Sunell Pro Gradu Liitteineen

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Sunell Pro Gradu Liitteineen View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto MITEN SUOMEN YKSITYINEN METSÄTEOLLISUUS HANKKI LÄNSIMAISEN YDINVOIMALAN Tutkimus taloudellisesta ja poliittisesta vallankäytöstä 1970-luvulla Milka Markus Sunell Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Pro gradu -tutkimus Huhtikuu 2001 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO......................................................................................................................3 1.1 METSÄTEOLLISUUS SUOMALAISENA TUTKIMUSKOHTEENA ...............................................5 1.1.1 Sähkö ja kaksi teollisuutta......................................................................................8 1.2 VALLANKÄYTÖN INSTITUTIONAALISET RAJAT................................................................11 1.2.1 Kapitalisti ja sääntelijä........................................................................................12 1.3 PÄÄOMA, POLTTOAINE JA MUUT YDINONGELMAT...........................................................15 2 KILPAILU ATOMISÄHKÖSTÄ..................................................................................22 2.1 ATOMISEKAYHTIÖN KARIUTUMINEN ..............................................................................24 2.2 IMATRAN VOIMA JA NEUVOSTOLIITTO VOITTIVAT..........................................................29 2.2.1 Tarjoukset, joita ei näytetty..................................................................................33 2.2.2 Voimala, jota ei tilattu..........................................................................................36 2.3 IVO VALMIS MONOPOLIIN.............................................................................................38 3 TEOLLISUUDEN VOIMALA ......................................................................................42 3.1 TEOLLISUUDEN VOIMAN TOIMINTA WESTERLUNDIN JOHDOLLA .....................................45 3.1.1 Valmius tilaamiseen syksyllä 1971.......................................................................47 3.2 TILAUS ASEA-ATOMILTA 27.10.1972............................................................................49 3.2.1 Voimalan hinta.....................................................................................................52 3.2.2 Valtiot takasivat riskin..........................................................................................54 3.3 LIIAN SUURI VAI LIIAN KALLIS VOIMALA?.......................................................................59 3.4 TVO II: OPTIO JA ÖLJYKRIISI .........................................................................................63 3.4.1 IVO vähemmistöosakkaaksi TVO:aan..................................................................66 4 YLEINEN ETU JA HALLINNON TUKI.....................................................................69 4.1 VOIMALAN TARVE JA TEOLLISUUDEN MINISTERIÖ ..........................................................71 4.1.1 Atomienergianeuvottelukunnan aloite..................................................................73 4.1.2 Energiapolitiikan synty.........................................................................................76 4.1.3 Hallinnon valta.....................................................................................................79 2 5 POLIITTINEN TAHTO.................................................................................................82 5.1 HALLITUSOHJELMAN ATOM IENERGIALAITOSLAUSEKE....................................................86 5.2 SORSAN HALLITUKSEN KA NTA .......................................................................................88 5.2.1 SDP ja keskitetty energiasektori...........................................................................89 5.2.2 Porvarillinen vastavoima.....................................................................................97 5.3 MINISTERIVALIOKUNNASTA ILTAKOULUUN .................................................................101 6 PÄÄMIES VALLAN YTIMESSÄ...............................................................................103 6.1 KOMPROMISSIN KOKO KUVA........................................................................................109 6.2 RIKASTUSPALVELUT