Quick viewing(Text Mode)

Huonomminkin Olisi Voinut Käydä Paavo Väyrynen

Huonomminkin olisi voinut käydä Paavo Väyrynen

HUONOMMINKIN OLISI VOINUT KÄYDÄ – esseitä elämästä, politiikasta ja yrittämisestä Sisällys

Lukijalle 7

1. Elämäni vaiheita ja valintoja 16

2. Politiikan pyörteissä 41

3. Peliä medialla 76

4. Itsenäisen Suomen puolesta 106

5. Sattumalta yrittäjäksi 133

6. Kauppaa ja kestävää kehitystä 157

7. ”Selvä linjaero ulkoministeriössä” 187

8. Keskusta suurimmaksi 223 Kolmas painos

© Paavo Väyrynen 2011 -kirjat Oy 9. www.helsinkikirjat.fi Suomelle vahva presidentti 236

Painopaikka: WS Bookwell Oy Porvoo 2011 ISBN 978-952-5874-63-1 Kirjallisuutta 249 Lukijalle

Suunnitelma tämän teoksen kirjoittamisesta syntyi runsaat kol- me vuotta sitten kesällä 2007. Tuolloin en kuitenkaan päässyt esipuhetta pidemmälle. Olen kirjoittanut urani varrella useita sekä politiikkaan liit- tyviä että tieteellisiä teoksia. 1990-luvulla kirjoitin neljä kirjaa, joita voi luonnehtia muistelmiksi. Niistä kolme (On totuuden aika 1–2, On muutoksen aika 2) ilmestyi vuonna 1993, jolloin valmistauduin vuoden 1994 presidentinvaaleihin. Viimeisim- män näistä kirjoista (Itsenäisen Suomen puolesta) julkaisin vuon- na 1999, jolloin edessä olivat sekä eduskuntavaalit että Euroo- pan parlamentin vaalit. 2000-luvulla olen kirjoittanut kaksi teosta, joista kumpi- kaan ei liity politiikkaan. Vuonna 2005 ilmestynyt Pohjanranta liittyy hankkeeseen, jonka käynnistimme Vuokko-vaimoni kanssa vuonna 1998. Teos kertoo sekä Peräpohjolan eli Pohjan- rannan että Pohjanrannaksi ristimämme tilan historiasta. Vuo- den 2010 alussa ilmestyi Eemeli Väyrysen vuosisata, joka käsitte- lee tuolloin sata vuotta täyttäneen isäni elämää. Vaalien lähestyessä olen tuntenut jälleen tarvetta julkaista politiikkaa käsittelevä kirja, jossa voin sekä muistella mennyttä että suunnata tulevaan. Osittain sain ajatuksiani julki Johanna Korhosen viime syk- synä kirjoittamassa henkilökuvassa Väyrynen, Väyrynen, Väyry- nen. Toisaalta sen saama vastaanotto synnytti uutta sanomisen tarvetta.

7 Niinpä kaivoin esille kolmen vuoden takaisen suunnitelma- selviltä. Toisinaan taas merkittäviäkin ratkaisuja tehtäessä kamp- ni ja ryhdyin kirjoittamaan. paillaan erilaisten näkemysten välillä, ja päätökset saattavat syn- Tämä teos koostuu seitsemästä esseestä, jotka käsittelevät elä- tyä tiukoissa äänestyksissä. mää, politiikkaa ja yrittämistä. Kunkin kirjoituksen voi lukea Eikö olisi paikallaan, että myös historiankirjoituksessa poh- erikseen. Esseet kuitenkin liittyvät toisiinsa, joten ne kannattaa dittaisiin, kuinka olisi käynyt, jos päättäjät olisivat toimineet lukea järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen. toisin? Eikö tämä olisi tarpeen erityisesti sen vuoksi, että voi- Kirjoituksissa jotkut asiat toistuvat, kun samoja tapahtumia simme oppia historiasta jotakin? tarkastelleen eri näkökulmista. Ehkä tämä tehostaa viestin pe- Tälle kannalle asettuu ainakin osittain professori Heikki Yli- rille menoa. kangas, joka Suomalaisen Tiedeakatemian istunnossa 14.10.2002 Esseet yhdistävät toisiinsa eräänlaisena viitekehyksenä kontra- esittämässään alustuksessa kysyi ”Onko kontrafaktuaalinen tul- faktuaalisuus, josta historiantutkijat ovat viime vuosina keskus- kinta mahdollinen historiassa?”: telleet. Kontrafaktuaalinen on vastakohta faktuaaliselle – sille, mitä Päädynkö siis siihen, että kontrafaktuaaliset pohdinnat ovat on tosiasiassa tapahtunut. Kansanomaisesti kontrafaktuaalisuut- historioitsijan keinovalikoimassa yhtä tyhjän kanssa, tulosta ta kutsutaan jossitteluksi. siitä, että ihmiset halusta hakea oppia tai oikeutusta men- Historian tutkijat väittelevät siitä, voidaanko heidän tieteen- neestä sekoittavat menneen ja tulevan, jo tapahtuneen ja alallaan käyttää kontrafaktuaalista lähestymistapaa. Jotkut sitä vielä tapahtumattoman tavalla, joka johtaa vain suureen käyttävät. hämmennykseen, ei muuhun. Pääosin ajattelen näin, mutta Yksi suosituimmista keskustelunaiheista on ollut ensimmäi- aivan tarkkaan tätä mieltä en ole. Tutkijat itse asiassa tur- sen maailmansodan historia. Sotaan jouduttiin onnettomien vautuvat kontrafaktuaalisiin pohdintoihin rakentaessaan se- yhteensattumien kautta. Mikään sodassa mukana ollut valtio ei litystä menneelle eli sille, mitä tehtiin ja miksi tehtiin. Täl- sitä halunnut. Kontrafaktuaalisessa keskustelussa on pohdittu, laiset pohdinnat auttavat irtautumaan pelkästä perustasoa millä edellytyksillä sota olisi voitu välttää ja millainen Euroo- rämpivästä empiriasta, lähteiden referoinnista, ja nostamaan pan myöhempi kehitys olisi ollut, jos sitä ei olisi käyty. analyysin teoreettiselle tasolle, kokonaisselityksen laatimisen Ehdoton faktuaalisuus perustuu tai ainakin se johtaa deter- tasolle. ministiseen ajatteluun – tulkintaan, jonka mukaan toteutunut Tämä myönnytys ei muuta sitä, että kiista kontrafaktuaali- kehitys on ollut ikään kuin väistämätöntä. sen lähestymistavan käyttökelpoisuudesta on kiistaa tulevai- Faktuaalisuuteen pitäytyvä tutkija voi selvittää vain sitä, suuteen tähtäävän, menneisyydestä oikeutusta tai opetusta am- mitä on tapahtunut ja miksi. Esillä olleita vaihtoehtoja voidaan mentavan suuntauksen ja menneisyyttä selvittävän ja ennen ja niitä toki tuleekin selvittää, mutta minkäänlainen jossittelu ei muuta selittävän suuntauksen välillä. Vaihtoehtoisia tulevai- sovi faktuaalisen historiankirjoituksen piiriin. suuksia pohtivat tutkijat asennoituvat siis historiaan peri- Kontrafaktuaalisen historiankirjoituksen puolesta puhuu se, aatteessa toisin kuin ne, jotka katsovat historiatieteen olennai- että tosielämässä päätöksentekijöillä on aina tarjolla vaihtoehto- simmaksi tehtäväksi vastaamisen kysymyksiin: mitä tapahtui ja ja. Usein vaihtoehdot ovat vähissä ja ratkaisut tuntuvat itsestään miksi tapahtui.

8 9 Se mikä ei sovi historiankirjoituksen tiukkoihin sääntöihin, on huolellisesti. Suurin ero on siinä, että poliittisen päätöksenteon arkipäivää politiikassa, talouselämässä ja itse kunkin omassa elä- tulokset nähdään usein vasta vuosien kuluttua, jolloin vastuussa mässä. ovat jo uudet päättäjät. Toisaalta tulokset ovat usein tulkinnan- Ihmisluontoon kuuluu, että me jatkuvasti pohdimme teke- varaisia, joten sekä päätöstä puoltaneet että sitä vastustaneet miemme ratkaisujen oikeellisuutta ja seurauksia. Joskus olem- voivat tulkita niitä omalla tavallaan. me tyytyväisiä siihen, että olemme toimineet viisaasti, toisinaan Politiikkaan liittyvä julkisuus toimii voittajien ehdoilla. His- harmittelemme tekemiämme virheitä. Kontrafaktuaalinenkin toriankirjoitukselle ominainen faktuaalisuus ja determinismi ajattelu on tavallista: mietimme usein sitä, kuinka meille olisi vaikuttaa siis myös tiedonvälityksessä. Julkisuus keskittyy ker- käynyt, jos olisimme toisin toimineet. Kontrafaktuaalisen ajat- tomaan, mitä on päätetty ja miksi. Toisella kannalla olleiden telun avulla ihminen oppii kokemuksistaan ja saattaa elää vas- kanta ja sen perustelut ovat toisarvoisia, kun heidän esittämän- taisuudessa viisaammin. sä vaihtoehto ei toteutunut. Tuleva kehitys perustuu puolestaan Yritystoiminnassa kontrafaktuaalisella ajattelulla on keskei- tehtyihin ratkaisuihin. nen asema. Siinä on olennaista kokemuksesta oppiminen. Poliittista historiaa kirjoitettaessa kontrafaktuaalisuus on Yritys tekee kaiken aikaa valintoja erilaisten vaihtoehtojen paljon vaikeampaa kuin taloushistoriassa. välillä. Jokapäiväiset päätökset tehdään usein suuntaa sormi- Yritys joko menestyy tai ei menesty, ja kaikki on viime kä- tuntumalla hakien ja tehtyjä virheitä koko ajan korjaten. dessä rahassa mitattavissa. Kun tiedämme lopputuloksen, voimme Toisinaan taas tehdään suuntaa antavia strategisia valintoja, arvioida, kuinka olisi käynyt, jos ratkaisu olisi ollut toisenlai- jotka perustuvat huolelliseen valmisteluun ja perusteellisiin ta- nen. Huomioon on tällöin otettava tietysti se, että vaihto- loudellisiin laskelmiin. Strateginen virhe saattaa johtaa suuriin ehtoiseen kehitykseen olisivat vaikuttaneet myös muiden toimi- taloudellisiin menetyksiin ja jopa yrityksen kaatumiseen. joiden ratkaisut, kuten kilpailevien yritysten mahdolliset vasta- Kun historiankirjoituksessa yleensä vältellään kontrafaktuaali- vedot. sia pohdiskeluja, ne ovat taloushistoriassa ja varsinkin yritys- Politiikassa kaikki on paljon monimutkaisempaa. Jos jokin historioita kirjoitettaessa varsin yleisiä. Kuinka muuten voisi olla- perustavanlaatuinen ratkaisu olisi tehty toisin, se olisi vaikutta- kaan? Kun kontrafaktuaalisuus on ominaista tutkimuskohteel- nut monin tavoin eri toimijoiden käyttäytymiseen. Tapahtu- le, on sen tultava esiin myös tutkimustuloksissa. mien logiikka olisi saattanut olla aivan toinen kuin toteutu- Yleensä yrityshistorioissa tuodaan esiin viisaasti tehtyjä stra- neessa vaihtoehdossa. Sattumalla on ollut oma merkityksenä ta- tegisia valintoja, mutta usein myös ruoditaan virheitä – etenkin ai- pahtumien kulussa, ja niin olisi ollut vaihtoehtoisessakin. kaisemmin toimineiden johtajapolvien tekemiä. Molemmissa ta- Kontrafaktuaalisessa poliittisen historian kirjoituksessa tuli- pauksissa tuodaan yleensä esiin tarjolla olleet vaihtoehdot ja arvioi- si kyetä laajaan analyysiin. Parhaimmillaan se voisi tuoda esiin daan, kuinka yrityksen olisi käynyt, jos olisi toimittu toisin. olennaista tietoa sekä päätöksentekotilanteesta että eri toimijoi- Poliittisessa päätöksenteossa on paljon samoja piirteitä kuin den vaikutuksesta ja vastuusta. Tällä ei ole merkitystä siinä mie- yritystoiminnassa. lessä, että päätöstä voitaisiin jälkikäteen muuttaa, mutta se saat- Parhaimmillaan päätöksiä tehtäessä analysoidaan erilaisia taisi auttaa tulevaisuuteen suuntaavaa poliittista keskustelua ja vaihtoehtoja. Etenkin merkittävät suuntaratkaisut valmistellaan luoda pohjaa paremmille päätöksille tulevaisuudessa.

10 11 Kontrafaktuaalinen historiankirjoitus ei olisi pelkkää mieli- ministeriössä heidän kanssaan. Varsinkin Alex saa tässä kirjassa pidekirjoittelua, sillä kannanotot olisi perusteltava ja tarjottava osakseen runsaasti huomiota. siten toista mieltä oleville mahdollisuus vastaperusteluiden esit- Olemme olleet Alexin kanssa asioista ja toimintatavoista tämiseen. Faktuaalinen historiantutkimus voisi puolestaan olla usein eri mieltä. Silti henkilökohtaiset suhteemme ovat säilyneet avuksi esitettyjen tosiasiaväitteiden selvittämisessä. Tällöin kont- hyvinä. Ahkerana kirjoittajana Alex voi kertoa asioista ja tapah- rafaktuaalinen poliittinen historia lähentyisi faktuaalista, ja se tumista oman versionsa, jos se poikkeaa omastani. lakkaisi olemasta pelkkää jossittelua. Viimeisen kirjoituksen otsikko ”selvä linjaero ulkoministe- Tämä teos on yritys soveltaa kontrafaktuaalista lähestymis- riössä” on peräisin Helsingin Sanomien lokakuun puolivälissä tapaa joihinkin Suomen poliittisen lähihistorian tapahtumiin. 2008 julkaisemasta jutusta. ”Tutkijana” olen sikäli erikoisessa asemassa, että olen ollut Se suuntautuu myös tulevaisuuteen. Siinä kerrotaan, millai- joissakin niistä keskeinen vaikuttaja. Jos kysymyksessä olisi fak- sia vaihtoehtoja Suomella, Euroopalla ja ihmiskunnalla on va- tuaalinen historiankirjoitus, tätä voitaisiin pitää puutteena tai littavinaan. Nyt kun monet harmittelevat menneisyydessä teh- ainakin minun olisi tarpeen käsitellä kysymystä ”tutkijan” objek- tyjä virheitä, on hyödyllistä pohtia, millaisia virheitä päättäjät tiivisuudesta. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole historiankirjoi- saattavat olla parhaillaan tekemässä. Niiden seuraukset saatta- tus, vaan pikemminkin joukko kontrafaktuaalisia muistelmia. vat olla vielä pahemmat kuin aikaisemmin tehtyjen. Toisaalta kontrafaktuaalinen ote antaa sopivia väljennyksiä Itse asiassa teokseni tähtää siihen, että suomalaisen poliitti- objektiivisuuden vaatimukseen. Vain argumenteilla on merki- sen keskustelun ja päätöksenteon taso kohoaisi. Meidän tulee tystä. pyrkiä ennakolta hahmottelemaan niitä kehityspolkuja, joita Kun olen ollut itse mukana, voin perustaa väitteeni vaihto- erilaisista perusvalinnoista avautuu, ja tehdä tietoisia valintoja ehtoisista kehityskuluista osittain siihen, mitä tiedän itse teh- niiden välillä. neeni ja ajatelleeni. Toisaalta tunsin perin pohjin muut toimijat Kontrafaktuaalisuuden tulee siis olla mukana tulevaisuutta ja heidän toimintatapansa, mikä antaa pohjaa arvioida, kuinka suunniteltaessa. he olisivat vaihtoehtoisissa tilanteissa toimineet. Myös päättäjien yksityiselämän tapahtumilla ja ratkaisuilla Kahdessa viimeisessä esseessä käsittelen kuluvan hallitus- voi olla kauaskantoisia vaikutuksia jopa maailmanpolitiikkaan. kauden tapahtumia. Kirjoitan niistä yhtä avoimesti kuin aika- Havainnollisin osoitus tästä on se, että ensimmäisen maail- naan ”On totuuden aika” -kirjoissani. mansodan syttymiseen vaikuttivat olennaisella tavalla Itävallan Kirjoitan lähinnä omasta toiminnastani ja ajatuksistani. En arkkiherttua Franz Ferdinandin henkilökohtaiset valinnat sinä moiti ketään. Kerron vain, mitä on sanottu ja tapahtunut. kohtalokkaana päivänä, jolloin hän sai surmansa Sarajevossa. Il- Olen vanhan koulukunnan miehiä, joten en kirjoita viralli- man niitä, kirjoittavat kontrafaktuuaalisen historian harrastajat, sissa kokouksissa käytyjen keskustelujen sisällöstä. Kevennän ensimmäinen maailmansota olisi voitu välttää. kuitenkin tekstiäni ottamalla mukaan muutamia tokaisuja, sekä Avartaakseni ajatustani kontrafaktuaalisuudesta, sovellan sitä omiani että muiden. parissa esseessä myös omaan elämääni ja harjoittamaani yritys- On luonnollista, että kerron erityisesti Ilkka Kanervan ja toimintaan. Nämä analyysit saattavat olla sinänsä kiintoisia, mutta Alexander Stubbin toiminnasta, kun olen työskennellyt samassa lisäksi niillä on yhtymäkohtia siihen, mitä kirjoitan politiikasta.

12 13 Kirjoitan myös siitä, kuinka olosuhteet tai sattuma ovat vai- Eihän minulle huonosti käynyt. Jouduin kyllä puolueineni kuttaneet siihen, että minusta tuli ensin poliitikko ja sitten yrit- oppositioon seuraavalla vaalikaudella, mutta sieltä nousimme täjä. Voidaan nimittäin kysyä, olisinko tässä, elleivät juuri tietyt suurimmaksi puolueeksi ja hallituspolitiikan johtoon. Nyt olen olosuhteet olisi olleet olemassa. ministerinä jo viidennellä vuosikymmenellä. Kontrafaktuaalisuuden hengessä voidaan vastata, että saat- Sorsan oma kohtalo oli kovempi. taisin olla, mutta en välttämättä olisi. Kirjoitan tässä teoksessa siitä, kuinka minulle olisi voinut Yritän kirjoittaa tavanomaista kevyemmin, sillä kontrafak- käydä huonomminkin. Ensi sijassa yritän kuitenkin vastata es- tuaalisuus on iloinen asia, se on eräänlaista ajatusleikkiä. Ellei- seissäni kysymykseen, olisiko Suomelle, Euroopalle tai omalle vät ajatuskulkuni vakuuta jotakuta, ne saattavat hieman viih- puolueelleni voinut käydä huonomminkin – tai ehkä paremmin. dyttää ja vaikkapa provosoida esiin toisenlaisia kontrafaktuaali- Ja viimeisessä kirjoitan siitä, kuinka meidän olisi toimittava, sia ajatuksia. jotta meille tulevaisuudessa kävisi hyvin. Kirjan nimen olen ottanut taannoin kuulemastani vitsistä, Merkkaan esipuheeni alle päivämäärän, jona sain alustavan joka minua aikanaan jostakin syystä suuresti huvitti. käsikirjoitukseni valmiiksi ja jona vietimme perhepiirissä isäni Kerrotaan, että eräässä Lapin kylässä eli seppä, jolla oli eri- 101. syntymäpäivää. Omistan kirjani hänelle. koisen myönteinen elämänasenne. Hän näki ja selitti asiat aina parhain päin. Tapahtuipa kylässä tai maailmalla mitä tahansa, Keminmaalla 11.1.2011 seppä aina sanoi, että huonomminkin olisi voinut käydä, ja pe- rusteli kantansa taitavasti. Paavo Väyrynen Kerran kylällä sattui hirveä tapaus. Erään talon isäntä oli ol- lut savotassa, mutta tullut kotiin aiottua aikaisemmin. Hän löy- si vaimonsa vieraan miehen kanssa sängystä. Isäntä ampui mo- lemmat siihen paikkaan ja lopulta itsensä. Kyläläiset ryntäsivät kertomaan asiasta sepälle kuullakseen hänen kommenttinsa. Seppä vastasi: ”Huonomminkin olisi voinut käydä. Jos olisi tullut eilen kotiin, en tässä enää kilkutte- 3. painoksen lukijalle lisi.” Olen kokenut elämäni ja urani aikana koviakin tilanteita ja Teokseni 3. painokseen olen kirjoittanut kaksi uutta esseetä, kohtaloita, mutta näin jälkikäteen ajatellen voin kyläsepän ta- joissa käsittelen kevään eduskuntavaalien tulosta ja edessämme voin sanoa, että huonomminkin olisi voinut käydä. olevia presidentinvaaleja. Kirjan nimellä on myös vakavampi tausta. Toivotan antoisia lukuhetkiä. Etenkin 1980-luvulla jouduin SDP:n ja Keskustan välisen suuntataistelun ytimeen. Kun oli vahvimmassa Keminmaalla 15. elokuuta 2011 voimantunnossaan, hän uhkaili minua sanomalla: ”Olet aivan mahdoton. Siksi sinulle käy niin kuin käy.” Paavo Väyrynen

14 15 Pohjanrannan paanukirkon siunaustilaisuudessa Keminmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Keskimaula kiitteli mi- nua innovatiivisuudesta yritystoiminnan saralla. Ehkä tässä on jotakin perää. * * * Geenien merkitystä ei pidä liioitella. Perintötekijöillä on vaiku- tuksensa, mutta loppujen lopuksi itse kukin meistä on oman 1 onnensa seppä. Hyvistäkään geeneistä ei ole apua, jos ihminen pilaa tervey- Elämäni vaiheita ja valintoja tensä kelvottomilla elämäntavoilla. Toisaalta huonon geeni- perinnön saanut voi elää pitkään ja terveenä, kunhan pitää huolta itsestään. Sanotaan, että voidakseen elää pitkään, terveenä ja menestyen, Koti ja kasvuympäristö vaikuttavat meihin vahvasti. Minun- ihmisen on valittava itselleen oikeat vanhemmat. kin saamani hyvät eväät elämää varten perustuvat enemmän Tämä perusvalintani osui kohdalleen. suotuisaan kasvuympäristöön kuin perintötekijöihin. Pitkää elämää ja terveyttä ajatellen olen saanut hyvät geenit. Kotini oli hyvä ja vanhempani erinomaiset. Sain osakseni Isäni on elänyt yli satavuotiaaksi, ja hänen isänsäkin ylsi 95 rakkautta ja huolenpitoa. Myös rajat osattiin asettaa. vuoden ikään. Äitini isä eli 86-vuotiaaksi, mutta äiti itse siirtyi Kasvoin puutarhatilalla, jolla sain kokea sekä maan viljele- ajasta iäisyyteen jo 70 vuotta täytettyään. misen että yrittäjyyden parhaita puolia. Opin myös lapsesta pi- Toivon, että olen perinyt terveyteen ja elinikään liittyvät täen tekemään työtä. Säästäväisyyskin on kodin perintöä. geenit isältäni ja muilta sukuni miespuolisilta edustajilta. Nuorisoseura oli ensimmäinen tärkeä oma valintani. Asetin En tiedä johtuuko se geeneistä, mutta isääni ja minua on pi- sen muiden harrastusten edelle. Tätä valintaa ei ole tarvinnut detty erityisen sitkeinä ihmisinä. katua. Mahtaneeko luovuus periytyä? Keminsuun nuorisoseura, kylämme kulttuurikeskus, tarjosi Isä on tehnyt puutarhayrittäjänä monia keksintöjä. Viimei- monipuoliset mahdollisuudet hyviin harrastuksiin ja itsensä ke- simmälle niistä – perunanistutuskoneelle – on myönnetty pa- hittämiseen. Sieltä sain perustaa etenkin esiintymistaidoilleni, tentti hänen jo täytettyään sata vuotta. Patentti- ja rekisteri- joista on ollut monenlaista hyötyä elämäni varrella. hallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi on kertonut, että isä on Toinen tärkeä valinta oli hakeutuminen oppikouluun. Oppi- vanhin henkilö Euroopassa, jolle on myönnetty patentti. Yhdys- kouluun pyrkiminen ja sinne pääseminen ei ollut 1950-luvulla valloissa on saattanut olla joku vanhempi, mutta tästä hänellä ei itsestään selvyys. ollut varmaa tietoa. Kemissä oli koko seutukunnan lapsia varten poikalyseo ja Minä en ole saanut enkä edes hakenut patenttia. Sen sortin tyttölyseo. lahjakkuutta minulla ei ole. Mutta politiikassa ja - Meidän suurten ikäluokkien tullessa oppikouluikään Kemiin ton työssä luovuutta on tarvittu yllin kyllin. perustettiin yksityinen yhteiskoulu.

16 17 Pyrin sekä lyseoon että yhteiskouluun. Lyseoon eivät ansio- Kun vielä matematiikan, fysiikan ja kemian opettajani kan- ni yltäneet, mutta yhteiskouluun pääsin. nusti hakeutumaan insinööriopintoihin, menin kesän 1965 Tek- Vanhempi veljeni Kauko kävi lyseota. Kuljimme kouluun nillisen korkeakoulun karsintakursseille. Tulin valituksi opiske- yhdessä junalla. lemaan paperi-insinööriksi. Tätä kesti vain parin kuukauden ajan, kun Kauko kuoli syk- Seuraava talvikausi meni asevelvollisuutta suorittaessa Oulun syllä 1957 juuri 15 vuotta täytettyään aasialaiseen influenssaan. Hiukkavaarassa. Vanhemman veljen menettäminen oli järkyttävä kokemus 11- Syksyllä 1966 aloitin opiskelun Helsingin yliopiston valtio- vuotiaalle pojalle. tieteellisessä tiedekunnassa, jonne pääsin laudaturin ylioppilaa- Kun aloitin koulunkäyntini Kemin yhteiskoulussa, se oli na ilman pääsykoetta. Tämä vaihtoehto oli ollut mielessäni alun toiminut vasta vuoden ajan. Opetuksen taso ei ollut paras mah- perinkin päällimmäisenä. dollinen. Valitsinko tässä poliitikon uran? Entä kuinka olisi käynyt, Vuonna 1956 koulunkäyntinsä aloittaneiden vuosiluokka jos olisinkin opiskellut paperi-insinööriksi? hupeni matkan varrelle. Sillä opintonsa aloittaneista ja oman En valinnut. Kun hakeuduin valtiotieteelliseen, mielessäni vuosiluokkani oppilaista leivottiin Kemin yhteiskoulun ensim- ei ollut ainakaan ensi sijassa politiikka. Enhän ollut siihen men- mäiset ylioppilaat keväällä 1965. Kirjoittaneita oli 22, ylioppilas- nessä osallistunut lainkaan poliittiseen toimintaan. Ajattelin lä- kokeet läpäisi 13 abiturienttia. Ylioppilaaksi asti selvisi vain pie- hinnä tutkijan tai toimittajan uraa. ni murto-osa vuosina 1956–57 Kemin yhteiskouluun tulleista. Toisaalta myöhemmin kokemani perusteella arvelen, että Kolme ensimmäistä vuottani oppikoulussa eivät sujuneet politiikka olisi temmannut minut mukaansa siinäkin tapauk- kehuttavasti. Neljänneltä lähtien skarppasin, ja lukiossa olin jo sessa, että olisin opiskellut paperi-insinööriksi. Olisin varmaan- parhaimpien oppilaiden joukossa. kin tullut töihin Kemiin Veitsiluodon tai Kemi-yhtiön tehtail- Lukiossa tein oikean kielivalinnan: halusin opiskella venä- le, ja lähtenyt vähitellen mukaan poliittiseen toimintaan. jää. Kiinnostuneita ei kuitenkaan ollut riittävästi ryhmän muo- Poliitikko minusta olisi siis uskoakseni tullut joka tapauk- dostamiseen. Venäjän kielestä olisi ollut urani varrella paljon sessa, mutta valtiotieteilijänä lähdin mukaan aikaisemmin. hyötyä. Poliittisen urani varhaiseen käynnistymiseen vaikutti ratkaise- Myöhäistä ei ole vieläkään: viime kesästä lähtien olen otta- vasti toinenkin valintani – perheen perustaminen vuonna 1968. nut venäjän tunteja. Oikeastaan kysymys ei ollut omasta valinnastani. Eihän ra- Valkolakin saatuani halusin ryhtyä yliopisto-opintoihin. En kastuminen ole oma valinta. Se vain tapahtuu. kuitenkaan suoralta kädeltä tiennyt, mitä ryhtyisin opiskelemaan. Tapasin Vuokon keväällä 1968 yhteisten ystävien kautta. Olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, joten yhtenä Rakastuimme ja vietimme koko kesän yhdessä. Olin kesätoimit- vaihtoehtona olivat valtiotieteen opinnot. tajana radion ajankohtaistoimituksessa. Vuokko työskenteli kans- Mutta suhteellisen hyvä koulumenestykseni matematiikassa listina Valtionarkistossa. ja luonnontieteissä pani miettimään hakeutumista teknillisiin Aloimme odottaa lasta. Toisaalta minulle oli jo alkuvuodesta opintoihin. Diplomi-insinöörejähän lisäksi arvostettiin enem- myönnetty apuraha opiskelemiseen amerikkalaisessa yliopistossa. män kuin valtiotieteilijöitä. Matkaan piti lähteä syyskuun alussa.

18 19 Avioiduimme. Lähdin Yhdysvaltoihin ajatellen, että ovat mie- joutua arkistotöihin. SDP:lla oli tuolloin yhtiöstä rautainen het ennenkin olleet poissa kotoa perheenlisäystä saadessaan. ote. Pian kävi kuitenkin selväksi, etten kykenisi elämään erossa Asetuin ehdolle. Suoritin nopeasti opintoni loppuun ja val- perheestäni. Jo muutaman viikon kuluttua palasin kotiin. mistuin tammikuussa 1970 valtiotieteen maisteriksi. Maalis- Oli oma valintani ja oma virheeni lähteä noissa oloissa rapa- vaaleissa tulin valituksi eduskuntaan sen nuorimpana jäsenenä. kon taakse. Paluu oli käytännössä pakon sanelema. Tässäkin on kontrafaktuaalisen jossittelun paikka. Kotiin palattuani tarvitsin ansiotuloja, jotta voisin vastata Totesin jo, että olisin varmaan ajautunut politiikkaan siinäkin perheeni toimeentulosta. Näissä oloissa otin mielelläni vastaan tapauksessa, että olisin opiskellut paperi-insinööriksi, mutta Helsingin opiskelevien keskustanuorten toiminnanjohtajan teh- urani olisi alkanut vasta myöhemmin. tävän, josta maksettiin pientä palkkiota. Jos kaikki olisi mennyt siten kuin vielä kevättalvella 1968 Jäseneksi olin liittynyt vasta muutamaa kuukautta aikaisemmin. ajattelin, olisin opiskellut seuraavan talvikauden Yhdysvalloissa. Sitä ennen en ollut puoluepoliittiseen toimintaan osallistunut. Sieltä palattuani olisin jatkanut opintoja, enkä olisi ollut eh- Vuoden 1969 alussa opetusministeri dokkaana ainakaan vielä kevään 1970 eduskuntavaaleissa. otti Keskustan opiskelijaliiton pääsihteerin Olli Saarelan avus- Olisiko minulle siis käynyt huonommin, jos olisin opiskellut tajakseen. Tässä tehtiin historiaa: Saarela oli ensimmäinen mi- paperi-insinööriksi enkä olisi tavannut Vuokkoa keväällä 1968? nisterin poliittinen sihteeri. Siihen mennessä vain pääministe- Olisiko uran myöhentymisestä ollut etua vai haittaa? rillä oli ollut poliittinen avustaja, pääministerin sihteeri. Jossakin suhteessa olisi käynyt huonommin, jossakin suh- Minut valittiin Saarelan sijaiseksi, opiskelijaliiton virkaa te- teessa paremmin. keväksi pääsihteeriksi. Tässä tehtävässä pääsin puolueen päätök- Nyt yli neljänkymmenen vuoden kokemuksen perusteella senteon ytimeen, seuraamaan puoluehallituksen ja sen työvalio- voin jo sanoa, että politiikka, osallistuminen yhteisten asioiden kunnan kokouksia. hoitamiseen, on ollut minun ”juttuni”. Tunnen olleeni omalla Kysymyksessä oli kuitenkin viransijaisuus. Niinpä pyrin ja alallani, jolla olen voinut parhaimmin toteuttaa itseäni. pääsin syyskuun alussa toimittajaksi TV 1:n A-studioon. Siinä Hakeutuminen Teknilliseen korkeakouluun ja insinöörin vaiheessa en vielä ajatellut eduskuntaehdokkuutta. uralle olisi viivästyttänyt poliittisen urani alkua useilla vuosilla, Myöhemmin syksyllä Keskustapuolueen Peräpohjolan piiri samoin opinnot Yhdysvalloissa. pyysi minua ehdokkaakseen. Tällöin olisin tullut politiikkaan kokeneempana ja kypsempänä. Yleisradion ohjelmajohtajaksi juuri nimitetty entinen Kes- Urani rankimmat vaiheet olisin kohdannut vasta varttuneemmalla kustapuolueen puoluesihteeri Pekka Silvola varoitti minua läh- iällä. Perhe-elämääkin ajatellen tämä olisi ollut parempi vaihtoehto. temästä mukaan. Toisaalta, kun valitsin valtiotieteen opinnot syksyllä 1966 ja kun Hänen mielestään minulla ei ollut mahdollisuuksia tulla va- tapasin Vuokon keväällä 1968, pääsin nopeasti elämänuralle, joka lituksi, kun Lapin vaalipiirissä ja nimenomaan Peräpohjolassa varmasti oli ominta omaani. puolueella oli vahvat istuvat edustajat. Pääsin nuorena hyvin vaikutusvaltaisiin asemiin. Kun olin Toisaalta minut oli nimitetty Yleisradioon vain määräaikaiseen Keskustapuolueen ainoa nuori kansanedustaja, minua haluttiin tehtävään. Silvola varoitti, että saattaisin menettää paikkani tai käyttää heti kaikkein vaativimmissa tehtävissä.

20 21 Niinpä pääsin aloittamaan jo kesällä 1970 työni myös valtio- Olen ottanut parhaani mukaan osaa kotitöihin ja lasten kasvat- neuvostossa pääministeri Ahti Karjalaisen poliittisen sihteerinä. tamiseen, mutta aikaa siihen on ollut aivan liian vähän. Kesällä 1972 nousin puolueen varapuheenjohtajaksi. Kovien työpaineiden keskellä on ollut hyvä tietää, että koti- Valinnoillani oli merkitystä myös puolueen kannalta. pesä on kunnossa. Kokemustenikin perusteella arvostan kotona Keskustapuolue koki vuoden 1970 eduskuntavaaleissa murska- tehtävän työn hyvin korkealle. tappion. Ennen vaaleja puolueella oli 50 kansanedustajaa, vaa- Lapsillemmekin Vuokon jääminen kotiin oli ihanteellinen lien jälkeen 36. ratkaisu. Lasten ollessa pieniä kotihoito on paras vaihtoehto. Oli tärkeää, että meillä oli uudessa eduskuntaryhmässä edes Perheet ovat erilaisia. Toisille kodin ulkopuolinen päivähoito yksi nuori jäsen. Tämä antoi synkkyyden keskellä pientä toivoa sopii hyvin. paremmasta tulevaisuudesta. Lasten kehitystäkin ajatellen on etua siitä, että he ovat tois- * * * ten lasten parissa ja siten sosiaalistuvat, kuten kasvatuksen am- Valituksi tultuani jouduin kokemaan, kuinka vaikeaa on sovit- mattilaiset asian ilmaisevat. taa yhteen lapsiperheen elämä ja etäisestä maakunnasta valitun Tämän mekin havaitsimme. Lapsille pyrittiin järjestämään kansanedustajan työ. ikäistänsä seuraa. Lotan Vuokko järjesti musiikkileikkikouluun Valituksi tullessaan kansanedustaja yleensä asuu perheineen ja kodin ulkopuolisten harrastusten pariin. vaalipiirissä. Tällöin on luonnollista, että perhe jatkaa asumistaan Naimisiin mentyämme asuimme ensin Laajasalossa, mistä maakunnassa ja edustaja käy viikoittain työssä eduskunnassa. muutimme Oulunkylään vuonna 1972. Lapissa meillä ei ollut Viikonloppuina edustajan on hoidettava vaalipiiriään, mikä lainkaan omaa asuntoa. varsinkin laajimmissa maakunnissa vie paljon aikaa. Perhe-elämää Valintani jälkeen olisimme saattaneet ajatella muuttamista helpottaa se, että edustaja voi viettää vaalipiirissään myös maa- vaalipiiriini, mutta vaalikaudella 1970–72 toimin myös pääminis- nantait. terin sihteerinä, joten jouduin olemaan työni puolesta Helsingissä Perheen muutto edustajan mukana Helsinkiin on hankalaa. enemmän kuin kansanedustajan tehtävä olisi edellyttänyt. Äänestäjät saattavat ajatella, että edustaja on hylännyt heidät – Sorsan hallitusta syksyllä 1972 muodostettaessa olin ehdolla näin kilpailijoiden kannattajat saattavat ainakin väittää. Tästä opetusministeriksi. Jos olisin tullut valituksi, olisin ollut kaik- syystä edustajan on oltava viikonloppuisin erossa perheestään kien aikojen nuorin ministeri. Tämä ennätys jäi Ulf Sundqvis- voidakseen olla äänestäjien parissa maakunnassa. tille, joka oli tullut valtioneuvoston jäseneksi 27-vuotiaana. Molemmissa järjestelyissä perhe-elämä kärsii. Vaalikaudella 1972–75 en siis ollut mukana valtioneuvoston Minun tapaukseni oli epätavallinen. Valintaani saakka opis- työssä. Kun työtehtävät eivät enää entiseen tapaan sitoneet mi- kelin Helsingissä. Olimme vielä opiskelijoita, kun avioiduimme nua Helsinkiin, aloimme pohtia mahdollisuutta muuttaa Kemin- ja saimme ensimmäisen lapsemme Tiinaliisan. maalle. Pohdintoihimme vaikutti sekin, että olimme saaneet Kun tulin kansanedustajaksi, Vuokko luopui omasta työ- vuoden 1973 alussa toisen lapsemme, Tanelin. Maaseutuasumi- urastaan. Siinä lähtien hän on omistautunut perheelleen. nen veti puoleensa. Minun työni kannalta on ollut erinomainen ratkaisu, että Vuonna 1974 ostimme omakotitalon Keminmaalta ja vaihdoim- Vuokko on voinut keskittyä perheen asioiden ja lasten hoitamiseen. me Helsingin asuntomme Töölönkadulla sijainneeseen kaksioon.

22 23 Seuraavan vuoden alussa tuli tuhosi Keminmaan kotimme. Olin Perheen oli taas siirryttävä asumaan Helsinkiin. Myimme palaamassa Pohjoismaiden neuvoston istunnosta Islannista, kun Keminmaan talomme ja ostimme asunnon Helsingin Pohjois- sain kuulla, että talomme palaa. Vuokko oli lasten kanssa vanhem- rannasta. piensa luona Vilppulassa. Tyhjillään olleen talon sytytti sähkövika. Tiinaliisa oli aloittanut koulunkäynnin Keminmaalla. Hän Kevään asuimme Töölönkadulla. jatkoi sitä pienessä ja idyllisessä Oikokadun koulussa Helsingin Kesäkaudellakin elämämme oli hankalaa. Kun meillä ei ollut Kruununhaassa. asuntoa Keminmaalla, Vuokko oli lasten kanssa osittain Helsin- Kaikki lapsemme kävivät samoja Kruununhaan ja Kaisaniemen gissä, osittain Vilppulassa. Minä olin kiinni rakennustöissä, kun kouluja. Kaikilla oli sama opettaja sekä kahdella ensimmäisellä palaneen kotimme paikalle rakennettiin uutta. luokalla että neljällä seuraavalla. Tämä oli ihanteellinen tilanne Pääsimme muuttamaan uuteen taloomme loppukesällä. Kaik- sekä lapsille että vanhemmille. ki näytti olevan hyvin. Rakennustöiden päätyttyä pääsin täysin * * * voimin valmistautumaan syyskuun lopun eduskuntavaaleihin. Siinä vaiheessa meillä ei ollut varaa kahteen perheasuntoon. Tuli- Kannatusta näytti olevan. palossa tuhoutunut kotimme ei ollut vakuutettu täydestä arvos- Syksystäkin tuli kuitenkin rankka. Odotimme juuri vaalien taan, joten meillä oli kannettavanamme isot velat. Lisäksi Helsin- aikaan perheen lisäystä. Olin vaalitilaisuudessa Tervolassa, kun gin asunto oli paljon kalliimpi kuin Keminmaan talomme. sain kuulla, että Vuokko oli joutunut sairaalaan. Niinpä hankimme Keminmaalle aluksi pienen siirrettävän Menetimme lapsemme, ja Vuokkokin oli vähällä menehtyä. asunnon, jonka paikalle voisimme rakentaa myöhemmin kun- Vaalien jälkeen pääsimme hyvin ansaitulle lomalle Sotshiin. nollisen talon. Marraskuun lopussa nimitettiin maaherra Martti Miettusen Asunto-olojamme järjestellessämme teimme tietämättämme johtama ”hätätilahallitus”, johon tulin opetusministeriksi. pahan virheen. 1980-luvun alussa minun oikeuteni kansan- Seuraavana syksynä hallitus hajosi, ja sen tilalle tuli Miettusen edustajan päivärahoihin asetettiin kyseenalaiseksi lähinnä sillä johtama keskiryhmien vähemmistöhallitus. Siirryin työvoima- perusteella, että meillä oli Helsingissä parempi asunto kuin Kemin- ministeriksi. maalla. Perhe-elämää ajatellen ministerinä toimiminen ei sanottavasti Jos olisimme voineet edes aavistaa ennalta, että päiväraha- poikennut kansanedustajan työstä. Saatoin järjestää maanantai- jupakka syntyy, olisimme voineet pitää Keminmaan asuntom- päiviksi usein työtehtäviä pohjoiseen, jolloin viikonloput muo- me ja vuokrata huoneiston Helsingistä. Mutta emmehän me dostuivat pidemmiksi. mitenkään voineet arvata tai tietää, mitä muutamaa vuotta myö- Vuoden 1977 tammikuussa, saimme kolmannen lapsemme, hemmin tapahtui. Lotan. Kun jäin vuoden 1982 presidentinvaalien jälkeen vuodeksi Toukokuussa 1977 kaikki muuttui, kun minut nimitettiin sivuun hallituksesta, minulle ryhdyttiin jälleen maksamaan La- ulkoasiainministeriksi. pin kansanedustajalle kuuluvaa päivärahaa, kuten oli maksettu Asuminen Keminmaalla kävi mahdottomaksi. Näköpiirissä 1970-luvun alussakin ennen ministeriksi tuloani. oli pitkiä ulkomaanmatkoja, jotka sattuivat usein viikonlopuiksi. Jälkikäteen saamani tiedon mukaan lappilainen Keskusta- Maanantaiksi en voinut enää järjestää virkatehtäviä pohjoiseen. puolueen kansanedustaja oli antanut Suomen Kuvalehdelle vinkin,

24 25 että meillä ei ole Keminmaalla kunnollista asuntoa, vaan ainoas- Yksi sen jäsenistä olisi toki pitänyt kotipaikkanani Kemin- taan ”jalasmökki”. Vihjeen antajan mukaan minulle maksettiin maata, ellen olisi ollut puolueeni puheenjohtaja. Tämäkin tul- väärin perustein kansanedustajan päivärahaa. kinta oli omituinen, sillä puolueen puheenjohtajuus on puhdas Muut tiedotusvälineet tarttuivat asiaan intomielin. Poliitikkoja luottamustehtävä, josta ei makseta minkäänlaista palkkaa tai jahdattiin tuolloinkin hanakasti. Kun olin Keskustapuolueen palkkiota. puheenjohtaja, tällä jupakalla ajateltiin voitavan vahingoittaa myös Kotipaikka- ja päivärahajupakka laajeni muihin kansanedus- puolueen vaalimenestystä seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa. tajiin. Sekä viranomaiset että lehdistö kohtelivat meitä hyvin eri Itse en kohujulkisuudesta aluksi hätkähtänyt. Pidin syytök- tavoin. siä aiheettomina, ja tähän minulla oli vahvat perusteet. Äänestäjät antoivat myös tuomionsa. Usea muu myrskyn Päivärahan maksaminen perustui edustajan kotipaikkaan. silmään joutunut kansanedustaja menetti paikkansa. Väestökirjalain 10 §:ssä oli erityinen säädös, jonka mukaan hen- Minun äänimääräni kasvoi. Keskustapuoluetta kohu saattoi kilön kotipaikka ei muutu sen johdosta, että hän on tilapäisesti vahingoittaa, mutta silti saavutimme hienoisen vaalivoiton. poissa kotipaikkakunnaltaan eduskunnan tai valtioneuvoston Jos olisin aavistanut, millaiset mittasuhteet päivärahakohu jäsenyyden vuoksi. Tässä suhteessa kansanedustajat ja ministe- saa ja mihin se lopulta päätyy, olisin tietysti mennyt heti pank- rit rinnastettiin mm. opiskelijoihin. kiin, ottanut lainan ja maksanut saamani päivärahat takaisin. Toisaalta oikeuskansleri Risto Leskinen oli äskettäin ottanut Silti olisin puolustanut loppuun saakka oikeuttani lain mukai- kantaa päivärahajärjestelmään kansanedustaja Olavi Tupamäkeä seen kotipaikkaan ja päivärahoihin. koskeneen kantelun perusteella ja vahvistanut oikeaksi sen tul- Seuraavassa eduskunnassa vanhentunut päivärahajärjestel- kinnan, että kansanedustajan kotipaikka ei määräydy asunto- mä uudistettiin kulukorvausjärjestelmäksi. Uuden järjestelmän olojen, vaan väestökirjalain 10 §:n perusteella. puitteissa minullakin oli kiistaton oikeus Lapin edustajille kuu- Tupamäen varsinainen asunto oli Helsingissä. Hänellä oli siel- luvaan kulukorvaukseen. lä jopa valtion virka, mutta sekään ei muuttanut tulkintaa hänen Vuoden 1983 eduskuntavaalien jälkeen palasin ulkoministerik- kotipaikastaan. si. Vaalikausi oli raskas. Hoidettavana oli sekä ulkoministerin virka Minun kotipaikkani oli aina ollut Keminmaa. Vuoden 1970 että puolueen puheenjohtajuus ja pääministerin sijaisen tehtävä. alkuun saakka olin asunut tilapäisesti Helsingissä opiskelun takia Urho Kekkosen pitkän presidenttikauden päätyttyä puoluei- ja sen jälkeen eduskunnan ja valtioneuvoston jäsenyyden vuoksi. den välinen valtataistelu hallitsi Suomen poliittista elämää. So- Tunsin olevani turvassa. En kuitenkaan ollut. sialidemokraatit tunsivat saavuttaneensa ehdottoman ylivallan Oikeuskansleri oli vaihtunut. Uusi kansleri Kai Korte otti ja käyttäytyivät tämän mukaisesti. kotipaikka- ja päivärahakysymykseen toisen kannan kuin edel- Vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen SDP ja Mauno Koi- täjänsä. Hän puuttui myös henkikirjoittajien ja jopa eduskunnan visto syrjäyttivät Keskustan hallituksesta, vaikka sekä vaalitulos virkamiesten ja kansliatoimikunnan toimintaan. että puolueiden tahto olisivat edellyttäneet sinivihreän hallituk- Minun kotipaikkani ratkaistiin lopulta korkeimmassa hal- sen muodostamista. linto-oikeudessa, joka syntyneen poliittisen paineen alaisena teki Keskustan joutuminen oppositioon avasi uuden vaiheen elä- väestökirjalain vastaisen päätöksen. mässäni.

26 27 Purin suuttumukseni tieteelliseen työhön. Muutamassa kuu- Tarkka siteerasi kirjettäni hyvin epätarkasti. Hän loi tietoi- kaudessa kirjoitin lisensiaattityöni. Väitöskirjani Suomen ulko- sesti sen käsityksen, että olin pyrkinyt saamaan Neuvostoliitol- politiikka – kansallinen doktriini ja tulevaisuuden ihmiskunta- ta tukea Karjalaisen ehdokkuudelle ja vieläpä maan etua vahin- politiikka valmistui runsaassa vuodessa, ja väittelin tohtoriksi goittavalla tavalla. lokakuussa 1988. Tosiasiassa asetelma oli päinvastainen: Neuvostoliitto pai- Tieteellinen työ oli hyvää terapiaa. nosti minua tukemaan Karjalaista. Tämän Tarkkakin varmasti * * * tiesi. Vuonna 1989 hankimme Vuokon kanssa pienen maatilan Uudel- Mutta Suomen Kuvalehti luki syytteen ja antoi saman tien tamaalta, Tuusulasta. Helsingissä muutimme vuokra-asuntoon. tuomion: maanpetos. Tähän liittyen päätin vaihtaa vaalipiiriä ja siirtyä vuoden 1991 Eduskunnassa viisi kansanedustajaa vei asian perustuslaki- eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi Uudellemaalle. Lisäksi suunnit- valiokunnan tutkittavaksi. Valiokunta teki työnsä ja totesi, etten telin, että luovun puolueen puheenjohtajan tehtävästä vuoden ollut syyllistynyt lainvastaiseen menettelyyn. Tästä huolimatta 1990 puoluekokouksessa. julkisuudessa vieläkin liikkuu väitteitä, että olen ollut syyttees- Olimme jo pitkään haaveilleet mahdollisuudesta asua maa- sä tai jopa tullut tuomituksi maanpetoksesta. seudulla. Varsinkin keväisin kaipuu maalle oli ollut voimakas. Juttu tuli esille hankalana ajankohtana. Tuusulasta ostamaam- Vaalipiirin vaihtaminen tuli esille, kun Uuttamaata pitkään me taloa remontoitiin. Nuorempi tyttäremme Lotta oli sairaa- edustaneet Johannes Virolainen ja Marjatta Väänänen olivat jät- lassa. Hän oli jäänyt moottoripyörän alle ja hänen jalkansa oli täytymässä sivuun eduskuntatyöstä. Ajattelin, että uusmaalaisena katkennut. kansanedustajana voisin viettää enemmän aikaa perheen parissa. Saatuani tiedon maanpetosväitteistä ryntäsin kotiin etsimään Ajattelin, että Uudellamaalla olisi helpompi pitää yhteyksiä kirjeen kopiota. Onneksi löysin sen ja saatoin ryhtyä puolus- äänestäjiin. tautumaan. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua. Lehdis- Luopumiseen puolueen puheenjohtajan tehtävästä olin kyp- tö oli lähes laidasta laitaan tuominnut minut. synyt vähitellen. Tehtävä oli raskas. Puolueiden välinen taistelu Tässäkin kohteluani kovensi se, että olin puolueen puheen- oli kovaa, ja puolueen puheenjohtaja sai ottaa vastaan kovim- johtaja. mat iskut. Omat ampuivat selkään. Kilpailevia puolueita ja niiden kannattajia hermostutti se, että Minun oli kuitenkin pantava luopumissuunnitelmani jäihin, Keskusta oli sekä vuoden 1988 presidentinvaaleissa että saman kun jouduin syksyllä 1989 siihenastisen urani kovimman ajo- vuoden kunnallisvaaleissa menestynyt erinomaisesti. Kesällä 1989 jahdin kohteeksi. Minun väitettiin syyllistyneen maanpetokseen. puolue oli noussut mielipidemittauksissa suurimmaksi. Puo- Näissä oloissa en voinut luopua. Oli puolustauduttava ja puh- lueen puheenjohtajan leimaaminen maanpetturiksi tarjosi hy- distettava maineensa. vän lyömäaseen poliittiseen taisteluun. Jälleen asialla oli Suomen Kuvalehti. Jukka Tarkka kirjoitti kir- Perheelleni sekä päivärahajupakka että maanpetossyytteet jaa Ahti Karjalaisesta ja oli saanut sen vuoksi haltuunsa hänen ar- kävivät raskaiksi. kistonsa. Sieltä hän oli löytänyt minun kirjeeni Karjalaiselle syksyllä Eihän poliitikkoa voi kovemmin lyödä kuin väittämällä, että 1981, jolloin valmistauduttiin vuoden 1982 presidentinvaaleihin. hän on kahminut itselleen perusteettomasti taloudellista etua

28 29 veronmaksajien kustannuksella tai että hän on syyllistynyt Pääministerinä Aho vei Suomen puolueväen tahdon vastai- maanpetokseen. sesti Euroopan unioniin. Erityisesti Helsingissä koulua käyvät lapset joutuivat kohu- Itse vastustin kaikin voimin Suomen jäsenyyttä Euroopan unio- julkisuudesta kärsimään. nissa siitä syystä, että meille oli tarjolla parempi vaihtoehto. Urani alkuvaiheessa lapset olivat mukana puoluekokouksissa Olimme jo päässeet mukaan EU:n ja EFTA-maiden muodos- ja muissa julkisissa tapahtumissa. Heistä oli kivaa päästä lehti- tamaan Euroopan talousalueeseen (ETA), jonka kautta olimme kuviin ja televisioon. saaneet lähes kaikki jäsenyyteen liittyvät edut, mutta välttyneet Vartuttuaan lapset halusivat pysyä poissa julkisuudesta. Tähän siihen liittyviltä haitoilta. vaikutti sekä isän osakseen saama kielteinen julkisuus että iän Jos Suomi olisi jättäytynyt unionin ulkopuolelle, Ruotsi- karttumiseen liittynyt viisauden lisääntyminen. kaan ei olisi siihen liittynyt, jolloin olisimme voineet tiivistää Meidän lapsistamme kukaan ei ole harkinnutkaan osallistu- pohjoismaista yhteistyötä Pohjolan yhteisöksi. Lisäksi Suomen mista poliittiseen toimintaan. Tämän hyvin ymmärrän. liittymisehdot olivat etenkin maatalouden osalta kehnot. Kun maanpetoskohulle oli saatu vuoden 1990 alkuun men- Kun Suomi oli viety Euroopan unioniin, minulle oli tarjolla nessä päätepiste, ilmoitin luopuvani Keskustan puheenjohtajan vain huonoja vaihtoehtoja. Epäröin niiden välillä. tehtävästä. Saatoin tehdä tämän tyytyväisin mielin. Puolueen Vuoden 1994 lopulla eduskunta valitsi Suomen ensimmäiset kannatus oli mielipidemittauksissa 25 prosentin tasolla. Kun edustajat Euroopan parlamenttiin. Vaalit ehdittiin järjestämään aloitin puheenjohtajana, kannatuksemme oli 17 prosentin tie- vasta myöhemmin, syksyllä 1996. noilla. Suostuin ehdolle, ja minut valittiin. Puheenjohtajan vaihdos sujui hyvin. Puolueen kannatus säi- Lähdin kuitenkin ehdokkaaksi kevään 1995 eduskuntavaalei- lyi korkealla tasolla, ja kevään 1991 eduskuntavaaleissa nousim- hin. Ajattelin, että voisin jatkaa kotimaan politiikassa, jos pää- me maan suurimmaksi puolueeksi. sisin valtioneuvoston jäseneksi. Sain koko maan suurimman äänimäärän, lähes 23 000 ääntä. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Keskusta koki kuitenkin Uudellamaalla Keskustan paikkaluku nousi kahdesta neljään. tappion ja joutui oppositioon. Puheenjohtajuudesta luopuminen oli urani pahin virhe. Tällä kaikella oli ratkaiseva vaikutus elämääni. Vuoden 1995 Uskoin, että seuraajakseni valittaisiin tai Seppo alussa alkoi yli kahdentoista vuoden mittaiseksi venähtänyt työni Kääriäinen. Molemmat olivat olleet läheisiä työtovereitani ja olin Euroopan parlamentissa. tukenut kummankin nousua kohti politiikan raskasta sarjaa. Aluksi näytti mahdolliselta, että olisin voinut toimia yhtä aikaa Kuvittelin, että valittava puheenjohtaja – kumpi tahansa molemmissa parlamenteissa. Se olisi ollut vaikeaa, mutta ei mah- heistä – olisi valmis toimimaan yhteistyössä kanssani. dotonta. Monessa jäsenmaassa tällainen ns. kaksoismandaatti Puheenjohtajaksi valittu Esko Aho toimi kuitenkin toisin. oli sallittu. sai hänestä oivan apulaisen. Puolueessa hän Suomessa kuitenkin säädettiin ”Lex Väyrynen”, jolla kaksois- nojautui niihin, jotka olivat minua kampittaneet. jäsenyys kiellettiin. Pääministerinä Aho jatkoi vahvan markan politiikkaa vielä puo- Euroopan unionin lainsäädäntöön kaksoismandaatin kielto si- lentoista vuoden ajan, mikä syvensi lamaa ja paheni sen seurauksia. sällytettiin vasta muutama vuosi sitten. Tällöin Suomen vastaavaa

30 31 lainsäädäntöä ei tarkistettu. Tämä aiheutti minulle keväällä 2007 listeja, jotka tahtoivat kehittää unionia ylikansalliseksi liitto- paljon harmia, kun kotimaan parlamenttiin paluu oli tehty hy- valtioksi. vin hankalaksi. Otin tehtäväkseni Suomen kansallisten etujen ajamisen ja Eduskunnan säätämän lain mukaan eduskuntaan valitun maamme itsenäisyyden puolustamisen. europarlamentaarikon on määräaikaan mennessä ilmoitettava, Vaikeinta oli sopeutua europarlamentaarikon elämäntapaan. ottaako hän vastaan kansanedustajan paikkansa vai jatkaako Oli asuttava puoliksi ulkomailla – Brysselissä tai Strasbourgissa. hän työtään Euroopan parlamentissa. Vastaavasti Euroopan Kotiin pääsi sentään jokseenkin jokaisena viikonloppuna. Osa parlamenttiin valitun kansanedustajan tulee määräajassa ilmoit- viikonlopuista oli pidempiä kuin kansanedustajan työssä. taa, kumpaa tehtävää hän ryhtyy hoitamaan. Olin mukana myös kotimaan politiikassa osallistumalla puo- Kansanedustaja voi saada vapautuksen eduskunnan työs- lueen päätöksentekoon. Keskustan valtuuskunnan puheenjohtaja- kentelystä hoitaakseen europarlamentaarikon tehtävää. Tämän na pääsin jäseneksi puoluehallitukseen ja sen työvaliokuntaan. ”virkavapauden” voi keskeyttää milloin tahansa. Sen sijaan Järjestin aatteellista ja Eurooppa-politiikkaan liittyvää koulu- Euroopan parlamentista ei voi saada vapautusta kansallisen par- tusta. Nuorille perustin ”Politiikan korkeakoulun”. Maakunnissa lamentin jäsenyyden hoitamista varten. Jos Euroopan parla- järjestin Suomen ja Euroopan tulevaisuuteen liittyneitä semi- mentin jättää, sinne voi palata vain vaalien kautta. naareja. Valitsin Euroopan parlamentin. Ajattelin, että voisin vaikuttaa Purin tarmoani myös kirjoitustöihin. sieltä käsin asioihin enemmän kuin oppositiopuolueen kansan- Kirjoitin tieteellisen teoksen Suomen puolueettomuus uudessa edustajana. Euroopassa, joka oli jatkoa väitöskirjalleni. Se oli myös opin- * * * näyte dosentuuria varten Lapin yliopistossa. Nimityksen kansain- Me Keskustan europarlamentaarikot liityimme liberaaliryhmään. välisten suhteiden dosentiksi sain vuoden 1996 alussa. Tämä oli meille luonnollinen valinta, kun puolue oli jo 1980- Dosenttina luennoin ennen muuta Suomen ulkopolitiikas- luvulla liittynyt Liberaaliseen Internationaaliin. ta, Eurooppa-politiikasta ja pohjoisten alueiden yhteistyöstä. Olisin voinut päästä oman puolueeni viisihenkisen valtuus- Yhdessä professori Timo Kivimäen kanssa toimitimme vuonna kunnan puheenjohtajaksi, mutta luovutin tämän paikan libe- 1997 kirjan Kansainvälinen yhteistyö Pohjois-Kalotilla. raaliryhmään jo aikaisemmin yhteyttä pitäneelle Olli Rehnille. Kirjoitin myös kirjan Paneurooppa ja uusidealismi, joka kä- Syksyn 1996 Euroopan parlamentin vaaleissa sain koko sittelee Paneurooppa-liikkeen perustajan Richard Coudenhove- maan suurimman äänimäärän, lähes 160 000 ääntä eli runsaat Kalergin ajatuksia ja toimintaa. Lisäksi käänsin suomeksi James 6,4 % annetuista äänistä. Kun Rehn menetti paikkansa, minut Goldsmithin teoksen Ansa. Goldsmith oli europarlamentaarik- valittiin puheenjohtajaksi. ko ja Kansakuntien Eurooppa -ryhmän johtaja. Sopeutuminen europarlamentaarikon elämään ei ollut helppoa. Jäsenyyteni Euroopan parlamentissa johti elämänmuutok- Työ Euroopan parlamentissa oli kyllä kiinnostavaa, ja siellä seen myös kotimaassa. saattoi oppia paljon uutta. Ostimme kaksion Helsingistä Fredrikinkadulta. Kun kanna- Työympäristö oli epämiellyttävä lähinnä sen vuoksi, että tukseni ja työni painopiste oli pohjoisessa, hankimme asunnon suuri enemmistö parlamentin jäsenistä oli intomielisiä federa- myös Rovaniemeltä.

32 33 Vuonna 1998 teimme radikaalin ratkaisun. Ostimme Kemin- Vuoden 1999 vaaleihin käytäessä harkitsin pitkään ehdok- maalta Kemin kaupungin entisen vanhainkodin, Niemi-Nie- kuuttani. Lopulta päätin lähteä mukaan. Ajattelin, että voisin melän, vuokrataksemme sen tiloja perustettavalle Pohjantähti- palata eduskuntaan, jos puolue pääsisi hallitukseen ja jos voisin kansanopistolle. tulla taas valtioneuvoston jäseneksi. Rahoittaaksemme kauppaa myimme asuntomme sekä Hel- Ehdokkaaksi pääseminen ei kuitenkaan ollut helppoa. singistä että Rovaniemeltä. Silti velkaakin oli otettava runsaasti. Halusin asettua ehdolle Uudellamaalla, mistä minut oli va- Ostaessamme vanhainkodin otimme valtavan riskin. Kansan- littu eduskuntaan kaksissa edellisissä vaaleissa. Sekä puolueen opistolle ei myönnetty ylläpitolupaa, joten meidän oli ryhdyttä- että Uudenmaan piirin johto asettuivat kuitenkin sille kannalle, vä kehittämään yritystoimintaa, jolla saatoimme rahoittaa kal- että minua ei hyväksyttäisi ehdokaslistalle. liin ja osittain hyvin huonokuntoisen kiinteistön korjaukset ja Lopulta piirijärjestö taipui, olin ehdokkaana ja tulin valituksi. ylläpidon. Kun Keskustan oppositiotaival jatkui, päätin pysyttäytyä Euroo- Näin meistä tuli yrittäjiä. Olemme selviytyneet kunnialla mo- pan parlamentissa. Vuodesta 1995 varamiehenäni Uuttamaata nista vaikeuksista. Yhteinen yritys on lähentänyt meitä Vuokon edustanut orimattilalainen Tero Mölsä sai jatkokauden. kanssa toisiimme. Kesäkuussa 1999 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa Huonomminkin olisi totisesti voinut käydä. sain 64 000 ääntä. Äänestysprosentti putosi edellisistä kunnal- Monet ystävämme ennustivat aikanaan, että tekisimme kon- lisvaalien yhteydessä järjestetyistä vaaleista lähes puolueen eli kurssin. Jos niin olisi käynyt, yhteisestä yrityksestä olisi saatta- noin 30 prosenttiin. Osuuteni annetuista äänistä oli noin 5 %. nut tulla koettelemus myös parisuhteellemme, kuten monelle Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa en asettunut ehdolle. En- yrittäjäpariskunnalle on käynyt. simmäistä kertaa 33 vuoteen en ollut ehdokkaana eduskunta- Vaikka europarlamentaarikon elämäntapa oli epämiellyttävä vaaleissa. ja raskas, siinä oli myös hyvät puolensa. Työni Euroopan parlamentissa jatkui. Olin ehdolla jälleen Viikonloppuisin saatoin olla paljon kotosalla. Aikaa ja voimia vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleissa ja tulin valituksi. riitti myös Pohjanrantaan, joka tarjosi oivallisen vastapainon Sain runsaat 44 000 ääntä. Äänikuningatar oli marttyyrin ase- parlamentaarikon työlle. maan tullut Anneli Jäätteenmäki. Matkustimme paljon ulkomailla. Vuokko ei aikanaan pääs- syt lasten vuoksi juuri koskaan mukaan virkamatkoilleni. Nyt * * * hänellekin tarjoutui tilaisuus nähdä maailmaa. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa asetuin ehdokkaaksi Lapin Euroopan parlamentin jäsenenä tein useita työmatkoja, joil- vaalipiiristä. le Vuokko saattoi tulla mukaan. Matkamme suuntautuivat mm. Vaalikampanjani aikana tein selväksi, että ryhtyisin vaalien Japaniin, Intiaan, Etelä-Afrikkaan, Keniaan ja Meksikoon. jälkeen heti hoitamaan kansanedustajan tehtävää, jos pääsisin Vaikka Euroopan parlamentin jäsenyydessä oli monia hyviä valtioneuvoston jäseneksi. Muussa tapauksessa jatkaisin kauden puolia, hain kaiken aikaa mahdollisuutta palata kotimaan po- loppuun työtäni Euroopan parlamentissa. litiikkaan. ”Mahdollisuuksien ikkuna” avautui neljän vuoden Tulin valituksi ja sain hyvän äänimäärän. Ministerin paikka välein. näytti mahdolliselta.

