Pro Gradu -Tutkielma Sukupuolentutkimuksen Maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden Ja Filosofian Laitos Jyväskylän Yliopisto Kevät 2013

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Pro Gradu -Tutkielma Sukupuolentutkimuksen Maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden Ja Filosofian Laitos Jyväskylän Yliopisto Kevät 2013 NAISPÄÄMINISTERIN MEDIAREPRESENTAATIOT HELSINGIN SANOMISSA JA ILTA-SANOMISSA 2003 Elina Havu Pro gradu -tutkielma Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2013 TIIVISTELMÄ NAISPÄÄMINISTERIN MEDIAREPRESENTAATIOT HELSINGIN SANOMISSA JA ILTA-SANOMISSA 2003 Elina Havu Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Tuija Saresma Kevät 2013 Sivumäärä: 159 sivua + 3 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia mediarepresentaatioita Suomen ensimmäisenä naispääministerinä toimineesta Anneli Jäätteenmäestä mediassa muodostetaan ja miten median tapa kuvata poliitikkoja on sukupuolittunut. Näitä mediarepresentaatioita eli mediaesityksiä tarkastellaan konstruktivistisesta näkökulmasta. Tutkimuksen teoria nojaa feministiseen politiikan tutkimukseen sekä feministiseen mediatutkimukseen. Lisäksi tutkimuksen taustalla vaikuttaa vahvana yhteiskunnallinen jako yksityiseen sekä julkiseen sfääriin. Naispääministeristä luotavat mediarepresentaatiot saavat lisämerkityksiä kahdesta 2000-luvulla vaikuttaneesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, vuonna 2000 voimaan astuneesta perustuslain uudistuksesta sekä mediassa tapahtuneesta murroksesta. Tutkimuksen aineistona toimivat Jäätteenmäkeä koskevat lehtiartikkelit sekä Helsingin Sanomista että Ilta-Sanomista kahdeksan kuukauden ajalta. Aineistoa analysoidaan retorisen analyysin keinoin sekä tarkastellaan aineistossa esiintyvien auktoriteettien käyttämien argumenttien avulla. Aineisto on jaettu kolmeen eri teemaan, joita käsitellään kronologisessa järjestyksessä. Nämä teemat ovat naispääministeri vallankäyttäjänä ja poliitikkona, naispääministerin julkisuuskuva ja sukupuoli sekä naispääministerin pätevyys ja uskottavuus. Tutkimuksen mukaan Anneli Jäätteenmäen sukupuolella oli vahva määrittelevä tekijä siinä, millaisia mediarepresentaatioita hänestä luotiin. Tuloksista voidaan päätellä, että median perinteinen kuva pehmeiden arvojen naispoliitikosta sekä Anneli Jäätteenmäen vahvan johtajan representaatio aiheuttivat median uutisoinnissa ristiriitaisen reaktion. Tästä sekä häneen liitettyjen pätevyys- ja uskottavuusepäilyistä seurasi, että median silmissä Jäätteenmäen pääministeriyden legitimiteetin muotoutuminen jäi puutteelliseksi eikä hän kyennyt nousemaan valtiomieskategoriaan. Tutkimus osoittaa, että sukupuolittuneita mediarepresentaatioita tuottavat, sukupuoleen liittyvät valta- ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat median toiminnassa pääosin piilossa eikä media tunnista niiden olemassaoloa. Avainsanat: Sukupuoli, representaatio, pääministeri, politiikka, media, yksityinen- julkinen – jako SISÄLLYS 1. JOHDANTO .......................................................................................................................... 1 2. SANOMALEHDET AINEISTONA .................................................................................... 6 2.1 Aineiston valinta ja perustelut ........................................................................................................ 6 2.3 Aineiston kuvaus .......................................................................................................................... 11 2.3.1 Helsingin Sanomista kerätty aineisto .................................................................................... 13 2.3.2 Ilta-Sanomista kerätty aineisto .............................................................................................. 14 2.4 Aineiston lukutavat ...................................................................................................................... 16 2.4.1 Representaation käsite ........................................................................................................... 19 2.4.2 Retorinen analyysi tutkimuksen tukena ................................................................................ 22 3. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA .............................................................. 27 3.1 Feministinen politiikan teoria ....................................................................................................... 27 3.2 Feministinen mediatutkimus ........................................................................................................ 30 3.3 Julkisen ja yksityisen problematiikka .......................................................................................... 32 4. SILLANPÄÄSTÄ JÄÄTTEENMÄKEEN ........................................................................ 35 4.1 Suomalaisten naispoliitikkojen historiaa ...................................................................................... 