NEUVOSTOLIITOSTA ....................................................................114 6.3 YKSITYINEN LÄNSIMAINEN YDINVOIMALA JA KEKKOSEN POLITIIKKA ...........................118 6.3.1 Kekkosen tuen ensimmäinen selitys....................................................................122 6.3.2 Ruotsalainen vaihtoehto.....................................................................................127 7 ONGELMAN RATKAISU...........................................................................................131 7.1 NEUVOSTOLIITOSSA EI VALMISTETTU 600 MW:N VOIMALOITA ....................................132 7.2 IMATRAN VOIMA EI VOINUT TILATA YDINVOIMALAA LÄNNESTÄ...................................136 7.3 SUOMEEN HALUTTIIN LÄNSIVOIMALA ..........................................................................141 7.3.1 Atomienergianeuvottelukunnan puheenjohtaja..................................................141 7.3.2 Suomen Pankin pääjohtaja.................................................................................144 7.3.3 Lehdistön vaikeneminen.....................................................................................145 7.4 MIKSI TEOLLISUUDEN YDINVOIMALA TILATTIIN VASTA SYKSYLLÄ 1972?.....................147 7.4.1 Neuvostoliiton toimitusvaikeudet........................................................................150 7.5 VOIMALAITOSKYSYMYKSEN POLIITTINEN YDIN............................................................153 8 SUOMEN POLIITTISET YDINVOIMALAT...........................................................166 8.1 KAUPALLINEN ENERGIAPOLITIIKKA JA POLIITTINEN ENERGIAKAUPPA ...........................169 8.2 PUUTTUNUT PERUSTELU ..............................................................................................171 9 LÄHTEET......................................................................................................................174 A. ALKUPERÄISLÄHTEET ..................................................................................................174 B. MUUT LÄHTEET............................................................................................................177 LIITELUETTELO...........................................................................................................182 LIITE 1. TEOLLISUUDEN VOIMAN OSAKKAAT JA TEHONVARAUKSET 21.9.1973 (S. 183-184) LIITE 2. TVO I:N SAAMA VALTIONEUVOSTON PERIAATESUOSTUMUS 21.12.1972 (S. 185-187) LIITE 3. TVO II:N SAAMA VALTIONEUVOSTON PERIAATESUOSTUMUS 30.9.1974 (S. 188) LIITE 4. HEIKKI LEHTOSEN MUISTIO ATOMIREAKTORITARJOUKSISTA 7.5.1968, SIVU 2 (S. 189) (S. 182 pari sanaa sähköisestä versiosta; professori Pauli Kettusen lausunto s. 190. Tutkielma hyväksyttiin Kettusen ehdottamalla arvosanalla laudatur toukokuussa 2001.) 3 1 JOHDANTO Voidaanhan tästä selvitä helpostikin, jos tehdään, niin kuin Virolaisen Jussi pyysi: ”Antakaa työ meil mitä myö maatalouves halutaan, niin myö annetaa teil mitä työ EEC:stä vaaditte.”1 Elokuussa 1972 Suomessa käytiin hallitusohjelmaneuvotteluja, joiden tavoitteena oli enemmistöhallituksen muodostaminen Rafael Paasion johtaman sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen tilalle. Istuvan hallituksen ulkoministeri, puoluesihteeri Kalevi Sorsa tiivisti neuvottelujen vaikeimmat kysymykset imitoimalla keskustapuolueen puheen- johtajaa Johannes Virolaista SDP:n puoluetoimikunnassa. Sorsan johtama neljän puolueen enemmistöhallitus nimitettiin pian tämän jälkeen, syyskuun 4. päivänä vuonna 1972. Uuden enemmistöhallituksen ohjelmassa sovittiin muun muassa, että atomienergialaitok- sen2 perustaminen ”saatetaan valtioneuvoston päätöksestä riippuvaksi”.3 Lokakuun lopussa 1972 Teollisuuden Voima Oy – Industrins Kraft Ab (TVO) päätti aloittaa neuvottelut ruotsalaisen Ab Asea-Atomin kanssa ydinvoimalan hankinnasta. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuun loppupuolella atomivoimalan tilaamisen Ruotsista määrätyin ehdoin, joista yksi koski Teollisuuden Voiman omistusta. Ehdon mukaan TVO:n tuli sitoutua siihen, 1 Kalevi Sorsa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puoluetoimikunnassa 17.8.1972. SDP:n puoluetoimikunnan pöytäkirja 17.8.1972, TA. 2 Aikalaiskeskustelussa atomivoima oli vielä 1970-luvun alussa ydinvoimaa selvästi yleisempi nimitys. Tässä käytetään ydinvoimaa, ellei selvästi referoida aikalaiskeskustelua. 