34 35 Vaalien jälkeen koin ikävän yllätyksen. Luulin, että minulla Lopulta Vanhanen ehdotti minua ulkomaankauppa- ja ke- olisi ollut Suomen lainsäädännön sallima aika harkita, kumpaa hitysministeriksi. parlamentaarikon tehtävää ryhtyisin hoitamaan. Minun valinnastani äänestettiin eduskuntaryhmän ja puolue- Euroopan parlamentti tulkitsi kuitenkin äskettäin voimaan hallituksen yhteiskokouksessa ensimmäiseksi. Ministerilista oli tullutta omaa kaksoismandaatin kieltoaan siten, että jäsenyys palapeli, kuten aina. Sen johonkin osaan tyytymättömät keskit- siellä lakkaa heti, kun kotimaisen parlamentin jäsenyys astuu tivät voimansa ensimmäiseen äänestykseen saadakseen pelin ha- voimaan. jalle. Voitin kuitenkin äänestyksen. Säilyttääkseni valinnan mahdollisuuden minulla ei ollut Olin iloinen ja onnellinen, kun pääsin palamaan kotimaan muuta mahdollisuutta kuin lykätä kansanedustajan valtakirjan politiikkaan ja vieläpä tehtävään, josta pidin ja jonka tiesin aikai- tarkastuttamista siksi, kunnes hallitusratkaisu oli selvä. semman kokemukseni perusteella hallitsevani. Teoriassa olisin voinut ensin ilmoittaa jatkavani Euroopan Olin tyytyväinen myös siihen, että pääsin eroon europarla- parlamentissa ja palata muutaman päivän kuluttua eduskuntaan. mentaarikon elämäntavasta. Matkoja riitti uudessakin tehtäväs- Käytännössä luopuminen eduskuntapaikasta olisi kuitenkin pu- sä, mutta niitä oli kaiken kaikkiaan vähemmän ja ne suuntau- dottanut minut ministeripörssistä. tuivat useisiin kohteisiin ja eri puolille maailmaa. Mediassa sain ikävän kohtelun. Joidenkin toimittajien kiel- Muutos elämäntavassa aiheutti aluksi myös vakavan ongelman. teiset asenteet tulivat taas estoitta pintaan. Sain kesällä 2007 sydäninfarktin. oli kuitenkin päättänyt, että ”vanhalle isän- Jo edellisenä talvena koin rintakipua, mutta sen syytä ei löy- nälle” on turvattava paluu kotimaan politiikkaan. detty. Jälkikäteen ajatellen sekin johtui ilmeisesti sepelvaltimon Matti oli ollut reilu minua kohtaan jo aikaisemmin. Vuonna tukoksesta. 2006 minut nimettiin hänen johdollaan puolueen kunnia- Kotimaahan palattuani stressi lisääntyi ja liikunta väheni. puheenjohtajaksi. Brysselissä ja Strasbourgissa olin kävellyt säännöllisesti asunnol- Samana vuonna puolue maalautti minusta 60-vuotispäivää- ta ja hotellista työpaikalle. Ministerinä minäkin sain vastaanot- ni liittyen muotokuvan, jonka paljastustilaisuudessa Matti piti taa suosituksen, että kaupungilla olisi turvallisuussyistä hyvä kauniin puheen. Sain paikalla olleet toimittajatkin nauramaan, käyttää virka-autoa. Vapaa-aikanakin liikunta jäi vähiin. kun sanoin vastauspuheenvuorossani, että puhe oli Matin kaik- Uskon, että nämä syyt yhdessä vaikuttivat sepelvaltimotu- kien aikojen paras. koksen syntymiseen. Minulle tehtiin pallolaajennus, jonka jäl- Aluksi Vanhanen ajatteli, että voisin tulla eduskunnan vara- keen olen voinut hyvin. puhemieheksi. Vaikutusvaltaa ajatellen tämä oli huonompi Työstäni olen nauttinut. vaihtoehto kuin ministeriys, mutta suostuin silti. Eduskunta- Ulkomaankauppaministerinä toimin jo vuosina 1977–79. ryhmässä ehdokkuuteni tyrmättiin. Taistelu paikoista oli kovaa. Tästä kokemuksesta on ollut työssäni hyötyä, mutta siihen on Seuraavaksi Matti tarjosi minulle maa- ja metsätalousminis- valmentunut myös toimintani ulkoministerinä 1970-, 1980- ja terin tehtävää. Suostuin, vaikka ajattelinkin, ettei tuo salkku par- 1990-luvuilla. haimmalla mahdollisella tavalla minulle sopinut. Tämäkin aja- Kehitysministerinä olen päässyt toimimaan kestävän kehi- tus tuli torpatuksi. tyksen puolesta. Tästä on tullut minulle suorastaan elämän-

36 37 tehtävä. Kehityspolitiikkaa olen hoitanut viidellä vuosikymme- Minun elämääni puheenjohtajan vaihtumisella oli kuitenkin nellä. suuri vaikutus. Myös kolmas ”salkkuni”, lähialueyhteistyö Venäjän kanssa, Olin ajatellut, että pyrkisin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa on ollut mieluisa. Tunnen sen hyvin, sillä allekirjoitin vuonna eduskuntaan jälleen Lapin vaalipiiristä. Näköpiirissä olivat hel- 1992 sitä koskevan sopimuksen. pot vaalit, kun torniolainen kansanedustaja Hannes Manninen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja EU-politiikkaan oli ilmoittanut jättävänsä eduskunnan. olen päässyt vaikuttamaan myös näitä asioita käsittelevissä mi- Kun Matti Vanhanen ei enää lähtenyt mukaan eduskunta- nisterivaliokunnissa. vaaleihin, uusi puoluesihteeri Timo Laaninen pyysi, että harkit- Minulla on ollut läheinen yhteistyö presidentti Tarja Halo- sisin mahdollisuutta siirtyä ehdokkaaksi Uudellemaalle. sen kanssa. Nukuin muutaman yön yli ja pohdin asiaa perusteellisesti. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ajattelemme hyvin samalla Lopulta päätin suostua. tavalla. Olen ollut mukana useilla sellaisilla presidentin viralli- Olen ilmoittanut, että tavoitteenani on palata ulkoasiain- silla vierailuilla, joihin on osallistunut yritysvaltuuskunta. Kehi- ministeriksi. Tämä salkku olisi tullut Keskustalle myös nykyi- tyspolitiikassa olemme toimineet hyvässä yhteisymmärryksessä sessä hallituksessa, jos Paula Lehtomäki olisi voinut ottaa sen kumpikin omalla tasollamme. vastaan. Kun hän henkilökohtaisista syistä kieltäytyi, paikka Vuoden 2009 lopulla koimme jymy-yllätyksen, kun Matti annettiin Kokoomukselle. Vanhanen ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajan ja pää- * * * ministerin tehtävistä. Ministerin tehtävässä on ollut se huono puoli, että olen voinut Olin tästä pahoillani. Uskoin, että olisimme menestyneet viettää kovin vähän aikaa Keminmaalla. Vaikka ajankäyttö siel- vuoden 2011 vaaleissa parhaimmin hänen johdollaan. lä on jäänyt vähäiseksi, olen voinut tavata säännöllisesti isääni. Vaikka Matti Vanhasen luopuminen puolueen puheenjoh- Jo vuosikausien ajan olemme nauttineet yhdessä isän kanssa tajuudesta tuli minullekin täytenä yllätyksenä, ymmärsin myös sunnuntailounaan aina kun olemme olleet Vuokon kanssa Kemin- omien kokemusteni perusteella hänen ratkaisunsa hyvin. Itse maalla. Tarjoamme lounaan vuorotellen. Isä keittää aina lohi- asiassa olin ihmetellyt, kuinka hän jaksoi kestää sen kujanjuoksun, keiton. Jälkiruuaksi saamme riisipuuroa ja kiisseliä. johon hän oli joutunut. Tammikuun 11. päivänä 2010 isä täytti sata vuotta. Juuri En aluksi kuvitellutkaan, että minullakin voisi olla kanna- hänen syntymäpäiväkseen sain valmiiksi hänen elämästään ker- tusta Matin seuraajaksi. tovan kirjan Eemeli Väyrysen vuosisata. Aloitin työn vuotta aikai- Kun kannatusta kuitenkin ilmaantui ja kun minun toivot- semmin. tiin olevan ehdokkaana, päätin antaa suostumukseni. Kirjahankkeen vuoksi kävimme isän kanssa mielenkiintoisia Kevään mittaan kannatus keskittyi Mari Kiviniemelle ja Mau- keskusteluja. Tulin vasta nyt tietämään hänen elämänsä varhai- ri Pekkariselle, joiden välillä lopullinen vaali suoritettiin. simmista vaiheista. Niiden kautta perehdyin hyvin elävällä ta- Mari Kiviniemen valinnalla Keskustan puheenjohtajaksi ja valla Suomen viime vuosisadan alkupuolen historiaan. pääministeriksi ei ole ollut sanottavaa vaikutusta hallituksen työs- Viime vuosina olemme saaneet lapsenlapsia. Elli ja Rasmus kentelyyn. Linja ja toimintatavat ovat säilyneet ennallaan. ovat jo viisivuotiaita, Aapo täytti äskettäin kaksi vuotta.

38 39 En halua, että lapsenlapset kutsuisivat minua vaariksi tai pa- paksi. Olen heille Paavo. Hyvin ovat tämän omaksuneet. Olen tehnyt elämäni varrella monia valintoja. Työ ja yksityis- elämä ovat olleet kietoutuneina toisiinsa. On tärkeää huomata, että meillä kaikilla on aitoja valinta- tilanteita, joissa meidän tulisi kyetä arvioimaan tarjolla olevien vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. Virheellisillä valinnoilla voi olla kauaskantoiset seuraukset. 2 Kontrafaktuaalisuutta, jossittelua, tarvitaan siis myös silloin, kun suunnittelemme omaa henkilökohtaista tulevaisuuttamme. Politiikan pyörteissä

Politiikka on täynnä paradokseja, joihin liittyy sattuvia sanon- toja. Sanotaan, että jokaisessa tappiossa on voiton siemen, eikä politiikassa voi saavuttaa selkävoittoja. Sanotaan myös, ettei rakkaudessa ja politiikassa tilanne ole koskaan niin hyvä eikä niin huono kuin miltä näyttää. Ainakin omalla urallani on esimerkkejä siitä, että tappio on kääntynyt voitoksi. Selkävoittoa en ole yrittänytkään saavuttaa, mutta toisten yrityksistä olen päässyt hyötymään. Totta on sekin, että tunteemme lyövät helposti yli ja arvioim- me tilanteemme helposti synkemmäksi tai valoisammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. * * * 1970-luvun alkupuolella Suomen poliittista elämää hallitsi ky- symys Urho Kekkosen seuraajasta. Kyllästyneenä ikävään kampanjointiin 1968 presidentin- vaaleissa Kekkonen oli ilmoittanut, ettei hän ole enää ehdokkaa- na. Hän valmistautui jo presidenttikautensa jälkeiseen aikaan. Varsinkin Keskustapuolueessa käytiin kovaa presidenttipeliä. ja Johannes Virolainen tukijoineen valmistau- tuivat kamppailemaan ehdokkuudesta.

40 41 Puolueelle tilanne oli hankala. Ahti Karjalaisen etuna oli vah- Tulevaisuutta ajatellen tämä oli onnellinen ratkaisu. Kun en va ulkopoliittinen kokemus, mutta Virolaisella oli takanaan kenttä- ollut mukana hallitustyössä, saatoin paneutua toden teolla aat- väen tuki. teelliseen työhön ja puolueen uudistamiseen. Tämä oli tärkeää Karjalaisen nousu pääministeriksi vuoden 1970 eduskunta- sekä puolueen tulevaisuutta että omaa uraani ajatellen. vaalien jälkeen vahvisti hänen asemiaan entisestään. Kevään 1971 Kalevi Sorsan muodostamaa enemmistöhallitusta tarvittiin virallinen pääministerivierailu Neuvostoliittoon tulkittiin tuek- ennen muuta Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuk- si hänelle. sen aikaansaamiseen, jota Neuvostoliitto vastusti. Tämä ei kui- Kalevi Sorsa ja Johannes Virolainen kaatoivat syksyllä 1971 tenkaan riittänyt, vaan lisäksi sen takuumieheksi tarvittiin Urho Karjalaisen hallituksen maatalouskiistaan, ja Kekkonen antoi Kekkosta. tämän tapahtua. Presidentti hajotti eduskunnan ja määräsi Kun Kekkonen oli kieltäytynyt ehdokkuudesta, säädettiin toimeenpantaviksi ennenaikaiset eduskuntavaalit tammikuussa poikkeuslaki, jolla hänen kauttaan jatkettiin neljällä vuodella. 1972. Vaikka poikkeuslain mukaan tämän jälkeen piti valita uusi pre- Vuoden 1972 tammikuun vaaleihin valmistautuessani kir- sidentti, SDP pyysi jo vuonna 1975 Kekkosta presidenttiehdok- joitin ensimmäisen kirjani Köyhän asialla. Äänimääräni kasvoi kaakseen vuoden 1978 vaaleissa. Muut keskeiset puolueet seu- edellisistä vaaleista. rasivat perässä. Virolainen kuvitteli Keskustapuolueen voittavan tammikuun Kekkosen presidenttikauden jatko poikkeuslailla ja hänen sen hajotusvaalit, mutta toisin kävi. Vuoden 1970 murskatappiota jälkeen toteutunut uudelleen valintansa katkaisivat Ahti Karja- seurasi yhden paikan menetys. Edellisissä vaaleissa riemuvoiton laisen presidenttitien. Kun myös luottamussuhde Kekkosen ja saanut SMP puolestaan säilytti paikkamääränsä. Karjalaisen välillä katkesi, Ahti turhautui ja menetti otteen elä- Vaalien jälkeen muodostettiin Rafael Paasion johtama SDP:n määnsä. Hänen loistava uransa päättyi surkeasti. vähemmistöhallitus, ”nappulaliiga”. Syksyllä syntyi Kalevi Sor- Urho Kekkosen presidenttikauden jatkuminen muutti valta- san johtama enemmistöhallitus. poliittiset asetelmat myös Keskustapuolueen sisällä. Tässä yhteydessä koin poliittisen urani ensimmäisen tappion. Vielä 1970-luvun alkuvuosina meitä pyrittiin jakamaan Olin ehdolla ministeriksi, mutta en tullut valituksi. Karjalaisen ja Virolaisen kannattajiin. En ollut innostunut Olin vasta toisen kauden kansanedustaja, mutta olin toimi- kummastakaan, mutta presidenttiehdokkaana asetin Karjalai- nut runsaan vuoden ajan pääministerin sihteerinä Ahti Kar- sen edelle ennen muuta hänen ulkopoliittisten ansioittensa pe- jalaisen johtamassa hallituksessa. Lisäksi olin tullut kesäkuun rusteella. puoluekokouksessa valituksi puolueen varapuheenjohtajan teh- Kun Urho Kekkosen kauden jatkuminen varmistui, aloin tävään. hakea yhteyttä häneen. Niinpä pidin itseäni pätevänä ja sopivana ministerin tehtä- Olin suhtautunut Kekkoseen kielteisesti. Jo 1960-luvun lo- vään. Pontta ehdokkuudelleni antoi se, että Ulf Sundqvist oli pulla olin vierastanut hänen vasemmistosympatioitaan, jotka jat- tullut ministeriksi Paasion hallitukseen jo 27-vuotiaana. Olin kuivat 1970-luvun alkupuolella. En pitänyt siitä, että hän antoi mukana äänestyksessä, mutta en saanut riittävää kannatusta. Karjalaisen hallituksen kaatua. Paasion vähemmistöhallituksen Kumpikaan puolueen tohtoreista ei tukenut valintaani. nimittämistä pidin ikävänä iskuna Keskustapuoluetta kohtaan.

42 43 Kansanedustajaksi tultuani sain Kekkoselta nipun aluepoliit- Sosiaaliministeriksi nousi vahva tukijani Olavi Martikainen. tisia lehtileikkeitä. Ymmärsin kyllä, että hän odotti jonkinlaista Puolustusministerin paikan sai toinen tärkeä kannattajani, Taisto reaktiota, joka olisi saattanut johtaa yhteydenpitoon. Hävitin Tähkämaa. kuitenkin kirjeen. Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa Keskustapuolue koki tap- Siinä vaiheessa Kekkosen kauden uskottiin pian päättyvän. pion, mutta eduskuntaryhmään tuli runsaasti nuoria edustajia. Puolueessa valmistauduttiin jo seuraajan valintaan. Jatkoin ulkoministerinä. toimi sisäministerinä ja Vuoden 1973 lopulla tapasin Kekkosen ensimmäisen kerran pääministerin sijaisena. Tähkämaa siirtyi maa- ja metsätalous- kahden kesken. Halusin keskustella puolueen tilanteesta ja pu- ministeriksi. heesta, jonka aioin pitää puoluevaltuuskunnan kokouksessa. Edellisen vuoden vaalitappio ja eduskuntaryhmän nuoren- Puheessani uhkasin erota puolueen varapuheenjohtajan pai- tuminen edesauttoivat puolueen johdon uudistamista vuoden kalta, ellei politiikkaan saada vahvempaa aatteellista otetta. Ke- 1980 Turun puoluekokouksessa. väällä 1974 julkaisin kirjan On muutoksen aika, joka oli aatteel- Presidentinvaaleihin oli aikaa vielä neljä vuotta, mutta ne linen ohjelmajulistus. heijastuivat vahvasti kokouksen valmisteluihin. Tästäkin syystä Olin pettynyt molempiin tohtoreihin ja heidän valtataisteluun- Virolainen halusi pysyä puheenjohtajana. Ahti Karjalainen ei sa. Kumpikaan ei ymmärtänyt eikä tukenut meitä nuoria aatteelli- puolestaan halunnut tukea minun valintaani, koska ei ollut var- sessa työssämme ja pyrkimyksissämme uudistaa puoluetta. ma siitä, kuinka toimisin presidentinvaaleissa. Hän saattoi pitää Näissä oloissa oli haettava tukea Kekkoselta, joka myös oli huo- minua jopa kilpailijanaan. lestunut oman entisen puolueensa tilasta ja tulevaisuudesta. puuttui puoluekokouksen valmisteluihin Meidän nuorkeskustalaisten yhteydenpito Kekkoseen johti vuoden 1979 lopulla. Hän kutsui avainhenkilöitä iltateelle, jol- siihen, että hän alkoi aktiivisesti tukea meitä. Kun asemamme la asiasta keskusteltiin. Karjalainen itse oli loppuun saakka poik- vahvistuivat, Kekkosen suhtautuminen koko puolueeseen muut- kiteloin. Ilman Kekkosen taustatukea en olisi voinut tulla vali- tui myönteisemmäksi. tuksi. Näkyvä osoitus Kekkosen tuesta meille oli se, että hän kun- 1970-luvun toiminnastani en löydä näin jälkikäteenkään suu- nioitti läsnäolollaan Nurmeksessa vuonna 1975 pidettyä Nuo- rempaa moitteen sijaa. Tilanne oli kannaltani selkeä. Oli luota- ren Keskustan Liiton 30-vuotisjuhlaa. va puolueen politiikalle vahvaa aatteellista pohjaa. Oli tuettava Olin puhunut ennakkoon Kekkoselle asiasta, ja häntä oli kaikin voimin nuorten esiinmarssia puolueessa ja sen eduskunta- käyty virallisesti pyytämässä. ryhmässä. Oli voitettava puolueessa mahdollisimman laajaa luot- Muutamaa viikkoa ennen juhlaa Kekkonen soitti minul- tamusta. le eduskunnan keskuksen kautta. Kun vastasin, hän oli itse suo- Huonomminkin kyllä olisi voinut käydä. Suurin virheeni oli- raan puhelimessa ja sanoi lyhyesti: ”Kekkonen täällä, terve. si saattanut olla liian läheinen yhteistyö Ahti Karjalaisen kanssa. Minä tulen siihen nuorten juhlaan”. Kiitin, hyvästelin ja suljin Se olisi heikentänyt luottamusta sen laajan joukon keskuudessa, puhelimen. joka suhtautui epäillen molempiin tohtoreihin. Puolueen uudistamista ajatellen ratkaiseva käänne oli vuoden Tässäkin suhteessa Urho Kekkosen tuki auttoi minua. Hän 1977 hallitusratkaisu. Kekkonen nimitti minut ulkoministeriksi. nimenomaan varoitti sitoutumasta liiaksi Karjalaiseen. Vasta

44 45 vuoden 1981 kesällä Kekkonen näytti vihreää valoa toiminnal- Urho Kekkonen oli nimittänyt Mauno Koiviston keväällä le Karjalaisen presidenttiehdokkuuden puolesta, vaikka hän pi- 1979 pääministeriksi hankalassa tilanteessa. tikin hanketta toivottomana. Edellisen hallituksen voimamiehet pääministeri Kalevi Sor- Itsenäisyyteni suhteessa Karjalaiseen muodostui kuitenkin sa ja valtiovarainministeri Johannes Virolainen olivat epäonnis- myös taakakseni. Tuohon aikaan NKP:n edustajat kävivät luot- tuneet ja molempien kansansuosio oli alamaissa. Koivisto oli tamuksellisia keskusteluja eri puolueiden edustajien kanssa. Suomen Pankin pääjohtajana toiminnallaan ja lausunnoillaan Keskusteluissaan keskustavaikuttajien kanssa NKP:n edus- vaikeuttanut hallituksen asemaa. tajat pitivät minua ulkopoliittisesti epäluotettavana, kun yritin Kekkonen halusi saada Koiviston vastuuseen ja arveli hänen heidän mukaansa hajottaa K-linjaa ja muodostaa puolueeseen kansansuosionsakin siten alenevan. Näin ei käynyt. Koivisto kolmatta linjaa. osasi pääministerinäkin vältellä vastuuta ja asettautua päivän- Niin vahva oli Karjalaisen ja häntä tukeneiden vaikutusvalta, politiikan ja puolueiden välisten kiistojen yläpuolelle. että minua ei kutsuttu Neuvostoliittoon viralliselle ulkominis- Keväällä 1981 Kekkonen halusi hallituksen ja pääministerin vaih- terivierailulle, vaikka presidentti Kekkonen sitä toivoi. tuvan. Hän oli kyllästynyt hallituksen heikkoon toimintakykyyn. Tähän liittyi myös se Ahti Karjalaiselle vuoden 1981 syksyl- Tämä suunnitelma sopi sekä Keskustapuolueelle että Kalevi lä kirjoittamani kirje, jonka perusteella minun aikanaan väitet- Sorsalle. Molempien suhtautumiseen vaikuttivat myös seuraa- tiin syyllistyneen maanpetokseen. Pyrin saamaan Karjalaisen vien presidentinvaalien asetelmat. tuen vierailulleni Moskovaan. Mauno Koivisto kuitenkin arvioi Urho Kekkosen voimien Puolueen puheenjohtajanakin jouduin tasapainoilemaan jo ehtyneen ja ryhtyi uhmaamaan häntä. Koivisto kykeni myös puolueen sisäisten valtaryhmittymien välillä. kävelemään oman puolueensa päätösten yli. Tukea hän sai edus- Minun oli yritettävä voittaa puolelleni Virolaista kannat- kunnan puhemiehenä toimineelta Johannes Virolaiselta. taneita, mutta osa omista tukijoistani suhtautui epäluuloisesti Hallitus olisi ilmeisesti kaatunut syksyn budjettiriiheen, mut- kaikkiin kädenojennuksiin heidän suuntaansa. ta sen kuluessa Urho Kekkosen terveydentila heikkeni ratkaise- Hankalimpia olivat ne K-linjan edustajat, jotka eivät olleet vasti ja hän joutui jäämään sairaslomalle. minua puheenjohtajaksi edes tukeneet. Budjetista syntyi sopu ja puolueet ryhtyivät valmistautu- * * * maan presidentinvaaleihin. Kun tulin puheenjohtajaksi, näköpiirissä oli pitkä rauhaisa kausi. Olisinko voinut toimia noissa oloissa toisin? Eduskuntavaaleihin oli aikaa lähes kolme vuotta, presidentin- En olisi. Koiviston hallitus oli menettänyt toimintakykynsä. vaaleihin neljä. En voinut puolueen puheenjohtajana jättäytyä toimettomaksi, Vielä syyskaudella 1980 presidentti Urho Kekkosen terveys kun avautui mahdollisuus parantaa hallituksen vaihtumisen oli hyvä ja hän kykeni suoriutumaan virkatehtävistään moit- kautta oman puolueeni asemia tulevissa presidentinvaaleissa. teettomasti. Vuodenvaihteessa Kekkonen sai aivoverenvuodon, Hallituksen vaihdokseen pyrki myös Kalevi Sorsa kannatta- joka heikensi hänen työkykyään. Siitä alkoi alamäki, joka johti jineen. SDP:ssakin presidenttipeli oli vielä kesken. lopulta seuraavana syksynä sairaslomaan ja luopumiseen presi- Loppuvaiheessa tein virheen, kun jatkoin budjettivääntöä dentin virasta. Kekkosen sairasloman alkamiseen saakka. Jostakin syystä Eino

46 47 Uusitalo antoi minulle harhaanjohtavaa tietoa Kekkosen ter- välittänyt Viktor Vladimirov sanoi ennen vaaleja, että Harri veydentilasta ja keskusteluistaan presidentin kanssa. Holkerikin oli heille mieluisampi ehdokas kuin Johannes Viro- Presidentinvaaleihin käytäessä Keskustapuolueen tilanne oli lainen. toivoton. SDP oli luonut tiiviit suhteen NKP:n johtoon ja se olisi Uhmaamalla Kekkosta ja selviytymällä vuoden mittaan koe- mieluusti sysännyt meidät politiikan sivuraiteelle. Siitä oli nyt tuista kriiseistä Mauno Koivisto oli kohottanut kannatuksensa lisäksi tulossa presidenttipuolue. entistäkin vahvemmaksi. Keskustan johdon piti osoittaa oma ulkopoliittinen linjansa Keskustapuolueessa ehdokkuudesta kamppaili kaksi tohtoria, tukemalla Karjalaisen ehdokkuutta. joilla kummallakaan ei näyttänyt olevan mahdollisuutta menes- Mauno Koiviston tultua presidentiksi Keskustan asema oli tyä vaalissa. Puolue oli lisäksi pahasti hajallaan, kun sisäistä valta- äärimmäisen tukala. Tasavallan presidentillä oli vielä tuolloin taistelua oli käyty jo vuosien ajan. voimassa olleen perustuslain perusteella hyvin vahva asema. Omaa ehdokkuuttani ajatellen vaaleihin jouduttiin liian SDP oli suurin puolue ja se koki päässeensä nyt ehdottomaan varhain. Jos ne olisi pidetty vasta kahta vuotta myöhemmin, ylivalta-asemaan. olisin saattanut ehtiä vakiinnuttamaan asemani ja tulla puolueen SDP ja Koivisto näyttivät voimansa jo uutta hallitusta muo- ehdokkaaksi. dostettaessa. Siinä mentiin piruilun puolelle. Halusin kuitenkin pitää yllä mahdollisuutta nousta komp- Kalevi Sorsa ilmoitti haluavansa ulkoministeriksi ja tarjosi romissiehdokkaaksi. Tämä oli yksi syy siihen, että kirjoitin meille pääministerin tehtävää. YK:n yleiskokouksen aikana syyskuun lopulla kirjan Kansallisia Tämän hän teki tietoisena siitä, että me halusimme hallituk- kysymyksiä. sen kokoonpanoon mahdollisimman pieniä muutoksia. Pelkä- Yritin rauhoitella tilannetta ja pidättäydyin itse ottamasta simme, että neuvottelut suuremmasta hallitusremontista voisi- kantaa ehdokkaaseen. Kompromissiehdokastakin yritettiin löy- vat johtaa umpikujaan ja ennenaikaisiin vaaleihin. tää, mutta kahtiajako oli liian voimakas. SDP:lle ne olisivat olleet hyvin edulliset ja meille suoranai- Lopulta ilmoitin julkisestikin kannattavani Karjalaisen eh- nen katastrofi. dokkuutta. Sorsan ja ilmeisesti myös Koiviston todellinen tavoite oli Kuopion puoluekokouksessa Virolainen voitti selvin nu- syrjäyttää minut ulkoministerin paikalta. Kun Sorsa halusi ni- meroin Karjalaisen. Tein hartiavoimin töitä hänen puolestaan, menomaan ulkoministeriksi, ”kompromissiksi” ehdotettiin pai- mutta vajaan 17 prosentin kannatuksellaan hän jäi kisan kol- kan luovuttamista RKP:lle. Minulle tarjottiin vahvaa muuta manneksi. salkkua, esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriötä. Tässäkään en voinut toisin toimia. Niin sanotuista yleis- Näissä oloissa katsoin viisaimmaksi jättäytyä hallituksen ulko- poliittisista syistä minun oli puolueen puheenjohtajana tuetta- puolelle johtamaan rikki revittyä ja kannatustaan menettänyttä va Karjalaista, vaikka tiesin hänen varmuudella häviävän. puoluettani. Ulkopolitiikalla ja etenkin idänsuhteilla oli 1980-luvun En kuitenkaan saanut työrauhaa. Alkoi suunnattomiin mit- alussa ratkaiseva vaikutus puolueiden asemaan. Kokoomus oli tasuhteisiin paisunut jupakka minulle maksetuista kansanedus- parannellut osakkeitaan. Neuvostoliiton näkemyksiä Suomeen tajan päivärahoista. Selviydyin siitä ja kannatukseni eduskunta-

48 49 vaaleissa kasvoi entisestään, mutta puolueelle kohu oli vahin- Kävin perusteellisia keskusteluja Kokoomuksen puheen- goksi. Silti saavutimme hienoisen vaalivoiton. johtajan Ilkka Suomisen ja RKP:n puheenjohtajan Christoffer Ilmeisesti SDP kaavaili hallituskumppaninsa vaihtamista Taxellin kanssa. Mukana oli myös talouselämän edustajia. Teim- Keskustasta Kokoomukseen jo vuoden 1983 vaalien jälkeen. me suunnitelmia Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suo- Kokoomus kuitenkin menetti muutamia eduskuntapaikkoja. mesta piti tehdä pieni talousmahti. Lisäksi Mauno Koivisto tuolloin vielä arkaili ulkopoliittisista Sovimme lopulta jopa kirjallisesti siitä, millaiseen hallitus- syistä hallituspohjan vaihtamista. yhteistyöhön vaalien jälkeen pyrimme. Kun hallituskumppanin vaihtaminen ei käynyt päinsä, Sorsa Joulukuussa 1986 allekirjoittamamme sopimus oli sanasta päätti vahvistaa SDP:n asemia vetämällä vaaleissa Pekka Venna- sanaan tällainen: mon johdolla hyvin menestyneen SMP:n hallitusvastuuseen. Aluksi SMP toimi demareiden apupuolueena, mutta vaali- Me allekirjoittaneet kukin puolueensa puheenjohtajan ominai- kauden puolivälissä se liittoutui keskiryhmien kanssa. Tässä vai- suudessa toteamme seuraavaa. heessa Sorsa purki tyytymättömyyttään ja uhkaili minua koval- Mikäli puolueidemme yhteenlaskettu paikkamäärä maalis- la kohtalolla. kuussa 1987 valittavassa eduskunnassa ylittää sadan, pyrimme Näihin aikoihin SDP ryhtyi valmistelemaan hallitusyhteis- ensisijaisesti yhdessä myötävaikuttamaan laajapohjaisen kes- työtä Kokoomuksen kanssa. Sain tästä vihiä syyskesällä. kustajohtoisen enemmistöhallituksen muodostamiseen. Vuoden 1985 itsenäisyyspäivänä kirjoitin presidentti Mau- Ellei mainitulta pohjalta pystytä löytämään ratkaisua sos.dem. no Koivistolle kirjeen, jossa kerroin tietäväni SDP:n suunnitel- puolueen vastustuksesta johtuen, pyrimme yhdessä löytämään toisen mista ja vetosin punamultayhteistyön puolesta. Valtioneuvos- eduskunnan enemmistöön nojautuvan keskustajohtoisen ratkaisun. ton juhlalounaalla pidin puheen, jossa esitin saman sisältöisen Sen sijaan kukaan meistä ei myötävaikuta sellaisen halli- vetoomuksen. tuksen muodostamiseen, johon jokin edustamistamme puolueis- Tämä tuli elävästi mieleeni vuoden 2010 itsenäisyyspäivän ta osallistuu ilman kahta muuta. jumalanpalveluksessa, kun katselin Mauno Koiviston haurastu- nutta olemusta. Kirjeen kirjoittamisesta oli kulunut tasan 25 sai Ilkka Suomiselta luottamuksellisen tiedon so- vuotta. Silloinkin pyrytti kovasti lunta. pimuksen olemassaolosta lähes välittömästi. Holkeri puoles- Koivisto ei millään tavoin reagoinut kirjeeseeni. Tästä päät- taan kertoi siitä Mauno Koivistolle. telin, että hän oli tietoinen suunnitelmasta ja että hän sitä taus- Oli olemassa myös toinen suunnitelma, jonka mukaan maa- talla tuki. han piti muodostaa Harri Holkerin johtama sinipunahallitus. * * * Siitä on muutoin visusti vaiettu, mutta Mauno Koivisto on itse Ryhdyimme puolustustaisteluun. kertonut muistelmissaan, että hän oli jo hyvissä ajoin ennen vaale- Julkisuudessa aloimme puhua siitä, että eduskunnan ei-so- ja kehottanut Holkeria valmistautumaan pääministerin tehtävään. sialistisen enemmistön tulisi päästä vaikuttamaan Suomen po- Sinipunahallituksen muodostamisen tielle tuli paha este, kun litiikkaan. Esitimme hallituspohjan laajentamista ns. kolmen SDP koki vaaleissa murskatappion. Se menetti edellisten edus- suuren yhteistyöksi. kuntavaalien tulokseen verrattuna yli 100 000 ääntä.

50 51 Mauno Koivisto kuitenkin käytti laajoja valtaoikeuksiaan ja jos emme olisi puolustautuneet ja toteuttaneet tahtopolitiik- runnasi maahan Harri Holkerin johtaman sinipunahallituksen. kaamme? Kokoomus raiskattiin. Epäröimättä vastaan, että alistuminen demareiden apu- Puolueen koko johto ja sen kahdeksan hallitusneuvottelijaa puolueeksi olisi ollut meille tuhon tie. yhtä – eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Ulla Puolannetta – Olisimme jauhautuneet SDP:n ja kannatustaan kasvattaneen lukuun ottamatta kannattivat yhteistyötä keskiryhmien kanssa. Kokoomuksen väliin. Olisimme menettäneet äänestäjien luot- Puolue kuitenkin taivuteltiin ja painostettiin yhteistyöhön tamuksen. Vaalitappio olisi antanut demareille hyvän syyn vaih- sosialidemokraattien kanssa. taa kumppania. Mauno Koivisto kehitti toimintansa perusteeksi mainion pei- Vuoden 1987 ratkaisu ei ollut SDP:n osalta mitenkään poik- tetarinan. Hän väitti suuttuneensa kuultuaan vaalien jälkeen, että keuksellinen. Puolueen oikeisto on tuntenut aina vetoa yhteis- hänen selkänsä takana oli tehty sopimus hallitusyhteistyöstä. työhön Kokoomuksen kanssa. Sotien jälkeinen ns. aseveliyhteis- Koivisto osoittautui mainioksi näyttelijäksi. Vielä vuosikausia työ huipentui vuoden 1962 presidentinvaalien Honka-liittoon. jälkeenpäinkin hän on osannut uskottavasti teeskennellä tuoh- 1990-luvulla sinipunaan mentiin Paavo Lipposen johdolla. tumustaan. Kokoomuksesta kumppaneita on löytynyt, eivätkä he ole Koivisto toimi kuin se italialainen taskuvaras, joka lompa- aina piitanneet puoluedemokratian periaatteista. Holkerin vii- kon siepattuaan alkoi osoitella väkijoukkoon ja huutaa: ”Otta- toittamalla tiellä kulki myös , joka oman kerto- kaa varas kiinni!”. mansa mukaan neuvotteli puolueensa johdon selän takana Paa- Taitavalla näyttelemisellään Koivisto juoksutti median ha- vo Lipposen kanssa seuraavasta hallituksesta toimiessaan vielä luamaansa suuntaan. Esko Ahon johtaman hallituksen ministerinä. Siitä alkaen julkisuudessa on paheksuttu kassakaappisopi- Entä hallitusneuvottelut? Teimmekö niissä virheitä? musta, vaikka siihen oli kirjattu vain demokraattisesti valittujen on jälkikäteen pohtinut, olisiko meidän ja asemansa antaman valtuutuksen nojalla toimineiden puolue- tullut heti vaalien julkistaa tekemämme sopimus, kuten minä johtajien poliittinen sitoumus. Tällaisen sopimuksen tekemi- ehdotin. Ilkka kertoi, että kunnioituksesta presidentti-instituu- seen meillä oli oikeus ja niissä oloissa suoranainen velvollisuus. tiota kohtaan ei ollut tähän suostunut. Selvää vastausta hän ei Sen sijaan ei yleensä ole huomattu kysyä, ketkä tekivät ja ole kysymykseensä antanut. millä valtuuksilla sen sopimuksen, jonka nojalla Holkerin halli- Oma kantani on, että sopimus olisi tullut julkistaa. Vaikka tus Koiviston tuella muodostettiin. Siitä sopivat muutamat ko- presidentillä oli tuohon aikaan laajat valtaoikeudet, Koivisto olisi koomuslaiset tietoisina siitä, että heidän oman puolueensa johto tuskin voinut uhmata eduskunnan enemmistön muodostamien oli sopinut hallituksen muodostamisesta keskiryhmien kanssa. puolueiden julkisesti ilmaisemaa tahtoa muodostaa enemmistö- Hallitus muodostettiin vaalituloksen vastaisesti ja parlamenta- hallitus. rismin periaatteita rikkoen. Jättämällä sopimuksen – Ilkka Suomisen kieltä käyttääkseni Olisiko Keskusta voinut toimia toisin? Olisimmeko voineet – kunnioituksesta presidentti-instituutiota kohtaan julkistamatta säilyttää yhteistyön SDP:n kanssa, jos olisimme tyytyneet hei- annoimme presidentti Koivistolle mahdollisuuden toimia taval- dän apupuolueekseen? Kuinka kannatuksemme olisi kehittynyt, la, joka ei kunnioitusta ansaitse.

52 53 * * * heikosti vuoden 1991 eduskuntavaaleissa ja joutua niiden jäl- Kevään 1987 hallitusratkaisu oli meille katkera tappio. SDP sai keen oppositioon. alusta alkaen hallituksessa yliotteen. Ohjelmaksi hyväksyttiin Holkerin hallituksen muodostaminen liittyi ilmiselvästi myös lähes sellaisenaan SDP:n laatima luonnos. Avainpaikat tulivat vuoden 1988 presidentinvaaleihin. SDP halusi rikkoa synty- demareille. Hallitus alkoi toteuttaa ”vahvan markan” talous- mässä olleen porvarillisten puolueiden rintaman ja varmistaa si- politiikkaa. ten Mauno Koiviston uudelleen valinnan. Mutta tässäkin tappiossa oli voiton siemen. Kun Sorsa ja Kokoomuksen presidenttiehdokas Harri Holkeri maksoi vel- Holkeri yrittivät selkävoittoa Keskustasta, he kokivat pahan kansa pääministeriydestään ilmoittamalla jo vaalien edellä, että tappion. hänen valitsijamiehensä tukevat Koiviston valintaa. Sorsa ja Holkeri kaavailivat sinipunasta pitkäaikaista yhteis- Myös sinivihreän hallituksen muodostaminen keväällä 1987 työtä, jolla Keskusta nujerrettaisiin. Meitähän oli pidetty ainakin olisi vaikuttanut vuoden 1988 presidentinvaaleihin. Pääehdok- vuoden 1970 vaalitappion jälkeen auringonlaskun puolueena. kaina ja toistensa todellisina vastaehdokkaina olisivat olleet sini- Holkerin hallituksen politiikka epäonnistui. Kansalaisten vihreän hallituksen pääministeri ja vasemmistolainen presidentti. tyytymättömyys siivitti Keskustan vaalimenestystä jo vuoden Vaalista olisi tullut tiukka. 1988 presidentinvaaleissa, joissa voitimme Kokoomuksen. Kontrafaktuaalista pohdintaa voi jatkaa kysymällä, mikä vai- Saman vuoden syksyllä järjestetyissä kunnallisvaaleissa Kes- kutus presidentin vaihtumisella vuonna 1988 olisi ollut vuoden kustan kannatus nousi 21,1 prosenttiin. Kesällä 1989 Keskusta 1991 eduskuntavaaleihin, mutta tämä jossittelu menee jo liian nousi mielipidemittauksissa maan suurimmaksi puolueeksi. Alku- vaikeaksi. vuodesta 1990 kannatuksemme oli jo 25 prosentin tasolla. Yhdestä asiasta voimme olla varmoja. Keskusta ei olisi ainakaan Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Keskusta saavutti ”veret vaalikaudella 1987–91 noussut Suomen suurimmaksi puolueeksi, seisauttavan” vaalivoiton ja nousi johtavaksi hallituspuolueeksi ellemme olisi tulleet sysätyiksi oppositioon keväällä 1987. sinivihreään hallitukseen. Vuoden 1987 tappiossamme oli siis todellakin mahtavan * * * voiton siemen. Keskustan vaalimenestystä vuoden 1991 vaaleissa vauhditti Mutta kuinka meidän olisi käynyt, jos olisimme onnistuneet loppuvaiheessa vielä se, että Holkerin hallituksen toteuttaman jo silloin muodostamaan sinivihreän hallituksen? Millaiset oli- vahvan markan talouspolitiikan katastrofaaliset seuraukset al- sivat olleet tämän kontrafaktuaalisen vaihtoehdon seuraukset? koivat tulla näkyviin. Lopullisesti ne paljastuivat vasta vaalien Hallituksen taival olisi ollut vaikea sen vuoksi, että se ei olisi jälkeen. saanut ainakaan aktiivista tukea presidentti Mauno Koivistolta. Holkerin hallituksen talouspolitiikka perustui vahvaan mark- Hallitusvastuu rasittaa mukana olevia puolueita. Etenkin kaan eli siihen, että markan piti olla kallis suhteessa muihin va- johtava hallituspuolue kärsii yleensä hallitusvastuun kantami- luuttoihin. Ylikallis markka sidottiin tiukasti muihin euroop- sesta. palaisiin valuuttoihin. Tässä valmistauduttiin jo euroaikaan. Keskustan olisi ollut vaikea kohottaa kannatustaan johtava- Rahamarkkinat vapautettiin antamalla aluksi yrityksille oikeus na hallituspuolueena. Tästä syystä olisimme saattaneet menestyä ottaa ulkomaista luottoa.

54 55 Kun kotimaiset korot olivat ylivahvan valuuttakurssin vuok- tappion, mutta Kokoomus saattoi jatkaa seuraavassakin halli- si korkealla, yritykset vaihtoivat kotimaisia luottoja nopeaan tuksessa. tahtiin ulkomaisiin. Pankit tulivat pullolleen rahaa, ja ne alkoi- Keskusta voitti vaalit vaatimalla suunnanmuutosta ennen vat tyrkyttää sitä pienemmille yrityksille ja kotitalouksille. muuta talouspolitiikkaan. Talous ylikuumeni ja kilpailukyky heikkeni. Valtion vero- Vaalien jälkeen suunta ei kuitenkaan muuttunut. Tästä pitivät tulot paisuivat. Vaalikaudella 1987–91 valtion menot kasvoivat huolen talouspolitiikkaa taustalla ohjaillut presidentti Mauno noin 50 prosentilla. Koivisto ja Suomen Pankin johtokuntaan siirtyneet Kalevi Sorsa Idänkauppa romahti, kun öljyn hinta laski voimakkaasti. ja Harri Holkeri. Kun vienti Neuvostoliittoon väheni, yritysten olisi pitänyt kye- Pääministeriksi noussut Esko Aho liittoutui Mauno Koivis- tä kasvattamaan vientiään länsimarkkinoille. Tämä oli kuiten- ton kanssa. Hän jatkoi yhdessä valtiovarainministeri Iiro Viina- kin ylikorkean valuuttakurssin vuoksi hyvin vaikeaa. sen kanssa vahvan markan politiikka aina vuoden 1992 loppu- Kun reaalitalouden vaikeudet synnyttivät paineita valuutta- puolelle saakka, jolloin markan yliarvostus purkautui pakko- kurssia kohtaan, korkoja nostettiin entistäkin korkeammalle. devalvaatioiden kautta. Holkerin hallituksen vahvan markan politiikka johti itse Vahvan markan politiikan pitkittyminen ja markan yliarvos- aiheutettuun lamaan, pankkikriisiin, konkurssiaaltoon ja suur- tuksen hallitsematon purkautuminen syvensivät Holkerin halli- työttömyyteen. tuksen synnyttämää lamaa ja tekivät siitä nousemisen paljon Jonkun pitäisi kantaa vastuu näin raskaista virheistä. vaikeammaksi. Henkilökohtaista vastuuta ei ole kantanut kukaan. Ahon hallitus joutui leikkaamaan valtion ylisuuriksi paisu- Mauno Koivisto on muistelmissaan myöntänyt jälkikäteen neita menoja, mutta tästä huolimatta valtion velka kasvoi nopeasti ainakin osittain osallisuutensa ja virheensä, mutta hän ei ollut vuo- ja Suomi oli vararikon partaalla. den 1994 presidentinvaaleissa vastaamassa niistä poliittisesti. Valtiontalouden tasapainottamisessa hallitus onnistui tyydyt- Kalevi Sorsa sai paikan Suomen Pankin johtokunnasta ja tävästi. Menoja supistettiin oikeudenmukaisuuteen pyrkien ja ryhtyi valmistautumaan presidentinvaaleihin. velkaantuminen saatiin hallintaan. Harri Holkeri tuli Suomen Pankin johtokunnasta ja palasi Kun markan yliarvostus oli purkautunut, syntyivät edelly- sinne. Hän sai valtioneuvoksen arvon ja pääsi Suomen edusta- tykset talouden elpymiselle. Kasvua vauhdittivat myös hallituk- jana näkyviin kansainvälisiin tehtäviin YK:n yleiskokouksen sen oikeaan osuneet verouudistukset. puheenjohtajana ja Pohjois-Irlannin rauhanneuvottelijana. * * * Holkerin hallituksen valtiovarainministeri Erkki Liikanen Toinen Ahon hallituksen suuri haaste liittyi 1980-luvun lopul- ehti jättää uppoavan laivan lähtemällä Suomen pysyväksi edus- la käynnistyneeseen Euroopan murrokseen. Neuvostoliitto ja tajaksi Brysseliin. Sittemmin hänestä tuli Euroopan komission Varsovan liitto hajosivat, siirryttiin uuteen Eurooppaan. jäsen ja lopulta Suomen Pankin pääjohtaja. Tämä prosessi vauhditti läntisen Euroopan yhdentymiskehi- Kova kohtalo siis kaikilla kolmella. tystä. SDP ja Kokoomus joutuivat sentään kantamaan poliittisen Ulkoministerinä olin keskeisellä tavalla mukana Euroopan vastuun vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. Molemmat kärsivät murrokseen liittyvissä ratkaisuissa.

56 57 Euroopan Yhteisöissä luotiin 1980-luvun lopulla sisämark- Minut nimettiin esivaalin jälkeen Keskustan ehdokkaaksi. kinat, joille pääsy oli tärkeää myös EFTA-maille. Kansalaisliikkeiden ehdokkaina mukaan lähtivät myös Keijo EY tarjosi ratkaisuksi Euroopan talousaluetta, jonka puit- Korhonen ja Eeva Kuuskoski. teissa EFTA-maat tulisivat tavaroiden, palvelujen, pääomien ja Korhosen ehdokkuus oli minulle hankala, sillä hän keräsi työvoiman vapaan liikkuvuuden piiriin. Baltian ja itäisen Keski- kannatusta vastustamalla ehdottomasti Suomen EY-jäsenyyttä. Euroopan maille kaavailtiin ETA II:sta. Minäkin suhtauduin jäsenyyteen hyvin epäillen, mutta kat- ETA-neuvottelut olivat meneillään, kun Ahon hallitus muo- soin jokseenkin mahdottomaksi sen, että Suomi jäisi ulkopuolel- dostettiin. Sopimus allekirjoitettiin keväällä 1992. le, jos Ruotsi liittyy. Ehdot oli selvitettävä neuvotteluissa, joissa ETA:n kautta Suomi saavutti edullisen aseman yhdentyväs- olin mukana. Kantaa jäsenyyteen olisi mahdollista ottaa vasta sä Euroopassa. ETA-sopimuksen kautta olimme saavuttamassa niiden päätyttyä. lähes kaikki EY-jäsenyyteen liittyvät edut, mutta säästymässä Toukokuun alussa 1993 jättäydyin sivuun hallituksen työstä. siihen liittyviltä kielteisiltä vaikutuksilta. Keskeisenä syynä olivat EY-neuvottelut. Ne näyttivät ete- Tilanne kuitenkin muuttui, kun Ruotsin sosialidemokraat- nevän sellaisella aikataululla, että jäsenyydestä päätettäisiin vas- tinen hallitus päätti osana talouspoliittista kriisipakettia hakea ta uuden presidentin toimikaudella. Jäsenyyspäätöstä ajatellen jäsenyyttä Euroopan Yhteisöissä. Suomen edustajien kanssa asiasta presidentinvaalien tuloksella olisi siis ratkaiseva merkitys. ei ennakkoon puhuttu. Ruotsin hallitus korosti, ettei hakemus Eroamisellani hallituksesta oli kuitenkin laajempi tausta. välttämättä johda jäsenyyteen, vaan tarkoituksena on selvittää Olin ollut tyytymätön hallituksen talouspolitiikkaan, enkä tun- mahdollisen jäsenyyden ehdot. tenut luottamusta sen kykyyn selviytyä kunnialla tehtävistään. Suomi joutui pakkorakoon. Jos Ruotsi liittyisi EY:n jäseneksi, Vuodenvaihteen tienoilla oli käyty sosialidemokraattien aloit- meidän olisi vaikea jättäytyä ulkopuolelle. teesta keskusteluja hallituspohjan laajentamisesta. He olisivat Ennen kuin otin kantaa jäsenyyden hakemiseen, halusin kes- voineet tulla mukaan keskustajohtoiseen hallitukseen, mutta kusteluissa EY-maiden ulkoministereiden kanssa selvittää, olisiko eivät Esko Ahon johtamaan. Nämä keskustelut eivät johtaneet meidän mahdollista saavuttaa tyydyttävä neuvottelutulos. tulokseen. Keskustelut koskivat lähinnä alue- ja maatalouspolitiikkaa. Tämän jälkeen Keskustan piirissä käytiin keskusteluja mah- Lisäksi halusin selvittää, voisiko Suomi EY:n jäsenenä säilyttää dollisesta ministereiden kierrättämisestä, joka olisi merkinnyt puolueettomuusasemansa eli pysyttäytyä sotilaallisesti liittou- myös pääministerin vaihtumista. tumattomana maana. Jääviyssyistä en ollut näissä tapaamisissa itse mukana. Kum- Kun tulin vakuuttuneeksi siitä, että tyydyttävät ehdot olisi massakin vaihtoehdossa oli esillä mahdollisuus, että olisin tullut mahdollista saavuttaa, asetuin sille kannalle, että jäsenyyttä pääministeriksi. voidaan hakea. Korostin, kuten puolueenikin päätöstä tehtäes- Esko Aho ja Mauno Koivisto kaatoivat nämä hankkeet. sä, että jäsenyyteen otetaan kantaa vasta sitten, kun ehdot tie- Presidentinvaaleja ajatellen minulla oli ollut kaksi vaihto- detään. ehtoa: käydä vaaleihin pääministerinä tai jättäytyä sivuun Neuvottelut Suomen jäsenyydestä Euroopan Yhteisöissä kie- hallituksesta. Kun ensin mainittu ei toteutunut, jätin halli- toutuivat yhteen vuoden 1994 presidentinvaalien kanssa. tuksen.

58 59 Oppositiossa olleiden sosialidemokraattien ja heidän presi- mielessä yhdentyminen ETA:n kautta olisi ollut niille helpom- denttiehdokkaansa Martti Ahtisaaren suosioluvut olivat kor- pi ratkaisu kuin EU-jäsenyys. kealla. Aloitin kampanjani pitkältä takamatkalta. Yritin saada kesäkuussa kokoontuvan Keskustan Jyväskylän Vaalityöni onnistui hyvin. Siitä huolimatta, että ääniä oli ja- puoluekokouksen sille kannalle, että jäsenyydestä olisi luovut- kamassa kaksi muuta keskustalaista ehdokasta, olin pääsemässä tava. vaalin toiselle kierrokselle. Ennakkoäänissä olin selvä kakkonen, Valtaosa puoluekokousedustajista oli kokouspaikalle tulles- mutta viimeisten päivien mediapeli pudotti minut kolman- saan hylkäämisen kannalla, mutta siellä enemmistö käännettiin neksi. tukemaan asian viemistä neuvoa-antavaan kansanäänestykseen. Mediapelissä oli monia toimijoita ja taustavoimia. Niiden Tämä merkitsi käytännössä jäsenyyden hyväksymistä. joukossa olivat myös ne, jotka ajoivat keinoja kaihtamatta Suo- Puoluekokousedustajia peloteltiin sillä, että kielteinen pää- men EY-jäsenyyttä. Sekä että hänen kanssaan tös johtaisi hallituskriisiin ja että sinipunahallitus veisi joka ta- toiselle kierrokselle yltänyt olivat innokkaita jä- pauksessa Suomen unioniin. Tätä viestiä Aho tehosti uhkaa- senyyden kannattajia. malla erota puheenjohtajan ja pääministerin tehtävistä, jos jäse- Mauno Koivisto kiirehti EY-neuvotteluja. Hän halusi saada nyys torjutaan. ratkaisun aikaan viimeisenä virkapäivänään. Tämä kiire tuli Suo- Me jäsenyyden vastustajat painotimme, ettei Suomea voitaisi melle kalliiksi. Maatalousratkaisu oli kehno, ja kiireessä siitä viedä Euroopan unioniin ilman Keskustan tukea, sillä jäsenyy- tuli hyvin tulkinnanvarainen. den hyväksymiseen tarvittiin eduskunnassa määräenemmistö. Kun neuvottelujen tulos oli selvillä, päädyin sille kannalle, Ennustimme, että hyväksyttyään jäsenyyden Keskusta hä- että Suomen ei tulisi liittyä unioniin. Ehdot olivat etenkin maa- viäisi seuraavan kevään eduskuntavaalit ja joutuisi oppositioon. talouden osalta huonot, mutta tärkeämpää oli se, että Norja ja Tällöin unioniin mentäisiin sinipunahallituksen johdolla. Jos tor- Ruotsikaan eivät olisi liittyneet, jos Suomi olisi jättäytynyt ulko- juisimme jäsenyyden, voittaisimme vaalit ja jatkaisimme johta- puolelle. vana hallituspuolueena. Suomelle oli siis tarjolla parempi vaihtoehto. Olisimme saa- Argumentit olivat puolellamme, mutta puolueen johdon pai- neet etumme turvatuiksi Euroopan talousalueen puitteissa ja tii- nostus teki tehtävänsä. vistämällä pohjoismaista yhteistyötä. Euroopan talousalueessa olisi Kansanäänestyksessä keskustalaisten enemmistö vastusti jä- ollut kaksi pilaria: Euroopan unioni ja Pohjolan yhteisö. senyyttä, mutta koko kansan keskuudessa se sai enemmistön. Suomen, Ruotsin ja Norjan jättäytyminen EU:n ulkopuolelle Hallitus toi asian välittömästi eduskuntaan. Sen tavoitteena olisi muuttanut koko Euroopan yhdentymiskehityksen suuntaa. oli, että liittymissopimus saataisiin hyväksytetyksi ennen Ruot- Kun Euroopan talousalueesta olisi tullut toimiva järjestelmä sin kansanäänestystä. Tämä olisi edellyttänyt poikkeuksellisen Pohjois-Euroopan maille, komissio ja vanhat jäsenmaat olisivat nopeaa eduskuntakäsittelyä. alkuperäisen suunnitelmansa mukaan ilmeisesti tarjonneet ETA- Me jäsenyyden vastustajat emme tätä hyväksyneet. Halusimme ratkaisua myös Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maille. tälle historiallisen tärkeälle ratkaisulle asianmukaisen käsittelyn. Nämä olisivat siihen varmaankin tyytyneet. Turvallisuushuoliin- Eduskunnassa syntyi outo näytelmä. Kansanedustajat pako- sa ne saivat vastauksen NATO -jäsenyyden kautta. Taloudellisessa tettiin työskentelemään valtiopäiväjärjestystä ja eduskunnan

60 61 työjärjestystä rikkoen yötä päivää ja myös viikonloppuisin. Kai- mistä hallituksessa. Käytännössä tällä lupauksella ei ollut mer- ken huippu oli se, että eduskunnan oli istuttava myös Pyhäin- kitystä. päivänä. Istunto keskeytettiin vain jumalanpalveluksen ajaksi. Viimeistään kevään 1995 hallitusratkaisu osoitti, kuinka val- Lopulta jäsenyyden ajajat taipuivat. Kävi ilmeiseksi, että heellisin perustein EU-ratkaisu vietiin läpi Jyväskylän puolue- aikataulu pettäisi. Toisaalta Ruotsiin oli alkanut levitä tieto sii- kokouksessa. tä, että Suomen kansanäänestys olikin ollut, toisin kuin Ruot- Meidän jäsenyyttä vastustaneiden ennustus osui kohdalleen, sissa, vain neuvoa-antava ja että tarvittiin vielä eduskunnan hy- kun sinipunahallitus ryhtyi eduskuntavaalien jälkeen johtamaan väksyminen. Suomea. Ensi töikseen se leikkasi tuntuvasti sitä maatalouden Niukka enemmistö ruotsalaisista kuitenkin tuki oman maan- kotimaista tukipakettia, jolla keskustaväkeä taivuteltiin jäsenyy- sa jäsenyyttä. Tieto Suomen tilanteesta ei ollut tullut riittävän den kannalle. laajalti ihmisten tietoon. * * * Vuonna 2000 olin Euroopan parlamentin liberaaliryhmän Olen jälkikäteen usein pohtinut vaalikauden 1991–95 tapahtu- mukana Tukholmassa. Ruotsin pääministeri Göran Persson sa- mia. Ne tarjoavat erinomaisia aineksia kontrafaktuaaliseen jos- noi meille: ”Ruotsin ei oikeastaan pitäisi olla Euroopan unio- sitteluun. nissa. Vain kerran enemmistö ruotsalaisista on ollut jäsenyyden Olisiko minun ensinnäkin tullut vastustaa EY-jäsenyyden kannalla. Se oli kansanäänestyksessä. Aina sitä ennen ja aina sen hakemista? Jos olisin vastustanut, puolue olisi asettunut kieltei- jälkeen enemmistö on ollut jäsenyyttä vastaan.” selle kannalle. On varmaa, että Ruotsikin olisi jäänyt EU:n ulkopuolelle, Epäilin, olisiko jäsenyys Suomen etujen mukaista, mutta jos Suomi ei olisi liittynyt. Tämän myös syksyn 1994 mielipide- vaikealta tuntui sekin, että Suomi jäisi ulkopuolelle, jos Ruotsi tutkimukset kiistatta osoittivat. liittyisi. Siksi oli lähettävä neuvotteluihin. Kevään 1995 eduskuntavaaleissa Keskusta koki odotetun Lisäksi minun oli otettava huomioon se mahdollisuus, että tappion. Vielä raskaammilta menetyksiltä meidät pelasti se, että kielteinen kantamme olisi saattanut johtaa hallituskriisiin ja EU-jäsenyyden vastustajille oli ollut ja oli tarjolla vaikutuskana- sinipunahallitukseen, joka olisi kuitenkin päättänyt hakea jäse- va oman puolueen puitteissa. nyyttä. Tällöin emme olisi voineet vaikuttaa neuvottelujen tu- Vaalien jälkeen Keskusta joutui oppositioon. Tämäkin oli lokseen. odotettavissa. Tällekin arviolle on tullut jälkikäteistä vahvistusta tiedoista, Kuten Iiro Viinanen on äskettäin kertonut, hän neuvotteli joiden mukaan sinipunahallituksesta neuvoteltiin jo vuodesta Paavo Lipposen kanssa sinipunahallituksen muodostamisesta jo 1994 alkaen. Tuskinpa mikään olisi estänyt sinipunan synty- siinä vaiheessa, kun Aho runnoi läpi jäsenyysratkaisua. mistä jo aikaisemmin, jos oikeistodemareiden ja kokoomuslais- Aho laiminlöi suhteita Kokoomukseen, vaikka sinivihreän ten yhteinen tavoite EY-jäsenyydestä olisi sitä edellyttänyt. yhteistyön jatkamisen olisi pitänyt olla ykkösvaihtoehto. Kun hyväksyin hakemuksen jättämisen, ajattelin toisaalta, Aho ilmeisesti laskelmoi pääsevänsä yhteistyöhön SDP:n että itse jäsenyydestä päätettäessä tilanne olisi toinen, kun sen kanssa etenkin sen vuoksi, että Mauno Koivisto oli luvannut hyväksymiseen tarvittaisiin eduskunnan määräenemmistö. Sitä EY-neuvottelujen keskellä hänelle tukevansa Keskustan pysy- ei syntyisi ilman Keskustaa.

62 63 Kantaani vaikutti sekin, että hyväksyessään jäsenyyden ha- tuloksen ja varmisti samalla Suomen liittymisen Euroopan kemisen Keskusta asetti jäsenyydelle tiukat reunaehdot, joista unioniin? myös vannottiin pidettävän kiinni. Ahoa ne eivät kuitenkaan Jos Korhonen ei olisi ollut ehdokkaana, olisin saanut valta- myöhemmin pidätelleet. osan häntä tukeneiden äänistä. Kampanjani olisi ollut vahvem- Toinen jossittelun aihe on ollut eroamiseni hallituksesta ke- pi, jos Korhosta tukeneet puolueen jäsenet ja kannattajat olisi- väällä 1993. Jotkut ovat väittäneet, että olisin voinut ulkominis- vat olleet siinä mukana. terin paikalta käsin estää Suomen jäsenyyden Euroopan unio- Tähän arvioon on painavat perusteet. nissa. On myös arveltu, että olisin saattanut ulkoministerinä Toiminnastani Jyväskylän puoluekokouksen yhteydessä, voittaa presidentinvaalit ja sen jälkeen estää EU-jäsenyyden. kansanäänestyskampanjassa ja eduskunnan ns. jarrutuskeskus- Tuskinpa olisin kyennyt ulkoministerinä estämään Suomen telussa en löydä jälkikäteenkään moitteen sijaa. Voimat vain eivät jäsenyyttä. Sen takana olivat sekä eroava että uusi presidentti, riittäneet. pääministerinä toiminut oman puolueeni puheenjohtaja, toi- Vuosien 1991–95 toiminnassani ei ole siis mitään sellaista, nen suuri hallituspuolue Kokoomus ja suurin oppositiopuolue jota voisin jälkikäteen pitää ainakaan pahana virheenäni. sosialidemokraatit. Mutta saadaksemme kokonaiskuvan noiden vuosien tapahtu- Olin ulkoministerinä mukana neuvotteluprosessissa, mutta mista kontrafaktuaalinen pohdinta on ulotettava vuoteen 1990 päävastuu oli jäsenyyttä innokkaasti ajaneella ulkomaankauppa- ja Keskustan Porin puoluekokoukseen. ministeri Pertti Salolaisella. Puolueen sisäisessä päätöksenteossa Millainen olisi ollut tapahtumien kulku, jos olisin päättänyt ministeriydellä olisi tuskin ollut merkitystä. olla edelleen ehdolla Keskustan puheenjohtajaksi? Siitä ei ole Se on vaikeampi kysymys, olisiko presidentinvaalien loppu- pienintäkään epäilystä, ettenkö olisi tullut valituksi. tulos ollut erilainen, jos olisin jatkanut ulkoministerinä. Näitä Kuinka olisimme tällöin menestyneet kevään 1991 edus- vaihtoehtoja on jälkikäteenkin vaikea vertailla. kuntavaaleissa? On syytä olettaa, että olisimme nousseet suu- Hallituksen jäsenenä olisin joutunut kantamaan vastuuta rimmaksi puolueeksi. Puolueen puheenjohtajana olisin toden- hallituksen politiikasta, joka ei nauttinut kovin vahvaa kansan näköisesti noussut pääministerin paikalle. kannatusta. Jos olisin ollut mukana EY-neuvotteluissa, jäse- Jos näin olisi käynyt, olisi sekä talouspolitiikassa että Eu- nyyttä suorastaan raivokkaasti vastustanut Keijo Korhonen oli- rooppa-politiikassa ollut kokonaan toinen ote. Tässä on malli- si syönyt kannatustani pahasti. esimerkki siitä, kuinka kontrafaktuaalinen pohdiskelu saattaa Sen tiedän, että erottuani hallituksesta sain aikaan hyvän tuoda esille yksittäisen ihmisen henkilökohtaisen ratkaisun kau- kampanjan, joka oli viemässä minut toiselle kierrokselle ja ehkä askantoiset vaikutukset. jopa voittoon. Jos Keskusta olisi valinnut Euroopan talousalueen ja Pohjolan Mediapeliä olisi varmaankin pelattu siinäkin tapauksessa, yhteisön, Euroopan yhdentyminen olisi saanut uuden suunnan. että olisin kampanjoinut ulkoministerinä. Euroopan unioni ei olisi laajentunut. Vain Itävalta olisi ehkä Presidentinvaaleihin liittyvää kontrafaktuaalista jossittelua enää liittynyt siihen. EU olisi jatkanut syventymistä kohti liitto- voi harjoittaa myös muiden ehdokkaiden osalta. Kävikö loppu- valtiota, mihin Euroopan komissio ja vanhat jäsenmaat alun pe- jen lopuksi niin, että Keijo Korhosen ehdokkuus ratkaisi vaalin rin pyrkivät.