36 4.2 Case Jäätteenmäki ........................................................................................................................ 39 4.2.1 Oppositiojohtajana kohti eduskuntavaaleja ........................................................................... 40 4.2.2 Ensimmäisenä naisena pääministeriksi ................................................................................. 45 4.2.3 Pitkään jatkunutta mediakeskustelua seuraa ero ................................................................... 48 5. ENSIMMÄINEN NAISPÄÄMINISTERI VALLAN KAHVASSA ................................ 52 5.1 Pääministerin muuttunut valta-asema ja niin kutsuttu pääministerivaali ..................................... 52 5.2 Naispoliitikot vallankäyttäjinä ..................................................................................................... 57 5.3 Jäätteenmäki vallankäyttäjänä ...................................................................................................... 61 5.3.1 Haastajana aggressiivinen ja epävarma, mutta vahva oppositiojohtaja ................................. 61 5.3.2 Epävarma hallitusneuvottelija altavastaajana ........................................................................ 70 5.3.3 Asiallinen ja voimakas sekä väistelevä ja vastuuton pääministeri ........................................ 77 5.3.4 Valtionpäämies astuu takaisin valtaan .................................................................................. 86 6. NAISPÄÄMINISTERIN ”PUHUVA PÄÄ” ..................................................................... 92 6.1 Median muutos ............................................................................................................................. 92 6.2 Politiikan medioituminen ja pääministerin asema mediassa ........................................................ 95 6.3 Naispoliitikkojen representaatio mediassa ................................................................................. 101 6.4 ”Puhuva pää” ja sukupuolen rakentuminen................................................................................ 107 6.4.1 Vaalikampanjan aikana sukupuolen esittäminen on piilotetumpaa ..................................... 107 6.4.2 (Nais)Pääministeri Jäätteenmäki ......................................................................................... 111 6.4.3 Sukupuolen vaikutus eroon puhututtaa mediassa ................................................................ 123 7. ENSIMMÄINEN NAISPÄÄMINISTERI JA PÄTEVYYDEN ONGELMA .............. 127 7.1 Sukupuolen mukaan jakaantunut pätevyyden vaatimus ............................................................. 127 7.2 Jäätteenmäen ongelmana pätevyys ja uskottavuus ..................................................................... 129 7.2.1 Pääministerivaali ja poliittinen pätevyys ............................................................................. 129 7.2.2 Hallitusneuvotteluissa pätevyys on kaikkien naisministerien ongelma .............................. 134 7.2.3 Pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja pätevyyden vaatimus ................................................. 138 8. JOHTOPÄÄTÖKSET ...................................................................................................... 145 LÄHTEET .............................................................................................................................. 154 Kirjallisuus ....................................................................................................................................... 154 Internet-lähteet ................................................................................................................................. 158 Lehtiartikkelit ................................................................................................................................... 159 LIITE 1: HELSINGIN SANOMISTA KERÄTTY AINEISTO LIITE 2: ILTA-SANOMISTA KERÄTTY AINEISTO LIITE 3: TEEMOJEN JAKAUTUMINEN AINEISTON SANOMALEHDISSÄ 1. JOHDANTO Suomessa tehtiin tasa-arvohistoriaa, kun Anneli Jäätteenmäestä (kesk) tuli 17. huhtikuuta vuonna 2003 Suomen ensimmäinen naispääministeri. Jäätteenmäen kausi pääministerinä jäi kuitenkin kahden kuukauden pituiseksi, kun hän ilmoitti hallituksensa eroamisesta saamansa epäluottamuksen vuoksi 18. kesäkuuta 2003. Tutkin tässä pro gradu -työssäni, millaisia mediarepresentaatioita Suomen ensimmäisenä naispääministerinä toimineesta Anneli Jäätteenmäestä mediassa muodostetaan ja miten median tapa kuvata poliitikkoja on sukupuolittunut. Aineistokseni olen valinnut Jäätteenmäkeä koskevat lehtiartikkelit sekä Helsingin Sanomista että Ilta-Sanomista kahdeksan kuukauden ajalta vuodelta 2003. Jäätteenmäen lyhyen pääministerikauden vuoksi tarkastelen myös hänestä eduskuntavaalikampanjan aikana sekä pääministerin paikalta eroamisen jälkeen muodostettuja mediarepresentaatioita.