3 Sorsan hallituksen ohjelma. Suomen hallitukset ja hallitusohjelmat 1945-1973. Toim. Harto Hakovirta ja Tapio Koskiaho. Gaudeamus, Tampere 1973, 325. Sorsan hallituksen ohjelma ja sen vaikutus ydinvoimala- kysymyksen käsittelyyn on yleisessä tiedossa. Ks. esim. Ilkka Ruostetsaari: Energiapolitiikan päätöksenteon ja hallinnon kehityksestä ja nykytilasta Suomessa. Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen tutkimuksia 85/1986. Tampereen yliopisto 1986, 239. 4 että yhtiön osakkeista 40 prosenttia tulee valtiolle, kunnille tai kuntainliitoille taikka sellaisille osakeyhtiöille, joissa nämä omistavat osake-enemmistön. Tähän prosenttilukuun lasketaan mukaan myös valtion, kuntien ja kuntain- liittojen ja edellä mainittujen osakeyhtiöiden osuudet sellaisissa Teollisuuden Voima Oy:n osakasyhtiöissä, joissa ne ovat vähemmistöosakkaina.4 Teollisuuden Voima Oy:n olivat perustaneet suomalaiset yksityiset suuret metsäteollisuus- yhtiöt sekä metsäteollisuuden hallitsemat voimayhtiöt5
Recommended publications
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary Heino NYYSSÖNEN 1 Introduction Comparing Finland and Hungary is a fruitful task despite the ap- parent historical differences: after the Second World War the for- mer remained a democracy whilst the latter became a dictatorship. Also their relation to their greatest and most powerful neighbour, Soviet Union, seems to be different. Hungary belonged to the same military pact as the Soviet Union, but Finland’s foreign pol- icy was based on the idea of neutrality. However, the difference between the most eastern country of the West and the most west- ern country of the East is not that evident. According to an old standpoint Finns and Hungarians are re- latives and with special relationship. We can, however, doubt that the structural similarities in language and common roots 6,000 years ago hardly make sense, when we study recent po- litical culture. Rather than ‘kinship’ the concept of national in- terest gained a more important role in mutual co-operation af- ter 1945. Nevertheless, maintaining the old idea of a relation- ship, defined as ‘scientific truth’, made communication easier between these two nations. Already in the end of the 1960s Hungary had most connections with Finland among capitalist countries. In Europe Finland became a forerunner also in the 1970s, when visa between the two countries was abolished. The purpose of this article is to compare political cultures in Finland and Hungary during the Urho Kekkonen and János Kádár era. The critical question is, what kind of results we can get, 13 HEINO NYYSSÖNEN when we compare these two countries to each other and not to their ‘traditional’ frames i.e.
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • H.E. Harri Holkeri, President
    United Nations Nations Unies T HE PRESIDENT OF THE GEN ERAL ASSEMBLY LE PRESIDENT DE L’AS SEMBLEE GENERALE Biography of Mr. Harri Holkeri, President of the 55th Session of the General Assembly Mr. Harri Holkeri, the President of the fifty-fifth session of the United Nations General Assembly—the Millennium Assembly—brings to the post a wealth of political experience, as well as a reputation as a skilled mediator and consensus builder. He was Finland's Prime Minister from 1987 to 1991, and for over four decades has served his country and the international community in several political and economic posts. The most renowned and prestigious conservative political figure in Finland over the last few decades, he served as Secretary of the National Coalition Party from 1965 to 1971 and as Party Leader from 1971 to 1979. From 1970 to 1978, he was a Member of the Parliament. He also served as a Member of the Board of Governors of the Bank of Finland (central bank) from 1978 to 1997. As Prime Minister, he headed a coalition formed by his party and the Social Democrats. Mr. Holkeri played a key role in developing the social consensus that led to the creation of the coalition government in power from 1987 to 1991, and of which he was Prime Minister. That government was based on cooperation between the Conservative and the Social Democratic parties—a cooperation that extended to international affairs as well. His political philosophy— “You cannot make easy decisions unless you first commit yourself to hard solutions”—has guided his political life.