64 65 Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maat olisivat tulleet mu- aloittamaa terveen talouspolitiikan linjaa. Valtiontaloutta tasa- kaan yhdentymiseen niille räätälöidyn ETA-sopimuksen kautta. painotettiin menoja karsimalla. Tällainen eriytyvä yhdentyminen olisi ollut eduksi Suomelle, Valitettavasti sosiaali- ja veropolitiikan linja oli kansalaisten Pohjolalle ja koko Euroopalle. eriarvoisuutta lisäävä. Varsinkin perusturvaa leikattiin kovalla Näitä asioita pohtivat nyt monet muutkin suomalaiset, kun kädellä. Aluekehityksessä siirryttiin keskittämispolitiikkaan. nopeasti laajentuneen ja rahaliitoksi syventyneen EU:n kieltei- Euroopan unionia ja Sauli Niinistö pyrki- set puolet ovat tulleet esiin. vät kehittämään ylikansalliseen suuntaan. Suomen oli pyrittävä Vaikka syyllisyyden taakka painaa harteitani, en suostu otta- unionin ytimeen. maan päävastuuta itselleni. Se kuuluu niille, jotka ajoivat läpi Tämän mukaisesti hallitus ajoi voimakkaasti Euroopan Suomen EU-jäsenyyden ja vieläpä tavalla, joka rikkoi kansan- talous- ja rahaliiton, EMU:n kolmannen vaiheen käynnistämis- vallan periaatteita ja joka oli perustuslakejammekin ajatellen tä, vaikka vain harvat jäsenmaat täyttivät sille asetetut taloudel- hyvin arveluttava. liset kriteerit. Syyllisten etsimisestä ei ole tietenkään mitään hyötyä. Sen Tämän mukaisesti Lipponen ja Niinistö pyrkivät siihen, että sijaan olisi keskusteltava siitä, mitä virheitä parhaillaan ollaan Suomen pitää olla ensimmäisten maiden joukossa siirtymässä ehkä tekemässä. rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Kontrafaktuaalisen pohdinnan on suuntauduttava myös tu- Markoista euroihin siirtyminen ei ollut helppo asia. Kansan levaisuuteen. enemmistö vastusti markasta luopumista. * * * Kokoomuslaisten enemmistö kannatti euroon siirtymistä, Vuoden 1995 eduskuntavaaleista alkoi kahden vaalikauden mit- Keskustan ja SDP:n kannattajista useimmat vastustivat. tainen Paavo Lipposen kausi Suomen pääministerinä. Puolueista Keskusta oli avainasemassa. Jos Keskusta vastus- Valtiovarainministerinä oli aluksi Iiro Viinanen. Sauli Nii- taisi euroon siirtymistä, SDP:n johdon olisi vaikea saada jouk- nistö tuli mukaan oikeusministerinä. Myöhemmin hän siirtyi kojaan kannattamaan euroalueeseen liittymistä. Viinasen paikalle valtiovarainministeriksi. Keskustassa kyettiin tekemään vuoden 1996 puoluekokouk- Noina vuosina työskentelin Euroopan parlamentin jäsenenä. sessa yksimielinen päätös, jonka mukaan siirtymistä EMU:n Kotimaassa olin kuitenkin mukana oman puolueeni toiminnas- kolmanteen vaiheeseen olisi siirrettävä tuonnemmaksi. sa ja päätöksenteossa. Siihen emme ottaneet vielä kantaa, olisiko Suomen oltava Keskustan parlamenttivaltuuskunnan puheenjohtajana tulin mukana, jos rahaliiton kolmas vaihe kuitenkin käynnistyy. Pää- puoluehallituksen ja jopa sen työvaliokunnan jäseneksi. Kokous- tös siirrettiin tehtäväksi ylimääräisessä puoluekokouksessa. ajat olivat vain sellaiset, että työvaliokunnan kokouksiin pystyin Rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen ratkesi jo vuo- hyvin harvoin osallistumaan. den 1996 lopulla. Seuraavan vuoden alussa käynnistyi kamp- Kotimaassakin keskityin vaikuttamaan Eurooppa-politiikkaan, pailu siitä, milloin Keskustan ylimääräinen puoluekokous jär- mutta pyrin seuraamaan tarkkaan myös sisäpolitiikan tapahtumia. jestetään. Lipposen hallitukset pääsivät nauttimaan talouslaman jäl- Esko Aho ilmiselvästi halusi, että Keskusta tukisi Suomen keisen vahvan kasvun kaudesta. Ne jatkoivat Ahon hallituksen siirtymistä euroon ensimmäisten joukossa. Tämä näytti toivot-

66 67 tomalta, kun puolueväen vastustus oli voimakasta. Niinpä hän Suurin osa työreformista liittyi yrittäjyyden edellytysten pa- halusi viivästyttää ratkaisua niin pitkälle, ettei se enää vaikeut- rantamiseen ja työelämän laadun parantamiseen. Siinä oli kui- taisi SDP:n päätöksentekoa. tenkin muutamia sellaisia työelämään liittyviä yksityiskohtia, Keskustan puoluekokous järjestettiin 28. syyskuuta, neljä päi- joihin ay-liike ja sosialidemokraatit pääsivät helposti käsiksi. vää sen jälkeen, kun SDP:n puolueneuvosto oli asiasta päättä- Keskustan yrittäjät eivät olleet ohjelmasta innostuneita, ja nyt. Niitin Suomen siirtymiselle euroalueeseen löi Vasemmisto- palkansaajaväki vastusti sitä. Puoluehallituksessa ja eduskunta- liitto, joka hyväksyi sen jäsenäänestyksessään. ryhmässä vastaanotto oli hyvin epäilevä, mutta tämäkään ei py- Keskusta ja monet muut tahot olivat vaatineet, että markasta säyttänyt reformista innostunutta puoluejohtoa. euroon siirtymisestä tulisi järjestää kansanäänestys. Sitä ei jär- Omasta ehdokkuudestani syntyi erikoinen revohka. Puo- jestetty. Lipponen selitti, että rahaliitosta äänestettiin jo EU- lueen ja Uudenmaan piirin johto ryhtyivät vastustamaan eh- kansanäänestyksessä. dokkuuttani. Heidän mielestään en olisi saanut olla ehdokkaa- Tätä tulkintaa eivät useimmat suomalaiset hyväksyneet. Jopa na Uudellamaalla, josta olin tullut kaksissa edellisissä vaaleissa eduskunnan puhemies sanoi julkisuudes- valituksi. Lapissa olisin saanut heidän mielestään olla ehdolla. sa, ettei hän ainakaan ymmärtänyt äänestäneensä myös raha- Piirin johto ja ainakin osa piirin kansanedustajista ei ilmei- liitosta. sesti halunnut vaaleihin kilpailijaa. Tämä oli outo asenne, sillä Mielipidemittauksessa enemmistö ihmisistä ilmoitti, että he minulla oli henkilökohtaista kannatusta, jonka turvin saatoim- olisivat vastustaneet liittymistä Euroopan unioniin, jos olisivat me saada yhden paikan enemmän. tienneet, että se merkitsee myös oman valuutan menettämistä. Puolueen johdossa ehkä ajateltiin, että ehdokkuuteni Uudella- Mikään ei kuitenkaan pidätellyt Lipposta ja Niinistöä. Raha- maalla ei sopisi puolueen imagoon. Helsingissä ehdolle asettu- liiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen vietiin eduskuntaan nut Esko Aho ilmeisesti pelkäsi lisäksi sitä, että meidän kahden tiedonantona. Tämäkin oli peräti outoa. Näin merkittävästä välille saattaisi syntyä henkilökohtainen äänikilpailu. Hänellä ratkaisusta olisi täytynyt päättää säätämällä siitä laki. taisivat olla mielessä jo vuoden 2000 presidentinvaalit. Keskusta vastusti Suomen siirtymistä euroon ennen muuta Näin näytti asian ymmärtävän myös media. Niinpä Tuusu- taloudellisilla syillä ja etenkin sillä perusteella, että Ruotsi oli lan kodissamme pidettyihin vaalivalvojaisiin ilmestyi television jäämässä ulkopuolelle. ulkolähetysauto. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Keskustalle tarjoutui ensim- Pääsin lopulta ehdokkaaksi. Kampanjassani puolustin työ- mäinen mahdollisuus murtaa sinipuna ja päästä hallitukseen. reformiakin, mutta asetin väärinkäsitysten välttämiseksi sille omat Tässä olisi onnistuttu, jos puolue olisi pitäytynyt vaalikampan- reunaehtoni, joista painavin oli kolmikantayhteistyön säilyttä- jassaan oman aatteensa ydinsanomaan, ennen muuta köyhien minen. puolustamiseen ja vahvaan aluepolitiikkaan. Tulin valituksi ja sain Keskustan Uudenmaan ehdokkaista Puolueen johto keksi kuitenkin vaaliteemakseen työreformin. jälleen suurimman äänimäärän. Aho sai kuitenkin Helsingissä Se oli alun perin osa vuoden 1998 puoluekokouksen näppärää enemmän ääniä. slogania ”Maareformista työreformiin”. Siitä tuli kuitenkin vaali- Puolue koki tappion. Käsitykseni on, että vaalivoittomme kampanjan ydin. kärjen katkaisi työreformi. Meidän voimamme eivät riittäneet

68 69 selittämään sitä äänestäjille, kun toisella puolella oli ay-liike se- Aho oli kuitenkin valmis jatkamaan puheenjohtajana, jos hän littämässä asiaa nurin päin. voisi siirtyä ”sapattivapaalle” opiskelemaan vuodeksi Harvardiin. Puoleltani tämä ei ole jälkiviisautta. Toin kielteisen kantani Anneli Jäätteenmäki valittiin sijaisjohtajaksi. julki heti, kun työreformihanketta alettiin panna jalalle. Paluunsa jälkeen Aho ei saanut enää otetta puolueen johta- Jos Keskusta olisi voittanut eduskuntavaalit ja päässyt halli- miseen, ja hän luopui. tukseen, olisin tavoitellut ulkoministerin paikkaa niiden jälkeen Hämeenlinnan puoluekokouksessa kesäkuussa 2002 Anneli muodostettavassa hallituksessa. Jäätteenmäki valittiin puheenjohtajaksi. Minäkin olin ehdok- Kun Keskusta joutui vaalitappionsa jälkeen edelleen opposi- kaana. Hävisin myös Olli Rehnille, mutta voitin sentään Matti tioon, aloitin kampanjani kesäkuussa pidettyihin Euroopan par- Vanhasen. lamentin vaaleihin. Tulin valituksi. * * * Vuoden 1999 loppupuolella valmistauduttiin seuraavan vuo- den presidentinvaaleihin. Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin käytiin Anneli Jäätteenmäen Asetuin ehdolle syyskuussa järjestettyyn esivaalin, jonka johdolla. Harkitsin ehdokkuutta Lapin vaalipiirissä. perusteella Keskustan puoluekokous nimesi lokakuussa ehdok- Puolueen puheenjohtaja ei ilmiselvästi halunnut minun ryh- kaansa. tyvän ehdokkaaksi. Näytti ilmeiseltä, ettei hän suosittelisi mi- Kampanjaan latautuivat EU-jäsenyyteen ja muuhun Eurooppa- nua myöskään valtioneuvoston jäseneksi. politiikkaan liittyneet erimielisyydet. Varsinkin ehdokkaiden vä- Niinpä jätin vuoden 2003 eduskuntavaalit väliin. liseen TV-keskusteluun syntyi vahva vastakkainasettelu. Tätäkin ratkaisua voi pohtia kontrafaktuaalisen ajattelun va- Sanotaan, että voitin väittelyt, mutta Aho vaalin. lossa. Aho sai noin kaksi kolmannesta vaalissa annetuista äänistä, Teinkö tässä virheen? Olisinko hyvän vaalituloksen saatuani minä kolmanneksen. Minulle tämä oli hyvä tulos, sillä edus- voinut tulla valtioneuvoston jäseneksi? Olisinko saattanut tulla kuntaryhmä, puoluehallitus ja piirijärjestöjen puheenjohtajat Matin asemesta kysymykseen Annelin seuraajana, kun tämä olivat lähes yksimielisesti Ahon kannalla. joutui luopumaan pääministerin tehtävästä? Itse presidentinvaalissa Esko Aho hävisi Tarja Haloselle. Vielä Tällaiseen pohdintaan en ole antautunut. syksyllä puolueen johdon piirissä oli pidetty unelma-asetelma- Sen sijaan olen ajatellut vaihtoehtoista tapahtumien kulkua, na juuri Ahon ja Halosen yhteenottoa toisella kierroksella. joka oli Anneli Jäätteenmäen valittavissa. Vaalin tulokseen oli, kuten aina, useita syitä. Ahon tappion Olin vahvasti sitä mieltä, että jo vuoden 2003 eduskunta- ehkä sinetöi se, että toisella kierroksella kampanjaan tulivat vah- vaalien jälkeen olisi tullut muodostaa sinivihreä hallitus. Poh- vasti mukaan oikeistosiiven kokoomuslaiset, näkyvimpänä heistä justin tätä ratkaisua muun muassa vuonna 2000 puoluehalli- Raimo Ilaskivi. Toisen kierroksen lisä-äänet olisi pitänyt voittaa tukselle laatimassani muistiossa. vasemmalta ja keskeltä. Jos olisin ollut mukana vaaleissa ja tullut valituksi, olisin ol- Presidentinvaalit hävittyään Esko Aho aikoi luopua Kuopion lut eduskuntaryhmässä hallitusratkaisusta päätettäessä. Olisin vuoden 2000 puoluekokouksessa puolueen puheenjohtajan teh- ehkä voinut vaikuttaa siihen, että hallitus olisi muodostettu Ko- tävästä. koomuksen, ei SDP:n kanssa.

70 71 Jos näin olisi tehty, Irakin sotaan liittynyt vaalien jälkinäytös Joulukuun 22. päivänä 2009 Vanhanen kuitenkin yllättäen ei olisi kaatanut Jäätteenmäkeä, vaan hänestä olisi saattanut tul- ilmoitti luopuvansa puheenjohtajan tehtävästä. Hän jätti oven la pitkäaikainen pääministeri. auki mahdollisuudelle jatkaa vaaleihin saakka pääministerinä, Kun hallitus muodostettiin demareiden kanssa, Jäätteen- mutta tämä ajatus tuli pian ammutuksi alas. mäen kohtalo oli SDP:n ja tappiostaan kaunaa kantaneen Paa- Puheenjohtajan vaalissa oli neljä ehdokasta: Timo Kaunisto, vo Lipposen varassa. , ja Paavo Väyrynen. Toiselle Olen jälkikäteen puhunut tästä Annelille. Hän ei ole antau- äänestyskierrokselle pääsivät Kiviniemi ja Pekkarinen. Kiviniemi tunut asiasta keskustelemaan. Hän ei ole siis kiistänyt, etteikö valittiin selvällä äänten enemmistöllä. näin olisi saattanut olla. Puoluekokouksen jälkeen hallitukseen tehtiin minimaaliset Kun Anneli Jäätteenmäki oli joutunut luopumaan pääminis- muutokset. Mari Kiviniemi siirtyi pääministeriksi ja Tapani terin tehtävästä, hänen paikalleen valittiin Matti Vanhanen. Loka- Tölli hänen paikalleen hallinto- ja kuntaministeriksi. kuussa Matista tuli myös puolueen puheenjohtaja. Puheenjohtajuuskampanjoinnin yhteydessä olin joutunut otta- Vuoden 2007 eduskuntavaleissa Keskusta kykeni Matti Van- maan laajasti kantaa ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin. Vaalin hasen johdolla säilyttämään paikkansa suurimpana eduskunta- ratkettua palasin omaan rooteliini hoitamaan virkatehtäviäni. puolueena. Tämä oli melkoinen saavutus. Kannoin kuitenkin huolta puolueen vaalimenestyksestä ja SDP:n räikeä kampanja kääntyi puoluetta vastaan, ja Ko- tartuin sen vuoksi yhteen kysymykseen, jolla tiesin olevan suu- koomus nousi vaaleissa kakkoseksi. Hallituspohja vaihtui. ri poliittinen merkitys äänestäjien keskuudessa. Se oli hajajäte- Matti Vanhanen jatkoi pääministerinä uudessa sinivihreässä vesiasetus. hallituksessa. Hankalien vaiheiden jälkeen tulin nimitetyksi ulko- Vetosin kahdessa kahdenkeskisessä keskustelussa Mari Kivi- maankauppa- ja kehitysministerin tehtävään. niemeen, että hänen pitää saada Paula Lehtomäki järjestykseen. Hallituksen alkutaival oli suhteellisen helppo, kun talous Itse asetusta ja siihen sisältyviä puhdistusvaatimuksia piti muuttaa. kasvoi ja työttömyysluvut olivat alhaalla. Odotin, että tämä asia tulisi käsiteltäväksi ministeriryhmään, Syksyllä 2008 alkanut kansainvälinen finanssikriisi laajeni jotta voisimme siitä keskustella. reaalitalouden taantumaksi, joka iski voimakkaasti myös viennistä Kun palasin syyskuun lopulla yhdeltä monista ulkomaan- riippuvaiseen Suomeen. Vuonna 2009 kansantaloutemme su- matkoistani, sain kuulla, että hajajätevesikysymys olisi esillä jo sa- pistui noin 8 prosentilla, ja valtion velka alkoi kasvaa nopeasti. man päivän valtioneuvoston istunnossa. Käsittelyyn oli tulossa eh- Poliittista elämää kuohutti vaalirahoitukseen liittynyt kieltei- dotus, että asetuksen edellyttämien investointien toteuttamiseen nen julkisuus, joka kohdistui ennen muuta Keskustaan. Matti myönnettäisiin lykkäystä iän ja sosiaalisten perusteiden nojalla. Vanhanen oli koko ajan myrskyn silmässä. Myös Matin yksityis- Ilmoitin pääministerin sihteerille, että haluan perehtyä asiaan elämää riepoteltiin. ja että aion pyytää valtioneuvostossa asiakirjat tutustumista varten. Kaikesta tästä huolimatta Matti Vanhanen kaavaili jatkavan- Halusin, että ministeriryhmä käsittelisi asian. sa puolueen puheenjohtajana ja tavoittelevansa kolmatta kautta Pääministeri Kiviniemi soitti pian ja vetosi minuun, että an- pääministerinä. Uskoin, että Matilla oli parhaimmat edellytyk- taisin esityksen mennä eteenpäin. Hän sanoi, että se on hyväk- set johtaa meidät vaalivoittoon. sytty eduskuntaryhmässä.

72 73 Kun sain asiakirjat luettavakseni, totesin, että voin toki hy- Kun yritin pysäyttää asian käsittelyn valtioneuvostossa neu- väksyä esitetyt lykkäykset asetuksen toimeenpanoon, mutta tämä votteluja varten, minua ankarasti arvosteltiin. Jälkikäteen olen ei poistaisi tarvetta muuttaa itse asetusta. saanut moitteita siitä, että en ollut riittävän tiukka, vaan suos- Niinpä lähetin pääministerille sähköpostilla luonnoksen hal- tuin pääministerin vetoomuksiin. lituksen yhteiseksi lausumaksi: Uskon, että Keskustan kannatuksen lasku syyskaudella 2010 johtui suureksi osaksi hajajätevesikysymyksen epäonnistuneesta Hyväksyessään lakiehdotuksen valtioneuvosto edellyttää, että käsittelystä. ympäristöministeriö tekee esityksen hajajätevesiasetuksen muut- Vaaleihin on kuitenkin vielä aikaa ja Keskusta voi vahvistaa tamiseksi siten, että muille kuin vesistöjen välittömässä lähei- asemiaan. Uskon, että voimme vielä kilpailla tasavertaisesti mui- syydessä sijaitseville kiinteistöille määritellään nykyistä alhai- den puolueiden kanssa suurimman puolueen asemasta. semmat puhdistusnormit. * * * Soitin ryhmän puheenjohtaja Timo Kallille. Hän kertoi, että osa Keskustan vaalivoitto on välttämätön, jotta voisimme varmuu- ryhmän jäsenistä oli ollut neuvottelussa, jossa asiaa oli käsitelty. della estää sinipunan paluun Suomen hallituspolitiikkaan. Hän kehotti ottamaan yhteyden varapuheenjohtaja Eero Reijo- Jäljet pelottavat. seen, joka oli vetänyt palaverin loppuun. Holkeri, Sorsa ja Liikanen tuhosivat Suomen kansantalou- Reijonen kertoi ministerin saaneen evästyksen, että järjestelmä den ajamalla maamme itse aiheutettuun lamaan, pankkiriisiin, pitää saada sellaiseksi että kolmen saostuskaivon ja imeytyskentän konkurssiaaltoon ja jättityöttömyyteen. yhdistelmä riittäisi. Kun luin valmistelemani lausumaluonnoksen Lipponen, Viinanen ja Niinistö pahensivat ihmisten ahdin- Reijoselle, hän totesi, että juuri noin asia pitäisi hoitaa. koa kohdistamalla leikkaukset perusturvaan, harjoittamalla kes- Sain taas puhelun Marilta. Hän vaati minua luopumaan lau- kittävää aluepolitiikkaa ja lisäämällä eriarvoisuutta eri alueilla sumasta. Suostuin tähänkin, kun sain valtioneuvostossa käydyssä asuvien ihmisten välillä. keskustelussa vakuutuksen, että eduskunnassa voidaan päätyä Lipponen ja Niinistö veivät Suomen ainoana Pohjoismaana vielä siihen lopputulokseen, että puhdistusnormeja muutetaan. euroalueeseen. Tästä ratkaisusta olemme joutuneet maksamaan Kirjoitin blogin, jossa kerroin asian käsittelystä valtioneu- kovan hinnan, eikä lopullinen lasku ole vieläkään näkyvissä. vostossa ja totesin, että asia on nyt eduskunnan käsissä. Sinipunahallituksissa ovat yhtyneet keskittämispolitiikkaa aja- Eduskunnassa hajajätevesikysymyksestä käytiin kipakkaa kes- vat ja eriarvoisuutta edistävät voimat, joilla on ollut sinisilmäi- kustelua. Oppositio teki asiasta jopa välikysymyksen. nen suhtautuminen Euroopan yhdentymiseen. Nyt eduskunnassa on syntymässä laki, jolla puututaan ase- Keskusta puolestaan on vakaa voima, joka huolehtii Suo- tuksesta asetettuihin puhdistusvaatimuksiin ja muutetaan niitä men kansallisista eduista ja maan tasapuolisesta kehittämisestä. juuri sillä tavalla kuin olin valtioneuvostossa esittänyt. Tätä tarvitaan välttämättä Suomen hallituspolitiikassa. Kuinka paljolta pahalta olisikaan vältytty, jos ympäristöminis- teriön valmistelemasta lakiehdotuksesta olisi voitu keskustella Keskustan ministeriryhmässä ennen päätöksentekoa.

74 75 Kävimme Johannan kanssa hyviä keskusteluja median toimin- nasta ja sen suhteesta politiikkaan. Tämä osa teoksesta jäi vaille huomiota, kun siihen sisältyi yksi sitaatti, johon uutisointi takertui. Kun sanoin mediapelin vaikuttaneen Keskustan puheen- johtajan valintaan ja kun lisäsin väitteeseeni esimerkkinä TV:n aamulähetyksen, johon oli kutsuttu vain kaksi ehdokasta, toi- mittajat saivat mahdollisuuden uutisoida, että olin syyttänyt tap- 3 piostani mediaa. Tämä on yleisin toimittajien reaktio, kun yritetään virittää Peliä medialla keskustelua median suhteesta politiikkaan. ”Huono häviäjä, kat- sokoon peiliin”, on helppo vastaus vaikeaan kysymykseen. Kun olen puhunut mediapelistä, kritiikin kärki on kieltä- Olen ilmeisesti keksinyt käsitteen ”mediapeli”. Näin ainakin sanoi mättä osunut usein yksittäiseen tiedotusvälineeseen tai toimit- Peter Nyman, joka veti televisiossa tämän nimistä ohjelmaa. tajaan, joka on mielestäni vaikuttanut asiattomalla tavalla poli- Puhuin mediapelistä ensimmäisen kerran vuoden 1994 pre- tiikkaan. Useimmiten viestissäni on kuitenkin ollut toinenkin sidentinvaalien yhteydessä, jolloin se mielestäni käänsi viime puoli. Olen tuonut esiin myös sen, että joku poliittinen toimi- päivinä vaalien tuloksen. ja on antanut median käyttöön tiedon tai väitteen, johon uuti- Puhuin samassa yhteydessä myös mediavoimista, jotka toi- sointi on perustunut. mivat samaan tapaan kuin markkinavoimat. Molemmat ovat Käsitteellä mediapeli en ole siis tarkoittanut vain sitä, että kasvottomia. On vaikea havaita kuka ja miten niitä johtaa. media on pelannut poliittista peliä, vaan myös sitä, että poliiti- Osaselitys mediavoimien toiminnalle on sopuli-ilmiö, josta kot käyttävät mediaa hyväkseen eli pelaavat medialla omaa po- Mauno Koivisto ja jotkut muutkin sosialidemokraattiset poliiti- liittista peliään. kot ovat puhuneet. He ovat tarkoittaneet, että toimittajat käyt- Median poliittinen merkitys on kasvanut valtavasti sinäkin täytyvät laumaeläinten tapaan. lyhyenä aikana, jonka olen ollut mukana. * * * Ennen television aikakautta kansalaiset hädin tuskin tiesivät, Olen vuosien mittaan usein käsitellyt toimittajien, median ja miltä johtavat poliitikot näyttivät. politiikan välistä suhdetta. Olen saattanut olla epätarkka ajatus- Kun olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana Lapin vaalipiirissä teni ilmaisemisessa. Tällöin toimittajat ovat saaneet tilaisuuden vuonna 1970, median merkitys oli vielä vähäinen. Ainakin La- myös vastata epätarkasti ja väistää viestini ytimen. pissa äänestäjät tulivat tuntemaan ehdokkaat tapaamalla heitä Näin tapahtui myös Johanna Korhosen Väyrynen, Väyrynen, henkilökohtaisesti. Tieto kulki suusta suuhun niillekin, jotka Väyrynen -kirjan julkistamisen yhteydessä. eivät käyneet vaalitilaisuuksissa. Johanna Korhonen on mediakriittinen toimittaja. Siksi hy- Olin ollut toimittajana television A-studiossa muutaman vii- väksyin hänet halukkaasti persoonaani käsittelevän kirjan kir- kon ajan ennen vaaleja, mutta eivät lappilaiset sitä yleensä edes joittajaksi. tienneet.

76 77 Vaalimainonta perustui ensi sijassa julisteisiin, joita kiinni- Nykyään onneksi melkoinen osa toimittajista tunnistaa tä- tettiin maitolaitureihin, puhelinpylväisiin ja itse tehtyihin kova- män ja pyrkii tietoisesti ylläpitämään objektiivisuutta. levytauluihin. Lehtimainontaa oli, mutta siihen ei etenkään nuo- Etenkin Keskustaan liittyen puhutaan usein ”etelän medias- rella ehdokkaalla ollut suuria mahdollisuuksia. ta”. Keskustalaiset kokevat, että heitä kohdellaan varsinkin pää- Suurimmissa kaupungeissa median ja lehtimainonnan mer- kaupunkiseudun tiedotusvälineissä kaltoin. On myös havainto- kitys oli varmaankin suurempi. ja siitä, että ”etelän median” toimintatavat ovat levinneet useisiin Sosialidemokraatit puhuivat 1960-luvun lopulla ja 1970- maakuntalehtiin. luvulla porvarillisesta hegemoniasta, mutta jo tuolloin heillä oli Vaikka olen kaiken ankara kyseenalaistaja, minun on myön- vahva ote keskeisiin tiedotusvälineisiin. nettävä, että näissä väitteissä on vinha perä. Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa avaintoimittajat olivat pää- Pääkaupunkiseudun toimittajien keskuudessa on hyvin vähän osin sosialidemokraatteja. Puoluesihteerinä ollessaan Erkki Liikanen keskustalaisia tai edes keskustataustaisia toimittajia. Heidän sym- piti erityisen tiivistä yhteyttä mediassa työskenteleviin tovereihin. patiansa suuntautuvat oikealle, vasemmalle ja vihreisiin. Osit- Keskustalaisia toimittajia maan johtavissa tiedotusvälineissä tain kysymys saattaa olla vieläkin ”kaupunkilaisten” ja ”maalais- oli vähän. Yleisradiossa toimittajien poliittista jakautumaa voi- ten” välisestä piilotajuisesta vastakohtaisuudesta, josta minäkin tiin vähitellen tasapainottaa. Maakunnissa tilanne oli Keskusta- luin 1960-luvun lopulla sosiologian oppikirjoista. puolueen kannalta parempi, kun suuri osa maakuntalehdistä oli En kuitenkaan usko, että kovin moni toimittaja pelaisi tie- vielä tuolloin puolueen äänenkannattajia. toisesti mediapeliä Keskustaa vastaan. Vuosien varrella mediaympäristö on mullistunut samalla kun Sen sijaan on ilmeistä, että toimittaja, jonka puoluekanta on median poliittinen merkitys on kasvanut. ”ei-ainakaan-Keskusta” on altis antautumaan mediapelin väli- Kun meillä oli vielä 1980-luvulle tultaessa vain yhdet Yleis- neeksi. radion TV-uutiset, suomenkielisiä televisiouutisia lähettää nyt Tämä voi näyttäytyä alttiutena välittää joidenkin puolueiden peräti viisi kanavaa. Kaikilla kanavilla on runsaasti ajankohtais- ja poliitikkojen myönteisiä viestejä ja haluttomuutena antaa myön- ohjelmia. Poliitikot esiintyvät usein myös viihdeohjelmissa. teistä julkisuutta toisille. Lehdistökin on monipuolistunut. Uuden Suomen kuolemi- Tämä voi näyttäytyä erilaisena innokkuutena tarttua sellaisiin nen yksipuolisti mediaa, mutta uutta tasapainoa on tullut Alma- eri puolueiden ja niitä edustavien poliitikkojen toimintaan liitty- median syntymisen ja maakuntalehtien verkottumisen kautta. viin uutisvinkkeihin, jotka saattavat vahingoittaa jutun kohdetta. Iltapäivälehtien tasaväkinen kilpailu tuo moniarvoisuutta. Olipa niin tai näin, kokemus osoittaa, että Keskusta ja sen joh- Toimittajakunnassa on tapahtunut valtava muutos. Kun aika- tajat ovat saaneet kautta aikojen erityiskohtelun valtamediassa. naan voitiin puhua vahvoin perustein sosialidemokraattisesta hege- Urho Kekkonen, V. J. Sukselainen, Johannes Virolainen, Ahti moniasta, nyt hyvin suuri osa toimittajista kuuluu Kokoomuksen Karjalainen, Paavo Väyrynen, Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki ja ja Vihreiden kannattajiin tai ainakin sympatisoi näitä puolueita. nyt viimeksi Matti Vanhanen ovat kukin saaneet osakseen kovem- Toimittajat väittävät usein, etteivät heidän asenteensa, mieli- man kohtelun kuin muiden puolueiden johtavat poliitikot. piteensä tai maailmankatsomuksensa vaikuta heidän työhönsä. Voisiko olla niin, että juuri Keskustan johtoon valittaisiin Totta kai ne vaikuttavat. kerta toisensa jälkeen henkilöitä, jotka ansaitsevat tämän?

78 79 * * * Tiukan aikataulun vuoksi korjaukset eivät ehtineet mukaan Omassa suhteessani mediaan on ollut hyvin erilaisia vaiheita. lehden kanteen ja jutun ingressiin, joihin jäi kärjekäs sävy. Ilta- 1970-luvulla minulla ei ollut vaikeuksia tulla toimeen median päivälehdet tarttuivat asiaan ja löivät lisää löylyä. kanssa eikä medialla minun kanssani. Sain ehkä jonkinlaista Jouduin hyvin hankalaan tilanteeseen, kun presidentti Urho myötätuntoakin, kun halusin uudistaa puoluettani. Kekkonen pahoitti haastattelun saamasta julkisuudesta mielensä. Ehkä myönteiseen suhtautumiseen vaikutti sekin, että muo- ”Mitä tästä tulee, kun omat miehet riitelevät”, hän puuskahti, dostin puolueessa opposition, joka ainakin jossain määrin vai- kun tapasin hänet heti lehden ilmestyttyä. keutti silloisen puoluejohdon asemaa. Minua tukemalla saattoi Selvitin haastattelun todellisen sisällön ja sen taustat Kekko- pyrkiä vahingoittamaan puoluetta. selle. Vähitellen hän leppyi. Tilanne muuttui, kun tulin puheenjohtajaksi Turun puolue- Julkisuus kuitenkin vain paheni. kokouksessa kesäkuussa 1980. Arvostelin ahdingossani julkisesti Flinkkilän jutun ulos- Niin kauan kun Johannes Virolainen oli ollut Keskustan panoa. Hänen toimittajakollegansa kävivät kimppuuni. Syntyi puheenjohtaja, sitä oli saatettu pitää auringonlaskun puolueena. aikamoinen mediamylläkkä, jonka tuoksinassa syntyivät mm. Johdon vaihtuminen teki Keskustasta vaarallisen kilpaili- väyryilyn ja väyrystelyn käsitteet. Niillä tarkoitettiin, että olisin jan muille puolueille. Jotkut saattoivat ajatella sitäkin, että voi- jälkikäteen kiistänyt sanomaani. Sitä en ollut mielestäni tehnyt, sin nousta kilvoittelemaan presidenttiydestä vuoden 1984 vaa- mutta olin julkisuudessa toivottomasti alakynnessä. leissa. Myöhemmin samana vuonna jouduin ikävään julkisuuteen Median suhtautuminen muuttui vuoden 1981 alussa. hallituspolitiikkaan liittyneiden kiistojen vuoksi. Median asen- Ensin televisiossa esitettiin Vesa Toijosen ja Eero Ojanperän teisiin vaikutti taustalla se kiista, joka oli syntynyt Suomen Kuva- tekemä ohjelma Suomen ulkopolitiikasta. Se oli härskisti tehty lehden haastattelusta. ja sisällöllisesti provosoiva. Epäkiitollinen tehtäväni oli toimia hallitusvaihdoksen aikaan- Provosoiduin ja arvostelin ohjelmaa julkisuudessa. Seura- saamiseksi. Syntyneiden kiistojen toisena osapuolena oli median lehti tarttui asiaan ja jatkoi samalla linjalla. lemmikin asemaan päässyt Mauno Koivisto. Vielä suurempi merkitys oli Suomen Kuvalehdelle antamal- Seuraava julkisuuden kannalta hankala prosessi oli Keskus- lani haastattelulla. tan presidenttiehdokkaan nimeäminen. Yleispoliittisista syistä Jutun teki Jouni Flinkkilä, ammattimies, jolla ei ollut kiel- jouduin asettumaan Ahti Karjalaisen kannalle, jolla oli omia teisiä asenteita haastateltavaa kohtaan. vaikeuksiaan lehdistön suhteen. Puolueväen ja osittain median- Halusin haastattelussa todeta, ettei Suomen ulkopolitiikka kin suosikki Keskustapuolueen ehdokkaaksi oli Johannes Viro- perustunut niihin sosiobiologisiin ajatuksiin, joita ministeriön lainen. poliittinen alivaltiosihteeri Keijo Korhonen oli äskettäin julki- Valintansa jälkeisessä mediahuumassa Koivisto kykeni yh- suudessa esitellyt. dessä Kalevi Sorsan kanssa helposti syrjäyttämään minut ulko- Korjailin juttua ja Flinkkilä teki toivomani tarkistukset. Ha- ministerin paikalta. lusin ennen muuta huolehtia siitä, ettei haastattelu olisi liian Olisinko saattanut ja olisiko minun pitänyt kontrafaktuaali- kärjekäs Korhosta kohtaan. sessa katsannossa toimia toisin?

80 81 Totta kai olisin saattanut ja olisi pitänyt. TV-juttu olisi täy- Tulkinta kuitenkin muuttui, kun oikeuskansleriksi tuli Kai tynyt jättää omaan arvoonsa. Flinkkilän haastattelustakaan Korte. Hän puuttui oudolla tavalla henkikirjoittajien ja jopa minun ei olisi pitänyt hermostua, eikä ryhtyä sitä arvoste- eduskunnan virkamiesten ja kansliatoimikunnan toimintaan. lemaan. Syntyneessä julkisuuden paineessa korkein hallinto-oikeus Tällaista suurpiirteisyyttä olen oppinut kuitenkin vasta myö- päätti lain vastaisesti kotipaikakseni Helsingin, jolloin menetin hemmin, enkä sittenkään riittävästi. oikeuden päivärahoihin. Seuraava eduskunta muutti päiväraha- Jäätyäni sivuun hallituksesta uskoin voivani koota voimia ja järjestelmän kulukorvauksiksi, joihin minullakin oli kiistaton vahvistaa puoluettani seuraavan kevään eduskuntavaaleja silmäl- oikeus. lä pitäen. Ajattelin myös voivani rauhoittaa itseeni kohdistunut- Kun järjestelmä tuli julkisuuteen, kävi ilmi, että minun kans- ta julkisuutta. sani samassa asemassa oli moni muukin kansanedustaja. Osa Toisin kuitenkin kävi. Käynnistyi ensimmäinen minuun koh- heistä menetti eduskuntavaaleissa paikkansa. distunut julkinen ajojahti, kun ryhdyttiin käsittelemään oikeut- Minun äänimääräni kasvoi, mutta puoluetta kohu varmaan- tani kansanedustajan päivärahoihin. kin vahingoitti. Silti saavutimme hienoisen vaalivoiton. Tämä oli tyypillinen esimerkki siitä, kuinka medialla voidaan Vuonna 1989 käynnistyi toinen minuun kohdistunut mit- pelata poliittista peliä. tava julkisuuden ajojahti. Jälkeenpäin saamani tiedon mukaan Suomen Kuvalehti sai Nytkin asialla oli Suomen Kuvalehti, mutta tällä kertaa se ei vinkin tähän juttuun lappilaiselta Keskustapuolueen kansan- toiminut poliittisen pelin välineenä vaan poliittisena toimijana. edustajalta. Ehkä hänen tarkoituksenaan oli vain tasoittaa pun- Jukka Tarkka teki kirjaa Ahti Karjalaisesta. Tästä syystä hän nuksia seuraavan kevään eduskuntavaaleja varten. oli saanut haltuunsa Karjalaisen arkiston. Suomen Kuvalehti oli altis toimimaan tämän poliittisen pe- Tarkka löysi Karjalaisen papereiden joukosta kirjeen, jonka lin välineenä ilmeisesti myös sen vuoksi, että lehden toimittajat olin lähettänyt hänelle syksyllä 1981, jolloin valmistauduttiin muistivat edellisenä vuonna syntyneen kiistan. seuraavan vuoden presidentinvaaleihin. Tarkka päätti käyttää Kansanedustajien päivärahajärjestelmä oli vanhentunut. kirjettä poliittisena aseena minua ja kauttani myös Keskustaa Oikeus päivärahoihin määräytyi henkikirjoituspaikan pe- vastaan. rusteella. Väestökirjalaissa oli puolestaan selkeä erityismääräys, Sain kuulla jo loppukesällä, että Kokoomuksen ja SDP:n jonka mukaan henkilön kotipaikka ei muutu, jos hän oleskelee piirissä kuiskutellaan maanpetosjutusta, joka syntyisi Karjalai- tilapäisesti toisella paikkakunnalla mm. eduskunnan tai valtio- sen muistelmien pohjalta. En voinut kuvitellakaan, että tämä neuvoston jäsenyyden vuoksi. Tässä suhteessa kansanedustajat huhu voisi liittyä jotenkin minuun. ja ministerit rinnastettiin mm. opiskelijoihin. Tarkka teki Suomen Kuvalehteen jutun, jossa hän siteerasi Minä olin ollut koko ikäni henkikirjoitettuna Keminmaalle kirjettä harhaanjohtavasti. Lehti loi sen käsityksen, että olisin ensin opiskelijana ja sitten kansanedustajana ja ministerinä. pyrkinyt saamaan Ahti Karjalaiselle presidentinvaaleissa Neuvosto- Oikeuskansleri Risto Leskinen oli tutkinut kantelujen perus- liiton tukea ja vieläpä tavalla, joka vahingoittaisi maan etua. teella kansanedustajien oikeutta päivärahoihin. Hänen tulkin- Väite oli järjetön. Asioista edes jotenkuten perillä olevien, tansa mukaan minulla oli kiistaton oikeus päivärahoihin. myös Tarkan, piti tietää, että asetelma oli 1980-luvun alussa

82 83 päinvastainen: Neuvostoliitto painosti minua Karjalaisen kan- odottaa, kun tämä sille mieluisa tulos sai erikseen julkaistuna nalle. Keskustelumme Viktor Vladimirovin kanssa koski sitä suuremman huomion. paitsi öljyn tuonnin lisäämistä, mikä oli Suomen etujen mu- Uutisoinnin yhteydessä ja siihen liittyneessä kommentoin- kaista. nissa ei tuotu esiin sitä, että toisen kierroksen tulos ratkeaisi kier- Suomen Kuvalehti luki kuitenkin laatimansa jutun perus- rosten välillä käydyn kampanjoinnin perusteella, jolloin lopul- teella syytteen ja antoi tuomion: maanpetos. liset kannatusluvut muotoutuisivat. Viisi kansanedustajaa vei asian perustuslakivaliokunnan tut- HBL:n mediapeli oli kuitenkin pientä siihen verrattuna, kittavaksi, joka totesi, etten ollut syyllistynyt lainvastaiseen me- mitä MTV teki kahta päivää myöhemmin. nettelyyn. Julkisuudessa elää kuitenkin edelleen väite, että oli- Perjantai-illan suuren vaalikeskustelun yhteydessä MTV jul- sin ollut syytteessä maanpetoksesta tai jopa saanut tuomion. kaisi mielipidetutkimuksen, jonka mukaan Martti Ahtisaaren Sanottua sanaa ja ammuttua nuolta ei saa takaisin. kannatus oli 24,2 %, Elisabeth Rehnin 21,5 %, Raimo Ilas- kiven 20,2 % ja minun vain 16,4 %. Tulosten havainnollista- * * * miseksi meidät sijoitettiin istumaan studioon näiden lukujen Vuoden 1994 mediapelissä yhdistyivät toisiinsa poliitikkojen mukaiseen järjestykseen. peli medialla ja median oma poliittinen peli. Taustalla saattoivat Tutkimuksen oli tehnyt ”Otantatutkimus” -niminen yritys, vaikuttaa nekin voimat, jotka halusivat varmistaa vaalin kautta jolla ei ollut lainkaan kokemusta poliittisten mielipidemittausten Suomen EY-jäsenyyden toteutumista. tekemisestä. Yrityksen edustajat olivat painottaneet MTV:lle, Kaksivaiheisessa kansanvaalissa äänestäjät joutuvat arvioi- että tulokset olivat epävarmat ja että niiden virhemarginaali oli maan ehdokkaiden mahdollisuuksia päästä toiselle kierrokselle suuri. Tätä toimittajat eivät muistaneet mainita. ja tulla valituksi. Näissä pohdinnoissaan ihmiset joutuvat no- Lisäksi sain jälkeenpäin luotettavana pitämästäni lähteestä jautumaan tiedotusvälineiden kautta saamiinsa tietoihin. kuulla, että tuloksia oli tietoisesti manipuloitu. Vuoden 1994 presidentinvaalien lähestyessä oli mielipide- Joka tapauksessa luvut olivat täysin pielessä. Tämä käy kiis- mittausten mukaan varmaa, että Martti Ahtisaari pääsee toisel- tattomasti ilmi, kun vertaillaan tutkimuksen tuloksia ennakko- le kierrokselle. Häntä edesauttoi SDP:n oppositiossa saavutta- äänestyksessä annettuihin ääniin. ma vahva kannatus. Osa tutkimukseen osallistuneista oli äänestänyt ennakkoon. Niinpä äänestäjät joutuivat miettimään, kuka porvarillisista Otantatutkimuksen mukaan Martti Ahtisaari olisi saanut an- ehdokkaista voisi päästä toiselle kierrokselle ja kuka varmim- netuista ennakkoäänistä 26,4 %, kun hän tosiasiassa sai 27,2 %. min voittaisi Ahtisaaren. Elisabeth Rehnin vastaavat luvut olivat 17,7 ja 15,5 %. Viime päivien mediapelin ensimmäisen askeleen otti Huf- Martti Ahtisaaren todellinen kannatus ennakkoäänestykses- vudstadsbladet. Se julkaisi 12.1.1994 uutisen gallup-kyselystä, sä oli siis hieman korkeampi kuin Otantatutkimuksen tutkimus- jonka mukaan porvarillisista ehdokkaista vain Elisabeth Rehnillä tulos osoitti. Elisabeth Rehnille tutkimus antoi 2,2 prosentti- olisi mahdollisuudet lyödä Ahtisaari toisella kierroksella. yksikköä liian korkean luvun. Tulos oli osa laajempaa tutkimusta, joka oli määrä julkaista Raimo Ilaskivi olisi tutkimuksen mukaan saanut ennakko- kokonaisuudessaan vasta seuraavana päivänä. HBL ei malttanut äänistä 23,8 %, kun hänen todellinen kannatuksensa oli ollut

84 85 17,0 %. Minun osuuteni ennakkoäänistä olisi tutkimuksen mu- YLE:n puoli yhdeksän uutisissa uutistenlukija Arto Nurmi kaan ollut 16 %, kun tosiasiassa sain niistä 21,8 %. haastatteli ulkomaantoimittaja Jarmo Mäkelää. Sillä korostet- Ilaskiven kannatus oli siis saatu tutkimuksessa peräti 6,8 tiin voimakkaasti kirjeen merkitystä. Puhe ”nootista” palautti prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin hänen ääniosuutensa en- katsojien mieleen 1960-luvun alun noottikriisin ja sen yhteydet nakkoäänestyksessä todellisuudessa oli ollut ja minun kanna- vuoden 1962 presidentinvaaleihin. tukseni taas 5,8 prosenttiyksikköä todellista pienemmäksi. MTV:n kymmenen uutisissa kytkentä presidentinvaaleihin Näillä tutkimustuloksilla heikennettiin ratkaisevasti äänestäji- oli monin verroin voimakkaampi. Mukaan tulivat presidentti- en uskoa minun mahdollisuuksiini päästä toiselle kierrokselle. ehdokkaiden kommentit. Muut olivat asiallisia, mutta Claes Kannatusta ohjailtiin Ilaskivelle ja Rehnille. Andersson poikkesi tältä linjalta. MTV:lla oli keskeinen rooli myös mediapelin loppunäytök- Toimittaja Esa Nieminen sanoi jutussaan: ”Claes Andersson sessä, Venäjän lähettämää ”noottia” koskeneessa uutisoinnissa. puolestaan vihjailee nootin pyrkivän tukemaan yhtä ehdokasta Noottiuutisointi alkoi vuodolla. Joku antoi Helsingin Sano- niin sanotun ulkopoliittisen kokemuksen perusteella. Anders- mille tiedon, että Venäjän suurlähetystö oli lähettänyt ulko- sonin vihjailu kohdistunee Väyryseen.” ministeriölle kirjeen, jossa puututaan joidenkin äärioikeistolai- Toimittaja Kari Partio puolestaan haastatteli Suur-Suomi siksi katsottujen järjestöjen toimintaan. Kirjettä koskeva uutinen -yhdistyksen puheenjohtajaa Seppo Lehtoa. Partio totesi juon- julkaistiin lehdessä lauantaina 15. tammikuuta. nossaan Lehdon katsovan, että ”julkisuuteen tullut nootti oli Unto Hämäläinen, joka toimi tuohon aikaan Helsingin Sano- tilaustyötä”. mien politiikan toimituksen päällikkönä, ei ole paljastanut lähdet- Lehto vastasi: tä. Hän on kuitenkin kertonut, ettei hänellä ollut aavistustakaan ”Mä pidän tätä vastaavanlaisena noottikriisinä, kun oli kuus- siitä, että uutinen saisi niin laajan julkisuuden illan TV-uutisissa. kytäluvun alussa Honka-liitto, ja siellä Kekkonen tilasi täm- Juri Derjabin, Venäjän silloinen suurlähettiläs Suomessa, ker- mösen nootin, tuota noin niin, jolla peloteltiin sitten suomalai- toi viime vuonna Yleisradiolle antamassaan haastattelussa, että set oikeaan ruotuun, että äänestettiin Kekkonen, ettei vaan Ve- Helsingin Sanomilla oli tieto kirjeestä jo useita päiviä aikaisem- näjä hyökkää.” min. Hänen tulkintansa mukaan noottiuutisoinnilla pelattiin ”Tämä oli siis tilattu nootti?”, sanoi Partio. presidentinvaaleissa minua vastaan. ”Tämä on epäillen Paavo Väyrysen tilaama nootti”, vastasi Lehto. Helsingin Sanomien toimituksessa oli siis joku tai joitakui- Tämä uutisjuttu ajettiin ulos illan viimeisessä uutislähetyk- ta, jotka olivat saaneet tiedon kirjeestä jo aikaisemmin, mutta sessä, joten siihen oli täysin mahdotonta mitenkään reagoida. lykänneet uutisoinnin vaalipäivää edeltäneen päivän lehteen. Mediapelin viimeinen niitti oli äänestyspäivänä radion ilta- Sitä ei koskaan edes yritetty selvittää, kuka oli vuotanut kir- päiväuutisissa julkaistu ovensuukysely, jonka mukaan olisin ollut jeen Helsingin Sanomille. saamassa vain 13 prosentin kannatuksen. Haastattelut oli tehty Normaalisti uutinen Venäjän suurlähetystön ulkoministeriöl- suurimmissa kaupungeissa. le lähettämästä kirjeestä ei olisi ylittänyt TV-uutisten uutiskynnys- Mediapelin merkittävin väline ja peluri oli MTV, joka sai tä. Nyt siitä tehtiin sekä YLE:n että MTV:n pääuutislähetyksen lauantai-illan uutisoinnistaan aikanaan julkisen sanan neuvoston ykkösuutinen. langettavan tuomion.

86 87 Unto Hämäläinen kommentoi vaalien ensimmäisen kier- Suomesta olisi tullut parempi maa: Aarno ”Loka” Laitinen olisi roksen tulosta teoksessaan Lännettymisen lyhyt historia näin: lupauksensa mukaisesti muuttanut Pohjois-Koreaan. Martti Ahtisaaren Suomessa minulle oli tarjolla kova kohtalo. Presidentinvaaleista kehkeytyi jännitysnäytelmä. Melkoinen yl- Heti valituksi tultuaan hän ilmoitti, ettei minulla ollut hänen lätys oli, kun ensimmäisen kierroksen voittajiksi nousivat Ahti- virkakaudellaan pääsyä ainakaan ulkoministerin tehtävään. saari ja Rehn. Ahtisaaren virkakiellolla ei ollut kuitenkaan käytännön mer- Seuraavan aamun Helsingin Sanomien pääotsikko ”Kansa kitystä, sillä Keskusta oli hänen presidenttikautensa ajan oppo- äänesti kakkoskierrokselle EU:n kovimmat kannattajat” tiivis- sitiossa. ti vaalituloksen. * * * Olin mukana Keskustan puheenjohtajan vaalissa sekä Hämeen- Näinhän se oli. linnan puoluekokouksessa vuonna 2002 että Lahden puolue- Olisivatkohan talouselämän taustavoimat malttaneet pitää kokouksessa vuonna 2010. näppinsä erossa vaalien mediapelistä? Niillä saattoi olla vaikutus- Käytössä oli molemmilla kerroilla kaksivaiheinen vaali, jossa valtaa etenkin MTV:n toimintaan. Ehkä tästäkin joku joskus kaksi puoluekokouksen ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä kertoo. saanutta ehdokasta pääsee ratkaisevalle toiselle kierrokselle. Kontrafaktuaalisen historiankirjoituksen kannalta tapaus on Kummassakin vaalissa äänet alkoivat keskittyä niille kahdelle mielenkiintoinen. ehdokkaalle, joiden uskottiin pääsevän toiselle kierrokselle. Mo- Ellei edellä kuvattua mediapeliä olisi pelattu, olisin todennä- lemmilla kerroilla käsitykset ehdokkaiden kannatuksesta syn- köisesti selviytynyt toiselle kierrokselle. Etumatkani Rehniin näh- tyivät pitkälti julkisuuden kautta. den oli ennakkoäänten perusteella niin selvä – 6,3 prosenttiyksik- Ilmoittauduin vuoden 2002 puheenjohtajan vaaliin niin köä –, että vaalipäivän äänet eivät olisi tilannetta muuttaneet. myöhään, että lähes kaikki ehdokkaiden paneelikeskustelut oli Toisesta kierroksesta olisi tullut tiukka. jo käyty. Tämä saattoi heikentää hieman kannatustani. Rehn oli toisella kierroksella Ahtisaarelle helppo vastustaja: Puoluekokouksessa äänet keskittyivät Anneli Jäätteenmäelle oikeistolaisista mielipiteistään tunnettu ruotsinkielinen polii- ja Olli Rehnille, joiden uskottiin olevan menossa toiselle kier- tikko, jota RKP:ssa omatkin vähättelivät. rokselle. On selvää, että en olisi saanut taakseni läheskään kaikkia Jäätteenmäki oli kuitenkin niin ylivoimainen, että hän sai keskustaan ja oikeistoon lukeutuvia äänestäjiä. enemmistön jo ensimmäisessä äänestyksessä. Rehn oli kakko- On kuitenkin muistettava, että olin saanut edellisissä vaa- nen, minä kolmonen ja Matti Vanhanen nelonen. Hannu Tak- leissa runsaasti tukea kokoomuslaisilta, vaikka heillä oli omana kula jäi viimeiseksi. ehdokkaanaan istuva pääministeri. Vuoden 2010 Lahden puoluekokouksessa puheenjohtajan vaa- Lisäksi olisin saanut tukea Vasemmistoliiton kannattajilta ja lin piti olla läpihuutojuttu. Matti Vanhanen aikoi olla ehdokkaana jopa SDP:n vasemmalta siiveltä. ja tavoitella puheenjohtajana kolmatta pääministerikauttaan. En ryhdy enää tässä arvioimaan, kuinka minulle ja maalle Joulukuun 22. päivänä 2009 Matti Vanhanen ilmoitti kui- olisi käynyt, jos olisin tullut valituksi. Ainakin yhdessä suhteessa tenkin luopuvansa puheenjohtajan tehtävästä.

88 89 Matti kertoi, että luopumiseen oli useita syitä. Päällimmäi- Tulevaa vaalimenestystämme ajatellen taas oli tärkeää, että senä hän kuitenkin mainitsi seuraavana syksynä edessä olevan puheenjohtajamme menestyisi tässä tehtävässä. vaikean jalkaleikkauksen. Kannattajani uskoivat, että olisin voinut palauttaa luottamuk- Matkan varrella perustelut ovat vaihdelleet. sen niiden äänestäjien keskuudessa, jotka tunsivat vetoa Perus- Syksyllä 2010 murentui myös Matin tärkeimmäksi esittämän suomalaisten suuntaan. perustelun uskottavuus, kun hän tuli julkisuuteen vain muuta- Näköpiirissä oli aikamoinen mediapeli. Siihen minunkin oli mia päiviä jalkaleikkauksen jälkeen ja kykeni liikkumaan kyy- heittäydyttävä. närsauvojen avulla ihan mukavasti. Sauvojakaan hän ei pitkään Kun olin epävarma kannatuksestani, päätin tunnustella ilma- tarvinnut. piiriä virittelemällä aluksi keskustelua siitä, millainen puheen- Kun Johanna Korhonen teki kirjaansa Väyrynen, Väyrynen, johtaja puolueelle olisi valittava. Väyrynen liittyviä haastatteluja, hän kysyi minulta pitikö Rita Tammikuun 5. päivänä järjestin tiedotustilaisuuden, jossa Tainolan Ilta-Sanomien seurapiiripalstallaan julkaisema tieto julkaistiin Maahengen kustantama uusin kirjani Eemeli Väyry- paikkansa. sen vuosisata. Olin kirjoittanut sen lahjaksi isälleni, joka täytti Tainolan jutun mukaan Vanhasen eron syynä olisi ollut se, 11. tammikuuta 2010 sata vuotta. että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli ja eduskunnan Tiedotustilaisuuden yhteydessä esitin, että puheenjohtajaa varapuhemies Seppo Kääriäinen olivat marraskuussa vaatineet valittaessa olisi kaksi periaatteellista mahdollisuutta. häntä eroamaan. Jutun mukaan kaksikko olisi uhannut ilmoit- Voisimme valita varttuneen puheenjohtajan, jolloin muuta taa julkisesti epäluottamuksensa puolueen puheenjohtajaa koh- puoluejohtoa radikaalisti nuorennettaisiin, tai nuoren puheen- taan, ellei hän eroaisi. johtajan, jonka rinnalle tarvittaisiin varttuneempaa väkeä. En osannut vastata. En tiennyt. Virittelin keskustelua myös siitä, mikä paino olisi annettava En ole kysynyt jutun perään myöskään Kallilta, Kääriäiseltä sille, että puheenjohtajamme joutuu ottamaan heti vastaan tai Vanhaselta. Tuskinpa kukaan heistä olisi myöntänyt, vaikka myös pääministerin tehtävän. väite olisi pitänyt paikkansa. Tiedon on kerrottu tulleen aivan Ajatukseni varttuneen puheenjohtajan valitsemisesta saivat Matin silloisesta lähipiiristä. osakseen myönteistä vastakaikua. Kun Vanhanen ilmoitti eroavansa, vahvimpana seuraaja- Paula Lehtomäki esiintyi 16.1. TV 1:n ykkösaamussa. ehdokkaana pidettiin Paula Lehtomäkeä. Hän esiintyi julkisuu- Useimpien yllätykseksi hän kieltäytyi ehdokkuudesta. dessa haastajana, mutta panttasi ilmoitustaan siitä, olisiko hän Olin kuullut, että Mari Kiviniemi aikoisi ilmoittautua puheen- käytettävissä vai ei. johtajan vaaliin tammikuun lopulla. Kun Matti ilmoitti erostaan, mieleeni ei juolahtanutkaan aja- Halusin olla ensimmäisenä liikkeellä. Niinpä järjestin 19. tus, että minulla olisi kannatusta hänen seuraajakseen. Kun sain tammikuuta tiedotustilaisuuden, jossa ilmoitin olevani käytet- kuitenkin vahvaa kannatusta sekä Ilta-Sanomien että Maaseudun tävissä. Totesin, että meillä puoluetoiminnassa mukana olevilla Tulevaisuuden lukijaäänestyksissä, oli asiaa ryhdyttävä pohtimaan. on velvollisuus olla käytettävissä erilaisiin luottamustehtäviin, ellei Minua kannattaneet ajattelivat ennen muuta sitä, että olisin meillä ole pätevää henkilökohtaista syytä kieltäytyä. Minulla ei saattanut kokemukseni ansiosta olla sopiva pääministeriksi. sellaista ollut.

90 91 Mari ilmoittautui ehdokkaaksi 22. tammikuuta. Paneelikeskustelu järjestettiin useimmissa piirijärjestöissä, Minun osaltani lähtökohdat näyttivät lupaavilta. Olin saa- mutta ei kaikissa. Tilaisuudet sijoitettiin kunkin maakunnan nut alkuvuodesta runsaasti myönteistä julkisuutta. Kannatusta suurimpaan kaupunkiin, mikä vaikutti siihen, että mukana oli näytti olevan. vähän maaseudun ihmisiä. Sen sijaan paikalla saattoi olla ja oli Mauri Pekkarinen panttasi pitkään ehdokkuuttaan. Keskus- runsaasti muita kuin Keskustan kannattajia, jopa muiden puo- telin pari kertaa asiasta hänen kanssaan. Hän oli aidosti kahden lueiden jäseniä. Kyselyjen tulos ei siis vastannut asianomaisen vaiheilla ja kertoi minulle avoimesti tähän punnintaan liittyvis- maakunnan keskustaväen mielipiteitä. tä näkökohdista. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin Kuopiossa. Se sai suuren Ratkaiseva vaikutus oli sillä, että puolueen piirissä monet kes- valtakunnallisen julkisuuden. Ovensuukyselyn voitti Mari. Toi- keiset vaikuttajat kannustivat häntä ryhtymään ehdokkaaksi. sena oli Mauri ja minä kolmantena. Paikalla oli silmiinpistävän Maurin vielä empiessä alkoi mediapelikin saada uutta luon- paljon Keski-Suomesta tulleita. Osa heistä jatkoi Joensuuhun. netta. Sekä Marin että Maurin kannattajat alkoivat syöttää tie- Siellä Mauri oli kärjessä ja me Marin kanssa tasoissa. dotusvälineisiin arvioita, joiden mukaan Maurilla olisi minua Kaiken kaikkiaan me kolme ministeriä olimme ovensuu- paremmat mahdollisuudet tulla valituksi. kyselyissä varsin tasaväkisiä, Timo jäi selvästi jälkeen. Mediassa Kun Mauri helmikuun lopulla ilmoittautui ehdokkaaksi, oli kuitenkin jatkuvasti esillä tulkinta kahdesta pääehdokkaasta. median ensi reaktio oli selvä: Pekkarinen olisi vaalin toinen pää- Mediapelin olennainen osa oli pyrkimys saattaa minun edel- ehdokas. linen puheenjohtajakauteni 1980-luvulla kielteiseen valoon. Outoa oli se, että moni Mauri Pekkarista ehdokkaaksi kan- Avaus oli tässä suhteessa vahva. Väli-Suomen sanomalehdis- nustanut puolueen keskeinen vaikuttaja ilmoitti pian julkisesti sä ja Kalevassa julkaistiin paneelikeskustelujen käynnistyessä tukevansa Mari Kiviniemen valintaa. Kun kerroin tästä Mauril- laaja juttu, jossa ehdokkaat esiteltiin. Minua koskevassa jutussa le, hänen oli vaikea uskoa kuulemaansa. muistutettiin kielteisessä hengessä mieleen vuoden 1987 vaalien Kun Vanhanen oli ilmoittanut luopumisestaan, Keskustanuo- edellä solmittu kassakaappisopimus. ret ehdottivat, että puheenjohtajasta järjestettäisiin neuvoa-antava Jutun kuvituksena olivat puolueen kannatuskäyrät. Niistä jäsenäänestys. Vastustin tätä periaatteellisista syistä. Päätösvallan oli jätetty pois vuoden 1988 presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. piti olla puoluekokousedustajilla. Varoitin myös siitä, että jäsen- Mukana olivat vain eduskuntavaalien tulokset, joiden perus- äänestyksessä media pääsisi liiaksi vaikuttamaan vaalin tulokseen. teella näytti siltä, että puolueen kannatus lähti nousuun vasta Periaatteellisessa mielessä olin oikeassa, mutta muutoin vää- Esko Ahon tultua puheenjohtajaksi. rässä. Puheenjohtajanvaalia päätettiin valmistella tavalla, joka an- Jutun yhteydessä ei kerrottu, että Keskustan kannatus oli vuo- toi mediapelille paremmat mahdollisuudet kuin jäsenäänestys den 1991 eduskuntavaalien tasolla jo siinä vaiheessa alkuvuodes- olisi antanut. ta 1990, kun ilmoitin luopuvani puheenjohtajan tehtävästä. Puoluetoimistossa kehiteltiin suunnitelma koko maahan ulot- Tämä juttu ei ollut syntynyt sattumalta. Koko kampanjan tuvasta paneelikeskustelujen sarjasta. Niiden yhteydessä voitai- ajan aina Suomenmaan viimeiseen numeroon saakka julkisuu- siin antaa yleisölle mahdollisuus äänestää siitä, kuinka ehdokkaat teen syötettiin väitettä, että se oli Aho, jonka kaudella puolue olivat menestyneet. nousi suurimmaksi.

92 93 Paneelikeskusteluissa muut ehdokkaat yrittivät vähätellä mi- Puolueista brändäyksessä ovat edenneet pisimmälle Kokoo- nun ansioitani puolueen kannatuksen nostamisessa ja korostaa mus ja Vihreät. Molemmat suunnittelevat politiikkansa julki- Ahon meriittejä. Kun eräässä paneelissa kysyttiin, kuka on Kes- suutta varten. kustan kaikkien aikojen paras puheenjohtaja, Kiviniemi ja Pek- Rauhallisina kausina tällainen myönteisiä mielikuvia tuotta- karinen mainitsivat Ahon. va politiikka voi kasvattaa kannatusta, mutta vaikeina aikoina Heiltä oli kai jäänyt huomaamatta, että puolueen kannatus brändäämällä luodut julkisuuskuvat helposti murenevat ja niil- nousi minun puheenjohtajakaudellani lähes 8 prosenttiyksiköl- le rakentunut kannatus hiipuu. lä 17 prosentin tuntumasta 25 prosentin tasolle. On sanottu, että Mauno Koivisto oli ensimmäinen suoma- Lahteen tultaessa tilanne näytti kuitenkin vielä tasaiselta. lainen televisioajan poliitikko ja myös ensimmäinen poliitikkom- Menestyin hyvin viimeisessä paikan päällä käydyssä paneeli- me, joka rakensi tietoisesti imagoaan. keskustelussa. Uskoin, että voisin päästä toiselle kierrokselle ja Tärkein Koiviston oivalluksista oli se, että hän loi itsestään myös voittaa sen. kuvaa henkilönä, joka ei itse asiassa ollut poliitikko. Tässä häntä Toisin kävi. Maurin uskottavuus oli vahvempi. Meidän välil- auttoi se, että hän ei ollut kertaakaan ehdokkaana eduskunta- lämme horjuneita siirtyi vielä loppuvaiheessa hänen taakseen. vaaleissa. Kysyin puoluekokouksen jälkeen Maurilta, mistä syystä hän Koivisto oli kuitenkin kova puoluemies. Jopa presidenttinä oli niin iloisen näköinen hävittyään toisen kierroksen äänestyksen. hän asetti etusijalle oman puolueensa edun. Hän sanoi olleensa tyytyväinen ja helpottunut. En jatkanut kes- Koivisto loi julkisuuskuvaansa 1960-luvulta lähtien. 1970- kustelua. Tiesin, miksi. Maurille taisi riittää, että hän voitti minut. luvulla se oli helppoa, kun hän oli Suomen Pankin pääjohtaja- En syytä mediaa tappiostani, mutta olen sitä mieltä, että na sivussa päivänpolitiikasta. Koko ajan hän oli kuitenkin puo- mediapeli vaikutti paljon, ehkä ratkaisevasti, lopputulokseen. lueensa vahva taustavaikuttaja. Kysymys oli lähinnä siitä, että poliitikot käyttivät mediaa hy- Pääjohtajan asemaansa Koivisto käytti taitavasti luodakseen väkseen eli pelasivat medialla. Ehkä mukana oli myös median brändiään politiikan yläpuolella olevana talousasiantuntijana, politikointia. Muut presidentti Urho Kekkosta myöten luulivat, että Koi- * * * viston nimittäminen pääministeriksi keväällä 1979 puhkaisisi hä- Nykyaikaisen mediapelin hienostunein muoto on puolueiden nen julkisuuskuplansa. Toisin kävi. Koivisto kykeni välttelemään ja poliitikkojen brändäys. Siinä media toimii harvoin pelurina, vastuuta ja asettautumaan riitelevien puolueiden yläpuolelle. vaan se on enemmänkin hyväksikäytön kohteena. Koiviston kupla puhkesi vasta presidenttinä. Silloinkin hän- Brändäys voi olla niin hienovaraista, että toimittajat eivät tä suojeli aikaisemmin hankittu myönteinen julkisuuskuva. Osa edes sitä huomaa, vaan kokevat toimivansa vain tiedon välittäjinä. mediasta ja kansasta halusi uskoa hänestä vain hyvää. Useimmiten brändäyksen onnistuminen kuitenkin edellyttää, että Martti Ahtisaaren imago perustui siihen, että hän oli toimi- mediassa halutaan edesauttaa brändääjän pyrkimyksiä. nut suhteellisen menestyksekkäästi kansainvälisissä tehtävissä. Tähän liittyy toimittajien ja medioiden keskinäinen kilpai- Tätä Suomen kansa jostakin syystä arvostaa. lu. Jos brändääjä pystyy antamaan julkisuudessa hyvin myyvän Kun Ahtisaari oli nimetty presidenttiehdokkaaksi, hän hankki vinkin, sitä on vaikea olla käyttämättä hyödyksi. kaverisuhteillaan itselleen kutsun osallistua entisen Jugoslavian

94 95 alueen rauhanneuvotteluihin. Työllä ei ollut suurta merkitystä * * * itse asian kannalta, mutta nimitys täytti tehtävänsä kahdella ta- Kokoomuksella ja kokoomuspoliitikoilla on nykyään parhaim- valla. mat mahdollisuudet brändätä itseään. Toiminta YK:n palveluksessa vahvisti ensinnäkin Ahtisaaren Puolue on saavuttanut tässä huomattavaa menestystä. Ruot- imagoa kansainvälisenä toimijana. Toisaalta hän pääsi pois Suo- sista lainattua iskulausetta Kokoomuksesta työväenpuolueena men julkisuudesta, jossa hänen poliittinen kokemattomuuten- käytettiin jo Sauli Niinistön vuoden 2006 presidenttikam- sa olisi tullut väistämättä ilmi. panjassa. Se vei toiselle kierrokselle, mutta ei purrut Tarja Ha- Presidentinvaaleissa Ahtisaari oli julkisuutta ajatellen kirjoit- loseen. tamaton lehti, joten brändääjät saattoivat rakentaa hänelle juu- Kokoomuksen kampanjointi perustuu olennaisella tavalla ri sopivan imagon. suosittujen poliitikkojen varaan. Kun brändätään tehokkaasti Ahtisaaren todellinen osaaminen ja olemus tulivat esille vasta henkilöitä, tulokset satavat myös puolueen laariin. hänen presidenttikaudellaan. Sauli Niinistö on ollut taitava brändääjä. Perustakin on ollut tuli presidentiksi aitoudellaan, omalla persoo- hyvä. nallaan. Ministerikausi on kaukana takanapäin. Siihen liittyneet ko- Keskustankin strategit ajattelivat, että Esko Aho voisi pa- vat ja myös perusturvaan kohdistuneet menoleikkaukset ovat remmalla imagollaan helposti voittaa hänet. Puolueen piirissä painuneet unholaan, samoin maine kulmikkaana ja ylimielise- puhuttiin, että kirkosta eronneella, avoliitossa elävällä entisellä nä valtiovarainministerinä. Setan puheenjohtajalla ja vasemmistodemarilla ei olisi mahdol- Eurooppa-politiikan ansiot, kuten Suomen liittyminen ensim- lisuutta saada kansan enemmistöä puolelleen. mäisten maiden joukossa rahaliittoon, ovat säilyneet monien mie- Halonen kuitenkin käänsi imago-ongelmansa voitokseen ole- lessä, mutta nykyisen finanssikriisin aikana ne uhkaavat muo- malla oma itsensä. Se oli paras brändi niissä vaaleissa. dostaa varjon myönteiselle julkisuuskuvalle. Tähän on ollut tar- Koiviston ja vielä Ahtisaarenkin brändäystä edesauttoi se, peen reagoida. että demareilla oli vahva ote tiedotusvälineisiin. Sittemmin se on Niinistökin sai glooriaa toiminnasta ulkomailla, kun hän työs- heikentynyt ja mediapelin vallan kahvat ovat siirtyneet muihin kenteli muutaman vuoden Euroopan investointipankissa. Pa- käsiin. luu Suomeen tuotti viime eduskuntavaaleissa kaikkien aikojen Demarit ovat yrittäneet kääntää alenevaa kannatustaan nou- äänisaaliin ja puhemiehen paikan. suun valitsemalla puolueen johtoon media-ajan poliitikkoja. Tämä Paikkansa eduskunnan puhemiehenä Niinistö on hyödyntä- ei ole auttanut, päinvastoin. nyt täysimääräisesti. Brändäysyritykset ovat epäonnistuneet. Mediassa ei ole ollut Julkisuutta ajatellen Niinistön paras veto on ollut eduskunta- enää riittävää alttiutta välittää demareiden ilosanomaa. työn uudistaminen. Perusdemarit ovat olleet tyytymättömiä puolueeseen, joka ra- Puhemiehenä Niinistön olisi tullut ylläpitää arvostusta edus- kentelee imagoa uusien kannattajien voittamiseksi, kun he odot- kuntaa kohtaan. Hän kuitenkin toi populistisessa hengessä jul- taisivat tiukempaa taistelua työläisten puolesta. Perussuomalai- kisuuteen kaikki mahdolliset eduskunnan ja kansanedustajien set ovat saaneet itselleen oivallisen markkinaraon. toimintaan liittyvät epäkohdat.