Recommended publications
  • The Nordic Countries and the European Security and Defence Policy
    bailes_hb.qxd 21/3/06 2:14 pm Page 1 Alyson J. K. Bailes (United Kingdom) is A special feature of Europe’s Nordic region the Director of SIPRI. She has served in the is that only one of its states has joined both British Diplomatic Service, most recently as the European Union and NATO. Nordic British Ambassador to Finland. She spent countries also share a certain distrust of several periods on detachment outside the B Recent and forthcoming SIPRI books from Oxford University Press A approaches to security that rely too much service, including two academic sabbaticals, A N on force or that may disrupt the logic and I a two-year period with the British Ministry of D SIPRI Yearbook 2005: L liberties of civil society. Impacting on this Defence, and assignments to the European E Armaments, Disarmament and International Security S environment, the EU’s decision in 1999 to S Union and the Western European Union. U THE NORDIC develop its own military capacities for crisis , She has published extensively in international N Budgeting for the Military Sector in Africa: H management—taken together with other journals on politico-military affairs, European D The Processes and Mechanisms of Control E integration and Central European affairs as E ongoing shifts in Western security agendas Edited by Wuyi Omitoogun and Eboe Hutchful R L and in USA–Europe relations—has created well as on Chinese foreign policy. Her most O I COUNTRIES AND U complex challenges for Nordic policy recent SIPRI publication is The European Europe and Iran: Perspectives on Non-proliferation L S Security Strategy: An Evolutionary History, Edited by Shannon N.
    [Show full text]
  • Speaker Profiles – Global Forum 2006 – ITEMS International 2
    The present document has been finalized on 30 November 2006. The bios not sent in time to the editorial staff are missing. Speaker Profiles – Global Forum 2006 – ITEMS International 2 DONALD ABELSON, FELLOW, ANNENBERG CENTER FOR COMMUNICATIONS AT THE UNIVERSITY OF SOUTHERN CALIFORNIA, USA Donald Abelson has been president of Sudbury International since June 2006; he is also a non-resident fellow at the Annenberg Center for Communications at the University of Southern California. Previously he was Chief of the International Bureau at the Federal Communications Commission (FCC) (from 1999 to 2006). In this capacity, he managed a staff of 155 professionals who coordinated the FCC’s international activities, including its approval of international telecommunication services (including the licensing of all satellite facilities). Mr. Abelson directed the FCC’s provision of technical advice to developing countries on regulatory matters, as well as to the U.S. Executive Branch regarding bilateral “free trade agreements” (FTAs) and the International Telecommunications Union (ITU) (including, the World Radiocommunications Conferences) and the Organization for Economic Cooperation and Development (OECD). Mr. Abelson also was a member of the FCC’s executive team that coordinated spectrum policy matters, with a particular interest in satellite and terrestrial services and networks. Abelson came to the Commission with extensive experience in international communications regulatory issues. In 1998 and 1999, he served as Assistant U.S. Trade Representative (USTR) for Industry and Communications, during which time he led USTR’s effort to facilitate global electronic commerce over the Internet. Prior to that assignment, as USTR’s Chief Negotiator for Communications and Information, Abelson was the lead U.S.