    [Show full text]
  • Markkinatalouden Etujoukot
    Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto MARKKINATALOUDEN ETUJOUKOT Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa Maiju Wuokko Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII perjantaina 30. syyskuuta 2016 klo 12. Helsinki 2016 Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 41 ISSN 2342-0138 ISBN 978-951-51-2455-5 (pbk.) ISBN 978-951-51-2456-2 (PDF) Unigrafia Helsinki 2016 Kansikuva on Kaarlo A. Rissasen (Käntsin) pilapiirros Kauppalehdestä 5.12.1980. Julkaistu Kauppalehden luvalla. “An invasion of armies can be resisted; an invasion of ideas cannot be resisted.” Victor Hugo1 ”Only a crisis – actual or perceived – produces real change. When that crisis occurs, the actions that are taken depend on the ideas that are lying around. That, I believe, is our basic function: to develop alternatives to existing policies, to keep them alive and available until the politically impossible becomes the politically inevitable.” Milton Friedman2 ”Pyrkiessään muuttamaan yhteiskuntaa teollisuuden olisi otettava huomioon olevat olosuhteet: vesi ei virtaa ylämäkeen. Silti tähän ei saa alistua. On maanalaisia voimia, jotka muovaavat maastoa. Ne saattavat synnyttää jopa uusia vuoristoja ja kyllä vesi sitten virtaa niiden mukaan.” Gustav von Hertzen3 1 Hugo, Victor (1877) The History of a Crime: The testimony of an eye-witness. Kääntäneet Joyce, T. H. & Locker, Arthur. 368. Project Gutenberg -internetsivusto. 2 Milton Friedman (1962/1982) Capitalism and Freedom. Chicago: University of Chicago Press. viii-ix. Teos on ilmestynyt alun perin 1962. Lainaus on vuoden 1982 laitoksen esipuheesta. 3 KA. EVA. Kauko Sipponen 1977–1990. Muistio ‘Teollisuuden keskusvaliokunnan suunnitteluryhmän ideapalaveri’, Aavaranta 11.-12.6.1984.
    [Show full text]
  • MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads
    MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads t, ,•-ttptlysty, - • LAURI KETTUSEN 60-VUOTISJUHLAJULKAISU Lauri Kettunen's Jubilee Publication JULKAISUJA 77 MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads LAURI KETTUSEN 60-VUOTISJUHLAJULKAISU Lauri Kettunen's Jubilee Publication MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH PUBLICATIONS 77 Käännös (English translation): Jaana Kola Taitto (Layout): Jaana Ahlstedt Valokuva (Photo): Juha Jarva Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 1995 ISBN 952-9538-56-1 ISSN 0788-5393 Sisällys (Contents) Alkukirjoitus: Professori Lauri Kettunen 60 vuotta 30.6.1995 5 Preface: Professor Lauri Kettunen 60 years June 30, 1995 8 Maa- ja metsätalousministeriön tervehdys 11 Salute of the Ministry of Agriculture and Forestry 12 Some Perspectives on Research in Agricultural Economics B. F. Stanton 13 Politiikka, talous ja maatalouspolitiikka Suomessa Risto Ihamuotila ja Jukka Kola 20 The Future of European Agriculture and the Common Agricultural Policy Kenneth J. Thomson 42 Pohjoismainen tutkimusyhteistyö yhdentyvässä Euroopassa K. J. Weckman 52 Agricultural Policies in the Eastern Europe - Will the Pattern Repeat Itself? Ewa Rabinowicz 59 Elintarviketalous ja kaupan vapauttaminen - riittääkö Suomen kilpailukyky? Seppo Aaltonen 80 The Effects of Climate Change on the Potential Production of Finnish Agriculture: Recent Advances Timothy R. Carteri 96 Suomen kannattavuuskirjanpitojärjestelmän sopeuttaminen EU:n kirjanpitojärjestelmään Juhani Ikonen 111 Kassavirtalaskelnnat
    [Show full text]
  • METSÄNHOITAJIEN MAA, Tutkimus Metsäalan Korporatismista
