DOCSLIB.ORG

Huonomminkin Olisi Voinut Käydä Paavo Väyrynen

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Huonomminkin Olisi Voinut Käydä Paavo Väyrynen Huonomminkin olisi voinut käydä Paavo Väyrynen HUONOMMINKIN OLISI VOINUT KÄYDÄ – esseitä elämästä, politiikasta ja yrittämisestä Sisällys Lukijalle 7 1. Elämäni vaiheita ja valintoja 16 2. Politiikan pyörteissä 41 3. Peliä medialla 76 4. Itsenäisen Suomen puolesta 106 5. Sattumalta yrittäjäksi 133 6. Kauppaa ja kestävää kehitystä 157 7. ”Selvä linjaero ulkoministeriössä” 187 8. Keskusta suurimmaksi 223 Kolmas painos © Paavo Väyrynen 2011 Helsinki-kirjat Oy 9. www.helsinkikirjat.fi Suomelle vahva presidentti 236 Painopaikka: WS Bookwell Oy Porvoo 2011 ISBN 978-952-5874-63-1 Kirjallisuutta 249 Lukijalle Suunnitelma tämän teoksen kirjoittamisesta syntyi runsaat kol- me vuotta sitten kesällä 2007. Tuolloin en kuitenkaan päässyt esipuhetta pidemmälle. Olen kirjoittanut urani varrella useita sekä politiikkaan liit- tyviä että tieteellisiä teoksia. 1990-luvulla kirjoitin neljä kirjaa, joita voi luonnehtia muistelmiksi. Niistä kolme (On totuuden aika 1–2, On muutoksen aika 2) ilmestyi vuonna 1993, jolloin valmistauduin vuoden 1994 presidentinvaaleihin. Viimeisim- män näistä kirjoista (Itsenäisen Suomen puolesta) julkaisin vuon- na 1999, jolloin edessä olivat sekä eduskuntavaalit että Euroo- pan parlamentin vaalit. 2000-luvulla olen kirjoittanut kaksi teosta, joista kumpi- kaan ei liity politiikkaan. Vuonna 2005 ilmestynyt Pohjanranta liittyy hankkeeseen, jonka käynnistimme Vuokko-vaimoni kanssa vuonna 1998. Teos kertoo sekä Peräpohjolan eli Pohjan- rannan että Pohjanrannaksi ristimämme tilan historiasta. Vuo- den 2010 alussa ilmestyi Eemeli Väyrysen vuosisata, joka käsitte- lee tuolloin sata vuotta täyttäneen isäni elämää. Vaalien lähestyessä olen tuntenut jälleen tarvetta julkaista politiikkaa käsittelevä kirja, jossa voin sekä muistella mennyttä että suunnata tulevaan. Osittain sain ajatuksiani julki Johanna Korhosen viime syk- synä kirjoittamassa henkilökuvassa Väyrynen, Väyrynen, Väyry- nen. Toisaalta sen saama vastaanotto synnytti uutta sanomisen tarvetta. 7 Niinpä kaivoin esille kolmen vuoden takaisen suunnitelma- selviltä. Toisinaan taas merkittäviäkin ratkaisuja tehtäessä kamp- ni ja ryhdyin kirjoittamaan. paillaan erilaisten näkemysten välillä, ja päätökset saattavat syn- Tämä teos koostuu seitsemästä esseestä, jotka käsittelevät elä- tyä tiukoissa äänestyksissä. mää, politiikkaa ja yrittämistä. Kunkin kirjoituksen voi lukea Eikö olisi paikallaan, että myös historiankirjoituksessa poh- erikseen. Esseet kuitenkin liittyvät toisiinsa, joten ne kannattaa dittaisiin, kuinka olisi käynyt, jos päättäjät olisivat toimineet lukea järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen. toisin? Eikö tämä olisi tarpeen erityisesti sen vuoksi, että voi- Kirjoituksissa jotkut asiat toistuvat, kun samoja tapahtumia simme oppia historiasta jotakin? tarkastelleen eri näkökulmista. Ehkä tämä tehostaa viestin pe- Tälle kannalle asettuu ainakin osittain professori Heikki Yli- rille menoa. kangas, joka Suomalaisen Tiedeakatemian istunnossa 14.10.2002 Esseet yhdistävät toisiinsa eräänlaisena viitekehyksenä kontra- esittämässään alustuksessa kysyi ”Onko