96 97 Medialle ja etenkin iltapäivälehdille Niinistö tarjosi herkul- Niinistö kai ajatteli hankkivansa mainetta säästäväisyyttä lisia jutun aiheita. Lukijat suorastaan ahmivat juttuja siitä, kuin- vaativana talousasiantuntijana, mutta tuli samalla muistut- ka julkisuuden henkilöt ja varsinkin kansanedustajat käyttävät taneeksi mieliin Lipposen hallitusten epäonnistuneet meno- väärin veronmaksajien varoja. leikkaukset. Ei ole mitään ihmettelemistä siinä, että Niinistö sai viimeisessä Nytkään Niinistön vaatimia miljardileikkauksia ei olisi voi- puhemiehen vaalissa vähemmän ääniä kuin yksikään edeltäjän- tu toteuttaa puuttumatta myös perusturvaan. Tämän puhemies sä. Tämä oli ilmaus siitä, että työyhteisö ei häntä arvostanut. näyttää huomanneen, kun hän on lehtihaastatteluissa korosta- Puhemiehen tulisi olla suomalaisen parlamentarismin ja nut, ettei perusturvaa saa leikata. kansanvallan ylin puolustaja. Voidaan vain kysyä, kuinka pal- Hallitukselle ja etenkin valtiovarainministeri Kataiselle Nii- jon Niinistön populismi on vaikuttanut sen politiikan vastaisen nistön näyttävä poikkeaminen hallituksen linjalta oli joka ta- ilmapiirin syntymiseen, joka myllertää nyt poliittista järjestel- pauksessa kiusallista. määmme. Viimeisin Niinistön välistäveto liittyi Euroopan unionin ja Toinen Sauli Niinistön julkisuusprojekti on ollut hallituk- euroalueen finanssikriisin hoitamiseen. Viime syksynä hän ih- sen talouspolitiikan arvosteleminen. Tällainen toiminta on täy- metteli sitä, että alkuvuodesta ryhdyttiin puhumaan euroalueen sin sopimatonta eduskunnan puhemiehelle. maiden yhteisvastuusta, vaikka perussopimukset sen nimenomaan Puhemieheksi valitaan nimenomaan hallituspuolueen kansan- kieltävät. edustaja, jotta lojaalius hallitusta kohtaan tulisi turvatuksi. Niinistö asetti sanansa varovaisesti, mutta silti hän tuli is- Tästä säännöstä on viime vuosikymmeninä poikettu vain keneeksi puukon oman puolueensa puheenjohtajan selkään. kerran, kun Keskusta luovutti vakiintuneen käytännön mukaan Hänen olisi pitänyt puuttua asiaan keskustelemalla siitä valtio- itselleen kuuluneen puhemiehen paikan vaalikaudella 1983–87 varainministerin kanssa silloin kun päätöksiä edellisenä keväänä oppositiossa olleen Kokoomuksen edustajalle Erkki Pystyselle. tehtiin. Halusimme tälläkin tavoin tasoittaa tietä hallitusyhteistyölle Siinä mielessä Niinistön puheenvuoro oli toki tervetullut, Kokoomuksen kanssa. Harri Holkeri kumppaneineen vastasi että tulevissa ratkaisuissa selvennettäisiin kunkin jäsenmaan omaa tähän ystävälliseen tekoon viemällä puolueensa seuraavien vaa- vastuuta taloutensa hoitamisessa. lien jälkeen vastoin sen tahtoa hallitusyhteistyöhön demareiden Lauantaina 15. tammikuuta 2011 puhemies Niinistö puut- kanssa. tui Ykkösaamun haastattelussa jälleen asiaan. Nyt hän moitti Puhemiehenä Pystynen oli täysin lojaali silloista Sorsan puna- Suomea ja muita euromaita siitä, että ne olivat yksinään kiireh- multahallitusta kohtaan. tineet tukemaan velkamaita. Hänen mielestään vastuu kuuluu Niinistö ei ole näistä pelisäännöistä piitannut, vaikka valtio- ensi sijassa niille maille, jotka ovat velkaa myöntäneet. varainministerinä on ollut hänen oman puolueensa puheen- Tämä kritiikki kohdistui suoraan valtiovarainministeri Ka- johtaja . taiseen. Niinistö ryhtyi heti talouskriisin puhjettua vaatimaan val- Nämä finanssikriisiin liittyneet Niinistön puheenvuorot tai- tion menojen voimakasta leikkaamista, kun taas hallitus ja myös tavat liittyä siihen, että hän pelkää joutuvansa poliittiseen vas- oppositio lähtivät siitä, ettei niihin ainakaan heti ryhdytä. tuuseen Suomen päätöksestä liittyä euroalueeseen.

98 99 Tähän viittaa sekin, että Niinistö menetti malttinsa asiaa hänellä on käytössään huippuasiantuntijoita. Alex pitää tiivistä koskeneesta Keskustan ryhmäpuheenvuorosta niin pahoin, että henkilökohtaista yhteyttä toimittajiin ja päätoimittajiin. Lopun ryhtyi joulun alla ravintolassa sivullisten kuulleen sättimään sii- hoitaa avustajakunta. tä ryhmän puheenjohtajaa Timo Kallia. Alex on tuonut aivan uuden tyylin ulkoministerin tehtävän Niinistö on siis onnistunut brändäyksessään erinomaisesti. hoitamiseen. Hän politikoi julkisuutta varten. Media on välittänyt hänestä julkisuuteen juuri sellaisen kuvan Perinteisesti ulkoministerit ovat suhtautuneet pidättyväises- kuin hän on itse halunnut. Nähtäväksi jää, kestääkö se. ti julkisuuteen. Sitä on tavoiteltu vain silloin kun se on palvel- Brändääjänä Niinistö jää kuitenkin toisen kokoomuslaisen, lut ulkopolitiikan hoitoa. Alexander Stubbin, varjoon. Ahti Karjalainen tunnettiin tuppisuuna. Hänen lempini- Brändäystä ajatellen Alexilla on erinomainen tausta. mensäkin oli ”Ahti munnlås”, Ahti suunlukko. Aivan niin pi- Hän on palvellut pitkään ulkomailla mm. Euroopan komis- dättyväinen en itse ulkoministerinä ollut, eikä se ole ollut tar- sion institutionaalisten kysymysten asiantuntijana. Mies on peenkaan. kaksikielisestä perheestä, ja hänellä on erinomainen muu kieli- Perinteistä asennetta ulkopolitiikan julkisuuteen kuvaa erään taito. Isä on tunnettu jääkiekkoguru ja Alex itse intohimoinen vanhemman kansanedustajan kommentti Alexin kielitaitoon: urheilija. ”Osaakohan hän vaieta yhtä monella kielellä?”. Jo komissiossa toimiessaan Alex hoiti erinomaisesti lehdistö- Otan tässä esille vain kolme esimerkkiä Alexin julkisuutta suhteitaan Suomeen. Tämä antoi hänelle hyvät mahdollisuudet tavoittelevasta toimintatavasta. menestyä vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleissa. RKP Viime vuonna Alex esitti julkisuudessa, että Rovaniemelle oli pitänyt Alexia omana miehenään, mutta hän valitsi Kokoo- tulisi pyrkiä järjestämään arktinen huippukokous. Jos tätä ideaa muksen. olisi käsitelty normaalilla tavalla ministeriössä ja ulkopoliittisen Euroopan parlamentin jäsenillä on oikeus kutsua Brysseliin johdon piirissä, aloitetta tuskin olisi tehty. tai Strasbourgiin vuosittain sata vierasta. Vierasryhmät koostu- Yleensäkin on epärealistista yrittää saada ainakaan näinä vat yleensä oman puolueen järjestöväestä. Alex keskittyi enem- aikoina presidentit Obama ja Medvedev arktista yhteistyötä kä- män toimittajiin, joihin hän saattoi näin luoda tiiviitä henkilö- sittelevään huippukokoukseen. Lisäksi piti olla selvää, ettei Ark- kohtaisia suhteita. tisen neuvoston puheenjohtajuusvuorossa oleva Ruotsi halua Kun Alex tuli Suomeen Vanhasen hallituksen ulkoministe- järjestää huippukokousta ainakaan Suomessa. riksi, hän oli kuin joutsen, joka laskeutui suomalaisen median Alex kuitenkin piti puheensa arktisesta huippukokouksesta ankkalammikkoon. ja sai sille suuren julkisuuden. Varsinkin Lapin mediassa asiaa Alex esiteltiin mediassa ulkopolitiikan asiantuntijana, vaikka käsiteltiin laajalti. Etenkin hotellinpitäjät iloitsivat suuren tapah- hänellä ei ollut sanottavaa kokemusta Suomen ulkopolitiikan tuman saamisesta Rovaniemelle. hoitamisesta. Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa Alex huomasi, että hänen asettamaansa brändityöryhmää voi hän oli toki saanut tuntumaa kansainväliseen politiikkaan. käyttää myös ministerin imagon rakentamiseen. Vajaassa kolmessa vuodessa Alex on saanut luoduksi itsel- Yleensä ministerit eivät puutu asettamiensa työryhmien työ- leen erinomaisen julkisuuskuvan. Hän on tässä hyvin taitava ja hön. Joskus saatetaan työn loppuvaiheessa järjestää luottamuk-

100 101 sellinen tapaaminen, jossa ministerille kerrotaan ennakkoon Julkistamistilaisuudesta tuli kaikkien aikojen mediatapahtu- mietintöluonnoksen pääkohdat. ma. Julkisuuden vei Alex, joka sulki hämmentyneen Ollilan sy- Alex osallistui useaan brändityöryhmän kokoukseen. Suu- leilyynsä. ren julkisuuden sai työryhmän puheenjohtajan Jorma Ollilan ja Alexin syleilyyn pääsi joulun aatonaattona myös joulupukki. ulkoministerin käynti Meri-Rastilan koululla. Alex oli huomannut, että lentokenttien talvikunnossapitoon Minäkin sain tavata työryhmän, samoin Mauri Pekkarinen. liittyvää osaamista, ”snow-how”, pitäisi markkinoida ulko- Tämä oli vähintäänkin kohtuullista, sillä työryhmän työ koski maille. Paikalle kutsuttiin julkisuuden varmistamiseksi myös käytännössä ennen muuta Suomen viennin ja Suomeen suun- joulupukki. tautuvan matkailun edistämistä, jotka kuuluvat meidän kahden Idea ei liene alun perin Alexin. virkatehtäviin. BBC julkaisi jo 20. joulukuuta lentokenttien talvikunnossa- Kun tapasin työryhmän, sitä askarrutti erityisesti se kysy- pidosta jutun, joka levisi laajasti kansainväliseen julkisuuteen. mys, kuinka Suomi ja maamme asema voidaan ymmärrettäväl- Siinä kerrottiin Suomen osaamisesta. lä tavalla ja lyhyesti määritellä maailmalla. Toinen virike saattoi olla minunkin bongaamani BBC Oma vastaukseni oli selvä. Worldin uutisjuttu Moskovan yhden lentokentän suhteellisen Sekä ulkomaankauppa- että kehitysministerinä olin havain- hyvin toimineesta kunnossapidosta. nut olevan hyötyä siitä, että Suomi tunnetaan puolueettomana Alexin tempaus ei havaintojeni mukaan ylittänyt kansain- Pohjoismaana. Joissakin maissa ja joillakin aloilla oli hyödyl- välistä uutiskynnystä, mutta kotimaassa se täytti tehtävänsä. listä määritellä Suomi skandinaaviseksi maaksi, jollainen me Juttu oli näyttävästi esillä ainakin kahden TV-kanavan uutis- olemme aivan yhtä hyvällä syyllä kuin Islanti ja Tanska. lähetyksissä. Ihmettelin, miksi puolueettomuus-sanaa vältellään, kun sanat Mediapeli toimi tehokkaasti myös joulun jälkeen. ”sotilaallisesti liittoutumaton” kääntyvät sekä englannin että ve- Maanantaina 10. tammikuuta Yleisradion Aamu-tv tiesi ker- näjän kielellä sanaksi ”puolueeton”. toa kunnossapitokalustoa valmistavan yrityksen saaneen ulko- Paikalla olleet työryhmän jäsenet nyökkäilivät. Mietintöön mailta aikaisempaa enemmän yhteydenottoja. Jutun mukaan tällaisia ajatuksia ei kuitenkaan voitu kirjata, kun toimeksianta- tämä olisi perustunut Alexin tempaukseen. ja ei hyväksy Suomen määrittelemistä edes sotilaallisesti liittou- Syynä taisi olla BBC:n uutisointi, sillä Stubbin tempaus ei tumattomaksi, vaan ainoastaan sotilasliittoon kuulumattomak- saanut osakseen kansainvälistä julkisuutta. si maaksi. Taidokkaaseen mediapeliin kuuluu myös ongelmien alas am- Kun soitti minulle kertoakseen ennakkoon puminen. Tämänkin Alex osaa paremmin kuin hyvin. mietinnön sisällöstä, esitin hänelle vain yhden kommentin. En Esimerkiksi tästä käy vaikka Helsingin Sanomissa lokakuun pitänyt luomutuotannon lisäämistä koskevaa tavoitetta realisti- puolivälissä 2010 julkaistu juttu ongelmista Suomen ulkopoli- sena, jos luomun määritelmä säilytetään nykyisellään. tiikan johtamisessa. Ihmettelin Ollilalle, että työryhmästä oli tullut ulkoministerin Lehden politiikan toimitus oli saanut tietää ristiriidoista pre- brändäysryhmä ja ennustin, että hän varastaa shown myös julkis- sidentti Tarja Halosen ja ulkoministeri Alexander Stubbin vä- tamistilaisuudessa. Ollila sanoi pitävänsä huolen, että näin ei käy. lillä.

102 103 Toimituksen päällikön Marko Junkkarin kirjoittamassa ju- Olenko kateellinen Alexille, kun olen ylistänyt hänen kykyjään tussa kerrottiin kyllä, mistä syistä presidentti oli HS:n saamien käyttää mediaa hyväkseen ja saada toiminnalleen myönteistä jul- tietojen mukaan tyytymätön Alexin toimintaan, mutta kirjoit- kisuutta? tajan tulkinnan mukaan yhteistyö sujuu kuitenkin hyvin, jopa Suoraan sanoen olen. Olen kateellinen siitä, että hän saa min- paremmin kuin presidentti Halosen yhteistyö edellisen ulko- kä tahansa haluamansa asian haluamallaan tavalla julkisuuteen. ministerin Erkki Tuomiojan kanssa. Hänen toimintatapaansa en kadehdi. Se ei mielestäni sovi Piste i:n päälle oli jutussa esitetty perätön väite, että ongelmia ulkopolitiikan hoitamiseen. aiheuttavatkin kitkat presidentin ja pääministerin välillä. En ole itse kiinnostunut jippojulkisuudesta, mutta olisihan se Jotakin osaan toki minäkin. mukavaa, jos saisin edes tärkeimmille työhöni liittyville asioille A-studion toimittaja Ari Korvola oli tehnyt jutun Pohjan- edes jonkinlaista julkisuutta. ranta Oy:n hankkeesta rakennuttaa liikennemyymälä Kemin- maalle. Ohjelmassa väitettiin, että hankkeen suunnittelukulu- jen maksamisesta oli kiistaa. Korvola pani väitteen ohjelman ennakkomainokseen. Kun sain kuulla sen, vaadin saada tulla samaan ohjelmaan esittämään asias- ta oman näkemykseni. Onnekseni olin menossa Pasilaan esiin- tyäkseni A-studion jälkeen esitettävässä A-plus -ohjelmassa. Toimitus tarjosi minulle mahdollisuutta kommentoida Korvo- lan juttua A-plus -ohjelman yhteydessä. Kieltäydyin tästä ja pysyin vaatimuksessani. Toimitus ei voinut muuta kuin perääntyä. Korvola väitti jutussaan, että olin joko saanut suunnittelun lahjaksi tai laiminlyönyt minulle kuuluvan laskun maksamisen. Väitteet olivat erityisen härskejä sen vuoksi, että Korvolalla oli hallussaan kopio sähköpostista, joka osoitti kiistatta, ettei minun eikä meidän omistamamme yrityksen kuulunut laskua maksaa. Onneksi pääsin kertomaan tuoreeltaan samassa lähetyksessä asian oikean laidan. Kopio sähköpostista oli mukanani. Tästä huolimatta YLE:n televisiouutiset yrittivät jatkaa asian käsittelyä seuraavana päivänä, mutta en antanut heille haastat- telua. Näin Korvolan ja YLE:n uutisten operaatio kuivui kasaan.

* * *

104 105 Timo Kalli kiteytti perustelut omalle ”ei” -äänelleen totea- malla, että hänen äänestäjiensä enemmistö vastusti jäsenyyttä. Jos kaikki kansanedustajat olisivat kuunnelleet yhtä hyvin omia äänestäjiään, jäsenyyden taakse ei olisi saatu 2/3 enemmistöä.

* * * Toinen arveluttava piirre EU-jäsenyydestä päätettäessä oli me- 4 dian rooli. Tiedotusvälineet eivät jakaneet kansalaisille puolueetonta Itsenäisen Suomen puolesta tietoa jäsenyyden hyödyistä ja haitoista, vaan etenkin suurim- mat sanomalehdet suorastaan aivopesivät ihmisiä jäsenyyden kannalle. Suomi vietiin Euroopan unioniin arveluttavalla tavalla. Kun jäsenyyden kannattajat näyttivät alkusyksystä olevan Suomen perustuslakiin on sisällytetty määräenemmistösäännök- alakynnessä, käyttöön otettiin ulkopoliittinen kortti, pelottelu set, joiden tarkoituksena on turvata se, että tärkeät ratkaisut perus- Venäjällä. Tämän Unto Hämäläinen selostaa erinomaisesti kir- tuvat huolelliseen harkintaan ja laajaan yksimielisyyteen. EU-jäse- jassaan Lännettymisen lyhyt historia. nyydestä päätettäessä nämä säännökset olivat nykyisiä tiukemmat. Tärkein asia jäi medialta kertomatta. Kansalaiset eivät saa- Jos Suomen perustuslakeja olisi noudatettu tarkasti, liitty- neet tietää, että Suomi oli jo Euroopan talousalueen (ETA) jä- misestä olisi pitänyt päättää perustuslain säätämisen järjestystä sen, jonka avulla olimme saavuttaneet lähes kaikki ne edut, joi- käyttäen. ta jäsenyydellä sanottiin tavoiteltavan. Toisaalta ETA-jäsenyy- Tällöin liittymiseen olisi tarvittu kiireellisessä menettelyssä dessä olisimme välttyneet monilta niistä haitoista, joiden vuoksi eduskunnan viiden kuudesosan enemmistö. Kaksi kolmannesta jäsenyyttä epäiltiin ja vastustettiin. olisi riittänyt, jos päätös olisi tehty kahdessa peräkkäisessä edus- Meillä olisi säilynyt mm. oma alue- ja maatalouspolitiikka kunnassa. Tällöin kansalaiset olisivat päässeet eduskuntavaaleis- sekä itsenäinen kauppa-, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, emmekä sa vaikuttamaan tähän ratkaisuun. olisi joutuneet osaksi EU:n ylikansallista päätöksentekoa, Eduskunnan perustuslakivaliokunta omaksui kuitenkin sen EU-ratkaisuun liittynyt tieto- ja demokratiavaje kalvaa ihmis- tulkinnan, että kahden kolmasosan enemmistö riittää, jos asias- ten mieliä nyt kun jäsenyyden haitat ovat alkaneet tulla esille. ta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. Tätä tuskaa lisää tietoisuus siitä, että toinen ratkaisevan tär- Käytännössä tämäkin vähemmistösuoja murentui sen vuok- keä askel, päätös Suomen siirtymisestä talous- ja rahaliiton kol- si, että jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvia kansanedustajia pai- manteen vaiheeseen, otettiin tavalla, joka oli vielä arvelutta- nostettiin hyväksymään liittyminen sillä perusteella, että kansan vampi kuin päätös unioniin liittymisestä. enemmistö oli sen jo hyväksynyt. Jos Suomen perustuslakeja olisi kunnioitettu, tämä päätös Tämä oli vastoin perustuslain tarkoitusta. Määräenemmistö- olisi tullut tehdä perustuslain säätämisen järjestyksessä tai vä- jen merkitys perustuu kansanedustajien itsenäiseen harkintaan. hintään samalla tavalla kuin EU-jäsenyys ratkaistiin.

106 107 Lipposen-Niinistön hallitus päätti kuitenkin, että euroihin siinäkin tapauksessa, että Ruotsi jättäytyisi ulkopuolelle. Toisaal- siirtymisestä ei järjestetä kansanäänestystä. Lisäksi hallitus päät- ta nopealla aikataululla pyrittiin vaikuttamaan Ruotsin kansan- ti, ettei liittymisestä säädetä lailla, vaan siitä annettiin eduskun- äänestyksen tulokseen. nalle vain tiedonanto. Me ETA-vaihtoehdon kannattajat emme tätä hyväksyneet. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Keskustan edustajat vastusti- Halusimme, että tämä Suomen tulevaisuuteen ratkaisevalla ta- vat Suomen osallistumista euroalueeseen. Vuokko Rehn äänesti valla vaikuttava päätös tehdään asianmukaisella tavalla. tyhjää. Eduskunnassa syntyi erikoinen näytelmä, kun kansanedus- Perustuslakivaliokunnan mietintöön jättämässään eriävässä tajat pakotettiin työskentelemään valtiopäiväjärjestyksen ja edus- mielipiteessä Keskustan edustajat katsoivat, että asia olisi tullut kunnan työjärjestyksen vastaisesti yötä päivää ja myös viikon- käsitellä hallituksen lakiesityksen pohjalta. Heidän mielestään loppuisin. Täysistunto järjestettiin myös Pyhäinpäivänä, jolloin myös hallitusmuotoa olisi pitänyt muuttaa, sillä sen mukaan se sentään keskeytettiin jumalanpalveluksen ajaksi. Suomen rahayksikkö oli markka. Tähän olisi tarvittu perustus- Lopulta hallitus taipui. Aikataulu näytti pettävän. Toisaalta lain säätämisen järjestystä. Ruotsiin alkoi levitä tieto siitä, että Suomen ratkaisu on vielä Muissa Pohjoismaissa on toimittu toisin. Tanskassa ja Ruot- auki. Tämä olisi saattanut vaikuttaa ”haitallisesti” siellä järjes- sissa euroalueeseen liittymisestä on järjestetty erilliset kansan- tettävän kansanäänestyksen tulokseen. äänestykset, joissa liittyminen euroalueeseen on torjuttu. Ruotsin jäsenyyden ratkettua eduskunta hyväksyi Suomen Olin eduskunnan jäsen, kun päätös Suomen liittymisestä liittymisen äänin 152–45. Yksi edustaja oli poissa ja yksi äänes- Euroopan unioniin tehtiin. ti tyhjää. Tein kaikkeni sen puolesta, että Suomi olisi valinnut EU- Keskustan 55 kansanedustajasta 31 äänesti puolesta ja 24 jäsenyyden asemesta Euroopan talousalueen. Jos Suomi ei olisi vastaan. liittynyt unioniin, Ruotsikin olisi jättäytynyt sen ulkopuolelle En ollut enää eduskunnassa, kun euroalueeseen liittymisestä ja olisimme voineet jatkaa pohjoismaisen yhteistyön tiivistä- päätettiin. Siihen pyrin vaikuttamaan Euroopan parlamentista mistä yhdessä Norjan ja Islannin kanssa. käsin. Tällöin Euroopan talousalueessa olisi ollut kaksi pilaria, Eu- Suomen ensimmäiset edustajat Euroopan parlamenttiin va- roopan unioni ja Pohjolan yhteisö. Baltian ja itäisen Keski- littiin eduskunnan päätöksellä kansanedustajien keskuudesta. Euroopan maat olisivat tulleet mukaan yhdentymiseen omilla Keskustasta valittiin eduskunnan voimasuhteiden mukaises- ETA-järjestelyillään. ti viisi jäsentä, jotka olivat Timo Järvilahti, Seppo Pelttari, Olli Tähän liittyi eduskunnassa käyty ns. jarrutuskeskustelu. Rehn, Mirja Ryynänen ja Paavo Väyrynen. Kun äänestäjien enemmistö oli kansanäänestyksessä hyväk- Olisin tullut valituksi Keskustan valtuuskunnan puheenjohta- synyt Suomen liittymisen unioniin, hallitus yritti saada tälle jaksi, mutta en halunnut tähän tehtävään ryhtyä. Ehdotuksesta- ratkaisulle eduskunnan hyväksymisen poikkeuksellisen tiukalla ni puheenjohtajaksi valittiin . aikataululla. Euroopan parlamentin yleiset vaalit pidettiin vasta syksyn Tavoitteena oli lyödä Suomen jäsenyys lukkoon ennen Ruotsin 1996 kunnallisvaalien yhteydessä. Kun Rehn ei tullut valituksi, kansanäänestystä. Tällä haluttiin varmistaa Suomen liittyminen minut valittiin valtuuskunnan johtoon.

108 109 Liityimme Euroopan parlamentin liberaaliryhmään (ELDR). Laajeneminen oli omiaan hillitsemään unionin syvenemistä Tämä oli meille luonnollinen valinta sen vuoksi, että Keskusta liittovaltioksi. Toisaalta Suomelle oli elintärkeää, että unioni ei oli minun johdollani jo 1980-luvulla liittynyt Liberaaliseen In- omalla toiminnallaan loisi uusia raja-aitoja Eurooppaan. Var- ternationaaliin. sinkin suhteita Venäjään tuli kehittää hyvän naapuruuden ja Liittyminen liberaaliryhmään ei ollut kuitenkaan meille aivan yhteistyön hengessä. helppo ratkaisu, sillä ryhmä oli hengeltään hyvin federalistinen. Pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen oli tärkeää yhteistyön Sen poliittinen linja oli muutoinkin monissa suhteissa etäällä rakentamiseksi Venäjän kanssa, mutta sillä oli laajempikin mer- meidän ajatuksistamme. kitys sekä unionin ulkosuhteissa että sen sisäisessä kehittämi- Hengenheimolaisia löysimme Ruotsin Keskustapuolueen edus- sessä. Pohjoisen ulottuvuuden edistämiseen tartuin heti kaute- tajista. Heistä toinen, Karl-Erik Olsson, oli entinen puolueen vara- ni alussa. puheenjohtaja ja entinen maatalousministeri, joka oli kannattanut Näistä syistä toimin koko parlamenttikauteni ajan ulkoasiain- Ruotsin jäsenyyttä. Toinen Keskustapuolueen edustaja, Hans Lind- valiokunnan jäsenenä ja suurimman osan siitä myös jäsenenä qvist, oli puolestaan vastustanut Ruotsin liittymistä unioniin. Euroopan parlamentin ja Venäjän duuman välisessä parlamen- Muodostimme yhdessä heidän kanssaan Pohjolan Keskusta taarisessa yhteistyökomiteassa. -nimisen ryhmittymän, johon me Olssonin kanssa tulimme tasa- Pyrin saamaan mahdollisimman suuren vaikutusvallan ryh- vertaisiksi puheenjohtajiksi. män ja koko parlamentin toimintaan keskittymällä ohjelma- Euroopan parlamentissa saatoin vaikuttaa koko unionin ke- työhön. Johdin työryhmiä, joissa käsiteltiin pohjoista ulottu- hitykseen vuutta, unionin syvenemiseen ja laajentumiseen liittyviä kysy- Pidin tärkeimpänä tehtävänäni Suomen itsenäisyyden puo- myksiä sekä laajemman Euroopan politiikkaa. lustamista ja maamme kansallisten etujen ajamista. Nämä kak- si asiaa liittyivät erottamattomasti yhteen. Suomen kansallisten * * * etujen edistämiseksi oli tärkeää, että saatoimme päättää mah- Toisaalta pyrin vaikuttamaan Suomen poliittiseen päätöksen- dollisimman paljon itse omista asioistamme. tekoon lähinnä oman puolueeni kautta. Suomen itsenäisyyden kannalta avainasemassa oli se, kuinka Vuoden 1997 alusta alkaen sain Keskustan valtuuskunnan unionin päätöksentekojärjestelmä kehittyy. Siksi olin suuren osan puheenjohtajana läsnäolo- ja puheoikeuden puoluehallituksen kaudestani varajäsenenä institutionaalisten asioiden valiokunnassa, kokouksiin. jonka nimi muutettiin tänä aikana perussopimusvaliokunnaksi. Vuoden 1998 sääntömuutoksella tulin jäseneksi sekä puolue- Oikeampi käännös valiokunnan englanninkielisestä nimestä hallitukseen että sen työvaliokuntaan. on ”perustuslakivaliokunta”. Nimenmuutos heijastelee sitä, että Kun puolueen johdon Eurooppa-politiikan linja poikkesi parlamentin suuri enemmistöä haluaa muuttaa unionin liitto- aika tavalla omastani, pyrin vaikuttamaan suoraan kentän luot- valtioksi, jolla on perustuslaki. tamushenkilöihin järjestämällä koulutusta. Erityistä huolta kan- Toinen olennainen kysymys Suomen itsenäisyyttä ja kansal- noin nuorten valistamisesta. lisia etuja ajatellen oli unionin laajeneminen ja sen toiminta Järjestin kaksi politiikan korkeakoulun kurssia, joille osallis- koko Euroopan kehittämiseksi. tui yhteensä viitisenkymmentä lahjakasta ja opinhaluista nuorta,

110 111 heidän joukossaan mm. Susanna Haapoja, Antti Kaikkonen, Maastrichtin sopimuksen mukaan rahaliiton kolmanteen Petri Neittaanmäki ja Janne Seurujärvi. vaiheeseen, yhtenäisvaluuttaan piti siirtyä viimeistään 1.1.1999, Maakunnissa järjestin kolme koulutustapahtumien sarjaa. mutta sille oli asetettu tiukat kriteerit. Kun lähestyttiin ajan- Vuosina 1998 toteutettuun ”Eurooppalainen Suomi 2000” kohtaa, jolloin siirtymisestä kolmanteen vaiheeseen piti päättää, -koulutusohjelmaan kutsuin mukaan 10 000 piiri- ja kunta- vain hyvin harva jäsenmaa täytti ennalta asetetut kriteerit. tason keskustavaikuttajaa. Yhdeksääntoista tilaisuuteen osallis- tui noin 1300 järjestöaktiivia. * * * Keväällä 2002 järjestin samankaltaisen maakunnallisten kou- Keskustassa suhtautumisessa rahaliittoon tuli esille sama kahtia- lutustapahtumien sarjan, jonka teemana oli ”Laajentuva Euroo- jako kuin EU-jäsenyydestä päätettäessä. pan unioni yhdentyvässä maailmassa”. Jäsenyyttä kannattaneet katsoivat sitoutuneensa rahaliiton Vuoden 2004 alkupuolella järjestettyjen tilaisuuksien aihee- toteuttamiseen osana jäsenyysratkaisua. He eivät voineet asettaa na oli vireillä ollut Euroopan unionin perustuslaki. koko hanketta kyseenalaiseksi. Heillä saattoi olla vain taloudel- Osallistuin myös julkiseen keskusteluun kirjoittamalla viikoit- lisia ja vain aikatauluun liittyviä perusteita vastustaa rahaliiton tain kolumneja, joita muutamat maakuntalehdet vuorottain jul- toteuttamista sovitulla tavalla. kaisivat. Sain joitakin artikkeleita julkaistuiksi myös Helsingin Myös meille Suomen EU-jäsenyyttä vastustaneille peruste- Sanomissa. lut rahaliittoa vastaan olivat ensi sijassa taloudellisia. Meille ky- Myös lähes kaikki kirjoittamani ja toimittamani kirjat liit- symys ei kuitenkaan ollut vain aikataulusta vaan myös siitä, että tyivät työhöni Euroopan parlamentissa. Niilläkin halusin vai- emme ylipäätään pitäneet yhtenäisvaluuttaa onnistuneena rat- kuttaa mielipiteiden kehittymiseen kotimaassa ja etenkin oman kaisuna Euroopan unionille. puolueeni piirissä. Talouksien rakenteet olivat erilaiset, joten suhdannevaihte- Vuonna 2000 julkaisin toimittamani teoksen Samankeskis- lut kulkivat eri tahtiin ja ns. epäsymmetriset shokit kohtasivat ten kehien Eurooppa, joka koostui pääasiassa omista puheistani niitä eri tavoin. Epäyhtenäisen euroalueen puitteissa syntyisi ja kirjoituksistani. Vuonna 2004 ilmestynyt Etiäisiä vai kauko- suuria kehityseroja, joiden vuoksi ryhdyttäisiin vaatimaan varain- viisautta? sisälsi pelkästään omia tekstejäni. siirtoja hyvin menestyviltä alueilta heikommille. Tämä puoles- Yksi europarlamentaarikkona kirjoittamistani kirjoista oli vuonna taan synnyttäisi jännitteitä jäsenmaiden välille. 1999 ilmestynyt Itsenäisen Suomen puolesta. Se oli jatkoa niille vuon- Me esitimme lisäksi poliittisia perusteluja. Näimme rahaliiton na 1993 kirjoittamilleni teoksille, joita voi kutsua muistelmiksi. toteutumisen askeleena, joka synnyttäisi paineita yhteisen fi- Vuoden 1999 kirjassani rinnastin EU-jäsenyydestä käydyn nanssipolitiikan luomiseen ja nopeuttaisi siten unionin kehitty- itsenäisyystaistelun talvisotaan. Euroalueeseen liittymisestä käy- mistä liittovaltioksi, jossa Suomen itsenäisyys ratkaisevalla tavalla tin vastaavaa kielikuvaa nimeämällä sen jatkosodaksi Suomen kaventuisi. itsenäisyyden puolesta. Kielenkäyttö oli voimakasta, mutta suu- Nämä näkemyserot heijastuivat myös keskustalaisten europar- ri on myös näiden ratkaisujen merkitys Suomelle. lamentaarikkojen keskuuteen. Kun parlamentti käsitteli lokakuus- Jatkosodan ensimmäinen puolustuslinja liittyi koko rahaliitto- sa 1995 yhtä monista EMU-mietinnöistään, Suomen ja Ruotsin hankkeen kohtaloon. europarlamentaarikoista koostuva Pohjolan Keskusta hajosi.

112 113 Olli Rehn äänesti mietinnön puolesta, kaikki muut tyhjää. siinä muodossa, sillä tarvittavaa perussopimusten muutosta tus- Me tyhjää äänestäneet annoimme äänestysselityksen, jossa kin olisi saatu aikaan. Yleinen mielipide oli monessa jäsenmaassa ilmaisimme vastustavamme rahaliiton toteuttamista Maastrich- vahvasti hanketta vastaan. tin sopimuksen mukaisena. Lisäksi korostimme, että jokaisen Tilanne oli siis monessa muussa EU-maassa samanlainen kuin jäsenmaan tulee voida sopimuksesta huolimatta itse päättää, Suomessa. osallistuuko se EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Maastrichtin sopimus oli aikoinaan ilman laajempaa keskus- Äänestysselityksessämme totesimme myös, että ”EU:n tulisi telua hyväksytty. Kun tuli toimeenpanon aika ja kun sopimuk- vaihtoehtona yhtenäisvaluutalle (single currency) harkita mah- sen merkitys tuli tietoon, kansalaiset asettuivat vastarintaan. dollisuutta toteuttaa yhteisen valuutan järjestelmä (common Kun sopimus tästä huolimatta toteutettiin, monessa euro- currency), jonka rinnalla kansalliset valuutat säilyisivät”. alueen maassa on talouskriisin rinnalla nyt myös legitimiteetti- Tyhjää äänestivät siis Olli Rehniä lukuun ottamatta myös ne kriisi. Suomen ja Ruotsin keskustalaiset edustajat, jotka olivat kannat- Vuoden 1996 lopulla raivattiin viimeiset esteet euroalueen to- taneet oman maansa EU-jäsenyyttä. teuttamisen tieltä. Lopulliset päätökset tehtiin sitten, kun jäsen- Rahaliitosta käyty keskustelu osoittaa, kuinka hankalaa on maat olivat tehneet omat päätöksensä siihen liittymisestä. hoitaa asioita unionissa, jossa on monta eri kieltä. Euroopan parlamentti hyväksyi omalta osaltaan siirtymisen Ruotsissa oman maansa jäsenyyttä tiukasti vastustanut Hans EMU:n kolmanteen vaiheeseen keväällä 1998. Kaikki Suomen Lindqvist joutui vaikeuksiin, kun hän oli yhteisessä äänestys- Keskustan edustajat äänestivät vastaan. selityksessämme kannattanut ”yhteistä valuuttaa”. Hänen oli Kun Keskustan puoluekokous oli vielä kesällä 1996 arvioi- vaikea perustella kantaansa, kun ruotsin kielessä ei ole erikseen nut, että kantaa Suomen mahdolliseen jäsenyyteen euroaluees- sanaa käsitteille yhtenäisvaluutta ja yhteinen valuutta. sa ei olisi tarpeen ottaa vielä pitkään aikaan, asia tulikin ajan- Suomen Keskustassa saatoimme kuitenkin löytää Kouvolan kohtaiseksi jo alkuvuodesta 1997. vuoden 1996 puoluekokouksessa yhteisymmärryksen siitä, ettei Tässä vaiheessa näkemyserot Keskustan sisällä tulivat selkeästi rahaliiton kolmanteen vaiheeseen tulisi meidän mielestämme esiin. ainakaan Maastrichtin sopimuksen edellyttämässä aikataulussa Esko Aho halusi, että Keskusta olisi voinut ehkä joillakin siirtyä. reunaehdoilla tukea Suomen liittymistä euroalueeseen. Missään Samassa yhteydessä päätimme siitä, että Suomen mahdolliseen tapauksessa hän ei halunnut Keskustan omalla vastustuksellaan jäsenyyteen ottaisimme kantaa myöhemmässä puoluekokouk- kaatavan tätä hanketta. sessa, tarvittaessa ylimääräisessä. Aho alkoi pelata aikaa. Lykkäämällä päätöksentekoa hän il- Lipposen-Niinistön hallituksen toimintaan meidän kannan- meisesti uskoi voivansa taivutella puoluetta jäsenyyden taakse. otollamme ei ollut mitään vaikutusta. Suomi oli innokkaim- Toukokuussa pääministeri Paavo Lipponen tekikin tarjouk- pien joukossa huolehtimassa siitä, että aikataulu pitää. sen, jonka mukaan hallitus oli valmis keskustelemaan ja neuvot- Jos Maastrichtin sopimuksen EMU-kriteereistä olisi pidetty telemaan opposition kanssa Suomen EMU-ratkaisusta. kiinni, aikataulua olisi jouduttu muuttamaan. Tämä olisi mer- Lipponen oli ilmeisesti ollut ennen ehdotuksen tekemistä yh- kinnyt koko hankkeen raukeamista ainakin siinä vaiheessa ja teydessä Ahoon. Esko joka tapauksessa tarjosi puoluehallituk-

114 115 selle sanamuotoa, joka olisi merkinnyt avoimen valtakirjan an- Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila oli jo vuosia aikaisem- tamista näihin neuvotteluihin. min julkisuudessakin ehdottanut tätä mahdollisten kriisiaikojen Tähän suuntaan olisi ehkä edetty, ellei samana päivänä olisi varalle. julkaistu MTV:n tekemän kyselyn tuloksia, joiden mukaan puo- Ehdotustani ei hyväksytty. Markat hävitettiin, vaikka tämä lueen kenttävaikuttajat olivat voimasuhtein 88–5 sitä mieltä, ettei tuli kalliiksi, kun setelit olivat ongelmajätettä. Perääntymistiekin Suomen tule mennä euroalueeseen, ellei Ruotsikaan mene. haluttiin euroalueeseen siirtymisen jälkeen hävittää. Puoluehallitus hyväksyi neuvotteluille mandaatin, joka mer- Saksan markat ovat tietääkseni edelleen varmuusvarastossa. kitsi käytännössä sitä, että neuvotteluissa ei olisi käsitelty vain jäsenyyden reunaehtoja, vaan myös sitä, pitikö Suomen yli- * * * päätään mennä ensimmäisten joukossa mukaan. Lipposen-Niinistön hallituksen toiminnalla oli suorastaan rat- Tämän havaittuaan Lipponen ei käynnistänyt keskusteluja. kaiseva merkitys euroalueen syntymiseen ja sen laajuuteen. Niihin palattiin vasta syksyllä ratkaisun jo synnyttyä. Kun rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen lähestyi, Mutta aikaa pelattiin edelleen. Puoluekokouksen ajankohtaa johtavat Saksan kristillisdemokraattien Eurooppa-asiantuntijat ja viivytettiin niin pitkälle, että SDP ehti rauhassa tehdä oman pää- -poliitikot Karl Lamers ja Wolfgang Schäuble ehdottivat, että aluk- töksensä. Tämän Aho oli ilmeisesti Lipposelle luvannut. si mukaan tulisi vain viisi maata: Ranska, Saksa ja Benelux-maat. Keskusta teki lopulta 28.9.1997 Helsingin ylimääräisessä Nämä maat olivat heidän mielestään taloudeltaan riittävän puoluekokouksessa selkeän päätöksen vastustaa Suomen liitty- samankaltaisia ja keskenään riittävän pitkälle yhdentyneitä muo- mistä ensimmäisten joukossa euroalueeseen. dostaakseen ns. optimaalisen valuutta-alueen. Belgiaa lukuun Tällä ei kuitenkaan ollut enää vaikutusta Suomen ratkaisuun. ottamatta ne täyttivät suhteellisen hyvin myös ennalta asetetut Suomen siirtymisen euroalueeseen sinetöi lopullisesti se, että Va- taloudelliset kriteerit. semmistoliitto asettui jäsenäänestyksen jälkeen sitä tukemaan. Jos Suomi olisi ryhtynyt tukemaan tätä suunnitelmaa, se oli- Eduskunnassa päätös tehtiin 17.4.1998 äänin 135–61. si saattanut toteutua. Kun päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen oli tehty, yri- Ensi vaiheessa se olisi merkinnyt Maastrichtin sopimuksen tin vielä vaikuttaa asiaan oman puolueeni puitteissa esittämällä, raukeamista rahaliiton kolmannen vaiheen osalta, sillä mukaan että ottaisimme seuraavien eduskuntavaalien tavoitteeksi Suo- olisi pitänyt tulla enemmistö jäsenmaista eli vähintään kahdek- men irrottautumisen siitä. san valtiota. Totesin tämän olevan mahdollista niin kauan kun markkoja Suppeamman euroalueen toteutuminen olisi edellyttänyt ei ole poistettu käytöstä. Perustelin kantaani perustuslain vas- uutta sopimusta kaikkien EU-maiden kesken tai euroalueeseen taisella menettelyllä. mukaan tulevien maiden toteuttamaa tiivistettyä yhteistyötä. Sanottavaa kannatusta en ehdotukselleni saanut. Lipponen ja Niinistö kuitenkin halusivat, että Suomen tulee Markat vaihdettiin euroiksi siirtymävaiheen jälkeen kesällä kuulua Euroopan unionin ytimeen. EMU-kriteerit täyttävää 2002. Suomea ei voitu jättää ulkopuolelle, kun se halusi mukaan. Van- Aikaisemmin keväällä ehdotin, että käytöstä poistettavat mar- hat jäsenmaat eivät puolestaan voineet hyväksyä jäämistään ulko- kat varastoitaisiin. Ehdotukseni perustui siihen, että Suomen puolelle, jos Suomi on mukana.

116 117 Niinpä kriteerit pantiin sivuun ja tehtiin poliittinen päätös Varsinaiseen kontrafaktuaaliseen pohdintaan ei ole päästy, laajan euroalueen muodostamisesta. Mukaan otettiin kaikki ha- vaan jäsenyyksiä ajaneet ovat lähinnä todistelleet, että niistä on lukkaat maat Kreikkaa lukuun ottamatta, joka joutui odottamaan ollut meille hyötyä. pari vuotta. Kontrafaktuaalisessa tarkastelussa näitä kahta ratkaisua on Ulkopuolelle jäivät omasta tahdostaan Britannia, Ruotsi ja syytä tarkastella sekä yhdessä että erikseen. Jos Suomi ei olisi Tanska, jotka täyttivät jäsenyyskriteerit suhteellisen hyvin. liittynyt Euroopan unioniin, emme tietysti olisi mukana myös- Jos Suomi ei olisi liittynyt euroalueeseen, kaikki viisi Pohjois- kään euroalueessa. Sen sijaan olisi ollut mahdollista, että Suomi maata olisivat säilyttäneet kansalliset valuuttansa. olisi liittynyt unioniin, mutta jättäytynyt Britannian, Ruotsin Jos Suomi olisi jättäytynyt sivuun, euroalueessa olisivat ol- ja Tanskan tavoin euroalueen ulkopuolelle. leet aluksi ehkä vain Saksa, Ranska ja Benelux-maat. Tällöin EU-jäsenyyden hyödyllisyyttä arvioitaessa olisi kyettävä muo- eurosta olisi tullut vakaa ja vahva valuutta, jota me täällä Poh- dostamaan käsitys siitä, mitä seurauksia Suomen jättäytymisel- jolassa olisimme voineet käyttää yhteisenä eurooppalaisena va- lä EU:n ulkopuolelle olisi ollut. luuttana oman kansallisen rahamme rinnalla. On vahvat perusteet olettaa, että Ruotsikin olisi tällöin jää- Tällöin kansainväliseen valuuttajärjestelmään olisi voinut syn- nyt osaksi Euroopan talousaluetta. tyä Pohjolan valuutta-alue, jolla olisi voinut olla oma valuutta- Syksyllä 1994 ruotsalaisten keskuudessa tehtiin mielipide- kurssimekanismi (Nordic Exchange Rate Mechanism, NERM). mittauksia siitä, tulisiko Ruotsin liittyä, jos Suomi jäisi ulko- Sen avulla Pohjoismaiden kursseja olisi vakautettu sekä toisiin- puolelle. Selkeä enemmistö vastaajista katsoi, että tällöin Ruot- sa että euroon nähden. Siihen olisi saattanut mielellään liittyä sinkaan ei tulisi liittyä. Virokin, joka äskettäin luopui kruunuistaan. Pelkästään Ruotsin jäsenyyttä koskeneissa kyselyissä enem- Jos euroalue alkaisi murentua, tämä malli voisi toteutua. mistö oli sekä ennen kansanäänestystä että sen jälkeen jäsenyyt- Tällöin Suomi voisi harkita paluuta kansalliseen valuuttaan. tä vastaan. Ruotsissakin propagandalla jäsenyyden puolesta oli Kun meidän markkojamme ei varastoitu, voisimme harkita kan- ratkaiseva vaikutus. sallisen valuuttamme nimeksi myös kruunua. Kruunujahan me Jos Norjan lisäksi myös Suomi ja Ruotsi olisivat jääneet ulko- käytimme yleisesti siihen saakka kun saimme 1860-luvulla oman puolelle, samaan olisi saattanut päätyä Itävaltakin. Tämän toden- valuuttamme markan. näköisyyttä on vaikea arvioida. Toisaalta Itävallan ratkaisulla ei Viro varmaankin palaisi mielellään kruunuihin. Tällöin Poh- olisi ollut heijastusvaikutuksia muiden maiden asemaan. jolaan voisi muodostua valuutta-alue, johon kuuluvien kuuden Jos pohjoinen laajentuminen olisi jäänyt toteutumatta, komis- valtion valuutan nimi olisi kruunu. Se olisi kruunualue. sio ja vanhat jäsenmaat olisivat luultavasti palanneet alkuperäiseen Jotkut saattavat sanoa, ettei noin pieni valuutta-alue olisi suunnitelmaansa ja tarjonneet Baltian ja itäisen Keski-Euroo- elinkelpoinen. Tähän voi vastata, että hyvin ovat selvinneet euro- pan maille niiden tarpeisiin räätälöityjä ETA-sopimuksia. alueen ulkopuolella yksittäisetkin Pohjoismaat. Niihin nämä maat olisivat ainakin välivaiheen ratkaisuna Jälkikäteen on käyty jonkin verran keskustelua siitä, oliko ehkä mielellään suostuneet. Ne hakivat sotilaallista turvallisuut- Euroopan unioniin ja euroalueeseen liittyminen Suomen etujen ta NATO-jäsenyyden kautta. ETA olisi tarjonnut niille peh- mukaista. meämmän tien yhdentymiseen kuin EU-jäsenyys.

118 119 Jos EU ei olisi laajentunut, se olisi jatkanut syventymistä Ylikuumentumisen vuoksi kilpailukykymme heikkeni. Tämä kohti liitovaltiota. kostautui, kun euro vahvistui dollariin nähden. Ylimmillään Pohjoismaat olisivat tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään, joka kurssi oli 1,60:n tasolla. olisi saattanut kehittyä Pohjolan yhteisöksi (Nordisk Gemenskap, Erityisesti syksyllä 2008 alkaneen laman aikana olemme jou- Nordic Community). Tällöin Euroopan talousalueessa olisi ollut tuneet kärsimään liian vahvasta eurosta. Ruotsin kruunun kurssi kaksi ”pilaria”, Euroopan unioni ja Pohjolan yhteisö. oli edullisempi, mikä heikensi suomalaisten yritysten kilpailu- On vaikea nähdä, missä suhteessa meille olisi käynyt huonom- kykyä pahimpiin kilpailijoihinsa nähden. Ero näkyi havainnol- min, jos tällainen vaihtoehtoinen kehitys olisi toteutunut. lisesti suomalais-ruotsalaisen Stora Enson toiminnassa. Olisimme saavuttaneet jokseenkin samat edut kuin olemme Pahin on kuitenkin koettu euroalueen kriisiydyttyä. Suomi jäsenenä saaneet, mutta olisimme välttyneet monilta haitoilta. on joutunut olemaan täysimääräisesti mukana Kreikan pelastus- Rahaliiton jäsentä Suomesta ei olisi tietenkään tullut. paketissa, yleistä vakausvälinettä luotaessa ja sitä Irlannin osalta Entä rahaliitto? Onko Suomelle ollut hyötyä euroalueeseen käytettäessä. Pahin saattaa olla vielä edessä. kuulumisesta? Olisiko meidän käynyt huonommin, jos olisim- Jos oikein huonosti käy, veronmaksajamme joutuvat kanta- me jättäytyneet ulkopuolelle? maan miljardien eurojen tappiot. Ruotsin mukana olo on ollut Tähän kysymykseen vastatessamme kysymys ei ole vain kontra- symbolista luokkaa erityisesti niihin riskeihin nähden, joita ruot- faktuaalisesta jossittelusta, sillä meillä on mahdollisuus verrata salaisilla finanssialan yrityksillä on kriisimaissa ollut. omaa kehitystämme Ruotsiin, joka ei ole mukana euroalueessa. Kontrafaktuaalisesssa pohdinnassa on otettava huomioon Ruotsin talous on kehittynyt vähintään yhtä suotuisasti kuin myös se etu, jonka olisimme voineet saavuttaa pohjoismaisen Suomen. Ainakin kolmessa tilanteessa meidän on käynyt Ruot- valuuttayhteistyön kautta. Se olisi johtanut muuhunkin tiivis- sia huonommin. tyvään pohjoismaiseen yhteistyöhön, joka olisi saattanut edes- Kun euroalue oli muodostettu, euro devalvoitui aluksi dol- auttaa Pohjolan kehittymistä subregionaaliseksi yhteisöksi. lariin nähden hyvin voimakkaasti. Kun euron dollarikurssi oli Vaikka EMU-ratkaisusta on käyty jälkikäteen Suomessa vain aluksi noin 1,20, se painui alimmillaan noin 0,80:een. Tämä vähän keskustelua, sen pääarkkitehdit Paavo Lipponen ja Sauli kurssi oli liian alhainen Suomen taloutta ajatellen, joka yli- Niinistö ovat pahan kerran hermostuneet. kuumentui. He eivät ole kuitenkaan esittäneet analyyttisiä puheen- Vuoden 2002 jouluaattona Suomen Pankin pääjohtaja Mat- vuoroja puolustaakseen menettelyään, vaan reaktiot ovat jää- ti Vanhala totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”Suo- neet hyökkäyksiksi niitä kohtaan, jotka ovat rohjenneet esittää men talouden kannalta katsoen korko saattaa olla liian matala”. kritiikkiä tehtyä päätöstä kohtaan. Hänen mukaansa Suomi olisi tuolloin pärjännyt vähän korkeam- Vastuutaan he eivät voi väistää. Se heidän olisi miehuullises- mallakin korkotasolla hyvin tai jopa paremmin. ti kannettava. ”Varmaankin meillä olisi korkeampi korkotaso, jos olisim- * * * me omillamme”, hän jatkoi. Vanhala perusteli kannanottoaan Heti parlamenttikauteni alussa perustettu Pohjolan Keskusta sillä, että asuntomarkkinat olivat ylikuumentuneet. Saman- tarjosi hyvän väylän vaikuttaa liberaaliryhmän ja koko parla- kaltainen oli tilanne myös osakemarkkinoilla. mentin työhön.

120 121 Käynnistimme heti kaksi projektia. Ongelmia aiheuttivat tässä suhteessa myös suomalaiset euro- Ensiksikin ehdotin Karl-Erik Olssonille, että Pohjolan Kes- parlamentaarikot. kusta kutsuisi koolle kaikki Pohjoismaista valitut jäsenet ja pyr- Kesällä 2001 johdin työryhmää, jonka tehtävänä oli laatia libe- kisi saamaan heidän välilleen aikaan tiivistä yhteydenpitoa. Tämä raaliryhmälle ohjelma EU:n pohjoisen ulottuvuuden vahvistamiseksi. johti siihen, että pohjoismaiset jäsenet alkoivat kokoontua Ols- Liberaaliryhmä halusi vahvistaa pohjoista ulottuvuutta tilan- sonin johdolla säännöllisiin aamiaistapaamisiin. teessa, jossa Baltian maat ja Puola olivat liittymässä unioniin. Toinen projekti johti kauaskantoisiin tuloksiin. Tällä oli syvällekäyvä vaikutus pohjoiseen ulottuvuuteen, kun Otimme Olssonin kanssa yhteyden liberaaliryhmän puheen- neljä sen ulkosuhteiden piiriin kuulunutta maata oli siirtymässä johtajaan Gijs de Vriesiin ja pyysimme, että saisimme tukea Poh- sisäisten poliitikkojen piiriin ja kun unioni oli saamassa uusiksi jolan Keskustaa avustavan sihteerin palkkaamiseen. naapureikseen Valko-Venäjän ja laajoja osia Venäjää. Tähän ryhmän puheenjohtaja ei suostunut, mutta hän eh- Ohjelmaluonnoksessa painotettiin erityisesti kahta asiaa. dotti, että ryhtyisimme laatimaan ryhmälle asiakirjaa EU:n Yhtäältä siinä edellytettiin, että kaikkein pohjoisimpien pohjoisesta politiikasta. Tähän työhön hän lupasi ryhmän alueiden, Barentsin alueen ja Arktiksen, tulee olla tasavertaises- tukea. sa asemassa Itämeren alueen kanssa. Niinpä liberaaliryhmä asetti työryhmän laatimaan suunni- Toisaalta luonnoksessa korostettiin sitä, että pohjoisen ulot- telmaa ”EU:n politiikaksi pohjoisilla alueilla”. Minut valittiin tuvuuden, pohjoisen näkökulman, tuli olla mukana kaikessa puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi tulivat Olsson ja tans- unionin päätöksenteossa ja toiminnassa – sekä ulkosuhteissa kalainen Lone Dybkjaer. että unionin sisäiseen kehitykseen liittyvässä. Työryhmän raportti valmistui syksyllä 1996. Se oli ensim- Me liberaaliryhmän suomalaisjäsenet olimme tehneet aloit- mäinen kokonaisvaltainen suunnitelman EU:n Pohjoisen ulot- teen ohjelman laatimiseksi erityisesti juuri sen vuoksi, että laa- tuvuuden kehittämiseksi. jentuminen uhkasi heikentää meidän asemaamme mm. alue- ja Raporttimme vaikutti sittemmin ratkaisevalla Suomen toi- maatalouspolitiikassa. Halusimme saada ryhmän tuen sille, että mintaan Pohjoisen ulottuvuuden politiikan aikaansaamiseksi. pohjoisten alueiden erityiset olosuhteet otetaan tässäkin yhtey- Tätä työtä hyödynnettiin myös valmisteltaessa sitä pääministeri dessä painavasti huomioon. Paavo Lipposen Rovaniemen puhetta, jota on pidetty lähtö- Kun ohjelmaluonnos esiteltiin liberaaliryhmälle, Astrid Thors laukauksena pohjoiselle ulottuvuudelle. ehdotti yllättäen, että aluepolitiikkaan, maatalouteen ja muuhun Pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä tuli keskeinen osa unionin sisäiseen toimintaan liittyvät osiot poistettaisiin luon- työtäni Euroopan parlamentin jäsenenä. Sen avulla saatoimme noksesta. Hänen mielestään pohjoinen ulottuvuus kuului vain ajaa Suomen kansallisia etuja sekä unionin sisäisessä päätöksen- unionin ulkosuhteisiin. teossa että sen ulkosuhteissa. Ryhmä oli hyvin vajaalukuinen. Astridin kanta voitti äänes- Suomen kannalta oli tärkeää, että Pohjoinen ulottuvuus ym- tyksessä äänin 11–7. märretään kokonaisvaltaisesti siten, että se kattaa kaikki pohjoi- Minun ehdotuksestani asia palautettiin työryhmän käsiteltäväksi. set alueet ja kaikki politiikan lohkot sekä unionin sisäisessä toi- Työryhmässä Thors perääntyi vaatimuksistaan, kun ohjelmaan minnassa että sen ulkosuhteissa. kirjattiin maininta siitä, että neuvosto ja komissio olivat omassa

122 123 toiminnassaan siihen saakka rajanneet pohjoisen ulottuvuuden Itämeren alueella taas oli paineita siihen suuntaan, että lähinnä EU:n ulkosuhteisiin. pohjoisen ulottuvuuden politiikka painottuisi lähes yksin- Kun ohjelma tuli uudelleen käsiteltäväksi ryhmäkokoukses- omaan tälle alueelle. Etenkin Ruotsilla oli tämän suuntaisia sa, Astrid esitti yllättäen edelleen maataloutta käsittelevien kap- pyrkimyksiä. paleiden poistamista ohjelmasta. Suomelle taas oli hyvin tärkeää, että Barentsin alue ja koko Jos hänen ehdotuksensa olisi hyväksytty, mm. alue- ja liikenne- Arktis olisivat tasavertaisesti mukana. politiikka olisivat kuuluneet pohjoisen ulottuvuuden piiriin, Alexille tuli mahdollisuus korjata virheensä, kun hän sai ulko- mutta maatalouspolitiikka ei. Kun Astrid hävisi äänestyksen, hän asiainvaliokunnalta tehtäväkseen laatia raportin EU:n Itämeri- ei tehnyt enää muita muutosehdotuksia. strategiasta. Olin keskeisesti mukana sitä valmisteltaessa. Miten tämä Astridin toiminta on ymmärrettävissä? Taus- Raportissa Itämeri-strategia määriteltiin osaksi pohjoista ulot- talla taisi olla se, että Eurooppa-politiikkaa hallituksessa hoi- tuvuutta. Vaikka se oli laadittu ulkoasiainvaliokuntaa varten, taneet RKP:n ministeritkin olivat ymmärtäneet pohjoisen siinä painotettiin pohjoista ulottuvuutta myös unionin sisäisis- ulottuvuuden kapea-alaisesti ja Astrid puolusti heidän näke- sä politiikoissa. Itse asiassa Itämeri-strategia määriteltiin pohjoi- mystään. sen ulottuvuuden ”sisäiseksi pilariksi”. Tämä oli ”vähällä piti tilanne”, sillä eteläisten jäsenmaiden Ulkoasiainvaliokunnassa Alex oli varajäsen, minä varsinainen. edustajat alkoivat jo herätä huomaamaan, että me pyrimme poh- Sen työssä meillä oli muitakin erimielisyyksiä kuin pohjoisesta joisen ulottuvuuden avulla parantamaan pohjoisten jäsenmaiden ulottuvuudesta syntynyt näkemysero. suhteellista asemaa unionin sisäisessä päätöksenteossa. Tiukkana federalistina Alex haluaa kehittää unionille täysin Myöhemmin suomalaiset europarlamentaarikot aiheuttivat yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan. Federalistien ongelmia myös pyrkimyksillemme pitää pohjoisimmat alueet mielestä unionista pitäisi saada sotilaallinen suurvalta ja NATO:n tasavertaisesti mukana unionin ulkosuhteissa. eurooppalainen pilari. Vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleissa Kokoomuksen Suomen Alex haluaa mitä pikimmin NATO:n jäseneksi. valtuuskuntaan nousi . Hän ei tuntenut Poh- Oma ajatteluni lähtee siitä, ettei Suomeen kohdistu sellaista joista ulottuvuutta ja sen kehitysvaiheita. turvallisuusuhkaa, jonka vuoksi meidän olisi tarpeen liittoutua. Alexin ehdotuksesta Kokoomuksen valtuuskunta päätti esit- NATO-jäsenyys velvoittaisi meitä osallistumaan sellaisiinkin so- tää, että pohjoisesta ulottuvuudesta luovuttaisiin ja että se kor- tilaallisiin konflikteihin, joihin meidän ei kannatta omien kan- vattaisiin Itämeri-strategialla. sallisten etujemme vuoksi puuttua. Tämä ehdotus tuli esille hyvin hankalassa tilanteessa. Euroopan unionin yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puo- Uudet itäiset jäsenmaat pyrkivät luomaan unionin politiik- lustuspolitiikan haluan kehittyvän siten, että siinä tilaa on myös kaan ”itäisen ulottuvuuden”, joka olisi heikentänyt pohjoisten puolueettomille eli sotilasliittoihin kuulumattomille maille. alueiden ja myös Itämeren alueen asemaa. Haluan painottaa unionin ulkosuhteita kauppa-, kehitys- ja Unionin uuden naapuruuspolitiikan rahoitusta oli jo ryhdyt- ympäristöpolitiikkaan, joissa me olemme jo johtava voima koko ty jaottelemaan eteläiseen ja itäiseen ulottuvuuteen, jossa pohjoi- maailmassa. Sotilaallista suurvaltaa unionista ei pidä pyrkiä ke- nen oli osa itäistä. Tämäkin vaaransi pohjoisten alueiden edut. hittämään.