    METSÄNHOITAJIEN MAA TUTKIMUS METSÄALAN KORPORATISMISTA Lauri Vaara Akateeminen väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs. lauantaina 23. päivänä maaliskuuta 2013, klo 10.00. Helsinki 2013 Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 5 Yleinen valtio-oppi © Lauri Vaara Painettua julkaisua myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto ISSN-L 2243-3635 ISSN 2243-3635 (Painettu) ISSN 2243-3643 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-952-10-8650-2 (nid.) ISBN 978-952-10-8651-9 (PDF) Unigrafia, Helsinki 2013 2 Tiivistelmä Tämän väitöskirjatutkimuksen tieteellisenä tarkoituksena on analysoida valtio- opillisen hallinnon tutkimuksen näkökulmasta erästä tärkeää osaa maan elinkei- notoiminnasta. Kysymyksessä on metsätalouden yritystoiminnan ohjaus erityisesti siltä osin, kun ohjausta harjoittavat metsäalan eturyhmät, joilla on tutkimuksissa jo ennestään laajalti tarkasteltujen ”korporaatioiden” luonnetta. Tutkimuksen teo- reettisen taustan muodostaa valtio-opillisessa hallinnon tutkimuksessa jo ennestään käytetty teoreettinen ja empiirinen tutkimuskirjallisuus, joka koskee tässä työssä tarkasteltavaan verrattuna kyllin samantyyppisiä aiheita. Tutkimuksen aineistona ovat aihepiiriä sivuavat tutkimukset, säädökset, artikkelit, lehtikirjoitukset ja omat havainnot. Tutkimuksen taustaksi on tehty kaksi metsätalouden
    [Show full text]
  • Ja Tämä Heijastuu Myös Evan Toimintaan
    EVAn värikäs syksy Suomen kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuu, ja tämä heijastuu myös EVAn toimintaan. Fi- nanssikriisi puhuttaa. EVAn Globaalit Skenaariot -hanke on käynnistynyt suurten myllerrysten keskellä, ja keväällä 2009 julkaistavan raportin tavoitteena on vastata uusiin haasteisiin luomalla viitekehys Suomen, suomalaisten yritysten ja työntekijöiden tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinnalle. Myöskään Venäjää ei ole unohdettu: Suomen ja Venäjän taloussuhteen haasteita ja mahdollisuuksia pohditaan raportissa ”Venäläinen kapitalismi ja Suomi”. Lisäksi asialistalla ovat korkeakoulutuksen tulevaisuus, ulkomaalaisten työllistyminen Suomessa, suurim- pien kaupunkien talous- ja toimintamallivertailu sekä Suomen elinkeinoelämän ja kulttuurin uusi suhde. Lisätietoja raporteista ja EVAn tapahtumista löydät verkkosivuilta www.eva.fi ”Kapitalismin kriisi” ja EVA Finanssimarkkinoilta liikkeelle lähtenyt hyökyaalto vyöryy tavallisten ihmisten ja yritysten arkeen. Valtiokapitalismi, protektionismi ja populismi nostavat päätään. Regulaatio voimistuu Euroopassa ja koko maailmassa. On aika keskustella siitä, mikä on markkinatalouden rooli hyvin toimivassa yhteiskunnassa ja hyvin toimivassa maailmassa. Tilanne ei ole EVAlle uusi. Päinvastoin. EVA perustettiin vuonna 1974 tilanteessa, joka monin tavoin muistutti tätä päivää. Ensimmäinen energiakriisi oli nostanut öljyn hinnan pilviin. Puhuttiin öljyn ja kaasun loppumisesta. Watergate ja Vietnamin sota oli luhistanut Yhdysvaltain arvovallan. Puhuttiin Amerikan jälkeisestä maailmasta. Eurooppa
    [Show full text]
  • FSD2356 Finnish EU Attitudes 2007 Codebook
    FSD2356 Finnish EU Attitudes 2007 Codebook FINNISH SOCIAL SCIENCE DATA ARCHIVE The bibliographic citation for this codebook: Finnish EU Attitudes 2007 [codebook]. Finnish Social Science Data Archive [producer and distributor], 2018. This codebook has been generated from the version 2.0 (13.7.2018) of the data. Finnish Social Science Data Archive FIN-33014 University of Tampere FSD User Services: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi +358 40 190 1442 Aila Data Service Portal: https://services.fsd.uta.fi/ Finnish Social Science Data Archive http://www.fsd.uta.fi/en/ $ Koodikirjoitin.py v36 @ 2018-07-23 13:46:47.025000 $ To the reader This codebook is part of the data FSD2356 archived at the FSD (Finnish Social Science Data Archive).The dataset has been described in as much detail as possible in Finnish and English. Variable frequencies, variable and value labels, and missing values have been checked. If neces- sary, the data have been anonymised. The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. The bibliographic citation suggested by the archive: Finnish Business and Policy Forum EVA & Yhdyskuntatutkimus: Finnish EU Atti- tudes 2007 [dataset]. Version 2.0 (2018-07-13). Finnish Social Science Data Archive [distributor]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2356 The user shall notify the archive of all publications where she or he has used the data. The original data creators and the archive bear no responsibility for any results or interpretations arising from the reuse of the data.