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary Heino NYYSSÖNEN 1 Introduction Comparing Finland and Hungary is a fruitful task despite the ap- parent historical differences: after the Second World War the for- mer remained a democracy whilst the latter became a dictatorship. Also their relation to their greatest and most powerful neighbour, Soviet Union, seems to be different. Hungary belonged to the same military pact as the Soviet Union, but Finland’s foreign pol- icy was based on the idea of neutrality. However, the difference between the most eastern country of the West and the most west- ern country of the East is not that evident. According to an old standpoint Finns and Hungarians are re- latives and with special relationship. We can, however, doubt that the structural similarities in language and common roots 6,000 years ago hardly make sense, when we study recent po- litical culture. Rather than ‘kinship’ the concept of national in- terest gained a more important role in mutual co-operation af- ter 1945. Nevertheless, maintaining the old idea of a relation- ship, defined as ‘scientific truth’, made communication easier between these two nations. Already in the end of the 1960s Hungary had most connections with Finland among capitalist countries. In Europe Finland became a forerunner also in the 1970s, when visa between the two countries was abolished. The purpose of this article is to compare political cultures in Finland and Hungary during the Urho Kekkonen and János Kádár era. The critical question is, what kind of results we can get, 13 HEINO NYYSSÖNEN when we compare these two countries to each other and not to their ‘traditional’ frames i.e.
    [Show full text]
  • Suomen Säädöskokoelma
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2009 N:o 288—296 SISÄLLYS N:o Sivu 288 Laki valtion virkamieslain muuttamisesta .................................................... 3185 289 Laki käräjäoikeuslain 17 ja 20 §:n muuttamisesta ............................................. 3188 290 Valtioneuvoston asetus hovioikeusasetuksen 9 §:n 1 momentin 6 kohdan kumoamisesta ........ 3189 291 Valtioneuvoston asetus palovaroittimien teknisistä ominaisuuksista ............................ 3190 292 Valtioneuvoston päätös Liljendalin kunnan, Loviisan kaupungin, Pernajan kunnan ja Ruotsinpyh- tään kunnan lakkauttamisesta ja uuden Loviisan kaupungin perustamisesta sekä eräiden alueiden siirtämisestä Ruotsinpyhtään kunnasta Pyhtään kuntaan ....................................... 3192 293 Valtioneuvoston päätös Noormarkun kunnan liittämisestä Porin kaupunkiin .................... 3197 294 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräiden maatilalain mukaisten myyntihintasaamisten ja lainojen viitekorosta ......................................................................... 3198 295 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräiden porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisten asuntolainojen viitekorosta ........................................................ 3199 296 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta pellavan kylvösiemenen sertifiointia koskevasta väliaikaisesta poikkeuksesta ........................... 3200 N:o 288 Laki valtion virkamieslain muuttamisesta Annettu
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • Speaker Profiles – Global Forum 2015 – ITEMS International 1
    Speaker Profiles – Global Forum 2015 – ITEMS International 1 JØRGEN ABILD ANDERSEN, DIRECTOR GENERAL TELECOM (RTD.) CHAIRMAN OF OECD'S COMMITTEE ON DIGITAL ECONOMY POLICY, DENMARK Jørgen Abild Andersen is among the World’s most experienced experts within the ICT area. Mr Abild Andersen served as telecom regulator in Denmark from 1991 to 2012. Mr Abild Andersen gained a Masters of Law from the University of Copenhagen in 1975. He started his career as a civil servant in the Ministry of Public Works and for a three-year period he served as Private Secretary to the Minister. From 2003 to 2004 he was chairing the European Commission’s Radio Spectrum Policy Group. In 2005, Mr. Abild Andersen served as Chair for European Regulators Group (ERG). From 2006 to 2010 he was Denmark’s representative at the European Commission’s i2010 High Level Group. And he has furthermore been representing his country at the Digital Agenda High Level Group until April 2013. Since October 2009 he serves as Chair of OECD's Committee for Digital Economy Policy (CDEP) – until December 2013 named ICCP. In 2013 he was a member of ICANN’s Accountability and Transparency Review Team 2. In 2013 he founded Abild Andersen Consulting – a company offering strategic advice to ministers, regulators and telcos on the Digital Economy Policy. MIKE AHMADI, GLOBAL DIRECTOR OF CRITICAL SYSTEMS SECURITY, SYNOPSYS, INC, USA Mike Ahmadi is the Global Director of Critical Systems Security for Codenomicon Ltd. Mike is well known in the field of critical infrastructure security, including industrial control systems and health care systems.
