Yleisradion Hallinnon Ja Ohjauksen Kehitys 1926–2017. Kehityskaari Eduskunnan Alaiseksi Yhtiöksi Tekijät Martti Soramäki
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
JULKAISUJA 17/2017 Yleisradion hallinnon ja ohjauksen kehitys 1926–2017 Kehityskaari eduskunnan alaiseksi yhtiöksi Tutkimuksen motto ”Ne, jotka eivät muista menneisyyttä, ovat tuomittuja toistamaan sitä” George Santayana Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Huolehdimme toimivista, turvallisista ja edullisista yhteyksistä. arvot Rohkeus Oikeudenmukaisuus Yhteistyö Julkaisun päivämäärä 19.12.2017 Julkaisun nimi Yleisradion hallinnon ja ohjauksen kehitys 1926–2017. Kehityskaari eduskunnan alaiseksi yhtiöksi Tekijät Martti Soramäki Toimeksiantaja ja asettamispäivämäärä Liikenne- ja viestintäministeriö 9.1.2017 Julkaisusarjan nimi ja numero ISSN (verkkojulkaisu) 1795-4045 Liikenne- ja viestintäministeriön ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-243-537-8 julkaisuja 17/2017 URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-537-8 Asiasanat Julkinen palvelu, Yleisradion hallinto, ohjaus, valvonta Yhteyshenkilö Muut tiedot Tutkimusta koskevat tiedustelut: YTT Martti Soramäki, 0405597203, [email protected] Tiivistelmä Tämä tutkimus käsittelee Yleisradiota vuosina 1926–2017. Tarkoitus on kuvata ja analysoida yleisellä toimielintasolla (eduskunta, valtioneuvosto/liikenne- ja viestintäministeriö/yhtiökokous, yhtiön hallintoneuvosto, yhtiön hallitus) Yleisradion valvontaa ja omistajaohjausta ja näihin liittyvän johtamisen ja työnjaon kehitystä. Erityisesti on tarkoitus tutkimuskysymyksenä selvittää, miten ja millä perusteilla ko. ajanjaksona Yleisradiosta on tullut yhä enemmän eduskunnan alainen organisaatio, kun eduskunnan valitsema yhtiön hallintoneuvosto on lainsäädäntömuutosten myötä vahvistanut asemaansa yhtiön päätöksenteossa. Tarkoitus on kuvata myös muita elementtejä, jotka ovat vahvistaneet ko. ajanjaksona Yleisradion asemaa maan hallituksesta riippumattomana valtionyhtiönä. Tutkimuksen rakenne perustuu historian tarkasteluun. Lähtökohtana on valtionyhtiö Yleisradion perustaminen vuonna 1934 ja sen taustatekijät. Varsinainen tarkastelu lähtee kuitenkin liikkeelle vuodesta 1949, jolloin ns. Lex Jahvetin myötä Yleisradion hallintoneuvoston valinta siirtyi eduskunnalle. Tämän jälkeinen aika nykypäivään jaetaan lainvalmistelun luonteen pohjalta kahteen ajanjaksoon, jotka ovat komiteoiden aika (1950–1993) ja parlamentaaristen työryhmien aika (2000–2017 ja edelleen). Näiden ehdotuksia ja ehdotusten toteutumista tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Komiteoiden työ ei synnyttänyt Yleisradiota koskevaa lainsääsäädäntöä, mutta sisälsi monipuolista pohdiskelua Yleisradion hallintomuodosta, tehtävistä ja organisaatiosta. Kaksi keskeistä Yleisradion lakiuudistusta liittyy Yleisradion pääjohtajan erottamishankkeisiin. Lex Jahvetti syntyi tarpeesta erottaa pääjohtaja Hella Wuolijoki ja laki Yleisradiosta liittyi pääjohtaja Reino Paasilinnan erottamishankkeeseen. Näistä prosesseista on erilliset jaksot. Tutkimuksessa tarkastellaan erilliskysymyksinä tarkemmin vielä joukkoa aiheeseen liittyviä muita kysymyksiä. Loppujakso sisältää tutkimustulokset ja pohdiskelua. Tutkimuksessa esitettyjä yleisradiolainsäädäntöön liittyviä tekijän näkemyksiä peilataan erityisesti Antero Jyrängin (1969) ja Eero Paukun (erit. 2005) esittämiä kantoja vasten. Publikationsdatum 19.12.2017 Publikation Rundradions förvaltning och styrning 1926–2017 Utvecklingen till ett bolag underställt riksdagen Författare Martti Soramäki Tillsatt av och datum Kommunikationsministeriet 9.1.2017 Publikationsseriens namn och nummer ISSN (webbpublikation) 1795-4045 Kommunikationsministeriets ISBN (webbpublikation) 978-952-243-537-8 publikationer 17/2017 URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-537-8 Ämnesord Allmännyttig verksamhet, public service, Rundradions förvaltning, styrning, övervakning Kontaktperson Rapportens språk Finska Övriga uppgifter Förfrågningar angående utredningen: SVD Martti Soramäki, +358405597203, [email protected] Sammandrag Den här undersökningen handlar om Rundradion (Yleisradio) åren 1926–2017. Avsikten är att på en allmän organspecifik nivå (riksdagen, statsrådet/kommunikationsministeriet/bolagsstämman, bolagets förvaltningsråd, bolagets styrelse) beskriva och analysera hur Rundradions övervakning och ägarpolitik har utvecklats liksom även ledningen och arbetsfördelningen i anslutning till dem. Avsikten är speciellt att som forskningsfråga utreda, hur och på vilka grunder Rundradion under denna period i allt högre grad har blivit en organisation som är underställd riksdagen, när det av riksdagen valda bolagets förvaltningsråd via lagändringar har förstärkt sin ställning i bolagets beslutsfattning. Avsikten är att också beskriva andra element, som under denna period