    [Show full text]
  • Presidenttien Elämäkertatyöryhmän Mietintö
    Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 30.6.2008 Tekijät Presidenttien elämäkertatyöryhmä Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispäivä Raporttisarjan julkaisu Valtioneuvoston kanslia 16.1.2008 Julkaisun nimi Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Tiivistelmä Valtioneuvoston kanslian asettama presidenttien elämäkertatoimikunta on selvittänyt Suomen presidenttien elämäkerrallista historiantutkimustilannetta. Työryhmä on todennut nykyisen tutkimustilanteen olevan moninainen ja monilta osin puutteellinen. Työryhmä mietinnössään esittää, että osana Suomi 100 -juhlavuoden juhlistamista julkaistaisiin yhtenäinen elämäkertasarja presidenteistä Ståhlbergistä Koivistoon (9 osaa). Tutkimustyötä johtaisi pitkäjänteisesti sitoutunut ja tieteellisesti pätevä toimikunta, joka valitsisi elämäkertojen kirjoittajat ja hyväksyisi tutkimukset julkaistaviksi. Elämäkertojen kirjoittajiksi valittaisiin yksi kokenut tutkija elämäkertaa kohden, jolta edellytettäisiin tutkimuksessaan tarkkoja lähdeviittauksia ja primaariaineiston käyttöä. Teokset julkistettaisiin juhlavuoden alkupuolella vuonna 2017. Avainsanat Avainsanatelämäkerrat, presidentit, poliittinen historia, tutkimus Sarjan nimi ja numero Kieli Kokonaissivumäärä Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Fi 26 ISBN (nid) ISBN (PDF) ISSN 978-952-5631-87-6 978-952-5631-88-3 - Kustantaja Painopaikka Valtioneuvoston
    [Show full text]
  • Työväentutkimus 1(1987):2
    TYÖVÄENTUTKIMUS 1(1987):2 Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto Kansan Arkisto Työväen Arkisto SISÄLLYSLUETTELO Leena Saarinen IHMINEN HISTORIAN NÄYTTÄMÖLLÄ Erkki Tuomioja KUINKA TUOMIOJAN ERKKI K.H. WIIKIN LÖYSI Leena Saarinen HENKILÖHISTORIAT VUONNA 1986. MITÄ LÖYTYY HISTORIALLISESTA BIBLIOGRAFIASTA Maria Lähteenmäki LYYLI ROSA TAKKI - VALISTAJA Kirsti Salmi-Niklander PERHEDRAAMOJA JA SALAPOLIISITYÖTÄ HENKILÖARKISTOT TYÖVÄEN ARKISTOISSA Pekka Kalliokoski AMMATTI YHDISTYS ARKISTON YKSITYIS ARKISTOT Anna-Maija Nirhamo & Pirjo Kaihovaara KANSAN ARKISTON HENKILÖ ARKISTOT Esa Lahtinen & Maria Lähteenmäki HENKILÖARKISTOT TYÖVÄEN ARKISTOISSA TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTON KUULUMISIA 2 IHMINEN HISTORIAN NÄYTTÄMÖLLÄ Työväentutkimusjulkaisun tämän numeron aiheena on henkilöhistoria, poliitti­ set muistelmat ja poliittinen elämäkerta. Eli ihminen historian näyttämöllä. Arkistot ovat laatineet luettelot henkilöarkistoistaan ja Työväenliikkeen kir­ jasto on poiminut vuoden 1986 Historiallisesta bibliografiasta henkilöhistoriat, poliittiset elämäkertatutkimukset ja artikkelit sekä teoksia koskevat arvoste­ lut jne. Erkki Tuomioja kertoo kuinka päätyi poliittiseen elämäkertatutkimukseen K.H. Wiikistä. Maria Lähteenmäki kirjoittaa Naiset Mukaan liikkeen vaikuttajasta Lyyli Rosa Takista. Kirsti Salmi-Niklander on sukeltanut Lydia Arppen arkis­ toon. Kolme kirjoitusta, kolme erilaista kuvausta ja alkua aiheeseen ihminen historian näyttämöllä. Loiko Napoleon aikakautensa vai aikakausi Napoleonin? Tätä miettii Päiviö Tommila Historiallisen aikakauskirjan
    [Show full text]
  • Pro Gradu -Tutkielma Sukupuolentutkimuksen Maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden Ja Filosofian Laitos Jyväskylän Yliopisto Kevät 2013