kontrafaktuaalinen tul- faktuaalisuus, josta historiantutkijat ovat viime vuosina keskus- kinta mahdollinen historiassa?”: telleet. Kontrafaktuaalinen on vastakohta faktuaaliselle – sille, mitä Päädynkö siis siihen, että kontrafaktuaaliset pohdinnat ovat on tosiasiassa tapahtunut. Kansanomaisesti kontrafaktuaalisuut- historioitsijan keinovalikoimassa yhtä tyhjän kanssa, tulosta ta kutsutaan jossitteluksi. siitä, että ihmiset halusta hakea oppia tai oikeutusta men- Historian tutkijat väittelevät siitä, voidaanko heidän tieteen- neestä sekoittavat menneen ja tulevan, jo tapahtuneen ja alallaan käyttää kontrafaktuaalista lähestymistapaa. Jotkut sitä vielä tapahtumattoman tavalla, joka johtaa vain suureen käyttävät. hämmennykseen, ei muuhun. Pääosin ajattelen näin, mutta Yksi suosituimmista keskustelunaiheista on ollut ensimmäi- aivan tarkkaan tätä mieltä en ole. Tutkijat itse asiassa tur- sen maailmansodan historia. Sotaan jouduttiin onnettomien vautuvat kontrafaktuaalisiin pohdintoihin rakentaessaan se- yhteensattumien kautta. Mikään sodassa mukana ollut valtio ei litystä menneelle eli sille, mitä tehtiin ja miksi tehtiin. Täl- sitä halunnut. Kontrafaktuaalisessa keskustelussa on pohdittu, laiset pohdinnat auttavat irtautumaan pelkästä perustasoa millä edellytyksillä sota olisi voitu välttää ja millainen Euroo- rämpivästä empiriasta, lähteiden referoinnista, ja nostamaan pan myöhempi kehitys olisi ollut, jos sitä ei olisi käyty. analyysin teoreettiselle tasolle, kokonaisselityksen laatimisen Ehdoton faktuaalisuus perustuu tai ainakin se johtaa deter- tasolle. ministiseen ajatteluun – tulkintaan, jonka mukaan toteutunut Tämä myönnytys ei muuta sitä, että kiista kontrafaktuaali- kehitys on ollut ikään kuin väistämätöntä. sen lähestymistavan käyttökelpoisuudesta on kiistaa tulevai- Faktuaalisuuteen pitäytyvä tutkija voi selvittää vain sitä, suuteen tähtäävän, menneisyydestä oikeutusta tai opetusta am- mitä on tapahtunut ja miksi. Esillä olleita vaihtoehtoja voidaan mentavan suuntauksen ja menneisyyttä selvittävän ja ennen ja niitä toki tuleekin selvittää, mutta minkäänlainen jossittelu ei muuta selittävän suuntauksen välillä. Vaihtoehtoisia tulevai- sovi faktuaalisen historiankirjoituksen piiriin. suuksia pohtivat tutkijat asennoituvat siis historiaan peri- Kontrafaktuaalisen historiankirjoituksen puolesta puhuu se, aatteessa toisin kuin ne, jotka katsovat historiatieteen olennai- että tosielämässä päätöksentekijöillä on aina tarjolla vaihtoehto- simmaksi tehtäväksi vastaamisen kysymyksiin: mitä tapahtui ja ja. Usein vaihtoehdot ovat vähissä ja ratkaisut tuntuvat itsestään miksi tapahtui. 8 9 Se mikä ei sovi historiankirjoituksen tiukkoihin sääntöihin, on huolellisesti. Suurin ero on siinä, että poliittisen päätöksenteon arkipäivää politiikassa, talouselämässä ja itse kunkin omassa elä- tulokset nähdään usein vasta vuosien kuluttua, jolloin vastuussa mässä. ovat jo uudet päättäjät. Toisaalta tulokset ovat usein tulkinnan- Ihmisluontoon kuuluu, että me jatkuvasti pohdimme teke- varaisia, joten sekä päätöstä puoltaneet että sitä vastustaneet miemme ratkaisujen oikeellisuutta ja seurauksia. Joskus olem- voivat tulkita niitä omalla tavallaan. me tyytyväisiä siihen, että olemme toimineet viisaasti, toisinaan Politiikkaan