124 125 Monista asioista olimme toki Alexin kanssa yhtä mieltä. Coudenhove-Kalergi vastusti alun perin liittovaltion kehit- Muun muassa unionin laajenemisesta ja laajemman Euroopan tämistä Eurooppaan. Hän kannatti koko maanosan kattavaa politiikasta ajattelimme suunnilleen samalla tavalla. paneurooppalaista valtioliittoa. Vanhoilla päivillään, kylmän Olin ollut varajäsenenä perustuslakivaliokunnassa, mutta luo- sodan jakaessa Eurooppaa, hän ryhtyi turvallisuuspoliittisista vuin siitä Anneli Jäätteenmäen hyväksi, josta tuli myös valio- syistä tukemaan pieneurooppalaista liittovaltiota. kunnan varapuheenjohtaja. Tutustuin parlamentissa myös Itävalta-Unkarin viimeisen Minä puolestani menin aluekehitysvaliokuntaan, jossa Kes- keisarin poikaan Otto von Habsburgiin, joka toimi Paneurooppa- kustalla ei olisi muuten ollut edustajaa. Tässä valiokunnassa pää- liikkeen johtajana. Sisällytin hänenkin ajatuksiaan Coudenhove- sin vaikuttamaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan nyt meneil- Kalergia käsittelevään kirjaani. lään olevan ohjelmakauden ratkaisuihin. Olen vakuuttunut siitä, että kylmän sodan jälkeisessä Euroo- Alex tuli varsinaiseksi jäseneksi perustuslakivaliokuntaan. passa Coudenhove-Kalergi olisi ollut jälleen paneurooppalaisen Tämä oli hänelle luonnollinen valinta, sillä hän on yksi par- valtioliiton kannattaja. von Habsburgin Pan-Eurooppa näytti haimmista institutionaalisten kysymysten asiantuntijoista. ulottuvan suvun aikanaan johtaman keisarikunnan rajoille. Väitöskirjankin Alex laati EU:n yhdentymisestä. Hän oli Jo Pan-Eurooppa-liikettä ensimmäisen maailmansodan jäl- palvellut sekä Suomen EU-edustustossa että komission puheen- keen perustettaessa olivat esillä ne perusvaihtoehdot, joille maan- johtaja Romano Prodin kabinetin institutionaalisten asioiden osan tulevaisuus tulisi rakentaa. neuvonantajana. Yhtäällä olivat federalistit, jotka halusivat rakentaa Euroop- EU:n kehittämisestä olemme Alexin kanssa täysin eri mieltä. paan Yhdysvaltain mallin mukaisen ylikansallisen liittovaltion. Näissä asioissa emme joutuneet Alexin kanssa Euroopan Toisaalla olivat konfederalistit eli valtioliiton kannattajat, joi- parlamentissa pahemmin vastatusten, kun en kuulunut enää den mielestä amerikkalaisen liittovaltion malli ei sopinut Euroop- perustuslakivaliokuntaan. paan, jossa oli niin paljon erilaisia kieliä ja kulttuureja. Kun hän tuli ulkoministeriksi keväällä 2008, näistä kysy- Euroopan unioni perustettiin Euroopan talousyhteisönä, joka myksistä on syntynyt meidän välillemme mielenkiintoisia kes- oli luonteeltaan valtioliitto. Sittemmin sitä on vaiheittain kehi- kusteluja. tetty liittovaltion suuntaan. Jo ennen Suomen jäsenyyttä tehty * * * Maastrichtin sopimus oli pitkä harppaus tällä tiellä. Perehdyin Euroopan unionin syntyvaiheisiin, kehitykseen ja Maastrichtin sopimuksella luotiin rahaliitto ja poliittinen tulevaisuuden suunnitelmiin jo siinä vaiheessa kun tuli esille unioni. mahdollisuus, että Suomikin saattaisi joutua harkitsemaan jäse- Rahaliitonkin tavoitteet olivat ensi sijassa poliittiset. Yhteisen nyyttä. rahan uskottiin luovan yhteenkuuluvuutta ja poistavan esteitä Parlamentin jäsenenä jatkoin tätä työtä. Kirjoitin muun muas- tulevan yhdentymisen tieltä. Toisaalta yhteisen rahapolitiikan sa kirjan Pan-Eurooppa-liikkeen perustajasta Richard Couden- ajateltiin johtavan myös yhteiseen finanssipolitiikkaan ja sitä hove-Kalergista. Teoksessani Paneurooppa ja uusidealismi käsit- kautta liittovaltioon. telin myös hänen filosofiaansa, jonka havaitsin olevan lähellä Poliittista unionia on sittemmin kehitetty edelleen. Viimei- omia ajatuksiani. nen perussopimusten muutos tähtäsi siihen, että unionille olisi

126 127 säädetty perustuslaki. Se kaatui kuitenkin jäsenmaiden kansan- Yritin saada lykätyksi tuonnemmaksi siirtymisen euroaluee- äänestyksissä. Nimeä ja sisältöä hieman muuttaen se on saatu seen, jolloin se olisi saattanut jäädä toteutumatta tai toteutua voimaan Lissabonin sopimuksena. suppeampana. Vuosikymmenten mittaan unioni on myös laajentunut. Aluksi Kun tämä ei onnistunut, yritin vaikuttaa siihen, että Suomi mukana olivat vain Ranska, Saksa, Italia ja Benelux-maat. 1970- jäisi ulkopuolelle, jolloin olisi ollut ehkä vielä mahdollista pääs- luvun alussa jäseniksi tulivat Britannia, Irlanti ja Tanska. Seuraa- tä suppeaan euroalueeseen. valla vuosikymmenellä liittyivät Espanja, Portugali ja Kreikka. Kun rahaliiton kohtalo oli sinetöity, aloin kehitellä ajatuksia Yhtä aikaa Suomen kanssa tulivat jäseniksi vuoden 1995 alussa ja tehdä aloitteita ”samankeskisten kehien Euroopan” kehittä- Itävalta ja Ruotsi. Nyt jäseniä on jo 27, ja lisää on tulossa. miseksi. Pyrin löytämään keinon, jolla unionin syvenemisen ja Unionin syveneminen ja laajeneminen ovat ristiriidassa kes- laajentumisen välinen ristiriita saataisiin ratkaistuksi. kenään. Syksyllä 1999 laadin liberaaliryhmälle muistion ”Yhtenäi- Oli ymmärrettävää, että etenkin kylmän sodan jakamassa syyttä ja voimaa erilaisuudesta”. Siinä hahmottelin järjestelmää, Euroopassa EU:sta haluttiin luoda liittovaltio. Tuolloin jäsen- jossa Euroopan unioni eriytyisi sisäisesti. Koko unioni kehittyi- maita oli vielä vähän, ja ne olivat varsin samankaltaisia keskenään. si valtioliittona, mutta sillä olisi liittovaltio-ydin. Koko Euroo- Laajentumisen myötä olisi kaiken järjen mukaan tullut muut- pan puitteissa yhdentymistä toteutettaisiin Euroopan neuvos- taa sisäisen kehityksen suuntaa siten, että unioni olisi enemmänkin toa kehittämällä. Tuolloin ajatukseni eivät vielä saaneet ryhmän löyhä valtioliitto kuin liittovaltio. Syvenemisen ja laajenemisen vä- piirissä laajempaa kannatusta. linen ristiriita olisi tullut ratkaista sisäisen eriytymisen avulla. Keväällä 2004 johdin työryhmää, joka laati liberaaliryhmälle Euroopan komissio ja vanhat jäsenmaat tavoittelivatkin alun ohjelman nimeltä ”Laajempi Eurooppa, naapuruus ja maailman- perin eriytyvän yhdentymisen mallia, kun ne tarjosivat EFTA- yhteisö”. Siinä esitettiin Euroopan kehittämistä ”samankeskisten maille jäsenyyden sijaan Euroopan talousaluetta. Kaavailuissa kehien järjestelmänä, jonka muodostavat joustava eriytyminen oli, että Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maat olisivat saaneet Euroopan unionin sisällä ja toiminnalliset yhteistyön kehät unio- myöhemmin omat niille räätälöidyt ETA-sopimukset. nin ympärillä”. Tämä ohjelma perustui niille perusajatuksille, Tämän suunnitelman kaatoi Suomi, joka veti perässään unio- jotka olin esittänyt runsaat neljä vuotta aikaisemmin. niin myös Ruotsin. Ohjelmassa perusteltiin unionin sisäistä eriytymistä näin: Toinen yritys eriytyvän yhdistymiseen suuntaan syntyi raha- liiton kolmanteen vaiheeseen siirryttäessä, jolloin Karl Lamers Sisäinen eriytyminen on ollut yleinen käytäntö laajentuvassa ja Wolfgang Schäuble virittelivät keskustelua suppeasta euro- Euroopan unionissa. Tähän mennessä vain harvat maat ovat alueesta, johon kuuluvat maat olisivat tiivistäneet myös poliit- halunneet tai kyenneet osallistumaan kaikkeen Euroopan yh- tista yhdentymistään ja muodostaneet unionin ”kovan ytimen”. dentymiseen. Eriytyminen on ollut olennainen osa laajentumis- Tämänkin hankkeen kaatoi Suomi, jonka piti päästä unio- strategiaa: yhtäältä se helpottaa unioniin liittymistä, kun uudet nin ytimeen. jäsenmaat voivat integroitua unioniin vähitellen ja toisaalta se Tein kaikkeni sekä Euroopan parlamentissa että kotimaassa edistää jatkuvaa etenemistä ja yhdentymistä tiiviimmän yhteis- vaikuttaakseni tähän ratkaisuun. työn aloilla. – Sisäinen eriytyminen on entistäkin tärkeämpää

128 129 tulevaisuudessa, kun Turkki ja Länsi-Balkanin maat aloittavat Lissabonin sopimus vei jälleen unionia aimo harppauksen yhdentymisprosessinsa. kohti liittovaltiota. Siinä muun muassa lisättiin merkittävästi ylikansallisen Euroopan parlamentin valtaa, mitä pidin virhee- Samoihin aikoihin Keskustan oma työryhmä päätyi jokseenkin nä. Eurooppa-neuvostosta tehtiin erillinen toimielin, jolle tuli päinvastaiseen tulokseen. Sen laatiman ehdotuksen mukaan pysyvä puheenjohtaja, unionin presidentti. Sopimuksella myös perustettiin unionin ulkoministerin virka, vaikka tämän nimik- unionia tulee kehittää mahdollisimman yhtenäisenä ja ehyenä. keen käyttöä välteltiin. Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen suuntaan, ettei unio- Tein sekä parlamentissa että kotimaan tantereilla parhaani niin muodostu monia erilaisia ytimiä. Ei olisi oikein, että unio- tämän hankkeen torjumiseksi. Muutkin Keskustan europarla- ni alkaisi historiallisen laajenemisensa jälkeen eriytyä siten, että mentaarikot vastustivat sekä perustuslakia että Lissabonin sopi- uudet jäsenmaat huomaisivat olevansa toisen luokan jäseniä. musta. Oli kohtalon ivaa, että jouduin Vanhasen hallituksen minis- Puolueen kannanoton taustalla oli pidempi kehitys, jonka ku- terinä esteellisyyksien vuoksi esittelemään sekä valtuudet Lissa- luessa puolueen Eurooppa-politiikan linjaa muutettiin. bonin sopimuksen allekirjoittamista varten että myös eduskun- Kun Suomi tuli unioniin, Keskusta esiintyi selkeästi sen puo- nalle annetun esityksen sopimuksen ratifioimiseksi. Näissä virka- lesta, että unioni kehittyisi itsenäisten valtioiden liittona. Puo- toimissani lohduttelin itseäni sillä, että olin varmasti tehnyt lue arvosteli Paavo Lipposen pyrkimyksiä viedä Suomi unionin Lissabonin sopimuksen kaatamiseksi enemmän kuin kukaan ytimeen. muu suomalainen. Vuoden 2001 marraskuussa Rovaniemellä pidetyssä puolue- Itsenäisen Suomen puolesta olen voinut toki toimia myös valtuuskunnan kokouksessa kielenkäyttö muuttui ja puolue al- ministerinä. Olen ollut jäsenenä sekä hallituksen ulko- ja turval- koi myötäillä Lipposen retoriikkaa. Tuolloin puoluetta johti sijais- lisuuspoliittisessa valtiokunnassa että EU-asioita käsittelevässä puheenjohtajana Anneli Jäätteenmäki. ministerivaliokunnassa. Matti Vanhasen puheenjohtajakaudella puolue alkoi ajaa sitä EU-politiikassa olen joutunut olemaan mukana jo aikaisem- eheyden ja yhtenäisyyden oppia, jota vuoden 2004 työryhmä- min tehtyjen päätösten, kuten Lissabonin sopimuksen, toimeen- kin esitti. Se poikkesi Lipposen linjasta vain retoriikan osalta. panossa, mutta esille tulleisiin uusiin asioihin olen päässyt täy- Jos Suomi ajaa unionin eheyttä ja on sitä edistääkseen mukana simääräisesti vaikuttamaan. kaikessa yhdentymisessä, joudumme sen ytimeen. * * * Vuoden 2004 Jyväskylän puoluevaltuuskunnan kevätkokouk- Yli kahdentoista vuoden mittaiseksi venähtänyt toimikauteni sessa lyötiin lukkoon eheyden ideologiaan perustuva puolueen Euroopan parlamentissa oli monin tavoin antoisa. Opin paljon ohjelma kesäkuun Eurooppa-vaaleja varten. En hyväksynyt sitä, uusia asioita ja pääsin vaikuttamaan Suomen kannalta tärkeisiin vaan menin vaaleihin omilla teeseilläni. ratkaisuihin. Viimeisellä kaudellani Euroopan parlamentin jäsenenä käsi- Pelkkä parlamenttityö ei minulle kuitenkaan riittänyt. Sen teltiin Euroopan perustuslakia, joka muuntui sittemmin Lissa- rinnalle kehitin yhdessä Vuokon kanssa yritystoimintaa, joka bonin sopimukseksi. sekin on ollut monin tavoin palkitsevaa.

130 131 Tätä kautta olen saanut kehitellyksi itselleni mielekästä toi- mintaa sitä päivää silmällä pitäen, jolloin parlamentaarinen toi- mintani päättyy. Ainakin seuraavien neljän vuoden ajaksi pyrin sitä jatkamaan.

5 Yrittäjäksi sattumalta

Jouduimme Vuokon kanssa yrittäjiksi sattumalta. Kaikki alkoi Pohjantähti-opiston perustamisesta. Euroopan parlamentin jäsenenä järjestin työhöni liittyvää koulutustoimintaa. Nuorille pidin politiikan korkeakoulua, jon- ka luentopaikkana käytin Alkio-opistoa. Maakunnissa tarjosin koulutusta myös varttuneemmalle järjestöväelle. Mieleeni tuli ajatus, että Suomeen tarvittaisiin kansanopis- to, joka erikoistuisi Eurooppa-koulutukseen ja kansainvälisyys- kasvatukseen. Maamme lähes sadan kansanopiston joukossa sel- laista ei ollut. Syntymäkotini vieressä Keminmaalla oli Kemin kaupungin entinen vanhainkoti Niemi-Niemelä, joka oli jäänyt tyhjilleen vuonna 1995, kun vanhukset siirrettiin kaupungin alueen palvelu- taloihin ja hoitopaikkoihin. Tiloille ei ollut löytynyt muuta käyt- töä, ne olivat tyhjillään. Rakennukset ja ympäristö rappeutuivat. Ajattelin, että Niemi-Niemelä saattaisi soveltua kansanopis- ton käyttöön. Kävimme Vuokon kanssa kevättalvella 1998 tu- tustumassa sen tiloihin. Tarvittiin aikamoiset lumityöt, että pää- simme pihaan ja sisälle rakennuksiin. Havaitsimme tilat kansanopiston käyttöön sopiviksi. Talos- sa oli runsaasti majoitushuoneita. Kussakin kerroksessa oli hy- vät saniteetti- ja peseytymistilat. Ravintolan keittiö oli äskettäin

132 133 remontoitu. Kunnostustöitä tarvittiin, mutta sellaisinaankin ti- Hallitukseen tuli myös vahva historian asiantuntemus. Aja- lat soveltuivat opistotoiminnan käynnistämiseen. tuksena oli yhdistää toisiinsa kansainvälisyys ja omat juuret, koti- Päätimme tehdä esisopimuksen vanhainkodin rakennusten ja seudun historian tuntemus. talouskeskuksen ostamisesta. Tässä astuimme yrittäjyyden tielle. Kannatusyhdistys pani vireille hakemuksen kansanopiston ylläpitoluvan ja siihen liittyvän valtion tuen saamiseksi. Hake- * * * muksen käsittely otti aikansa. Samaan aikaan pantiin vireille kansanopiston, Pohjantähti- Kannatusyhdistys vuokrasi aluksi tilat kaupungilta ja käyn- opiston, kannatusyhdistyksen perustaminen. nisti niissä jo alkukesästä pienimuotoista kahvila- ja majoitus- Opiston nimi tuli Richard Coudenhove-Kalergilta, Pan-Eu- toimintaa. rooppa-liikkeen perustajalta. Jo keväällä ostimme kalusteet ravintolaan ja majoitushuonei- Coudenhove-Kalergi oli myös filosofi, jonka perusajatuksena siin. Tässä meillä oli onnea. oli yhdistää toisiinsa siveysoppi (etiikka) ja oppi kauneudesta Perinteikäs hotelli Merihovi oli lopettanut toimintansa ja sen (estetiikka). Hänen mielestään kauneus oli maailmankaikkeu- kalusteet olivat myynnissä. Niitä oli juuri sopivasti meidän tar- den johtava periaate. Kaikki maailmassa oli kauniisti järjestetty peisiimme. Majoitushuoneisiin saimme kirjoituspöydät, tuolit ja mikrokosmoksesta linnunratajärjestelmiin saakka. tukevat vuoteet. Ravintolasaliin hankimme pöydät ja tuolit. Coudenhove-Kalergin mielestä tämä kauneuden periaate Ravintolasalin tuoleista olemme erityisen ylpeitä. Ne ovat toimi myös meidän sisällämme: jokaisella ihmisellä oli myötä- samanlaiset kuin helsinkiläisen hotelli Kalastajatorpan vanhalla syntyinen tarve pyrkiä kohti sisäistä kauneutta. puolella. Teoksessaan Irti materialismista Coudenhove-Kalergi kir- Keväällä jouduimme tekemään myös pieniä investointeja joitti, että materialismi oli rikkonut sen kompassin, kristinuskon, mm. saniteettitiloihin. jonka avulla ihmiset olivat aikaisemmin suunnistaneet. Oli pa- Kesän mittaan tulimme Vuokon kanssa siihen tulokseen, että lattava luontoon ja opittava taas lukemaan tähtitaivasta. Oli opit- teemme kaupat joka tapauksessa. Päätös oli tehtävä, jotta pääsi- tava suunnistamaan Pohjantähden avulla. simme kunnostamaan kiinteistöä. Annoin nimen ”Pohjantähti” myös aikakausilehdelle, jota Mitään varmuutta ei ollut siitä, että kansanopisto saisi yllä- ryhdyin samoihin aikoihin julkaisemaan. Sillä ei kuitenkaan pitoluvan, mutta ajattelimme, että voisimme tarvittaessa kehit- ollut mitään yhteyttä opistohankkeeseen. tää kiinteistölle muuta kannattavaa käyttöä. Pohjantähti-opiston hallitukseen tulivat mukaan Pohjois- Syksyllä teimme kaupat. Niiden rahoittamiseksi myimme Suomen parhaimmat asiantuntijat. Helsingin ja Rovaniemen asuntomme. Lisäksi jouduimme otta- Minut valittiin kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohta- maan rutkasti velkaa. jaksi. Lapin yliopiston dosenttina ja Suomen pitkäaikaisimpana Tilan uudeksi nimeksi annoimme ”Pohjanranta”. Perusta- ulkoministerinä toin oman lisäni opiston asiantuntijavoimiin. mastamme yrityksestä tuli Rantatähti Oy. Myöhemmin muu- Varapuheenjohtajaksi tuli Lapin yliopiston kansainvälisten timme nimen Pohjanranta Oy:ksi. suhteiden professori Vilho Harle, joka oli itsekin opiskellut Tilan nimi perustui sen ja kotimaakuntani Peräpohjolan his- kansanopistossa. toriaan.

134 135 Peräpohjolaa on historiankirjoituksessa usein kutsuttu myös Vastarinta ei pysähtynyt avustuspäätöksen vastustamiseen. Pohjanrannaksi. Kemi oli keskiajalla Peräpohjolan johtava pi- Vaikka kaikki poliittiset ryhmät ilmoittivat tästä huolimatta täjä. Sen keskus oli Kemijoen länsirannalla Valmarinniemellä, kannattavansa opistoa, sateenkaarihallituksessa mukana olleille mistä se siirtyi myöhemmin muutaman kilometrin pohjoiseen puolueille viestitettiin, ettei sille saa myöntää ylläpitolupaa. nykyiselle Keminmaan kirkonmäelle. Päätösvalta ylläpitoluvasta oli kemiläisellä opetusministeri Pohjanrannaksi ristimämme tila oli alun perin nimeltään Maija Raskilla. Hän jääväsi itsensä sillä perusteella, että hänen ”Niemi” ja se oli Kemin pitäjän ja koko Pohjois-Suomen mah- miehensä oli ollut Kemin kaupungin virkamiehenä valmistele- tavin lohi- ja maatila. Talossa oli 1500-luvulla peräti 40 lehmää, massa kiinteistökauppaa meidän kanssamme ja että hän oli ol- mikä oli siihen aikaan koko maatakin ajatellen hyvin harvi- lut itse valtuuston jäsenenä sitä hyväksymässä. Aikamoiset pe- naista. rustelut. Talon isännistä Heikki Niilonpoika Niemi toimi 1500-luvul- Kun Rask jääväsi itsensä, päätösvalta siirtyi kulttuuriminis- la pitkään talonpoikien keskuudestaan valitsemana pitäjän nimis- teri Suvi Lindénille. Hän puolestaan oli jonkin illanvieton yh- miehenä. teydessä kertonut jo ennakkoon joidenkin Keskustan kansan- Aluksi Vuokon ja minun henkilökohtainen yritystoiminta edustajien kuullen, ettei Väyryselle sitä lupaa myönnetä. Kuuli- koostui kiinteistösijoituksesta. Kannatusyhdistys toimi vuok- jat olivat ymmärtäneet, että motiivi oli poliittinen. ralaisena ja pyöritti ravitsemus-, majoitus- ja tanssitoimintaa. Ylläpitoluvan saamiseksi tehtiin kaksi erillistä yritystä. Vuo- Myöhemmin kaikki liiketoiminta siirtyi omistamamme yrityk- den 2000 alkupuolella alkoi olla varmaa, ettei sitä myönnetä. sen hoidettavaksi. Jouduimme etsimään tiloille muuta käyttöä. Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys haki Keminmaan kun- Keminmaalla opistohankkeella politikoitiin täysin rinnoin. nalta neljäksi vuodeksi 200 000 markan suuruista käynnistys- Syksyn 2000 kuntavaaleissa sitä vastustanut Vasemmistoliiton ja toiminta-avustusta. johtama koalitio sai enemmistön ja syrjäytti Keskustan edusta- Tämä oli luonnollista, sillä monet kunnat avustavat jopa jat- jat kunnan johtotehtävistä. Vaalitulokseen oli monia syitä, mut- kuvasti alueellaan sijaitsevia kansanopistoja muun muassa sen ta opistohanke oli niistä varmaankin suurin. vuoksi, että opistot työllistävät kuntalaisia. Kun tunsin olevani osasyyllinen Keskustan vaalitappioon, Pohjantähti-opiston kannatusyhdistykselle kunnan tuki oli päätin asettua ehdolle vuoden 2004 kuntavaaleissa. Keskusta ja erityisen tärkeä sen vuoksi, että se edesauttaisi ylläpitoluvan saa- Kokoomus olivat nyt yhteistyössä. Saimme enemmistön valtuus- mista opetusministeriöltä. toon, mutta molemmista ryhmistä löytyi luopio, joka oli valmis Keminmaan kunnanvaltuustossa Keskustalla oli tuolloin yk- tukemaan Vasemmistoliiton johtamaa koalitiota. Entinen meno sinään enemmistö. Kaikki muut poliittiset ryhmät Vasemmis- jatkui. Keminmaasta tuli kriisikunta. toliitosta Kokoomukseen ryhtyivät vastustamaan avustuksen Vuoden 2008 kuntavaaleissa saimme valtuustoon vihdoin myöntämistä. luotettavan Keskustan ja Kokoomuksen enemmistön. Tällä vaali- Enemmistövoimin tehdystä päätöksestä valitettiin. Valituk- kaudella kunnan talous on tervehdytetty. set seurasivat myös kaikkia muita opiston tukemiseen liittyviä päätöksiä. * * *

136 137 Kemin kaupungin suhtautuminen opistohankkeeseen oli alusta Saimme navetan ja tontin ilmaiseksi, kun navetta oli hyvin pitäen hyvin myönteinen. huonokuntoinen ja sen purkaminen olisi tullut kalliiksi. Tässä Niemi-Niemelän tiloille ei ollut löytynyt muuta käyttöä, yhteydessä kaupunki vapautui velvoitteesta korjata muutamia eikä sellaista ollut näköpiirissäkään. Kiinteistön pelkkä lämmit- asbestilla päällystettyjä putkia päärakennuksen kellarissa. täminen tuli kalliiksi. Kauppakirjaan kirjoitettiin, että kauppa tehtiin ilman irtaimis- Kaupungin puolesta neuvotteluja kävivät apulaiskaupungin- toa. Tämä maininta tuli kaupungille kalliiksi. johtaja Matti Päkkilä ja geodeetti Tapani Onkalo. Tiesin, että heinät kuuluivat irtaimistoon. Niinpä vaadimme, Maille sovittiin tonttimaan käypä arvo. Rakennukset todet- että kaupunki tyhjentää yläkerran heinäladon. Vaikka kaupun- tiin niin huonokuntoisiksi, että vanhainkodin päärakennusta lu- ki hoiti tyhjennyksen osittain talkooporukoilla, se tuli maksa- kuun ottamatta niille ei tullut mitään kauppahintaa. maan aika paljon. Neuvotteluissa oli monia vaiheita, ja niiden käyminen oli Kun kaikki kaupat syksyllä 1998 lopulta solmittiin, molem- välistä suorastaan hauskaa. mat osapuolet olivat tyytyväiset. Yksi hankalimmista kysymyksistä koski rakennuksen ala- Olimme maksaneet kiinteistöstä käyvän hinnan, mutta us- kerrassa ollutta ruumiskylmiötä. koimme selviytyvämme ottamistamme veloista. Kylmiö oli paikallaan, kun neuvotteluja käytiin. Me katsoim- Kaupunki pääsi puolestaan eroon kiinteistöstä, jolle ei ollut me, että se kuuluu kiinteistöön. Emmehän me kylmiötä tieten- löytynyt muuta käyttöä tai ostajaa. Kaupunginhallitus ja -val- kään itse tarvinneet, mutta ajattelimme voivamme myydä sen. tuusto hyväksyivät kaupat yksimielisesti. Kaupungin edustajat puolestaan katsoivat, että se on irtaimis- Keminmaalta kuului toisenlaisia kommentteja. Etenkin va- toa ja kuuluu siten kaupungille. semmistoliittolaiset moittivat kemiläisiä puoluetovereitaan siitä, Kun kävi ilmi, ettei kylmiö kovin arvokas ollutkaan, siitä että nämä olivat ”känkänneet”, lahjoittaneet Niemi-Niemelän syntynyt erimielisyys pantiin päittäin jonkin muun kiistan meille. kanssa. Keminmaalla hankalat asenteet vaikuttivat myös viranhalti- Esisopimukset tehtiin useammassa vaiheessa. Aluksi sovim- joiden toimintaan. Kunnanjohtaja Raimo Venäläinen suhtau- me vain kolmen rakennuksen ja niiden alla olevan kahden heh- tui hankkeeseemme hyvin myönteisesti, mutta – kuten kun- taarin suuruisen maa-alueen ostamisesta. nanjohtaja asian ilmaisi – ”tarkastavat viranomaiset” aiheuttivat Sitten huomasimme, että meidän oli viisasta hankkia omis- meille jatkuvia vaikeuksia. tukseemme laajemmat alueet. Tähän vaikutti muun muassa kun- Ensimmäinen hankaluus syntyi siitä, että kunnan rakennus- nan ympäristölautakunnan puheenjohtajan kommentti, että kau- tarkastaja määräsi meidät tekemään ilmoituksen kiinteistön pan ulkopuolella oleva ranta oli hyvää tonttimaata. käyttötarkoituksen muutoksesta. Siitä hän lähetti meille noin Niinpä maakaupat laajenivat käsittämään lähes kymmenen 20 000 markan suuruisen laskun. hehtaarin alueen. Otin yhteyden Kunnallisliiton lakimieheen Jukka Keroon, Viimeisin esisopimus koski navettarakennusta ja sen alla ole- joka totesi suoralta kädeltä, ettei maksun määräämiselle ollut pe- vaa maata. Tämä liittyi suunnitelmaamme rakentaa siihen tanssi- rusteita. Hänen tulkintansa mukaan se ei ollut käyttötarkoituk- keskus. sen muutos, kun vanhainkodin majoitus-, ravintola- tai keittiö-

138 139 tiloja ryhdytään käyttämään samaan tarkoitukseen opiston toi- että kiinteistöön piti rakentaa jätevesien käsittelemiseksi maa- minnassa. Kero tuli Keminmaalle kertomaan tämän kantansa tai pienpuhdistamo. henkilökohtaisesti. Kun kiinteistön omistajana oli ollut Kemin kaupunki, jäte- Rakennustarkastaja ja ympäristölautakunta eivät kuitenkaan vesien käsittelylle ei ollut asetettu mitään vaatimuksia. Nyt asiaan perääntyneet kokonaan. Käymättä meidän kanssamme mitään tartuttiin. keskustelua maksu alennettiin noin 8000 markkaan. Tiesimme, että muutaman vuoden kuluessa alueelle rakennet- Rakennustarkastajan ja ympäristölautakunnan kantaan vai- taisiin paineviemäri. Ehdotimme, että tyhjentäisimme saostus- kutti ilmeisesti se, että vastaavanlaiset maksut oli hieman aikai- kaivot aikaisempaa useammin ja että liittyisimme paineviemä- semmin määrätty Halpa-Hallille, joka muutti entisen huone- riin heti kun se valmistuu. Tämä ei rakennustarkastajalle kel- kaluliikkeen tiloihin. Siinäkään tapauksessa käyttötarkoitus ei vannut. ollut muuttunut. Niinpä jouduimme rakentamaan oman maapuhdistamon. Rakennustarkastaja ja lautakunta ilmeisesti pelkäsivät, että Suurin osa kunnalta saaduista vuokratuotoista meni tähän in- tämäkin päätös saattaisi tulla uuteen tarkasteluun. vestointiin. Edes alemmalle maksulle ei ollut mielestämme perustei- Paineviemäri valmistui vuonna 2005. Emme ole siihen vie- ta. Päätimme kuitenkin maksaa laskun siinä tarkoituksessa, läkään liittyneet, kun meillä on kunnan vaatimuksesta rakennet- että kunnan viranomaiset suhtautuisivat meihin vastaisuudessa tu oma puhdistamo. Olemme halunneet kuolettaa siihen tehtyä asiallisesti. investointia ja säästää jätevesimaksuissa. Kunnan omistama vesi- Tämä toivo oli turha. Otan tästä vain kaksi esimerkkiä. yhtiö on näitä maksuja puolestaan menettänyt. Keväällä 1999 navettarakennuksen alakertaan rakennettiin Kunnan tarkastavat viranomaiset perustelivat meidän saa- ravintola ja yläkerran tanssitilaa laajennettiin. Tiloja oli tarkoi- maamme erityiskohtelua sillä, että olin julkisuuden henkilö, tus käyttää kesäisin tanssien järjestämiseen. jonka toimintaa lehdistö tarkkaan seurasi. He halusivat turvata Rakennustarkastaja määräsi, että rakennukseen on raken- oman selustansa. nettava turvavalot. Palotarkastaja olisi tyytynyt EU:n hyväksy- Monilla on se käsitys, että viranomaiset kohtelevat ”herroja” miin jälkivalaiseviin poistumistiekyltteihin. helläkätisemmin kuin muita ihmisiä. Meidän kokemuksemme Rakennustarkastajan vaatimus oli järjetön. Lapin valoisina kertovat aivan muusta. kesäiltoina ja -öinä turvavaloja ei tarvittu. Vaalikiireiden vuoksi Mutta eipä päättynyt Keminmaan kunnallispoliitikkojen- en valitettavasti ollut itse paikalla oikeuksiani puolustamassa, kaan kiusanteko alkuvuosien kampitusyrityksiin. joten valot asennettiin. Tämäkin teki aikamoisen loven pien- Vuodeosaston sijoittamiselle remontin ajaksi meidän tiloi- yrittäjän kukkaroon. himme ei ollut vaihtoehtoa. Se oli Vasemmistoliiton johtaman Vuonna 2000 käynnistettiin Keminmaan terveyskeskuksen koalitionkin pakko hyväksyä. peruskorjaus. Tämän vuoksi saimme muutamaksi kuukaudeksi Alun perin suunniteltiin, että avopalvelut siirtyvät niiden re- vuokralaiseksemme terveyskeskuksen vuodeosaston. montin ajaksi muualle. Tilojen käyttämiseksi tähän tarkoitukseen tarvittiin rakennus- Korjaustöiden aikana syntyi ajatus, jonka mukaan avopalve- tarkastajan lupa. Hän asetti niiden hyväksymiselle sen ehdon, lut olisivat sijoittuneet kunnostettuihin vuodeosaston tiloihin

140 141 ja vuodeosasto olisi toiminut sen verran pidempään Pohjan- Seuraavaksi kesäksi yläkerran tanssitilaa laajennettiin. Ala- rannassa. Tätä ei hyväksytty. kerran navettaan rakennettiin ravintola ja hienot WC-tilat. Tarjosimme seuraavaksi tilojamme avopalvelujen käyttöön, Tansseja on sittemmin järjestetty kesäisin joka lauantai. mihin ne olisivat myös hyvin soveltuneet. Vuonna 2000 kunnostettiin tilan vanha kaksikerroksinen Kuntaa johtanut koalitio kuitenkin päätti kunnostaa tähän päärakennus, joka oli rakennettu vuonna 1827. muutaman kuukauden käyttötarkoitukseen vanhan kunnan- Komea 30 metrin mittainen hirsirakennus peruskorjattiin toimiston tilat, mikä tuli hyvin kalliiksi. perhekotikäyttöön. Aluksi niissä toimi vuokralla Jussin Perhe- Tämä ratkaisu koitui lopulta onneksemme. Pääsimme kun- koti -niminen yritys. Myöhemmin ne tulivat meidän oman nostamaan vanhainkodin tiloja hotelliksi, johon saimme pian nuorisokotimme käyttöön. mukavasti asiakkaita. Samana vuonna Pohjanrannan lämmittämiseen ryhdyttiin * * * käyttämään pellettiä. Rakennustöitä johtamaan saimme hyvän ammattimiehen, ra- Vuodesta 2001 alkaen ryhdyimme peruskorjaamaan vanhain- kennusmestari Armas Ikosen, joka oli jo eläkkeellä. Hän on ol- kodin majoitustiloja hotellihuoneiksi. lut myös erinomainen rakennustöiden suunnittelija. Nämä tilat oli rakennettu 1950-luvulla. Varsinkin Onni Er- Armaksella oli sama perusajatus kuin Vuokolla ja minulla: malan suunnittelema korkea kivirakennus on arkkitehtonisesti halusimme säästää mahdollisimman paljon vanhaa. Peruskorjauk- arvokas. Halusimme varjella sen rakennustaiteellisia arvoja. Niin- set pyrittiin tekemään myös mahdollisimman edullisesti. pä säilytimme mm. 1950-luvun tyyliin kuuluvat lakatut vaneri- Jo syyskesällä 1998 aloimme kunnostaa navettaa tanssitoimin- ovet. taa varten. Onni Ermalalla on erityinen asema suomalaisen arkkitehtuu- Olimme käyneet Vuokon kanssa tutustumassa Merikarvialla rin historiassa. Hän ei ollut saanut arkkitehdin koulutusta, vaan Jouko Elevaaran Meri-Kievariin. Arvelimme, että Keminmaalla- käynyt ainoastaan Viipurin piirustuskoulun. Hän oli työsken- kin tällainen toiminta voisi menestyä. nellyt mm. Alvar Aallon kanssa ja saanut häneltä vaikutteita, Navetan tiilikatto oli vuotanut ja kattorakenteet olivat osit- jotka näkyvät selvästi myös hänen Pohjanrantaan suunnittele- tain luhistuneet. Navetta oli kauheassa kunnossa. Karjanpito oli massaan rakennuksessa. lopetettu jo 1960-luvun lopulla. Sen jälkeen navettaa oli käy- Ermala voitti arkkitehtuurikilpailuja, vaikka ei ollutkaan tetty metsätaimitarhan tarpeisiin. Viimeksi sitä oli vuokrannut arkkitehti. Kerrotaan, että tästä syystä Safa muutti sääntöjä si- perunanviljelijä, joka oli käyttänyt sitä pakkaus- ja varastointi- ten, että vain arkkitehdit saattoivat osallistua. Kun Ermala sul- tilana. jettiin ulos, muutkin alkoivat menestyä. Katto korjattiin ja navetan yläkertaan rakennettiin tanssilattia. Ainoana suomalaisena Ermala sai erivapauden käyttää arkki- Siinä vaiheessa ravintolaa pidettiin päärakennuksessa. Pihalle han- tehdin titteliä ja hakea arkkitehdin virkoja. Hänestä tuli Kemin kittiin pari ulkovessaa, mutta myös päärakennuksen WC-tiloja kaupunginarkkitehti, missä virassa toimiessaan hän suunnitteli voitiin käyttää. myös Niemi-Niemelän uudisrakennuksen. Syksyllä ehdittiin järjestää kolmet latotanssit, joihin tuli mu- Aluksi hotellihuoneiden rakentaminen näytti vaikealta, sillä kavasti väkeä. Tämä rohkaisi meitä jatkamaan kunnostustöitä. kolmikerroksisen kivirakennuksen toisen kerroksen alapuolella

142 143 oli ravintolasali ja muita sellaisia tiloja, joiden läpi ei ollut mah- Nykyään tässä rakennuksessa toimii myös Pohjantähti-opis- dollista vetää viemäreitä. to. Talvisin tilat ovat pääosin opiston käytössä, kesäisin osa sen Kävi kuitenkin ilmi, että välipohjien kannatinpalkit olivat tiloista siirtyy karavaanareiden käyttöön. niin korkeat ja vahvat, että niihin voitiin porata timanttiporalla Viime keväänä valmistui Pohjanrannan paanukirkko, joka reiät vaakasuoria viemäriputkia varten. on rakennettu 1300-luvun puukirkkojen tyyliin. Keminmaalle Niinpä jokaiseen huoneeseen voitiin rakentaa WC ja suih- tuohon aikaan rakennettu kirkko oli ilmeisesti arkkitehtuuril- ku. Vanhainkodin yhteiset pesutilatkin muutettiin hotelli- taan sen kaltainen. huoneiksi. Pohjanrannan kirkkoa ei ole vihitty kirkoksi, mutta piispa Kellarissa sijainnut sauna on peruskorjattu ja sinne on ra- Samuel Salmi on siunannut sen käyttöönsä. Kirkossa voidaan kennettu toinenkin korkeatasoinen saunatila. järjestää avioparien vihkimisiä ja kastetilaisuuksia, konsertteja Alakerran varastotiloihin on puolestaan rakennettu viini- ja erilaisia kokouksia. kellari. Kellarin harmaat peiliovet olivat niin kauniit, ettemme Kirkko on määritelty ohjelmapalvelurakennukseksi, ja sel- raaskineet niitä hävittää. Viinitiloilla yleisesti käytettävät tuhan- laisena sen rakentamiseen on myönnetty ELY-keskuksen tukea. nen litran säiliöt eivät olisi mahtuneet oviaukoista. Niinpä han- Tämä onkin toistaiseksi ainoa rakennushanke, jonka toteutta- kimme vajaan 700 litran suuruiset säiliöt, joita voidaan liikutel- miseen olemme saaneet yhteiskunnan varoja. la alkuperäisten oviaukkojen läpi. Viimeisin rakennustyö on ollut konehalli- ja varastotilojen Kaiken kaikkiaan saimme peruskorjauksen kautta käyttööm- rakentaminen aittarakennuksen alakertaan. me yli 40 hotellihuonetta, joihin saatoimme majoittaa yli 80 Meillä on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan pellettilämmi- hotellivierasta. tys, jonka rinnalla on jouduttu käyttämään aika ajoin öljyä. Nyt Hotellihuoneille alkoi olla käyttöä sitä mukaa, kun tiloja harkitsemme sen korvaamista maalämpöpumpulla, jonka put- valmistui. Majoitimme muiden muassa Kemin ja Rovaniemen kisto sijoitettaisiin Kemijoen pohjaan. välisen rautatien sähköistystöissä olleita komennusmiehiä. Uusiakin suunnitelmia on vireillä. Niitä toteutetaan sitä Vuosina 2004–2005 meille tuli vuokralle yksityinen kemi- mukaan, kun voimavarat riittävät. läinen vanhainkoti siksi ajaksi, kun sen omia tiloja peruskorjat- Yksi suunnitelmistamme liittyy matkailutoiminnan kehittä- tiin ja laajennettiin. miseen. Pohjanranta on kahden kilometrin päässä nelostiestä. Sittemmin osa tiloista on ollut nuorisokodin käytössä, mut- Olemme hankkineet sen varrelta tontin, jolle olisi rakennettava ta nykyäänkin hotelliimme mahtuu runsaat viisikymmentä ho- palvelukeskus, jonka avulla voisimme pysäyttää ohikulkevia mat- tellivierasta. kailijoita ja houkutella heitä Pohjanrantaan. Pohjanrannan majoituskapasiteettia on kasvattanut myös Tämäkin suunnitelma vaatii vielä kypsyttelyä. karavaanarialue Rantatähti, jossa on 35 sähköistettyä majoitus- Pohjanrannan rakennushankkeet ovat onnistuneet hyvin. paikkaa. Ainoa ongelma on ollut se, että kustannusarviot ovat joskus pet- Sen huoltotiloiksi on kunnostettu rakennus, jossa aikoinaan täneet. Tämäkin on kestetty. sijaitsivat vanhainkodin saunatilat ja leipomo. Käytössä on kak- si saunaa, hyvät pesutilat ja keittopaikka. * * *

144 145 Kun vuonna 2000 kävi lopullisesti ilmi, ettei Pohjantähti- Pohjantähti-opistolle tämä näytti tarjoavan uusia tehtäviä. opisto saanut ylläpitolupaa, kannatusyhdistys jätti vielä jäljellä Opisto ja Jussin perhekodit ryhtyivät heti yhteistoimintaan lyhyt- olleen kunnan käynnistys- ja toiminta-avustuksen nostamatta. kurssien järjestämiseksi. Kun linjamuotoiseen koulutukseen ei ollut ilman valtion Meille Vuokon kanssa yhteistyön syntyminen Juha Mäen- tukea mahdollisuuksia, kannatusyhdistys järjesti lyhytkursseja, pään kanssa oli erinomainen ratkaisu. Saimme hyvän vuokra- taidenäyttelyitä ja konsertteja. laisen, jolta saadut tuotot auttoivat kattamaan kiinteistön yllä- Kun tiloja ei tarvittu opiston toimintaan, jouduimme Vuo- pitomenoja. Lisäksi vireillä oli suunnitelmia, joiden toteutuessa kon kanssa etsimään niille muuta käyttöä. saisimme kiinteistön tiloille lisää käyttöä. Kesällä 2000 meille tuli vuokralle Jussin Perhekoti -niminen Totesimmekin, että meillä on vain yksi riski – se, että Juha haukiputaalainen perhekotiyritys. ajaa autolla puuhun ja kuolee. Tässä meitä auttoi hyvä vanha ystäväni Tuomas Alasalmi, Tämä kauhukuva toteutui, mutta ei sellaisenaan. joka veti Rokuan kuntoutumiskeskusta ja oli monin tavoin mu- Syksyllä 2001 Juha oli työntekijöittensä kanssa jiujitsu har- kana Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehit- joituksissa. Hänen perhekodeissaan oli myös vaikeista päihde- tämishankkeissa. Olin tutustunut häneen jo 1970-luvulla, jol- ongelmista kärsiviä ja väkivaltaisia nuoria. Tästä syystä Juha piti loin hän oli keskustajärjestöjen palveluksessa. tärkeänä, että työntekijöillä on hyvä koulutus itsepuolustus- Tuomas saattoi meidät yhteyteen Juha Mäenpään kanssa. taidoissa. Juha itse näytti esimerkkiä käymällä säännöllisesti Hän oli kasvatustieteen tohtori ja vahva kasvatuksen ammatti- harjoituksissa. lainen. Juha oli toteuttanut lastensuojelutyötä muun muassa Harjoituksissa Juha sai kovan iskun kaulaansa. Se synnytti Nuorten ystävät ry:n palveluksessa. verisuoneen tukoksen, joka meni aivoihin. Juha menehtyi. Juha ehdotti, että perustaisimme oman perhekodin. Tote- Perhe jatkoi yritystoimintaa. Pojat Petteri ja Samuli olivat simme, ettei meillä ollut siihen tarvittavaa ammattitaitoa. olleet alusta alkaen mukana toiminnassa. Juha oli kouluttanut Niinpä sovimme, että Juhan ja hänen perheensä ylläpitämä heitä ja antanut heille vastuunalaisia tehtäviä. Jussin perhekoti perustaa sivutoimipisteen Keminmaalle. Me Sovimme Petterin ja Samulin kanssa, että yhteistyötämme lupasimme kunnostaa siihen tarvittavat tilat. jatketaan. Tilan vanha päärakennus peruskorjattiin perhekodin käyttöön. Keväällä 2003 Mäenpään perhe kuitenkin myi yrityksensä Lisäksi perhekoti tarvitsi käyttöönsä muita tiloja. Nuorten ate- A Company Oyj -nimiselle pörssiyhtiölle. Samaan riat perhekoti osti Pohjanrannan ravintolasta. aikaan oli vireillä tämän yrityksen fuusioituminen puuteollisuu- Filiaalin myötä yrityksen nimikin muuttui monikkoon: siitä teen erikoistuneen Ruukki Oy:n kanssa. Näin syntyi Ruukki tuli Jussin perhekodit. Group. Yhdessä Juhan kanssa aloimme kehitellä suunnitelmia kansain- Kun saimme Vuokon kanssa kuulla kaupasta, totesimme, että välisen tason lastensuojelukeskuksen perustamiseksi Pohjan- meidän asemamme vuokranantajana oli käynyt epävarmaksi. rantaan. Ajattelimme, että voisimme kehittää Keminmaalle korkea- Niinpä irtisanoimme vuokrasopimuksen ja perustimme lasten- tasoista koulutus- ja tutkimustoimintaa, joka keskittyisi huumaus- suojelutyötä varten oman yrityksen, Saava Oy:n, joka ryhtyi aineiden vastaiseen toimintaan ja lastensuojelutyöhön. ylläpitämään Keminmaan nuorisokotia.

146 147 Olimme seuranneet vuoden ajan läheltä Jussin Perhekodin Saimme toimintamme kuitenkin kunnolla käyntiin vasta toimintaa. Sen perusteella uskoimme, että kykenisimme tarjoa- sen jälkeen, kun pääsimme yhteistyöhön Lapin keskussairaalan maan omalle nuorisokodillemme hyvät toimintaedellytykset. nuorisopsykiatrian poliklinikan ja siellä ylilääkärinä toimineen Lähdimme siitä, että emme puuttuisi nuorisokodin käytän- Jukka Karassaaren kanssa. nön toimintaan, vaan jättäisimme sen ammattitaitoisen henkilö- Jukka oli naapurin poika ja tunsin hänen lapsuusvuosilta, kunnan vastuulle. mutta emme olleet tavanneet vuosikymmeniin. Haimme luvan 24-paikkaiselle lastensuojelulaitokselle. Ti- Jukka oli taitava nuorisopsykiatri. Hänestä tuli myös meidän lojen suhteen ei ollut ongelmia, kun ne oli Jussin perhekodin nuorisokotimme työnohjaaja ja kouluttaja. Tämän ansiosta toi- toimintaa varten jo hyväksytty. Henkilöstö täytti ammattitaito- mintamme laatu parani huomattavasti. Jukka auttoi meitä jon- vaatimukset. Minun aikanaan harjoittamistani sosiaalialan opin- kin aikaa vielä sen jälkeenkin kun hän oli jäänyt eläkkeelle keskus- noistakin oli tässä hyötyä. sairaalan virastaan. Teimme alkuvaiheessa monia virheitä. Nyt asiakkaamme ovat pääosin Lapin kunnista, mutta joita- Meidän olisi tietysti pitänyt aivan ensimmäiseksi selvittää, kin nuoria meille on sijoitettu myös kauempaa. millaisille nuorisokotipalveluille olisi kysyntää. Keminmaan nuorisokoti tarjoaa nuorille monipuolista ja Ajattelimme samankaltaista asiakaskuntaa kuin Jussin Perhe- moniportaista hoivaa ja kasvatusta. Toiminta on jaettu yksiköi- kodeilla oli ollut. Emme ottaneet huomioon sitä, että Jussin Perhe- hin, joiden nimet perustuvat valoon. kodit olivat erikoistuneet hoitamaan ja kasvattamaan vakavasti Tuikku on vastaanotto- ja kriisiyksikkö. Sieltä siirrytään Lyh- päihderiippuvaisia ja väkivaltaisia nuoria. Ne saivat asiakkaita tyyn, joka on kuntoutumisyksikkö. Soihdun kautta nuoret itse- koko maasta ja etenkin pääkaupunkiseudulta. näistyvät ja valmistautuvat elämään nuorisokodin ulkopuolella. Meidän oli mahdollista saada asiakkaita lähinnä Lapin kun- Sinne nuorisokodin tuki ulottuu tarvittaessa jatkohuollon muo- nista. Meidän oli viisasta keskittyä tarjoamaan palveluja lievem- dossa. mistä psykososiaalisista ja mielenterveysongelmista kärsiville nuo- Pohjanrannassa on tarjolla paikkoja myös nuorisoasuntola rille. Pohjankodissa, joka tarjoaa pehmeän laskun nuorisokodista it- Tämä olisi pitänyt ottaa huomioon myös, kun esittelimme senäiseen elämään. tilojamme ja toimintaamme kuntien sosiaalityöntekijöille. Viime vuonna aloitimme nuorten mielenterveyskuntoutuk- Taisin itse tehdä aikamoisen virheen, kun riensin ensimmäi- sen. Meillä on ollut alusta alkaen myös terveydenhuollon lupa, seksi näyttämään uutta turvahuonettamme, joka oli parempi mutta viime maaliskuussa perustimme sitä varten erityisen yk- kuin Jussin Perhekotien käytössä ollut. Sosiaalityöntekijät halu- sikön, Sateenkaaren. sivat lapsille ja nuorille viihtyisän kodin, turvahuone oli välttä- Meidän pihapiirissämme toimii Keminmaan kunnan yllä- mätön paha. pitämä Pohjanrannan koulu, jossa useimmat nuorisokodin ja Tilamme olivat toki loistavat ja henkilökuntamme pätevää, Sateenkaaren nuoret saavat opetusta. mutta asiakkaiden saamisessa meillä oli alussa suuria vaikeuk- Alun perin tekemämme päätöksen mukaisesti emme ole puut- sia. Ensimmäiset kaksi nuorta tulivat Turusta, seuraavat Tampe- tuneet nuorisokodin emmekä uuden mielenterveysyksikön käy- reen seudulta. tännön työhön.

148 149 Huolehdimme siitä, että meillä on hyvä henkilöstö, jonka Olemme perustaneet yhdessä neljän muun pohjoissuoma- ammattitaitoa pyritään pitämään yllä ja entisestään kohottamaan. laisen perhe- ja nuorisokodin kanssa Laaturyhmä Pohjankodit Toimintatilat on pidetty hyvässä kunnossa ja nuorten harrastus- -nimisen yhdistyksen, jonka puitteissa pyrimme kohottamaan mahdollisuuksista on huolehdittu. edelleen yritystemme toteuttaman lastensuojelutyön laatua. Koulutus- ja kehittämistyön olemme pitäneet omissa käsis- Olen toiminut alkuvaiheessa yhdistyksen hallituksen puheen- sämme. johtajana. Olemme järjestäneet yhteistyössä Pohjantähti-opiston kans- Laaturyhmän ja Pohjantähti-opiston välillä on tiivis yhteis- sa jo kahdeksan ”Turvaa, hoivaa, kasvatusta” -seminaaria, jotka työ. Opisto auttaa laaturyhmää sen työssä lastensuojelutyön ja on tarkoitettu lähinnä lastensuojelun, kasvatuksen ja terveyden- nuorisokotitoiminnan laadun parantamisessa. Laaturyhmä puo- huollon asiantuntijoille. lestaan voi auttaa opistoa koulutustoiminnan laajentamisessa. Vuoden 2005 lopulla syntyi ajatus hakea Pohjantähti-opistol- Pohjanrannassa toteuttamamme nuorisokotitoiminnan yh- le ylläpitolupaa sellaisen kansanopistokoulutuksen järjestämiseen, tenä vaikeutena on ollut se, että asiakkaiden määrä on vaihdellut jossa yhdistetään toisiinsa kasvatukselliset ja lastensuojelun ta- voimakkaasti. Sama ongelma vaivaa myös muita perhe- ja nuo- voitteet. risokoteja. Hakemuksen mukaan yleissivistävää koulutusta annettaisiin Joskus meillä on ollut talo jokseenkin täynnä, mutta jonakin sijaishuollossa olleille tai oleville nuorille ja muille sellaisille ryh- hiljaisena kesäkautena nuoria on ollut vain puolenkymmentä. mille, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Tällaiset heilahtelut aiheuttavat melkoisia ongelmia perhe- ja Tämä hakemus johti tulokseen. Opetusministeri Antti Kallio- nuorisokotien taloudelle ja henkilöstöpolitiikalle. mäki myönsi elokuun 2007 alusta alkaen Pohjantähti-opistolle Vaihtelevuutta on myös valtiovallan ja kuntien suhtautumi- kolmivuotisen kokeiluluvan. Opetusministeri Henna Virkkunen sessa perhe- ja nuorisokotityöhön. puolestaan myönsi opistolle pysyvän ylläpitoluvan elokuun alus- Jossakin vaiheessa kunnat ja valtio alkoivat luopua omista ta 2010 alkaen. lastensuojelulaitoksistaan. Alalle syntyi runsaasti perheyrityksiä. Ylläpitoluvan myöntäminen Pohjantähti-opistolle merkitsi Tämä vastasi yleistä suuntausta sosiaalihuollon palvelujen ul- ikään kuin ympyrän sulkeutumista. Vuosia sitten aloitettu työ koistamiseksi ja yksityistämiseksi. ei mennyt hukkaan. Nyt yksityiset perhe- ja nuorisokodit ovat puristuksissa. Kuluneiden kahdentoista vuoden aikana olimme kehittäneet Valtiovalta tiukentaa koko ajan vaatimustasoa tilojen ja hen- Pohjanrantaan paljon muuta toimintaa. Opiston ylläpitoluvalla kilöstön suhteen. Kilpailutuksilla maksutasoa pyritään samaan ei ollut enää sanottavaa merkitystä kiinteistön käyttöä ajatellen aikaan alentamaan. – itse asiassa tiloista on alkanut jo olla puutetta. Kunnat perustavat jälleen omia laitoksiaan. Ne saattavat olla Toisaalta opistolla on tärkeä tehtävä lastensuojelutyön tuke- sinänsä kannattavia, kun kunta voi aina ensin täyttää omat paik- misessa ja syrjäytyneiden nuorten auttamisessa, ja se täydentää kansa. Tällöin suhdannevaihtelut ja kannattavuusongelmat koh- sopivasti Pohjanrannassa tarjolla olevia palveluja. taavat entistä ankarammin yksityisiä palvelun tuottajia. Nyt olemme päässeet lähelle sitä, mitä Juha Mäenpään kans- Viime vuosina on ryhdytty voimakkaasti suosimaan perhe- sa lähes kymmenen vuotta sitten kaavailimme. Työ jatkuu. sijoituksia. Niiden tulee tietenkin olla ensisijainen vaihtoehto,

150 151 mutta vaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria ei perheisiin tulisi si- pyrimme saamaan Pohjanrantaan entistä enemmän hääjuhlia ja joittaa. muita tapahtumia. Viime aikoina joissakin kunnissa on kannustettu perhe- ja Leirintä- ja karavaanarialue Rantatähti on saavuttanut kas- nuorisokotien työntekijöitä ottamaan useita lapsia ja nuoria vavaa suosiota. Monet asiakkaamme ovat sanoneet pitävänsä perhesijoitukseen. Tällaiset sijaisperheet alkavat muistuttaa meidän paikkaamme koko maan parhaimpana. perhekotia, mutta niillä ei ole käytössään läheskään vastaavia Rantatähti sijaitsee Kemijoen rantatörmällä. Paikka on avoin, voimavaroja. Tällainen toiminta tulee kunnalle edulliseksi, mut- eikä siinä ole juuri lainkaan hyttysiä. Huoltorakennuksen tilat ta lastensuojelun laatu siitä kärsii. ovat siistit. Tarjolla on myös lasten leikkipaikka, lohilammikko Yksityisiä perhe- ja nuorisokotejakin tarvitaan ja niiden toi- ja grillikota. mintaedellytyksistä pitää huolehtia. Viime kesänä rakensimme kolme majoitusmökkiä, kirkko- tupaa, jotka sopivat hyvin vaikkapa perhemajoitukseen. Leirintä- * * * alueen palvelut ovat aivan vieressä. Vaikka nuorisokoti- ja mielenterveystyö ylittää millä tahansa Pohjanrannan tanssikeskuksen nimi on Tähtiranta. mittarilla mitaten tärkeydessään kaiken muun Pohjanrannassa Tähtirannassa on kolme tanssitilaa: navetan yläkerta, terassin tapahtuvan, sitä ei kovin laajalti tunneta. Sen sijaan hyvin moni ulkolava ja navettaravintolan tanssilattia. On sanottu, että tanssi- suomalainen tietää, että Pohjanrannassa on hotelli, ravintola, tilalla mitaten Tähtiranta on Pohjois-Suomen suurin tanssikeskus. leirintäalue, tanssikeskus ja viinitila. Ravintola meillä on sekä yläkerrassa että alakerran navetassa. Hotelli- ja ravintolatoiminta aloitettiin Pohjanrannassa jo Navetassa meillä on ollut viime vuosien tansseissa karaoke. keväällä 1998. Pari vuotta sitten valmistui talliin juhla- ja kokoushuoneis- Meidän hotellimme on kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. to, jossa tansseja voidaan järjestää myös talvisin. Niihin asiak- Se on rauhaisa ja tunnelmallinen. kaita ei ole riittänyt. Hotellin maantieteellinen sijainti on erinomainen. Pohjoi- Ensimmäiset tanssit järjestimme jo syyskesällä 1998. Seuraa- sesta etelään tai etelästä pohjoiseen matkaa tekeville Keminmaa vasta kesästä alkaen Tähtirannassa on tanssittu joka lauantai-ilta. on oivallinen yöpymispaikka. Niinpä hotellissamme pitäisi yö- Tähtirannan toiminta lähti ontuen liikkeelle. Alkuvaiheessa pyä runsaasti sekä linja-autolla liikkuvia matkailijaryhmiä että pyrimme hankkimaan yhtyeet itse. Olimme myöhään liikkeel- henkilöautoa käyttäviä matkailijoita. lä ja taso jäi matalaksi. Hotellin käyttöaste on kuitenkin melko alhainen. Paras se- Myöhemmin hankimme tanssitoimintaa pyörittämään omal- sonki on kesäisin. ta kylältä pariskunnan, joka oli järjestänyt tansseja Kemissä. Sa- Emme ole onnistuneet hotellimme markkinoinnissa. Tässä maan aikaan syntyi yhteistyö Oulussa Hietasaaren tanssikeskusta suhteessa olemme samassa asemassa kuin monet muut hotellin- ylläpitäneen yrittäjän kanssa, joka alkoi järjestellä meille esiin- pitäjät. Markkinointi on kallista. Kun et markkinoi, saat vain vä- tyjiä. hän asiakkaita. Kun yöpyjiä on vähän, ei ole rahaa markkinointiin. Nykyään vedämme tanssitoimintaa itse, ja yhtyeet meille jär- Tämän ongelman ratkaisemiseksi olemme muun muassa ra- jestää ohjelmatoimisto. Viime vuosina Tähtirannassa ovat esiin- kentaneet 1300-luvun mallin mukaisen paanukirkon. Sen avulla tyneet monet Suomen tähtiorkestereista ja -solisteista.

152 153 Tanssien järjestäminen ei ole mikään rahasampo. makeana. Tuusulassa kasvatetuista omenoista olemme lisäksi Yhtyeiden esiintymispalkkiot on mitoitettu siten, että lippu- tuottaneet omenaviiniä. tulot yleensä hädin tuskin riittävät niiden maksamiseen. Tans- Pohjanrannassa on järjestetty useana syksynä Meri-Lapin sien järjestäjälle jäävät ravintolatuotot. Joskus niillä on katetta- ruokamessut, joiden avulla on usean toimijan voimin pyritty va myös järjestelykuluja. edistämään lähiruuan suosiota ja menekkiä. Mekin olemme Tähtirannan tanssitoiminta on tuottanut joinakin vuosina myyneet omia tuotteitamme. Tilaviinikin on lähiruokaa. suoranaista tappiota. Parhaimpienkin vuosien tuotot ovat vä- Pohjanrannan yritystoiminta perustuu synergiaan. Olemme häiset. Mutta olemmepa saaneet järjestää seutukunnan väelle koettaneet löytää toinen toistaan tukevia liikeideoita, joilla voim- mukavaa yhdessäoloa ja terveellistä liikuntaa. me hyödyntää Pohjanrannan kiinteistöä. Tilaviinituottajiksi ryhtymiseen saimme rohkaisua Valamon Käytännössä systeemi toimii parhaimmin silloin kun saam- luostarista. me hotelliin tai leirintäalueelle asiakkaan, joka käy tansseissa, Pohjanrannan pellot olivat vuokralla naapurin isännällä, joka nauttii ravintolan antimia ja ostaa lähtiessään tuliaiset tilaviini- viljeli niillä ohraa. Mietimme Vuokon kanssa, miten voisimme myymälästä. niitä itse hyödyntää. * * * Meillä oli herukkapensaita Tuusulassa ja olimme joskus val- Pohjanrannan suurin merkitys on ollut henkistä laatua. Sen ke- mistaneet niiden marjoista kotiviiniä. Tilaviinin tuottaminen hittäminen on antanut rikkautta elämäämme. näytti olevan varteenotettava vaihtoehto. Pohjanrannan historian tutkiminen avasi elävän näkökulman Kävimme keväällä 2002 opintomatkalla Valamossa. Ajatte- Peräpohjolan ja koko maan menneisyyteen. Pohjanranta-kir- limme, että kyllä mekin voimme viinin tuottamisen oppia, kun jallani tunnen antaneeni pienen panoksen jopa historian tutki- Valamon munkit olivat siihen pystyneet. mukseen. Tässäkin tehtävässä meitä onnisti. Keminmaan nuorisokodissa ja Sateenkaaressa olemme anta- Tervolassa pari isäntää oli päättänyt perustaa viinitilan. He neet turvaa, hoivaa ja kasvatusta jo noin parille sadalle lapselle hankkivat välineet ja lähettivät miehen opiskelemaan viinimes- ja nuorelle. tariksi. Ensimmäinen yritys viinin valmistamiseksi kuitenkin Sekin on tuntunut hyvältä, että olemme voineet luoda työ- epäonnistui, tilat eivät ilmeisesti olleet riittävän hygieeniset. Han- paikkoja. Omissa yrityksissämme työskentelee nykyään keski- ke raukesi siihen. määrin 30–40 henkilöä. Pohjantähti-opisto työllistää kymmen- Me ostimme välineet ja palkkasimme viinimestarin konsul- kunta henkilöä tiksemme. Kontrafaktuaalisuuden hengessä voimme todeta, että huo- Syksyllä 2002 pelloillemme istutettiin 8000 mustaherukan nomminkin olisi voinut käydä. ja 3000 viherherukan tainta. Puolasta hankimme traktorivetoi- Meillä on ollut vastoinkäymisiä muun muassa sen vuoksi, sen koneen marjojen poimimista varten. että jotkut kunnallispoliitikot ja kunnan virkamiehet ovat pan- Tuotamme viittä erilaista viiniä. neet meille kapuloita rattaisiin. Toisaalta meillä on ollut onni saada Viherherukasta syntyy erinomainen valkoviini ja mustaheru- hyviä työntekijöitä. Keminmaalaiset, varsinkin oman kylän väki, kasta punaviini. Molempia valmistamme sekä puolikuivana että ovat meitä auttaneet ja tukeneet. Onnikin on ollut myötä.

154 155 Jos vastoinkäymisiä olisi ollut enemmän ja jos tukea ja on- nea olisi ollut vähemmän, olisimme saattaneet Vuokon kanssa tehdä vararikon. Sitä en osaa kuvitella, mitä olisi tapahtunut, ellemme olisi ryhtyneet Pohjanrantaa rakentamaan. Niemi-Niemelälle, Kemin kaupungille ja Keminmaan kun- nalle olisi ilmeisesti käynyt paljon huonommin, jos emme olisi hankkeeseemme ryhtyneet. 6 Niemi-Niemelä olisi edelleen rappeutunut. Kaupunki olisi maksanut rakennusten ylläpidosta sievoisen summan ja luulta- Kauppaa ja kestävää kehitystä vasti joutunut myymään paikan pilkkahintaan. Ranta-alueet olisi todennäköisesti käytetty asuntojen raken- tamiseen ja vanhat rakennukset olisi ehkä purettu kokonaan. Minulla on nykyisessä hallituksessa hoidettavanani kaksi isoa Viitisenkymmentä työpaikkaa olisi jäänyt syntymättä. salkkua ja yksi pienempi. Vastuullani ovat olleet kauppapolitiikka ja kehityspolitiikka. Lisäksi olen hoitanut lähialueyhteistyöhön liittyviä asioita. Eri maissa hallitusten kokoonpanot ja ministereiden työn- jaot ovat hyvin erilaisia. Useimmissa Suomen kaltaisissa maissa ulkosuhteita hoitaa kolme ministeriä: ulkoministeri, ulkomaankauppaministeri ja kehitysministeri. Joissakin maissa ulkoministeri vastaa myös kehityspolitiikas- ta, muutamissa jopa kauppapolitiikasta. Tällöin työtaakkaa on jaettu käytännössä varaministereille tai valtiosihteereille. Suomessa käytännöt ovat vaihdelleet. Kun tulin ensimmäisen kerran ulkoasiainministeriksi touko- kuussa 1977, vastuullani oli koko ministeriö. Hoidin siis ulko- ministerin varsinaisten tehtävien ohella myös kehitysyhteistyö- tä ja kauppapolitiikkaa. Apunani ei ollut varaministereitä eikä poliittisia valtiosihteereitä. Ennen vuotta 1977 ja jälleen vuodesta 1979 alkaen Suomen hallituksessa on ollut erikseen ulkomaankauppaministeri. Vuo- desta 1987 lähtien meillä on ollut erikseen kehitysministeri.

156 157 Paavo Lipposen johtamissa hallituksissa sama ministeri oli edustajia. Sama käytäntö jatkui muutamilla viennin kannalta vastuussa ympäristöpolitiikasta ja kehityspolitiikasta. Tämä ei ole tärkeillä ulkomaanmatkoillani myös myöhempinä ulkoministeri- huono yhdistelmä. kausinani. Anneli Jäätteenmäen johtamaa hallitusta muodostettaessa EU:ssa kauppapolitiikka kuuluu unionin toimivaltaan. Euroo- yhdistettiin toisiinsa ulkomaakauppa- ja kehitysministerin teh- pan talousyhteisön muodostamisesta lähtien EU on ollut tulli- tävät. Sama käytäntö on jatkunut Matti Vanhasen I ja II halli- liitto, jolla on yhteinen kauppapolitiikka. Komissiolla on kes- tuksessa ja Mari Kiviniemen hallituksessa. keinen rooli sen toteuttamisessa. Kauppa- ja kehityspolitiikan yhdistämisestä on tiettyjä etu- EU:n jäsenmaiden kauppaministerit kokoontuvat pari ker- ja. Kauppapolitiikalla voidaan edistää kehitysmaiden taloudel- taa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Ministerit hyväksyvät lista kasvua ja auttaa niitä nostamaan ihmisiä köyhyydestä. Toi- mandaatit neuvotteluihin, seuraavat niiden kulkua ja lopulta saalta kehitysyhteistyön avulla voidaan edesauttaa kauppavirto- päättävät sopimusten hyväksymisestä. jen kasvua. Lissabonin sopimuksen voimaan tultua sopimusten voimaan- Ministerin harteille näiden kahden tehtävän yhdistäminen saattamiseen ei tarvita kansallisten parlamenttien suorittamaa lastaa aikamoisen taakan. Molempien tehtävien hoitamiseen liit- ratifiointia, mutta nyt niille on saatava Euroopan parlamentin tyy runsaasti kansainvälisiä kokouksia. Kummankin vuoksi on hyväksyminen. matkustettava runsaasti ja nimenomaan kaukomaihin. Viennin edistäminen kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan. Ku- Nuorena miehenä olen tästä kuitenkin hyvin selviytynyt. luneiden vajaan neljän vuoden aikana olen tehnyt runsaat kol- mekymmentä vienninedistämismatkaa. Myös useilla kehitys- * * * politiikkaan liittyneillä matkoillani on ollut mukana yritysten Kun aloitin ulkomaankauppaministerin tehtävien hoitamisen edustajia. Lisäksi olen ollut mukana sellaisilla tasavallan presi- keväällä 1977, Suomi oli ollut jo runsaan kymmenen vuoden dentin virallisilla vierailuilla, joihin on osallistunut yritysvaltuus- ajan liitännäisjäsenenä Euroopan vapaakauppaliitossa, EFTA:ssa. kunta. OECD:ssakin olimme olleet jo 1960-luvun lopulta alkaen. Ministerin vetämillä vienninedistämismatkoilla on suuri mer- Yksi ensimmäisistä virkamatkoistani suuntautui Pariisiin kitys erityisesti nousevissa kehitysmaissa. Kiinaan ja Intiaan olen OECD:n ministerikokoukseen. Osallistuin siihen sekä ulko- matkustanut yritysvaltuuskunnan kanssa jo kaksi kertaa. Mo- ministerin että ulkomaankauppaministerin ominaisuudessa. lemmissa maissa olen ollut lisäksi presidentti Tarja Halosen seu- Sittemmin olin mukana kaikissa OECD:n ja EFTA:n mi- rueessa tukemassa yritysten vientiponnistuksia. nisterikokouksissa. Vuonna 1978 olin puheenjohtajana Gene- Vienninedistämisessä on ollut usein hyötyä siitä, että olen vessä järjestetyssä EFTA:n ministerikokouksessa. ollut rakentamassa suhteita kohdemaahan jo vuosikymmeniä Tein viennin edistämiseen painottuvat ulkoministerivierailut sitten. Iraniin lokakuussa 1977 ja Irakiin huhtikuussa 1978. Molem- Suomen suhteita Kiinaan olen ollut hoitamassa niistä ajoista piin matkoihin osallistui vahva yritysvaltuuskunta. alkaen, kun maa alkoi avautua. Vuoden 1979 lopulla tein vierailun Saudi-Arabiaan. En ollut Vuonna 1979 isännöin varapääministeri Geng Biaon vierai- enää ulkomaankauppaministeri, mutta mukana oli silti yritysten lun Suomeen.