har förstärkt Rundradions ställning som ett statsbolag som är oberoende av landets regering. Undersökningens struktur bygger på en granskning av historien. Utgångspunkten är grundandet av Rundradion som statsbolag 1934 och de bakomliggande faktorerna. Den egentliga granskningen börjar dock från år 1949, då den sk. Lex Jahvetti överförde valet av Rundradions förvaltningsråd till riksdagen. Den därpå följande tiden ända fram till i dag delas upp i två perioder utgående från hur lagberedningen utfördes, dvs. kommittéernas tid (1950–1993) och de parlamentariska arbetsgruppernas tid (2000–2017 och fortsättningsvis). Deras förslag och hur förslagen förverkligades granskas utförligt. Kommittéernas arbete födde inte någon ny lagstiftning gällande Rundradion, men innefattade mångsidiga resonemang om Rundradions förvaltningsform, uppgifter och organisation. Två centrala lagreformer gällande Rundradion hör ihop med avskedandet av två av Rundradions generaldirektörer. Lex Jahvetti föddes av behovet att avskeda generaldirektör Hella Wuolijoki och lagen om Rundradion hade att göra med avsikten att avskeda generaldirektör Reino Paasilinna. Dessa processer beskrivs i separata avsnitt. Vissa andra frågor som hänför sig till ämnet tas i utredningen ännu upp till noggrannare särgranskning. Slutavsnittet innehåller forskningsresultaten och resonemang. De synpunkter beträffande rundradiolagstiftningen som författaren har framfört i utredningen pejlas speciellt gentemot Antero Jyränkis (1969) och Eero Paukkus (särskilt 2005) ståndpunkter. Date 19 December 2017 Title of publication The Administration and Guidance of Yleisradio 1926-2017. The Development to a Company Subordinate to the Parliament Author(s) Martti Soramäki Commissioned by, date Ministry of Transport and Communications 9.1.2017 Publication series and number ISSN (online) 1795-4045 Publications of the Ministry of Transport ISBN (online) 978-952-243-537-8 and Communications 17/2017 URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-537-8 Keywords Public service, the administration of Yleisradio, guidance, supervision, governance Contact person Language of the report Finnish Other information Enquiries about the research report: Ph.D. Martti Soramäki, +358405597203, [email protected] Abstract This research report deals with Yleisradio (Yle, the Finnish Broadcasting Company) during the years 1926– 2017. The aim is to describe and analyze, at a general institutional level (Parliament, Council of State/the Ministry of Transport and Communications/the Shareholders’ Meeting, the Administrative Council, the Board) the development of the supervision and owner guidance concerning Yleisradio and the governance and division of work connected to these. In particular, the aim is to investigate as a research question, how and on what grounds Yleisradio increasingly has become an organization subordinate to the Parliament, when legal changes during this period have strengthened the position in the company’s decision-making of the company’s Administrative Council, elected by Parliament. The aim is also to describe other elements, which during this period have strengthened Yleisradio’s position as a state company independent from the Government. The structure of this research report is based on examining history. The starting point is the establishment of Yleisradio as a state company in 1934 and the background for that. However, the actual scrutiny starts in 1949, when the so called Lex Jahvetti resulted in transferring the election of the Administrative Council to Parliament. The time span after that until nowadays is divided into two time spans depending on the way new legislation was prepared. These are the time of committees (1950–1993) and the time of parliamentary working groups (2000–2017 and onwards). The resulting proposals and how they were brought forward are monitored in detail. The work of the committees did not bring legal changes concerning Yleisradio, but contained comprehensive elaboration concerning Yleisradio’s administrative structure, tasks and organization. Two central legal changes were linked to efforts to dismiss the Director General. Lex Jahvetti came from the need to dismiss Director General Hella Wuolijoki and the Act on Yleisradio Oy was linked to the efforts to dismiss Director General Reino Paasilinna. These processes are described in separate sections. This research report also looks at some other specific issues that are linked to this theme. The end of the report deals with the research results and elaboration upon them. The views of the author about the broadcasting legislation are analyzed especially in relation to standpoints presented by Antero Jyränki (1969) and Eero Paukko (especially 2005). Alkusanat Tämän tutkimuksen aloitteentekijänä on ollut Yleisradion lakiosaston johtaja Katri Olmo. Tutkimuksen