    [Show full text]
  • Finland As a Knowledge Economy 2.0 Halme, Lindy, Piirainen, Salminen, and White the WORLD BANK
    Finland as a Knowledge Economy 2.0 as a Knowledge Economy Finland Public Disclosure Authorized Public Disclosure Authorized DIRECTIONS IN DEVELOPMENT Science, Technology, and Innovation Halme, Lindy, Piirainen, Salminen, and White White Salminen, and Piirainen, Lindy, Halme, Finland as a Knowledge Public Disclosure Authorized Economy 2.0 Lessons on Policies and Governance Kimmo Halme, Ilari Lindy, Kalle A. Piirainen, Vesa Salminen, and Justine White, Editors THE WORLD BANK Public Disclosure Authorized Finland as a Knowledge Economy 2.0 DIRECTIONS IN DEVELOPMENT Science, Technology, and Innovation Finland as a Knowledge Economy 2.0 Lessons on Policies and Governance Kimmo Halme, Ilari Lindy, Kalle A. Piirainen, Vesa Salminen, and Justine White, Editors © 2014 International Bank for Reconstruction and Development / The World Bank 1818 H Street NW, Washington DC 20433 Telephone: 202-473-1000; Internet: www.worldbank.org Some rights reserved 1 2 3 4 17 16 15 14 This work is a product of the staff of The World Bank with external contributions. The findings, interpreta- tions, and conclusions expressed in this work do not necessarily reflect the views of The World Bank, its Board of Executive Directors, or the governments they represent. The World Bank does not guarantee the accuracy of the data included in this work. The boundaries, colors, denominations, and other information shown on any map in this work do not imply any judgment on the part of The World Bank concerning the legal status of any territory or the endorsement or acceptance of such boundaries. Nothing herein shall constitute or be considered to be a limitation upon or waiver of the privileges and immunities of The World Bank, all of which are specifically reserved.
    [Show full text]
  • H.E. Harri Holkeri, President
    United Nations Nations Unies T HE PRESIDENT OF THE GEN ERAL ASSEMBLY LE PRESIDENT DE L’AS SEMBLEE GENERALE Biography of Mr. Harri Holkeri, President of the 55th Session of the General Assembly Mr. Harri Holkeri, the President of the fifty-fifth session of the United Nations General Assembly—the Millennium Assembly—brings to the post a wealth of political experience, as well as a reputation as a skilled mediator and consensus builder. He was Finland's Prime Minister from 1987 to 1991, and for over four decades has served his country and the international community in several political and economic posts. The most renowned and prestigious conservative political figure in Finland over the last few decades, he served as Secretary of the National Coalition Party from 1965 to 1971 and as Party Leader from 1971 to 1979. From 1970 to 1978, he was a Member of the Parliament. He also served as a Member of the Board of Governors of the Bank of Finland (central bank) from 1978 to 1997. As Prime Minister, he headed a coalition formed by his party and the Social Democrats. Mr. Holkeri played a key role in developing the social consensus that led to the creation of the coalition government in power from 1987 to 1991, and of which he was Prime Minister. That government was based on cooperation between the Conservative and the Social Democratic parties—a cooperation that extended to international affairs as well. His political philosophy— “You cannot make easy decisions unless you first commit yourself to hard solutions”—has guided his political life.