158 159 Vuonna 1984 tein Kiinaan ulkoministerivierailun. Mukana Jutun kertomisen jälkeen minua puhuteltiin ”kuninkaalli- oli viisi yritysten edustajaa, heidän joukossaan Nokian Kari seksi korkeudeksi”. Kairamo ja Koneen Pekka Herlin. Tästä oven avauksesta käyn- Kuwaitin emiirinä toimii nyt Jaber Al-Sabah, joka isännöi nistyivät suomalaisten yritysten ponnistelut, jotka ovat johta- minua ulkoministerinä vuonna 1985. Hän suoritti pian vasta- neet laajaan kauppavaihtoon ja mittaviin investointeihin. vierailun Suomeen. Olisin tavannut hänetkin äskettäisellä vie- Sittemmin olen vieraillut Kiinassa usein ja isännöinyt Suo- railullani Kuwaitiin, mutta valitettavasti hän oli ulkomailla. messa kiinalaisia vieraita. Vaikka vienninedistämismatkat suuntautuvat yleensä kauko- Viime vuonna sain tehtäväkseni tarjota päivällisen Kiinan maille, olen tehnyt niitä jopa unionin jäsenmaihin, Bulgariaan, varapresidentin Xi Jinpingin kunniaksi. Hän oli ollut mukana Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan. varapääministeri Geng Biaon vierailulla 31 vuotta aikaisemmin. Venäjä on ollut erityisasemassa työssäni ulkomaankauppa- Arkistoista löytyneissä kuvissa häntä ei näkynyt. Kuvia kat- ministerinä. Vedän virkani puolesta Suomen ja Venäjän halli- sellessaan hän huomasi ja muisti, että tulkkauksesta huolehti tusten välistä taloudellista yhteistyökomissiota. Lisäksi olen joh- Yang Jiechi, joka toimii nyt Kiinan ulkoministerinä. tanut naapurimaahamme useita yritysvaltuuskuntia. Xi Jinpingin ennakoidaan nousevan Kiinan seuraavaksi ykkös- 1970-luvun lopulla toimin silloisen Ahti Karjalaisen johta- johtajaksi. man Suomen ja Neuvostoliiton välisen talouskomission vara- Intiassa vierailin ensimmäisen kerran vuonna 1984, jolloin puheenjohtajana. Ministerinä johdin neuvotteluja vuosittaisista tapasin myös pääministeri Indira Gandhin. Vierailun isäntänä tavaranvaihtopöytäkirjoista. oli ulkoministeri Narasimha Rao, josta tuli myöhemmin Intian Idänkaupan edistämisessä 1970-luvun kokemuksista ei ole pääministeri. Tuollakin matkalla oli mukana suomalaisia yritys- tietenkään hyötyä. Eduksi on kuitenkin se, että olen saanut johtajia, heidän joukossaan Wärtsilän Tankmar Horn. tutustua jo pitkään naapurimaahamme ja ihmisiin, jotka sen Tammikuussa 2011 johdin yritysvaltuuskunnan Saudi-Ara- asioita hoitavat. biaan, Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin ja Kuwaitiin. Tälläkin Tällä kaudella Suomen ja Venäjän kesken on jouduttu kes- matkalla saatoin tavata vanhoja yhteistyökumppaneitani. kustelemaan ja neuvottelemaan monista hankalista kysymyksis- Kun vierailin Saudi-Arabiassa ulkoministerinä vuonna 1979, tä. Nyt pöytä on jokseenkin puhdas. Puutulleista on syntynyt isäntänäni oli prinssi Saud Al-Faisal. Hän hoitaa tätä virkaa sopimus EU:n ja Venäjän välillä, Saimaan kanavan vuokrasopi- edelleen. Meillä oli miellyttävä jälleen näkeminen, jonka yhtey- musta on jatkettu ja nopeajunaliikenne on saatu käyntiin. dessä ojensin ministerille valokuvan yli 31 vuotta aikaisemmin Olen tehnyt tällä hallituskaudella useita vienninedistämis- toteutuneesta tapaamisestamme. matkoja myös Venäjän alueille: Sotshiin, Novosibirskiin, Jeka- Läksiäislounaalla syntyi hauska keskustelu yhdestä myöhem- terinburgiin ja Kazaniin. Nämä keskukset kasvavat ja ne ovat mästä käynnistäni Saudi-Arabiassa. Sen yhteydessä tarjotun lou- alkaneet kilpailla keskenään siitä, minne ulkomaiset investoin- naan ruokalistaan tittelikseni oli merkitty ”Hänen Kuninkaalli- nit suuntautuvat. Tämä nopeuttaa Venäjän uudistumista, mo- nen Korkeutensa, Suomen ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen”. dernisaatiota. Saudien protokollan oli kai ollut vaikea ymmärtää, että ulko- Vienninedistämismatkat ovat suuntautuneet myös lähialueil- ministerinä voisi toimia muu kuin kuningashuoneen jäsen. le, Murmanskiin, Karjalaan, Arkangeliin, Pietariin ja Leningradin

160 161 alueelle. Näiden alueiden edustajien kanssa on keskusteltu myös että Suomen virallinen kehitysapu nostetaan kahden vaalikauden lähialueyhteistyön kehittämisestä. kuluessa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tunnen lähialueyhteistyön sen alkuvaiheista lähtien. Alle- Tämä tavoite saavutettiin. 1990-luvun alussa pääsimme het- kirjoitin sitä koskevan sopimuksen vuonna 1992. kellisesti jopa lähelle 0,8 prosenttia, mutta tämä johtui siitä, Edellinen hallitus oli laatinut suunnitelman, jonka mukaan että kansantulomme voimakkaasti supistui. Suomen itse aiheu- lähialueyhteistyö rajataan vain sosiaali- ja terveys-, ympäristö-, tetusta lamasta joutuivat siis kärsimään myös kehitysmaat, kun ydinturvayhteistyöhön. määrärahoja jouduttiin sen vuoksi leikkaamaan. Tätä en hyväksynyt. Jo vuoden 2007 budjettiriihessä päätet- 1980-luvulla alettiin jo käyttää käsitettä ”kehitysyhteistyö”. tiin jatkaa laaja-alaista yhteistyötä ja suunnata varoja aikaisem- Edelleen kuitenkin puhuttiin myös kehitysavusta ja avun vastaan- paa enemmän taloudelliseen yhteistyöhön. ottajamaista. Tämän ulkoministerikauteni aikana tein virka- matkan kaikkiin Suomen ns. päävastaanottajamaihin, ja vierai- * * * lin myös useissa muissa kehitysmaissa. Suomen kehityspolitiikkaa olen hoitanut kaikilla niillä viidellä Kun palasin vuonna 1992 ulkoministeriksi Esko Ahon johta- vuosikymmenellä, joiden aikana olen toiminut ministerinä. maan hallitukseen, meillä oli erikseen kehitysyhteistyöministeri. Aloitin tämän työn Kalevi Sorsan toisen hallituksen ulko- Olin kuitenkin hyvin kiinnostunut kehityspolitiikasta. Kat- ministerinä keväällä 1977. soin, että sillä tuli olla keskeinen sija Suomen ulkopolitiikassa. Tuolloin puhuttiin vielä kehitysavusta. Sekä kansallisella että Niinpä johdin Suomen valmistautumista Rio de Janeirossa kansainvälisellä tasolla seurattiin ja tilastoitiin palaumaa eli sitä, vuonna 1992 järjestettyyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferens- kuinka suuri osa varoista palautui antajamaahan hankintoina ja siin (UNCED). Toimin konferenssissa Suomen valtuuskunnan palkkoina. Määrärahojen bruttokansantulo-osuus oli 0,2 pro- puheenjohtajana. Mukana olivat myös kehitysyhteistyöminis- sentin tasolla. teri Toimi Kankaanniemi ja ympäristöministeri Sirpa Pieti- Jatkoin ulkoministerinä vuosina 1979–82 toimineessa Mau- käinen. no Koiviston toisessa hallituksessa. Siihen nimitettiin myös ulko- Presidentti Mauno Koivisto ei edeltäjänsä tapaan suhtautunut maankauppaministeri, mutta kehitysyhteistyö kuului edelleen kovin innokkaasti kehitysyhteistyöhön ja kehitysmaasuhteisiin. tehtäviin. Toiminta jatkui ennallaan. Määrärahoissa päästiin 0,3 Sain kuitenkin hänet vakuuttuneeksi Rion konferenssin poliit- prosentin tuntumaan. tisesta merkityksestä ja osallistumaan siihen. Kehitysyhteistyön asemaa Suomen ulkopolitiikassa vuosina Oma kiinnostukseni maailmanlaajuisiin kehitys- ja ympä- 1977–82 kuvastaa hyvin se, että en tehnyt tuolloin yhtään nimen- ristökysymyksiin virisi jo vuonna 1972, jolloin Rooman klubin omaan kehitysyhteistyöhön liittynyttä virkamatkaa. Tämä johtui raportti Kasvun rajat ilmestyi. Jo 1970-luvulta alkaen olin ulko- paljolti siitä, että presidentti Urho Kekkonen painotti ulkopolitii- ministerinä kiinnittänyt huomiota ympäristökysymyksiin. 1980- kassa muita asioita kuin kehitysyhteistyötä ja kehitysmaasuhteita. luvulla painotin niitä voimakkaasti etenkin Suomen kehitys- Ulkoministerin matkoille piti saada presidentin suostumus. yhteistyössä ja -politiikassa. Kun tulin ulkoministeriksi vuosina 1983–87 toimineeseen Kun Keskusta sysättiin vuonna 1987 oppositioon, purin Kalevi Sorsan kolmanteen hallitukseen, sovimme hänen kanssaan, kiukkuani tieteelliseen työhön. Aluksi kirjoitin lisensiaattityön

162 163 Suomen ulkopoliittisesta doktriinista. Se julkaistiin myös kirja- linjana ja myös ihmiskuntapolitiikan välineenä. Tästä syystä en- na nimellä Kansakunta – ihmiskunta. nustin Suomen keskittyvän ensi sijassa niihin kysymyksiin, jotka Laajensin lisensiaattityön väitöskirjaksi laatimalla ennustuk- sopivat parhaimmin maamme puolueettomuuslinjaan ja välttä- sen siitä, millaista Suomen ihmiskuntapolitiikka tulisi vastai- vän näkyvää roolia niissä asioissa, jotka ovat puolueettomuus- suudessa olemaan. Åbo Akademissa tarkastetun ja hyväksytyn politiikan kannalta vaikeita. väitöskirjani nimi oli Suomen ulkopolitiikka – Kansallinen dokt- Ennustin, että ympäristö- ja kehityskysymykset tulevat pa- riini ja tulevaisuuden ihmiskuntapolitiikka. kostakin nousemaan hyvin keskeiseen asemaan kansojen väli- Ennustukseni ei siis koskenut Neuvostoliiton tulevaisuutta, sessä yhteistyössä ja kansainvälisessä politiikassa. Suomen ihmis- kuten julkisuudessa jatkuvasti väitetään. kuntapolitiikassa ennustin näiden asioiden painoarvon ko- Pidin kyllä ihmiskuntapolitiikkaa koskevan ennustukseni hoavan senkin vuoksi, että ne sopivat erittäin hyvin Suomen lähtökohtana sitä, että Neuvostoliitto säilyisi suurvaltana myös puolueettomuuspolitiikan kokonaisuuteen. tulevaisuudessa. En osannut tuolloin vielä ennakoida, että sen Vuonna 1989 kirjoitin teoksen Yhteinen tehtävämme – poliittinen järjestelmä ja nimi muuttuisivat. Tuohon aikaan Mi- Kansanvaltaisen muutoksen strategia. Tässä kirjassa esitin, että hail Gorbatshov yritti uudistuspolitiikallaan turvata neuvosto- kestävään kehitykseen päästään, kun maailman valistuneet joh- järjestelmän jatkuvuuden. tajat sopivat yhteisistä tavoitteita ja normeista, jotka kukin maa Myöhempi kehitys on osoittanut, että ennustukseni kannal- panee itselleen sopivalla tavalla täytäntöön. ta olennainen ei ole muuttunut: olemme edelleen suurvallan Rion vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskonferenssissa pää- naapuri. sin toden teolla mukaan käytännön toimintaan kestävän kehi- Väitöskirjani keskeisenä aineistona oli vuoden 1987 kevääl- tyksen edistämiseksi. lä valmistunut Ympäristön ja kehityksen maailmankomission Rion konferenssi oli käännekohta ihmiskunnan kehitykses- eli ns. Brundtlandin komission mietintö, jossa tarkasteltiin ihmis- sä. Siellä ympäristö- ja kehityskysymyksiä tarkasteltiin ensim- kunnan tulevaisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta. mäisen kerran laajasti ja toisiinsa liittyen. Tehdyt päätökset kos- Ennustukseni koski sitä, kuinka Suomen puolueettomuus- kivat myös teollistuneiden maiden kehitystä, joille annettiin politiikan periaatteet vaikuttaisivat maamme tulevaan ihmis- erityinen vastuu ympäristön kannalta kestävien kulutus- ja tuo- kuntapolitiikkaan. tantotapojen kehittämiseksi. Ennustukseni mukaan ihmiskuntapolitiikan omat päämäärät Köyhyyden poistaminen asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi, ja koko ihmiskuntapolitiikan asema korostuisivat voimakkaasti mutta samalla korostettiin, että kehityksen tulee olla luonnon- Suomen ulkopolitiikan kokonaisuudessa. Kun ihmiskuntapoli- taloudellisesti kestävää. Ympäristöllisen kestävyyden rinnal- tiikan päämäärät liittyivät ihmiskunnan yhteisistä eduista huo- la painotettiin kaiken kehityksen taloudellista ja yhteiskunnal- lehtimiseen tai ovat luonteeltaan epäitsekkäitä, syntyy lisäänty- lista kestävyyttä. viä paineita jättää kansalliseen etuun perustuvan puolueettomuus- Riossa allekirjoitettiin sopimukset ilmastonmuutoksen tor- politiikan periaatteet entistä vähemmälle huomiolle. jumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Siellä Toisaalta totesin puolueettomuusdoktriinin olevan niin va- käynnistettiin myös prosessit aavikoitumisen ehkäisemiseksi ja kiintunut ja vahva, että se säilyy Suomen ulkopolitiikan yleis- metsien kestävän käytön edistämiseksi.

164 165 Rion konferenssin seurantaa varten YK:n talous- ja sosiaali- ennen ohjelman vahvistamista myös eduskuntaryhmien kom- komitean yhteyteen perustettiin kestävän kehityksen toimikunta. mentteja. Vastaavanlaiset toimikunnat perustettiin moniin jäsenmaihin, Ohjelman ympäristöpainotus oli siinä määrin voimakas, että Suomeen vuonna 1993. Seurantatehtäviä sai myös YK:n ympä- joku SDP:n kansanedustaja arvosteli sen käsittelevän enemmän- ristöohjelma UNEP. kin kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa kuin kehityspolitiikkaa. Tällä ministerikaudellani olen havainnut, mikä vaikutus Rion Vihreidenkin taholta tuli kommentteja, että ohjelmassa paino- konferenssilla oli niihin, jotka olivat jossakin muodossa siellä tetaan liikaa ympäristökysymyksiä. tai sen valmisteluissa mukana. He ymmärtävät ilman selityksiä, Taloudellista kestävyyttä oli tärkeää korostaa sen vuoksi, että mitä kestävä kehitys merkitsee. talouskasvun avulla ihmisiä voidaan nostaa köyhyydestä. Tämän Näihin ”Rion veteraaneihin” kuuluvat mm. Intian kaupunki- osoittaa myös kuluneiden vuosien kokemus. Köyhyyttä on voitu kehitysministeri ja entinen kauppaministeri Kamal Nath, Maail- vähentää nopeimmin maissa, jotka ovat saaneet aikaan talous- manpankin pääjohtaja Bob Zoellick, EU:n komission puheen- kasvua yksityissektoria kehittämällä. johtaja Jose Manuel Barroso ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Kasvun tulee olla yhteiskuntaa eheyttävää ja sen tuottamia Toisaalta on ollut murheellista todeta, että kestävän kehityk- voimavaroja tulee käyttää kansallisten köyhyyden poistamis- sen periaatteet ovat jääneet taka-alalle jopa kansainvälisessä ke- ohjelmien rahoittamiseen. hityspolitiikassa. Yksi ohjelman tärkeistä parannuksista edellisiin verrattuna Tähän tosiasiaan jouduin törmäämään, kun aloitin työni Mat- perustui siihen, että kielenkäyttöä korjattiin. Aikaisemmin eng- ti Vanhasen toisen hallituksen kehitysministerinä keväällä 2007. lannin kielen sanat ”social sustainability” oli käännetty virheel- Edellisen hallituksen kehityspoliittinen ohjelma oli saatu lisesti sanoiksi ”sosiaalinen kestävyys”. Uudessa ohjelmassa käy- valmiiksi vasta vuonna 2004. Virkaan astuttuani minulle ojen- tettiin sanoja ”yhteiskunnallinen kestävyys”. nettiin virkamiesvoimin laadittu luonnos uudeksi kehityspoliit- Englannin kielen sanalla ”social” on laajempi merkitys kuin tiseksi ohjelmaksi. suomenkielen sanalla ”sosiaalinen”. Esimerkiksi ”social sciences” Luonnoksen luettuani kysyin, missä ovat kestävän kehityk- on suomeksi ”yhteiskuntatieteet”. sen periaatteet. Kielenkäytöllä on tässäkin suuri merkitys. Sosiaalisesta kes- Tästä kysymyksestä käynnistyi prosessi, jossa ohjelma kirjoi- tävyydestä puhuttaessa huomio kiintyy sosiaalisektoreihin, ku- tettiin suureksi osaksi kokonaan uudelleen. Avainkohdat jou- ten sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Kun puhu- duin luonnostelemaan itse. taan yhteiskunnallisesta kestävyydestä, mukaan tulevat demokra- * * * tia, hyvä hallinto, toimiva oikeusjärjestys ja ihmisoikeudet. Itse Uuden ohjelman nimeksi tuli Kohti oikeudenmukaista ja kestä- asiassa nämä ovat yhteiskunnallisen kestävyyden perusta. vää ihmiskuntapolitiikkaa. Siinä painotettiin erityisesti ilmasto- Uudesta ohjelmasta käytiin kiivasta keskustelua. ja ympäristökysymyksiä, mutta keskeisen sijan saivat myös ta- Sen lisäksi, että ohjelmaa syytettiin liian ympäristöpainot- loudellinen ja yhteiskunnallinen kestävyys. teiseksi, sen epäiltiin laiminlyövän kehityspolitiikan päätehtä- Ohjelmaluonnos käsiteltiin hyvin avoimesti. Kansalaisjärjes- vää eli köyhyyden poistamista. Tämä väite perustui väärinkäsi- töjä kuultiin. Julkista keskustelua käytiin. Luonnokseen saatiin tyksiin.

166 167 Kun ohjelmassa painotettiin kehitysmaiden yksityisen sek- Kun nykyistä ohjelmaa laadittiin, halusin mukaan selkeät torin kehittämistä talouskasvun aikaansaamiseksi, epäiltiin, että tavoitteet väestönkasvun hillitsemiseksi. Virkamiehet tätä vas- ohjelmalla pyrittiin ensi sijassa edistämään Suomen vientiä. tustivat ja katsoivat esittämieni muotoilujen olevan epäkorrek- Sama epäilys liittyi siihen, että ohjelmassa painotettiin luonnon- teja. varojen kestävää käyttöä. Jotkut vierastivat myös sanan ”sosiaa- Kairon väestökonferenssista lähtien oli korostettu sukupuoli- linen” vaihtumista ”yhteiskunnalliseksi”. ja lisääntymisterveyden ohella niihin liittyviä oikeuksia. Monet Tässä oli taustalla laajempi kehitysyhteistyön ja -politiikan kehitysmaat tulkitsevat tämän oikeudeksi lisääntyä. Tämä oli filosofiaan liittyvä kysymys. herkkä asia monille kehitysmaille, sanottiin. Meilläkin on vahva koulukunta, joka näkee kehitysyhteis- Taivuin. Ei olisi pitänyt. Väestökasvu on vakava ongelma työn lähinnä hyväntekeväisyytenä ja kansainvälisenä sosiaali- useille kehitysmaille ja koko ihmiskunnalle. Siihen on puutut- politiikkana, jonka tulee jatkua loputtomiin. tava, mutta tietysti korrektilla ja tuloksia tuottavalla tavalla. Mm. Oma ajatukseni on ja myös uusi kehityspoliittinen ohjelma UNDP on jo alkanut tilastoida perhesuunnittelupalveluiden lähtee siitä, että tavoitteena on saada aikaan yhteistyön avulla tarjontaa eri maissa. kestävää kehitystä, jonka ansiosta avun tarve vähenee ja aika- Väestönkasvun haitalliset vaikutukset tulivat havainnollises- naan loppuu. ti esille Keniaan vuoden 2008 marraskuussa tekemäni virka- Kehityspoliittisesta ohjelmasta käydyssä keskustelussa kitey- matkan yhteydessä. tin köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen keskinäisen Kun kävin Keniassa edellisen kerran 1980-luvun puolivälis- suhteen toteamalla, että köyhyyttä voidaan poistaa nopeasti ja sä, siellä oli noin 20 miljoonaa asukasta. Väestönkasvu oli 4 % pysyvästi vain sellaisella toiminnalla, joka on luonnontaloudel- vuodessa. Suunnitelmien mukaan kasvu hidastuisi 3 prosent- lisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää. tiin vuoteen 2000 mennessä. Nykyinen ohjelma sopii mielestäni ohjenuoraksi myös seu- Sanoin, ettei tämä riitä. Henkeä kohden laskettu kansantulo raavan hallituksen kehityspolitiikalle. Kahta asiaa kuitenkin ei nouse, jos väestö kasvaa nopeammin kuin kansantalous. Sitä painottaisin enemmän. paitsi elinkelpoinen maa-alue ja luonnonvarat olivat niukat. Ensimmäinen niistä koskee infrastruktuurin osuutta kehi- Nyt Keniassa on noin 40 miljoonaa asukasta. Väestönkasvu tyksen edistäjänä. Tulin tajuamaan tämän asian tärkeyden vasta on edelleen yli 3 % vuodessa. Etniset ristiriidat ovat voimistuneet. ensimmäisellä virkamatkallani kumppanimaahamme Tansa­ Metsäministeri sanoi minulle, että viimeisten kahden vuosi- niaan vuoden 2007 lopulla. kymmenen aikana Kenian metsät on hävitetty. Edellisen 1980-luvulla toteutuneen vierailuni jälkeen tällä Toivon, että infrastruktuurin kehittämistä ja väestöpolitiikkaa alalla ei ollut tapahtunut juuri mitään kehitystä. Edelleen yli 90 painotetaan vahvasti seuraavassa kehityspoliittisessa ohjelmassa. prosenttia tansanialaisista oli vailla sähköä. Tiestö oli surkeassa Kehitysyhteistyön määrärahoista sovittiin jo hallitusneuvot- kunnossa. teluissa. Ne oli mitoitettu siten, että voisimme täyttää EU:n Tansanian kansallisessa köyhyyden poistamisohjelmassa tär- puitteissa tekemämme sitoumuksen, jonka mukaan saavutam- keimmät tavoitteet liittyivätkin sähköistämiseen ja tiestön paran- me vähintään 0.51 % osuuden bruttokansantulosta vuoteen tamiseen. 2010 mennessä ja 0.7 % osuuden vuoteen 2015 mennessä.

168 169 Kun talouskasvu oli hallituskauden alkupuolella vauhdikas- talous on usein parempi vaihtoehto kuin metsien säilyminen ta, näytti jo siltä, että kehykseen varatut rahat eivät riittäisi si- luonnontilaisina. toumusten toteuttamiseen. Kun kasvu talouslaman vuoksi hii- Kun ympäristöllisen kestävyyden mittaaminen on vaikeaa, se pui vuonna 2008 ja kääntyi vahvasti miinusmerkkiseksi vuon- jäi tavoitteiden joukossa taka-alalle. Vielä pahempaa on se, että ta- na 2009, olemme voineet jopa ylittää tavoitteemme. loudellinen ja yhteiskunnallinen kestävyys unohdettiin kokonaan. Vuonna 2010 Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ylsivät Yhteiskunnallisen kestävyyden unohtaminen oli mieluisaa mo- noin 0,55 prosenttiin bruttokansantulosta. Tälle vuodelle bud- nille kehitysmaille. Vuosituhattavoitteet velvoittivat teollisuus- jetoidut määrärahat vastaavat 0,58 %:in BKTL-osuutta. maita tukemaan niitä entistä enemmän, mutta niillä ei ollut Suomi on EU:n piirissä ainutlaatuisessa asemassa. Kun määrä- velvoitteita toteuttaa demokraattisia uudistuksia, parantaa hal- rahat ja prosenttiosuudet useimmissa jäsenmaissa pysyvät ennal- lintonsa toimivuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. laan tai laskevat, meillä molemmat nousevat. Taloudellisen kestävyyden laiminlyöminen johti siihen, että On kuitenkin muistettava, että olemme edelleen pahasti jäl- teollisuusmaat vähensivät tukeaan kehitysmaiden infrastruktuu- jessä muista Pohjoismaista, jotka ovat jo pitkään ylittäneet 0,7 rin ja yksityisen tuotannollisen sektorin kehittämiseen. Tämä prosentin rajan. heikensi kehityspolitiikan todellista tuloksellisuutta. * * * Pahinta oli se, että myös maatalouden kehittämistä alettiin Mutta mikä on vastaus virkamiehille esittämääni kysymykseen? laiminlyödä. Tämä oli yksi syy pari vuotta sitten koettuun ruoka- Mihin kestävän kehityksen periaatteet olivat hävinneet Suomen kriisiin. kehityspolitiikasta? Maatalouden aseman heikkeneminen kansainvälisessä kehi- Ne olivat jääneet taka-alalle myös EU:n kehityspolitiikassa tyspolitiikassa osoittaa havainnollisesti sen, kuinka väärin vuosi- ja maailman laajuisesti. Syynä olivat vuonna 2000 asetetut vuosi- tuhattavoitteet on ymmärretty. Ne ovat todellakin tavoitteita. tuhat tavoitteet (Millenium Development Goals, MDG) ja nii- Erikseen on mietittävä ne keinot, joilla tavoitteisiin voidaan den virheellinen tulkinta. parhaimmin päästä. MDG 1:n mukaan tavoitteena on äärim- Tavoitteita on kahdeksan. Kuusi ensimmäistä liittyy suoraan mäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, mutta nälkää ei voida köyhyyden poistamiseen, ja niiden seurantaa varten on luotu poistaa, ellei tuoteta lisää ruokaa. indikaattorit, mittarit. Seitsemäs on ympäristöllisesti kestävän Olin mukana vuonna 2008 järjestetyissä kansainvälisissä ke- kehityksen edistäminen. Kahdeksas koskee kumppanuuksia köy- hityskonferensseissa. hyyden poistamiseksi. Syyskuussa Accrassa käsiteltiin avun tuloksellisuutta. Se oli Ympäristöllinen kestävyys on siis yksi tavoitteista, mutta sen seurantakokous Pariisissa aikaisemmin pidetylle samaa aihepiiriä mittaaminen on hyvin vaikeaa. käsitelleelle konferenssille. Marras-joulukuun vaihteessa Dohassa Yhdeksi mittariksi otettiin puhtaan veden saatavuus, joka ei järjestetyssä konferenssissa puolestaan käsiteltiin kehitysrahoitus- kerro kovin paljon ympäristön tilasta. ta Monterreyn sitoumusten pohjalta. Toiseksi määriteltiin luonnontilaisten metsien määrä. Se mit- Pariisin deklaraation ja Monterreyn julistuksen pohjalta oli taa onnistumista luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, syntynyt se kyseenalainen tulkinta, että teollisuusmaiden tuli suun- mutta ilmastonmuutoksen torjumista ajatellen kestävä metsä- nata kasvava kehitysapunsa julkisen sektorin kautta toimintaan,

170 171 jolla vaikutetaan suoraan köyhyyteen ja sitä mittaaviin indikaat- Accran ja Dohan kokemukset vaikuttivat osittain siihen, että toreihin. tein vuoden 2009 alussa aloitteen, että EU:n ja Yhdysvaltain Kun Accran kokousta valmisteltiin EU:n kehitysministerei- välille luotaisiin transatlanttinen kumppanuus kestävän kehityk- den kokouksissa, otin esille avun todellisen tuloksellisuuden ja sen edistämiseksi. painotin yksityisen sektorin merkitystä köyhyyden poistamises- Tämä prosessi lähti liikkeelle jo toukokuussa 2007, kun sa. Korostin muutoinkin kestävän kehityksen merkitystä kehi- osallistuin YK:n kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen tyspolitiikassa. Sain tukea käytetyissä puheenvuoroissa. Monet New Yorkissa. Sen yhteydessä tapasin YK-lähettiläämme Kirsti lisäksi nyökkäilivät hyväksyvästi. Lintosen, joka oli lähes epätoivoisessa mielentilassa. Accrassa tämä ei kuitenkaan näkynyt millään tavalla. EU oli Lintonen purki harmiaan siihen, että YK:n puitteissa kehi- päinvastoin johtamassa neuvotteluja siihen suuntaan, että van- tysmaaryhmä G 77 + Kiina saneli ratkaisut ja vielä arvosteli voi- hat virheelliset tulkinnat voimistuivat. Kun käytin asiasta yhdes- makkaasti teollistuneita maita, vaikka nämä maksoivat lähes kai- sä konferenssiin liittyneistä tapahtumista puheenvuoron, sain ken. Tuolloin esillä oli UNDP:n budjetin laatiminen. tukea myös useiden kehitysmaiden edustajilta. Toinen tärkeä virike ajatustyölleni olivat kesällä 2008 Washing- Kun ministerineuvostossa käsiteltiin valmistautumista Dohan tonissa Yhdysvaltain kehityspolitiikasta vastaavien henkilöiden konferenssiin, arvostelin voimakkaasti EU:n toimintaa Accrassa. kanssa käymäni keskustelut. Totesin, että heidän ajattelunsa oli Sain jälleen tukea kollegoilta. Sovittiin, että Dohassa pyritään hyvin lähellä EU:n harjoittamaa kehityspolitiikkaa. parempaan. Sitten tulivat Accran ja Dohan kokemukset. Kummassakin Dohassa saatiin aikaan loppuasiakirja, joka minuakin varsin konferenssissa tahdin määräsivät kehitysmaat. Teollisuusmaat hyvin tyydytti. olivat hajallaan, ja niiden edustajien joukossa oli taipumusta Siellä tyrittiin sen sijaan tehtäessä päätöstä YK:n puitteissa kilpailla kehitysmaiden suosiosta. järjestettävästä finanssikriisin kehitysvaikutuksia käsittelevästä Näistä aineksista syntyi aloitteeni transatlanttisesta kestävän konferenssista. kehityksen kumppanuudesta. Amerikkalaiset esittivät, että YK:n pääsihteeri valmistelisi Me – EU ja Yhdysvallat – maksamme noin 80 prosenttia kokouksen, mikä oli myös EU:n alkuperäinen kanta. Dohassa kaikesta virallisesta kehitysavusta ja jopa 85 prosenttia humani- puhetta johtanut Nicaraguan edustaja ajoi voimakkaasti sitä, taarisesta avusta. Meidän apumme on pääosin sitomatonta ja että tehtävä annettaisiin YK:n yleiskokouksen puheenjohtajalle, pyyteetöntä. Kiinnitämme suuren huomion avun laatuun. joka tehtävä oli tulossa heidän maansa edustajalle. G 77 -ryhmää johtavat Kiina, Intia, Brasilia ja muutamat Keskustelun kuluessa Yhdysvallat yritti esittää kompromissia, muut ns. nousevat kehitysmaat. Ne saavat köyhimmiltä kehitys- että tehtävä annettaisiin molemmille. Tätä EU:n delegaatiota mailta valtakirjan kehityspolitiikkaa koskeviin neuvotteluihin. johtanut Ranskan ministeri ei tukenut, vaikka häntä siihen lie- Tätä valtakirjaa ne eivät käytä ainakaan ensi sijassa köyhimpien västi sanoen voimakkaasti kehotin. maiden etujen ajamiseen. YK-konferenssin valmistelut olivat hyvin vaikeat, eikä se ko- Nousevat kehitysmaat, etenkin Kiina, ovat tulleet jo merkit- vin hyvin onnistunut tehtävässään. Huonomminkin olisi kui- täviksi avun antajiksi, vaikka ne eivät itse tätä nimeä itsestään tenkin saattanut käydä. käyttäneetkään. Niiden politiikka tähtää ensi sijassa kehitys-

172 173 maiden luonnonvarojen hyödyntämiseen. Niiden antaman Yhdysvaltain puolelta keskusteluja johti suurlähettiläs Alon- avun laatu on heikko ja ne laiminlyövät kestävän kehityksen zo Fulgham, joka toimi USAID:in virkaa tekevänä johtajana. periaatteita. Mukana olivat EU:n komission ja puheenjohtajamaa Tsekin Aloitteeni tähtäsi siihen, että EU ja Yhdysvallat ryhtyisivät edustajat. kehityspolitiikassa tiiviiseen yhteistyöhön, joka kattaisi sekä kes- Tässä keskustelussa hahmoteltiin yhteistyötä sekä poliittisella kinäisen koordinaation kansainvälisissä neuvotteluissa että käy- että käytännön tasolla. Teemoiksi kaavailtiin mm. ruokaturvaa, tännön tason yhteistyön monenkeskisissä järjestöissä ja kahden- ilmastonmuutoksen kehityspoliittisia aspekteja ja vuosituhat- välisessä toiminnassa. tavoitteita. Esillä oli myös alueellisen integraation edistäminen Ajatukseni oli, että nämä suurimmat kehitysyhteistyön ra- erityisesti Afrikassa. hoittajat pyrkisivät entistä tuloksellisempaan toimintaan suun- Pariisissa huhtikuun lopulla pidetyssä EU:n kehitysministe- taamalla toiminta köyhimpien kansojen ja ihmisten auttamiseen. reiden ja Fulghamin välisessä tapaamisessa sovittiin, että yhteis- Toisaalta EU ja Yhdysvallat korostaisivat toiminnassaan kestä- työtä Washingtonissa esillä olleista aihepiireistä ryhdytään val- vän kehityksen kaikkia kolmea pilaria. mistelemaan. Aloite tähtäsi siihen, että EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyö Pariisissa käytiin erityinen keskustelu siitä, mikä oli transatlant- kannustaisi muita avunantajia, myös nousevia kehitysmaita, toi- tisen kehityskumppanuuden suhde sotilaalliseen toimintaan. mimaan samalla tavalla. Kehityspoliittisissa neuvotteluissa syn- Joissakin puheenvuoroissa mainittiin Afganistan ja Afrikan tyisi kilpailua köyhimpien kehitysmaiden kannatuksesta. Täl- sarvi alueina, joilla yhteistyötä voitaisiin toteuttaa. Käytin asiasta löin voisi syntyä liitto edistyksellisten teollisuusmaiden ja köy- voimakkaan puheenvuoron, jossa vetosin siihen, että tätä kehi- himpien kehitysmaiden välille. tyspoliittista yhteistyötä ei kytkettäisi sotilaalliseen toimintaan. Kerroin ajatuksistani vuoden 2008 lopulla EU:n kehitys- Tämä sopi hyvin myös amerikkalaisille. Presidentti Barack komisaarille Louis Michelille, joka vieraili Suomessa. Hän innos- Obaman johtama Yhdysvaltain uusi hallitus oli omaksunut uuden tui asiaan ja kehotti tekemään asiasta aloitteen Prahassa tammi– ajattelun, jonka mukaan kehitys oltiin nostamassa diplomatian helmikuun vaihteessa 2009 kokoontuvaan EU:n kehitysminis- ja puolustuksen rinnalle tasavertaiseksi osaksi maan ulkosuh- tereiden epäviralliseen kokoukseen. teita. Tein aloitteen, ja se sai kaikkien hyväksymisen. Yhteisten ponnistusten tuloksena transatlanttisesta kestävän Jo ennen Prahan kokousta informoin aloitteestani myös kehityksen kumppanuudesta voitiin sopia EU:n ja Yhdysval- amerikkalaisia. Hekin ottivat aloitteen myönteisesti vastaan. tain välisessä huippukokouksessa Washingtonissa marraskuussa Katsoin voivani toimia myös suoraan amerikkalaisten suun- 2009. Aloitteeni oli johtanut vajaassa vuodessa myönteiseen tu- taan, sillä kehityspolitiikka kuuluu unionissa jaetun toimivallan lokseen. piiriin ja painopiste on kansallisella tasolla. Huolehdin kuiten- Sopimuksella kehityspoliittisen yhteistyön tiivistämisestä oli kin siitä, että komissio oli kaikesta tietoinen ja kaikessa mu- myös yleispoliittista merkitystä. Transatlanttisia suhteita ovat kana. rasittaneet viime vuosina monet ongelmat ja ristiriidat. Nyt löy- Seuraava tärkeä askel olivat Washingtonissa huhtikuun lopul- tyi yhteistyön ala, jossa osapuolten näkemykset ovat yhteneväi- la käydyt keskustelut. set ja edut yhteiset.

174 175 Washingtonin huippukokouksen jälkeen EU:n kehitysminis- Tavatessaan Alexin keväällä Washingtonissa Clinton sanoi terit käsittelivät transatlanttista yhteistyötä Espanjassa pidetyssä pitävänsä aloitettani mielenkiintoisena ja kiehtovana. Clinton epävirallisessa kokouksessa, johon osallistui myös USAID:in ymmärsi mistä oli kysymys ja antoi hankkeelle tukensa. uusi johtaja Rajiv Shah. Olin innostunut, kun sain kuulla, että ulkoministeri Clin- Minun tehtäväkseni tuli jälleen käyttää EU:n puheenvuoro. ton on tulossa Suomeen. Hänen toisena suomalaisena virka- Kommentoin myönteisesti huippukokouksessa hyväksyttyjä do- veljenään pyysin tapaamista. Halusin päästä keskustelemaan suo- kumentteja, mutta korostin, että vastaisuudessa on painotetta- raan hänen kanssaan kehityspolitiikasta, jossa meillä oli paljon va enemmän poliittisen tason yhteistyötä ja kestävän kehityk- yhteistä. sen periaatteita. Vierailun valmistelut olivat Alexin kabinetin käsissä. Sieltä Tapasin Shahin myös kahden kesken. Hän oli hyvin perillä ilmoitettiin, ettei tiukassa aikataulussa ollut tähän mahdolli- hankkeen syntyvaiheista ja innostunut kehittämään yhteistyötä suutta. edelleen. Hän painotti kaupan merkitystä kehitykselle. Ulko- Alexia varten ohjelmassa oli tilaa pitkille keskusteluille ja maankauppaministerinä tämä minua miellytti. lounaalle. Normaalia olisi ollut, että olisin voinut olla mukana täs- sä osuudessa. Tällöin Clinton olisi tavannut yhtä aikaa molemmat * * * suomalaiset kollegansa. Tämäkään ei kuitenkaan käynyt. Kotimaassa sain Matti Vanhaselta arvokasta apua transatlantti- Clintonin vierailun ollessa vielä vireillä olimme yhdessä sen kehityskumppanuuden saamiseksi huippukokouksen asia- Stubbin kanssa kuultavina eduskunnan puhemiehen johtamas- listalle ja päätelmiin. Hän mm. kirjoitti tästä komission puheen- sa kansainvälisten asioiden foorumissa. johtajalle ja kollegoilleen. Siellä varapuhemies Seppo Kääriäinen kysyi, ovatko Clinto- Erilliseksi asiakohdaksi emme kehityspolitiikkaa saaneet, mut- nin vierailulla esillä kehityskysymykset ja tapaanko minä häntä. ta päätelmissä ja niiden liitteessä voitiin sopia yhteistyön käyn- Kysymys tuli minullekin yllättäen. nistämisestä. Alex vastasi, että hän voi ottaa kehitysyhteistyökysymykset Muutoinkin Vanhanen tuki minua työssäni kestävän kehi- esille keskusteluissa Hillaryn kanssa, jos kehitysyhteistyöminis- tyksen edistämiseksi. Vaikka Matti ei kuulukaan Rion veteraa- teri tämän hyväksyy. neihin, hän tiesi, mitä kehityspolitiikka ja kestävä kehitys ovat Vastasin, että en hyväksy. Sanoin haluavani keskustella omista ja mikä on niiden merkitys kansainvälisten suhteiden kokonai- virka-asioistani itse. Ellen tapaisi Clintonia, ne jäisivät käsittele- suudessa. mättä. Huomautin, ettei kysymys ole vain kehitysyhteistyöstä, Samaa en voi sanoa ulkoministeri Alexander Stubbista. vaan koko kehityspolitiikasta ja mainitsin tässä yhteydessä aloit- Kun transatlanttinen aloitteeni oli kevättalvella 2009 esillä teen transatlanttisen kestävän kehityksen kumppanuuden aikaan- EU-ministerivaliokunnassa, Alexin kommentti oli: ”Ei tällaset saamiseksi. kehitysapuhankkeet lennä”. Lopulta sain sovituksi pääministeri Vanhasen kanssa, että voin Tämä aloite lensi. Kirjoitin siitä kirjeen myös Hillary Clin- olla mukana hänen ja Clintonin välisessä tapaamisessa. Aikaa tonille, joka on minun kollegani kehityspolitiikkaan kuuluvissa sitä varten oli varattu vähän, mutta olisin sentään päässyt tapaa- asioissa. maan amerikkalaisen kollegani.

176 177 Clintonin vierailu kuitenkin raukesi ja siirtyi tuonnemmaksi. Kiusaantuneet suurlähettiläät kyselivät ministeriön virka- Viime vuoden tammikuussa seurasi jatkoa. miehiltä, miten kehityspolitiikan puuttuminen voidaan selittää Alex piti Lontoossa puheen transatlanttisesta yhteistyöstä. ja kuinka ajatus vapaakauppa-alueesta perustella. Ennakkoon hän ei siitä kanssani keskustellut. Vielä vaikeammaksi yhteistyö Stubbin kanssa on käynyt, kun Alex ei maininnutkaan puheessaan Suomen aloitteesta käyn- on ollut kysymys Lissabonin sopimuksen soveltamisesta käy- nistynyttä transatlanttista kehityskumppanuutta, vaikka se on täntöön. viime vuosien merkittävin edistysaskel EU:n ja Yhdysvaltain Tässä on törmätty perustavanlaatuisiin näkemyseroihin unio- suhteissa. nin ja sen ulkosuhteiden kehityksestä. Ministeriön johtavat virkamiehet sanoivat puhetta valmis- Ensi vaiheessa päädyimme eri linjoille, kun käsiteltiin ke- teltaessa ministerille, että hän ei voi olla sisällyttämättä tätä hityspolitiikan asemaa uudessa ulkoasiainhallinnossa. asiaa puheeseensa. Alex saattoi kuitenkin niin tehdä. Taustalla tässä oli kysymys siitä, rakennetaanko hallinto puh- Sen sijaan Alex puuttui toiseen keskeiseen minun toimialaani taasti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ehdoin, vai ote- kuluvaan kysymykseen. Hän ehdotti vapaakauppa-alueen luo- taanko siinä huomioon myös kehityspolitiikan johdonmukai- mista EU:n ja Yhdysvaltain välille. Tämän kohdan sisällyttämistä suus, joka on keskeinen kysymys tämän alan kansainvälisessä puheeseen kauppapolitiikasta vastaavat virkamiehet vastustivat. yhteistyössä. Tässäkin virkamiehet olivat oikeassa. Neuvottelut koskivat lähinnä uuden hallinnon ja komission EU:n ja Yhdysvaltain välillä on vain vähän sellaisia perinteisiä välistä työnjakoa kehitysyhteistyön ohjelmoinnissa. kaupan esteitä, joita vapaakauppasopimuksella voitaisiin poistaa. Suomessa EU-ministerivaliokunta muotoili pääministerin Vapaakauppaneuvotteluissa törmättäisiin hankaliin kysymyksiin, johdolla kannanottoja, jotka tähtäsivät kompromissiin, mutta kuten maataloustuotteiden kauppaan. Stubb esitti Suomen puolesta vain oman kantansa. Ongelmana ovat näkymättömät kaupan esteet, joiden pois- Kokousraporteista saatoin lukea, että muiden maiden puolel- tamiseksi me kauppaministerit ponnistelemme Transatlanttisen ta oli tuotu esiin myös niitä näkökantoja, joita minä olin omas- talousneuvoston (TEC) puitteissa. sa valmistelussamme esittänyt. EU:n ja Yhdysvaltain välisten vapaakauppa-neuvottelujen Lopulta EU:n tasolla löydettiin kompromissi, joka painottaa käynnistäminen vaikeuttaisi lisäksi WTO:n piirissä käytäviä ulko- ja turvallisuuspoliittista johdonmukaisuutta, mutta ke- monenkeskisiä neuvotteluja, joita sekä EU:ssa että Yhdys- hityspoliittisella näkemyksellä on siinä sijansa. Vasta aika näyt- valloissa pidetään ensisijaisen tärkeinä. tää, kuinka työnjako käytännössä toimii. Kaiken huippu oli se, että Alex määräsi EU-maissa ja Yhdys- Alex on muutoinkin pyrkinyt hallintoa järjestettäessä hyvin valloissa toimivat Suomen suurlähettiläät suorittamaan demarshin federalistisiin ratkaisuihin. ja keskustelemaan asemamaansa ulkoministeriössä hänen trans- Käymissään virallisissa keskusteluissa Alex on kertonut Suo- atlanttisesta puheestaan. men ajavan äärilinjaa, jonka mukaan EU-maiden ulkoministe- Tämä menettely on erittäin harvinainen ja se liittyy yleensä reiden pitäisi toimia korkea edustaja Ashtonin alaisuudessa ja jonkin merkittävän ulkopoliittisen aloitteen esittelemiseen. Alexin EU-maiden suurlähettiläiden tulisi puolestaan toimia asema- puheessa sellaista ei ollut. maassaan EU:n edustustojen alaisuudessa.

178 179 Tällaista Suomen kantaa ainakaan minä en ole ollut muotoi- Suomessa ja useimmissa meidän kanssamme samaan viite- lemassa, enkä sitä hyväksy. ryhmään kuuluvissa maissa hallitukseen kuuluu kehityspolitii- Suurempi kysymys on kuitenkin se, mikä on muotoutumas- kasta vastaava ministeri. sa olevien unionin ulkosuhteiden sisältö. Useassa jäsenmaassa kehityspolitiikasta vastaa kuitenkin ulko- Vanhan sanonnan mukaan EU on taloudellinen jättiläinen, ministeri. He eivät kuitenkaan yleensä osallistu kehitysministe- mutta poliittinen kääpiö. Tämä on ollut federalistien perustelu reiden kokouksiin, vaan niissä heitä edustaa varaministeri tai sille, että EU:sta pitäisi pyrkiä kehittämään ulko- ja turvallisuus- valtiosihteeri. poliittinen maailmanmahti ja jopa sotilaallinen suurvalta. Useimmat kehityspolitiikasta vastaavista ulkoministereistä Lissabonin sopimuksessa federalistit näkevät mahdollisuu- eivät ole ainakaan viimeisten neljän vuoden aikana edes näyt- den edistää tämän suuntaista kehitystä. Heidän tavoitteenaan täytyneet kehitysministereiden kokouksissa. on alistaa kehityspolitiikka, kauppapolitiikka, ympäristöpoli- Lissabonin sopimuksen mukaan korkea edustaja johtaa kaik- tiikka ja kaikki muut unionin ulkosuhteiden osa-alueet kapea- kien näiden neuvostojen kokouksia. Hänen tehtävänsä on koor- alaisesti ymmärretyn ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineiksi. dinoida unionin ulkosuhteita. Omasta mielestäni väite EU:sta poliittisena kääpiönä on nyky- Käytännössä päätöksenteon ja asioiden valmistelun paino- maailmassa täysin harhaanjohtava. Ainakin kolmella ulkosuh- piste näyttää jo siirtyneen aikaisempaa enemmän ulkoministe- teiden tärkeällä osa-alueella – kehitys-, kauppa- ja ympäristö- reiden käsiin. politiikassa – EU on johtava voima maailmassa. Ja näiden poli- Tämä tuli selvästi ilmi EU:n ja Yhdysvaltain viime marras- tiikkalohkojen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. kuussa pidetyn huippukokouksen valmisteluissa ja tuloksissa. EU voi mielestäni parhaimmin puolustaa omia etujaan ja Tällä kertaa Yhdysvallat ehdotti kehityspolitiikkaa erilliseksi edistää tehokkaimmin omia arvojaan ja tavoitteitaan rakenta- asiakohdaksi. Tämä oli presidentti Barack Obaman oma ajatus. malla näiden vahvuuksien varaan ja toteuttamalla johdonmu- EU oli vastahakoinen. EU:n puolelta ehdotettiin asiakohdan kaista kestävän kehityksen politiikkaa. otsakkeeksi ”turvallisuus ja kehitys”. Nämä kaksi ajatustapaa vaikuttavat kaikkialla Euroopan unio- Keskusteluissa ja päätelmissä kehityspolitiikalla oli kuitenkin nissa, mutta Suomessa ne tulevat erityisen vahvasti esille sen keskeinen sija. vuoksi, että me Alexin kanssa edustamme selkeästi näitä vaihto- Samoihin aikoihin huippukokouksen kanssa unionissa val- ehtoja. misteltiin joulukuun Eurooppa-neuvostoa varten asiakirjaa EU:n ministerineuvoston rakenne näyttää vaikuttavan rat- EU:n suhteista strategisiin kumppaneihin. kaisevalla tavalla siihen, millaiseksi unionin ulkosuhteet muo- Tässä asiakirjassa transatlanttista kehityspoliittista yhteis- toutuvat. työtä ei edes mainita. Kehitystä käsitellään siinä vain turvalli- Ulkoasiainneuvosto kokoontuu säännöllisesti ja usein ulko- suuden yhteydessä. ministereiden kokoonpanossa. Kehitysministerit kokoontuvat Kehitysministerit eivät päässeet vaikuttamaan huippukokouk- virallisesti kaksi kertaa vuodessa ja pari kertaa myös epäviralli- sen ja Eurooppa-neuvoston valmisteluihin. Korkean edustajan siin kokouksiin. Kauppa- ja puolustusministereiden kokous- kabinetissa ei ole ainuttakaan kehityspolitiikkaa edustavaa avus- tahti on vieläkin harvempi. tajaa tai neuvonantajaa.

180 181 * * * Myös vuoden 2006 kestävän kehityksen strategia painottuu Tämä kehitys oli nähtävissä ennakolta. sisäiseen kehitykseen. Ulkoista ulottuvuutta käsittelevä osuus Niinpä olen pyrkinyt vaikuttamaan kehitysministereiden on vain parin sivun mittainen. Ajattelin, että se voitaisiin uudis- kokousten kautta siihen, että kehityspolitiikka saisi tasavertai- tuksen yhteydessä laajentaa kaiken kattavaksi EU:n kestävän sen aseman unionin ulkosuhteissa. Lissabonin sopimus tarjoaa kehityksen globaalistrategiaksi. tähän hyvät perusteet, sillä sen mukaan unionin tulee toteuttaa Vuoden 2006 strategiaan sisältyy vahva kannanotto kestävän kestävää kehitystä. kehityksen merkityksestä unionin ulkosuhteissa: Omalta osaltani aloitin keskustelun Luxemburgissa kesä- kuussa 2010 pidetyssä EU:n kehitysministereiden kokouksessa, Kestävän kehityksen kysymykset otetaan huomioon kaikessa EU:n jota johti korkea edustaja Catherine Ashton. ulkopolitiikassa, myös yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikas- Kokouksen yhtenä aihepiirinä oli kehityspolitiikan tuloksel- sa, muun muassa nostamalla se monenvälisen ja kahdenvälisen lisuus ja johdonmukaisuus. kehitysyhteistyön tavoitteeksi. Sanoin omassa puheenvuorossani, että todelliseen johdon- mukaisuuteen päästään vain siten, että EU:lle luodaan kestävän Vuonna 2009 tehdyssä strategian määräaikaistarkastelussa pai- kehityksen periaatteisiin perustuva globaalistrategia, jossa ke- notetaan strategian globaalia ulottuvuutta: hityspolitiikkaan yhdistetään muut ulkosuhteiden alueet, ku- ten kauppapolitiikka, ympäristö- ja ilmastopolitiikka, finanssi- Kestävän kehityksen strategia tarjoaa pitkän aikavälin vision ja järjestelmän kehittäminen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. yleiset poliittiset puitteet, joilla ohjataan EU:n politiikkoja ja Ashton kommentoi puheenvuoroani myönteisesti ja lupasi, strategioita ja joihin sisältyy maailmanlaajuinen ulottuvuus että asiaan palataan syksyllä järjestettävässä epävirallisessa ke- aina vuoteen 2050 saakka. Koska strategiassa otetaan huo- hitysministerikokouksessa. Näin tapahtui. mioon pitkän aikavälin suuntaukset, se toimii ennakkovaroi- Keskustelua jatkettiin joulukuussa 2010 järjestetyssä kehi- tusten antajana ja politiikan veturina tarpeellisten uudistusten tysministereiden virallisessa kokouksessa, jossa käsiteltiin komis- aikaansaamiseksi ja lyhyen aikavälin poliittisten toimien toteut- sion laatimaa vihreää kirjaa EU:n kehityspolitiikan strategisista tamiseksi. valinnoista. Valmistautuessani tähän kokoukseen huomasin, että ajatus Eurooppa-neuvosto totesi tähän liittyvissä päätelmissään, että EU:n globaalistrategiaksi olisi viisasta kytkeä vuonna 2006 strategia muodostaa unionin toiminnalle kaiken kattavan ke- Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn EU:n kestävän kehityksen hyksen: strategian uudistamiseen, josta oli määrä päättää viimeistään vuo- teen 2011 mennessä. Kestävä kehitys on Lissabonin sopimuksen mukaan Euroopan EU:n ensimmäinen vuonna 2001 hyväksytty kestävän kehi- unionin perimmäinen tavoite. Kuten unionin kestävän kehi- tyksen strategia käsitteli vain unionin sisäistä toimintaa. Johannes- tyksen strategian vuoden 2009 uudelleentarkastelusta annetussa burgin kestävän kehityksen konferenssia silmällä pitäen siihen li- puheenjohtajavaltion selvityksessä korostetaan, strategia tarjoaa sättiin seuraavana vuonna ulkoista ulottuvuutta koskeva osuus. edelleen pitkän aikavälin vision ja muodostaa laajan poliittisen

182 183 toimintakehyksen kaikille unionin politiikoille ja strategioille Näihin kahteen kirjeeseen kiteytyvät vaihtoehdot EU:n ulko- (the overarching policy framework for all Union policies and suhteiden kehittämiseksi. strategies). Pitäisikö EU:n ulkosuhteiden perustua globaaliin turvallisuus- strategiaan, jonka muodostaman ”hatun” alle muut ulkosuhteet Joulukuun 2010 Eurooppa-neuvoston kokous oli viimeinen ti- sijoitetaan? laisuus käynnistää uudistustyö vuonna 2006 sovitulla tavalla. Vai pitäisikö EU:lla olla globaali kestävän kehityksen strate- Puhuin asiasta itsenäisyyspäivänä pääministeri Mari Kivi- gia, joka kokoaa kehityspolitiikan sateenvarjon alle kauppapoli- niemen kanssa. Hän ei katsonut voivansa enää siinä vaiheessa tiikan, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan, finanssijärjestelmän ke- ottaa esille kestävän kehityksen strategian uudistamista. Niinpä hittämisen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan? sovimme, että yritän saada uudistustyön vireille kehitysministe- Oma ajatukseni EU:n globaalistrategiaksi on ollut useampaan reiden kokouksen kautta. kertaan esillä EU-ministerivaliokunnassa, missä se on hyväksytty. Kirjoitin jo seuraavana päivänä korkea edustaja Ashtonille Olen esitellyt aloitteen useampaan otteeseen myös eduskunnan kirjeen, jossa pyysin, että hän ottaisi Eurooppa-neuvoston val- ulkoasiainvaliokunnalle ja suurelle valiokunnalle, joissa se on misteluissa esille vuoden 2006 strategian uudistamisen. Lähetin saanut laajaa tukea. kirjeen tiedoksi kehitysministereille ja kehityskomissaarille. Alexin aloitetta EU:n globaaliksi turvallisuusstrategiaksi ei Joulukuun 9. päivänä pidetyssä kehitysministereiden kokouk- ole yhdessä käsitelty. sessa toistin vetoomukseni. Ashton lupasi, että hän ottaa asian Tilanne on kiusallinen, kun Suomesta lähtee EU:n korkeal- esille. Hän kuitenkin huomautti, etteivät Eurooppa-neuvoston le edustajalle kilpailevia ehdotuksia EU:n ulkosuhdepolitiikan valmistelut ole varsinaisesti hänen käsissään. kehittämiseksi. Seuraavalla viikolla sain kuulla, että Alex oli lähettänyt 10. * * * joulukuuta Ashtonille kirjeen, jossa hän ehdotti unionin strategis- Otan tämän tilanteen hyvin vakavasti. ten kumppanuuksien ”hatuksi” Euroopan turvallisuusstrategian Kestävän kehityksen edistämisestä on tullut suorastaan elämän- päivittämistä vastaamaan globaalitasolla ja EU:n institutionaalises- työni. Tällä hallituskaudella olen saanut aikaan merkittäviä tu- sa rakenteessa tapahtuneita muutoksia. Strategiasta pitäisi hänen loksia. EU:n globaalistrategia kestävän kehityksen edistämisek- mielestään tulla uuden ulkoasiainhallinnon ”ohjekirja”. si on elintärkeä askel eteenpäin. Alex oli aikaisemmin puhunut turvallisuusstrategian päivit- Olen ollut yllättynyt siitä, etten ole saanut EU:n kestävän tämisestä. Pyynnöstäni asia oli ollut esillä ministeriön johto- kehityksen strategian uudistamiselle tukea RKP:n ja Vihreiden ryhmässä. Siellä minulle kerrottiin, että kysymyksessä oli vuon- ministereiltä. He ovat esittäneet, että asiaa pitäisi käsitellä ensin na 2003 valmistuneen ja vuonna 2008 päivitetyn unionin tur- Suomen kansallisessa kestävän kehityksen toimikunnassa. vallisuusstrategian uudistaminen. Tuo asiakirja käsitteli miltei Uskomaton ehdotus. EU-maiden kansalliset kestävän kehi- yksinomaan perinteisiä turvallisuusuhkia. tyksen toimikunnat ovat jo pitkään pyrkineet saamaan strategian Nyt Alex ehdotti kirjeessään EU:lle globaalia turvallisuus- uudistamisen vireille. Vihreiden toiminta on tuonut etsimättä strategiaa, joka olisi ”hattu” ja ”ohjekirja” koko uudelle ulko- mieleen sen vastarinnan, jota kohtasin, kun palautin kestävän asiainhallinnolle. kehityksen periaatteet Suomen kehityspolitiikan perustaksi.

184 185 Meidän on täällä Suomessa ratkaistava, mihin suuntaan tah- domme osaltamme EU:n ulkosuhteita kehittää. Perustuslain ja siitä tehdyn yhteisen tulkinnan mukaan tässä tarvitaan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoimintaa ja viimeinen sana on eduskunnalla. Strategia-hankkeet voidaan sovittaa yhteen. Kestävän kehi- tyksen tulee olla Lissabonin sopimuksen mukaisesti EU:n kaikki politiikat ja strategiat kattava kehys, johon myös turvallisuus- 7 strategian uudistus tulee sovittaa. ”Selvä linjaero ulkoministeriössä”

Valtioneuvoston jäsenten välillä on selvä työnjako. Yleensä tiede- tään tarkkaan ja varmasti, kenen tehtäviin mikin asia kuuluu. Niissä ministeriöissä joissa työskentelee useampia ministereitä, kumpikin hoitaa oman toimialansa osalta myös nimitys- ja budjetti- asiat. Ulkoasiainministeriön osalta järjestelmä on poikennut tästä säännöstä siten, että ulkoministeri on hoitanut kaikki nimitykset. Vanhasen toisen hallituksen järjestäytyessä ulkoasiainminis- teriötä koskeva poikkeus poistettiin. Aloitimme yhteistyömme ulkoministeri Ilkka Kanervan kans- sa muutoin sopuisasti, mutta nimityksiä koskevasta työnjaosta meille syntyi puolisen vuotta kestänyt erimielisyys. Valtioneuvos- ton kanslian virkamiestulkinta edellytti kummankin ministerin hoitavan oman toimialansa nimitykset, mutta Kanerva piti kiin- ni vanhasta käytännöstä. Minun oli myönnettävä, että ulkoministeriö on poikkeus- tapaus siinä mielessä, että suurta osaa nimityksistä ei voida jakaa ministereiden työnjaon perusteella. Niinpä sovimme lopulta siitä, että Kanerva hoitaa nimitykset muodollisesti, mutta selkeästi kauppa- ja kehityspolitiikkaan liittyvissä nimityksissä minulla on ensisijainen sananvalta. Tämä koski toimialojeni kannalta keskeisiä nimityksiä sekä ministe- riössä että suurlähetystöissä

186 187 * * * osasto ulkoministerille, kauppa- ja kehityspoliittiset osastot näis- Kun Alexander Stubb tuli ulkoministeriksi, hän ei halunnut tä asioista vastaavalle ministerille. Alueosastojen johtaminen aluksi noudattaa tätä herrasmiessopimusta. Stubb yritti lähes kuuluu työnjaon mukaisesti molemmille ministereille. Hallin- ensi töikseen nimittää kauppa- ja kehityspolitiikan kannalta nosta ja palveluista vastaavat yksiköt ovat niin ikään molempien keskeiseen alueosaston virkaan oman suosikkinsa vastoin minun ministereiden käytettävissä. kantaani. Kun kävi ilmi, että nimitys menee valtioneuvostoon, Työjärjestyksen päälinjoista oli jo sovittu ministereiden kes- hän katsoi viisaammaksi perääntyä. ken siinä vaiheessa, kun ulkoministeri vaihtui. Se viimeisteltiin Sittemmin Stubb ei ole keskustellut nimitysasioista kanssa- yhteistyössä Stubbin kanssa. ni, mutta johtavien virkamiesten kautta olen pysynyt ajan tasal- Stubbin puumerkki työjärjestyksessä on suunnittelu- ja tut- la ja voinut niihin vaikuttaa. Minulla on ollut tilaisuus keskus- kimusyksikön (STU) asettaminen suoraan ulkoministerin joh- tella myös tasavallan presidentti Tarja Halosen kanssa hänen pää- dettavaksi. Hallinnollisesti se kuuluu valtiosihteerin alaisuuteen. tettäväkseen tulleista nimityksistä. Neuvotteluissa sovittiin, että STU kuitenkin palvelee tasapuoli- Ulkoministeriötä johtavien ministereiden työnjako oli esillä heti sesti molempia ministereitä. hallituskauden alkuvaiheessa, kun ministeriön työjärjestystä uudis- Kun työjärjestys oli jo vahvistettu, Stubb pani vireille muu- tettiin. Valmisteluvaiheessa oli käytetty konsultteja, joiden työn toksen, jolla ulkoministerille perustettaisiin kabinetti. Virka- pohjalta ratkaisut tehtiin lopulta ministeriön johtoryhmässä. Sii- miehet tätä hanketta vastustivat ja niin minäkin. EU-mallin hen kuuluvat ministereiden lisäksi valtiosihteeri ja alivaltiosihteerit. mukaiset kabinetit eivät Suomen valtionhallintoon sovi. Ennen työjärjestyksen uudistamista ministeriön organisaatio Alex aikoi kuitenkin muuttaa työjärjestyksen, mihin hänellä oli sekava. Kun pyysin ministeriksi tultuani organisaatiokaavion, oli muodollisesti ottaen mahdollisuus. Hän perääntyi vasta kun sain paperin, jossa oli laatikoita, mutta niiden välillä ei ollut lain- asiaan oli puututtu niin sanotusti korkeammalta taholta. kaan viivoja. Itse asiassa Alex ei kuitenkaan perääntynyt. Kun olin ulkoministerinä 1990-luvun alussa, ministeriö ja- Ulkoministerin käytössä oli ETY-järjestön puheenjohtajuu- kautui vielä politiikka-osastoihin, joiden sisällä oli alueisiin pe- den ajan toinen virkamiessihteeri. Kun puheenjohtajuus päät- rustuvia linjoja. 2000 -luvulla oli muodostettu alueosastot, mut- tyi, Alex ei luopunut tästä tilapäiseksi tarkoitetusta vahvistuk- ta niiden suhde politiikka-osastoihin oli jäänyt määrittelemättä. sesta. Lisäksi hän kytki STU:n käytännössä osaksi kabinettiaan Tähän haluttiin nyt selvyyttä. Lisäksi tavoitteena oli osasto- ja antoi sille myös operatiivisia tehtäviä. jen lukumäärän vähentäminen. Alex omaksui myös Suomen valtionhallinnolle ja etenkin Neuvotteluissa päädyttiin kompromissiin, jossa globaali- ulkoministeriölle vieraan johtamistavan, jossa tosiasiallista val- asioiden osasto lakkautettiin ja pääosa sen asioista siirrettiin mistelu- ja toimeenpanovaltaa siirtyi linjaorganisaatiosta minis- kehityspoliittiselle osastolle. Politiikka-osastojen ohjaava rooli terin kabinettiin. suhteessa alue-osastoihin määriteltiin. Alivaltiosihteereille tuli Ministereiden työnjako hämärtyi, kun Stubb otti tavakseen kutsua seurantavastuu alueosastoihin nähden. osastopäälliköt kokouksiin, joissa käsiteltiin minunkin toimialoil- Ministereiden kannalta tilanne selkiytyi. Politiikka-osastot lani työskentelevien politiikka-osastojen ajankohtaisia asioita. Alue- jakautuivat selvästi heidän työnjakonsa perusteella: poliittinen osastojenkin osalta esillä olivat myös minun toimialani kysymykset.