liittyvä julkisuus toimii voittajien ehdoilla. His- harmittelemme tekemiämme virheitä. Kontrafaktuaalinenkin toriankirjoitukselle ominainen faktuaalisuus ja determinismi ajattelu on tavallista: mietimme usein sitä, kuinka meille olisi vaikuttaa siis myös tiedonvälityksessä. Julkisuus keskittyy ker- käynyt, jos olisimme toisin toimineet. Kontrafaktuaalisen ajat- tomaan, mitä on päätetty ja miksi. Toisella kannalla olleiden telun avulla ihminen oppii kokemuksistaan ja saattaa elää vas- kanta ja sen perustelut ovat toisarvoisia, kun heidän esittämän- taisuudessa viisaammin. sä vaihtoehto ei toteutunut. Tuleva kehitys perustuu puolestaan Yritystoiminnassa kontrafaktuaalisella ajattelulla on keskei- tehtyihin ratkaisuihin. nen asema. Siinä on olennaista kokemuksesta oppiminen. Poliittista historiaa kirjoitettaessa kontrafaktuaalisuus on Yritys tekee kaiken aikaa valintoja erilaisten vaihtoehtojen paljon vaikeampaa kuin taloushistoriassa. välillä. Jokapäiväiset päätökset tehdään usein suuntaa sormi- Yritys joko menestyy tai ei menesty, ja kaikki on viime kä- tuntumalla hakien ja tehtyjä virheitä koko ajan korjaten. dessä rahassa mitattavissa. Kun tiedämme lopputuloksen, voimme Toisinaan taas tehdään suuntaa antavia strategisia valintoja, arvioida, kuinka olisi käynyt, jos ratkaisu olisi ollut toisenlai- jotka perustuvat huolelliseen valmisteluun ja perusteellisiin ta- nen. Huomioon on tällöin otettava tietysti se, että vaihto- loudellisiin laskelmiin. Strateginen virhe saattaa johtaa suuriin ehtoiseen kehitykseen olisivat vaikuttaneet myös muiden toimi- taloudellisiin menetyksiin ja jopa yrityksen kaatumiseen. joiden ratkaisut, kuten kilpailevien yritysten mahdolliset vasta- Kun historiankirjoituksessa yleensä vältellään kontrafaktuaali- vedot. sia pohdiskeluja, ne ovat taloushistoriassa ja varsinkin yritys- Politiikassa kaikki on paljon monimutkaisempaa. Jos jokin historioita kirjoitettaessa varsin yleisiä. Kuinka muuten voisi olla- perustavanlaatuinen ratkaisu olisi tehty toisin, se olisi vaikutta- kaan? Kun kontrafaktuaalisuus on ominaista tutkimuskohteel- nut monin tavoin eri toimijoiden käyttäytymiseen. Tapahtu- le, on sen tultava esiin myös tutkimustuloksissa. mien logiikka olisi saattanut olla aivan toinen kuin toteutu- Yleensä yrityshistorioissa tuodaan esiin viisaasti tehtyjä stra- neessa vaihtoehdossa. Sattumalla on ollut oma merkityksenä ta- tegisia valintoja, mutta usein myös ruoditaan virheitä – etenkin ai- pahtumien kulussa, ja niin olisi ollut vaihtoehtoisessakin. kaisemmin toimineiden johtajapolvien tekemiä. Molemmissa ta- Kontrafaktuaalisessa poliittisen historian kirjoituksessa tuli- pauksissa tuodaan yleensä esiin tarjolla olleet vaihtoehdot ja arvioi- si kyetä laajaan analyysiin. Parhaimmillaan se voisi tuoda esiin daan, kuinka yrityksen olisi käynyt, jos olisi toimittu toisin. olennaista tietoa sekä päätöksentekotilanteesta että eri toimijoi- Poliittisessa päätöksenteossa on paljon samoja piirteitä kuin den vaikutuksesta ja vastuusta. Tällä ei ole merkitystä siinä mie- yritystoiminnassa. lessä, että päätöstä voitaisiin jälkikäteen muuttaa, mutta se saat- Parhaimmillaan päätöksiä tehtäessä analysoidaan erilaisia taisi auttaa tulevaisuuteen suuntaavaa poliittista keskustelua ja vaihtoehtoja.