    [Show full text]
  • The Case of Stora Enso Dismissals in Finland
    N ORDIC C OUNTRIES September 2008 Nordic Countries Office Stockholm Västmannagatan 4 11124 Stockholm Tel. 004684546592 Fax: 004684546595 email: [email protected] 4 - 2008 Caravan capitalism in the North? – The Case of Stora Enso Dismissals in Finland by Antti Alaja The decision of Nokia to shut down its factory in the city of Bochum caused a wide- reaching political uproar in Germany last year. The concept of caravan capitalism, which was firstly used by the German minister of finance Peer Steinbrück, was consequently also used in the Finnish discussions. The German political protests encouraged thinking in Finland that maybe there are other possibilities than just adjusting to unfair decisions by the companies. In October 2007 the Finnish forest industry giant Stora Enso published its plans to shut down offices and factories in Finland and Sweden. This “case of Stora Enso” has ever since become a controversial and a symbolic theme in the political debates in Finland. A significant reason for this lies behind the fact that the Finnish state is the largest single owner of the company. In many European discourses the Nordic countries are often being portrayed as the winners of globalization, because of their ability to produce economic growth and do well in comparisons that measure economic and social development. The case of Stora Enso proves that globalization, understood here as opening international competition and accelerating industrial restructuring, should be considered to be a contradictory process even in a Nordic country like Finland. Stora Enso dismissals will have negative consequences to a balanced regional development. The limits of employees’ flexibility also limit the possibilities of active labour market policies.
    [Show full text]
  • Political Leaders
    Political Leaders Political Leaders Concept Political Leaders Safety and Security Concept Safety and Security Items · fnes108 - [fnes108] What Finland needs are strong leaders who can restore law and order fnes108 - [fnes108] What Finland needs are strong leaders who can restore law and order [fnes108] What Finland needs are strong leaders who can restore law and order Representative Democracy Concept Representative Democracy Items · fnes133 - [fnes133] (IF YES) Which party leader represents your views best? fnes133 - [fnes133] (IF YES) Which party leader represents your views best? [fnes133] (IF YES) Which party leader represents your views best? 1 of 10 Political Leaders Political Parties Concept Political Parties Items · fnes173 - [fnes173] Opinion on party leaders: Päivi Räsänen (KD) · fnes174 - [fnes174] Opinion on party leaders: Timo Soini (PS) · fnes261 - [fnes261] Opinion on party leaders: Jyrki Katainen (KOK) · fnes262 - [fnes262] Opinion on party leaders: Stefan Wallin (RKP) · fnes286 - [fnes286] Opinion on party leaders: Paavo Arhinmäki (VAS) · fnes597 - [fnes597] Opinion on party leaders. Rate the following leaders on a scale from 0 (strongly dislike) to 10 (strongly like): Paavo Lipponen (SDP) · fnes598 - [fnes598] Opinion on party leaders: Anneli Jäätteenmäki (KESK) · fnes599 - [fnes599] Opinion on party leaders: Ville Itälä (KOK) · fnes600 - [fnes600] Opinion on party leaders: Suvi-Anne Siimes (VAS) · fnes601 - [fnes601] Opinion on party leaders: Jan-Erik Enestam (RKP) · fnes602 - [fnes602] Opinion on party leaders: Osmo
    [Show full text]
  • Suomen Linja 2017