188 189 Kun otin asian puheeksi Alexin kanssa, hän sanoi, että ko- työnjaon perusteella ulkoministeriön ja nimenomaan ulko- koukset on järjestetty sitä varten, että hän saa tietoa asioista, ministerin johdolla. eikä siellä päätetä mitään. Virkamiehet kuitenkin kokivat mi- Vaikka muut ministeriöt eivät ole aina näistä hankkeista in- nisterin kommentit ohjeiksi toiminnalleen. nostuneita, niitä on vaikea myöskään vastustaa. Ja hyötyäkin Niinpä minäkin järjestin pari vastaavanlaista kokousta, kun- niistä toki on, joskin inflaation vaara on tarjolla. nes saatiin sovituksi, että politiikka- ja alueosastojen päälliköt Ulkoministeriössä strategiat ja toimintaohjelmat ovat liitty- aletaan kutsua säännöllisesti pidettäviin ministeriön johtoryhmän neet ministereiden työnjakoon. kokouksiin, joissa molemmat ministerit ovat paikalla. Tämä on tullut erityisen selvästi esiin sekä Afrikkaa koske- Vaikka ministereiden työnjako onkin uuden työjärjestyksen neessa ohjelmatyössä että toiminnassa EU:n itäisten kumppa- perusteella varsin selvä, tulkinnanvaraisuutta esiintyy. neiden ja Keski-Aasian maiden suuntaan. Ulkoministerillä on perusteet katsoa, että kaikki Suomen ulko- Kun ulkoministeri Stubb teki ensimmäisen matkansa Afrik- suhteet kuuluvat tietyllä tavalla hänen reviiriinsä. Onhan esi- kaan, hän esitti, että Suomen tulee laatia Afrikka-strategia. merkiksi kaupalla tai kehitysyhteistyöllä keskeinen merkitys Suomella oli toki ollut Afrikka-strategia, vaikka sitä ei ollut meidän suhteillemme moneen maahan, eikä niitä voida ulko- kirjoitettu yksien kansien väliin. Tuolloin oli kuitenkin jo te- ministereiden välisissä keskusteluissa kokonaan sivuuttaa. keillä kehityspoliittinen puiteohjelma Afrikkaa varten. Tässä on kuitenkin pidettävä selvä raja. Meidän hallitukses- Ministereiden työnjaon kannalta Afrikka on erityisasemassa, samme on ulkoministerin kanssa asemaltaan tasavertainen mi- sillä kaikki maanosan maat ovat kehitysmaita. Niinpä Euroo- nisteri, jolle kauppa- ja kehitysasiat kuuluvat. Eivätkä elinkeino- pan unionissakin kehityskomissaari Louis Michelille oli annet- tai opetusministerikään pidä siitä, että ulkoministeri puuttuisi tu Afrikan osalta vastuu myös yhteisen ulko- ja turvallisuus- heidän toimialansa ulkosuhteisiin. politiikan hoitamisesta. Vaikka meillä oli Ilkka Kanervan kanssa selvä työnjako ja hyvä Toisaalta nykyaikainen kehityspolitiikka kattaa kaiken olennai- yhteistyö, jouduimme suoranaiseen sanaharkkaan hänen kans- sen meidän suhteissamme Afrikan unioniin ja sen jäsenmaihin. saan kesällä 2007, kun hän keskusteluissaan Venäjän ulkominis- Kehityspolitiikan puitteissa me voimme parhaimmin edistää teri Sergei Lavrovin kanssa otti esille puutullikysymyksen. myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Jos näistä monille Afrikan Kumpikaan heistä ei puutulliasiaa tuntenut, ja keskusteluista maille aroista asioista puhutaan erikseen, kohtaamme vasta- olisi saattanut olla vahinkoa tämän hankalan asian hoitamiselle. rintaa. Kun keskustelemme niistä osana yhteiskunnallisesti kes- Kiukustuin käymässämme puhelinkeskustelussa Ilkalle siinä mää- tävää kehitystä, pääsemme rakentavaan vuoropuheluun. rin, että olisin jo silloin saattanut saada sen sydäninfarktin, joka Turvallisuuskysymykset ovat olleet keskeisellä sijalla meidän iski pari viikkoa myöhemmin. suhteissamme Afrikkaan. Olemme käyttäneet runsaasti voima- Stubbin kanssa vaikeuksia on ollut enemmän. Niistä osa on varoja konfliktien ennalta ehkäisemiseen ja rauhanprosessien tuke- tullut myös julkisuuteen. miseen. Tämäkin on ollut osa kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä. Alex on ottanut toimintatavakseen strategioiden tai toimin- Niinpä sanoin julkisestikin, etten pidä Afrikka-strategian taohjelmien laatimisen. Kun Suomen ulkosuhteiden kokonai- laatimista tarpeellisena, kun kehityspoliittinen puiteohjelma oli suuteen liittyviä asiakirjoja laaditaan, työ tehdään valtioneuvoston laadittavana. Afrikka-suhteissa oli hyvin vähän sellaista, mikä ei

190 191 sisältyisi puiteohjelmaan. Muun muassa kauppasuhteet käsitel- Näissä poliittisissa paineissa syntyi ajatukseni luoda kehitys- täisiin siinä yhteydessä. poliittinen puiteohjelma, joka kattaisi itäiseen kumppanuuteen Puiteohjelma valmistui ja se julkistettiin. kutsutut maat ja niiden lisäksi myös Keski-Aasian valtiot. Ajat- Afrikka-strategian laatiminen osoittautui hankalaksi. Tasa- telin, että sen puitteissa voisin toimia vastakkainasettelun estä- painon saavuttamiseksi kehityspolitiikan osuutta keinotekoisesti miseksi ja laajan eurooppalaisen yhteistyön kehittämiseksi. supistettiin, joten se ei tietenkään ollut yhtä hyvä kuin puite- Kun Neuvostoliitto hajosi, yksitoista entistä neuvostotasa- ohjelma. Muita osioita taas keinotekoisesti laajennettiin. Toivot- valtaa nimettiin kehitysmaiksi. Olimme harjoittaneet jo 1990- tavasti strategia-asiakirjan lukijat ottavat käteensä myös puite- alusta lähtien niiden kanssa kehitysyhteistyötä. Toiminta oli kui- ohjelman. tenkin hajanaista ja heikosti suunniteltua. Toinen esimerkkini UM:ssä tehdystä ohjelmatyöstä koskee Niinpä laadin Laajemman Euroopan aloitteen, kehityspoliittisen syksyllä 2008 laatimaani Laajemman Euroopan aloitetta (Wider puiteohjelman, joka julkistettiin lokakuussa 2008. Se koostui kol- Europe Initiative, WEI), joka on kehityspoliittinen puiteohjel- mesta alueellisesta ohjelmasta, jotka päätettiin käynnistää Itäises- ma itäisen Keski-Euroopan, Etelä-Kaukasuksen ja Keski-Aasian sä Keski-Euroopassa (Moldova, Ukraina, Valko-Venäjä), Etelä- maita varten. Kaukasiassa (Armenia, Azerbaidzhan, Georgia) ja Keski-Aasiassa Tämän hankkeen taustalla oli keväällä 2008 Ruotsin ja Puo- (Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan, Uzbekistan). lan aloitteesta käynnistynyt työ EU:n itäisen kumppanuuden Ohjelmassa on viisi yhteistoiminnan alaa, joita toteutetaan luomiseksi. Alex antoi tälle hankkeelle täyden tukensa. kullakin alueella ja kussakin maassa niiden oloihin sopivalla ta- Georgian ja Venäjän välillä elokuun alussa käyty sota antoi valla. Ohjelmalla pyritään monipuoliseen alueelliseen yhteis- vauhtia kumppanuuden valmisteluille. työhön, jolla vahvistetaan kunkin yhteistyöalueen vakautta ja Erikoista aloitteessa oli, että suurin itäinen kumppani Venäjä turvallisuutta ja edistetään sen väestön kaikinpuolista hyvin- jätettiin ulkopuolelle. Muodollisena perusteena oli se, että Venä- vointia. Ohjelma edistää luonnontaloudellisesti, taloudellisesti jä ei ollut halunnut tulla osaksi EU:n naapuruuspolitiikkaa. ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Tämä oli totta, sillä Venäjä katsoi olevansa erityistapaus, ja se ta- Alex käynnisti WEI-ohjelman julkaisemisen jälkeen toimen- voitteli tasavertaista kumppanuutta unionin kanssa. Se oli kui- pideohjelman laatimisen Suomen politiikalle kohdealueella. Se tenkin mukana EU:n rajat ylittävän yhteistyön ENPI -ohjelmissa ei sisältänyt juuri mitään sen lisäksi, mitä puiteohjelmassa ja sen (European Neighbourhood and Partnership Instrument), joiden toimeenpanosuunnitelmassa oli jo päätetty. nimessä ”partnership, kumppanuus” tarkoitti juuri Venäjää. Omalta osaltani olen varonut astumasta ulkoministerin tai Kiinnitin EU-ministerivaliokunnassa alusta pitäen huomio- muidenkaan ministeritovereiden tonteille. ta Venäjän asemaan uudessa kumppanuudessa. Esitin Suomen lin- Kun olen ollut jäsenenä sekä hallituksen ulko- ja turvallisuus- jaksi, että Venäjälle tuli antaa tarkkailija-asema uudessa yhteistyös- poliittisessa valiokunnassa (UTVA) että EU-asioita käsittelevässä sä ja että sen monenkeskisten ohjelmien tuli olla avoimia Venäjälle. ministerivaliokunnassa, olen kuitenkin päässyt osallistumaan Samaa ehdotin muille kumppanuudesta kiinnostuneille maille. ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon. Ministerivaliokunta teki ehdottamani päätökset, mutta nii- Vuoden 2008 aikana ja vuoden 2009 alkuviikkoina UTVA:ssa den mukaan ei toimittu. valmisteltiin presidentti Tarja Halosen johdolla hallituksen

192 193 ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Tässä työssä Keskus- että lisäjoukon kotiuttamiselle määriteltäisiin aikataulu, kuten tan ja Kokoomuksen näkemyserot tulivat selkeästi esiin. Kirk- Yhdysvallat oli tehnyt. Kun jäin yksin, en merkityttänyt eriävää kaimmin ne kävivät ilmi niistä puheenvuoroista, joita me ulko- mielipidettäni pöytäkirjaan. ministeri Stubbin kanssa käytimme. Puolustusministeri Jyri Toinen erimielisyys on liittynyt siihen, kuinka paljon kehi- Häkämieskin oli mielipiteineen usein välimaastossa. tysyhteistyövaroja Afganistaniin on syytä suunnata. Aina kun Luonnos oli laadittu alivaltiosihteeri Esko Hamilon johta- asia on ollut esillä, kokoomusministerit ovat vaatineet tähän massa työryhmässä, mutta pohjatekstit oli laadittu kokoomus- tarkoitukseen enemmän rahaa. ministereiden johdolla, mikä näkyi mm. siinä, millaisia arvioi- En ole pitänyt vaatimuksia perusteltuna sen vuoksi, että käy- ta eri maiden kehityksestä ja turvallisuuspolitiikasta esitettiin. tämme Afganistaniin suuremman osuuden kehitysyhteistyö- Näitä muotoiluja muokattiin aika tavalla. budjetistamme kuin EU-maat keskimäärin. Suhteellisesti laskien Yksi keskeisistä erimielisyyksistä koski EU:n asemaa Suomen osuutemme on ollut lähellä Ruotsin tasoa. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Viime vuonna ODA-varoja suunnattiin Afganistaniin 20 mil- Kun luonnoksessa painotettiin mielestäni liikaa unionin roo- joonan euron verran, ja olemme sitoutuneet vähintään 110 miljoo- lia, ehdotin muotoilua, jonka mukaan kullakin jäsenmaalla on nan euron panostukseen seuraavien viiden vuoden kuluessa. oma kansallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jota EU:ssa har- Kehityspolitiikan periaatteita ajatellen tuki Afganistanille on joitettava yhteistyö täydentää. ongelmallista. Olosuhteet ovat siellä niin vaikeat, että yhteis- Alex vastasi: ”Eihän Suomella ole enää omaa ulko- ja turval- työn laatu ja toiminnan tuloksellisuus ovat hyvin kyseenalaisia. lisuuspolitiikkaa, puolustuspolitiikka on!”. Myös korruption vaara on suuri. EU:n roolista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa löytyi Monet näkevät tuen Afganistanille osana meidän suhteitam- lopulta muotoilu, jonka kaikki saattoivat hyväksyä. me Yhdysvaltoihin, jonka uskotaan arvostavan eri maita ja po- Suomen mahdollista NATO-jäsenyyttä koskeva kohta kirjoi- liitikkoja sen perusteella, kuinka paljon tukea sinne annetaan. tettiin siten, että jokainen saattoi tulkita sen omalla tavallaan. Minusta tällainen on Yhdysvaltain aliarvioimista. Amerik- UTVA:ssa asioista päätetään yleensä yksimielisesti. kalaiset ovat toki kiinnostuneet muustakin kuin sotilaallisesta Keskustelussa saattaa tulla esille erimielisyyksiä, jotka pyritään toiminnasta. Tämän osoittaa muun muassa kehityspoliittisen sovittelemaan yhteisiksi muotoiluiksi. Tällä hallituskaudella ei yhteistyön syntyminen EU:n ja Yhdysvaltain välille. ole koskaan äänestetty. Näkemyserot ovat tulleet esiin keskustelu- Olen ounastellut, että Suomen sisäisistä Afganistan-keskus- pöytäkirjoissa. Joskus harvoin pöytäkirjaan on pyydetty merkit- teluista on saatettu kertoa ”sopivassa” valossa myös amerikkalai- täväksi eriävä mielipide. sille. Afganistan-politiikasta on käyty useita keskusteluja. Ne ovat Tietooni tulleet Wikileaks -paljastukset osoittavat, ettei tämä koskeneet sekä sotilaallista kriisinhallintaa että kehitysyhteis- epäilys ole ollut aiheeton. työtä. * * * Sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvät näkemyserot tulivat Olen ollut pidättyväinen esittämään ulko- ja turvallisuuspoliit- esille, kun päätettiin Suomen joukkojen tilapäisestä lisäämisestä. tisia näkemyksiäni julkisuudessa, mutta joissakin tilanteissa se on Olin sitä mieltä, että vähempikin olisi riittänyt. Toivoin myös, ollut välttämätöntä.

194 195 Ulkoministeri Alexander Stubb piti elokuussa 2008 järjes- tekemään oman maailmanpoliittisen arvionsa. Päivämäärä tetyillä suurlähettiläspäivillä puheen, jossa hän esitti arvionsa 8. elokuuta rajaa tarkastelun siihen, kuinka Venäjä vastasi Georgian ja Venäjän välisestä sodasta. Georgian aloittamiin sotatoimiin. Tämän takia useissa vas- Päivämäärällä 080808 Stubb loi rinnastuksen Yhdysvaltoihin tauksissa sivuutettiin kokonaan Georgian toiminta. vuoden 2001 syyskuussa tehtyihin terrori-iskuihin, joista käy- 080808 ei ole käännekohta maailmanpolitiikassa eikä edes tetään lyhyttä numeroyhdistelmää 9/11. Käyttämällä nimen- oman maanosamme kehityksessä. Venäjän reaktio Georgian omaan päivämäärää 080808 ministeri tuli yhtyneeksi siihen tul- hyökkäykseen oli looginen seuraus muutoksista sekä sen omassa kintaan, että Venäjä oli ollut hyökkääjä. asemassa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Stubb piti sotaa maailmanpolitiikan käännekohtana, jonka Venäjä käytti epäilemättä ylimitoitettua sotilaallista voimaa, vuoksi Suomen tulisi harkita jäsenyyttä NATO:ssa. mutta on muistettava, että Georgia oli hyökkääjä, se aloitti so- En voinut vaieta. Kirjoitin Helsingin Sanomiin debattikirjoi- dan. Venäjä käytti hyväkseen Georgian johdon virhettä ja vah- tuksen, joka julkaistiin sunnuntaina 12. lokakuuta. Toimitus teki visti asemiaan haavoittuvan eteläisen raja-alueensa tuntu- premiäärisivulle jutun, jonka se otsikoi ”Stubbin ja Väyrysen massa. välillä selvä linjaero ulkoministeriössä”. Mitä meidän on Georgian hyökkäyksestä, sen seurauksista Kirjoituksessani en arvostellut Stubbia millään tavoin. Esi- ja sen aiheuttamista reaktioista ajateltava? Kuinka kaikki tämä tin vain oman näkemykseni niistä asioista, joita hän oli puhees- vaikuttaa meidän asemaamme, ja kuinka sen tulisi vaikuttaa saan käsitellyt. Vastakkainasettelua Stubbin kanssa pyrin lieven- meidän politiikkaamme? tämään silläkin, että kommentoin itse asiassa HS:n juttua, jos- Georgian hyökkäyksen synnyttämä tilanne oli ensimmäinen sa oli käsitelty hänen suurlähettiläiltä tilaamiaan raportteja. tapaus, jossa Suomi EU:n jäsenenä joutui todella hankalaan Raporttien julkaiseminen oli omituista, mutta en ryhtynyt tilanteeseen suhteissaan Venäjään. Asemaamme antoi oman sä- Stubbia siitä julkisesti moittimaan. vytyksensä se, että toimimme Etyjin puheenjohtajamaana. Otsikoin kirjoitukseni ”Georgian sota ei ole maailmanpoli- Georgian tapahtumien valossa tulevaisuutemme ei näytä tiikan käännekohta”. Lainaan sen tähän kokonaisuudessaan: kovin ruusuiselta. Venäjän eteläpuolella on runsaasti kansain- välisiä jännitteitä, jotka voivat kärjistyä väkivaltaisiksi pur- Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla julkaistiin 5. lokakuuta kauksiksi. Ne saattavat synnyttää EU:n ja Venäjän välille vai- kirjoitus, jossa käsiteltiin suomalaisten suurlähettiläiden käsityk- keita ristiriitoja, jotka vaikuttavat myös Suomen ja Venäjän siä maailmanpolitiikasta. Lähettiläiden kirjoitukset olivat vas- suhteisiin. Suomi kärsisi Venäjään kohdistuvista pakotteista ja taus ulkoministeri Alexander Stubbin raportointipyyntöön. vastatoimista enemmän kuin yksikään muu jäsenmaa. Vastaukset eivät anna oikeaa kokonaiskuvaa ulkoministe- Viime kädessä on kysymys suhtautumisestamme ja suhtees- riön virkamiesten ajattelusta. tamme Venäjään. Tämä on aina ollut ja tämä on aina oleva Aineiston käyttökelpoisuutta heikentää toimeksiantoon si- Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymys. sältyvä rajaus. Tulevan keskustelun pohjaksi esitän kolme lähtökohtaa. Ulkoministeri Stubb esitti edustustonpäälliköille ”ensidiagnoo- Ensinnäkin Suomella tulee olla realistinen käsitys EU:sta. EU:n sinsa” nimenomaan ”post-080808 maailmasta” ja pyysi heitä jäsenmailla on kansallinen ulko-, turvallisuus- ja puolustus-

196 197 politiikka, jota EU:n yhteistyö täydentää. EU:n yhteinen ulko- Neuvostoliiton hajottua ryhdyimme laajaan ja monipuoli- politiikka on korostetusti hallitustenvälistä. Suomen suhteet Ve- seen kanssakäymiseen Venäjän kanssa. Uskoimme, että voimme näjäänkin ovat ensi sijassa kahdenväliset. luoda sen avulla vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia koko Joissakin ulkosuhteisiin liittyvissä asioissa, kuten kauppa- ja Eurooppaan. ympäristöpolitiikassa, olemme luovuttaneet toimivaltaa EU:lle Onko meidän syytä muuttaa strategiaa sen vuoksi, mitä ta- ja sen komissiolle. Niinpä Venäjän puutulleista on neuvoteltu pahtui 0708 ja 0808? Ei ole. Meidän on päinvastoin tehostet- ensi sijassa EU:n kautta, mutta on täytynyt käydä myös suoria tava toimintaamme yhteistyön Euroopan rakentamiseksi, jotta keskusteluja naapurimaamme kanssa. voisimme välttää vastaavat tapahtumat. Suomen etujen mukaista ei ole, että EU:lle kehittyisi nykyistä Euroopassa on useita jäätyneitä konflikteja. Monet Euroopan ylikansallisempi ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka – se, valtiot ovat vaikeassa välikädessä sekä globaalien että alueellis- että siirtäisimme päätöksentekoa omasta ulko- ja turvallisuus- ten suurvaltojen pyrkiessä laajentamaan vaikutuspiiriään. Suo- politiikastamme komissiolle, parlamentille ja toisille jäsenmaille. men ja EU:n tulee pyrkiä luomaan sellaista yhteistyötä, joka Toisaalta EU:sta on pyrittävä kehittämään nykyistä vah- antaa kaikille valtioille mahdollisuuden ylläpitää hyviä suhteita vempi toimija lähialueilla ja koko maailmassa. Tämä käy par- keskenään ja kaikkien suurvaltojen kanssa. Tämä koskee myös haimmin päinsä, jos unioni säilyy itsenäisten valtioiden liitto- EU:n itäistä ulottuvuutta: Venäjänkin tulee voida olla siinä na ja siviilivaltana, joka on jäsenmaiden politiikan ja keski- mukana, jos se itse sitä tahtoo. näisen yhteistyön summa. Suomen liittyminen Natoon olisi vastoin tätä toimintalinjaa. Toiseksi Suomella tulee olla realistinen käsitys Natosta. Nato Jatkuva mahdollisen jäsenyyden esilläpito on omiaan luomaan ei ole ytimeltään humanitaarista apua antava tai pelastus- käsitystä, että Suomi voisi olla siirtymässä yhteistyön politiikas- palveluja tarjoava järjestö. Se on sotilasliitto, mutta se ei tarjoa ta vastakkainasettelun politiikkaan. Tällaisen epävarmuuden enää samanlaista kollektiivista turvallisuutta kuin kylmän so- ylläpitäminen ei ole Suomen etujen mukaista. dan kaudella; turvatakuut ovat väljähtyneet. Silti Nato edellyt- tää jäsenmailtaan mukanaoloa kriisinhallinnassa Irakin tai Laittamattomasti kirjoitettu. Tähän minulla ei ole nytkään mi- Afganistanin kaltaisissa maissa. Turvallisuuspoliittinen vaihto- tään lisättävää, eikä tästä mitään pois otettavaa. suhde on heikentynyt. * * * Venäjä kokee Naton ensi sijassa välineenä, jolla Yhdysvallat Kesällä 2009 kesänä osallistuin Porin Suomi-areenassa käytyyn ja muut länsimaat pyrkivät laajentamaan etupiiriään sen ra- entisten ulkoministereiden paneelikeskusteluun yhdessä Erkki joille, jopa entisiin neuvostotasavaltoihin. Tuomiojan ja Alexander Stubbin kanssa. Suomeen ei kohdistu mitään erillistä uhkaa Venäjän suun- Tämä asetelma antoi minulle liikkumavapautta, kun esiin- nalta. Voimme joutua väkivallan kohteeksi vain tilanteessa, nyin nimenomaan entisenä ulkoministerinä. jossa syntyy laajamittainen sotilaallinen selkkaus Naton ja Meillä oli erilaisia näkemyksiä mm. Suomen osallistumisesta Venäjän välillä. Sellaista ei ole näköpiirissä. Venäjällä ei ole kriisinhallintaan Afganistanissa. halua eikä kykyä haastaa länttä sotilaallisesti. Esitin ajatuksen, että Suomen tulisi valmistautua vetäytymään Kolmanneksi Suomen tulee toimia yhteistyön Euroopan puolesta. Afganistanista seuraavan vaalikauden kuluessa. Stubb torjui

198 199 tällaisten aikataulujen asettamisen ja moitti minua poikkeami- ole muodollisesti sotilasliitto. Tämä tulkinta helpottaa unionin sesta hallituksen linjalta. sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä ja sen kehittämistä sotilaal- Syksyllä 2010 Stubb itse esitti vetäytymiselle jopa tiukem- liseksi suurvallaksi, joka olisi NATO:n eurooppalainen pilari. paa aikataulua puhumatta asiasta ennakkoon muun ulkopoliit- Puolueettomuus-sanaa monet vierastavat myös siitä syystä, tisen johdon kanssa. En huomannut, että häntä olisi tästä moi- että se on Suomen kansalle rakas ja estää siten pyrkimyksiä Suo- tittu. men viemiseksi sotilasliittoon joko suoraan tai EU:n kautta. Heitin Porin keskustelussa tahallani koukun, johon muut Puolueettomuus on minulle läheinen käsite sekä poliittisen hanakasti tarttuivat. Perustelin vetäytymisehdotustani sillä, että toimintani että tieteellisen työni vuoksi. muilla Euroopan puolueettomilla mailla ei ollut Afganistanissa Kylmän sodan kaudella ja nimenomaan 1970-luvulla meillä lainkaan kriisinhallintajoukkoja, vain muutamia neuvonantajia. oli suuria ongelmia saada puolueettomuudellemme tunnustusta. Tuomioja huomautti, ettei Suomi ole hänen mielestään puo- Länsimaissa monet eivät pitäneet Suomea oikeasti puolueet- lueeton, vaan sotilaallisesti liittoutumaton maa. Stubb moitti tomana maana. Länsi-Saksassa etenkin oikeiston piirissä puhut- Tuomiojankin tulkintaa ja sanoi, ettei Suomi ole edes sotilaal- tiin suomettumisesta, millä varoitettiin omaa maata ajautumas- lisesti liittoutumaton maa, vaan ainoastaan maa, joka ei kuulu ta puolueettomuuteen ja riippuvuuteen Neuvostoliitosta. sotilasliittoon. Tämä antoi tietysti aivan väärän kuvan Suomen asemasta ja his- Ihmettelin molempien puheita sen vuoksi, että puolueetto- toriasta. Mehän olimme päässeet hävityn sodan jälkeisestä riippu- muus on sotilaallisen liittoutumattomuuden synonyymi ja että vuudesta yhä suurempaan itsenäisyyteen ja puolueettomuuteen. molemmat sanat kääntyvät sekä englanniksi että venäjäksi sa- Neuvostoliitto ei halunnut tunnustaa Suomen puolueetto- malla tavalla. muutta juuri tästä syystä. Se pelkäsi Suomen puolueettomuuden Stubbilla onkin ollut vaikeuksia saada viestiään perille sekä vahvistumista, mikä olisi synnyttänyt Varsovan liiton jäsenmaille Yhdysvaltain että Venäjän suuntaan. EU:ssakaan häntä ei hevin yhä suuremman houkutuksen seurata Suomen esimerkkiä. ymmärretä, kun unionissa puhutaan yleisesti ”puolueettomista Tämä kysymys askarrutti mieltäni niin paljon, että kirjoitin jäsenmaista” ensin lisensiaattityön ja sitten väitöskirjan Suomen ulkopoliitti- Kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puhui julkisuudessa sesta doktriinista. Pyrin löytämään Suomen puolueettomuudel- Suomesta puolueettomana maana, Stubb riensi korjaamaan, ettei le tulkinnan, joka voisi purkaa siihen liittyviä jännitteitä. Suomi ole puolueeton, vaan sotilasliittoon kuulumaton maa. Suomen puolueettomuuspolitiikka jakautui väitöskirjani mu- Tätä Lavrovin oli vaikea ymmärtää. kaan kahteen osaan. Samanlainen tilanne on syntynyt myös amerikkalaisten kanssa, Puolueettomuus eli sotilaallinen liittoutumattomuus oli mei- joille Stubb on ”opettanut” ulkopoliittista kielenkäyttöä. dän turvallisuuspoliittinen perusratkaisumme, jota pyrimme Stubbin kielenkäytöllä on ymmärrettävä tausta. Se liittyy ylläpitämään ja vahvistamaan puolueettomuuspolitiikkamme hänen federalistiseen ajatteluunsa ja pyrkimyksiinsä tiivistää avulla. Tavoitteenamme oli pysyttäytyä sotilaallisten kriisien ulko- EU:n sotilaallista yhteistyötä. puolella eli puolueettomana niihin nähden. Stubbin tulkinnan mukaan jäsenyys EU:ssa tekee Suomesta Toisaalta puolueettomuuspolitiikasta oli tullut ulkopolitiik- sotilaallisesti liittoutuneen maan, mutta unioni ei kuitenkaan kamme yleinen väline.

200 201 Kehittämäni määritelmä oli tällainen: voitaisiin ja tulisi palauttaa Suomen ulkopoliittiseen kielen- käyttöön. Liittokuntiin kuulumattomana, puolueettomana maana Suo- Tämä suositus on edelleen ajankohtainen. mi pyrkii puolueettomuuspolitiikallaan säilyttämään tämän Ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä olen huomannut, asemansa ja pysyttäytymään kriisitilanteissa puolueettomana. kuinka laajalti Suomi muistetaan edelleen puolueettomana maa- Ottaessaan kantaa kansainvälisiin kiistakysymyksiin ja osal- na. Tästä on meille suuri hyöty. Olenkin sopivissa yhteyksissä listuessaan kansainväliseen yhteistyöhön Suomi pyrkii pysyttäy- puhunut Suomesta puolueettomana Pohjoismaana tai puolueet- tymään suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella ja yllä- tomana Skandinavian maana. pitämään hyviä suhteita kaikkien maiden kanssa. Kylmän sodan kauden paineissa presidentti Urho Kekkonen sanoi joskus, ettei puolueettomuudella pidä elämöidä. Keijo Kun Mihail Gorbatshov tunnusti 1980-luvun lopulla Suomen Korhonen elämöi ja taisi osittain sen vuoksi menettää mahdol- puolueettomuuden, minulle kerrottiin, että puheen kirjoittajat lisuutensa jatkaa ulkoministerinä keväällä 1977. Minua Kekko- olivat nojautuneet väitöskirjani määritelmään. nen varoitti olemaan tässä suhteessa hyvin varovainen. Kun kylmän sodan kausi päättyi, Suomessa syntyi sekavaa Ei puolueettomuudella nytkään pidä elämöidä. Mutta mik- keskustelua. Muun muassa vielä vähän aikaisemmin Suomen si jättäisimme kokonaan käyttämättä kauniin sanan, joka kuvaa puolueettomuutta korostanut entinen ulkoministeri Pertti Paa- asemaamme tavalla, jonka ulkomaalaisetkin ymmärtävät? sio sanoi, ettei voi olla enää puolueettomuutta, kun ei ole enää * * * puolia joiden suhteen olla puolueeton. Myös elokuussa 2010 Suomessa syntyi ulkopoliittista keskuste- Kun selvittelin ulkoministerinä mahdollisuuksia siihen, että lua, johon otin osaa. Suomi voisi EU:n jäsenenäkin säilyttää puolueettomuutensa, Kokoomusministerit Jyrki Katainen ja Alexander Stubb esitti- sain aluksi ristiriitaisia vastauksia. Lopulta linjat oikaistiin, ja vät julkisuudessa lausuntoja, joiden mukaan Venäjä ei ollut suur- yhtenäinen vastaus oli myönteinen. valta. Mediassa niitä pidettiin yleisesti Venäjää vähättelevinä. Niinpä Suomi jäsenyyttä hakiessaan totesi, että jäsenyyden Pääministeri Mari Kiviniemeltä pyydettiin kommenttia. oloissakin säilyy meidän puolueettomuutemme ydin eli soti- Hän sanoi keskustelleensa asiasta ulkoministerin kanssa. Pää- laallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen uskottava puolustus. ministeri esiintyi hyvin korrektisti ulkoministeriä kohtaan. Tämä muotoilu perustui väitöskirjaani. Alex antoi keskustelusta oman tulkintansa kertomalla TV- Jo Ahon hallituksen loppupuolella ja Lipposen hallituskaudella kameroiden edessä, että he olivat pääministerin kanssa todenneet puolueettomuus-sana hävisi Suomen kielenkäytöstä. Osittain lausuntojen olleen Suomen ulkopoliittisen linjan mukaisia. tästä syystä tein vuonna 1995 tutkimuksen aiheesta Suomen puo- Tällaista keskustelussa ei ollut todettu, mutta pääministeri ei lueettomuus uudessa Euroopassa. halunnut eikä voinut tätä julkisuuteen kertoa. Analysoin tutkimuksessani sitä, kuinka ulkopoliittinen kielen- Minäkään en puuttunut suoranaisesti käytyyn keskusteluun, käyttö ja itse politiikka olivat kylmän sodan kauden päätyttyä mutta 24.8. julkistamassani blogi-kirjoituksessa otin kantaa ulko- muuttuneet Ruotsissa ja Suomessa. Johtopäätökseni oli, että puo- politiikan johtamisjärjestelmään ja siihen, millaista ulkopoliit- lueettomuuden käsite sotilaallisen liittoutumisen synonyymina tisen keskustelun tulisi olla:

202 203 Suomen perustuslain 93 §:n mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa puolen vuoden mittaista jaksoa, jonka hän tuurasi Paula Lehto- johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston mäkeä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. kanssa”. Muodollisesti yhteistoimintaa harjoitetaan ulko- ja Me ulkoasiainministeriössä työskentelevät ministerit olemme osa turvallisuuspoliittisen valiokunnan puitteissa. administraatiota. Toimimme maan ylimmän ulkopoliittiset johdon Aikaisemman perustuslain mukaan Suomen suhteista ulko- – tasavallan presidentin ja pääministerin – alaisuudessa. Tukenam- valtoihin määräsi tasavallan presidentti. Perustuslain muutos me on ulkoasiainhallinto, jonka yhtenä tehtävänä on turvata päätös- on vaikuttanut ratkaisevalla tavalla sekä pääministerin että ulko- ten ja kannanottojen huolellinen valmistelu ja harkinta. asiainministerin asemaan. Ministeriössä toimii hierarkkinen päällikköjärjestelmä, jos- Vanhan perustuslain mukaan toimittaessa tasavallan presi- sa valta- ja vastuusuhteet on selvästi määritelty. Sitä täydentää dentti johti ulkopolitiikkaa ja ulkoministeri sai ohjeet häneltä. johtoryhmätyöskentely, jonka avulla pyritään varmistamaan Nykyisen perustuslain yhteistoimintavelvoite korostaa pääminis- laajemman koordinaation toteutuminen. terin asemaa ulkopolitiikan johtamisjärjestelmässä. Ministereiden toimintaa ohjaavat hallitusohjelma ja halli- Pääministerillä on merkittävä asema myös sen vuoksi, että tuksessa yhteisesti hyväksytyt muut ohjelmalliset asiakirjat. Mi- hän johtaa Suomen Eurooppa-politiikkaa. EU:n ulkoministe- nun osaltani työ perustuu muun muassa vuoden 2007 kehitys- reidenkin kokoukset valmistellaan pääministerin johtamassa poliittiseen ohjelmaan. EU-asioiden ministerivaliokunnassa. Jos valiokunnassa on eri- Ministereillä on oikeus osallistua ulkopoliittiseen keskuste- laisia näkemyksiä, pääministeri ratkaisee Suomen linjan. luun, mutta tällöin on tärkeää tehdä selväksi, esiintyykö mi- Pääministerin ulkopoliittista vaikutusvaltaa ja vastuuta nisteri virkansa puolesta Suomen edustajana vai esittääkö hän korostaa se, että hän edustaa Lissabonin sopimuksen voimaan- henkilökohtaisia tai puolueensa mielipiteitä. tultua Suomea Eurooppa-neuvostossa myös ulko- ja turvallisuus- politiikkaa käsiteltäessä. Kirjoituksellani halusin – nimeä mainitsematta – ottaa kantaa EU-politiikankin puitteissa esillä olevat ulko- ja turvalli- Alexin tapaan toimia ja esiintyä julkisuudessa. suuspolitiikan keskeiset kysymykset on perustuslain mukaisesti Lokakuun puolivälissä presidentti Tarja Halonen suoritti hoidettava yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. valtiovierailun Lähi-itään. Sen yhteydessä Helsingin Sanomat Pääministeri Mari Kiviniemen ulkopoliittista kokemusta ja julkaisi jutun, jossa käsiteltiin ulkopoliittisen johdon yhteis- asiantuntemusta ei pidä väheksyä. Hän on ollut jo nuoruus- työsuhteita. vuosistaan lähtien mukana poliittisessa toiminnassa ja seuran- Helsingin Sanomien mukaan ”tieto ei ole viime aikoina kul- nut läheltä myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vuo- kenut presidentin ja hallituksen välillä”. Marko Junkkarin kirjoit- den 1988 presidentinvaaleissa hän oli valitsijamiesehdokkaa- tamassa jutussa kerrottiin kolmesta tuoreesta tapauksesta. na. Kumpikaan meistä ei tullut valituksi, mutta voitimme Syyskuun alussa Stubb oli esittänyt Ruotsin kokoomuksen toki Kokoomuksen ja sen ehdokkaan, pääministeri Harri Hol- vaalitilaisuudessa yhdessä Ruotsin ulkoministerin Carl Bildtin kerin. kanssa EU:n rauhaninstituutin perustamista. HS:n mukaan Stubb Viime vaalikauden Kiviniemi toimi eduskunnan ulkoasiain- ei ollut kertonut presidentille esityksestä. Paikkakin oli ollut väärä, valiokunnan varapuheenjohtajana lukuun ottamatta sitä noin kun ulkopoliittisia aloitteita ei yleensä tehdä vaalitilaisuuksissa.

204 205 Toinen tapaus liittyi Suomen ja Turkin aikeisiin tehdä rauhan- Halonen suhtautuu julkisuuteen varoen. Hän kertoo valtion- välitystä koskeva päätöslauselmaesitys YK:lle. Halonen sai siitä päämiesten tapaamisistaan vain puheenaiheet, ei tapaamisten tiedon Stubbin TV-haastattelun välityksellä. sisältöä. Stubb sen sijaan valottaa toimittajille myös keskuste- Kolmas ”tietokatkos” oli ollut syyskuun presidenttifooru- lun kulkua. Vanhan koulukunnan ulkopoliitikkona Halonen missa, jossa Stubb sanoi Suomen vetäytyvän lähivuosina Afga- ihmettelee Stubbin hölöttämistä. nistanista. Hänen mukaansa vuonna 2015 siellä ei ole enää suo- Stubbin narsistinen julkisuushakuisuus riepoo ennen kaik- malaisia sotilaita. HS kertoi ärsyyntyneen Halosen sanoneen kea presidentin kansliaa. TV-kameroille, ettei nopea lähtö ole niin yksinkertaista. Kiistely jää kuitenkin lähinnä esikuntien väliseksi. Halonen Näissä tapauksissa kysymys ei ole ollut vain tiedon kulusta, ja Stubb tulevat aika hyvin toimeen keskenään. vaan siitä, kuinka Suomen ulkopolitiikan johtamisjärjestelmä Vaikka Stubbin touhut voivat ärsyttää, presidentti arvostaa toimii. Merkittävistä ulkopoliittisista aloitteista on päätettävä sitä, miten sulavasti Stubb luo suhteita ulkomaisiin päättäjiin perustuslain mukaisesti tasavallan presidentin johdolla ja yhteis- ja osaa tiivistää viestinsä televisioon sopiviksi iskulauseiksi. Sel- toiminnassa valtioneuvoston kanssa. keiden päälauseiden tuottaminen ei ole Halosen vahvuus. EU:n rauhaninstituuttia koskevan aloitteen voidaan katsoa Stubb ja Halonen ovat hyvä työpari, joka saa vietyä Suomen kuuluvan valtioneuvoston toimivaltaan, mutta siitäkin president- viestiä maailmalle. Itse asiassa presidentin ja ulkoministerin tiä olisi ollut syytä informoida. yhteistyö toimii nyt paremmin kuin edellisen ulkoministerin Pienetkin muutokset Suomen toimintaan Afganistanissa on Erkki Tuomiojan (sd) aikaan. käsitelty tasavallan presidentin johdolla hallituksen ulko- ja tur- vallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Juttu jatkui väitteellä, että ”ulkopolitiikan instituutioiden pahin Päätöslauselmaehdotuksen tekeminen YK:n yleiskokouksel- hankaus onkin Halosen ja pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) le on suuren luokan ulkopoliittinen ratkaisu. välillä”. Jutussa esitettiin perätön väite, että Kiviniemi olisi suh- Suomi on tehnyt tällaisen aloitteen vain kerran aikaisemmin, tautunut Vanhasta kielteisemmin tasavallan presidentin osallis- yhdessä Tansanian kanssa. Vuonna 2004 tehty päätöslauselma- tumiseen EU:n huippukokouksiin. ehdotus liittyi ILO:n toimeksiannoista työskennelleen globali- Marko Junkkari tiivisti juttunsa sisällön ingressiin: ”Vaikka saation sosiaalista ulottuvuutta käsitelleen komission työhön, Stubbin narsismi ärsyttää, Halosen ja Stubbin yhteistyö toimii. jota presidentit Tarja Halonen ja Ben Mkapa johtivat. Presidentillä ja pääministerillä sen sijaan on kitkaa.” Jos rauhanvälitysaloitetta olisi käsitelty normaaliin tapaan, Juttu ei kommentteja kaipaa. olisi varmaankin ainakin kysytty, miksi juuri Turkki on valit- * * * tu tässä asiassa Suomen kumppaniksi. Vastaus taitaa olla Mart- EU-asioita käsittelevässä ministerivaliokunnassa olen ollut kä- ti Ahtisaari, joka on ollut taustavoimana ajatuksille Suomesta sittelemässä myös finanssikriisiin liittyneitä unionin ja euro- rauhanvälityksen suurvaltana ja jolla on erityissuhde Turkin alueen ratkaisuja. kanssa. Olin sitä mieltä, että Kreikan osalta olisi ollut viisaampaa to- Helsingin Sanomien jutussa käsiteltiin myös Halosen ja teuttaa velkasaneeraus, jossa yksityiset rahoittajat olisivat heti Stubbin suhdetta julkisuuteen: joutuneet kantamaan oman vastuunsa.

206 207 Tähän ei sisälly moitetta valtiovarainministeri Jyrki Kataista sitovasti euromaiden kesken. Toinen epäilyttävä piirre oli se, että kohtaan. Tämä vaihtoehto ei ollut enää edes esillä siinä vaihees- jäsenmaat lainaavat rahat Kreikalle omasta budjetistaan. sa, kun EU:n ja euroalueen valtiovarainministerit pääsivät asiaa Jos Kreikka ei jostakin syystä kykenisi suoriutumaan velvoit- käsittelemään. teistaan, laina muuttuisi jäsenmaan toiselle jäsenmaalle maksa- Viime kuukausina on sanottu usein, ettei tehdyille ratkaisuille maksi budjettitueksi. Tämä olisi lähellä sitä, mitä yhteisen fi- ole ollut vaihtoehtoa. Toinen väite on ollut, että velkasaneeraus nanssipolitiikan puitteissa tapahtuisi. olisi johtanut samankaltaiseen finanssikriisiin ja lamaan kuin Saatoin hyväksyä Kreikka-paketin vain pitkin hampain ja ko- vuonna 2008 alkanut myllerrys. rostaen sitä, että EU:n pitää huolehtia lainojen takaisinmaksusta. Nämä väitteet eivät mielestäni pidä kutiaan. Jos sijoittajat Ne eivät saa muuttua avustuksiksi. olisi pantu jo Kreikan kohdalla vastuuseen, markkinavoimilla Kreikka-paketti ei kuitenkaan riittänyt. Useiden muidenkin olisi ollut voimakas intressi estää kriisin leviäminen ja ylläpitää euroalueen maiden talous horjui. finanssijärjestelmän vakautta. Niinpä Brysselissä pidettiin äitienpäivän viikonloppuna EU:n Nyt valittu tie on luonut olosuhteet, joissa markkinavoimat ja euroalueen maiden kokouksia, joissa käsiteltiin mittavaa vakaus- pyrkivät siirtämään omia riskejään veronmaksajien kannetta- välinettä tulevien kriisien ehkäisemiseksi. viksi. Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunta kokoontui äitien- Vasta vuonna 2013 on tarkoitus ottaa käyttöön uusi järjes- päivänä pääministerin johdolla Kesärantaan evästämään Brys- telmä, jossa sijoittajat joutuvat kantamaan ainakin osan riskeis- seliin matkustavaa valtiovarainministeri Jyrki Kataista. tä. Siihen saakka niiden etuja palvelee epävakaus ja yhä uusien Tilaisuudessa oli ristiriitainen tunnelma. valtioiden ajaminen pelastustoimenpiteiden piiriin. Ulkoministeri Alexander Stubb iloitsi siitä, että finanssikriisi Kreikkaa koskeva ratkaisu valmisteltiin pienessä piirissä, jossa on johtamassa aimo askeleeseen kohti yhteistä finanssipolitiikkaa Ranskalla näyttää olleen johtava rooli. ja liittovaltiota. Ranska halusi välttää velkasaneerauksen. Tähän näyttää olleen Minä taas murehdin vakausjärjestelyyn liittyvien taloudellis- kaksi syytä. ten riskien lisäksi sitä, että näin federalistien yrittävän käyttää Ensiksikin ranskalaisilla pankeilla ja muilla sijoittajilla oli kriisiä omien ideologisten tavoitteittensa edistämiseen. Kreikassa suuret vastuut. Kesärannassa olivat esillä paljon pienemmät summat kuin Toisaalta sen toimintaan vaikutti halu hakea eurooppalaista mistä seuraavana yönä Brysselissä sovittiin. ratkaisua, joka edistäisi myös sen poliittisia tavoitteita unionin EU:n yhteiseen budjettiin nojautuvasta 60 miljardin euron tiivistämiseksi kohti liittovaltiota. rahoituspaketista annettiin välittömästi asetus. Se ei ollut määrä- Ranskan johdolla torjuttiin aluksi kokonaan Kansainvälisen aikainen, mutta se koostui vuosien 2011–13 rahoituskehyksen valuuttarahaston IMF:n osallistuminen Kreikan ongelmien rat- sisältämästä liikkumavarasta. kaisemiseen. Suomi kuului niihin maihin, jotka halusivat ja lo- Uuden rahoitusvälineen 440 miljardia saadaan kokoon jäsen- pulta saivat IMF:n mukaan. maiden keskimmäiseen sopimukseen perustuvilla takuilla. Järjes- Pidin Kreikkaa koskevaa rahoituspakettia hyvin arveluttavana. tely on voimassa kolmen vuoden ajan. Sen piti olla kahdenvälinen ja vapaaehtoinen, mutta siitä sovittiin Lopusta 250 miljardista eurosta vastaa IMF.

208 209 Minun oli helpompi hyväksyä vakausväline kuin Kreikka- ”Pakkoraossa tehdyt ratkaisut lisäävät EU:n valtaa jäsenmaiden paketti. Vakausväline koostui takuista, ja tarvittaessa lainat han- yli, velkakriisi vie valtaa Brysseliin”. Ingressin mukaan ”Ulko- kittaisiin markkinoilta. ministeri Alexander Stubb uskoo euroryhmän nousevan EU:n Vakausväline pyrittiin mitoittamaan siten, että se ehkäisisi uudeksi ytimeksi”. pelkällä olemassaolollaan uusien maakohtaisten velkakriisien Sisäsivulla lehti julkaisi lähes sivun kokoisen Marko Junkkarin syntymisen. Takuita ei siis olisi tarpeen käyttää. kirjoittaman jutun otsikolla ”Stubb: Eurossa ei ole valuvikaa”. Nyt on kuitenkin jo jouduttu pelastamaan Irlanti. Saatoin Ingressinä oli hänen sitaattinsa: ”Kriisi johtaa EU:n integraa- hyväksyä sitä koskevan selonteon eduskunnalle, kun loppuun tion syvenemiseen”. kirjattiin hallituksen korostavan, että toteutetut rahoitusjärjes- Junkkarin mukaan Stubb on vahvassa EU-uskossa, eikä usko telyt muodostuvat lainoista, jotka on maksettava takaisin. ole horjunut. ”Kriisi johtaa EU:n integraation syvenemiseen.” Muutamien muidenkin maiden pelätään ajautuvan kriisiin, Stubb iloitsi haastattelussa siitä, että EU:n taloudellisessa in- mutta niiden hoitamiseen vakausväline ei enää riittäisi. tegraatiossa on menty viimeisen kuuden kuukauden aikana eteen- EU-ministerivaliokunta käsitteli Portugalin ja Espanjan tilan- päin enemmän kuin kuuden vuoden aikana yhteensä. Muutos- netta useassa kokouksessa viime vuoden puolella. Vaikka tilan- ta johtavat hänen mukaansa euromaat, joista on syntynyt EU:n ne oli vakava, leikkiäkin laskettiin. uusi ydin. ”Ydin vie ja muut vikisevät”, hän tiivisti. Yhdessä kokouksista oli paikalla myös Suomen Pankin pää- Alex ei nähnyt ongelmaa siinä, että euroalueessa on talous- johtaja Erkki Liikanen. tilanteeltaan hyvin erilaisia maita. Kysyin Liikaselta, olinko ymmärtänyt oikein, kun ajattelin, Stubb puolusti tuen lisäämistä kriisimaille, eikä halunnut että myös Euroopan keskuspankin riskit ovat viime kädessä jäsen- määritellä solidaarisuudelle eurorajaa. Kuitenkin hän totesi ra- maiden veronmaksajien vastuulla. Liikanen aloitti vastauksensa jojen tulevan joskus vastaan: ”Jossain vaiheessa palokunnan let- toteamalla, että ministeri Väyrynen on aivan oikeassa. kuista loppuu vesi eikä euroryhmän sisällä ole enää kärsivälli- Vastasin: ”Minähän olen aina oikeassa”. Koko porukka re- syyttä muiden tukemiseen”. mahti nauramaan. Juuri tähän tiivistyy Kreikan tukemisesta käynnistynyt pro- Tämän vuoden puolella kokoonnuimme ensimmäisen kerran sessi. Jos rahoitusta lisätään, kaikki menee. Lopulta rahat kui- perjantaina 14. tammikuuta. tenkin loppuisivat. Edellisenä aamuna pidetyssä Keskustan puoluehallituksen Markkinavoimat kaataisivat maan toisensa jälkeen, ja lopul- työvaliokunnan kokouksessa sanoin kantanani, ettei Suomen ta jouduttaisiin velkasaneerauksiin. Siihen mennessä jäsenmaat vastuuta ongelmamaista voida enää kasvattaa. olisivat heikentäneet ratkaisevalla tavalla omaa valtiontalouttaan Olin valmis hyväksymään jo annetun takuun joustavamman ottamalla vastuulleen ongelmamaiden velkoja. käytön, jolloin todellinen lainasumma voisi nousta lähemmäk- Tammikuun 14. päivän ministerivaliokunnan kokouk- si 440 miljardia euroa. Sen sijaan en ollut valmis siihen, että sessa oli esillä ehdotus, että suostuisimme kaksinkertaista- eduskuntaan vietäisiin esitys takuusumman nostamisesta. maan takuumme kahdeksasta kuuteentoista miljardiin eu- Tällä kertaa Alexin kanta tuli esille saman aamun Helsingin roon, jotta koko 440 miljardin euron lainamäärä saataisiin Sanomien palstoilla. Premiäärisivulla oli kuuden palstan otsikko: käyttöön.

210 211 Esitin saman kannan, jonka olin kertonut edellisenä aamu- Liikenneministeri Anu Vehviläinen kertoi kokemuksistaan na puoluehallituksen työvaliokunnalle. Suomen ei tule lisätä enää vuoden 1994 presidentinvaalikampanjani lehdistöavustajana. omia vastuitaan. Eduskuntaan ei voida viedä esitystä Suomen an- Olin ollut liikkeellä omalla autollani ja bensa oli loppumassa. taman takuun korottamisesta. Jos muut euromaat kuitenkin ha- Minulla ei tietenkään ollut rahaa mukanani, kertoi Anu. luavat kasvattaa lainoja ja takuita, ne voivat sen tehdä. Joku keksi, että tyttäreni Tiinaliisa oli töissä lähellä olleessa Va- Kun ministerivaliokunnassa ei päästy yksimielisyyteen, pää- lintatalossa ja voisi lainata rahaa. Tiina lupasi auttaa, mutta sa- tettiin pitää uusi kokous seuraavana maanantaina. noi tiukasti: ”Et sitten tule sisälle. Tuon rahat parkkipaikalle”. Olin virkamatkalla Arabiemiraateissa. Pidimme aamulla Kes- Porukalle nauru maittoi. kustan ministeriryhmän puhelinkokouksen. Ministerivalio- Kokouksessa käytiin vakava keskustelu velkakriisistä. Enää kunnan kokoukseen en voinut osallistua, mutta se ei ollut tar- esillä ei ollut Suomen takausvastuun kasvattaminen. Uusia pää- peenkaan, kun uusia päätöksiä ei tehty. töksiä ei tehty. Torstaina nauhoitetussa Lapin radion pakinassa kerroin kan- Tilanne on peräti omituinen. tani myös julkisesti. On jo käynnistynyt keskustelua, että Kreikan ja Irlannin osalta Sanoin, että ongelmamaiden auttamisessa on tultu rajalle, joudutaan ehkä velkasaneeraukseen. Tämän me torjumme ja edelly- jolla valittua toimintalinjaa on arvioitava uudelleen. Kerroin tämme, että lainat maksetaan takaisin. Riski on kuitenkin ilmeinen. voineeni hyväksyä edellisen vuoden puolella esille tulleen aja- Lisäksi uskotaan yleisesti, etteivät vakausjärjestelyt riitä kaik- tuksen, että vakausvälineen käyttö tehtäisiin joustavammaksi. kien uusien ongelmamaiden auttamiseen, vaan lopulta ajaudu- Jatkoin: taan velkasaneerauksiin. Jos uusia maita ryhdytään pelastamaan vakausvälineen avulla, siirtyy sijoittajilta veronmaksajille lisää Tämän vuoden puolella on virinnyt keskustelu annettujen ta- riskejä, jotka realisoituvat mahdollisessa velkasaneerauksessa. kuiden kasvattamisesta jopa kaksinkertaisiksi. Tätä en voi hy- Portugali pyritään saamaan vakausjärjestelyn piiriin, jotta es- väksyä. Suomen ei pidä olla tässä mukana. tettäisiin Espanjan ajautuminen pelastettavien joukkoon. Samaan Käydyssä keskustelussa on käynyt ilmi, että yleisesti uskotaan aikaan kuitenkin halutaan kasvattaa vakausvälinettä, jotta Es- loppujen lopuksi kuitenkin ajauduttavan velkasaneerauksiin. panjakin voitaisiin tarvittaessa hoitaa. Tämän valossa ei tunnu viisaalta siirtää enää ongelmamaihin Portugali ei halua ottaa vastaan tukea, eikä Espanja suostu edes varojaan sijoittaneiden vastuita toisten jäsenmaiden veron- IMF:n puitteissa tarjolla olevien pehmeämpien toimenpiteiden maksajien kannettavaksi. käyttöön. Samalla kun rajaamme Suomen vastuun velkakriisin hoi- Eikö tässä tilanteessa olisi viisainta antaa näiden maiden hoi- tamisesta jo tehtyihin päätöksiin, on tärkeää korostaa, että ne taa rahoituksensa markkinoilla ja ajautua pahimmassa tapauk- järjestelyt joissa olemme olleet mukana koostuvat lainoista, jotka sessa IMF:n johdolla toteutettavaan velkasaneeraukseen? on maksettava takaisin. Markkinavoimat pakottaisivat näiden maiden hallitukset julkisen talouden tasapainottamiseen. Jos ne joutuisivat velka- Perjantaina 21. tammikuuta pidetty kokous alkoi leikinlaskun saneerauksiin, sijoittajilla olisi vahva intressi estää kriisin leviämi- merkeissä. nen maihin, joissa niillä on vielä suuremmat vastuut.

212 213 Me ministerit emme voi käydä sellaista julkista keskustelua, joka heikentää kilpailukykyämme kiristyvässä globaalissa kilpai- joka voisi vaikeuttaa velkakriisin hoitamista. lussa. Tämä on hankalaa ja demokratian kannalta vahingollista. Federalistinen ideologia vaikuttaa haitallisesti myös EU:n EU:n jäsenmaiden johtavat poliitikot eivät saisi käydä keskuste- ulkosuhteitten kehittämiseen. lua tärkeimmästä oman maansa ja koko Euroopan tulevaisuu- Kiristyvässä globaalissa kilpailussa EU:n tulisi pyrkiä vahvis- teen vaikuttavasta poliittisesta kysymyksestä. tamaan itseään talousmahtina, joka pystyy huolehtimaan tehok- Jotakin liikkumavaraa on oltava. kaasti jäsenmaiden ja niiden kansalaisten eduista ja kantamaan samalla vastuunsa maailmanlaajuisten kehitys- ja ympäristö- * * * ongelmien ratkaisemisesta. Tilanteen hallitsemisen tekee vaikeaksi se, että päättäjien jou- Federalistien pyrkimys kehittää unionia ulko- ja turvallisuus- kossa on runsaasti federalisteja, jotka pyrkivät käyttämään poliittiseksi maailmanmahdiksi vie päinvastaiseen suuntaan. kriisiä hyväkseen omien ideologisten päämääriensä edistä- Federalistisessa ideologiassa on paljon samoja piirteitä kuin miseen. marxilaisuudessa. Federalismi on vaaraksi Euroopalle. Tämä ideologia voi pa- Marxilaiset uskoivat, että kapitalistinen järjestelmä synnyt- himmillaan aiheuttaa meille yhtä paljon vahinkoa kuin kom- tää itsessään kehityksen kohti sosialistista yhteiskuntaa. Heille munismi Venäjälle. historiallinen determinismi oli kuin luonnonlaki. Jos yhteiseen finanssipolitiikkaan mennään, unioniin syntyy He odottivat, että Venäjällä toteutettu sosialistinen kumous koheesiopolitiikan rinnalle toinen ja vielä mittavampi varain- johtaisi väistämättä maailmanlaajuiseen vallankumoukseen. Tätä siirtojärjestelmä, jolla talouttaan paremmin hoitavat maat ra- sosialismiin jo siirtyneiden maiden johtajat pyrkivät edesauttamaan. hoittavat niitä maita, jotka hoitavat asiansa huonommin. Joissakin historian vaiheissa tähän suuntaan näyttiin edettä- Tällä olisi tuhoisa vaikutus Euroopan kilpailukyvylle. Järjes- vän. Kolmannessa maailmassa marxilaisuus veti puoleensa, ja telmän tulisi kannustaa kaikkia maita hoitamaan talouttaan mah- moneen kehitysmaahan luotiin sosialistinen järjestelmä. Länti- dollisimman hyvin. Varainsiirtojärjestelmällä olisi lamaannut- sessäkin Euroopassa äärivasemmistolla oli vahvaa kannatusta. tava vaikutus. Lisäksi se johtaisi vaikeisiin poliittisiin ristiriitoi- Sosialismi kuitenkin hävisi kilpailun kapitalismin kanssa. Täs- hin jäsenmaiden välillä ja niiden sisällä. sä oli ratkaiseva vaikutus teknologian kehityksellä. Federalismi on vahingoksi Euroopan kilpailukyvylle myös Sosialistiset järjestelmät eivät kyenneet kilpailemaan innovatii- sen vuoksi, että yhä voimakkaampi Eurooppa-tason sääntely visuudessa eivätkä uuden teknologian kehittämisessä ja käyttöön- kasaisi uutta taakkaa yritystemme kannettavaksi. otossa. Tieto- ja tiedonvälitystekniikan kehityksellä oli tässä rat- Yrityskomissaarina toiminut Günther Verheugen käynnisti kaiseva merkitys. aikanaan hankkeen tämän silloin noin 150 miljardin euron Teknologinen vallankumous johti siis sosialismin tappioon. suuruiseksi arvioidun sääntelytaakan keventämiseksi. Tulokset Federalistinen ideologia perustuu siihen uskomukseen, että ovat olleet vähäiset, ja uuttaa taakkaa syntyy kaiken aikaa. taloudellinen yhdentyminen johtaa luonnonlain tapaan syve- Federalismi uhkaa johtaa siihen, että Eurooppaan luodaan nevään yhteistyöhön kaikilla aloilla ja lopulta liittovaltion syn- kansallisvaltioiden yläpuolelle uusi raskas valtiollinen rakennelma, tymiseen.

214 215 Federalistinen ajattelu syntyi ja sai jalansijaa jo ensimmäisen Kiviniemi huomautti lukeneensa jo 1980-luvulla minun ajatuk- maailmansodan jälkeen. siani ihmiskuntapolitiikasta. Tuolloin monet Euroopassa ajattelivat, että tänne tulisi luo- * * * da Yhdysvaltain mallin mukainen liittovaltio, federaatio. Tulevaisuuden vaihtoehtoja on tarkasteltava kontrafaktuaalisuu- Toiset taas katsoivat, että tämä amerikkalainen malli ei sovi den valossa. Eurooppaan, jossa on niin monta erilaista kansaa, kieltä ja kult- Federalistit pyrkivät kehittämään Euroopan unionia liitto- tuuria. Heidän mielestään Eurooppaan piti pyrkiä muodosta- valtioksi, jolla on yhteinen finanssipolitiikka, mittava budjetti maan itsenäisten valtioiden liitto, konfederaatio. ja oma verotusoikeus. Unioni säätäisi yhä enemmän uusia yli- Federalismi eli kultakauttaan heti toisen maailmansodan jäl- kansallisia lakeja. Unioni pyrkisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan keen ja koko kylmän sodan kauden ajan. mahdiksi ja ajan oloon sotilaalliseksi suurvallaksi, joka olisi Yhdentymisen avulla pyrittiin ehkäisemään uusien sotien NATO:n eurooppalainen pilari. syttyminen ja vahvistamaan Eurooppaa taloudellisesti. Kylmän Federalistit katsovat ideologiansa mukaisesti, että tämä on väis- sodan kaudella sitä vauhditti Neuvostoliiton ja sen ympärille tämätön kehityksen suunta, jolle ei ole vaihtoehtoa. Tämän kehi- muodostetun liittokunnan synnyttämä uhka. tyksen he uskovat palvelevan Euroopan ja eurooppalaisten etuja. 1990-luvun alkuun saakka pääpaino oli taloudellisessa yh- Federalismille on vaihtoehto. Unionia voidaan kehittää valtio- dentymisessä. On paradoksaalista, että poliittinen yhdentyminen liittona, jonka puitteissa huolehditaan Euroopan kilpailukyvys- käynnistyi toden teolla vasta Maastrichtin sopimuksella, joka val- tä kovenevassa globaalissa kilpailussa. Unioni voi kehittyä ta- mistui Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamisen jälkeen. loudellisena ja sivistyksellisenä voimana, joka kantaa osansa ihmis- Maastrichtin sopimuksella päätettiin perustaa talous- ja rahaliitto kunnan yhteisten ongelmien ratkaisemisesta. Tähän suuntaan EMU, jolla oli ensi sijassa poliittiset tavoitteet. Yhteinen rahapolitiik- vievät globalisaation valtavirrat. ka johtaisi yhteiseen finanssipolitiikkaan ja lopulta liittovaltioon. Globalisaatio johtaa väistämättä tarpeeseen kehittää ihmis- Maastrichtin sopimuksella luotiin perusta myös poliittiselle kuntapolitiikkaa, mutta kysymys ei ole federalismista, maailman- unionille, jonka toteuttamisessa Lissabonin sopimuksella on rat- laajuisen liittovaltion muodostamisesta, vaan uudenlaisen glo- kaiseva merkitys. baalin yhteistyön kehittämisestä. Monet eivät ole huomanneet, että kylmän sodan kauden jäl- Meillä on edessämme valtavat haasteet. keen käynnistyneellä globalisaatiolla on syvällekäyvät vaikutuk- Yrityksemme joutuvat kohtaamaan maailmalla yhä kovem- set myös Eurooppaan. man kilpailun. Kiina ja muut nousevat kehitysmaat ovat kyen- Globalisaatio on johtamassa federalismin tappioon. Mitä no- neet nopeasti kohottamaan teknologiansa tasoa. Monilla aloilla peammin me tämän ymmärrämme, sitä paremmin me globali- ne ovat jo ohittaneet länsimaat. saatiossa selviydymme. Niillä on puolellaan edulliset työvoimakustannukset teol- Tämä saattaa olla monille jopa käsitteellisesti vaikeaa. lisuustyötekijöistä insinööreihin ja huippujohtajiin saakka. Pal- Kun esittelin EU-ministerivaliokunnassa ajatuksiani EU:n kat, verot ja sosiaaliturvakustannukset ovat alhaiset. Myös ym- globaalistrategiaksi, Alex huudahti: ”Paavo, sinähän olet federa- päristönsuojeluun ja työelämään liittyvät määräykset ja rasituk- listi!”. Vastasin: ”Ei, olen globalisti”. Tähän pääministeri Mari set ovat kevyemmät kuin länsimaissa.

216 217 Länsimaiset yritykset ovat mukautuneet uusiin oloihin siir- Jos olisimme toimineet siten kuin Rion vuoden 1992 YK:n tämällä tuotantoaan kehitysmaihin. Investointien siirtyessä ympäristö- ja kehityskonferenssissa sovittiin, olisimme jo pit- ulkomaille kasvu on hidastunut ja työttömyys lisääntynyt. Jul- källä tässä työssä. kiselle sektorille on syntynyt alijäämiä, joita on rahoitettu velka- Sovimme Riossa, että siirrymme yhdessä luonnontaloudelli- rahalla. sesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävään kehitykseen. Maailmanlaajuinen finanssikriisi liikautti maailmantalouden Asetetut velvoitteet koskivat meitä kaikkia, sekä teollistuneita mannerlaattoja ja paljasti meidän suhteellisen asemamme heik- että kehitysmaita. kouden. Kamppailemme nyt eurooppalaisen finanssikriisin kou- Kansainvälisellä tasolla velvoitteita annettiin YK:lle ja erityi- rissa. Taloutta joudutaan tasapainottamaan kovalla kädellä. Kan- sesti sen puitteisiin perustetulle kestävän kehityksen toimikunnalle sa on kaduilla. ja YK:n ympäristöohjelmalle UNEP:ille. Pahimmassa tapauksessa ratkomme eurooppalaista finanssi- Jäsenmaiden piti asettaa kansalliset kestävän kehityksen toimi- kriisiä heikentämällä edelleen kilpailukykyämme. kunnat ja laatia kansalliset kestävän kehityksen strategiat. Suo- Nousevien kehitysmaiden hallitukset pyrkivät mahdollisim- men toimikunta perustettiin vuonna 1993. man nopeaan talouskasvuun poistaakseen köyhyyttä ja pitääk- Myös Euroopan unionilla on oma kestävän kehityksen stra- seen kansalaiset jotakuinkin tyytyväisinä. Talouskasvu rasittaa tegia, joka laadittiin vuonna 2001 ja uudistettiin vuonna 2006. ympäristöä sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Se painottuu EU:n sisäiseen kehitykseen, mutta siinä on myös Suuri osa maailman maista elää syvässä köyhyydessä. Näitä suppea ulkoista ulottuvuutta käsittelevä osio. maita ja kansoja me yritämme auttaa kehityspolitiikallamme. Strategian uudistamisesta piti tehdä päätös jo viime vuoden Siihen ovat tulleet nyt mukaan myös nousevat kehitysmaat. loppuun mennessä, mutta se on lykkääntynyt tuonnemmaksi. Joudumme olemaan mukana myös kansainvälisessä ilmasto- Tällä työllä on nyt kiire. politiikassa ja siihen liittyen rahoittamaan kehitysmaiden inves- EU:n sisäisen kehityksen osalta kestävän kehityksen strategia tointeja. Näinä aikoina rahoitamme sekä kehitysyhteistyön että on sovitettava yhteen EU 2020 -strategian kanssa. ilmastopolitiikan velkarahalla. Ulkoinen ulottuvuus on laajennettava EU:n kestävän kehityk- Meidän on nyt kerta kaikkiaan havahduttava huomaamaan, sen globaalistrategiaksi, jossa kehityspolitiikkaan liitetään kauppa- että tähänastinen kansainvälinen yhteistyö ei riitä. Tarvitsemme politiikka, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, toiminta maailman- maailmanlaajuista valtioiden ja valtioryhmien välistä yhteistyötä, laajuisen finanssijärjestelmän kehittämiseksi sekä ulko- ja tur- jonka puitteissa voimme yhdessä suunnitella ja päättää ihmis- vallisuuspolitiikka. kunnan yhteisten ongelmien ratkaisemisesta. Euroopan unionissa on se valuvika, että ulkosuhteita ja sisäi- Jotta tähän päästäisiin Euroopan unionin, Yhdysvaltain, Kii- siä politiikkoja käsitellään liiaksi erillään toisistaan. Lisäksi eri nan ja muiden toimijoiden tulee laatia itselleen strategiat, jois- politiikkalohkojen välillä on korkeat raja-aidat. sa ne määrittelevät tavoitteet itselleen ja koko ihmiskunnan ke- Ulkosuhteissa pyritään Lissabonin sopimuksen nojalla yhden- hitykselle. Nämä strategiat on sovitettava yhteen ihmiskunta- mukaiseen toimintaan. Nyt näyttää vain olevan käymässä niin, politiikaksi, jonka puitteissa pyritään ottamaan huomioon että muut ulkosuhteet aiotaan alistaa kapeasti ymmärretyn ulko- kaikkien kansojen tarpeet ja toiveet. ja turvallisuuspolitiikan välineeksi.

