUOMIOJAN PUOLELLA ........................................................................ 33 3. MAALAISLIITON JA KEKKOSEN KIVIREKI KASVAA ........................................................... 35 3.1 ”MISSÄÄN VAIHEESSA EN KEKKOSTA ÄÄNESTÄ” ................................................................... 40 3.2 PALJON PORUA ADRESSEISTA ......................................................................................................... 43 MUSTAMAALAUSTA .......................................................................................................................... 50 4. KUKA VOITTIKAAN VALITSIJAMIESVAALIT? ...................................................................... 51 4.1 VANHASSA VARA PAREMPI? – PAASIKIVI VEDETÄÄN MUKAAN ...................................... 54 4.2 ”PELKÄÄN PAHOIN PUOLUEEN KÄRSIVÄN TÄSTÄ” ............................................................... 56 4.3 AKTIVISOITUMISPYRKIMYSTÄ ........................................................................................................ 64 4.4 ”TUNTEITAKAAN EI VOI TÄYDELLISESTI SYRJÄYTTÄÄ” ..................................................... 71 EPÄVARMUUTTA TULEVAISUUDESTA ....................................................................................... 78 5. TALOUSPESSIMISMIÄ SEKÄ PUOLUSTUS- JA ULKOPOLITIIKKAA ................................ 82 5.1 VÄLIT MAALAISLIITTOON KIRISTYVÄT ...................................................................................... 89 5.2 ”KAIKISSA OLOSUHTEISSA SUOMALAISEN DEMOKRATIAN PUOLESTA” ..................... 95 5.3 ”PARLAMENTARISMIMME ON HEIKONTUNUT” ................................................................... 100 5.4 BULGANIN JA HRUSHTSHEV SUOMESSA – PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? ..................... 106 ORASTAVAA TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ ........................................................................................ 113 6. JUHLASTA ARKEEN ..................................................................................................................... 115 6.1 ”REPIMINEN ON KORVATTAVA RAKENTAMISELLA” ......................................................... 121 2 6.2 OPTIMISMI JA PESSIMISMI VASTAKKAIN ................................................................................ 125 6.3 VAALEIHIN VALMISTAUTUMINEN ALKAA .............................................................................. 130 HALLITUSHALUT VOIMISTUVAT ................................................................................................ 137 7. PARLAMENTARISMIN KAIPUUTA .......................................................................................... 139 7.1 KUKA KAATOI HALLITUKSEN? ..................................................................................................... 146 7.2 KOVENEVAA KIELENKÄYTTÖÄ – PUOLIN JA TOISIN .......................................................... 152 7.3 KAHDENLAISTA ILMAA.................................................................................................................... 157 7.4 HELPOTUS VAI HÄTÄRATKAISU? ................................................................................................ 164 EPÄONNISTUNEITA YHTEYDENOTTOJA .................................................................................. 171 8. UUSI VUOSI – UUSI TIE ............................................................................................................... 175 8.1 VAALILIITTOYHTEISTYÖ JA SUPISTAMISOHJELMA KARIUTUVAT ............................... 177 8.2 KUKA KOSII JA KETÄ? ........................................................................................................................ 182 8.3 ENTISEEN TYYLIIN?........................................................................................................................... 187 8.4 ULKOPOLIITTISTA NOKITTELUA ................................................................................................ 193 PAINEET KASVAVAT ....................................................................................................................... 200 9. AJANPELUUTA SISÄ- JA ULKOPOLITIIKAN VARJOSSA .................................................... 204 9.1 KOKO MAAN MURHENÄYTELMÄ? ............................................................................................... 207 9.2 YLIMENOKAUDEN MAKUA ............................................................................................................