Load more

Recommended publications
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • The Nordic Countries and the European Security and Defence Policy
    bailes_hb.qxd 21/3/06 2:14 pm Page 1 Alyson J. K. Bailes (United Kingdom) is A special feature of Europe’s Nordic region the Director of SIPRI. She has served in the is that only one of its states has joined both British Diplomatic Service, most recently as the European Union and NATO. Nordic British Ambassador to Finland. She spent countries also share a certain distrust of several periods on detachment outside the B Recent and forthcoming SIPRI books from Oxford University Press A approaches to security that rely too much service, including two academic sabbaticals, A N on force or that may disrupt the logic and I a two-year period with the British Ministry of D SIPRI Yearbook 2005: L liberties of civil society. Impacting on this Defence, and assignments to the European E Armaments, Disarmament and International Security S environment, the EU’s decision in 1999 to S Union and the Western European Union. U THE NORDIC develop its own military capacities for crisis , She has published extensively in international N Budgeting for the Military Sector in Africa: H management—taken together with other journals on politico-military affairs, European D The Processes and Mechanisms of Control E integration and Central European affairs as E ongoing shifts in Western security agendas Edited by Wuyi Omitoogun and Eboe Hutchful R L and in USA–Europe relations—has created well as on Chinese foreign policy. Her most O I COUNTRIES AND U complex challenges for Nordic policy recent SIPRI publication is The European Europe and Iran: Perspectives on Non-proliferation L S Security Strategy: An Evolutionary History, Edited by Shannon N.
    [Show full text]
  • Speaker Profiles – Global Forum 2006 – ITEMS International 2
    The present document has been finalized on 30 November 2006. The bios not sent in time to the editorial staff are missing. Speaker Profiles – Global Forum 2006 – ITEMS International 2 DONALD ABELSON, FELLOW, ANNENBERG CENTER FOR COMMUNICATIONS AT THE UNIVERSITY OF SOUTHERN CALIFORNIA, USA Donald Abelson has been president of Sudbury International since June 2006; he is also a non-resident fellow at the Annenberg Center for Communications at the University of Southern California. Previously he was Chief of the International Bureau at the Federal Communications Commission (FCC) (from 1999 to 2006). In this capacity, he managed a staff of 155 professionals who coordinated the FCC’s international activities, including its approval of international telecommunication services (including the licensing of all satellite facilities). Mr. Abelson directed the FCC’s provision of technical advice to developing countries on regulatory matters, as well as to the U.S. Executive Branch regarding bilateral “free trade agreements” (FTAs) and the International Telecommunications Union (ITU) (including, the World Radiocommunications Conferences) and the Organization for Economic Cooperation and Development (OECD). Mr. Abelson also was a member of the FCC’s executive team that coordinated spectrum policy matters, with a particular interest in satellite and terrestrial services and networks. Abelson came to the Commission with extensive experience in international communications regulatory issues. In 1998 and 1999, he served as Assistant U.S. Trade Representative (USTR) for Industry and Communications, during which time he led USTR’s effort to facilitate global electronic commerce over the Internet. Prior to that assignment, as USTR’s Chief Negotiator for Communications and Information, Abelson was the lead U.S.