218 219 Lissabonin sopimus ja voimassa oleva EU:n kestävän kehi- Valtionpäämieskin vaihtuu, emmekä vielä tiedä, millaista tyksen strategia antavat kuitenkin perusteet kehittää unionille linjaa uusi presidentti edustaa. laaja-alaista kansainvälistä roolia, jossa perinteisen ulko- ja tur- On hyvä, jos ulkoministerin paikasta avoimesti kilpaillaan. vallisuuspolitiikan rinnalla painottuvat talouteen, kauppaan, ke- Kysymys on Suomen asemasta ja linjasta. Kysymys on Suo- hitykseen ja ympäristöön liittyvät kysymykset. men etujen ajamisesta ja ihanteiden toteuttamisesta globalisoi- Ratkaisevassa asemassa on ulkoministereiden tasolla kokoon- tuvassa maailmassa. tuva ulkoasiainneuvosto. Sen kokouspöydän ympärille tarvitaan * * * henkilöitä, jotka ovat sisäistäneet kestävän kehityksen periaatteet Olen pyrkinyt noudattamaan vaalikampanjoissani aina muuta- ja ottavat ne kaikessa toiminnassaan huomioon. mia periaatteita. En moiti muita ehdokkaita, enkä vertaile itseä- Kokemukseni kauppa- ja kehitysministereiden yhteistyöstä ni heihin. En myöskään kehu itseäni, enkä perustele valintaani. ovat rohkaisevia. Pienenkin maan edustajaa kuunnellaan, jos Se on kannattajien tehtävä. hänellä on painavaa asiaa. Eipä minulla paljon kehumista olisikaan. Kestävän kehityksen edistämisestä on tullut minulle suoras- Olen lyhyenläntä ja vähän pönäkkä. Tässä suhteessa olen ta- taan elämäntyö. Toivon voivani jatkaa sitä eduskuntavaalien jäl- vallistakin tavallisempi. Käyttämieni pukujen koko on ollut vii- keen ulkoministerin paikalta. me vuosina 104 D, joka on yleisin Suomessa. Kun annoin suostumukseni olla ehdokkaana Uudellamaalla, Kun pudotin viime vuoden alkupuolella ”Läskillä lukutaitoa” toivoin, että Alex asettuisi ehdolle samaan vaalipiiriin. Arvelin -kampanjan puitteissa painoani seitsemän kiloa, saatoin käyttää hänen tavoittelevan jatkokautta nykyisessä tehtävässään. Ajatte- taas pukuja, joiden koko on 100 D. lin, että saisimme aikaan yhteisiä vaalitilaisuuksia ja vilkasta ulko- Solakoituminen oli eduksi, mutta samalla menetin ihanne- poliittista keskustelua. vartaloni. Toiveeni täyttyi, kun Alex ilmoitti olevansa ehdokkaana Uudel- Loppuvuodesta painoni nousi taas pari kiloa. Taistelu jatkuu. lamaalla. Vanhemmalla iällä en ole juurikaan enää noudattanut Urho Ilmoittaessaan ehdokkuudestaan hän sanoi pyrkivänsä vain Kekkosen neuvoa pukeutua hyvin. eduskuntaan ja sen ulkoasiainvaliokuntaan. Samalla Alex huo- Säästän vaateostoksillakin. Yritän löytää pukuja alennus- mautti, ettei Kokoomuksella ole tapana asettaa ennalta ehdok- myynneistä. Korostetun huoliteltua pukeutumista pidän keika- kaita ministereiksi. rointina. Ei Keskustakaan ole asettanut. Olen vain avoimeen tapaani Muutama vuosi sitten löysin kemiläisestä vaatetusliikkeestä ilmoittanut oman toiveeni ja tavoitteeni. kauniin vaalearuskean ulsterin, jonka asiakas oli tuonut jälleen- Alexin vaalitavoitetta pidettiin eduskunnan kokkapuheissa myyntiin. Takkia ei ollut käytetty. Sain sen halvalla. kovana, ensimmäisen kauden kansanedustaja kun pääsee har- Takki oli kuitenkin minun mittapuuni mukaan sen verran voin suoraan ulkoasiainvaliokuntaan. hintava, etten raaskinut sitä pariin vuoteen käyttää. Sitten järki Ulkoministeriksihän Alexkin tähtää, ja se on ymmärrettä- voitti pihiyden ja ryhdyin pitämään sitä päälläni. Ahkerassa vää. Tehtävä on tärkeä. Onhan meillä näköpiirissä ensi hallitus- käytössä vuori kului puhki, mutta sain edullisesti siihen uuden kaudella jopa paikka YK:n turvallisuusneuvostossa. vuoren.

220 221 Maataan edustavan ministerin on tietysti kiinnitettävä huo- miota pukeutumiseen, mutta en ole havainnut erottuvani jou- kossa ainakaan huonompaan suuntaan. Kielitaidossani ei ole kehumista. Voin hoitaa työtehtäviäni englanniksi ja ruotsiksi. Ymmärrän jonkin verran saksaa ja nyt myös venäjää. Äännän vieraita kieliä suomalaisittain. Niin mielestäni voi hyvin tehdä. 8 Eiväthän suomenruotsalaisetkaan puhu samalla tavalla kuin riikinruotsalaiset. Euroopan parlamentissa Ruotsia edustavat jä- Keskusta suurimmaksi senet sanoivat suomenruotsalaisten tulkkien puhuvan Muumi- ruotsia, kieltä, jota he olivat kuulleet Muumi-elokuvien äänissä. Tärkeintä on kannanottojen sisältö, se mitä sanoo ja jättää Kun kevään 2011 eduskuntavaalien tulos oli selvinnyt, ensim- sanomatta. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi oikein. Tässä suh- mäinen kommenttini oli: ”Huonommin ei olisi voinut käydä.” teessa minulla ei ole ollut vaikeuksia. Keskusta menetti 16 eduskuntapaikkaa ja putosi neljänneksi En ole enää yhtä nopea käänteissäni kuin nuorempana. Tässä suurimmaksi puolueeksi. Menetimme kannatustamme erityisesti on hyvätkin puolensa. Asioita on syytä harkita ja joskus nukkua Perussuomalaisille, joka sai jytkyvoiton. jopa useamman yön yli. Tappio oli suurin puolueen historiassa. Jopa vuoden 1970 Luovuutta olen löytänyt itsestäni vieläkin, ja viisautta mi- vaaleissa koettu 13 paikan menetys jää sen varjoon. nulla on aikaisempaa enemmän. Itse jäin valitsematta. Keskusta romahti erityisen pahasti En ole huippukunnossa, mutta töistäni olen hyvin selviytynyt. Uudellamaalla ja Helsingissä. Uudellamaalla, jossa olin ehdolla, Tällaisen hyvän työkunnon voi ylläpitää käymällä pari kertaa menetimme puolet äänistä ja paikoista. Sain Keskustan ehdok- viikossa kävelylenkillä. Niiden aikana voi keskittyä ajattelemaan. kaista kolmanneksi eniten ääniä ja jäin varasijalle. Jos onnistun tavoitteessani palata ulkoministeriksi, moni suo- Yön yli nukuttuani aloin nähdä vaalituloksessa myös hyviä malainen saattaa kaikista puutteistani huolimatta sanoa: puolia. Saatoin sanoa taas, että huonomminkin olisi voinut ”Huonomminkin olisi voinut käydä”. käydä. Onneksi puolueen tappio oli niin murskaava, ettei sitä voi- da tulkita torjuntavoitoksi ja jatkaa entiseen malliin. Puolueen on tunnustettava tehdyt virheet ja korjattava ne. Tappiossa on uuden voiton siemen. Omassakin tappiossani on hyviä puolia. Toimeentuloni on turvattu, kun minulle ryhdytään maksamaan eläkettä. Kun en ole sidottu eduskuntatyöhön, voin käyttää enemmän aikaa yritys- toimintaan ja muihin harrastuksiini.

222 223 Vielä äskettäin olin ammattipoliitikko, joka harrasti yritys- Suurin syy Keskustan pitkäaikaiseen alamäkeen on ollut aat- toimintaa. Nyt olen yrittäjä, joka harrastaa politiikkaa. teemme hämärtymisessä. Tässä suhteessa tilanne on ollut nyt Yksi huono puoli putoamisessani oli: sitä voidaan käyttää ja samankaltainen kuin vuoden 1970 vaalitappion edellä. on käytetty minua vastaan presidentinvaaleihin valmistaudut- Keskusta on aatteellisilta juuriltaan pohjoismainen talon- taessa. Tämä tuntuu kohtuuttomalta, kun uhrauduin puolueen poikaispuolue. Aatteemme perustuu talonpoikaisyhteiskunnan puolesta ja lähdin etulinjaan auttamaan uutta puoluejohtoa. arvoihin: ylisukupolviseen ajatteluun, läheiseen luontosuhteeseen, Lapista olisin tullut valituksi komealla äänimäärällä. henkiseen kasvuun, kansanvaltaan ja tasa-arvoon. Tavoitteenani oli tulla uuden hallituksen ulkoministeriksi. arvosteli oikeistoa ja vasemmistoa – porvareita Arvelin ennen vaaleja, että tämän toiveeni toteuduttua moni suo- ja sosialisteja – liiallisesta materialismista. Hän kiteytti ohjelman- malainen saattaisi monista puutteistani huolimatta sanoa, että sa vaatimukseen, että ihmisyys ja sen kehitystarve on asetettava huonomminkin olisi voinut käydä. kaiken yhteiskunnallisen uudistustyön perustaksi. Alkio puo- Kun Keskusta joutui vaalitappionsa jälkeen oppositioon, lusti nykykieltä käyttäen henkisiä, hengellisiä ja yhteisöllisiä ar- kaikkien keskustalaisten ministerihaaveet kariutuivat. voja materialismin ylivaltaa vastaan. Ulkoministeriksi tuli Erkki Tuomioja. Hän on kokenut ja 1960-luvulla sosialidemokraatit toivat Pekka Kuusen joh- harkitseva poliitikko, jonka ulkopoliittinen peruslinja on ollut dolla Suomeen kasvupoliittisen ajattelun. Sen mukaan yhteis- vakaa ja luotettava. kuntapolitiikan tärkein tavoite on taloudellisen kasvun nopeut- Jos Kataisen hallitus istuu täyden kauden, Tuomioja rikkoo taminen. Keinoksi tähän esitettiin taloudelliset ja yhteiskunnal- minun ennätykseni ulkoministeripäivissä. liset rakennemuutokset. Minulle jäisi kuitenkin edelleen toinen ennätys. Kun toimin Voimavaroja piti siirtää heikommin kehittyviltä aloilta ja runsaat neljä viime vuotta ulkomaankauppa- ja kehitysministe- alueilta vahvimmin kasvaville aloille ja alueille. Sanalla sanoen: rinä, olen tullut työskennelleeksi ministerinä ulkoministeriössä valtion tuli edistää talouden ja yhteiskunnan keskittymistä. paljon kauemmin kuin kukaan muu suomalainen. Keskusta oli kykenemätön kyseenalaistamaan aatteellisesti tätä Myös Tuomiojan valinnan jälkeen voidaan sanoa, että huo- kasvu- ja rakennemuutospolitiikkaa, ja ryhtyi myötäilemään sitä. nomminkin olisi voinut käydä – paljon huonommin. Tässä on tärkein syy vuoden 1970 murskatappioomme. * * * Laakson pohjalta noustiin aatteellisen työn kautta. Perin- En menettänyt eduskuntapaikkaani omaa huonouttani, vaan sen teinen keskustalainen ihmisyysaate yhdistettiin nousevaan vih- vuoksi, että puolueen luottamus äänestäjien keskuudessa oli ro- reään aaltoon. Puolueen uudistunut poliittinen linja kiteytyi mahtanut. kahteen pilariin: köyhän asian ajamiseen eli radikaaliin tasa-arvo- Vaalitappioon on esitetty monia syitä. politiikkaan ja hajautetun yhteiskunnan rakentamiseen, desent- Suosituimpia selityksiä ovat olleet vaalirahoituskohu ja enti- ralismiin. sen puheenjohtajan yksityiselämän kiemurat. Aatteellinen keskustapolitiikka palautti luottamusta perin- En usko, että näillä asioilla olisi ollut ratkaisevaa merkitystä. teisen äänestäjäkuntamme keskuudessa. Syyt ovat harjoitetussa politiikassa. Jotkut virheet ovat olleet Suuri osa äänestäjistämme oli pienituloista väkeä. Hajautta- pitkäaikaisia, toiset liittyvät uuden puoluejohdon toimintaan. minen tarkoitti vahvaa maaseutu- ja aluepolitiikkaa, pienyrittä-

224 225 jyyden edistämistä, pienten kuntien puolustamista ja perheiden vain mukaan poliittiseen keskustaan lukeutuvien puolueiden tukemista. laajaan kansainväliseen yhteistyöhön. Tällä politiikalla saatoimme saada laajentuvaa kannatusta Ainoat varsinaiset veljespuolueemme ovat pohjoismaiset sekä maakunnissa että pääkaupunkiseudulla. Avainasemassa oli talonpoikais-keskustapuolueet – Ruotsin ja Norjan Keskusta- aluepolitiikka, jolla saimme kasvavaa luottamusta maakunnissa puolueet, Tanskan Venstre ja Radikale Venstre sekä Islannin ja jolla kykenimme pääkaupunkiseudulla erottautumaan kes- Edistyspuolue. kittämispolitiikkaa ajavista oikeistosta ja vasemmistosta. Seuraajani Esko Aho ryhtyi kuitenkin kehittämään Keskus- 1980-luvulla Keskusta sai kannatuksensa kasvuun. Varsi- taa liberaalipuolueen suuntaan. nainen läpimurto suurten puolueiden sarjaan tapahtui vuoden Ensimmäinen käytännön seuraus tästä oli, että Keskustan 1988 presidentinvaaleissa ja saman vuoden kuntavaaleissa. Poh- johto ryhtyi ajamaan Suomen liittymistä Euroopan unioniin. jaa nousullemme loi Holkerin sinipunahallituksen keskittävä ja Oma ajatukseni oli, että Suomen olisi tullut pysyttäytyä unio- eriarvoisuutta lisäävä politiikka, joka lopulta syöksi Suomen sy- nin ulkopuolella. Keskusta-aatteen valossa oli mahdotonta aja- vään lamaan. tella, että kuntien ja maakuntien itsenäisyyttä puolustava ja ha- Keskustan kannatus jatkoi kasvuaan, ja 1990-luvulle tul- jautettua yhteiskuntaa rakentava puolue kannattaisi Suomen liit- taessa olimme maan suurin puolue. Vuoden 1991 eduskunta- tymistä ylikansalliseen unioniin. vaaleissa teimme läpimurron myös pääkaupunkiseudulle: Hel- Euroopan talousalue (ETA) tarjosi meille ratkaisun, jolla singissä saimme ensimmäistä kertaa oman kansanedustajan, ja olisimme päässeet hyötymään integraation hyödyistä, mutta Uudellamaalla paikkalukumme nousi kahdesta neljään. olisimme välttyneet sen haitoilta ja säilyttäneet itsenäisyy- Noustuamme 1980-luvun lopulla takaisin suurten puoluei- temme. den sarjaan olemme siinä pysyneet – aina viime kevään edus- Kun Ruotsi kuitenkin haki jäsenyyttä, meidän tuli mennä kuntavaaleihin saakka. mukaan neuvotteluihin selvittääksemme mahdollisen jäsenyy- Kannatus on vaihdellut. Vuosien 1995 ja 1999 vaaleissa me- den ehdot. Keskusta korosti, että jäsenyydestä päätetään vasta nestyimme heikosti. Vuonna 2003 nousimme taas suurimmaksi neuvottelujen jälkeen ja asetti jäsenyydelle tiukat reunaehdot. eduskuntapuolueeksi. Kannatuksemme heikkeni vuoden 2007 Kun neuvottelut oli saatu päätökseen, kävi ilmi, että reuna- vaaleissa, mutta kykenimme säilyttämään asemamme suurimpa- ehdot eivät olleet täyttyneet. Lisäksi näytti ilmeiseltä, että Ruotsi na eduskuntapuolueena. Seuraavan vuoden kuntavaaleissa saim- ja Norjakaan eivät liittyisi unioniin, jos Suomi jäisi ulkopuolel- me myrskyvaroituksen. le. Tällöin ETA:an olisi muodostunut kaksi pilaria: Euroopan Tälläkin kertaa kannatuksemme heikkeneminen on johtu- unioni ja Pohjolan yhteisö. nut ensi sijassa aatteemme hämärtymisestä. Näissä oloissa asetuin vastustamaan Suomen jäsenyyttä. 1960-luvulla aatteellinen haasteemme tuli vasemmalta, so- Puolueen johto kuitenkin houkutteli ja painosti Jyväskylän sialidemokraattien suunnalta. Nyt meitä on koetellut oikeisto­ puoluekokouksen hyväksymään jäsenyyden viemisen kansan- uhka, johon emme ole kyenneet vastaamaan. äänestykseen, jonka lopputulos oli jo ennalta selvä. Keskusta- Keskusta liittyi 1980-luvulla minun johdollani Liberaaliseen väen laaja enemmistö vastusti jäsenyyttä, mutta kansan enem- Internationaaliin. Tämä ei ollut aatteellinen valinta. Halusimme mistö saatiin taivutelluksi sen taakse.

226 227 Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Keskustan pelasti täydelli- Vanhanen julisti, että tahtopolitiikan aika on ohi. Hän ko- seltä katastrofilta se, että meillä oli runsaasti kansanedustajia ja rosti yhteistyökykyä. Tällä hän viittasi ilmeisesti sekä minun kansanedustajaehdokkaita, jotka olivat vastustaneet jäsenyyttä. että Jäätteenmäen puheenjohtajakauteen. Tyytymättömyys pääsi purkautumaan myös Keskustan kautta. Vastasin tuoreeltaan sanomalla, että politiikassa tarvitaan omaa Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Keskustan olisi pitänyt tahtoa. ”Jos toisilla on tahtoa ja meillä vain yhteistyökykyä, mei- ottaa pääteemoikseen keskusta-aatteen lujimmat pilarit, alue- dän tahtomme on toisten taskussa”, evästin uutta puoluejohtoa. politiikka ja tasa-arvopolitiikka. Näillä olisimme pärjänneet var- Politiikan linjassa suurin muutos liittyi alue- ja kuntapoli- masti, kun Lipposen-Niinistön hallitus oli kohdellut kaltoin sekä tiikkaan. pienituloisia ja vähävaraisia ihmisiä että maaseutua ja maakuntia. Vanhanen kuuluu tai ainakin kuului niihin keskustapoliitik- Vielä herkullisempi vaaliteema olisi ollut Suomen EMU-jä- koihin, joiden mielestä puolueen tulee hankkia pääkaupunki- senyyttä koskeneen päätöksen peruuttaminen. Lipponen ja seudulla hyväksyntää myötäilemällä sinipunan ja cityvihreiden Niinistö olivat teettäneet päätöksen perustuslakia rikkoen ilman keskittävää aluepolitiikkaa. Mari Kiviniemi on jatkanut samal- kansanäänestystä ja vain eduskunnalle annetulla tiedonannolla. la linjalla. Keskusta oli vastustanut Suomen liittymistä euroalueeseen Kuntapolitiikassa suunnanmuutos näkyi PARAS-hankkees- ja pitänyt päätöksentekoa perustuslain vastaisena. Markat olivat sa. Lähidemokratiaa ja pieniä kuntia aikaisemmin puolustanut edelleen käytössä, joten päätös olisi ollut helppo purkaa. Kan- Keskusta ryhtyi Vanhasen 1. hallituksessa ajamaan päätöksen- san suuri enemmistö vastusti siirtymistä markoista euroon. teon keskittämistä suurempiin yksiköihin. Aho oli kuitenkin ollut henkilökohtaisesti jäsenyyden kan- Kiviniemi jatkoi tätä politiikkaa sekä kuntaministerinä että nalla, joten EMU:n nostaminen vaaliteemaksi ei tullut kysy- pääministerinä. mykseenkään. Eurooppa-politiikassa käänne tapahtui jo Jäätteenmäen sijais- Puolueen johto halusi mennä vaaleihin työreformilla, joka johtajuuden kaudella. Suomen liityttyä EU:hun Keskusta oli perustui liberaaliin arvomaailmaan. Turpiin tuli. ajanut unionin kehittämistä korostetusti itsenäisten valtioiden Anneli Jäätteenmäen kaudella palattiin keskusta-aatteen juu- liittona. Vuonna 2002 tehtiin käännös ja alettiin myötäillä Lip- rille. Uusi puheenjohtaja korosti erityisesti sukupuolten välistä posen federalistista linjaa. tasa-arvoa, myös palkkauksen suhteen. Vaalivoiton sinetöivät Vanhasen kaudesta alkaen liberaalit painotukset ovat näkyneet Jäätteenmäen rohkeat kannanotot Irakin sotaan liittyen. myös arvokysymyksissä. Jos Anneli Jäätteenmäki olisi muodostanut sinivihreän halli- Strategian muutos sopi Vanhasen rooliin pääministerinä, tuksen, hänestä olisi saattanut tulla pitkäaikainen pääministeri joka sovitteli ja edusti ulospäin koko hallitusta. ja puheenjohtaja. Punamultahallituksessa hänen kohtalonsa oli Yhteistyössä SDP:n kanssa puolueiden väliset erot tulivat demareiden käsissä. melko hyvin esille, kun puolueiden välillä oli myös julkisuuteen Kun Matti Vanhanen oli noussut Jäätteenmäen jälkeen pää- tulleita kiistoja. ministeriksi, hänet valittiin myös Keskustan puheenjohtajaksi. Vuoden 2007 vaaleissa saimme tuloksen, jota voi aiheellises- Tämän valinnan kautta muuttuivat sekä puolueen linja että ti kutsua torjuntavoitoksi. Menetimme runsaasti ääniä, mutta strategia. asemamme suurimpana puolueena säilyi.

228 229 Kun demarit romahtivat, hallituspohja vaihtui luontevasti Suhtautuminen sukupuolineutraaleihin avioliittoihin koettiin punamullasta sinivihreään. perinteisiä arvoja kannattavien piirissä periaatekysymykseksi. Kokoomuksen kanssa yhteistyö oli hankalampaa. Puolueet Kun Keskustan johto kannatti niitä, moni kannattajamme sai ovat ideologisesti monessa suhteessa lähellä toisiaan. Keskustan mittansa täyteen. oma aatteellinen linja ei tullut riittävästi esille. Toinen – ja paljon pahempi – virhe liittyi hajajätevesiasetuk- Viimeistään vuoden 2008 kuntavaalien olisi tullut herättää sen käsittelyyn. Keskusta. Kirvelevä tappio kuitenkin selitettiin torjuntavoitoksi. Tiesin, että Keskustan äänestäjäkunnan keskuudessa oli eri- Tällä kertaa tälle luonnehdinnalle ei ollut katetta. tyistä tyytymättömyyttä kahteen asiaan: PARAS-hankkeeseen Tappio kuntavaaleissa ilmensi äänestäjien tyytymättömyyttä ja hajajätevesiasetukseen. puolueen linjaan ennen muuta alue- ja kuntapolitiikassa. PARAS-hankkeen hoitoon parannusta ei ollut saatavissa. Kun Matti Vanhanen ilmoitti vuoden 2009 lopulla luopu- Kiviniemi oli kuntaministerinä linjansa valinnut ja hänen seu- vansa puolueen puheenjohtajan tehtävästä, kannatuksemme oli raajansa Tapani Tölli oli siihen täysin sitoutunut. suunnilleen samalla tasolla kuin kuntavaaleissa. Seuraavan ke- Niinpä panostin voimani siihen, että hajajätevesiasetuksen vään mittaan kannatuksemme heikkeni edelleen. käsittelyyn saataisiin käytännön järkeä. Vetosin kahteen otteeseen Mari Kiviniemeen, että hän pani- * * * si Paula Lehtomäen järjestykseen. Sanoin, että asetusta on muu- Kun Mari Kiviniemi valittiin Keskustan uudeksi puheenjohta- tettava, sillä siinä oli määrätty aivan liian tiukat puhdistusvaati- jaksi, puolueella oli mahdollisuus uuteen nousuun. mukset kiinteistöille, jotka eivät ole vesistöjen läheisyydessä. Uusi johto ei kuitenkaan kyennyt palauttamaan äänestäjien Lehtomäki ei kuitenkaan suostunut esittelemään asetuksen luottamusta puolueeseen. Vaalikampanjan loppuvaiheessa kan- muuttamista, vaan halusi viedä eduskuntaan esityksen, jolla in- natuksemme suorastaan romahti. vestoinneille vain annettiin ikäihmisten ja pienituloisten osalta Puolueen piirissä on keskusteltu vaalitappion syistä. Omissa lisäaikaa. Yritin saada kantani hyväksytyksi valtioneuvostossa, pohdinnoissani olen päätynyt neljään hyvin erilaiseen tekijään, mutta Mari antoi tukensa Paulalle. joilla on saattanut olla vaikutusta vaalitulokseen. Esitän ne aika- Kun hallitus oli kompastunut eduskunnassa Lehtomäen vi- järjestyksessä. rittämään liukumiinaan, kysyin Kiviniemeltä, miksi hän ei kuun- Ensimmäinen virhe oli mielestäni se, että puheenjohtaja nellut minua. Mari vastasi: ”Olisiko minun pitänyt uskoa si- Mari Kiviniemi ilmoitti kannattavansa ns. sukupuolineutraale- nua, kun toisella puolella olivat Paula, Timo (Kalli) ja eduskunta- ja avioliittoja, vaikka puoluekokous oli hylännyt niitä koskevan ryhmä.” aloitteen. Vastasin, että eduskuntaryhmän suhteen Lehtomäki oli joh- Keskustelu sukupuolineutraaleista avioliitoista oli vihreiden tanut häntä harhaan. Olin keskustellut ennen valtioneuvosto- täky, johon suuremmissakin puolueissa tartuttiin. Tässä keskus- käsittelyä asiaa ryhmässä hoitaneen varapuheenjohtaja Eero Rei- telussa on sotkettu käsitteitä. Avioliitto on naisen ja miehen vä- josen kanssa, joka oli ilmoittanut olevansa minun linjoillani. linen instituutio. Muita parisuhteita varten on oma lainsäädän- Tyriminen hajajätevesiasetuksen käsittelyssä pudotti puolueen tönsä ja käsitteistönsä. kannatusta tuntuvasti.

230 231 Kolmas virhe oli se, että aluepolitiikalla oli puolueen vaali- Keskustalainen metropolipolitiikka perustuu Helsingin seu- taistelussa liian heiveröinen asema. dun laadulliseen kasvuun, jolla se kykenee parhaimmin vastaa- Luottamusta lisääviä toimia olisi tarvittu senkin vuoksi, että maan muiden metropolien kilpailuun. vaalikauden mittaan Keskusta oli joutunut kantamaan osavastuuta Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen tulee perustua yh- kokoomuslaisten ministereiden toiminnasta mm. Kemijärven täältä nykyistä tiiviimmin rakennettuihin ydinalueisiin ja toi- sellutehtaan ja Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisen saalta mahdollisimman omavaraisiin puutarhakaupunkeihin yhteydessä. ja -kuntiin, joissa asunnot, työpaikat ja palvelut ovat lähellä Ehdotin ministeriryhmän joululounaalla, että Keskusta esit- toisiaan. täisi oman, hajautukseen perustuvan vaihtoehtonsa sinipunan Metropolialuetta varten tulee luoda kaksiportainen hallin- ja cityvihreiden tukemalle keskittävälle metropolipolitiikalle. to, jossa koko seutua koskevat päätökset tehdään nykyistä vah- Vireillä oli suunnitelma, jonka mukaan Helsingin seudun väki- vemmassa seutuhallinnossa ja jossa lähipalveluja koskevat pää- luku kasvaisi parissa vuosikymmenessä 430 000:lla. Ajatus hy- tökset tehdään nykyistä pienemmissä yksiköissä. väksyttiin. Uudenmaan piirihallitus antoi aloitteelleni yksimielisen ja Muutamaa viikkoa myöhemmin luonnokseni tuli puoluehallituk- voimakkaan tuen. sen työvaliokunnan käsittelyyn. Siellä se hylättiin sillä perusteel- Puoluesihteeri otti minuun yhteyttä maaliskuun 10. päivänä la, että jotkut helsinkiläiset ehdokkaat olivat sitä vastustaneet. ja pyysi minua laatimaan luonnoksen kannanotoksi. Terävällä aluepoliittisella kannanotolla olisimme voineet vah- Olin virkamatkalla Argentiinassa, mutta kirjoitin sen heti. vistaa maakuntien väen luottamusta puolueeseen. Pääkaupunki- Lähetin luonnoksen sähköpostilla. Saatteessa ehdotin, että jär- seudulla olisimme erottautuneet sinipunan ja cityvihreiden kes- jestäisimme asiasta seminaarin, jolla saisimme vaihtoehdollem- kittämispolitiikasta. me laajaa julkisuutta. Tämä mahdollisuus jäi käyttämättä. Luonnokseni oli tällainen: Neljäs virheemme oli täydellinen samaistuminen Kokoomuk- sen federalistiseen Eurooppa-politiikkaan. Tämä koitui myös Keskustan metropolipolitiikka perustuu laadulliseen kasvuun, minun kohtalokseni, kun aikaisemmat kannattajani siirtyivät ydinalueiden tiivistämiseen ja puutarhakaupunkien verkostoon Timo Soinin tukijoiksi. Keskusta ei hyväksy suunnitelmia työpaikkojen ja väestön Kun Matti Vanhanen pyysi minua toisen hallituksensa ulko- keskittämiseksi pääkaupunkiseudulle. Kun maan väestö ei tule- maankauppa- ja kehitysministeriksi, hän asetti kaksi ehtoa: ”Se on vina vuosikymmeninä sanottavasti lisäänny, Helsingin seudun sitten täydet neljä vuotta ja minä hoidan Eurooppa-politiikan.” kasvusuunnitelmien toteutuminen merkitsisi maakuntien näi- Niinpä jouduin hyväksymään kaikki siihenastiset Eurooppa- vettymistä. Kasvupyrkimysten sijaan Helsingin seudulla tulee politiikan ratkaisut, mutta uusia asioita käsiteltäessä pääsin EU- keskittyä alueella jo asuvien ihmisten olojen parantamiseen. asioiden ministerivaliokunnassa vaikuttamaan Suomen linjaan. Keskusta ei hyväksy myöskään suunnitelmia, joiden mukaan Kun Vanhanen vaihtui Kiviniemeen, katsoin olevani vapaa työpaikat ja palvelut keskitettäisiin Helsinkiin, jolloin Uudenmaan Matille antamastani sitoumuksesta ja aloin ottaa vahvemmin muut kunnat ja kaupungit kehittyisivät nukkumalähiöiksi. kantaa ministerivaliokunnassa esille tulleisiin asioihin.

232 233 Myös Mauri Pekkarinen aktivoitui. Yhdessä me aloimme to- Soinille tyhjä pelikenttä, kun Keskusta hyvin asiaperustein vas- siasiassa määritellä Keskustan kannan esillä olleisiin asioihin. tusti euroalueeseen liittymistä. Niinpä me torjuimme väliaikaisen rahoitusvälineen takuiden Velkakriisin hoitamisesta voisit mielestäni todeta, että Kes- kaksinkertaistamisen. kustalla on ollut hyvin tiukka linja. Olemme vaatineet velka- Edellytimme, että pysyvästä välineestä tukea voitaisiin antaa maita tekemään itse enemmän ja olleet tiukkoja lainojen ja vain maalle, jonka velkakestävyys on varmistettu; ellei velkakestä- takuiden myöntämisessä. Tosiasiallinen ero meidän ja Kokoo- vyyttä ollut, oli suoritettava velkasaneeraus. muksen välillä on hyvä saada esiin. Portugalille väliaikaisesta välineestä annettavan tuen ehdoksi Portugalin osalta olisi hyvä todeta tuen ehdollisuus. Kuten asetimme, että myös tämän maan velkakestävyys varmistetaan. olemme päättäneet, hevoskuurin pitää olla niin kova, että maan Hallituksessa Keskustalla oli selvästi tiukempi kanta kuin Ko- velkakestävyys tulee turvatuksi. koomuksella, ja meidän linjastamme tuli koko hallituksen kanta. Olen tänään koko päivän Varsinais-Suomessa. Tapaamme Vaaleihin käytäessä ongelmaksi muodostui se, että Keskus- huomisaamuna Uudellamaalla. tan ja koko hallituksen tiukat kannat eivät tulleet julkisuuteen. Keskustan johto ei myöskään muistuttanut siitä, että Lipponen Menestystä illan keskusteluun. ja Niinistö olivat vieneet Suomen euroalueeseen ja että Keskus- ta oli tätä vastustanut. Paavo Toimittajien tietoon oli tullut, että me Pekkarisen kanssa olimme olleet tiukkoina. Niinpä Kiviniemeltä kysyttiin usein Kopion lähetin Marin avustajille, puoluesihteeri Laaniselle ja mahdollisesta linjaerosta. Hän korosti, että päätökset oli tehty ministeri Pekkariselle. Ei ollut vaikutusta tälläkään viestillä. yksimielisesti. Hän jätti valitettavasti kertomatta, mikä oli ollut Kokoomuksella oli aivan eri tilanne kuin Keskustalla. Se koki päätösten sisältö. itselleen edulliseksi esiintyä ”eurooppalaisena” ja suhtautua hö- Vetosin kaikissa mahdollisissa tilanteissa Kiviniemeen, että velisti lainoihin ja takuisiin. Kun Keskusta samastui tähän Ko- hän kertoisi julkisuuteen Keskustan ja koko hallituksen tiukan koomuksen linjaan, äänestäjät käänsivät meille selkänsä. kannan. Samoin toivoin, että hän toisi esiin SDP:n ja Kokoo- Juuri vaalien edellä vellonut keskustelu Portugalin tukemi- muksen vastuun Suomen liittymisestä euroalueeseen. sesta teki tehtävänsä. Apua ei ollut siitäkään, että EU:n talous- Viimeisimmän vetoomukseni esitin torstaina 14.4. Kivi- komissaari Olli Rehn patisteli julkisuudessa puolueita kanta- niemelle lähettämässäni sähköpostiviestissä: maan vastuuta velkamaiden auttamisesta. On tärkeää, että vaalitappion ja puolueen jatkuvan alamäen Hei syistä avoimesti keskustellaan. Minun mielestäni Sinun pitäisi illan vaalikeskustelussa joten- Tehdyt virheet on tunnustettava. Linjaa ja toimintatapoja kin muistuttaa siitä, että Lipponen ja Niinistö, SDP ja Kokoo- on korjattava. Luottamus puolueeseen on palautettava. mus veivät Suomen euroalueeseen ja että Keskusta vastusti tätä. Keskusta on nostettava taas Suomen suurimmaksi puolueek- Euroalue on liian laaja ja epäyhtenäinen. Omalla toiminnal- si. Ensimmäinen askel tässä työssä on onnistuminen vuoden 2012 laan Lipposen hallitus myötävaikutti tähän. On turha jättää presidentinvaaleissa.

234 235 Olin tullut valituksi puolueen puheenjohtajaksi vuoden 1980 Turun puoluekokouksessa. Puolueväki oli kyllästynyt Ahti Karjalaisen ja Johannes Virolaisen väliseen tohtoreiden taisteluun. Muutama lisävuosi olisi heikentänyt heidän mahdollisuuk- siaan. Karjalaisen henkilökohtainen ongelma oli pahenemaan päin. Virolainen lähestyi 70 vuoden ikää. Vuoteen 1984 men- 9 nessä olisin ehtinyt vakiinnuttaa asemani puolueessa. Kekkonen kuitenkin sairastui syksyllä 1981 ja joutui luopu- Suomelle vahva presidentti maan tehtävästään. Presidentinvaali toimitettiin seuraavan vuo- den alussa. Keskustan tilanne oli toivoton. Presidentinvaaleissa sain äänestää ensimmäisen kerran vuonna Mauno Koivistolla oli ylivoimainen etumatka. SDP:ssa hai- 1968. Jätin äänioikeuteni käyttämättä. kailtiin vielä Kalevi Sorsan ehdokkuutta, mutta käytännössä Vaalit eivät minua innostaneet. Tuohon aikaan vierastin Urho peli oli jo ratkennut Koiviston eduksi. Kekkosta, jonka koin myötäilevän liiaksi vasemmistoa. En voi- Keskustassa oli käyty pitkään taistelua Karjalaisen ja Viro- nut kuitenkaan tukea muitakaan tarjolla olleita ehdokkaita. laisen välillä. Puolueen johto yritti rauhoitella tilannetta. Komp- Vuonna 1973 olin kansanedustajana päättämässä poikkeus- romissiehdokkaitakin etsittiin. laista, jolla Kekkosen vuonna 1974 päättyvää toimikautta jat- Valitsijamiesvaaleissa oli ollut vuosikymmenten varrella eri- kettiin neljällä vuodella. laisia käytäntöjä. Puolueet eivät aina edes asettaneet ehdokasta, Vuoden 1978 presidentinvaaleissa Urho Kekkonen sai tuek- vaan kaikki harkintavalta jäi valitsijamiehille. Valitsijamiesten seen kaikki merkittävät puolueet. Tällä kertaa oltiin viisaampia kokouksessa saatettiin ehdottaa henkilöitä, jotka eivät olleet esil- kuin kymmenen vuotta aikaisemmin: yhteistä Urho Kekkosen lä ennen vaaleja. vaaliliittoa ei muodostettu, vaan kukin puolue hankki hänelle kan- Niinpä Keskustan piirissä keskusteltiin myös mahdollisuu- natusta omalla vaalityöllään ja omilla valitsijamiesehdokkaillaan. desta asettaa ehdolle puoluetta kokoava kompromissiehdokas, Olin valitsijamiesehdokkaana Lapin vaalipiirissä. Kekkosen joka voisi valitsijamiesten kokouksessa vetäytyä jommankumman ulkoministerinä sain suhteellisesti laskien maan suurimman ää- tohtorin hyväksi. Tässä mielessä minunkin ehdokkuudestani kes- nimäärän. Helsingissä ehdolla ollut Mauno Koivisto oli vaalien kusteltiin. äänikuningas. Mikään ei kuitenkaan auttanut. Kuopion puoluekokouksessa tohtoreiden taistelu vietiin loppuun. Johannes Virolainen voitti * * * selvin numeroin. Jos Urho Kekkonen olisi pystynyt hoitamaan presidentin virkaa Virolaisen valinnalla oli puoluetta eheyttävä vaikutus. Hän oli koko vaalikauden vuoteen 1984 saakka, olisin saattanut olla eh- edellisenä vuonna hävinnyt minulle puheenjohtajan vaalissa. dolla hänen seuraajakseen. Kuopiossa hänen kannattajansa saivat hyvitystä.

236 237 Olin Virolaisen valitsijamiesehdokkaana ja tein hänen puo- Vuoden 1985 itsenäisyyspäivänä kirjoitin Mauno Koivis- lestaan lujasti töitä. tolle kirjeen, jossa kerroin tietäväni suunnitelmasta ja vetosin Vuoden 1988 presidentinvaaleihin Keskusta alkoi valmistau- punamultayhteistyön jatkumisen puolesta. Samanlaisia puheen­ tua hyvissä ajoin. Ehdokas päätettiin asettaa jo vuoden 1986 vuoroja käytimme SDP:n johdon suuntaan. Sen paremmin Koi- puoluekokouksessa, joka oli viimeinen ennen presidentinvaaleja. visto kuin demarijohtokaan eivät antautuneet keskusteluihin Ehdokkaan nimeämisessä edettiin kenttäkyselyn perusteella. asiasta. Valtaosa osastoista kannatti oman ehdokkaan asettamista ja ni- Oli ilmeistä, että SDP:n suunnitelma hallitusyhteistyöstä mesi minut mieluisimmaksi ehdokkaaksi. Kokoomuksen kanssa tähtäsi myös siihen, että Kokoomuksesta Lappeenrannan puoluekokouksessa minut asetettiin ehdok- saataisiin tukea Koiviston jatkokaudelle. kaaksi, mutta samalla korostettiin, että kampanja alkaa vasta Keväällä 1986 aloitimme avoimen puolustustaistelun. Ilmoi- myöhemmin – sitten kun puoluesihteeri Seppo Kääriäisen tor- timme tavoitteeksemme Suomen sisäpolitiikan suunnan muut- vi törähtää. tamisen siten, että näköpiirissä ollut eduskunnan ei-sosialistinen Vuoden 1988 presidentinvaalit liittyivät erottamattomasti enemmistö pääsisi vaikuttamaan valtiolliseen päätöksentekoon. maassa käytyyn sisäpoliittiseen valtataisteluun. Esitimme uuden kansanrintaman muodostamista laajentamalla Mauno Koiviston tultua presidentiksi sosialidemokraatit punamultayhteistyötä Kokoomuksen suuntaan. kokivat päässeensä ehdottomaan ylivalta-asemaan. Koivisto ja SDP päättivät sinipunahallituksen muodostami- Ensi töikseen he syrjäyttivät minut ulkoministerin paikalta. sesta viimeistään alkusyksyllä 1986. Kun hallituksen kokoonpanoa Koiviston valinnan jälkeen jär- Tähän suunnitelmaan liittyi myös Harri Holkerin valinta jesteltiin uudelleen, Sorsa ilmoitti haluavansa ulkoministeriksi. Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi jo marraskuussa 1986. ”Kompromissina” tälle paikalle tuli Pär Stenbäck. Sorsasta itses- Puoluejohto halusi, että ehdokas olisi nimetty vasta seuraavana tään tuli pääministeri. kesänä. Sosialidemokraatit olivat ilmeisesti kaavailleet vaihtavansa Presidenttiehdokkuudella vahvistettiin Holkerin asemia hal- hallituskumppania jo vuoden 1983 eduskuntavaalien jälkeen. lituksen muodostamisessa. Hallitusneuvottelujen yhteydessä Hol- Kokoomus kuitenkin hävisi vaalit ja Keskusta kykeni säilyttä- keri uhkasi luopua ehdokkuudestaan, ellei puolue suostu tuke- mään asemansa. Lisäksi Koivisto aristeli vielä tuolloin ulkopoliit- maan häntä sinipunahallituksen muodostamisessa. tisista syistä Kokoomuksen ottamista hallitukseen. Kokoomuksen, RKP:n ja Keskustan puheenjohtajat puolestaan SDP halusi mukaan SMP:n. Keskustallekin tämä sopi. sopivat vuoden lopulla, että puolueet pyrkivät kolmen suuren ryh- Hallituskauden alkupuolella SMP toimi demareiden apu- mittymän yhteistyöhön yhdessä SDP:n kanssa. Jos SDP kiel- puolueena. Kauden puolivälissä Pekka Vennamo muutti suun- täytyisi, muodostettaisiin keskustajohtoinen sinivihreä hallitus. taa ja oli valmis liittoutumaan keskiryhmien kanssa. Vuoden 1987 eduskuntavaleissa keskiryhmistä tuli suurin Tässä vaiheessa – keväällä 1985 – SDP alkoi vakavasti val- ryhmittymä. Kokoomuskin voitti, ja eduskuntaan syntyi ei- mistella hallituskumppanin vaihtamista Keskustasta Kokoo- sosialistinen enemmistö. mukseen. Me tulimme tietoisiksi näistä suunnitelmista loppu- Koiviston ja SDP:n suunnitelman toteuttaminen vaikeu- kesästä. tui, kun sosialidemokraatit kokivat vaaleissa murskatappion.

238 239 Koiviston manuaalisella ohjauksella Harri Holkerin johtama sini- Presidentinvaalien jälkeen sama suunta jatkui. Holkerin hal- punahallitus kuitenkin muodostettiin. lituksen ”vahvan markan” talouspolitiikka epäonnistui. Hallitus- Keskusta sysättiin oppositioon. Koivisto harhautti taitavasti puolueiden suosio hiipui ja Keskustan kannatus jatkoi kasvuaan. mediaa selittämällä suuttuneensa kauheasti kuultuaan keski- Kun ilmoitin luopuvani puolueen puheenjohtajan paikalta ryhmien ja Kokoomuksen sopimuksesta. vuoden 1990 alussa, Keskustan kannatus oli 25 prosentin tasolla. Tosiasiassa Koivisto oli ollut mukana suunnittelemassa sitä Luopumiseeni oli monta syytä. kaappausta, jolla sosialidemokraatit mitätöivät yhdessä Holke- Olin väsynyt kovaan poliittiseen taisteluun, jossa omat ampui- rin kanssa eduskuntavaalien tuloksen. vat jatkuvasti selkään. Kaipasin leppoisampaa elämää. Hankimme Tosiasiassa Koivisto oli hyvissä ajoin ennen vaaleja perillä Vuokon kanssa pientilan Tuusulasta, ja vaihdoin vaalipiiriä. keskiryhmien ja Kokoomuksen suunnitelmasta. Uskoin, että puolue menestyisi vuoden 1991 eduskuntavaaleis- Kevään ja alkukesän mediamyllytyksessä Keskustan kannatus sa myös seuraajani johdolla. Uskoin myös, että voisin jatkaa val- luisui alamäkeen, ja minun kannatukseni presidenttigallupeissa tiollista uraani puhemiehenä tai ministerinä. Keväällä 1991 mi- oli viiden prosentin luokkaa. nusta tulikin Esko Ahon johtaman hallituksen ulkoministeri. Elokuulla Keskusta ryhdistäytyi. Oulu-halliin kokoontui lä- Ratkaisuni liittyi myös vuoden 1994 presidentinvaaleihin. hes 10 000 puolueen jäsentä ja kannattajaa kuulemaan, kuinka Ajattelin, että lähtökohtani olisivat paremmat, jos en olisi puolue- Kääriäisen torvi törähtää vaalikampanjan käynnistämiseksi. poliittisten taistelujen keskiössä. ”Etelän mediassa” en päässyt esille, mutta maakunnissa sain run- saasti julkisuutta. Jo lokakuussa ohitin kannatusluvuissa Holkerin. * * * Hallitusratkaisun kytkökset presidentinvaaleihin tulivat esil- Vuoden 1994 presidentinvaaleihin Keskusta nimesi ehdok- le kampanjan loppuvaiheessa. Television vaalikeskustelussa kaansa edellisen kesän sääntömääräisessä puoluekokouksessa. Holkeri ilmoitti, että hänen valitsijamiehensä tulevat tukemaan Keväällä järjestettiin esivaali, jossa vastaehdokkaanani oli Han- Koiviston valintaa. nele Pokka. Tämä ilmoitus heikensi edelleen Holkerin kannatusta. Vaali- Aloitin kampanjani jo toukokuussa 1993 pian sen jälkeen tilaisuuksissa kyseltiin, kuinka ennakkoäänen voisi peruuttaa. kun olin voittanut jäsenvaalin. Kun Mauno Koivisto ja SDP runnasivat maahan sinipuna- Toukokuun alussa erosin hallituksesta. Tähän oli kaksi syytä. hallituksen, yhtenä tavoitteena oli varmistaa Koiviston uudelleen- Olin ensinnäkin ollut tyytymätön Ahon hallituksen talous- valinta – mieluimmin jo suorassa kansanvaalissa. politiikkaan, enkä halunnut kantaa siitä vastuuta. Koivisto pettyi. Holkeri hävisi minulle ja Kokoomus Kes- Toisaalta ratkaisuuni vaikutti tilanne EU-neuvotteluissa. Nii- kustalle. Valitsijamiesten kokouksen toisella äänestyskierroksel- den ratkaisuvaiheet olivat siirtymässä ajankohtaan, jolloin uusi la suurin osa kokoomuslaisista äänesti Koivistoa, osa protestina presidentti olisi jo valittu. edelleen Holkeria. Arvioin, että menestyisin paremmin presidentinvaaleissa, kun Vuoden 1988 presidentinvaaleissa Keskusta palasi suurten eroan hallituksesta. puolueiden sarjaan. Vakiinnutimme asemiamme voittamalla myös SDP:n ja heidän presidenttiehdokkaansa Martti Ahtisaaren saman vuoden kuntavaaleissa. Puolue oli pelastettu. kannatus oli kohonnut yli 30 prosentin.

240 241 Keskustan suosio oli alamaissa. Omaa kannatustani heiken- Derjabin kertaa tapahtumien kulkua: ”Nootti oli minun si se, että mukaan vaaliin oli lähtemässä kaksi muutakin keskus- aloitteeni. Luin tuolloin suomalaisista lehdistä, että isänmaal- talaista: Eeva Kuuskoski ja Keijo Korhonen. linen kansanliike, IKL, olisi tuolloin perustettu uudelleen.” Tästä huolimatta kannatukseni kohosi ahkeralla vaalityöllä Hänen mukaansa Tehtaankadulta lähti Suomen ulko- yli 20 prosenttiin, ja olin ennakkoäänissä kirkas kakkonen. ministeriölle kirje, jossa kysyttiin, tarkoittiko IKL:n uudelleen Viime päivien mediapeli pudotti minut kuitenkin toiselta perustaminen Pariisin rauhansopimuksessa kiellettyjen fasisti- kierrokselta. järjestöjen henkiinherättämistä.” Me emme saaneet kyselyymme Avainasemassa oli MTV:n teettämä mielipidemittaus, jonka vastausta, jolloin päätimme viedä asian loppuun saakka ja ky- mukaan olisin ollut kannatusluvuissa vasta neljäntenä. Tämä syä samaa asiaa nootin muodossa”, Derjabin selittää. vei uskottavuuttani ja siirsi kannatustani muille ehdokkaille. Mutta skandaalia, joka tästä seurasi, hän ei osannut odottaa. Toinen kohtalokas isku oli noottiuutinen ja siitä syntynyt kohu. Derjabinin mukaan moni suomalainen tiedotusväline, erityi- Helsingin Sanomissa julkaistiin vaalipäivää edeltävänä lauan- sesti Helsingin Sanomat tiesi nootista, mutta säästi asian julkis- taina uutinen Venäjän lähetystön ulkoministeriölle lähettämästä tamisen vasta presidentinvaalien alle. ”Kyse oli poliittisesta pe- nootista, jossa puututtiin äärioikeistolaisten järjestöjen toimintaan listä”, Derjabin heittää. Suomessa. ”Osa pelistä suuntautui Väyrystä vastaan. Ehkä joku minun- Illan TV-uutisissa juttu paisuteltiin yli äyräiden. MTV:n vii- kin vastustajistani halusi näyttää, että Komissarov ei ole muut- meisessä uutislähetyksessä väitettiin minun tilanneen nootin saa- tunut, vaan käyttää yhä vanhoja menetelmiä.” dakseni tukea presidentinvaaleihin. Uutislähetyksissä nootti yh- Derjabinin mukaan kohulla ei ollut vaikutusta presidentin- distettiin vuoden 1961 noottikriisiin. vaalien tulokseen – siksi ylivoimainen Martti Ahtisaaren asema Asiaan saatiin lisävalaisua, kun Yleisradion kirjeenvaihtaja An- lopulta oli. tero Eerola haastatteli 15.12.2009 tuolloin Venäjän suurlähetti- läänä toiminutta Juri Derjabinia. Oleellista Derjabin haastattelussa on se, että Helsingin Sanomis- Eerola lähti liikkeelle 1960-luvun noottikriisistä: sa tiedettiin nootista hyvissä ajoin ennen vaaleja, mutta uutinen siitä tehtiin vasta vaalipäivää edeltäneenä lauantaina. Kun Derjabin saapui vuonna 1992 Helsinkiin uuden Venäjän HS:n politiikan toimituksen päällikkönä tuolloin toiminut ensimmäisenä suurlähettiläänä, hän joutui tekemisiin toisen Unto Hämäläinen on sanonut, ettei hänellä ollut aavistustakaan noottiskandaalin kanssa. siitä, että noottiuutisesta syntyisi TV-uutisissa valtava kohu. Kohu ajoittui kevään 1994 presidentinvaalien alle. Venäjä Ilmeisesti tämän tiesivät ne, jotka panttasivat uutista lauan- lähestyi Suomea tuolloin nootilla, jossa tivattiin syitä äärioikeis- taihin saakka. Kun TV-uutisointi ajoittui lauantai-iltaan, siihen tolaisten järjestöjen toiminnan heräämiseen maassamme. ei voitu enää mitenkään reagoida. Presidentinvaaliviikolla väitettiin, että Keskustan ehdokas Arviossaan kohun vaikutuksesta presidentinvaaleihin Derjabin Paavo Väyrynen olisi tilannut nootin omaa kampanjaa edistääk- erehtyy. Jos olisin päässyt toiselle kierrokselle, olisin uskoakseni seen. Tämä sai Väyrysen syyttämään tiedotusvälineitä media- voittanut sen. Olisin saanut runsaasti tukea myös vasemmalta, sekä pelistä. Vasemmistoliiton kannattajilta että vasemmistodemareilta.

242 243 Puolueen pyynnöstä annoin toisella kierroksella julkisen tuke- Vierastin myös Niinistön oikeistolaista linjaa talous- ja sosiaali- ni Elisabeth Rehnille. Uurnaan jätin kuitenkin tyhjän äänestys- politiikassa. Puhe työväen presidentistä ei minua hämännyt. lipun. Monet keskustalaiset ovat sitä mieltä, että Keskustan alamäki alkoi puoluejohdon suosituksesta tukea Niinistön valintaa. * * * Vuosien 2000 ja 2006 presidentinvaaleissa en ollut ehdokkaana. * * * Vuonna 1999 olin mukana esivaalissa, jossa valittiin Keskustan presidenttiehdokas. Ilmoitin jo viime maaliskuussa, että olen käytettävissä, kun Kes- Puolueen koko valtaeliitti – eduskuntaryhmä, puoluehallitus kusta valitsee ehdokastaan vuoden 2012 presidentinvaaleihin. ja piirijärjestöjen puheenjohtajat – antoi tukensa puheenjohtaja Eduskuntavaalien jälkeen toistin ilmoitukseni. Kampanjani Esko Aholle. käynnistin heti kun uusi hallitus oli muodostettu. Sain silti noin kolmanneksen äänistä. Tulokseen heijastui puo- Kerroin, että kampanjani tähtää aluksi Keskustan jäsenvaalin lueen sisäinen kamppailu Suomen liittymisestä Euroopan unio- voittoon ja ehdokkuuteen. Huomautin, että kaikki tässä vaihees- niin ja euroalueeseen. sa tehtävä työ palvelee myös menestymistä itse vaalissa. Aholla uskottiin olevan hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Kerroin myös, että otan mahdollisuuksien mukaan vastaan Vielä myöhään syksyllä toivottiin erityisesti sitä, että hän saisi kutsuja tilaisuuksiin, joissa voin tavata ihmisiä ja keskustella toiselle kierrokselle kilpailijakseen Tarja Halosen. Ahon uskottiin heidän kanssaan Suomen, Euroopan ja koko ihmiskunnan tule- olevan tässä tilanteessa ylivoimainen voittaja. vaisuudesta. Lupasin kertoa ajatuksistani myös kirjoittamalla ja Toisin kävi. antamalla haastatteluja. Vuonna 2005 Matti Vanhanen asetettiin Keskustan presi- Käynnistin kampanjani virittelemällä keskustelua tasavallan denttiehdokkaaksi yksimielisesti, ilman jäsenvaalia. presidentin asemasta ja tehtävistä. Kokoomus nimesi ehdokkaakseen Sauli Niinistön. Kun olen toiminut yli 41 vuoden ajan parlamentaarikkona, Keskusta ja Kokoomus sopivat, että puolueet suosittelevat saatan olla sopiva henkilö toteamaan, että Suomen perustuslain toisella kierroksella toistensa ehdokkaan tukemista. ja sen tulkintojen parlamentaarisuudessa on ehkä menty jo Tämä oli virhe – ainakin Keskustan kannalta. liian pitkälle. Tämä on käynyt ilmi muun muassa juuri käydyis- Kun Matti Vanhanen meidän yllätykseksemme jäi ensimmäi- sä hallitusneuvotteluissa. sellä kierroksella kolmanneksi, hän suositteli kannattajilleen, Perustuslain 61§:ssä säädetään valtioneuvoston muodosta- että nämä äänestäisivät toisella kierroksella Niinistöä. misesta: Tämä oli kova pala monelle keskustalaiselle, niin minulle- kin. Äänestin suosituksesta huolimatta Tarja Halosta. Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat Minun oli mahdotonta tukea miestä, joka haluaa muuttaa hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden Suomen ulkopolitiikan peruslinjan ja viedä Suomen Natoon. neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhe- En voinut kannattaa federalistia, joka oli vienyt perustus- miestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeri­ lakia rikkoen Suomen euroalueeseen. ehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa

244 245 toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet an- menettely johti hallitusratkaisuun, joka ei vastaa eduskunta- netuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan. vaalien tulosta. Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samas- Perustuslain tulkintaa tulisi kehittää siihen suuntaan, että tasa- sa järjestyksessä uusi pääministeriehdokas. Jollei uusikaan ehdo- vallan presidentti voisi puolueiden ulko- ja yläpuolella olevana kas saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan eduskunnas- valtioelimenä tarvittaessa edesauttaa eduskuntavaalien tuloksen sa avoimena äänestyksenä pääministerin vaali. Valituksi tulee toteutumista hallitusta muodostettaessa. tällöin eniten ääniä saanut ehdokas. Tasavallan presidentin asemaa ja tehtäviä ajatellen nyt synty- nyt hallitusratkaisu antaa myös muuta ajattelemisen aihetta. Tätä perustuslain säädöstä on tulkittu eduskuntaryhmien so- Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteis- pimuksella siten, että suurimman eduskuntaryhmän puheen- toiminnassa valtioneuvoston kanssa. johtaja aloittaa hallitustunnustelut. Nyt käydyissä neuvotteluissa Hallitusohjelman mukaan hallitus ylläpitää Suomen mahdol- syntyi tulkinta, jonka mukaan suurimman puolueen puheen- lisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Seuraavan virkkeen mukaan hal- johtajalla on oikeus muodostaa millainen tahansa enemmistö- litus ei valmistele jäsenyyden hakemista. hallitus, josta puolueiden kesken voidaan hänen johdollaan Nämä kannanotot ovat ristiriidassa keskenään. Ensi vuoden sopia. alussa valittavan tasavallan presidentin tulee huolehtia siitä, ettei Suurimman puolueen asemalle annettiin tällä tulkinnalla liian jäsenyyttä todellakaan haeta – ei nykyisen eikä seuraavankaan keskeinen merkitys. Kokoomuksella on vain kaksi eduskunta- eduskunnan toimikaudella. paikkaa enemmän kuin SDP:llä, ja se oli paikoilla mitaten Kes- Hallitusohjelman Eurooppa-politiikkaa käsittelevä osio on kustan jälkeen vaalien toiseksi suurin häviäjä. laaja ja hengeltään federalistinen. Uusi Eurooppa-ministeri on Kun suurimman puolueen puheenjohtajalle annettiin valta uhonnut vievänsä Suomen Euroopan ytimeen. muodostaa mikä tahansa kokoomusjohtoinen hallitus, neuvot- Vaikka Eurooppa-politiikka kuuluu valtioneuvoston toimi- teluissa jäi selvittämättä mahdollisuus koota SDP:n johdolla valtaan, tasavallan presidentin on pidettävä käsissään sellaiset hallitus, jossa myös vaalien ainoa voittaja Perussuomalaiset olisi Eurooppa-politiikan ratkaisut, joilla on merkitystä Suomen it- ollut mukana. Tämä olisi hyvinkin saattanut olla mahdollista. senäisyyttä ja kansainvälistä asemaa ajatellen. Tätä johtajuutta Nyt syntyi hallitus, joka edustaa monessa suhteessa poliit- saatetaan tarvita uuden presidentin toimikaudella. tisen kentän äärilaitoja. Kokoomusjohtoisella hallituksella on Sisäpolitiikan osalta tasavallan presidentin valtaoikeudet ovat vasemmistolainen linja. Julkisen talouden tasapainottamisessa rajalliset. jouduttiin tyytymään kestämättömään lopputulokseen, kun po- Tasavallan presidentti on sidottu valtioneuvoston ratkaisuehdo- litiikan äärilaitoja edustavat puolueet torjuivat toistensa esittämät tuksiin, mutta hänellä on niihin palautusoikeus. Hän voi myös jät- ratkaisut. Yhteisymmärrykseen puolueet pääsivät äärimmilleen tää vahvistamatta eduskunnan säätämän lain. Molemmissa ta- viedystä keskittämispolitiikasta. pauksissa syntyy keskustelua ja perusteellista poliittista harkintaa. 2000-luvun hallitusneuvotteluissa nykyinen perustuslaki toi- Näitä valtaoikeuksia olisi käytettävä etenkin tilanteissa, joissa mi hyvin eikä sen tulkinnasta syntynyt ongelmia, kun vaalitulos valtioneuvoston ehdotus tai eduskunnan päätös rikkoo kansalais- osoitti suoralta kädeltä hallituspohjan. Nyt puolueiden sopima ten tasavertaisuutta ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

246 247 Sinipunahallituksen kaudella valtioneuvostolle saatetaan tar- KIRJALLISUUTTA vita vastapainoa, joka huolehtii vallankäytön ulkopuolelle jää- Coudenhove-Kalergi, Richard. Ethik und Hyperethik (Etiikka ja hyperetiikka). neiden oikeuksista. Wien 1921. Eurooppa ja maailma ovat muuttuneet tavalla, joka pakottaa Coudenhove-Kalergi, Richard. Krise der Weltanschauung (Maailman- katsomuksen kriisi). Wien 1923. meidät punnitsemaan tarkkaan tasavallan presidentin asemaa Coudenhove-Kalergi, Richard. Paneurooppa (Paneuropa). WSOY, maamme valtiollisessa johdossa. Suomen kansainvälinen asema Porvoo 1930 [1923]. on jatkuvasti vaakalaudalla ja meidänkin poliittisen järjestel- Coudenhove-Kalergi, Richard. Los vom Materialismus (Irti materialismista). Wien 1931. mämme kestävyys on koetuksella. Coudenhove-Kalergi, Richard. Weltmacht Europa (Maailmanmahti Eu- Näissä oloissa on syytä vielä harkita luopumista lepäämässä rooppa). Seewald, Stuttgart 1972 [1971]. 2. Auflage. olevasta perustuslain muutoksesta. Toisaalta nykyisen perustus- Goldsmith, James. Ansa (The Trap). Otava, Keuruu 1995. (Suom. Paavo Väyrynen) lain tulkintoja on arvioitava uudelleen. Hämäläinen, Unto. Lännettymisen lyhyt historia. WSOY, Porvoo 1998. Karjalainen, Ahti ja Tarkka, Jukka. Presidentin ministeri. Otava, Keuruu * * * 1989. Keränen, Seppo ja Suhola, Aino. Kun herroilta mopo karkasi. Asialinja Vuoden 2012 presidentinvaalien lopputulos on julistettu mo- Oy, Helsinki 1998. neen kertaan. Sanotaan, että Sauli Niinistö valitaan varmasti – Kivimäki, Timo ja Väyrynen, Paavo (toim.). Kansainvälinen yhteistyö kysymys on vain siitä, valitaanko hänet jo ensimmäisellä kier- Pohjois-Kalotilla. Lapin yliopisto, Rovaniemi 1997. Koivisto, Mauno. Kaksi kautta I. Kirjayhtymä, Helsinki 1994. roksella. Koivisto, Mauno. Historian Tekijät – Kaksi kautta II. Kirjayhtymä, Helsinki En usko, että valitaan. Mauno Koivisto ja Tarja Halonen ovat 1995. hakeneet istuvina presidentteinä ja suurina ennakkosuosikkeina Korhonen, Johanna. Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen. Helsinki-kirjat Oy, Helsinki 2010. itselleen jatkokautta, mutta kumpikaan ei saanut ensimmäisellä Suomi, Juhani. Liennytyksen akanvirrassa. Otava, Keuruu 1998. kierroksella enemmistöä taakseen. Uimonen, Risto: Iiro Viinanen: henkilökuva. Minerva, Juva 2010 Väyrynen, Paavo. Köyhän asialla. Kirjayhtymä, Tampere 1971. Niinistöä ei valita toisellakaan kierroksella, jos sillä on mu- Väyrynen, Paavo. On muutoksen aika. WSOY, Porvoo 1974. kana sellainen ehdokas, joka saa laajaa kannatusta keskustaan ja va- Väyrynen, Paavo. Kansallisia kysymyksiä. WSOY, Juva 1981. semmistoon lukeutuvilta äänestäjiltä. Tässä on Keskustan mah- Väyrynen, Paavo. Kansakunta – Ihmiskunta. Gummerus, Jyväskylä 1987. Väyrynen, Paavo. utrikespolitik – Den nationella doktrinen och dollisuus. framtidens mänsklighetspolitik. Söderström, Helsingfors 1988. Suomi tarvitsee vahvan presidentin. Väyrynen, Paavo. Suomen ulkopolitiikka – Kansallinen doktriini ja tulevai- Elämme levottomassa maailmassa, jossa Suomella tulee olla suuden ihmiskuntapolitiikka. WSOY, Juva 1989. Väyrynen, Paavo. Yhteinen tehtävämme – Kansanvaltaisen muutoksen luotettava ulkopoliittinen linja. strategia. WSOY, Juva 1989. Elämme keskellä kansainvälisiä myllerryksiä, jotka vaikutta- Väyrynen, Paavo. On totuuden aika 1 – Tosiasioita ja muistikuvia vat jokaisen suomalaisen elämään. Urho Kekkosen Suomesta. WSOY, Juva 1993. Väyrynen, Paavo. On totuuden aika 2 – Tosiasioita ja muistikuvia Suomi tarvitsee vahvan presidentin, jolla on rohkeutta puo- Mauno Koiviston Suomesta. WSOY, Juva 1993. lustaa Suomen etuja ja itsenäisyyttä. Väyrynen, Paavo. On muutoksen aika 2 – Tosiasioita ja haavekuvia tulevaisuuden Suomesta. WSOY, Juva 1993. Väyrynen, Paavo. On muutoksen aika 1 – Tosiasioita ja haavekuvia tulevaisuudesta 1974 ja 1994. WSOY, Juva 1994.

248 249 Väyrynen, Paavo. Suomen puolueettomuus uudessa Euroopassa – Kansallinen doktriini ympäristön murroksessa. Otava, Keuruu 1996. Väyrynen, Paavo. Paneurooppa ja uusidealismi – Tutkielma Richard Coudenhove-Kalergin filosofisista ja yhteiskunnallisista ajatuksista. Otava, Keuruu 1997. Väyrynen, Paavo. Itsenäisen Suomen puolesta. Atena Kustannus Oy, Jyväskylä 1999. Väyrynen, Paavo. Samankeskisten kehien Eurooppa. Suomen Puolesta ry, Saarijärvi 2000. Väyrynen, Paavo. Etiäisiä vai kaukoviisautta? – Paavo Väyrysen puheita ja kirjoituksia 1999–2004. Suomen Puolesta ry, Saarijärvi 2004. Väyrynen, Paavo. Pohjanranta. Suomen Puolesta ry, Oulu 2005. Väyrynen, Paavo. Eemeli Väyrysen vuosisata. Maahenki Oy, Helsinki 2009.

250

Top View