Load more

Recommended publications
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • 1 Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post
    Capitalism under attack: Economic elites and social movements in post-war Finland Niklas Jensen-Eriksen Author’s Accepted Manuscript Published as: Jensen-Eriksen N. (2018) Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland. In: Berger S., Boldorf M. (eds) Social Movements and the Change of Economic Elites in Europe after 1945. Palgrave Studies in the History of Social Movements. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-77197-7_11 Introduction For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence.1 In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–48 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system. Before the parliamentary elections of 1945, Finnish Prime Minister J.K. Paasikivi, the main architect of the country’s new foreign policy (which was based on the attempt to maintain warm relations with the Soviet Union), urged voters to elect ‘new faces’ to Parliament.2 The voters did so. A new communist-dominated political party, the Finnish People’s Democratic League (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL) received a quarter of the seats.
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary Heino NYYSSÖNEN 1 Introduction Comparing Finland and Hungary is a fruitful task despite the ap- parent historical differences: after the Second World War the for- mer remained a democracy whilst the latter became a dictatorship. Also their relation to their greatest and most powerful neighbour, Soviet Union, seems to be different. Hungary belonged to the same military pact as the Soviet Union, but Finland’s foreign pol- icy was based on the idea of neutrality. However, the difference between the most eastern country of the West and the most west- ern country of the East is not that evident. According to an old standpoint Finns and Hungarians are re- latives and with special relationship. We can, however, doubt that the structural similarities in language and common roots 6,000 years ago hardly make sense, when we study recent po- litical culture. Rather than ‘kinship’ the concept of national in- terest gained a more important role in mutual co-operation af- ter 1945. Nevertheless, maintaining the old idea of a relation- ship, defined as ‘scientific truth’, made communication easier between these two nations. Already in the end of the 1960s Hungary had most connections with Finland among capitalist countries. In Europe Finland became a forerunner also in the 1970s, when visa between the two countries was abolished. The purpose of this article is to compare political cultures in Finland and Hungary during the Urho Kekkonen and János Kádár era. The critical question is, what kind of results we can get, 13 HEINO NYYSSÖNEN when we compare these two countries to each other and not to their ‘traditional’ frames i.e.
    [Show full text]
  • Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän Toiminnasta Vuodelta 1957
    Kertomukset. Liitevihko 2: Sivut 3—70 Kertomus Sosialidemokraattisen Eduskuntaryhmän toiminnasta vuodelta 1957 Yleistä Vuosi 1957 siirtyi historiaamme yksikamarisen Eduskuntamme juhlavuotena. Toukokuun 23 päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun yksikamarinen eduskunta kokoontui Suomessa ensi kerran. Kun­ nia-aitiossa nähtiin näille ensimmäisille valtiopäiville kokoontuneet veteraanit Oskari Tokoi; Väinö Tanner, Otto Karhi, Maiju Gebhard ja Juhani Leppälä sekä heidän lisäkseen vanhat pitkäaikaiset puhemiehet Väinö Hakkila ja Paavo Virkkunen. Erikoisesti tästä juhlasta jäi mie­ leen Yhdysvalloista kutsutun senaattori Tokoin puhe, missä hän her­ kästi tulkitsi niitä toiveita, jotka Suomen kansa asetti vastavalittuun kansaneduskuntaan, samalla kun hän osoitti tehdyn työn mittavuuden ja sen arvon, mikä kansanvaltaisella valtiojärjestelmällämme etenkin itsenäisyysaikanamme on ollut. Tämä kansaneduskuntamme juhlavuosi muodostui poliittisesti var­ sin rauhattomaksi. Suurimpana syynä tähän oli taloudellisen tilan­ teen jatkuva kiristyminen ja valtiontalouden erittäin heikko tila, mikä vaatii uusia radikaalisia toimenpiteitä. Eduskuntavaalien lähes­ tyminen ei suinkaan ole helpottanut tilannetta. Suurten hallituspuo­ lueiden, sosialidemokraattien ja maalaisliiton, yhteistyö katkesi, eikä porvarillistenkaan puolueiden kesken saatu aikaan yhteisrintamaa hallituskysymyksessä. Myös puolueiden sisällä on ilmennyt ristiriitoja entistä enemmän. Ulkopoliittisesti olemme eläneet hiljaiseloa, vaikka johtavien maail­ manvaltojen kesken ei olekaan päästy