    NAISPÄÄMINISTERIN MEDIAREPRESENTAATIOT HELSINGIN SANOMISSA JA ILTA-SANOMISSA 2003 Elina Havu Pro gradu -tutkielma Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2013 TIIVISTELMÄ NAISPÄÄMINISTERIN MEDIAREPRESENTAATIOT HELSINGIN SANOMISSA JA ILTA-SANOMISSA 2003 Elina Havu Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Tuija Saresma Kevät 2013 Sivumäärä: 159 sivua + 3 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia mediarepresentaatioita Suomen ensimmäisenä naispääministerinä toimineesta Anneli Jäätteenmäestä mediassa muodostetaan ja miten median tapa kuvata poliitikkoja on sukupuolittunut. Näitä mediarepresentaatioita eli mediaesityksiä tarkastellaan konstruktivistisesta näkökulmasta. Tutkimuksen teoria nojaa feministiseen politiikan tutkimukseen sekä feministiseen mediatutkimukseen. Lisäksi tutkimuksen taustalla vaikuttaa vahvana yhteiskunnallinen jako yksityiseen sekä julkiseen sfääriin. Naispääministeristä luotavat mediarepresentaatiot saavat lisämerkityksiä kahdesta 2000-luvulla vaikuttaneesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, vuonna 2000 voimaan astuneesta perustuslain uudistuksesta sekä mediassa tapahtuneesta murroksesta. Tutkimuksen aineistona toimivat Jäätteenmäkeä koskevat lehtiartikkelit sekä Helsingin Sanomista että Ilta-Sanomista kahdeksan kuukauden ajalta. Aineistoa analysoidaan retorisen analyysin keinoin sekä tarkastellaan aineistossa esiintyvien auktoriteettien käyttämien
    [Show full text]
  • The Pellervo Story
    MARKKU KU1SMA ANNASTllNA HENTT1NEN SAMl KARHU MAR1TTA POHLS THE PELLERVO STORY A CENTURY OF F1NN1SH COOPERAT10N, 1899-1999 TRANSLATED BY MICHAEL WYNNE-ELLIS PELLERVO CONFEDERATION OF FINNISH COOPERATlVES KIRJAYHTYMÄ OY HELSINKI • Text and illustration editors: Maritta Pohls and Michael Wynne-Ellis Illustrations: Unless otherwise stated, the illustrations are from the Pellervo Photo Archives. Typography and layout: Liisa Holm Paper: Metsä-Serla, Galerie Art Silk 115 g Copyright © 1999 Pellervo Confederation of Finnish Cooperatives ISBN 951-26-4520-3 Printed by Tammer-Paino Oy, Tampere 1999 FOREWORD In a country like Finland, sparsely populated with a short summer and a long hard winter, the idea of people working together in their common interest comes naturally. So when cooperation in its organised fo rm arrived on Finnish soil, the idea readily took root. The birth of cooperation is generally considered to have occurred on Monday, October 2nd, 1899, when the Pellervo Society was fo unded at the Helsinki University Student House in Helsinki. The year 1899 was a critical time fo r Finland and the fo unding of the Pellervo Society was one response to the emergency. Over the century since then, Finland has been transformed from a relatively backward agrarian state into one of the leading industrial countries in the world. In this cooperation has played a significant role. The overall significance of cooperative history has, however, been neglected, even though numerous studies of aspects of the cooperative movement and individual cooperative organisations have been written. The most comprehensive study of the Pellervo movement is already fifty years old, as it was published in 1949 in celebration of the Society's first half century.
    [Show full text]