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary Heino NYYSSÖNEN 1 Introduction Comparing Finland and Hungary is a fruitful task despite the ap- parent historical differences: after the Second World War the for- mer remained a democracy whilst the latter became a dictatorship. Also their relation to their greatest and most powerful neighbour, Soviet Union, seems to be different. Hungary belonged to the same military pact as the Soviet Union, but Finland’s foreign pol- icy was based on the idea of neutrality. However, the difference between the most eastern country of the West and the most west- ern country of the East is not that evident. According to an old standpoint Finns and Hungarians are re- latives and with special relationship. We can, however, doubt that the structural similarities in language and common roots 6,000 years ago hardly make sense, when we study recent po- litical culture. Rather than ‘kinship’ the concept of national in- terest gained a more important role in mutual co-operation af- ter 1945. Nevertheless, maintaining the old idea of a relation- ship, defined as ‘scientific truth’, made communication easier between these two nations. Already in the end of the 1960s Hungary had most connections with Finland among capitalist countries. In Europe Finland became a forerunner also in the 1970s, when visa between the two countries was abolished. The purpose of this article is to compare political cultures in Finland and Hungary during the Urho Kekkonen and János Kádár era. The critical question is, what kind of results we can get, 13 HEINO NYYSSÖNEN when we compare these two countries to each other and not to their ‘traditional’ frames i.e.
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • Speaker Profiles – Global Forum 2015 – ITEMS International 1
    Speaker Profiles – Global Forum 2015 – ITEMS International 1 JØRGEN ABILD ANDERSEN, DIRECTOR GENERAL TELECOM (RTD.) CHAIRMAN OF OECD'S COMMITTEE ON DIGITAL ECONOMY POLICY, DENMARK Jørgen Abild Andersen is among the World’s most experienced experts within the ICT area. Mr Abild Andersen served as telecom regulator in Denmark from 1991 to 2012. Mr Abild Andersen gained a Masters of Law from the University of Copenhagen in 1975. He started his career as a civil servant in the Ministry of Public Works and for a three-year period he served as Private Secretary to the Minister. From 2003 to 2004 he was chairing the European Commission’s Radio Spectrum Policy Group. In 2005, Mr. Abild Andersen served as Chair for European Regulators Group (ERG). From 2006 to 2010 he was Denmark’s representative at the European Commission’s i2010 High Level Group. And he has furthermore been representing his country at the Digital Agenda High Level Group until April 2013. Since October 2009 he serves as Chair of OECD's Committee for Digital Economy Policy (CDEP) – until December 2013 named ICCP. In 2013 he was a member of ICANN’s Accountability and Transparency Review Team 2. In 2013 he founded Abild Andersen Consulting – a company offering strategic advice to ministers, regulators and telcos on the Digital Economy Policy. MIKE AHMADI, GLOBAL DIRECTOR OF CRITICAL SYSTEMS SECURITY, SYNOPSYS, INC, USA Mike Ahmadi is the Global Director of Critical Systems Security for Codenomicon Ltd. Mike is well known in the field of critical infrastructure security, including industrial control systems and health care systems.
    [Show full text]
  • 1 Between Defeat and Victory: Finnish Memory Culture of the Second
    This is the accepted manuscript of the article, which has been published in Scandinavian Journal of History. 2012, 37(4), 482-504. https://doi.org/10.1080/03468755.2012.680178 Between defeat and victory: Finnish memory culture of the Second World War Ville Kivimäki, Åbo Akademi University, Finland Abstract: The article focuses on five essential phenomena in the Finnish memory culture of the three Finnish wars fought in 1939–45, namely, 1) the memory of the fallen; 2) the influential work by author Väinö Linna; 3) the contested memory politics and veteran cultures in the 1960s and 1970s; 4) Germany and the Holocaust in the Finnish memory culture; 5) and the ‘neo-patriotic’ turn in the commemoration of the wars from the end of the 1980s onwards. The Finnish memory culture of 1939–45 presents an interesting case of how the de facto lost wars against the Soviet Union have been shaped into cornerstones of national history and identity that continue to have significance even today. Using the growing research literature on the various aspects of the Finnish war memories and memory politics, the article aims, first, at outlining a synthesis of the memory culture’s central features and, second, at challenging the common contemporary conception, according to which the Finnish war veterans would have been forgotten, neglected and even disgraced during the post-war decades to be ‘rehabilitated’ only from the end of the 1980s onwards. Keywords: war (the Second World War); Finland; memory; commemoration; war veterans; war memorials; war fiction; the Holocaust; finlandisation 1 Between defeat and victory Finnish memory culture of the Second World War1 1.