    [Show full text]
  • Mitalitaiteen Killan Kirjallinen Huutokauppa 8.5.2018 Huutokauppoja
    MITALITAITEEN KILLAN KIRJALLINEN HUUTOKAUPPA 8.5.2018 HUUTOKAUPPOJA Mitalitaiteen Killan kirjallinen huutokauppa 8.5.2018 Tarjoukset 8.5.2018 mennessä osoitteella Aimo Linkosalmi, Jokiniementie 12 A 5, 00650 Helsinki tai puhelin 040 55 14 012 tai sähköposti [email protected]. Tarjoukset täysin euroin. Mitalien osalta vain suuremmat viat on mainittu. AE = pronssia, kuparia ja AR hopeaa. B = Boström: Suomen muistorahat I ja II, 1932 ja 1936 L = Laitakari: Suomen mitalit 1936-1968, 1969. P = Passi: Ilmiö mitalitaide, 1996. Ostajilta peritään 5 %:n huutomaksu vasarahinnasta, todelliset postikulut ja kahden euron pakkausmaksu. KIRJALLISUUS Presidenttejä 1 Kunniamerkkihuutokauppaluetteloita: Morton and Eden, 27 Urho Kekkonen 1900-1986, Heino P 137 sekä 3.10.2003, 30.11.09, 1.12.16 ja 23.11.17 sekä Sotheby Sotainvalidien veljesliitto 50 v, Häiväoja P 75 19.5.00, yht. 1780 kunniamerkkikohdetta, kuv., sekä Maailman luonnonsäätiön mitali, huuhkaja 15,- ei tuloksia ....................................................... 25,- 28 Killan sarjaa: P.E. Svinhufvud, Lauri Kr. Relander ja 2 Kunker , 22.6.06, 2.10.09 (vain tässä tulokset), Risto Ryti, L 1018, 255 ja 266 ........................ 15,- 19.11.13, 26.9.15, yht. 3800 kohdetta, 29 Mannerheim, L 197, killan sarjaa .................... 15,- Andreas Thies 1988, tarjousluettelo, 66 kohdetta 25,- Kaupunkeja ja kuntia 3 AB Philea 9.12.17, 734 kohdetta, Medalhouse Oy 29.3. 30 Kokkola 300 v, B II 156 ja Antti Chydenius, B I 54 10,- 08, 505 kohdetta ja Talvio: Tähdistöt ja ritarikunnat, 50 s. 20,- 31 Tornio ja Vaasa, B II 153 ja 138 ...................... 10,- 4 Pasanen: Rahakirja, 206 s, 1968, Numismaattisia tutki- 32 Äänekoski kaupungiksi, Tapper P 2 ...............
    [Show full text]
  • From the Tito-Stalin Split to Yugoslavia's Finnish Connection: Neutralism Before Non-Alignment, 1948-1958
    ABSTRACT Title of Document: FROM THE TITO-STALIN SPLIT TO YUGOSLAVIA'S FINNISH CONNECTION: NEUTRALISM BEFORE NON-ALIGNMENT, 1948-1958. Rinna Elina Kullaa, Doctor of Philosophy 2008 Directed By: Professor John R. Lampe Department of History After the Second World War the European continent stood divided between two clearly defined and competing systems of government, economic and social progress. Historians have repeatedly analyzed the formation of the Soviet bloc in the east, the subsequent superpower confrontation, and the resulting rise of Euro-Atlantic interconnection in the west. This dissertation provides a new view of how two borderlands steered clear of absorption into the Soviet bloc. It addresses the foreign relations of Yugoslavia and Finland with the Soviet Union and with each other between 1948 and 1958. Narrated here are their separate yet comparable and, to some extent, coordinated contests with the Soviet Union. Ending the presumed partnership with the Soviet Union, the Tito-Stalin split of 1948 launched Yugoslavia on a search for an alternative foreign policy, one that previously began before the split and helped to provoke it. After the split that search turned to avoiding violent conflict with the Soviet Union while creating alternative international partnerships to help the Communist state to survive in difficult postwar conditions. Finnish-Soviet relations between 1944 and 1948 showed the Yugoslav Foreign Ministry that in order to avoid invasion, it would have to demonstrate a commitment to minimizing security risks to the Soviet Union along its European political border and to not interfering in the Soviet domination of domestic politics elsewhere in Eastern Europe.