    SUOMEN LINJA 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 1 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 2 3.10.2017 8.02 Paavo Väyrynen SUOMEN LINJA 2017 Suomen linja ry 031017_Suomen_linja_2017.indd 3 3.10.2017 8.02 © Paavo Väyrynen ja Suomen linja ry 2017 2. painos ISBN 978-952-93-9517-0 Painopaikka: Bookwell Digital Oy, Juva 2017 031017_Suomen_linja_2017.indd 4 3.10.2017 8.08 SISÄLLYS SAATTEEKSI .............................................................................. 7 LUKIJALLE ................................................................................ 11 I KANSAKUNTA SYNTYY JA KASVAA ITSENÄISYYTEEN ........ 21 II SUOMI JAKAUTUU, EHEYTYY JA LÖYTÄÄ LINJANSA 1917–1967 ............................................................................ 45 III KYLMÄN SODAN KAUDESTA UUTEEN EUROOPPAAN 1967–2017 ............................................................................ 88 1. Urho Kekkosen viimeiset vuosikymmenet ...................... 99 2. Mauno Koiviston linja kylmän sodan kaudella ................ 139 3. Mauno Koiviston linja uudessa Euroopassa .................... 183 4. Suomi Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen linjalla ........... 227 5. Suomi Sauli Niinistön linjalla .......................................... 276 IV KANSAKUNTA – IHMISKUNTA 2017–2067 .......................... 339 LOPUKSI .................................................................................... 373 KIRJALLISUUS .......................................................................... 385 031017_Suomen_linja_2017.indd
    [Show full text]
  • Metsästysseura Kylässä
    METSÄSTYSSEURA KYLÄSSÄ Sirpa Saari Sosiologian pro gradu -tutkielma Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Toukokuu 2013 1. JOHDANTO 1 1.1. Metsästys harrastuksena 1 1.2. Tutkimusteemana yhteisöllisyys 2 1.3. Tutkimuksen rakenne 4 2. YHTEISÖ JA YHTEISÖLLISYYS 6 2.1. Mikä on yhteisö? 6 2.2. Klassikot yhteisöstä 7 2.3. Nykykeskustelua yhteisöllisyydestä 12 2.4. Paikallisyhteisöllisyys 16 3. KYLÄT JA METSÄSTYSSEURAT 19 3.1. Kylätutkimukset 19 3.2. Kylät tutkimuskohteina 22 3.3. Metsästys ja metsästäjät 26 3.4. Metsästysseurat 31 4. ISOKYLÄN METSÄSTYSSEURA TUTKIMUSKOHTEENA 35 4.1. Tutkimuskohteen valinta 35 4.2. Tutkimusaineisto ja etnografinen tutkimusote 37 4.3. Kenttätyön vaiheet 42 5. VETELIN ISOKYLÄ – TUTKIMUSKYLÄNI 46 5.1. Vetelin kunta 46 5.2. Isokylän asutushistoria ja luonnonolot 50 5.3. Nykyinen asutus, väestörakenne ja elinkeinot 54 5.4. Palvelut ja yhteiskunnallinen toiminta 57 6. ISOKYLÄN METSÄSTYSSEURAN HISTORIA JA JÄSENISTÖ 60 6.1. Seuran historia 60 6.2. Jäsenet 67 7. METSÄSTYSSEURA TOIMII 74 7.1. Kokoukset 74 7.2. Riistanlaskenta 79 7.3. Hirvenmetsästys 81 7.4. Peijaiset 91 8. ISOKYLÄ METSÄSTYSSEURAN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 95 8.1. Talonpoikaisen yhteiskunnan perintö 95 8.2. Maanomistus ja metsästysoikeuden vuokrauskäytännöt 102 9. YHTEISÖLLISYYS JA YHTEISÖELÄMÄN MUUTOKSET 108 9.1. Hirvijahdin yhteisöllisistä ominaisuuksista 108 9.2. Metsästysseura ja kylän yhteisöelämä 115 10. METSÄSTYSSEURA KYLÄSSÄ 123 Yhteenveto ja johtopäätökset 11. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS 129 Painamattomat lähteet Haastatellut henkilöt Arkistolähteet Kirjallisuus TAMPEREEN YLIOPISTO Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö SIRPA SAARI Metsästysseura kylässä Sosiologian pro gradu –tutkielma Toukokuu 2013 143 sivua Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää metsästysseurojen asemaa ja merkitystä maaseudulla. Suomessa on 2000-luvulla yli 300 000 metsästäjää ja metsästysseuroja noin 4000.
    [Show full text]