    [Show full text]
  • Finland As a Knowledge Economy 2.0 Halme, Lindy, Piirainen, Salminen, and White the WORLD BANK
    Finland as a Knowledge Economy 2.0 as a Knowledge Economy Finland Public Disclosure Authorized Public Disclosure Authorized DIRECTIONS IN DEVELOPMENT Science, Technology, and Innovation Halme, Lindy, Piirainen, Salminen, and White White Salminen, and Piirainen, Lindy, Halme, Finland as a Knowledge Public Disclosure Authorized Economy 2.0 Lessons on Policies and Governance Kimmo Halme, Ilari Lindy, Kalle A. Piirainen, Vesa Salminen, and Justine White, Editors THE WORLD BANK Public Disclosure Authorized Finland as a Knowledge Economy 2.0 DIRECTIONS IN DEVELOPMENT Science, Technology, and Innovation Finland as a Knowledge Economy 2.0 Lessons on Policies and Governance Kimmo Halme, Ilari Lindy, Kalle A. Piirainen, Vesa Salminen, and Justine White, Editors © 2014 International Bank for Reconstruction and Development / The World Bank 1818 H Street NW, Washington DC 20433 Telephone: 202-473-1000; Internet: www.worldbank.org Some rights reserved 1 2 3 4 17 16 15 14 This work is a product of the staff of The World Bank with external contributions. The findings, interpreta- tions, and conclusions expressed in this work do not necessarily reflect the views of The World Bank, its Board of Executive Directors, or the governments they represent. The World Bank does not guarantee the accuracy of the data included in this work. The boundaries, colors, denominations, and other information shown on any map in this work do not imply any judgment on the part of The World Bank concerning the legal status of any territory or the endorsement or acceptance of such boundaries. Nothing herein shall constitute or be considered to be a limitation upon or waiver of the privileges and immunities of The World Bank, all of which are specifically reserved.
    [Show full text]
  • H.E. Harri Holkeri, President
    United Nations Nations Unies T HE PRESIDENT OF THE GEN ERAL ASSEMBLY LE PRESIDENT DE L’AS SEMBLEE GENERALE Biography of Mr. Harri Holkeri, President of the 55th Session of the General Assembly Mr. Harri Holkeri, the President of the fifty-fifth session of the United Nations General Assembly—the Millennium Assembly—brings to the post a wealth of political experience, as well as a reputation as a skilled mediator and consensus builder. He was Finland's Prime Minister from 1987 to 1991, and for over four decades has served his country and the international community in several political and economic posts. The most renowned and prestigious conservative political figure in Finland over the last few decades, he served as Secretary of the National Coalition Party from 1965 to 1971 and as Party Leader from 1971 to 1979. From 1970 to 1978, he was a Member of the Parliament. He also served as a Member of the Board of Governors of the Bank of Finland (central bank) from 1978 to 1997. As Prime Minister, he headed a coalition formed by his party and the Social Democrats. Mr. Holkeri played a key role in developing the social consensus that led to the creation of the coalition government in power from 1987 to 1991, and of which he was Prime Minister. That government was based on cooperation between the Conservative and the Social Democratic parties—a cooperation that extended to international affairs as well. His political philosophy— “You cannot make easy decisions unless you first commit yourself to hard solutions”—has guided his political life.