    [Show full text]
  • Taxonomy of Minority Governments
    Indiana Journal of Constitutional Design Volume 3 Article 1 10-17-2018 Taxonomy of Minority Governments Lisa La Fornara [email protected] Follow this and additional works at: https://www.repository.law.indiana.edu/ijcd Part of the Administrative Law Commons, American Politics Commons, Comparative and Foreign Law Commons, Comparative Politics Commons, Constitutional Law Commons, International Law Commons, Law and Politics Commons, Legislation Commons, Public Law and Legal Theory Commons, Rule of Law Commons, and the State and Local Government Law Commons Recommended Citation La Fornara, Lisa (2018) "Taxonomy of Minority Governments," Indiana Journal of Constitutional Design: Vol. 3 , Article 1. Available at: https://www.repository.law.indiana.edu/ijcd/vol3/iss1/1 This Article is brought to you for free and open access by Digital Repository @ Maurer Law. It has been accepted for inclusion in Indiana Journal of Constitutional Design by an authorized editor of Digital Repository @ Maurer Law. For more information, please contact [email protected]. Taxonomy of Minority Governments LISA LA FORNARA INTRODUCTION A minority government in its most basic form is a government in which the party holding the most parliamentary seats still has fewer than half the seats in parliament and therefore cannot pass legislation or advance policy without support from unaffiliated parties.1 Because seats in minority parliaments are more evenly distributed amongst multiple parties, opposition parties have greater opportunity to block legislation. A minority government must therefore negotiate with external parties and adjust its policies to garner the majority of votes required to advance its initiatives.2 This paper serves as a taxonomy of minority governments in recent history and proceeds in three parts.
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • Otto Stenrothista Alexander Stubbiin
    1 Ulkoasiainministeriön juhlaseminaari 27.5. 2008 Klaus Törnudd Otto Stenrothista Alexander Stubbiin Ulkoasiainministeriössä on alusta lähtien ollut paljon töitä. Suomen ensimmäinen ulkoasiainministeri Otto Stenroth on muistelmissaan kertonut miten hän nimityksen saatuaan toukokuun lopussa 1918 joutui melkein epätoivon valtaan, kun asioiden ja puheille pyrkijöiden lukumäärä oli valtava, eikä työvoimaa ollut riittävästi Sisällissota oli silloin juuri takana, valkoinen osapuoli oli voittanut, ja asioita ryhdyttiin järjestämään koeteltuja eurooppalaisia tapoja noudattaen. Suomessa rekrytoitiin nopeasti vasta perustettuun ulkoasiaintoimituskuntaan nuoria kyvykkäitä henkilöitä. Vanhempia, itsenäisyysliikkeessä ansioituneita miehiä lähetettiin edustajiksi ulkomaille. Lisäksi lähetettiin virkamies Tukholmaan tutustumaan Ruotsin ulkoministeriön organisaatioon ja toimintaan sekä kutsuttiin salaneuvos Karl Müller Saksasta antamaan diplomatian työmuotoja ja käytäntöjä koskevia neuvoja. Suunnilleen samalla tavalla ovat mm. Baltian tasavallat joutuneet toimimaan 1990-luvun alussa itsenäisyyden palautumisen jälkeen. Alkuaikoina töissä oli seitsemäntoista virkamiestä, jotka ministeri Stenroth oli suurimmaksi osaksi itse valinnut. Valmiita malleja oli olemassa, mutta jonkun verran kompasteltiin kirjeenvaihdon muotoilussa ensimmäisen vuoden aikana. Tunnettu tapaus liittyy pitkään ranskankieliseen noottiin, jonka Suomen asiainhoitaja Tukholmassa kesäkuun lopulla vuonna 1918 luovutti Ison-Britannian lähettiläälle. Lähettilään ensi reaktio oli ollut, että
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]