    [Show full text]
  • The Case of Stora Enso Dismissals in Finland
    N ORDIC C OUNTRIES September 2008 Nordic Countries Office Stockholm Västmannagatan 4 11124 Stockholm Tel. 004684546592 Fax: 004684546595 email: [email protected] 4 - 2008 Caravan capitalism in the North? – The Case of Stora Enso Dismissals in Finland by Antti Alaja The decision of Nokia to shut down its factory in the city of Bochum caused a wide- reaching political uproar in Germany last year. The concept of caravan capitalism, which was firstly used by the German minister of finance Peer Steinbrück, was consequently also used in the Finnish discussions. The German political protests encouraged thinking in Finland that maybe there are other possibilities than just adjusting to unfair decisions by the companies. In October 2007 the Finnish forest industry giant Stora Enso published its plans to shut down offices and factories in Finland and Sweden. This “case of Stora Enso” has ever since become a controversial and a symbolic theme in the political debates in Finland. A significant reason for this lies behind the fact that the Finnish state is the largest single owner of the company. In many European discourses the Nordic countries are often being portrayed as the winners of globalization, because of their ability to produce economic growth and do well in comparisons that measure economic and social development. The case of Stora Enso proves that globalization, understood here as opening international competition and accelerating industrial restructuring, should be considered to be a contradictory process even in a Nordic country like Finland. Stora Enso dismissals will have negative consequences to a balanced regional development. The limits of employees’ flexibility also limit the possibilities of active labour market policies.
    [Show full text]
  • Uuden Suomen Viimeinen Nousu Ja Tuho 1976-91
    Jyrki Vesikansa Uuden Suomen viimeinen nousu ja tuho 1976-91 Suomen historian lisensiaattityö Helsingin yliopistossa 1994 Sisältö Lähtökohtia 1 Käsittelytapa ja metodit 3 - Lehtikuolemista ja lehdistön rakenteesta 8 Savuavilla raunioilla (johdanto) 12 I Tietä umpikujasta etsitään 27 1. Remppajengi pelastaa jo tuomitun 27 2. Reippaasta alusta ongelmiin 45 3. Idea Iltalehdestä ja uusia kriisejä 53 4. Hakuammunnan tulokset 68 II "Vuosisadan lehtiuudistus" 70 1. "Kolmanteen painokseen" 70 2. Tieteellisen liikkeenjohdon välivaihe 78 3. Suuren muutoksen tulokset 99 III "Kiehtova" suvantovaihe 100 1. Arto Tuominen pelastajana - ainakin jonkin aikaa 100 2. "Suuri Harppaus" ja "Tekniikan Toinen Askel" 123 3. Mitä tehdä uudella painokoneella 138 4. Juhlinnasta riitoihin ja SPUS-hankkeeseen 148 5. Käytettiinkö mahdollisuutta hyväksi? 164 IV Viimeiset kierrokset 166 1. Selvästi Parempi - ja paljon kalliimpi 166 2. Uusi Suomi liitetään Aamulehti-yhtymään 176 3. SPUS journalistinen menestys 196 4. Ensimmäistä omaa markkaa etsimässä 205 5. Virmavirran turhat suunnitelmat 222 6. Mihin päästiin "ylätiellä"? 229 V Oljenkortta etsitään - turhaan 231 1. Kuilun partaalle 231 2. Pelastusyrityksiä ja lopun alku 245 3. Viimeinen yritys viikkosanomalehdellä 268 4. "Kaikkihan on sanottu" 287 VI Vanhuksen ruumiinavaus 294 1. Vastuunkantajat ja strategiat 294 2. Ratkaisevat "kovat" tosiasiat 300 3. Uuden Suomen vaihtoehdot 315 Liitteet A. Uusi Suomi-yhtiön avainhenkilöitä 319 B. Lähdeluettelo 321 C. Kaavioita ja kuvia 325 3 KÄSITTELYTAPA JA METODIT Tämän tutkimuksen runko on tavanomaista "rankelaista" historiankirjoitusta, jossa arkistoläh- teiden perusteella yritetään selvittää, wie es eigentlich gewesen ist. Keskeisenä lähteenä ovat tällöin olleet Uusi Suomi Oy:n hallintoelinten pöytäkirjat, erinäiset kirjeet, muistiot ja laskelmat sekä osin päiväkirjan luontoiset muistiinpanot. Tietenkin on käytetty myös ilmestynyttä Uutta Suomea ja muitakin lehtiä sekä tutkimus- ja muuta kirjallisuutta, jota on kylläkin pääteeman ja koko tutkimuskaudenkin osalta vähän.
    [Show full text]